hyvinvointi
Talentia Lappi • Kevät 2014 Talentia Lappi Kevät 2014 ”Relaa nyt herranjumala!” – teemana hyvinvointi 1 Talentia Lappi • Kevät 2014 Sisällys Puheenjohtajalta .................................................... 3 Sosiaalista nyt Yhdistystoiminta Talentia Lappi ry kokoaa Lapin läänin alueella asuvat tai työskentelevät sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset sekä alalle Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa opiskelevat. • Sosiaalialan asiantuntijatyö kuormittaa ...................4 • Hanketyö houkuttaa ja koukuttaa ............................6 • Mieletön hoppu, hätä ja kiire ....................................7 • Apua korva-akupunktiosta ja korvamagneeteista ......................................................8 • Eduskunnasta kuuluu .................................................9 • Hallituksen esittely ...................................................10 Luukulta Luukulle ................................................ 13 Edunvalvontaa • Opiskelijavaalit – vaikuttamisen paikka ................14 • Luottamusmiesvaalit ................................................16 Jäsentapahtumat ................................................... 17 Talentia Lappi on yhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy vuonna 2014 kerran paperisena ja kerran sähköisenä. Lehdessä tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja sosiaalialan ajankohtaisista asioista. Yhdistyksen tavoitteena on • tukea jäseniä palkkaedunvalvonnassa, seurata jäsenten työolosuhteita ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin. • hankkia uusia työssäkäyviä jäseniä sekä opiskelijajäseniä • vahvistaa jäsenten ammatti-identiteettiä • tiedottaa jäsenille ajankohtaisia asioita ammattiyhdistystoiminnasta ja sosiaalityön kehittämisestä Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat • • • • • jäsentilaisuuksien järjestäminen syys- ja kevätkokoukset koulutus- ja virkistysviikonloput opiskelijatilaisuudet yhteydenpito ja vaikuttaminen pääluottamusmiehiin ja luottamusmiehiin, työnantajien edustajiin, kansanedustajiin sekä muihin tärkeisiin sidosryhmiin • aktiivinen hallitustyöskentely • Talentia Lappi jäsenlehden julkaiseminen • tiedottaminen www-sivustolla ja sähköpostitse Julkaisija: Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Lappi Talentia Lappi ry:n vuoden 2014 Hallitus Toimituskunta: Seija Hiltunen, Mattus Kostamo, Heidi Pohtila, Mikko Rinta-Kiikka ja Maija Suhonen. Puheenjohtaja Maija Suhonen Varapuheenjohtaja Mattus Kostamo Taitto: Tornion Kirjapaino, Tornio 2014 Hallituksen kokoukset: 29.3.14 KEVÄTKOKOUS klo 14.30, erillinen ilmoitus tässä lehdessä 8.4.14 klo 17.00 20.5.14 klo 17.00 10.6.14 klo 17.00 26.8.14 klo 17.00 16.9.14 klo 17.00 14.10.14 klo 17.00 18.11.14 klo 17.00 22.11.14 SYYSKOKOUS 9.12.14 klo 17.00 Varsinainen jäsen/Varajäsen Teija Ristaniemi/Sanna Kuusela Piia Kilpimaa/Marjut Aikio Teija Vahteri/Kira Hirvonen Sari Veikanmaa/Hanne-Mari Seppälä Seija Hiltunen/Teija Fräki-Kitti Heidi Pohtila/Jaana Hannula Mirva Tauriainen/Mikko Rinta-Kiikka Merja Halttunen/Matti Juusola Hallituksen yhteystiedot: [email protected] Voit myös lähettää meille palautetta www.talentia.fi/lappi -sivulta löytyvällä palautelomakkeella. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin! Katso kokouspaikat nettisivuiltamme. 2 Talentia LAPPI ry Talentia Lappi • Kevät 2014 alltta johtajja Puheenjo Hyvät Talentia Lappilaiset! T ervehdys uudelta puheenjohtajalta! Sain kunnian tulla valituksi Talentia Lapin vuoden 2014 puheenjohtajaksi syksyllä Kemissä pidetyssä vuosikokouksessa. Olen Suhosen Maija, sosiaalityöntekijä Rovaniemeltä. Työskentelen aikuissosiaalityöntekijänä Rovaniemen kaupungilla. Olen nyt neljättä vuotta Talentia Lapin hallitustoiminnassa ja mukavaa on ollut. Luettavissasi on Talentia Lapin historian toinen sähköinen lehti. Luethan lehden läpi ajatuksella ja anna meille palautetta. Pian lehden ilmestymisen jälkeen saat ohjeet sähköpostitse palautteen antamiseen. Tänä vuonna Talentia Lappi viettää hyvinvoinnin vuotta ja teema näkyy lehdessämme sekä vuoden aikana tapahtumissamme. Kevätkokouksen pidämme 29.3.14 Rovaniemellä Steinerkoululla tutustuen samalla eurytmia-liikkumiseen ja joogaan. Pikkujouluja olemme suunnitelleet syyskokouksen yhteyteen 22.11.14. Otathan päivämäärät jo ylös almanakkaasi! Työpaikoilla puhututtaa sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat. Sosiaalinen media on noussut yhdeksi nopeimmista tiedonjakamisväylistä, jonka kautta uutiset tulevat jaetuksi tuhansille lukijoille sekunneissa. Sosiaalisessa mediassa liikkuvat jutut tuovat julkisuutta nopeasti niin hyvässä kuin pahassa. Tämä jos mikä vaatii tarkkuutta kirjoittajilta, mutta myös medialukutaitoa tavallisilta kansalaisilta. Yhdestä näkökulmasta uutisoidut huostaanottovideot vääristävät helposti käsitystä sosiaalialan työstä. Hienoja esimerkkejä sosiaalisessa mediassa näkymisestä ovat Sosiaalinen tekijä-blogi ja Facebookissa oleva Sosiaalityö Flashmob-ryhmä, joilla sosiaalialan asiantuntijat ovat saaneet ääntänsä kuuluviin tärkeiden kysymysten puolesta. Talentia LAPPI ry Psykososiaalisen kuormituksen kysymykset ovat läsnä sosiaalialan työssä. Kiire ja paineet ovat tuttuja varmasti kaikille. Vuonna 2013 voimaan tullut työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa käytettävissä olevin keinoin ryhtymään toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Käytännön neuvoja ja toimintaohjeita haastaviin tilanteisiin voit lukea Marjo Varsan jutusta sivulta 4? Jokainen voi myös itse vaikuttaa omaan psykososiaaliseen kuormitukseen ja hyvinvointiinsa. Itse olen työssäni opetellut kalenterin hallintaa ja tauottamaan työpäivää, jotta hartia- ja muuntyyppinen jumitus ei iskisi. Olen myös oman hyvinvointini tukemiseksi aloittanut uuden joukkueharrastuksen roller derbyn. Laji on naisten täyskontaktilaji, jossa sosiaalisuus on suuressa roolissa. Porukassa liikkuminen ja tekeminen on huikeaa! Talentia Lapin kevätkokouksen lisäksi ajankohtaista ovat opiskelijavaltuustovaalit! Asetuthan rohkeasti ehdolle. Lisää tietoa vaaleista löydät tämän lehden sivuilta. KVTES:n luottamusmiesvaalit ovat sellaisenaan peruuntuneet tältä keväältä ja uudet luottamusmiesvaalit ovat ensi vuonna. Yksityisellä puolella vaaleja kuitenkin käydään joka vuosi. Ensi tiistaina 18.3.2014 vietetään myös Kansainvälistä sosiaalityön päivää, jolloin Talentia kakuttaa monia sosiaalialan työpaikkoja. Otahan kuva kakusta ja jaa se Talentia Lapin Facebook-sivulla! Pidä huolta itsestäsi! Maija Suhonen puheenjohtaja Talentia Lappi 3 Talentia Lappi • Kevät 2014 t Sosiaalista ny Sosiaalialan asiantuntijatyö kuormittaa S osiaalialan asiantuntijatyö voi toisinaan olla vaativaa ja haastavaa, jolloin se aiheuttaa työntekijälle liiallista kuormitusta. Työturvallisuuslain mukaan jokaisella on kuitenkin subjektiivinen oikeus terveelliseen ja turvalliseen työuraan. Esimerkkejä sosiaalialan henkisestä kuormituksesta on paljon. Joskus työnjohto saattaa antaa jopa lainvastaisia toimintaohjeita. Esimerkiksi lastensuojelussa on ohjeistettu sijoittamaan vain omiin laitoksiin välittämättä tehdystä tarpeiden selvityksestä, jolloin lapsilähtöisyydestä on jouduttu talouslähtöiseen toimintaan. Lastensuojelulaissa lapsen etua ajavat aikarajat ovat käytännössä kääntyneet työntekijöiden hiostamiseen uhkasakkojen välttämiseksi. Talousarvion ylittäminen on saattanut johtaa toiminnan vähentämiseen tai lopettamiseen kunnassa esiintyvästä tarpeesta huolimatta. Asioiden esiin nostaminen on kielletty, mutta kun jotain vakavaa sattuu, niin työntekijä asetetaan vastuuseen. Melko uutena ilmiönä on tullut sosiaalisessa mediassa leviävät kuvat ja kertomukset sosiaalialan työntekijöistä. Sosiaalialan kuormitustekijöiden lista on kaiken kaikkiaan melko pitkä. Kuormitus painottuu usein erilaisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Kuormittumista aiheuttaa esimerkiksi: työtehtävien liiallinen määrä, eettiset jännitteet ja ristiriidat, tiukat määräajat, epäselvyydet tehtäväkuvissa, työn pilkkominen kapea-alaiseksi, suuri vastuu, johtamisen ja ammatillisen tuen puute, riittämättömät henkilöstövoimavarat, häirintä ja epäasiallinen kohtelu (työyhteisössä ja asiakkaiden taholta) sekä väkivallan uhka. Lisäksi kuormitukseen vaikuttaa työyhteisössä vallitseva sosiaalinen pääoma eli työyhteisön yhteisöllisyys ja jokaisen työntekijän vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön ja työyhteisön toimintaan. Kuntaliitokset vaikuttavat kaikkiin edellä oleviin tekijöihin ja siksi työsuojelun tulee olla vahvasti mukana kuntaliitoksista aiheutuvissa muutosprosesseissa. 4 Mistä saan apua Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua kaikkiin tiedoksi saamiinsa kuormitustekijöihin, myös psykososiaaliseen kuormitukseen. Työn organisointi ja esimiestyö ovat tässä avainasemassa ja siksi on ensisijaisen tärkeätä keskustella kaikista kuormitustekijöistä esimiehen kanssa. Mitä aikaisemmin asiat otetaan puheeksi, sen helpompi niihin on yleensä puuttua, ja ratkaista ne kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Sosiaalialan henkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät kuuluvat myös työsuojelun vastuualueelle ja siten ne tulee saattaa työsuojelutoimikuntien käsiteltäväksi. Selkein väylä on keskustella asiasta ensin työpaikan työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työsuojeluvaltuutettu on kaikilla työpaikoilla, joissa on yli kymmenen työntekijää. Yhteyttä voi ottaa myös työsuojelupäällikköön, joka on jokaisella työpaikalla. Liiallinen kuormitus vaikuttaa työntekijän terveyteen ja siihen liittyvissä asioissa on hyvä olla yhteydessä työpaikan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon tehtävänä on ensisijaisesti ehkäistä terveysvaaroja ja parantaa työntekijöiden työkykyä ja työolosuhteita. Työterveyshuollossa on asiantuntemusta työelämän muutoksiin liittyvistä asioista ja niistä aiheutuvista riskeistä. Erilaiset henkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät aiheuttavat usein monimuotoisia seurauksia niin yksittäisille työntekijöille kuin koko työyhteisöllekin. Asioiden ratkaisemisessa on usein hyvä olla mukana kaikki edellä mainitut tahot. Yhteistoiminnassa voidaan ratkaista esiintyviä ongelmia. Kuormittavuuden selvittäminen Aloitteen kuormittuneisuuden selvittämiseen voi tehdä työntekijä, työyhteisö, esimies, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon edustaja tai joku muu joka havaitsee kuormittuneisuuden. Kuormittavuuden selvittäminen ja riskien hallinta on prosessi, Talentia Lappi • Kevät 2014 jossa ensin tulee tunnistaa kuormitustekijät sitten arvioida kuormituksen ja riskien vaikutukset ja todennäköisyys, jonka jälkeen tehdään suunnitelma kuormittavuuden pienentämisestä ja mahdollisesta poistamisesta. Nämä tehdään yhteistoiminnassa johdon, esimiesten, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluorganisaation kanssa. Työturvallisuuskeskus on kuvannut prosessia seuraavasti: Kuormitusanalyysissä on hyvä selvittää ja arvioida sekä työstä johtuvat kuormitustekijät että työntekijän kokema kuormittuminen. Käytettyjä menetelmiä selvitykseen ja arviointiin ovat esimerkiksi vuorovaikutus-, haastattelu- ja havainnointimenetelmät, erilaiset kyselylomakkeet ja toiminnalliset menetelmät. Kaikkia kuormitustekijöitä ei aina voida poistaa ja niiden osalta tulee tehdä riskien arviointi. Siinä arvioidaan kuormituksesta aiheuttavien tekijöiden seuraukset ja todennäköisyys. Mitä todennäköisempi ja merkittävämpi kuormitustekijä on, sen tärkeämpää on puutua kuormitustekijöihin mahdollisimman varhain. Usein käytetään riskianalyysissä alla olevaa kolmiportaista ristikkotaulukkoa, joka sopii osittain käytettäväksi psykososiaalisissa kuormitustilanteissa. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta www.ttk.fi ja www.arkiarvi.fi löytyy useita arviointilomakkeita ja muita apuvälineitä erilaisten kuormitustekijöiden ja riskien arviointiin. Kuormitus- ja riskianalyysin pohjalta tehdään työsuojelun / työhyvinvoinnin toimintaohjelma, johon kirjataan konkreettiset toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Muutoksella tulee aina olla tekijä ja muutosta tulee johtaa sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia tulee arvioida. Lisäksi suunnitelmista ja toimenpiteistä tulee tiedottaa koko työyhteisöä. Toteutettuja kuormitustekijöiden vähentämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut, joiden avulla voidaan ehkäistä kuormitusta, työnohjaus, esimiestyön kehittäminen, työyhteisön pelisäännöistä sopiminen, tiedonkulun parantaminen, puheeksiottamisen mallin luominen, työprosessien näkyväksi tekeminen, työtehtävien muuttaminen, yhdessä toteutettu töiden priorisointi ja työn jaosta sopiminen, säännöllisten työpaikkapalaverien pitäminen, koulutuksen järjestäminen ym. yhdessä sovitut muutokseen tarpeelliset toimenpiteet. Työpaikan hyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiville toimijoille tulee taata riittävät resurssit ja koulutusta työsuojelun hoitamiseen. Sosiaalialan työsuojelussa ja sen valvonnassa tulee asettaa etusijalle henkisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy ja vähentäminen sekä työhyvinvoinnin turvaaminen. Marjo Varsa Erityisasiantuntija Seuraukset Todennäköisyys Epätodennäköinen Vähäiset 1 Merkityksetön riski Mahdollinen 2 Vähäinen riski Todennäköinen Haitalliset 2 Vähäinen riski Vakavat 3 Kohtalainen riski 3 Kohtalainen 4 Merkittävä riski riski 3 Kohtalainen 4 Merkittävä riski riski 5 Sietämätön riski 5 Talentia Lappi • Kevät 2014 t Sosiaalista ny Hanketyö houkuttaa ja koukuttaa H anke- ja kehittämistyö tempaisee mukaansa kun sen makuun kerran pääsee. Lähes kymmenen vuotta sitten uskaltauduin irrottautua vakivirasta ja tutusta työstä uuden työnantajan palvelukseen ja nopeasti huomasin työskenteleväni kehittämishankkeessa. Tällä hetkellä teen työtä jo neljännessä kehittämishankkeessa ja nykyisessä hankkeessa projektipäällikkönä. Hanketyön imu piilee mielestäni siinä, että kehittämistyö antaa mahdollisuuden oppia uutta ja avartaa näkökulmia asioihin. Se haastaa vaativuudellaan ja arvaamattomuudellaan omia luovuuden ja osaamisen rajoja ja mukavuusalueitakin. Toisaalta hanketyöhön liittyy tietynlainen vapaus ja itsenäisyys mutta myös vastuu omista ja isommassa hankkeessa muun hankehenkilöstön työn tuloksista. Hanketyössä minua kiehtoo erityisesti mahdollisuus vaikuttaa rakenteisiin ja ”rikkoa rajoja” eli kokeilla jotain uutta. Toisaalta helpommallakin voisi päästä ja ”käydä vain töissä”. Hanketyön eri vaiheet ovat tulleet tutuksi. Alun suurten tavoitteiden ja innostuksen jälkeen seuraa vaiheita, jolloin tuntuu ettei mikään etene, odotukset ja paineet ovat suuret, syyllisiä etsitään ja lopultahan kiitosta eivät aina saa ne, jotka ovat eniten töitä tehneet. Hanketyössä jaksamiseen vaikuttavat monet tekijät. Omat ja ulkopuolisten tavoitteet ja odotukset voivat olla liian suuret. Hanketyön kesto on kuitenkin rajattu usein 2-3 vuoteen ja silloin on tärkeää, että tavoitteet ja resurssit ovat oikeassa suhteessa. Toisaalta hanketyössä ei voi tyytyä tavanomaisiin ratkaisuihin vaan on luotava jotain uutta. Tasapaino näiden ja omien voimavarojen kanssa on löydettävä ja tunnustettava oma rajallisuus. Harva hanke ratkaisee kaikkia sille asetettuja toiveita tai tavoitteita. Omaa jaksamista ja ajatuksia tulee välillä arvioida ja välttää ylisuuria vaatimuksia itseä tai muita hanketyöntekijöitä koh- 6 taan. Selkeä hanke- ja toimintasuunnitelma ja välillä siihen palaaminen auttaa rajaamaan työtä. Kalenteriin kannattaa jättää tilaa ja viivapäiviä. Hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä asioita ovat johdon ja esimiesten vahva tuki työlle ja mm. säännöllinen yksilö- ja/tai ryhmätyönohjaus. On tärkeää saada positiivista palautetta työstä niin esimieheltä kuin työkavereiltakin. Onnistumisten ja tehdyn työn näkyväksi tekeminen omassa hanketiimissä on tärkeää. Pienistäkin onnistumisista tai saadusta hyvästä asiakaspalautteesta kannattaa iloita ja jakaa se muille. Ruusujen jälkeen kun yleensä tulee risuja. Hyvien tulosten jakaminen sidosryhmien kanssa on mielestäni myös tärkeää. Mikään hanke tai kukaan hanketyöntekijä ei toimi yksin irrallaan toimintaympäristöstä. Sidosryhmätyöskentely ja verkostossa toimiminen tuovat omat haasteensa ja on hyvä muistaa, että muut tekevät perustyötään ja vain osittain kehittämistyötä. Hanketyön vaativuus edellyttää hyvä me-henkeä ja tuen saamista hanketiimistä. Oma hanketiimi on varmaan se kaikkein tärkein hyvinvoinnin ja jaksamisen lähde. Turvallisessa tiimissä voi puhaltaa höyryjä, tuulettaa onnistumisia ja vastoinkäymisiä. Hienoa on, jos hanketiimiin eksyy hyvällä ja räiskyvällä huumorilla varustettuja työntekijöitä. Yhteiset työmatkat ja vapaa-ajan illanvietot ovat välillä tarpeen. Mikäs sen parempaa kuin nauraa kunnolla porukalla irti työasioista. Mieleeni on jäänyt jostain aiemmasta hankkeesta opittuna, että luovuus vaatii lepoa. Parhaat ideat syntyvätkin usein lomalla tai vapaalla, ei kaiken kiireen keskellä. Siksipä työn ja vapaan erottaminen toisistaan on joskus hanketyössä vaikeaa ja vaatii tietoista irtiottoa työstä. Intensiivinen työ vaatii riittävän palautumisen. Riitta Hakala Projektipäällikkö Kemin kaupunki Kemiläinen työllistämismalli -hanke Talentia Lappi • Kevät 2014 t Sosiaalista ny Mieletön hoppu, hätä ja kiire O nko arkesi paikasta toiseen kiiruhtamista, loputtomien tehtävien suossa tarpomista ja pyrkimystä aina vain parempiin suorituksiin? Ei ehtisi ja jaksaisi, mutta pitäisi tehdä vielä enemmän, tehokkaammin, loistavammin. Jostain on luovuttava. Usein luovutaan ensimmäisenä omasta ajasta, harrastuksista, unesta, lounastauoista, kahvihetkistä, kaikesta siitä, jotka lataavat akkujamme. Vaaditaanko meiltä vai vaadimmeko itse itseltämme tätä kaikkea? Kun vaatimuksia alkaa olla liikaa voimavaroihimme nähden stressaannumme, pahimmillaan uuvumme ja masennumme. Uupumus on merkki siitä, että pitää pysähtyä, tarkastella omaa elämää ja löytää se hyvä ja tärkeä, jota vahvistaa. Ja uskaltaa heittäytyä oman näköisen elämän kelkkaan. Se ei ole itsekkyyttä, vaan mahdollistaa sen, että voimme aidosti antaa läheisillemme ja työllemme aikaamme ja osaamistamme. Mieletön hoppu, hätä ja kiire-työvälineitä stressinhallintaan kurssi on ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu opinto- jakso. Tavoitteena kurssilla on mm. vahvistaa stressinhallintakeinoja ja löytää oman elämän voimavaratekijät. Kurssin runko muotoutuu opiskelijoiden tarpeista käsin. Usein ne liittyvät mm. itselle tärkeiden asioiden rooliin omassa elämässä, ajankäytön suunnittelun, keskittymisen ja tarttumisen haasteisiin tai rauhoittumisen ja rentoutumisen vaikeuteen. Askelmerkit stressittömämpään elämään ovat yksinkertaiset: pysähtyminen, tilanteen arvioiminen, muutoksen suunnittelu ja toteutus. Mutta, helpommin sanottu kuin tehty. Stressinhallinnan kurssin kautta voi ottaa aikaa itselleen, pohtia rauhassa omaa tilannetta, miettiä mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mihin oman aikaansa haluaa käyttää, mitä muutosta toivoo ja miten sen voi toteuttaa. Ryhmästä saadaan tukea ja kuuntelemalla toisia, voidaan katsoa asioita ehkä hieman eri näkökulmistakin. Maria Sipilä kuraattori Lapin ammattikorkeakoulu 7 Talentia Lappi • Kevät 2014 t Sosiaalista ny Apua korva-akupunktiosta ja korvamagneeteista V iisi korva-akupunktiopisteen menetelmää käytetään nykyään laajasti päihdehuollossa sekä avo- että laitoshoidossa. 5-pisteen menetelmä on toimiva hoitomuoto niin akuuttien vieroitusoireiden hoidossa kuin pidempiaikaisessa kuntoutuksessakin. Akupunktiolla voidaan tukea myös raittiina pysymistä, koska sillä voidaan helpottaa päihteiden mielitekoja ja vähentää stressiä. Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta akupunktiolla pyritään tasapainottamaan ihmisen kehoa ja mieltä takaisin tasolle tai tilaan, missä oltiin ennen päihteiden käytön alkua. Menetelmä on hyödyllinen myös asiakkaiden omaisten hoidossa sen rentouttavan ja rauhoittavan vaikutuksen vuoksi. Lisäksi akupunktiota käytetään jonkin verran myös psykiatrissa hoitopaikoissa, koska monilla psykiatrisilla potilailla on myös päihdeongelmia. Menetelmää voidaan käyttää unettomuuden ja ahdistusoireiden hoidossa myös silloin, kun taustalla ei ole päihteiden ongelmakäyttöä. Akupunktioneulat laitetaan tiettyihin korvalehden pisteisiin. Korva-akupunktiossa käytettävät neulat ovat pieniä ja ne laitetaan ihoon pinnallisesti. Käytettyjen akupunktiopisteiden kautta voidaan lievittää tai poistaa kipuja sekä rauhoittaa ja rentouttaa kehoa ja mieltä. Kyseisillä akupunktiopisteillä voidaan myös helpottaa uniongelmia ja vähentää stressiä. Neuloja pidetään yleensä noin 40-45 minuuttia, mutta lyhyemmälläkin ajalla on usein hyviä vaikutuksia. Viiden vuoden aikana olen käyttänyt 5-pisteen menetelmää päihde- sekä nuorisotyössä ja menetelmän vaikutuksia olen päihdetyössä saanut seurata useamman vuoden. Asiakkaani ovat saaneet menetelmän kautta apua mm. uniongelmiin ja ahdistavaan 8 olotilaan. Useat ovat kertoneet olon olleen hoidon jälkeen rauhallisempi ja levollisempi. Myös päänsärkyyn/migreeniin sekä lihas- ja nivelkipuihin asiakkaat ovat saaneet apua 5-pisteen menetelmästä. Osa asiakkaista on todennut menetelmän vaikuttaneen vasta muutaman hoitokerran jälkeen ja osa kokee vaikutuksia jo ensimmäisellä kerralla. Hoitotilanteista tehdään mahdollisimman rauhallisia ja jo itse tilannekin saattaa helpottaa asiakkaan oloa ja päihdeongelmien ollessa kyseessä, toipumista. 5-pisteen hoidon lisäksi, tai sen sijaan, on mahdollista laittaa korvanlehtien taakse korvamagneetit. Korvamagneeteilla on samankaltaisia vaikutuksia kuin akupunktioneuloilla. Pääasiassa ne kuitenkin rauhoittavat mieltä, parantavat unen laatua ja unen saantia. Magneetit kiinnitetään Sympathicus-nimiseen akupisteeseen ihoteipillä ja pysyvät paikoillaan n. 3-7 vuorokautta. Määräaikaa magneetin pidolle ei ole. Asiakkaiden kertoman mukaan magneetit ovat helpottaneet unen saantia ja ovat nukkuneet syvempää unta. Korvamagneettien laitto on hyvä keino tuoda helpotusta asiakkaan oloon kun kohtaamiset ovat lyhytkestoisia eikä 5 korva-akupunktiopisteen menetelmän käyttö ole mahdollinen. Lisätietoa 5-pisteen menetelmästä löytyy NADA:n (National Acupuncture Detoxification Association) verkkosivuilta www.nada.fi. Tiina Hukkanen Päihdetyöntekijä, sosionomi (AMK) Lapin nuorisoasema Romppu Talentia Lappi • Kevät 2014 t Sosiaalista ny Eduskunnasta kuuluu H yvinvointia yhteiskunnassa tarkastellaan usein vain talouden ja tuottavuuden mittareilla. Tosiasiassa hyvinvointi on paljon muutakin. Kestävän yhteiskuntarakenteen ja hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä kuinka vahvasti ihmiset tuntevat olevansa osa yhteiskuntaa. Poliittisessa päätöksenteossa jos missä tämä olisi tärkeää muistaa. On tutkittu, että osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien tunteella on suuri merkitys ihmisten tahdolle rakentaa yhteistä hyvää. Esimerkiksi yksi keskeinen tekijä ihmisten veronmaksuhalukkuudelle on se, saavutetaanko tunne siitä, että heidän panoksellaan on todellinen merkitys yhteiseen hyvinvointiin, ja jakautuuko hyvinvointi tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisuuden tunne on toki subjektiivinen käsitys, mutta usein se rakentuu tiettyjen perustekijöiden varaan. Kovat arvot ovat lisääntyneet. Hyvinvointia yhteiskunnassa määritellään pitkälti yksilökeskeisestä ajattelusta, ja siten, että oman edun tavoittelusta on tullut hyve. On selvää, että yhteiskunta jossa kaikki kokisivat yhtä suurta hyvinvointia, on utopiaa. Hyvinvointi käsitteenä on aina riippuvainen sen tulkitsijan tunteesta, arvoista ja kokemuspohjasta. Voimme luoda erilaisia mittareita hyvinvoinnin tarkasteluun, mutta se on kuitenkin riippuvainen myös yksilön omasta kokemuksesta ja tarpeista, ja näin se on myös ajassa ja paikassa muuttuva. Voidaankin kysyä, mitä itse kullekin on riittävä hyvinvointi? Voidaan pohtia myös millaista hyvinvointia voimme yhteiskunnalta odottaa saavamme? Hyvinvoivassa yhteiskunnassa kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon ja kuinka monipuolisia palveluja se kykenee tarjoamaan. Kyse on paljon muustakin. Hyvinvoiva yhteiskunta kykenee tasaamaan eriarvoisuutta ja luomaan tasavertaisia mahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita yksin samaa, kuin tulonsiirtojen määrään kasvattaminen. En usko, että pelkkä raha ratkaisee, vaan tarvitaan syvällisempää rakenteellista muutosta sekä samalla yleisen ilmapiirin ja ajatustavan muutosta. Yhteiskunnalle luodaan uusia hyvinvointitehtäviä – sellaisia tehtäviä, jotka olivat aiemmin yksilön ja yhteisön vastuulla. Toisaalta nykyään luodaan myös näennäistarpeita, jotta voidaan luoda siihen sopiva palvelu. Näennäisesti yhteiskunnassamme voidaankin paremmin kuin koskaan ennen. Kuitenkin yhä useampi kokee ulkopuolisuutta ja syrjäytyy eikä pahoinvoinnin kasvusta puhuta turhaan. Yhä useampi suomalainen kokee sy- vää yksinäisyyttä ja tuntee olevansa ulkopuolella yhteiskunnasta. Työssäni kohtaan välillä lohduttomiakin kohtaloita ja usein tarinoita yhdistää ajautuminen yhteiskunnan sivuraiteille. Tuntuu, että kerran pyörästä pudonneen on todella vaikea päästä siihen uudelleen mukaan. Näitä asioita ei korjata yhdessä yössä, mutta ne on hyvä pitää aina taustalla mielessä lähes mitä tahansa asiaa valmisteltaessa tai siitä päätettäessä. Ylipäätään meidän tulisi käydä tulevaisuudessa vahvaa arvokeskustelua siitä, mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuulla, mitä voimme odottaa keneltäkin. Näen, että hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa sellaisenaan kuin sen olemme ehkä tottuneet ajattelemaan. On hyväksyttävä, että tulevaisuudessa joudumme tekemään valintoja sen suhteen, mitä ja kenelle pystymme tarjoamaan. Itse pidän tärkeänä huolehtia siitä, että ne yhteiskuntamme jäsenet jotka eniten tukea ja hoivaa tarvitsevat saavat sen parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuudessakin. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa ei ole monen kerroksen väkeä. Hanna Mäntylä kansanedustaja Perussuomalaisten 2. vpj ja Lapin piirin pj Talentia Lapin jäsen, Tornio 9 Talentia Lappi • Kevät 2014 t Sosiaalista ny Talentia Lapin hallitus esittäytyy Hallituksen porukka kuvassa portailta ylhäältä alas: Sanna Kuusela, Teija Ristaniemi, Merja Halttunen, Seija Hiltunen, Teija Vahteri, Jaana Hannula, Mikko Rinta-Kiikka, Mattus Kostamo, Maija Suhonen ja Matti Juusola 1. Nimi 2. Paikkakunta 3. Työ-/opiskelupaikka 4. Ammatti 5. Mistä saat elämän imua? 10 1. Sanna Kuusela 2. Rovaniemi 3. Rovaniemen kaupunki 4. Sosiaaliohjaaja 5. Luonnosta, läheisistä ihmisistä, positiivisista kokemuksista ja pienistä arjen elämyksistä. Talentia Lappi • Kevät 2014 1. Hanne-Mari Seppälä 2. Rovaniemi 3. Lapin sairaanhoitopiiri 4. Sosiaalityöntekijä 5. Läheisten naurusta, yhdessä olosta, luonnon rauhasta ja perheestä sekä työn haasteista. 1. Teija Vahteri 2. Rovaniemi 3. Rovaniemen kaupunki 4. Lastentarhanopettaja 5. Käsitöiden teosta ja vapaa-ajan vietosta kavereiden kanssa. 1. Jaana Hannula 2. Sodankylä 3. Sodankylän kunta sivistyspalvelut 4. Koulukuraattori 5. Elämä on elämisen arvoinen ja jokainen hetki arvokas. :) 1. Merja Halttunen 2. Kemi 3. Länsi-Pohjan mielenterveysseura RY Siivet-projekti, Kriisikeskus Turvapoiju 4. Projektityöntekijä 5. Perheestä, työstä ja vapaa-ajan harrastuksista. Kaikkea sopivassa suhteessa ja muistaa elää sovussa itsensä kanssa. 1. Mikko Rinta-Kiikka 2. Rovaniemi 3. Lapin yliopisto ja Lapin nuorisoasema Romppu 4. Opiskeleva vastaava päihdetyöntekijä 5. Proteiineista ja hiilihydraateista sekä D-vitamiinista, auringonvalosta. 1. Maija Suhonen 2. Rovaniemi 3. Rovaniemen kaupunki/Sosiaalipalvelut 4. Sosiaalityöntekijä 5. Harrastuksista, hyvästä ruuasta, ystävistä ja elämän tasapainosta. 1. Mirva Tauriainen 2. Kemi 3. Länsi-Pohjan keskussairaala 4. Sosiaalityöntekijä 5. Rakkaista harrastuksista sekä ystävistä. 1. Matti Juusola 2. Kemi 3. Opiskelupaikka Lapin AMK 4. Koulupoika 5. Vapaaehtoistyöstä. 1. Teija Fräki-Kitti 2. Rovaniemi 3. Rovaniemen kaupunki päivähoito 4. Lastentarhanopettaja 5. Ystävät, perhe, luonto, mielekäs työ. 1. Marjut Aikio 2. Sodankylä 3. Sodankylän kunta 4. Sosiaalityöntekijälastenvalvoja 5. Elämän imua opiskelusta, patikkaretkiltä ja palapelien rakentelusta. 1. Seija Hiltunen 2. Rovaniemi 3. Lapin shp 4. Sosiaalityöntekijä 5. Luotan, että elämä kantaa ja iloa tulee lisää ystävistä, tanssista ja hyvistä kirjoista. 1. Mattus Kostamo 2. Rovaniemi 3.-4. Keski-ikäinen alanvaihtaja, sosiaalityön päätoiminen opiskelija Lapin yliopistossa 5. Imua ja virtaa elämään luonnossa liikkumisesta ja kaunokirjallisuudesta. 11 Talentia Lappi • Kevät 2014 1. Heidi Pohtila 2. Rovaniemi 3. Lapin TE-toimisto 4. Sosionomi (AMK) 5. Perhe ja ystävät. 1. Piia Kilpimaa 2. Rovaniemi 3. Lapin yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelut 4. Suunnittelija/projektipäällikkö 5. Iltalenkistä, lasten ilosta, hyvästä musiikista 1. Sari Veikanmaa 2. Rovaniemi 3. Lapin yliopisto 4. Yht.yo, sosionomi (AMK) 5. Joulusta :) 1. Teija Ristaniemi 2. Rovaniemi 3. Lapin Kuntoutus Oy 4. Kuntoutussosiaalityöntekijä, valtiotieteiden lisensiaatti, PD 5. Lapsenlapsista 2v 9kk ikäisistä poikakaksosista, monenlaisesta puuhastelusta kuten käsitöiden tekemisestä, kuntosalilla käymisestä, järjestötoiminnasta, rakkaista läheisistä ja ystävistä sekä hyvistä työtovereista, kauniista ympäristöstä ja porohommista poromiehen völjyssä. 1. Kira Hirvonen 2. Rovaniemi 3. Lapin yliopisto 4. Opiskelija 5. Urheilusta, ystävistä ja matkailusta. 12 Talentia Lappi • Kevät 2014 lle u Luukulta luuk Talentia Kysymykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. LAPPI ry Nimi ja titteli/ tehtävä, paikkakunta? Mistä revit iloa elämääsi? Pullisteleeko pöytälaatikkosi? Oletko pyromaani vai sammuttaja? Elämänviisaus, jota noudatat? Mikä sinusta piti tulla? Missä olet viiden vuoden kuluttua? Kenet Talentian jäsenen haastat luukulle seuraavaksi? Anna Nikupeteri 1. Anna Nikupeteri, yliopistoopettaja, Lapin yliopisto. 2. Liikunnasta, oleilusta. 3. Alkaa pullistella pikku hiljaa. 4. Toivottavasti molempia tarpeen tullen. 5. Yrittää olla murehtimatta asioita turhaan etukäteen. 6. Kehitysmaiden lasten auttaja. 7. Toivottavasti saan elää samoilla kulmilla, samojen ihmisten ja asioiden parissa. 8. Sosiaalityöntekijä Hanna Ruumensaaren. Mikko Rinta-Kiikka 1. Mikko Rinta-Kiikka, vastaava päihdetyöntekijä, Rovaniemi. 2. Arjesta, mistäpä muustakaan. 85% elämästä on arkea, joten parempi onpi oppia tästä ajasta nauttimaan, muuten on käytännössä elämänsä ilotta. 3. Ei, koska paperit on pöydällä, ja iltapäivästä arkistokaapissa piilossa siivojalta. 4. Ensin tuikkaan tuleen sitten sammuttelen hitaasti, työt säilyy kivasti. 5. Wiisaita ovat ne, jotka istuttavat puita tietäen etteivät he itse ikinä pääse sen varjosta nauttimaan. 6. Peruna 7. Juuri siirtymässä olohuoneesta keittiöön, ja sinne päästyäni mietin miksi alunperin olin keittiöön lähtenyt. 8. Tuija Keihtä. Henna Halttu 1. Henna Halttu, äitiyslomaa viettävä rovaniemeläinen sosiaalityöntekijä. Viimeisin työtehtävä, sosiaalityöntekijän viransijaisuus Pellon kunnassa, päättyi tammikuun lopulla. 2. Teatteri on ollut lähellä sydäntä jo nuoresta alkaen välillä katsojan roolissa, välillä tekijänä. Sitä kautta ovat löytyneet myös monet läheisimmät ystävät. Ulkoilu ja liikunta ovat myös tärkeä osa elämää. Näin talviaikaan ja varsinkin vielä töissä ollessa, jos ei enää työpäivän jälkeen jaksanut lähteä pidemmälle lenkille, pelkästään lumitöiden teko auttoi saamaan työasiat mielestä pois ja verryttämään istumantyön tuomia jumeja. Tällä hetkellä odottelen kevätauringon säteitä, jotta pääsisi joen jäälle hiihtelemään vielä ennen laskettua aikaa. 3. Viimeisimpänä työsarkanani Pellon kunnassa olivat lastensuojelun tehtävät. Vaikka työtä riitti, pysyi se kuitenkin mielestäni hallinnassa. Pienen kunnan etuna on se, että yhteistyötahot ovat helposti saavutettavissa ja asioihin pystytään tarttumaan heti, mikä lastensuojelussa on mielestäni tärkeää. 4. Ehkä kuitenkin käytännössä enemmän sammuttaja, vaikka ajatusten tasolla pyromaani monesti nostaakin päätään. Liian usein omien ideoiden toteutus tai ajatusten julkituonti jää kuitenkin vain omaan pääkoppaan pyörimään. Sosiaalityön arjessa tarvittaisiin enemmän pyromaaneja, uusien ideoiden alulle panevia voimia. 5. Hiljaa hyvä tulee. Olen perusluonteeltani rauhallinen ja mietin asioita yleensä monelta kantilta ennen kuin alan toimia. Joskus ripeämpääkin toimintaa tarvittaisiin, mutta monesti kiireessä ehtii tehdä enemmän virheitä ja niiden korjaamiseen menee oma aikansa. Miksi siis hötkyillä? 6. Minulla ei ole ollut lapsena tai nuorena selkeää ammattia, miksi haluaisin isona. Jollakin tavalla se on kuitenkin aina liittynyt ihmisten auttamiseen. Muistan esimerkiksi lukeneeni nuorena Louisa May Alcottin Pikku naisia ja sen jatko-osia, joissa sisaruksista Jo perusti aikuisena poikakodin. Jotenkin Jo´n hahmoon oli tuolloin helppo samaistua, ja ehkä haaveilinkin aikuisena tekeväni jotakin samanlaista. 7. Näin ensimmäistä lasta odottavana ajatukset ovat paljon lähempänä kuin viiden vuoden päässä. Vaikea vielä ajatella, mitä elämä tuo tullessaan. Olen kuitenkin viihtynyt Lapissa ja Rovaniemellä, jonne muutin Etelä- Pohjanmaalta 2006 aloittaessani sosiaalityön opinnot Lapin yliopistossa. Tällä hetkellä ajatus siitä, että viidenkin vuoden päästä olisin Rovaniemellä, ei kuulosta hassummalta. Toivon, että viiden vuoden kuluttua olisin löytänyt mielekkään työpaikan ja työtehtävät joltakin sosiaalityön osa-alueelta. Se, mitä se voisi olla, ei ole vielä tarkemmin selkiytynyt. Ennemminkin tällä alalla näen tärkeänä asiana hyvän ja toimivan työyhteisön. Sosiaalityö on haastavaa ja välillä raskastakin työtä, joten hyvä henki työporukassa on a ja o. 8. Maria Kunelius. 13 Talentia Lappi • Kevät 2014 a Edunvalvonta Opiskelijavaalit - vaikuttamisen paikka K eväällä 2014 valitaan vaaleilla paitsi seuraavat mepit, myös Talentian liittovaltuuston uudet opiskelijajäsenet vaalikaudelle 2014–2016. Nyt on sinun mahdollisuutesi tuoda opiskelijoiden ääni kuuluviin. Asetu ehdokkaaksi vaaleissa! Vaali käydään toukokuussa. Talentian jäsenistöstä koostuva liittovaltuusto käyttää järjestössä ylintä päätösvaltaa. Liittovaltuusto päättää ammattijärjestön pitkän aikavälin strategiasta sekä opiskelijoille erityisen tärkeistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja ammatillisesta edunvalvonnasta. Mitä opiskelijaa koskevia asioita liittovaltuustossa sitten käsitellään? Muun muassa opiskelijan jäsenmaksun päättäminen, jäseneduista päättäminen ja Talentian opiskelijatoimintaan liittyvät laajemmat suuntaviivat Talentian strategiassa, talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa ovat käsiteltävänä liittovaltuuston kokouksissa. Liittovaltuuston toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijaedustajien osalta kausi kestää kaksi vuotta, koska useimmat ehtivät neljässä vuodessa valmistua, eivätkä siten edustaisi enää opiskelijoiden asiaa valtuustossa. Tällä hetkellä Talentian liittovaltuustossa on 52 varsinaista ja 57 varajäsentä. Opiskelijat valitsevat riveistään neljä varsinaista valtuutettua ja heille vähintään kaksi ja enintään kahdeksan varajäsentä. ”Aika opiskelijavaltuutettuna antoi näkökulmaa järjestötoimintaan ja sosiaalialan työhön valtakunnallisesti. Valtuustotoiminnasta sai paljon tietoa kokouskäytännöistä ja budjettiasioista, mistä on ollut hyötyä työelämässä.” Jenni Karsio, Talentian liittovaltuuston puheenjohtaja. ”Valtuutettuna näkee, miten Talentia toimii, tutustuu aktiiveihin eri puolilta Suomea ja saa jättää jälkensä järjestön toimintaa ohjaaviin päätöksiin. Kokousviikonloput eivät ole pelkkää puurtamista, vaan illanvietot, ihmiset ja järjestetty ohjelma ovat tehneet joka kokouksesta ikimuistoisen.” Antti Piispanen, Talentian hallituksen jäsen. Opiskelijavaltuutetut ovat liittovaltuustossa tiivis poppoo ja usein opiskelijanäkökulmien esille tuontia suunnitellaan yhdes- 14 sä TaSOn puheenjohtajan kanssa, joka istuu liittovaltuuston kokouksissa Talentian hallituksen edustajana. Yksin ei siis tarvitse puheenvuoroja ja kannanottoja pohtia tai puhujakoppiin kiivetä - kavereita löytyy! Asetu ehdolle 15.4.2014 mennessä Opiskelijat muodostavat oman vaalipiirinsä Talentian liittovaltuustovaaleissa. Kuka tahansa Talentian opiskelijajäsen voi asettua ehdokkaaksi ja äänestää. Ehdokkaaksi ryhtyminen vaatii kaksi asettajaa, jotka ovat myös Talentian opiskelijajäseniä. Huomaa, että jatko-opiskelija, joka on suorittanut jo yhden sosiaalialan korkeakoulututkinnon, on varsinainen jäsen eikä opiskelijajäsen. Hän voi asettua ehdolle ja äänestää seuraavan kerran koko jäsenistöä koskevissa liittovaltuuston vaaleissa vuonna 2016. Talentian rinnakkaisjäsentä, eli johonkin toiseen akavalaiseen järjestöön kuuluvaa, ei voida valita liittovaltuuston jäseneksi. Äänestä sähköisesti tai postitse Äänestysaika on ehdokasasettelun päättymisen jälkeen 15.5.– 31.5.2014. Jokainen äänioikeutettu saa äänestysmateriaalin kirjeessä ja voi valita, äänestääkö sähköisesti vai palauttaako äänestyslippunsa postitse. Talentia Lappi haastaa opiskelijat äänestämään opiskelijavaltuustovaaleissa. Laitetaan tavoitteeksemme maan suurin äänestysprosentti! Miksi pitää äänestää? ”Edustuksellisessa demokratiassa kaikki valta on yhdellä äänestäjällä, ainoastaan tämän äänen antama valtuutus legitimoi auktoriteetin. Jos et valtaasi käytä annat käytännössä vallan niille, jotka ääntään käyttävät.” Mikko Rinta-Kiikka, Talentia Lapin hallituksen jäsen. ”Miksi äänestää yleensäkin? No tietysti, jotta omat sosiaalialan korkeakouluopiskelijan näkemykset tulisivat kuulluiksi Talentiassa yhteisiä asioita päätettäessä.” Kira Hirvonen, TaSOn puheenjohjaja ja Talentia Lapin hallituksen jäsen. Talentia Lappi • Kevät 2014 ”Jotta toiminta säilyy eettisenä ja kaikkien yhteistä etua ajavana niin se edellyttää aktiivista osallistumista jokaiselta. Erityisesti nykyisen kaltaisina yhteiskunnallisen muutoksen aikana” Mattus Kostamo, Talentia Lapin hallituksen jäsen. Miksi asettua ehdolle? ”Liittovaltuustossa voi vaikuttaa oman ammattijärjestön linjauksiin. Liittovaltuusto vie aikaa vain neljä viikonloppua kahdesta vuodesta. Plus tietysti kokousmateriaaleihin perehtymisajan. Ei siis mitään kohtuuttoman aikaa vievää hommaa! Valtuustossa toimimisesta saa myös hyvän merkinnän cv:hen”. Kira Hirvonen, TaSOn puheenjohjaja, Talentia Lapin hallituksen jäsen. ”Mikäli sinulle maailma pyörii liian hitaasti, hyppää itse puikkoihin ja paina kaasua. Ala äänien kohteeksi ja käytä sinulle delegoitua valtaa vaikuttaa asioihin. Bonuksena, mikäli tulet valituksi pysyt tosissaan kärryillä mitä omalla alallasi tapahtuu, lisäksi olet aina käden mitan edellä kollegoitasi keskusteluissa.” Mikko Rinta-Kiikka, Talentia Lapin hallituksen jäsen. Heidi Schrooten Viestinnän suunnittelija Talentia 15 Talentia Lappi • Kevät 2014 a Edunvalvonta Luottamusmiesvaalit T alentialaisia edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on tiedottanut, että keväällä 2011 valittujen luottamusmiesten toimikautta pidennetään vuodella, 31.7.2015 asti. Varsinaiset luottamusmiesvaalit siirtyvät näin keväälle 2015. Pääluottamusmiehet on ohjeistettu järjestämään täydennysvaaleja siellä, missä on avoimia tai vapautuvia luottamusmiespaikkoja. Ohjeet löytyvät myös JUKOn verkkosivuilta: www.juko.fi > Valitse sektori > Materiaalipankki > Vaaliohjeet Talentialaisia luottamusmiehiä tarvitaan lisää Sekä kevään 2014 täydennysvaaleja että kevään 2015 luottamusmiesvaaleja silmällä pitäen kannattaa tunnustella, löytyisikö työyhteisöstänne seuraava talentialainen luottamusmies. Sosiaalialan erityispiirteet tuntevia luottamusmiehiä tarvitaan lisää. Tehtävään saa koulutusta ja tukea sekä Talentiasta että JUKOsta. Talentia järjestää vuosittain luottamusmiesvalmennuskursseja tehtävää harkitseville. Koulutukseen osallistuminen ei sido, mutta antaa varmuutta tehtävän vastaanottamiseen. Lisätietoja valmennuksista saat Talentian neuvotteluyksiköstä. JUKOn tiedote luottamusmieskauden jatkamisesta: 16 JUKO lähettää työnantajalle uusien luottamusmiesten valtakirjan, jatkavien valtakirjoja pidennetään kuntiin lähetettävillä tiedotteilla. JUKO lähettää tiedot luottamusmiehistä asianomaisille liitoille. On ensiarvoisen tärkeää, että toimitaan ylläkuvatussa järjestyksessä, koska valtakirjan luottamusmiesasemassa toimimisesta antaa pääsopijajärjestö (JUKO), ei liitto (esim. OAJ). Kristiina Koskiluoma Viestintäpäällikkö ja Talentia-lehden päätoimittaja Kuva: Jyrki Komulainen Luottamusmiesten toimikauden pidentäminen Luottamusmiehet valittiin keväällä 2011 toimikaudeksi 1.8.2011– 31.7.2014. Tämä kevät olisi siis normaalisti luottamusmiesvaalivuosi. Järjestökentässä on tapahtunut viime kuukausina merkittäviä muutoksia: Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ja Suomen Palomiesliitto SPAL erosivat Tekniikka ja terveys KTN ry:stä viime vuoden lopussa. STHL tuli JUKOn jäseneksi, JUKOn ja KTN:n yhteistyötä rakennetaan entistä tiiviimmäksi. Järjestökentän muutokset edellyttävät paikallisten luottamusmiessopimusten avaamista. Näihin paikallisiin neuvotteluihin annetaan ohjeet myöhemmin. Tämän neuvotteluprosessin onnistumisen varmistamiseksi JUKOn Kunnan neuvottelukunta on päättänyt pidentää luottamusmiesten toimikautta vuodella, 31.7.2015 asti. Koska useimmissa kunnissa pitää järjestää täydennysvaaleja avoimien tai vapautuvien luottamusmiespaikkojen täyttämiseksi, annamme pääluottamusmiehille seuraavat ohjeet: 1. Kutsu koolle kuntasi luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. 2. Määritelkää avoimet ja vapautuvat luottamusmiestehtävät. 3. Sopikaa vaalikokouksen/uurnavaalin järjestämisajankohta. 4. Vaalit tulee pitää huhtikuun loppuun mennessä. 5. Vaalin ratkettua lähettäkää vaalikokouksen pöytäkirja JUKOon Anu Huttuselle, mieluimmin sähköpostin liitteenä. 6. Valitut uudet luottamusmiehet täyttävät ”Uuden luottamusmiehen ilmoituksen” kotisivuiltamme. Jatkavien ei tarvitse tehdä mitään. 7. Muuten noudatetaan soveltuvin osin liitteenä olevaa luottamusmiesten vuoden 2011 vaaliohjetta. 8. Lisätietoja ja -ohjeita antaa järjestöpäällikkö Simo Kekki. Talentia Lappi • Kevät 2014 mat Jäsentapahtu Talentia Lappi valitsi vuoden 2013 Sosiaalitapaukseksi Lapin Ensi- ja turvakodin L apin Ensi- ja turvakoti on jo 60 vuoden ajan tarjonnut erilaisissa elämänkriiseissä ja elämäntilanteissa tukea tarvitseville ihmisille osaavaa ja vaikuttavaa apua. Toimintaa on pitkäjänteisesti ja ennakkoluulottomasti kehitetty ja laajennettu tuottaen nykyään monipuolisia palveluita yksilöille ja ryhmille koko Lapin alueella. Työssä otetaan huomioon hienosti lasten, naisten, miesten ja perheiden näkökulmat sekä eri kulttuuritaustat. Muun muassa viime vuosina tehty miestyö on vahvistanut Lapin alueen miesten palvelukokonaisuutta. Työssä hyödynnetään sosiaalialan osaamista, mikä osaltaan varmistaa ammattimaisen ja kattavan palvelutarjonnan. Käyttöön on otettu myös useita erilaisia verkkopalvelumuotoja, jotka tuovat palvelut paremmin tavoitettavaksi laajalla Lapin alueella. Lapin Ensi- ja turvakodin toiminta on saanut hyvää palautetta Lapin alueen ihmisiltä ja toimijoilta ennaltaehkäisevästä, joustavasta ja nopeasta palvelusta sekä valmiudesta reagoida yksilöiden elämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Toimiminen tärkeiden asioiden äärellä on mahdollistettu myös vapaaehtoisille aktivoimalla ja kouluttamalla heitä eri tehtäviin. Näin monella on mahdollisuus toimia lasten ja perheiden hyväksi. Kuvassa Talentia Lapin vuoden 2013 puheenjohtaja HanneMari Seppälä ja Lapin Ensi- ja turvakodilta Maria Kunelius. 17 Talentia Lappi • Kevät 2014 mat Jäsentapahtu Tervetuloa Talentia Lapin kevätkokoukseen! Talentia Lappi ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 29.3.2014 Rovaniemellä klo 14.30 Rovaniemen steinerkoululla osoitteessa Lähteentie 16. Päivä alkaa klo 13.00 tutustumisella eurytmiaan. Tämän jälkeen tarjoamme lounaan. Käsittelemme kokouksessa sääntömääräiset asiat ja lopuksi joogaamme rentoutukseksi. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi etukäteen 20.3.14 mennessä osoitteessa www.talentia.fi/lappi - kevätkokoukseen ilmoittautuminen. ESITYSLISTA kevätkokous 2014 Aika: Lauantaina 29.3.2013 klo 14.30 Paikka: STEINERKOULU, LÄHTEENTIE 16, ROVANIEMI ESITYSLISTA 1§ Kokouksen avaus 2§ Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 3§ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4§ Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja muut toimihenkilöt 5§ Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 6§ Vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toiminnantarkastajien lausunnon esittäminen 7§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille 8§ Muut hallituksen ja jäsenten esittämät asiat huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n säännökset 9§ Kokouksen päättäminen Kuva: Pekka Ojaniemi 18 Talentia Lappi • Kevät 2014 mat Jäsentapahtu Suunnitelmissa on syyskokous lauantaina 22.11.2014 Rovaniemellä klo 16.00 Pohjanhovissa. Ohjelmassa lisäksi ammattieettinen vala sekä pikkujouluillallinen klo 18.00. Laitathan päivän kalenteriin ja seuraa ilmoittautumisohjeita syksyllä! Akava Lappi järjestää P erinteisen Flooran päivän juhlan 12.5.2014 klo 18. Rovaniemellä Pohjolan Osuuspankin tiloissa (Koskikatu 10). Juhliin on kutsuttu akavalaisten liittojen jäseniä ja tässä keväisessä juhlassa on tarjolla hyvän seuran lisäksi keväisiä salaatteja ja raikasta juotavaa ja akavalaista ohjelmaa. Ilmoittautuminen 5.5. mennessä os. piia.kilpimaa@ ulapland.fi. Flooranpäivänä eli kukanpäivänä, on juhlittu kevättä ja juhla on perinteisesti ollut Suomen ylioppilaiden juhla. Helsingis- sä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla kukanpäivänä Kumtähden kentälle nykyiseen Kumpulaan. Erityisen merkityksen kokoontuminen sai vuonna 1848, jolloin tapahtumassa esitettiin J. L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu ensimmäisen kerran. Sillä oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917. 19 Soijanakkikeitto (maailman helpoin ja nopein) Mene kauppaan ja osta värkit. Pilko nakit ja ruskista niitä paistinpannulla mausteiden kera noin 5min. Kaada nakit kattilaan veden ja vihannesten ja perunasuikaleiden sekaan ja kiehauta. Tarjoile ranskankerman kera ja onnittele itseäsi eettisestä valinnasta. 8 kpl soijanakkeja 500g perunasipulisekoitusta 1 pussi keittojuureksia 1 kpl kasvisliemikuutio 2l vettä 1 purkki ranskankermaa suolat ja pippurit ym. mausteet maun mukaan Jäikö joku Talentia-tuttusi ilman lehteä? Pyydä häntä päivittämään välittömästi yhteystiedot Talentian eAsioinnissa. eAsiointiin pääsee www.talentia.fi etusivulta.
![Päätösjulkaisu [pdf] - Lapsen ja nuoren Hyvä Arki](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003403112_1-f53f3675051dee16b4d8c60502bd1786-250x500.png)
© Copyright 2024