täältä

1
TUKHOLMAN OPINTOMATKA
25.-27.3.2015
MATKAKERTOMUS
2
Sisällys
Johdanto ............................................................................................................................................................ 3
Ruotsista oppia hakemassa – ajatusten kuperkeikkoja..................................................................................... 4
SEMINAARI SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSSÄ ...................................................................................................... 6
Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa. Anne Eriksson, Tukholman suurlähetystö,
sosiaalineuvos.................................................................................................................................................... 6
Tukholman vanhuspalvelut. Raili Karlsson, Tukholman kaupunki, osastopäällikkö ........................................ 7
Hoitopalvelut ................................................................................................................................................. 7
Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa? ................................................................................ 7
Palvelut.......................................................................................................................................................... 7
Vanhustenhuollon / kotihoidon toimintamuodot (tuki ja apu) .................................................................. 8
Hyvinvointiteknologia Västeråsin kaupungissa. Maria Gill, projektipäällikkö .................................................. 8
Sähköinen kotipalvelu (E-hemtjänst) ........................................................................................................... 8
Teknologia inspiraationa ja mahdollistajana .............................................................................................. 9
Kenen vuoksi? ............................................................................................................................................... 9
Uusia mahdollisuuksia osallistumiseen ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen .................................. 9
OPINTOMATKAN VIERAILUKOHTEET ............................................................................................................... 11
Rosstorp vård och omsorgsboende, Botkyrka................................................................................................. 11
Nockebyhöjdens vård och omsorgsboende, Bromma .................................................................................... 11
Dagverksamhet Eternellen, Hägersten ........................................................................................................... 12
Suomikoti ......................................................................................................................................................... 13
Opintomatkan yhteenvetotilaisuus – ”kaikki tyytyväisiä että tuli tultua” ...................................................... 14
VALLIN TUKHOLMAN MATKAN LUPAUKSET:................................................................................................... 15
Liitteet.............................................................................................................................................................. 17
Opintomatkan ohjelma.................................................................................................................................... 17
3
Johdanto
Vallin perinteiselle opintomatkalle osallistui 35 johtajaa, luottamusmiestä ja esimiestä pääosin
Vallin jäsenjärjestöistä eri puolilta Suomea. Tämä Tukholmaan suuntautunut matka oli Vallin
historian kymmenes opintomatka. Kohde valikoitui sen perusteella, että kohdemaan ajankohtaiset
muutokset sekä vanhuspalveluissa tapahtuva kehitys on sellaista, että se antaa pohjaa toiminnan
kehittämiseen Suomessa.
Opintomatka alkoi puolenpäivän seminaarilla, joka järjestettiin yhteistyössä Suomen
suurlähetystön kanssa ja jossa kuultiin sekä lainsäädännöllisestä ajankohtaisesta kehittymisestä
Ruotsissa että vanhuspalvelujen toteuttamisesta Tukholmassa. Seminaarissa kuulimme myös
miten Västeråsin kaupunki on ottanut teknologiaa avuksi palvelutoiminnassa.
Varsinaisia opintomatkan vierailukohteita oli neljä. Näissä tarjottiin hoivapalveluja sekä
järjestö(säätiö)pohjaisesti, yrityspohjaisesti että kunnallisesti. Paikat sijaitsivat sekä lähellä
Tukholman keskustaa (Suomi-koti) että esikaupunkialueella (Rosstorp). Osalla oli juuret useiden
vuosikymmenten taakse, osa taas nuorempia toimijoita.
Kolmessa paikassa pääsimme myös kiertämään fyysisiä tiloja, ja tämäkin antoi paljon virikettä ja
ideoita kotiin tuomisiksi.
Tähän matkakertomukseen on tiivistetty sekä matkan aluksi pidetyn seminaarin anti että lyhyt
selostus vierailukohteista sekä mitä niistä opittiin. Opintomatkan päätteeksi toteutettiin yhteen
vetävä seminaari, jossa konkreettisesti haettiin toimintatapojen muutoksia matkalla opitun
perusteella. Matkaraportin alkuun Assi Liikanen on tiivistänyt matkan annin blogimuotoisesti.
Liitteenä on matkan ohjelma.
Tämän matkakertomuksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Mervi Heinonen, Mari Huusko, Tuija
Järvinen, Assi Liikanen ja Lea Stenberg.
4
Ruotsista oppia hakemassa – ajatusten kuperkeikkoja
Assi Liikanen, Vallin varapuheenjohtaja
Oppi 1. Vanhuksen valinnanvapaus toteutuu
Ruotsin sosiaalilainsäädäntö takaa vanhuksille valinnanvapauden. Kunnan sosiaalitoimi arvioi
Ikäihmisen (=eläkeläisen) palvelutarpeen ja päätöksen jälkeen vanhus voi valita, mistä palvelun
hankkii tai mihin hoitokotiin menee. Raha tulee kunnalta palveluntuottajalle. Tukholman kunta
maksaa esimerkiksi Suomikodin asukkaan täysihoidosta 2000 kruunua vuorokaudelta, mikä on
huomattavasti anteliaampaa kuin meillä Suomessa. Jokaista kruunua ei tarvinnut venyttää, vaan se
takasi Suomikodissa hyvän ja monipuolisen hoidon sekä elämänlaadun. Tunnelma oli kuin kotiin
olisi mennyt!
Onko Ruotsi todella näin paljon Suomea vauraampi? Vai arvostetaanko vanhoja ihmisiä lahden
takana enemmän kuin meillä? Mikään puolue ei kuulema aseta valinnanvapautta kyseenalaiseksi.
”Se on tullut jäädäkseen”, totesi Tukholman kaupungin vanhustenhuollon osastopäällikkö Raili
Karlsson. Runsaskätinen valinnanvapaus oli synnyttänyt markkinoille myös epätervettä toimintaa,
jota oli jouduttu kovin ottein karsimaan. Muistamme Carema-skandaalin muutama vuosi
takaperin. Kuitenkaan Suomen hankintalain tulkinnan mukaisia kilpailutuksia ei sosiaalipalveluissa
juurikaan järjestetä, vaan kilpaillaan laadulla.
Oppi 2. Elämä jatkuu –ajattelumallina
Ruotsin vanhustenhuollon ohjeena on, että ikäihmisen elämän on voitava jatkua mahdollisimman
normaalina ja täytenä aina hautaan asti. Jokaiselle on taattava kotiruokakin. Tuntui, että tämä oli
otettu aivan tosissaan.
Vierailimme Nockebyhöjden -hoitokodissa, jossa toiminnan filosofiana oli Antonovskin
salutogeeninen, elämän voimavaroja korostava hyvinvoinnin edistämisen malli. Koko henkilökunta
johtajasta keittiöapulaiseen oli koulutettu ja kaikkien tuli työssään toteuttaa mallia. Koko
henkilökunta oli käynyt myös Silvia-kodin dementiakoulutuksen. Hoitohenkilökunnan joukossa oli
fysioterapeutin lisäksi myös Hälso coach. Innostava paikka!
Oppi 3. Teknologiaa vain vanhuksen ehdoilla
Västeråsin kaupungissa on pitkälle kehittynyt e-kotipalvelu. Tekniset apuvälineet oli otettu
käyttöön vasta kun ne oli testattu vanhuksen kanssa yksilöllisesti ja hän oli sekä valinnut että
hyväksynyt laitteen.
Sairaanhoitaja Maria Gill kertoi, että tähän tarvittiin ajatusten kuperkeikkaa. Henkilökunnan
näkökulma vaihtui asiakkaan tarpeista lähtevään ajatteluun. Ajatuslukkojen avaaminen on hidasta,
mutta välttämätöntä väestön vanhetessa ja palvelujen kirjon kasvaessa. Monipuolista teknologiaa
tarvitaan ja siinä Vallin Ikäteknologiakeskus on vahvasti mukana!
5
Oppi 4. Palvelukodit keskittyvät – hyviä sijoituskohteita?
Vierailimme Rosstorpin hoitokodissa, joka oli vaihtanut omistajaa muutama kuukausi sitten. Aleriskonserni oli ostanut heidän yksityisen yrityksensä. Alerisin taustalla on ruotsalainen Investor AB ja
Peter Jr Wallenberg hallituksen puheenjohtajana. Mitään muutoksia toimintaan ei ole tarvinnut
tehdä ainakaan heti. Aleris on hankkinut pohjoismaista 350 hoitoyksikköä, joissa on yli 9000
työntekijää.
Kuulosti kovin tutulta, sama tendenssi on menossa Suomessakin. Isot kansainväliset ja kotimaiset
riskisijoittajat ostavat pieniä hoitoyksiköitä. Keskittyminen jatkuu, sillä pienet yleishyödylliset
toimijat eivät pärjää kuntien kipaisutuksissa. Veroeuromme siirtyvät pois kunnista ja kotimaasta
veroparatiiseihin. Kuntien kontrolli kuntalaisten palveluista vähenee tai jopa häviää. Tähän ollaan
vähitellen heräämässä, myös mediassa.
Kotimatkalla törmäsin Björn Sundellin artikkeliin ”Kun riskikapitalisti osti koulun ” (Magma.fi).
Artikkeli pohjaa samannimiseen Ruotsissa ilmestyneeseen kirjaan (Neurath & Almgren 2014).
Tanskalainen riskipääomasijoittaja Axel omisti Jönköpingissä JB-vapaakoulukonsernin, jossa oli
kaikkiaan 10 000 oppilasta, 36 koulua ja yli 1000 työntekijää. Huonosti hoidettu JB-konserni meni
konkurssiin vuonna 2013 liian nopean laajentumisen ja velkataakan takia. Sotku kaatui kunnan
syliin, joka oli pakotettu järjestämään pikaisesti korvaavat koulut. Moni oppilas joutui vaihtamaan
koulua ja opintosuuntaansa. Läheltäpiti -tilanteita on ollut myös hoivasektorilla.
Artikkelin päätelmänä oli, että pääomasijoittajia tarvitaan uusien yritysten käynnistämiseksi ja
kasvattamiseksi. Kun riskikapitalisti sijoittaa hyvinvointisektorille syntyy suuria eettisiä ongelmia.
Tällöin tarvitaan toiminnan ja rahoituksen avoimuutta sekä laadun tehokasta valvontaa ja
vertailtavuutta.
6
SEMINAARI SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSSÄ
Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa.
Anne Eriksson, Tukholman suurlähetystö, sosiaalineuvos
Ruotsissa on 290 kuntaa, jotka jakaantuvat 20 maakäräjään. Ruotsin väestö on lähes kaksinkertainen
Suomeen verrattuna ja merkille pantavaa on, että 15% väestöstä on syntynyt muualla (tai molemmat
vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella). Myös Ruotsissa yli 100-vuotiaiden määrä lisääntyy ja
keksimääräinen elinikä on naisilla jo yli 83 vuotta (miehillä noin 3 vuotta vähemmän).
Ruotsissa kunnat vastaavat sosiaalipalveluista ja maakäräjät terveydenhuollosta, ja maakäräjillä on
myös veronkanto-oikeus. Vanhustenhuoltoa säätelee peruslainsäädäntö ja lait asiakkaan
asemasta. Lisäksi esimerkiksi suomalaisten ikäihmisten hoitoon vaikuttaa laki kansallisista
vähemmistöistä.
Asiaa, jotka muun muassa erottavat Ruotsin järjestelmän suomalaisesta on valinnanvapauden
voimakas painottaminen. Laki valinnanvapaudesta tuli voimaan 2008, ja sen tavoite on potilaan
valinnanvapauden painottamisen lisäksi tukea potilaiden vakuutusmahdollisuuksia, kannustaa
monipuolisuuteen ja helpottaa yksityisen sektorin toimintaa verovaroin tuettuna. Ruotsissa onkin
todettu, että on tärkeää voida esimerkiksi valita perus- ja erikoissairaanhoidon avopalvelut itse ja
tätä arvostetaan. Ruotsalaiset kokevat myös, että valinnanvapaus on nostanut palvelujen laatua.
Kääntöpuolella on kuitenkin havaittu haasteita, sillä järjestelmän on huomattu suosivan aktiivisia
ja hyvin koulutettuja kansalaisia sekä monikansallisia yrityksiä. Haasteena on tällöin, että
toiminnan voitot valuvat ulkomaille. On myös pohdittu, onko muistisairailla iloa
valinnanvapaudesta. Ruotsin valtion tarkastusvirasto puuttui viime vuonna (2014) useisiin
havaittuihin epäkohtiin. Näiden joukossa oli se, että järjestelmä suosii suhteellisen terveitä
henkilöitä. Toinen vakava haaste on, että käytössä oleva korvausjärjestelmä, jossa raha seuraa
potilasta saattaa johtaa epäeettiseen toimintaan, muun muassa lyhytnäköiseen voiton
tavoitteluun.
Uusin vanhustenhuoltoon vaikuttava laki on Potilaslaki, joka astui voimaan vuoden 2015 alusta.
Siinä kiinnostavina asioina ovat muun muassa että palveluntuottajalla on hyvin laaja
informointivastuu, ja tietoa on tarjottava potilaalle hänen niin toivoessa myös kirjallisesti
(terveydentila, hoitomenetelmät, riskit jne.). Laki takaa myös monisairaille oikeuden henkilöön,
joka yhteen sovittaa hoitosuunnitelman. Tällä voi ikääntyneille olla suuri merkitys parhaan
mahdollisen hoidon saamisessa.
7
Tukholman vanhuspalvelut.
Raili Karlsson, Tukholman kaupunki, osastopäällikkö
Hoitopalvelut
Vastuu terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä kuuluu Ruotsissa maakäräjille ja
sairaanhoitoalueille. Terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalipalvelun vanhustenhuolto ovat osa
Ruotsin hyvinvointia. Näitä säädellään lailla, jotka asettavat yksittäisen ihmisen hoidon ja hoivan
tarpeen etusijalle.
Terveyden- ja sairaanhoitolaissa puhutaan hoidosta samoilla ehdoilla koko väestölle. Etusijalla
hoitoon pääsyssä on henkilö, jolla on suurin hoidon tarve. Sosiaalipalvelulaki antaa oikeuden
kotipalveluun, asuntoon vanhustentalossa (erityisasunto) tai muuhun kotiapuun, ellet itse pysty
hoitamaan omia asioitaan.
Avuntarpeenkäsittelijä selvittää vanhuksen tarpeet hakemuksen perusteella.
Avuntarpeenkäsittelijä työskentelee kunnan toimeksiannosta ja päättää, mitä aputoimia
myönnetään ja missä määrin.
Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa?
Kaikilla omasta mielestään palvelua ja hoivaa tarvitsevilla on oikeus hakea sosiaalipalvelulain
mukaista apua. Maksuja koskevat määräykset ovat samat riippumatta siitä, onko toiminta kunnan
vai yksityisen yrityksen vastuulla.
Sosiaalipalvelulain 4 luvun 1 §:ssä sanotaan: ”Sillä, joka ei voi itse tyydyttää tarpeitaan tai saa niitä
tyydytetyksi jollakin muulla tavalla, on oikeus saada apua sosiaalilautakunnalta elatustaan
(toimeentulotuki) ja muita elämiseen liittyviä tarpeitaan varten”.
Palvelut



Apu, avustus = sosiaalipalvelulain mukainen apu, esim. kotipalvelu ja paikka
vanhustentalossa
Sosiaalipalvelu = yhteisnimitys kunnan velvollisuutena olevalle sosiaaliselle toiminnalle,
esim. vanhustenhuolto, joka on säädetty sosiaalipalvelulaissa.
Terveyden- ja sairaanhoito = Kuntien ja maakäräjien terveyden- ja sairaanhoitovastuuta
säätelee terveyden- ja sairaanhoitolaki. Niiden vastuulla on huolehtia siitä, että terveydenja sairaanhoito täyttää hyvän hoidon vaatimukset. Vastuuseen sisältyy myös kuntoutuksen,
kunnon ylläpitämisen ja apuvälineiden tarjoaminen niitä tarvitseville ikääntyneille ja
toimintarajoitteisille, sekä terveyden huonontumisen ennalta ehkäiseminen.
Kunnalla on oikeus sopeuttaa vanhustenhuolto paikallisten olosuhteiden mukaiseksi. Vanhuksella
on oikeus hakea mitä haluaa, vaikka apumuotoa ei mainittaisikaan asuinkunnan apua koskevissa
ohjeissa. Tuomioistuin päättää viime kädessä, minkälaiseen apuun sinulla on oikeus. Kunnan
avuntarpeenkäsittelijä antaa tietoja saatavana olevista apumuodoista.
8
Vanhustenhuollon / kotihoidon toimintamuodot (tuki ja apu)



Vanhusten erityisasuminen (vanhustenasunto) = Sosiaalipalvelulain mukainen apu
Turva-asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, henkilökunta käytettävissä
Seniorien asumismuodot, 55+ -asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, jotka on
tarkoitettu vanhuksille

Avointa toimintaa hoidetaan toisinaan yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, ja
toiminnan punaisena lankana on yhteenkuuluvuus sekä yhdessäolo.
Saattajapalvelua / kuljetuspalvelu käyttämällä on mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada
saattaja esim. sairaalaan tai teatteriin.
Korjaus- ja vahtimestaripalveluksi kutsutaan usein kunnallista palvelua sellaisissa asioissa,
joista ei voi itse selviytyä, esim. loistevaloputken vaihto tai verhojen ripustus. Tämä voi olla
maksutonta tai maksaa pienen summan.
Kuuloasiantuntijat tekevät kotikäyntejä ja säätävät ongelmia aiheuttavia kuulolaitteita.
Näkövammaisten kotiohjaajat auttavat näkövammaisia.
Eväslaatikko, ruokahuolto.
Siivouspalvelu, jossa kunta on valinnut palvelun toimittavan yrityksen/yritykset.
Asiointipalvelu ostosten ja asioiden hoitamiseksi.
Hoivapäiväkirja, jossa kotihoito raportoi kaukana asuvia omaisia vanhuksen hoidosta ja
hoivasta
Saattohoito; lääkäri päättää hoitokotipaikasta , mutta asiakas päättää onko kotona vai
saattohoitokodissa









Hyvinvointiteknologia Västeråsin kaupungissa.
Maria Gill, projektipäällikkö
Västeråsin kaupunki on panostanut paljon teknologiaan. Projektipäällikkö Maria Gill esitteli
joitakin erityisesti vanhustyön kannalta kiinnostavia saavutuksia.
Sähköinen kotipalvelu (E-hemtjänst)
Sähköinen kotipalvelu on yksi jokapäiväisen työskentelyn menetelmä sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla. Hakemus sähköisestä kotipalvelusta tehdään etuuskäsittelijälle, joka päättää
missä laajuudessa palvelua tarjotaan. Asiakkaalla on valinnan vapaus, mutta etuuskäsittelijä
tarjoaa ensisijaisesti sähköistä palvelua.
Videopuhelut ovat yksi sähköisen kotipalvelun menetelmä, jonka avulla sekä hoitajat että läheiset
voivat varmistua vanhuksen hyvinvoinnista1. Silloin, kun avuntarvitsija ei itse pysty tulemaan
laitteen ääreen, hoitaja voi ohjata etäältä liikuteltavan kameran, ”kirahvin” tarkistamaan
1
https://vimeo.com/50601962
9
tilanteen2. Yöllistä turvaa varten tarjolla on myös makuuhuoneeseen asennettavia pimeässä
toimivia valvontakameroita. Laitteet hankkii kunta.
Teknologian omaksuminen on herättänyt keskustelua ja vahvojakin mielipiteitä. Maria kertoi,
kuinka hän itse vierasti ajatusta siitä, että fyysisen läsnäolon sijaan työtä tehtäisiin etäältä
laitteiden välityksellä. Makuuhuoneeseen asennettavat valvontakamerat puolestaan on koettu
yksityisyyttä loukkaaviksi. Västeråsin lähtökohtana on kuitenkin tehdä asioita yhdessä niiden
kanssa, joita ne koskevat, ja esimerkiksi valvontakamera on se palvelu, jota sähköistä kotipalvelua
hakevat kaikkein useimmin haluavat.
Teknologia inspiraationa ja mahdollistajana
Ikäihmisiä innostetaan Västeråsissa käyttämään teknologiaa myös mm. yksinäisyyden torjumiseen.
Maria kertoi 83–97 -vuotiaille yksinäisille ja eristäytyville vanhuksille suunnatusta projektista, jossa
10 vanhukselle lainattiin kirjastosta iPad sillä ehdolla, että he käyttäisivät sen
videopuhelutoimintoa, surffaisivat netissä ja lähettäisivät sähköpostia. Lisäksi ryhmään kuuluvien
vanhusten toivottiin osallistuvan kerran viikossa järjestettävään ryhmätapaamiseen,
”opintopiiriin”. Kahdeksan kokoontumisviikon kuluessa kaikki ryhmäläiset ennen pitkää tulivat
opintopiiriin ja sittemmin innostuivat hankkimaan oman laitteen. Opintopiiriläisistä myös löytyi
uusien opintopiirien vetäjiä.
Muita Marian luettelemia keksintöjä olivat esimerkiksi taskussa pidettävä ovikello, digitaalinen
”kurkistusreikä” ovessa, purkinavaaja, kenkälusikka… älykkäitä asioita, jotka helpottavat arkea.
Koska laitteiden olemassaolosta ei tiedetty, niistä koottiin katalogi ja näyttely, jossa laitteita voi
itse puristella ja hypistellä. Ruotsalainen Konstikoppa3, siis!
Kenen vuoksi?
Maria kehotti kuulijoita miettimään aina, kenen takia jotakin tehdään, ja muistamaan, että vain se
jolla on tarve, voi päättää onko ratkaisu hyväksi. Esimerkkinä hän käytti syöttämiseen tarkoitettua
laitetta, joka oli myös yksi niistä, joita hän henkilökohtaisesti alkuun vierasti. Ruokailussa
auttaminen oli Marian mielestä yksi niistä tehtävistä, jotka ihmisen kuuluu tehdä. Hänen mielensä
kuitenkin muuttui, kun hän tapasi Sten-nimisen miehen. Sten ei kyennyt itse syömään, mutta
halusi istua vastapäätä vaimoaan ruokailuaikoina sen sijaan, että olisi ollut vaimon syötettävänä.
Ratkaisuksi hän kehitti yksinkertaisen robotin, joka syöttää häntä.
Uusia mahdollisuuksia osallistumiseen ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen
Teknologialla ja Västeråsissa toteutetuilla hankkeilla on onnistuttu lisäämään hoivakodeissa
asuvien dementikkojen osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeuden toteutumista
2
3
https://vimeo.com/123220050
http://www.ikateknologia.fi/fi/uutiset/konstikoppa-vie-ikateknologiaa-ympari-suomea.html
10
monin tavoin. Apuna on käytetty henkilökuntaa, jolta on kysytty arkipäivän ongelmista ja
tarpeista.
Keskeistä on ollut omaksua uusi ajatustapa. Hoiva-asumiseen liittyy esimerkiksi ajatus, että kun
ihminen muuttaa hoivakotiin niin häntä halutaan suojella kaikelta ulkopuoliselta. Suojelemisen
vuoksi tarvitaan esimerkiksi lukittuja ovia. Tarkoitus on hyvä, mutta se tehdään asukkaiden
elämänlaadun kustannuksella. Ajatuksen kääntäminen uudenlaiseksi tarkoitti, että ei enää puhuta
karkaussuunnitelmista - eihän kukaan kotoaan halua karata - puhutaan sen sijaan henkilöistä, joille
on vaikeaa löytää kotiin. Teknologia itsessään on loppujen lopuksi vain pieni osa siitä pitkästä
matkasta, mikä ajatusmaailmassa pitää tapahtua.
Hoivakodin ulkopuolella seikkailemisen sijaan asukkaat voivat kokea seikkailuja turvallisesti seinien
sisällä. Yksi opintomatkalaisten mielenkiintoa herättänyt ratkaisu oli Google Maps -palvelun
yhdistäminen kuntopyörään. Polkija voi ”pyöräillä” esimerkiksi oman kotikylänsä kaduilla.
Tarvitaan molempia: turvatekniikkaa (esim. hälytysapua) niille, jotka sitä tarvitsevat, mutta myös
mahdollisuus elää ja toimia kuten muutkin.
Kaikki ei edes edellytä teknologiaa vaan ajatusmaailman muutos voi näkyä myös esimerkiksi
sisustuksessa: piilotetaan ovet, joista asukkaiden ei haluta kulkevan, ja hyödynnetään värejä
liikkumisen ohjaamiseksi. Olennaista on pohtia, mitä halutaan avata, miten se tehdään ja kenen
vuoksi tätä tehdään.
Kenen vuoksi -kysymyksen lisäksi Västeråsissa kysytään paljon miten-kysymyksiä. Avuntarvitsijat
kootaan yhteen osaajien kanssa pohtimaan, kuinka toimia. Kehittäminen on moniulotteista ja
sisältää myös juridiikan, työtapojen, koulutuksen ym. kehittämisen.
11
OPINTOMATKAN VIERAILUKOHTEET
Rosstorp vård och omsorgsboende, Botkyrka
Opintomatkan ensimmäinen vierailukohden oli Rosstorpin hoitokoti. Se oli aiemmin pienen
ruotsalaisen yrityksen omistama, mutta siirtyi vuodenvaihteessa ison Alleris konsernin
omistukseen, jolla toimintaa myös Norjassa ja Tanskassa yhteensä 350 toimipisteessä.
Henkilökunta vakuutti kuitenkin, että Rosstorpin toiminnan painopisteet, laatu ja toimintatavat
tulevat pysymään ennallaan.
Rosstorp sijaitsi luonnonkauniilla rauhallisella alueella ja toimi vanhassa kauniissa talossa.
Asukkaita on 66 ja Rosstorpia markkinoidaan kristillisellä painotuksella. Suomalaisittain
vaikuttavaa oli asukkaille tarjottavan toiminnan valtava määrä. Asukkaille tuntui olevan tarjolla
erittäin monipuolista ja paljon tekemistä/virikkeitä! Talossa toimii myös ”health coach”, joka kertoi
olevansa taustaltaan kansanterveystieteilijä. Yksi hänen tehtävistään on järjestää toimintaa sekä
yksilöille että ryhmille. Toiminnan lähtökohta on nähdä jokaisen yksilön mahdollisuudet ja luoda
valoa ja uskoa siihen terveyteen, mitä kullakin vielä on. Toimintaa suunnitellaan lisäksi jokaisella
osastolla toimintaneuvotteluissa, ja jokaisella osastolla on oma toimintavastaava. Rosstorpilla on
lisäksi oma fysio- ja ravitsemusterapeutti sekä osa-aikainen sielunhoitaja. Henkilökunta on
kokonaisuudessaan suorittanut ”nostoajokortin” ja jokaiselle asukkaalle tehdään hoidonarviointi
puolivuosittain (tai useamminkin tarpeen mukaan).
Suomalaisin silmin katsottuna Rosstorpin henkilöstömitoitus vaikutti ”väljältä” eikä kiirettä
näkynyt. Meille kerrottiin myös, että omahoitajille on varattu tunti viikoittaisesta työajasta
jokaisen omahoidettavan virkistykseen. Tällöin kuulemma usein ulkoillaan tai vain jutellaan
yhdessä.
Rosstorpilla on erittäin aktiiviset Facebook –sivut. Sivuja päivittää useampi henkilökunnasta
puhelimiltaan ja sivut antavatkin kuvan talon vilkkaasta toiminnasta. Yhtenä tavoitteena FB –
sivuilla on kertoa ehkä kaukanakin asuville omaisille Rosstorpin kuulumisista
(https://www.facebook.com/rosstorp?fref=ts ).
Nockebyhöjdens vård och omsorgsboende, Bromma
Pauvres Honteux (SVPH) -säätiön ensimmäinen hoitokoti perustettiin Tukholmaan 150v vuotta
sitten 1867. Nocksbyhöjden hoito- ja hoivakodissa on nyt 4 taloa, joissa on yhteensä 700 asukasta.
Kuntoisuuden mukaan siirrytään asumismuodosta toiseen, mutta asukkaiden tulee muuttaessaan
olla riittävän pirteitä jotta pystyvät osallistumaan aktiviteetteihin. Hoitoketju on siis
12
katkaisematon, eikä Nockebyhöjdeninistä tarvitse muuttaa pois esim. kunnon heikentyessä tai
taloudellisten olosuhteiden muuttuessa.
SVPH tarjoaa monenlaisia palveluja, jotka he jaottelevat kolmeen ryhmään:
-
Ydinpalveluihin: kulttuuria, sosiaalisuutta, aktiviteetteja. Talossa toimii useita eri
yhdistyksiä/kerhoja: esim. kuoro, atk, kutominen, runous, tanssi, pubi, juhla
Lisäpalveluihin: hoitoa ja hoivaa
Tukipalveluihin: pientä ylimääräistä kuten juhlia
Nockebyhöjden on jaettu kerroksiin, ei ensisijaisti osastoihin. Jokaisen kerroksen lähin esimies on
sairaanhoitaja, ja hänen työnsä painopiste on johtamisessa, ei hoitamisessa. Henkilöstöllä ja
johdolla on säännölliset kokoukset ja talossa on kiinnitetty erityistä huomiota eri ammattiryhmien
yhdessä työskentelemiseen, töitä tehdään siis yhdessä. Jokaisen asukkaan kanssa käydään
kuukausikeskustelu, jossa käydään läpi asukkaan toiveita. Keskustelu on pakollinen ja se
dokumentoidaan ja arvioidaan (toivotun toiminnan toteutuminen) seuraavassa keskustelussa.
Nockebyhöjdenillä on oma toimintaterapeutti ja hänen työnsä tavoitteena on asukkaiden
elämänlaadun kohentaminen ja uusien asukkaiden haastattelut. Hän myös ohjaa ryhmätoimintaa.
Toiminnan lähtökohtana ovat koko ajan asukkaat, he esimerkiksi pääsevät ulkoilemaan aina
halutessaan. Toimintaterapeutti kertoi, että hänen työstään 90% liittyy elämänlaadun kysymyksiin.
SVPH tarjoaa henkilöstölle paljon koulutusta josta osa on pakollista, eli koko henkilöstö käy ao
koulutuksen. Tällaiset ovat Silvia sertifiointi (dementiakurssi) (3 pvää) ja salutogeenisen
kohtaamisen ja voimavaralähtöisen hoivan koulutus. Kaikki koulutetaan myös taloon tullessaan
”hyvään emännyyteen/isännyyteen”. Tässä opetellaan mm. kuinka saada muut tuntemaan itsensä
aina kohdatessa tervetulleeksi. Lisäksi jokaisessa kerroksessa on koulutettu 2-3 hoitajaa
reflektointiin/havainnointiin siitä, miten yksilöllinen kohtaaminen ja yksilölliset tarpeet toteutuu.
Me opintomatkalaiset totesimme, että monin paikoin meilläkin olisi iloa tämäntapaisista
koulutuksista.
SVPH tekee yhteistyötä läheisten koulujen kanssa ”Ung Omsorg” (http://ungomsorg.se/) -ohjelman
kautta, jossa nuoret saavan 75kr tunnissa vapaaehtoistyöstä ikäihmisten kanssa.
Nockebthöjdenissa nuoret muun muassa ulkoilevat ja seurustelevat asukkaiden kanssa.
Dagverksamhet Eternellen, Hägersten
Vierailimme Eternellen päiväkeskuksessa, joka on tarkoitettu dementoituneille vanhuksille.
Päiväkeskus sijaitsee Hägerstenissä n. 15min ajomatkan päässä Tukholman keskustasta. Alueelle
on rakennettu useita senioritaloja ja hoivaa sekä hoitoa tarjoavia asuntoloita. Kerrostalo, jonka
alakerrassa päiväkeskus sijaitsee, oli juuri tyhjennetty alkavan peruskorjauksen vuoksi.
13
Päiväkeskuksen vieressä sijaitseva ravintola oli vielä lähiseudun ikäihmisten käytettävissä.
Päiväkeskuksella oli käytössään oma tilat ja lisäksi yhteiskäytössä avarat yleistilat ja kuntoiluhuone.
Asiakkaat (enintään 13/päivä) tulivat päiväkeskukseen yhteiskuljetuksella, 1-5 kertaa viikossa,
kunnalta saamansa päätöksen mukaisesti. Päivä alkoi klo 9 aamiaisella ja päättyi n. klo 15. Päivän
aikana nautittiin myös lounas ja päiväkahvi.
Suomalaisesta päivätoiminnasta poiketen päivään ei kuulunut peseytymispalveluita. Päivän sisältö
koostui esimerkiksi tietokilpailuista, askartelusta, maalauksesta ja erilaisesta kuntouttavasta
liikunnasta. Ulkoilu ja kävelyretket olivat tärkeitä. Päivän sisältö rakentui asiakkaiden toiveiden ja
tarpeiden mukaisesti. Kaikilta asiakkailta arvioitiin myös dementoitumisaste. Kotipalvelun ja
päiväkeskuksen henkilöstö teki tiivistä yhteistyötä asiakkaiden auttamiseksi ja heillä oli yhteinen
asiakastietojärjestelmä.
Meille päivätoimintaa esitteli 2 päiväkeskuksen vastuuhenkilöä, jotka osallistuivat toimintaan.
Heidän lisäkseen henkilöstöön kuuluivat 2 lähihoitajaa ja osa-aikainen hoitoapulainen. Myös täällä
oli fysioterapeutti kuten muissakin hoitopaikoissa.
Päiväkeskus sai rahoituksen kunnilta, myös niiltä päiviltä kun asiakas ei voinut tulla mukaan
toimintaan.
Suomikoti
Toiminnanjohtaja Virpi Johansson esitteli opintomatkalaisille Suomikotia, joka tänä vuonna viettää
20-vuotisjuhliaan. Kodin omistaa aatteellinen Suomikoti-yhdistys, ja sen äitinä pidetään Hilja
Jenseniä.
Suomikodissa on 53 huonetta ja niissä tällä hetkellä 54 asukasta (yksi pariskunta). Ensimmäinen
kerros on varattu somaattisille asukkaille, toinen dementikoille. Tukholman kaupunki ostaa 30
paikkaa, muut kunnat loput. Jonossa oli vierailuajankohtana 20 ihmistä.
Kodissa työskentelee lähihoitajia ja perushoitajia vuorokauden ympäri, sairaanhoitaja on paikalla
klo 21 saakka (myös viikonloppuisin), öisin paikalle tulee tarvittaessa ”Nattpatrol”. Yksi
lähihoitajista on kouluttautunut Hilja Jensenin rahaston tuella jalkahoitajaksi. Henkilökuntaan
kuuluu myös kokopäiväinen fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Hallinnossa on neljä työntekijää.
Omaa keittiötä ei ole, kylmä ruoka tuodaan kerran vuorokaudessa ja sen lisäksi paikan päällä
keitetään perunat, tehdään salaatit ym.
Erilaisia aktiviteetteja on runsaasti tarjolla, jokaisella osastolla päivittäin vähintään yksi. Kodissa
kokoontuu myös mm. jumppa-, puutarha- ja QiGong-ryhmät. Kerran kuukaudessa on tanssit,
lisäksi pidetään karaokea ja seurakunnan hartaustilaisuuksia. Suomalainen kulttuuri ja tavat ovat
tärkeitä, esimerkiksi vappuna on tärkeää saada oikeaa suomalaista simaa.
14
Kotiin tulee paljon opiskelijoita Suomesta tekemään opintoihin kuuluvaa harjoittelujaksoaan.
Koulutukseen ja ammattinimikkeisiin liittyen kävi ilmi, että Suomessa koulutetut lähihoitajat
kokevat välillä, etteivät he saa tehdä ruotsalaisissa hoivakodeissa niin monipuolisia tehtäviä kuin
haluaisivat. Ruotsalainen pohjakoulutus alalle on ammattilukioissa suoritettava hoidon ja
huolenpidon linja, jonka jälkeen voi käyttää ammattinimikettä undersköterska (”alihoitaja”).
Suomenkielinen lääkäri käy Suomikodissa kerran viikossa, tarvittaessa lääkäriin saa yhteyden
päivittäin ”husläkarsystem”:in kautta. Ruotsin maakäräjät kustantaa lääkäripalvelun ja
lääkäriasema laskuttaa sitä suoraan.
Hoitosuunnitelma tehdään kahden viikon sisällä taloon tulosta. Potilastietokanta on lääkärien,
sairaanhoitajien, kuntoutushenkilöstön ja lähihoitajien yhteinen, joskin esimerkiksi lähihoitajilta on
estetty pääsy lääkärin kirjoittamiin tietoihin. Senior alert -laatutietokantaan kootaan tietoja
ruokailusta, liikkumisesta, haavoista ja mm. suunhoidosta.
Suomikodin esittelyssä avattiin muihin kohteisiin verrattuna paljon taloutta. Vuosittainen
liikevaihto on 48 miljoonaa kruunua (SEK). Suurin kustannuserä ovat henkilöstökulut, 72 %.
Kiinteistön omistaa MiCasa, ja vuokra (600 000 SEK/kk) on toiseksi suurin menoerä 15 %:n
osuudellaan.
Hoitomaksuja vuosittain kertyy 42 miljoonaa kruunua, vuokratuloja 4,5 miljoonaa ja loput tulot
koostuvat jäsenmaksuista, joulumarkkinoista ja esimerkiksi lahjoituksista.
Vapaaehtoistyön rooli oli Suomikodissakin vähäistä, kodin toiminnassa on mukana vain neljä
vapaaehtoista.
Opintomatkan yhteenvetotilaisuus – ”kaikki tyytyväisiä että tuli tultua”
Suomikodissa vierailun päätteeksi kokosimme opintomatkan kokemuksia ja antia innostuneissa
tunnelmissa. Vappu Taipale kannusti meitä vaikuttamaan osaltamme kansallisesti ja
kansainvälisesti vanhoja ihmisiä koskeviin tavoitteisiin ja päätöksiin. Tulevaisuuden suunnittelua
ohjaavat mm. elämänkaariajattelu ja sukupolvien tasa-arvo. Vahojen ihmisten lukumäärän kasvu ja
toimintakyvyn muutokset sekä nuorten ihmisten suhteellisen määrän lasku asettavat meille
suuren haasteen.
Evästysten jälkeen pohdimme ryhmissä ”mitä olemme oppineet ja miten voimme sitä soveltaa”.
Annoimme myös ”uudistumislupauksia” – mitä konkreettista muutamme arkityössämme.
Ryhmissä käytiin vilkasta ja iloisen puheensorinan värittämää keskustelua. Jokainen ryhmä kokosi
ajatuksensa kirjallisiksi tuotoksiksi, jotka myös kerrottiin muille ryhmille. Päätimme että lupausten
toteutumiseen palataan myöhemmin.
Lopuksi kiittelimme emäntiä ja antoisan ja onnistuneen matkan järjestelyyn vaikuttaneita
Vallilaisia.
15
VALLIN TUKHOLMAN MATKAN LUPAUKSET:
Ryhmä 1
-
omahoitajan tehtävät vastuutetaan
asukkaat otetaan paremmin huomioon
viedään Ruotsin malli hallitukselle ja toiminnanjohtajalle tiedoksi
omahoitaja
työntekijälle tehtävä -> sisustus ja väri
pihasisustaminen, kasvimaa
asukasryhmiin hupsuttelua ja iloa
keittiö järjestää teemajuhlat kuukausittain
panostetaan asukkaisiin (kaikki)
jatketaan yhdessä suunnittelua ja kehittämistyötä
Taloomme oma toimintaterapeutti!
vaikuttaminen kilpailutukseen  raha seuraa asiakasta
talouden sauranta
Ryhmä 2
Opimme
- syventymään entistä enemmän siihen mitä asukas/asiakas haluaa itse
- keskittymään siihen hyvään mitä asiakkaalla on jäljellä
- itsensä toteuttamisella on vain vähän rajoja
- ”asenne ratkaisee”
- asiakas mukaan kehittämistoimintaan myös teknologian
- toiminta/fysioterapeutin tärkeyden
Lupauksemme
- kehitämme omahoitajan roolia
 1 tunti/kk/asukas aikaa omahoitajuudelle
 kk-keskustelu asukkaiden kanssa
- vahvistamme positiivisuutta osana henkilöstökoulutuksia ja omalla esimerkillämme
- monipuolistamme virkistystuokioita
 happyhour
 viiniä aterioille silloin tällöin
 pieni on kaunista
Ryhmä 3
1. Henkilökunnan kouluttaminen kohtaamiseen ja asenteisiin; Silvia-koulutus, kohtaamiskoulutus
2. Esitykset (ppt, verkko) ovat tehokkaita markkinoinnissa ja jokaisen (työntekijän) tehtävä on
markkinoida, olla ”käyntikortti”
3. Västerås -esityksen kuntopyörä+video oli wow-kokemus
16
4. Sisäpihat, kasvatusaltaat, värikkyys. Muistisairaat reagoivat vahvasti väreihin. Kirjahyllytapetti,
upotettu ovi = Sisustuksella ohjaaminen eli minne toivotaan liikkuvan, minne ei; tuli ”insinöörille
paljon asiaa”
5. Hallituksen merkitys, hallitustyöskentelyn kehittäminen. Tarvitaan vahva hallitus, joka antaa
nyöriä toimia arjessa. Tj:n ja hallituksen yhteistyö on avainasemassa.
6. Kiertävä talkkari
7. Asenne! Aina kysytään asukkaalta, kaikki lähtee hänestä. ”Lämpimämpää”. Lähteekö
yhteiskunnasta asti?
8. Oman työn arvostaminen, työkaverin arvostaminen
9. Järkeistäminen yhteiskunnan tasolla, esimerkiksi vain yksi taho kysyy laatukysymykset.
17
Liitteet
Opintomatkan ohjelma
TUKHOLMAN OPINTOMATKA 25.-27.3.2015
OHJELMA
Keskiviikko 25.3.2015
07.15 Kokoontuminen Helsinki-Vantaa lentokentällä lähtöportilla
08.00 Lento Tukholmaan AY 643
08.00 (paikallista aikaa) saapuminen Arlandaan.
Kokoontuminen tullin jälkeen tuloaulassa. (Noin 08.30-08.40)
Siirtyminen Suomen Suurlähetystöön, Gärdesgatan 11 (tilausbussi)
Kahvit Suomen Suurlähetystössä
09.45-12.30
Seminaari Suurlähetystössä
09.45-10.30
Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa.
Anne Eriksson, Suomen Suurlähetystö
10.30-11.00
Tukholman vanhuspalvelut – toteutus ja tulevaisuuden näkymät.
Raili Karlsson Avdelningschef, Äldreförvaltning, Avdelning för upphandling och utveckling
11.00-11.15
Jaloittelutauko
11.15-12.15
Teknologian hyödyntäminen iäkkäiden kotipalveluissa.
Maria Gill, Västeråsin kaupunki (ruotsiksi, tulkataan)
12.15-12.45
18
Vallin ja vanhuspalvelujen kenttä.
Assi Liikanen, Vallin varapuheenjohtaja
12.45-13.40
Lounas (noutopöytä suurlähetystössä)
13.45-14.15
Siirtyminen tilausbussilla Rönningeniin
14.30-16.30
Vierailu Rosstorps vård-och omsorgsboende –hoitokodissa (Rönningeskolväg 24, Rönige)
www.stockholm.se/-/Serviceenhetsdetaljer/?enhet...
https://www.facebook.com/Vardpilen
16.30-17.00
Siirtyminen hotelliin Hotel Scandic Klara (Slöjdgatan7) http://fi.hotels.com/ho131748/scandicklara-tukholma-ruotsi/
17.00
Huoneiden jako
Vapaata aikaa (myöhemmin jaetaan lista avoinna olevista museoista)
Torstai 26.3.2015
08.30-9.00
Tilausbussilla Brommaan
9.15-11.00
Vierailu Nockebyhöjdens vård- och omsorgsboende (Backskåran 9, Bromma) www.stockholm.se//Serviceenhetsdetaljer/?enhet...
11.00 -11.20
Siirtyminen lounasravintolaan tilausbussilla
11.20-12.20
Lounas Scandic Alvik hotellissa (Gustavslundsvägen 153) (noutopöytä)
12.30-13.00
Siirtyminen tilausbussilla Hägersteniin
13.00-15.00
Dagverksamhet Eternellen (Kinmanssonvägen 41, Hägersten) www.alingsas.se/omsorghjalp/aldre/demensvard
15.00-15.30
Paluu hotellille tilausbussilla
19
18.30
Lähtö hotellilta kävellen yhteiselle illalliselle, ravintola Cloud Nine, Lilla Bantorget 1
(http://restaurangcloudnine.se/) Kävelymatka noin 1km.
19.00
Yhteinen illallinen
Perjantai 27.3.2015
09.10
Lähtö hotellilta matkatavaroiden kanssa tilausbussilla
09.10-09.30
Siirtyminen tilausbussilla Enskeden
09.30-11.15
Vierailu Suomi-kodissa (Ramviksvägen 213, Enskede) www.finsktaldrecentrum.com
11.15-11.45
Kahvit ja voileipä
11.45-13.15
Opintomatkan yhteenvetotilaisuus, Vappu Taipale
13.15-14.30
Siirtyminen Arlandaan (tilausbussi)
Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen Arlandan lentokentällä
15.50 Tavataan lähtöportilla
16.40 Lento Helsinkiin AY638
18.40 Saapuminen Helsinkiin
Matkanjohtajisto:
Assi Liikanen
Tuija Järvinen
Hanna-Leena Ojalainen
Mervi Heinonen
Lea Stenberg (käytännön asiat)