Eksakti 2/2015
Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry EKSAKTI 2/2015 www.talentia.fi/etelakarjala [email protected] facebook: Talentia Etelä-Karjala ry PÄRNUN REISSU 24. – 27.9. PIKKUJOULUT AMARILLOSSA (Valtakatu 33, Lpr) PERJANTAINA 6.11. klo 19.00 (klo 19 - 22 yksityistilaisuus meille) Illan ohjelma TEXMEX-buffet illallinen karaoke Amarillon karaoketilassa Ilta huipentuu Chisun keikkaan Amarillon puolella omakustannushintaan 19 € Ilmoittautumiset yhdistyksen sähköpostiin [email protected] ja osallistumismaksu 10 € sisältäen illallisen (avec 29 €) maksetaan yhdistyksen tilille FI32 4108 1040 0374 92 viimeistään pe 29.10. mennessä. TULE MUKAAN! JUKO:n sosiaalialan luottamusmiehet Eksotessa ja Imatralla Eksote Pääluottamusmies Nina Blom, puh.040-1944972 Luottamusmies Miia Kuisma Varaluottamusmies Minna Kivimäki Luottamusmies Tiia Lamberg Varaluottamusmies Leena Häll 1/16 asti Riinamari Savolainen 2/16 alk. Imatra Luottamusmies Varaluottamusmies Veikko Heikkinen, 040-8282994 Minna Asikainen VOIKUKKIA - vertaistukiryhmä Voikukkia -vertaistukiryhmät on tarkoitettu vanhemmille, jotka ovat kokeneet lapsen huostaanoton ja kodin ulkopuolelle sijoituksen. Valtakunnalliset nettisivut ja lisämateriaalia löytyy nettisivuilta www.voikukkia.fi Ryhmää ohjaa kaksi koulutettua ammattilaista ja mikäli mahdollista yhä useammin myös vertaisohjaaja, itse ryhmän käynyt ja ryhmänohjaajaksi koulutettu vanhempi. Suljetussa ryhmässä on 3-7 osallistujaa. Ryhmätapaamisia on 10 ja jokaisella tapaamisella on oma teema. Koulutettuja ohjaajia on eri puolilla Suomea jo yli 200, joista vertaisohjaajia 25 (tilanne 1/15). Eksotella on tällä hetkellä neljä koulutettua ammattilaisohjaajaa ja kaksi vertaisohjaajaa. Tähän mennessä on kokoontunut kolme Voikukkia -ryhmää vuosina 2011, 2013 ja 2015. Ensimmäisessä ryhmässä oli 4 vanhempaa; 1 isä ja 3 äitiä. Toisessa ryhmässä oli viisi äitiä ja kolmannen ryhmän aloitti neljä äitiä, joista yksi jäi pois heti alussa. Ryhmissä käsiteltiin vapaamuotoisesti seuraavia teemoja * oma elämäntilanne ja kokemukset lapsen sijoitusprosessista * faktaa kriisin vaiheista, miten vanhemmat ja lapset reagoivat * suhde ja yhteydenpito lapseen, sijaisvanhempiin/sijaishoitopaikkaan * rinnakkaisvanhemmuuden roolit ja kokemukset * omat voimavarat ja tulevaisuus Ryhmät kokoontuivat klo 17–19 Eksoten Lasten ja nuorten talon ryhmätiloissa. Ryhmissä käytettiin toiminnallisia menetelmiä ja rentoutusharjoituksia, mutta suurin osa ryhmätoiminnasta oli keskustelua. Vanhemmat tulivat Eksoten ryhmiin omatoimisesti hakeutumalla tai lapsen sosiaalityöntekijän tai muun työntekijän ohjaamana. Jokaiseen ryhmään on saatu vanhempia mukaan, mutta markkinointia on syytä jatkaa. Vanhemmat kokivat ryhmät ja ryhmissä saadun vertaistuen poikkeuksetta positiivisina ja voimaannuttavina. Lapsen sijoituksesta on erittäin vaikea puhua edes läheisille, mutta saman kokeneiden ryhmässä asiaa pystyi jakamaan. Aihe herätti voimakkaita tunnereaktioita ja ne toivat haasteita ryhmän ohjaamiseen. Voikukkia -ryhmien osallistujilta kerätään palautetta, jota hyödynnetään ryhmätoiminnan kehittämisessä. Lisäksi lastensuojelun työntekijöille kerrotaan ryhmissä esiin tulleista asioista. Yleisimpiä esiin tulleita asioita olivat mm. se, että lapsen sijoitus ja lähtö sijaishuoltopaikkaan tulevat yllätyksenä vanhemmille, vaikka valmistelevaa työtä onkin tehty. Vanhemmat kritisoivat sosiaalityöntekijöiden abstraktia puhetta ja tekstiä, joista puuttuu konkreettisuus ja selkeät ilmaisut siitä, mitä asioita vanhemmilta odotetaan. Vanhempien omia oikeuksia ei tuoda esille eivätkä vanhemmat aina uskalla niistä erikseen kysellä. Erilaiset neuvottelut olivat osalle vanhemmista pelottavia ja ahdistavia. Sosiaalityöntekijöiden asenne vaikutti vanhemmista hyvin usein ylimieliseltä. Vanhemmat eivät odota työntekijöiltä muuta erityistä kohtelua kuin ystävällistä, vanhempaa huomioivaa ja arvostavaa käytöstä. Ohjaajille ryhmien vetäminen oli ammatillisesti mielenkiintoista ja opettavaa. Ohjaajat pääsivät näkemään sosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaan näkökulmasta. Ryhmien kautta ohjaajat saivat välineitä kehittää omaa työotettaan. Seuraava ryhmä aloittaa helmikuussa 2016 ja siihen otetaan ilmoittautumisia vastaan. Voi kukkia -ryhmään ilmoittautumiset ja lisätietoa: Irma Härkönen p. 0400-154566, Hanna Praatskonen p. 040-1806887, Eeva Reijonen p. 040-988848, Kirsi Vahvanen p. 040-8245949, vertaisohjaaja Kirsi Horppu [email protected] Koulutuksellista yhteistyötä Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Talentia Etelä-Karjalan ry:n yhteisiä koulutustilaisuuksia on järjestetty vuosittain jo useita. Tapahtumien suunnittelu on toteutettu Talentia Etelä-Karjala ry:n, työelämän ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tilaisuuksilla on pyritty vastamaan ajankohtaisiin sosiaalialan kysymyksiin. Työpajaan 29.4.15 Sosiaalihuoltolaki muuttui muuttuvatko palvelut? osallistui noin 150 sosiaalialan ammattilaista ja alalle opiskelevaa. Opiskelijana mukana Tällä kertaa opiskelijoilla oli tapahtumassa iso rooli. Keväällä 2015 opintonsa aloittaneet sosionomiopiskelijat tutustuivat palveluihin ja työstivät Hyvinvointiyhteiskunta ja sosiaaliturva opintojaksollaan posterit Eksoten alueen (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä palvelukeskittymistä; Aikuisten keskuksesta, Lasten ja nuorten talosta sekä IsoAvusta. Lisäksi opiskelijat tekivät posterin Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyksikön eroperhetyön malleista. Posterit olivat esillä tilaisuudessa. Viimeisen vuoden sosionomiopiskelijat olivat Osallistava työelämäprojekti -opintojaksollaan kartoittaneet lähialueen sosiaalipalveluiden prosessien asiakastyön jakautumista sosiaalityöhön, sosiaaliohjaukseen ja palveluohjaukselliseen työotteeseen sosiaalihuoltolain mukaisena jaotteluna. Tämän lisäksi viimeisen vuoden sosionomiopiskelijat osallistuivat tapahtumaan. Tilaisuuteen osallistuneiden sosionomiopiskelijoiden tehtävänä oli koota työpajan keskusteluista ajatuksia siitä, miten sosiaalihuoltolain muutos näyttäytyy asiakkaan arjessa? Opiskelijoiden näkemykset ovat yhteenvetona artikkelin lopussa. Osa ryhmän opiskelijoista osallistui koulutuspäivän toteutukseen huolehtien päivän käytännön järjestelyistä ja toiminnan sujuvuudesta. Sosiaalihuoltolain uudistus Tilaisuuden aluksi STM:n neuvotteleva virkamies Elina Palola avasi sosiaalihuoltolain ”henkeä” ja lakiuudistuksen tavoitteita. Puheenvuorossa korostui asiakkaan osallisuus, ennaltaehkäisevien palvelujen merkitys, sosiaalityön asiantuntijuus ja suunnitelmallinen asiakasprosessi vastuu/oma- työntekijöineen yhdistyvissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Monialainen yhteistyö Eksoten uudistettua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallia esitteli perhepalvelujohtaja Tarja Nylund. Kokemukset perheiden eri palvelujen yhdistymisestä samaan Lasten ja nuorten taloon ovat erittäin myönteisiä. Palvelujärjestelmä on selkiytynyt, asiakkaiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvo palveluiden saatavuuden suhteen toteutuu nyt paremmin. Haasteena on edelleen lainsäädäntö, sillä eri palveluita järjestetään samasta yksiköstä eri lainsäädännön alla. Sosiaalityö – sosiaaliohjaus Saimaan ammattikorkeakoulun sosionomi opiskelijat Hanna Andsten, Leena Byckling ja Saija Saikko esittelivät kommentti puheenvuorossaan oppimistehtäväänsä Osallistava työelämäprojekti opintojaksolta. Opiskelijat ovat tehtävässään selvittäneet vammaispalvelujen prosessien asiakastyön jakautumista sosiaalityöhön, sosiaaliohjaukseen ja palveluohjaukselliseen työotteeseen sosiaalihuoltolain uudistuksen mukaisena jaotteluna. Sosiaalinen asiantuntijuus Työpajan panelistit, aikuisten sosiaalipalvelujen palvelupäällikkö Heikki Hirvonen, lastensuojelun palvelupäällikkö Raija Kojo, projektityöntekijä Sari Niiranen Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksestä ja neuvolan perhetyön vastaava perheohjaaja Mari-Susanna Fennander keskustelivat keinoista, joilla hyvinvointieroja voitaisiin kaventaa. Puheenvuoroissa ja yleisön kommenteissa korostui monialainen yhteistyö ja sosiaalialan asiantuntijuuden vahvistaminen. Ulla Huhtalo Sosiaalialan opettaja Saimaan ammattikorkeakoulu Seuraava seminaari marraskuussa! Talentia Etelä-Karjalan ja Saimaan ammattikorkeakoulun seuraava seminaari järjestetään vielä marraskuussa. Aiheena on aikuissosiaalityön tulevaisuus. Seuraa tiedotusta asiasta! Tässä yhteenvetona opiskelijoiden kommentit päivän aiheista: Sosiaalihuoltolaki muuttui – muuttuvatko palvelut? Pian valmistuvina sosiaalialan opiskelijoina saimme hienon tilaisuuden osallistua Talentian järjestämään koulutukseen sosiaalihuoltolain muutoksista. Seminaarin aikana kuulimme vaikuttavia puheenvuoroja Sosiaali- ja terveysministeriön ja Eksoten edustajilta sekä sosiaalipalveluiden tuottajilta. Uusi sosiaalihuoltolaki tuo paljon hyviä muutoksia nimenomaan asiakkaiden hyväksi. Asiakkaille laki näyttäytyy matalan kynnyksen palveluna, jolloin asiakas saa mihinkä tahansa avun tarpeeseensa neuvontaa ja ohjausta. Työntekijän velvollisuus on viedä asiakkaan asia eteenpäin seuraavalle taholle, jolloin asiakkaan "pompottelu" viranomaiselta toiselle vähenee merkittävästi. Jokainen alkava asiakkuus selkiytetään omalla työntekijällä, asiakassuunnitelmalla ja palvelutarpeen arvioinnilla sekä pyritään päättämään asiakkuus, kun tuen tarvetta ei enää ole. Palveluissa korostetaan yksilöllistä tarvetta ja erityistä tukea annetaan sitä tarvitseville. Palveluiden järjestämisessä on mielestämme hienointa, että esimerkiksi kukaan asiakas ei jäisi pyörimään toimeentulotuen piiriin vaan asiakkaan tilanteeseen pyrittäisiin löytämään ratkaisuja. Paikallisella tasolla eli Eksoten organisaatiolle uusi laki vahvistaa aikaisempaa lakia. Uudistus korostaa yhteistyötä ja moniammatillisuutta, mikä vahvistaa asiakkaan oikeusturvaa. Sosiaalihuoltolaki antaa myös enemmän mahdollisuuksia ja valmiuksia työskentelyyn. Muutoksessa on enemmän kyse asenteista, jolloin työntekijän tulisikin pohtia asiakkaiden vahvuuksia eikä ongelmia. Asiakkaalle konkreettisena muutoksena tulee 30 vuorokauden muutoksenhakuaika. Uusi sosiaalihuoltolaki vaikuttaa myös perhetyöhön ja sen toteuttamiseen. Lasten- ja nuorten osastopaikkoja pyritään edelleen vähentämään ja työn painopiste siirretään avopalveluihin. Työskentelyä pyritään lasten tapauksissa toteuttamaan lapselle tutuissa kasvu- ja kehitysympäristöissä yhteistyössä hänelle läheisten aikuisten kanssa. Perhetyö pyritään korostamaan kaikissa asiakassuhteissa ja koko perhe pyritään huomioimaan palveluita suunniteltaessa. Tärkeitä tavoitteita ovat osallisuus sekä kuntouttava arki. Uusi sosiaalihuoltolaki tuo mukanaan asiakaslähtöisempää työskentelyä sekä uusia ideoita järjestää palvelut entistä helpommin lähestyttäviksi. Tulevina sosiaalialan osaajina olemme innokkaita aloittamaan työskentelyä yhteisöllisesti ja moniammatillisesti sekä tuoreilla näkemyksillä asiakkaiden hyväksi. Eliisa Soljasalo, sosionomiopiskelija (AMK) Saimaan ammattikorkeakoulu Luottamusmiehet sekä alueasiamies käytössäsi Nykytilanteessa saattaa herätä monia edunvalvontaan, kuten työaikaan, lomiin, palkkaukseen liittyviä kysymyksiä työpaikoilla tai yksittäisen työntekijän kohdalla. Edunvalvontaan liittyen jokaisen on hyvä tietää vähintään se, onko itse työ- vai virkasuhteessa, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan ja kuka on oma luottamusmies. Ota yhteys luottamusmieheesi edunvalvonnassa Edunvalvonta-asioissa kannattaa aina ensisijaisesti olla yhteydessä omaan luottamusmieheen. Hänellä on paras tieto siitä, mitä paikan päällä tapahtuu. Tarvittaessa luottamusmies voi konsultoida Talentian alueasiamiestä tai lakimiestä, tai ohjata ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan (esim. työsuojeluvaltuutettuun jne.). Kuntasektorilla talentialaisia edustavat Jukon luottamusmiehet, jotka esitellään tässä lehdessä. Alueasiamies tekee yhteistyötä alueen luottamusmiesten kanssa kunta- sekä yksityissektorilla. Läheskään jokaisella yksityissektorin työpaikalla ei luottamusmiestä ole vielä valittu. Mikäli työpaikallasi ei ole talentialaista luottamusmiestä, niin voit olla edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä suoraan yhteydessä joko alueasiamieheen tai Talentian työsuhdeneuvontaan ma-ti ja to-pe 9-12 p. 09-3158 5540, [email protected] Jokaisella työpaikalla, myös yksityissektorilla, olisi tarpeen olla luottamusmies. Jos siis työpaikallasi on lisäksesi vähintään toinenkin talentialainen ja luottamusmiehen tehtävä kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä Talentian oman alueesi alueasiamieheen! Talentian alueasiamies Talentialla on viisi alueasiamiestä, kun Pohjois-Suomeenkin saatiin 1.9. alkaen oma alueagentti. Näin Talentian alueasiamiesjärjestelmä kattaa koko Suomen. Etelä-Karjalan alueasiamies on Tanja Tuunainen-Vainio, puh. 09-3158 6043, sähköposti: [email protected] Yksi alueasiamiesten tärkeimmistä tehtävistä on työsuhde- ja edunvalvonta. Edunvalvontaan kuuluu jäsenten neuvonta mm. työsopimuksiin, työehtosopimuksiin, työlainsäädäntöön ja palkkaukseen liittyvissä asioissa. Alueasiamiehet voivat avustaa jäseniä mm. neuvotteluissa ja sopimuksissa ja tarvittaessa olla yhteydessä työnantajaan. Laajemmin edunvalvontaa voidaan tehdä mm. lomautustilanteissa tai tarvittaessa tehdä esim. ilmoituksia tai valvontapyyntöjä aluehallintovirastoon. Edunvalvonnan osana ja lisäksi alueasiamiehet tekevät aluetyötä. Tähän kuuluu mm. yhteistyö oman alueen paikallisyhdistysten sekä valtakunnallisten yhdistysten kanssa. Tarpeen mukaan alueasiamies osallistuu yhdistysten tilaisuuksiin ja toimintaan mm. hallituksen kokouksiin ja vuosikokouksiin. Yhdistysten ja luottamusmiesten lisäksi alueasiamies tapaa alueen jäseniä yhdistysten tilaisuuksissa, työpaikkakäynneillä tai sovitusti yksilötapaamisena, yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia sekä päättäjiä. Ota yhteyttä alueasiamieheen mikäli haluat sopia vaikka työpaikkakäynnistä omalle työpaikallesi. Alueasiamiehet vastaavat luottamusmiesten valmennuskursseista sekä luottamusmiesten koulutuksesta kunta- sekä yksityissektorilla. Alueasiamiehet pitävät vuosittain myös edunvalvontakoulutuksia oman alueensa jäsenille. Mikäli edellä mainituissa asioissa tulee mitä tahansa kysyttävää/kommentoitavaa/ehdotuksia, ole yhteydessä alueasiamieheen. Yhdistysmatka Pärnuun Talentia Etelä-Karjala ry teki 24 - 27.9. matkan Pärnuun. Perinteiseen tapaan matka oli opintomatka, jonka aikana tutustuttiin paikalliseen sosiaalityöhön. Samalla se oli virkistysmatka, jonka kuluessa 26 osallistujaa pääsivät tutustumaan viehättävään Pärnun kaupunkiin. Tutuksi tulivat mm. kylpylän riemut, kauniit vanhat rakennukset ja viihtyisät kahvilat. Kaikki tämä tietty mukavassa seurassa. Raija-Liisa Anttosen epilogi Pärnun opintomatkasta Vuosi sitten huhtikuussa olin Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen opintomatkalla Pärnussa ja Saugassa. Kun omaa matkaamme suunniteltiin Pärnuun otin yhteyttä Priit Ruutiin, joka kertoi olevansa halukas järjestämään opinto-osuuttamme Saugassa haluamallamme tavalla. Olimme etukäteen lähettäneet sosiaalityöntekijälle ja lastensuojelun työntekijälle listan kysymyksiä asioista, joista olimme kiinnostuneita. Tapaamisemme Saugan sosiaalityöntekijöiden ja kunnanjohtajan kanssa oli keskusteleva ja havaitsimme, että yhteisessä Euroopassa ollaan ja samantapaisten asioiden kanssa tekemisissä. Keskusteltiin pakolaisten tulosta Suomeen ja Eestiin ja siitä miten haastava tilanne tämä on kaikille, mutta haaste on Eestissä uusi. Priit Ruut kertoi pakolaisten saapumisen vastustuksen merkeistä. Tästä kerroimme myös Suomen osalta. Matkalaisten joukossa oli useita, jotka eivät olleet aiemmin käyneet Pärnussa ja käsityksekseni jäi, että monille jäi itämään ajatus uudesta matkasta samalle seudulle. Eestiläisen kunnan sosiaalityötä tutkimassa Talentia Etelä-Karjalan Pärnun matkaseurue tutustui Pärnun naapurin Saugan kunnan sosiaalityöhön. Kunnanjohtaja Priit Ruut esitteli kuntaa monipuolisesti. Tapaamisissa olivat mukana myös sosiaalityöntekijä Marju Tomberg ja lastensuojelija Liina Lelov-Aasmaa. Tapasimme myös päiväkodin henkilökuntaa, nuoriso- ja kulttuuritalon johtajan sekä talon kirjaston kirjastonhoitajan. Teksti: Veikko Heikkinen Kuvat: Leena Cederström Kasvava kehyskunta Sauga on 4147 asukkaan kunta Pärnun naapurissa. Väestörakenne on eestiläisittäinkin poikkeava. Työikäisen väestön osuus on huimat 65 %. Heistä 8 % käy työssä Suomessa. Työttömyys on 4-5 %, mutta piilotyöttömyyttä on paljon. Väestön keski-ikä on 38 vuotta. Lapsiperheitä ja lapsia on paljon. Erityinen väestönkasvun alue on Pärnun kupeessa oleva Tammisten alue. Haasteet ovat tilanteen mukaiset. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarvitaan lisääntyvästi päivähoito-, koulu- nuorisotyö- ja lastensuojelupalveluja. Työpaikkojen ja asumisen limittyminen 40 000 asukkaan Pärnun kaupungin kanssa edellyttää kuntien välistä yhteistyötä erityisesti lapsiperheitä koskoskevilla palvelualoilla. Pieni kunta ei kaikkia palveluja pysty itse tuottamaan ja tukeutuu niissä Pärnun kaupunkiin. Jopa osa peruskoululaisista ja kaikki lukiolaiset opiskelevat Pärnun kouluissa. Toisaalta myös Pärnu käyttää joiltakin osin Saugan palveluja. Pikkukunnan hallinto Kunnan hallinnossa kunnanjohtajan alaisena on sivistys- ja kulttuuriosasto, johon myös sosiaalipalvelut kuuluvat. Sosiaalipalveluja toteuttavat sosiaalityöntekijä, lastensuojelija ja kodinhoitaja. Nuoriso- ja kulttuuritalolla on johtaja, nuorisotyöntekijä ja kirjastonhoitaja. Kunnalla on myös toinen kirjasto, peruskoulu ja kaksi suurehkoa päiväkotia. Kunnan palkkalistoilla on kaikkiaan 109 henkilöä. Erityispalveluja ei kunnan omana tuotantona juuri ole. Lastensuojelun laitospalvelut ostetaan Pärnusta. Sosiaalityön lyhyt historia Sosiaalityöllä on Eestissä vasta lyhyt historia. Neuvostovallan oloissa kaikilla oli työpaikka ja tarpeelliseksi katsotut sosiaalipalvelut tulivat lähinnä työsuhteen kautta. Ensimmäiset sosiaalityöntekijät aloittivat opiskelunsa noin 25 vuotta sitten Tallinnan yliopistossa. Eestin sosiaalityö on vielä rakentumisen vaiheessa. Valtion ja kuntien taloudellisen kantokyvyn rajoitukset, maassa säädetty 20%:n tasavero ja markkinataloudessa pärjäämisen poliittiset asenteet asettavat omat rajoituksensa kehitykselle. Kuitenkin Saugan kunnassa on selkeästi asetettu tavoitteeksi huolehtia terveydenhuollosta, lasten päivähoidosta, koulutuksesta, vammaisista, vanhuksista, toimeentuloturvasta, lastensuojelusta sekä nuoriso- ja kulttuurityöstä. Etuuksien taso ja palvelujen riittävyys ovat suomalaisen mittapuun mukaan vaatimattomia, mutta haaste tehtävien toteuttamiselle on kuitenkin otettu vastaan. Koulu- ja päivähoitopalveluissa perinteet ovat pitemmät ja toiminta laajaa. Sosiaalityöntekijän laaja toimenkuva Sosiaalityöntekijä Marju Tombergin toimenkuvaan kuuluvat aikuisten palvelut mukaan lukien toimeentulotuki, vammaisten asiat, päihde ja mielenterveysongelmat sekä kunnan sosiaalipalveluja koskevien ratkaisujen valmistelu. Asiakasmäärät eivät pienessä kunnassa ole suuria. Koska erityispalveluja ei juuri kunnassa ole, on toiminta monilta osin ohjausta ja neuvontaa. Virossa on sairausvakuutus työssäkäyville, eläkeläisille ja opiskelijoille, jonka pohjalta osa palveluista voidaan tuottaa. Ongelmia syntyy mm. varsin yleisesti tehtävästä ”pimeästä” työstä. Sairausvakuutuksen puuttuessa tekee kunta maksusitoumuksia. Päihde- ja mielenterveyshoitojen maksuihin ei koeta olevan riittävästi rahaa. Valtion tuet ovat niukkoja. Esimerkiksi peruskoulussa ruoka on ilmainen, mutta valtion tuki siihen niin pieni, että Saugan kunta maksaa osan ruokakuluista omilla rahoillaan. Toimeentulotuen normit ovat vaatimattomia jopa verrattuna Eestin Suomea matalampaan palkkojen ja elinkustannusten tasoon. Saugassa kesäaikaan asiakkaina on kuitenkin vain 12-15 perhettä. Talvella Pärnun turistisesongin tauottua asiakkaita on hiukan enemmän. Vammaishuollossa toiminnallisten nimikkeiden tasolla puhutaan hyvin samankaltaisista asioista kuin Suomessakin: ohjaus ja neuvonta, kuljetukset, apuvälineet, asuntojen kunnostaminen ja kuntoutussuunnitelmat. Erityispalveluja ostetaan Pärnusta. Lastensuojelu Liina Lelov-Aasmaa on viimeiset kaksi vuotta vastannut kunnan lastensuojelusta lastensuojelijan nimikkeellä. Lastensuojeluilmoituksia tulee kouluilta, perheiltä ja lapsilta itseltään. Lapsiperheiden kunnassa työllistävät paljon huoltoriita-asiat ja perheväkivalta. Koska omia erityispalveluja on niukasti, korostuu verkostoitumisen merkitys työssä. Pärnun kaupungin toiminnoista on mahdollisuus saada tukea. Yhteistyötä tehdään mm. poliisin, mielenterveyden ja koulujen kanssa. Pärnussa on myös lastenkylä, kaupungin omistama sijaishuoltopaikka. Juuri nyt aktiivisen työn alla on 8 lastensuojeluperhettä, yleensä työntekijällä on noin 15 perhettä. Luvut vaikuttavat pieniltä, mutta toisaalta erityispalveluiden puutteen vuoksi lastensuojelun työntekijän oma rooli työssä on ilmeisesti laajempi ja enemmän käytännön tilanteiden ratkaisuun syventyvä kuin suomalaisilla kollegoilla. Esimerkiksi kodinhoitaja joutuu keskittymään lähinnä vammaishuoltoon eikä mitään erityistä perhetyön palvelua ole olemassa. Kunta järjestää itse vapaaehtoisten tukihenkilöiden palvelua, mutta tukihenkilöistä on puutetta. Uusittu päiväkoti Tapaamispaikkamme oli nuoriso- ja kulttuuritalon naapurissa sijaitsevassa 180 lapsen päiväkodissa. Päiväkoti on erikoistunut kansalliskulttuuriin ja muina toimintaperiaatteina ovat yhteistyö, turvallisuus ja hyvä tahto. Päiväkodissa oli vuonna 2009 avattu uusi siipi. Se ja ympäröivät piha-alueet osoittautuivat pikaisella tarkastuksella hyvätasoisiksi. Päiväkodin vanhan puolen riesa oli meille suomalaisille tuttu: maaperän vedennousun takia rakennuksessa oli homeongelma. Kesän aikana sitä yritettiin korjata, mutta silloin suunnitellut toimenpiteet todettiin riittämättömiksi. Nyt valmistellaan jatkotoimia. Päivähoitoon otetaan resurssivajeen takia vain yli 2- vuotiaita lapsia. Eestissä vanhempainrahaa maksetaan siihen asti, kun lapsi täyttä 1,5 vuotta. Perhehoidossa on vain 20 lasta. Päivähoitoa varten on koko päivähoitoajalle laadittu opetussuunnitelma, jolloin Suomen mallin mukaista erityistä esikoulua ei ole. Päivähoitoon liittyy kerhotoiminta. Musiikkitoimintaa varten oma sali ja musiikinopettaja, kudontaa ja puutöitä tehdään omissa tiloissaan. Tavallisessa päivähoitoryhmässä on 20 lasta ja kaksi työntekijää. Erityisryhmässä on kolmas työntekijä. Henkilökunta antoi itsestään pätevän ja motivoituneen vaikutelman. Mukana olleiden suomalaisten päivähoitoalan ammattilaisten näkökulmasta päivähoidon kasvatusajattelu, esimerkiksi erityislasten inkluusion osalta, muistutti osin ajattelua, joka oli Suomessa tyypillistä reilut kymmenen vuotta sitten. Eu-rahat käyttöön Saugan kunta on pyrkinyt tehokkaasti hyödyntämään EU-avustuksia. EU-tuella on myös vanhasta saunarakennuksesta kunnostettu kunnan nuoriso- ja kulttuuritalo, jossa on erilaisia tiloja nuoriso- ja kulttuuritoiminnalle. Talossa työskentelevät talon johtaja, nuorisotyöntekijä ja kirjastonhoitaja. Kiersimme eri kohteissa kunnanjohtaja Priit Ruutin johdolla. Tapaamisissa välittyi tunnelma pienen kunnan henkilöstöstä, joka välittömästi, ilman turhia muodollisuuksia hoitaa tärkeitä tehtäviään hyvässä yli ammattirajojen menevässä yhteistyössä. Talentia Etelä-Karjala ry Meillä oli elokuun lopulla hieno yhteinen seminaari Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry:n kanssa. Talentian ammatillisen yhdistyksen ja alueyhdistysten keskinäinen yhteistyö on varsin uutta, mutta sitä kannattaa jatkaa, tämä konsepti oli varsin toimiva. Tapahtuma ei varmaankaan olisi edes syntynyt ilman Raija-Liisan ja Riitan henkilökohtaista panosta ja innostusta huolelliseen suunnitteluun. Näiden innostajien lisäksi tarvitaan myös innostujia, koska järjestelyissä on työtä useammallekin. Meillä on tässä yhdistyksessä onneksi molempia, ja lisääkin sopii, tervetuloa vaan mukaan! Olen viime päivinä ajatellut sanoja. Ensimmäisiä sanoja, viimeisiä sanoja ja kaikkia niitä siinä välissä. Kirjoitettuja sanoja ja niitä mitkä vielä odottavat jossain julkituloaan. Sanat herättävät monenlaisia tunteita. Kuvamanipulaatio on monelle tuttua, mutta kyllä sanoillakin voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja tapaan ajatella. Vaatii vähän vaivannäköä etsiä tietoa kaiken jargonin seasta, mutta kannattaa se vaiva nähdä. Sanoilla voidaan vaikuttaa, mutta myös sillä mitä ei sanota. Kaikkein parhaita helmiä ovat ne, jotka oivaltaa ihan itse. Sanonnat ja aforismit sisältävät monta oivallusta ja parhaat niistä sopivat moneen paikkaan. Lyhyestä virsi kaunis. Siitäkin huolimatta tehtiin vähän paksumpi lehti tällä kertaa. Pärnun opintomatkalta oli vaan niin kivoja kuvia ettei voitu jättää julkaisematta. Seuraavaa matkakohdetta ollaan jo miettimässä! Innostusta ja hyviä oivalluksia syksyyn! Terv. Mirja Lähettäjä: EKAT ry jäsensihteeri Teija Turunen-Iloani Kanava-aukio 8 as 12 55100 IMATRA puh.044-2522427 [email protected] 2 Talentia Etelä-Karjala ry SYYSKOKOUS Yhdistyksen syyskokous pidetään tiistaina 24.11.2015 klo 18.00 Vakuutusyhtiö If:n tiloissa (Sammonkatu 1, Lpr). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vieraanamme Talentiasta edustaja Marjo Varsa, joka kertoo ajankohtaisista asioista, mm. työaikamuutoksista ja päivähoidosta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus EKSAKTIN TOIMITUSKUNTA Leena Cederström [email protected] Seija Ojansuu [email protected] Veikko Heikkinen [email protected] Mirja Silvennoinen [email protected] Teija Turunen-Iloani [email protected] EKSAKTIN ILMESTYMISAIKATAULU 3/2015 aineisto 23.11.2015 ilmestyy netissä vko 50
© Copyright 2024