12 Etätyöstä aito vaihtoehto Suomen pohjoisimpana kristillisdemokraattisena ehdokkaana Inarin valtuuustoon pyrkivä Ensio Mäntykangas on Suomen Tekniikkaopiston opettaja ja tervanpolttaja, joka tuli aikoinaan käymään Inarissa täällä kullankaivajana toimineen enonsa luona, ja kun hänelle itselleen tuli mahdollisuus saada töitä Inarista, hän muutti pohjoiseen arvelematta. Nyt Inarista on tullut kotikunta. Kristillisdemokraattien lehdessä Mäntykangas kuvaa asennettaan uuteen kotikuntaansa: -Kyllä tämä suhde Inariin oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ja se on myös kestänyt, en täältä pois muuttaisi. Hän käy kuitenkin säännöllisesti Kirkkonummella kouluttamassa oppisopimusopiskelijoita kone- ja ajoneuvotekniikkaan liittyviin ammatteihin. KD-lehden haastattelusta ilmenee, että Mäntykangas viihtyy niin Lapin luonnon kuin ihmistenkin kanssa: -Molemmat liittyvät täällä Lapissa niin erottamattomasti yhteen. Voi sanoa niinkin, että Lapin luonto muokkaa täällä asuvien luonnetta, eikä huonon suuntaan. Täällä jokainen on oma itsensä, ei vedä mitään roolia, eikä hötkyile stressaantuneena paikasta toiseen niin kuin ruuhka-Suomessa moni tuntuu tekevän. KD-lehden haastattelu ja kuva: Risto Rasilainen Tervanpoltto on yksi Enskan vapaa-ajan harrastuksista, jolla hän haluaa elvyttää vanhaa työperinnettä. Viime satsi oli 500 litraa. Kaikki meni, kysyntää riittää. Hyvinvointi ei ole unelma vaan perusoikeus. Peruspalveluista ei saa pihistää. Koti on elämän keskusta 51 Inarin Vihreät mukaan vaaleihin Nyt voi puhua reilusti suojelusta -Inarin suojeluasteesta annetaan jatkuvasti ristiriitaista ja jopa väärää tietoa, toteaa Maire Puikko, joka on vastaperustetun Pohjois-Lapin Vihreät ry:n puheenjohtaja ja yksi sen valtuustoehdokkaista. -Puhutaan yli seitsemästäkymmenestä prosentista, vaikka Metsähallituksenkin tilastojen mukaan maapinta-alasta on suojeltu 57,6 prosenttia. Metsähallituksen metsämaista on suojeltu noin puolet ja yksityismaat mukaan lukien metsistä on suojeltu vain noin 30%. Valtakunnallinen Vihreitten metsäpoliittinen ohjelma on ehtinyt herättää melkoista kaplakkaa Inarissa. Siinä kun esitetään, että Ylä-Lapin saamelaisten kotiseutualueella valtion metsät tulee rauhoittaa hakkuilta kokonaan. Maire Puikko on eri mieltä: -Siitä on varmaan pudonnut muutama sana pois. Pohjois-Lapin Vihreät pitävät lausetta ymmärrettävänä kun siihen lisää sanat ”... tulee luonnontilaiset tai luonnontilaisten kaltaiset valtion metsät rauhoittaa hakkuilta kokonaan.” -Ei tunnu järkevältä lopettaa Perussuomalaiset rp Kuntalaisen suora ja rehellinen sotamies ESA LINDHOLM matkailupalveluopas, ent. pienyrittäjä 26 INARIN Äänestä 51, äänesi on tärkeä! KD-ajatukset sopivat Ensio Mäntykangas on ensimmäinen Kristillisdemokraattien ehdokas Inarissa. KD-lehden haastattelun mukaan puolueen ohjelmassa kaikki asiat kävivät yksiin hänen näkemystensä kanssa, joten ehdokkaaksi oli helppo lähteä. Ensio Mäntykangas haluaa panostaa ihmisten peruspalveluihin, erityisesti mielenterveysongelmien ennakkoehkäisyyn. Autoalan miehenä hän toteaa, että autokin viedään huoltoon ensimmäisen sivuäänen kuuluessa eikä odoteta sen lopullista hajoamista – niin pitäisi toimia myös ihmisten suhteen. Mäntykankaalle on tärkeää myös alueen asuttuna pitäminen. Hän uskoo jo omankin kokemuksensa perusteella siihen, että etätyö on aito vaihtoehto pohjoisessa: -Kun muutoinkin on ongelma saada ihmiset pysymään täällä, pitäisi työpaikkaomavaraisuuden suhteen miettiä ihan uusia toimintatapoja. Eräs tällainen olisi etätyön vieminen haja-asutusseudulle niin, ettei työn perässä enää olisi tarvis lähteä etelään, toteaa KD-lehden haastattelussa Mäntykangas. hakkuita kokonaan, koska aikaisemmin hakatuilla alueilla on harvennustarvettakin, pohdiskelee Maire Puikko. Ylä-Lapin Vihreät haluaisi muuttaa Metsähallituksen roolia: -Metsähallituksesta on tullut kiistojen osapuoli. Vihreiden visio on, että se tulisi vastaisuudessa olemaan metsän monikäyttökiistojen ratkaisuelimenä, ei enää osapuolena, kiteyttää Maire Puikko. Tieto toiminnaksi Marja-Riitta Lukkari on ehtinyt jo kokeilla kunnallisen päätöksenteon kiemuroita pari vuotta Utsjoen kunnanhallituksessa. Muutto Inariin kuitenkin pakotti luopumaan vanhoista kuvioista, ja Vihreistä löytyi uusi poliittinen koti. Marja-Riitta painottaa kriittisen ajattelun ja toiminnan merkitystä vihreiden poliittisessa toiminnassa: -Ei riitä, että vain puhutaan ja ajatellaan kriittisesti. Mikäli todella halutaan vaikuttaa asioihin, on myös kyettävä toimimaan Vihreät tulevat. Tie Yläsaliin on Marja-Riitta Lukkarin (vas.) ja Maire Puikon mukaan tasaisempi kuin koskaan. niiden hyväksi. Toisten arvosteleminen kovalla äänellä ilman muutoksen vaatimaa toimintaa ei edistä asioita. Samalla tavalla käytännön vihreys vaatii sitä, että luonnon suojelusta puhumisen lisäksi toimitaan jokapäiväisessä elämässä asian edistämiseksi. Se tarkoittaa muun muassa kierrättämistä, julkisen liikenteen suosimista, sekä esimerkiksi kunnallisten hankintojen suorittamista kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaisesti. Maire Puikon ja Marja-Riitta Lukkarin mukaan vihreät etsivät uusia luovia keinoja ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi: terveyteen satsaaminen on halvempaa kuin sairauksien hoito, perheistä huolehtiminen on edullista koko yhteiskunnalle. Kunnan tulee pystyä investoimaan myös tärkeimpään voimavaraansa, ihmisiin, toteavat Maire Puikko ja Marja-Riitta Lukkari valmistautuessaan historiallisiin kunnallisvaaleihin: Vihreät ovat ensimmäistä kertaa ehdolla omana ryhmänään Inarissa. Juuret syvällä kotikunnan päätöksenteossa - Omaishoitajien hoitopalkkioihin korotus ja vapaus valita omaiselleen lomapaikka. Kunnan lisättävä hoivakotipaikkoja. - Nuorten toisen asteen koulutusmahdollisuuksia lisättävä. - Kuntalaisten peruspalveluiden turvaaminen ja lisääminen mieluummin veroprosenttia korottamalla kuin lainavaroin. - Edesautettava pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden terveydenhuoltoa ja psyykkistä hyvinvointia - Revontulisäätiön ja sen työpajojen toiminnan vahvistaminen 13 INARINVAALIT2008 INARINVAALIT2008 54 Sisko-Mirja Jefremoff puutarha-alan yrittäjä 040 754 8415 Yhteisöllisyys ja perus-arvot kunniaan. Ritva Hirvelä eläkeläinen VAALIT 2008 Seuraava lehti ilmestyy vaaliviikolla ti 21.10. myös Internetissä. Esittelemme taas uusia, mielenkiintoisia ehdokkaita. Jos Sinä haluat mukaan, ota yhteyttä, sovitaan haastattelusta. Pasi Ruotsalainen 040 5745 310 Perussuomalaiset eivät vapise Uutena vaihtoehtona Inarin Perussuomalaiset rp:n paikallisosasto Inarin perussuomalaiset, jonka pieni mutta sinnikäs perustajajoukko haluaa suoruutta, selkärankaa ja oikeudenmukaisuutta kunnalliseen päätöksentekoon. Periaatteiltaan isänmaallinen, mutta ei rasistinen puolueliike onkin monien kuntalaisten mieleen, sillä edustaahan perussuomalainen yhteiskuntakatsomus kaikkea sitä mitä isien ja äitien kasvatus on halunnut. Muutamia viikkoja vanhan inarilaishistoriansa aikana perussuomaiset ovatkin saaneet runsaasti kannustavia mietteitä ja puolueen paikallisyhdistykseen on littynyt jo lähes kolmekymmentä paikallisaktiiviakin. 47-vuotias matkailupalveluopas Esa Lindholm on Perussuomalaiset rp:n ainoa ehdokas. Hän tuli Inariin parikymmentä vuotta sitten ja aloitti pienyritystoiminnan Inarin kirkonkylällä matkailun piirissä. Hän on viimeiset 14 vuotta toiminut ensin matkailuyrittäjänä Saariselällä ja sittemmin uuvuttuaan yrittämisen kiroihin tehnyt matkailupalveluoppaan ja logistiikkapomon töitä palkollisena. Esa Lindholm, miksi olet lähtenyt ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin Perussuomalaisten riveissä? - Olen asiaa miettinyt ja tullut siihen johtopäätökseen, että jos maailmassa haluaa oikeudenmukaisuutta ja asiat oikein hoidettuksi, niin ne pitää sitten itse tehdä. Voiko yksi mies tehdä mitään konkreettista vaikka tahtoa olisikin? - Inarin kunnan päätöksenteon keskeinen ominaisuus on itsekeskeisyys ja ylhäältä alaspäin johtaminen. Diktatuurin, kuten myös oman napanöyhtän aika on maailmassa jo päättynyt, mutta jotenkin sama ralli on Inarissa jatkunut vuosista toisiin ja kymmeniin. Inhoan tuota asioiden epäoikeudenmukaista hoitoa, valtuutetut puhuvat ja ajavat pääsääntöisesti vain niitä asioita joista itse ovat kiinnostuneita, tai asioita jotka he hallitsevat. Kuitenkin kuntalaisen edustajan on pystyttävä ajattelemaan objektiivisesti ja tasa-arvoisesti kaikkia kunnan ihmisiä kaikissa heitä koskevissa asioissa, vaikka siinä samassa oma etu vaarantuisi tai tuhoutuisi. Perussuomalainen linjaus on juuri tämä: ”Sotamies tekee parhaansa tehtävä kirkkaana mielessä. Jos tehtävää suoritettaessa kaadutaan, on se kunniakas ja ylpeä kohtalo.” Perussuomaiset edustavat yksinkertaista suorapuheista kansaa, ehdokkaamme Suomessa ovat tavallisia arkipäivässä taistelevia ihmisiä jotka ovat suoria ja rehtejä ja ennenkaikkea oikeudenmukaisia. Tarkoitan siis sitä että kunnallinen perussuomalainen tiedostaa luottamuksen merkityksen ja ymmärtää lähtiessään ehdokkaaksi miten haasteellinen, työläs ja loppumaton valtuutetun tehtävä on. Mitä Perussuomalaiset täällä Inarissa tahtovat? - Älykästä ja tehokasta kunnan kehittämistä ihmisten kotikuntana. On useitakin perusasioita joita ei näe ja kuule edes näin vaalitaistelujen keskellä. Yksi tärkeimmistä on inarilaisten tulevaisuus. Miten kunta voi tarjota nuorille ja varhaisaikuisille sellaisen ympäristön että he voisivat halutessaan jäädä kuntaan töihin ja asumaan. Toinen on matkailuelinkeinon saattaminen koko kunnan alueelle ja erityisesti Inarin kk:n tukeminen ja kehittäminen tässä asiassa siitä syystä, että Kirkonkylän kautta matkailun tarpeet siirtyisivät myös syrjäkylien alueille oheispalvelutarjonnan kautta. Kolmas on kuntalaisten yhdenvertaisuus peruspalvelu- Perussuomalaisten kannatus mitataan ensimmäistä kertaa Inarin kunnassa. Puolueen ainoa ehdokas, Esa Lindholm, toivoo puolueen aatteille käyttöä Inarissakin. jen saannissa, tässä erityisesti ikääntyvä ja yhä enemmän sairasteleva asukasryhmä, jonka tulotkin leikkaantuvat kaikkein rajuimmin eläköitymisen myötä. Esityksiäkin ratkaisuiksi on: Kunnallinen rekrytointipalvelu Lapin matkailukeskuksiin jotta saadaan enemmän Inarilaisia töihin Inarin kunnassa toimiviin yrityksiin. Kunnalla olisi suuri mahdollisuus aloittaa keskustelu esim. Saariselän suurten yritysten kanssa siitä miten saisimme inarilaiset töihin helsinkiläisten sijaan. Nythän Saariselän työntekijöistä 80 % tulee ulkopaikkakunnilta. Kaavoituksessa tulisi ottaa erityisesti huomioon nuorten ja varhais-aikuisten ideat ja tarpeet pienyritystoiminnan aloittamiseksi. Metsähallitukselle tulisi asettaa kuntalaisfoorumi, esim rekisteröity yhdistys jonka tarkoitus olisi tuottaa suoraa vuorovaikutusta metsähallituksen tuleviin päätöksiin. Tässä asiassa nimittäin Metsähallitus on paljon vartijana. Inarilais- ten koti on Inarin luonto. Tällä tarkoitan että kaikkien meidän, niin lasten kuin nuorten ja aikuisten mielenterveys ja ymmärrys kotiseudusta liittyy olennaisesti luontokokemuksiin. Luonto on meille erittäin tärkeä osa hyvinvointia, ja tällä hetkellä Metsähallitus käsittelee tuota ” sieluamme” kuin kuollutta kauppatavaraa, ja tekee päätöksiä kysymättä puolestamme. Tässä olisi paljonkin työtä. Sitten vielä mieleen tulee ainakin terveyspalvelut. Luulisin että kunnan sisäinen työtehotutkimus voisi osoittaa useillakin kuntasekstoreilla sellaista tyhjäkäyntiä ja tarpeettomuutta/päällekkäisyyttä, että budjettia ja veroa nostamatta voitaisiin toisaalla irtisanoa tai osa-aikaistaa ja toisaalla maksaa esim. lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle kunnon liksaa. Toisin sanoen siirretään rahaa sinne missä tehdään tukka märkänä hommia sieltä missä aina ollaan kahvitauolla ja perjantaisin työmatkalla. Minkälaiset mahdollisuudet mielestäsi teillä Perussuoma- laisilla on ensinnäkin päästä valtuustoon, ja minkälaiset ovat vaikuttamismahdollisuutenne yhdellä miehellä? - En tiedä. Näyttäisi siltä että Inarissa on jo pitkään ollut tarvetta perussuomalaiseen vaihtoehtoon, mutta kukaan ei ole ottanut asiakseen vetäistä mopoa käymään. Nyt kun kone käy, on selvää että käy kuntavaaleissa miten tahansa, perussuomaiset ovat tulleet ja jäävät kuntapolitiikkaan Inarin kunnassa. Yksi mies voi vaikuttaa tekemällä hyviä aloitteita ja pitämällä hyvää yhteyttä kuntalaisiin jotta heidän mielipiteilleen tulee arvo myös valtuustossa. Esimerkiksi jos kyläyhdistyksille anettaisiin valtuustossa enemmän painoarvoa tai myös sananvaltaa, tulisi kyläyhdistyksistä aktiivisempia, ja tällöin poliitikot saisivat myös akuuttia tietoa suuren kuntamme joka kolkasta kun suuria päätöksiä valmistellaan. Se olisi todellista kansanvaltaa, sanoo Esa Lindholm.