Terveys ja talous 2/2015: Muistipoliklinikka toimii yhteistyönä

Muistipoliklinikka
toimii yhteistyönä
Tekstit: TARJA RUUSKA
E
ksoten muistipoliklinikka toimii Armilan kuntoutussairaalan tiloissa Lappeenrannassa. Armilan poliklinikalle ohjautuvat
kunnista, Imatraa lukuunottamatta,
yli 65-vuotiaat muistitutkimuksia tarvitsevat asukkaat. Alle 65-vuotiaiden
tutkimukset tehdään keskussairaalan
neurologian poliklinikalla, kertoo Armilan terveysaseman palveluesimies
Sirkka Naumanen.
– Armilan muistipoliklinikalla toimii kaksi geriatri/muistihoitaja -työparia. Viime syksystä alkaen Ruoko-
lahden hyvinvointiasemalla on lisäksi ollut geriatri/muistihoitajan vastaanotto neljänä päivänä kuukaudessa, toteaa muistihoitaja, muistitiimin
vastaava hoitaja Tarja Laine.
– Tämä mahdollistaa Eksoten pohjoisten kuntien asukkaille lyhyemmän matkan vastaanotolle. Vastaanotoilla tehdään laaja geriatrinen selvitys asiakkaan terveydentilasta, lääkityksistä, liikkumisesta ja ravitsemuksesta sekä henkisestä hyvinvoinnista. Geriatrit kuuntelevat ja keskustelevat aina erikseen asiakkaan lähei-
Kuva: Jaana Larsson
Eksoten
muistipoliklinikkatoiminta
on ammattiryhmien
välistä tiivistä yhteistyötä,
jolla haetaan selkeyttä ja
yhtenäisiä käytäntöjä
muistisairaiden kotona
asumisen tukemiseksi.
Suomessa on lähes 130 000 muistisairauden oireista kärsivää ja joka vuosi todetaan 13 000 uutta vaikean tasoista muistisairaustapausta. Työikäisiä muistisairaita on arviolta noin 7000 – 10 000.
32
TERVEYS JA TALOUS 2/2015
Palvelusopimukset tarpeen mukaan
E
telä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri tuo hyvinvointipalvelut maakunnan 133 000 asukkaalle.
Eksote tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe-, sosiaali- sekä vanhustenpalveluja Etelä-Karjalan asukkaille.
Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän
kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta.
– Eksoten perustamisen tärkeimmät lähtökohdat
olivat palvelujen saatavuuden turvaaminen alueen
kuntien taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kunnat luopui-
sen kanssa. Muistipoliklinikkatyön
lisäksi Eksoten geriatrit käyvät palveluasumisen yksiköissä ja hoitolaitoksissa konsultteina. Poliklinikka tekee tiivistä yhteistyötä myös Armilan
kuntoutussairaalan psykogeriatrisen
osaston kanssa. Säännöllisillä konsultaatioilla osaston geriatrin ja psykiatrin sekä psykiatrisen sairaanhoitajan
kanssa pohditaan haasteellisimpien
asiakkaiden auttamiskeinoja, Tarja
Laine kertoo.
– Muistipoliklinikalla pitää kerran
viikossa vastaanottoa myös fysioterapeutti/muistihoitaja. Hän kartoittaa asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja tekee heille jatkosuunnitelman
– esimerkiksi ohjaa liikuntaryhmiin
tai kuntosalille ja antaa kotijumppaohjeita sekä asiakkaalle että hänen läheiselleen.
Tunnistaminen, hoito
kuntoutus ja seuranta
Vuosittain Eksoten alueella diagnosoidaan 250 - 300 uutta muistisairautta, joista yleisin on Alzheimerin tauti.
– Asiakkaat saavat muistipoliklinikalta mukaansa varhaisen kuntoutumissuunnitelman. Usein heitä ohjataan jo tässä vaiheessa esimerkiksi Etelä-Karjalan Muisti ry:n vertaisryhmiin, Eksoten omiin päivätoimintaryhmiin tai yksityisten muistiosaajaverkoston toimijoiden piiriin. Val2/2015 TERVEYS JA TALOUS
vat kuntakohtaisesta palvelujen tuottamisesta. Eksote
tekee palveluista kuntien kanssa palvelusopimukset,
jotka perustuvat väestön palvelutarpeeseen, kertoo
avoterveydenhuollon johtava lääkäri Johanna Tulonen-Tapio.
Palveluihin kuuluvat avoterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuolto, kuntoutus, sairaalapalvelut, perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut sekä väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen joustavasti mukautuvat vanhustenpalvelut.
Muistipoliklinikka kuuluu terveys- ja vanhustenpalvelujen vastuu- ja tulosalueeseen.
takunnallinen ”Käypä hoito-suositus”/Muistisairaudet ja Eksoten oma
”Muistihäiriöpotilaan hoitoketju” antavat ohjeet ja tavoitteet, joiden mukaan asiakkaiden hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan. Tavoitteena on
sujuva, yhtenäinen käytäntö muistihäiriöpotilaiden varhaisesta tunnistamisesta, tutkimuksista, hoidosta
ja kuntoutuksesta sekä seurannasta,
Tarja Laine toteaa.
Muistikoordinaattori
jokaiselle diagnosoidulle
Vuoden 2015 alusta Armilan muistipoliklinikan tiimiin siirtyi Eksoten
muista toimintayksiköistä kahdeksan
muistikoordinaattoria.
– Jo muutaman vuoden ajan aiemminkin he ovat hoitaneet uusien
muistisairaus-diagnoosin saaneiden
jatkohoitoa, mutta heillä oli myös
muita tehtäviä. Siirtyminen muistipoliklinikan alaisuuteen mahdollistaa sen, että jokainen uuden diagnoosin saanut saa oman muistikoordinaattorin eli vastuuhoitajan. Tämä
tarjoaa asiakkaalle ja hänen perheelleen suoran kontaktikanavan asiantuntijaan, joka on selvillä muistisairaan tilanteesta, Johanna Tulonen Tapio, Sirkka Naumanen ja Tarja Laine
korostavat.
– Aiemmin diagnoosin jälkeen asiakkaat jäivät paljolti ilman tukea ja
ongelmat saattoivat paisua hyvinkin hankaliksi. Apua haettiin milloin
mistäkin tai ei edes tiedetty mistä tukea voisi saada. Diagnoosin jälkeen
muistikoordinaattorin huolenpito voi
olla alkuvaiheessa hyvinkin aktiivista, jos henkilöllä on paljon järjesteltäviä asioita tai ongelmia, esimerkkinä
vaikkapa ravitsemus.
Tarja Laine kertoo, että normaalitilanteessa koordinaattorin ensimmäinen kontakti asiakkaan tai hänen läheisensä kanssa tapahtuu kahden
kuukauden kuluttua diagnoosista.
– Tällöin selvitellään esimerkiksi, miten Alzheimerin taudin lääkehoito on käynnistynyt. Puolen vuoden kohdalla muistikoordinaattori
ja hänen asiakkaansa tapaavat ja tällä käynnillä selvitellään senhetkinen
toimintakyky ja tehdään pieni muistikartoitus.
Sisäiset konsultaatiot
nopeuttavat avunsaantia
Muistikoordinaattorit toimivat fyysisesti omilla toiminta-alueillaan Eksoten kunnissa. Viikoittain he käyvät
muistipoliklinikalla ja keskustelevat
geriatrin kanssa asiakkaidensa tilanteesta ja ongelmista.
– Tarpeen mukaan sisäiset, sähköiset konsultaatiot geriatreille auttavat
koordinaattoreita antamaan pikaistakin tukea asiakkaan ongelmatilan33
Varhainen diagnoosi ja
ennaltaehkäisy tärkeää
E
Perhe- ja ystävyyssuhteiden ylläpito ovat sairastuneelle tärkeitä toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta. Näissä asioissa läheinen voi toimia kannustajana.
teissa. Tämä on toimintatapa, jolla
saadaan varmasti vähennettyä asiakkaiden hakeutumista muiden terveydenhoitoalan ammattilaisten luo
tai päivystyksiin. Yksi muistikoordinaattoreista toimii yksinomaan
muistisairasta läheistään hoitavien omaishoitajien yhteyshenkilönä,
muistitiimiläiset kertovat.
Yksinasuvan haastavaa
selviytyä kotona
Muistipoliklinikalla työskentelevät tunnistavat, että erityisesti yksin
asuvan muistisairaan kotona selviäminen on hyvin haastavaa ja siinä
säännöllinen seuranta on tärkeintä.
– Myös omaishoitotilanteet ovat
usein erittäin raskaita, mutta tilannetta auttaa, kun tukena on omaishoitaja, joka itse voi hyvin ja saa tarvittaessa tukea ja apua asiantuntijoilta, kuten muistikoordinaattorilta. Eksotessa on käytössä monipuolinen palvelusetelijärjestelmä ja muistikoordinaattoreiden yksi tehtävä onkin ohjata asiakkaita seteleiden hyödyntämisessä. Ongelmana on, että pienemmissä kunnissa palveluseteliyrittäjiä
ei ole saatavilla, Tarja Laine harmittelee. ■
34
tenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairauden muistisairaus, ovat merkittävä kansanterveydellinen
ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa.
Muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä, mutta sairauksia on
myös työikäisellä väestöllä.
Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta.
Noin puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimer-potilaista on asianmukaisen lääkehoidon piirissä. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kokonaiskustannusten kasvua.
Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää ja siksi investointi
aivojen terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn kannattaa.
• Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä, vuosittain noin
13 000 henkilöä.
• Muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä: arviot työikäisistä muistisairaista vaihtelevat 5 000 – 7 000.
• Aikuisväestöstä osa, 8 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista, on
alkoholiriippuvaisia. Heistä jopa 10 prosenttia sairastuu alkoholidementiaan.
• Muistisairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2010
vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti noin reilu 95 000 ja lievää noin 30 000 – 35 000 henkilöä. Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa
muistisairautta sairastaa arviolta 130 000 henkilöä.
• Jopa 120 000 ihmisellä on lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, joka on muistisairauksien vaaratila ja vaatii diagnostista huomiota.
• Suurin osa kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoidon ja
huolenpidon tarpeesta. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista on muistioireita tai diagnosoitu -sairaus.
• Vuonna 2010 ympärivuorokautisen hoidon keskimääräiset kustannukset yhtä henkilöä kohti olivat 46 000 euroa/vuosi. Kotihoidon vastaavat
kustannukset olivat noin 19 000 euroa. Ympärivuorokautiseen hoitoon
siirtymisen viivästyttäminen säästää kustannuksia, mutta vaatii järjestelmällisiä toimia ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kotona asumisen tukemiseksi.
• Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ja hänen
omaisensa käyttämät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat
23 600 euroa/vuosi (vertailuryhmä). Ryhmän, jolle palvelut räätälöitiin
yksilölliset tarpeet monipuolisesti arvioiden, ja jonka käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, sosiaali- ja terveydenhuollon vastaavat kustannukset olivat 15 600 euroa. Kotihoidon kehittäminen
osoittautui kustannusvaikuttavaksi, tuki elämänlaatua ja viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä.
• Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää. Esimerkiksi puuttumalla Alzheimerin taudin riskitekijöihin voidaan sairauden puhkeamista siirtää jopa viidellä vuodella. Tämä voisi vähentää Alzheimerin taudin ilmaantuvuutta 50 prosentilla yhden sukupolven aikana.
Kansallinen muistiohjelma/poimintoja, STM raportti 2012, http://www.stm.fi
TERVEYS JA TALOUS 2/2015
Ajatellaan erilailla
terveydenhuollon rakennuksista
ERKKI VAURAMO, prof. Aalto-yliopisto
E
uHPN (European Center for
Health Care Asset and Architecture) on hollantilaisen säätiön perustama rakentamista ja investointeja kehittävä organisaatio. Sen
jäseninä ovat terveysministeriöt, isot
sairaalat, ja tutkimuslaitokset. Keskeinen toimintamuoto on kiertävä
vuotuinen pääseminaari ja alueelliset teemakokoukset. Aalto-yliopiston Sotera-instituutti on ollut läheisessä yhteistyössä tämän organisaation kanssa. Vuosikokouksessa 1.-3.10
2014 Edinburgh:issa luotiin mielenkiintoinen katsaus Euroopan kehitykseen teemalla ”Thinking differently about healthcare buildings”.
Vastoin yleistä uskomusta Suomi ei
ole yksin ikääntyvän suuren ikäluokan kanssa. Koko sotaa käyvässä Euroopassa olivat 40-luvun lopun ikäluokat aikaisempia suurempia ja nyt
ikääntymässä yhtäaikaisesti. Yhteistä Euroopalle on terveydenhuollon
rahoituskriisi, mutta erityisen rankkana tämä koetaan Britanniassa ja
Ranskassa.
Eurooppalainen megatrendi on yhdistää sosiaalihuolto sekä perus- ja
erikoissairaanhoito yhteen alueelliseen organisaatioon. Tätä on jo toteutettu jossain määrin ainakin Espanjassa, Italiassa, Norjassa, Ruotsissa ja
Tanskassa. Pohjois-Irlannissa on integroitu järjestelmä toiminut vuodesta 2011 alkaen - toimintoja oli siirretty samaan rakennukseen. Organisaa-
2/2015 TERVEYS JA TALOUS
tiota ei ollut uusittu, niin kuin Eksote
on tehnyt.
Italia esitteli 5 miljoonan asukkaan
Veneton alueen mallia. Palvelurakenne käsitti avohoidon lisäksi akuuttisairaala-, kuntoutussairaala- ja saattohoitoyksiköiden verkon. Norjasta oli esillä 25 000 asukkaan Narvik,
jossa samaan rakennuskompleksiin
oli yhdistetty sairaala, vanhainkoti ja
avohoito.
Ruotsissa Skåne on kokeillut sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä 40 000 asukkaan Ängelholmin kunnassa. Sairaalan kiinteistö ja 500 sairaalan työntekijää, 65 perushoidon ja
35 kaupungin sosiaalipuolen työntekijää siirrettiin osakeyhtiölle Hälsostaden AB. Palvelut jakaantuvat kolmeen kokonaisuuteen. Vuodeosastot oli nimetty 1. kardiologia, 2. munuais- ja keuhkotaudit, 3.diabetes ja
muut hormoniperusteiset ongelmat,
avohoidossa oli vielä reumatologian
ja neurologian erikoisalat. Muut avopalvelut oli hajautettu eri kaupunginosiin. Liikkuvan lääkäripäivystystiimin tavoitteena oli auttaa potilaita
heti ja vähentää tarpeettomia vuodeosastojaksoja.
Alankomaissa arkkitehdit kehittävät jatkuvasti uutuuksia, tällä kertaa
arkkitehti Maurits Algra esitti keskikokoisen sairaalan konseptin, jossa
oli kolme erillistä rakennusta, hotellimaiset osastot, akuutti päivystävä
sairaala leikkaus ja teho-osastoineen
ja päiväsairaala, jonne eri erikoisalakohtaiset poliklinikat sulautuvat yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Etenkin päiväsairaala-ajatus
on mielenkiintoinen. Potilaalle pyritään järjestämään avokäynnin yhteyteen enemmän eri asioita, joiden
koordinointi nyt on vaikeaa. Entäpä,
jos sen hoitaisi poliklinikan hoitokeskus tai päiväsairaala? On mielenkiintoista nähdä tämä projekti valmiina.
Euroopan tasolla on meneillään
useita kestävä yhteiskunta projekteja. Erityisesti on kiinnitetty huomiota sairaalarakennuksen 2,5 kertaiseen energian käyttöön toimistorakennukseen verrattuna. STREAMERprojektin avulla pyritään 50 %:n säästöön energian käytössä. (Yhteyshenkilö Joram Nauta, TNO NL)
Yhä enemmän sairaalarakennusten
onnistumista arvioidaan POE (Post
Occupational Evaluation)– menetelmällä. Erasmus-sairaalan evaluointi osoitti selkeän eron aikaisempiin
tiloihin. Parannusta oli selvästi havaittavissa sisäilmastossa, työympäristössä, turvallisuudessa ja henkilökunnan hyvinvoinnissa.
Osallistujat ja esitykset kattoivat
hyvin EU:n alueen. Uusista maista Puola oli hyvin esillä. Seuraava
EuHPN seminaari on ”Flipped carekäännetty hoito” Aalto-yliopistossa
10-11. 06.2015, Tervetuloa! ■
35