Piikinmäen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2015
Piikinmäen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma toimintakaudelle 2015-2016 Riihimäellä 2015 Piikinmäen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Anne Luostarinmäki Huhtikuu, 2015 Sisällys 1 2 3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN PIIKINMÄEN PÄIVÄKODISSA ..................... 4 1.1 Lapsi .......................................................................................... 4 1.2 Kasvattaja ................................................................................... 5 1.3 Perhe ja kasvatuskumppanuus ........................................................... 6 PIIKINMÄEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ .................................... 6 2.1 Tilat .......................................................................................... 7 2.2 Piha ja lähialueet .......................................................................... 7 2.3 Turvallinen kasvuympäristö .............................................................. 8 ARJEN KÄYTÄNTÖJÄ PIIKINMÄEN PÄIVÄKODISSA .............................................. 9 3.1 Päiväjärjestys ............................................................................... 9 3.2 Ruokailu .................................................................................... 11 3.3 Lepohetki .................................................................................. 11 3.4 Ulkoilu- ja eteistilanteet ............................................................... 12 4 ILTA-, VIIKONLOPPU- JA YÖHOIDON TOTEUTTAMINEN PIIKINMÄEN PÄIVÄKODISSA ... 12 5 KIELI JA HYVÄ VUOROVAIKUTUS ............................................................... 13 6 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA ........................................................... 14 7 8 6.1 Leikki ....................................................................................... 14 6.2 Liikkuminen ............................................................................... 16 6.3 Tutkiminen ................................................................................ 17 6.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ............................................ 17 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA ................................................... 18 7.1 Tukimuodot................................................................................ 18 7.2 Yhteistyötahot ............................................................................ 19 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN .................................................... 19 Liitteet ..................................................................................................... 20 1 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN PIIKINMÄEN PÄIVÄKODISSA Haluamme tarjota lapselle laadukasta varhaiskasvatusta, jotta hänellä olisi mahdollisimman hyvät kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset. Haluamme tarjota lapselle hoitoa, jossa hänellä on hyvä olla kaikkina vuorokaudenaikoina. Tavoitteenamme on hyvinvoiva lapsi. Teemme varhaiskasvatuksessa yhteistyötä vanhempien kanssa ja juuri vanhemmat ovat omien lastensa parhaita asiantuntijoita. Kasvatuskumppanuudessa toimimme yhdessä lapsen parhaaksi ja tässä yhteistyössä korostuu molemminpuolinen joustavuus, välittäminen ja tasavertainen kohtaaminen. Näin lapsi saa nauttia yhdessäolosta muiden lasten kanssa sekä kokea iloa ja nauttia toimimisesta hyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Toimintaamme ohjaavat Riihimäen kaupungin ja varhaiskasvatuksen arvot, jotka ovat turvallisuus, inhimillisyys, ihmisyys, lapsilähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. 1.1 Lapsi - turvallinen olo (fyysinen ja psyykkinen) ja hyvä ilmapiiri - hyvä perushoito - syli ja välittäminen, lapsen aito kohtaaminen - säännöllinen päivärytmi ja toistuvat arkirutiinit - leikit ja ystävyyssuhteet - yhteisesti sovitut säännöt ja hyvät tavat 5 Meille välittäminen tarkoittaa ajan antamista lapselle, läsnä olemista ja lapsen kanssa pysähtymistä, kuuntelemista ja myötäelämistä. Syli, lämpö, rakkaus, välittäminen ja lapsen aito kohtaaminen päiväkodin arjessa luovat perustan lapsen turvalliselle ja hyvälle ololle. Välittäminen on puuttumista ja puuttuminen on välittämistä. Perushoitotilanteet muodostavat merkittävän osan lapsen päivästä. Pyrimme luomaan niistä lämminhenkisiä ja yksilöllisiä vuorovaikutus- ja oppimistilanteita. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen, mutta se ei estä auttamasta kaikenikäisiä lapsia, vaikka lapsi jo osaisi. Selkeä päivärytmi ja toistuvat arkirutiinit jäsentävät lapsen päivää. Niistä kiinnipitäminen on erityisen tärkeää vuorohoidossa ja se luo lapselle turvallisuutta ja pysyvyyttä. Yhteisesti sovitut säännöt luovat turvallisuutta ja hyvää oloa lapsen päivään. Niiden pohjalta lapselle muodostuu käsitys, mikä on sallittua ja miten toisia kohtaan tulee käyttäytyä. Myös leikit, leikkiminen ja kaverit rakentavat lapsen kokemaa viihtyvyyttä, turvallisuutta ja hyvää oloa. 1.2 Kasvattaja - sitoutuneisuus - joustavuus - ammatillisuus - toiminnan suunnittelu - havainnointi ja dokumentointi - tiedonkulku Meille sitoutuneisuus työhön tarkoittaa positiivisen ilmapiirin ylläpitämistä suhteessa lapsiin, vanhempiin ja työkavereihin. Se tarkoittaa myös aktiivista työhön tarttumista, suunnitelmista kiinnipitämistä sekä omien ideoiden tuomista työhön ja halua kehittää ja kehittyä omassa työssään. Joustavuus on meille asennoitumista perustehtävään niin, että lapsen hyvinvointi on turvattu. Se on kasvattajalle keino vastata muuttuvaan arkeen. Meillä on valmius vastata joustavasti perheiden muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin. Ammatillisuuden tulee näkyä meillä kasvattajan ja lapsen sekä perheen välisessä vuorovaikutuksen laadussa. Erityisen tärkeitä ovat lapsen tulo- ja lähtöhetket, kun lapsi tulee hoitoon esim. yöksi tai varhaiseen aamuun (ns. äärivuorot ja pitkät hoitojaksot). Kasvattaja kohtelee kaikkia lapsia ja perheitä tasapuolisesti ja kunnioittavasti ja hänellä tulee olla taito keskustella erilaisista lasta koskevista asioista myönteisessä hengessä. Ammatillisuutta tulee pitää yllä arvioimalla ja kehittämällä omaa työtänsä työyhteisössä sekä osallistumalla koulutuksiin. 6 Kasvattajat vastaavat yhdessä tiimin kanssa lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja lasten havainnoinnista. Vuoropäivähoidossa tiedonkulun merkitys lapsen päivästä korostuu ja se on kaikkien aikuisten vastuulla. Vakituisen henkilökunnan tulee ohjeistaa sijaisia riittävästi arjen sujumiseksi. 1.3 Perhe ja kasvatuskumppanuus - avoin vuorovaikutus - lapsen henkilökohtainen vasu - kasvatuskumppanuus - toimiva kasvatuskumppanuus Perheiden erilaisten lähtökohtien huomioiminen ja vanhempien tukeminen kasvatustyössä on yksi Piikinmäen päiväkodin toiminnan periaatteista. Yhteistyö perheiden kanssa perustuu vanhempien ja kasvattajien väliseen avoimeen ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Jokaisen lapsen hoitopolku aloitetaan yhteisellä aloituskeskustelulla. Aloituskeskustelu aloittaa konkreettisesti lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman – se rakentuu yksilöllisesti jokaiselle lapselle. Sovimme lapsen vasu-keskusteluja toimikausittain ja tällöin pysähdymme yhdessä keskustelemaan, mikä on ajankohtaista lapsen elämässä juuri sillä hetkellä. Keskustelun pohjaksi kirjaamme arjen havaintoja ja kuulemme vanhempien välittämää tietoa lapsesta. Jokainen kasvattaja on vastuussa kasvatuskumppanuuden alulle panemisesta ja ylläpitämisestä. Vanhemmat päättävät, millaista kasvatuskumppanuutta kukin perhe tarvitsee ja haluaa. Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu, jota me kunnioitamme ja tuemme. 2 PIIKINMÄEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Piikinmäen päiväkoti sijaitsee Riihimäellä, keskeisellä paikalla lähellä rautatieasemaa, kauppakeskus Atomin vieressä. Osoitteemme on Peltokuja 4, 11130 Riihimäki. Rakennus on uusi, vuonna 2011 valmistunut, valoisa ja viihtyisä päiväkoti. Olemme avoinna maanantaista sunnuntaihin 24 tuntia vuorokaudessa. Päiväkotimme on suljettu ainoastaan Kasvatus- ja opetuslautakunnan niin päättäessä, yleensä jouluna ja juhannuksena. Päiväkodissamme on tällä hetkellä 121 paikkaa (tilanne syksyllä 2015) ja lapsiryhmiä viisi. 7 Ryhmät: Satumetsä, 0-3-vuotiaat Auringonpesä, 2-4-vuotiaat Taikametsä, 2-4-vuotiaat Tuulenpesä, 5-vuotiaat Aakkospesä, esikoululaiset Päiväkodissamme on hallinnollinen johtaja ja 7 lastentarhantarhanopettajaa, joista yksi on ryhmässä toimiva erityislastentarhanopettaja. Päivähoitajia on 14. Lisäksi talossamme on konsultoiva erityislastentarhanopettaja, perhepäivähoidon varahenkilö sekä siistijä ja ruokapalveluvastaava. 2.1 Tilat Satumetsällä ja Auringonpesällä on yhteinen sisäänkäynti vihreästä ovesta. Molemmissa ryhmissä on lisäksi ryhmätila, lepohuone sekä erilaisia pienryhmätiloja. Nämä ryhmät kokoontuvat pääsääntöisesti aamuisin Auringonpesän olohuoneeseen ennen aamupalaa. Ryhmät yhdistyvät myös tarvittaessa iltapäivisin sekä päivälliselle. Illat vietetään yhdessä. Lisäksi koko talon lapset viettävät illat, yöt ja viikonloput näissä tiloissa. Taikametsällä on oma sisäänkäynti punaisesta ovesta. Tuulenpesällä ja Aakkospesällä on yhteinen sisäänkäynti sinisestä ovesta. Myös näissä ryhmissä on omat ryhmä- ja lepohuoneet sekä pienryhmätiloja. Kaikki päiväkodin hereillä olevat lapset kokoontuvat aamuisin Taikametsän tiloissa. Ryhmät eriytyvät omiin tiloihinsa klo 6.30 (Vihersiiven lapset) tai viimeistään aamupalalle. Tarvittaessa ryhmät yhdistyvät iltapäivisin ja iltaisin. Lisäksi talon kaikkien lasten yhteisessä käytössä olohuoneen lisäksi ovat sali, askarteluhuone ja pikkukeittiö. 2.2 Piha ja lähialueet Käytössämme on kaksi erillistä pihaa. Pihoista pienempi on pääsääntöisesti tarkoitettu Auringonpesän ja Satumetsän lapsille sekä viikonloppukäyttöön. Isommalla pihalla ulkoilevat yli 3vuotiaat lapset. Tässäkin otetaan lasten yksilöllisyys ja turvallisuus huomioon. Pihasäännöt löytyvät molempien pihojen ulkovaraston seinästä. Kasvattajat sijoittuvat pihan eri puolille takaamaan lasten turvallisen ulkoilun ja ovat vastuussa kaikkien ryhmien lapsista. Retkiä varten lapsilla on aina käytössä huomioliivit. Päiväkotimme on pienen kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Kirjasto, taide-, metsästys-, lasi-, kaupungin- ja työväenmuseot, kaupunginteatteri ja nuorisoteatteri, kirkko ja seurakuntakoti, palvelutalot, kauppakeskus, leikkipuistot, pulkkamäet, hiihto- ja luistelumahdollisuudet, uimahalli, metsää, hiekkakenttä, junat ja poliisiautot ovat meitä lähellä. 8 2.3 Turvallinen kasvuympäristö Lasten turvallisen kasvun tukemisessa aikuisten avoin ja välittävä suhtautuminen on tärkeää. Vuoro- ja iltahoidossa lapsi on vuorovaikutuksessa monen aikuisen ja lapsen kanssa. Lisäksi eri-ikäiset lapset reagoivat eri tavoin vaihteleviin hoitoaikoihin ja tuleviin yövuoroihin. Kasvattajan tuleekin huomioida lasten muuttuvat tarpeet vuorokauden eri aikoina ja hänellä tulee olla herkkyyttä reagoida lasten tunteisiin. Vuoro- ja iltahoito asettavat paljon erilaisia haasteita toiminnan suunnittelulle, toteuttamiselle, arvioinnille sekä tiedonkululle, koska osa lapsista on vaihtelevasti paikalla ja hoito voi tapahtua päivän aikana eri ryhmissä. Siksi kiinnitämmekin erityistä huomiota siihen, että tärkeät tiedot lapsista on selkeästi saatavilla. Meillä on ruokapöydissä turvakortit, joissa lukee jokaisen lapsen ruoka-aineallergiat, jotta sijaisillakin on ajankohtainen tieto lasten allergioista. Lapsista on kuvat eteisen kaappien ovissa ja teemme jokaiselle päivälle erikseen päivälistan, jossa näkyy sinä päivänä paikalla olevat lapset ja heidän hoitoaikansa. Retkelle lähtiessä täytämme retkisuunnitelman, johon kirjataan retkelle lähtevät lapset ja aikuiset sekä tarkastetaan, että mukaan tulee ensiapupakkaus, turvaliivit ja ryhmän puhelin. Mukana kulkee myös ”viuhka”, jossa on jokaisen lapsen turvakortti (lapsen allergiat ja syntymäaika). Päiväkotiimme on tehty turvallisuussuunnitelma yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja järjestämme poistumisharjoituksia tasaisin väliajoin. Henkilökunnastamme löytyy ensiaputaitoisia työntekijöitä ja ensiaputaitoja päivitetään säännöllisesti. 9 Tutut aikuiset ja tuttu ympäristö luovat osaltaan turvallisuutta lasten arkeen. Työvuorot pyritään suunnittelemaan niin, että lasta hoitaisivat mahdollisimman pitkälle tutut aikuiset. Aina tämä ei kuitenkaan välttämättä onnistu. Suunnittelemme toimintamme aina paikalla olevan ryhmän huomioon ottaen ja kirjoitamme päivittäisistä puuhista vihkoon, jotta tiedot lasten päivästä siirtyvät eteenpäin henkilökunnan työvuoroista huolimatta. Tiedonkulku lapsen päivästä on jokaisen aikuisen vastuulla. 3 ARJEN KÄYTÄNTÖJÄ PIIKINMÄEN PÄIVÄKODISSA Päiväkodin arjessa on paljon säännöllisesti toistuvia kasvatus- ja perushoitotilanteita. Kasvattajalla on vastuu eri tilanteiden sujuvuudesta ja turvallisuudesta ja vakinainen henkilökunta on vastuussa sijaisten perehdyttämisestä. Vanhempienkin on tärkeää olla tietoisia toiminta tavoistamme. 3.1 Päiväjärjestys klo 5.00 SINISIIPI AUKEAA Kaikki lapset, jotka saapuvat ennen 6.30 tulevat Sinisiipeen. Yöhoidossa olevat lapset nukkuvat Vihersiivessä. Osa lapsista voi mennä hetkeksi nukkumaan ja hereillä olijat leikkivät ja puuhastelevat vireytensä mukaan. klo 6.30 VIHERSIIPI AUKEAA Sinisiivessä olleet Vihersiiven aamulapset siirtyvät omalle puolelle. klo 8.00 AAMUHETKI (VIHERSIIVESSÄ) Toivotetaan kaikki tervetulleiksi ja käydään läpi mm. lasten kotiinlähtöajat. klo 8.15 AAMUPALA klo 8.45 AAMUPIIRI (SINISIIVESSÄ) Yhteinen päivän aloitus, jutellaan kuulumiset ja tulevan päivän aloituksesta ja jumppaillaan ennen päivän askareita. Päivän sisältö on suunniteltu lapsiryhmälle sopivaksi. klo 9.00 OHJATTUA TOIMINTAA/ ULKOILU/ LEIKKI Sisältö vaihtelee viikkosuunnitelman mukaan sisältäen esim. käden-taitoja, liikuntaa, musiikkia, ulkoilua joko koko ryhmälle tai pien-ryhmissä. Tällöin on aikaa myös lasten leikeille. klo 10.45 RUOKAPIIRI Yhteinen kokoontuminen ennen lounasta. Sisältö vaihtelee päivän teeman mukaan. klo 11.00 LOUNAS klo 12.00 PÄIVÄLEPO JA HILJAISTA TOIMINTAA 10 klo 14.00 VÄLIPALA klo 14.30 ILTAPÄIVÄPIIRI (SINISIIVESSÄ) Yhteinen iltapäivän aloitus, jutellaan päivän kuulumiset ja toivotetaan tervetulleeksi päivän aikana hoitoon tulleet lapset. Iltapäivän toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon mm. lasten vireystaso. Aamupäivällä aloitettu toiminta voi jatkua myös iltapäivällä. klo 15.30 ULKOILU klo 16.45 PÄIVÄLLISPIIRI Yhteinen kokoontuminen ennen päivällistä. Sisältö vaihtelee päivän teeman mukaan. klo 17.00 PÄIVÄLLINEN klo 18.00 OHJATTUA TOIMINTAA/ ULKOILU/ LEIKKI klo 19.30 ILTAPALA JA ILTAPESUT klo 20.00 ILTASATU JA HYVÄÄ YÖTÄ! Kotiinlähtijöillä rauhallista leikkiä ja toimintaa klo 22.30 VIIMEISET LAPSET LÄHTEVÄT KOTIIN Toimintaa yhdistettään tarvittaessa joko Sini- tai Vihersiipeen lasten lukumäärästä riippuen. Värikoodatut laput ovissa kertovat, missä tiloissa iltahoito tapahtuu. Päiväjärjestys on lasten 11 nähtävillä kuvitettuna jokaisessa ryhmässä ja se käydään läpi jokaisessa piirissä, jotta lapset tietävät, että mitä päivän aikana tapahtuu. 3.2 Ruokailu Ruokailu merkitsee lapselle ravinnonsaantia, mutta se on myös tärkeä yhdessäolon hetki. Ruokailuhetki on vuorovaikutustilanne. Kasvattaja ruokailee samassa pöydässä lasten kanssa, ylläpitää ja johdattelee sopivaa keskustelua, huomioi lapsia yksilöllisesti ja auttaa tarvittaessa. Lisäksi ruokailu on kasvatuksellinen hetki, jolloin lasta houkutellaan ja kannustetaan maistamaan uusia ruokalajeja omassa tahdissaan. Hyvien tapojen kuten kiittämisen, kohteliaasti pyytämisen ja oman vuoron odottamisen harjoitteleminen ruokailun yhteydessä harjaannuttaa lapsen sosiaalisia taitoja. Opettelemme antamaan toisille ruokarauhan ja vältämme keskustelua toisiin pöytiin. Ruokailussa otetaan huomioon lasten yksilöllisyys, erityisruokavaliot ja ruoan arvostus. Ruokaa saa lisää, vaikka kaikki entinen ei ole lautaselta syöty. Pääruoan syöminen tai syömättä jättäminen ei ole sidoksissa siihen, saako lapsi maitoa, leipää tai jälkiruokaa. Lapsille tarjotaan kaikki syötävä yhtä aikaa pöytään (ruoka, leipä ja juotava) kuitenkin lasten ikätaso huomioiden. Ruokailun yhteydessä kannustamme lapsia omatoimisuuteen esim. maidon kaataminen, leipien voiteleminen, jätteiden lajittelu, astioiden palautus kärryyn lapsen ikä- ja taitotaso huomioiden. Pyrimme järjestämään lasten siirtymisen ruokailun jälkeen päivälevolle mahdollisimman sujuvasti aikuisten oikealla sijoittumisella. Näin takaamme siirtymätilanteiden rauhallisuuden ja turvallisuuden. Jokaisen ryhmän omat varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset toimintatavat (ikäryhmä huomioiden) on kirjattu ylös ja ne ovat ryhmissä olevissa ”lohikäärmeissä” kaikkien nähtävillä. Tämä takaa sen, että kaikki kasvattajat toimivat samalla tavalla ja johdonmukaisesti. 3.3 Lepohetki Riihimäen varhaiskasvatuksessa kaikki lapset viettävät päivittäin lepohetken. Ryhmässä toimiminen vaatii lapselta paljon energiaa. Lepo ja uni ovat tärkeitä lapsen muistin, tunneelämän, kasvun ja oppimisen kannalta. Siksi annamme jokaiselle lapselle mahdollisuuden lepoon päivän aikana. Levänneenä lapsi jaksaa paremmin toimia ja keskittyä ryhmässä. Lepohetkeen voi kuulua silittelyä, aikuisen laulua tai muuta unimusiikkia ja sadunkuuntelua. Pyrimme kuitenkin huomioimaan lapsen vireystilan ja esim. hoitoajan sekä vanhempien toiveet päivälevon pituudesta. 12 3.4 Ulkoilu- ja eteistilanteet Riihimäen varhaiskasvatuksessa ulkoillaan päivittäin sekä aamu- että iltapäivisin. Päiväkotimme kaksi piha-aluetta tarjoavat hyvät mahdollisuuden leikkiin. Kasvattajan velvollisuus on ylläpitää ja jatkaa leikkikulttuuria. Kaikilla ulkoiluun osallistuvilla aikuisilla on yhteisvastuu lapsista. Pyrimme luomaan pukemis- ja riisumistilanteet sellaisiksi, että lapsella on riittävästi aikaa harjoitella näitä perustaitoja aikuisen positiivisella kannustuksella. Pyrimme järjestämään uloslähtötilanteet mahdollisimman sujuvaksi aikuisten sijoittelulla sekä huomioimalla viereisten ryhmien aikataulut. On myös tärkeää, että lapsella on päiväkodissa asianmukaiset ja nimikoidut vaatteet, joissa on hyvä olla ja liikkua. 4 ILTA-, VIIKONLOPPU- JA YÖHOIDON TOTEUTTAMINEN PIIKINMÄEN PÄIVÄKODISSA Noudatamme päiväkodissamme vuorohoidon toimintaperiaatteita. Vuorohoidosta johtuen toimimme viikonloppuisin ja öisin yli ryhmärajojen siten, että kaikki hoito tapahtuu kyseessä olevana aikana Satumetsän ja Auringonpesän tiloissa. Iltaisin toiminta tapahtuu Sinisiivessä. Lasten käytössä ovat tällöin myös sali ja pikkukeittiö. Viikonloppuisin päivärytmi pysyy samana kuin arkipäivinä, mutta mahdollisuuksien mukaan toteutamme enemmän lasten toiveita ja otamme osaa esimerkiksi kaupungin tarjoamiin tapahtumiin. Iltaisin ja viikonloppuisin on 13 myös enemmän aikaa lasten leikille ja eri-ikäiset lapset ja sisarukset saavat viettää aikaa yhdessä. Iltapalan jälkeen yöhoidossa olevat lapset valmistautuvat nukkumaanmenoon pääsääntöisesti yövuorohoitajan kanssa. Yöhoitoon tullaan viimeistään klo 20. Hoitaja lukee lapsille iltasadun ja on lähellä ja saatavilla siten, että jokaisen on hyvä ja turvallista nukahtaa. Myöhään hoidossa olevat lapset jäävät hereille iltahoitajan kanssa Sinisiipeen. Lapset saavat leikkiä ja touhuta oman vireystilansa mukaan, mutta huomioimme kuitenkin että iltaa kohden hieman rauhoitutaan. Aikaisin aamulla hoitoon tulevilla lapsilla on mahdollisuus mennä vielä hetkeksi nukkumaan tai lepäämään ennen aamupalaa. Aamuisin kiinnitämme erityistä huomiota vielä nukkumassa olevien lasten unirauhaan. 5 KIELI JA HYVÄ VUOROVAIKUTUS Kieli on tärkeä ja lapselle merkityksellinen kehityksen osa-alue monesta syystä. Kieli on ajattelun ja oppimisen väline, jonka avulla lapsi on vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kielen avulla lapsi ilmaisee itseään ja tunteitaan. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän muu kommunikointi - ilmeet, eleet, kehon kieli, korostuvat. Lapsi oppii kieltä kuulemalla ja käyttämällä sitä päivittäin arjen eri tilanteissa. Kasvattajien tehtävänä on olla mallina lapselle käyttämällä selkeää ja rikasta kieltä. Kiinnitämme huomioita myös vuorovaikutuksen positiiviseen ilmapiiriin. Tuemme lapsen kielen ja sanavaraston kehitystä loruilemalla, riimittelemällä, laulamalla ja lukemalla päivittäin monipuolista lastenkirjallisuutta. Sanoitamme esineitä, leikkejä ja päivärytmiä käyttämällä esim. kuvia, piirtämistä ja tukiviittomia lapsiryhmän yksilöllisten tarpeiden mukaan ja toiminnan rikastuttamiseksi. Vuorohoidossa erityisen tärkeitä ovat päivän selkeä rakenne ja päivärytmikuvat, jotka auttavat lasta hahmottamaan päivän kulkua. Pyrimme havainnoimaan lapsen kielellisen kehityksen edistymistä jatkuvasti. Jos lapsella ilmenee tuen tarvetta kielen kehityksen alueella, keskustelemme asiasta vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa tukitoimien löytämiseksi. 14 6 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Tuemme lapsen kokonaisvaltaista oppimista suunnitelmallisella ja monipuolisella toiminnalla. Monipuolisen toiminnan tukemiseksi varhaiskasvatuksessa on erilaisia sisältöalueita; matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, liikunta, musiikki, kädentaidot, kuvaamataito, etiikka ja elämänkatsomus. Näiden kautta lapsi tutustuu, kokee ja ymmärtää ympäröivän maailman erilaisia ilmiöitä. Liitämme nämä ilmiöt lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin. Lähestymme kaikkia sisältöalueita leikin avulla ja leikin kautta. Esimerkiksi matemaattisiin käsitteisiin ja ilmiöihin tutustutaan leikin, tutkimisen ja liikunnan avulla sekä päivittäisissä perushoitotilanteissa. 6.1 Leikki Leikkiminen on lapsen tapa elää, toimia, harjoitella, kehittyä ja oppia. Meillä jokainen hoitopäivä on leikkipäivä. Leikin peruspiirteitä ovat hauskuus, mielikuvituksellisuus, spontaanisuus, innostuneisuus ja vapaaehtoisuus. Leikki kehittää lapsen motorisia, kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Leikkiessään lapsi jäsentää maailmaa sekä käsittelee ja kokee erilaisia tunteita. Leikki on aina merkityksellistä, olipa se lapsen omaehtoista leikkiä tai aikuisen ohjaamaa leikkiä. Kasvattajien tehtävänä on huomioida myös ne lapset, jotka käyttävät vuorohoitoa 15 vähän ja epäsäännöllisesti. Näiden lasten kohdalla ystävyyssuhteiden vaaliminen ja leikin syntyminen tarvitsee erityisesti kasvattajan herkkyyttä ja tukea. Leikin mahdollisuuden varmistaminen: - päiväkodin tilojen monipuolinen käyttö - kaikki tilat voivat olla lasten käytössä - lasten mieltymysten mukaan annetaan tilaa myös äänekkäille ja liikunnallisille leikeille - leikkiympäristö mukautuu leikin kestoon, mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin - leikkitilojen vaihtopäivä osastojen välillä - ”lastenvaihtopäivä” eli eri osastojen lapset voivat välillä vierailla toisilla osastoilla leikkimässä - leikkisopimusten tekeminen lasten kesken aikuisen avustamana eli miten tätä leikkiä leikitään, mistä säännöistä pidetään kiinni, että leikki sujuu ja miten ristiriidat ratkaistaan Leikin välineiden monipuolisuudesta ja soveltuvuudesta huolehtiminen: - välineiden kierrättäminen - luonnonmateriaalien käyttö esim. kepit, kävyt, kivet - leikin rikastaminen eri materiaaleja yhdistelemällä ja kierrättämällä - välineiden valitseminen lasten iän ja kehitysvaiheen mukaan - osalla ryhmistä on omat lelupäivät - lelujen tulee olla turvallisia ja ehjiä - meidän päiväkodissamme ei leikitä kotoa tuoduilla miekoilla eikä muilla aseilla Kasvattajan tehtävänä on tukea kaverisuhteita, kuunnella, havainnoida, dokumentoida, ohjata ja osallistua lasten leikkiin. Varsinkin pienimmillä lapsilla aikuisen merkitys leikin ohjaamisessa on suurempi. Kasvattajan tehtävänä on myös rajata ja rakentaa leikkialueita. Kasvattajan tehtävänä on aina valvoa lasten leikkiä. Leikkipaikkoja pitää myös huoltaa ja hoitaa, jotta leikki mahdollistuu. Opetamme myös lapsia pitämään huolta leikkivälineistä ja –tiloista. Kiinnitämme huomiota myös lelujen määrään. 16 6.2 Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuminen on lapsen tapa tutustua itseensä ja ympäristöönsä kaikkia aisteja hyväksi käyttäen. Liikunnan avulla lapsi oppii tuntemaan ja hallitsemaan omaa kehoaan sekä ilmaisemaan itseään. Oman kehon hahmottaminen ja hallinta vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa ja itsetuntoa. Päiväkodissa piha on lapsen keskeisin liikuntapaikka. Ulkoilu on siis tärkein osa lapsen päivittäistä liikuntaa. Päiväkodissamme on jumppasali, jossa jokaisella ryhmällä on viikoittainen salivuoro. Liikuntavälinevarasto salin yhteydessä sisältää monipuolisia välineitä ohjattuun liikuntaan kuten palloiluun, temppurataan, varjojumppaan ja musiikkiliikuntaan. Ryhmätilat mahdollistavat päivittäin pienimuotoiset liikunnalliset leikkihetket. Hyödynnämme myös ympäröivän luonnon ja alueen liikuntapaikkojen tarjoamat mahdollisuudet. 17 6.3 Tutkiminen Tutkiva ihmettely on lapselle pienestä pitäen luontaista. Lapsen oppiminen alkaa ihmettelystä. Lapsi tutkii, kokeilee, kysyy, haistaa, maistaa ja hahmottaa ympärillä olevaa maailmaa ja sen ilmiöitä. Vuorovaikutus ryhmän muiden lasten ja kasvattajien kanssa ja lapsen oma kokemusmaailma toimivat innoittajina lapsen omalle tutkimiselle. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitävät ja vahvistavat lapsessa oppimisen iloa. Oma pihamme, lähiympäristö ja luonto ovat oleellinen osa tutkimisen ympäristöä. Kasvattajan tehtävä on tukea lapsen omaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä antamalla lapsen tutkia ja oivaltaa itse, antamatta valmiita vastauksia. On tärkeää, että aikuisilla on aikaa ja kiinnostusta olla mukana lapsen ihmettelyissä ja pohdinnoissa. 6.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikista, kuvataiteesta, tanssista, draamasta, kädentaidoista ja kirjallisuudesta lapsen kasvuympäristössä. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Haluamme tarjota lapselle mahdollisuuden monipuoliseen kokemiseen ja ilmaisuun taiteen eri alueilla. Siksi muun muassa maalaaminen, piirtäminen, soittaminen, laulaminen, rakentelu, 18 tanssi, näytteleminen, videokuvaaminen, nikkarointi, askartelu, ompelu ja satujen ja runojen kuunteleminen sekä keksiminen kuuluvat osaksi arkeamme. On tärkeää, että lapsi pääsee toteuttamaan ja harjoittamaan omaa taiteellista ilmaisuaan ja kokemaan elämyksiä. Taiteeseen liittyy oleellisesti myös uuden oppiminen. Kasvattajan tehtävänä on antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kasvattajat myös ohjaavat lasta teknisessä osaamisessa ja harjoittelussa. Lasten taiteellisia tuotoksia arvostetaan ja järjestämme tilaisuuksia niiden esittämiseen. Lasten töitä on myös esillä päiväkodin seinillä. Videokuvaamme lasten esityksiä ja koko talon juhlia ja katsomme niitä lasten kanssa yhdessä tai vanhempainilloissa. Osallistumme myös esimerkiksi lähialueen taidetapahtumiin, näyttelyihin ja konsertteihin. 7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen tukitoimien lähtökohtana on lapsen vanhempien ja kasvattajien välinen kasvatuskumppanuus, jota lähdetään rakentamaan heti päivähoitopaikan varmistuttua. Vanhempien kanssa yhdessä tehdyt sopimukset lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen tavoista kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen tuen tarpeiden tunnistaminen ja varhaiskasvatuksen tukitoimien toteuttaminen tulee olla kaikkien kasvattajien perusosaamista. Kasvattajan tehtävänä on tarvittaessa ottaa lapsesta herännyt huoli puheeksi vanhempien kanssa. 7.1 Tukimuodot Yleinen tuki koskee kaikkia lapsia ja on osa päiväkodin jokapäiväistä arkea. Meillä vuorohoidossa panostetaan hyvin rakennettuun ja ennalta suunniteltuun arkeen ja selkeän päiväjärjestyksen ylläpitämiseen. Päiväkotiarki itsessään on kuntouttavaa toimintaa jokaiselle lapselle ja jokainen hetki on tärkeä. Kun lapsi tarvitsee tukea säännöllisemmin ja suunnitellummin ja tuki muuttuu yksilöllisemmäksi ja pitkäjänteisemmäksi, on kysymyksessä tehostettu tuki. Lapselle laaditaan yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa tehostetun tuen suunnitelma, johon kirjataan lapsen yksilölliset tavoitteet kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Erityistä tukea järjestetään silloin, kun lapsen tuen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja mittavia ja muu tuki ei riitä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Erityisen tuen toteuttaminen edellyttää erityispedagogista osaamista sekä erityisen ohjaamisen ja opetuksen menetelmien tuntemista. 19 7.2 Yhteistyötahot Tarvittaessa teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa ja yritämme löytää yhteisiä toimintatapoja lapsen tukemiseen. Yhteistyötahoja ovat mm. erityislastentarhanopettaja, lastenneuvola, perheneuvola, puhe-, fysio- ja toimintaterapeutit, lastensuojelu, oppilashuolto ja KantaHämeen keskussairaala. 8 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Havainnoimme päivittäin lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Keskustelemme havainnoistamme vanhempien ja oman tiimin jäsenten kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan kullekin lapselle omat tavoitteet ja sovitaan niiden pohjalta arjessa harjoiteltavat taidot. Toimintakauden lopussa käydään yhteinen arviointikeskustelu perheen kanssa. Lapsen kasvun ja kehityksen arvioinnin apuvälineenä on lisäksi käytössä varhaiskasvatuksen ja neuvolan välinen tiedonsiirtolomake. Vanhemmilta saatu palaute on tärkeä osa toimintamme arviointia ja kehitystä. Vanhempainilloissa ja varhaiskasvatuskeskusteluissa sekä myös koko toimintakauden ajan vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta toiminnastamme. Päiväkotimme oma varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeä työväline, joka toimii pohjana kaikelle toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Tulemme tarkistamaan ja arvioimaan sitä vuosittain ja tekemään tarvittaessa siihen muutoksia. Varhaiskasvatustoimintaa arvioimme sekä yksilö-, tiimi-, että koko työyhteisön tasolla. Päiväkodin työyhteisölle yhteisiä työiltoja järjestetään 4-6 kertaa vuodessa. Päiväkodin yhteisissä viikkopalavereissa käsitellään ajankohtaisia ja kehitettäviä asioita. Jokainen tiimi tekee oman lapsiryhmän toimintasuunnitelman ja arvio suunnitelman toteutumista toimikauden päättyessä. Tiimi suunnittelee ja arvio toimintaansa viikoittain tiimipalavereissa. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa oman työnsä ja toimintatapojensa arvioinnista ja kehittämisestä. Pyrimme antamaan ja ottamaan vastaan rakentavaa palautetta työkavereiltamme. Kerran vuodessa pyrimme myös käymään henkilökohtaisen kehityskeskustelun johtajan kanssa, lisäksi käymme kerran vuodessa tiimikohtaisen kehityskeskustelun. 20 Liitteet Liite 1 VUOROPÄIVÄHOIDON TOIMINTAPERIAATTEET 2015-2016 ................................ 21 21 Liite 1 Liite 1 VUOROPÄIVÄHOIDON TOIMINTAPERIAATTEET 2015-2016 Riihimäen kaupunki HOITOSOPIMUS Sivistyspalvelut/ Varhaiskasvatus Lapsen nimi ______________________ Piikinmäen päiväkoti pvm _________ VUOROPÄIVÄHOIDON TOIMINTAPERIAATTEET 2015-2016 Piikinmäen päiväkodin varhaiskasvatuspaikat on tarkoitettu säännöllisesti vuorohoitoa tarvitseville lapsille. Vuorohoito tarkoittaa kello 17.30 - 6.30 välillä tapahtuvaa hoitoa. Epäsäännöllinen, satunnainen vuorohoidon tarve palvellaan varahoitona. Vuorohoitoon ei perheillä ole subjektiivista oikeutta - vuorohoitoa tarjotaan vanhempien palkkatyöstä tai tutkintoon tähtäävästä opiskelusta johtuvan tarpeen mukaan. Muut lapsen hoidot, mm. vanhempien harrastuksista johtuvat, tulee vanhempien järjestää muulla tavoin. Vanhempien vapaapäivät/lomapäivät ovat myös lapsen vapaapäiviä/lomapäiviä. Vanhemman tai sisaruksen sairauspäivinä voidaan lapselle tarvittaessa tarjota hoitoa klo 10 -14.30 välisenä aikana etukäteen varattuina hoitopäivinä ja jos edellä mainittu kellonaika on sisältynyt varauksiin. Piikinmäen päiväkoti varautuu toimimaan ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Päiväkoti on suljettuna, jos esim. yöhoitoon ei ole ilmoitettu hoidontarvetta. Sivistyslautakunnan päätöksellä päiväkoti on suljettuna myös jouluaattoillan, joulupäivän, tapaninpäivän, juhannusaattoillan sekä juhannuspäivän ja sen jälkeisen sunnuntain. Piikinmäen päiväkodissa lapsen hoitoaika on vanhempien työaika/opiskeluaika + työmatkoihin kuluva aika. Vanhemman lepoaika yövuoron jälkeen on noin 8 h. Aikaisin tuontiaika aamuisin on klo 5 ja myöhäisin hakuaika iltavuoron jälkeen on klo 22.30. Päiväkodin henkilökunta sopii yhteiset toimintakäytännöt perheen kanssa (erityisesti alle 3-v.). Lapsen hoitovuorot kokonaiselle hoitoviikolle (ma - su) tulee ilmoittaa päiväkotiin kirjallisesti hoitovuorokaavakkeella viimeistään 7 vuorokautta ennen alkavaa hoitoviikkoa. Hoitovuorokaavakkeessa tulee näkyä molempien vanhempien työaika ja näistä muodostuva lapsen hoitoaika. Jos hoitovuorot eivät ole päiväkodin tiedossa määräaikaan mennessä, merkataan lapsen viikko vapaaviikoksi. Jokainen ilmoitettu hoitoaika vaikuttaa osaltaan mm. henkilökunnan työvuoroihin, ruokatilauksiin ja turvallisuustekijöihin. Äkillisistä muutostarpeista lapsen hoitovuoroissa voi keskustella päiväkodin henkilökunnan kanssa. Muutos voidaan toteuttaa, jos ryhmässä on tilaa. Hoitovuorokaavakkeita saa päiväkodista. Hoitovuorot voi ilmoittaa myös sähköpostitse lapsen hoitoryhmään, liitetiedostopohja löytyy osoitteesta www.riihimaki.fi > Sivistyspalvelut > Lomakkeet > Hoitoaikailmoitus Piikinmäen vuoropäivähoitoon (pdf - tiedosto) ja doc – tiedosto (tallenna, täytä). 22 Liite 1 Mikäli vuorohoidon ruokailuajat eivät sisälly lapsen hoitoaikoihin, vanhemmat huolehtivat lapsen ateriat kotona. Aamupala on klo 8.15 - 8.30, lounas klo 11 - 11.30, välipala klo 14 - 14.15, päivällinen klo 17 17.30 ja iltapala klo 19.30 - 19.45. Mikäli kahden kuukauden aikana vuorohoitoaikaan sijoittuva hoidon tarve on vähäistä, perheen kanssa keskustellaan hoidontarpeesta. Jos vuorohoidon tarve on vähäistä tai sitä ei ole, lapselle osoitetaan mahdollisuuksien mukaan hoitopaikka muusta päivähoitopaikasta. Allekirjoitus________________________ ___________________________
© Copyright 2024