1. No category

Talentia Lappi • Kevät 2014
Talentia Lappi
Kevät 2014
”Relaa nyt herranjumala!” – teemana
hyvinvointi
1
Talentia Lappi • Kevät 2014
Sisällys
Puheenjohtajalta .................................................... 3
Sosiaalista nyt
Yhdistystoiminta
Talentia Lappi ry kokoaa Lapin läänin alueella asuvat tai työskentelevät sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset sekä alalle Lapin yliopistossa ja Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa opiskelevat.
• Sosiaalialan asiantuntijatyö kuormittaa ...................4
• Hanketyö houkuttaa ja koukuttaa ............................6
• Mieletön hoppu, hätä ja kiire ....................................7
• Apua korva-akupunktiosta ja
korvamagneeteista ......................................................8
• Eduskunnasta kuuluu .................................................9
• Hallituksen esittely ...................................................10
Luukulta Luukulle ................................................ 13
Edunvalvontaa
• Opiskelijavaalit – vaikuttamisen paikka ................14
• Luottamusmiesvaalit ................................................16
Jäsentapahtumat ................................................... 17
Talentia Lappi on yhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy
vuonna 2014 kerran paperisena ja kerran sähköisenä. Lehdessä tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja sosiaalialan
ajankohtaisista asioista.
Yhdistyksen tavoitteena on
• tukea jäseniä palkkaedunvalvonnassa, seurata jäsenten
työolosuhteita ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin.
• hankkia uusia työssäkäyviä jäseniä sekä opiskelijajäseniä
• vahvistaa jäsenten ammatti-identiteettiä
• tiedottaa jäsenille ajankohtaisia asioita
ammattiyhdistystoiminnasta ja sosiaalityön kehittämisestä
Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat
•
•
•
•
•
jäsentilaisuuksien järjestäminen
syys- ja kevätkokoukset
koulutus- ja virkistysviikonloput
opiskelijatilaisuudet
yhteydenpito ja vaikuttaminen pääluottamusmiehiin ja
luottamusmiehiin, työnantajien edustajiin, kansanedustajiin
sekä muihin tärkeisiin sidosryhmiin
• aktiivinen hallitustyöskentely
• Talentia Lappi jäsenlehden julkaiseminen
• tiedottaminen www-sivustolla ja sähköpostitse
Julkaisija: Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Lappi
Talentia Lappi ry:n vuoden 2014 Hallitus
Toimituskunta: Seija Hiltunen, Mattus Kostamo,
Heidi Pohtila, Mikko Rinta-Kiikka ja Maija Suhonen.
Puheenjohtaja Maija Suhonen
Varapuheenjohtaja Mattus Kostamo
Taitto: Tornion Kirjapaino, Tornio 2014
Hallituksen kokoukset:
29.3.14
KEVÄTKOKOUS klo 14.30,
erillinen ilmoitus tässä lehdessä
8.4.14
klo 17.00
20.5.14 klo 17.00
10.6.14 klo 17.00
26.8.14 klo 17.00
16.9.14 klo 17.00
14.10.14 klo 17.00
18.11.14 klo 17.00
22.11.14 SYYSKOKOUS
9.12.14 klo 17.00
Varsinainen jäsen/Varajäsen
Teija Ristaniemi/Sanna Kuusela
Piia Kilpimaa/Marjut Aikio
Teija Vahteri/Kira Hirvonen
Sari Veikanmaa/Hanne-Mari Seppälä
Seija Hiltunen/Teija Fräki-Kitti
Heidi Pohtila/Jaana Hannula
Mirva Tauriainen/Mikko Rinta-Kiikka
Merja Halttunen/Matti Juusola
Hallituksen yhteystiedot: [email protected]
Voit myös lähettää meille palautetta
www.talentia.fi/lappi -sivulta löytyvällä palautelomakkeella.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin!
Katso kokouspaikat nettisivuiltamme.
2
Talentia
LAPPI ry
Talentia Lappi • Kevät 2014
alltta
johtajja
Puheenjo
Hyvät Talentia Lappilaiset!
T
ervehdys uudelta puheenjohtajalta! Sain kunnian tulla valituksi Talentia Lapin vuoden 2014 puheenjohtajaksi syksyllä Kemissä pidetyssä vuosikokouksessa.
Olen Suhosen Maija, sosiaalityöntekijä Rovaniemeltä.
Työskentelen aikuissosiaalityöntekijänä Rovaniemen kaupungilla. Olen nyt neljättä vuotta Talentia Lapin hallitustoiminnassa ja mukavaa on ollut.
Luettavissasi on Talentia Lapin historian toinen sähköinen
lehti. Luethan lehden läpi ajatuksella ja anna meille palautetta.
Pian lehden ilmestymisen jälkeen saat ohjeet sähköpostitse palautteen antamiseen.
Tänä vuonna Talentia Lappi viettää hyvinvoinnin vuotta ja
teema näkyy lehdessämme sekä vuoden aikana tapahtumissamme. Kevätkokouksen pidämme 29.3.14 Rovaniemellä Steinerkoululla tutustuen samalla eurytmia-liikkumiseen ja joogaan.
Pikkujouluja olemme suunnitelleet syyskokouksen yhteyteen
22.11.14. Otathan päivämäärät jo ylös almanakkaasi!
Työpaikoilla puhututtaa sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat.
Sosiaalinen media on noussut yhdeksi nopeimmista tiedonjakamisväylistä, jonka kautta uutiset tulevat jaetuksi tuhansille lukijoille sekunneissa. Sosiaalisessa mediassa liikkuvat jutut tuovat
julkisuutta nopeasti niin hyvässä kuin pahassa. Tämä jos mikä
vaatii tarkkuutta kirjoittajilta, mutta myös medialukutaitoa tavallisilta kansalaisilta. Yhdestä näkökulmasta uutisoidut huostaanottovideot vääristävät helposti käsitystä sosiaalialan työstä.
Hienoja esimerkkejä sosiaalisessa mediassa näkymisestä ovat
Sosiaalinen tekijä-blogi ja Facebookissa oleva Sosiaalityö Flashmob-ryhmä, joilla sosiaalialan asiantuntijat ovat saaneet ääntänsä kuuluviin tärkeiden kysymysten puolesta.
Talentia
LAPPI ry
Psykososiaalisen kuormituksen kysymykset ovat läsnä sosiaalialan työssä. Kiire ja paineet ovat tuttuja varmasti kaikille.
Vuonna 2013 voimaan tullut työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa käytettävissä olevin keinoin ryhtymään toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Käytännön neuvoja ja toimintaohjeita haastaviin tilanteisiin voit lukea Marjo Varsan jutusta sivulta 4? Jokainen voi
myös itse vaikuttaa omaan psykososiaaliseen kuormitukseen ja
hyvinvointiinsa. Itse olen työssäni opetellut kalenterin hallintaa
ja tauottamaan työpäivää, jotta hartia- ja muuntyyppinen jumitus ei iskisi. Olen myös oman hyvinvointini tukemiseksi aloittanut uuden joukkueharrastuksen roller derbyn. Laji on naisten
täyskontaktilaji, jossa sosiaalisuus on suuressa roolissa. Porukassa liikkuminen ja tekeminen on huikeaa!
Talentia Lapin kevätkokouksen lisäksi ajankohtaista ovat
opiskelijavaltuustovaalit! Asetuthan rohkeasti ehdolle. Lisää tietoa vaaleista löydät tämän lehden sivuilta. KVTES:n luottamusmiesvaalit ovat sellaisenaan peruuntuneet tältä keväältä ja uudet
luottamusmiesvaalit ovat ensi vuonna. Yksityisellä puolella vaaleja kuitenkin käydään joka vuosi.
Ensi tiistaina 18.3.2014 vietetään
myös Kansainvälistä sosiaalityön
päivää, jolloin Talentia kakuttaa monia sosiaalialan työpaikkoja. Otahan
kuva kakusta ja jaa se Talentia Lapin
Facebook-sivulla!
Pidä huolta itsestäsi!
Maija Suhonen
puheenjohtaja Talentia Lappi
3
Talentia Lappi • Kevät 2014
t
Sosiaalista ny
Sosiaalialan asiantuntijatyö
kuormittaa
S
osiaalialan asiantuntijatyö voi toisinaan olla vaativaa ja
haastavaa, jolloin se aiheuttaa työntekijälle liiallista kuormitusta. Työturvallisuuslain mukaan jokaisella on kuitenkin subjektiivinen oikeus terveelliseen ja turvalliseen
työuraan.
Esimerkkejä sosiaalialan henkisestä kuormituksesta on paljon. Joskus työnjohto saattaa antaa jopa lainvastaisia toimintaohjeita. Esimerkiksi lastensuojelussa on ohjeistettu sijoittamaan
vain omiin laitoksiin välittämättä tehdystä tarpeiden selvityksestä, jolloin lapsilähtöisyydestä on jouduttu talouslähtöiseen
toimintaan. Lastensuojelulaissa lapsen etua ajavat aikarajat ovat
käytännössä kääntyneet työntekijöiden hiostamiseen uhkasakkojen välttämiseksi. Talousarvion ylittäminen on saattanut johtaa toiminnan vähentämiseen tai lopettamiseen kunnassa esiintyvästä tarpeesta huolimatta. Asioiden esiin nostaminen on kielletty, mutta kun jotain vakavaa sattuu, niin työntekijä asetetaan
vastuuseen. Melko uutena ilmiönä on tullut sosiaalisessa mediassa leviävät kuvat ja kertomukset sosiaalialan työntekijöistä.
Sosiaalialan kuormitustekijöiden lista on kaiken kaikkiaan
melko pitkä. Kuormitus painottuu usein erilaisiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Kuormittumista aiheuttaa esimerkiksi: työtehtävien liiallinen määrä, eettiset jännitteet ja ristiriidat,
tiukat määräajat, epäselvyydet tehtäväkuvissa, työn pilkkominen
kapea-alaiseksi, suuri vastuu, johtamisen ja ammatillisen tuen
puute, riittämättömät henkilöstövoimavarat, häirintä ja epäasiallinen kohtelu (työyhteisössä ja asiakkaiden taholta) sekä väkivallan uhka. Lisäksi kuormitukseen vaikuttaa työyhteisössä vallitseva sosiaalinen pääoma eli työyhteisön yhteisöllisyys ja jokaisen työntekijän vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön ja
työyhteisön toimintaan. Kuntaliitokset vaikuttavat kaikkiin edellä oleviin tekijöihin ja siksi työsuojelun tulee olla vahvasti mukana kuntaliitoksista aiheutuvissa muutosprosesseissa.
4
Mistä saan apua
Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua kaikkiin tiedoksi saamiinsa kuormitustekijöihin, myös psykososiaaliseen kuormitukseen. Työn organisointi ja esimiestyö
ovat tässä avainasemassa ja siksi on ensisijaisen tärkeätä keskustella kaikista kuormitustekijöistä esimiehen kanssa. Mitä aikaisemmin asiat otetaan puheeksi, sen helpompi niihin on yleensä
puuttua, ja ratkaista ne kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Sosiaalialan henkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät kuuluvat myös työsuojelun vastuualueelle ja siten ne tulee saattaa työsuojelutoimikuntien käsiteltäväksi. Selkein väylä on keskustella
asiasta ensin työpaikan työsuojeluvaltuutetun kanssa. Työsuojeluvaltuutettu on kaikilla työpaikoilla, joissa on yli kymmenen
työntekijää. Yhteyttä voi ottaa myös työsuojelupäällikköön, joka
on jokaisella työpaikalla.
Liiallinen kuormitus vaikuttaa työntekijän terveyteen ja siihen liittyvissä asioissa on hyvä olla yhteydessä työpaikan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon tehtävänä on ensisijaisesti
ehkäistä terveysvaaroja ja parantaa työntekijöiden työkykyä ja
työolosuhteita. Työterveyshuollossa on asiantuntemusta työelämän muutoksiin liittyvistä asioista ja niistä aiheutuvista riskeistä.
Erilaiset henkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät aiheuttavat
usein monimuotoisia seurauksia niin yksittäisille työntekijöille
kuin koko työyhteisöllekin. Asioiden ratkaisemisessa on usein
hyvä olla mukana kaikki edellä mainitut tahot. Yhteistoiminnassa voidaan ratkaista esiintyviä ongelmia.
Kuormittavuuden selvittäminen
Aloitteen kuormittuneisuuden selvittämiseen voi tehdä työntekijä, työyhteisö, esimies, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon edustaja tai joku muu joka havaitsee kuormittuneisuuden.
Kuormittavuuden selvittäminen ja riskien hallinta on prosessi,
Talentia Lappi • Kevät 2014
jossa ensin tulee tunnistaa kuormitustekijät sitten arvioida kuormituksen ja riskien vaikutukset ja todennäköisyys, jonka jälkeen
tehdään suunnitelma kuormittavuuden pienentämisestä ja mahdollisesta poistamisesta. Nämä tehdään yhteistoiminnassa johdon, esimiesten, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluorganisaation kanssa. Työturvallisuuskeskus on kuvannut prosessia seuraavasti:
Kuormitusanalyysissä on hyvä selvittää ja arvioida sekä työstä johtuvat kuormitustekijät että työntekijän kokema kuormittuminen. Käytettyjä menetelmiä selvitykseen ja arviointiin ovat
esimerkiksi vuorovaikutus-, haastattelu- ja havainnointimenetelmät, erilaiset kyselylomakkeet ja toiminnalliset menetelmät.
Kaikkia kuormitustekijöitä ei aina voida poistaa ja niiden
osalta tulee tehdä riskien arviointi. Siinä arvioidaan kuormituksesta aiheuttavien tekijöiden seuraukset ja todennäköisyys. Mitä
todennäköisempi ja merkittävämpi kuormitustekijä on, sen tärkeämpää on puutua kuormitustekijöihin mahdollisimman varhain. Usein käytetään riskianalyysissä alla olevaa kolmiportaista ristikkotaulukkoa, joka sopii osittain käytettäväksi psykososiaalisissa kuormitustilanteissa.
Työturvallisuuskeskuksen sivuilta www.ttk.fi ja www.arkiarvi.fi löytyy useita arviointilomakkeita ja muita apuvälineitä erilaisten kuormitustekijöiden ja riskien arviointiin.
Kuormitus- ja riskianalyysin pohjalta tehdään työsuojelun /
työhyvinvoinnin toimintaohjelma, johon kirjataan konkreettiset toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Muutoksella tulee aina olla tekijä ja muutosta tulee johtaa sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia tulee arvioida. Lisäksi suunnitelmista
ja toimenpiteistä tulee tiedottaa koko työyhteisöä.
Toteutettuja kuormitustekijöiden vähentämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut, joiden avulla voidaan ehkäistä kuormitusta, työnohjaus, esimiestyön kehittäminen, työyhteisön pelisäännöistä sopiminen, tiedonkulun parantaminen, puheeksiottamisen mallin luominen, työprosessien näkyväksi tekeminen, työtehtävien muuttaminen, yhdessä toteutettu töiden priorisointi ja työn jaosta sopiminen, säännöllisten työpaikkapalaverien pitäminen, koulutuksen järjestäminen ym. yhdessä sovitut muutokseen tarpeelliset toimenpiteet.
Työpaikan hyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja
turvallisuudesta huolehtiville toimijoille tulee taata riittävät resurssit ja koulutusta työsuojelun hoitamiseen.
Sosiaalialan työsuojelussa ja sen valvonnassa tulee asettaa
etusijalle henkisten ja
sosiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy ja vähentäminen sekä työhyvinvoinnin turvaaminen.
Marjo Varsa
Erityisasiantuntija
Seuraukset
Todennäköisyys
Epätodennäköinen
Vähäiset
1 Merkityksetön riski
Mahdollinen 2 Vähäinen
riski
Todennäköinen
Haitalliset
2 Vähäinen
riski
Vakavat
3 Kohtalainen
riski
3 Kohtalainen 4 Merkittävä
riski
riski
3 Kohtalainen 4 Merkittävä
riski
riski
5 Sietämätön
riski
5
Talentia Lappi • Kevät 2014
t
Sosiaalista ny
Hanketyö houkuttaa ja koukuttaa
H
anke- ja kehittämistyö tempaisee mukaansa kun
sen makuun kerran pääsee. Lähes kymmenen
vuotta sitten uskaltauduin irrottautua vakivirasta ja tutusta työstä uuden työnantajan palvelukseen ja nopeasti huomasin työskenteleväni kehittämishankkeessa. Tällä hetkellä teen työtä jo neljännessä kehittämishankkeessa
ja nykyisessä hankkeessa projektipäällikkönä.
Hanketyön imu piilee mielestäni siinä, että kehittämistyö
antaa mahdollisuuden oppia uutta ja avartaa näkökulmia asioihin. Se haastaa vaativuudellaan ja arvaamattomuudellaan omia
luovuuden ja osaamisen rajoja ja mukavuusalueitakin. Toisaalta hanketyöhön liittyy tietynlainen vapaus ja itsenäisyys mutta
myös vastuu omista ja isommassa hankkeessa muun hankehenkilöstön työn tuloksista. Hanketyössä minua kiehtoo erityisesti
mahdollisuus vaikuttaa rakenteisiin ja ”rikkoa rajoja” eli kokeilla jotain uutta. Toisaalta helpommallakin voisi päästä ja ”käydä vain töissä”. Hanketyön eri vaiheet ovat tulleet tutuksi. Alun
suurten tavoitteiden ja innostuksen jälkeen seuraa vaiheita, jolloin tuntuu ettei mikään etene, odotukset ja paineet ovat suuret, syyllisiä etsitään ja lopultahan kiitosta eivät aina saa ne, jotka ovat eniten töitä tehneet.
Hanketyössä jaksamiseen vaikuttavat monet tekijät. Omat
ja ulkopuolisten tavoitteet ja odotukset voivat olla liian suuret.
Hanketyön kesto on kuitenkin rajattu usein 2-3 vuoteen ja silloin on tärkeää, että tavoitteet ja resurssit ovat oikeassa suhteessa. Toisaalta hanketyössä ei voi tyytyä tavanomaisiin ratkaisuihin vaan on luotava jotain uutta. Tasapaino näiden ja omien voimavarojen kanssa on löydettävä ja tunnustettava oma rajallisuus.
Harva hanke ratkaisee kaikkia sille asetettuja toiveita tai tavoitteita. Omaa jaksamista ja ajatuksia tulee välillä arvioida ja välttää ylisuuria vaatimuksia itseä tai muita hanketyöntekijöitä koh-
6
taan. Selkeä hanke- ja toimintasuunnitelma ja välillä siihen palaaminen auttaa rajaamaan työtä. Kalenteriin kannattaa jättää tilaa ja viivapäiviä.
Hyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä asioita ovat johdon ja
esimiesten vahva tuki työlle ja mm. säännöllinen yksilö- ja/tai
ryhmätyönohjaus. On tärkeää saada positiivista palautetta työstä niin esimieheltä kuin työkavereiltakin. Onnistumisten ja tehdyn työn näkyväksi tekeminen omassa hanketiimissä on tärkeää. Pienistäkin onnistumisista tai saadusta hyvästä asiakaspalautteesta kannattaa iloita ja jakaa se muille. Ruusujen jälkeen
kun yleensä tulee risuja. Hyvien tulosten jakaminen sidosryhmien kanssa on mielestäni myös tärkeää. Mikään hanke tai kukaan hanketyöntekijä ei toimi yksin irrallaan toimintaympäristöstä. Sidosryhmätyöskentely ja verkostossa toimiminen tuovat
omat haasteensa ja on hyvä muistaa, että muut tekevät perustyötään ja vain osittain kehittämistyötä.
Hanketyön vaativuus edellyttää hyvä me-henkeä ja tuen saamista hanketiimistä. Oma hanketiimi on varmaan se kaikkein
tärkein hyvinvoinnin ja jaksamisen lähde. Turvallisessa tiimissä
voi puhaltaa höyryjä, tuulettaa onnistumisia ja vastoinkäymisiä.
Hienoa on, jos hanketiimiin eksyy hyvällä ja räiskyvällä huumorilla varustettuja työntekijöitä. Yhteiset työmatkat ja vapaa-ajan
illanvietot ovat välillä tarpeen. Mikäs sen parempaa kuin nauraa
kunnolla porukalla irti työasioista. Mieleeni on jäänyt jostain
aiemmasta hankkeesta opittuna, että luovuus vaatii lepoa. Parhaat ideat syntyvätkin usein lomalla tai vapaalla, ei kaiken kiireen keskellä. Siksipä työn ja vapaan erottaminen toisistaan on
joskus hanketyössä vaikeaa ja vaatii tietoista irtiottoa työstä. Intensiivinen työ vaatii riittävän palautumisen.
Riitta Hakala
Projektipäällikkö
Kemin kaupunki
Kemiläinen työllistämismalli -hanke
Talentia Lappi • Kevät 2014
t
Sosiaalista ny
Mieletön hoppu, hätä ja kiire
O
nko arkesi paikasta toiseen kiiruhtamista, loputtomien tehtävien suossa tarpomista ja pyrkimystä aina
vain parempiin suorituksiin? Ei ehtisi ja jaksaisi,
mutta pitäisi tehdä vielä enemmän, tehokkaammin,
loistavammin. Jostain on luovuttava. Usein luovutaan ensimmäisenä omasta ajasta, harrastuksista, unesta, lounastauoista, kahvihetkistä, kaikesta siitä, jotka lataavat akkujamme.
Vaaditaanko meiltä vai vaadimmeko itse itseltämme tätä
kaikkea? Kun vaatimuksia alkaa olla liikaa voimavaroihimme
nähden stressaannumme, pahimmillaan uuvumme ja masennumme. Uupumus on merkki siitä, että pitää pysähtyä, tarkastella omaa elämää ja löytää se hyvä ja tärkeä, jota vahvistaa. Ja
uskaltaa heittäytyä oman näköisen elämän kelkkaan. Se ei ole itsekkyyttä, vaan mahdollistaa sen, että voimme aidosti antaa läheisillemme ja työllemme aikaamme ja osaamistamme.
Mieletön hoppu, hätä ja kiire-työvälineitä stressinhallintaan
kurssi on ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu opinto-
jakso. Tavoitteena kurssilla on mm. vahvistaa stressinhallintakeinoja ja löytää oman elämän voimavaratekijät. Kurssin runko
muotoutuu opiskelijoiden tarpeista käsin. Usein ne liittyvät mm.
itselle tärkeiden asioiden rooliin omassa elämässä, ajankäytön
suunnittelun, keskittymisen ja tarttumisen haasteisiin tai rauhoittumisen ja rentoutumisen vaikeuteen.
Askelmerkit stressittömämpään elämään ovat yksinkertaiset: pysähtyminen, tilanteen arvioiminen, muutoksen suunnittelu ja toteutus. Mutta, helpommin sanottu kuin tehty. Stressinhallinnan kurssin kautta voi ottaa aikaa itselleen, pohtia rauhassa omaa tilannetta, miettiä mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mihin oman aikaansa haluaa käyttää, mitä muutosta toivoo ja miten sen voi toteuttaa. Ryhmästä saadaan tukea ja kuuntelemalla
toisia, voidaan katsoa asioita ehkä hieman eri näkökulmistakin.
Maria Sipilä
kuraattori
Lapin ammattikorkeakoulu
7
Talentia Lappi • Kevät 2014
t
Sosiaalista ny
Apua korva-akupunktiosta ja
korvamagneeteista
V
iisi korva-akupunktiopisteen menetelmää käytetään
nykyään laajasti päihdehuollossa sekä avo- että laitoshoidossa. 5-pisteen menetelmä on toimiva hoitomuoto niin akuuttien vieroitusoireiden hoidossa
kuin pidempiaikaisessa kuntoutuksessakin. Akupunktiolla voidaan tukea myös raittiina pysymistä, koska sillä voidaan helpottaa päihteiden mielitekoja ja vähentää stressiä. Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta akupunktiolla pyritään tasapainottamaan
ihmisen kehoa ja mieltä takaisin tasolle tai tilaan, missä oltiin ennen päihteiden käytön alkua. Menetelmä on hyödyllinen myös
asiakkaiden omaisten hoidossa sen rentouttavan ja rauhoittavan
vaikutuksen vuoksi. Lisäksi akupunktiota käytetään jonkin verran myös psykiatrissa hoitopaikoissa, koska monilla psykiatrisilla potilailla on myös päihdeongelmia. Menetelmää voidaan käyttää unettomuuden ja ahdistusoireiden hoidossa myös silloin, kun
taustalla ei ole päihteiden ongelmakäyttöä.
Akupunktioneulat laitetaan tiettyihin korvalehden pisteisiin.
Korva-akupunktiossa käytettävät neulat ovat pieniä ja ne laitetaan ihoon pinnallisesti. Käytettyjen akupunktiopisteiden kautta
voidaan lievittää tai poistaa kipuja sekä rauhoittaa ja rentouttaa
kehoa ja mieltä. Kyseisillä akupunktiopisteillä voidaan myös helpottaa uniongelmia ja vähentää stressiä. Neuloja pidetään yleensä noin 40-45 minuuttia, mutta lyhyemmälläkin ajalla on usein
hyviä vaikutuksia.
Viiden vuoden aikana olen käyttänyt 5-pisteen menetelmää
päihde- sekä nuorisotyössä ja menetelmän vaikutuksia olen päihdetyössä saanut seurata useamman vuoden. Asiakkaani ovat saaneet menetelmän kautta apua mm. uniongelmiin ja ahdistavaan
8
olotilaan. Useat ovat kertoneet olon olleen hoidon jälkeen rauhallisempi ja levollisempi. Myös päänsärkyyn/migreeniin sekä lihas- ja nivelkipuihin asiakkaat ovat saaneet apua 5-pisteen menetelmästä. Osa asiakkaista on todennut menetelmän vaikuttaneen
vasta muutaman hoitokerran jälkeen ja osa kokee vaikutuksia jo
ensimmäisellä kerralla. Hoitotilanteista tehdään mahdollisimman rauhallisia ja jo itse tilannekin saattaa helpottaa asiakkaan
oloa ja päihdeongelmien ollessa kyseessä, toipumista.
5-pisteen hoidon lisäksi, tai sen sijaan, on mahdollista laittaa korvanlehtien taakse korvamagneetit. Korvamagneeteilla
on samankaltaisia vaikutuksia kuin akupunktioneuloilla. Pääasiassa ne kuitenkin rauhoittavat mieltä, parantavat unen laatua ja unen saantia. Magneetit kiinnitetään Sympathicus-nimiseen akupisteeseen ihoteipillä ja pysyvät paikoillaan n. 3-7 vuorokautta. Määräaikaa magneetin pidolle ei ole. Asiakkaiden kertoman mukaan magneetit ovat helpottaneet unen saantia ja ovat
nukkuneet syvempää unta. Korvamagneettien laitto on hyvä keino tuoda helpotusta asiakkaan oloon kun kohtaamiset ovat lyhytkestoisia eikä 5 korva-akupunktiopisteen menetelmän käyttö ole mahdollinen.
Lisätietoa 5-pisteen menetelmästä löytyy NADA:n (National Acupuncture Detoxification Association) verkkosivuilta
www.nada.fi.
Tiina Hukkanen
Päihdetyöntekijä, sosionomi (AMK)
Lapin nuorisoasema Romppu
Talentia Lappi • Kevät 2014
t
Sosiaalista ny
Eduskunnasta kuuluu
H
yvinvointia yhteiskunnassa tarkastellaan usein
vain talouden ja tuottavuuden mittareilla. Tosiasiassa hyvinvointi on paljon muutakin. Kestävän yhteiskuntarakenteen ja hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä kuinka vahvasti ihmiset tuntevat olevansa osa yhteiskuntaa. Poliittisessa päätöksenteossa jos missä
tämä olisi tärkeää muistaa.
On tutkittu, että osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien tunteella on suuri merkitys ihmisten tahdolle rakentaa
yhteistä hyvää. Esimerkiksi yksi keskeinen tekijä ihmisten veronmaksuhalukkuudelle on se, saavutetaanko tunne siitä, että heidän panoksellaan on todellinen merkitys yhteiseen hyvinvointiin, ja jakautuuko hyvinvointi tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisuuden tunne on toki subjektiivinen käsitys,
mutta usein se rakentuu tiettyjen perustekijöiden varaan.
Kovat arvot ovat lisääntyneet. Hyvinvointia yhteiskunnassa määritellään pitkälti yksilökeskeisestä ajattelusta, ja siten, että
oman edun tavoittelusta on tullut hyve. On selvää, että yhteiskunta jossa kaikki kokisivat yhtä suurta hyvinvointia, on utopiaa. Hyvinvointi käsitteenä on aina riippuvainen sen tulkitsijan tunteesta, arvoista ja kokemuspohjasta. Voimme luoda erilaisia mittareita hyvinvoinnin tarkasteluun, mutta se on kuitenkin riippuvainen myös yksilön omasta kokemuksesta ja tarpeista, ja näin se on myös ajassa ja paikassa muuttuva.
Voidaankin kysyä, mitä itse kullekin on riittävä hyvinvointi?
Voidaan pohtia myös millaista hyvinvointia voimme yhteiskunnalta odottaa saavamme?
Hyvinvoivassa yhteiskunnassa kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon ja kuinka monipuolisia palveluja se kykenee tarjoamaan. Kyse on paljon muustakin. Hyvinvoiva yhteiskunta kykenee tasaamaan eriarvoisuutta ja luomaan tasavertaisia mahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita yksin samaa, kuin tulonsiirtojen määrään kasvattaminen. En usko, että pelkkä raha ratkaisee, vaan tarvitaan syvällisempää rakenteellista muutosta sekä
samalla yleisen ilmapiirin ja ajatustavan muutosta.
Yhteiskunnalle luodaan uusia hyvinvointitehtäviä – sellaisia tehtäviä, jotka olivat aiemmin yksilön ja yhteisön vastuulla. Toisaalta nykyään luodaan myös näennäistarpeita, jotta voidaan luoda siihen sopiva palvelu. Näennäisesti yhteiskunnassamme voidaankin paremmin kuin koskaan ennen. Kuitenkin yhä
useampi kokee ulkopuolisuutta ja syrjäytyy eikä pahoinvoinnin
kasvusta puhuta turhaan. Yhä useampi suomalainen kokee sy-
vää yksinäisyyttä ja tuntee olevansa ulkopuolella yhteiskunnasta.
Työssäni kohtaan välillä lohduttomiakin kohtaloita ja usein tarinoita yhdistää ajautuminen yhteiskunnan sivuraiteille. Tuntuu,
että kerran pyörästä pudonneen on todella vaikea päästä siihen
uudelleen mukaan. Näitä asioita ei korjata yhdessä yössä, mutta
ne on hyvä pitää aina taustalla mielessä lähes mitä tahansa asiaa
valmisteltaessa tai siitä päätettäessä.
Ylipäätään meidän tulisi käydä tulevaisuudessa vahvaa arvokeskustelua siitä, mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuulla,
mitä voimme odottaa keneltäkin. Näen, että hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa sellaisenaan kuin sen olemme ehkä tottuneet ajattelemaan.
On hyväksyttävä, että tulevaisuudessa joudumme tekemään
valintoja sen suhteen, mitä ja kenelle pystymme tarjoamaan. Itse
pidän tärkeänä huolehtia siitä, että ne yhteiskuntamme jäsenet
jotka eniten tukea ja hoivaa tarvitsevat saavat sen parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuudessakin. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa ei ole monen kerroksen väkeä.
Hanna Mäntylä
kansanedustaja
Perussuomalaisten 2. vpj ja Lapin piirin pj
Talentia Lapin jäsen, Tornio
9
Talentia Lappi • Kevät 2014
t
Sosiaalista ny
Talentia Lapin hallitus esittäytyy
Hallituksen porukka kuvassa portailta ylhäältä alas: Sanna Kuusela, Teija Ristaniemi, Merja Halttunen, Seija Hiltunen, Teija Vahteri,
Jaana Hannula, Mikko Rinta-Kiikka, Mattus Kostamo, Maija Suhonen ja Matti Juusola
1. Nimi
2. Paikkakunta
3. Työ-/opiskelupaikka
4. Ammatti
5. Mistä saat elämän imua?
10
1. Sanna Kuusela
2. Rovaniemi
3. Rovaniemen kaupunki
4. Sosiaaliohjaaja
5. Luonnosta, läheisistä ihmisistä, positiivisista
kokemuksista ja pienistä arjen elämyksistä.
Talentia Lappi • Kevät 2014
1. Hanne-Mari Seppälä
2. Rovaniemi
3. Lapin sairaanhoitopiiri
4. Sosiaalityöntekijä
5. Läheisten naurusta, yhdessä olosta,
luonnon rauhasta ja perheestä
sekä työn haasteista.
1. Teija Vahteri
2. Rovaniemi
3. Rovaniemen kaupunki
4. Lastentarhanopettaja
5. Käsitöiden teosta ja vapaa-ajan vietosta kavereiden kanssa.
1. Jaana Hannula
2. Sodankylä
3. Sodankylän kunta sivistyspalvelut
4. Koulukuraattori
5. Elämä on elämisen arvoinen ja jokainen hetki arvokas. :)
1. Merja Halttunen
2. Kemi
3. Länsi-Pohjan mielenterveysseura RY Siivet-projekti,
Kriisikeskus Turvapoiju
4. Projektityöntekijä
5. Perheestä, työstä ja vapaa-ajan harrastuksista.
Kaikkea sopivassa suhteessa ja muistaa elää
sovussa itsensä kanssa.
1. Mikko Rinta-Kiikka
2. Rovaniemi
3. Lapin yliopisto ja Lapin nuorisoasema Romppu
4. Opiskeleva vastaava päihdetyöntekijä
5. Proteiineista ja hiilihydraateista sekä D-vitamiinista,
auringonvalosta.
1. Maija Suhonen
2. Rovaniemi
3. Rovaniemen kaupunki/Sosiaalipalvelut
4. Sosiaalityöntekijä
5. Harrastuksista, hyvästä ruuasta, ystävistä ja
elämän tasapainosta.
1. Mirva Tauriainen
2. Kemi
3. Länsi-Pohjan keskussairaala
4. Sosiaalityöntekijä
5. Rakkaista harrastuksista
sekä ystävistä.
1. Matti Juusola
2. Kemi
3. Opiskelupaikka Lapin AMK
4. Koulupoika
5. Vapaaehtoistyöstä.
1. Teija Fräki-Kitti
2. Rovaniemi
3. Rovaniemen kaupunki päivähoito
4. Lastentarhanopettaja
5. Ystävät, perhe, luonto,
mielekäs työ.
1. Marjut Aikio
2. Sodankylä
3. Sodankylän kunta
4. Sosiaalityöntekijälastenvalvoja
5. Elämän imua opiskelusta,
patikkaretkiltä ja
palapelien rakentelusta.
1. Seija Hiltunen
2. Rovaniemi
3. Lapin shp
4. Sosiaalityöntekijä
5. Luotan, että elämä kantaa ja iloa tulee lisää ystävistä,
tanssista ja hyvistä kirjoista.
1. Mattus Kostamo
2. Rovaniemi
3.-4. Keski-ikäinen alanvaihtaja,
sosiaalityön päätoiminen opiskelija Lapin yliopistossa
5. Imua ja virtaa elämään luonnossa liikkumisesta ja
kaunokirjallisuudesta.
11
Talentia Lappi • Kevät 2014
1. Heidi Pohtila
2. Rovaniemi
3. Lapin TE-toimisto
4. Sosionomi (AMK)
5. Perhe ja ystävät.
1. Piia Kilpimaa
2. Rovaniemi
3. Lapin yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelut
4. Suunnittelija/projektipäällikkö
5. Iltalenkistä, lasten ilosta, hyvästä musiikista
1. Sari Veikanmaa
2. Rovaniemi
3. Lapin yliopisto
4. Yht.yo, sosionomi (AMK)
5. Joulusta :)
1. Teija Ristaniemi
2. Rovaniemi
3. Lapin Kuntoutus Oy
4. Kuntoutussosiaalityöntekijä, valtiotieteiden lisensiaatti, PD
5. Lapsenlapsista 2v 9kk ikäisistä poikakaksosista, monenlaisesta puuhastelusta kuten käsitöiden tekemisestä, kuntosalilla käymisestä, järjestötoiminnasta, rakkaista läheisistä ja ystävistä sekä
hyvistä työtovereista, kauniista ympäristöstä ja porohommista
poromiehen völjyssä.
1. Kira Hirvonen
2. Rovaniemi
3. Lapin yliopisto
4. Opiskelija
5. Urheilusta, ystävistä ja matkailusta.
12
Talentia Lappi • Kevät 2014
lle
u
Luukulta luuk
Talentia
Kysymykset
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
LAPPI ry
Nimi ja titteli/ tehtävä, paikkakunta?
Mistä revit iloa elämääsi?
Pullisteleeko pöytälaatikkosi?
Oletko pyromaani vai sammuttaja?
Elämänviisaus, jota noudatat?
Mikä sinusta piti tulla?
Missä olet viiden vuoden kuluttua?
Kenet Talentian jäsenen haastat luukulle seuraavaksi?
Anna Nikupeteri
1. Anna Nikupeteri, yliopistoopettaja, Lapin yliopisto.
2. Liikunnasta, oleilusta.
3. Alkaa pullistella pikku hiljaa.
4. Toivottavasti molempia
tarpeen tullen.
5. Yrittää olla murehtimatta
asioita turhaan etukäteen.
6. Kehitysmaiden lasten
auttaja.
7. Toivottavasti saan elää
samoilla kulmilla, samojen ihmisten ja asioiden parissa.
8. Sosiaalityöntekijä Hanna Ruumensaaren.
Mikko Rinta-Kiikka
1. Mikko Rinta-Kiikka, vastaava
päihdetyöntekijä, Rovaniemi.
2. Arjesta, mistäpä muustakaan.
85% elämästä on arkea, joten
parempi onpi oppia tästä ajasta
nauttimaan, muuten on käytännössä elämänsä ilotta.
3. Ei, koska paperit on pöydällä, ja
iltapäivästä arkistokaapissa piilossa siivojalta.
4. Ensin tuikkaan tuleen sitten sammuttelen hitaasti, työt säilyy kivasti.
5. Wiisaita ovat ne, jotka istuttavat puita tietäen etteivät he itse
ikinä pääse sen varjosta nauttimaan.
6. Peruna
7. Juuri siirtymässä olohuoneesta keittiöön, ja sinne päästyäni
mietin miksi alunperin olin keittiöön lähtenyt.
8. Tuija Keihtä.
Henna Halttu
1. Henna Halttu, äitiyslomaa viettävä
rovaniemeläinen sosiaalityöntekijä.
Viimeisin työtehtävä, sosiaalityöntekijän viransijaisuus Pellon kunnassa, päättyi tammikuun lopulla.
2. Teatteri on ollut lähellä sydäntä jo
nuoresta alkaen välillä katsojan roolissa, välillä tekijänä. Sitä kautta ovat
löytyneet myös monet läheisimmät ystävät. Ulkoilu ja liikunta ovat
myös tärkeä osa elämää. Näin talviaikaan ja varsinkin vielä töissä ollessa, jos ei enää työpäivän jälkeen jaksanut lähteä pidemmälle lenkille, pelkästään lumitöiden
teko auttoi saamaan työasiat mielestä pois ja verryttämään istumantyön tuomia jumeja. Tällä hetkellä odottelen kevätauringon
säteitä, jotta pääsisi joen jäälle hiihtelemään vielä ennen laskettua
aikaa.
3. Viimeisimpänä työsarkanani Pellon kunnassa olivat lastensuojelun tehtävät. Vaikka työtä riitti, pysyi se kuitenkin mielestäni hallinnassa. Pienen kunnan etuna on se, että yhteistyötahot ovat helposti saavutettavissa ja asioihin pystytään tarttumaan heti, mikä
lastensuojelussa on mielestäni tärkeää.
4. Ehkä kuitenkin käytännössä enemmän sammuttaja, vaikka ajatusten tasolla pyromaani monesti nostaakin päätään. Liian usein
omien ideoiden toteutus tai ajatusten julkituonti jää kuitenkin vain
omaan pääkoppaan pyörimään. Sosiaalityön arjessa tarvittaisiin
enemmän pyromaaneja, uusien ideoiden alulle panevia voimia.
5. Hiljaa hyvä tulee. Olen perusluonteeltani rauhallinen ja mietin asioita yleensä monelta kantilta ennen kuin alan toimia. Joskus ripeämpääkin toimintaa tarvittaisiin, mutta monesti kiireessä ehtii tehdä enemmän virheitä ja niiden korjaamiseen menee oma aikansa.
Miksi siis hötkyillä?
6. Minulla ei ole ollut lapsena tai nuorena selkeää ammattia, miksi
haluaisin isona. Jollakin tavalla se on kuitenkin aina liittynyt ihmisten auttamiseen. Muistan esimerkiksi lukeneeni nuorena Louisa May Alcottin Pikku naisia ja sen jatko-osia, joissa sisaruksista
Jo perusti aikuisena poikakodin. Jotenkin Jo´n hahmoon oli tuolloin helppo samaistua, ja ehkä haaveilinkin aikuisena tekeväni jotakin samanlaista.
7. Näin ensimmäistä lasta odottavana ajatukset ovat paljon lähempänä kuin viiden vuoden päässä. Vaikea vielä ajatella, mitä elämä
tuo tullessaan. Olen kuitenkin viihtynyt Lapissa ja Rovaniemellä,
jonne muutin Etelä- Pohjanmaalta 2006 aloittaessani sosiaalityön
opinnot Lapin yliopistossa. Tällä hetkellä ajatus siitä, että viidenkin vuoden päästä olisin Rovaniemellä, ei kuulosta hassummalta. Toivon, että viiden vuoden kuluttua olisin löytänyt mielekkään
työpaikan ja työtehtävät joltakin sosiaalityön osa-alueelta. Se, mitä
se voisi olla, ei ole vielä tarkemmin selkiytynyt. Ennemminkin tällä alalla näen tärkeänä asiana hyvän ja toimivan työyhteisön. Sosiaalityö on haastavaa ja välillä raskastakin työtä, joten hyvä henki
työporukassa on a ja o.
8. Maria Kunelius.
13
Talentia Lappi • Kevät 2014
a
Edunvalvonta
Opiskelijavaalit - vaikuttamisen paikka
K
eväällä 2014 valitaan vaaleilla paitsi seuraavat mepit, myös Talentian liittovaltuuston uudet opiskelijajäsenet vaalikaudelle 2014–2016.
Nyt on sinun mahdollisuutesi tuoda opiskelijoiden ääni kuuluviin. Asetu ehdokkaaksi vaaleissa! Vaali käydään toukokuussa. Talentian jäsenistöstä koostuva liittovaltuusto käyttää järjestössä ylintä päätösvaltaa. Liittovaltuusto päättää
ammattijärjestön pitkän aikavälin strategiasta sekä opiskelijoille
erityisen tärkeistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja ammatillisesta edunvalvonnasta.
Mitä opiskelijaa koskevia asioita
liittovaltuustossa sitten käsitellään?
Muun muassa opiskelijan jäsenmaksun päättäminen, jäseneduista päättäminen ja Talentian opiskelijatoimintaan liittyvät laajemmat suuntaviivat Talentian strategiassa, talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa ovat käsiteltävänä liittovaltuuston kokouksissa.
Liittovaltuuston toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijaedustajien osalta kausi kestää kaksi vuotta, koska useimmat ehtivät
neljässä vuodessa valmistua, eivätkä siten edustaisi enää opiskelijoiden asiaa valtuustossa.
Tällä hetkellä Talentian liittovaltuustossa on 52 varsinaista ja 57 varajäsentä. Opiskelijat valitsevat riveistään neljä varsinaista valtuutettua ja heille vähintään kaksi ja enintään kahdeksan varajäsentä.
”Aika opiskelijavaltuutettuna antoi näkökulmaa järjestötoimintaan ja sosiaalialan työhön valtakunnallisesti. Valtuustotoiminnasta sai paljon tietoa kokouskäytännöistä ja budjettiasioista, mistä on ollut hyötyä työelämässä.” Jenni Karsio, Talentian
liittovaltuuston puheenjohtaja.
”Valtuutettuna näkee, miten Talentia toimii, tutustuu aktiiveihin eri puolilta Suomea ja saa jättää jälkensä järjestön toimintaa ohjaaviin päätöksiin. Kokousviikonloput eivät ole pelkkää puurtamista, vaan illanvietot, ihmiset ja järjestetty ohjelma
ovat tehneet joka kokouksesta ikimuistoisen.” Antti Piispanen,
Talentian hallituksen jäsen.
Opiskelijavaltuutetut ovat liittovaltuustossa tiivis poppoo ja
usein opiskelijanäkökulmien esille tuontia suunnitellaan yhdes-
14
sä TaSOn puheenjohtajan kanssa, joka istuu liittovaltuuston kokouksissa Talentian hallituksen edustajana. Yksin ei siis tarvitse puheenvuoroja ja kannanottoja pohtia tai puhujakoppiin kiivetä - kavereita löytyy!
Asetu ehdolle 15.4.2014 mennessä
Opiskelijat muodostavat oman vaalipiirinsä Talentian liittovaltuustovaaleissa. Kuka tahansa Talentian opiskelijajäsen voi asettua ehdokkaaksi ja äänestää. Ehdokkaaksi ryhtyminen vaatii
kaksi asettajaa, jotka ovat myös Talentian opiskelijajäseniä. Huomaa, että jatko-opiskelija, joka on suorittanut jo yhden sosiaalialan korkeakoulututkinnon, on varsinainen jäsen eikä opiskelijajäsen. Hän voi asettua ehdolle ja äänestää seuraavan kerran koko jäsenistöä koskevissa liittovaltuuston vaaleissa vuonna 2016. Talentian rinnakkaisjäsentä, eli johonkin toiseen akavalaiseen järjestöön kuuluvaa, ei voida valita liittovaltuuston jäseneksi.
Äänestä sähköisesti tai postitse
Äänestysaika on ehdokasasettelun päättymisen jälkeen 15.5.–
31.5.2014. Jokainen äänioikeutettu saa äänestysmateriaalin kirjeessä ja voi valita, äänestääkö sähköisesti vai palauttaako äänestyslippunsa postitse.
Talentia Lappi haastaa opiskelijat äänestämään opiskelijavaltuustovaaleissa. Laitetaan tavoitteeksemme maan suurin äänestysprosentti!
Miksi pitää äänestää?
”Edustuksellisessa demokratiassa kaikki valta on yhdellä äänestäjällä, ainoastaan tämän äänen antama valtuutus legitimoi auktoriteetin. Jos et valtaasi käytä annat käytännössä vallan niille, jotka ääntään käyttävät.” Mikko Rinta-Kiikka, Talentia Lapin
hallituksen jäsen.
”Miksi äänestää yleensäkin? No tietysti, jotta omat sosiaalialan korkeakouluopiskelijan näkemykset tulisivat kuulluiksi
Talentiassa yhteisiä asioita päätettäessä.” Kira Hirvonen, TaSOn
puheenjohjaja ja Talentia Lapin hallituksen jäsen.
Talentia Lappi • Kevät 2014
”Jotta toiminta säilyy eettisenä ja kaikkien yhteistä etua ajavana niin se edellyttää aktiivista osallistumista jokaiselta. Erityisesti nykyisen kaltaisina yhteiskunnallisen muutoksen aikana”
Mattus Kostamo, Talentia Lapin hallituksen jäsen.
Miksi asettua ehdolle?
”Liittovaltuustossa voi vaikuttaa oman ammattijärjestön linjauksiin. Liittovaltuusto vie aikaa vain neljä viikonloppua kahdesta vuodesta. Plus tietysti kokousmateriaaleihin perehtymisajan.
Ei siis mitään kohtuuttoman aikaa vievää hommaa! Valtuustossa toimimisesta saa myös hyvän merkinnän cv:hen”. Kira Hirvonen, TaSOn puheenjohjaja, Talentia Lapin hallituksen jäsen.
”Mikäli sinulle maailma pyörii liian hitaasti, hyppää itse
puikkoihin ja paina kaasua. Ala äänien kohteeksi ja käytä sinulle delegoitua valtaa vaikuttaa asioihin. Bonuksena, mikäli tulet
valituksi pysyt tosissaan kärryillä mitä omalla alallasi tapahtuu,
lisäksi olet aina käden mitan edellä kollegoitasi keskusteluissa.”
Mikko Rinta-Kiikka, Talentia Lapin hallituksen jäsen.
Heidi Schrooten
Viestinnän suunnittelija
Talentia
15
Talentia Lappi • Kevät 2014
a
Edunvalvonta
Luottamusmiesvaalit
T
alentialaisia edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on tiedottanut, että keväällä 2011
valittujen luottamusmiesten toimikautta pidennetään
vuodella, 31.7.2015 asti. Varsinaiset luottamusmiesvaalit siirtyvät näin keväälle 2015. Pääluottamusmiehet on ohjeistettu järjestämään täydennysvaaleja siellä, missä on avoimia
tai vapautuvia luottamusmiespaikkoja. Ohjeet löytyvät myös JUKOn verkkosivuilta: www.juko.fi > Valitse sektori > Materiaalipankki > Vaaliohjeet
Talentialaisia luottamusmiehiä tarvitaan lisää
Sekä kevään 2014 täydennysvaaleja että kevään 2015 luottamusmiesvaaleja silmällä pitäen kannattaa tunnustella, löytyisikö
työyhteisöstänne seuraava talentialainen luottamusmies. Sosiaalialan erityispiirteet tuntevia luottamusmiehiä tarvitaan lisää.
Tehtävään saa koulutusta ja tukea sekä Talentiasta että JUKOsta. Talentia järjestää vuosittain luottamusmiesvalmennuskursseja tehtävää harkitseville. Koulutukseen osallistuminen ei sido,
mutta antaa varmuutta tehtävän vastaanottamiseen. Lisätietoja
valmennuksista saat Talentian neuvotteluyksiköstä.
JUKOn tiedote luottamusmieskauden
jatkamisesta:
16
JUKO lähettää työnantajalle uusien luottamusmiesten valtakirjan, jatkavien valtakirjoja pidennetään kuntiin lähetettävillä
tiedotteilla. JUKO lähettää tiedot luottamusmiehistä asianomaisille liitoille. On ensiarvoisen tärkeää, että toimitaan ylläkuvatussa järjestyksessä,
koska valtakirjan luottamusmiesasemassa toimimisesta antaa pääsopijajärjestö (JUKO), ei liitto
(esim. OAJ).
Kristiina Koskiluoma
Viestintäpäällikkö ja
Talentia-lehden
päätoimittaja
Kuva: Jyrki Komulainen
Luottamusmiesten toimikauden pidentäminen
Luottamusmiehet valittiin keväällä 2011 toimikaudeksi 1.8.2011–
31.7.2014. Tämä kevät olisi siis normaalisti luottamusmiesvaalivuosi. Järjestökentässä on tapahtunut viime kuukausina merkittäviä muutoksia: Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ja Suomen Palomiesliitto SPAL erosivat Tekniikka ja terveys KTN
ry:stä viime vuoden lopussa. STHL tuli JUKOn jäseneksi, JUKOn
ja KTN:n yhteistyötä rakennetaan entistä tiiviimmäksi. Järjestökentän muutokset edellyttävät paikallisten luottamusmiessopimusten avaamista. Näihin paikallisiin neuvotteluihin annetaan
ohjeet myöhemmin. Tämän neuvotteluprosessin onnistumisen
varmistamiseksi JUKOn Kunnan neuvottelukunta on päättänyt pidentää luottamusmiesten toimikautta vuodella, 31.7.2015
asti. Koska useimmissa kunnissa pitää järjestää täydennysvaaleja
avoimien tai vapautuvien luottamusmiespaikkojen täyttämiseksi,
annamme pääluottamusmiehille seuraavat ohjeet:
1. Kutsu koolle kuntasi luottamusmiehet ja
varaluottamusmiehet.
2. Määritelkää avoimet ja vapautuvat luottamusmiestehtävät.
3. Sopikaa vaalikokouksen/uurnavaalin järjestämisajankohta.
4. Vaalit tulee pitää huhtikuun loppuun mennessä.
5. Vaalin ratkettua lähettäkää vaalikokouksen pöytäkirja
JUKOon Anu Huttuselle, mieluimmin sähköpostin liitteenä.
6. Valitut uudet luottamusmiehet täyttävät
”Uuden luottamusmiehen ilmoituksen” kotisivuiltamme.
Jatkavien ei tarvitse tehdä mitään.
7. Muuten noudatetaan soveltuvin osin liitteenä olevaa
luottamusmiesten vuoden 2011 vaaliohjetta.
8. Lisätietoja ja -ohjeita antaa järjestöpäällikkö Simo Kekki.
Talentia Lappi • Kevät 2014
mat
Jäsentapahtu
Talentia Lappi valitsi vuoden 2013
Sosiaalitapaukseksi
Lapin Ensi- ja turvakodin
L
apin Ensi- ja turvakoti on jo 60 vuoden ajan tarjonnut
erilaisissa elämänkriiseissä ja elämäntilanteissa tukea
tarvitseville ihmisille osaavaa ja vaikuttavaa apua. Toimintaa on pitkäjänteisesti ja ennakkoluulottomasti kehitetty ja laajennettu tuottaen nykyään monipuolisia palveluita
yksilöille ja ryhmille koko Lapin alueella.
Työssä otetaan huomioon hienosti lasten, naisten, miesten ja
perheiden näkökulmat sekä eri kulttuuritaustat. Muun muassa
viime vuosina tehty miestyö on vahvistanut Lapin alueen miesten
palvelukokonaisuutta. Työssä hyödynnetään sosiaalialan osaamista, mikä osaltaan varmistaa ammattimaisen ja kattavan palvelutarjonnan. Käyttöön on otettu myös useita erilaisia verkkopalvelumuotoja, jotka tuovat palvelut paremmin tavoitettavaksi laajalla Lapin alueella.
Lapin Ensi- ja turvakodin toiminta on saanut hyvää palautetta Lapin alueen ihmisiltä ja toimijoilta ennaltaehkäisevästä, joustavasta ja nopeasta palvelusta sekä valmiudesta reagoida yksilöiden elämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Toimiminen tärkeiden asioiden äärellä on mahdollistettu myös vapaaehtoisille aktivoimalla ja kouluttamalla heitä eri tehtäviin. Näin
monella on mahdollisuus toimia lasten ja perheiden hyväksi.
Kuvassa Talentia Lapin vuoden 2013 puheenjohtaja HanneMari Seppälä ja Lapin Ensi- ja turvakodilta Maria Kunelius.
17
Talentia Lappi • Kevät 2014
mat
Jäsentapahtu
Tervetuloa Talentia Lapin
kevätkokoukseen!
Talentia Lappi ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 29.3.2014
Rovaniemellä klo 14.30
Rovaniemen steinerkoululla osoitteessa Lähteentie 16.
Päivä alkaa klo 13.00 tutustumisella eurytmiaan.
Tämän jälkeen tarjoamme lounaan.
Käsittelemme kokouksessa sääntömääräiset asiat ja
lopuksi joogaamme rentoutukseksi.
Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi etukäteen 20.3.14 mennessä
osoitteessa www.talentia.fi/lappi - kevätkokoukseen ilmoittautuminen.
ESITYSLISTA kevätkokous 2014
Aika: Lauantaina 29.3.2013 klo 14.30
Paikka: STEINERKOULU, LÄHTEENTIE 16, ROVANIEMI
ESITYSLISTA
1§ Kokouksen avaus
2§ Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
3§ Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4§ Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja muut toimihenkilöt
5§ Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
6§ Vuoden 2013 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
sekä toiminnantarkastajien lausunnon esittäminen
7§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
8§ Muut hallituksen ja jäsenten esittämät asiat
huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n säännökset
9§ Kokouksen päättäminen
Kuva: Pekka Ojaniemi
18
Talentia Lappi • Kevät 2014
mat
Jäsentapahtu
Suunnitelmissa on syyskokous
lauantaina 22.11.2014
Rovaniemellä klo 16.00
Pohjanhovissa.
Ohjelmassa lisäksi
ammattieettinen vala sekä
pikkujouluillallinen klo 18.00.
Laitathan päivän kalenteriin ja
seuraa ilmoittautumisohjeita
syksyllä!
Akava Lappi järjestää
P
erinteisen Flooran päivän juhlan 12.5.2014 klo 18. Rovaniemellä Pohjolan Osuuspankin tiloissa (Koskikatu 10). Juhliin on kutsuttu akavalaisten liittojen jäseniä ja tässä keväisessä juhlassa on tarjolla hyvän seuran lisäksi keväisiä salaatteja ja raikasta juotavaa ja akavalaista
ohjelmaa. Ilmoittautuminen 5.5. mennessä os. piia.kilpimaa@
ulapland.fi.
Flooranpäivänä eli kukanpäivänä, on juhlittu kevättä ja juhla on perinteisesti ollut Suomen ylioppilaiden juhla. Helsingis-
sä ylioppilaat kokoontuivat 1800-luvulla kukanpäivänä Kumtähden kentälle nykyiseen Kumpulaan. Erityisen merkityksen kokoontuminen sai vuonna 1848, jolloin tapahtumassa esitettiin J.
L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu ensimmäisen kerran. Sillä oli suuri merkitys kansallisen heräämisen kannalta, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.
19
Soijanakkikeitto
(maailman helpoin ja nopein)
Mene kauppaan ja osta värkit. Pilko nakit
ja ruskista niitä paistinpannulla mausteiden kera noin 5min. Kaada nakit kattilaan
veden ja vihannesten ja perunasuikaleiden
sekaan ja kiehauta. Tarjoile ranskankerman
kera ja onnittele itseäsi eettisestä valinnasta.
8 kpl
soijanakkeja
500g
perunasipulisekoitusta
1 pussi keittojuureksia
1 kpl
kasvisliemikuutio
2l
vettä
1 purkki ranskankermaa
suolat ja pippurit ym.
mausteet maun mukaan
Jäikö joku Talentia-tuttusi ilman lehteä?
Pyydä häntä päivittämään välittömästi yhteystiedot Talentian eAsioinnissa.
eAsiointiin pääsee www.talentia.fi etusivulta.