Verkostoyhteistyön teoria ja käytäntö

Verkostoyhteistyön
teoria ja käytäntö
Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Mistä on kyse?
• Mitä ovat verkostot ja mitä ne eivät ole?
• Miten verkostot eroavat esimerkiksi…
…yhteistyöstä?
…yhteistoiminnasta?
…kumppanuuksista?
…moniammatillisuudesta?
Verkostotutkimuksen viidakko – vai ekosysteemi?
Politiikkaverkostot
Talousmaantieteellinen
verkostotutkimus
”Kriittiset
näkökulmat”
Actor-network
theory (ANT)
Sopimusteoriat
Organisaatioiden
väliset interaktiot
Sosiaalisten
verkostojen
tutkimus
Verkostojen
johtaminen?
Sosiaalipsykologia
Sosiaalinen
pääoma
Yrittäjäverkostojen
tutkimus
Tuotantoketjut
ja -verkostot
Resurssiriippuvuusteoria
Sosiaalisen
vaihdannan
teoria
Strategiset
kumppanuudet
Transaktiokustannusten
teoria
Evoluutioteoriat
Teollisten
verkostojen tutkimus
(IMP)
Strategiset
verkostot
Innovaatioverkostojen
tutkimus
Institutionaaliset
teoriat
Kaksi näkökulmaa verkoston
määrittelyyn
•
Abstrakti määritelmä: verkosto koostuu
solmukohdista, joiden välillä on yhdyssiteitä
•
•
Mikä tahansa toimijajoukko, organisaatio, hierarkia, markkinat,
rakenne, prosessi jne. voidaan nähdä tällaisena verkostona
Määritelmä organisoitumisen yhtenä muotona:
verkosto on kahden tai useamman autonomisen
toimijan pitkäaikaisiin, luottamukseen pohjautuviin
suhteisiin perustuvaa yhteistyötä
•
Tämän määritelmän mukaan hierarkia ja markkinat eivät ole
verkostoja, vaan on kolme erilaista toiminnan muotoa:
markkinat, hierarkiat ja verkostot
Esim: Podolny and Page (1998)
Hierarkia: auktoriteetti
Tehokas rutiiniluonteisiin,
monimutkaisiin tehtäviin
Verkosto: luottamus
Tehokas joustavuutta
vaativissa tilanteissa
Markkinat: ostosopimukset
Tehokas rutiiniluonteisiin,
suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin
Esim: Powell (1990)
Luottamukseen perustuva
verkostoituminen mahdollisuutena
Hyvä verkostoituminen mahdollistaa samanaikaisesti:
• Perinteistä tuote- tai palvelukehitystä avoimemman
ja laajemman innovatiivisuuden
• Innovaatioiden nopeamman leviämisen
Toimijajoukon
luottamus
ratkaisuun
Hierarkkisen kehittämistyön prosessi
On panostettava siihen,
että ratkaisu saavuttaa
toimijoiden
luottamuksen
Ratkaisu tuodaan
toimijoille
ulkopuolelta
Ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Aika
Toimijajoukon
luottamus
ratkaisuun
Ratkaisu
Haaste:
Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä, jos
toimijoiden luottamus pitää rakentaa aina uudestaan?
Ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Ratkaisu
Aika
Toimijajoukon
luottamus
ratkaisuun
Verkostoituneen kehittämisen prosessi
Ratkaisu
Ratkaisu
Ratkaisu
Aloitetaan
toimijoiden
keskinäisen
luottamuksen
rakentamisesta
Toimijat kehittävät ja
hyödyntävät ratkaisuja
yhdessä toimien
Jatkuvan innovoinnin mahdollisuus!
© Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Aika
Miten innovaatiot leviävät?
Valtavirran käsitys: ratkaisu kehitetään ensin organisaatiossa A ja
sitten se levitetään organisaatioon B
Ratkaisu
Organisaatio A
Ratkaisu
Organisaatio B
Todellisuus: verkosto A kehittää ratkaisun ensin ja sitten verkoston B
toimijat innostuvat verkostosta A ja omaksuvat sen ratkaisumallit
Ratkaisu
Verkosto A
Verkosto B
Esim: David Albury (2012)
Lähtökohtana avoin verkostoituminen
(verkostot ”ovat” – niitä ei ”luoda”)
Verkoston ”johtaja”
tai koordinaattori
”Ydinverkostoa”
Verkostojen johtamisesta
• Voidaanko verkostoja johtaa?
• Millä perusteella voidaan johtaa?
• Millä perusteella ei voida johtaa?
Hierarkkinen vs. verkostomainen päätöksenteko
Verkoston paine
johtajille:
Verkostomainen
päätöksenteko
Verkostomainen
päätöksenteko
hierarkkisessa
kontekstissa
Hierarkkinen paine
johtajille:
Hierarkkinen
päätöksenteko
Hyvää:
Luottamus ja sitoutuminen
tukevat innovointia ja
innovaatioiden leviämistä.
Päätökset nousevat yhteisestä
ymmärryksestä.
Haasteellista:
Vie aikaa.
Epävarma päätöksen
lopputuloksen suhteen.
Miten ne, jotka eivät ole olleet
mukana verkostossa?
Hyvää:
Tehdään keskustelun
pohjalta ne päätökset, jotka
aidosti kyetään tekemään
yhdessä
Vaikeammista kohdista
keskustellaan edelleen,
pyrkien kohti
päätöksentekoa
© Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Nopeaa ja selkeää
päätöksentekoa.
Haasteellista:
Luottamus ja sitoutuminen
päätöksiin pitää rakentaa
jälkikäteen.
Vaikka päätös olisi selkeä,
siihen ei välttämättä ole
yhteistä tahtotilaa.
Strateginen taso
Kaupungin hierarkkinen
linjatyö
Kaupunginhallitus, valtuusto
ja lautakunnat
Kaupungin sisäiset
ja ulkoiset verkostot
Wampon
arviointi ja
kehittäminen
KJ ja johtoryhmä
Toimiala
akj
Toimiala
akj
Toimiala
akj
Wampon
integroituminen
toimialojen
strategiseen
johtamiseen
Operatiivinen taso
Toimiala: akj
Tulosalue
Tulosalue
Tulosyks.
Wampon
vuoropuhelu eri tason
toimijaryhmien
kanssa
Tulosalue
Tulosalue: johtaja
Tulosyks.
Wampo
Viksu
Muut ohjelmat
PKS-seudun yhteistyö
Muut strategiset verkostot
Tulosyks.
Tulosyksikkö: päällikkö
Wampon
integroituminen
toimialojen
toimintaan
Palvelulupausten kehittämisryhmät
Eriaiheiset muut kehittämisryhmät
Aluetyöryhmät
Muut operatiiviset verkostot
Esimiehet ja työntekijät
Esimerkki: Vantaan vammaispoliittisen
ohjelmantyön ”Wampon” verkosto
Ensimmäisen ja toisen kehän oppiminen
(single and double loop learning, Argyris & Schön, 1978)
Ensimmäisen kehän oppiminen:
”Mitä parannettavaa
palveluissamme on?”
Toisen kehän oppiminen:
”Mitä kehitettävää on
meidän verkostomme
kyvyssä kehittää
palveluita?
Verkostoituneen
kehittämistyön haasteet ja
eteneminen käytännössä
Lisätietoja: www.verkostojohtaminen.fi
Yhteistyön toimivuuden avaintekijät
Mitä toiveita,
tarpeita ja
osaamista toisilla
on?
Jos autan toisia,
auttavatko toiset
minua?
Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan
verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan
• Mikä on haaste?
• Mitä osaamista
tarvitaan
ratkaisuun?
• Keitä verkostossa
tarvitaan?
• Tulkaa mukaan!
Tarvittavan toimijaverkoston
kartoittaminen
Verkostoa kannattaa kartoittaa laajasti:
• Esimiehet, kollegat ja alaiset omassa organisaatiossa
• Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat
• Asiakkaat ja asiakkaita edustavat organisaatiot
• Asiakasrajapinnassa työskentelevät
• Kehittämistyön asiantuntijat: konsultit, tutkijat, kouluttajat
• Lähiverkostosto (vahvojen yhteyksien kumppanit) ja
laajemmat verkostot (heikompien yhteyksien kumppanit)
Tarvittavan resurssipohjan
kartoittaminen
Toimintaa tukevat rakenteet
•
Verkostoon osallistumisen kannustimet
•
Aikaresursointi kehittämistyöhön
•
Tuki- ja tietojärjestelmät
•
Päätöksenteko
Haasteen ratkaisuun liittyvät
asiantuntijaresurssit
•
Asiakkaan näkökulma
•
Palveluprosessin näkökulma
•
Johtamisen näkökulma
•
Laskentatoimen näkökulma
•
Rahoituksen näkökulma
•
Liiketoiminnan näkökulma
•
Tiedotuksen ja viestinnän näkökulma
•
Teknologianäkökulma
Kehittämistyön resurssit
•
Tilat
•
Tarjoilut
•
Tiedonvälityksen työkalut (intranet,
internet)
•
Kehittämistyön asiantuntijaresurssit
•
Kehittämisprosessin
projektijohtaminen
•
Kehittämistyön ja dialogin fasilitointi
•
Luovat kehittämismenetelmät ja työkalut
•
Verkostojohtamisen ja -koordinoinnin
resurssit
Esimerkki: Fimean kokoama lääkkeiden järkevän käytön kehittämisverkosto
Rohtoverkosto?
Innokylä
Potilasturvallisuutta
taidolla -ohjelma
Kehittämisverkosto
Tukiryhmä
•
Tukee ja koordinoi
kehittämisverkostoa
•
•
•
Koostuu paikallisesta moniammatillisesta tiimistä
Kokoontuu työpajoihin säännöllisesti 4 kertaa vuodessa
Tavoitteena kehittää moniammatillisen yhteistyön käytäntöjä
ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi
lääkäri
Koordinaattorit
Fimea
Taustaorganisaatiot
lääkäri
farmasisti
Koulutusyksiköt
Ammattijärjestöt ja
tieteelliset yhdistykset
potilas
ja/tai
omainen
potilas
ja/tai
omainen
farmasisti
•
•
Arvioi kehittämisverkoston etenemistä
ja tuloksia
Mahdollistaa kehitystyön tulosten
levittämisen valtakunnallisesti
Kokoontuu kerran vuodessa
30.1.2013
hoitaja
Koordinaattori
?
Koordinaattori
?
Muodostetaan tarvittaessa
käsittelemään erityisiä kysymyksiä
Valvira
hoitaja
Koordinaattori
?
hoitaja
Koordinaattori
?
STM
Potilasjärjestöt
Asiantuntijaryhmiä
potilas
ja/tai
omainen
farmasisti
potilas
ja/tai
omainen
farmasisti
Laaja yhteistyöverkosto
•
lääkäri
lääkäri
hoitaja
hoitaja
Koordinaattori
?
farmasisti
Verkostojohtamisen
menetelmäasiantuntija
lääkäri
potilas
ja/tai
omainen
THL
Farmaseuttisia,
hoidollisia ja
lääketieteellisiä
palveluita
tarjoavat yritykset
KELA
21
Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja
toimintamalleista sopiminen
z
y
ä
x
å
ö
Nämä ovat tavoitteemme
ja näin me toimimme
yhdessä!
Tutustumiseen varattava aikaa
Erilaisista odotuksista johtuen…
… ensimmäisessä tapaamisessa ei ole syytä kiirehtiä kohti
alkuperäisen haasteen ratkaisua
… vaan on tärkeää aloittaa keskinäisellä tutustumisella
Verkoston toimintasuunnitelman
laatiminen 1/2
Verkoston päämäärä
• Mihin verkosto tähtää?
• Missä ajassa verkostolta odotetaan tuloksia?
Verkoston toimijat ja rakenne
• Ketkä ovat verkoston ydintoimijat?
• Onko verkostossa muita kuin ydintoimijoita?
• Mikä on ydintoimijoiden ja muiden toimijoiden suhde toisiinsa?
• Mitä muita verkostoja on olemassa ja miten tämä verkosto toimii suhteessa
niihin?
Verkoston toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut
• Mitä eri tehtäviä ja rooleja verkostossa tarvitaan?
• Mitä tehtäviä ja rooleja on kunkin toimijan vastuulla?
• Kuka/ketkä vastaavat verkoston johtamistehtävistä?
• Koollekutsumisesta?
• Koordinoinnista?
• Työskentelyn fasilitoinnista?
Verkoston toimintasuunnitelman
laatiminen 2/2
Tiedon jäsentäminen ja liikkuminen
•
•
•
•
•
Miten tietoa jäsennetään yhdessä?
Miten tieto liikkuu toimijoiden välillä?
Mitä tietojärjestelmiä tiedon jäsentämisessä ja välityksessä hyödynnetään?
Kuka/ketkä vastaavat verkoston sisäisestä tiedonvälityksestä?
Kuka/ketkä vastaavat verkoston ulkoisesta viestinnästä?
Päätöksien tekeminen
•
•
•
Miten verkosto tekee päätöksiä?
Miten verkosto on yhteydessä mahdollisiin verkoston ulkopuolisiin
päätöksentekijöihin?
Erityistä: miten budjetista ja rahojen käytöstä päätetään?
Verkoston toiminnan seuranta ja arviointi
•
•
•
•
•
Miten ja missä muodossa verkosto kirjaa ylös tuotoksiaan?
Miten ja millä perustein verkosto arvioi tuotosten laatua?
Miten ja millä perustein verkosto arvioi toimivuutensa laatua (keskinäisen
luottamuksen ja sitoutumisen astetta)?
Millä perustein verkosto arvioi olemassaolonsa järkevyyttä?
Verkoston tulosten jalkauttaminen
Ajat, paikat ja resurssit
Verkoston osallistujien on
keskusteltava ja sovittava
ajankäytöstä:
Verkosto voi kokoontua monin eri
tavoin:
•
•
•
•
Kuinka paljon verkostoitumiseen on
mahdollista ja tarpeellista käyttää
aikaa?
Miten ajankäyttö jaetaan
yhteistyöaikaan ja itsenäiseen työhön
verkoston ulkopuolella?
Milloin ja kuinka usein on syytä tavata
yhdessä?
Rahat ja niiden käyttö:
•
•
•
Kuinka paljon verkostoitumiseen on
käytettävissä yhteistä rahaa?
Onko yhteistä budjettia vai vain
osallistujien erilliset budjetit?
Miten rahojen käytöstä päätetään?
•
•
•
Säännöllinen kokoontumispaikka
Vaihtuva kokoontumispaikka
Kokoontuminen yhden toimijan tiloissa,
kiertäen kaikkien tiloissa tai
neutraalissa kolmannessa paikassa
Kokoontumiset vain fyysisissä
paikoissa, vain virtuaalisesti, tai
molemmissa
Muita verkostoitumisen
edellyttämiä resursseja ovat:
•
•
•
Tiedonjäsentämisen ja -välityksen
työkalut
Kokoontumisten kahvi- ja pullatarjoilut
Koordinointi- ja fasilitointiresurssit
Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen
työskentely (dialogisin menetelmin!)
Yhdessä tekemisen (tuki)menetelmiä…
Koordinointi ja fasilitointi
Työpajat / seminaarit / työkokoukset
• Tavoitteellinen yhdessä työstäminen (sisällön ja verkoston kehittäminen)
• Paikka pitää yllä keskinäistä tuntemista, luottamusta ja sitoutumista
Verkostoitumista edistävä itsenäinen tekeminen
• Verkostoitumistehtävät (esimerkiksi uusien henkilöiden kutsuminen ja
perehdyttäminen verkostoon)
• Sisällönkehittämistehtävät
Tiedon liikkumisen varmistaminen
•
Tieto ei liiku, vaan sitä liikutetaan!
•
•
Työpajojen keskusteluissa, ryhmätöissä ja fläppipapereissa
Työpajojen ulkopuolella puhelimitse, sähköpostitse, internetin ja intranetin välityksellä
Koulutus
•
Yhteinen oppiminen edistää yhteistyön sujuvuutta
Verkoston rakenteen ja jäsenistön
dynaamisuus
• Verkostot eivät välttämättä ole selkeärajaisia toimijoiden
joukkoja
• Verkoston rakenteen ja jäsenistön dynaamisuus on
verkostolle haaste, mutta luo myös mahdollisuuksia
• Esimerkkinä dynaamisuudesta:
• Uusien toimijoiden tuleminen/kutsuminen mukaan
• Toimijoiden poisjääminen ja poisjättäminen verkostosta
Jatkuva seuranta
Verkoston toimivuus
Verkoston kehittämiseen
liittyvien toimenpiteiden
onnistuminen
Sisällönkehittämiseen
liittyvien toimenpiteiden
onnistuminen
Kehitetyn sisältöratkaisun
onnistuneisuus
… mutta tiukka seuranta mittarointeineen voi olla myös luovuuden este!
Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten
levittäminen
Osallistumalla ja osallistamalla
On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun
jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa
laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista,
joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä
Lähtökohtana avoin verkostoituminen
(verkostot ”ovat” – niitä ei ”luoda”)
Verkoston ”johtaja”
tai koordinaattori
”Ydinverkostoa”
Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan
mahdollistamista ja tukemista
1
2
Mitä?
Miten?
Millä
resursseilla?
4
3
Esimerkki: Fimean kokoama lääkkeiden
järkevän käytön kehittämisverkosto
Dialogisten
yhteistyömenetelmien
hyödyntäminen
Toimijoiden välinen luottamus vahvistuu
Sitoutuminen ja tiedon avoimuus lisääntyvät
Verkosto laajenee ja syvenee valtakunnallisesti
Sekä verkostoa että kansallista
ohjeistusta kehitetään jatkuvan
Suunnittele–Testaa–Arvioi–Korjaa
-kehittämismallin avulla
K
K
K
A
A
S
2012
Työpaja
S
Kansallinen
seminaari 2013
Työpaja
A
Kansallinen
seminaari 2014
Työpaja
Työpaja
Työpaja Työpaja
Kansallinen
ohjeistus
versio 0.1
Kansallinen ohjeistus
kehittyy avoimesti
prosessin myötä
S
T
Kansallinen
seminaari 2015
Työpaja Työpaja Työpaja Työpaja
2014
2013
A
S
T
T
T
T
Työpaja
A
S
K
K
Työpaja
2015
Kansallinen
ohjeistus
versio 1.0
Kansallisten ja kansainvälisten mallien vertailututkimus
Kansallinen
ohjeistus
versio 1.5
Kansallinen
ohjeistus
versio 2.0
Dialogisuus ja
innovaatioiden U-teoria
Dialogi – yhdessä ajattelemisen taito
(William Isaacs, 1999)
• Neljä keskeistä periaatetta:
– Pidättäydy liian nopeista johtopäätöksistä ja pidä omat
ennakkoluulosi taustalla (”suspend”)
– Kunnioita toista ihmisenä, vaikka et olisikaan samaa mieltä
– Kuuntele aidosti
– Puhu aidosti
• Dialogisuutta on tuettava
– Tärkeää luoda keskustelijoiden keskuuteen sellainen fyysinen ja
henkinen tila (”container”), jossa aito luottamuspohjainen dialogi
on mahdollinen
Ratkaiseva askel dialogissa: onnistuuko
ennakkoluulojen pidättäminen (suspending)?
Dialogia, jossa luodaan
yhdessä uusia
merkityksellisiä ajatuksia
Aikomus
keskustella
”aidosti”
Pidättäminen
onnistuu
Pidättäminen
ei onnistu
Keskustelua, jossa niin
sanotusti paras argumentti
voittaa
Väittelyä, jossa argumentti
pyritään voittamaan hinnalla
millä hyvänsä
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Haaste
Tutkitaan faktoja
Kuunnellaan
ihmisiä
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Luodaan tila
dialogille
Hiljennytään
Ratkaisut
Tuetaan
ekosysteemin
kehitystä
Rakennetaan
mikrosysteemejä
Tehdään
prototyyppejä
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
”Päästetään irti”
Letting go
”Annetaan tulla”
Letting come
Kirkastetaan
visiota
Yhteenvetoa
• Verkostojen johtaminen ei ole päätöksentekoa
verkostojen puolesta, vaan verkoston oman
päätöksenteon tukemista ja mahdollistamista
• Verkoston johtaminen perustuu verkoston
luottamuspääoman rakentamiseen (tunteminen,
luottamus, sitoutuminen)
• Avoimet verkostot ”ovat” ja niitä voidaan tukea, mutta
niitä ei varsinaisesti voi ”luoda”
• Välineinä dialogisuus, aito kuuntelu, avoimuus yhteisen
tahtotilan muodostumiselle sekä jatkuva oppiminen
prototyyppejä rakentaen
Kiitos!
Kysymyksiä tai kommentteja?
Lisää: [email protected]