Oppimistavoite tälle luennolle • Kerrata faasien välisen tasapainon ehdot • Kerrata siirtoilmiöt ja niiden analogiat • Ymmärtää aineensiirtomekanismit ja niiden vaikutukset • Ymmärtää aineensiirron (kaksois)filmimalli • Tuntea kokonaisaineensiirtokerroin ja volumetrinen aineensiirtokerroin Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit CHEM-A2100 (5 op) Aineensiirto 1 2 Faasien välinen tasapaino Erotusprosessien suunnittelu Mitkä kolme asiaa vaaditaan faasien väliseen tasapainoon? (faaseissa on sama...) Hyvin yleisellä tasolla kaksi keskeisintä asiaa ovat: 1. paine 2. lämpötila 3. komponentin kemiallinen potentiaali tai fugasiteetti 1. Tasapaino, eli mihin suuntaan ollaan menossa 2. Nopeus, eli mitä vauhtia tasapainoa lähestytään m iI = m iII , f iI = f iII 3 Huom! Yleisesti eri komponenteille i ja j m iI ¹ m IIj , f iI ¹ f jII 4 Jakaantumiskerroin (faasitasapainon tasapainovakio) Jakaantumiskerroin kuvaa tietyn komponentin mooliosuuksien suhdetta eri faaseissa Siirtoilmiöt x iI K i = II xi Yleensä faasi I on kevyempi ja II raskaampi, esimerkiksi höyry ja neste tislauksessa. Samaa tasapainon kuvausta tarvitaan aineensiirron laskemiseksi, mutta lisäksi on kuvattava nopeutta jolla tätä tasapainoa lähestytään. • Liikemäärän siirto - Virtaustekniikan yksityiskohtaisempi analyysi, virtausprofiilit, reologia • Lämmönsiirto - Lämmönsiirtimet, lämpöhäviöt • Aineensiirto - Erotusprosessit 5 C Kyselyvisa J Vastaa alla oleviin kysymyksiin paperille. Vaihtakaa papereita keskenänne ja tarkastakaa parin paperi (esim. VR tai YTP prujut) avulla. 4 min vastaamiseen, 4 min tarkastamiseen 1. 2. 3. 4. Millä mekanismeilla lämpö siirtyy? (3p) Millä mekanismeilla aine siirtyy? (2p) Mitä tarkoittaa siirtoilmiöiden analogia? (2p) Mitä lakeja näihin liittyen ovat keksineet Newton, Fick ja Fourier? (3p) 6 Siirtoprosessien perusyhtälö Vuo = siirtokerroin · ajava voima Vuo on siirtynyt liikemäärä, ainemäärä tai lämpö(energia) aikaa ja pinta-alaa kohti Siirtokerroin on siirtoon liittyvä kerroin, vastuksen käänteisluku Ajava voima on tyypillisesti poikkeama tasapainotilasta. Usein oletetaan, että vaste on lineaarinen ajavan voiman suhteen (esim. konsentraatiogradientti) Minkälainen yhtälö oli lämmönsiirrolle? 8 Joitain liikemäärän siirtoon ja virtaustekniikkaan liittyviä asioita Joitain lämmönsiirtoon liittyviä asioita • Kolme mekanismia: - Johtuminen - Kuljettuminen - Säteily • Lämmönsiirtimet, lämpöhäviöt • Vastusten yhdistäminen • Lämpötilaerot pyrkivät tasaantumaan • Viskoosivoimat hidastavat virtausta • Laminaarit/turbulentit virtaukset (Reynoldsin luku) • Sovelluksia: pumput, putkistot, sekoitus • Fluidit pyrkivät olemaan paikallaan jos mitkään voimat eivät vaikuta 9 10 Aineensiirron mekanismit Aineensiirto • Monessa suhteessa analoginen lämmönsiirron kanssa (mutta ei säteilysiirtoa). Jossain suhteissa samanlainen kuin liikemäärän siirto, mutta usein 1D analyysi on riittävä aineensiirrossa • Vain yksi lämpötila, mutta useita kemiallisia komponentteja. Komponentit voivat vuorovaikuttaa toistensa kanssa ainetaseeseen tuleva termi Ni = Ji + x i N diffuusio + konvektio Diffuusio on kemiallisten komponenttien liikettä keskimääräiseen virtaukseen nähden Konvektio kuvaa sitä, miten fluidi liikkuu keskimäärin tasealueeseen nähden Millainen konvektiotermi on putkivirtauksessa, jos virtausnopeus ja konsentraatiot tiedetään? 11 12 Moolivirta putkessa (mol/s) & n& = cV Vuo poikkipinnan läpi (mol/m2s) N= Fickin diffuusiolaki, molekyylien liike keskimääräisen virtauksen suhteen n& A J i = -D i Diffuusiokerroin i:lle seoksessa & x i n& x i cV xiN = = = ci v A A Di () m2/s dci dx Konsentraatiogradientti dc/dx Dimensio? () mol/m4 13 Konvektio (kokonais- tai nettovuo) 14 NC N = å Ni 1) Ekvimolaarinen aineensiirto i =1 Ekvimolaarisella aineensiirrolla (diffuusiolla) tarkoitetaan aineensiirtoa, jossa kokonaisvuo on nolla Määräytyy jostain ulkoisesta ehdosta, kuten – Energiataseesta – Reaktiosta – Faasitasapainosta Binääriseoksessa vuot ovat vastakkaissuuntaisia ja itseisarvoltaan yhtä suuria Seuraavassa esitetty kaksi ehkä tyypillisintä lisäehtoa, josta kokonaisvuo saadaan Seos pysyy tasealueeseen nähden keskimäärin paikallaan N = 0 = JA + JB 15 16 Ekvimolaarinen aineensiirto tislauksessa 2) Paikallaan pysyvä komponentti Pohjalle lauhtuva höyry höyrystää lähes saman määrän nestettä, koska aineiden molaariset lauhtumislämmöt ovat lähes yhtä suuria Lämmön johtuminen höyryn ja nesteen välillä on oletettu hyvin pieneksi (vierekkäiset pohjat lähes samassa lämpötilassa) Þ Käyttöviivat suoria yn = Usein diffuusion tapahtuessa toinen komponentti pysyy paikallaan ja vain toinen liikkuu. Esim. – kostean ilman lauhtuminen – veden haihtuminen ilmaan – yleisesti esim. kun kaasussa on niukkaliukoisia komponentteja tai nesteessä vaikeasti haihtuvia komponentteja Ni = xiN = 0 L n -1 D x n -1 + xD Vn Vn 17 18 Veden haihtuminen Paikallaan pysyvä komponentti veden vuo Putken pohjalla oleva vesi (A) höyrystyy ja kulkeutuu putken suulle puhallettavaan ilmaan Ilma ei liiku putkessa N ilma = x ilma N = 0 N = N A + N ilma = N A Veden pinnassa veden osapaine on sama kuin sen höyrynpaine diffuusio konvektio dy A dy A N A = - cD A + y A N = - cD A + yA N A dz dz Mitä saadaan vuon lausekkeeksi (ratkaise N A)? a) NA = cD A 1 ln z1 1 - y0 b) NA = cD A 1 - y 1 ln z1 1 - y0 c) NA = cD A y -1 ln 1 z1 y0 -1 d) NA = cD A 1 - y 0 ln z1 1 - y1 Vinkkejä: Oleta NA, c ja D vakioiksi. Kuvaan piirretty N olisi negatiivinen. Kyseessä separoituva 1. kl. differentiaaliyhtälö 19 20 Paikallaan pysyvä komponentti N A = - cD A Paikallaan pysyvä komponentti dy A + yANA dz z1 N A ò dz = - cD A 0 dy A N A (1 - y A ) = - cD A dz N A dz = - cD A NA = dy A 1 - yA y1 dy A ò 1 - yA y0 Jos moolitiheys ja diffuusiokerroin ovat vakioita cD A 1 - y 1 ln z1 1 - y0 Eli vaihtoehto b). Itse asiassa c) on sama tulos. Oikea vaihtoehto voidaan arvata myös päättelemällä 21 22 Pseudostationääritila Aineensiirto ainetaseessa (=näennäisesti ajasta riippumaton tilanne) Todellisuudessa nesteen pinta putken sisällä laskee vähitellen Johda lauseke pinnan laskeutumisnopeudelle muodostamalla ajasta riippuva ainetase jäljellä olevalle nesteelle Haihtuvan aineen pitoisuus ilmassa oletetaan mitättömän pieniksi Putken halkaisija on 1 cm 23 Nestepinnan aleneminen on hidasta (verrattuna diffuusioon) Tämän oletuksen keksimiseksi pitää muodostaa ”sisäinen simulaattori”: kuvitella mielessään prosessin toiminta kvalitatiivisesti mutta mahdollisimman fysikaalisesti, suuruusluokat huomioiden. Tällaisten ajatusmallien avulla voi arvioida eri asioiden suhteellista merkitystä tarkasteltavalle prosessille Voidaan tietysti myös ratkaista yhtälöt vaivalloisesti ilman mitään oletuksia 24 Ainetase Vuo Nesteen moolimäärä (kun positiivinen vuon suunta on putken suulta pintaa kohti) dn dz = - N A A = - cA dt dt dn dz = N A A = - cA dt dt NA = Pinnan laskeutumisnopeus • z kasvaa kun pinta laskee • vain aine A siirtyy - cD A ln (1 - y A ) z dz D A = ln (1 - y A ) dt z 25 Saatiin äsken, kun y0 = 0 Putken halkaisijaa ei tarvitakaan! 26 Aika vs. korkeus Pinnan korkeus z t1 t1 ò - zdz = ò D dz D A = ln (1 - y A ) dt z zt0 A ln (1 - y A )dt 0 z 2t 0 - z 2t1 t1 = 2 D A ln (1 - y A ) - zdz = D A ln (1 - y A )dt Tämä on eräs menetelmä diffuusiokertoimien määrittämiseksi. Huom! Diffuusiokerroin ei ole puhtaan komponentin ominaisuus, tässä DA on veden diffuusiokerroin ilmassa. Integroimalla tämä ajan 0 – t ja kaasupatsaan korkeuden z1 yli saadaan nestepinnan korkeuden ja diffuusioajan välinen yhteys 27 28 Filmiteoria Oletetaan, että rajapinnan lähellä on laminaari kerros, jossa ainetta siirtyy vain diffuusion avulla Tietyn kerrospaksuuden jälkeen turbulentit pyörteet tasaavat kaikki pitoisuuserot pitoisuus Filmiteoria Filmimallin mukainen pitoisuusprofiili Todellinen pitoisuusprofiili Sama filmiteoria myös lämmönsiirrossa. Liikemäärän siirrossa puhutaan rajakerrosteoriasta Faasien rajapinta ”Filmi” "bulkki"faasi paikka Faasien rajapinta 29 30 Aineensiirtokerroin Rajapinnan pitoisuus Kaksoisfilmiteoria Bulkkipitoisuus N A = k A (x I - x ) kaasu tai rajapinta neste N A = k 'A ( c I - c ) Filmiteoriasta seuraa, että cD kA = t A l tai Pyörteitä, turbulentti aineensiirto D k 'A = A l 31 Filmi rajapinnan molemmin puolin. Aineensiirtovastus on näissä filmeissä Pyörteitä, turbulentti aineensiirto 32 Runsasliukoinen (raskas) komponentti Kaasu Neste rajapinta Niukkaliukoinen kaasu rajapinta Mooliosuus Kaasu Nesteessä pitoisuus korkea Kaasussa pitoisuus alhainen Piirrä vastaavat profiilit aineensiirrolle toiseen suuntaan (jakaantumiskerroin pysyy samana) ja myös niukkaliukoiselle aineelle Neste Nesteessä pitoisuus alhainen Kaasussa pitoisuus korkea Rajapinnan pitoisuuksien suhde yI/xI on sama (jos K sama) 33 V&R kurssilta: Lämmönsiirtovastus Kokonaisaineensiirtokerroin DT = -q& (R 1 + R 2 + R 3 ) T1 T2 T3 DT = SDTi = -q& SR i T4 s12 s23 q& = Aineensiirtoyhtälöt olisivat yksinkertaisempia, jos ne voitaisiin lausua suoraan bulkkifaasien pitoisuuksien perusteella Tällöin rajapinnan pitoisuuksia ei tarvitse laskea. Bulkkipitoisuudet kaukana rajapinnasta saadaan taseista ja bulkkipitoisuuksia vastaavat tasapainot x*= y/K ja y*=K x näistä, kun tasapainovakio tunnetaan s34 Sarjassa olevien vastusten huomioiminen. Hyödyllinen periaate monessa yhteydessä 34 - DT SR i N A = k oy ( y - y * ) tai N A = k ox ( x * - x ) Tehdään siis niin! 35 36 Harjoitustehtävä parin kanssa Kokonaisaineensiirtokerroin Merkitse oheiseen kuvaan y, x, yI, xI, y* ja x* Selitä mitä ne tarkoittavat, ja miten jakaantumiskerroin K liittyy näihin Miten aineensiirtovuo esitetään näiden avulla? koy ja kox ovat kokonaisaineensiirtokertoimia Täysin vastaavasti kuin lämmönsiirrossa kokonaislämmönsiirtokerroin yhdistettynä vastuksena N A = k y ( y - y I ) = k oy ( y - y * ) = k x ( x I - x ) = k ox ( x * - x ) rajapinta Neste Neste rajapinta Kaasu Kaasu xI x y yI 37 Neste rajapinta Kaasu y*=Kx x*=y/K x y KxI=yI yI/K=xI • y on bulkkikaasun pitoisuus, x* tätä vastaava tasapainopitoisuus • x on bulkkinesteen pitoisuus, y* tätä vastaava tasapainopitoisuus • Tähdellä merkityt pitoisuudet eivät vastaa mitään todellista pitoisuutta, vaan niitä käytetään ajavien voimien (y-y*) tai (x-x*) arvioimiseen • yI ja xI ovat rajapinnan pitoisuudet. Nämä ovat tasapainossa keskenään 38 Volumetrinen eli tilavuuspohjainen aineensiirtokerroin Ainetaseisiin tarvitaan aineensiirtovuon ja aineensiirtopinta-alan tulo NAA. Aineensiirtopinta-ala ilmoitetaan usein ominaispinta-alan a ja dispersion tilavuuden V (m3) avulla, A=a×V dn A = n& A ,in - n& A ,out + N A aV + rA e V dt Ominaispinta-ala a voidaan ennustaa omalla korrelaatiolla, esimerkiksi keskimääräisen 6e kuplakoon ja kaasun tilavuusosuuden a= G L 32 perusteella. Esim. pallomaisille kuplille 40 Volumetrinen eli tilavuuspohjainen aineensiirtokerroin Kertaus • Aineensiirto on prosessi, joka saa pitoisuudet lähestymään faasitasapainoa • Aineensiirtomekanismeja on kaksi: diffuusio ja konvektio • Faasien välinen aineensiirto on ainetaseen tärkeä termi (jos ainakin 2 faasia…) • Kaksoisfilmiteoria kuvaa yksinkertaisella tavalla aineensiirtoa faasien rajapinnan lähellä Volumetrinen aineensiirtokerroin on tavallisen aineensiirtokertoimen ja ominaispinta-alan tulo dn A = n& A ,in - n& A ,out + N A aV + rA e V dt = n& A ,in - n& A , out + k i a xV + rA e V Usein aineensiirron korrelaatioita muodostetaan suoraan tälle tulolle 41 Kertaus • Kokonaisaineensiirtokerroin kuvaa useampaa (kahta) faasien rajapinnan lähellä olevaa vastusta, samoin kuin kokonaislämmönsiirtokerroin lämmönsiirtovastuksia • Volumetrisessa aineensiirtokertoimessa on yhdistetty tieto aineensiirtokertoimesta ja aineensiirtopintaalasta. Nämä tarvitaan ainetaseeseen joko yhdessä tai erikseen 43 42
© Copyright 2024