Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja
2015 Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle MITEN ELÄKEVAKUUTUS JÄRJESTETÄÄN? MITÄ SE MAKSAA? Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Eläketurvakeskus Työeläkejärjestelmän palvelukeskus Asiakaspalvelu ja käyntiosoite: Kirjurinkatu 3, Itä-Pasila, Helsinki Postiosoite: 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin: 029 411 20 Työeläkeneuvonta: 029 411 2801 Ulkomaiset eläkeasiat: 029 411 2818 Ulkomaantyön vakuuttaminen: 029 411 2816 Yrittäjän YEL-neuvonta: 029 411 2804 Faksi: (09) 148 1172 www.etk.fi • www.tyoelake.fi • www.eläkeuudistus.fi Eläketurvakeskuksen esitteitä • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle (suomi, ruotsi, englanti) • Työntekijän ja yrittäjän eläketurva (suomi, ruotsi, englanti) • Eläkkeen hakeminen ulkomailta (suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro) • Töihin ulkomaille (suomi, ruotsi) Esitteet ovat maksuttomia ja niitä saa Eläketurvakeskuksesta, Kelasta, työ- ja elinkeinotoimistoista ja ELY-keskuksista. Lukijalle 4 Työeläkevakuutus kattaa kaiken palkkatyön 4 4 5 5 5 5 6 Työntekijän eläkelaki (TyEL) Miten vakuutus järjestetään? Sopimustyönantaja Tilapäinen työnantaja Kotitalous työnantajana Työntekijöistä maksettavat eläkevakuutusmaksut Yrittäjän työeläkevakuutus Yrittäjän eläkelaki (YEL) Yrittäjä ottaa itse YEL-vakuutuksen Yrittäjän eläkevakuutusmaksut Eläkkeen perusteena on työtulo 6 6 7 7 7 Miten eri yhtiö muodoissa YEL:n mukaan vakuutetaan? 8 Kuka on perheenjäsen? Joustoa yrittäjän eläkemaksuun 9 9 Aloittavalle yrittäjälle alennusta vakuutusmaksuun 10 Maksamattomat vakuutusmaksut 10 Apurahansaajan eläketurva 10 Ulkomailta Suomeen tulevan ja Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen työeläkevakuuttaminen 11 Työntekijä EU/ETA–maasta, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta 11 Työntekijä sopimuksettomasta maasta – vapautusmahdollisuus 11 Ulkomaille lähtevän työntekijän vakuuttaminen 12 Töissä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaassa 12 Töissä maassa, jossa ei sovelleta EU-säännöksiä eikä sosiaaliturvasopimusta 13 Ulkomaantyön vakuutuspalkka 13 Oikotie eläketietoon 14 Numeroliite 16 4 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 Lukijalle Tämä esite on tehty sinulle, joka haluat tietää yksityisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän tai yrittäjän eläkevakuuttamisesta. Esitteessä on ohjeita työnantajan velvollisuuksista työeläkevakuuttamisessa ja yrittäjän eläkevakuutuksen järjestämisestä. Esite noudattaa voimassa olevaa TyEL- ja YEL- lainsäädäntöä, mutta sitä ei tule pitää lakitekstinä. Tarkempia tietoja vakuuttamisesta saat Eläketurvakeskuksesta tai työeläkevakuutuslaitoksista sekä internetistä osoitteesta www.tyoelake.fi. Vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta saat tietoa Eläketurvakeskuksen ylläpitämältä www.Eläkeuudistus.fi - sivustolta. Valtion, kunnan ja seurakunnan palveluksessa olevat kuuluvat julkisen sektorin eläkelakien piiriin. Näistä saat tietoja Kevasta, joka hoitaa kunnallisen eläketurvan lisäksi myös valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioita. Esitteessä on myös tietoa ulkomaalaisen ja ulkomaille lähtevän henkilön työeläkevakuuttamisesta. Esitteen lopussa on numeroliite, johon on koottu tietoja vuoden 2015 vakuutusmaksuista, indekseistä, verotuksesta sekä taulukoita kansaneläkkeestä, vähennetystä leskeneläkkeestä sekä eläkettä kartuttavista sosiaalietuuksista. Esitteen euromäärät ovat vuoden 2015 indeksitasossa. Työeläkevakuutus kattaa kaiken palkkatyön Yksityisen työnantajan palveluksessa tehty työ vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan. Työntekijä, joka tekee merimieslaissa tarkoitettua työtä, vakuutetaan merimieseläkelain (MEL) mukaisesti Merimieseläkekassassa. Yrittäjäasemassa tapahtuva työskentely vakuutetaan yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Maanviljelijät, kalastajat, poronhoitajat sekä apurahalla työskentelevät tutkijat ja taiteilijat vakuuttavat työskentelynsä maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa Melassa. Työeläkevakuutuksen lisäksi työnantajan on maksettava työntekijöistään tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän eläkelaki (TyEL) Vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta. Eläkkeellä olevista alle 68-vuotiaista työntekijöistä on myös maksettava työeläkevakuutusmaksu, koska heille karttuu uutta eläkettä eläkeaikana tehdystä työstä. Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 5 TyEL:n piiriin kuuluu työsuhteessa tehty työ, josta työnantaja maksaa työansiota kalenterikuukauden aikana vähintään 57,10 euroa. Työansiolla tarkoitetaan palkkaa tai muuta vastiketta työnteosta. Luottamustehtävästä saatu palkkio tulee aina TyEL-vakuuttaa, jos luottamushenkilö on työsuhteessa palkkion maksajaan. Muussa tapauksessa luottamustehtävän työeläkevakuuttaminen on vapaaehtoista. Miten vakuutus järjestetään? Työnantajana voit valita eläkelaitoksen, jossa järjestät työntekijöittesi eläketurvan. Eläketurvaa järjestäessäsi voit olla joko sopimustyönantaja tai tilapäinen työnantaja. Sopimustyönantaja Jos palveluksessasi on jatkuvasti vähintään yksi työntekijä tai maksamasi palkat ylittävät kuuden kuukauden aikana 8 178 euroa, olet sopimustyönantaja. Sinun on tehtävä TyEL-vakuutussopimus työeläkevakuutusyhtiön kanssa tai järjestettävä työntekijöittesi eläketurva eläkekassassa tai eläkesäätiössä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Voit vakuuttaa yhdellä vakuutuksella kaikki työntekijäsi. Voit myös ottaa rinnakkaiset vakuutukset eri henkilöryhmille vakuutusehtojen puitteissa. Sopimustyönantaja ilmoittaa eläkelaitokselleen työntekijöitten työansiot joko kerran vuodessa tai kuukausittain. Jos valitset vuosi-ilmoitus- tekniikan, niin ilmoitat eläkelaitoksellesi tammikuun loppuun mennessä ns. vuosi-ilmoituksella jatkuvassa työsuhteessa olevien työntekijöiden edellisen vuoden palkkatiedot. Tiedot vuoden sisällä alkaneista ja päättyneistä työsuhteista sinun pitää kuitenkin ilmoittaa eläkelaitoksellesi vähintään neljännesvuosittain. Jos käytät kuukausi-ilmoitustekniikkaa, ilmoitat työntekijät ja ansiot eläkelaitoksellesi kuukausittain. Erillistä vuosi-ilmoitusta ei tehdä. Tilapäinen työnantaja Olet tilapäinen työnantaja, jos palveluksessasi ei ole yhtään työntekijää jatkuvasti ja jos puolen vuoden ajalta maksetut palkat jäävät alle 8 178 euron. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä vakuutussopimusta eläkelaitoksen kanssa, vaan ilmoitat työntekijät, heille maksetut palkat ja maksat vakuutusmaksut kuukausittain valitsemallesi eläkelaitokselle palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Kotitalous työnantajana Jos kotiin palkataan työsuhteeseen vaikkapa remonttimies, apua lastenhoitoon ja siivoukseen tai musikantti perhejuhliin pitää myös kotitalouden maksaa työeläkemaksut. Kotitalouden on maksettava työeläkemaksu jokaisen 18 vuotta täyttäneen työntekijän palkasta, jos se ylittää vakuuttamisvelvollisuuden alarajan eli 57,10 euroa. Työsuhteen pituu- 6 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 della ei ole merkitystä. Eläkevakuutus otetaan myös alle 68-vuotiaalle eläkeläiselle, sillä uudesta eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu vielä eläkettä. Edellä työntekijän eläkelaki –kohdassa on määritelty vakuuttamisvelvollisuuden ikärajat tarkemmin. Kaikki työntekijät vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Vakuutuksen voi ottaa mistä tahansa työeläkevakuutusyhtiöstä. Työeläkeyhtiö neuvoo, miten vakuuttaminen hoidetaan, kuten tilitetäänkö maksut tilapäistä työnantajaa vai sopimustyönantajaa koskevien säännösten mukaan. Muiden työnantajan pakollisten maksujen hoitamiseen saat apua Palkka.fi- palvelusta (www.palkka.fi). Työntekijöistä maksettavat eläkevakuutusmaksut Sopimustyönantajan ja tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksun perusteena on työnantajan työntekijälle maksama palkka. Sopimustyönantajalla kokonaispalkkasumma vaikuttaa vakuutusmaksun perusteisiin. TyEL:n mukainen vakuutusmaksu muodostuu kaikissa työeläkeyhtiöissä samoin perustein. Työeläkevakuutusmaksun maksavat sekä työnantaja että työntekijä. Työnantaja tilittää koko vakuutusmaksun eläkelaitokselleen ja on vastuussa sen suorittamisesta. Työnantajalla on oikeus periä työntekijältä tämän osuus vakuutusmaksusta palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja perii työntekijän työeläkevakuutusmaksun bruttopalkasta, josta pidätetään myös verot. Bruttopalkka on työntekijän palkka, johon on lisätty mahdolliset luontoisedut verotusarvon mukaisina. Työeläkevakuutusmaksun verovähennysoikeus on jo huomioitu työntekijän veron ennakonpidätysprosentissa. Jos kyseessä on työkomennus ulkomailla, työntekijän maksujen perusteena on vakuutuspalkka. Tämän vuoden vakuutusmaksuprosentit löytyvät tämän esitteen Numeroliitteestä. Yrittäjän työeläkevakuutus Yrittäjäasemassa työskentelevä henkilö järjestää työeläketurvansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Maatalousyrittäjinä, kalastajina ja poronhoitajina toimivat sekä apurahansaajat vakuuttavat työskentelynsä maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Myös sivutoiminen yrittäjätoiminta tulee vakuuttaa. Samoin Suomessa asuvan ulkomaalaisen tulee vakuuttaa täällä tapahtuva yrittäjätoimintansa. Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 7 Yrittäjän eläkelaki (YEL) YEL:n mukaan yrittäjä on ansiotyötä tekevä henkilö, joka ei ole tätä työtä tehdessään työ- tai virkasuhteessa. Pelkkä yrityksen omistaminen ei ole peruste vakuuttamiselle, vaan vakuuttaminen edellyttää työskentelyä. YEL-vakuutus on otettava, jos • yrittäjä on 18–67-vuotias • yrittäjätoiminta jatkuu yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta • yrittäjän työtulo on vähintään laissa säädetyn suuruinen, (7 502 €/v). Yrittäjä ottaa itse YEL-vakuutuksen Yrittäjä voi itse valita eläkevakuutusyhtiön, jonka kanssa tekee YEL-vakuuttamista koskevan sopimuksen. Tietyillä aloilla toimivat yrittäjät voivat hoitaa vakuuttamisen myös oman alansa vakuuttamista harjoittavassa YEL-eläkekassassa. YEL-vakuutus on henkilökohtainen vakuutus, joka kattaa kaiken vakuutetun henkilön yrittäjätoiminnan. Silloinkin, jos yrittäjällä on useita yrityksiä, on hänellä vain yksi YELvakuutus. Koko toiminnan laajuus otetaan huomioon vakuutetussa YELtyötulossa. YEL-vakuutus on otettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan aloittamisesta. Takautuvasti voi vakuuttaa vain kulumassa olevan ja kolme edellistä kalenterivuotta. Tätä vanhemmalta ajalta on eläketurva menetetty. Yrittäjän eläkevakuutusmaksut Yrittäjä on aina henkilökohtaisessa vastuussa YEL:n mukaisista eläkevakuutusmaksuistaan. Hän voi olla vastuussa myös perheenjäsenensä YEL-vakuutusmaksuista. Myös se yritys, jossa yrittäjä työskentelee, voi olla vastuussa YEL-vakuutusmaksuista. Yli 53-vuotiaan yrittäjän vakuutusmaksuprosentti on korkeampi kuin nuoremman yrittäjän, samalla myös eläkkeen karttumaprosenttikin on korkeampi. Yritystoiminnan alkuvaiheessa yrittäjä saa YEL-vakuutusmaksuun alennusta neljän vuoden ajaksi. Maksettava vakuutusmaksu määräytyy yrittäjälle vahvistetun YELtyötulon ja yrittäjän iästä riippuvan vakuutusmaksuprosentin perusteella. Työtulo tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. YEL-vakuutusmaksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia joko yrittäjän tai tämän puolison verotuksessa. Jos yritys on maksanut yrittäjän YELvakuutusmaksut, voi ne vähentää yrityksen verotuksessa. Vakuutusmaksuprosentit löytyvät tämän esitteen lopusta Numeroliitteestä. Eläkkeen perusteena on työtulo Eläkelaitos vahvistaa YEL-työtulon yrittäjän vakuutushakemuksen perusteella. Vahvistettu työtulo on sekä karttuvan eläkkeen että vakuutus- 8 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 maksun peruste. Yrittäjän sairastuessa sairauspäiväraha määräytyy YELtyötulon perusteella. Myös vanhempainpäiväraha, erityishoitoraha ja kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha määräytyvät vahvistetun YELtyötulon perusteella. Yrittäjä pääsee työttömyysturvan piirin, jos hänen työtulonsa on vähintään 12 326 €/v. YEL-työtulon tulee vastata sellaista palkkaa tai korvausta, joka olisi maksettava ulkopuoliselle, jos yrittäjän sijasta YEL:n piiriin kuuluvan työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö. Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanoksen arvoa. Työtulo ei määräydy yrityksen tuottaman voiton tai yrittäjän yrityksestä pääomasijoitukselleen nostaman korvauksen perusteella. Työtuloa arvioitaessa apuna voidaan käyttää Eläketurvakeskuksen julkaisemia ohjeita työtulon määrittämiseksi. Työtulo kannattaa määritellä alusta alkaen vastaamaan yrittäjän todellista työpanosta, sillä koko yrittäjäuran aikaiset työtulot vaikuttavat eläkkeen määrään. Jos yrittäjän työpanos muuttuu merkittävästi, voi ja tulee työtuloa muuttaa. Takautuva työtulon muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Yrittäjän työtulo-oppaan löydät internetistä www.tyoelakelakipalvelu.fi. Miten eri yhtiö muodoissa YEL:n mukaan vakuutetaan? YEL koskee liikkeen- tai ammatinharjoittajan lisäksi myös yrittäjiä, jotka omistavat yhtiön, jonka puitteissa yritystoiminta tapahtuu. Pelkkä yrityksen omistaminen ei ole YEL-vakuutuksen peruste, vaan yrittäjän on aina myös työskenneltävä yrityksessä. YEL:n mukaan vakuutetaan • yksityisen toiminimen haltija sekä hänen puolisonsa, jos tämä työskentelee yrityksessä • avoimen yhtiön yhtiömies • kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies • osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä osakas, joka omistaa yksin yli 30 % yhtiön osakkeista tai jolla on yli 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä • osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä osakas, joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 % yhtiön osakkeista tai jolla yhdessä perheenjäsentensä kanssa on yli 50 % osakkeiden tuomasta äänimäärästä. YEL ei koske • henkilöyhtiössä työskentelevää puolisoa tai perheenjäsentä, joka ei ole yhtiömies • kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä. Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 9 Kuka on perheenjäsen? Perheenjäsenenä pidetään henkilöä, joka on sukua yrityksessä työskentelevälle suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa ja elää vakituisesti yrittäjän taloudessa. Perheenjäseniä ovat myös samassa taloudessa asuvat ottolapset ja ottovanhemmat sekä avopuoliso. Aviopuolisoita pidetään perheenjäseninä, vaikka he eivät asuisi samassa taloudessa. Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rinnastetaan aviopuolisoon. Sisarukset eivät ole perheenjäseniä YEL:n tarkoittamassa mielessä. Joustoa yrittäjän eläkemaksuun Yrittäjä voi kohentaa eläketurvaansa maksamalla hyvinä vuosina lisää vakuutusmaksua ilman, että hänen vahvistettu YEL-työtulonsa nousisi. Huonojen aikojen koittaessa maksua voi vastaavasti pienentää. Järjestely hoituu kirjallisella ilmoituksella omaan eläkelaitokseen. Yrittäjä voi nostaa tai laskea työtuloaan joustomaksulla kerran vuodessa. Vakuutusmaksun jousto ei muuta vahvistettua työtuloa. Vahvistetun työtulon voi muuttaa vain erillisestä hakemuksesta, mutta ei takautuvasti. Yrittäjän kunkin vuoden kokonaistyötulo määritetään vahvistetun työ- tulon ja korotetun tai alennetun maksun perusteella. Korotettu maksu voi olla 10–100 prosenttia vahvistetun työtulon perusteella lasketusta vuosimaksusta. Maksun alennus voi olla 10–20 prosenttia vakituisesta maksusta. YELmaksun alentaminen myös pienentää eläkettä. Joustoa ei voi käyttää, jos yrittäjällä on maksamattomia YEL-maksuja. Sitä ei voi käyttää mm. aloittavan yrittäjän maksualennuksen aikana eikä sen vuoden jälkeen, jona yrittäjä täyttää 62 vuotta. Mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa ei oteta huomioon maksettua lisämaksua tai pienennettyä maksua, joka kohdistuu eläkkeen alkamista edeltävään kalenterivuoteen. Vakuutusmaksun tilapäistä muuttamista ei oteta huomioon mahdollisen osa-aikaeläkkeen puolitettua työtuloa laskettaessa. Osa-aikaeläkkeen vakiintunutta ansiota määrättäessä eläkkeen alkamista edeltävän vuoden työtulossa lisämaksujen vaikutusta ei oteta huomioon. Muilta vuosilta maksettu lisämaksu otetaan huomioon. Työtulon jousto alaspäin otetaan aina huomioon, kun lasketaan vakiintunutta ansiota. Korotettu tai alennettu vakuutusmaksu ei vaikuta sairausvakuutuksen päivärahan määrään. Se lasketaan vahvistetusta työtulosta. 10 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 Aloittavalle yrittäjälle alennusta vakuutusmaksuun Jos yrittäjän YEL-toiminta on alkanut ensimmäistä kertaa vuonna 2013 tai sen jälkeen, saa yrittäjä YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden ajaksi. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin neljä vuotta on kulunut, voi yrittäjä käyttää jäljelle jääneen ajanjakson hyväkseen myöhempään yrittäjäjaksoon. Jaksojen välillä ei ole aikarajoituksia. Maksamattomat vakuutusmaksut Vanhentuneet maksamattomat YELmaksut pienentävät eläkettä. Eläkkeen määrä pienenee maksetun ja vahvistetun YEL-maksun suhteessa jokaiselta työtulojaksolta erikseen. Jos yrittäjä ei ole maksanut eläkemaksuja lainkaan joltakin jaksolta, on tämän jakson työtulo nolla euroa eikä tältä jaksolta kartu lainkaan eläkettä. Apurahansaajan eläketurva Apurahalla työskentelevät tutkijat ja taiteilijat vakuutetaan MYEL:n mukaisesti. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela hoitaa apurahansaajien eläkeja tapaturmavakuuttamisen. Jos henkilölle on Suomesta myönnetty apuraha, joka on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn, on apurahansaajan otettava eläkevakuutus Melasta. Myös ulkomailla tapahtuva apurahatyöskentely on tietyin edellytyksin vakuutettava MYEL:n mukaisesti. Apurahan suuruuden tulee olla vuotuiseksi MYEL-työtuloksi muutettuna vähintään 3 751,07 euroa, jotta vakuuttaminen tulisi kyseeseen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee niin henkilökohtaisen apurahan saaneita kuin työryhmässä apurahalla työskenteleviä. Apurahansaajan eläketurva määräytyy vahvistetun MYEL-työtulon perusteella samalla tavoin kuin maatalousyrittäjällä. Vahvistettu MYELtyötulo on myös ansiosidonnaisen työtapaturmaturvan sekä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ja Kelan kuntoutusrahan perusteena. Lisätietoja saat Melasta apurahansaajien palvelunumerosta, puh. 029 435 2650 tai sähköpostitse [email protected]. Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 11 Ulkomailta Suomeen tulevan ja Suomessa työskentelevän ulkomaalaisen työeläkevakuuttaminen Työskentely Suomessa vakuutetaan pääsääntöisesti Suomen työeläkelakien mukaisesti. Suomalaisen työnantajan on vakuutettava Suomessa palveluksessaan oleva ulkomaalainen työntekijä TyEL:n mukaan aivan samoin kuin suomalaisetkin työntekijät. Myös ulkomainen työnantaja on velvollinen järjestämään Suomessa työtä tekeville työntekijöilleen eläketurvan Suomessa. Työntekijä EU/ETA–maasta, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta Työntekijä työeläkevakuutetaan Suomessa, ellei hän esitä A1-todistusta siitä, että häneen sovelletaan Suomessa työskentelyn aikana jonkin EU/ ETA–maan, Sveitsin tai sosiaaliturvasopimusmaan lainsäädäntöä. Tällainen toisesta maasta Suomeen lähetetty työntekijä vakuutetaan siinä maassa, josta todistus on myönnetty. Edellytyksenä toisessa maassa vakuuttamiselle on, että työ Suomessa on tilapäistä eikä työntekijällä ole Suomessa työnantajaa. Työntekijä sopimuksettomasta maasta – vapautusmahdollisuus Ulkomaisen työnantajan, joka lähettää työntekijän Suomeen ns. sopimuksettomasta maasta enintään kahdeksi vuodeksi työhön, ei tarvitse vakuuttaa työntekijäänsä työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan. Vapautusmahdollisuus ei koske lähetettyä työntekijää, joka on välittömästi ennen työskentelyn alkamista kuulunut Suomen sosiaaliturvalainsäädännön, EU:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaan sovellettavan lain piiriin. Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi Suomessa työskentelyn alkamisesta lukien, kun työnantaja lähettää työntekijän Suomeen työhön yli kahdeksi vuodeksi tai työskentely Suomessa jatkuu ennalta arvaamattomista syistä yli kaksi vuotta. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että työnantaja esittää selvityksen lähetetyn työntekijän eläketurvan järjestämisestä muualla. 12 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 Ulkomaille lähtevän työntekijän vakuuttaminen Ulkomaantyön vakuuttamiseen vaikuttaa • onko työskentelymaa EU/ETA-maa tai Sveitsi • onko työskentelymaan ja Suomen välillä sosiaaliturvasopimus • tehdäänkö työtä sopimusmaiden ulkopuolella. EU/ETA-maissa sekä Sveitsissä sovelletaan EU:n yhteisiä sosiaaliturvasäännöksiä, joilla määritellään, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä maasta toiseen liikkuvaan työntekijään sovelletaan. Suomen lisäksi EUmaita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Suomella on lisäksi kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset Intian, Israelin, Kanadan, Québecin, USA:n, Chilen ja Australian kanssa. Suomen ja Kiinan välisen sosiaaliturvasopimuksen arvellaan tulevan voimaan vuoden 2015 aikana. Kaikki sopimukset sisältävät eläkevakuutusta koskevia sääntöjä. Töissä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaassa EU-säännökset ja sosiaaliturvasopimukset takaavat, että maasta toiseen siirtyvä työntekijä • saa sosiaaliturvaa samoin edellytyksin kuin maan omat kansalaiset • saa eläkkeensä maasta toiseen • vakuutetaan vain yhdessä maassa eli maksut maksetaan vain yhteen maahan kerrallaan • saa vakuutuskausiedellytyksiä varten (esim. viiden vuoden edellytys Saksassa) lukea hyväkseen muissa sopimusmaissa täyttyneet kaudet. Näin helpotetaan eläkeoikeuden saamista, mutta eläke määräytyy kuitenkin kussakin maassa tehdyn työn perusteella. EU-säännösten ja sosiaaliturvasopimusten lähtökohta on, että työntekijä vakuutetaan työskentelymaassa. Tilapäiselle työkomennukselle (maasta riippuen 2–5 vuodeksi) lähetetty työntekijä voidaan pitää tietyin edellytyksin Suomen sosiaaliturvan piirissä, jolloin työeläkevakuutuskin jatkuu Suomessa. Sekä EU-säännöksissä että sosiaaliturvasopimuksissa on muitakin erityismääräyksiä, joiden mukaan työntekijään sovelletaan Suomen lainsäädäntöä ulkomaantyön aikana. Näitä erityisryhmiä ovat muun muassa kahdessa tai useassa maassa työskentelevät. Näille työntekijöille, kuten Suomesta lähetetyillekin, haetaan Eläketurvakeskuksesta Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 13 todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Tarkempia tietoja lähettämisen edellytyksistä, erityisryhmistä sekä todistuksen hakemisesta löytyy Eläketurvakeskuksen kotisivuilta www.etk.fi kohdasta Työeläkepalvelut > Ulkomaantyön vakuuttaminen Töissä maassa, jossa ei sovelleta EU-säännöksiä eikä sosiaaliturvasopimusta Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijän Suomesta työskentelemään sopimuksettomaan maahan, työntekijä on vakuutettava Suomessa TyEL:n mukaan niin kauan kuin työsopimus on voimassa. Tätä velvollisuutta ei poista se, että vakuutusmaksut pitää mahdollisesti maksaa myös työskentelymaahan. Suomalainen työnantaja voi myös järjestää vapaaehtoisesti TyEL:n mukaisen eläketurvan sellaiselle ulkomaille lähetetylle työntekijälle, jota pakollinen vakuutus ei koske. Myös ulkomailta palkatulle työntekijälle voidaan ottaa vapaaehtoinen työeläkevakuutus, jos työntekijä työsuhteen alkaessa kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin (työeläkevakuutus tai asumisperusteinen sosiaaliturva). Vapaaehtoinen vakuuttaminen on mahdollista silloin, kun työnantajana ulkomaisen työkomennuksen aikana on joko suomalainen tai ulkomainen yritys, joka kuuluu suomalaisen yrityksen kanssa samaan konserniin tai jossa tällä on määräysvalta. Vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen ottajana on aina oltava suomalainen yritys. Ulkomaantyön vakuutuspalkka Ulkomaan komennuksen ajalta sekä työnantajan työeläkemaksun että työntekijän työeläkemaksun ja hänelle karttuvan eläkkeen perusteena käytetään ns. vakuutuspalkkaa. Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, joka vastaavasta työstä Suomessa maksettaisiin tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Työnantajan ja työntekijän tulee yhdessä määritellä vakuutuspalkka, jos komennus kestää yli kuusi kuukautta. Vakuutuspalkkaa sovelletaan kaikkeen ulkomailla tehtävään työhön, joka vakuutetaan TyEL:n mukaan riippumatta siitä, missä maassa työ tehdään. Vakuutuspalkkaa käytetään myös ulkomaantyön työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksun sekä yleensä työnantajan sosiaaliturvamaksun ja vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksujen perusteena. Lisätietoja ulkomaantyön vakuuttamisesta ja todistuksen hakemisesta voi kysyä Eläketurvakeskuksesta Ulkomaantyön vakuuttamisasiat, puhelin 029 411 2816 tai [email protected]. 14 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 Oikotie eläketietoon Työnantajia koskevaa työeläketietoa on Eläketurvakeskuksen kotisivuilla www.etk.fi. Myös www.tyoelake.fi -palvelu on helppo oikotie eläketietoon. Sen kautta pääsee muun muassa eläkelaitosten kotisivuille. Työeläkevakuutuksia hoitavat: Elo Puh. 020 703 50 www.elo.fi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Puh. 029 435 11 www.mela.fi Etera Puh. 010 553 300 www.etera.fi Merimieseläkekassa Puh. 010 633 990 www.merimieselakekassa.fi Ilmarinen Puh. 010 195 000 www.ilmarinen.fi Apteekkien Eläkekassa Puh. (09) 612 6270 www.aekassa.fi Pensions-Alandia Tel. (018) 29 000 www.alandia.com Eläkekassa Verso Puh. 020 198 5980 www.elakeverso.fi Varma Puh. 010 2440 www.varma.fi OP-Eläkekassa Puh. 010 252 010 www.op.fi Veritas Eläkevakuutus Puh. 010 55 010 www.veritas.fi Valion Eläkekassa Puh. 010 381 171 www.valionelakekassa.fi Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 15 Työntekijöiden eläketurva voidaan järjestää jo toimivassa eläkekassassa. Saman toimialan yritykset voivat myös perustaa yhdessä eläkekassan, kun työntekijöitä on yhteensä yli 300. Vastaavasti yritys, jossa on vähintään 300 työntekijää, voi perustaa oman eläkesäätiön työntekijöiden eläketurvan hoitamista varten. Lisätietoja antaa: Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry. Puh. (09) 687 7440 www.elakesaatioyhdistys.fi Muita tärkeitä yhteystietoja: Eläketurvakeskus Puh. 029 411 20 www.etk.fi Keva Kunnan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan henkilökunnan eläkeasioita hoitaa Keva. Puh. 020 614 2837 www.keva.fi Koulutusrahasto Puh. (09) 680 3730 www.koulutusrahasto.fi Työntekijäin Ryhmähenkivakuutuspooli Henkivakuutusosakeyhtiö Retro Puh. 020 763 1680 www.retro.fi Työttömyysvakuutusrahasto Puh. 075 757 0500 www.tvr.fi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö (TYJ) Puh. 09 7744 000 www.tyj.fi 16 • NUMEROLIITE 2015 Indeksiluvut Työeläkejärjestelmässä on kaksi eri indeksiä. Palkkakerroin koskettaa kaikkia työssäkäyviä. Palkkakertoimessa palkkojen muutos vaikuttaa 80 ja hintojen muutos 20 prosenttia. Sillä tarkistetaan eläkkeen perusteena olevia ansioita ja työeläkelakien rahamääriä. Työeläkeindeksillä tarkistetaan kaikkia maksettavia eläkkeitä eläkkeensaajan iästä riippumatta. Indeksissä palkkojen muutos vaikuttaa 20 ja hintojen muutos 80 prosenttia. Vuosi Palkkakerroin Työeläkeindeksi 2015 1,363 (korotus 0,96 %) 2519 (korotus 0,39 %) Elinaikakerroin Elinaikakerroin määrätään kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä. Eläkettä laskettaessa karttunut eläke kerrotaan elinaikakertoimella. Syntymävuosi Elinaikakerroin 1947 1,00000 1948 0,99170 1949 0,98689 1950 0,98351 1951 0,97914 1952 0,97552 1953 0,97200 Työeläkelakien eurorajoja TyEL-kuukausipalkan alaraja, jolla tullaan lain piiriin: 57,10 euroa kuukaudessa. YEL-työtulon alaraja: 7 502,14 euroa vuodessa. YEL-työtulon yläraja: 170 375,00 euroa vuodessa. MYEL-työtulon sekä apurahan saajan vakuuttamisvelvollisuuden alaraja: 3 751,07 euroa vuodessa. NUMEROLIITE 2015 • 17 Palkansaajien työeläkevakuutusmaksut Vuoden 2015 keskimääräinen TyEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksu on 24,0 % palkoista. Työntekijän maksu on alle 53-vuotiaalle 5,70 % ja yli 53-vuotiaalle 7,20 %. Työnantajan maksuksi muodostuu keskimäärin 18,00 %. TyEL:n mukaisen tilapäisen työnantajan maksutaso on 24,7 %, josta työntekijän maksuosuus vähentämällä saadaan työnantajan työeläkevakuutusmaksu. MEL Merimieseläkelain mukainen vakuutusmaksu on 22,8 % palkasta. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat 11,4 %. Yrittäjien työeläkevakuutusmaksut Yrittäjä vastaa itse YEL- tai MYEL-maksuistaan. Maksu peritään vakuutuksessa vahvistetusta työtulosta. YEL Alle 53-vuotiaan YEL-maksu on 23,70 % ja 53 vuotta täyttäneen 25,20 % työtulosta. Ensimmäistä kertaa YEL:n mukaista yritystoimintaa aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen vakuutusmaksuunsa 48 ensimmäisen kuukauden ajan. MYEL Alle 26 281,69 euron työtulosta vakuutusmaksu on 12,798 % alle 53-vuotiaalle ja 13,608 % 53 vuotta täyttäneelle. 26 281,69–41 299,87 euron väliseltä osalta vakuutusmaksu nousee liukuvasti. Yli 41 299,87 euron työtulosta vakuutusmaksu on 23,7 % alle 53-vuotiaalle ja 25,2 % 53 vuotta täyttäneelle. MYEL:n keskimääräinen maksu on maatalousyrittäjillä arviolta 13,7 % ja apurahansaajilla 13,1 %. Yleinen viivästyskorko on 7,5 % 30.6.2015 saakka. Se lisätään mm. viivästyneisiin vakuutusmaksuihin ja eläkkeisiin. Yrittäjän työttömyysturva Yrittäjän työtulon on oltava vähintään 12 326 euroa vuodessa, jotta hän pääsisi työttömyysturvan piiriin. Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu muodostuu pelkästään sairausvakuutusmaksusta, joka on vuonna 2015 kaikilla työnantajilla 2,08 % palkasta. 18 • NUMEROLIITE 2015 Tapaturmavakuutus Maksu vaihtelee tapaturmariskin mukaan ja on arviolta 0,1–7 %. Keskimääräinen maksu on 0,85 % palkkasummasta. Maatalousyrittäjät maksavat 30,29 euron perusmaksun ja lisäksi MYEL-työtulosta 1,25 %. He voivat saada alennuksia vakuutusmaksuihinsa vahingottomien vuosien ja työterveyshuoltoon osallistumisen perusteella. Apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksut ovat puolet maatalousyrittäjien maksuista. Työttömyysvakuutus Työnantaja maksaa palkkasumman ensimmäiseltä 2 025 000 eurolta 0,80 % ja sen ylittävältä osalta 3,15 %. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan Työttömyysvakuutusrahastolle (www.tvr.fi). Työntekijän ryhmähenkivakuutus Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet ryhmähenkivakuutuksesta, jonka maksu laskutetaan tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Se on keskimäärin hieman alle 0,07 % yrityksen palkkasummasta. Maatalousyrittäjän ryhmähenkivakuutusmaksu on 12 euroa ja apurahansaajan 0,00 euroa vuodessa. Työntekijän sosiaaliturvamaksut • sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,32 %, päivärahamaksu 0,84 %. • työttömyysvakuutusmaksu 0,65 % • työeläkevakuutusmaksu alle 53-vuotiailla 5,70 % ja 53 vuotta täyttäneillä 7,20 %. Suojaosuudet ulosmittauksessa Eläkkeestä on eläkeläisen ja hänen perheensä välittömään elatukseen jätettävä suojaosuus, jota ei voi ulosmitata. Suojaosuus velallisen osalta on 680,70 euroa kuukaudessa ja korotus huollettavan osalta on 243,30 euroa kuukaudessa. NUMEROLIITE 2015 • 19 Työeläkkeen vaikutus kansaneläkkeeseen Työeläkkeen määrä, jolla ei saa kansaneläkettä vuonna 2015: Yksin asuva eläkkeensaaja: Avo- tai avioliitossa oleva eläkkeensaaja: 1 315,88 euroa/kk 1 172,05 euroa/kk Kansaneläkkeen täysi määrä: Yksin asuva eläkkeensaaja: Avo- tai avioliitossa oleva eläkkeensaaja: 636,63 euroa/kk 564,69 euroa/kk Takuueläke Takuueläke: 746,57 euroa/kk Eläkkeet ja verotus Työeläke, kansaneläke ja takuueläke ovat verotettavaa ansiotuloa. Eläketulosta saa alla olevan taulukon mukaisen eläketulovähennyksen kunnallis- ja valtionverotuksessa. Eläketulovähennys pienenee, kun tulot ylittävät täyden eläketulovähennyksen määrän. Lisäksi pienituloiset saavat kunnallisverotuksessa perusvähennyksen, jonka enimmäismäärä on 2 970 euroa vuonna 2015. Pelkästä kansan- ja takuueläkkeestä peritään ainoastaan yleisradiovero. Eläketulovähennys ja tulorajat vuonna 2015 Täysi vähennys Eläke, josta alkaen veroa Eläke, josta ei enää vähennystä Kunnallisverotus 9 140 11 068 26 066 Valtionverotus 12 540 23 998 41 039 Kunnallisveroprosentti ja eläkkeensaajan sairaanhoitomaksu vuonna 2015 Kuntien tuloveroprosentti keskimäärin 19,84 Eläkkeensaajan sairaanhoitomaksu 1,49 Yhteensä21,33 Lisäksi evankelisluterilaisen kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa keskimäärin 1,43 %. 20 • NUMEROLIITE 2015 Seuraavissa esimerkeissä kansaneläke ja takuueläke on laskettu henkilölle, jolla ei ole muita tuloja kuin työeläke. Kokonaiseläke on työ- ja kansaneläke sekä takuueläke yhteensä kuukaudessa. Verot on laskettu olettaen, että samaa kuukausituloa on maksettu koko vuoden. Verot ja veroluonteiset maksut on laskettu vuodelta 2015 toimitettavan lopullisen verotuksen mukaan. Kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu ovat edellä olevan taulukon mukaiset, kirkollisveroa ei ole otettu laskelmissa huomioon. Eläkkeestä maksetaan yleisradioveroa 0,68 prosenttia, kuitenkin enintään 143 euroa vuodessa. Ennen 65 vuoden täyttämistä otettuun kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tehdään 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaista varhennuskuukautta kohti. Työeläkkeen 4,5 prosentin karttuma 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ei vähennä kansaneläkettä. Esimerkeissä työeläke on elinaikakertoimella tarkistettu eläke. Yksinasuva Eläke alkaa 63-vuotiaana, kansaneläkkeessä varhennusvähennys. Työeläke, e/kk Kansan eläke, e/kk Takuueläke, e/kk Kokonaiseläke, e/kk Verot ja maksut, e/kk Verot ja maksut % bruttoeläkkeestä Nettoeläke, e/kk 0 576 99 675 5 1 670 100 556 19 675 5 1 670 200 511 0 711 5 1 706 300 465 0 765 5 1 760 400 420 0 820 6 1 815 500 375 0 875 6 1 869 600 330 0 930 9 1 921 700 285 0 985 31 3 954 800 239 0 1039 53 5 987 900 194 0 1094 75 7 1020 1000 149 0 1149 96 8 1053 1100 104 0 1204 118 10 1086 1200 59 0 1259 140 11 1119 1300 13 0 1313 162 12 1152 1400 0 0 1400 196 14 1204 1500 0 0 1500 236 16 1264 2000 0 0 2000 419 21 1581 3000 0 0 3000 829 28 2171 4000 0 0 4000 1291 32 2709 NUMEROLIITE 2015 • 21 Eläke alkaa 65-vuotiaana. 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaittu työeläke ei vähennä kansaneläkettä. 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaitun eläkkeen perusteena olevan palkan oletetaan olevan kaksinkertainen työeläkkeeseen verrattuna. Työeläke 63 v, e/kk Työeläke ansaittu yli 63 v, e/kk 0 0 Kansan- Takuueläke, eläke, e/kk e/kk Kokonaiseläke, e/kk Verot ja maksut, e/kk Verot ja maksut % bruttoeläkkeestä Nettoeläke, e/kk 5 1 741 637 110 747 100 18 615 14 747 5 1 741 200 36 565 0 801 5 1 795 300 54 515 0 869 6 1 863 400 72 465 0 937 12 1 925 500 90 415 0 1005 39 4 966 600 108 365 0 1073 66 6 1007 700 126 315 0 1141 93 8 1048 800 144 265 0 1209 120 10 1089 900 162 215 0 1277 147 12 1130 1000 180 165 0 1345 174 13 1170 1100 198 115 0 1413 201 14 1211 1200 216 65 0 1481 228 15 1252 1300 234 15 0 1549 255 16 1293 1400 252 0 0 1652 296 18 1356 1500 270 0 0 1770 343 19 1427 2000 360 0 0 2360 550 23 1810 3000 540 0 0 3540 1079 30 2461 4000 720 0 0 4720 1642 35 3078 22 • NUMEROLIITE 2015 Avo- tai aviopuoliso Eläke alkaa 63-vuotiaana, kansaneläkkeessä varhennusvähennys. Työeläke, e/kk Kansaneläke, e/kk Takuueläke, e/kk Kokonaiseläke, e/kk Verot ja maksut, e/kk Verot ja maksut % bruttoeläkkeestä Nettoeläke, e/kk 0 510 164 675 5 1 670 100 491 84 675 5 1 670 200 445 29 675 5 1 670 300 400 0 700 5 1 696 750 400 355 0 755 5 1 500 310 0 810 6 1 804 600 265 0 865 6 1 859 700 219 0 919 6 1 913 800 174 0 974 27 3 947 900 129 0 1029 49 5 980 1000 84 0 1084 71 7 1013 1100 39 0 1139 92 8 1046 1200 0 0 1200 117 10 1083 1300 0 0 1300 156 12 1144 1400 0 0 1400 196 14 1204 1500 0 0 1500 236 16 1264 2000 0 0 2000 419 21 1581 3000 0 0 3000 829 28 2171 4000 0 0 4000 1291 32 2709 NUMEROLIITE 2015 • 23 Eläke alkaa 65-vuotiaana. 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaittu työeläke ei vähennä kansaneläkettä. 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaitun eläkkeen perusteena olevan palkan oletetaan olevan kaksinkertainen työeläkkeeseen verrattuna. Työeläke 63 v, e/kk Työeläke ansaittu yli 63 v, e/kk Kansaneläke, e/kk Takuueläke, e/kk Kokonaiseläke, e/kk Verot ja maksut, e/kk Verot ja maksut % bruttoeläkkeestä Nettoeläke, e/kk 0 0 565 182 747 5 1 741 100 18 543 86 747 5 1 741 200 36 493 18 747 5 1 741 300 54 443 0 797 5 1 791 400 72 393 0 865 6 1 859 500 90 343 0 933 10 1 922 600 108 293 0 1001 37 4 963 700 126 243 0 1069 64 6 1004 800 144 193 0 1137 92 8 1045 900 162 143 0 1205 119 10 1086 1000 180 93 0 1273 146 11 1127 1100 198 43 0 1341 173 13 1168 1200 216 0 0 1416 203 14 1213 1300 234 0 0 1534 250 16 1284 1400 252 0 0 1652 296 18 1356 1500 270 0 0 1770 343 19 1427 2000 360 0 0 2360 550 23 1810 3000 540 0 0 3540 1079 30 2461 4000 720 0 0 4720 1642 35 3078 24 • NUMEROLIITE 2015 Taulukko eläkkeen karttuminen sosiaalietuuksista Sosiaalietuuksista karttuu eläkettä vain silloin, kun työansioita on työuran aikana ollut vähintään 17 128,41 euroa. Vanhempainpäivärahoja lukuun ottamatta eläkettä karttuu sosiaalietuuksista vain ajalta, jolta korvaus on maksettu henkilölle itselleen. Vanhempainetuudet Myöntäjä Etuuden peruste Ansaitun eläkkeen etuustaso Äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, osittainen vanhempain raha SVL (1224/2004) KELA Etuuden perusteena oleva työtulo, aina vähintään 713,68 e/kk. Äidin työskentelyn ajalta vähimmäispäivärahan määrä. 117% Työnantajalle maksetulta ajalta 17% 713,68 e/kk kotihoidontukikuukausilta 100 % - - Kotihoidontuki VEKL* (644/2003) KELA * Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta Sairaus- ja kuntoutusetuudet Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha Työeläkelaitokset Tulevan ajan ansio 65 % Kelan kuntoutuslain (566/2005) mukainen kuntoutusraha Kela Kuntoutusrahan perusteena oleva ansio 65 % Tapaturmavakuutusta koskevien säännösten perusteella myönnetty päiväraha Tapaturmayhtiöt Korvauksen perusteena oleva työansio (= etuus), ei kuitenkaan, jos ansionmenetyskorvaus on maksettu eläkkeen lisänä 65 % Liikennevakuutusta koskevien säännösten perusteella myönnetty ansionmenetyskorvaus Liikennevakuutusyhtiöt Ks. tapaturmavakuutus 65 % Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 25 Sairaus- ja kuntoutusetuudet Sotilastapaturmavakuutusta koskevien säännösten mukainen päiväraha Valtiokonttori Ks. tapaturmavakuutus 65 % Sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha SVL (1224/2004) Kela Sairauspäivärahan perusteena oleva sairausvakuutuslaissa tarkoitettu työtulo, osasairauspäivärahassa puolet tästä 65 % Sairauspäiväraha vähimmäistasoisena TTL:n peruspäivärahan jälkeen Kela 1427,36 e/kk 0% Vuorottelukorvaus (Vuorotteluvapaalaki 1305/2002) Työttömyyskassat Ansiosidonnaisen vuorottelukorvauksen perusteena oleva työansio 55 % Työttömyysturvalain mukainen ansioon suhteutettu päiväraha (TTL 1290/2002) Työttömyyskassat Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva ansio 75 % Työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki Kela 1 427,36 euroa/kk 0% Koulutusrahasto Aikuiskoulutustuen perusteena oleva ansio, yrittäjillä 713,68 euroa/kk 65 % Kela 713,68 euroa/kk tutkinnon tason mukaan määräytyvältä ajalta 100 % Koulutusetuudet Aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukainen aikuiskoulutustuki Tutkinto Ammatillinen perustutkinto VEKL* (644/2003) 26 • NUMEROLIITE 2015 Opiskelusta karttuva eläke Tutkinnosta karttuva eläke lasketaan noin 714 euron kuukausiansion mukaan vuonna 2015, mistä eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa. Eläkettä ei kartu tutkinnon todelliselta suoritusajalta vaan tutkinnon mukaiselta laskennalliselta opiskeluajalta. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta eläkettä kertyy enintään kolmelta ja ammattikorkeakoulututkinnosta enintään neljältä vuodelta Alemmasta korkeakoulututkinnosta eläkettä karttuu enintään kolmelta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta enintään viideltä vuodelta. Eläkettä karttuu opiskelusta kuitenkin enintään vain viideltä vuodelta, vaikka henkilö suorittaisi useamman tutkinnon. lesken oma eläke 100 100 100 41 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 200 100 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 200 200 200 200 400 600 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 300 300 300 300 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 400 400 400 400 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 500 500 500 500 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 600 600 600 600 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 700 700 700 700 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 800 800 800 800 0 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 0 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 0 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 0 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 0 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 0 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 0 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 0 41 141 241 341 441 541 641 741 841 41 141 241 341 441 541 641 741 841 141 241 341 441 541 641 741 841 241 341 441 541 641 741 841 341 441 541 641 741 841 941 941 1041 941 1041 1141 941 1041 1141 1241 941 1041 1141 1241 1341 941 1041 1141 1241 1341 1441 941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641 941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641 1741 941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641 1741 1841 941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641 1741 1841 1941 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000 edunjättäjän eläke NUMEROLIITE 2015 • 27 Vähennetty leskeneläke 2015 Eläketurvakeskus Työeläkejärjestelmän palvelukeskus Eläketurvakeskus (ETK) Asiakaspalvelu: Kirjurinkatu 3, Itä-Pasila, Helsinki 00065 Eläketurvakeskus Puhelin 029 411 20 • Asiakasneuvonta 029 411 2801 www.tyoelake.fi • www.etk.fi • www.elakeuudistus.fi Kuva: Johner Bildbyrå AB PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
© Copyright 2025