Verkostotyö/Verkostojohtaminen
Verkostotyö ja verkostojen johtaminen Osaamisen kehittämisseminaari – Yhdessä osaamme enemmän 22.5.2015 Timo Järvensivu, KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on kyse? • Miten verkostotyö eroaa muunlaisesta organisoitumisesta? Yhteistyöstä, kumppanuuksista, moniammatillisuudesta…? • Mitkä ovat verkostotyön keskeiset askeleet? Verkostotyö on (puhtaimmillaan) toimintaa avoimissa yhteisöissä, joissa toimijat ovat autonomisia (vapaita tekemään päätöksiä ja valitsemaan omat toimintatapansa) ja joissa yhteistyön jatkuvuus ja onnistuminen perustuu luottamukseen toimijoiden välillä Verkostotutkimuksen viidakko – tai ekosysteemi Politiikkaverkostot Talousmaantieteellinen verkostotutkimus ”Kriittiset näkökulmat” Actor-network theory (ANT) Sopimusteoriat Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisten verkostojen tutkimus Resurssiriippuvuusteoria Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Tuotantoketjut ja -verkostot Sosiaalisen vaihdannan teoria Strategiset kumppanuudet Transaktiokustannusten teoria Evoluutioteoriat Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat Hierarkia: auktoriteetti Tehokas rutiiniluonteisiin, monimutkaisiin tehtäviin Verkosto: luottamus Tehokas joustavuutta vaativissa tilanteissa Markkinat: ostosopimukset Tehokas rutiiniluonteisiin, suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin Esim: Powell (1990) Perinteinen kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun 2) On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa yhteisön luottamuksen 1) Haaste ja sen ratkaisu tuodaan yhteisölle ulkopuolelta Haaste ja sen ratkaisu © Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste ja sen ratkaisu © Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Aika Verkostoituva kehittämistyön prosessi Yhteisön luottamus ratkaisuun Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu Haaste ja sen ratkaisu 2) Yhteisö hahmottaa haasteita ja kehittää ratkaisuja yhdessä toimien 1) Aloitetaan keskinäisen luottamuksen rakentamisesta © Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika Verkostotyön kulmakivet: mitkä tekijät ovat tärkeitä verkostotyössä onnistumiselle? Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja ymmärrystä Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Löydetään yhteiset päämäärät. Löydetään ratkaisuja ja opitaan yhdessä. Innostutaan. Tieto ja ymmärrys leviävät ja ne omaksutaan tehokkaammin Hyvä verkostotyö on avoimen, itseorganisoituvan ja laajenevan verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista ”Ydin”verkostoa Verkoston ”johtaja(t)” tai ”koordinaattori(t)” Paljon erilaisia toimijoita, esimerkiksi: • ”Mikrotasolla” • Käytännön toimijoita • Esimiehiä • Kehittäjiä ja pilotoijia • Tutkijoita • … • ”Mesotasolla” • Paikallisia päättäjiä • Johtajia • Organisaatioita • Aluetoimijoita • … • ”Makrotasolla” • Kansallisia päättäjiä • Kirstunvartijoita • Instituutioita • Valtakunnallisia toimijoita • … Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja Johdettu verkosto Ohjattu verkosto Itseohjautuva verkosto Opettaminen Fasilitointi Emännöinti ”educating” ”facilitating” ”hosting” Tiedon ja osaamisen jakaminen opettajalta opetettaville Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille ohjatusti Tiedon ja osaamisen jakaminen ja luominen kaikilta kaikille itseorganisoituen Esim. koulutusprosessi, jossa asiantuntija jakaa tietoaan muille luennoiden ja keskusteluttaen Esim. ohjattu Learning cafe, jossa asiantuntijat työskentelevät ja ideoivat yhdessä Esim. fyysinen ja henkinen ”tila”, joka motivoi asiantuntijoita työskentelemään ja ideoimaan yhdessä Järvensivu (2015) Hierarkkisen ja verkostomaisen päätöksenteon rajapinta Verkoston paine: Täytyy tehdä verkoston kanssa päätöksiä Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa kontekstissa Hyvää: Luottamus ja sitoutuminen tukevat innovointia ja innovaatioiden leviämistä. Päätökset nousevat yhteisestä ymmärryksestä. Haasteellista: Vie aikaa. Epävarma päätöksen lopputuloksen suhteen. Miten ne, jotka eivät ole olleet mukana verkostossa? Hierarkkinen paine: Täytyy tehdä nopeita ja tehokkaita päätöksiä Hyvää: 1) Pyritään tekemään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti kyetään tekemään yhdessä 2) Vaikeammista kohdista ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan pyritään keskustellen kohti päätöksentekoa © Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke Nopeaa ja selkeää päätöksentekoa. Haasteellista: Luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen. Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa. Erilaisia verkostoja eri tarpeisiin – erilaisia tarpeita johtamiselle. Muutama esimerkki… Vahvat ja heikot linkit sekä ”aukot” Tavoitteelliset vs. luonnollisesti kehittyvät verkostot • Tavoitteelliset verkostot usein: – Ovat selkeämmin rajattuja eli suljetumpia – Perustuvat useimmin vahvojen linkkien hyödyntämiseen, joskus myös heikkojen linkkien hyödyntämiseen – Aloittavat ja joskus myös lopettavat toimintansa sovitulla aikataululla – Todennäköisemmin organisaatioiden kuin yksilöiden tarpeisiin luotuja, mutta tukevat myös yksilöitä • Luonnollisesti kehittyvät verkostot usein: – Ovat vaikeasti rajattavissa eli avoimempia – Perustuvat sekä vahvojen että heikkojen linkkien spontaaneihin hyödyntämisiin – Eivät selkeästi ”aloita toimintaansa” tai ”lopeta toimintaansa” – Usein yksilöistä lähteviä, mutta tukevat myös organisaatioita Arvonluontiverkostojen perustyypit (ja esimerkkejä hyvinvointipalveluista) Palveluntuotantoverkostot Palveluiden uudistamisen verkostot • Teknologioiden • Sairaalat käyttöönotto- • Kotihoito ja hankkeet kotisairaanhoito • Olemassa olevien • Kulttuuripalvelut IT-järjestelmien • Liikuntapalvelut kehittäminen • Kuljetuspalvelut • Jne • Palvelukokonaisuuksien kehittäminen • Jne Innovaatioverkostot • Radikaalisti uudenlaisten teknologioiden ja toiminta-alustojen kehittäminen • Mobiilipalvelut • Älykodit • Uudet hyvinvointikonseptit • Jne Möller, Rajala, Svahn 2004 Verkostomaisen kehittämistyön eteneminen käytännössä www.verkostojohtaminen.fi Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan • Mikä on haaste? • Mitä osaamista tarvitaan ratkaisuun? • Keitä verkostossa tarvitaan? • Tulkaa mukaan! Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopiminen z y ä x å ö Nämä ovat tavoitteemme ja näin me toimimme yhdessä! Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen työskentely (dialogisin menetelmin!) Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten levittäminen Osallistumalla ja osallistamalla On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista 1 2 Mitä? Miten? Millä resursseilla? 4 3 Verkostotyön eteneminen yhteisoppimista syventäen U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Kolmas taso: avoin sydän ”Kuunnellaan, mitä muut sanovat” Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Kolmas taso: avoin sydän ”Kuunnellaan, mitä muut sanovat” Neljäs taso: avoin tahtotila ”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle” Tulevaisuus, ratkaisut U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Nykytila, haasteet Tutkitaan faktoja Kootaan verkosto Ensimmäinen taso: rutiini ”Näinhän on aina tehty” Tulevaisuus, ratkaisut Toinen taso: avoin mieli ”Toimitaan faktojen pohjalta” Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kolmas taso: avoin sydän ”Kuunnellaan, mitä muut sanovat” Luodaan tila dialogille Hiljennytään Rakennetaan mikrosysteemejä Tehdään prototyyppejä Neljäs taso: avoin tahtotila ”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle” ”Päästetään irti” Letting go ”Annetaan tulla” Letting come Kirkastetaan visiota Esimerkki: Moniammatillinen verkosto iäkkäiden lääkehoitojen järkeistämiseksi http://www.fimea.fi/kehittaminen/moniammatillinen_verkosto Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti verkostoituen Koordinaatioryhmä: Anne Kumpusalo-Vauhkonen (Fimea) Antti Mäntylä (Fimea) Timo Järvensivu (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi • Fimea koonnut verkostoa vuoden 2012 alusta alkaen – niukat resurssit verkostotyön lähtökohtana (haaste, joka pakottaa miettimään resurssien kohdentamisen innovatiivisesti!) • Mukaan pääsee, jos on halu kehittää – verkosto ei tarjoa rahoitusta! • Ytimenä kehittämisverkosto, joka on koottu paikallisista moniammatillisista kehittämistiimeistä, jotka kattavat mahdollisimman laajasti koko potilaan lääkehoitopolun • Kehittämistiimeissä mukana samalla paikkakunnalla toimivia lääkäreitä ja sairaanhoitajia tai muita terveydenhuoltoalan sekä farmasian alan ammattilaisia • Kehittämisverkoston ympärillä on sidosryhmistä ja viranomaisista koostuva laaja yhteistyöverkosto • Verkostotyötä koordinoi Fimea yhteistyössä tukiryhmän kanssa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: • Mitkä tekijät edistävät ja estävät lääkkeiden järkevän käytön edistämistä? • Miten lääkkeiden järkevää käyttöä edistetään rakenne-, organisaatio- ja tiimityötason toimenpiteillä? Tiimityön taso Lääkäri Farmasisti Organisaatioiden taso Moniammatillisuutta tukevat organisaatiotason ratkaisut Koulutus- ja tutkimuslaitokset Tietojärjestelmien toimittajat Rakenteiden taso Tietojärjestelmien kehittäminen Koulutuksen kehittäminen Järjestöt, edunvalvojat Potilas Hoitaja Lääkkeiden järkevä käyttö potilailla edistyy Moniammatilliset tiimityön parhaat käytännöt Julkinen terveyskeskus Apteekki Yksityinen lääkäriasema Eduskunta Sairaalaapteekki Julkinen sairaala STM, muut ministeriöt Moniammatillisuuteen vaikuttava lainsäädäntö, normit ja rakenteet Fimea, Kela, THL ja Valvira ja muut virastot Kehittämisverkoston moniammatilliset tiimit tällä hetkellä Rovaniemen terveyskeskus Oulun terveyskeskus Selänteen peruspalvelukuntayhtymä Kauhavan 3. apteekki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Mehiläinen Oy Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Forssan keskusapteekki Kuopion kaupungin Leväsen palvelukeskus ja Kuopion yliopistollisen sairaalan apteekki Kuopion kaupungin TerveKuopio –kioski ja Itä-Suomen yliopiston apteekki Salon terveyskeskus Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys Kirkkonummen terveysasema Terveystalo Joensuu Hyvinkään terveyskeskus Itä-Savon sairaanhoitopiiri Lahden kaupungin sairaala Alustavia havaintoja • Lääkkeiden järkevän käytön ongelmista on paljon tutkimustietoa – tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta ei ole viety käytäntöön. Tarvitaan parhaan tiedon tehokkaampaa toimeenpanoa • Hoitotyön kokonaisuutta johdetaan pirstaleisesti. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa toimeenpanoa eli lisää avointa ja luottamuspohjaista yhteistyötä • Moniammatillisuus (kaikilla tasoilla) on keskeinen työkalu. On olemassa eri tasoista moniammatillisuutta: • rinnakkain tekeminen (löyhä yhteistyö) • varsinainen yhdessä tekeminen (tiivis yhteistyö) • kuninkuuslaji on avoin dialogi (tiivis ja jatkuvasti kehittyvä yhteistyö) • Lääkkeiden käytön järkeistäminen ei onnistu yksittäisillä ”tempuilla” (esim. eri asteiset lääkehoidon arviointityökalut), vaan tarvitaan laatujohtamista, joka auttaa toimijoita kehittämään omaa työtään systemaattisesti. Laatumittarit ja jatkuvan verkostoituneen kehittämistyön osaaminen haltuun! Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 20.2.2014 Selänne Kiitos [email protected] Dialogin syveneminen asteittain (mukaellen William Isaacs, 1999) ”Me” – Yhteisen ja kokonaisuuden näkökulma ”Minä” – Yksilön ja osakokonaisuuden näkökulma Ei-kriittinen keskustelu 1. Leppoisaa jutustelua neutraaleista aiheista 2. Neutraalien yksilöllisten aiheiden esille nostamista Kriittinen keskustelu 4. Yhteisten argumenttien ja näkökulmien luomista 3. Argumenttien ja näkökulmien esittämistä eri näkökulmista Yhteenveto: Verkostotyön yleinen viitekehys (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; Verkostotyön yleinen viitekehys: Järvensivu & Pyykkönen 2015) suljetusta toiminnasta kohti avointa toimintaa • • • • • • • • • Verkostotyön edellytykset Verkostotyön toimivuus Luottamus Sitoutuminen Tunteminen Yhteiset tavoitteet Resurssit ja osaaminen yhteistyöhön Verkoston kattavuus Johtajuus Osallistujajoukon pysyvyys ja uusiutuminen Verkostotyön legitimiteetti • Vastavuoroisuus • Tiedonkulku, avoimuus ja dialogisuus • Koordinointi ja fasilitointi • Vastuunjako ja roolien selkeys • Vallanjako ja päätöksenteko • Verkostotyön tekeminen yhdessä • Verkostotyön tekeminen kukin toimija erikseen Verkostotyön kehittäminen • 1. kehän oppiminen: oppiminen seuraamalla tavoitteita ja toimintaa yhdessä • 2. kehän oppiminen: ”Oppimisen oppiminen” yhdessä Verkostotyön ympäristö Tavoitteiden saavuttaminen ja vaikutukset • Vaikutukset verkostotyön kohderyhmään • Verkoston jäsenten oman työn ja osaamisen edistyminen • Verkoston vaikutuspiirin laajeneminen Dynaamisempi kuva edellä esitetystä verkostotyön viitekehyksestä (1/2) Verkostotyön kehittäminen (1. ja 2. kehän oppiminen) Vaikutukset ja tavoitteiden saavuttaminen Verkostotyön edellytykset (tunteminen, luottamus, sitoutuminen, jne.) Verkostotyön toimivuus (tiedonkulku, koordinointi, yhteinen tekeminen, jne.) Verkostotyön ympäristö (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen, kuten Helsingin sote-viraston koulutuksessa ja Vantaan Viksu-verkoston kanssa) ”Aikaansaamisen” yleinen viitekehys (Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut useiden verkostojen, kuten Helsingin sote-viraston koulutuksessa ja Vantaan Viksu-verkoston kanssa) Markkinoilta ostamisen toimivuus Markkinoilta ostamisen edellytykset Oman tuotannon toimivuus ”Ostan valmiina” eli ulkoistuksen kehittäminen ”Teen itse” eli oman tuotannon kehittäminen Halutut vaikutukset eli mitä halutaan saada aikaiseksi? ”Kehitän yhdessä” eli verkostotyö ja verkostojen kehittäminen Aikaansaamisen ympäristö Verkostotyön edellytykset Verkostotyön toimivuus Oman tuotannon edellytykset
© Copyright 2024