Verkostotyö/Verkostojohtaminen

Verkostotyö ja verkostojen
johtaminen
Osaamisen kehittämisseminaari – Yhdessä osaamme enemmän
22.5.2015
Timo Järvensivu, KTT, tutkija,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Mistä on kyse?
• Miten verkostotyö eroaa muunlaisesta
organisoitumisesta? Yhteistyöstä,
kumppanuuksista, moniammatillisuudesta…?
• Mitkä ovat verkostotyön keskeiset askeleet?
 Verkostotyö on (puhtaimmillaan) toimintaa
avoimissa yhteisöissä, joissa toimijat ovat
autonomisia (vapaita tekemään päätöksiä ja
valitsemaan omat toimintatapansa) ja joissa
yhteistyön jatkuvuus ja onnistuminen perustuu
luottamukseen toimijoiden välillä
Verkostotutkimuksen viidakko – tai ekosysteemi
Politiikkaverkostot
Talousmaantieteellinen
verkostotutkimus
”Kriittiset
näkökulmat”
Actor-network
theory (ANT)
Sopimusteoriat
Organisaatioiden
väliset interaktiot
Sosiaalisten
verkostojen
tutkimus
Resurssiriippuvuusteoria
Sosiaalipsykologia
Sosiaalinen
pääoma
Yrittäjäverkostojen
tutkimus
Tuotantoketjut
ja -verkostot
Sosiaalisen
vaihdannan
teoria
Strategiset
kumppanuudet
Transaktiokustannusten
teoria
Evoluutioteoriat
Teollisten
verkostojen tutkimus
(IMP)
Strategiset
verkostot
Innovaatioverkostojen
tutkimus
Institutionaaliset
teoriat
Hierarkia: auktoriteetti
Tehokas rutiiniluonteisiin,
monimutkaisiin tehtäviin
Verkosto: luottamus
Tehokas joustavuutta
vaativissa tilanteissa
Markkinat: ostosopimukset
Tehokas rutiiniluonteisiin,
suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin
Esim: Powell (1990)
Perinteinen kehittämistyön prosessi
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
2) On panostettava siihen,
että ratkaisu saavuttaa
yhteisön luottamuksen
1) Haaste ja sen ratkaisu
tuodaan yhteisölle
ulkopuolelta
Haaste ja sen
ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Aika
Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa
kehittämistä
tällä
tavalla?
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
Haaste ja
sen ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Haaste ja
sen ratkaisu
Haaste ja
sen ratkaisu
Aika
Verkostoituva kehittämistyön prosessi
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
Haaste ja
sen ratkaisu
Haaste ja
sen ratkaisu
Haaste ja
sen ratkaisu
2) Yhteisö hahmottaa
haasteita ja kehittää
ratkaisuja yhdessä
toimien
1) Aloitetaan
keskinäisen
luottamuksen
rakentamisesta
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Aika
Verkostotyön kulmakivet:
mitkä tekijät ovat tärkeitä
verkostotyössä
onnistumiselle?
Verkoston toimivuuden avaintekijät
Uudet toimijat
innostuvat ja tuovat
mukaan uutta tietoa ja
ymmärrystä
Mitä toiveita,
tarpeita ja
osaamista
toisilla on?
Jos autan toisia,
auttavatko toiset
minua?
Löydetään yhteiset
päämäärät. Löydetään
ratkaisuja ja opitaan yhdessä.
Innostutaan.
Tieto ja
ymmärrys
leviävät ja ne
omaksutaan
tehokkaammin
Hyvä verkostotyö on avoimen, itseorganisoituvan ja laajenevan
verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista
”Ydin”verkostoa
Verkoston ”johtaja(t)”
tai ”koordinaattori(t)”
Paljon erilaisia toimijoita,
esimerkiksi:
• ”Mikrotasolla”
• Käytännön toimijoita
• Esimiehiä
• Kehittäjiä ja pilotoijia
• Tutkijoita
• …
• ”Mesotasolla”
• Paikallisia päättäjiä
• Johtajia
• Organisaatioita
• Aluetoimijoita
• …
• ”Makrotasolla”
• Kansallisia päättäjiä
• Kirstunvartijoita
• Instituutioita
• Valtakunnallisia
toimijoita
• …
Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja
Johdettu
verkosto
Ohjattu
verkosto
Itseohjautuva
verkosto
Opettaminen
Fasilitointi
Emännöinti
”educating”
”facilitating”
”hosting”
Tiedon ja
osaamisen
jakaminen
opettajalta
opetettaville
Tiedon ja
osaamisen
jakaminen ja
luominen kaikilta
kaikille ohjatusti
Tiedon ja
osaamisen
jakaminen ja
luominen
kaikilta kaikille
itseorganisoituen
Esim. koulutusprosessi,
jossa asiantuntija jakaa
tietoaan muille
luennoiden ja
keskusteluttaen
Esim. ohjattu Learning
cafe, jossa asiantuntijat
työskentelevät ja
ideoivat yhdessä
Esim. fyysinen ja
henkinen ”tila”, joka
motivoi asiantuntijoita
työskentelemään ja
ideoimaan yhdessä
Järvensivu (2015)
Hierarkkisen ja verkostomaisen päätöksenteon
rajapinta
Verkoston paine:
Täytyy tehdä verkoston
kanssa päätöksiä
Verkostomainen
päätöksenteko
hierarkkisessa
kontekstissa
Hyvää:
Luottamus ja sitoutuminen
tukevat innovointia ja
innovaatioiden leviämistä.
Päätökset nousevat yhteisestä
ymmärryksestä.
Haasteellista:
Vie aikaa.
Epävarma päätöksen
lopputuloksen suhteen.
Miten ne, jotka eivät ole olleet
mukana verkostossa?
Hierarkkinen paine:
Täytyy tehdä nopeita ja
tehokkaita päätöksiä
Hyvää:
1) Pyritään tekemään
keskustelun pohjalta ne
päätökset, jotka aidosti
kyetään tekemään yhdessä
2) Vaikeammista kohdista ei
tehdä hätiköityjä päätöksiä,
vaan pyritään keskustellen
kohti päätöksentekoa
© Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Nopeaa ja selkeää
päätöksentekoa.
Haasteellista:
Luottamus ja sitoutuminen
päätöksiin pitää rakentaa
jälkikäteen.
Vaikka päätös olisi selkeä,
siihen ei välttämättä ole
yhteistä tahtotilaa.
Erilaisia verkostoja eri tarpeisiin –
erilaisia tarpeita johtamiselle.
Muutama esimerkki…
Vahvat ja heikot linkit sekä ”aukot”
Tavoitteelliset vs. luonnollisesti kehittyvät
verkostot
• Tavoitteelliset verkostot usein:
– Ovat selkeämmin rajattuja eli suljetumpia
– Perustuvat useimmin vahvojen linkkien hyödyntämiseen, joskus
myös heikkojen linkkien hyödyntämiseen
– Aloittavat ja joskus myös lopettavat toimintansa sovitulla aikataululla
– Todennäköisemmin organisaatioiden kuin yksilöiden tarpeisiin luotuja,
mutta tukevat myös yksilöitä
• Luonnollisesti kehittyvät verkostot usein:
– Ovat vaikeasti rajattavissa eli avoimempia
– Perustuvat sekä vahvojen että heikkojen linkkien spontaaneihin
hyödyntämisiin
– Eivät selkeästi ”aloita toimintaansa” tai ”lopeta toimintaansa”
– Usein yksilöistä lähteviä, mutta tukevat myös organisaatioita
Arvonluontiverkostojen perustyypit (ja esimerkkejä
hyvinvointipalveluista)
Palveluntuotantoverkostot
Palveluiden
uudistamisen
verkostot
• Teknologioiden
• Sairaalat
käyttöönotto-
• Kotihoito ja
hankkeet
kotisairaanhoito
• Olemassa olevien
• Kulttuuripalvelut
IT-järjestelmien
• Liikuntapalvelut
kehittäminen
• Kuljetuspalvelut
• Jne
• Palvelukokonaisuuksien
kehittäminen
• Jne
Innovaatioverkostot
• Radikaalisti
uudenlaisten
teknologioiden ja
toiminta-alustojen
kehittäminen
• Mobiilipalvelut
• Älykodit
• Uudet hyvinvointikonseptit
• Jne
Möller, Rajala, Svahn 2004
Verkostomaisen kehittämistyön
eteneminen käytännössä
www.verkostojohtaminen.fi
Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan
verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan
• Mikä on haaste?
• Mitä osaamista
tarvitaan
ratkaisuun?
• Keitä verkostossa
tarvitaan?
• Tulkaa mukaan!
Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja
toimintamalleista sopiminen
z
y
ä
x
å
ö
Nämä ovat tavoitteemme
ja näin me toimimme
yhdessä!
Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen
työskentely (dialogisin menetelmin!)
Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten
levittäminen
Osallistumalla ja osallistamalla
On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun
jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa
laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista,
joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä
Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan
mahdollistamista ja tukemista
1
2
Mitä?
Miten?
Millä
resursseilla?
4
3
Verkostotyön eteneminen
yhteisoppimista syventäen
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
Tulevaisuus,
ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Nykytila,
haasteet
Tutkitaan faktoja
Kootaan
verkosto
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Tulevaisuus,
ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Tuetaan
ekosysteemin
kehitystä
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Luodaan tila
dialogille
Hiljennytään
Rakennetaan
mikrosysteemejä
Tehdään
prototyyppejä
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
”Päästetään irti”
Letting go
”Annetaan tulla”
Letting come
Kirkastetaan
visiota
Esimerkki:
Moniammatillinen verkosto
iäkkäiden lääkehoitojen
järkeistämiseksi
http://www.fimea.fi/kehittaminen/moniammatillinen_verkosto
Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen
moniammatillisesti verkostoituen
Koordinaatioryhmä:
Anne Kumpusalo-Vauhkonen (Fimea)
Antti Mäntylä (Fimea)
Timo Järvensivu (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu)
Moniammatillinen verkosto ikäihmisten
lääkkeiden käytön järkeistämiseksi
• Fimea koonnut verkostoa vuoden 2012 alusta alkaen – niukat resurssit
verkostotyön lähtökohtana (haaste, joka pakottaa miettimään resurssien
kohdentamisen innovatiivisesti!)
• Mukaan pääsee, jos on halu kehittää – verkosto ei tarjoa rahoitusta!
• Ytimenä kehittämisverkosto, joka on koottu paikallisista moniammatillisista
kehittämistiimeistä, jotka kattavat mahdollisimman laajasti koko potilaan
lääkehoitopolun
• Kehittämistiimeissä mukana samalla paikkakunnalla toimivia lääkäreitä ja
sairaanhoitajia tai muita terveydenhuoltoalan sekä farmasian alan
ammattilaisia
• Kehittämisverkoston ympärillä on sidosryhmistä ja viranomaisista
koostuva laaja yhteistyöverkosto
• Verkostotyötä koordinoi Fimea yhteistyössä tukiryhmän kanssa
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset:
• Mitkä tekijät edistävät ja estävät lääkkeiden järkevän käytön edistämistä?
• Miten lääkkeiden järkevää käyttöä edistetään rakenne-, organisaatio- ja tiimityötason toimenpiteillä?
Tiimityön taso
Lääkäri
Farmasisti
Organisaatioiden
taso
Moniammatillisuutta
tukevat organisaatiotason ratkaisut
Koulutus- ja
tutkimuslaitokset
Tietojärjestelmien
toimittajat
Rakenteiden
taso
Tietojärjestelmien
kehittäminen
Koulutuksen
kehittäminen
Järjestöt,
edunvalvojat
Potilas
Hoitaja
Lääkkeiden järkevä
käyttö potilailla
edistyy
Moniammatilliset
tiimityön parhaat
käytännöt
Julkinen
terveyskeskus
Apteekki
Yksityinen
lääkäriasema
Eduskunta
Sairaalaapteekki
Julkinen sairaala
STM, muut ministeriöt
Moniammatillisuuteen
vaikuttava lainsäädäntö,
normit ja rakenteet
Fimea, Kela, THL ja
Valvira ja muut virastot
Kehittämisverkoston moniammatilliset tiimit
tällä hetkellä
Rovaniemen terveyskeskus
Oulun terveyskeskus
Selänteen
peruspalvelukuntayhtymä
Kauhavan 3. apteekki,
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja
Mehiläinen Oy
Forssan seudun terveydenhuollon
kuntayhtymä ja Forssan
keskusapteekki
Kuopion kaupungin Leväsen
palvelukeskus ja Kuopion
yliopistollisen sairaalan
apteekki
Kuopion kaupungin
TerveKuopio –kioski ja
Itä-Suomen yliopiston
apteekki
Salon terveyskeskus
Kuopion yliopistollisen
sairaalan yhteispäivystys
Kirkkonummen terveysasema
Terveystalo Joensuu
Hyvinkään terveyskeskus
Itä-Savon sairaanhoitopiiri
Lahden kaupungin
sairaala
Alustavia havaintoja
• Lääkkeiden järkevän käytön ongelmista on paljon tutkimustietoa –
tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta ei ole viety käytäntöön. Tarvitaan
parhaan tiedon tehokkaampaa toimeenpanoa
• Hoitotyön kokonaisuutta johdetaan pirstaleisesti. Tarvitaan
kokonaisvaltaisempaa toimeenpanoa eli lisää avointa ja
luottamuspohjaista yhteistyötä
• Moniammatillisuus (kaikilla tasoilla) on keskeinen työkalu. On
olemassa eri tasoista moniammatillisuutta:
• rinnakkain tekeminen (löyhä yhteistyö)
• varsinainen yhdessä tekeminen (tiivis yhteistyö)
• kuninkuuslaji on avoin dialogi (tiivis ja jatkuvasti kehittyvä yhteistyö)
• Lääkkeiden käytön järkeistäminen ei onnistu yksittäisillä ”tempuilla”
(esim. eri asteiset lääkehoidon arviointityökalut), vaan tarvitaan
laatujohtamista, joka auttaa toimijoita kehittämään omaa työtään
systemaattisesti.  Laatumittarit ja jatkuvan verkostoituneen
kehittämistyön osaaminen haltuun!
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 20.2.2014 Selänne
Kiitos
[email protected]
Dialogin syveneminen asteittain
(mukaellen William Isaacs, 1999)
”Me” – Yhteisen ja
kokonaisuuden
näkökulma
”Minä” – Yksilön ja
osakokonaisuuden
näkökulma
Ei-kriittinen
keskustelu
1. Leppoisaa jutustelua
neutraaleista aiheista
2. Neutraalien
yksilöllisten aiheiden
esille nostamista
Kriittinen
keskustelu
4. Yhteisten
argumenttien ja
näkökulmien luomista
3. Argumenttien ja
näkökulmien
esittämistä eri
näkökulmista
Yhteenveto:
Verkostotyön yleinen viitekehys
(Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014;
Verkostotyön yleinen viitekehys:
Järvensivu & Pyykkönen 2015)
suljetusta toiminnasta kohti avointa toimintaa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Verkostotyön
edellytykset
Verkostotyön
toimivuus
Luottamus
Sitoutuminen
Tunteminen
Yhteiset
tavoitteet
Resurssit ja
osaaminen
yhteistyöhön
Verkoston
kattavuus
Johtajuus
Osallistujajoukon pysyvyys
ja uusiutuminen
Verkostotyön
legitimiteetti
• Vastavuoroisuus
• Tiedonkulku,
avoimuus ja
dialogisuus
• Koordinointi ja
fasilitointi
• Vastuunjako ja
roolien selkeys
• Vallanjako ja
päätöksenteko
• Verkostotyön
tekeminen
yhdessä
• Verkostotyön
tekeminen kukin
toimija erikseen
Verkostotyön
kehittäminen
• 1. kehän
oppiminen:
oppiminen
seuraamalla
tavoitteita ja
toimintaa
yhdessä
• 2. kehän
oppiminen:
”Oppimisen
oppiminen”
yhdessä
Verkostotyön ympäristö
Tavoitteiden
saavuttaminen
ja vaikutukset
• Vaikutukset
verkostotyön
kohderyhmään
• Verkoston
jäsenten oman
työn ja
osaamisen
edistyminen
• Verkoston
vaikutuspiirin
laajeneminen
Dynaamisempi kuva edellä esitetystä
verkostotyön viitekehyksestä (1/2)
Verkostotyön
kehittäminen
(1. ja 2. kehän
oppiminen)
Vaikutukset ja
tavoitteiden
saavuttaminen
Verkostotyön
edellytykset
(tunteminen,
luottamus,
sitoutuminen,
jne.)
Verkostotyön toimivuus
(tiedonkulku,
koordinointi, yhteinen
tekeminen, jne.)
Verkostotyön
ympäristö
(Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut
useiden verkostojen, kuten Helsingin sote-viraston
koulutuksessa ja Vantaan Viksu-verkoston kanssa)
”Aikaansaamisen” yleinen viitekehys
(Järvensivu, Pyykkönen & Kallio 2014; keskustelut
useiden verkostojen, kuten Helsingin sote-viraston
koulutuksessa ja Vantaan Viksu-verkoston kanssa)
Markkinoilta
ostamisen
toimivuus
Markkinoilta
ostamisen
edellytykset
Oman
tuotannon
toimivuus
”Ostan
valmiina” eli
ulkoistuksen
kehittäminen
”Teen itse”
eli oman
tuotannon
kehittäminen
Halutut vaikutukset
eli mitä halutaan saada aikaiseksi?
”Kehitän yhdessä” eli verkostotyö ja
verkostojen kehittäminen
Aikaansaamisen
ympäristö
Verkostotyön
edellytykset
Verkostotyön
toimivuus
Oman
tuotannon
edellytykset