VVY 2014 netti versio 27.3.
Toiminta Toiminta 2014 2014 Vesilaitosyhdistys Vesilaitosyhdistys 1. Toimitusjohtajan katsaus ........................................................................................................ 3 2. Vuosi 2014 vesihuoltoalalla ................................................................................................... 4 Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Vesilaitosyhdistys valvoo jäsentensä etuja, 3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio ......................................................................................... 6 3.1 Vuosikokous ........................................................................................................... 6 3.2 Vaalitoimikunta ...................................................................................................... 6 3.3 Hallitus .................................................................................................................. 6 3.4 Työvaliokunta ......................................................................................................... 7 3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat .................................................................................. 7 3.6 Asiantuntijaryhmät ................................................................................................. 7 3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta ................................................. 7 3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä .......................................................................... 8 3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt ........................................................................ 8 4. Edunvalvonta ......................................................................................................................... 9 palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. 4.1 Yleistä ................................................................................................................... 9 4.2 Edustusvuosi 2014 ................................................................................................ 9 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ................................................................ 10 4.4 Edustukset ........................................................................................................... 10 5. Kehittäminen........................................................................................................................ 12 5.1 Yleistä ................................................................................................................. 12 Olemme asiantunteva, yhteistyökykyinen ja vaikuttava vesihuoltoalan 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA ................................................. 12 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ................................................................. 12 5.4 Muut kehittämishankkeet ..................................................................................... 13 6. Koulutus ............................................................................................................................ 14 7. Vesihuoltopäivät .................................................................................................................. 15 8. Jäsenpalvelut ....................................................................................................................... 16 edunvalvontajärjestö ja 8.1 Yleistä ................................................................................................................. 16 suunnannäyttäjä. 8.3 Viestintä .............................................................................................................. 17 8.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu ............................................................. 16 Joustava palvelumme vastaa 8.4 Julkaisut .............................................................................................................. 17 jäsenistön tarpeita. 9.1 Numeroidut ansiomerkit ....................................................................................... 18 9.2 Ansiomerkit 2014 ................................................................................................ 18 9.3 Myönnetyt stipendit ja palkinnot .......................................................................... 19 9. Kunniamaininnat ................................................................................................................. 18 Tuellamme Suomen vesihuoltopalvelut ovat luotettavia ja korkealaatuisia. 10. Hallituksen toimintakertomus ............................................................................................... 20 10.1 Tuloslaskelma ja tase ........................................................................................... 22 11. Jäsenkunta .......................................................................................................................... 24 12. Yhdyskuntatekniikka-näyttely ............................................................................................... 26 1. Toimitusjohtajan katsaus Vesilaitosyhdistyksen toiminta ja sen kehittäminen jatkui vuonna 2014 strategian linjausten mukaisesti ja mielestäni onnistuneesti. Vuoden 2014 aikana arvioitiin strategiakauden 2010-2015 toimintaa ja valmisteltiin seuraavan kauden 2016-2020 strategiatyötä. Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2014 lopussa oli 293. Jäsenmäärä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna kutakuinkin samana, vaikka vuoden mittaan tuli sekä uusia jäseniä että entisiä erosi. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita. Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä oli vuoden lopussa 151. Yhteistoimintajäsenten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuosina yhteistoimintajäsenten lukumäärä on jonkin verran vaihdellut ja perinteisesti sekä uusia yhteistoimintajäseniä että eroamisia tulee enemmän kuin varsinaisten jäsenten osalta. Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli edelleen keskeisin ja jäsenpalveluiden ja koulutuksen ohella työmäärältään merkittävin osa-alue toiminnassamme. Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen jatkui toimintavuoden aikana. Syksyllä 2014 vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat vihdoin voimaan. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EurEau:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa oli edelleen tiivistä. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminta jatkui vilkkaana viime vuosina tehdyn laajentamisen ja uudistamistyön pohjalta. Uusi hankerekisteri otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 aikana laadittiin kehittämis- ja jäsenpalvelutyön tuloksena useita laitosten käyttöön tarkoitettuja oppaita ja ohjeita. VVY:n koulutustoiminta jatkui vuonna 2014 tarjonnaltaan monipuolisena eri ammattiryhmille suunnattuna täydennyskoulutuksena. Koulutustoiminnan kehittämistä jatkettiin vuosille 2014-2018 laaditun kehittämissuunnitelman pohjalta. VVY käynnisti loppuvuodesta vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen. Valtakunnalliset Vesihuolto 2014 -päivät järjestettiin pitkästä aikaa Helsingissä ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä. Yhdistyksen oman viestinnän ohella tarjottiin viestinnän tukea jäsenlaitoksille mm. aktiivisen viestintäverkoston kautta. VVY osallistui syksyllä 2014 Kuntamarkkinoille omalla osastollaan. Yhdistyksen taloudellinen tulos jäi selvästi suunniteltua huonommaksi, mutta tase on edelleen vakaalla pohjalla. Suurimmat tekijät tuloksen alijäämälle olivat koulutuksen pienentynyt kysyntä ja järjestelyiltään tavanomaista kalliimmat vesihuoltopäivät. Jonkin verran tulokseen vaikutti myös loppukesästä tapahtunut toimiston muutto uudempiin tiloihin. Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä aktiivisesti toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä. Osmo Seppälä toimitusjohtaja 3 2 Vuosi 2014 vesihuoltoalalla 2 Sääolot ja ilmastonmuutos Suomen ilmasto näyttää viime vuosina muuttuneen lämpimämpään suuntaan, joskin vaihtelut ovat aikaisempaa suurempia. Alkuvuosi 2014 oli pääosin tavanomaisempaa lämpimämpi, vaikka tammikuun loppupuoli olikin varsin kylmä. Alkukesä oli varsin kolea, mutta loppukesä ja alkusyksy vastaavasti lämpimiä. Esimerkiksi Helsingissä vuoden 2014 keskilämpötila oli +7,3 astetta, joka on 1,4 astetta korkeampi kuin vuosien 1981-2010 keskiarvo ja toiseksi lämpimin vuosi sitten vuoden 1900. Sodankylässä vuoden 2014 keskilämpötila oli +1,5 astetta kun vuosien 1981-2010 keskiarvo on -0,4 astetta. itäisessä Suomessa. Suomussalmella satoi tuolloin pesäpallon kokoisia jättirakeita. Viime vuosien tavoin myös joulukuussa esiintyi voimakkaita tuulia. Vuonna 2014 satoi suuressa osassa maata keskimääräistä niukemmin. Vuoden sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin 400 mm ja Kainuun 700 mm välillä. Runsassateisimpia kuukausia olivat maan itäosassa toukokuu ja muualla heinä- ja elokuu. Vähäsateisimpia kuukausia olivat tammi- ja huhtikuu. Joulukuussa satoi koko maassa tavallista enemmän, eniten rannikkoalueella ja Kainuussa. Etelä-Suomessa vuoden 2014 sademäärät jäivät viime vuosikymmenten pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Vuosisadanta Helsingissä oli noin 600 mm, kun vuosien 1981-2010 keskiarvo on 655 mm. Alkuvuosi 2014 oli maassamme poikkeuksellisen vähäluminen. Maan keskiosissa lunta oli laajoilla alueilla vähemmän kuin koskaan aikaisemmin noin 70-vuotisella havaintojaksolla. Pohjoisimmassa Suomessa lumensyvyys oli normaali, kun taas Keski- ja Etelä-Suomessa maa oli esimerkiksi maaliskuussa lähes lumeton. Syksyn ensilumi sen sijaan tuli maan itä- ja pohjoisosissa jo syyskuun loppupuolella. Vuosi 2014 oli vesioloiltaan erikoinen, sillä poikkeuksellisen vähälumisesta viime talvesta johtuen kevättulvat jäivät monin paikoin pieniksi. Suurimmat virtaamat mitattiinkin tavanomaisesta vuodesta poiketen kevään sijaan heti tammikuun alussa tai vasta marras-joulukuussa. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikon joissa vuoden suurimmat virtaamat mitattiin vasta joulukuun alkupuolella Heinäkuussa koettiin rajuja ukkosmyrskyjä. Heinäkuun lopussa Helena-myrsky aiheutti tuhoja etenkin Tammi-maaliskuussa pohjaveden pinnat olivat koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta 4 10–30 cm yli ajankohdan keskiarvon. Pinnankorkeudet kääntyivät monin paikoin laskuun aikaisen kevään vuoksi noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. Maan pohjoisosissa runsaan lumipeitteen sulaminen täydensi pohjavesivarastoja vielä pitkälti kesäkuuhun. Helteinen kesä ja kuiva syksy laskivat suuressa osassa maata pohjavedenpintoja loka-marraskuun vaihteeseen asti. Sateisen loppuvuoden ansiosta pohjaveden pinnat lähtivät nousuun ja olivat joulukuussa suuressa osassa maata 5–20 cm yli ajankohdan keskiarvon. Yleinen taloudellinen tilanne Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei valitettavasti tapahtunut vielä vuoden 2014 aikanakaan käännettä parempaan. Maailmantalous ei lähtenyt kasvamaan, vaikka muun muassa Yhdysvalloissa oli jo talouskasvun merkkejä. Euroalueen tilanne on jatkunut varsin huonona, mikä on edelleen pitänyt Suomen talouden alavireisenä. Vuoden aikana Venäjän talous on jatkanut laskuaan, joka vaikuttaa varsin suorasti myös Suomen taloustilanteeseen Venäjän ollessa eräs tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Venäjän vastaiset talouspakotteet vaikeuttivat Suomen vientiä Venäjälle. Suomen talouskehitys on ollut heikompaa kuin useimpien verrokkimaidemme. Se lienee osoitus siitä, että taloustilanteemme on suurelta osin enemmän seurausta Suomen omasta kyvyttömyydestä talouden rakenteellisiin uudistuksiin kuin Euroopan tai maailmanlaajuisesta taantumasta. Maamme tilanne on jatkunut vaikeana niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Vuoden mittaan olemme lukeneet toistuvasti uutisia mittavista irtisanomisista ja yhteistoimintaneuvotteluista. Sekä valtiontalous että kuntien talous ovat jatkaneet alamäkeään. Vaalikauden lähestyessä loppuaan suurten rakenteellisten uudistusten tekeminen on siirtynyt, eikä poliittista tahtoa tehdä isoja vaikeita päätöksiä ole oikein löytynyt. Maamme kuntien taloustilanne on edelleen heikentynyt vuoden 2014 aikana. Varsin monessa kunnassa on käyty yt-neuvotteluja ja henkilöstön lomautukset tai vähennykset ovat olleet yleisiä. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Kuntien määrä maassamme pysyi vuoden 2014 samana ollen yhteensä 320. Vuoden 2015 alussa toteutuu kolme kuntaliitosta: Kuopion ja Maaningan, Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen yhdistymiset. Kuntarakenneuudistus ja siihen liittyen runsaiksi ennakoidut kuntaliitokset ovat toistaiseksi jäämässä odotustilaan. Tähän vaikuttaa osaltaan myös sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva sote-uudistus, joka toteutuessaan siirtää tehtäviä kunnilta laajoille sote-vastuualueille. Pääkaupunkiseudulla ja laajemmin Uudenmaan alueella on jatkettu valmistelua erityisestä metropolihallinnosta. Tätä koskeva hallituksen esitys tuli lausunnoille vuoden lopussa. Samaan aikaan on tehty kuntajakoselvityksiä mm. laajan metropolikaupungin muodostamiseksi Helsingin seudulle. Vesihuoltolaitosten organisoinnissa suurimmat muutokset ovat viime aikoina toteutuneet kuntaliitosten ohella erilaisissa yhtiöittämisratkaisuissa. Kuntien vesihuoltolaitoksia on lisääntyvästi yhtiöitetty usein samaan organisaatioon muiden toimialojen – kuten sähköverkko- tai kaukolämpötoiminta – kanssa. Pienten vesihuoltolaitosten yhdistyminen suuremmiksi alueellisiksi vesihuoltolaitoksiksi ei ole edistynyt, vaikka se on sekä ohjaavien viranomaisten että Vesilaitosyhdistyksen toiveena. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveys- ministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttamista on valmisteltu jo vuodesta 2008 lähtien. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat eduskunnan käsittelyyn talvella 2014 ja muutokset astuivat voimaan syyskuun 2014 alussa. Keskeisiä vesihuoltolakiin tulleita muutoksia ovat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulee suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueella. Kunta voi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädetään vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa on myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttiin. Tämä perustui hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyrittiin mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan 1.1.2014. Osuuskuntien toiminta lähenee uuden lain myötä jossain määrin luonteeltaan osakeyhtiöiden toimintaa. Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja ympäristönsuojeluasetus 713/2014 astuivat voimaan syyskuun alussa. Uudessa laissa teollisuuspäästödirektiivi (IED -direktiivi) tuodaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tavoitteena on myös tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Ympäristönsuojelulain keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyvät kuitenkin ennallaan. Ympäristönsuojelulain uudistuksen toisessa vaiheessa on selvitetty ympäristölupien tarkistamismenettelystä luopumista, ympäristöluvan yhdistämistä maa-aineslain mukaiseen maa-aineslupaan ja eläinsuojien luvanvaraisuuskynnyksen nostamista. Tähän toiseen vaiheeseen liittyvä hallituksen esitys (HE 257/2014) on annettu eduskunnalle marraskuussa 2014. Ympäristölupamenettelyn kehittämistä koskeva työ jatkuu. Vuonna 2015 tullaan tarkastelemaan joidenkin toimintojen osalta siirtymistä ympäristölupien sijasta normisäätelyyn eli säädöksissä asetettaviin toiminnan päästöraja-arvoihin. 5 Talousvesiasetuksen muutos (442/2014) tuli voimaan syyskuun 2014 alussa. Siinä säädetään mm. vesihuoltolaitoksen valmiudesta aloittaa talousveden desinfiointi kuuden tunnin kuluessa mahdollisesta veden saastumisepäilystä. Talousvesiasetuksessa edellytetään myös, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen talousveden laadun turvaamiseksi laatima erityistilannesuunnitelma sovitetaan yhteen mm. vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman kanssa. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa valtiontuki uusiin hankkeisiin on kokonaan päättymässä. Aikaisemmin käynnistyneisiin hankkeisiin valtiontukea on edelleen saatavissa, mutta tuen kokonaismäärä on edelleen laskenut aiemmista vuosista. Vesihuollon riskienhallintaan ja varautumiseen uusia työkaluja Tehokas vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen perustuu systemaattiseen riskin arviointiin. Riskin arvioinnin avulla tunnistetaan omassa toiminnassa mahdolliset häiriötilanteet, joihin palvelujen turvaamiseksi pitää varautua ja joiden vaikutuksia pitää minimoida. Vuoden 2014 aikana työstettiin vesihuoltolaitosten käyttöön vuoden 2015 alussa tulevia verkkopohjaisia työkaluja riskin arviointiin ja riskienhallintaan (WSPja SSP-työkalut). WSP:n avulla hallitaan talousveden laaturiskejä ja SSP:n avulla viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen riskejä. Vesihuoltolain mukainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta pitää olla laitoksilla tehtynä vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä tärkeintä on varmistaa valmius tehokkaaseen ja oikeaan toimintaan. Usean tahon yhteistyönä on käynnistynyt hanke, jossa tehdään opas vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelman laatimista varten. Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Uuden VEETI-tietojärjestelmän toteutus käynnistyi vuoden 2014 aikana ja eteni jo lähes pilotointivaiheeseen. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio 3 3 3.1 Vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina 10.4.2014. Saapuvilla oli 31 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 99 ääntä 595 äänestä. 3.2 Vaalitoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Vaalitoimikunnan kokoonpano vuoden 2014 vuosikokouksesta lähtien: • • • Riitta Hänninen, Lahti Aqua Oy, 2013 – 2015, puheenjohtaja Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, 2014 – 2016 Hannu Isokangas, Kälviän Vesiosuuskunta, 2015 – 2017 3.3 Hallitus Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut kolme kertaa. HALLITUS Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja • Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Varapuheenjohtaja • Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy • • Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos • • Esa Jokela, Kokkolan Vesi • • Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy • • Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi • • Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi • • Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • • Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos • • Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto • • Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy • • Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi • • Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy • 6 Jouko Varis, Imatran Vesi Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta Jouko Grön, Loimaan Vesi Lasse Sampakoski, Lempäälän Vesi Esa Rauhala, Keminmaan Vesi Oy Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Oy Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy Risto Saarinen, Porvoon vesi Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto Esko Spets, Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka-liikelaitos, Vesihuolto Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy 3.4 Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden aikana neljä kokousta. • Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, puheenjohtaja • Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy, varapuheenjohtaja • Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos • Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy • Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi, varajäsen 3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat Tilintarkastaja • HTM, JHTT, Juha Koponen, BDO Yhtiötarkastus Oy Toiminnantarkastaja • Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Varatoiminnantarkastaja • Tuija Räty, tulosaluejohtaja, Helsingin seudun ympäristöpalvelut 3.6 Asiantuntijaryhmät Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen ja toimiston apuna. Hallituksen nimeämänä on toiminut neljä asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien valmisteluun sekä suunnittelivat koulutusta. • • • • • • • Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, puheenjohtaja Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi Marko Nurmikolu, Suomen Kuntaliitto Juha Nurminen, Kajaanin Vesi Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.2 Vesilaitosryhmä Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen uudistusta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä, vesihuoltolain muutosta sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden II ja III uudistamista, biosidiasetuksen vaikutuksia juomaveden käsittelykemikaaleihin ja direktiiviä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen nopeuttamiseksi. Vesilaitosyhdistyksen UV- ja kloorausoppaiden päivitys, WSP:n ja SSP:n websovelluksen kehittäminen, pohjoismaisen Hyvä desinfiointikäytäntö -oppaan laadinta ja Vesihuoltolaitoksen työturvallisuusohje olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet. • Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Vesihuolto, puheenjohtaja (alkuvuosi) • Markku Lehtola, Kuopion Vesi, puheenjohtaja (loppuvuosi) • Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi • Ismo Lindfors, Porin Vesi (loppuvuosi, Emmi-Maria Ukon varajäsen) • Jari Mäntylä, Seinäjoen Vesi Oy • Jouni Räisänen, Napapiirin Vesi (loppuvuosi) • Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy (alkuvuosi, vanhempainvapaalla) • Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys • Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen erityisesti aineiden tarkkailussa ja hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Ryhmä priorisoi viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi laitoslähtöisiä hankkeita. • • • • • • • • • Riitta Moisio, Lappeenrannan Lämpövoima Oy, puheenjohtaja (alkuvuosi) Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, puheenjohtaja (loppuvuosi) Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi Tiina Oksanen, Riihimäen Vesi Risto Saarinen, Porvoon vesi (loppuvuosi) Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.6.4 Koulutustyöryhmä Koulutustyöryhmässä käsitellään Vesilaitosyhdistyksen tulevia koulutuksia, niiden sisältöä ja aikataulutusta sekä koulutustoiminnan talouteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmällä oli neljä kokousta. Vuosi 2014 oli koulutustyöryhmän toinen toimintavuosi hallituksen asettamana pysyvänä asiantuntijaryhmänä. Koulutustyöryhmä valmisteli koulutuksen uusia osallistumismaksuja sekä vei eteenpäin koulutustoiminnan kehittämissuunnitelman mukaisia hankkeita, mm. vesihuoltoalan osaamiskriteerien määrittelemistä. • Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja • Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta • Petteri Jokinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy • Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi • Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi • Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys • Anna-Maija Hallikas, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta 3.6.1 Hallinto- ja talousryhmä 3.6.3 Viemärilaitosryhmä Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti seitsemän kokousta. Ryhmä osallistui mm. lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun ja seurasi EurEau:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Lisäksi ryhmässä seurattiin vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Hallinto- ja talousryhmä jatkoi sopimusmallin ja yleisten toimitusehtojen mallin päivittämistä, joka oli toimintavuonna ryhmän merkittävin hanke, ja sai sen omalta osaltaan valmiiksi. Lisäksi ryhmä esitti oman toimialansa kehittämishankkeita ja seurasi niiden toteuttamista. Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2014 aikana viemärilaitosryhmä seurasi toimialaansa liittyvien säädösten ja ohjelmien valmistelua ja kommentoi toimialansa näkökulmasta ympäristönsuojelulain uudistusta, kunnan jätehuoltomääräysten luonnosta, maaseudun kehittämisohjelmaa, ympäristökorvausta, EU:n fosforikonsultaatiota, HELCOM asiakirjoja sekä vesienhoidon toimenpiteiden ohjeistusta. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat vesiympäristölle vaarallisista 7 Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten toimintaa edistävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää yhdeksänjäseninen toimikunta, jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus. Toimikunta piti kaksi kokousta. • Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi, puheenjohtaja • Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy • Pentti Janhunen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy • Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi • Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi (loppuvuosi) • Mirva Levomäki, Turun seudun puhdistamo Oy (loppuvuosi) • Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy (loppuvuosi) • Ilkka Mikkola, Porin Vesi (alkuvuosi) • Jukka Tyrväinen, Jyväskylän Energia Oy (loppuvuosi) • Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy (alkuvuosi) • Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy (alkuvuosi) • Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys • Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys • Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti kuusijäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta. • Toni Haapakoski, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, puheenjohtaja • Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi • • • • • Mats Blomberg, Porvoon vesi Riitta Lindström, Oulun Vesi Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos Annika Rautanen, Kuopion Vesi Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys, sihteeri 3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt • • • Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto, edunvalvonta- ja kehittämistehtävät Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja laitostekniikkaan liittyvät asiat, Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelyn johtaja, toimiston tietotekniset palvelut Toimistosihteeri Heli Tappola, jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti, toimistopalvelut, Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelyn sihteeri Anna-Maija, Osmo, Mika, Anneli. Takarivissä vasemmalta: Heli, Saijariina, Merja, Eeva, Riina, Minna. 8 • Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus • Taloussihteeri Merja Kolkka, laskutus, palkat ja palkkiot • Koulutussuunnittelija Minna Laurila, koulutus • Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas, koulutus, Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelyn näyttelypäällikkö • Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen, talousvesiin liittyvät asiat, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö • Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä lainsäädäntö • Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko, jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja vesiensuojeluun liittyvät asiat 4 4 Edunvalvonta 4 4.1 Yleistä 4.2 Edustusvuosi 2014 Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta välittämään kuvaan. EurEau:n yleiskokous, General Assembly • Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen. EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EurEau:ssa. Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu useiden valtion asettamien työryhmien jäsenenä ja antamalla lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. EurEau:n organisaatiota muutettiin vuonna 2012 siten, että hallituksen ja yleiskokouksen (EurEau:n yleiskokous, General Assembly) roolit yhdistettiin. Yleiskokous kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EurEau:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin lisäksi mm. EurEau:n strategiaa vuosille 2015-2017. EurEau:n komissiot EU1 Juomavesi, Drinking Water • Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys • Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy (alkuvuosi) • Markku Lehtola, Kuopion Vesi (loppuvuosi) Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission ehdotuksia juomaveden radioaktiivisuutta koskevaksi direktiiviksi, juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamiseksi sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista edistäväksi direktiiviksi. Muita komission seuraamia aiheita 9 olivat biosidiasetuksen vaikutukset talousveden desinfiointikemikaaleihin, pohjavesidirektiivin liitteiden I ja II uudistaminen, prioriteettiainedirektiivin päivittäminen, raakavesien suojelu haitallisilta aineilta ja WSP:t vesilaitoksilla. EU2 Jätevesi, Waste Water • Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys • Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa prioriteettiainedirektiivin toimeenpano, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, Euroopan komission kuuleminen fosforin kestävästä käytöstä, veden kierrätyksen konsultaatio, vaarallisen jätteen määritelmän uudistaminen sekä laajakaistojen asentamista koskevat säädökset. Lisäksi jätevesikomissiossa seurattiin vesipuitedirektiivin, tulvadirektiivin, meristrategiadirektiivin, yhdyskuntajätevesidirektiivin ja uimavesidirektiivin toimeenpanoa. EU3 Lainsäädäntö ja talous, Legislation and Economics • Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys • Pekka Pesonen, Tampereen Vesi (alkuvuosi) • Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (loppuvuosi) Lainsäädäntö- ja talouskomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsi- teltiin direktiivien valmistelua ja toteuttamista, kuten mm. vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvää oikeuskäytäntöä, kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin vaikutuksia, maksuja koskevia periaatteita ja vesihuoltolaitosten talouden hallintaa ja seurantaa. Komissioiden kokousten yhteydessä pohjoismaiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin asioihin. IWA International Water Association on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää alan tutkimuksen soveltamista käytäntöön. Vesilaitosyhdistys ja Suomen Vesiyhdistys edustavat Suomea IWA:ssa. Yhdistykset maksavat jäsenmaksun puoliksi. Suomen Vesiyhdistyksen yhteydessä toimivassa IWA-toimikunnassa Vesilaitosyhdistyksen edustajina olivat Mika Rontu ja Osmo Seppälä. Vesihuoltopooli Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksella toimiva vesihuoltopooli tukee vesihuoltoalan varautumista vakaviin normaaliolojen häiriöihin ja poikkeusoloihin. Poolin toimintaa ohjaava poolitoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kertomusvuosi oli vesihuoltopoolin kahdeksas täysi toimintavuosi. Pooli järjesti yhdessä HS-Veden kanssa harjoituksen, jonka yhteydessä laadittiin vesihuoltolaitoksille opas harjoitusten järjestämiseen. Syksyllä 2014 käynnistettiin opashanke vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautumisen ohjeistamiseksi. Vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin yhteisjulkaisu ”Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistaminen” julkaistiin ruotsiksi. Lisäksi edistettiin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämän ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille tarkoitetun HUOVI-portaalin käyttöönottoa toimialalla. Ympäristövaliokunta • Kuuleminen 14.2.2014 hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta HE 218/2013 vp • Kuuleminen 16.9.2014 hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta HE 101/2014 vp • Lausunto koskien valtion vuoden 2015 talousarviota HE 131/2014 vp Elintarviketurvallisuusvirasto Evira • Lausunto uuden tyyppinimen ”vanhennettu puhdistamoliete” lisäämisestä kansalliseen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon Liikenne- ja viestintäministeriö • Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta Maa- ja metsätalousministeriö • Lausunto luonnoksesta ilmastonmuutoksen kansalliseksi sopeutumisstrategiaksi 2022 • Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eläimistä saatavista sivutuotteista ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Opetushallitus • Lausunto ympäristöalan erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta Sosiaali- ja terveysministeriö • Lausunto HE:stä eduskunnalle laeiksi terveydensuojelulain ja elintarvikelain maksullisuutta koskevien säännösten muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö • Lausunto valtioneuvoston luonnonvaraselonteon linjausten päivityksestä eduskunnalle • Kommentit vesihuoltolain (119/2001) muutosten vaikutuksesta erityisalojen hankintalain valmisteluun Valtiovarainministeriö • Lausunto kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta 4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ja kannanotot Kertomusvuonna annettiin kirjallisia lausuntoja, kannanottoja ja kommentteja seuraavasti: Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta • Kuuleminen 27.2.2014 hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta HE 218/2013 vp • Lisäselvitys hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta HE 218/2013 vp • Lausunto koskien valtion vuoden 2015 talousarviota HE 131/2014 vp Ympäristöministeriö • Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (pohjavesien suojelun sääntelyn kehittäminen) • Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamisesta • Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta • Lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi • Lausunto yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) kansallisesta toimeenpano-ohjelman luonnoksesta • Lausunto pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiasta 10 Ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi annettu lausunnot Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. 4.4 Edustukset Vesilaitosyhdistyksellä on ollut edustajat muun muassa seuraavissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä: Osmo Seppälä • Ympäristöviestintä YVT Oy:n hallitus (Vesitalous-lehti) • Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) • VETO -täydennyskoulutusohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja • Suomen vesifoorumi ry:n talousvaliokunnan ja työvaliokunnan jäsen • Euroopan benchmarking -työryhmä (EBC), Steering Committee -jäsen • NORDIWA, Steering Committee -jäsen • Suomen IWA-toimikunnan jäsen ja Vesiyhdistyksen hallituksen varajäsen • Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen ohjausryhmä (MMM) • Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen ohjausryhmä • Omaisuudenhallinta (Asset management) -seurantaryhmä (SR 212) (SFS) • ROTI 2015 Yhdyskuntatekniikka -paneelin jäsen • Vesihuoltolain 17 a §:n mukaista sopimusta ja 19 a §:n mukaista korvausta yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä käsittelevän hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Anna-Maija Hallikas • Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelytoimikunta • Vesihuoltolaitosten työturvallisuus-oppaan ohjausryhmä • Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen ohjausryhmä Riina Liikanen • CEN/TC 164 Water Supply kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) • Isojen laitosten WSP-työryhmä (STM) • Kiinteistöjen WSP-työryhmä (STM) • Pienten laitosten WSP-työryhmä (STM) • Pohjavesiseurannan yhteistyöryhmä (SYKE) • Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ohjelmatoimikunta (Vesilaitosyhdistys) • Talousveden turvallisuussuunnitelman johtoryhmä (STM) • Vesihuoltolaitoksen varautumisoppaan ohjausryhmä (Vesihuoltopooli) • Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö (Huoltovarmuuskeskus) • Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) • WSP-valmiussuunnittelutyöryhmä (Valvira) Mika Rontu • CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry) • CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka työryhmä 22 rakennusten ulkopuolinen viemäröinti (CEN) • Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin työryhmä (LVM) • Mittauslaitelain asetustyöryhmä (Metrologian neuvottelukunnan mittauslaitelakijaosto) • Muoviputkien laajennettu hitsaustyöryhmä (Muoviteollisuus) • Pohjoismaisen jätevesikonferenssin ohjelmatoimikunta (NORDIWA) • Pohjoismainen muoviputkien sertifioinnin neuvottelukunta (INSTA-CERT) • PT 16 Infra tietopalvelun päätoimikunta (Rakennustietosäätiö) • TK 280 Infra laatuvaatimukset -toimikunta (Rakennustietosäätiö) • Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen hankeryhmä (MMM) • Viemäreiden rakenteita rikkomatta toteutettavien saneerausmenetelmien kansallisen hyväksyntämenettelyn kehittäminen (Vesi-Instituutti Wander) • Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelytoimikunta Anneli Tiainen • Taloudellisiin kysymyksiin erikoistunut työryhmä (EurEau 3) • Pohjoismaiden järjestöjen juristit • Elintarviketeollisuuden vesihuolto-oppaan ohjausryhmä (MMM) • Vesihuoltoverkostot ja maantiet -opashankkeen ohjausryhmä (Liikennevirasto) • Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) • • • Vesihuoltojohtojen siirron kustannusvastuut -hankkeen ohjausryhmä (Kuopion Vesi/Pöyry Finland Oy) Työkalu vesihuoltolaitosten yhdistämiseen -hankkeen ohjausryhmä (Veela Oy) Vesihuoltolain 17 a §:n mukaista sopimusta ja 19 a §:n mukaista korvausta yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä käsittelevän hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Saijariina Toivikko • Ravinteiden kierrätyksen seurantatyöryhmä (YM) • Lannoitevalmistesektorin tulevaisuustyöryhmä (MMM) • Laatunormityöryhmä II (YM) • Lannoite- ja kasvualusta-alajaosto (MMM) • Haitalliset aineet työryhmä (MMM) • Maaperä- ja lietemenetelmien standardisoinnin seurantaryhmä (SYKE) • Sanitation Safety Plan -ohjausryhmä (STM) • Jätevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi PRecover ohjausryhmä (VTT, MTT) • N-SINK ohjausryhmä (Helsingin yliopisto, SYKE) • Esiselvitys puhdistamolietteiden ominaisuuksien merkityksestä jäteluokituksessa (HAZLIE) ohjausryhmä (VTT) • Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy) • HELCOM EurEau observer (HELCOM) • Kestävä toimeenpano -työryhmä (EurEau) • Teollisuusjätevesityöryhmä (EurEau) • Haitta-aineet yhteistyöryhmä (EurEau) • Lietetyöryhmä (EurEau) Tuula Laakso, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Vesimikrobiologian standardisointityöryhmä (THL) Eija Lehtinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Ympäristönäytteenoton sertifiointilautakunta (SYKE) Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut Miikka Pekkarinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Vesihuoltolain 17 a §:n mukaista sopimusta ja 19 a §:n mukaista korvausta yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä käsittelevän hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto) Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy • Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen (Huoltovarmuuskeskus) Seppo Väliaho, Keuruun Vesi • Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelytoimikunta Vesienhoitolain mukaisissa alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä on toiminut Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten edustajia. Lisäksi Vesilaitosyhdistyksen henkilökunta osallistui epävirallisiin työryhmiin valtionhallinnossa, tutkimusja kehittämishankkeissa sekä järjestösektorilla. Timo Heinonen, HS-Vesi • Vesihuoltopoolin toimikunnan puheenjohtaja (Huoltovarmuuskeskus) • Vesihuoltoverkostot ja maantiet -opashankkeen ohjausryhmä (Liikennevirasto) Vuoden 2014 työtuntien jakauma 2,7 Projektit 14,6 Hallinto 6,9 Laskutettava työ 29,1 Koulutus Kehittäminen 5,5 Jäsenpalvelut 15,5 25,7 Edunvalvonta 0 5 10 15 20 25 % kokonaistyötuntimäärästä 11 30 35 Kehittäminen 5 5 5.1 Yleistä Kehittämistyössä Vesilaitosyhdistys tuottaa jäsentensä tarpeisiin erilaisia oppaita ja suosituksia sekä teknisiä ja hallinnollisia julkaisuja. Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämän vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän avulla jäsenlaitokset kokoavat laitosten tarpeita palvelevia tunnuslukuja kehittämistyön pohjaksi. Tavoitteena on yhdessä vuosittain koottavien taksatietojen kanssa tuottaa jäsenlaitosten keskenään tekemän benchmarkingin pohjaksi tarvittavaa tietoa. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tukee laitostoiminnan kannalta tarpeellisia kehittämishankkeita. Rahaston varat käytetään lyhentämättöminä hankkeisiin, joista päättää rahaston jäseniä edustava Kehittämisrahaston toimikunta. Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ovat olleet myös Kehittämisrahaston jäseniä. Jäsenpohjan laajentumisen lisäksi rahaston toimintaa uudistettiin ottamalla perinteisten kaikille avoimien yleisen haun hankkeiden rinnalle ns. laitoslähtöiset hankkeet, jotka toteutetaan vesihuoltolaitoksilla havaittujen kehittämistarpeiden perusteella. 5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA Vuosi 2014 oli vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän yhdeksäs toimintavuosi. Vuoden lopussa järjestelmässä oli 49 jäsenlaitosta. Ne on merkitty sivujen 24-25 luetteloon. Tunnuslukujärjestelmä on web-pohjainen järjestelmä, jossa liittymismaksun lisäksi peritään vuotuista käyttömaksua. Maksut on sidottu Vesilaitosyhdistyksen jäsenmaksuun. Tunnuslukujärjestelmässä on 67 tunnuslukua, jotka järjestelmä laskee 144 perustiedosta. Mukana olevat vesihuoltolaitokset syöttävät perustiedot järjestelmään vuosittain. Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän nimestä järjestettiin kilpailu ja nimeksi valittiin VENLA. Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Sitä käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja usein nimenomaan laatujärjestelmän osana. Perusidea on toisilta joko saman alan tai eri toimialan yrityksiltä oppiminen. Vertaamisessa käytetään samoilla periaatteilla kerättyjä keskeisiä tunnuslukuja. Samalla voi seurata oman toiminnan kehitystä. 5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vuosi 2014 oli Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston yhdestoista toimintavuosi. Kehittämisrahasto tukee vesihuoltolaitosten käytännön toimintaa hyödyttäviä ja laajasti alaa edistäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Rahaston myötä alan yhteinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on kasvanut huomattavasti. Vuonna 2014 Kehittämisrahaston rahoitusta myönnettiin seuraaville 24 hankkeelle yhteensä 337 570 euroa. Vuoden jäsenmaksukertymä oli 309 238 euroa. 12 Loput myönnetyt rahat vapautuivat peruuntuneista tai valmistuneista hankkeista. Laitoslähtöiset hankkeet: • Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas, Työterveyslaitos, 35 000 € • Rasvasivusto hanke, 15 000 € • Vesihuoltolaitosten vakuutusselvitys, 35 000 € • Vesihuoltoputkien siirtojen kustannusjako, Kuopion Vesi, 9 880 € • Parhaat käytännöt operatiivisten toimintojen yhdistämiseen kuntaliitosten yhteydessä, 15 000 € • Pohjavedensuojelun viestintämateriaali, 20 000 € • Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin varautumiseen, 10 000 € • Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen, MTT, 30 000 € • Työkalujen kehittäminen huleveden viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseen ja kohdentamiseen, Pöyry Finland Oy, 15 550 € Yleisen haun hankkeet: • Käyttöveden mikrobiologisen laadun reaaliaikainen seuranta REMOTE, Oulun yliopisto, 20 000 € • Vedenpuhdistuslaitoksen orgaanisen aineksen poiston tehostaminen kalvosuodatuksella, Aalto-yliopisto, 20 000 € • Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, 8 000 € • Kalsiumkarbonaattijauheet typenpoiston nitrifikaation alkalointikemikaaleina – diplomityö, Nordkalk Oy Ab, 5 000 € • Denitrifikaatiomittaukset ja minimiravinnetestit jätevedenpuhdistamoiden typpivaikutusten arvioinnissa, Helsingin yliopisto, 10 000 € • Kalvobioreaktoreiden (MBR) toteutukset ja mitoitus Suomen olosuhteissa, Ramboll Finland Oy, 10 000 € • Haitta-aineet lietteissä - täydentävä tutkimus mallinnukselle, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 9 000 € • Pohjaveden otto talousvedeksi Suomessa: teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien, ja riskien vertailu, Oulun yliopisto, 7 000 € • Vedenjakeluverkostojen hallinnan kehittämistarpeet, Aalto-yliopisto, 6 300 € • Etäluettavien vesimittareiden käyttö kiinteistökohtaisessa veden mittauksessa, Ylivieskan vok, 4 000 € • Polyamiinin käyttö jälkikäsittelyssä jätevedenpuhdistamolla, Seinäjoen Vesi Oy, 3 000 € • Perfluoro-oktaanisulfonaatin (PFOS) lähteet kunnallisissa jätevesissä, Envieno Ky, 6 000 € • Esiselvitys puhdistamolietteiden ominaisuuksien merkityksestä jäteluokituksessa, VTT, 19 840 € • PAH-yhdisteiden pitoisuudet kunnallisten jätevedenpuhdistamojen puhdistamolietteissä (PAHPULI), Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 4 000 € • Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen, SYKE, 20 000 € Kempeleen Vesihuolto Oy:n stipendi Kempeleen Vesihuolto Oy lahjoitti 50-vuotisjuhliensa muistamisista saadut lahjoitusvarat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolle. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta päätti myöntää suuruudeltaan 3.000 euron stipendin Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmälle opiskelijoiden käyttöön, kohdistettavaksi vesihuoltoon ja/tai vesihuoltolaitoksiin suuntautuvien tutustumismatkojen kustannusten kattamiseen. Stipendi luovutettiin Vesihuolto 2014 -päivillä Helsingissä. 5.4 Muut kehittämishankkeet Viestintäverkosto Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten Viestintäverkosto kokoontui kaksi kertaa. Osallistujat ovat laitosten viestinnästä vastaavia ja oman toimen ohella viestintää hoitavia. Tavoitteena on tukea laitosten viestinnän kehittämistä. Pohjoismainen juomavesikonferenssi Vesilaitosyhdistys järjesti 9. Pohjoismaisen juomavesikonferenssin yhteistyössä muiden pohjoismaisten vesilaitosyhdistysten ja NORDIWAn kanssa. Konferenssissa oli 226 kuulijaa ja 40 esitystä, jotka liittyivät talousveden hankintaan ja toimittamiseen. Samaan aikaan Finlandia-talossa oli Vesihuolto 2014 -päivät ja näyttely. Pohjoismainen jätevesikonferenssi Norsk Vann ja NORDIWA järjestävät neljännentoista pohjoismaisen jätevesikonferenssin 4.–6.11.2015 Bergenissä, Norjassa. Vesilaitosyhdistys on mukana konferenssia suunnittelevassa ohjelmatoimikunnassa. Kempeleen Vesihuolto Oy:n stipendin opiskelijoiden puolesta vastaanotti Sallanko Jarmo. Pohjoismainen juomavesikonferenssi ja Vesihuolto 2014 -päivät keräsivät yli 1000 osallistujaa. Tapahtumilla oli yhteisiä luentoja liittyen vesistöjen orgaanisen aineksen pitoisuuden kasvuun sekä talousveden toimintavarmuuteen. Pohjoismaisen juomavesikonferenssin esitykset simultaanitulkattiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 13 6 Koulutus 7 6 Vesilaitosyhdistyksen koulutuksien kohderyhmää ovat pääasiassa sen jäsenlaitosten ja yhteistoimintajäsenten henkilöstö. Koulutuksia järjestetään ympäri maata vesihuoltolaitoksilla eri työtehtävissä työskenteleville ja laitosten sidosryhmien edustajille. Vuonna 2014 noin kolmannes koulutuksista järjestettiin pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan koulutuskalenterin mukaisia koulutuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla. Vuosi 2014 oli tilauskoulutusten osalta erityisen hiljainen. Tilauskoulutuksia oli koko vuonna ainoastaan kahdeksan. Niistä kolme oli vesityökorttikoulutuksia ja talousvesihygieenisiä osaamistestauksia, lisäksi pidettiin kaksi talousvesihygieenistä osaamistestiä. Muita tilauskoulutuksia olivat vesihuoltolain muutos sekä hallitustyöskentelyyn ja vesihuoltolakiin liittyvät koulutukset. Kolme viimeksi mainittua järjestettiin puolenpäivän koulutuksina. Vuoden 2014 aikana järjestettiin 32 koulutuskalenterin mukaista koulutustilaisuutta. Koulutustilaisuuksista 21 oli yksipäiväisiä ja 10 Koulutustilaisuudet 2014 ........................................................................................................................... kaksipäiväisiä. Kolmipäiväisenä järjestettiin Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Levillä. Koulutuksiin osallistui yhteensä 883 henkilöä. Lisäksi 6 henkilöä osallistui pelkkään talousvesihygieeniseen osaamistestiin. Osallistujamäärä koulutuskalenterin mukaisissa koulutuksissa oli samalla tasolla kuin vuonna 2013, mutta tilauskoulutusten vähäisyys laski osallistujamääriä merkittävästi. Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt osallistuivat koulutustilaisuuksiin sekä asiantuntijoina että luennoitsijoina. Ulkopuolisia luennoitsijoita koulutuksissa oli vuoden aikana 142. ........................................................................................................................... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat ........................................................................................................................... 28.1. Helsinki Talouden ja kehittämisen johtaminen 8 4.2. TampereDesinfiointipäivä 40 6.2. Hämeenlinna Vesihuoltolaitokset ja haja-asutuksen vesihuolto 22 12.–13.2.Vantaa Verkostomestaripäivät 31 11.3. Tampere Jäteveden laaduntarkkailu 15 12.–13.3. Lahti Verkostojen ennakkohuolto, kunnossapito ja saneeraus 13 19.–20.3. Hämeenlinna Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät 14 25.3. Vaasa Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä 16 9.–10.4. Helsinki Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari 38 6.5. Oulu Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset 17 8.5. Tampere Vesityökorttikoulutus 9+1 13.5.Helsinki Vesityökorttikoulutus 13 14.–15.5. Vantaa Vesihuoltolaitosten käyttöhenkilökunnan koulutuspäivät 17 20.5. Oulu Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 15 21.5. Oulu Vesityökorttikoulutus 8+2 27.8. Kuopio Vesihuoltolain muutokset 68 3.–5.9. Levi Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät 75 9.9. Helsinki Vesihuoltolain muutokset 45 17.–18.9. Seinäjoki Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden koulutuspäivät 71 1.–2.10. Tampere Vesilaitosten käyttöpäällikköpäivät 18 9.10. Tampere Häiriötilanteisiin varautuminen 16 Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat ........................................................................................................................... 15.10. Rovaniemi Vesihuoltolain muutokset 29.10. Helsinki Verkostojen rakentaminen ja saneeraus 30.10.Jyväskylä Vesityökorttikoulutus 4.11. Seinäjoki Vesihuoltolain muutokset 5.–6.11. Jyväskylä Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 11.11. Oulu Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä 12.–13.11. Lahti Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 19.–21.11. Oulu Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät 26.11. Tampere Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä 27.11.Helsinki Vesityökorttikoulutus 28.11. Helsinki Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 24 16 41 32 12 17 13 28 13 20 20 Tilauskoulutukset 2014 ........................................................................................................................... Aika Paikka Tilaisuus Osallistujat ........................................................................................................................... 4.2. LempääläVesihuoltolakikoulutus 20 25.3. Vantaa Talousvesihygieeninen osaamistesti 2 24.4.Elimäki Vesityökorttikoulutus 9 28.4. Nokia Hallitustyöskentely ja vesihuoltolaki 8 19.5. Helsinki Hallitustyöskentely ja vesihuoltolaki 7 19.6. Vantaa Talousvesihygieeninen osaamistesti 1 16.10.Lahti Vesityökorttikoulutus 10 11.12.Espoo Vesityökorttikoulutus 18 14 Vesihuoltopäivät 7 7 Vesihuolto 2014 -päivät ja näyttely järjestettiin Finlandia-talolla. Vesilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto 2014 -tapahtuman Helsingissä. Kevään alueellinen vesihuoltopäivä järjestettiin Aulangolla ja syksyllä pidettiin Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät Oulussa. Vesihuoltopäivät koostuvat ajankohtaisista esitelmistä ja alan yritysten pystyttämästä näyttelystä. Vesihuoltopäiville osallistui 1114 kuntien ja vesihuoltolaitosten luottamus- ja toimihenkilöä, viranomaisten edustajaa ja näytteilleasettajan edustajaa. Vesihuoltopäivät ja -näyttelyt Aika Paikka Osallistujat 20.3. 3.–4.6. 19.–20.11. Aulanko125 Helsinki 741 Oulu 248 Näytteilleasettajat osastoa/hlöä 48/71 45/149 29/49 Avajaispuhujat käsittelivät vesihuoltolainsäädäntöä. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan syksyllä 2014. Hulevesiä koskevista erityisistä säännöksistä maankäyttö- ja rakennuslaissa kertoi hallitussihteeri Erja Werdi ympäristöministeriöstä Talousvesiasetuksesta puhui neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala sosiaali- ja terveysministeriöstä 15 Vesihuoltolainsäädännön muutosten ajantasaisesta tilanteesta kertoi lainsäädäntöneuvos Antti Belinskij maa- ja metsätalousministeriöstä 8 Jäsenpalvelut 8 8.1 Yleistä Koulutuksen ja vesihuoltopäivien lisäksi Vesilaitosyhdistyksen varsinaisille jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva neuvonta sekä kirjalliset lausunnot. Lisäksi www-sivujen yhteydessä oleville jäsensivuille kerätään listaa usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista. Muita jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat noin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, jäsenkirjeet sekä Vesitalous-lehti. Lähes kaikki Vesilaitosyhdistyksen julkaisut jaetaan jäsenille. Julkaisujen lisäkappaleista ja koulutustilaisuuksista sekä vesihuoltopäivistä perittävät maksut ovat jäsenille edullisempia kuin muille. 8.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu Merkittävin osa jäsenille suuntautuvasta laitoskohtaisesta palvelusta muodostuu puhelimitse, sähköpostitse ja neuvotteluissa tapahtuvasta neuvonnasta. Lisäksi jäsenille annetaan kirjallisia lausuntoja ja kommentteja. Kertomusvuonna on annettu jäsenille laitoskohtaista palvelua muun muassa seuraavissa asioissa: teollisuusjätevesistä sopiminen, lietteen maatalouskäyttöön liittyvät säädökset, hiekanerotushiekan käsittely- ja hyödyntämismahdollisuudet, jätteitä koskevat vastuut, haitallisten aineiden vastaanottaminen puhdistamolle, kiinteistökohtaiset jäteveden pumppaamot, kuparisten vesijohtojen korroosio, klooridesinfioinnin sivutuotteet Suomessa, sprinklerisopimukset, eri laatuista vettä johtavien verkostojen erottaminen toisistaan, verkostojen desinfiointi, veden saannin kannalta kriittiset asiakkaat, vaihtoehtoiseen vedenjakeluun varautuminen, varavoiman polttoaineen saanti, talousveden laadunvalvonta, talousveden kuparipitoisuus Suomessa, ylävesisäiliön desinfiointi, kemikaalinsaannin varmistaminen sopimuksissa, UV-laitteen hankinta, talousveden desinfiointi, näytteenottajan pätevyys, siiviläputkikaivojen saneeraus, 16 vahingonkorvaus ja hinnanalennus, vastuu vesivahingosta ja viemäritulvasta, oikeus laitoksen johdon sijoittamiseen toisen maalle, johdon siirtäminen ja siirtokustannukset, vesimittarin lukeminen, tarkistaminen ja kunnossapito, lukeman ilmoittamisen laiminlyönti, veden toimituksen keskeyttäminen, liittämisvelvollisuus, liittämiskohdat, tonttijohtojen saneerauskustannukset, muutoksenhaku, oikaisuvaatimus, vedentoimitussopimus, sopimus jäteveden johtamisesta, liittymis- ja käyttösopimuksen siirtäminen ja irtisanominen, erillisen käyttösopimuksen tekeminen, vesihuoltolaitoksen maksuperusteet ja hinnasto, maksujen hyvitykset ja lisäveloitukset, tiedottaminen maksujen muutoksista, paljousalennus käyttömaksussa, perusmaksut, eri suuruiset perus- ja liittymismaksut eri alueilla, liittymismaksun laskuttaminen, pumppaamon ja muiden arvonlisäverollisten erien laskuttaminen, maksujen perintä, menettely yrityksen velkasaneerauksessa ja konkurssissa, maksusaatavan vanhentuminen, liittymismaksun käsittely kirjanpidossa, huleveden kustannusten eriyttäminen kirjanpidossa. 8.3 Viestintä Uutiskirje Vesilaitosyhdistyksen Uutiskirje ilmestyi vuoden aikana 16 kertaa. Jäsenkirje Vuoden 2014 aikana lähetettiin 6 jäsenkirjettä, jotka käsittelivät seuraavia aiheita: 1.VVY:n julkaisut Talousveden desinfiointi ultra violettivalolla ja Talousveden klooraus on päivitetty 2.Kesätyöntekijä on suven merkki ja koulutusten osallistumismaksut 3.Vesihuoltomaksut 1.2.2014 ja Puhtaan veden tekijät -esite 4.Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuoden 2016 alussa 5.Talousvesiasetuksen muutos voimaan syyskuussa 6.Päivitetty ympäristönsuojelulaki voimaan syyskuun alussa WWW-sivut ja jäsensivut Vesilaitosyhdistyksen julkisen verkkosivun www.vvy.fi rinnalla ylläpidetään vain yhdistyksen varsinaisille jäsenille tarkoitettua jäsensivustoa. Tunnukset jäsensivustolle saa yhdistyksen toimistolta sähköpostilla [email protected]. Vesitalous-lehti Vesitalous-lehti on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä koko vesialan kattava julkaisu. Lehden jokaisessa numerossa on vesihuoltoa käsitteleviä artikkeleita. Vuoden kolmas lehti oli vesihuollon teemanumero, jossa julkaistiin Vesihuolto 2014 -päivien esitelmiä. Lehden omat kotisivut ovat osoitteessa www.vesitalous.fi. • Puhdistuksen tarve ja merkitys vesijohtoverkostossa, 1999 • Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000 • Tillämpningsinstruktion gällande förordningen för hushållsvatten 461/2000 • Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset, 2001 • Kalkkikivialkalointi - opas veden syövyttävyyden vähentämiseksi, 2002 • Torjunta-aineet pohjavesissä – opas vesilaitoksille, 2006 • VVY:n historia-kirja – 50 vuotta vesihuollon asialla, 2006 • Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje, 2008 • Anvisningar om krisinformation för vattentjänstverk, 2009 • Sprinklerilaitteistojen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon, 2011 • Opas varavedenjakelun järjestämisestä, 2011 • Vesijohtoverkostojen putkirikkotilanteet ja niiden hallittu korjaaminen, 2011 nro 50 nro 51 nro 52 nro 54 nro 55 nro 56 nro 58 nro 59 nro 60 Teollisuusjätevesiopas – Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin, 2013 Vesilaitostekniikka ja hygienia, 2013 Vattenverksteknik och hygien, 2013 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden rakennuttamisasiakirjat, 2013 Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselostus ja määrämittausohje, 2013 Viemärikaivojen kuntotutkimusohje, 2013 Talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla, 2014 Talousveden klooraus, 2014 Vesihuoltomaksut 1.2.2014, VVY:n jäsenlaitokset, 2014 (Myytävänä myös aikaisemmat julkaisut vuosilta 2008–2013.) Monistesarja nro 7 nro 8 nro 9 nro 10 nro 12 nro 13 nro 14 nro 16 nro 17 nro 19 nro 20 nro 22 nro 23 nro 24 nro 26 nro 30 nro 31 nro 34 nro 36 Talousveden laadun parantaminen verkostossa tehtävin toimenpitein, 1999 Ravinteidenpoiston tehostaminen, 2001 Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja -viemäreiden saneeraus, KTVVS-tutkimus, 2002 Muovisten vesijohtojen pitkäaikaiskestävyys, 2003 Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2002, 2003 Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä, 2003 Water Safety Plans -pilotti, 2004 Vesihuoltolaitosten viestinnän kehitysprojekti, 2005 Vesihuollon verkostojen ylläpidon perusteet, 2005 Vesihuolto muuttuvassa toimintaympäristössä, 2006 Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja, 2007 Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo, 2008 Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit selityksin, 2008 Haitallisten aineiden esiintyminen suomalaisissa yhdyskuntajätevesissä, 2008 VIRIKE - Vesihuollon riskienhallinnan nykytila ja kehittämistarpeet, 2009 Vuotovesien hallinta, Vesijohtovuotojen vähentäminen, 2012 Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys 2011, 2013 Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla, 2014 (Maksuton, ladattavissa www.vvy.fi) Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2013, 2014 (Myytävänä myös aikaisemmat tunnuslukujärjestelmän raportit vuosilta 2006–2012.) 8.4 Julkaisut Julkaisusarja Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja muodostuu yhdistyksen antamista suosituksista ja julkaisuista, joissa on esitetty yhdistyksen kannanottoja viranomaispäätöksistä. Lisäksi julkaisusarja käsittää vuosittain vesi- ja viemärilaitosmaksuja koskevan kyselyn tulokset. Myytävänä olevat julkaisut: • • • WATER -englanninkielinen lyhennelmä VETTÄ!- kirjasta, 1997 Pohjavesilaitosten kehittäminen, 1997 Pohjavesien suojelu erityisesti vedenhankintaa silmälläpitäen, 1999 Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistaan neuvostojen ja toimiston toimeksiantojen pohjalta valmistuneet erilliset selvitykset, jotka eivät sisällä yhdistyksen kannanottoja eivätkä suosituksia. Myytävänä olevat julkaisut: nro 1 nro 3 nro 5 nro 6 Vedenkulutuksen väheneminen ja sen vaikutukset vesi- ja viemärilaitostoimintaan, 1998 Johdatus mediasuhteiden kehittämiseen, 1999 Tehdasvalmisteiset jätevedenpumppaamot, 1999 Asiakaslähtöisen vesihuoltopalvelun kehittäminen, 1999 17 Hanaa! Suomen vesihuolto - kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys, 2013 Vesilaitosyhdistyksen julkaisema ja Tapio S. Katkon kirjoittama teos antaa monipuolisen kuvan vesihuoltoalan kehityksestä eri aikakausina. Jäsenlaitosten käytössä on myös Välttämätön vesi – julkaisu, joka kertoo vesihuoltopalveluiden nykytilasta tavalliselle veden käyttäjälle. Elämme puhtaasti vedestä – esite puolestaan on Vesilaitosyhdistyksen ja Suomen Kuntaliiton yhdessä toteuttama vesihuollosta kertova esite erityisesti kuntapäättäjille. 9 Kunniamaininnat 9 9.1 Numeroidut ansiomerkit Numeroidut kultaiset ansiomerkit myönnetään erityisistä ansioista vesihuollon kehittämisen hyväksi. Vesilaitosyhdistyksen hallituksen myöntämät merkit luovutettiin Vesihuolto 2014 -päivillä Helsingissä seuraaville henkilöille: 114 Toimitusjohtaja Heinonen Timo 115 Toimitusjohtaja Järvelä Timo 116 Vesihallintoneuvos Sierla Jaakko Heinonen Timo 9.2 Ansiomerkit 2014 Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkkejä myönnetään vesihuoltolaitosten ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. Vesilaitosyhdistyksen hallitus myönsi kertomusvuoden aikana 80 kpl kultaisia, 45 kpl hopeisia ja 13 kpl pronssisia ansiomerkkejä. • • Alajärven Vesiosuuskunta hallituksen jäsen Ala-piirto Pertti hallituksen jäsen Kauppinen Jorma Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä vuoromestari Braithwaite William toimistosihteeri Etelämäki Aino kaivutyöyksikön päällikkö Hakkarainen Antero toimistosihteeri Heija Sirpa korjausmies Heikkonen Kari putkiasentaja vanhempi Hiltunen Tapio sihteeri Huotari Merja viemärinpuhdistaja Issakainen Kari putkiasentaja vanhempi Lindman Antero alueinsinööri Liukkonen Jarmo verkkoyksikön johtaja Melakari Ari toimialajohtaja Piekkari Jukka • • • • • • • • • • • • • Kultainen ansiomerkki • • • • • • • • • • • • • • • • • • Järvelä Timo putkiasentaja Riman Ari putkiasentaja vanhempi Simola Seppo ryhmäesimies Suursalmi Merja sähköasentaja Viitamäki Kimmo jätevedenpuhdistusos. joht. Fred Tommi investoinnit os. johtaja Heinonen Tuomo kaukokäyttö- ja autom.yks. pääll. Jokinen Petteri valvontapäällikkö Lehtinen Eija alueverkostot yks. pääll. Saarijärvi Jukka huoltoesimies Wahrman Teemu vedenpuhdistusos. johtaja Vuorilehto Veli-Pekka Iisalmen Vesi vanhempi huoltoasentaja Hartikainen Reijo Ikaalisten Vesi Oy toimistonhoitaja Kivisilta Marjatta toimitusjohtaja Äijälä Raili Janakkalan Vesi käyttövastaava Mäkinen Eero Jyväskylän Energia Oy käyttöteknikko Kormano Tarmo Kauhajoen Vesihuolto Oy maanviljelijä Kangasniemi Olavi Hopeinen ansiomerkki • Pronssinen ansiomerkki 18 Sierla Jaakko • Kauhavan Vesi Oy toimitusjohtaja Rintala Olli • • Kirkkonummen kunta, vesihuoltolaitos vesihuoltoasentaja Cavonius Mikael vesihuoltoasentaja Manelius Rolf • • • • • • • • • • • • • • Kouvolan Vesi Oy verkostoasentaja Halonen Simo mittari- ja verkostoasentaja Halttunen Jukka verkostoasentaja Hellsten Juha verkostoasentaja Kuparinen Pekka verkostoasentaja Laukkanen Markku suunnitteluavustaja Metsämuuronen Jaana verkostopäällikkö Mänttäri Jan laitosasentaja Niskanen Kari verkostoasentaja Pohjanheimo Marko käyttöteknikko Päkki Aleksi verkostoasentaja Reinman Juha koneasentaja Ruippo Timo käyttöteknikko Veikkolainen Kari koneenhoitaja Viitakare Heikki • Kronoby Vatten och avlopp Ab diplomingenjör Andtbacka Hans-Erik • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Kymen Vesi Oy viemäriautonkuljettaja Aaltonen Pekka vesihuoltomestari Ahola Veikko laitosmies Anttila Jorma vesihuoltopäällikkö Haikonen Matti laitosmies Harju Petri laitosmies Heikkilä Timo laskutussihteeri Hohti Reija vesimittarin korjaaja Järvinen Arto laskutussihteeri Karvinen Sirpa varastonhoitaja Koskimies Jyrki kartoittaja Kurittu Timo putkiasentaja Mikkonen Ilkka putkiasentaja Mononen Leo putkiasentaja Perlinen Olli putkiasentaja, vanhempi Pokki Martti LVI-tarkastusinsinööri Pukkila Kauko verkostonhoitaja Putus Juha työmaavalvoja Ristola Jorma putkiasentaja Roslakka Pauli putkiasentaja, vanhempi Ruottinen Jorma putkiasentaja Saarelainen Petri vesilaitoksen hoitaja Seppälä Markku laitosmies Suomalainen Hannu kartoittaja Ahtiainen Jari käyttöpäällikkö Albeni Kaisu putkiasentaja Hynninen Mika verkostoinsinööri Lempinen Iiro putkiasentaja Leppänen Marko automaatioteknikko Leppänen Timo vastaava putkimestari Littman Jukka vesilaitoksen hoitaja Palm Ukko käyttömestari Pesu Jukka laitosmies Sakkara Tapio siivooja Tiihonen Tarja mittausetumies Tolsa Timo putkiasentaja Virkki Mikko verkostonhoitaja Ylönen Petri putkimestari Yrjölä Timo laitosmies Hyttinen Jani putkimestari Kilpiä Jani verkostopäällikkö Kotonen Petteri hallintosihteeri Leppänen Merja käyttömestari Mäkitalo Jukka vesilaitoksen huoltomies Räsänen Lasse työnjohtaja Räsänen Panu laitosmies Sandberg Jarno viemärityöntekijä Seppälä Ville-Valtteri talouspäällikkö Thilman Paula taloussihteeri Turunen Tarja • • • • • Oulun Vesi erikoisammattimies Holappa Jukka käytönvalvoja Jaara Ari käytönvalvoja Kaattari Jorma rakennuttajavalvoja Seppänen Kalle suunnittelurakennusmestari Virkkula Pentti • Puolustushallinnon rakennuslaitos LVI-vastaava Haapaniemi Kari • • • • • • • • • • Rauman Vesi maanmittausteknikko Kuromaa Tapani verkostoinsinööri Kylä-Kause Jarmo toimistonhoitaja Laine Tuike putkiasentaja Peni Lauri käyttöpäällikkö Suomela Timo laboratorionhoitaja Tamminen Paula viemärilaitoksenhoitaja Telen Juhani toimistosihteeri Kaatonen Katriina vesilaitoksen hoitaja Pitkänen Vesa putkiasentaja Tuomi Ari • • Oy Slamex Ab teknillinen johtaja Nuutinen Pentti vientipäällikkö Partanen Hilkka • • • • • • • • • • • • • • Turun Vesiliikelaitos prosessiteknikko Heikinmaa Seppo sähkömestari Heino Ismo operaattori Hänninen Tapani rakennusmestari Koskinen Eero putkiasentaja vanhempi Laisti Esa sähköyliasentaja Lehtonen Jouni asennusvalvoja Malin Lasse koneasentaja vanhempi Mäkinen Markku laboratoriomestari Mäntynen Tuula operaattori Piispanen Markku koneasentaja Pusa Anssi operaattori Vuorisalo Juha kunnossapitoteknikko Niinimaa Juha instrumenttiasentaja Tiihonen Jouni • Untamalan Vesi toimitusjohtaja Kuoppala Jussi 50-vuotisjuhlastipendin saaja Jalonen Tuomas Lahti Aqua Oy laborantti Lampinen Marja-Leena operaattori Salo Toni laskutusneuvoja Tenhola Marjo siistijä Metsäpuro Anja prosessiasentaja Salo Jorma kirjanpitäjä Vähälä Sirkka-Liisa 19 • • • Vesilaitosyhdistys apulaisjohtaja Rontu Mika tiedottaja Hörkkö Eeva vesihuoltoinsinööri Liikanen Riina • Vihannin Vesiosuuskunta palopäällikkö Mustakangas Kauno 9.3 Myönnetyt stipendit ja palkinnot 50-vuotisjuhlastipendi Vesilaitosyhdistyksen 50-vuotisjuhlastipendi myönnettiin diplomi-insinööri Tuomas Jaloselle hänen diplomityöstään ”Turun vesilaitoksen varaveden jakelusuunnitelma ja vesijohtoverkoston riskianalyysi”. Jalonen palkittiin Vesihuolto 2014 -päivillä Helsingissä. Myönnetyn stipendin suuruus on 2.500 euroa. Vesilaitosyhdistyksen stipendirahasto perustettiin vuonna 1997. Stipendirahastoa ovat Vesilaitosyhdistyksen lisäksi kartuttaneet yhdistyksen jäsenlaitokset ja yhteistyökumppanit. Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti vesihuoltolaitostoiminnan kannalta merkittävä ja hyvätasoinen opinnäytetyö. Kemira-palkinto Kemira-palkintoraati myönsi vuoden 2014 Kemirapalkinnon tekniikan tohtori Anna Mikolalle. Mikolan vuonna 2013 hyväksytyn väitöskirjan havainnot ovat Suomessa laajasti käyttöönotettavissa jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostamiseksi. Palkinto (4.000 euroa) luovutettiin Vesihuolto 2014 -päivillä Helsingissä. Kemira-palkinto perustettiin vuonna 1996. Palkinto perustuu Kemira Oyj:n vuosittain tekemään lahjoitukseen. Palkinto myönnetään merkittävästä veden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä ja sen toivotaan edistävän vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämistä. Kemira-palkinnon saaja Mikola Anna 10 Hallituksen toimintakertomus 10 Jukka Piekkari Markku Komulainen Manne Carla Esa Jokela Pentti Kangas Kirsi Laamanen Juha Lemmetyinen Ari Melakari Irina Nordman Kirsi Rontu Jukka Ruuska Hanna Yli-Tolppa Raili Äijälä Edunvalvonta Hallituksen toimintakertomus 1.1. – 31.12.2014 Jäsenistö Yhdistyksen varsinaisina jäseniä ovat vesihuoltolaitokset ja yhteistoimintajäseninä on vesihuoltolaitoksille palveluja, urakointia ja tuotteita tarjoavia yrityksiä sekä muita yhteisöjä. Vuoden lopussa yhdistyksellä oli 293 varsinaista jäsentä. Jäsenistön toiminta kattaa lähes 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Yhteistoimintajäseniä oli vuoden lopussa 151 kappaletta. Toiminta VVY osallistui aktiivisesti vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiin vaikuttavien asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa. EU-tason edunvalvontatyö EurEau:n puitteissa on tullut jatkuvasti tärkeämmäksi. VVY:n edustajat toimivat aktiivisesti EurEau:n toimielimissä ja työryhmissä. Kuntien määrä maassamme pysyi vuoden 2014 samana ollen yhteensä 320. Vuoden 2015 alussa toteutuu kolme kuntaliitosta: Kuopion ja Maaningan, Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen yhdistymiset. Nämä yhdistymiset vaikuttavat myös VVY:n jäsenmäärään. Vuoden 2014 aikana tapahtui myös useita vesihuoltolaitosten yhdistymisiä monialaorganisaatioihin, pääasiassa energiayhtiöihin. Kuntarakenteen muuttumista, laitosten yhdistymistä, yhtiöittämistä ja organisaatiouudistuksia koskevat asiat olivat esillä VVY:n koulutuksessa, tiedotuksessa ja jäsenpalvelussa. Edunvalvonta oli edelleen VVY:n tärkein tehtäväalue, jonka tehostamista jatkettiin strategian mukaisesti. Vesihuoltolain valmistelu oli eräs keskeisiä VVY:n edunvalvontatehtäviä. Vesihuoltolain ja hulevesien osalta maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyö saatiin päätökseen ja muutetut lait tulivat voimaan 1.9.2014. Vesihuoltolaitosten kannalta vesihuoltolain uudistamistyössä tärkeitä kysymyksiä olivat muun muassa hulevesien hallinta, säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, kiinteistön liittämisvelvollisuuden lieventäminen taajamien ulkopuolella, säännökset vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. VVY antoi vuoden 2014 aikana useita lausuntoja ehdotuksista uusiksi laeiksi tai asetuksiksi. Näitä olivat mm. vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen, ympäristönsuojelulain muuttaminen, luonnonsuojelulain muuttaminen, talousvesiasetuksen muuttaminen, terveydensuojelulain ja elintarvikelain maksullisuutta koskevat säännökset, pohjavesien suojelun sääntelyn kehittäminen (vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttaminen), luonnos hallituksen esitykseksi kuntalain muuttamisesta, maantielain muuttaminen, luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eläimistä saatavista sivutuotteista ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi, ehdotus valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien tuotteiden päästöjen rajoittamisesta. VVY antoi lausuntoja tai kommentteja myös mm. ehdotuksesta merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi, laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta, luonnoksesta ilmastonmuutoksen kansalliseksi 20 sopeutumisstrategiaksi, valtioneuvoston luonnonvaraselonteon linjausten päivityksestä eduskunnalle, pienvesien kunnostus- ja suojelustrategiasta, luonnoksesta ympäristöalan erikoisammattitutkinnonperusteista, elintarviketeollisuuden vesihuolto-oppaasta, ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin kansallisen toimeenpano-ohjelman luonnoksesta. VVY oli kuultavana ja antoi lausuntoja myös mm. maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen liittyen, erityisesti vesihuollon valtiontukea ja pohjavesisääntelyä koskeviin ehdotuksiin liittyen. Vuoden 2014 aikana jatkettiin vesihuoltolaitosten riskienhallintaan ja varautumiseen liittyen vesiturvallisuussuunnittelutyökalujen kehittämistä (ns. Water Safety Plan, WSP, ja Sanitation Safety Plan, SSP) yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin ns. Vesiparlamentti -verkostoitumistyö kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa. Kehittämistoiminta Kehittämishankkeita toteutettiin ensisijaisesti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston kautta. Vuonna 2014 kehittämisrahasto myönsi rahoitusta yhteensä 340.570 euroa 24 tutkimus- ja kehittämishankkeelle, joista 9 oli ns. laitoslähtöisiä hankkeita ja 15 ns. yleisen haun hankkeita. Myönnetystä rahoituksesta noin 55 % meni laitoslähtöisille hankkeille ja noin 45 % yleisen haun hankkeille. VVY vaikutti aktiivisesti useiden vesihuoltolaitostoimintaa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Laitosten benchmarkingia palve- leva tunnuslukujärjestelmä oli yhdeksättä vuotta käytössä. Vuoden 2014 aikana tunnuslukujärjestelmä sai uuden nimen VENLA ja järjestelmän käytettävyyttä parannettiin ns. facelift-projektin myötä. Samalla järjestelmään tehtiin jo muutoksia tulevaa laajentamista silmälläpitäen. VVY osallistui toimintavuoden aikana useiden ohjeiden ja oppaiden laatimiseen. Vuoden 2014 aikana julkaistiin mm. uudistetut desinfiointioppaat (talousveden kloorausopas ja talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla), sekä projektin ”Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamolla” loppuraportti. Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen päivittämistä vastaamaan uudistuneen vesihuoltolainsäädännön vaatimuksia jatkettiin vuonna 2014. Vesihuoltopoolin toiminta oli vuoden 2014 aikana aktiivista. Häiriötilanteisiin varautumista, riskienhallintaa ja toimintavarmuuden parantamista käsiteltiin toimintavuoden aikana monissa tilaisuuksissa ja erilaisten projektien yhteydessä. Pooli järjesti yhdessä HS-Veden kanssa harjoituksen, jonka yhteydessä laadittiin vesihuoltolaitoksille opas harjoitusten järjestämiseen. Syksyllä 2014 käynnistettiin opashanke vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautumisen ohjeistamiseksi. Vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin yhteisjulkaisu ”Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistaminen” julkaistiin ruotsiksi. Koulutus VVY:n koulutustoiminta oli vuonna 2014 aikaisempien vuosien kaltaista, joskin koulutusohjelmaa on alettu osittain uudistaa vuonna 2013 valmistuneen kehittämissuunnitelman pohjalta. Varsinaisen koulutusohjelman lisäksi toteutettiin useita tilauskoulutuksia, erityisesti vesityökorttikoulutuksia. VVY vaikutti aktiivisesti useissa vesi- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämiseen liittyvässä foorumeissa, esimerkiksi ympäristöalan erikoisammattitutkinnon suunnittelussa. Vuoden 2014 lopulla käynnistettiin vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvitys. Koulutustyöryhmä on toiminut aktiivisesti asiantuntijaryhmänä, mm. linjaten koulutusohjelman sisältöä ja seuraten koulutuksen kehittämissuunnitelman etenemistä. Syksyllä 2014 järjestettiin ns. osaamiskriteerityöpaja, jonka pohjalta valmistellaan erillistä kehittämisrahastohanketta. Hallinto Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 10.4.2014. Yhdistyksen hallituksen jäseninä ovat vuosikokouksesta alkaen olleet • Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristö palvelut -kuntayhtymä (HSY), puheenjohtaja • Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy, varapuheenjohtaja • Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos • Esa Jokela, Kokkolan Vesi • Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy • Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi • Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi • Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristö palvelut -kuntayhtymä (HSY) • Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos • Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto • Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy • Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi • Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy Yhdistyksen vuosikokouksen nimeämänä tilintarkastajina on toiminut BDO Yhtiötarkastus Oy, jossa vastuullisena tilintarkastajana Juha Koponen. Toiminnantarkastajana on toiminut Kirsti Mäkinen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä. Merkittävässä määrin asioiden valmistelu tapahtuu neljässä pysyvässä asiantuntijaryhmässä, jotka ovat vesilaitosryhmä, viemärilaitosryhmä, hallinto- ja talousryhmä sekä koulutustyöryhmä. Muita pysyviä asiantuntijaryhmiä ovat vesihuoltolaitosten vaalitoimikunta, kehittämisrahaston toimikunta ja tunnuslukujärjestelmän kehittämistä ohjaava työryhmä. Henkilöstö Henkilökunnan määrä vuoden 2014 lopussa oli kymmenen. Tilapäistyövoimaa käytettiin tarpeen mukaan, erityisesti avustaviin tehtäviin ja kesäharjoittelijan muodossa. Yhdistyksen toimisto muutti elokuussa 2014 uudempiin ja toimivampiin toimitiloihin. Talous Viestintä Edunvalvontaan liittyvää viestintää pyrittiin kehittämään toimintavuoden aikana. Vapaaehtoinen viestintäverkosto kokoontui vuoden aikana pari kertaa. Toimintavuoden tulos oli 65.095 € alijäämäinen. Yhdistyksen kalustosta, laitteista ja ohjelmistoista tehdyt poistot olivat yhteensä 28.936 €. Taseen loppusumma oli 1.078.688,27 €, mikä on 30.298,00 € pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Yhdistyksellä ei ole pitkäaikaisia velkoja. Yhdistyksen varat ovat pankkitileillä sekä korko- ja obligaatiorahastoissa. Oma pääoma on 910.130,45 €, josta kehittämisrahaston osuus on 623.092,05 €. Kehittämisrahaston pääoma on sidottu jo päätettyihin hankkeisiin. Tulevaisuuden näkymät Kaikilla hallituksen jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja Jukka Piekkari ja varapuheenjohtaja Markku Komulainen sekä hallituksen jäsenet Irina Nordman ja Jukka Ruuska. Varajäsenenä on ollut kesäkuusta 2014 alkaen Hanna Yli-Tolppa. Jäsenpalvelut Jäsenistöä palveltiin monin eri muodoin. Jäsenlaitoksille annettiin runsaasti neuvontaa ja lukuisia lausuntoja erityisesti hallintoon, maksuihin, sopimusasioihin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Jäsensivustoa kehitettiin jäsenpalvelun kattavuuden laajentamiseksi. Jäsenmaksutuotot olivat 808.336 €. Järjestötoiminnan muita rahoituslähteitä olivat korvaukset vesihuoltopoolille ja YT-näyttelylle tehdystä työstä sekä maksullisista lausunnoista 98.158 €, projektien, julkaisujen ja tunnuslukujärjestelmän ylijäämä 60.092 € sekä koulutuksen ja vesihuoltopäivien alijäämä 142.849 €. Yhdistyksen nettorahoitustuotot olivat 25.786 €. Jäsenistön edunvalvontaan, maksuttomaan jäsenpalveluun ja ohjeiden sekä julkaisujen valmisteluun käytettiin 876.765 €. Edellä mainittuun toimintaan kohdistuneista kuluista henkilöstökuluja oli 500.105 €. Toimitilojen ja toimiston muiden yleiskulujen osuus oli 281.405 €. EU-maiden yhteistyöjärjestö EurEau:sta ja kansainvälisestä vesijärjestö IWA:sta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä aiheutuneet kulut olivat 41.154 €. Hallintoon osallistuvien toimielinten kulut ilman henkilöstökuluja olivat 42.446 €. 21 Yhdistyksen strategia vuosille 2016-2020 päivitetään vuoden 2015 aikana. Edellisen strategiakauden 2010-2015 aikana yhdistyksen toimintaa on pyritty maltillisesti uudistamaan ja terävöittämään. Vuonna 2014 tehdyn itsearvioinnin perusteella strategian mukaiset toimenpiteet on pääosin koettu onnistuneiksi. Toimintaympäristön muuttuminen ja tulevaisuuden haasteet vaikuttavat kuitenkin sellaisilta, että tulevien vuosien strategiassa on tarpeen katsoa aikaisempaakin valppaammin eteenpäin. Muun muassa lisääntyvä epävarmuus kuntarakenteen kehityksestä ja kuntien taloudellisesta ja muusta resurssi-tilanteesta aiheuttaa pohdintaa vesihuoltolaitoskentässä. Kuntarakenteen muuttuminen vaikuttaa myös VVY:n jäsenistön rakenteeseen. Erityisenä huolenaiheena on myös viime aikojen trendi vesihuoltolaitosten uudelleenorganisoinnista monialayhtiöiksi ja yhdistämisestä energialaitoksiin. Vesihuoltolainsäädännön uudistuminen vaikuttaa edelleen lähivuosina VVY:n toimintaan lainsäädännön pohjalta annettavina ohjeina ja koulutuksena. Hulevesien hallinnan ja viemäröinnin järjestelyt muuttuneen lainsäädännön seurauksena aiheuttavat toimenpiteitä edunvalvonnassa, kehittämisessä ja koulutuksessa. Myös muun vesihuoltoalaa koskevan lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa tarvitaan vahvaa VVY:n edunvalvontaa. Vesihuollon toimintavarmuus korostuu edelleen, ja kuntarakenteen uudistamisen yhteydessä tehtävä laitosten institutionaalinen ja muu kehittäminen vaativat panostusta toimintamallien kehittämiseen. Hallituksen esitys vuosikokoukselle Yhdistyksen tulos vuoden 2014 tilinpäätöksessä on 65.095,13 € alijäämäinen. Hallitus esittää vuosikokoukselle hyväksyttäväksi vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistamista ja alijäämän vähentämistä oman pääoman toimintapääomasta. 22 10.1. Tuloslaskelma ja tase TULOSLASKELMA 1.1-31.12.2014 1.1-31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA (Maksulliset jäsenpalvelut) VESIHUOLTOKURSSIT Tuotot 289 172,75 365 848,62 Kulut -365 476,42 -76 303,67 -413 014,50 -47 165,88 VESIHUOLTOPÄIVÄT Tuotot 160 822,50 108 397,50 Kulut -227 367,60 -66 545,10 -91 328,31 17 069,19 PROJEKTIT JA JULKAISUT Tuotot 182 416,48 130 556,61 Julkaisuvaraston lisäys (+)/vähennys (-) 60 000,00 Kulut -139 059,07 103 357,41 -153 787,50 -23 230,89 BENCHMARKING Tuotot 30 357,00 30 089,00 Kulut -73 622,40 -43 265,40 -17 096,12 12 992,88 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -82 756,76 -40 334,70 YLEISKULUT (Edunvalvonta ja maksuttomat jäsenpalvelut) TOIMISTO Tuotot 98 157,70 88 821,70 Kulut Henkilöstökulut -500 105,37 -524 733,78 Poistot -28 936,44 -14 859,64 Muut toimiston kulut -281 405,03 -810 446,84 -236 921,83 -776 515,25 -712 289,14 -687 693,55 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA -41 153,65 -48 650,10 JÄSENMAKSUT JA AVUSTUKSET -3 642,08 -3 204,00 HALLINNON KULUT Henkilöstökulut -22 280,00 -21 320,00 Matka- ja kokouskulut -26 890,29 -39 719,31 Muut hallinnon kulut -15 555,23 -64 725,52 -18 896,54 -79 935,85 YLEISKULUT YHTEENSÄ -821 810,39 -819 483,50 VARAINHANKINTA Tuotot Varsinaiset jäsenmaksut 689 549,00 649 675,00 Yhteistoimintajäsenmaksut 118 787,00 108 520,00 Yhdyskuntatekniikka 3 400,00 811 736,00 49 371,16 807 566,16 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut 26 832,22 -1 045,66 25 786,56 SATUNNAISET TUOTOT 11 707,20 -830,36 10 876,84 0,00 58 060,70 KEHITTÄMISRAHASTO Tuotot Kehittämisrahaston jäsentulot 309 238,00 300 908,00 Kulut Palkkiot 0,00 0,00 Maksetut avustukset -155 138,74 -266 198,61 Siirretty rahaston pääomaan -154 099,26 0,00 -34 709,39 0,00 RAHASTOSIIRROT Purku 50-vuotisstipendirahastosta 1 949,46 1 798,89 Purku Kehittämisrahastosta 0,00 1 949,46 0,00 1 798,89 TILIKAUDEN TULOS -65 095,13 18 484,39 TILIKAUDEN ALI-/ YLIJÄÄMÄ -65 095,13 18 484,39 TASE 31.12.201431.12.2013 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Muut pitkäaikaiset hyödykkeet ATK-ohjelmat 12 172,66 24 345,33 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 84 050,47 25 441,48 Arvoesineet 151,3784 201,84 151,3725 592,85 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 30 600,00 30 600,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 126 974,50 80 538,18 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 60 000,00 0,00 Pitkäaikaiset saamiset 12 000,00 12 000,00 Saamiset Myyntisaamiset 38 589,74 35 746,29 Siirtosaamiset 5 787,360,00 Muut saamiset 13 910,80 58 287,90 3,58 35 749,87 Rahoitusarvopaperit Muut pitkäaikaiset sijoitukset 764 804,76 980 698,22 Rahat ja pankkisaamiset 56 621,11 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 951 713,77 1 028 448,09 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 078 688,27 1 108 986,27 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Kehittämisrahasto 1.1. 465 960,79 431 251,40 Lisäys (+)/vähennys (-) 157 131,26 623 092,05 34 709,39 465 960,79 Toimintapääoma 1.1. 334 657,10 316 172,71 Tilikauden ali-/ ylijäämä -65 095,13 18 484,39 VVY 50-vuotisjuhlarahasto 17 476,43 287 038,40 19 425,89 354 082,99 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 910 130,45 820 043,78 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 4 834,66 47 116,83 Ostovelat 32 876,14 79 211,95 Muut velat 46 198,53 55 339,56 Siirtovelat 84 648,49 168 557,82 107 274,15 288 942,49 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 078 688,27 1 108 986,27 Helsingissä maaliskuun 5. päivänä 2015 Jukka Piekkari, pj. Manne Carla Juha Lemmetyinen Jukka Ruuska Juha Santtila Esa Jokela Ari Melakari Markku Komulainen Irina Nordman Hanna Yli-Tolppa 23 Antti Kytövaara Kirsi Rontu Osmo Seppälä, toimitusjohtaja 11. Jäsenkunta Varsinaisia jäseniä oli kertomusvuoden lopussa 293. Yhteistoimintajäseniä oli kertomusvuoden lopussa 151. Varsinaiset jäsenet 31.12.2014, 293 laitosta. Alajärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos Alajärven Vesiosuuskunta Alakylän Vesiosuuskunta Alavuden kaupungin vesihuoltolaitos Arpelan vesiosuuskunta Asikkalan vesi ja satama Oy Askolan kunnan vesi- ja viemärilaitos Autiorannan Vesiosuuskunta Bollstad vattenandelslag Enontekiön Vesihuolto Oy Eräjärven seudun vesiosuuskunta Etelä-Elimäen Vesiosuuskunta Etelä-Pornaisten Vesiosuuskunta Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy Eurajoen vesihuoltolaitos Forssan vesihuoltoliikelaitos Haapajärven Vesi Oy Hailuodon Vesihuolto Oy Haminan Vesi, T Hangon vesi- ja viemärilaitos Hankasalmen kunnan vesi- ja viemärilaitos Hartolan kunnan vesi- ja viemärilaitos Haukivuoren Vesiosuuskunta Hauki Hausjärven kunta, vesihuoltolaitos Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos Heinäveden kunnan vesi- ja viemärilaitos Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, T Hollolan vesihuoltolaitos Honkajoen kunnan vesihuoltolaitos HS-Vesi, T Huittisten kaupunki Vesihuoltolaitos Humppilan Vesihuolto Oy Hyvinkään Vesi, T Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos Iin kunta / Iin vesiliikelaitos Iisalmen Vesi, T Ikaalisten Vesi Oy Ilmajoen kunta, vesihuoltolaitos Ilomantsin kunnan vesihuoltolaitos Imatran Vesi, T Inarin Lapin Vesi Oy, T Ingå Vatten / Inkoon Vesi Isonkyrön kunnan vesi- ja viemärilaitos Itä-Savon Vesi Oy Jakobstads Vatten / Pietarsaaren Vesi, T Jalasjärven Vesi Oy Janakkalan Vesi, T Joensuun Vesi, T Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Joroisten kunnan vesilaitos Joutsan Vesihuolto Oy Juuan kunnan vesihuoltolaitos Juvan kunnan vesi- ja viemärilaitos Jyväskylän Energia Oy, T Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, T Jämsän Vesi Järvenpään Vesi Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos Kaavin kunnan vesi- ja viemärilaitos Kajaanin Vesi, T Kangasalan Vesi, T Kangasniemen kunnan vesihuoltolaitos Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitos Kannuksen Vesiosuuskunta Karkkilan kaupungin vesihuoltolaitos, T Karstulan kunnan vesi- ja viemärilaitos Karttulan Vesiosuuskunta Kauhajoen Vesihuolto Oy Kauhavan Vesi Oy Kausalan Lämpö Oy Keiteleen kunnan vesi- ja viemärilaitos Kemijärven vesi- ja viemärilaitos, T Kemin Vesi Oy, T Keminmaan Vesi Oy, T Kempeleen Vesihuolto Oy, T Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Vesihuolto, T Keski-Savon Vesi Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Keuruun Vesi, T Kihniön kunnan vesi- ja viemärilaitos Kimitoöns Vatten / Kemiönsaaren Vesi Kirkkonummen kunta, vesihuoltolaitos, T Kiteen Vesikunta Kittilän Vesihuolto-osuuskunta Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitos Kokemäen Vesihuolto Oy Kokkolan Vesi Konneveden kunnan vesihuoltolaitos Kontiolahden vesihuoltolaitos Korsholms kommuns vattentjänstverket Kotasalmen Vesiosuuskunta Kouvolan Vesi Oy, T Kronoby Vatten och avlopp Ab KRS-Vesi Kuhmoisten kunnan vesihuoltolaitos Kuhmon kaupungin vesihuoltolaitos Kuivaniemen Vesi Oy Kuopion Vesi, T Kuortaneen kunnan vesi- ja viemärilaitos Kurikan Vesihuolto Oy Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Kymen Vesi Oy, T Kymenlaakson Vesi Oy Kyröskosken Vesihuolto Oy Kälviän Vesiosuuskunta Kärkölän Vesi Kärsämäen Vesihuolto Oy Käylän seudun vesiosuukunta Lahti Aqua Oy, T Laihian kunnan vesihuoltolaitos Laitilan kaupunki, vesihuoltolaitos, T Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Lapinkylän Vesiosuuskunta Lapinlahden Vesi Oy Lappajärven Vesiosuuskunta Lappavesi Oy Lappeenrannan Energia Oy, T Lapuan kaupungin vesihuoltolaitos Larsmo Vattentjänstverk Laukaan kunta, vesi- ja viemärilaitos Laukkalan Seudun Vesiosuuskunta Lavian kunta, vesi- ja viemärilaitos Lemin kunta, vesi- ja viemärilaitos Lempäälän Vesi Levin Vesihuolto Oy Liedon Vesi, T Lieksan Vesi Limingan Vesihuolto Oy Lohjan vesi- ja viemärilaitos Lohtajan Vesihuolto Oy Loimaan Vesi Lopen vesilaitos Loviisan kaupungin Vesiliikelaitos Loviisanseudun Vesi Oy Lumijoen Vesi Oy Luvian vesihuoltolaitos Malax Vatten Marttilan vesihuoltolaitos Masku-Nousiainen Vesilaitos Ky Merikarvian kunnan vesi- ja viemärilaitos Meri-Lapin Vesi Oy Mikkelin Vesiliikelaitos Muhoksen Sanginjoen Vesiosuuskunta Muhoksen Vesihuolto Oy Muuramen kunnan vesi- ja viemärilaitos Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta Mynämäen vesi- ja viemärilaitos 24 Myrskylän kunnan vesihuoltolaitos Myötämäen Vesi Oy Mäntsälän Vesi Mänttä- Vilppulan vesihuoltoliikelaitos, T Mäntyharjun kunnan vesihuoltolaitos Naantalin vesihuoltolaitos, T Napapiirin Vesi liikelaitos Nastolan vesihuoltolaitos, T Nivalan Vesihuolto Oy Nokian Vesi Oy, T Nousiaisten vesihuoltolaitos Nurmeksen Vesi Nurmijärven Vesi Nurmin Vesihuolto-osuuskunta Nykarleby Kraftverk Ab Närpes Vatten Ab Orimattilan kaupungin vesilaitos / Orimattilan Vesi Oy Oriveden kaupungin vesihuoltolaitos Osuuskunta Valkeavesi Osuuskunta Vesijako Oulaisten Vesiosuuskunta Oulun Vesi, T Outokummun kaupungin vesi- ja viemärilaitos Paavolan Vesi Oy Padasjoen Vesihuolto Oy Paimion Vesihuolto Oy Paraisten vesihuoltolaitos Parikkalan kunta, vesihuoltolaitos Parkanon kaupungin vesihuoltolaitos Pedersöre avloppsverk Pedersöre Vatten Ab Pellon Vesihuolto-osuuskunta Perhon kunnan vesi- ja viemärilaitos Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Petäjäveden Kunnan Vesihuoltolaitos Pieksämäen Vesi, T Pieksänkosken vesiosuuskunta Pielaveden kunnan vesihuoltolaitos Piippolan Vesi Oy Pikkaralan Vesiosuuskunta Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy Polvijärven kunnan vesihuoltolaitos Pomarkun vesihuoltolaitos Porin Vesi, T Pornaisten kunnan vesilaitos Poronkankaan Vesi Oy Porvoon saariston vesihuoltolaitos, osk Porvoon vesi / Borgå vatten, T Pudasjärven Vesiosuuskunta Punkalaitumen kunta, vesihuoltolaitos Puolustushallinnon rakennuslaitos Puumalan Vesiosuuskunta Pyhäjokisuun Vesi Oy Pyhäjärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos Pyhä-Luosto Vesi Oy Pyhännän Vesi Oy Pyhärannan kunnan vesihuoltolaitos Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos Päntäneen Vesihuolto Oy Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Pöljän Vesiosuuskunta Pöytyän kunnan vesihuoltolaitos Raahen Vesi Oy, T Raision kaupunki/ Vesihuolto, T Ranuan Vesihuolto Oy Raseborgs Vatten / Raaseporin Vesi Rauman Vesi Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitos Reisjärven Vesiosuuskunta Riihimäen Vesi, T Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta Ristijärven Vesihuolto-osuuskunta Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitos Ruskon kunnan vesihuoltolaitos Saarijärven Vesihuolto Oy, T Sallan Aluelämpö Oy Sastamalan Vesi Savitaipaleen kunta, vesi- ja viemärilaitos Savonlinnan Vesi, T Seinäjoen Vesi Oy, T Sievin Vesiosuuskunta Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy Siikalatvan Vesihuolto Oy Simon Vesihuolto Oy Sipoon vesi- ja viemärilaitos Siuntion vesihuoltolaitos Soinin kunnan vesihuoltolaitos Someron Vesihuolto Oy Sonkajärven kunnan vesi- ja viemärilaitos Sotkamon kunnan vesihuoltolaitos Suomen Sokeri Oy Suonenjoen Vesi Oy Suvisaariston vesiosuuskunta Sykäräisten Vesihuolto Oy Syötteen vesi- ja viemärilaitos Taivalkosken kunnan vesihuoltolaitos, T Tammelan kunnan vesihuoltolaitos Tampereen Vesi, T Tarvasjoen kunnan vesi- ja viemärilaitos Tavase Oy Tervolan Vesi Oy, T Teuvan kunnan vesihuoltolaitos Toholammin Vesihuolto Oy Toivakan kunta vesi- ja viemärilaitos Tornion Vesi Oy Tuhnajan Vesiyhtymä Turun seudun puhdistamo Oy, T Turun Seudun Vesi Oy Turun Vesiliikelaitos, T Tuusniemen kunnan vesilaitos Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Tuusulan vesihuoltoliikelaitos Tyrnävän Vesihuolto Oy Ulvilan kaupunki, vesilaitos Urjalan kunnan vesihuoltolaitos Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos Utö Vattenandelslag Uudenkaupungin Vesi Uuraisten kunnan vesihuoltolaitos Vaasan Vesi Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos Vampulan Vesihuolto Oy Vehmaan kunnan vesihuoltolaitos Vesikolmio Oy Vesi-Mega Oy Vesiosuuskunta HKM Vesiosuuskunta Mustijoki Vesiosuuskunta Suoni Vesiosuuskunta Uhkoila Vetelin kunta, Vesihuoltolaitos Vieremän Lämpö ja Vesi Oy Vihannin Vesiosuuskunta Vihdin Vesi Wiitaseudun Energia Oy Virolahden kunnan vesi- ja viemärilaitos Virtain kaupunki, vesihuoltolaitos Virtain Vesiosuuskunta Vörå kommuns vattentjänstverk Ylitornion kunnan vesi- ja viemärilaitos Ylivieskan Vesiosuuskunta, T Ylläksen yhdyskuntatekninen Huolto Oy Ylä-Savon Vesi Oy Ylöjärven Vesi Ähtärin Energia ja Vesi Oy Äänekosken Energia Oy T-kirjaimella merkityt ovat vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän jäseniä Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitokset ovat automaattisesti myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston jäseniä. Varsinaisten jäsenten määrän kehitys vuodesta 1956 350 300 250 200 150 100 50 0 1956 1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 25 Yhteistoimintajäsenet 31.12.2014, 151 yritystä. Aarsleff Oy Ab Stormossen Oy AEL Oy Ahlsell Oy Akzo Nobel Finland Oy Alfa Laval Nordic Oy Amtele Ab Aprotech Oy Aqua Nova Oy Aquaflow Oy Aquazone Oy AUMA Finland Oy AVK Finland Oy AxFlow Oy BBTechnics Oy Berner Oy / Berner Pro Buildercom Oy BWT Separtec Oy Bürkert Oy CGI Suomi Oy Christian Berner Oy Cupori Oy Dimense Oy Econet Oy Ekokem-Palvelu Oy Ekomuovi Oy Empower IM Oy Endev Oy Envieno Ky FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Fenno Medical Oy Fennolab Ferroplan Oy Festo Oy Finnchain Oy Flowpro Management Oy Georg Fischer Ab Geotrim Oy GWM-Engineering Oy HeadPower Oy Heikki Laiho Oy Helsinki Metropolia AMK HM Haapakoski Oy Honeywell Oy Hydropress Huber Ab HyXo Oy Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen Vesihuolto Oy Indutek Oy inPulse Works Oy Insta Automation Oy Jahotec Oy JALPA Oy Jupalco Oy Kaiko Oy Kaitos Oy Kamstrup A/S Kekkilä Oy Kemira Oyj Keyflow Oy Keypro Oy Klinger Finland Oy KL-Kustannus Oy/Kuntatekniikka KSB Finland Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lassila & Tikanoja Oyj Lining Oy Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LR-Palvelu Oy LVI-Dahl Oy Maanomistajien Arviointikeskus Oy Maarakennus Kamara Oy Masinotek Oy Mepco Oy Meritaito Oy MetropoliLab Oy Metso Endress+Hauser Oy Mipro Oy Mäkelä-Plast Oy NCC Rakennus Oy Nordkalk Oy Ab Noxon Suomi NRG Suomi Oy Odoroff Oy Onninen Oy Oy Enitec Engineering Ab Oy Grundfos Pumput Ab Oy Korate Ab Oy NCH Suomi Ab Oy Profimeas Ltd Oy Raita Environment Ltd Oy Slamex Ab Palo- ja vesitekniikka PA-VE Oy Pipelife Finland Oy ProMinent Finland Oy Pumppuhuolto Nikula Oy Pumtek Oy Puwimex Oy Pöyry Finland Oy Rakennuttajatoimisto HTJ Oy 12. Yhdyskuntatekniikka-näyttely Toimintavuoden aikana Vesilaitosyhdistys valmisteli ja markkinoi 17. yhdyskuntatekniikan viikkoa. Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely järjestetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 20.–21.5.2015. Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely on infra-alan suurin näyttely- ja seminaaritapahtuma Suomessa. Viikon aikana järjestetään useita koulutus- ja seminaaritilaisuuksia mm. Vesihuoltolaitosten käyttöhenkilökunnan koulutuspäivät, Vesimittarikurssi ja Vesihuolto 2015 -päivät. Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelyn kävijöille on tarjolla maksuton YT- foorumi, jonka ohjelmassa on tietoiskuja, luentoja ja yleisökeskustelu. Tapahtumaan odotetaan noin 6 000 kävijää. Vesilaitosyhdistys järjestää näyttelyn yhteistyössä Suomen Tieyhdistyksen, INFRA ry:n, Suomen kuntatekniikan yhdistyksen ja Jätelaitosyhdistyksen kanssa. Yhdyskuntatekniikan toimisto on Vesilaitosyhdistyksen tiloissa. Näyttelyn johtajana toimi Mika Rontu, näyttelypäällikkönä Anna-Maija Hallikas ja näyttelyn sihteerinä Heli Tappola. Lisätietoja näyttelystä www.yhdyskuntatekniikka.fi. 26 Ramboll Finland Oy Renos Oy Roxtec Finland Oy Rudus Oy Ruskon Betoni Oy Saint-Gobain Pipe Systems Oy Salon seudun koulutuskuntayhtymä SAMK/Vesi-Instituutti WANDER Samplion Oy Saniline Technology Oy Sarlin Oy Ab Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Schneider Electric Finland Oy Senaatti-kiinteistöt Siemens Osakeyhtiö Sito Oy SKT Suomi Oy SLATEK Oy SPC Vesitekniikka Oy Stig Wahlström Oy Sujutek Oy Sukelluspalvelu Stella Maria Sulzer Pumps Finland Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy Sweco Ympäristö Oy Syspoint Oy Sähkökonekorjaus Pursiainen Oy T & A Mämmelä Oy Tecalemit Flow Oy Tekla Oy Teoteam Oy Tietokoura Oy Ulefos Oy Unified Messaging Systems AS Uponor Infra Oy Vaakaporauspalvelu VPP Oy Valonia Wavin-Labko Oy Verlatek Oy Vesita Infra Oy Vianova Systems Finland Oy Wihuri Oy Wilo Finland Oy Wiser Oy VITA-Terveyspalvelut Oy VMH Kalibro Oy WSP Finland Oy Xylem Water Solutions Suomi Oy YIT Rakennus Oy Toiminta 2014 • • • • • toimittavat asiakkailleen puhdasta juomavettä huolehtivat asiakkaittensa jätevesistä ja niiden puhdistamisesta ovat maamme merkittävimpiä vesistönsuojelijoita rahoittavat toimintansa palveluista saatavilla maksutuloilla tuottavat elintärkeän palvelun kohtuullisin kustannuksin, mikä mahdollistaa hyvän palvelutason säilymisen Vesilaitosyhdistys… • • • • • • • valvoo jäsenlaitostensa etuja neuvoo jäsenlaitoksiaan osallistuu alan tutkimus- ja kehitystyöhön edistää alan työntekijöiden ammattitaitoa tarjoamalla monipuolista koulutusta kokoaa ja välittää alan uusinta tietoa jäsenlaitoksille julkaisee selvityksiä ja ohjeita jäsenlaitostensa käyttöön ylläpitää suhteita mediaan Vesilaitosyhdistys Ratamestarinkatu 7 B, 00520 Helsinki Puh. (09) 8689 010, Fax (09) 8689 0190 [email protected], www.vvy.fi Mainostoimisto Dion / Painotalo Seiska Suomen vesihuoltolaitokset… Luontokuvat Pixmac • VVY:n toimitusjohtajan, hallituksen, VVY:n henkilöstön, palkittujen ja Vesihuoltopäiväkuvat kuvat Hannu Bask • K. Ronnun kuva Samuli Ruusu, Ruusukuva Oy Vesilaitosyhdistys
© Copyright 2024