Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010luvulle Sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutuksessa -tapahtuma Helsinki 2.11.2015 Arto Nevala Dosentti, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden laitos [email protected] Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 1 Esityksen lähtökohdat Yhteiskunnallinen tasa-arvo (Nykyisin) laajasti hyväksytty periaatteellinen lähtökohta Historiallisesti ja yhteiskunnallisesti muuttuva käsite Toteuttamisesta ja toteutumisesta erilaisia arvioita Yksilölliset erot – rakenteelliset esteet – vapaus Koulutuksellinen tasa-arvo Tiivis kytkentä yhteiskuntapolitiikan yleisiin tavoitteisiin Nykyisessä muodossa syntynyt ja kehittynyt yhtä aikaa koulutuksen massoittumisen kanssa Tasa-arvon vaatimus nousi koulutusportaalta toiselle (perus – keski – korkea) – koulutusoptimismi Erilaisia ulottuvuuksia: alueellinen, sosiaalinen, sukupuoli, sukupolvet Erilaisia määrittelyjä: mahdollisuuksien, prosessin, lopputulosten tasa-arvo Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisiä lähtökohtia 1900-luvulla – hyvinvointivaltio Tasa-arvon asema 2000-luvulla? Näkökulmat - kysymykset Keskiössä uusien yliopistoopiskelijoiden tausta Miten sosioekonominen tausta on muuttunut toisesta maailmansodasta 2000-luvulle? Miten eri sosioekonomisten ryhmien osallistuminen on muuttunut? Miten muutokset selittyvät? Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 2 Yliopisto-opiskelijoiden tausta – eri sosioekonomisten ryhmien osuus (%) (Lähteet: OPM 1972, Nevala 1999 ja 2006; TK:n tiedosto 2005 ja 2010; TK:n sose-luokitus 1989) vuosi yth ath työnt maat. muut yht Ryhmät Yth: ylemmät toimihenkilöt ja heitä vastaavat yrittäjät 1950 38.8 26.8 17.9 15.3 1.2 100 1970 28.4 27.6 21.1 20.6 2.3 100 1980 36.5 17.3 19.3 11.4 15.5 100 Maat: maatalousväestö (yrittäjät ja työntekijät) 1990 40.0 16.9 13.8 7.8 21.5 100 Muut: eläkeläiset, työttömät, muut, tuntemattomat 2000 38.9 17.2 15.4 4.9 23.6 100 2005 43.7 14.8 15.0 4.3 22.2 100 HUOM: 1)Luokitteluperusteiden muutos 1975 muut-ryhmän osalta 2010 44.2 14.9 13.7 4.2 23.0 100 Ath: alemmat toimihenkilöt ja pienyrittäjät Työnt: työntekijät 2) 2000, 2005 ja 2010 otosaineisto (80 %) Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 3 Yliopisto-opiskelijoiden tausta – osallisuuskerroin yliopistoopintoihin eri sosioekonomisissa ryhmissä (Lähteet kuten edellisessä taulukossa) vuosi yth ath työnt maat muut 1950 6.47 1.82 0.55 0.33 0.00 1970 2.20 1.52 0.51 0.80 1.29 1980 2.52 0.85 0.55 0.92 0.83 1990 1.93 0.63 0.50 0.87 1.30 2000 1.78 0.66 0.57 1.29 1.08 2005 1.80 0.54 0.62 1.14 1.08 2010 1.69 0.53 0.63 1.21 1.12 Vertailuryhmänä 45-54-vuotias väestö, paitsi 1950 ammatissa toimiva väestö ja ns. avustavat perheenjäsenet Luku 1.00 tarkoittaa, että kyseiseen sosioekonomiseen ryhmään kuuluvia on uusissa yliopistoopiskelijoissa yhtä suuri prosenttiosuus kuin 45-54vuotiaiden ikäryhmässä < 1.00 = suhteellinen aliedustus > 1.00 = suhteellinen yliedustus Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 4 Yliopisto-opiskelijoiden tausta – osallisuuskerroin yliopistoopintoihin eri sosioekonomisissa ryhmissä 2010 (Lähde: TK:n tiedostot 2010) 10 Maa- ja metsätalousyrittäjät 20 Yrittäjät, ei maa- ja metsätalous 1,4 1,3 31 Johtotehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 2,2 32 Suunnittelu- ja tutkimustehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 33 Opetustehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 34 Muut ylemmät toimihenkilöt 41 Työnjohtotehtävissä toimivat alemmat toimihenkilöt 42 Itsenäistä toimistotyötä tekevät alemmat toimihenkilöt 43 Epäitsenäistä toimistotyötä tekevät alemmat toimihenkilöt 44 Muut alemmat toimihenkilöt 51 Maa- ja metsätaloustyöntekijät 52 Teollisuustyöntekijät 53 Muut tuotantotyöntekijät 54 Jakelu- ja palvelutyöntekijät 60 Opiskelijat 70 Eläkeläiset 81 Työttömät 1,9 1,3 2,0 0,5 0,4 0,3 0,7 0,7 0,8 0,5 0,5 0,6 2,2 0,5 99 Tuntematon 0,6 Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 5 Yliopisto-opiskelijoiden tausta – eri sosioekonomisten ryhmien osuus (%) uusista opiskelijoista eräissä yliopistoissa 2010 (Lähde: TK:n tiedostot 2010) sose HY SVH JY OY yth 48.5 61.8 38.1 39.7 ath 15.2 11.8 15.6 14.2 työntek 11.6 7.7 15.6 18.0 maatalousv. 3.7 2.3 5.3 4.3 muut 21.0 16.4 25.4 23.8 yhteensä 100 100 100 100 Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 6 Miten muutokset selittyvät? Osallistumiserojen kaventuminen: • Elinkenorakenteen muutos - keskiluokkaistuminen (213 000 --- 91 600) • Edeltävien koulutusasteiden tasa-arvoistaminen • Yliopistokoulutuksen laajentuminen ja massoittuminen • Yliopistokoulutuksen alueellinen kattavuus – yliopistojen ensisijaiset rekrytointialueet • Taustasidonnaisten valintojen vähentyminen • Tasa-arvo yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan keskiössä Osallistumiserojen pysyvyys: • Eriyttäminen alemmilla koulutustasoilla • Yliopistolaitoksen lohkoutuminen – valikoinnin ja erojen piiloutuminen • Valikoitumisen monimuotoistuminen (rinnakkaisväylät, valmennuskurssit) • Taustasidonnaisten valintojen pysyvyys • Koulutuksellisen tasa-arvon paino 2000-luvun päätöksenteossa? Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 7 Lähteitä Elovainio P. (1961). Opiskelijatutkimus. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Helsinki. Kivinen, O. & Rinne R. (1995). Koulutuksen periytyvyys. Nuorten koulutus ja tasa-arvo Suomessa. SVT, Koulutus 1995:4, Helsinki. Käyhkö, Mari (2011). Vieras omassa perheessä. Koulussa hyvin menestyneiden tyttöjen koulunkäynti työläisperheissä. Kasvatus n:o 5, 415-426. Nevala, A. (1999). Korkeakoulutuksen kasvu, lohkoutuminen ja eriavioisuus. Historica bibliotheca n:o 43. Helsinki. Nevala, A. (2006). Tasa-arvo etenee hitaasti. Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tausta 2000-luvun alun Suomessa. Teoksessa Mikä meitä ohjaa? Artikkelikokoelma Jyväskylässä 5.-6.9.2005 järjestetystä korkeakoulututkimuksen IX symposiumista. Toimittaneet Timo Aarrevaara ja Jatta Herranen. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä. Nori, H. (2011). Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa. Turun yliopiston julkaisuja, sarja A, osa 309, Turku. OPM 1972. Korkeakouluopiskelijoiden alueellinen ja sosiaalinen tausta 1940-1969. Opetusministeriö, Korkeakouluja tiedeosaston julkaisusarja n:o 4, Helsinki. Pekkala-Kerr, S. & Rinne R. (2012). Koulutus ja väestön taloudellinen ja sosiaalinen liikkuvuus 1900-luvulla. Teoksessa Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Toimittaneet Pauli Kettunen ja Hannu Simola. SKS, Helsinki. Salo, Matti (2015). Julkisten peruspalveluiden rakentamisesta teknologia-aaltoon. Suomen yliopistollisten koulutusalojen määrällinen kehitys 1950-luvulta 2010-luvulle. Kasvatus & Aika 9(3) 2015, 172–243. Waris, H. (1940). Yliopisto sosiaalisen kohoamisen väylänä. Tilastollinen tutkimus säätykierrosta Suomessa 18101865. Historiallinen arkisto XLVII, Helsinki. TK:n tiedostot 2005 ja 2010. Vuosina 2005 ja 2010 yliopistoihin kirjautuneiden uusien opiskelijoiden taustatietoja. TK 2009. Koulutus periytyy edelleen. Kirjoittanut Pekka Myrskylä. Hyvinvointikatsaus n:o 1, 2009. Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 8 KIITOKSET MIELENKIINNOSTA! [email protected] Esityksen nimi / Tekijä 2.11.2015 9