VVY 2014 netti versio 27.3.

Toiminta
Toiminta 2014
2014
Vesilaitosyhdistys
Vesilaitosyhdistys
1. Toimitusjohtajan katsaus ........................................................................................................ 3
2. Vuosi 2014 vesihuoltoalalla ................................................................................................... 4
Vesilaitosyhdistys on
vesihuoltoalan yhteisjärjestö,
jonka tehtävänä on
edistää vesihuoltolaitosten
toimintaedellytyksiä.
Vesilaitosyhdistys valvoo
jäsentensä etuja,
3. Vesilaitosyhdistyksen organisaatio ......................................................................................... 6
3.1 Vuosikokous ........................................................................................................... 6
3.2 Vaalitoimikunta ...................................................................................................... 6
3.3 Hallitus .................................................................................................................. 6
3.4 Työvaliokunta ......................................................................................................... 7
3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat .................................................................................. 7
3.6 Asiantuntijaryhmät ................................................................................................. 7
3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta ................................................. 7
3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä .......................................................................... 8
3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt ........................................................................ 8
4. Edunvalvonta ......................................................................................................................... 9
palvelee asiantuntemuksellaan
jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa
osaamista vesihuoltotoimialalla.
4.1 Yleistä ................................................................................................................... 9
4.2 Edustusvuosi 2014 ................................................................................................ 9
4.3 Muille kuin jäsenille annetut lausunnot ................................................................ 10
4.4 Edustukset ........................................................................................................... 10
5. Kehittäminen........................................................................................................................ 12
5.1 Yleistä ................................................................................................................. 12
Olemme asiantunteva,
yhteistyökykyinen ja
vaikuttava vesihuoltoalan
5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA ................................................. 12
5.3
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ................................................................. 12
5.4 Muut kehittämishankkeet ..................................................................................... 13
6. Koulutus ............................................................................................................................ 14
7. Vesihuoltopäivät .................................................................................................................. 15
8. Jäsenpalvelut ....................................................................................................................... 16
edunvalvontajärjestö ja
8.1 Yleistä ................................................................................................................. 16
suunnannäyttäjä.
8.3 Viestintä .............................................................................................................. 17
8.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen palvelu ............................................................. 16
Joustava palvelumme vastaa
8.4 Julkaisut .............................................................................................................. 17
jäsenistön tarpeita.
9.1 Numeroidut ansiomerkit ....................................................................................... 18
9.2 Ansiomerkit 2014 ................................................................................................ 18
9.3 Myönnetyt stipendit ja palkinnot .......................................................................... 19
9. Kunniamaininnat ................................................................................................................. 18
Tuellamme Suomen
vesihuoltopalvelut ovat
luotettavia ja korkealaatuisia.
10. Hallituksen toimintakertomus ............................................................................................... 20
10.1 Tuloslaskelma ja tase ........................................................................................... 22
11. Jäsenkunta .......................................................................................................................... 24
12. Yhdyskuntatekniikka-näyttely ............................................................................................... 26
1. Toimitusjohtajan katsaus
Vesilaitosyhdistyksen toiminta ja sen kehittäminen jatkui vuonna 2014 strategian linjausten mukaisesti ja mielestäni onnistuneesti. Vuoden 2014 aikana arvioitiin strategiakauden 2010-2015 toimintaa ja valmisteltiin seuraavan kauden 2016-2020 strategiatyötä.
Vesilaitosyhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2014 lopussa oli 293. Jäsenmäärä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna kutakuinkin samana, vaikka vuoden mittaan tuli sekä uusia jäseniä että entisiä
erosi. Jäsenlaitoksemme kattoivat lähes 90 % maamme vesihuoltopalveluista, joten VVY edustaa
hyvin merkittävää osaa Suomen vesihuoltolaitoskentästä. VVY tarjosi jäsenlaitoksilleen aikaisempaan tapaan monipuolisesti erilaisia yhteisiä ja laitoskohtaisia jäsenpalveluita.
Yhteistoimintajäseninä olevien yritysten ja oppilaitosten määrä oli vuoden lopussa 151. Yhteistoimintajäsenten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuosina yhteistoimintajäsenten
lukumäärä on jonkin verran vaihdellut ja perinteisesti sekä uusia yhteistoimintajäseniä että eroamisia tulee enemmän kuin varsinaisten jäsenten osalta.
Jäsenistön ja vesihuoltolaitosten edunvalvonta oli edelleen keskeisin ja jäsenpalveluiden ja koulutuksen ohella työmäärältään merkittävin osa-alue toiminnassamme. Vesihuoltolainsäädännön
uudistaminen jatkui toimintavuoden aikana. Syksyllä 2014 vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja
rakennuslain muutokset tulivat vihdoin voimaan. Kansallisen lainsäädännön valmistelun ja edunvalvonnan ohella Euroopan tasoinen edunvalvonta erityisesti EurEau:n piirissä työllisti yhdistystä merkittävästi. Pohjoismainen yhteistyö edunvalvonnassa oli edelleen tiivistä.
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminta jatkui vilkkaana viime vuosina tehdyn laajentamisen
ja uudistamistyön pohjalta. Uusi hankerekisteri otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014
aikana laadittiin kehittämis- ja jäsenpalvelutyön tuloksena useita laitosten käyttöön tarkoitettuja
oppaita ja ohjeita.
VVY:n koulutustoiminta jatkui vuonna 2014 tarjonnaltaan monipuolisena eri ammattiryhmille suunnattuna täydennyskoulutuksena. Koulutustoiminnan kehittämistä jatkettiin vuosille 2014-2018
laaditun kehittämissuunnitelman pohjalta. VVY käynnisti loppuvuodesta vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvityksen. Valtakunnalliset Vesihuolto 2014 -päivät järjestettiin pitkästä aikaa
Helsingissä ja niille osallistui runsas joukko vesihuoltoväkeä.
Yhdistyksen oman viestinnän ohella tarjottiin viestinnän tukea jäsenlaitoksille mm. aktiivisen viestintäverkoston kautta. VVY osallistui syksyllä 2014 Kuntamarkkinoille omalla osastollaan.
Yhdistyksen taloudellinen tulos jäi selvästi suunniteltua huonommaksi, mutta tase on edelleen
vakaalla pohjalla. Suurimmat tekijät tuloksen alijäämälle olivat koulutuksen pienentynyt kysyntä ja
järjestelyiltään tavanomaista kalliimmat vesihuoltopäivät. Jonkin verran tulokseen vaikutti myös loppukesästä tapahtunut toimiston muutto uudempiin tiloihin.
Yhteistyö niin jäsenistön kuin sidosryhmienkin kanssa on sujunut hyvin, mistä esitän parhaimmat
kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä aktiivisesti toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta panoksesta yhteisten asioiden kehittämisessä.
Osmo Seppälä
toimitusjohtaja
3
2
Vuosi 2014 vesihuoltoalalla
2
Sääolot ja ilmastonmuutos
Suomen ilmasto näyttää viime vuosina muuttuneen lämpimämpään suuntaan, joskin vaihtelut
ovat aikaisempaa suurempia. Alkuvuosi 2014 oli
pääosin tavanomaisempaa lämpimämpi, vaikka
tammikuun loppupuoli olikin varsin kylmä. Alkukesä oli varsin kolea, mutta loppukesä ja alkusyksy
vastaavasti lämpimiä. Esimerkiksi Helsingissä vuoden 2014 keskilämpötila oli +7,3 astetta, joka on
1,4 astetta korkeampi kuin vuosien 1981-2010
keskiarvo ja toiseksi lämpimin vuosi sitten vuoden
1900. Sodankylässä vuoden 2014 keskilämpötila
oli +1,5 astetta kun vuosien 1981-2010 keskiarvo
on -0,4 astetta.
itäisessä Suomessa. Suomussalmella satoi tuolloin
pesäpallon kokoisia jättirakeita. Viime vuosien tavoin
myös joulukuussa esiintyi voimakkaita tuulia.
Vuonna 2014 satoi suuressa osassa maata keskimääräistä niukemmin. Vuoden sademäärä vaihteli
Pohjois-Lapin 400 mm ja Kainuun 700 mm välillä.
Runsassateisimpia kuukausia olivat maan itäosassa
toukokuu ja muualla heinä- ja elokuu. Vähäsateisimpia kuukausia olivat tammi- ja huhtikuu. Joulukuussa satoi koko maassa tavallista enemmän, eniten rannikkoalueella ja Kainuussa. Etelä-Suomessa
vuoden 2014 sademäärät jäivät viime vuosikymmenten pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Vuosisadanta Helsingissä oli noin 600 mm, kun vuosien
1981-2010 keskiarvo on 655 mm.
Alkuvuosi 2014 oli maassamme poikkeuksellisen
vähäluminen. Maan keskiosissa lunta oli laajoilla
alueilla vähemmän kuin koskaan aikaisemmin
noin 70-vuotisella havaintojaksolla. Pohjoisimmassa Suomessa lumensyvyys oli normaali, kun
taas Keski- ja Etelä-Suomessa maa oli esimerkiksi
maaliskuussa lähes lumeton. Syksyn ensilumi sen
sijaan tuli maan itä- ja pohjoisosissa jo syyskuun
loppupuolella.
Vuosi 2014 oli vesioloiltaan erikoinen, sillä poikkeuksellisen vähälumisesta viime talvesta johtuen
kevättulvat jäivät monin paikoin pieniksi. Suurimmat virtaamat mitattiinkin tavanomaisesta vuodesta poiketen kevään sijaan heti tammikuun
alussa tai vasta marras-joulukuussa. Erityisesti
etelä- ja lounaisrannikon joissa vuoden suurimmat
virtaamat mitattiin vasta joulukuun alkupuolella
Heinäkuussa koettiin rajuja ukkosmyrskyjä. Heinäkuun lopussa Helena-myrsky aiheutti tuhoja etenkin
Tammi-maaliskuussa pohjaveden pinnat olivat
koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta
4
10–30 cm yli ajankohdan keskiarvon. Pinnankorkeudet kääntyivät monin paikoin laskuun aikaisen kevään vuoksi noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. Maan pohjoisosissa runsaan
lumipeitteen sulaminen täydensi pohjavesivarastoja vielä pitkälti kesäkuuhun. Helteinen kesä ja
kuiva syksy laskivat suuressa osassa maata pohjavedenpintoja loka-marraskuun vaihteeseen asti.
Sateisen loppuvuoden ansiosta pohjaveden pinnat lähtivät nousuun ja olivat joulukuussa suuressa osassa maata 5–20 cm yli ajankohdan keskiarvon.
Yleinen taloudellinen tilanne
Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei valitettavasti tapahtunut vielä vuoden 2014 aikanakaan
käännettä parempaan. Maailmantalous ei lähtenyt kasvamaan, vaikka muun muassa Yhdysvalloissa oli jo talouskasvun merkkejä. Euroalueen tilanne on jatkunut varsin huonona, mikä on
edelleen pitänyt Suomen talouden alavireisenä.
Vuoden aikana Venäjän talous on jatkanut laskuaan, joka vaikuttaa varsin suorasti myös Suomen
taloustilanteeseen Venäjän ollessa eräs tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Venäjän vastaiset talouspakotteet vaikeuttivat Suomen vientiä
Venäjälle.
Suomen talouskehitys on ollut heikompaa kuin
useimpien verrokkimaidemme. Se lienee osoitus siitä, että taloustilanteemme on suurelta osin
enemmän seurausta Suomen omasta kyvyttömyydestä talouden rakenteellisiin uudistuksiin kuin
Euroopan tai maailmanlaajuisesta taantumasta.
Maamme tilanne on jatkunut vaikeana niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Vuoden mittaan
olemme lukeneet toistuvasti uutisia mittavista irtisanomisista ja yhteistoimintaneuvotteluista. Sekä
valtiontalous että kuntien talous ovat jatkaneet
alamäkeään. Vaalikauden lähestyessä loppuaan
suurten rakenteellisten uudistusten tekeminen on
siirtynyt, eikä poliittista tahtoa tehdä isoja vaikeita
päätöksiä ole oikein löytynyt.
Maamme kuntien taloustilanne on edelleen heikentynyt vuoden 2014 aikana. Varsin monessa
kunnassa on käyty yt-neuvotteluja ja henkilöstön
lomautukset tai vähennykset ovat olleet yleisiä.
Kuntarakenteen muutokset ja
vesihuoltolaitosten organisointi
Kuntien määrä maassamme pysyi vuoden 2014
samana ollen yhteensä 320. Vuoden 2015 alussa
toteutuu kolme kuntaliitosta: Kuopion ja Maaningan, Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen
yhdistymiset. Kuntarakenneuudistus ja siihen liittyen runsaiksi ennakoidut kuntaliitokset ovat toistaiseksi jäämässä odotustilaan. Tähän vaikuttaa
osaltaan myös sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva
sote-uudistus, joka toteutuessaan siirtää tehtäviä
kunnilta laajoille sote-vastuualueille.
Pääkaupunkiseudulla ja laajemmin Uudenmaan
alueella on jatkettu valmistelua erityisestä metropolihallinnosta. Tätä koskeva hallituksen esitys tuli
lausunnoille vuoden lopussa. Samaan aikaan on
tehty kuntajakoselvityksiä mm. laajan metropolikaupungin muodostamiseksi Helsingin seudulle.
Vesihuoltolaitosten organisoinnissa suurimmat
muutokset ovat viime aikoina toteutuneet kuntaliitosten ohella erilaisissa yhtiöittämisratkaisuissa.
Kuntien vesihuoltolaitoksia on lisääntyvästi yhtiöitetty usein samaan organisaatioon muiden toimialojen – kuten sähköverkko- tai kaukolämpötoiminta
– kanssa. Pienten vesihuoltolaitosten yhdistyminen
suuremmiksi alueellisiksi vesihuoltolaitoksiksi ei ole
edistynyt, vaikka se on sekä ohjaavien viranomaisten että Vesilaitosyhdistyksen toiveena.
Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja
viranomaisohjaus
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja
kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveys-
ministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan
viranomaisohjauksesta.
Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa
sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttamista on valmisteltu jo vuodesta 2008 lähtien.
Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain
uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat
eduskunnan käsittelyyn talvella 2014 ja muutokset astuivat voimaan syyskuun 2014 alussa.
Keskeisiä vesihuoltolakiin tulleita muutoksia ovat
säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta,
vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettiin
taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulee suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueella. Kunta
voi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja.
Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädetään
vesihuoltolaissa.
Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa on
myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttiin. Tämä
perustui hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyrittiin mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista.
Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan 1.1.2014.
Osuuskuntien toiminta lähenee uuden lain myötä
jossain määrin luonteeltaan osakeyhtiöiden toimintaa.
Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja ympäristönsuojeluasetus 713/2014 astuivat voimaan
syyskuun alussa. Uudessa laissa teollisuuspäästödirektiivi (IED -direktiivi) tuodaan osaksi
kansallista lainsäädäntöä. Tavoitteena on myös
tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja
lupien valvontaa. Ympäristönsuojelulain keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyvät kuitenkin
ennallaan.
Ympäristönsuojelulain uudistuksen toisessa vaiheessa on selvitetty ympäristölupien tarkistamismenettelystä luopumista, ympäristöluvan yhdistämistä maa-aineslain mukaiseen maa-aineslupaan
ja eläinsuojien luvanvaraisuuskynnyksen nostamista. Tähän toiseen vaiheeseen liittyvä hallituksen esitys (HE 257/2014) on annettu
eduskunnalle marraskuussa 2014. Ympäristölupamenettelyn kehittämistä koskeva työ jatkuu.
Vuonna 2015 tullaan tarkastelemaan joidenkin
toimintojen osalta siirtymistä ympäristölupien
sijasta normisäätelyyn eli säädöksissä asetettaviin
toiminnan päästöraja-arvoihin.
5
Talousvesiasetuksen muutos (442/2014) tuli voimaan syyskuun 2014 alussa. Siinä säädetään
mm. vesihuoltolaitoksen valmiudesta aloittaa
talousveden desinfiointi kuuden tunnin kuluessa
mahdollisesta veden saastumisepäilystä. Talousvesiasetuksessa edellytetään myös, että kunnan
terveydensuojeluviranomaisen talousveden laadun turvaamiseksi laatima erityistilannesuunnitelma sovitetaan yhteen mm. vesihuoltolaitoksen
varautumissuunnitelman kanssa.
Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina
ollut laskusuunnassa. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa valtiontuki uusiin hankkeisiin on
kokonaan päättymässä. Aikaisemmin käynnistyneisiin hankkeisiin valtiontukea on edelleen saatavissa, mutta tuen kokonaismäärä on edelleen laskenut aiemmista vuosista.
Vesihuollon riskienhallintaan ja
varautumiseen uusia työkaluja
Tehokas vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen perustuu systemaattiseen riskin arviointiin.
Riskin arvioinnin avulla tunnistetaan omassa
toiminnassa mahdolliset häiriötilanteet, joihin
palvelujen turvaamiseksi pitää varautua ja joiden vaikutuksia pitää minimoida. Vuoden 2014
aikana työstettiin vesihuoltolaitosten käyttöön
vuoden 2015 alussa tulevia verkkopohjaisia työkaluja riskin arviointiin ja riskienhallintaan (WSPja SSP-työkalut). WSP:n avulla hallitaan talousveden laaturiskejä ja SSP:n avulla viemäröinnin
ja jätevedenpuhdistuksen riskejä.
Vesihuoltolain mukainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta pitää olla laitoksilla
tehtynä vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä tärkeintä on varmistaa valmius tehokkaaseen ja oikeaan toimintaan. Usean tahon
yhteistyönä on käynnistynyt hanke, jossa tehdään
opas vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelman
laatimista varten.
Vesihuollon tiedonhallinnan
kehittäminen
Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja
kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä,
hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten
että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman
helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen
paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden
asiakkaille. Uuden VEETI-tietojärjestelmän toteutus käynnistyi vuoden 2014 aikana ja eteni jo
lähes pilotointivaiheeseen. Järjestelmä otetaan
käyttöön vuoden 2016 alussa.
Vesilaitosyhdistyksen
organisaatio
3
3
3.1 Vuosikokous
Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin torstaina
10.4.2014.
Saapuvilla oli 31 äänioikeutettua jäsenistön edustajaa ja käytettävissä oli 99 ääntä 595 äänestä.
3.2 Vaalitoimikunta
Vaalitoimikunnan tehtävänä on antaa yhdistyksen
vuosikokoukselle ehdotus hallitukseen valittavista
jäsenistä sekä tilintarkastajista ja heidän varamiehistään. Vaalitoimikunnan kokoonpano vuoden
2014 vuosikokouksesta lähtien:
•
•
•
Riitta Hänninen, Lahti Aqua Oy,
2013 – 2015, puheenjohtaja
Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, 2014 – 2016
Hannu Isokangas, Kälviän Vesiosuuskunta,
2015 – 2017
3.3 Hallitus
Hallitus on kertomusvuoden aikana kokoontunut
kolme kertaa.
HALLITUS
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Puheenjohtaja
• Jukka Piekkari,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
•
Varapuheenjohtaja
• Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy
•
• Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos
•
• Esa Jokela, Kokkolan Vesi •
• Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy
•
• Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi
•
• Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi
•
• Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristöpalvelut •
• Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos
•
• Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto
•
• Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy
•
• Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi
•
• Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy
•
6
Jouko Varis, Imatran Vesi
Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta
Jouko Grön, Loimaan Vesi
Lasse Sampakoski, Lempäälän Vesi
Esa Rauhala, Keminmaan Vesi Oy
Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi
Timo Kyntäjä, Kouvolan Vesi Oy
Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy
Risto Saarinen, Porvoon vesi
Marika Kämppi, Suomen Kuntaliitto
Esko Spets, Utajärven kunnallinen
vesihuoltolaitos
Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka-liikelaitos, Vesihuolto
Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy
3.4 Työvaliokunta Hallituksen apuna on toiminut hallituksen jäsenistä
valittu työvaliokunta. Työvaliokunnalla oli vuoden
aikana neljä kokousta.
• Jukka Piekkari, Helsingin seudun
ympäristöpalvelut, puheenjohtaja
• Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy,
varapuheenjohtaja
• Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos
• Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy
• Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi, varajäsen
3.5 Tilin- ja toiminnantarkastajat
Tilintarkastaja
• HTM, JHTT, Juha Koponen,
BDO Yhtiötarkastus Oy
Toiminnantarkastaja
• Kirsti Mäkinen, kehittämispäällikkö,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Varatoiminnantarkastaja
• Tuija Räty, tulosaluejohtaja,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
3.6 Asiantuntijaryhmät
Vesilaitosyhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus
voi asettaa pysyviä tai tilapäisiä neuvostoja tai työryhmiä. Hallituksen asettamat pysyvät asiantuntijaryhmät toimivat toimisäännön mukaan hallituksen
ja toimiston apuna.
Hallituksen nimeämänä on toiminut neljä asiantuntijaryhmää. Kertomusvuoden aikana asiantuntijaryhmät osallistuivat eri tahoille annettujen lausuntojen, aloitteiden, suositusten, ohjeiden ja mallien
valmisteluun sekä suunnittelivat koulutusta.
•
•
•
•
•
•
•
Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy, puheenjohtaja
Roger Hakalax, Kemiönsaaren Vesi
Marko Nurmikolu, Suomen Kuntaliitto
Juha Nurminen, Kajaanin Vesi
Tuija Räty, Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Petri Siekkinen, Piippolan Vesi Oy
Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri
3.6.2 Vesilaitosryhmä
Vesilaitosryhmässä käsitellään talousveden laatuun sekä vesilaitosten toimintaan ja tekniikkaan
sekä veden jakeluun liittyviä kysymyksiä. Ryhmä
piti neljä kokousta. Ryhmä käsitteli ja kommentoi toimialansa näkökulmasta talousvesiasetuksen
uudistusta, pohjaveden suojelun sääntelyn kehittämistä, vesihuoltolain muutosta sekä juomavesidirektiivin valvontatutkimuksia koskevien liitteiden
II ja III uudistamista, biosidiasetuksen vaikutuksia juomaveden käsittelykemikaaleihin ja direktiiviä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen nopeuttamiseksi. Vesilaitosyhdistyksen UV- ja
kloorausoppaiden päivitys, WSP:n ja SSP:n websovelluksen kehittäminen, pohjoismaisen Hyvä
desinfiointikäytäntö -oppaan laadinta ja Vesihuoltolaitoksen työturvallisuusohje olivat merkittävimmät ryhmän seuraamat kehityshankkeet.
• Tapio Helenius, Keravan Kaupunkitekniikka
-liikelaitos, Vesihuolto, puheenjohtaja
(alkuvuosi)
• Markku Lehtola, Kuopion Vesi, puheenjohtaja
(loppuvuosi)
• Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi
• Ismo Lindfors, Porin Vesi (loppuvuosi,
Emmi-Maria Ukon varajäsen)
• Jari Mäntylä, Seinäjoen Vesi Oy
• Jouni Räisänen, Napapiirin Vesi (loppuvuosi)
• Emmi-Maria Ukko, Kymenlaakson Vesi Oy
(alkuvuosi, vanhempainvapaalla)
• Veli-Pekka Vuorilehto,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
• Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys
• Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri
ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen erityisesti aineiden tarkkailussa ja hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin. Ryhmä priorisoi
viemärilaitostoiminnan kehittämistarpeita ja ideoi
laitoslähtöisiä hankkeita.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Riitta Moisio, Lappeenrannan Lämpövoima Oy,
puheenjohtaja (alkuvuosi)
Petri Tuominen, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy,
puheenjohtaja (loppuvuosi)
Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy
Pekka Laakkonen, Tampereen Vesi
Tiina Oksanen, Riihimäen Vesi
Risto Saarinen, Porvoon vesi (loppuvuosi)
Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys
Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys, sihteeri
3.6.4 Koulutustyöryhmä
Koulutustyöryhmässä käsitellään Vesilaitosyhdistyksen tulevia koulutuksia, niiden sisältöä ja aikataulutusta sekä koulutustoiminnan talouteen liittyviä kysymyksiä. Ryhmällä oli neljä kokousta. Vuosi 2014 oli
koulutustyöryhmän toinen toimintavuosi hallituksen
asettamana pysyvänä asiantuntijaryhmänä. Koulutustyöryhmä valmisteli koulutuksen uusia osallistumismaksuja sekä vei eteenpäin koulutustoiminnan
kehittämissuunnitelman mukaisia hankkeita, mm.
vesihuoltoalan osaamiskriteerien määrittelemistä.
• Juha Hiltula, Kemin Vesi Oy, puheenjohtaja
• Toni Huuha, Ylivieskan Vesiosuuskunta
• Petteri Jokinen,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
• Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy
• Riitta Silander-Lönnström, Porvoon vesi
• Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi
• Minna Laurila, Vesilaitosyhdistys
• Anna-Maija Hallikas, Vesilaitosyhdistys, sihteeri
3.7 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta
3.6.1 Hallinto- ja talousryhmä
3.6.3 Viemärilaitosryhmä
Hallinto- ja talousryhmässä käsitellään vesihuoltolaitosten talouteen, hallintoon, lainsäädäntöön ja
asiakassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti
seitsemän kokousta. Ryhmä osallistui mm. lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun ja seurasi
EurEau:n lainsäädäntö- ja talouskomission toimintaa. Lisäksi ryhmässä seurattiin vesihuoltolain
ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista. Hallinto- ja talousryhmä jatkoi sopimusmallin ja yleisten toimitusehtojen mallin päivittämistä, joka oli
toimintavuonna ryhmän merkittävin hanke, ja sai
sen omalta osaltaan valmiiksi. Lisäksi ryhmä esitti
oman toimialansa kehittämishankkeita ja seurasi
niiden toteuttamista.
Viemärilaitosryhmässä käsitellään jätevesien laatuun, lietteen käsittelyyn sekä jätevedenpuhdistamojen ja viemäriverkoston toimintaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmä piti neljä kokousta. Vuoden 2014
aikana viemärilaitosryhmä seurasi toimialaansa
liittyvien säädösten ja ohjelmien valmistelua ja
kommentoi toimialansa näkökulmasta ympäristönsuojelulain uudistusta, kunnan jätehuoltomääräysten luonnosta, maaseudun kehittämisohjelmaa,
ympäristökorvausta, EU:n fosforikonsultaatiota,
HELCOM asiakirjoja sekä vesienhoidon toimenpiteiden ohjeistusta. Muita kokouksissa käsiteltyjä merkittäviä aiheita olivat vesiympäristölle vaarallisista
7
Rahaston varojen jakamisesta vesihuoltolaitosten
toimintaa edistävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan päättää yhdeksänjäseninen toimikunta,
jonka jäsenet nimittää Vesilaitosyhdistyksen hallitus.
Toimikunta piti kaksi kokousta.
• Jouni Lähdemäki, Oulun Vesi, puheenjohtaja
• Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy
• Pentti Janhunen,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
• Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy
• Antti Kytövaara, Kangasalan Vesi
• Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi (loppuvuosi)
• Mirva Levomäki, Turun seudun puhdistamo Oy
(loppuvuosi)
• Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy (loppuvuosi)
• Ilkka Mikkola, Porin Vesi (alkuvuosi)
• Jukka Tyrväinen, Jyväskylän Energia Oy
(loppuvuosi)
• Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy (alkuvuosi)
• Helena Valta, Ylä-Savon Vesi Oy (alkuvuosi)
• Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys
• Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys
• Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, sihteeri
3.8 Tunnuslukujärjestelmän työryhmä
Tunnuslukujärjestelmän kehittämisestä päätti kuusijäseninen työryhmä. Ryhmä piti viisi kokousta.
• Toni Haapakoski, Helsingin seudun
ympäristöpalvelut, puheenjohtaja
• Sirpa Aulio, Riihimäen Vesi
•
•
•
•
•
Mats Blomberg, Porvoon vesi
Riitta Lindström, Oulun Vesi
Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos
Annika Rautanen, Kuopion Vesi
Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys, sihteeri
3.9 Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt
•
•
•
Toimitusjohtaja Osmo Seppälä, yleisjohto,
edunvalvonta- ja kehittämistehtävät
Apulaisjohtaja Mika Rontu, verkosto- ja
laitostekniikkaan liittyvät asiat,
Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelyn johtaja,
toimiston tietotekniset palvelut
Toimistosihteeri Heli Tappola, jäsenrekisteriasiat, julkaisujen ja muiden tuotteiden myynti,
toimistopalvelut, Yhdyskuntatekniikka 2015
-näyttelyn sihteeri
Anna-Maija, Osmo, Mika, Anneli. Takarivissä vasemmalta: Heli, Saijariina, Merja, Eeva, Riina, Minna.
8
• Tiedottaja Eeva Hörkkö, tiedotus
• Taloussihteeri Merja Kolkka,
laskutus, palkat ja palkkiot
• Koulutussuunnittelija Minna Laurila,
koulutus
• Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas,
koulutus, Yhdyskuntatekniikka 2015
-näyttelyn näyttelypäällikkö
• Vesihuoltoinsinööri Riina Liikanen,
talousvesiin liittyvät asiat,
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto,
vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö
• Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen,
vesihuoltolaitosten hallintoon, talouteen ja
asiakassuhteisiin liittyvät asiat sekä
lainsäädäntö
• Vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko,
jätevesiin, hulevesiin, lietteisiin ja
vesiensuojeluun liittyvät asiat
4
4
Edunvalvonta
4
4.1 Yleistä
4.2 Edustusvuosi 2014
Edunvalvonnan tavoitteena on vaikuttaa EU:n ja
kansallisen lainsäädännön kehittämiseen sekä Suomen viranomaisten määräysten ja ohjeiden valmisteluun siten, että laitosten toiminnan hallinnolliset
puitteet tarjoavat mahdollisuuden tuottaa hyviä ja
edullisia palveluja laitosten asiakkaille. Edunvalvonnalla pyritään myös vaikuttamaan alan tutkimus- ja
kehittämistoimintaan sekä median vesihuollosta
välittämään kuvaan.
EurEau:n yleiskokous, General Assembly
• Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys
Edunvalvonnan keinoja ovat osallistuminen eri
tahoilla tapahtuvaan valmistelutyöhön pysyvissä toimielimissä ja hankkeita varten asetetuissa työryhmissä. Tähän kuuluvat myös aloitteiden tekeminen
sekä lausuntojen ja kannanottojen antaminen sekä
erilaisissa tilaisuuksissa ja mediassa vesihuoltolaitosten näkökulman esille tuominen.
EU-säännöstön kehittämisessä Vesilaitosyhdistys toimii aktiivisesti eurooppalaisten vesihuoltolaitosten
kansallisten järjestöjen yhteisjärjestössä EurEau:ssa.
Kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen
kehittämiseen Vesilaitosyhdistys osallistuu useiden
valtion asettamien työryhmien jäsenenä ja antamalla
lausuntoja sekä pitämällä yhteyttä valtion viranomaisiin. Vesilaitosyhdistys toimii myös Huoltovarmuuskeskuksen organisoiman vesihuoltopoolin toimistona
kehitettäessä vesihuoltopalvelujen toimivuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa.
EurEau:n organisaatiota muutettiin vuonna 2012
siten, että hallituksen ja yleiskokouksen (EurEau:n
yleiskokous, General Assembly) roolit yhdistettiin.
Yleiskokous kokoontui vuoden 2014 aikana kolme
kertaa. Kokouksissa käsiteltiin komissioissa ja työvaliokunnassa (Executive Committee) valmisteltuja
asioita, jotka liittyvät erityisesti vesiasioita koskevien direktiivien ja EurEau:n kannanottojen (Position Papers) valmisteluun. Vuoden 2014 aikana
valmisteltiin lisäksi mm. EurEau:n strategiaa vuosille 2015-2017.
EurEau:n komissiot
EU1 Juomavesi, Drinking Water
• Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys
• Olli Keski-Saari, Lappavesi Oy (alkuvuosi)
• Markku Lehtola, Kuopion Vesi (loppuvuosi)
Juomavesikomissio kokoontui toimintavuonna
kolme kertaa. Komissio käsitteli aktiivisesti Euroopan komission ehdotuksia juomaveden radioaktiivisuutta koskevaksi direktiiviksi, juomavesidirektiivin liitteiden II ja III uudistamiseksi sekä nopeiden
tietoliikenneyhteyksien rakentamista edistäväksi
direktiiviksi. Muita komission seuraamia aiheita
9
olivat biosidiasetuksen vaikutukset talousveden
desinfiointikemikaaleihin, pohjavesidirektiivin liitteiden I ja II uudistaminen, prioriteettiainedirektiivin päivittäminen, raakavesien suojelu haitallisilta
aineilta ja WSP:t vesilaitoksilla.
EU2 Jätevesi, Waste Water
• Saijariina Toivikko, Vesilaitosyhdistys
• Tommi Fred, Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Jätevesikomissio kokoontui toimintavuonna kolme
kertaa. Kokouksissa käsiteltäviä asioita olivat
muun muassa prioriteettiainedirektiivin toimeenpano, EU:n lannoiteasetuksen uusiminen, Euroopan
komission kuuleminen fosforin kestävästä käytöstä,
veden kierrätyksen konsultaatio, vaarallisen jätteen
määritelmän uudistaminen sekä laajakaistojen
asentamista koskevat säädökset. Lisäksi jätevesikomissiossa seurattiin vesipuitedirektiivin, tulvadirektiivin, meristrategiadirektiivin, yhdyskuntajätevesidirektiivin ja uimavesidirektiivin toimeenpanoa.
EU3 Lainsäädäntö ja talous, Legislation
and Economics
• Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys
• Pekka Pesonen, Tampereen Vesi (alkuvuosi)
• Jukka Piekkari, Helsingin seudun
ympäristöpalvelut (loppuvuosi)
Lainsäädäntö- ja talouskomissio kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Kokouksissa käsi-
teltiin direktiivien valmistelua ja toteuttamista,
kuten mm. vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvää
oikeuskäytäntöä, kuluttajien oikeuksia koskevan
direktiivin vaikutuksia, maksuja koskevia periaatteita ja vesihuoltolaitosten talouden hallintaa ja
seurantaa.
Komissioiden kokousten yhteydessä pohjoismaiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan
yhteisistä kannanotoista kokouksissa käsiteltäviin
asioihin.
IWA
International Water Association on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on
edistää alan tutkimuksen soveltamista käytäntöön.
Vesilaitosyhdistys ja Suomen Vesiyhdistys edustavat
Suomea IWA:ssa. Yhdistykset maksavat jäsenmaksun puoliksi. Suomen Vesiyhdistyksen yhteydessä
toimivassa IWA-toimikunnassa Vesilaitosyhdistyksen edustajina olivat Mika Rontu ja Osmo Seppälä.
Vesihuoltopooli
Vesilaitosyhdistyksen, Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksella toimiva vesihuoltopooli tukee vesihuoltoalan varautumista vakaviin
normaaliolojen häiriöihin ja poikkeusoloihin. Poolin
toimintaa ohjaava poolitoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kertomusvuosi oli vesihuoltopoolin kahdeksas täysi toimintavuosi. Pooli
järjesti yhdessä HS-Veden kanssa harjoituksen,
jonka yhteydessä laadittiin vesihuoltolaitoksille
opas harjoitusten järjestämiseen. Syksyllä 2014
käynnistettiin opashanke vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautumisen ohjeistamiseksi. Vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin yhteisjulkaisu
”Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin varmistaminen” julkaistiin ruotsiksi. Lisäksi edistettiin Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämän ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille tarkoitetun HUOVI-portaalin
käyttöönottoa toimialalla.
Ympäristövaliokunta
• Kuuleminen 14.2.2014 hallituksen esityksestä
eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö
ja rakennuslain muuttamisesta HE 218/2013 vp
• Kuuleminen 16.9.2014 hallituksen esityksestä
eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon
järjestämisestä annetun lain muuttamisesta HE
101/2014 vp
• Lausunto koskien valtion vuoden 2015 talousarviota HE 131/2014 vp
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
• Lausunto uuden tyyppinimen ”vanhennettu puhdistamoliete” lisäämisestä kansalliseen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon
Liikenne- ja viestintäministeriö
• Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta
Maa- ja metsätalousministeriö
• Lausunto luonnoksesta ilmastonmuutoksen kansalliseksi sopeutumisstrategiaksi 2022
• Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi
laiksi eläimistä saatavista sivutuotteista ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
Opetushallitus
• Lausunto ympäristöalan erikoisammattitutkinnon
perusteiden luonnoksesta
Sosiaali- ja terveysministeriö
• Lausunto HE:stä eduskunnalle laeiksi terveydensuojelulain ja elintarvikelain maksullisuutta koskevien säännösten muuttamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö
• Lausunto valtioneuvoston luonnonvaraselonteon
linjausten päivityksestä eduskunnalle
• Kommentit vesihuoltolain (119/2001) muutosten
vaikutuksesta erityisalojen hankintalain valmisteluun
Valtiovarainministeriö
• Lausunto kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta
4.3 Muille kuin jäsenille annetut
lausunnot ja kannanotot
Kertomusvuonna annettiin kirjallisia lausuntoja,
kannanottoja ja kommentteja seuraavasti:
Eduskunta
Maa- ja metsätalousvaliokunta
• Kuuleminen 27.2.2014 hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä
maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta HE
218/2013 vp
• Lisäselvitys hallituksen esityksestä eduskunnalle
laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta HE 218/2013 vp
• Lausunto koskien valtion vuoden 2015 talousarviota HE 131/2014 vp
Ympäristöministeriö
• Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi
eduskunnalle vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (pohjavesien
suojelun sääntelyn kehittäminen)
• Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi
eduskunnalle luonnonsuojelulain muuttamisesta
• Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
olevien päästöjen rajoittamisesta
• Lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi
• Lausunto yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) kansallisesta toimeenpano-ohjelman luonnoksesta
• Lausunto pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiasta
10
Ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman
seurantaohjelmaksi annettu lausunnot Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksille.
4.4 Edustukset
Vesilaitosyhdistyksellä on ollut edustajat muun muassa
seuraavissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä:
Osmo Seppälä
• Ympäristöviestintä YVT Oy:n hallitus
(Vesitalous-lehti)
• Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen
(Huoltovarmuuskeskus)
• VETO -täydennyskoulutusohjelman
ohjausryhmän puheenjohtaja
• Suomen vesifoorumi ry:n talousvaliokunnan ja
työvaliokunnan jäsen
• Euroopan benchmarking -työryhmä (EBC),
Steering Committee -jäsen
• NORDIWA, Steering Committee -jäsen
• Suomen IWA-toimikunnan jäsen ja
Vesiyhdistyksen hallituksen varajäsen
• Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen
ohjausryhmä (MMM)
• Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen
tarveselvityksen ohjausryhmä
• Omaisuudenhallinta (Asset management)
-seurantaryhmä (SR 212) (SFS)
• ROTI 2015 Yhdyskuntatekniikka -paneelin jäsen
• Vesihuoltolain 17 a §:n mukaista sopimusta ja
19 a §:n mukaista korvausta yleisten alueiden
huleveden viemäröinnistä käsittelevän hankkeen
ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto)
Anna-Maija Hallikas
• Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelytoimikunta
• Vesihuoltolaitosten työturvallisuus-oppaan
ohjausryhmä
• Vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen
tarveselvityksen ohjausryhmä
Riina Liikanen
• CEN/TC 164 Water Supply kansallinen
seurantaryhmä (MetSta ry)
• Isojen laitosten WSP-työryhmä (STM)
• Kiinteistöjen WSP-työryhmä (STM)
• Pienten laitosten WSP-työryhmä (STM)
• Pohjavesiseurannan yhteistyöryhmä (SYKE)
• Pohjoismaisen juomavesikonferenssin
ohjelmatoimikunta (Vesilaitosyhdistys)
• Talousveden turvallisuussuunnitelman
johtoryhmä (STM)
• Vesihuoltolaitoksen varautumisoppaan
ohjausryhmä (Vesihuoltopooli)
• Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö
(Huoltovarmuuskeskus)
• Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy)
• WSP-valmiussuunnittelutyöryhmä (Valvira)
Mika Rontu
• CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka
kansallinen seurantaryhmä (MetSta ry)
• CEN/TC 165 Viemäröintitekniikka työryhmä 22
rakennusten ulkopuolinen viemäröinti (CEN)
• Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin
työryhmä (LVM)
• Mittauslaitelain asetustyöryhmä (Metrologian
neuvottelukunnan mittauslaitelakijaosto)
• Muoviputkien laajennettu hitsaustyöryhmä
(Muoviteollisuus)
• Pohjoismaisen jätevesikonferenssin
ohjelmatoimikunta (NORDIWA)
• Pohjoismainen muoviputkien sertifioinnin
neuvottelukunta (INSTA-CERT)
• PT 16 Infra tietopalvelun päätoimikunta
(Rakennustietosäätiö)
• TK 280 Infra laatuvaatimukset -toimikunta
(Rakennustietosäätiö)
• Vesihuollon tiedonhallinnan kehittämisen
hankeryhmä (MMM)
• Viemäreiden rakenteita rikkomatta toteutettavien
saneerausmenetelmien kansallisen
hyväksyntämenettelyn kehittäminen
(Vesi-Instituutti Wander)
• Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelytoimikunta
Anneli Tiainen
• Taloudellisiin kysymyksiin erikoistunut työryhmä
(EurEau 3)
• Pohjoismaiden järjestöjen juristit
• Elintarviketeollisuuden vesihuolto-oppaan
ohjausryhmä (MMM)
• Vesihuoltoverkostot ja maantiet -opashankkeen
ohjausryhmä (Liikennevirasto)
• Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen
-hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto)
•
•
•
Vesihuoltojohtojen siirron kustannusvastuut
-hankkeen ohjausryhmä (Kuopion Vesi/Pöyry
Finland Oy)
Työkalu vesihuoltolaitosten yhdistämiseen
-hankkeen ohjausryhmä (Veela Oy)
Vesihuoltolain 17 a §:n mukaista sopimusta ja
19 a §:n mukaista korvausta yleisten alueiden
huleveden viemäröinnistä käsittelevän
hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto)
Saijariina Toivikko
• Ravinteiden kierrätyksen seurantatyöryhmä
(YM)
• Lannoitevalmistesektorin tulevaisuustyöryhmä (MMM)
• Laatunormityöryhmä II (YM)
• Lannoite- ja kasvualusta-alajaosto (MMM)
• Haitalliset aineet työryhmä (MMM)
• Maaperä- ja lietemenetelmien standardisoinnin
seurantaryhmä (SYKE)
• Sanitation Safety Plan -ohjausryhmä (STM)
• Jätevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi
PRecover ohjausryhmä (VTT, MTT)
• N-SINK ohjausryhmä
(Helsingin yliopisto, SYKE)
• Esiselvitys puhdistamolietteiden
ominaisuuksien merkityksestä
jäteluokituksessa (HAZLIE) ohjausryhmä (VTT)
• Vesitalous-lehden toimituskunta (YVT Oy)
• HELCOM EurEau observer (HELCOM)
• Kestävä toimeenpano -työryhmä (EurEau)
• Teollisuusjätevesityöryhmä (EurEau)
• Haitta-aineet yhteistyöryhmä (EurEau)
• Lietetyöryhmä (EurEau)
Tuula Laakso,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
• Vesimikrobiologian
standardisointityöryhmä (THL)
Eija Lehtinen,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
• Ympäristönäytteenoton sertifiointilautakunta
(SYKE)
Jukka Piekkari,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Miikka Pekkarinen,
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
• Vesihuoltolain 17 a §:n mukaista sopimusta
ja 19 a §:n mukaista korvausta yleisten
alueiden huleveden viemäröinnistä käsittelevän
hankkeen ohjausryhmä (Suomen Kuntaliitto)
Juha Santtila, Seinäjoen Vesi Oy
• Vesihuoltopoolin toimikunnan jäsen
(Huoltovarmuuskeskus)
Seppo Väliaho, Keuruun Vesi
• Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttelytoimikunta
Vesienhoitolain mukaisissa alueellisten ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä on toiminut
Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten edustajia.
Lisäksi Vesilaitosyhdistyksen henkilökunta osallistui
epävirallisiin työryhmiin valtionhallinnossa, tutkimusja kehittämishankkeissa sekä järjestösektorilla.
Timo Heinonen, HS-Vesi
• Vesihuoltopoolin toimikunnan puheenjohtaja
(Huoltovarmuuskeskus)
• Vesihuoltoverkostot ja maantiet -opashankkeen
ohjausryhmä (Liikennevirasto)
Vuoden 2014 työtuntien jakauma
2,7
Projektit
14,6
Hallinto
6,9
Laskutettava työ
29,1
Koulutus
Kehittäminen
5,5
Jäsenpalvelut
15,5
25,7
Edunvalvonta
0
5
10
15
20
25
% kokonaistyötuntimäärästä
11
30
35
Kehittäminen
5
5
5.1 Yleistä
Kehittämistyössä Vesilaitosyhdistys tuottaa jäsentensä tarpeisiin erilaisia oppaita ja suosituksia sekä
teknisiä ja hallinnollisia julkaisuja. Vesilaitosyhdistyksen ylläpitämän vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän avulla jäsenlaitokset kokoavat laitosten tarpeita palvelevia tunnuslukuja kehittämistyön
pohjaksi. Tavoitteena on yhdessä vuosittain koottavien taksatietojen kanssa tuottaa jäsenlaitosten
keskenään tekemän benchmarkingin pohjaksi tarvittavaa tietoa.
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto tukee laitostoiminnan kannalta tarpeellisia kehittämishankkeita. Rahaston varat käytetään lyhentämättöminä
hankkeisiin, joista päättää rahaston jäseniä edustava Kehittämisrahaston toimikunta. Vuoden 2012
alusta lähtien kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenet
ovat olleet myös Kehittämisrahaston jäseniä. Jäsenpohjan laajentumisen lisäksi rahaston toimintaa
uudistettiin ottamalla perinteisten kaikille avoimien
yleisen haun hankkeiden rinnalle ns. laitoslähtöiset hankkeet, jotka toteutetaan vesihuoltolaitoksilla
havaittujen kehittämistarpeiden perusteella.
5.2 Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä VENLA
Vuosi 2014 oli vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän yhdeksäs toimintavuosi. Vuoden lopussa
järjestelmässä oli 49 jäsenlaitosta. Ne on merkitty
sivujen 24-25 luetteloon. Tunnuslukujärjestelmä
on web-pohjainen järjestelmä, jossa liittymismaksun lisäksi peritään vuotuista käyttömaksua. Maksut on sidottu Vesilaitosyhdistyksen jäsenmaksuun.
Tunnuslukujärjestelmässä on 67 tunnuslukua, jotka
järjestelmä laskee 144 perustiedosta. Mukana olevat vesihuoltolaitokset syöttävät perustiedot järjestelmään vuosittain.
Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän nimestä
järjestettiin kilpailu ja nimeksi valittiin VENLA.
Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Sitä käytetään yleisesti yritysmaailmassa ja usein nimenomaan laatujärjestelmän osana. Perusidea on
toisilta joko saman alan tai eri toimialan yrityksiltä
oppiminen. Vertaamisessa käytetään samoilla periaatteilla kerättyjä keskeisiä tunnuslukuja. Samalla
voi seurata oman toiminnan kehitystä.
5.3 Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto
Vuosi 2014 oli Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston yhdestoista toimintavuosi. Kehittämisrahasto
tukee vesihuoltolaitosten käytännön toimintaa hyödyttäviä ja laajasti alaa edistäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Rahaston myötä alan yhteinen
panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on kasvanut
huomattavasti.
Vuonna 2014 Kehittämisrahaston rahoitusta myönnettiin seuraaville 24 hankkeelle yhteensä 337 570
euroa. Vuoden jäsenmaksukertymä oli 309 238 euroa.
12
Loput myönnetyt rahat vapautuivat peruuntuneista
tai valmistuneista hankkeista.
Laitoslähtöiset hankkeet:
• Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas,
Työterveyslaitos, 35 000 €
• Rasvasivusto hanke, 15 000 €
• Vesihuoltolaitosten vakuutusselvitys, 35 000 €
• Vesihuoltoputkien siirtojen kustannusjako,
Kuopion Vesi, 9 880 €
• Parhaat käytännöt operatiivisten toimintojen
yhdistämiseen kuntaliitosten yhteydessä,
15 000 €
• Pohjavedensuojelun viestintämateriaali,
20 000 €
• Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin
varautumiseen, 10 000 €
• Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja
elintarviketurvallisuuteen, MTT, 30 000 €
• Työkalujen kehittäminen huleveden viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseen ja
kohdentamiseen, Pöyry Finland Oy, 15 550 €
Yleisen haun hankkeet:
• Käyttöveden mikrobiologisen laadun reaaliaikainen seuranta REMOTE, Oulun yliopisto,
20 000 €
• Vedenpuhdistuslaitoksen orgaanisen aineksen poiston tehostaminen kalvosuodatuksella,
Aalto-yliopisto, 20 000 €
• Energiatehokkuuden parantaminen talousveden
jakelussa, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, 8 000 €
• Kalsiumkarbonaattijauheet typenpoiston nitrifikaation alkalointikemikaaleina – diplomityö,
Nordkalk Oy Ab, 5 000 €
• Denitrifikaatiomittaukset ja minimiravinnetestit
jätevedenpuhdistamoiden typpivaikutusten arvioinnissa, Helsingin yliopisto, 10 000 €
• Kalvobioreaktoreiden (MBR) toteutukset ja mitoitus Suomen olosuhteissa,
Ramboll Finland Oy, 10 000 €
• Haitta-aineet lietteissä - täydentävä tutkimus
mallinnukselle, Vantaanjoen ja Helsingin seudun
vesiensuojeluyhdistys ry, 9 000 €
• Pohjaveden otto talousvedeksi Suomessa: teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien, ja riskien vertailu, Oulun yliopisto, 7 000 €
• Vedenjakeluverkostojen hallinnan kehittämistarpeet, Aalto-yliopisto, 6 300 €
• Etäluettavien vesimittareiden käyttö kiinteistökohtaisessa veden mittauksessa, Ylivieskan vok,
4 000 €
• Polyamiinin käyttö jälkikäsittelyssä jätevedenpuhdistamolla, Seinäjoen Vesi Oy, 3 000 €
• Perfluoro-oktaanisulfonaatin (PFOS) lähteet
kunnallisissa jätevesissä, Envieno Ky, 6 000 €
• Esiselvitys puhdistamolietteiden ominaisuuksien merkityksestä jäteluokituksessa, VTT,
19 840 €
• PAH-yhdisteiden pitoisuudet kunnallisten jätevedenpuhdistamojen puhdistamolietteissä
(PAHPULI), Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 4 000 €
• Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen,
SYKE, 20 000 €
Kempeleen Vesihuolto Oy:n stipendi
Kempeleen Vesihuolto Oy lahjoitti 50-vuotisjuhliensa muistamisista saadut lahjoitusvarat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolle. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta päätti
myöntää suuruudeltaan 3.000 euron stipendin
Oulun yliopiston Teknillisen tiedekunnan vesi- ja
ympäristötekniikan tutkimusryhmälle opiskelijoiden käyttöön, kohdistettavaksi vesihuoltoon ja/tai
vesihuoltolaitoksiin suuntautuvien tutustumismatkojen kustannusten kattamiseen. Stipendi luovutettiin Vesihuolto 2014 -päivillä Helsingissä.
5.4 Muut kehittämishankkeet
Viestintäverkosto
Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten Viestintäverkosto kokoontui kaksi kertaa. Osallistujat ovat laitosten viestinnästä vastaavia ja oman toimen ohella
viestintää hoitavia. Tavoitteena on tukea laitosten
viestinnän kehittämistä.
Pohjoismainen juomavesikonferenssi
Vesilaitosyhdistys järjesti 9. Pohjoismaisen juomavesikonferenssin yhteistyössä muiden pohjoismaisten vesilaitosyhdistysten ja NORDIWAn kanssa.
Konferenssissa oli 226 kuulijaa ja 40 esitystä,
jotka liittyivät talousveden hankintaan ja toimittamiseen. Samaan aikaan Finlandia-talossa oli Vesihuolto 2014 -päivät ja näyttely.
Pohjoismainen jätevesikonferenssi
Norsk Vann ja NORDIWA järjestävät neljännentoista pohjoismaisen jätevesikonferenssin
4.–6.11.2015 Bergenissä, Norjassa. Vesilaitosyhdistys on mukana konferenssia suunnittelevassa
ohjelmatoimikunnassa.
Kempeleen Vesihuolto
Oy:n stipendin
opiskelijoiden puolesta
vastaanotti Sallanko
Jarmo.
Pohjoismainen juomavesikonferenssi ja Vesihuolto 2014 -päivät keräsivät yli 1000 osallistujaa. Tapahtumilla oli yhteisiä luentoja liittyen vesistöjen orgaanisen
aineksen pitoisuuden kasvuun sekä talousveden toimintavarmuuteen. Pohjoismaisen juomavesikonferenssin esitykset simultaanitulkattiin suomeksi, ruotsiksi ja
englanniksi.
13
6
Koulutus
7
6
Vesilaitosyhdistyksen koulutuksien kohderyhmää
ovat pääasiassa sen jäsenlaitosten ja yhteistoimintajäsenten henkilöstö. Koulutuksia järjestetään ympäri maata vesihuoltolaitoksilla eri työtehtävissä työskenteleville ja laitosten sidosryhmien
edustajille. Vuonna 2014 noin kolmannes koulutuksista järjestettiin pääkaupunkiseudulla. Kaikkiaan koulutuskalenterin mukaisia koulutuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla.
Vuosi 2014 oli tilauskoulutusten osalta erityisen hiljainen. Tilauskoulutuksia oli koko vuonna
ainoastaan kahdeksan. Niistä kolme oli vesityökorttikoulutuksia ja talousvesihygieenisiä osaamistestauksia, lisäksi pidettiin kaksi talousvesihygieenistä osaamistestiä. Muita tilauskoulutuksia
olivat vesihuoltolain muutos sekä hallitustyöskentelyyn ja vesihuoltolakiin liittyvät koulutukset.
Kolme viimeksi mainittua järjestettiin puolenpäivän koulutuksina.
Vuoden 2014 aikana järjestettiin 32 koulutuskalenterin mukaista koulutustilaisuutta. Koulutustilaisuuksista 21 oli yksipäiväisiä ja 10
Koulutustilaisuudet 2014
...........................................................................................................................
kaksipäiväisiä. Kolmipäiväisenä järjestettiin Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät Levillä.
Koulutuksiin osallistui yhteensä 883 henkilöä.
Lisäksi 6 henkilöä osallistui pelkkään talousvesihygieeniseen osaamistestiin. Osallistujamäärä
koulutuskalenterin mukaisissa koulutuksissa oli
samalla tasolla kuin vuonna 2013, mutta tilauskoulutusten vähäisyys laski osallistujamääriä
merkittävästi. Vesilaitosyhdistyksen toimihenkilöt
osallistuivat koulutustilaisuuksiin sekä asiantuntijoina että luennoitsijoina. Ulkopuolisia luennoitsijoita koulutuksissa oli vuoden aikana 142.
...........................................................................................................................
Aika
Paikka Tilaisuus Osallistujat
...........................................................................................................................
28.1.
Helsinki
Talouden ja kehittämisen johtaminen
8
4.2. TampereDesinfiointipäivä
40
6.2.
Hämeenlinna Vesihuoltolaitokset ja haja-asutuksen vesihuolto 22
12.–13.2.Vantaa
Verkostomestaripäivät
31
11.3.
Tampere
Jäteveden laaduntarkkailu
15
12.–13.3. Lahti
Verkostojen ennakkohuolto, kunnossapito ja
saneeraus
13
19.–20.3. Hämeenlinna Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät 14
25.3.
Vaasa
Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä
16
9.–10.4. Helsinki
Vesihuoltolaitosten hallinto- ja talousseminaari
38
6.5.
Oulu
Talousveden laatuvaatimukset ja
valvontatutkimukset
17
8.5.
Tampere
Vesityökorttikoulutus
9+1
13.5.Helsinki Vesityökorttikoulutus
13
14.–15.5. Vantaa
Vesihuoltolaitosten käyttöhenkilökunnan
koulutuspäivät
17
20.5.
Oulu
Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä
15
21.5.
Oulu
Vesityökorttikoulutus
8+2
27.8.
Kuopio
Vesihuoltolain muutokset
68
3.–5.9.
Levi
Vesihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät
75
9.9.
Helsinki
Vesihuoltolain muutokset
45
17.–18.9. Seinäjoki
Vesihuoltolaitosten toimistohenkilöiden
koulutuspäivät
71
1.–2.10. Tampere
Vesilaitosten käyttöpäällikköpäivät
18
9.10.
Tampere
Häiriötilanteisiin varautuminen
16
Aika
Paikka Tilaisuus Osallistujat
...........................................................................................................................
15.10.
Rovaniemi
Vesihuoltolain muutokset
29.10.
Helsinki
Verkostojen rakentaminen ja saneeraus
30.10.Jyväskylä Vesityökorttikoulutus
4.11.
Seinäjoki
Vesihuoltolain muutokset
5.–6.11. Jyväskylä
Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät
11.11.
Oulu
Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä
12.–13.11. Lahti
Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät
19.–21.11. Oulu
Jätevedenpuhdistamonhoitajien koulutuspäivät
26.11.
Tampere
Kirjanpidon ja taloushallinnon ajankohtaispäivä
27.11.Helsinki Vesityökorttikoulutus
28.11.
Helsinki
Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä
24
16
41
32
12
17
13
28
13
20
20
Tilauskoulutukset 2014
...........................................................................................................................
Aika
Paikka Tilaisuus Osallistujat
...........................................................................................................................
4.2. LempääläVesihuoltolakikoulutus
20
25.3.
Vantaa
Talousvesihygieeninen osaamistesti
2
24.4.Elimäki Vesityökorttikoulutus
9
28.4.
Nokia
Hallitustyöskentely ja vesihuoltolaki
8
19.5.
Helsinki
Hallitustyöskentely ja vesihuoltolaki
7
19.6.
Vantaa
Talousvesihygieeninen osaamistesti
1
16.10.Lahti
Vesityökorttikoulutus
10
11.12.Espoo Vesityökorttikoulutus
18
14
Vesihuoltopäivät
7
7
Vesihuolto 2014 -päivät ja näyttely järjestettiin Finlandia-talolla.
Vesilaitosyhdistys järjesti Vesihuolto 2014 -tapahtuman Helsingissä. Kevään alueellinen vesihuoltopäivä järjestettiin Aulangolla ja syksyllä pidettiin
Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät Oulussa. Vesihuoltopäivät koostuvat ajankohtaisista esitelmistä ja
alan yritysten pystyttämästä näyttelystä.
Vesihuoltopäiville osallistui 1114 kuntien ja vesihuoltolaitosten luottamus- ja toimihenkilöä, viranomaisten edustajaa ja näytteilleasettajan edustajaa.
Vesihuoltopäivät ja -näyttelyt
Aika Paikka
Osallistujat 20.3.
3.–4.6.
19.–20.11.
Aulanko125
Helsinki 741 Oulu
248 Näytteilleasettajat osastoa/hlöä
48/71
45/149
29/49
Avajaispuhujat käsittelivät vesihuoltolainsäädäntöä. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan syksyllä 2014.
Hulevesiä koskevista
erityisistä säännöksistä
maankäyttö- ja
rakennuslaissa kertoi
hallitussihteeri Erja Werdi
ympäristöministeriöstä
Talousvesiasetuksesta puhui neuvotteleva virkamies
Jarkko Rapala sosiaali- ja terveysministeriöstä
15
Vesihuoltolainsäädännön
muutosten ajantasaisesta
tilanteesta kertoi
lainsäädäntöneuvos
Antti Belinskij maa- ja
metsätalousministeriöstä
8
Jäsenpalvelut
8
8.1 Yleistä
Koulutuksen ja vesihuoltopäivien lisäksi Vesilaitosyhdistyksen varsinaisille jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva neuvonta sekä kirjalliset
lausunnot. Lisäksi www-sivujen yhteydessä oleville jäsensivuille kerätään listaa usein kysytyistä
kysymyksistä ja niiden vastauksista. Muita jäsenille suuntautuvia palvelumuotoja ovat noin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, jäsenkirjeet
sekä Vesitalous-lehti. Lähes kaikki Vesilaitosyhdistyksen julkaisut jaetaan jäsenille. Julkaisujen lisäkappaleista ja koulutustilaisuuksista sekä
vesihuoltopäivistä perittävät maksut ovat jäsenille
edullisempia kuin muille.
8.2 Jäsenille annettu laitoskohtainen
palvelu
Merkittävin osa jäsenille suuntautuvasta laitoskohtaisesta palvelusta muodostuu puhelimitse,
sähköpostitse ja neuvotteluissa tapahtuvasta
neuvonnasta. Lisäksi jäsenille annetaan kirjallisia
lausuntoja ja kommentteja. Kertomusvuonna on
annettu jäsenille laitoskohtaista palvelua muun
muassa seuraavissa asioissa:
teollisuusjätevesistä sopiminen, lietteen maatalouskäyttöön liittyvät säädökset, hiekanerotushiekan käsittely- ja hyödyntämismahdollisuudet,
jätteitä koskevat vastuut, haitallisten aineiden
vastaanottaminen puhdistamolle, kiinteistökohtaiset jäteveden pumppaamot,
kuparisten vesijohtojen korroosio, klooridesinfioinnin sivutuotteet Suomessa, sprinklerisopimukset, eri laatuista vettä johtavien verkostojen
erottaminen toisistaan, verkostojen desinfiointi,
veden saannin kannalta kriittiset asiakkaat,
vaihtoehtoiseen vedenjakeluun varautuminen,
varavoiman polttoaineen saanti, talousveden
laadunvalvonta, talousveden kuparipitoisuus
Suomessa, ylävesisäiliön desinfiointi, kemikaalinsaannin varmistaminen sopimuksissa,
UV-laitteen hankinta, talousveden desinfiointi,
näytteenottajan pätevyys, siiviläputkikaivojen
saneeraus,
16
vahingonkorvaus ja hinnanalennus, vastuu vesivahingosta ja viemäritulvasta, oikeus laitoksen
johdon sijoittamiseen toisen maalle, johdon siirtäminen ja siirtokustannukset, vesimittarin lukeminen, tarkistaminen ja kunnossapito, lukeman
ilmoittamisen laiminlyönti, veden toimituksen
keskeyttäminen, liittämisvelvollisuus, liittämiskohdat, tonttijohtojen saneerauskustannukset,
muutoksenhaku, oikaisuvaatimus, vedentoimitussopimus, sopimus jäteveden johtamisesta,
liittymis- ja käyttösopimuksen siirtäminen ja
irtisanominen, erillisen käyttösopimuksen tekeminen, vesihuoltolaitoksen maksuperusteet ja
hinnasto, maksujen hyvitykset ja lisäveloitukset, tiedottaminen maksujen muutoksista, paljousalennus käyttömaksussa, perusmaksut, eri
suuruiset perus- ja liittymismaksut eri alueilla,
liittymismaksun laskuttaminen, pumppaamon ja
muiden arvonlisäverollisten erien laskuttaminen,
maksujen perintä, menettely yrityksen velkasaneerauksessa ja konkurssissa, maksusaatavan
vanhentuminen, liittymismaksun käsittely kirjanpidossa, huleveden kustannusten eriyttäminen
kirjanpidossa.
8.3 Viestintä
Uutiskirje
Vesilaitosyhdistyksen Uutiskirje ilmestyi vuoden
aikana 16 kertaa.
Jäsenkirje
Vuoden 2014 aikana lähetettiin 6 jäsenkirjettä,
jotka käsittelivät seuraavia aiheita:
1.VVY:n julkaisut Talousveden desinfiointi ultra violettivalolla ja Talousveden klooraus on päivitetty
2.Kesätyöntekijä on suven merkki ja
koulutusten osallistumismaksut
3.Vesihuoltomaksut 1.2.2014 ja Puhtaan veden
tekijät -esite
4.Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu
voimaan vuoden 2016 alussa
5.Talousvesiasetuksen muutos voimaan
syyskuussa
6.Päivitetty ympäristönsuojelulaki voimaan
syyskuun alussa
WWW-sivut ja jäsensivut
Vesilaitosyhdistyksen julkisen verkkosivun www.vvy.fi
rinnalla ylläpidetään vain yhdistyksen varsinaisille
jäsenille tarkoitettua jäsensivustoa. Tunnukset jäsensivustolle saa yhdistyksen toimistolta sähköpostilla
[email protected].
Vesitalous-lehti
Vesitalous-lehti on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä koko vesialan kattava julkaisu. Lehden jokaisessa numerossa on vesihuoltoa käsitteleviä
artikkeleita. Vuoden kolmas lehti oli vesihuollon
teemanumero, jossa julkaistiin Vesihuolto 2014
-päivien esitelmiä. Lehden omat kotisivut ovat
osoitteessa www.vesitalous.fi.
• Puhdistuksen tarve ja merkitys
vesijohtoverkostossa, 1999
• Soveltamisopas talousvesiasetukseen
461/2000
• Tillämpningsinstruktion gällande förordningen
för hushållsvatten 461/2000
• Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja
suositukset, 2001
• Kalkkikivialkalointi - opas veden syövyttävyyden
vähentämiseksi, 2002
• Torjunta-aineet pohjavesissä
– opas vesilaitoksille, 2006
• VVY:n historia-kirja – 50 vuotta vesihuollon
asialla, 2006
• Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje, 2008
• Anvisningar om krisinformation för
vattentjänstverk, 2009
• Sprinklerilaitteistojen liittäminen
vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon, 2011
• Opas varavedenjakelun järjestämisestä, 2011
• Vesijohtoverkostojen putkirikkotilanteet ja
niiden hallittu korjaaminen, 2011
nro 50
nro 51
nro 52
nro 54
nro 55 nro 56 nro 58
nro 59
nro 60
Teollisuusjätevesiopas
– Asumajätevesistä
poikkeavien jätevesien johtaminen
viemäriin, 2013
Vesilaitostekniikka ja hygienia, 2013
Vattenverksteknik och hygien, 2013
Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden rakennuttamisasiakirjat, 2013
Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselostus ja
määrämittausohje, 2013
Viemärikaivojen kuntotutkimusohje, 2013
Talousveden desinfiointi
ultraviolettivalolla, 2014
Talousveden klooraus, 2014
Vesihuoltomaksut 1.2.2014,
VVY:n jäsenlaitokset, 2014
(Myytävänä myös aikaisemmat julkaisut vuosilta 2008–2013.)
Monistesarja
nro 7
nro 8
nro 9
nro 10
nro 12
nro 13
nro 14
nro 16
nro 17
nro 19
nro 20
nro 22
nro 23
nro 24
nro 26 nro 30
nro 31
nro 34
nro 36
Talousveden laadun parantaminen
verkostossa tehtävin toimenpitein,
1999
Ravinteidenpoiston tehostaminen,
2001
Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja
-viemäreiden saneeraus,
KTVVS-tutkimus, 2002
Muovisten vesijohtojen
pitkäaikaiskestävyys, 2003
Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys
2002, 2003
Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä, 2003
Water Safety Plans -pilotti, 2004
Vesihuoltolaitosten viestinnän
kehitysprojekti, 2005
Vesihuollon verkostojen ylläpidon
perusteet, 2005
Vesihuolto muuttuvassa toimintaympäristössä, 2006
Vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja,
2007
Vesihuoltolaitoksen tilan itsearviointimittaristo, 2008
Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten
mallit selityksin, 2008
Haitallisten aineiden esiintyminen
suomalaisissa yhdyskuntajätevesissä,
2008
VIRIKE - Vesihuollon riskienhallinnan
nykytila ja kehittämistarpeet, 2009
Vuotovesien hallinta, Vesijohtovuotojen
vähentäminen, 2012
Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvitys
2011, 2013
Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla, 2014
(Maksuton, ladattavissa www.vvy.fi)
Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportti 2013, 2014
(Myytävänä myös aikaisemmat
tunnuslukujärjestelmän raportit vuosilta
2006–2012.)
8.4 Julkaisut
Julkaisusarja
Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja muodostuu
yhdistyksen antamista suosituksista ja julkaisuista,
joissa on esitetty yhdistyksen kannanottoja viranomaispäätöksistä. Lisäksi julkaisusarja käsittää vuosittain vesi- ja viemärilaitosmaksuja koskevan kyselyn tulokset. Myytävänä olevat julkaisut:
•
•
•
WATER -englanninkielinen lyhennelmä
VETTÄ!- kirjasta, 1997
Pohjavesilaitosten kehittäminen, 1997
Pohjavesien suojelu erityisesti vedenhankintaa
silmälläpitäen, 1999
Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistaan
neuvostojen ja toimiston toimeksiantojen pohjalta
valmistuneet erilliset selvitykset, jotka eivät sisällä
yhdistyksen kannanottoja eivätkä suosituksia. Myytävänä olevat julkaisut:
nro 1
nro 3
nro 5
nro 6
Vedenkulutuksen väheneminen ja sen
vaikutukset vesi- ja viemärilaitostoimintaan, 1998
Johdatus mediasuhteiden kehittämiseen,
1999
Tehdasvalmisteiset
jätevedenpumppaamot, 1999
Asiakaslähtöisen vesihuoltopalvelun
kehittäminen, 1999
17
Hanaa! Suomen vesihuolto - kehitys ja
yhteiskunnallinen merkitys, 2013
Vesilaitosyhdistyksen julkaisema ja Tapio S. Katkon
kirjoittama teos antaa monipuolisen kuvan vesihuoltoalan kehityksestä eri aikakausina.
Jäsenlaitosten käytössä on myös Välttämätön
vesi – julkaisu, joka kertoo vesihuoltopalveluiden
nykytilasta tavalliselle veden käyttäjälle. Elämme
puhtaasti vedestä – esite puolestaan on Vesilaitosyhdistyksen ja Suomen Kuntaliiton yhdessä
toteuttama vesihuollosta kertova esite erityisesti
kuntapäättäjille.
9
Kunniamaininnat
9
9.1 Numeroidut ansiomerkit
Numeroidut kultaiset ansiomerkit myönnetään erityisistä ansioista vesihuollon kehittämisen hyväksi.
Vesilaitosyhdistyksen hallituksen myöntämät merkit
luovutettiin Vesihuolto 2014 -päivillä Helsingissä
seuraaville henkilöille:
114 Toimitusjohtaja Heinonen Timo
115 Toimitusjohtaja Järvelä Timo
116 Vesihallintoneuvos Sierla Jaakko
Heinonen Timo
9.2 Ansiomerkit 2014
Vesilaitosyhdistyksen ansiomerkkejä myönnetään
vesihuoltolaitosten ja yritysten anomuksesta tunnustukseksi henkilöille, jotka ovat tehneet pitkäaikaista ja tuloksellista työtä vesihuoltoalan kehittämiseksi. Vesilaitosyhdistyksen hallitus myönsi
kertomusvuoden aikana 80 kpl kultaisia, 45 kpl
hopeisia ja 13 kpl pronssisia ansiomerkkejä. •
•
Alajärven Vesiosuuskunta
hallituksen jäsen Ala-piirto Pertti
hallituksen jäsen Kauppinen Jorma
Helsingin seudun ympäristöpalvelut
-kuntayhtymä
vuoromestari Braithwaite William
toimistosihteeri Etelämäki Aino
kaivutyöyksikön päällikkö Hakkarainen Antero
toimistosihteeri Heija Sirpa
korjausmies Heikkonen Kari
putkiasentaja vanhempi Hiltunen Tapio
sihteeri Huotari Merja
viemärinpuhdistaja Issakainen Kari
putkiasentaja vanhempi Lindman Antero
alueinsinööri Liukkonen Jarmo
verkkoyksikön johtaja Melakari Ari
toimialajohtaja Piekkari Jukka
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kultainen ansiomerkki
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Järvelä Timo
putkiasentaja Riman Ari
putkiasentaja vanhempi Simola Seppo
ryhmäesimies Suursalmi Merja
sähköasentaja Viitamäki Kimmo
jätevedenpuhdistusos. joht. Fred Tommi
investoinnit os. johtaja Heinonen Tuomo
kaukokäyttö- ja autom.yks. pääll. Jokinen Petteri
valvontapäällikkö Lehtinen Eija
alueverkostot yks. pääll. Saarijärvi Jukka
huoltoesimies Wahrman Teemu
vedenpuhdistusos. johtaja Vuorilehto Veli-Pekka
Iisalmen Vesi
vanhempi huoltoasentaja Hartikainen Reijo
Ikaalisten Vesi Oy
toimistonhoitaja Kivisilta Marjatta
toimitusjohtaja Äijälä Raili
Janakkalan Vesi
käyttövastaava Mäkinen Eero
Jyväskylän Energia Oy
käyttöteknikko Kormano Tarmo
Kauhajoen Vesihuolto Oy
maanviljelijä Kangasniemi Olavi
Hopeinen ansiomerkki
•
Pronssinen ansiomerkki
18
Sierla Jaakko
•
Kauhavan Vesi Oy
toimitusjohtaja Rintala Olli
•
•
Kirkkonummen kunta, vesihuoltolaitos
vesihuoltoasentaja Cavonius Mikael
vesihuoltoasentaja Manelius Rolf
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kouvolan Vesi Oy
verkostoasentaja Halonen Simo
mittari- ja verkostoasentaja
Halttunen Jukka
verkostoasentaja Hellsten Juha
verkostoasentaja Kuparinen Pekka
verkostoasentaja Laukkanen Markku
suunnitteluavustaja Metsämuuronen Jaana
verkostopäällikkö Mänttäri Jan
laitosasentaja Niskanen Kari
verkostoasentaja Pohjanheimo Marko
käyttöteknikko Päkki Aleksi
verkostoasentaja Reinman Juha
koneasentaja Ruippo Timo
käyttöteknikko Veikkolainen Kari
koneenhoitaja Viitakare Heikki
•
Kronoby Vatten och avlopp Ab
diplomingenjör Andtbacka Hans-Erik
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kymen Vesi Oy
viemäriautonkuljettaja Aaltonen Pekka
vesihuoltomestari Ahola Veikko
laitosmies Anttila Jorma
vesihuoltopäällikkö Haikonen Matti
laitosmies Harju Petri
laitosmies Heikkilä Timo
laskutussihteeri Hohti Reija
vesimittarin korjaaja Järvinen Arto
laskutussihteeri Karvinen Sirpa
varastonhoitaja Koskimies Jyrki
kartoittaja Kurittu Timo
putkiasentaja Mikkonen Ilkka
putkiasentaja Mononen Leo
putkiasentaja Perlinen Olli
putkiasentaja, vanhempi Pokki Martti
LVI-tarkastusinsinööri Pukkila Kauko
verkostonhoitaja Putus Juha
työmaavalvoja Ristola Jorma
putkiasentaja Roslakka Pauli
putkiasentaja, vanhempi Ruottinen Jorma
putkiasentaja Saarelainen Petri
vesilaitoksen hoitaja Seppälä Markku
laitosmies Suomalainen Hannu
kartoittaja Ahtiainen Jari
käyttöpäällikkö Albeni Kaisu
putkiasentaja Hynninen Mika
verkostoinsinööri Lempinen Iiro
putkiasentaja Leppänen Marko
automaatioteknikko Leppänen Timo
vastaava putkimestari Littman Jukka
vesilaitoksen hoitaja Palm Ukko
käyttömestari Pesu Jukka
laitosmies Sakkara Tapio
siivooja Tiihonen Tarja
mittausetumies Tolsa Timo
putkiasentaja Virkki Mikko
verkostonhoitaja Ylönen Petri
putkimestari Yrjölä Timo
laitosmies Hyttinen Jani
putkimestari Kilpiä Jani
verkostopäällikkö Kotonen Petteri
hallintosihteeri Leppänen Merja
käyttömestari Mäkitalo Jukka
vesilaitoksen huoltomies Räsänen Lasse
työnjohtaja Räsänen Panu
laitosmies Sandberg Jarno
viemärityöntekijä Seppälä Ville-Valtteri
talouspäällikkö Thilman Paula
taloussihteeri Turunen Tarja
•
•
•
•
•
Oulun Vesi
erikoisammattimies Holappa Jukka
käytönvalvoja Jaara Ari
käytönvalvoja Kaattari Jorma
rakennuttajavalvoja Seppänen Kalle
suunnittelurakennusmestari Virkkula Pentti
•
Puolustushallinnon rakennuslaitos
LVI-vastaava Haapaniemi Kari
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Rauman Vesi
maanmittausteknikko Kuromaa Tapani
verkostoinsinööri Kylä-Kause Jarmo
toimistonhoitaja Laine Tuike
putkiasentaja Peni Lauri
käyttöpäällikkö Suomela Timo
laboratorionhoitaja Tamminen Paula
viemärilaitoksenhoitaja Telen Juhani
toimistosihteeri Kaatonen Katriina
vesilaitoksen hoitaja Pitkänen Vesa
putkiasentaja Tuomi Ari
•
•
Oy Slamex Ab
teknillinen johtaja Nuutinen Pentti
vientipäällikkö Partanen Hilkka
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Turun Vesiliikelaitos
prosessiteknikko Heikinmaa Seppo
sähkömestari Heino Ismo
operaattori Hänninen Tapani
rakennusmestari Koskinen Eero
putkiasentaja vanhempi Laisti Esa
sähköyliasentaja Lehtonen Jouni
asennusvalvoja Malin Lasse
koneasentaja vanhempi Mäkinen Markku
laboratoriomestari Mäntynen Tuula
operaattori Piispanen Markku
koneasentaja Pusa Anssi
operaattori Vuorisalo Juha
kunnossapitoteknikko Niinimaa Juha
instrumenttiasentaja Tiihonen Jouni
•
Untamalan Vesi
toimitusjohtaja Kuoppala Jussi
50-vuotisjuhlastipendin
saaja
Jalonen Tuomas
Lahti Aqua Oy
laborantti Lampinen Marja-Leena
operaattori Salo Toni
laskutusneuvoja Tenhola Marjo
siistijä Metsäpuro Anja
prosessiasentaja Salo Jorma
kirjanpitäjä Vähälä Sirkka-Liisa
19
•
•
•
Vesilaitosyhdistys
apulaisjohtaja Rontu Mika
tiedottaja Hörkkö Eeva
vesihuoltoinsinööri Liikanen Riina
•
Vihannin Vesiosuuskunta
palopäällikkö Mustakangas Kauno
9.3 Myönnetyt stipendit ja palkinnot
50-vuotisjuhlastipendi
Vesilaitosyhdistyksen 50-vuotisjuhlastipendi
myönnettiin diplomi-insinööri Tuomas Jaloselle
hänen diplomityöstään ”Turun vesilaitoksen varaveden jakelusuunnitelma ja vesijohtoverkoston
riskianalyysi”. Jalonen palkittiin Vesihuolto 2014
-päivillä Helsingissä. Myönnetyn stipendin suuruus on 2.500 euroa.
Vesilaitosyhdistyksen stipendirahasto perustettiin
vuonna 1997. Stipendirahastoa ovat Vesilaitosyhdistyksen lisäksi kartuttaneet yhdistyksen jäsenlaitokset ja yhteistyökumppanit. Rahastosta vuosittain jaettavalla stipendillä palkitaan ensisijaisesti
vesihuoltolaitostoiminnan kannalta merkittävä ja
hyvätasoinen opinnäytetyö.
Kemira-palkinto
Kemira-palkintoraati myönsi vuoden 2014 Kemirapalkinnon tekniikan tohtori Anna Mikolalle. Mikolan
vuonna 2013 hyväksytyn väitöskirjan havainnot ovat
Suomessa laajasti käyttöönotettavissa jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostamiseksi. Palkinto
(4.000 euroa) luovutettiin Vesihuolto 2014 -päivillä
Helsingissä.
Kemira-palkinto perustettiin vuonna 1996. Palkinto perustuu Kemira Oyj:n vuosittain tekemään
lahjoitukseen. Palkinto myönnetään merkittävästä
veden puhdistuksen hyväksi tehdystä työstä ja
sen toivotaan edistävän vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämistä.
Kemira-palkinnon
saaja
Mikola Anna
10
Hallituksen toimintakertomus
10
Jukka Piekkari
Markku Komulainen
Manne Carla
Esa Jokela
Pentti Kangas
Kirsi Laamanen
Juha Lemmetyinen
Ari Melakari
Irina Nordman
Kirsi Rontu
Jukka Ruuska
Hanna Yli-Tolppa
Raili Äijälä
Edunvalvonta
Hallituksen toimintakertomus
1.1. – 31.12.2014
Jäsenistö
Yhdistyksen varsinaisina jäseniä ovat vesihuoltolaitokset ja yhteistoimintajäseninä on vesihuoltolaitoksille palveluja, urakointia ja tuotteita tarjoavia yrityksiä sekä muita yhteisöjä. Vuoden lopussa
yhdistyksellä oli 293 varsinaista jäsentä. Jäsenistön
toiminta kattaa lähes 90 % Suomen vesihuoltopalveluista. Yhteistoimintajäseniä oli vuoden lopussa
151 kappaletta.
Toiminta
VVY osallistui aktiivisesti vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiin vaikuttavien asioiden valmisteluun sekä EU:ssa että Suomessa. EU-tason edunvalvontatyö EurEau:n puitteissa on tullut jatkuvasti
tärkeämmäksi. VVY:n edustajat toimivat aktiivisesti
EurEau:n toimielimissä ja työryhmissä.
Kuntien määrä maassamme pysyi vuoden 2014
samana ollen yhteensä 320. Vuoden 2015 alussa
toteutuu kolme kuntaliitosta: Kuopion ja Maaningan, Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen
yhdistymiset. Nämä yhdistymiset vaikuttavat myös
VVY:n jäsenmäärään. Vuoden 2014 aikana tapahtui myös useita vesihuoltolaitosten yhdistymisiä
monialaorganisaatioihin, pääasiassa energiayhtiöihin. Kuntarakenteen muuttumista, laitosten yhdistymistä, yhtiöittämistä ja organisaatiouudistuksia
koskevat asiat olivat esillä VVY:n koulutuksessa, tiedotuksessa ja jäsenpalvelussa.
Edunvalvonta oli edelleen VVY:n tärkein tehtäväalue,
jonka tehostamista jatkettiin strategian mukaisesti.
Vesihuoltolain valmistelu oli eräs keskeisiä VVY:n
edunvalvontatehtäviä. Vesihuoltolain ja hulevesien
osalta maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyö
saatiin päätökseen ja muutetut lait tulivat voimaan
1.9.2014. Vesihuoltolaitosten kannalta vesihuoltolain uudistamistyössä tärkeitä kysymyksiä olivat
muun muassa hulevesien hallinta, säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, kiinteistön liittämisvelvollisuuden lieventäminen taajamien ulkopuolella,
säännökset vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa,
vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä.
VVY antoi vuoden 2014 aikana useita lausuntoja
ehdotuksista uusiksi laeiksi tai asetuksiksi. Näitä
olivat mm. vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja
rakennuslain muuttaminen, ympäristönsuojelulain
muuttaminen, luonnonsuojelulain muuttaminen,
talousvesiasetuksen muuttaminen, terveydensuojelulain ja elintarvikelain maksullisuutta koskevat
säännökset, pohjavesien suojelun sääntelyn kehittäminen (vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
annetun lain muuttaminen), luonnos hallituksen
esitykseksi kuntalain muuttamisesta, maantielain
muuttaminen, luonnos hallituksen esitykseksi laiksi
eläimistä saatavista sivutuotteista ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi, ehdotus valtioneuvoston asetukseksi
eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien
tuotteiden päästöjen rajoittamisesta.
VVY antoi lausuntoja tai kommentteja myös mm.
ehdotuksesta merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi, laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta, luonnoksesta ilmastonmuutoksen kansalliseksi
20
sopeutumisstrategiaksi, valtioneuvoston luonnonvaraselonteon linjausten päivityksestä eduskunnalle,
pienvesien kunnostus- ja suojelustrategiasta, luonnoksesta ympäristöalan erikoisammattitutkinnonperusteista, elintarviketeollisuuden vesihuolto-oppaasta,
ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin kansallisen toimeenpano-ohjelman luonnoksesta.
VVY oli kuultavana ja antoi lausuntoja myös mm.
maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen liittyen, erityisesti vesihuollon valtiontukea ja pohjavesisääntelyä koskeviin ehdotuksiin liittyen.
Vuoden 2014 aikana jatkettiin vesihuoltolaitosten
riskienhallintaan ja varautumiseen liittyen vesiturvallisuussuunnittelutyökalujen kehittämistä (ns. Water
Safety Plan, WSP, ja Sanitation Safety Plan, SSP)
yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
Vuoden 2014 aikana käynnistettiin ns. Vesiparlamentti -verkostoitumistyö kansanedustajien ja eduskuntaryhmien kanssa.
Kehittämistoiminta
Kehittämishankkeita toteutettiin ensisijaisesti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston kautta. Vuonna
2014 kehittämisrahasto myönsi rahoitusta yhteensä
340.570 euroa 24 tutkimus- ja kehittämishankkeelle, joista 9 oli ns. laitoslähtöisiä hankkeita ja 15
ns. yleisen haun hankkeita. Myönnetystä rahoituksesta noin 55 % meni laitoslähtöisille hankkeille ja
noin 45 % yleisen haun hankkeille.
VVY vaikutti aktiivisesti useiden vesihuoltolaitostoimintaa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden
ohjausryhmissä. Laitosten benchmarkingia palve-
leva tunnuslukujärjestelmä oli yhdeksättä vuotta
käytössä. Vuoden 2014 aikana tunnuslukujärjestelmä sai uuden nimen VENLA ja järjestelmän käytettävyyttä parannettiin ns. facelift-projektin myötä.
Samalla järjestelmään tehtiin jo muutoksia tulevaa
laajentamista silmälläpitäen.
VVY osallistui toimintavuoden aikana useiden ohjeiden ja oppaiden laatimiseen. Vuoden 2014 aikana
julkaistiin mm. uudistetut desinfiointioppaat (talousveden kloorausopas ja talousveden desinfiointi ultraviolettivalolla), sekä projektin ”Haitalliset aineet
jätevedenpuhdistamolla” loppuraportti. Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen päivittämistä vastaamaan uudistuneen vesihuoltolainsäädännön vaatimuksia jatkettiin vuonna 2014.
Vesihuoltopoolin toiminta oli vuoden 2014 aikana
aktiivista. Häiriötilanteisiin varautumista, riskienhallintaa ja toimintavarmuuden parantamista käsiteltiin
toimintavuoden aikana monissa tilaisuuksissa ja erilaisten projektien yhteydessä. Pooli järjesti yhdessä
HS-Veden kanssa harjoituksen, jonka yhteydessä laadittiin vesihuoltolaitoksille opas harjoitusten järjestämiseen. Syksyllä 2014 käynnistettiin opashanke
vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautumisen
ohjeistamiseksi. Vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin yhteisjulkaisu ”Vesihuoltolaitoksen sähkönsaannin
varmistaminen” julkaistiin ruotsiksi.
Koulutus
VVY:n koulutustoiminta oli vuonna 2014 aikaisempien vuosien kaltaista, joskin koulutusohjelmaa
on alettu osittain uudistaa vuonna 2013 valmistuneen kehittämissuunnitelman pohjalta. Varsinaisen
koulutusohjelman lisäksi toteutettiin useita tilauskoulutuksia, erityisesti vesityökorttikoulutuksia. VVY
vaikutti aktiivisesti useissa vesi- ja ympäristöalan
koulutuksen kehittämiseen liittyvässä foorumeissa,
esimerkiksi ympäristöalan erikoisammattitutkinnon
suunnittelussa. Vuoden 2014 lopulla käynnistettiin
vesihuoltoalan korkeakouluopetuksen tarveselvitys.
Koulutustyöryhmä on toiminut aktiivisesti asiantuntijaryhmänä, mm. linjaten koulutusohjelman sisältöä ja seuraten koulutuksen kehittämissuunnitelman
etenemistä. Syksyllä 2014 järjestettiin ns. osaamiskriteerityöpaja, jonka pohjalta valmistellaan erillistä kehittämisrahastohanketta.
Hallinto
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 10.4.2014.
Yhdistyksen hallituksen jäseninä ovat vuosikokouksesta alkaen olleet
• Jukka Piekkari, Helsingin seudun ympäristö palvelut -kuntayhtymä (HSY), puheenjohtaja
• Markku Komulainen, Limingan Vesihuolto Oy,
varapuheenjohtaja
• Manne Carla, Paraisten vesihuoltolaitos
• Esa Jokela, Kokkolan Vesi
• Pentti Kangas, Levin Vesihuolto Oy
• Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi
• Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi
• Ari Melakari, Helsingin seudun ympäristö palvelut -kuntayhtymä (HSY)
• Irina Nordman, Turun Vesiliikelaitos
• Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto
• Jukka Ruuska, Haapajärven Vesi Oy
• Hanna Yli-Tolppa, Mäntsälän Vesi
• Raili Äijälä, Ikaalisten Vesi Oy
Yhdistyksen vuosikokouksen nimeämänä tilintarkastajina on toiminut BDO Yhtiötarkastus Oy, jossa
vastuullisena tilintarkastajana Juha Koponen. Toiminnantarkastajana on toiminut Kirsti Mäkinen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä.
Merkittävässä määrin asioiden valmistelu tapahtuu
neljässä pysyvässä asiantuntijaryhmässä, jotka ovat
vesilaitosryhmä, viemärilaitosryhmä, hallinto- ja
talousryhmä sekä koulutustyöryhmä. Muita pysyviä
asiantuntijaryhmiä ovat vesihuoltolaitosten vaalitoimikunta, kehittämisrahaston toimikunta ja tunnuslukujärjestelmän kehittämistä ohjaava työryhmä.
Henkilöstö
Henkilökunnan määrä vuoden 2014 lopussa oli kymmenen. Tilapäistyövoimaa käytettiin tarpeen mukaan,
erityisesti avustaviin tehtäviin ja kesäharjoittelijan
muodossa. Yhdistyksen toimisto muutti elokuussa
2014 uudempiin ja toimivampiin toimitiloihin.
Talous
Viestintä
Edunvalvontaan liittyvää viestintää pyrittiin kehittämään toimintavuoden aikana. Vapaaehtoinen viestintäverkosto kokoontui vuoden aikana pari kertaa.
Toimintavuoden tulos oli 65.095 € alijäämäinen.
Yhdistyksen kalustosta, laitteista ja ohjelmistoista
tehdyt poistot olivat yhteensä 28.936 €.
Taseen loppusumma oli 1.078.688,27 €, mikä
on 30.298,00 € pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Yhdistyksellä ei ole pitkäaikaisia velkoja. Yhdistyksen varat ovat pankkitileillä sekä
korko- ja obligaatiorahastoissa. Oma pääoma on
910.130,45 €, josta kehittämisrahaston osuus
on 623.092,05 €. Kehittämisrahaston pääoma on
sidottu jo päätettyihin hankkeisiin.
Tulevaisuuden näkymät
Kaikilla hallituksen jäsenillä on henkilökohtainen
varajäsen. Hallituksen työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja Jukka Piekkari ja varapuheenjohtaja Markku Komulainen sekä hallituksen jäsenet
Irina Nordman ja Jukka Ruuska. Varajäsenenä on
ollut kesäkuusta 2014 alkaen Hanna Yli-Tolppa.
Jäsenpalvelut
Jäsenistöä palveltiin monin eri muodoin. Jäsenlaitoksille annettiin runsaasti neuvontaa ja lukuisia lausuntoja erityisesti hallintoon, maksuihin, sopimusasioihin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä.
Jäsensivustoa kehitettiin jäsenpalvelun kattavuuden
laajentamiseksi.
Jäsenmaksutuotot olivat 808.336 €. Järjestötoiminnan muita rahoituslähteitä olivat korvaukset
vesihuoltopoolille ja YT-näyttelylle tehdystä työstä
sekä maksullisista lausunnoista 98.158 €, projektien, julkaisujen ja tunnuslukujärjestelmän ylijäämä
60.092 € sekä koulutuksen ja vesihuoltopäivien
alijäämä 142.849 €. Yhdistyksen nettorahoitustuotot olivat 25.786 €.
Jäsenistön edunvalvontaan, maksuttomaan jäsenpalveluun ja ohjeiden sekä julkaisujen valmisteluun käytettiin 876.765 €. Edellä mainittuun toimintaan kohdistuneista kuluista henkilöstökuluja oli
500.105 €. Toimitilojen ja toimiston muiden yleiskulujen osuus oli 281.405 €. EU-maiden yhteistyöjärjestö EurEau:sta ja kansainvälisestä vesijärjestö
IWA:sta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä aiheutuneet kulut olivat 41.154 €. Hallintoon osallistuvien toimielinten kulut ilman henkilöstökuluja olivat
42.446 €.
21
Yhdistyksen strategia vuosille 2016-2020 päivitetään vuoden 2015 aikana. Edellisen strategiakauden
2010-2015 aikana yhdistyksen toimintaa on pyritty
maltillisesti uudistamaan ja terävöittämään. Vuonna
2014 tehdyn itsearvioinnin perusteella strategian
mukaiset toimenpiteet on pääosin koettu onnistuneiksi. Toimintaympäristön muuttuminen ja tulevaisuuden haasteet vaikuttavat kuitenkin sellaisilta,
että tulevien vuosien strategiassa on tarpeen katsoa aikaisempaakin valppaammin eteenpäin. Muun
muassa lisääntyvä epävarmuus kuntarakenteen
kehityksestä ja kuntien taloudellisesta ja muusta
resurssi-tilanteesta aiheuttaa pohdintaa vesihuoltolaitoskentässä. Kuntarakenteen muuttuminen vaikuttaa myös VVY:n jäsenistön rakenteeseen. Erityisenä
huolenaiheena on myös viime aikojen trendi vesihuoltolaitosten uudelleenorganisoinnista monialayhtiöiksi ja yhdistämisestä energialaitoksiin.
Vesihuoltolainsäädännön uudistuminen vaikuttaa
edelleen lähivuosina VVY:n toimintaan lainsäädännön pohjalta annettavina ohjeina ja koulutuksena.
Hulevesien hallinnan ja viemäröinnin järjestelyt
muuttuneen lainsäädännön seurauksena aiheuttavat toimenpiteitä edunvalvonnassa, kehittämisessä
ja koulutuksessa. Myös muun vesihuoltoalaa koskevan lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa tarvitaan vahvaa VVY:n edunvalvontaa.
Vesihuollon toimintavarmuus korostuu edelleen, ja
kuntarakenteen uudistamisen yhteydessä tehtävä
laitosten institutionaalinen ja muu kehittäminen
vaativat panostusta toimintamallien kehittämiseen.
Hallituksen esitys vuosikokoukselle
Yhdistyksen tulos vuoden 2014 tilinpäätöksessä on
65.095,13 € alijäämäinen.
Hallitus esittää vuosikokoukselle hyväksyttäväksi vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistamista ja alijäämän
vähentämistä oman pääoman toimintapääomasta.
22
10.1. Tuloslaskelma ja tase
TULOSLASKELMA
1.1-31.12.2014
1.1-31.12.2013
VARSINAINEN TOIMINTA (Maksulliset jäsenpalvelut)
VESIHUOLTOKURSSIT
Tuotot
289 172,75
365 848,62
Kulut
-365 476,42
-76 303,67
-413 014,50
-47 165,88
VESIHUOLTOPÄIVÄT
Tuotot
160 822,50
108 397,50
Kulut
-227 367,60
-66 545,10
-91 328,31
17 069,19
PROJEKTIT JA JULKAISUT
Tuotot
182 416,48
130 556,61
Julkaisuvaraston lisäys (+)/vähennys (-)
60 000,00
Kulut
-139 059,07
103 357,41
-153 787,50
-23 230,89
BENCHMARKING
Tuotot
30 357,00
30 089,00
Kulut
-73 622,40
-43 265,40
-17 096,12
12 992,88
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ
-82 756,76
-40 334,70
YLEISKULUT (Edunvalvonta ja maksuttomat jäsenpalvelut)
TOIMISTO
Tuotot
98 157,70
88 821,70
Kulut
Henkilöstökulut
-500 105,37
-524 733,78
Poistot
-28 936,44
-14 859,64
Muut toimiston kulut
-281 405,03
-810 446,84
-236 921,83
-776 515,25
-712 289,14
-687 693,55
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
-41 153,65
-48 650,10
JÄSENMAKSUT JA AVUSTUKSET
-3 642,08
-3 204,00
HALLINNON KULUT
Henkilöstökulut
-22 280,00
-21 320,00
Matka- ja kokouskulut
-26 890,29
-39 719,31
Muut hallinnon kulut
-15 555,23
-64 725,52
-18 896,54
-79 935,85
YLEISKULUT YHTEENSÄ
-821 810,39
-819 483,50
VARAINHANKINTA
Tuotot
Varsinaiset jäsenmaksut
689 549,00
649 675,00
Yhteistoimintajäsenmaksut
118 787,00
108 520,00
Yhdyskuntatekniikka
3 400,00
811 736,00
49 371,16
807 566,16
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Kulut
26 832,22
-1 045,66
25 786,56
SATUNNAISET TUOTOT 11 707,20
-830,36
10 876,84
0,00
58 060,70
KEHITTÄMISRAHASTO
Tuotot
Kehittämisrahaston jäsentulot
309 238,00
300 908,00
Kulut
Palkkiot
0,00
0,00
Maksetut avustukset
-155 138,74
-266 198,61
Siirretty rahaston pääomaan
-154 099,26
0,00
-34 709,39
0,00
RAHASTOSIIRROT
Purku 50-vuotisstipendirahastosta
1 949,46
1 798,89
Purku Kehittämisrahastosta
0,00
1 949,46
0,00
1 798,89
TILIKAUDEN TULOS
-65 095,13
18 484,39
TILIKAUDEN ALI-/ YLIJÄÄMÄ
-65 095,13
18 484,39
TASE
31.12.201431.12.2013
V a s t a a v a a
PYSYVÄT VASTAAVAT
Muut pitkäaikaiset hyödykkeet
ATK-ohjelmat 12 172,66
24 345,33
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
84 050,47
25 441,48
Arvoesineet
151,3784 201,84
151,3725 592,85
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
30 600,00
30 600,00
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
126 974,50
80 538,18
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
60 000,00
0,00
Pitkäaikaiset saamiset
12 000,00
12 000,00
Saamiset
Myyntisaamiset
38 589,74
35 746,29
Siirtosaamiset
5 787,360,00
Muut saamiset
13 910,80
58 287,90
3,58
35 749,87
Rahoitusarvopaperit
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
764 804,76
980 698,22
Rahat ja pankkisaamiset
56 621,11
0,00
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
951 713,77
1 028 448,09
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 078 688,27
1 108 986,27
V a s t a t t a v a a
OMA PÄÄOMA
Kehittämisrahasto 1.1.
465 960,79
431 251,40
Lisäys (+)/vähennys (-)
157 131,26
623 092,05
34 709,39
465 960,79
Toimintapääoma 1.1.
334 657,10
316 172,71
Tilikauden ali-/ ylijäämä
-65 095,13
18 484,39
VVY 50-vuotisjuhlarahasto
17 476,43
287 038,40
19 425,89
354 082,99
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
910 130,45
820 043,78
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 4 834,66
47 116,83
Ostovelat
32 876,14
79 211,95
Muut velat
46 198,53
55 339,56
Siirtovelat
84 648,49
168 557,82
107 274,15
288 942,49
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 078 688,27
1 108 986,27
Helsingissä maaliskuun 5. päivänä 2015
Jukka Piekkari, pj.
Manne Carla
Juha Lemmetyinen
Jukka Ruuska
Juha Santtila
Esa Jokela
Ari Melakari
Markku Komulainen
Irina Nordman
Hanna Yli-Tolppa
23
Antti Kytövaara
Kirsi Rontu
Osmo Seppälä, toimitusjohtaja
11. Jäsenkunta
Varsinaisia jäseniä oli kertomusvuoden lopussa
293. Yhteistoimintajäseniä oli kertomusvuoden
lopussa 151.
Varsinaiset jäsenet 31.12.2014,
293 laitosta.
Alajärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos
Alajärven Vesiosuuskunta
Alakylän Vesiosuuskunta
Alavuden kaupungin vesihuoltolaitos
Arpelan vesiosuuskunta
Asikkalan vesi ja satama Oy
Askolan kunnan vesi- ja viemärilaitos
Autiorannan Vesiosuuskunta
Bollstad vattenandelslag
Enontekiön Vesihuolto Oy
Eräjärven seudun vesiosuuskunta
Etelä-Elimäen Vesiosuuskunta
Etelä-Pornaisten Vesiosuuskunta
Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy
Eurajoen vesihuoltolaitos
Forssan vesihuoltoliikelaitos
Haapajärven Vesi Oy
Hailuodon Vesihuolto Oy
Haminan Vesi, T
Hangon vesi- ja viemärilaitos
Hankasalmen kunnan vesi- ja viemärilaitos
Hartolan kunnan vesi- ja viemärilaitos
Haukivuoren Vesiosuuskunta Hauki
Hausjärven kunta, vesihuoltolaitos
Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos
Heinäveden kunnan vesi- ja viemärilaitos
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, T
Hollolan vesihuoltolaitos
Honkajoen kunnan vesihuoltolaitos
HS-Vesi, T
Huittisten kaupunki Vesihuoltolaitos
Humppilan Vesihuolto Oy
Hyvinkään Vesi, T
Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos
Iin kunta / Iin vesiliikelaitos
Iisalmen Vesi, T
Ikaalisten Vesi Oy
Ilmajoen kunta, vesihuoltolaitos
Ilomantsin kunnan vesihuoltolaitos
Imatran Vesi, T
Inarin Lapin Vesi Oy, T
Ingå Vatten / Inkoon Vesi
Isonkyrön kunnan vesi- ja viemärilaitos
Itä-Savon Vesi Oy
Jakobstads Vatten / Pietarsaaren Vesi, T
Jalasjärven Vesi Oy
Janakkalan Vesi, T
Joensuun Vesi, T
Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos
Joroisten kunnan vesilaitos
Joutsan Vesihuolto Oy
Juuan kunnan vesihuoltolaitos
Juvan kunnan vesi- ja viemärilaitos
Jyväskylän Energia Oy, T
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, T
Jämsän Vesi
Järvenpään Vesi
Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos
Kaavin kunnan vesi- ja viemärilaitos
Kajaanin Vesi, T
Kangasalan Vesi, T
Kangasniemen kunnan vesihuoltolaitos
Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitos
Kannuksen Vesiosuuskunta
Karkkilan kaupungin vesihuoltolaitos, T
Karstulan kunnan vesi- ja viemärilaitos
Karttulan Vesiosuuskunta
Kauhajoen Vesihuolto Oy
Kauhavan Vesi Oy
Kausalan Lämpö Oy
Keiteleen kunnan vesi- ja viemärilaitos
Kemijärven vesi- ja viemärilaitos, T
Kemin Vesi Oy, T
Keminmaan Vesi Oy, T
Kempeleen Vesihuolto Oy, T
Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos, Vesihuolto, T
Keski-Savon Vesi Oy
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä
Keuruun Vesi, T
Kihniön kunnan vesi- ja viemärilaitos
Kimitoöns Vatten / Kemiönsaaren Vesi
Kirkkonummen kunta, vesihuoltolaitos, T
Kiteen Vesikunta
Kittilän Vesihuolto-osuuskunta
Kiuruveden kaupungin vesihuoltolaitos
Kokemäen Vesihuolto Oy
Kokkolan Vesi
Konneveden kunnan vesihuoltolaitos
Kontiolahden vesihuoltolaitos
Korsholms kommuns vattentjänstverket
Kotasalmen Vesiosuuskunta
Kouvolan Vesi Oy, T
Kronoby Vatten och avlopp Ab
KRS-Vesi
Kuhmoisten kunnan vesihuoltolaitos
Kuhmon kaupungin vesihuoltolaitos
Kuivaniemen Vesi Oy
Kuopion Vesi, T
Kuortaneen kunnan vesi- ja viemärilaitos
Kurikan Vesihuolto Oy
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta
Kymen Vesi Oy, T
Kymenlaakson Vesi Oy
Kyröskosken Vesihuolto Oy
Kälviän Vesiosuuskunta
Kärkölän Vesi
Kärsämäen Vesihuolto Oy
Käylän seudun vesiosuukunta
Lahti Aqua Oy, T
Laihian kunnan vesihuoltolaitos
Laitilan kaupunki, vesihuoltolaitos, T
Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy
Lapinkylän Vesiosuuskunta
Lapinlahden Vesi Oy
Lappajärven Vesiosuuskunta
Lappavesi Oy
Lappeenrannan Energia Oy, T
Lapuan kaupungin vesihuoltolaitos
Larsmo Vattentjänstverk
Laukaan kunta, vesi- ja viemärilaitos
Laukkalan Seudun Vesiosuuskunta
Lavian kunta, vesi- ja viemärilaitos
Lemin kunta, vesi- ja viemärilaitos
Lempäälän Vesi
Levin Vesihuolto Oy
Liedon Vesi, T
Lieksan Vesi
Limingan Vesihuolto Oy
Lohjan vesi- ja viemärilaitos
Lohtajan Vesihuolto Oy
Loimaan Vesi
Lopen vesilaitos
Loviisan kaupungin Vesiliikelaitos
Loviisanseudun Vesi Oy
Lumijoen Vesi Oy
Luvian vesihuoltolaitos
Malax Vatten
Marttilan vesihuoltolaitos
Masku-Nousiainen Vesilaitos Ky
Merikarvian kunnan vesi- ja viemärilaitos
Meri-Lapin Vesi Oy
Mikkelin Vesiliikelaitos
Muhoksen Sanginjoen Vesiosuuskunta
Muhoksen Vesihuolto Oy
Muuramen kunnan vesi- ja viemärilaitos
Muuramen Rannankylän ja Isolahden vesiosuuskunta
Mynämäen vesi- ja viemärilaitos
24
Myrskylän kunnan vesihuoltolaitos
Myötämäen Vesi Oy
Mäntsälän Vesi
Mänttä- Vilppulan vesihuoltoliikelaitos, T
Mäntyharjun kunnan vesihuoltolaitos
Naantalin vesihuoltolaitos, T
Napapiirin Vesi liikelaitos
Nastolan vesihuoltolaitos, T
Nivalan Vesihuolto Oy
Nokian Vesi Oy, T
Nousiaisten vesihuoltolaitos
Nurmeksen Vesi
Nurmijärven Vesi
Nurmin Vesihuolto-osuuskunta
Nykarleby Kraftverk Ab
Närpes Vatten Ab
Orimattilan kaupungin vesilaitos / Orimattilan Vesi Oy
Oriveden kaupungin vesihuoltolaitos
Osuuskunta Valkeavesi
Osuuskunta Vesijako
Oulaisten Vesiosuuskunta
Oulun Vesi, T
Outokummun kaupungin vesi- ja viemärilaitos
Paavolan Vesi Oy
Padasjoen Vesihuolto Oy
Paimion Vesihuolto Oy
Paraisten vesihuoltolaitos
Parikkalan kunta, vesihuoltolaitos
Parkanon kaupungin vesihuoltolaitos
Pedersöre avloppsverk
Pedersöre Vatten Ab
Pellon Vesihuolto-osuuskunta
Perhon kunnan vesi- ja viemärilaitos
Pernajan Saariston Vesiosuuskunta
Petäjäveden Kunnan Vesihuoltolaitos
Pieksämäen Vesi, T
Pieksänkosken vesiosuuskunta
Pielaveden kunnan vesihuoltolaitos
Piippolan Vesi Oy
Pikkaralan Vesiosuuskunta
Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy
Polvijärven kunnan vesihuoltolaitos
Pomarkun vesihuoltolaitos
Porin Vesi, T
Pornaisten kunnan vesilaitos
Poronkankaan Vesi Oy
Porvoon saariston vesihuoltolaitos, osk
Porvoon vesi / Borgå vatten, T
Pudasjärven Vesiosuuskunta
Punkalaitumen kunta, vesihuoltolaitos
Puolustushallinnon rakennuslaitos
Puumalan Vesiosuuskunta
Pyhäjokisuun Vesi Oy
Pyhäjärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos
Pyhä-Luosto Vesi Oy
Pyhännän Vesi Oy
Pyhärannan kunnan vesihuoltolaitos
Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos
Päntäneen Vesihuolto Oy
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy
Pöljän Vesiosuuskunta
Pöytyän kunnan vesihuoltolaitos
Raahen Vesi Oy, T
Raision kaupunki/ Vesihuolto, T
Ranuan Vesihuolto Oy
Raseborgs Vatten / Raaseporin Vesi
Rauman Vesi
Rautalammin kunnan vesihuoltolaitos
Rautavaaran kunnan vesihuoltolaitos
Reisjärven Vesiosuuskunta
Riihimäen Vesi, T
Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta
Ristijärven Vesihuolto-osuuskunta
Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitos
Ruskon kunnan vesihuoltolaitos
Saarijärven Vesihuolto Oy, T
Sallan Aluelämpö Oy
Sastamalan Vesi
Savitaipaleen kunta, vesi- ja viemärilaitos
Savonlinnan Vesi, T
Seinäjoen Vesi Oy, T
Sievin Vesiosuuskunta
Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy
Siikalatvan Vesihuolto Oy
Simon Vesihuolto Oy
Sipoon vesi- ja viemärilaitos
Siuntion vesihuoltolaitos
Soinin kunnan vesihuoltolaitos
Someron Vesihuolto Oy
Sonkajärven kunnan vesi- ja viemärilaitos
Sotkamon kunnan vesihuoltolaitos
Suomen Sokeri Oy
Suonenjoen Vesi Oy
Suvisaariston vesiosuuskunta
Sykäräisten Vesihuolto Oy
Syötteen vesi- ja viemärilaitos
Taivalkosken kunnan vesihuoltolaitos, T
Tammelan kunnan vesihuoltolaitos
Tampereen Vesi, T
Tarvasjoen kunnan vesi- ja viemärilaitos
Tavase Oy
Tervolan Vesi Oy, T
Teuvan kunnan vesihuoltolaitos
Toholammin Vesihuolto Oy
Toivakan kunta vesi- ja viemärilaitos
Tornion Vesi Oy
Tuhnajan Vesiyhtymä
Turun seudun puhdistamo Oy, T
Turun Seudun Vesi Oy
Turun Vesiliikelaitos, T
Tuusniemen kunnan vesilaitos
Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä
Tuusulan vesihuoltoliikelaitos
Tyrnävän Vesihuolto Oy
Ulvilan kaupunki, vesilaitos
Urjalan kunnan vesihuoltolaitos
Utajärven kunnallinen vesihuoltolaitos
Utö Vattenandelslag
Uudenkaupungin Vesi
Uuraisten kunnan vesihuoltolaitos
Vaasan Vesi
Valkeakosken kaupungin vesihuoltolaitos
Vampulan Vesihuolto Oy
Vehmaan kunnan vesihuoltolaitos
Vesikolmio Oy
Vesi-Mega Oy
Vesiosuuskunta HKM
Vesiosuuskunta Mustijoki
Vesiosuuskunta Suoni
Vesiosuuskunta Uhkoila
Vetelin kunta, Vesihuoltolaitos
Vieremän Lämpö ja Vesi Oy
Vihannin Vesiosuuskunta
Vihdin Vesi
Wiitaseudun Energia Oy
Virolahden kunnan vesi- ja viemärilaitos
Virtain kaupunki, vesihuoltolaitos
Virtain Vesiosuuskunta
Vörå kommuns vattentjänstverk
Ylitornion kunnan vesi- ja viemärilaitos
Ylivieskan Vesiosuuskunta, T
Ylläksen yhdyskuntatekninen Huolto Oy
Ylä-Savon Vesi Oy
Ylöjärven Vesi
Ähtärin Energia ja Vesi Oy
Äänekosken Energia Oy
T-kirjaimella merkityt ovat vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän jäseniä
Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki Vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitokset ovat automaattisesti myös Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston jäseniä.
Varsinaisten jäsenten määrän kehitys vuodesta 1956
350
300
250
200
150
100
50
0
1956 1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
25
Yhteistoimintajäsenet 31.12.2014,
151 yritystä.
Aarsleff Oy
Ab Stormossen Oy
AEL Oy
Ahlsell Oy
Akzo Nobel Finland Oy
Alfa Laval Nordic Oy
Amtele Ab
Aprotech Oy
Aqua Nova Oy
Aquaflow Oy
Aquazone Oy
AUMA Finland Oy
AVK Finland Oy
AxFlow Oy
BBTechnics Oy
Berner Oy / Berner Pro
Buildercom Oy
BWT Separtec Oy
Bürkert Oy
CGI Suomi Oy
Christian Berner Oy
Cupori Oy
Dimense Oy
Econet Oy
Ekokem-Palvelu Oy
Ekomuovi Oy
Empower IM Oy
Endev Oy
Envieno Ky
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Fenno Medical Oy Fennolab
Ferroplan Oy
Festo Oy
Finnchain Oy
Flowpro Management Oy
Georg Fischer Ab
Geotrim Oy
GWM-Engineering Oy
HeadPower Oy
Heikki Laiho Oy
Helsinki Metropolia AMK
HM Haapakoski Oy
Honeywell Oy
Hydropress Huber Ab
HyXo Oy
Hämeen ammattikorkeakoulu
Hämeen Vesihuolto Oy
Indutek Oy
inPulse Works Oy
Insta Automation Oy
Jahotec Oy
JALPA Oy
Jupalco Oy
Kaiko Oy
Kaitos Oy
Kamstrup A/S
Kekkilä Oy
Kemira Oyj
Keyflow Oy
Keypro Oy
Klinger Finland Oy
KL-Kustannus Oy/Kuntatekniikka
KSB Finland Oy
Labkotec Oy
Lakeuden Etappi Oy
Lassila & Tikanoja Oyj
Lining Oy
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy
LR-Palvelu Oy
LVI-Dahl Oy
Maanomistajien Arviointikeskus Oy
Maarakennus Kamara Oy
Masinotek Oy
Mepco Oy
Meritaito Oy
MetropoliLab Oy
Metso Endress+Hauser Oy
Mipro Oy
Mäkelä-Plast Oy
NCC Rakennus Oy
Nordkalk Oy Ab
Noxon Suomi
NRG Suomi Oy
Odoroff Oy
Onninen Oy
Oy Enitec Engineering Ab
Oy Grundfos Pumput Ab
Oy Korate Ab
Oy NCH Suomi Ab
Oy Profimeas Ltd
Oy Raita Environment Ltd
Oy Slamex Ab
Palo- ja vesitekniikka PA-VE Oy
Pipelife Finland Oy
ProMinent Finland Oy
Pumppuhuolto Nikula Oy
Pumtek Oy
Puwimex Oy
Pöyry Finland Oy
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy
12. Yhdyskuntatekniikka-näyttely
Toimintavuoden aikana Vesilaitosyhdistys valmisteli
ja markkinoi 17. yhdyskuntatekniikan viikkoa. Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely järjestetään Turun
Messu- ja Kongressikeskuksessa 20.–21.5.2015.
Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely on infra-alan
suurin näyttely- ja seminaaritapahtuma Suomessa.
Viikon aikana järjestetään useita koulutus- ja seminaaritilaisuuksia mm. Vesihuoltolaitosten käyttöhenkilökunnan koulutuspäivät, Vesimittarikurssi
ja Vesihuolto 2015 -päivät. Yhdyskuntatekniikka
2015 -näyttelyn kävijöille on tarjolla maksuton YT-
foorumi, jonka ohjelmassa on tietoiskuja, luentoja
ja yleisökeskustelu. Tapahtumaan odotetaan noin
6 000 kävijää.
Vesilaitosyhdistys järjestää näyttelyn yhteistyössä
Suomen Tieyhdistyksen, INFRA ry:n, Suomen kuntatekniikan yhdistyksen ja Jätelaitosyhdistyksen
kanssa. Yhdyskuntatekniikan toimisto on Vesilaitosyhdistyksen tiloissa. Näyttelyn johtajana toimi Mika
Rontu, näyttelypäällikkönä Anna-Maija Hallikas ja
näyttelyn sihteerinä Heli Tappola. Lisätietoja näyttelystä www.yhdyskuntatekniikka.fi.
26
Ramboll Finland Oy
Renos Oy
Roxtec Finland Oy
Rudus Oy
Ruskon Betoni Oy
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
Salon seudun koulutuskuntayhtymä
SAMK/Vesi-Instituutti WANDER
Samplion Oy
Saniline Technology Oy
Sarlin Oy Ab
Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy
Savonia-ammattikorkeakoulu Oy
Schneider Electric Finland Oy
Senaatti-kiinteistöt
Siemens Osakeyhtiö
Sito Oy
SKT Suomi Oy
SLATEK Oy
SPC Vesitekniikka Oy
Stig Wahlström Oy
Sujutek Oy
Sukelluspalvelu Stella Maria
Sulzer Pumps Finland Oy
Suomen ympäristöopisto SYKLI
Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy
Sweco Ympäristö Oy
Syspoint Oy
Sähkökonekorjaus Pursiainen Oy
T & A Mämmelä Oy
Tecalemit Flow Oy
Tekla Oy
Teoteam Oy
Tietokoura Oy
Ulefos Oy
Unified Messaging Systems AS
Uponor Infra Oy
Vaakaporauspalvelu VPP Oy
Valonia
Wavin-Labko Oy
Verlatek Oy
Vesita Infra Oy
Vianova Systems Finland Oy
Wihuri Oy
Wilo Finland Oy
Wiser Oy
VITA-Terveyspalvelut Oy
VMH Kalibro Oy
WSP Finland Oy
Xylem Water Solutions Suomi Oy
YIT Rakennus Oy
Toiminta 2014
•
•
•
•
•
toimittavat asiakkailleen puhdasta juomavettä
huolehtivat asiakkaittensa jätevesistä ja niiden puhdistamisesta
ovat maamme merkittävimpiä vesistönsuojelijoita
rahoittavat toimintansa palveluista saatavilla maksutuloilla
tuottavat elintärkeän palvelun kohtuullisin kustannuksin,
mikä mahdollistaa hyvän palvelutason säilymisen
Vesilaitosyhdistys…
•
•
•
•
•
•
•
valvoo jäsenlaitostensa etuja
neuvoo jäsenlaitoksiaan
osallistuu alan tutkimus- ja kehitystyöhön
edistää alan työntekijöiden ammattitaitoa
tarjoamalla monipuolista koulutusta
kokoaa ja välittää alan uusinta tietoa jäsenlaitoksille
julkaisee selvityksiä ja ohjeita jäsenlaitostensa käyttöön
ylläpitää suhteita mediaan
Vesilaitosyhdistys
Ratamestarinkatu 7 B, 00520 Helsinki
Puh. (09) 8689 010, Fax (09) 8689 0190
[email protected], www.vvy.fi
Mainostoimisto Dion / Painotalo Seiska
Suomen vesihuoltolaitokset…
Luontokuvat Pixmac • VVY:n toimitusjohtajan, hallituksen, VVY:n henkilöstön, palkittujen ja Vesihuoltopäiväkuvat kuvat Hannu Bask • K. Ronnun kuva Samuli Ruusu, Ruusukuva Oy
Vesilaitosyhdistys