Kognitiivinen kehitys

Kognitiivinen kehitys
Helena Sorsa
Kasvun tukeminen ja ohjaus
Kehityspsykologia
Sisäiset mallit
• kokemusten pohjalta
• toimintakaaviot
– lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä
• mielikuvat
– mielessä tapahtuva havaitseminen
• symbolien muodostaminen
– kieli
– mallit monimutkaistuvat
• osa sosiaalistumista: omaksutaan ympäristölle
yhteisiä malleja
Sisäiset mallit
• ohjaa havaintotoimintaa
– tarkkaavaisuus
– aistimusten tulkinta havainnoiksi
• sisäisten mallien ja uuden tiedon yhteys
– ristiriita vai yhteensopivuus
– sulauttaminen (assimilaatio)
– mukauttamainen (akkomodaatio)
Ympyrä
pallo
pallo!!
planeetta?!
Ajattelun kehitys
• Jean Piaget
• Havainnoimalla omien lastensa kehitystä hahmotteli
kognitiivisen kehityksen vaiheteoriansa.
• Osoitti, miten säännönmukaista lapsen älyllinen kehitys
on. Lapsen oma toiminta on merkityksellistä.
• Kehityksen perustana ovat sisäiset mallit (skeemat).
• Uusissa tilanteissa lapsi hyödyntää aiempia tietojaan:
– assimilaatio eli uuden tietoaineksen sulauttaminen vanhaan ja
– akkomodaatio (mukauttaminen) eli tapahtuma, jossa koko
tietorakenne muuttuu uuden tiedon nivoutuessa vanhaan.
SENSOMOTORINEN
KAUSI
vauva-taapero
0-2
•reflekseistä
jäsentyneeseen
toimintaan, toiminnan
ohjaus
•ei-kielellinen ajattelu
•skeemat :
havainto+toiminto
•kokemusten luokittelu
•esinepysyvyys
•paikan hahmottaminen
•ongelmanratkaisu
mielikuvin
•syy-seuraus
•Lapsi oppii yhdistämään
havainnot ja
liiketoiminnat.
• yksinleikki, n. 2v
rinnakkaisleikki
ESIOPERATIONAALINEN VAIHE
pikkulapsi-leikki-ikä
2-6
•Symbolinen ja looginen ajattelu
kehittyy
•iitsekeskeisyys
•taianomaisuus (animistisuus)
•loppupuolella (4-7)
realistisempaa ajattelua
•sidoksissa välittömiin
havaintoihin
•vaikea havaita kerralla
useampia ominaisuuksia;
Tilanteiden vertaaminen vielä
alkeellista (vesilasi)
•Päättely omien toiveiden
värittämää ja analogioihin
perustuvaa (saman kaltaiset
asiat oletetaan samanlaisiksi).
Kuvitteluleikit alkavat.
• Intuitiivinen vaihe 4-7 v:
Välitön havainto ohjaa ajattelua.
Ajattelu egosentristä: omaa
kokemusta ei osata verrata
toisen kokemukseen samasta
asiasta, vaan nähdään omat
havainnot ainoina oikeina
•yhteisleikki n. 5v.; kuvitteluleikit
KONKREETTISTEN
OPERAATIOIDEN VAIHE
kouluikä
6/7-11/12
•loogiset ajatusoperaatiot
•ymmärtää esim. massan
säilyvyyden (vesilasi)
•sidottu konkreettisiin
asioihin (anna, riitta, sini);
havainnollistaminen
•sisäistää normeja ja
moraalisia käsitteitä
•ajantaju kehittyy, kello
•välimatkat
•suhteiden ymmärtäminen
•Lapsi osaa nähdä asian
useasta, myös muiden
ihmisten, näkökulmasta.
•Loogisuus lisääntyy.
•Ajattelu vielä sidoksissa
konkreettiseen
todellisuuteen.
•sääntöleikit, pelit
•kaverisuhteet
•rakennus- ja keräilypuuhat –
käsitteenmuodostus
•salakerhot
MUODOLLISTEN
(Formaalien)
OPERAATIOIDEN VAIHE
alakoulusta eteenpäin
11/12->
•opitaan ajattelemaan
loogisesti myös
abstrakteissa asioissa
•Induktiivinen ja
deduktiivinen päättely
•symbolit ajattelun välineenä
•käsitejärjestelmät;
vaihdetaan symboleita uusiin
•filosofista ja uskonnollista
pohdintaa
•arvioi normeja
•Ajattelu vapautuu
välittömästä todellisuudesta.
•Ajattelun abstraktius
lisääntyy.
•Useiden näkökulmien
yhtäaikainen huomioiminen.
•Mielikuvat ja muisti
laajentavat ajattelua.
•Metakognitio
•Eettinen ja moraalinen
arviointi onnistuu.
Muistin kehitys
• Muistia jaoteltu eri tavoin:
– lyhytkestoinen-pitkäkestoinen
– Työmuisti – säilömuisti
– Episodimuisti – semanttinen muisti
• Muisti toimii jo pienellä vauvalla; uusien taitojen oppiminen
edellyttää jo varhain toimivaa muistia
• Leikki-iässä muisti alkaa kehittymään
–
–
–
–
Työmuistissa pystytään pitämään 3-5 asiaa.
Tietomuistiin > erilaisia opittuja käsitteitä
Elämäntapahtumamuistiin > omia kokemuksia
Taitomuistiin > vauvaiästä lahtien opittuja taitoja
• Itsen ohjeistaminen
– Lapsen ajattelu kehittyy puheen kautta.
1. annetaan ohjeita itselle, kuinka toimia; egosentrinen puhe
– n.3 –vuotiaana toiminto rupeaa vähenemään ja päättyy kouluikään mennessä
2. Sisäinen puhe
– Lapsi ohjaa toimintaansa äänettömästi mielessään ’käskyjä’ jaellen.
• Aikuisen työmuistin kapasiteetti 7 yksikköä
Ajattelun kehitys aikuisuudessa
• Postformaalinen ajattelu
– Aikuinen ymmärtää ajattelunsa rajoitukset sekä tiedon ja
päätelmien epätäydellisyyden.
– Vain osa yksilöistä kykenee postformaaliseen ajatteluun.
– Aikuisuudessa ajattelun kehitys etenee elinikäisen oppimisen
mukana.
– Aikuinen kehittää ajatteluaan ja kykyään tehdä analyysejä ja
päättelyprosesseja
1. Deduktiivinen päättely
2. Induktiivinen päättely
• Vakiintuvat yksilön ympäristön vaikutusten ja sisäisen motivaation
avulla viimeistään aikuisiässä yksilön käyttöön.
– Nuoruuden kiihkeistä mielipiteistä irtaudutaan aikuisuuden
monet näkökulmat huomioonottavaan reagointityyliin.
Vanhuus
• Vanhuus tuo uusia haasteita elämään.
– Fyysinen kunto muuttuu
– Muistaminen ja ongelmien ratkaiseminen
saattavat vaikeutua.
• iän aikana kertynyt tieto-taito antaa hyvän pohjan
älyllisten ongelmien ratkaisemiseen.
– Kiteytynyt älykkyys = Kokemusten luoma
kognitiivinen kyvykkyys
• Kiteytynyt älykkyys lisääntyy 50. ikävuoteen
saakka, muuttumattomana se säilyy ainakin
60.ikävuoteen saakka.
Muutoksia
• Joustava älykkyys = asoiden välisten
suhteiden havainnointikyky
– huipussaan varhaisaikuisuudessa ja
aikuisuudessa 20-25 vuotiaana, alkaa
heikentyä jo keski-iässä
• Vanhuudessa lähimenneisyyden
tapahtumat muistuvat mieleen vanhoja
tapahtumia vaikeammin.
– Tietoinen muistaminen ja oppiminen
vaikeutuu.
– Stressi ja masennus kuitenkin huonontavat
muistia ennestään.
Dementia
-kuin muistaminen ei onnistu
• Dementia on aivotoimintojen sairaalloisesta
huononemisesta johtuvaa muistin heikentymistä.
– Syitä voi olla monia:
• aivoinfarkti, aivohalvaus, aivovamma, alzheimerin tauti jne.
• Dementia on suhteellisen pysyvä tila, jonka hoito on
riippuvainen syyn laadusta.
• Alzheimerin tauti ei ole parannettavissa, vaan yksilön muisti
heikentyy vähitellen huonontaen kaikkia kognitiivisia
toimintoja.
• Dementian oireet näkyvät arviointikyvyn
heikkenemisenä, keskittymiskyvyn
vähenemisenä, muistin ja ongelmanratkaisu
vaikeutumisena.