Muistisairaudet
Muistisairaudet Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015 Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö www. muistiliitto.fi Muistisairaudet on kansantauti • • • • • • Neljännes miljoona suomalaista kärsii muistioireista! 100.000-150.000 MCI/lievä dementia Lähes 100.000 vähintään keskivaikea dementia 14.500 uutta tapausta vuosittain 7000-10.000 työikäistä muistisairasta Joka kolmas yli 80-vuotias sairastaa dementiaa! Dementian määritelmä • Muistihäiriö + vähintään yksi muun korkeamman aivotoiminnon heikentyminen (apraksia, agnosia, afasia, toiminnanohjauksen häiriöt) henkilön aiempaan tasoon verrattuna • Älyllisten toimintojen heikentyminen, joka rajoittaa henkilön itsenäistä, ammatillista ja sosiaalista selviytymistä • Ohimenevä, etenevä tai pysyvä tila (oireiden seuranta, kesto yli 6 kk) • Taustalla useita eri etiologioita/aivomuutoksia • Poissuljettava hoidettavat tilat Hoidettavia muistihäiriön syitä • • • • • Depressio Kilpirauhassairaudet (hypotyreoosi yleisin) B12-vitamiinin puutos Hypo- tai hyperkalsemia (lisäkilpirauhasen häiriöt) NPH= normaalipaineinen hydrocephalus • Oireet: kävelyvaikeus, virtsainkontinenssi, muistin ja älyllisten toimintojen heikkeneminen • • • • Krooninen subduraalihematooma Kasvaimet Hypoglykemiat (toistuvat) (B1-vit puutos, alkoholistit) Diagnostiikka • Kehittymisanamneesi saatava läheiseltä • Lab.kokeet: B12-vit, folaat,TSH, La, Ca-ion, gluk, pvk, na/k, krea, EKG • Pään kuvantaminen MRI (tarkempi) tai TT • Neurologinen kliininen status (parkinsonismus, puolioireet, kävelyvaikeus, puhevaikeus ym.) • Muistitestit CERAD, MMSE, MOCA • Arkitoimintojen kartoitus: ADL, IADL -toiminnot • Masennusseula, esim.GDS • Tarv likvor, EEG, PET, neurologin kons Yleisimmät muistisairaudet • Eteneviä dementioita Alzheimerin tauti, vaskulaaridementiat, Lewyn kappale –tauti, frontotemporaalinen (otsalohko)dementia • Kaikkien näiden varhaiset kliiniset oireet poikkeavat toisistaan hieman • Sekatyyppiset dementiat ovat sitä yleisempiä mitä iäkkäämmästä kyse (AT/vaskulaarinen, AT/Lewy) • Sama lääkehoito periaatteessa voidaan kokeilla kaikkiin, indikaatiot vain AT ja Parkinson dementia, tehoa usein muihinkin Alzheimerin tauti on yleisin dementia • 70% kaikista dementioista, lisäksi sekatyyppisiä • Sairastumisen syy epäselvä, aivojen amyloidikertymät ja neurofibrillikimput • Ei parantavaa hoitoa, mutta oireita lievittävää ja toimintakykyä kohentavaa hoitoa on olemassa, varhainen tunnistaminen tärkeää AT riskiä lisäävät • • • • • • Perimä, kuitenkin vain 0.5-1% perinnöllisiä Ikä, mitä vanhempi sitä > riski Masennus ja aivovammat Sydän- ja verenkiertoelinsairaudet Alkoholinkäyttö Epäterveelliset elintavat Alzheimerin tauti • Alkaa lähimuistin häiriöllä, muistihäiriö on tärkein oire koko sairauden ajan • Etenee vaiheittain, pikku hiljaa, usein vuosien ajan aluksi lieviä oireita • Uuden oppiminen vaikeutuu, tavarat kateissa, unohtaa tapaamisia, toistaa samoja asioita, lapsuuden muistot palautuvat vaivatta • Myöh toiminnanohjauksen ongelmia, eksymistä, sanojen hakemista, sairaudentunnottomuutta, epäluuloisuutta, laihtumista, käytösoireita, jähmeyttä, kävelyn hidastumista, hahmotusvaikeuksia • Kesto vaihtelee 2-20 vuotta! AT:n eteneminen Alzheimerin taudin lääkehoito • AKE-lääkkeet= asetyylikoliiniesteraasin estäjät donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini – Toimintakyky paranee, yleisilme kohenee, käytösoireet lievittyvät – Hidastavat taudin etenemistä , laitoshoitoon joutuminen siirtyy, vaikutuksen kesto arviolta 1v – Sivuvaikutukset usein ongelma iäkkäimmillä: sydän-, vatsaoireet, tiheävirtsaisuus, sekavuus Memantiini yksin tai yhdessä AKE:n kanssa vähemmän sivuvaikutuksia, tehoaa levottomuuteen ja käytösoireisiin Vaskulaaridementiat 10-20% • Pienten suonten tauti (valkean aineen muutokset), moniinfarktitauti, kriittisen alueen infarktit • Oireet moninaisia, vaihtelevat, voivat alkaa äkillisestikin • Toiminnanohjauksen ongelmat ja hahmotushäiriöt (puhevaikeus, liikesarjojen suorittamisen vaikeus, nähdyn esineen tunnistamisvaikeus) • Tasapainohäiriöt, kaatuilu, kävelyhäiriö, puhevaikeus • Virtsaamishäiriöt • Hidastuminen, jäykkyys • Mielialahäiriöt, persoonallisuuden muutos • Vaskulaaririskitekijöiden hyvä hoito, AKE-lääkkeet Lewyn kappale-tauti 10-15% • • • • • • • • • Lisäksi usein AT:n kanssa sekatyyppisenä Painajaisunet, unen aikaiset käytöshäiriöt Varhain ilmaantuvat näköharhat, mielialan muutokset Tilanvaihtelut kognitiossa, tarkkaavaisuudessa, vireystilassa Parkinsonismus: jäykkyys, hitaus, kävelyvaikeus Epäselvät kollapsit Lähimuistin ongelmat usein vasta myöh Herkkyys neurolepteille AKE-lääkkeet, mieliala- ja psyykenlääkkeet, levodopa Otsalohkodementiat • Arviolta 5-10%, myöhäisessä työiässä alkavia, useammin perinnöllisiä kuin AT • Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset: impulsiivisuus, estottomuus, arvostelukyvyn puute, apatia • Muisti alkuvaiheessa säilynyt • Myös etenevä sujumaton afasia: puhe-, luku -ja kirjoittamisvaikeudet, sananlöytämisvaikeudet • Semanttinen dementia: puheen tuotto sujuvaa, mutta ei ymmärrä sanojen merkityksiä normaalisti • Harvinaisia tiloja, hoidolla heikko vaste Parkinsonin tauti ja muut ekstrapydamidaalisairaudet • Dementian riski kasvaa taudin jatkuessa pitkään (jopa 80%:lle ?) • Toiminnanohjauksen hidastuminen • Tarkkaavaisuuden heikentyminen • Muisti yl paremmin säilynyt, vihjeet auttavat • Masennus saattaa sekoittaa • Käytösoireita: sekavuus, levottomuus, harhat (jotka eivät johdu lääkityksestä) • Rivastigmiinista (AT lääke) todettu hyötyä Muut dementiat • Harvinaiset perinnölliset dementiat CADASIL, Huntingtonin tauti ym. – alkavat nuorempana (30-70v) • Prionitaudit (Creutzfeld-Jakob) • Alkoholin liikakäytön aiheuttama Wernicken enkefalopatia (B1 eli tiamiinin puutostila) Tavallisimpia käytösoireita dementiapotilailla • • • • • • • • • Masennus Apatia Levottomuus (agitaatio) Ahdistuneisuus Psykoottiset oireet Persoonallisuuden muuttuminen Uni-valverytmin häiriöt Seksuaaliset käytösoireet Syömishäiriöt 20-80% 20-90% 20-75% 20-50% 5-75% 50-90% 60-70% 10-15% 30% Masennus • • • • • • • • Voi olla dementian 1. oire! Surullinen, ahdistunut ilme Itkuinen, haluton Epämääräiset somaattiset vaivat ja oireet Laihtuminen, ruokahaluttomuus Oireet erityisesti aamuisin Voi aiheuttaa agressiivisuutta Myös vaikeassa vaiheessa Apatia • • • • • • Passiivisuus Aloitekyvyttömyys Tarvitsevat paljon ulkopuolista apua Psykomotorinen hidastuneisuus Masennuslääkitys tehoaa huonosti Alzheimer-lääkkeistä apua Levottomuus • Epätarkoituksenmukaista aggressiivista, motorista tai äänen käyttöön liittyvää käyttäytymistä • Lyöminen, pureminen, potkiminen, huutaminen, kiljuminen, esineiden paiskominen, kiroilu, vaeltaminen, karkailu, ”katastrofireaktio” – Laukaisijana ympäristön ärsykkeet, jotka koetaan pelottavina, esim. uudet hoitotilanteet, pesut, ympäristön vaihdos ym. Ahdistuneisuus • Usein yleistynyt ahdistuneisuus, jatkuva huono, levoton, jännittynyt, kireä olo • Korostuu odotustilanteissa tai olosuhteiden muuttuessa (osastolle tulo ja lähtö, omaisen poistuminen, tutkimukset..) • Paniikkihäiriön kaltaiset oireet Psykoottiset oireet • Näkö-ja kuuloharhat • Harhaluuloiset ajatukset ja puheet • Usein varastamis- tai mustasukkaisuusharhoja, kohdistuvat läheiseen ihmiseen • Myös ns. väärintunnistaminen (luulee peilikuvaa vieraaksi ihmiseksi, uskoo tuttujen henkilöiden tai kodin vaihtuneen toiseksi) • Tavallisempia potilailla, joilla on heikko kuulo tai näkö – Kaihileikkaus, kuulolaite tai valaistuksen lisääminen saattaa poistaa harhat! Persoonallisuuden muutokset • Jotkin persoonallisuuden piirteet (mustasukkaisuus, pelokkuus, saituus ym.) voivat korostua • Persoonallisuus voi muuttua täysin esim. kiltistä ärtyisäksi tai tarkasta välinpitämättömäksi • Voi tulla estottomuutta, epäsiistiyttä, rivoutta, sosiaalisten normien rikkomista • Hyperoraalisuus, hyperseksuaalisuus Uni-valverytmin häiriöt • • • • • • • Vrk-rytmi usein muuttuu Yöllisiä heräämisiä Auringonlaskun ilmiö Päivisin nukutaan enemmän, uni ei riitä yöksi Pimeän pelot, väärintulkinnat Melatoniinista apua Omaishoitajan uupuminen! Käytösoireiden hoito • Esiintyy lähes 90% jossain vaiheessa, ovat usein jaksottaisia, ohimeneviä, esim. vaikeassa dementiassa ei enää yleensä harhaisuutta • Heikentävät elämänlaatua, lisäävät avun tarvetta ja laitoshoitoon jotumisen riskiä • Hoidettava, kun heikentävät kykyä huolehtia itsestään, sosiaalista vuorovaikutuksta tai toimintakykyä Käytösoireiden taustalla somaattinen syy ? • • • • • • • • • • • Kipu Virtsaretentio, ummetus Turhautuminen, yksinäisyys Infektiot, nestetasapainon häiriöt Lääkitys! Kasvaimet AVH, pään vammat Sydäntapahtuma Epileptinen kohtaus Hypo-tai hyperglykemia Alkoholi ja muut päihteet Muistisairaalle sopimattomia lääkkeitä • Antikolinergit, esim. virtsankarkailulääkkeet, trisykliset antidepressantit, • Osa kipulääkkeistä (Panacod, Fentanyylilaastari, Tramadoli) • Vanhat antihistamiinit (Atarax) • Pahoinvointilääkkeet (Primperan) • Bentsodiatsepiinit • Kaikki keskushermostovaikutteiset ”kolmiolääkkeet” voivat aiheuttaa sekavuutta! Lääkkeetön hoito ensisijainen • Laukaisevien tekijöiden hyvä hoito • Hellä perushoito • Omaisten ohjaus ja tuki • Kuntouttava päivätoiminta • Luovat terapiat (tanssi,taide,askartelu..) • Liikunta • Virkistystoiminta • Muistelu- ja validaatioterapiat Lääkehoito • Alzheimer-lääkkeet eli donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai memantiini • Psykoosilääkkeet, risperidoni, ketiapiini • Haloperidoli akuuttitilanteissa • Masennuslääkkeet • Mielialan tasaajat ja epilepsialääkkeet • Rauhoittavat lääkkeet (ei pitkäaikaisesti) • Melatoniini • Osa oireista reagoi huonosti lääkkeille – kuljeskelu, huutelu, esineiden piilottelu, hyperseksuaalisuus Muuta huomioitavaa • Ulkopuolinen avuntarve kasvaa • Ruokailu, lääkkeenotto, hygieniasta huolehtiminen • Muiden sairauksien hoito • Kuntoutus • Raha-asiat • Autolla-ajo • Aseiden käyttö Säännöllinen seuranta 6-12kk välein • Edunvalvonta • Hoitotahto • Muistihoitajan ja omalääkärin seuranta • Etuisuudet (B-ja Ctodistukset, kuljetuspalvelu ym.) • Omaishoitajan jaksaminen Kiitos!
© Copyright 2024