Selvitys Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan (poislukien päivähoito)
Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka puh. 050 312 5755, sposti: jaana.ukonaho(at)odl.fi Mirja Levo, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Heikki Jokinen, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Sari Heinikoski, Oulun Diakonissalaitos, Diakoniaopisto www.odl.fi Tiivistelmä Tämä selvitys on laadittu Hoiva - Hoiva-alan PK -yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen esiselvityshankkeen pohjalta. Oulun Diakonissalaitos toteutti hankkeen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014–2015. Hanke sai ESR-rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kautta. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. Tämän raportin kautta saadaan tietoa niistä hyvinvoinnin ja osaamisen alueista, joilla hoiva-alan yrittäjät kokevat tarvitsevansa tukea selvitäkseen yritystoiminnan toteuttamisesta ja työssä jaksamisessa. Aineisto selvitykseen kerättiin 9/2014 – 1/2015 yrittäjille toteutettuina kyselyinä, haastatteluina ja terveyskuntotarkastuksina. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin tiedot Pohjois-Pohjanmaalla toimivista hoivaalan yrityksistä ja yrittäjistä ja sähköinen hyvinvointikysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Hyvinvointikyselyllä kartoitettiin yrittäjien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita. Seuraavassa vaiheessa käynnistyivät pienemmälle määrälle yrittäjiä osaamiskartoitushaastattelut, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituskysely jaettavaksi suuremmalle yrittäjäjoukolle. Osaamiskartoituskyselyiden lisäksi kaikille yrittäjille tarjottiin mahdollisuus osallistua laajaan terveyskuntotarkastukseen, jossa selvitettiin tarkemmin yrittäjien terveydentilaa ja fyysistä kuntoa. Terveyskuntotarkastuksiin osallistui 34 hoiva-alan yrittäjää. Tarkastuksissa nousivat esille tyypilliset kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasvaaineenvaihdunnan häiriöt. Ylipainon esiintyvyys oli terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla miehillä keskimääräistä työikäistä väestöä yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden esiintyvyys oli puolestaan tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla työikäisiä naisia selkeästi yleisempää (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli naisia. Yrittäjien fyysisen kunnon testeissä keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien kestävyyskunto. Yrittäjien kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä. Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-alan yrittäjien keskuudessa kun verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti (50 % vs. 31 %). Selvityksen hyvinvointikyselyyn vastasi 63/104 yrittäjästä ja vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä jokainen koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun kiputilat ja närästysoireet. Arkielämää haittaavaa väsymystä ja uupumista koki neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16). Hyvinvointikyselyn liikuntaosion perusteella yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkui terveysliikuntasuositusten mukaisesti, mikä vastaa väestön keskimääräistä tasoa. Kestävyyskunnon kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on huomattavasti vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet työikäisistä täyttää tavoitetason. Elämän laatuunsa vaikuttavista tekijöistä yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa. Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen ja lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan kovaa. Yrittäjien osaamista kartoitettiin hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiolla (63 vastaajaa), osaamiskartoitushaastatteluilla (7 haastattelua) ja osaamiskartoituskyselyllä (8 itsearviointia). Hyvinvointikyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa, organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa sekä tehokkaassa ajankäytössä. Vahvuuksinaan yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen, organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen sekä työn organisoinnin. Hoiva-alan pk-yrittäjien osaamista haastoivat haastatteluiden perusteella toimintaympäristön muutokset kuten palvelurakenteen muuttuminen kotihoidon suuntaan ja reagointivalmiuksien puuttuminen pienyrityksistä. Selkeimpänä toimintaympäristön muutoksena yrittäjät tunnistivat isojen toimijoiden tulon markkinoille, joiden kanssa kilpailtaessa yrittäjiltä vaaditaan kilpailutusosaamista. Esimiestoiminnassa yrittäjät kokivat osaamisen tarvetta työntekijöiden rekrytointiin ja heidän osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvissä asioissa. Itsearviointikyselyssä kehittämiskohteet yrittäjillä liittyivät erityisesti uuteen rooliin yrittäjänä ja esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja talouden hallinnasta. Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä, joiden hallintaan olisi tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä olisi mahdollista lievittää lisäämällä yrittäjien liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan toisivat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen hyvinvoinnista huolehtiminen takaisi hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua johtamisen kehittämiseen. Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien kehittäminen olisi pienyrittäjille keskeistä ja voisi luoda mahdollisuuksia myös yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle. Sisällysluettelo 1 Johdanto ......................................................................................................................................................... 1 1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi .......................................................................................................... 1 1.2 Selvityksen tarkoitus ................................................................................................................................ 4 2 Aineisto ja menetelmät .................................................................................................................................. 5 2.2 Aineisto .................................................................................................................................................... 5 2.3 Tiedonkeruu ............................................................................................................................................. 6 2.4 Analysointi ............................................................................................................................................... 8 3 Hyvinvointikyselyn tulokset ............................................................................................................................ 8 3.1 Taustatiedot ............................................................................................................................................. 8 3.2 Terveydentila ......................................................................................................................................... 10 3.3 Mieliala ja elämän laatu ......................................................................................................................... 10 3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet ................................................................................................................ 11 3.5 Fyysinen kunto ja liikunta ...................................................................................................................... 12 3.6 Osaaminen ............................................................................................................................................. 14 4 Osaamiskartoituksen tulokset ...................................................................................................................... 14 4.1 Osaamiskartoitushaastattelut................................................................................................................ 14 4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi) ............................................................................................................. 15 5 Terveyskuntotarkastusten tulokset .............................................................................................................. 16 5.1 Yleinen terveydentila ............................................................................................................................. 16 5.2 Fyysinen kunto ....................................................................................................................................... 17 6 Tulosten tarkastelu ....................................................................................................................................... 18 6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi ..................................................................................................... 18 6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen ............................................................................................................ 22 7 Liitteet........................................................................................................................................................... 24 Taulukot Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. ...................................................................................................9 Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. .........................................................................................................11 Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. ................................................................12 Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. .............................................................................................................13 Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. ..........................................................................................................13 Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä .......................................................................15 Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa ..............................................................................................................16 Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa .........................................................................................................16 Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain. .....................................................................17 1 Johdanto 1.1 Hoiva-alan yrittäjyys ja hyvinvointi Suomessa hoiva-alan yrittäjyys syntyi 1980 – luvulla ja laajeni 1990 – luvulla muun muassa yhteiskunnan palveluihin voimakkaasti vaikuttaneiden tekijöiden kuten taloudellisen laman, kuntalain uudistumisen ja valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä. 2000 -luvulla hoiva-ala on ollut nopeasti kasvava yksityissektorin toimiala1,2. Tämä Hoiva-hankkeen toteuttama esiselvitys keskittyi hoiva-alalla toimiviin sosiaalipalveluyrityksiin, jotka voidaan jakaa asumisen sisältäviin palveluihin ja avohuollon palveluihin. Esimerkiksi lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset ja palvelutalot sekä päihdehuoltolaitokset ovat asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja. Avohuollon palveluihin kuuluvat muun muassa vanhusten päivätoiminta ja erilaiset kotipalvelut3. Väestön ikääntyminen asettaa hoiva-alalle voimakasta kasvutarvetta. Vuonna 2010 valtakunnallisesti tarkasteltuna yleisin toimiala yksityisissä sosiaalipalveluissa oli ikääntyneiden palveluasuminen, joka oli pääpalveluna vajaalla viidenneksellä toimintayksiköistä (812 toimintayksikköä). Toiseksi eniten oli kotipalvelua ikääntyneille ja vammaisille tarjoavia yksiköitä (694). Yleisiä toimialoja olivat myös lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito (614 toimintayksikköä). Pohjois-Pohjanmaalla toimi vuonna 2010 245 yksityistä sosiaalipalveluita tuottavaa toimintayksikköä (pl. päivähoito). Edellä mainituissa luvuissa on mukana sekä varsinainen yritystoiminta että voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yhteisöjen palvelutoiminta4. Yritystoiminnan osuus sosiaalipalveluiden tuottamisesta oli vuonna 2012 17 % ja osuus on kasvanut 11 %:lla vuodesta 20003. Valtaosa hoiva-alan yrityksistä on pienyrityksiä ja usein yrittäjänä toimii nainen5. Kasvuyrityksiä on vähän, vaikka hoiva-alalla kasvun mahdollisuuksia olisi paljon6. Ohjautuminen hoiva-alan yrittäjäksi tapahtuu erilaisia reittejä ja yrittäjien koulutus- ja työkokemustaustat ovat moninaisia. Aiemmin suuri osa hoiva-alan yrittäjistä on ohjautunut yrittäjyyteen sosiaali- tai terveysalan ammatillisen koulutuksen ja alalla hankitun työkokemuksen kautta, ilman erityistä ”yrittäjäkoulutusta”. 2000 – luvulla 2. asteen opistot ja ammattikorkeakoulut ovat panostaneet yrittäjyyttä tukevan kurssitarjonnan kehittämiseen. Yrityksen perustamiseksi tarvittavaa tietoa on saatavilla myös erilaisilta yrittäjäkursseilta7. Hoiva-alaa sitovat vahvasti eettisyys ja ammatilliset vaatimukset6. Usein hoiva-alan yrittäjällä onkin vahva ammattitausta ja alan osaamista ja työkokemusta ennen yrittäjäksi siirtymistä. Ammattiosaamisen lisäksi yrittäjältä vaaditaan osaamista tuotteistamisessa, markkinoinnissa, talous- ja henkilöstöhallinnossa, alan lainsäädännöstä ja 1 Sinkkonen, S., Rissanen, S. 2004. Hoivayrittäjyys hyvinvointivaltiossa. Työ- ja elinkeinoministeriö 2012c: 4. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf 3 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja 3/2015. https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf 4 Väyrynen, R. 2011. Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80432/Tr25_11.pdf?sequence=1 5 Naisyrittäjyys tänään ja huomenna. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportti 2008. https://www.tem.fi/files/20722/Naisyrittajyyden_valiraportti.pdf 6 Palmgren, H., Kaleva, S., Jalonen, P., Tuomi, K. 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. https://www.tem.fi/files/25936/tem_5_10_web.pdf 7 Kalajainen, A., Kalajainen, J. 2012. Hoivayrittäjyyden abc – Opas yritysideasta hoivayrittäjyyden perustoimintoihin. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39352/Kalajainen_Antti.pdf?sequence=1 2 1 palvelujen korvausjärjestelmien tuntemuksessa8. Hyvinvointialan yrittäjyydestä tehdyissä selvityksissä on todettu yritystoiminnan haasteina muun muassa liikkeenjohtamiseen liittyvien taitojen puute, yksityisen kysynnän vähäisyys, pientoimijuus, kehittämis- ja investointipääoman puute, lyhyet sopimukset, tietotekniikan kehittymättömyys ja yhteistyön vähäisyys eri toimijoiden kesken9. Yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelusektoria arvostetaan kuluttajien ja toimialan päättäjien keskuudessa. Yksityinen sektori nähdään osana palveluiden monituottajamallia, jossa julkinen sektori keskittyy palveluiden järjestämiseen ja kilpailuttaa nykyistä suuremman osan palvelujen tuottamisesta. Toisaalta käynnissä oleva sote-uudistus ei monien asiantuntijoiden mielestä vahvista yksityisen sektorin roolia vaan jopa kaventaa sitä10. Vuonna 2010 yksityisen sosiaalipalvelualan toimintayksiköistä noin 73 % myi vähintään puolet palveluistaan kunnille ja erityisesti kehitysvammaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa kunnat ostivat lähes kaikki toimintayksikön tuottamista palveluista3. Kuntien talouden kehityksellä on siis suoraa vaikutusta pieniin yrityksiin ja kilpailtaessa kuntaasiakkuuksista yksityiset palveluntuottajat menestyvät laadukkailla ja kustannustehokkailla palveluilla5. Yksityisen sektorin toivotaan tuovan alalle myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia10. Yksityisen sektorin toivotaan tuovan hoivaalalle laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita, mutta myös lisää innovaatioita ja uusia tapoja toimia. pixhill.com Hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen on tutkimusten mukaan yhteydessä henkilöstönäkökulmasta työntekijöiden riittävä määrä, osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen4. 8 Haapa-aho, M. 2014. Hyvinvointialan yrittäjyys. Näkemyksiä hyvinvointialan yrittäjyyden tulevaisuudesta. http://hyrrat-hanke.metropolia.fi/wpcontent/uploads/2014/05/HYRR%C3%84T-hyvinvointialan-yritt%C3%A4jyys.pdf 9 Kaarakainen, M. 2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys. Luentoesitys 27.9.2011. To Be or Well-Be – seminaari. Oulu. http://www.kotu.oulu.fi/wellbe5/kaarakainen.pdf 10 Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM raportteja3/2015. https://www.tem.fi/files/41832/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf 2 SuPer (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) laati vuonna 2014 selvityksen kotihoidossa työskenteleville lähihoitajille ja selvityksen perusteella puolet piti kotihoitopalveluiden tarjontaa riittämättömänä. Myös kotihoidon työntekijöiden yhteydenotot pääluottamusmiehiin olivat lisääntyneet. Suurin osa yhteydenotoista koski työmäärän lisääntymistä sekä hoidon laatua ja omaa jaksamista. Kotihoidossa työskentelevistä lähihoitajista nykyisessä työssä työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä 46 % ja alan vaihtoa harkitsi 66 % vastaajista11. Viesti nykyisten hoiva-alan työntekijöiden ylikuormittumisesta ja alan vaihdoksen suunnittelusta on huolestuttava, koska ala kärsii muutenkin kasvavasta työvoimapulasta. Hoiva-alalla työskentelevä henkilöstö on ikääntymässä4 ja työ- ja elinkeinoministeriön tarvearvion mukaan sosiaali- ja terveysala tarvitsee vuoteen 2025 mennessä vähintään 20 000 uutta ammattilaista 6. Työntekijäpula aiheuttaa kilpailua työntekijöistä yksityisen ja julkisen palveluntuottajan välille4. Kilpailussa menestyäkseen tulee hoiva-alan yrityksen olla haluttu työnantaja. Nuorten mielestä tärkein työpaikan valintakriteeri on ilmapiiri ja tästä syystä työhyvinvointi voidaan nähdä kilpailutekijänä houkuteltaessa uusia työntekijöitä12. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tarvitsevat työntekijät, mutta myös yrittäjät. Yrittäjien hyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat pienyrityksen toiminnan kivijalka. Hoivapalvelujen tarve kasvaa yhteiskunnassa jatkuvasti ja hoiva-alan yrittäjyyden kehitysnäkymät ovat hyvät. Voimakkaana kasvualana jatkuvat haasteet ja muutokset kuitenkin kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma hyvinvointi voi helposti jäädä tiivistahtisen työn jalkoihin. Muuttuva toimintaympäristö luo yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Menestyminen kilpailutuksissa vaatii yrittäjän ja henkilöstön osaamisen kehittämistä, mutta myös palveluiden ja menetelmien ajan tasalla pitämistä. Isojen toimijoiden tulo markkinoille voi syrjäyttää pienempiä paikallisia toimijoita, mikäli edellytykset palvelun tuottamiselle eivät toteudu tai kilpailutusosaamista ei ole. Kokonaisuudessaan pienyrittäjän käytännön työn tekeminen on vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa valitettavan usein yrittäjien omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Työssä kuormittumista aiheuttavat fyysiset ja psykososiaaliset työn kuormitustekijät. Fyysisiä kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi fyysisesti raskas työ tai jatkuva paikallaan istuminen. Psykososiaaliset, stressiä aiheuttavat kuormitustekijät, voivat puolestaan liittyä työmäärään, töiden organisointiin ja työympäristöön. Usein haitallisesta stressistä puhuttaessa tarkoitetaan työn hektisyyttä, kiirettä ja liian suuriin haasteisiin liittyviä asioita. Myös liian alikuormittava työ voi olla haitallisesti kuormittavaa. Työstressin on havaittu olevan yhteydessä fyysisiin sairauksiin kuten sydän – ja verisuonisairauksiin13 ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä niiden vuoksi ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen14. Työstressillä näyttää olevan vaikutusta myös muun muassa muistamiseen, oppimiseen ja nukkumiseen15 sekä epäterveellisiin elintapoihin16. Lisäksi työstressin ja 11 ”Asiakkaat ovat ihmisiä – eivät prosentteja” Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä. SuPer 2015. http://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/kotihoitoselvitys_nettiin.pdf 12 Manka,M-L., Kaikkonen, M-L., Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön tueksi. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf 13 Kivimäki, M., Nyberg, S. T., Batty, G. D., Fransson, E. I., Heikkilä, K., Alfredsson, L., ... & Theorell, T. (2012b). Job strain as a risk factor for coronary heart disease: A collaborative meta-analysis of individual participant data. The Lancet 380, 1491-1497. 14 Mäntyniemi, A., Oksanen, T., Salo, P., Virtanen, M., Sjösten, N., Pentti, J., ... & Vahtera, J. (2012). Job strain and the risk of disability pension due to musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: A prospective cohort study of 69 842 employees. Occupational & Environmental Medicine 69(8), 574-581. 15 Karhula, K., Puttonen, S., Vuori, M., Sallinen, M., Hyvärinen H. K., Kalakoski, V. & Härmä, M. (2013). Työstressi ja uni hoitotyössä. Työstressin ja työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla. Työympäristötutkimuksen Raporttisarja nro 63. Helsinki: Työterveyslaitos. 16 Heikkilä, K., Nyberg, S. T., Fransson, E. I., Alfredsson, L., De Bacquer, D., Bjorner, J. B., & Kivimäki, M. (2012a). Job strain and alcohol intake: a collaborative meta-analysis of individual-participant data from 140 000 men and women. PloS One 7(7). 3 fyysisen passiivisuuden on havaittu olevan jossain määrin yhteydessä toisiinsa17 ja hyvän kunnon ja liikunnan vähentävän stressiä normaalipainoisilla, mutta ei ylipainoisilla18. Ylipainon huomioiminen onkin tärkeää kun analysoidaan fyysisen kunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hyvää työkykyä edistää se, että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ja työn vaatimukset ja mahdollisuudet ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon horjuminen, kuten kiire ja stressi, vie voimavaroja ja heikentää terveyttä. Työntekijä ja tässä tapauksessa yrittäjä on päävastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä. Koettuun työkykyyn vaikuttavat työn fyysinen ja henkinen rasittavuus ja työstä palautumisen mahdollisuus sekä terveydentila, fyysinen kunto ja elämäntavat kuten ravitsemuksen laatu ja unen määrä. Myös osaaminen ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät kuten elämänhallinnan tunne vaikuttavat työhyvinvoinnin kokemiseen joko vähentäen tai edistäen sitä. Myönteisiä ympäristön tarjoamia voimavaroja voivat olla sosiaalinen tuki tai aineelliset edellytykset kuten varallisuus.12 Pienyrittäjien oma henkilökohtainen terveys on usein itsestään selvyys, eikä sen ylläpitämisestä juurikaan huolehdita ennen kuin ilmaantuu sairaudesta kertova tai arkeen vaikuttava oire19. Yrittäjän on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, huolehdittavat lomien toteutumisesta ja työaikalainsäädännön mukaisten lepoaikojen toteutumisesta työvuorojen välissä. Pienyrittäjän voi olla vaikea järjestää itselleen samoja etuuksia kuin työtekijöille kuten esimerkiksi säännöllisiä viikkovapaapäiviä tai riittävää loma-aikaa. ”Voi hyvin yrittäjä” – hankkeen kyselyssä vain 25 % vastaajista ilmoitti pitävänsä riittävästi lomia ja vapaapäiviä20 1.2 Selvityksen tarkoitus Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata Pohjois-Pohjanmaalla toimivien hoiva-alan yrittäjien (lukuun ottamatta päivähoito) erityisiä hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja tuen tarpeita. 17 Kouvonen, A., Vahtera, J., Oksanen, T., Pentti, J., Väänänen, A. K., Heponiemi, T., & Kivimäki, M. (2013). Chronic workplace stress and insufficient physical activity: A cohort study. Occupational & Environmental Medicine 70(1), 3-8. 18 Kettunen, O. 2015. Effects of physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults: associations with stress, mental resources, owerweight and workability. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103576/AnnalesD1161Kettunen.pdf?sequence=2 19 Saarni H., Pakkala L., Wibom H., Oksanen T., Kalanen K., Hautala L. 2005. Työterveyshuolto ja pk-yrittäien terveyden ja jaksamisen edistäminen. Työterveyslääkäri 2005;23(3):351–355. 20 Venäläinen, E., Kärmeniemi, P., Pitkänen, M. (toim.). 2013. Voi hyvin yrittäjä. Raportti pienyrittäjien hyvinvoinnin tilanteesta ja työhyvinvointia edistävistä toimintatavoista Kaakkois-Suomessa. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63522/VHYjulkaisu25062013%20lopullinen.pdf?sequence=1 4 Ala on kasvuala johtuen väestön ikääntymisestä ja pienyritysten säilyminen ja menestyminen alalla julkisen sektorin rinnalla on keskeistä, jotta laadukkaat hoivapalvelut voidaan taata myös tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on tarkasteltu pienyrittäjien hyvinvointia lähinnä työtyytyväisyyden, työn ja perheen välisten vaikutusten sekä voimavaralähtöisyyden kannalta. Tässä esiselvityksessä tarkastellaan hoiva-alan yrittäjän hyvinvointia koetun ja mitatun terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös itse yrittäjyyteen liittyvien osaamiskysymysten kautta. Selvityksellä nostetaan esille näistä osa-alueista kehittämistarpeita, ja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa hoiva-alan yrittäjien hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä tukevia toimenpiteitä. Osaamiskartoitukset haluttiin ottaa mukaan, koska muuttuvassa toimintaympäristössä osaaminen ja sen kehittäminen on tunnistettu yritysten pixhill.com kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla on suoraan vaikutusta yrittäjän ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja edelleen kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin. Yrittäjä, työntekijä ja koko työyhteisö voivat paremmin, jos oikea osaaminen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan nyt ja tulevaisuudessa. 2 Aineisto ja menetelmät 2.2 Aineisto Selvityksen aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan (pl. päivähoito) pk-yrittäjistä. PohjoisPohjanmaan hoiva-alan yritykset (pl.päivähoito) ja yrittäjät koottiin kahdesta eri yritystietohausta (lähde: asiakastieto.fi) ja lisäksi rekisterin ajantasaisuus tarkistettiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n yritysrekisteristä ja täydennettiin puuttuvilta osin. Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyi hoiva-alan yrityksiä yhteensä 89 kpl. Jokaiselle yrittäjälle lähetettiin linkki hyvinvointikyselyyn sähköpostitse. Tämän jälkeen yrittäjille vielä soitettiin ja varmistettiin, että mikäli yrityksessä toimii useampi yrittäjä, niin myös he saivat kyselylinkin sähköpostiinsa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin 104 yrittäjälle. Varsinainen selvitys toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen osio sisälsi kaikille Pohjois-Pohjanmaan hoiva-alan yrittäjille kohdennetun hyvinvointikyselyn. Toinen osio sisälsi terveyskuntotarkastuksen, osaamiskartoitushaastattelun sekä laajan osaamiskartoituskyselyn niille yrittäjille, jotka halusivat näihin osallistua. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. Aineisto koostuu ensimmäisen vaiheen hyvinvointikyselyn vastauksista (63 vastausta, sähköinen kysely tai paperikysely), osaamiskartoitushaastattelujen vastauksista (7 yrittäjää), laajan osaamiskartoituskyselyn vastauksista (8 vastausta) ja terveyskuntotarkastuksen arvoista (34 yrittäjää). Yrittäjiltä pyydettiin suostumus käyttää aineistoa nimettömänä hankkeen tuloksien raportoinnissa. 5 2.3 Tiedonkeruu Hyvinvointikysely Hyvinvointikyselyn teemat hahmoteltiin työryhmässä, jossa olivat edustettuina lääkäri, terveydenhoitaja, liikunnanohjaaja, psykologi ja koulutuspäällikkö. Tavoitteena oli käyttää kysymyskokonaisuuksia, joiden luotettavuudesta on aiempaa näyttöä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin terveyttä ja hyvinvointia koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Kyselyn teemoina olivat: yrittäjän taustatiedot, terveydentila, mieliala, elämänlaatu, ravitsemus ja nautintoaineet, fyysinen kunto ja liikunta ja osaamiskartoitus. Lisäksi kysyttiin halukkuutta osallistua terveyskuntotarkastukseen, osaamiskartoitushaastatteluun tai -kyselyyn. Vastattavia kysymyksiä oli 65, jotka kaikki olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä. Avoimia kysymyksiä vältettiin tietoisesti, jotta kyselyyn vastaaminen sujuisi nopeasti ja tutkittavat jaksaisivat vastata kaikkiin kysymyksiin mahdollisimman luotettavasti. Kysely toteutettiin Webropol – menetelmällä lähettämällä tutkittaville sähköinen linkki kyselyyn sähköpostitse. Kysely löytyy liitteestä 1. Terveyskuntotarkastuksissa yrittäjät, jotka eivät olleet vielä täydentäneet hyvinvointikyselyä, täydensivät kyselyn paperilomakkeella. Terveyskuntotarkastus Terveyskuntotarkastuksessa yrittäjiltä mitattiin pituus, paino, vyötärönympärys sekä laskettiin painoindeksi. Laboratoriotutkimuksina määritettiin pieni verenkuva (PVK) ja veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli, HDLkolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit) ja verensokeri. Yrittäjien kehonkoostumus mitattiin BIA (Bioelectrical Impedance Analysis) – menetelmällä InBody 720 – laitteella. Menetelmä perustuu kehon erilaisten kudosten aiheuttamaan erilaiseen sähkövirran vastukseen. Tutkittavat tulivat terveyskuntotutkimukseen aamulla, yön yli ulottuvan paaston jälkeen, jolloin mittaustuloksen on osoitettu olevan luotettavin. Laboratoriotutkimukset ja perusmittaukset suoritti terveydenhoitaja. Paastoa vaativien mittausten ja määritysten jälkeen tutkittavat saivat kevyen aamupalan, jonka jälkeen suoritettiin kuntotestaukset. Yrittäjän terveyskuntotarkastus laboratoriotutkimukset kehonkoostumusanalyysi aamiainen rasituskoe, lääkärintarkastus energiatesti palaute ja elämäntapaohjaus Lääkärintarkastus liitettiin hapenottokyvynmittauksen yhteyteen, koska testi edellytti lääkärin valvontaa ja tulkintaa. Hapenottokykytesti toteutettiin epäsuorana polkupyöräergometritestinä sydänfilmi- ja verenpaineseurannassa. Ennen testiä tutkittavilta mitattiin lepoverenpaine ja otettiin leposydänfilmi sekä tehtiin leposykkeeseen perustuva Polar OwnIndex hapenottokyvynmittaus. Testiä valvoi ja sen tulkitsi liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Testistä syntyi dokumentaationa testituloksen ohella rasitussydänfilmi. Rasituskokeen jälkeen liikunnanohjaaja toteutti yrittäjälle dynaamiset lihaskuntotestit Laturi Energiatestistön mukaisesti. Lihaskuntotesteissä mitattiin vatsalihasten, selän, ylä- ja alaraajojen dynaaminen lihaskunto. Lisäksi testikokonaisuuteen 6 kuuluivat liikkuvuustesteistä eteentaivutustesti ja tasapainotesteistä yhden jalan seisonta. Lisätiedot energiatestin sisällöstä löytyvät osoitteesta: http://laturi.com/energiatesti/. Yrittäjä sai testin jälkeen suullisen kokonaispalautteen fyysisen hyvinvointinsa tilasta ja elämäntapaohjausta, jossa huomioitiin yrittäjän arki. Lääkäri lähetti palautteen verikoevastauksista ja rasituskokeesta yrittäjälle kotiin. Osaamiskartoitus Osaamiskartoitukset toteutettiin kolmessa vaiheessa 1) alkukartoitus, 2) yrittäjähaastattelut ja 3)yrittäjän itsearviointi. Toteutuksen apuna käytettiin C&Q Pro – ohjelmistoa. Alkukartoitus oli osa laajempaa hyvinvointikyselyä (liite 1) ja osaamiskartoitus osioon valittiin 21 osaamisväittämää C&Q -työkalun yleisistä esimiehen ja yrittäjän osaamisprofiileista. Jokainen alkukartoitukseen vastannut henkilö sai näin mahdollisuuden pohtia omaa osaamistaan näiden väittämien kautta. Alkukartoituksessa vastaajat saivat mahdollisuuden ilmoittautua yrittäjähaastatteluun, joiden kautta päästiin tarkentamaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjien osaamistarpeita. Yrittäjähaastatteluja tehtiin seitsemän. Haastattelujen pohjalta saatiin seitsemän erilaista hoiva-alan yrittäjän osaamiskoostetta. Osaamiskartoitushaastattelussa kysyttiin seuraavat kysymykset: 1. Mitkä toimintaympäristön muutokset haastavat osaamista yrityksessäsi? 2. Mitä työtehtäviä olet tehnyt tänään? 3. Mitä osaamista tehtävien suorittaminen vaatii? 4. Mikä haastaa hyvinvointialan yrittäjän osaamista nyt ja tulevaisuudessa? 5. Onko sinulla tällä hetkellä joku akuutti osaamisen kehittämisen tarve? Haastattelujen pohjalta saatujen osaamiskoosteiden pohjalta luotiin C&Q – työkaluun yksi yhteinen itsearviointilomake. Linkki lomakkeeseen lähetettiin 16 yrittäjälle, joista kahdeksan suoritti itsearvioinnin. Itsearvioinnissa yrittäjät arvioivat omaa osaamistaan 94 kohdassa, jotka oli kerätty yrittäjähaastatteluista. Kyselyn arviointikohdat valikoituivat haastattelussa listattujen osaamisten mukaisesti. Yrittäjät arvioivat osaamistaan skaalalla 1-5, jossa 1 tarkoittaa aloittelijaa ja 5 asiantuntijaa. Kahdeksan henkilöä suoritti itsearvioinnin ja kukin heistä sai itselleen osaamisprofiilin, jossa näkyvät omat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kartoitusohjelma mittaa itsearviointia suhteessa asetettuihin tavoitetasoihin, minkä perusteella saadaan ajettua niin sanottu kuiluananalyysi. Jos kuilu on 0 tai plusmerkkinen, niin henkilön osaaminen on ajan tasalla tai ylittää asetetun tavoitetason. Jos se on miinusmerkkinen, niin osaamista on syytä kehittää esimerkiksi koulutuksen, mentoroinnin tai kehittämishankkeiden avulla. pixhill.com 7 2.4 Analysointi Hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten aineisto syötettiin ja muunnettiin tilastollisia analyyseja varten IBMM Statistics SPSS (versio 20) -ohjelmaan. Selvityksessä kuvataan yrittäjien taustatiedot (sukupuoli, ikä, viimeisin koulutusaste, yrittäjänä toimiminen vuosina, yrityksen hoiva-ala ja henkilöstömäärä) ja keskeisimmät muuttujat liittyen yrittäjien hyvinvointiin, terveyteen ja osaamiseen frekvenssien ja prosenttijakaumien avulla. Osaamiskartoitushaastattelu ja itsearviointi toteutettiin C&Q –työkalun prosessin mukaisesti. Haastatteluissa käytettiin standardikysymyksiä, joiden vastausten perusteella työkalun tietokannasta valittiin vastauksia vastaavat osaamisväittämät. Kustakin haastattelusta syntyi kooste, johon listattiin ne osaamisalueet (osaamisväittämät), jotka haastateltu yrittäjä oli tunnistanut merkittäväksi omassa työssään. Itsearviointilomakkeen osaamisväittämät otettiin suoraan haastattelukoosteista. Itsearvioinnin jälkeen itsearviointivastauksista C&Q –ohjelma ajoi automaattisesti kuiluanalyysin, joka kertoo yrittäjän omasta osaamisesta kullakin osaamisalueella suhteessa tavoitetasoon. C&Q –ohjelma myös yhdisti nämä itsearvioinnin tulokset, jolloin saimme itsearvioinnin suorittaneiden yrittäjien yhteisen osaamisprofiilin. Saimme siis tietoa siitä, mitä vahvuuksia tällä vastaajajoukolla oli ja mitä yhteisiä kehittämisen alueita. 3 Hyvinvointikyselyn tulokset 3.1 Taustatiedot Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 63 yrittäjää 104 yrittäjästä eli vastausprosentti oli 60,6 %. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 69,4 % oli naisia. Iältään yrittäjät olivat pääsääntöisesti yli 36 – vuotiaita (96,9 %, n=61). Yli 51 -vuotiaita oli 42,3 % yrittäjistä. Jokaisella yrittäjällä oli vähintään toisen asteen tutkinto ja yrittäjyysopintoja oli suorittanut 60,3 % yrittäjistä. Uusia yrittäjiä, jotka ovat toimineet yrittäjänä alle viisi vuotta, oli viidesosa yrittäjistä. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yleisimmät toimialat olivat mielenterveysja päihdetyö (n=27), vanhustyö (n=21) ja lasten ja nuorten asumispalvelut (n=17). Yli puolet yrityksistä (58,1 %) oli niin sanottuja mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä, 88,7 % yrityksistä työllisti enintään 25 henkilöä ja 98,4 % yrityksistä voitiin lukea pienyrityksiksi (alle 50 työntekijää). Yrittäjien taustatiedot on kuvattu taulukossa 1 (s.8). 8 Sukupuoli nainen mies yhteensä puuttuvia Luokiteltu ikä 20–30 vuotta 31–35 vuotta 36–40 vuotta 41–50 vuotta 51–55 vuotta 56–60 vuotta ≥ 61 vuotta yhteensä puuttuvia Viimeisin koulutusaste 2. asteen tutkinto ammattikorkeakoulututkinto yliopistotutkinto jokin muu yhteensä puuttuvia Yrittäjyysopintoja kyllä ei yhteensä puuttuvia Yrittäjänä toimiminen 1-4 vuotta 5-10 vuotta 11–20 vuotta ≥ 21 vuotta yhteensä puuttuvia Yrityksen hoiva-ala (voi olla useampi/yritys) perhekoti vanhustyö mielenterveys- ja päihdetyö vammaistyö lapset ja nuoret (muu kuin perhekoti) Yrityksen henkilöstömäärä 1-9 10–25 26–50 ≥ 51 yhteensä n 43 19 62 1 n 2 0 10 17 11 16 7 63 0 n 24 27 7 5 63 0 n 38 23 61 2 n 12 15 25 11 63 0 n % 69,4 30,6 100,0 17 21 27 12 2 2 n 36 19 6 1 62 (puuttuvia 1) 27,0 33,3 42,9 19,0 3,2 3,2 % 58,1 30,6 9,7 1,6 100,0 % 3,2 0,0 15,9 27,0 17,5 25,4 11,1 100,0 % 38,1 42,9 11,1 7,9 100,0 % 60,3 37,7 100,0 % 19,0 23,8 39,7 17,5 100,0 % Taulukko 1. Hyvinvointikyselyyn vastanneiden yrittäjien taustatiedot. 9 3.2 Terveydentila Hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % oli käynyt terveystarkastuksessa viiden vuoden sisällä kyselyn täyttöhetkestä ja 17,7 %:lla terveystarkastuksesta oli yli viisi vuotta. Ainoastaan kaksi yrittäjää ei ollut käynyt koskaan terveystarkastuksessa. Kaikki yrittäjät olivat käyneet hammastarkastuksessa viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ja yli puolet (59,7 %, n=37) alle vuosi sitten. Kaikki kyselyyn vastanneista kokivat, että heillä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai arkielämää. Eniten haittaavaksi oireeksi koettiin niska-hartiaseudun kiputila (27 % vastaajista). Tuki- ja liikuntaelin vaivoista selkäkivun arkea häiritsevänä oireena ilmoittivat 16 % vastaajista ja nivelkivut 14 %. Muista oireista häiritseviksi koettiin närästysvaiva (21 % ), päänsärky (11 %), vatsakipu (11 %) ja rytmihäiriötuntemukset (11 %). Joka neljäs koki väsymyksen ja uupumuksen häiritsevän arjen elämää. Uniajan määrällisesti riittäväksi koki kuitenkin 35,5 % vastaajista. Henkilöt, jotka nukkuivat alle seitsemän tuntia, kokivat yleisemmin unen määrän riittämättömäksi kuin kahdeksan tuntia tai enemmän nukkuvat. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 75,4 % nukkui keskimäärin alle seitsemän tuntia vuorokaudessa. 3.3 Mieliala ja elämän laatu RBDI-kyselyn perusteella lievän masennuksen kriteerit (5-7 pistettä) täytti 11,1 % vastanneista ja keskivaikean masennuksen kriteerit (8-15 pistettä) täyttyivät 7,9 %:lla. Yhdelläkään vastanneella vakavan masennuksen kriteerit eivät täyttyneet. Kyselyn osa-alueista hoiva-alan yrittäjien mielialaan vaikuttavina tekijöinä nousivat yleisimpinä esille seuraavat osa-alueet: Yrittäjistä lähes puolet (44,4 %, n=28) koki väsyvänsä helpommin kuin ennen, 8,1 % koki olevansa aamulla paljon väsyneempi kuin ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä (27,4 %, n=17) Yrittäjistä lähes viidesosa (19,1 %, n=12) oli huolissaan siitä, että näyttää epämiellyttävältä tai rumalta. Varmuus päätöksen teossa oli vähentynyt ja päätöksen tekoa pyrki lykkäämään 16,1 %:lla yrittäjistä. Yrittäjien kokemaa elämänlaatua kysyttiin valmiilla vastausvaihtoehdoilla asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoitti erittäin tyytyväistä ja 5 erittäin tyytymätöntä. Yrittäjien vastaukset on kuvattu taulukossa 2 (s.10). prosenttijakaumina. Yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysiseen toimintakykyynsä (17,5 %, n=11), terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa (molemmissa 11,1 %, n=7). 10 Ihmissuhteet Nykyinen terveydentila 1=erittäin tyytyväinen Henkinen toimintakyky 2=melko tyytyväinen Fyysinen toimintakyky 3=en tyytymätön enkä tyytyväinen Harrastusmahdollisuudet 4=melko tyytymätön Asuinympäristö 5=erittäin tyytymätön Taloudellinen tilanne 0 20 40 60 80 100 120 Taulukko 2. Yrittäjien kokema elämänlaatu prosenttijakaumina. Yrittäjien elämäntyytyväisyys arvioitiin kyselyllä, joka mittaa elämän kiinnostavuutta, onnellisuutta, yksinäisyyttä ja elämän helppoutta. Näistä osa-alueista lasketaan elämäntyytyväisyyspisteet, joiden mukaan elämäänsä kokonaisuudessaan tyytyväisiä oli neljäsosa yrittäjistä (25,4 %, n=16), hiukan tyytymättömiä yli puolet yrittäjistä (58,7 %, n=37) ja tyytymättömiä viidesosa yrittäjistä (15,9 %, n=10). Yrittäjistä lähes neljäsosa (23,8 %, n=15) koki elämänsä olevan melko tai hyvin kovaa. 3.4 Ravitsemus ja nautintoaineet Suurin osa kyselyyn vastanneista (84,2 %, n=53) kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, osalle henkilökohtainen ruokavalio ei ollut kovin tärkeä ja 3 % vastaajista ilmoitti, ettei kiinnittänyt lainkaan huomiota oman ruokavalionsa terveellisyyteen. Vastaajista 79,4 % kertoi syövänsä yleensä aamupalan ja 20,6 % ei syönyt aamupalaa säännöllisesti. Valtaosa yrittäjistä (79 %, n=49) ei tupakoi. Päivittäin tupakoivia oli 8,1 % vastanneista ja harvemmin tai satunnaisesti tupakoivia 12,9 % vastaajista. Nuuskaa käytti säännöllisesti 3,2 % hyvinvointikyselyyn vastanneista. Alkoholia ei käyttänyt lainkaan 22,2 % vastanneista. 16,3 % kyselyyn vastanneista käytti alkoholia useammin kuin kerran viikossa. AUDIT-kyselyn perusteella 7,9 % vastanneista ylitti riskikäytön rajan (8-15 pistettä) ja 6,3 % ylitti haitallisen käytön rajan (16–19 pistettä). Yhdellä vastaajalla mahdollisen alkoholiriippuvuuden raja (20 pistettä) ylittyi. 11 3.5 Fyysinen kunto ja liikunta Fyysisen kuntonsa huonoksi arvioi 15,9 % kyselyyn vastanneista ja keskinkertaiseksi 38,1 %. Omasta mielestään hyväkuntoisia oli lähes puolet (46 %, n=29) yrittäjistä. Kun yrittäjiä pyydettiin vertaamaan kuntoansa ikätovereihinsa, koki ikätovereitaan huonommassa kunnossa olevan viidesosa yrittäjistä (20,7 %, n=13). pixhill.com Hoiva-alan yrittäjistä vajaa viidennes (14,3 %, n=9) liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja 85,7 % liikkuu liian vähän. Terveysliikuntasuositusten mukainen kestävyyskuntoa kehittävän liikunnan suositusmäärä toteutuu neljänneksellä yrittäjistä (28,6 %, n=18). Yrittäjien arvioima liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin on kuvattu taulukossa 3. Terveysliikuntasuosituksen minimi (2t30min reipasta liikuntaa ja 2 krt lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa viikossa) toteutuu ei toteudu Terveysliikuntasuosituksen minimi kestävyyskuntoharjoittelun osalta (2t30min reipasta liikuntaa viikossa) toteutuu ei toteudu Taulukko 3. Yrittäjien liikkumisen määrä suhteessa kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. n % 9 54 14,3 85,7 18 45 28,6 71,4 Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista edistäviä tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 4 (s.12). Vastaajista suurin osa (98,4 %) koki terveyden edistämisen liikkumista edistäväksi tekijäksi. Muita fyysisiä liikkumista edistäviä tekijöitä, joita yli puolet vastanneista yrittäjistä piti tärkeinä, olivat: painon pudottaminen, ulkonäön kohentaminen, suorituskyvyn kehittäminen ja oman kehon hyväksyminen. Yrittäjistä valtaosa koki myös psyykkiset syyt liikkumistaan edistäviksi tekijöiksi. Tällaisia olivat mielialan kohottaminen, energisyyden lisääminen, liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen, luonnosta nauttiminen ja stressin lievittäminen. Sosiaalisista syistä sosiaalisten suhteiden luominen tai ylläpitäminen liikunnan avulla oli yleinen valittu vaihtoehto (44,3 %). 12 Terveyden edistäminen (98,4 %) Mielialan kohottaminen (90,3 %) Energisyyden lisääminen (90,3 %) Hyvänolon tunteesta nauttiminen (85,5 %) Stressin lievittäminen (83,6 %) Luonnosta nauttiminen (79,0 %) Painon pudottaminen (78,7 %) Ulkonäön kohentaminen (77,0 %) Suorituskyvyn kehittäminen (60,0 %) Oman kehon hyväksyminen (56,7 %) Sosiaaliset suhteet (44,3 %) Ponnistelusta nauttiminen (31,7 %) Lihasmassan kasvattaminen (30.0 %) Seksuaalisen vetovoiman lisääminen (30,0 %) Arvostuksen kohottaminen ystäväpiirissä (16,7 %) Perheen tai ystävän kehotus (11,7 %) Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (6,7 %) kyllä ei 0 20 40 60 80 100 120 Taulukko 4. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista edistävät tekijät. Yrittäjiltä kysyttiin liikkumista rajoittavia tekijöitä valmiilla vastausehdoilla, jotka on esitetty taulukossa 5. Vastausten perusteella yrittäjien liikkumista rajoittivat eniten ajan puute, laiskuus ja väsymys. Seuraavaksi tärkeimpinä syinä olivat apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute, jotka rajoittivat liikkumista viidesosalla yrittäjistä. Ajan puute (66,7 %) Laiskuus (51,9 %) Väsymys (39,3 %) Apea mieliala (21,3 %) Sairaus tai vamma (19,7 %) Kiinnostuksen puute (18,3 %) Liikuntataitojen puute (11,5 %) Ryhmän puute (9,8 %) Ohjauksen puute (8,2 %) Liikuntatilojen puute (6,6 %) Rahan puute (3,3 %) En tiedä miten kannattaisi liikkua (3,3 %) Sopivan liikuntamuodon puute (3,3 %) Liikunnan aiheuttama epämukava olo (3,3 %) Häpeä (3,3 %) Liikuntavarusteiden puute (1,6 %) Huonot liikenneyhteydet (1,6 %) kyllä ei 0 20 40 60 80 100 120 Taulukko 5. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittavat tekijät. 13 3.6 Osaaminen Hyvinvointikyselyn osaamiskartoitusosiossa vastaajat arvioivat omaa osaamistaan asteikolla 1-5, jossa taso 1 vastaa aloittelijatason osaamista ja 5 asiantuntijatason osaamista. Kyselyn perusteella vastaajat kokivat itsellään olevan osaamisen vajetta työlainsäädännön tuntemuksessa (33 vastaajaa tasolla 1-3), organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräyksien tuntemuksessa (32 vastaajaa tasolla 1-3) sekä tehokkaassa ajankäytössä (ajanhallinta) (31 vastaajaa tasolla 1-3). Vahvuuksinaan kartoitukseen vastanneet yrittäjät kokivat asiakaslähtöisen toimintatavan, asiakaslähtöisyyden ymmärtämisen, tarpeiden ja odotusten tunnistamisen (57 vastaajaa tasolla 4-5), organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemuksen (56 vastaajaa tasolla 4-5) sekä työn, töiden suunnittelun ja järjestelyn (töiden organisointi) (52 vastaajaa tasolla 4-5). Vastaajista koulutukseen oli osallistunut 34 yrittäjää viimeisen kuuden kuukauden aikana ja 40 yrittäjää oli suorittanut joskus jotain yrittäjyysopintoja. Vastaajista siis 1/3 ei ollut suorittanut lainkaan yrittäjyysopintoja. Lisäkoulutusta koki tarvitsevansa 15 yrittäjää. Toivelistalla oli osaamisen päivittäminen, vertaistuki, johtamiskoulutus, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutus, talousjohtaminen, verotukseen liittyvän osaamisen kehittäminen ja yrittäjyyskoulutus. Alkukartoituksessa 12 ilmoitti haluavansa osallistua osaamiskartoitushaastatteluun ja 18 itsearviointikyselyyn. Haastatteluja toteutui lopulta seitsemän ja itsearviointikyselyyn vastasi kahdeksan yrittäjää. 4 Osaamiskartoituksen tulokset 4.1 Osaamiskartoitushaastattelut Osaamiskartoitushaastatteluun osallistui seitsemän yrittäjää, joista 1 tuotti kotihoitopalveluja, 2 vanhusten asumispalveluja, 1 lastensuojelupalveluja, 2 mielenterveyspalveluja ja 1 vammaisten asumispalveluja. Hoiva-alan yrittäjät tunnistivat toimintaympäristössään useita erilaisia muutoksia. Yksi selkeimmistä muutoksista, joka tunnistettiin, oli isojen kansallisten ja monikansallisten toimijoiden tulo markkinoille. Pienillä yksiköillä on kannattavuusongelmia, mikä vaikeuttaa kilpailutuksiin osallistumista. Pienet toimijat pystyvät kilpailemaan laadulla, mutta hinta on usein tärkein kriteeri palveluntuottajaa valittaessa. Myös kilpailutukseen osallistuminen on iso prosessi, joka vaatii osaamista, jota kaikilla yrittäjillä ei aina ole. Palvelun ostajan muuttuvat kriteerit pixhill.com 14 voivat myös tuottaa ongelmia pienille, yhteen palvelutuotteeseen keskittyville toimijoille. Pienen palveluntuottajan osaaminen on kapeampaa, mikä estää nopean reagoinnin uusiin palvelutarpeisiin. Myös asiakaskunta on selvästi muuttunut ja muuttumassa. Painopisteen muuttuminen laitoshoidosta avohoidon ja kotihoidon puolelle on aiheuttanut sen, että asumisyksiköissä asuu entistä huonokuntoisempia ja vaativampaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Samalla avohoidon ja kotihoidon piirissä on entistä haasteellisempaa asiakaskuntaa, koska asiakkaat asuvat pidempään kotona. Kiinteiden laitospaikkojen määrää halutaan vähentää, mikä muuttaa palvelurakennetta kotiin vietävien palvelujen suuntaan. Kaikki palveluntuottajat eivät ole tällaiseen muutokseen osanneet valmistautua. Yrittäjiä mietityttää myös tuleva SOTE-muutos, jonka sisällöstä ja sen tuomista vaikutuksista yksityisiin toimijoihin ei ole vielä tietoa. Myös mahdolliset lakimuutokset liittyen henkilöstömitoituksiin ja kelpoisuuksiin mietityttävät yrittäjiä. Koska hoivayrityksissä palvelun tuottavat osaavat työntekijät, työntekijöiden rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvä osaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä haastaa yrittäjien osaamista. Eri-ikäiset työntekijät odottavat yrittäjältä/esimieheltä erilaisia asioita, he motivoituvat eri tavoin ja myös sitoutuminen työnantajaan on erilaista. 4.2 Osaamiskartoitus (itsearviointi) Haastattelun perusteella yrittäjille koottiin itsearviointilomake, johon vastasi kahdeksan yrittäjää. Itsearviointilomakkeella oli 94 kohtaa, joita yrittäjät arvioivat. Jokainen sai itsearvioinnistaan henkilökohtaisen osaamisprofiilin, jossa näkyvät hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämisen kohteet. C&Q –työkalu laski kullekin vastaajalle kuiluanalyysin, joka näyttää yrittäjän osaamisen tason suhteessa tavoitetasoon. Kaikkien itsearviointiin vastanneiden vastaukset koottiin yhteen taulukkoon 6, jolloin saatiin näkyviin tämän pienen ryhmän yhteiset vahvuudet ja kehittämishaasteet. Yrittäjien vahvuudet Kahdenkeskisen, henkilökohtaisen asiakastyön hallinta Alihankintapalvelujen hankintaosaaminen Kiinteistönhoitoon liittyvä osaaminen Erilaisten asiakastilanteiden ja asiakasryhmien hallinta, asiakkaan käsittelytaidot Tiimityöskentelytaidot Yrittäjien kehittämisalueet Henkilöstön osaamisen ja kehitystarpeiden tunnistaminen, osaamisvajeisiin puuttuminen, koulutussuunnittelu Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja talousosaaminen Rekrytointiosaaminen, henkilöstön palkkaukseen liittyvä osaaminen Taloushallinnon prosessien tuntemus Taloushallinnon tietojärjestelmien tuntemus ja hyödyntäminen Tiettyyn asiakasryhmään liittyvänä osaamisvajeena tulivat esille saattohoitotaidot Taulukko 6. Yrittäjien osaamisen vahvuudet ja kehittämisalueet itsearviointikyselyssä 15 Itsearviointi kertoo siitä, että hoiva-alan yrittäjällä on asiakastyötausta, joka edelleen yrittäjänäkin koetaan vahvuutena. Kehittämiskohteet näillä vastaajilla liittyivät uuteen rooliin yrittäjänä ja esimiehenä, jolla on kokonaisvastuu henkilöstöstä ja taloudenhallinnasta. 5 Terveyskuntotarkastusten tulokset 5.1 Yleinen terveydentila Terveyskuntotarkastuksiin osallistui yhteensä 34 yrittäjää (22 naista, 12 miestä). Tutkittavien keski-ikä oli 48,6 vuotta (vaihteluväli 21–60 vuotta). 64,7 % osallistujista oli ylipainoisia (painoindeksi yli 25 kg/m2) ja huomattava ylipaino (painoindeksi yli 30 kg/m2) todettiin 26,5 %:lla. Ylipaino oli yleisempää miehillä (75,0 % vs. 59,1 %), mutta huomattava ylipaino oli yleisempää naisten joukossa (31,8 % vs. 16,7 %). Normaalipaino (BMI < 25 kg/m2) Ylipaino (BMI ≥ 25 kg/m2) Huomattava ylipaino (BMI ≥ 30 kg/m2) Naiset % (N=22) 40,9 27,3 31,8 Miehet % (n=12) 25,0 58,3 16,7 Taulukko 7. Ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksissa Suurentunut vyötärönympärys (naisilla 80 cm tai enemmän, miehillä 90 cm tai enemmän) todettiin 77,3 %:lla naisista ja 66,7 %:lla miehistä. Merkittävä vyötärölihavuus (naiset > 90cm, miehet> 100cm) todettiin 50 %:lla naisista ja 25 %:lla miehistä. Vyötärön ympärysmitta normaali (naiset < 80cm, miehet < 90cm) Vyötärön ympärysmitta suurentunut ja aiheuttaa terveyshaittaa (naiset 80cm, miehet ≥ 90cm) Merkittävä vyötärölihavuus (naiset ≥ 90cm, miehet ≥ 100cm) Naiset % (N=22) 22,7 27,3 Miehet % (n=12) 33,3 41,7 50,0 25,0 Taulukko 8. Vyötärön ympärysmitta terveyskuntotarkastuksissa Kohonnut verenpaine (yli 140/90 mmHg) todettiin 23,5 %:lla tutkittavista. Kokonaiskolesteroli oli koholla (yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja keskimääräinen kokonaiskolesteroli oli 5,4 mmol/l. LDL-kolesteroli oli koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Kohonnut paastoverensokeri (yli 6,3 mmol/l) todettiin 8,8 %:lla tutkittavista. Yhdellä tutkittavalla todettiin selkeä anemia (Hb 96). Lieviä poikkeamia verihiutaleiden määrässä todettiin viidellä tutkittavalla. Yhdellä tutkittavalla punasolujen koko oli suurentunut. Lieviä poikkeamia valkosolujen määrässä todettiin kahdella tutkittavalla. Rasituskokeessa ei todettu sepelvaltimotautiin viittaavia löydöksiä. Kuudella tutkittavalla todettiin poikkeava verenpainevaste rasituksen yhteydessä tai palautumisvaiheessa. Yhdellä tutkittavalla todettiin palautumisvaiheessa hyvälaatuisia lisälyöntejä. Yhden tutkittavan leposydänfilmissä todettiin T-inversioita jotka kuitenkin normalisoituivat rasituksen yhteydessä. 16 5.2 Fyysinen kunto Yrittäjien kestävyyskunto (vo2max ml/kg/min) oli tasoa hyvä – huippu kolmasosalla yrittäjistä (29,4 %, n=10), keskitasoa viidesosalla yrittäjistä (20,6 %, n=7) ja tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla yrittäjistä. Lihaskuntoa mitattiin keskivartalon, jalkojen ja ylävartalon lihaksistosta ja näistä testeistä saadut tulokset luokiteltiin viiteen luokkaan: heikko, välttävä, keskitasoinen, hyvä ja erinomainen. Eniten heikkoja tai välttäviä tuloksia yrittäjät saivat keskivartalon lihaskunnon testistä (26,4 %, n=9) ja seuraavaksi eniten ylävartalon lihaksiston testistä (22,6 %, n=7). Jalkojen lihaskuntotestissä 11,7 %:lla yrittäjistä oli tulos tasoa heikko-välttävä. Yrittäjien lihaskuntotestien tulokset on esitetty prosenttijakaumina kuntoluokittain taulukossa 7. 120 100 80 Erinomainen Hyvä 60 Keskitaso Välttävä 40 Heikko 20 0 Keskivartalo Ylävartalo Jalat Taulukko 9. Hoiva-alan yrittäjien lihaskuntotestien prosenttijakaumat kuntoluokittain. Yrittäjien liikkuvuus eteentaivutustestillä mitattuna jakautui hyvin tasaisesti kuntoluokkiin: heikko-välttävä (32,3 %, n=11), keskitasoinen (32,4 %, n=11) ja hyvä-erinomainen (35,3 %, n=12). Tasapaino oli valtaosalla yrittäjistä (85,3 %, n=29) hyvä. 17 6 Tulosten tarkastelu 6.1 Hoiva-alan yrittäjien hyvinvoinvointi Yrittäjien hyvinvointia tarkasteltiin tässä selvityksessä hyvinvointikyselyn ja terveyskuntotarkastusten pohjalta. Terveyskuntotarkastuksissa nousivat esille tyypilliset kansanterveydelliset ongelmat eli ylipaino ja keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Verrattaessa tuloksia Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto selvitykseen (2011)21 ylipainon esiintyvyys terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla naisilla oli vastaava kuin työikäisillä naisilla yleensä ja yrittäjämiehillä hieman yleisempää (75,0 % vs. 61 %). Huomattavan ylipainon eli lihavuuden esiintyvyys oli selkeästi yleisempää tähän selvitykseen osallistuneilla yrittäjänaisilla (31,8 % vs. 16 %) ja heillä myös terveydelle erityisen haitallisen keskivartalolihavuuden esiintyvyys oli yleisempää (50 % vs. 35 %). Huomioitavaa on, että suurin osa (64,7 %, n=22) terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä oli naisia. Kohonneen verenpaineen esiintyvyys oli keskimääräistä vähäisempää verrattuna Terveys 2011 – tutkimukseen, jossa noin puolella 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja kahdella viidesosalla naisista todettiin kohonnut verenpaine. Kohonneita kolesteroliarvoja esiintyi yhtä paljon kuin FINRISKI 2012 – tutkimuksessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että kokonaiskolesteroli oli koholla (yli 5,0 mmol/l) 67,5 %:lla yrittäjistä ja LDLkolesteroli oli koholla (yli 3,0 mmol/l) peräti 82,4 %:lla. Tarkastuksessa käyneistä esitiedoissa ainoastaan 14,7 % tiesi kolesteroliarvonsa olevan koholla eli arvoja ei ole kontrolloitu lähiaikoina. Jokainen selvityksen hyvinvointikyselyyn vastannut yrittäjä koki, että hänellä oli jokin oire tai vaiva, joka toistuvasti haittaa joko työtä tai arkielämää. Yleisimpiä oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten niska-hartiaseudun kiputilat ja närästysoireet. Närästysoireet johtuvat usein kiireellisestä elämänrytmistä ja stressistä, ruuan hotkimisesta, runsaasta kofeiinin nauttimisesta ja epäterveellisistä ruokailutottumuksista. Myös väsymyksen ja uupumisen kokeminen oli yleistä. Hyvinvointikyselyssä selvitettiin tutkittavien kokemusta henkilökohtaisesta terveydentilasta, mutta ei selvitetty tietoja diagnostisoiduista sairauksista. Näin ollen tämän esiselvityksen perusteella ei voida ottaa yleistä kantaa hoiva-alan yrittäjien terveystilanteeseen muiden kuin terveyskuntotarkastuksiin osallistuneiden osalta. Terveyskuntotarkastuksessa kysyttiin diagnostisoituja sairauksia sekä kyselylomakkeella että keskusteluin terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Keskusteluissa tuli esille, että yksilö voi kokea itsensä yleisesti hyvinvoivaksi ja terveeksi vaikka hänellä olisi jokin, esimerkiksi säännöllistä lääkitystä vaativa sairaus, joka ei aiheuta arkea haittaavia oireita. Myös kynnys sairauslomalle jäämiseen on korkea ja kynnys oman vapaa-ajan muuttamisesta työvuoroksi näyttää olevan matala hoiva-alan yrittäjien keskuudessa. Tämä kävi esille lähes kaikissa terveystarkastuskeskusteluissa. ”Pidän itseäni terveenä vaikka minulla on lääkitys. Tunnen, että jaksan hyvin eikä sairaus aiheuta häiritseviä oireita. ” ”Jos loma-kaudella tulee sairastumisia, on lähdettävä itse töihin” 21 Heiskanen ym. 2011. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Osoitteessa: http://www.likes.fi/filebank/635Suomalaisen_tyoikaisen_kestavyyskunto_-kirja.pdf 18 Yrittäjien fyysisessä kunnossa keskeiseksi huolenaiheeksi ja kehittämisen kohteeksi nousi yrittäjien kestävyyskunto. Yrittäjien kestävyyskunto oli tasoa heikko – tyydyttävä 50 %:lla terveyskuntotarkastuksiin osallistuneista yrittäjistä. Tämän tason kestävyyskunnon esiintyvyys on selkeästi yleisempää hoiva-yrittäjien keskuudessa kun verrataan tuloksia työikäisiin yleisesti. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto – selvityksen (2011) perusteella keskivertoa alempiin kuntoluokkiin sijoittui 29 % naisista ja 33 % miehistä. On tärkeää huomioida, että kestävyyskuntotulokseen vaikuttaa kehon paino ja tässä kohdejoukossa 64,7 % oli ylipainoisia. Kehon painon laskulla olisi liikkumisen lisäämisen lisäksi positiivisia vaikutuksia yrittäjien kestävyyskuntoon. Hyvinvointikyselyssä, johon vastasi useampi hoiva-alan yrittäjä, ainoastaan 15,9 % vastanneista yrittäjistä arvioi fyysisen kuntonsa keskinkertaista huonommaksi. Aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella koetun kunnon perusteella ei voida kuitenkaan tunnistaa luotettavasti huonokuntoisia henkilöitä, jotka hyötyisivät eniten terveyden kannalta jo vähäisestäkin liikkumisen lisäämisestä16. Hoiva-alan yrittäjien heikko kestävyyskunto on huolestuttavaa, koska heikolla kestävyyskunnolla on selviä yhteyksiä huonoon terveyteen ja stressiin. Huono kestävyyskunto altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille, tyypin 2-diabetekselle ja ennenaikaiselle kuolemalle. Hyvän kestävyyskunnon vahva, asteittainen ja johdonmukainen yhteys pidempään elinikään johtuu pääasiassa sydän- ja verisuonitautien sekä syöpätautitapausten vähenemisestä22. Kestävyyskunnolla on vaikutusta myös työkykyyn. Hyvän kestävyyskunnon merkitys korostuu etenkin fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä. Kestävyyskunto laskee iän myötä 5-15 % ikävuosikymmentä kohden ja iän perusteella huonosta kestävyyskunnosta voi tulla työkykyä rajoittava tekijä fyysisesti raskaassa työssä odotettua aikaisemmin23. Useat terveyskuntotarkastuksissa käyneistä yrittäjistä kertoi tekevänsä runsaasti myös fyysisesti kuormittavaa työtä itse, joten heidän työkykynsä tukemisen kannalta olisi keskeistä löytää ratkaisuja fyysisen kunnon kehittämiseen. Lihaskunnon osalta heikkoja ja välttäviä tuloksia tuli eniten keskivartalon ja ylävartalon lihaskuntotesteissä mikä viittaa siihen, että jalkojen lihaksisto saa enemmän kuormitusta päivittäin. Tämä voi osittain selittyä työn kuormittavuuden kautta, mutta myös sillä että terveyskuntotarkastuksiin osallistuneilla esiintyi ylipainoisuutta eli jalat joutuvat liikuttamaan luontaisesti enemmän kuormaa päivittäin. Hoiva-alan yrittäjillä yleisimpiä arkea haittaavia oireita olivat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten selkäkivut ja niska- hartiaseudun kiputilat, joiden ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä liikkuvuusharjoitteluun vähintään kaksi kertaa viikossa olisi keskeistä. Yrittäjistä runsas kymmenesosa liikkuu hyvinvointikyselyn perusteella terveysliikunnan suositusten mukaisesti, mikä vastaa hyvin valtakunnallista tasoa. Terveysliikuntasuositukset määrittävät fyysisen aktiivisuuden minimimäärän eri ikäryhmille merkittävimpien kansansairauksien ja lihomisen ehkäisemiseksi24. 22 Blair SN, Kohl HW 3rd, Paffenbarger RS Jr, Clark DG, Cooper KH, Gibbons LW (1989). Physical fitness and all-cause mortality. A prospective study of healthy men and women. JAMA. 262(17):2395—401. 23 Ilmarinen J (2001). Aging workers. Occup Environ Med. 58:546—552. 24 Husu, P. - Paronen, O. – Suni, J. – Vasankari, T. 2010. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf 19 Terveysliikunnan suositus 18–64 –vuotiaille Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2h30min reippaasti tai 1h15min rasittavasti Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa Ko Kestävyyskunnon kannalta riittävästi liikkuvien määrä oli tässä selvityksessä reilu neljännes mikä on huomattavasti vähemmän kun verrataan tulosta valtakunnallisiin lukuihin, joiden mukaan noin puolet työikäisistä täyttää tavoitetason. Vähäisen liikkumisen määrän on todettu olevan yhteydessä työstressiin17 ja tulos voi antaa viitteitä stressin kokemisesta hoiva-yrittäjien keskuudessa ja siitä, että liikkumiselle ei löydy esimerkiksi riittävästi aikaa. Hoiva-alan yrittäjien liikkumista rajoittivat hyvinvointikyselyn mukaan eniten ajan puute, laiskuus, väsymys, apea mieliala, sairaus tai vamma ja kiinnostuksen puute. Liikkumista edistäviksi tekijöiksi suurin osa yrittäjistä näki puolestaan terveyden edistämisen, fyysisen kunnon ja ulkonäön kohentamisen, mielialan kohottamisen ja stressin lievittämisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen liikunnan avulla. Hoiva-alan yrittäjien kokemat liikkumista rajoittavat ja edistävät tekijät tukevat hyvin yrittäjien vastauksia koskien heidän kokemustaan omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointikyselyn perusteella yrittäjät olivat eniten tyytymättömiä fyysisen toimintakykyynsä, terveydentilaansa ja harrastusmahdollisuuksiinsa. 20 pixhill.com Yrittäjistä lähes viidesosa oli tyytymätön ulkonäköönsä ja lähes puolet koki väsyvänsä helpommin kuin ennen ja unettomuudesta kärsi yli neljäsosa yrittäjistä. Vireystilan heikkeneminen voi olla yhteydessä heikkoon fyysiseen toimintakykyyn, mutta olla oireena myös työstressistä, joka vaikuttaa nukkumiseen15. Stressin kokemisesta antaa viitteitä myös se, että lähes neljäsosa yrittäjistä koki elämänsä olevan kovaa ja lähes viidesosa yrittäjistä koki varmuutensa päätöksenteossa vähentyneen. Osaamiskartoitushaastatteluissa yrittäjät toivat esille, että pienyrityksillä ei ole reagointivalmiuksia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja työnhallinnan tunteen väheneminen voi lisätä stressin kokemista12. Kunnon kohottamisen ja liikunnan on havaittu vähentävän stressiä normaalipainoisilla henkilöillä18 ja liikunnan lisääminen ja kokonaisvaltainen elämäntapaohjaus voisi olla yksi ratkaisu hoiva-alan yrittäjien työssä jaksamisen tukemiseen. Terveystarkastusten perusteella hoiva-alan yrittäjien elämäntapaohjauksessa olisi tärkeää ottaa huomioon ravitsemus ja arjen rytmittäminen, jotta yrittäjien painonhallintaa voitaisiin myös tukea. Kun tarkasteltiin yrittäjien elämäntyytyväisyyttä elämän kiinnostavuuden, onnellisuuden, yksinäisyyden ja elämän helppouden kannalta. Näistä osa-alueista laskettujen elämäntyytyväisyyspisteiden perusteella lähes viidesosa yrittäjistä oli tyytymättömiä elämäänsä. Elämäntyytyväisyyden on todettu olevan yhteydessä myöhäisempään eläköitymiseen terveyssyistä25. Hoiva-alan yrittäjien keskuudessa esiintyi masentuneisuutta vastaava määrä kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. Käypä Hoito – suosituksen mukaan masennuksen vuosiprevalenssi suomalaisessa väestössä on n. 5 % ja perusterveyden potilaista noin kymmenen prosentin arvioidaan sairastavan masennusta. Täytyy kuitenkin huomioida, että pelkän kyselyn perusteella ei voida asettaa masennusdiagnoosia ja tulokset ovat ainoastaan viitteellisiä. Elintapojen osalta tämän selvityksen tupakointia ja nuuskan käyttöä koskevat tulokset vastaavat hyvin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Tupakka 2013 tilastoraporttia, jonka mukaan suomalaisista työikäisistä, 16–64 vuotiaista henkilöistä 16 % tupakoi päivittäin ja työikäisestä väestöstä nuuskaa käyttää noin 3 %. Alkoholia hoiva-alan yrittäjät käyttivät hyvinvointikyselyn perusteella vähemmän kuin valtaväestö. Täysin raittiita oli 22 % yrittäjistä kun vastaava luku valtakunnallisessa selvityksessä oli 12 % 26. Suurin osa hyvinvointikyselyyn vastanneista kertoi pyrkivänsä syömään terveellisesti, joka voi selittyä osittain sillä, että asumispalveluja tuottavissa yksiköissä yrittäjä saattaa ruokailla vastaavaa ruokaa kuin yrityksen asiakkaat. Yrittäjistä viidesosa ei syönyt aamupalaa säännöllisesti, mikä kuvastaa säännöllisen ateriarytmin puuttumista. Terveystarkastuksissa ylipainoisuuden esiintyminen hoiva-alan yrittäjien keskuudessa oli keskimääräistä väestöä yleisempää ja tarkastuksissa usea yrittäjä totesikin, että arjen kiireellisyys ei aina mahdollista säännöllisen ruokailun toteutumista. Hyvinvointikyselyssä esiinnousseet närästysoireet viittaavat myös epäterveellisiin ruokailutottumuksiin ja kiireelliseen elämänrytmiin. Hyvä terveys käsittää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ja kaikki nämä osa-alueet vaikuttavat toinen toisiinsa. Omaa hyvinvointia kehittämällä yrittäjä varmistaa oman jaksamisensa työssä ja vapaaajalla. Yrittäjän työssä jaksaminen luo myös pohjan koko yritystoiminnan menestyksekkäälle toimimiselle. Hoiva-ala on voimakas kasvuala. Jatkuvat haasteet ja muutokset kuormittavat yrittäjiä ja yrittäjän oma hyvinvointi jää helposti tiivistahtisen työn jalkoihin. Useimmilla hoiva-alan pienyrittäjistä on terveys- tai 25 Koivumaa, H, Koskenvuo M, Honkanen RJ, Viinamäki H, Heikkilä K, Kaprio J 2004. Life dissatisfaction and subsequent work disability in an 11-year follow-up. Psychol Med. 2004 Feb;34(2):221-8. 26 Helldán, A, Helakorp, S, Virtanen, S, Uutela, A 2012. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2012. 21 sosiaalialaan liittyvä peruskoulutus ja sen kautta teoreettista tietoa terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja ylläpitävistä elintavoista sekä myös niistä elämäntapatekijöistä, jotka heikentävät terveyttä. Työskentely hyvinvointialalla ei kuitenkaan takaa sitä, että yrittäjän omat elämäntavat kuten päihteettömyys, terveellinen ruokavalio tai fyysisestä kunnosta huolehtiminen olisivat kunnossa. Terveystarkastuksessa käyneet yrittäjät kertoivatkin selvityksen toimineen hyvänä herättäjänä oman terveyden ja elämäntapojen tarkasteluun. Usein aktivoituminen omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen vaatii asian äärelle pysähtymistä vaikka terveystarkastuksen merkeissä. Pysyviä elämäntapamuutosmahdollisuuksia tulee etsiä omasta arjesta, mutta usein tarvitaan myös ulkopuolista ohjausta muutoksen toteuttamiseen. Hankkeen hyvinvointikyselyyn vastanneista yrittäjistä 79 % ilmoitti käyneensä terveystarkastuksessa 5 vuoden aikana. Terveystarkastuskeskustelujen yhteydessä syntyi kuitenkin epäily siitä, että vastaajat olivat luokitelleet terveystarkastukseksi myös sellaisia terveydenhuollon käyntejä, jotka liittyivät esim. sairauden tai lääkityksen käytön seurantaan. Kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat käyneensä hammaslääkärin tai hammashoitajan tarkastuksessa viimeisten viiden vuoden aikana, mikä osaltaan kertoo tutkimusjoukon aktiivisuudesta oman terveyden hoitamiseen. Tämä selvitys antaa viitteitä siitä, että hoiva-ala yrittäjien hyvinvoinnin edistämiselle on tarvetta ja yrittäjät tarvitsevat siihen tukea. Yrittäjyyteen liittyy vastuun kautta useita psykososiaalisia kuormitustekijöitä, joiden hallintaan on tärkeää kehittää yrittäjien osaamista. Yrittäjien kokemaa stressiä on mahdollista lievittää lisäämällä liikkumista ja kohottamalla fyysistä kuntoa. Terveellinen ravitsemus ja riittävät mahdollisuudet nukkumiseen puolestaan tuovat energiaa yrittäjän arkeen. Kokonaisvaltainen hyvinvoinnista huolehtiminen takaa hyvän terveyden yrittäjälle nyt ja tulevaisuudessa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin hoiva-alan pk-yrittäjälle usein haastavaa. Muuttuva toimintaympäristö ja uudistuvat ohjeistukset muun muassa kilpailutusasiakirjojen suhteen luovat yrittäjille entistä enemmän painetta osaamisen ja palveluiden kehittämiselle. Käytännön työn tekeminen on vaikeutunut ja muutosten hallintaan käytettävä aika on poissa muun muassa yrittäjien omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hoiva-alalla on kasvava työvoimapula ja olemassa olevien yrittäjien ja henkilöstön pysymistä ja jaksamista työssä on tärkeä tukea erilaisilla terveyttä edistävillä toimenpiteillä kuten kehittämishankkeilla. On tärkeää muistaa, että työntekijällä on päävastuu oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa edistämisestä, mutta organisaatiotasolla olisi keskeistä löytää toimintamalleja myös koko työyhteisön työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja tehokas työssään ja siksi kehittämiseen käytetyt resurssit tulevat moninkertaisena takaisin. Hyvinvoivasta hoiva-alan työntekijästä hyötyy välillisesti palvelun laadun kautta myös hoiva-alan yritysten asiakkaat. 6.2 Hoiva-alan yrittäjien osaaminen Yrittäjien ja heidän henkilökuntansa osaamista haastetaan nyt monella tavalla: toimintaympäristö, asiakastarpeet ja työkulttuurit ovat muutoksessa. Jotta organisaatio pystyy huolehtimaan perustehtävästään ja vielä kehittämään sitä, sen täytyy huolehtia osaamisensa tasosta. Osaamiskartoitukseen osallistuneet yrittäjät olivat kiinnostuneita osaamisen kehittämisestä ja näkivät sen yhtenä keinona turvata oman yrityksen tulevaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaava työyhteisö 22 pystyy sopeutumaan muutoksiin helpommin ja laajentamaan osaamista tarvittaessa palvelutarpeen muuttuessa. Prosessit ja työkalut oman osaamisen tai henkilöstön osaamisen kehittämiseksi kuitenkin usein puuttuvat pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Osaamisen johtaminen ja siihen liittyvä systemaattinen osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen eivät ole tavallista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Henkilöstöä toki koulutetaan, mutta strategiset valinnat tai tarveperusteisuus eivät välttämättä määritä koulutusten sisältöä, vaan koulutukset valitaan akuutin tarpeen tai työntekijöiden toiveiden mukaan. Osaamisen johtamisen kiinnittäminen osaksi yrityksen strategiaa ja siihen liittyvää henkilöstöstrategiaa ei ole vielä arkipäivää. Tässä selvityksessä yrittäjät nostivat esille lisäkoulutustarpeina osaamisen päivittämisen, johtamiskoulutuksen yleensä, sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutuksen, talousjohtamisen, verotukseen liittyvän osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyskoulutuksen. Myös vertaistuen saaminen verkottumisen kautta koettiin osaamista lisäävänä tekijänä. Hyvinvointialalle ”tulvii” uutta teknologiaa lähes päivittäin. Tässä selvityksessä ei tullut käynyt esille se, miten hyödyllisenä tai työtä keventävinä tekijöinä yrittäjät kokevat uudet tekniset sovellukset ja onko yrittäjillä osaamisvalmiuksia uuden tietotekniikan käyttöönottoon. ”Jos pitää kehittää uutta toimintaa tai opiskella työhön liittyviä asioita, niin se on kyllä otettava siitä ajasta, jota vapaa-ajaksi kutsutaan!” Lainaus keskustelusta terveystarkastuksen yhteydessä pixhill.com Jotta yritys osaa asemoida itsensä olemassa oleville markkinoille ja suunnitella tulevaa, täytyy sen tietää keitä yrityksessä on töissä ja millä osaamisella. Osaamiskartoitus toimii tässä hyvänä välineenä. Tässä kartoituksessa saatiin näkyviin pienen yrittäjäjoukon henkilökohtaiset osaamisprofiilit ja heidän yhteinen 23 osaamisprofiilinsa. Työyhteisöt hyötyisivät samantyyppisistä tiimitasoisista osaamiskartoituksista, joiden kautta saadaan esille tiimi- ja työpaikkakohtaiset osaamisprofiilit. Jokaisen ei tarvitse osata kaikkea, vaan riittää, että tiimissä on riittävästi osaamista, jotta työ saadaan tehtyä. Tiimin tai työyhteisön tunnistettua osaamisvajetta voidaan korjata rekrytoimalla puuttuvaa osaamista, kouluttamalla tai kehittämällä työtehtäviä, toimenkuvia ja prosesseja. Osaamiskartoitus voi tuoda esiin myös piilo-osaamista, jota ei ole osattu työyhteisössä vielä hyödyntää. Henkilöstön osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen, vastuun jakamisen mallien kehittäminen, osaamisen perustuvien sijaistamismallien kehittäminen ja toimenkuvien kehittäminen voisivat olla välineitä lisätä yrittäjän jaksamista ja työkykyä ja tuoda työhyvinvointia koko työyhteisölle. Johtamismallien ja henkilöstöprosessien jäntevöittäminen tuovat myös mittaritietoa mahdollisiin tuleviin kilpailutuksiin. Tiimi- ja työyhteisötason lisäksi henkilökohtaiset itsearvioinnit antaisivat mahdollisuuden tarkempien koulutussuunnitelmien tekemiseen ja osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Henkilökohtainen osaamisprofiili on dokumentti, jota voi hyödyntää koulutussuunnittelun lisäksi osana omaa urasuunnittelua. Koulutusasioista keskusteleminen kehityskeskustelussa tapahtuu luontevasti itsearvioinnin pohjalta. Esimerkiksi uuden teknologian käyttöönotto voi olla nuoremmalle työntekijälle itsestään selvää, mutta ikääntyneelle työntekijälle se voi muodostaa jopa työssäkäynnin kynnyksen ja edistää koettua tarvetta ennenaikaiselle eläköitymiselle. Tämän selvityksen perusteella vahvistui käsitys siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat apua johtamiseen ja siihen kytkeytyvään osaamisen johtamiseen. Kustannustehokkaiden tapojen ja menetelmien kehittäminen osaamisen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi on pienyrittäjille keskeistä. Täydennyskoulutustarpeiden toteuttamiseksi tarvitaan järeiden työkalujen tai henkilöstöresursseja syövän työpajatyöskentelyn sijaan erilaisia kevyitä vaihtoehtoja saada osaamista näkyviin suunnittelun kannalta riittävällä tasolla. Esiselvityksellä saadun tiedon avulla voidaan suunnata hoiva-alan pk-yrittäjien ammatillisen koulutuksen ja yrittäjyyskoulutuksen painopisteitä vastaamaan paremmin käytännön työelämässä koettuja haasteita ja osaamistarpeita. Näin kyetään ennaltaehkäisemään yrittäjän väsymistä yritystoiminnan tuottamiseen ja tuottaa pitkäaikaista ja laadukasta yritystoimintaa. 7 Liitteet Liite 1. Hyvinvointikysely 24 Liite 1 HOIVA 2014 -HYVINVOINTIKYSELY Taustatiedot 1. Sukupuoli 1 Mies 2 Nainen 2. Minkä ikäinen olet? 20–25 –vuotias 26–30 -vuotias 31–35 -vuotias 36–40 -vuotias 41–45 –vuotias 46–50 –vuotias 51–55 –vuotias 56–60 –vuotias yli 60 -vuotias 3. Koulutustausta Valitse se koulutusaste, jonka olet suorittanut viimeksi. Peruskoulu 2. asteen tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto jokin muu, mikä____________________________________________________________________________ 4. Kuinka kauan olet toiminut yrittäjänä? <5 vuotta 5-10 vuotta 10–20 vuotta >20 vuotta 5. Millä hoiva-alan alueella yrityksesi toimii? Voit valita useamman vaihtoehdon. perhekoti vanhustyö mielenterveys- ja päihdetyö vammaistyö lapset ja nuoret joku muu, mikä____________________________________________________________________________ 6. Kuinka monta henkilöä yrityksesi työllistää? <10 henkilöä 10–25 henkilöä 25–50 henkilöä >50 henkilöä Terveydentila Kysymyksissä selvitetään kokemustasi omasta terveydentilastasi. 7. Onko sinulla toistuvaa, työtä tai arkielämää haittaavaa poikkeavaa väsymystä tai uupumusta päänsärkyä huimausta rintakipua hengenahdistusta rytmihäiriötuntemusta vatsakipua närästystä selkäkipua niska-hartiaseudun kipua nivelkipua 8. Milloin viimeksi kävit terveystarkastuksessa? alle vuosi sitten 1-2 vuotta sitten 3-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten en ole koskaan käynyt terveystarkastuksessa. 9. Milloin viimeksi kävit hammastarkastuksessa? alle vuosi sitten 1-2 vuotta sitten 3-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten en ole koskaan käynyt hammastarkastuksessa. 10. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut vuorokaudessa? _______h 11. Millaiseksi koet unen kokonaismäärän? Riittävä Jonkin verran riittävä Selvästi riittämätön Täysin riittämätön Mieliala Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi tunnet itsesi tänään - juuri nyt. 12. Millainen mielialasi on? mielialani on melko valoisa ja hyvä en ole alakuloinen tai surullinen tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi olen alakuloinen jatkuvasti enkä pääse siitä olen niin masentunut ja alavireinen, etten kestä enää 13. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin 14. Miten katsot elämäsi sujuneen? olen elämässäni onnistunut huomattavan usein en tunne epäonnistuneeni elämässä minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin elämäni on ollut tähän saakka vain sarja epäonnistumisia tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä 15. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? olen varsin tyytyväinen elämääni en ole erityisen tyytymätön en nauti asioista samalla tavalla kuin ennen minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään olen täysin tyytymätön kaikkeen 16. Millaisena pidät itseäsi? tunnen itseni melko hyväksi en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton 17. Onko sinulla pettymyksen tunteita? olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini en ole pettynyt itseni suhteen olen pettynyt itseni suhteen minua inhottaa oma itseni vihaan itseäni 18. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia en ajattele enkä halua vahingoittaa itseäni minusta tuntuu, että olisi parempi jos olisin kuollut minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus 19. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen? pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta en ole menettänyt kiinnostustani muihin ihmisiin toiset ihmiset eivät kiinnosta minua niin paljon kuin ennen olen melkein kokonaan menettänyt mielenkiintoni ja tunteeni toisia ihmisiä kohtaan olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan 20. Miten koet päätösten tekemisen? erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätösten tekoa minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä 21. Millaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? olen melko tyytyväinen olemukseeni ja ulkonäkööni ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä minusta tuntuu, että näytän rumalta olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä 22. Kuinka nukut? minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia nukun yhtä hyvin kuin ennenkin herätessäni aamulla olen paljon väsyneempi kuin ennen minua haittaa unettomuus kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisin kesken unien heräämisestä 23. Oletko väsynyt tai uupunut? väsyminen on minulle lähes täysin vierasta en väsy helpommin kuin tavallisestikaan väsyn nopeammin kuin ennen vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 24. Millainen ruokahalusi on? ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia ruokahaluni on ennallaan ruokahaluni on huonompi kuin ennen ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua Elämänlaatu Valitse jokaisesta kysymysryhmästä se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sitä, millaiseksi koet elämäsi tänään - juuri nyt. 25. Kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin: Ruksaa sopivin vaihtoehto 1 erittäin tyytyväinen 2 melko tyytyväinen 3 en tyytymätön enkä tyytyväinen Taloudellinen tilanne Asuinympäristö Harrastusmahdollisuutenne Fyysiseen toimintakykynne Henkinen toimintakykynne Nykyinen terveydentilanteenne Ihmissuhteenne 26. Kuinka paljon nautit elämästäsi? erittäin paljon melko paljon kohtalaisesti melko vähän erittäin vähän 27. Millaisia ajatuksia sinulla on elämänne suhteen tulevaisuudessa? erittäin myönteisiä melko myönteisiä kohtalaisia melko kielteisiä erittäin kielteisiä 28. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt hyvin kiinnostavaa melko kiinnostavaa ei osaa sanoa melko ikävää hyvin ikävää 4 melko tyytymätön 5 erittäin tyytymätön 29. Tuntuuko siltä, että elämäsi on nyt hyvin onnellista melko onnellista en osaa sanoa melko onnetonta hyvin onnetonta 30. Tuntuuko sinusta, että elämäsi on nyt hyvin helppoa melko helppoa en osaa sanoa melko kovaa hyvin kovaa 31. Tuntuuko sinusta, että olet nyt en lainkaan yksinäinen en osaa sanoa melko yksinäinen hyvin yksinäinen Ravitsemus ja nautintoaineet 32. Syötkö yleensä aamupalan? Kyllä Ei 33. Miten suhtaudut ruokavaliosi terveellisyyteen? Valitsen ruokani aina terveellisyyden mukaan Pyrin syömään terveellisesti Kiinnitän vain vähän huomiota ruokavalioni terveellisyyteen En kiinnitä lainkaan huomiota ruokavalioni terveellisyyteen 34. Tupakoitko nykyisin? 7 päivänä viikossa 5-7 päivänä viikossa 2-4 päivänä viikossa yhtenä päivänä viikossa satunnaisesti en tupakoi 35. Käytätkö nuuskaa? kyllä, säännöllisesti en lainkaan 36. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. ei koskaan noin kerran kuussa tai harvemmin 2-4 kertaa kuussa 2-3 kertaa viikossa 4 kertaa viikossa tai useammin 37. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? 1-2 annosta 3-4 annosta 5-6 annosta 7-9 annosta 10 tai enemmän 38. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? en koskaan harvemmin kuin kerran kuussa kerran kuussa kerran viikossa päivittäin tai lähes päivittäin 39. Kuinka usein vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholin käyttöä, kun aloit ottaa? ei koskaan harvemmin kuin kerran kuussa kerran kuussa kerran viikossa päivittäin tai lähes päivittäin 40. Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisesi vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? en koskaan harvemmin kuin kerran kuussa kerran kuussa kerran viikossa päivittäin tai lähes päivittäin 41. Kuinka usein viime vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia päästäksesi paremmin liikkeelle? en koskaan harvemmin kuin kerran kuussa kerran kuussa kerran viikossa päivittäin tai lähes päivittäin 42. Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? en koskaan harvemmin kuin kerran kuussa kerran kuussa kerran viikossa päivittäin tai lähes päivittäin 43. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia? en koskaan harvemmin kuin kerran kuussa kerran kuussa kerran viikossa päivittäin tai lähes päivittäin 44. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? ei on, mutta ei viimeisen vuoden aikana kyllä, viimeisen vuoden aikana 45. Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholin käytöstäsi tai ehdottanut, että vähentäisit juomistasi? ei koskaan on, mutta ei viimeisen vuoden aikana kyllä, viimeisen vuoden aikana Fyysinen kunto ja liikunta 46. Mikä on oma arvionne fyysisestä kunnostanne? Erittäin hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Erittäin huono 47. Kuinka paljon olette liikkeessä päivittäin (esim. työ, kauppareissut, kävely- ja pyörälenkit, kotona puuhastelu, pihatyöt, liikuntaharrastukset jne) ? Alle 1 tunnin päivässä 1-2 tuntia päivässä Yli 2 tuntia päivässä 48. Millaisessa kunnossa olet mielestäsi verrattuna ikätovereihisi? Selvästi huonommassa jonkin verran huonommassa samanlaisessa kuin muut jonkin verran paremmassa kuin muut huomattavasti paremmassa kuin muut 49. Kuinka usein harrastat vapaa-aikanasi liikuntaa? Ruksaa sopiva vaihtoehto Kerran kuukaudessa tai harvemmin 2-3 kertaa kuukaudessa Kerran viikossa 2-3 kertaa viikossa 4-6 kertaa viikossa Päivittäin 20–39 minuuttia 40–59 minuuttia 1-1,5 tuntia Yli 1,5 tuntia Kevyttä liikuntaa (et hengästy tai hikoile) Ripeää liikuntaa 50. Kuinka kauan kerralla harrastat liikuntaa? Ruksaa sopiva vaihtoehto Kevyttä liikuntaa (et hengästy tai hikoile) En lainkaan Alle 20 minuuttia Ripeää liikuntaa 51. Kuinka usein harrastat lihasvoimaa, notkeutta ja tasapainoa vahvistavaa liikuntaa? En harrasta 1-2 kertaa viikossa yli 2 kertaa viikossa 52. Millainen on liikuntakykynne? Erittäin hyvä Hyvä Ei hyvä eikä huono Huono Erittäin huono 53. Rajoittavatko seuraavat asiat vapaa-ajan liikkumistasi? Kyllä Ei Kiinnostuksen puute Ajan puute Laiskuus Väsymys kotitöiden, muiden harrastusten, järjestötoiminnan ym. vuoksi Apea mieliala tai yleinen väsymys Liikuntataitojen puute En tiedä, miten kannattaisi liikkua Sairaus tai vamma Rahan puute Liikuntatilojen puute Liikuntavarusteiden puute Huonot liikenneyhteydet liikuntapaikoille Sopivan liikuntamuodon puute Liikunnanohjauksen puute Sopivan ryhmän puute Liikunnan aiheuttama epämukava olo Häpeä En löydä tarpeeksi tietoa luontoon liittyvistä harrastuksista Muu syy, mikä?________________________________________________________________________________ 54. Ovatko seuraavat syyt tärkeitä liikkumisellesi? KYLLÄ Jossakin voimailu-/kilpailulajissa kilpaileminen ja kilpailussa menestyminen Voiman ja/tai jonkun muun fyysisen suorituskyvyn osa-alueen kehittäminen ja ylläpitäminen Lihasmassan kasvattaminen Painon pudottaminen Terveyden edistäminen Ulkonäön kohentaminen Ei Seksuaalisen vetovoiman lisääminen Liikkumisesta/liikunnan aiheuttamista hyvänolon tuntemuksista nauttiminen Ankarasta ponnistelusta/itsensä ”kurittamisesta” nauttiminen Sosiaalisten suhteiden luominen ja/tai ylläpitäminen Oman arvostuksen kohottaminen kaveripiirissä Stressin tai työpaineiden lievittäminen Energisyyden lisääminen Mielialan kohottaminen Oman kehon hyväksyminen Liikun perheen/ystäväni kehotuksesta Luonnosta nauttiminen Muu tavoite, mikä?_______________________________________________________________________________ 55. Arvioi omaa osaamistasi asteikolla 1-5 5=hallitsen asian erinomaisesti (osaan opastaa toisia, osaan kehittää), 4=hallitsen asian hyvin (osaan soveltaa), 3=hallitsen perusasiat, 2=hallitsen asian heikosti (tarvitsen opastusta), 1=ei osaamista Ruksaa sopiva vaihtoehto Työnantajana toimimiseen liittyvä osaaminen Työlainsäädännön tuntemus Organisaation hallintoon ja johtamiseen liittyvien lakien ja määräysten tuntemus Työturvallisuus osaaminen, työturvallisuusmääräysten ja – ohjeiden hallinta Työn, töiden suunnittelu ja järjestely, töiden organisointi Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen Hankintaosaaminen, ostotoiminnan ja hankintaprosessien hallinta Kustannustietoisuus, taloudellinen ajattelu, tulosajattelu Asiakaslähtöinen toimintatapa, asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen, tarpeiden ja odotusten tunnistus Organisaation toimintaperiaatteiden, toiminta-ajatuksen, strategiaperustan ja arvojen tuntemus Oman organisaation kehittämiseen liittyvä osaaminen Henkilöstön työhyvinvoinnin osaamisen kehittämiseen liittyvä osaaminen Oman työn laadun arviointi, seuranta ja kehittäminen Ennakoiva ajattelu- ja toimintatapa, tulevaisuuden kehitystrendien seuraaminen Henkilöstösuunnitteluun liittyvä osaaminen Ryhmätyöskentelytaidot, yhteistyötaidot Lähiesimiestehtävien hallinta Neuvonta-, opastus- ja ohjaustaidot Viestintä-, tiedottamis- ja informointitaidot, tiedonvälitystaidot Neuvottelutaidot Tehokas ajankäyttötaito, ajanhallinta 5 4 3 2 56. Olen ollut koulutuksessa viimeisen 6 kk aikana. Kyllä___________________________________________________________________________________ Ei 1 57. Olen suorittanut yrittäjyysopintoja Kyllä____________________________________________________________________________________ Ei 58. Onko yhteiskunnallinen yrittäjyys sinulle terminä tai asiana tuttu? Ei lainkaan Olen tutustunut Olen yhteiskunnallinen yrittäjä Haluan lisätietoa 59. Tunnetko Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkin? En tunne Olen tutustunut Olen aikeissa hakea merkkiä Haluan lisätietoa 60. Tarvitsetko Yrittämiseen liittyvää lisäkoulutusta? En tarvitse Tarvitsen. Millaista?_______________________________________________________________________ 61. Arvioi pk -hoivayritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä oman yrityksesi näkökulmasta Ei lainkaan tärkeää Jossain määrin tärkeää En osaa sanoa Tärkeää Erittäin tärkeää Yhteistyötä pitäisi kehittää 62. Vastauksiani voidaan käyttää HOIVA-alan yrittäjien hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen tutkimus ja kehittämistyössä Kyllä Kiitos vastauksistasi!!!
© Copyright 2024