Kognitiivinen kehitys
Kognitiivinen kehitys Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Sisäiset mallit • kokemusten pohjalta • toimintakaaviot – lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä • mielikuvat – mielessä tapahtuva havaitseminen • symbolien muodostaminen – kieli – mallit monimutkaistuvat • osa sosiaalistumista: omaksutaan ympäristölle yhteisiä malleja Sisäiset mallit • ohjaa havaintotoimintaa – tarkkaavaisuus – aistimusten tulkinta havainnoiksi • sisäisten mallien ja uuden tiedon yhteys – ristiriita vai yhteensopivuus – sulauttaminen (assimilaatio) – mukauttamainen (akkomodaatio) Ympyrä pallo pallo!! planeetta?! Ajattelun kehitys • Jean Piaget • Havainnoimalla omien lastensa kehitystä hahmotteli kognitiivisen kehityksen vaiheteoriansa. • Osoitti, miten säännönmukaista lapsen älyllinen kehitys on. Lapsen oma toiminta on merkityksellistä. • Kehityksen perustana ovat sisäiset mallit (skeemat). • Uusissa tilanteissa lapsi hyödyntää aiempia tietojaan: – assimilaatio eli uuden tietoaineksen sulauttaminen vanhaan ja – akkomodaatio (mukauttaminen) eli tapahtuma, jossa koko tietorakenne muuttuu uuden tiedon nivoutuessa vanhaan. SENSOMOTORINEN KAUSI vauva-taapero 0-2 •reflekseistä jäsentyneeseen toimintaan, toiminnan ohjaus •ei-kielellinen ajattelu •skeemat : havainto+toiminto •kokemusten luokittelu •esinepysyvyys •paikan hahmottaminen •ongelmanratkaisu mielikuvin •syy-seuraus •Lapsi oppii yhdistämään havainnot ja liiketoiminnat. • yksinleikki, n. 2v rinnakkaisleikki ESIOPERATIONAALINEN VAIHE pikkulapsi-leikki-ikä 2-6 •Symbolinen ja looginen ajattelu kehittyy •iitsekeskeisyys •taianomaisuus (animistisuus) •loppupuolella (4-7) realistisempaa ajattelua •sidoksissa välittömiin havaintoihin •vaikea havaita kerralla useampia ominaisuuksia; Tilanteiden vertaaminen vielä alkeellista (vesilasi) •Päättely omien toiveiden värittämää ja analogioihin perustuvaa (saman kaltaiset asiat oletetaan samanlaisiksi). Kuvitteluleikit alkavat. • Intuitiivinen vaihe 4-7 v: Välitön havainto ohjaa ajattelua. Ajattelu egosentristä: omaa kokemusta ei osata verrata toisen kokemukseen samasta asiasta, vaan nähdään omat havainnot ainoina oikeina •yhteisleikki n. 5v.; kuvitteluleikit KONKREETTISTEN OPERAATIOIDEN VAIHE kouluikä 6/7-11/12 •loogiset ajatusoperaatiot •ymmärtää esim. massan säilyvyyden (vesilasi) •sidottu konkreettisiin asioihin (anna, riitta, sini); havainnollistaminen •sisäistää normeja ja moraalisia käsitteitä •ajantaju kehittyy, kello •välimatkat •suhteiden ymmärtäminen •Lapsi osaa nähdä asian useasta, myös muiden ihmisten, näkökulmasta. •Loogisuus lisääntyy. •Ajattelu vielä sidoksissa konkreettiseen todellisuuteen. •sääntöleikit, pelit •kaverisuhteet •rakennus- ja keräilypuuhat – käsitteenmuodostus •salakerhot MUODOLLISTEN (Formaalien) OPERAATIOIDEN VAIHE alakoulusta eteenpäin 11/12-> •opitaan ajattelemaan loogisesti myös abstrakteissa asioissa •Induktiivinen ja deduktiivinen päättely •symbolit ajattelun välineenä •käsitejärjestelmät; vaihdetaan symboleita uusiin •filosofista ja uskonnollista pohdintaa •arvioi normeja •Ajattelu vapautuu välittömästä todellisuudesta. •Ajattelun abstraktius lisääntyy. •Useiden näkökulmien yhtäaikainen huomioiminen. •Mielikuvat ja muisti laajentavat ajattelua. •Metakognitio •Eettinen ja moraalinen arviointi onnistuu. Muistin kehitys • Muistia jaoteltu eri tavoin: – lyhytkestoinen-pitkäkestoinen – Työmuisti – säilömuisti – Episodimuisti – semanttinen muisti • Muisti toimii jo pienellä vauvalla; uusien taitojen oppiminen edellyttää jo varhain toimivaa muistia • Leikki-iässä muisti alkaa kehittymään – – – – Työmuistissa pystytään pitämään 3-5 asiaa. Tietomuistiin > erilaisia opittuja käsitteitä Elämäntapahtumamuistiin > omia kokemuksia Taitomuistiin > vauvaiästä lahtien opittuja taitoja • Itsen ohjeistaminen – Lapsen ajattelu kehittyy puheen kautta. 1. annetaan ohjeita itselle, kuinka toimia; egosentrinen puhe – n.3 –vuotiaana toiminto rupeaa vähenemään ja päättyy kouluikään mennessä 2. Sisäinen puhe – Lapsi ohjaa toimintaansa äänettömästi mielessään ’käskyjä’ jaellen. • Aikuisen työmuistin kapasiteetti 7 yksikköä Ajattelun kehitys aikuisuudessa • Postformaalinen ajattelu – Aikuinen ymmärtää ajattelunsa rajoitukset sekä tiedon ja päätelmien epätäydellisyyden. – Vain osa yksilöistä kykenee postformaaliseen ajatteluun. – Aikuisuudessa ajattelun kehitys etenee elinikäisen oppimisen mukana. – Aikuinen kehittää ajatteluaan ja kykyään tehdä analyysejä ja päättelyprosesseja 1. Deduktiivinen päättely 2. Induktiivinen päättely • Vakiintuvat yksilön ympäristön vaikutusten ja sisäisen motivaation avulla viimeistään aikuisiässä yksilön käyttöön. – Nuoruuden kiihkeistä mielipiteistä irtaudutaan aikuisuuden monet näkökulmat huomioonottavaan reagointityyliin. Vanhuus • Vanhuus tuo uusia haasteita elämään. – Fyysinen kunto muuttuu – Muistaminen ja ongelmien ratkaiseminen saattavat vaikeutua. • iän aikana kertynyt tieto-taito antaa hyvän pohjan älyllisten ongelmien ratkaisemiseen. – Kiteytynyt älykkyys = Kokemusten luoma kognitiivinen kyvykkyys • Kiteytynyt älykkyys lisääntyy 50. ikävuoteen saakka, muuttumattomana se säilyy ainakin 60.ikävuoteen saakka. Muutoksia • Joustava älykkyys = asoiden välisten suhteiden havainnointikyky – huipussaan varhaisaikuisuudessa ja aikuisuudessa 20-25 vuotiaana, alkaa heikentyä jo keski-iässä • Vanhuudessa lähimenneisyyden tapahtumat muistuvat mieleen vanhoja tapahtumia vaikeammin. – Tietoinen muistaminen ja oppiminen vaikeutuu. – Stressi ja masennus kuitenkin huonontavat muistia ennestään. Dementia -kuin muistaminen ei onnistu • Dementia on aivotoimintojen sairaalloisesta huononemisesta johtuvaa muistin heikentymistä. – Syitä voi olla monia: • aivoinfarkti, aivohalvaus, aivovamma, alzheimerin tauti jne. • Dementia on suhteellisen pysyvä tila, jonka hoito on riippuvainen syyn laadusta. • Alzheimerin tauti ei ole parannettavissa, vaan yksilön muisti heikentyy vähitellen huonontaen kaikkia kognitiivisia toimintoja. • Dementian oireet näkyvät arviointikyvyn heikkenemisenä, keskittymiskyvyn vähenemisenä, muistin ja ongelmanratkaisu vaikeutumisena.
© Copyright 2024