Yhteisten tutkinnon osien arviointi Sisällön tuottamiseen ja käytänteiden kehittämiseen ovat osallistuneet YTO-opettajat arviointitapaamisissaan 24.8. ja 27.8. (4. kokousta). Lisäksi asiasta on keskusteltu YTO-tiimien vetäjien kokouksessa ja tietojärjestelmäpalaverissa 25.8. (Tiina H., Sanni P., Laura H. ja Henna H.). Tämä ohje on laadittu lukuvuotta 2015-2016 ajatellen ensimmäiseen ja toiseen jaksoon. Sen jälkeen mietitään, jatketaanko samalla tavalla, pitäisikö jotain muuttaa tai löytää aivan uusi ratkaisu. Onko. mm järjestelmäpuolella luvassa uusia keinoja? Tämä teksti tulee aikanaan YTOja koskevaan oppaaseen. Nyt on oikea aika kommentoida ratkaisuja ja ehdottaa uusia: lähetä ajatuksiasi Hennalle viimeistään 2 viikkoa toisen jakson päättymisestä. On myöskin ajateltava, miten tämä kaikki suhteutuu ammatillisiin tutkinnon osiin? 1. Oppimisen arviointi Opetussuunnitelmaan sisältyviin tutkinnonosa-kortteihin on kirjattu tutkinnon osan osa-alueittain perusperiaatteet, joiden mukaisesti oppimista seurataan. Oppimisen seurantaa varten tutkinnon osaalueiden pakolliset osat on jaettu arvioinnin kohteittain.     Arvioinnin kohteisiin tehtyä jakoa on tarvittu siirrettäessä jatkavia opiskelijoita uuteen tutkintorakenteeseen. Arvioinnin kohteita ei ole tarkoituksen mukaista viedä lukujärjestyksiin, eivätkä ne tule näkymään opintosuoritusotteessa. Jos yksittäinen osa-alueen osa sijoitetaan lukujärjestykseen yhtenä kokonaisuutena ja se suoritetaan yhden jakson aikana, voidaan osan arvosana merkitä Winhaan ilman seurantatietoja oppimisen etenemisestä. Jos suoritus on hylätty, kirjataan hylkäämisen perusteet ja hylätyt arvioinnin kohteet Winhassa olevaan kenttään ” oppimisen eteneminen”. Jos osa sen sijaan jatkuu useamman jakson aikana, opiskelija suorittaa osaa omaan tahtiin (työssäoppien, verkossa tms) tai yksittäisiä arvioinnin kohteita integroidaan eri tutkinnon osiin useassa jaksossa, syntyy tarve seurata oppimista arvioinnin kohteittain. o Winhassa käytetään arvosanana merkintää JA (jatkuu) niin kauan, kun kyseinen osa on kesken. o Yksittäinen opiskelija voidaan liittää mihin tahansa toteutukseen (ei tarvitse olla oman sisääntuloryhmän toteutus ko. osa-alueessa) Yksittäisissä arvioinnin kohteissa hankittu osaaminen on syytä merkitä muistiin, jos suoritus kestää tai oppimista ohjaa useampi opettaja. Merkitseminen tehdään käyttäen kullekin arvioinnin kohteelle annettua koodia ja arvosanaa (Katso aiheesta annettuja esimerkkejä…). Koodia varten pakollisten osaamistavoitteiden arvioinnin kohteet numeroidaan järjestyksessä. o Paikka Winhassa, johon merkintä oppimisen seurannasta tehdään on ”oppimisen eteneminen”, eli sama kenttä, johon perinteisesti on kirjattu ainoastaan hylkäämisen syitä. Koodit eri arviointikriteereille ovat seuraavat: Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Äidinkieli, suomi Pakolliset osaamistavoitteet, 5 osp 1 2 3 4 5 6 7 8 osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viest- ja vuorovaik.välineitä opiskelussa sekä tehdä am.os. näkyväksi osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan Äidinkieli, suomi toisena kielenä Pakolliset osaamistavoitteet, 5 osp 1 2 3 4 5 6 7 osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ja tulkitsee omaan alaan liittyviä erilaisia tekstilajeja ja laajentaa sana- ja ilmaisuvarantoaan osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä osaa hakea tietoa eri tietolähteistä sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä osaa toimia kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä osaa arvioida ja kehittää suomi toisena kielenä -taitoaan. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp 1 2 osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurien merkityksen monikulttuurisessa Suomessa. Vieras kieli, A-kieli Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp 1 2 3 4 osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan osaa käyttää oman alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä. Vieras kieli, B-kieli Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp 1 2 3 osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että kykenee harjoittamaan ammattiaan osaa käyttää oman alan työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä. ESIMERKKI: Opiskelija on suorittanut tutkinnon osasta ”Viestintä- ja vuorovaikutus” äidinkielen pakolliseen osaalueeseen arvioinnin kohteen ”Osaa hakea tietoa…” (Arvosana H2) ja ”Osaa laatia alan kirjallisia töitä…” (Arvosana K3), mutta suoritus jatkuu vielä. Taulukosta nähdään, että ”Osaa hakea tietoa…” on koodi 3 ja Osaa laatia alan kirjallisia töitä…” on koodi 5. Merkintä Winhaan on seuraava: Arvosanan kohdalla on JA-merkintä niin kauan, kunnes kaikki osaamistavoitteet on saavutettu. Kenttään ”oppimisen eteneminen” merkitään 3 = H2, 5=K3. Näin kuka tahansa pääsee jäljille siitä, mitä osaamista on, ja millä tasolla osaaminen on. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Matematiikka Pakolliset osaamistavoitteet, 3 osp 1 1a 1b 1c 2 3 4 5 6 osaa peruslaskutoimit, prosenttilaskennan ja mittayks. muunnokset alan ja arkielämän edellyttäm. laajuudessa Matiksitit jakaa itse pienemmiksi (onko muilla tiimeillä samaa tarvetta?) Listaus työn alla, ja laitetaan aikanaan YTO-oppaseen! osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia Tämä kohta työn alla!!! osaa soveltaa geometriaa alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa osaa käyttää matem. ongelmien ratkaisussa laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matem. apuvälineitä. Fysiikka ja kemia Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp 1 2 3 osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp 1 2 3 4 osaa käyttää yleisimpiä tieto- ja viest.tekn. sovelluksia ja hyödynt. niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot. ESIMERKKI: Opiskelija on suorittanut tutkinnon osasta ”Matemaattis-luonnontieteelinen osaaminen” fysiikan ja kemia pakolliseen osa-alueeseen arvioinnin kohteen ”osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta…” (Arvosana H2). Suoritus jatkuu vielä toisessa jaksossa, jossa loput tutkinnon osat integroidaan työsalin sijaan työssäoppimiseen. Taulukosta nähdään, että ”osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta…” on koodi 2. Tällöin merkintä Winhaan on seuraava: Arvosanan kohdalla on JA-merkintä niin kauan, kunnes kaikki osaamistavoitteet on saavutettu. Kenttään ”oppimisen eteneminen” merkitään 2 = H2. Näin kuka tahansa pääsee jäljille siitä, mitä osaamista on, millä tasolla osaaminen on ja mitä osaamista pitää vielä hankkia. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Yhteiskuntataidot Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp 1 2 3 4 5 osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana. Työelämätaidot Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp 1 2 3 4 osaa hakea itselleen työpaikkaa osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan. Yrittäjyys ja yritystoiminta Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp 1 2 3 4 5 6 osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä hyvinvoinnilleen ja Suomen kansantaloudelle. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp 1 2 3 4 5 6 7 osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä, liikuntaa edistävän suunnitelman, toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä hakea apua. ESIMERKKI: Opiskelija on suorittanut tutkinnon osasta ”Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen” Työelämätaitojen pakolliseen osa-alueeseen arvioinnin kohteen ”osaa hakea itselleen työpaikkaa” (Arvosana K3), mutta suoritus jatkuu vielä toisessa jaksossa, koska hän hankkii muun osaamisen työssäoppimispaikassaan. Taulukosta nähdään, että ”osaa hakea itselleen työpaikkaa” on koodi 1. Merkintä Winhaan on seuraava: Arvosanan kohdalla on JA-merkintä niin kauan, kunnes kaikki osaamistavoitteet on saavutettu. Kenttään ”oppimisen eteneminen” merkitään 1 = K3. Näin kuka tahansa pääsee jäljille siitä, mitä osaamista opiskelijalla on, ja millä tasolla osaaminen on. b)) Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi lähtee liikkeelle pienemmistä kokonaisuuksista kohti suurempaa. Kun oppimisen seurannasta nähdään, että tutkinnon osan osa-alueen osa on valmis voidaan antaa arvosana ko. osalle. Seuraava vaihe on, kun HOPS:n seurannassa todetaan, että yhden tutkinnon osan kaikki suunnitellut osaalueet ja osat on suoritettu. Tällöin annetaan arvosana tutkinnon osa-tasolla päättötodistusta varten ja osaalueiden arvosanat opintosuoritusotetta varten. Arvosanojen ja tutkinnon osan eri tasojen hierarkia on seuraava: Yhteiset tutkinnon osat Tutkinnon osa Tutkinnon osan osaalue Arvioinnin kohde Toinen kotimainen Äidinkieli Suomi toisena kielenä Suomi Osa-alueen osa Numero, näkyy päättötodistuksessa VVV-viestintä ja vuorovaikutusosaaminen Ruotsi Englanti, A Espanja, B Ranska, B Saksa, B Venäjä, B Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen X X X Ei lasketa väliarvosanaa näille tasoille. Vieras kieli (A-kieli, B-kieli) X X X X X Numero, näkyy opintoValinnainen suoritusotteessa S-riittää, numero parempi! Arvioinnin kohteiden arviointi ei tule näkyviin opintosuoritusotteeseen tai todistuksiin:osaamisen seurantaa voi tehdä Winhassa! Pakollisissa tutkinnon osissa olevia arvioinnin kohteita voi tarvittaessa seurata Winhan "oppimisen eteneminen kentässä", jos oppimisen hankkiminen jakutuu pidemmälle ajalle. Yhteiset tutkinnon osat Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen Fysiikka ja kemia Matematiikka Tieto-ja viestintätekniikka Yhteiset tutkinnon osat Tutkinnon osa Numero, näkyy päättötodistuksessa Tutkinnon osa Tutkinnon osan osaalue Ei lasketa väliarvosanaa tälle tasolle. Tutkinnon osan osaalue Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Työelämätaidot Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta, terveystieto Yhteiskuntataidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Numero, Osa-alueen näkyy opinto- Osa-alueen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen suoritusosa osa X X X Arvioinnin kohde otteessa S-riittää, numero parempi! Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Valinnainen Pakollinen Arvioinnin kohde X X Yhteiset tutkinnon osat Tutkinnon osa Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Tutkinnon osan osaalue Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Taide ja kulttuuri Ympäristöosaaminen Osa-alueen osa Valinnainen Valinnainen Valinnainen Valinnainen Valinnainen Tutkinnon osa Numero, näkyy päättötodistuksessa Tutkinnon osan osaalue Ei lasketa väliarvosanaa tälle tasolle. Numero, näkyy opintoOsa-alueen suoritusosa otteessa X X Arvointi lähtee pienemmistä kokonaisuuksista kohti suurempia. Tutkinnon osan arvosana täytyy sopia yhdessä keskustellen, eikä välitsekkauskaan osa-alueittain ole haitaksi, jos oppimista on ohjannut ja arvioinut useampi! Valinnainen 1. Aluksi arvioidaan tutkinnon osa-alueen osat. Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat arvioidaan erikseen. Syntyy kaksi arvosanaa: toinen pakollisille ja toinen valinnaisille tutkinnon osille. a) Pakollisten osa-alueen osien arviointi. b) Valinnaisten osa-alueen osien arviointi. * Pakolliset tutkinnon osat on jaettu arvioinnin kohteittain. Niitä voidaan tarvita, jos integroidaan yksittäisiä teemoja tai opiskelija hankkii osaamista/ yksilöllisellä opintopolulla/lukujärjestyksestä poikkeavalla tavalla. PS: Tätä tietoa on tarvittu myös opintosuoritusten siirtoon muutosvaiheessa. Valinnaisia osa-alueen osia ei ole jaettu Winhaan * Oppimisen seurannassa kannattaa käyttää numeerista arviointia, vaikka arvioinnin kohteen voi arvioida myös S-merkinnällä. Numero on turvallinen, arvioinnin kohteittan. Ne arvioidaan yhtenä jos osan suorittaminen jakaantuu pidemmälle aikavälille ja/tai useamman opettajan arvioitavaksi. Arvosanamerkintä Winhassa on JA , niin kauan kuin kokonaisuutena tavanomaiseen tapaan. suoritus jatkuu. Arvioinnin kohteita ei ole syytä tässä tapauksessa resursoida lukujärjestykseen: niiden suorittamista seurataan Winhassa (tähän on erillinen ohjeistus). Huom! Tieto integroitavasta arvioinnin kohteesta voidaan toki kirjata lukujärjestykseen lisätieto-kenttään. * Kun osa-alueen osa on sijoitettu lukujärjestykseen yhtenä kokonaisuutena, voidaan se arvioida kokonaisuutena ilman jakoa arvioinnin kohteisiin! 2. Lopuksi arvioidaan tutkinnon osa-taso. Arvosanan kokoamisesta ja kirjaamisesta vastaa yleensä opettaja, jolle tehtävä annetaan arviointikokouksessa. Arvosanasta päättäminen ja arvosanan kirjaaminen Jos samassa tutkinnon osassa opetusta on antanut useampi opettaja, päättävät he arvosanan yhdessä. Arviointia varten tarvitaan tällöin mahdollisesti keskustelufoorumi: arviointikokous, sähköpostittelua tai vaikka LYNC-palaveri. On mahdollista, että joku opettaja sovitusti valmistelee arvosanaesityksen valmiiksi kokoukseen, mikä nopeuttaa käsittelyä. Aloitteen arviointikokouksen pitämisestä voi parhaiten antaa ryhmänohjaaja, kun hän opiskelijan HOPSin etenemistä seuratessaan huomaa, että kaikki suunnitellut tutkinnon osa-alueet on saatu valmiiksi. Tutkinnon osan arvosanan kirjaamisesta vastaa opettaja, jolle tehtävä yhteisessä arviointikokouksessa tai vastaavassa annetaan. Hänestä tulee arvosanasta vastaava opettaja. Ristiriitatilanteessa esimies antaa tehtävän valitsemalleen opettajalle (esim. sille, joka on opettanut opiskelijaa osaamispistemääräisesti eniten ko. tutkinnon osaan tai joka on opettanut viimeisen tarvittavan osa-alueen osan.) Arviointikokouksessa pidetään muistiota. Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan sen osa-alueen arvosanaa, josta opiskelijalla on eniten osaamispisteitä. Erityisesti silloin, kun osa-alueiden arvosanat poikkeavat merkittävästi toisistaan, on tärkeää , että opettajat keskustelevat tutkinnon osan arvosanasta muiden osa-alueiden opettajien kanssa. Osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Kattavuus= kuinka suuren osan tutkinnon suorittaneen ammattitaidon kokonaisuudesta kyseinen tutkinnon osa muodostaa Vaikeusaste= tutkinnon osana vaikeus verrattuna muihin saman tutkinnon osiin Merkittävyys= tutkinnon osan tärkeys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta