Muistipoliklinikka toimii yhteistyönä Tekstit: TARJA RUUSKA E ksoten muistipoliklinikka toimii Armilan kuntoutussairaalan tiloissa Lappeenrannassa. Armilan poliklinikalle ohjautuvat kunnista, Imatraa lukuunottamatta, yli 65-vuotiaat muistitutkimuksia tarvitsevat asukkaat. Alle 65-vuotiaiden tutkimukset tehdään keskussairaalan neurologian poliklinikalla, kertoo Armilan terveysaseman palveluesimies Sirkka Naumanen. – Armilan muistipoliklinikalla toimii kaksi geriatri/muistihoitaja -työparia. Viime syksystä alkaen Ruoko- lahden hyvinvointiasemalla on lisäksi ollut geriatri/muistihoitajan vastaanotto neljänä päivänä kuukaudessa, toteaa muistihoitaja, muistitiimin vastaava hoitaja Tarja Laine. – Tämä mahdollistaa Eksoten pohjoisten kuntien asukkaille lyhyemmän matkan vastaanotolle. Vastaanotoilla tehdään laaja geriatrinen selvitys asiakkaan terveydentilasta, lääkityksistä, liikkumisesta ja ravitsemuksesta sekä henkisestä hyvinvoinnista. Geriatrit kuuntelevat ja keskustelevat aina erikseen asiakkaan lähei- Kuva: Jaana Larsson Eksoten muistipoliklinikkatoiminta on ammattiryhmien välistä tiivistä yhteistyötä, jolla haetaan selkeyttä ja yhtenäisiä käytäntöjä muistisairaiden kotona asumisen tukemiseksi. Suomessa on lähes 130 000 muistisairauden oireista kärsivää ja joka vuosi todetaan 13 000 uutta vaikean tasoista muistisairaustapausta. Työikäisiä muistisairaita on arviolta noin 7000 – 10 000. 32 TERVEYS JA TALOUS 2/2015 Palvelusopimukset tarpeen mukaan E telä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri tuo hyvinvointipalvelut maakunnan 133 000 asukkaalle. Eksote tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe-, sosiaali- sekä vanhustenpalveluja Etelä-Karjalan asukkaille. Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. – Eksoten perustamisen tärkeimmät lähtökohdat olivat palvelujen saatavuuden turvaaminen alueen kuntien taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kunnat luopui- sen kanssa. Muistipoliklinikkatyön lisäksi Eksoten geriatrit käyvät palveluasumisen yksiköissä ja hoitolaitoksissa konsultteina. Poliklinikka tekee tiivistä yhteistyötä myös Armilan kuntoutussairaalan psykogeriatrisen osaston kanssa. Säännöllisillä konsultaatioilla osaston geriatrin ja psykiatrin sekä psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa pohditaan haasteellisimpien asiakkaiden auttamiskeinoja, Tarja Laine kertoo. – Muistipoliklinikalla pitää kerran viikossa vastaanottoa myös fysioterapeutti/muistihoitaja. Hän kartoittaa asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja tekee heille jatkosuunnitelman – esimerkiksi ohjaa liikuntaryhmiin tai kuntosalille ja antaa kotijumppaohjeita sekä asiakkaalle että hänen läheiselleen. Tunnistaminen, hoito kuntoutus ja seuranta Vuosittain Eksoten alueella diagnosoidaan 250 - 300 uutta muistisairautta, joista yleisin on Alzheimerin tauti. – Asiakkaat saavat muistipoliklinikalta mukaansa varhaisen kuntoutumissuunnitelman. Usein heitä ohjataan jo tässä vaiheessa esimerkiksi Etelä-Karjalan Muisti ry:n vertaisryhmiin, Eksoten omiin päivätoimintaryhmiin tai yksityisten muistiosaajaverkoston toimijoiden piiriin. Val2/2015 TERVEYS JA TALOUS vat kuntakohtaisesta palvelujen tuottamisesta. Eksote tekee palveluista kuntien kanssa palvelusopimukset, jotka perustuvat väestön palvelutarpeeseen, kertoo avoterveydenhuollon johtava lääkäri Johanna Tulonen-Tapio. Palveluihin kuuluvat avoterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuolto, kuntoutus, sairaalapalvelut, perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut sekä väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen joustavasti mukautuvat vanhustenpalvelut. Muistipoliklinikka kuuluu terveys- ja vanhustenpalvelujen vastuu- ja tulosalueeseen. takunnallinen ”Käypä hoito-suositus”/Muistisairaudet ja Eksoten oma ”Muistihäiriöpotilaan hoitoketju” antavat ohjeet ja tavoitteet, joiden mukaan asiakkaiden hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan. Tavoitteena on sujuva, yhtenäinen käytäntö muistihäiriöpotilaiden varhaisesta tunnistamisesta, tutkimuksista, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä seurannasta, Tarja Laine toteaa. Muistikoordinaattori jokaiselle diagnosoidulle Vuoden 2015 alusta Armilan muistipoliklinikan tiimiin siirtyi Eksoten muista toimintayksiköistä kahdeksan muistikoordinaattoria. – Jo muutaman vuoden ajan aiemminkin he ovat hoitaneet uusien muistisairaus-diagnoosin saaneiden jatkohoitoa, mutta heillä oli myös muita tehtäviä. Siirtyminen muistipoliklinikan alaisuuteen mahdollistaa sen, että jokainen uuden diagnoosin saanut saa oman muistikoordinaattorin eli vastuuhoitajan. Tämä tarjoaa asiakkaalle ja hänen perheelleen suoran kontaktikanavan asiantuntijaan, joka on selvillä muistisairaan tilanteesta, Johanna Tulonen Tapio, Sirkka Naumanen ja Tarja Laine korostavat. – Aiemmin diagnoosin jälkeen asiakkaat jäivät paljolti ilman tukea ja ongelmat saattoivat paisua hyvinkin hankaliksi. Apua haettiin milloin mistäkin tai ei edes tiedetty mistä tukea voisi saada. Diagnoosin jälkeen muistikoordinaattorin huolenpito voi olla alkuvaiheessa hyvinkin aktiivista, jos henkilöllä on paljon järjesteltäviä asioita tai ongelmia, esimerkkinä vaikkapa ravitsemus. Tarja Laine kertoo, että normaalitilanteessa koordinaattorin ensimmäinen kontakti asiakkaan tai hänen läheisensä kanssa tapahtuu kahden kuukauden kuluttua diagnoosista. – Tällöin selvitellään esimerkiksi, miten Alzheimerin taudin lääkehoito on käynnistynyt. Puolen vuoden kohdalla muistikoordinaattori ja hänen asiakkaansa tapaavat ja tällä käynnillä selvitellään senhetkinen toimintakyky ja tehdään pieni muistikartoitus. Sisäiset konsultaatiot nopeuttavat avunsaantia Muistikoordinaattorit toimivat fyysisesti omilla toiminta-alueillaan Eksoten kunnissa. Viikoittain he käyvät muistipoliklinikalla ja keskustelevat geriatrin kanssa asiakkaidensa tilanteesta ja ongelmista. – Tarpeen mukaan sisäiset, sähköiset konsultaatiot geriatreille auttavat koordinaattoreita antamaan pikaistakin tukea asiakkaan ongelmatilan33 Varhainen diagnoosi ja ennaltaehkäisy tärkeää E Perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpito ovat sairastuneelle tärkeitä toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta. Näissä asioissa läheinen voi toimia kannustajana. teissa. Tämä on toimintatapa, jolla saadaan varmasti vähennettyä asiakkaiden hakeutumista muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten luo tai päivystyksiin. Yksi muistikoordinaattoreista toimii yksinomaan muistisairasta läheistään hoitavien omaishoitajien yhteyshenkilönä, muistitiimiläiset kertovat. Yksinasuvan haastavaa selviytyä kotona Muistipoliklinikalla työskentelevät tunnistavat, että erityisesti yksin asuvan muistisairaan kotona selviäminen on hyvin haastavaa ja siinä säännöllinen seuranta on tärkeintä. – Myös omaishoitotilanteet ovat usein erittäin raskaita, mutta tilannetta auttaa, kun tukena on omaishoitaja, joka itse voi hyvin ja saa tarvittaessa tukea ja apua asiantuntijoilta, kuten muistikoordinaattorilta. Eksotessa on käytössä monipuolinen palvelusetelijärjestelmä ja muistikoordinaattoreiden yksi tehtävä onkin ohjata asiakkaita seteleiden hyödyntämisessä. Ongelmana on, että pienemmissä kunnissa palveluseteliyrittäjiä ei ole saatavilla, Tarja Laine harmittelee. ■ 34 tenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairauden muistisairaus, ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, mutta sairauksia on myös työikäisellä väestöllä. Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Noin puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimer-potilaista on asianmukaisen lääkehoidon piirissä. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kokonaiskustannusten kasvua. Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää ja siksi investointi aivojen terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn kannattaa. • Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä, vuosittain noin 13 000 henkilöä. • Muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä: arviot työikäisistä muistisairaista vaihtelevat 5 000 – 7 000. • Aikuisväestöstä osa, 8 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista, on alkoholiriippuvaisia. Heistä jopa 10 prosenttia sairastuu alkoholidementiaan. • Muistisairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2010 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti noin reilu 95 000 ja lievää noin 30 000 – 35 000 henkilöä. Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa arviolta 130 000 henkilöä. • Jopa 120 000 ihmisellä on lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, joka on muistisairauksien vaaratila ja vaatii diagnostista huomiota. • Suurin osa kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeesta. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista on muistioireita tai diagnosoitu -sairaus. • Vuonna 2010 ympärivuorokautisen hoidon keskimääräiset kustannukset yhtä henkilöä kohti olivat 46 000 euroa/vuosi. Kotihoidon vastaavat kustannukset olivat noin 19 000 euroa. Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen viivästyttäminen säästää kustannuksia, mutta vaatii järjestelmällisiä toimia ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kotona asumisen tukemiseksi. • Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ja hänen omaisensa käyttämät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat 23 600 euroa/vuosi (vertailuryhmä). Ryhmän, jolle palvelut räätälöitiin yksilölliset tarpeet monipuolisesti arvioiden, ja jonka käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, sosiaali- ja terveydenhuollon vastaavat kustannukset olivat 15 600 euroa. Kotihoidon kehittäminen osoittautui kustannusvaikuttavaksi, tuki elämänlaatua ja viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä. • Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää. Esimerkiksi puuttumalla Alzheimerin taudin riskitekijöihin voidaan sairauden puhkeamista siirtää jopa viidellä vuodella. Tämä voisi vähentää Alzheimerin taudin ilmaantuvuutta 50 prosentilla yhden sukupolven aikana. Kansallinen muistiohjelma/poimintoja, STM raportti 2012, http://www.stm.fi TERVEYS JA TALOUS 2/2015 Ajatellaan erilailla terveydenhuollon rakennuksista ERKKI VAURAMO, prof. Aalto-yliopisto E uHPN (European Center for Health Care Asset and Architecture) on hollantilaisen säätiön perustama rakentamista ja investointeja kehittävä organisaatio. Sen jäseninä ovat terveysministeriöt, isot sairaalat, ja tutkimuslaitokset. Keskeinen toimintamuoto on kiertävä vuotuinen pääseminaari ja alueelliset teemakokoukset. Aalto-yliopiston Sotera-instituutti on ollut läheisessä yhteistyössä tämän organisaation kanssa. Vuosikokouksessa 1.-3.10 2014 Edinburgh:issa luotiin mielenkiintoinen katsaus Euroopan kehitykseen teemalla ”Thinking differently about healthcare buildings”. Vastoin yleistä uskomusta Suomi ei ole yksin ikääntyvän suuren ikäluokan kanssa. Koko sotaa käyvässä Euroopassa olivat 40-luvun lopun ikäluokat aikaisempia suurempia ja nyt ikääntymässä yhtäaikaisesti. Yhteistä Euroopalle on terveydenhuollon rahoituskriisi, mutta erityisen rankkana tämä koetaan Britanniassa ja Ranskassa. Eurooppalainen megatrendi on yhdistää sosiaalihuolto sekä perus- ja erikoissairaanhoito yhteen alueelliseen organisaatioon. Tätä on jo toteutettu jossain määrin ainakin Espanjassa, Italiassa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pohjois-Irlannissa on integroitu järjestelmä toiminut vuodesta 2011 alkaen - toimintoja oli siirretty samaan rakennukseen. Organisaa- 2/2015 TERVEYS JA TALOUS tiota ei ollut uusittu, niin kuin Eksote on tehnyt. Italia esitteli 5 miljoonan asukkaan Veneton alueen mallia. Palvelurakenne käsitti avohoidon lisäksi akuuttisairaala-, kuntoutussairaala- ja saattohoitoyksiköiden verkon. Norjasta oli esillä 25 000 asukkaan Narvik, jossa samaan rakennuskompleksiin oli yhdistetty sairaala, vanhainkoti ja avohoito. Ruotsissa Skåne on kokeillut sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä 40 000 asukkaan Ängelholmin kunnassa. Sairaalan kiinteistö ja 500 sairaalan työntekijää, 65 perushoidon ja 35 kaupungin sosiaalipuolen työntekijää siirrettiin osakeyhtiölle Hälsostaden AB. Palvelut jakaantuvat kolmeen kokonaisuuteen. Vuodeosastot oli nimetty 1. kardiologia, 2. munuais- ja keuhkotaudit, 3.diabetes ja muut hormoniperusteiset ongelmat, avohoidossa oli vielä reumatologian ja neurologian erikoisalat. Muut avopalvelut oli hajautettu eri kaupunginosiin. Liikkuvan lääkäripäivystystiimin tavoitteena oli auttaa potilaita heti ja vähentää tarpeettomia vuodeosastojaksoja. Alankomaissa arkkitehdit kehittävät jatkuvasti uutuuksia, tällä kertaa arkkitehti Maurits Algra esitti keskikokoisen sairaalan konseptin, jossa oli kolme erillistä rakennusta, hotellimaiset osastot, akuutti päivystävä sairaala leikkaus ja teho-osastoineen ja päiväsairaala, jonne eri erikoisalakohtaiset poliklinikat sulautuvat yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Etenkin päiväsairaala-ajatus on mielenkiintoinen. Potilaalle pyritään järjestämään avokäynnin yhteyteen enemmän eri asioita, joiden koordinointi nyt on vaikeaa. Entäpä, jos sen hoitaisi poliklinikan hoitokeskus tai päiväsairaala? On mielenkiintoista nähdä tämä projekti valmiina. Euroopan tasolla on meneillään useita kestävä yhteiskunta projekteja. Erityisesti on kiinnitetty huomiota sairaalarakennuksen 2,5 kertaiseen energian käyttöön toimistorakennukseen verrattuna. STREAMERprojektin avulla pyritään 50 %:n säästöön energian käytössä. (Yhteyshenkilö Joram Nauta, TNO NL) Yhä enemmän sairaalarakennusten onnistumista arvioidaan POE (Post Occupational Evaluation)– menetelmällä. Erasmus-sairaalan evaluointi osoitti selkeän eron aikaisempiin tiloihin. Parannusta oli selvästi havaittavissa sisäilmastossa, työympäristössä, turvallisuudessa ja henkilökunnan hyvinvoinnissa. Osallistujat ja esitykset kattoivat hyvin EU:n alueen. Uusista maista Puola oli hyvin esillä. Seuraava EuHPN seminaari on ”Flipped carekäännetty hoito” Aalto-yliopistossa 10-11. 06.2015, Tervetuloa! ■ 35