mäntyharjun kunnan varhaisen tuen ja perhepalveluiden käsikirja
Perusturvaltk 28.1.2015 Liite 10 MÄNTYHARJUN KUNTA MÄNTYHARJUN KUNNAN VARHAISEN TUEN JA PERHEPALVELUIDEN KÄSIKIRJA Kohti yhteisiä hyviä käytäntöjä Tervis- Hanke; Taina Taumala 2014 MÄNTYHARJUN KUNTA SISÄLTÖ ALKUSANAT…………………………………………………………………………………………………………………………….. 1 1. Käsikirjan käyttötarkoitus …………………………………………………………………………………………………… 2 2. Varhainen tuki ……………………………………………………………………………………………………………………. 2 2.1 Käsitteenä ……………………………………………………………………………………………………… 2 2.2 Työntekijän toimintana …………………………………………………………………………………. 3 2.3 Toimintayksiköiden toimintana ………………………………………………………………………. 3 3. Huoli puheeksi - työkalu varhaisessa puuttumisessa ja tuessa …………………………………………….. 4 3.1 Milloin otan huolen puheeksi? Puheeksi oton peukalosäännöt . …………………….. 4 3.2 Miten toimin huolen vähentämiseksi? Huolen vyöhykkeet. ……………………………. 5 3.3 Toimintamalli huolen tilanteessa. …………………………………………………………………. 6 3.4 Huolen välittäminen ……………………………………………………………………………………… 7 4. Asiakastietojen siirto ja luovuttaminen ……………………………………………………………………………….. 7 5. Perhepalveluiden varhaisen tuen kuvaus …………………………………………………………………………….. 8 6. Palvelupolkuja……………………………………………………………………………………………………………………….9 7. Monialainen yhteistyö …………………………………………………………………………………………………………10 KIRJALLISUUTTA……………………………………………………………………………………………………………………….11 ALKUSANAT Mäntyharjussa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on ottamassa uutta suurta edistysaskelta. Varhaisen tuen kehittäminen käynnistyi kunnassamme tarpeesta tarkastella lapsiperheiden kanssa tehtävän työn toimintatapoja. Miten voitaisiin tukea lapsiperheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, oikea-aikaisesti ja oikein kohdennetusti. Elokuussa 2014 TERVIS- Terveempi Itä- Suomi hankkeen kehittämistehtävän myötä pääsin kehittäjätyöntekijänä pureutumaan näihin kysymyksiin. Keskeiseksi tehtäväksi työssäni muodostui varhaisen tuen – toimintamallin luominen varhaiskasvatuksen ja perhepalveluiden välille. Työn tarkoituksena on kehittää yhteistyötä kaikkien lapsiperheiden kanssa työskentelevien toimijoiden välillä ja parantaa saumatonta palveluohjausta asiakaslähtöisesti. Keskeisenä ajatuksena on, että lapsen hyvinvointi saavutetaan tukemalla yksilöllisesti vanhemmuutta ja perhettä. Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin perhepalveluiden toimivuutta ja yhteistyötä kunnassamme. Kartoituksesta nousi esille toiveita yhteistyön tehostamisesta eri toimijoiden välillä ja samalla kaivattiin yhteistä toimintamallia parantamaan perheiden saumatonta palvelupolkua. Toisessa vaiheessa keskityttiin yhteistyön parantamiseen eri toimijoiden välillä toiminnallisen yhteistyötapaamisen merkeissä. Kolmantena vaiheena on valmistunut Varhaisen tuen - käsikirja. Kirjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi varhaisen tuen työtä. Se luo pohjan jokaisen työntekijän oman työn uudelle tarkastelulle ja kehittämiselle. Erityisesti toivon, että tämä kirja antaa rohkeutta eri toimijoille rakentaa uusia yhteistyösiltoja ennakkoluulottomasti ja käynnistää kokeiluja erilaisiin toimintamuotoihin lapsen ja perheen hyvinvoinnin parantamiseksi. Kiitos kaikille varhaisen tuen kehittämistyön mahdollistaneille: Tervis - hankkeelle, esimiehelleni , ohjausryhmälle sekä aktiiviselle ja innostuneelle henkilökunnalle. - Yhdessä olemme enemmän – Mäntyharjussa 25.10. 2014 Taina Taumala Kehittäjätyöntekijä Tervis - Terveempi Itä-Suomi hanke 1. Käsikirjan käyttötarkoitus Käsikirjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi lapsiperheille suunnattua varhaisen tuen työtä. Tämä kirja on tarkoitettu tueksi ja ohjenuoraksi kaikille lasten – ja perheiden kanssa työskenteleville ja asiasta kiinnostuneille. Käsikirja kannustaa sinua työntekijänä valmistautumaan ja toimimaan lapsen- ja perheen pulmatilanteissa mahdollisimman varhain, jolloin tukemisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti käytettävissä. Kirja tarjoaa varhaiseen tukeen huolen puheeksi ottamisen menetelmän. Huolen puheeksi otto on aina lupaus tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tämän käsikirjan tarkoitus on tarjota välineitä ja keinoja lupauksen täyttämiseksi. Asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomiointi, perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja varhainen tukeminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä ovat toiminnan painopisteenä. Jotta ennaltaehkäisy ja varhainen tuki palvelisi koko perheen etuja, vaatii se moniammatillista ja eri hallintokuntien ylittävää yhteistyötä. Käsikirja auttaa eri alojen työntekijöitä hahmottamaan eri palveluiden nivelkohtia ja palvelupolkuja. 2. Varhainen tuki 2.1 Käsitteenä Jo lainsäädännön mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Varhainen tuki asiakkaan kokemana toimintana merkitsee luottamuksellisen suhteen luomista asiakkaan ja työntekijän välille, jolloin puheeksi ottamisessa korostuu dialogisuus, kumppanuus ja asiakkaan omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen. Lisäksi tavoitteena on lapsen ja perheen elämänhallinnan ja voimavarojen säilyttäminen ja vahvistaminen. Tavoitteena on se, että varhainen tuki mahdollistuu asiakkaan arjessa ja toteutuu asiakkaan ehdoilla häntä kunnioittaen ja arvostaen. Asiakkaan kannalta on tärkeää tarkastella MISSÄ toiminta tapahtuu, MITEN sitä toteutetaan ja MITÄ toiminta on. Näin toteutuvalla toiminnalla asiakkaat (lapset ja aikuiset) kokevat olevansa oman elämänsä aktiivisia osallisia, ei ongelman kautta määrittyviä auttamisen kohteita. 3. askel- MITÄ? Yksilöllinen tuki, perhekohtainen tuki, ryhmämuotoinen tuki, vertaistuki, alueelliset toiminnot 2.askel- MITEN? Asiakkaan tarve ohjaa Työote: aikaa kohdata asiakas, kuunnella / kuulla asiakasta. Asiakkaan subjektius määrittää; yhteistyötä ja sisältöä 1.askel- MISSÄ? Lähellä asiakasta , luonnollisessa ympäristössä, peruspalveluna, matala kynnys, ei-leimaava paikka Varhaisen tuen portaat : asiakkaan tarpeen mukaan rakentuva toiminta (Gyekye ym. 2005.) LIITE 1 Liite 1. 2.2 Työntekijän toimintana Varhainen tukeminen konkretisoituu työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa. Toimiva yhteistyösuhde vanhempien kanssa vaatii työntekijältä tiettyjä perusasenteita ja taitoja. Kohtaamisen perustaidot ovat tarpeen kaikessa tukemisessa, erityisesti vuorovaikutussuhteen muodostamisessa ja tuen tarpeen kartoituksessa. KOHTAAMINEN, PUUTTUMINEN JA TUKEMINEN perusasenne: kunnioitus, nöyryys, aitous, empatia, hiljainen innokkuus vuorovaikutussuhteen muodostaminen ja tuen tarpeen kartoitus perustaidot: läsnäolo, aktiivinen kuuntelu, puhumaan kannustaminen, empatian osoittaminen huolen tunnistaminen Voimaannuttavat eli hyvät asiat ja vahvuudet huomioiva lähestymistapa PALVELUIHIN OHJAUS tietoa alueen palveluista valmius etsiä apua yhdessä valmius ohjata ja saattaa palvelujen piiriin 2.3 Toimintayksiköiden toimintana Lasten- ja perheiden kanssa toimivien työyksiköiden käyttämät varhaisen tuen työmuodot pohjautuvat kunkin toimijan perustehtävään. Varhaisen tuen toiminta toteutuu usean eri toimijan työnä, joten se vaatii myös monenlaista osaamista. Yksilöiden osaamisen ohella erityisen tärkeä on tiimien ja työryhmien osaaminen ja sen kehittyminen asiakkaan kulloistenkin tarpeiden mukaiseksi. Yhteistyön onnistumisen ja kehittymisen lähtökohtana on työntekijöiden vahva tietoisuus oman alueen perhepalveluista. PERUSTYÖN JOUSTAVA TOIMINTA Lapsen ja perheen tarpeista lähtevä työote OMAN ALUEEN TOIMINTA Matalankynnyksen palvelut, avoin toiminta Perhekohtainen työ Ryhmämuotoinen työ Monikulttuurinen työ Palveluista tiedottaminen 3. Huoli puheeksi – työkalu varhaisessa puuttumisessa ja tuessa Huoli lapsesta tai perheestä herää usein työntekijän omista havainnoista, joita hän tekee lapsen käytöksestä tai perheen tilanteesta. Huolen havaitseminen ja puheeksi ottaminen vaativat henkilöstöltä ammattitaitoa, havainnointikykyä, työhön sitoutumista ja rohkeutta. Pääsääntönä on, että huoli otetaan ensin puheeksi vanhempien kanssa. Avoimuus ja perheen kanssa yhdessä ajattelu kulkee toiminnan punaisena lankana. Työntekijän kunnioitus vanhempien asiantuntijuutta kohtaan lasta koskevissa asioissa on peruspilari luottamukselliselle yhteistyölle. Käsikirja kannustaa sinua työntekijänä valmistautumaan ja toimimaan lapsen- ja perheen pulmatilanteissa mahdollisimman varhain, jolloin tukemisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti. 3.1Milloin otan huolen puheeksi? ”Kun minulla herää huoli, minä tartun siihen. Oma tunteeni riittää.” Keskeisin työväline on työntekijän kokema huoli, mikä perustuu siihen ainutkertaiseen kontaktitietoon, joka kullakin lapsen ja perheen kanssa tekemisissä olevalla henkilöllä on. Eri työntekijöillä on työtehtävänsä puolesta erilainen huoli ja huolen aste. Siksi työntekijän ei tarvitse yrittää määritellä ongelman objektiivista tasoa eli onko ongelmaa vai ei. Musta tuntuu eli mutu – tunne on tärkeä työväline huolen havainnoinnissa. Se nousee työntekijän koulutuksesta ja työ- ja elämänkokemuksesta. Niiden pohjalta kiinnitämme huomion tiettyihin asioihin ja lisävoimavarana on myös meissä jokaisessa asuva hiljainen tieto. Luota itseesi; Rohkeus alkaa sinusta! PUHEEKSI OTTAMISEN PEUKALOSÄÄNNÖT 1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset huoltajien apua lapsen tukemisessa. 2. Mieti, mikä on lapsen ja perheen kanssa työskentelyssäsi hyvää ja toimivaa. 3. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. 4. Ennakoi, miten perhe voi reagoida sanoihisi. 5. Keskustele, työkaverisi kanssa tavasta lähestyä perhettä, mikä auttaa puhumaan, kuuntelemaan ja jatkamaan yhteistyön rakentamista. 6. Löydettyäsi rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi, sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa. 7. Kuuntele, ole joustava ja läsnä tilanteessa. 8. Tapaamisen jälkeen pohdi rauhassa, mitä tapahtui.? Kävikö niin kuin ennakoit, mitä opit tilanteesta. 9. Miten turvaat osaltasi dialogin ja yhteistyön jatkumisen? 3.2 Miten toimin huolen vähentämiseksi? Huolen vyöhykkeet Tom Arnkill & Esa Eriksson, THL Huolen vyöhykkeet on kehitetty työntekijän avuksi jäsentämään työntekijän kokeman huolen astetta, omien auttamismahdollisuuksien riittävyyttä sekä lisävoimavarojen tarvetta. Vyöhykkeet on apuväline myös yhteistyön kehittämiseksi. Tarkoitus on selkiyttää työntekijöiden keskinäistä ja perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: OMA HUOLI. Tom Arnkill täsmentää , että” huolet voivat olla samankaltaisia, mutta yhteisiä ne eivät koskaan ole. Yhteistyössä toimivien ihmisten perustehtävät ja työn asettamat haasteet ovat erilaiset. Kukin näkee asiat omasta perspektiivistään ja ratkoo omia toiminnallisia ongelmiaan. Yhteistyön sujumiseen tarvitaan ymmärrystä erilaisuudesta. Olkaa kiinnostuneita sekä omasta, että toistenne näkökulmasta. Käykää näkökulmien dialogiin. Kuunnelkaa. Koettakaa monipuolistaa ja avartaa omaa näkökulmaanne ja auttakaa toisia ymmärtämään omaa näkökulmaanne. Tällöin ei luokitella vaan pohditaan dialogissa, mikä pitää huolet loitolla, mikä vähentää pieniä huolia ja mikä on tueksi kun huolet kasvavat.” Liite 2 HUOLEN VYÖHYKKEET Mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta, perheestä. Tavoitteena on huolen väheneminen tai häviäminen MINULLA EI OLE HUOLTA MINULLA ON HUOLI Lapsi satunnaisesti: Lapsi Tasapainoinen, Kehitys ikätasoista Selkeä päivärytmi Fyysiset ja psyykkiset tarpeet huomioitu Käyttäytyminen tavallisuudesta poikkeavaa , Lapsen perusolemuksessa muutoksia Perhe Osaa hakea tarvittaessa apua Yhteistyö toimii ja on luottamuksellista. Työntekijä kokee lapsen/perheen asioiden olevan hyvin. Perheessä muutoksia, kriisejä, mutta arki sujuu. Monialainen yhteistyö Sovitut yhteistyökäytännöt ovat eri toimijoiden välillä esim. neuvolan kanssa toiminnassa. Perhe Työntekijässä herää ihmettely ja pieni huoli jopa toistuvasti. Monialainen yhteistyö Huoli otetaan puheeksi siellä missä huoli on herännyt. Yhteistyötä tiivistetään ja perheelle tarjotaan lisätukea. Perheelle kerrotaan muista palveluista > seurataan tuen vaikutusta. HUOLENI KASVAA Lapsi toistuvasti: Lapsella usein somaattisia oireita( päänsärky, vatsakipu), Lapsen käyttäytymisessä suuria muutoksia, kehitys ei ole ikätasoista Perhe Kriisejä ja/ tai toistuvia huolen aiheita, Vähättelee, Ei jaksa kiinnostua lapsen asioista, Avuttomuutta Työntekijän huoli on tuntuvaa ja hän kaipaa lisävoimavaroja. Monialainen yhteistyö Ed. mainitut toimenpiteet eivät poista huolta. Muiden tahojen konsultointi perheen luvalla. Monialainen palaveri. Yhteistyöstä tehdään kirjallinen suunnitelma ja sovitaan tukimuodoista.> seurataan tuen vaikutusta. Huoleni poistuu OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI Lapsi Oirehtii jatkuvasti, kehitys taantuu , kertoo ikäkauteen kuulumattomia asioita, pelkotiloja, pahoinpitelyn jälkiä Perhe Kieltäytyy yhteistyöstä Ei selviydy arjesta Huolen viestejä eri tahoilta (alkoholi, huumeet , väkivalta, mielenterveys ongelmat) Työntekijä arvioi lapsen olevan vaarassa. Monialainen yhteistyö Lapsen etu vaatii nyt yhteistyötä , vaikka perhe vastustaisi. Tukitoimien tiivistäminen viimeistään nyt. Erityistason tukitoimet käyttöön. 3.3Toimintamalli huolen tilanteessa Puheeksi oton tavoitteena on perheen ja työntekijän huolen väheneminen ja toiveikkuuden ja voimavarojen lisääntyminen. Päämääränä on tukitoimien mahdollistuminen ja yksilöllisten, lasta ja perhettä voimaannuttavien ratkaisujen löytäminen. Samalla kartoitetaan myös verkoston tuen mahdollisuudet asiakkaan parhaaksi. ASIA Huoli herää /perheestä. lapsesta Konsultaatiokeskustelu (tarvittaessa) Huoltajien osallisuus mukaan Jatkotoimet Monialainen yhteistyö Tukitoimet Jatkotoimenpiteet MITÄ TEHDÄÄN Kirjataan havainnot kokonaisvaltaisesti. Vahvuudet arkipäivässä, asia/-t, joista huolta tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin, jos niistä ei keskustella. Keskustellaan työyhteisössä Otetaan huoli puheeksi. Huolesta keskustelu vanhempien kanssa. Keskustelussa kiinnitetään huomiota kasvuympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tarkoituksena on yhdessä perheen kanssa tunnistaa nämä muutokset ja löytää keinoja toimia hyvinvoinnin parantamiseksi. > tarjotaan tukea > aktivoidaan perhettä oman tilanteensa kohentamiseen > seurataan tilannetta. Yhteistyö perheen kanssa sujuu >huoli poistuu> huolehditaan arjen toiminnassa voimaannuttavien toimintamuotojen jatkosta. Huoli jatkuu/voimistuu>keskustellaan vanhempien kanssa onko tilanne parantunut riittävästi? > kyllä> jatketaan omaa työskentelyä perheen kanssa suunnitelman mukaisesti. Tilanne ei ole parantunut> Kartoitetaan vanhempien kanssa eri näkökulmista katsoen mahdolliset lisätuen muodot. Pohditaan yhdessä monialaisen neuvottelun tarvetta. KUKATEKEE Työntekijä, jolla huoli lapsesta/ perheestä herää. Tarvittaessa järjestetään vanhempien kanssa monialainen yhteistyöneuvottelu. Neuvotteluun osallistuvat ne henkilöt, joiden tuesta lapsi/ perhe kokee saavansa konkreettista apua. Mukaan voi liittyä myös perheen oman verkoston jäseniä. > Neuvottelun puitteissa tehdään mahd. konkreettinen toimintasuunnitelma, siitä miten lapsen/perheen hyvinvointia voitaisiin tukea ja vahvistaa. Neuvottelussa sovitut tuen ja ohjauksen muodot otetaan käyttöön yhteistyössä perheen kanssa lapsen kasvu ja kehitysympäristössä.> Tuen ja ohjauksen antaman avun arviointi, onko riittävää, oikeanlaista?> Perheen hyvinvointi paranee, huoli ja avun tarve vähenee> huoli poistuu > seuranta. Lapsen/ perheen elämässä elämäntilanne kriisiytyy entisestään tukitoimista huolimatta.>tarvittavia tukitoimia tiivistetään ja laajennetaan, uusien tukitoimien kartoitus/ erityistason tukitoimet Huolen havaitsija, yhteistyötiimi Huolen havaitsija Huolen havaitsija Huolen havaitsija, Työtiimi, Lähiesimies Huolen havaitsija, yhteistyötiimi, lähiesimies Huolen havaitsija ( toimii saattajana), erityistason tukitoimet TYÖNTEKIJÄN HUOLI HERÄÄ HUOLEN HERÄTESSÄ Havaintojen kokonaisvaltainen kirjaaminen Pieni huoli:Asia puheeksi perheen kanssa,Tuen tarjoaminen Perhe aktivoituu, tilanne kohenee, HUOLI HÄVIÄÄ Huoli jatkuu/ voimistuu: Vanhempien kanssa lisätuen tarpeen kartoitus Tarvittaessa monialainen yhteistyöneuvottelu perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Perheen hyvinvointia ja voimavaroja kasvattava konkreettinen toimintasuunnitelma. Tukitoimia tiivistetään ja laajennetaan, uudet tukitoimet käyttöön, eritystason tukimuodot Suunnitelman mukaiset tukimuodot käyttöön (seuranta, arviointi) Perheen hyvinvointi kasvaa, HUOLI HÄVIÄÄ Liite 3 3.4 Huolen välittäminen Joskus huolen aste vaatii lisävoimavaroja ja laajempia tukimuotoja hälventyäkseen. Tällöin on edelleen tärkeintä toimia perheen kanssa yhdessä ja avoimesti. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa vaikeidenkin huolenaiheiden selvittämiseksi ja hälventämiseksi. Huolen välittäminen eteenpäin tulee tapahtua yhteistyössä perheen kanssa. 4 Asiakastietojen siirto ja luovutus Perheen esille tuomat omakohtaiset kokemukset ja tiedot ovat ehdottoman tärkeitä koko varhaisen mukaantulon prosessin onnistumiselle ja yhteisille tavoitteille. Perheen tulee olla tietoinen kaikista yhteistyökumppaneista ja heidän asiantuntijuudesta omassa haasteellisessa tilanteessaan. Lähtökohta asiakastietojen siirtämisessä on, että tiedot siirtyvät asiakkaan suostumuksella. 4. Perhepalveluiden varhaisen tuen kuvaus Varhaisen tuen kuvaus YHTEISTYÖ PERHEEN KANSSA ASIAKAS 1 TARVE NEUVOLA 2 TARVE PERHETYÖ 2 TARVE VARHAIS KASVATUS 2 TARVE YHTEYDENOTTO, KESKUSTELU PERHEEN KANSSA, TIEDOTUS OHJAUS, TUKI, 1.1 2.1 KESKUSTELU JA TAPAAMISESTA SOPIMINEN 3.1 3.2 VARHAI SEN TUEN ALKUKARTOI TUS VARHAI SEN TUEN TYÖSKE NTELYJAKSO 4 5 TAPAA MISET SOVITUSTI PERHEEN TARPEI DEN MUKAAN ARVIOINTI 6 JATKO TOIM ENPIT EET 7.1 7.2 EI TAPAAMIS TA ERITYISTYÖNTEKIJÄT KONSULTOINTI TIETOAINES ALOITELOMAKE ALKUKARTOITUS TIETOJEN SIIRTO TYÖN SUUNNITELMA TAPAAMISTEN KIRJAUS KYLLÄ, OHJAUS ETEENPÄIN TIETOJEN KIRJAUS SEURANTA Mukaillen Salon perhetyön mallinnusta. Liite 4. TARVE ILMENEE 1. Asiakasperhe kokee tarvitsevansa tukea arjessa. 1.1 Asiakasperhe ottaa yhteyttä lapsiperheen kanssa toimijaan ( esim. neuvolan terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, perheohjaaja) 2. Lapsiperheen kanssa toimijalla herää huoli asiakasperheen elämäntilanteesta. 2.1 Lapsiperheen kanssa toimiva kartoittaa avauskeskustelussa perheen tuen ja ohjauksen tarvetta. KESKUSTELU 3.1 Asiakasperhe kuvailee huolta/ elämäntilannettaan. Sovitaan tapaaminen asiakasperheen ja alkutilanteessa olevan työntekijän/ tiimin kanssa. Mukaan tapaamiseen voi liittyä myös perheen oman verkoston jäseniä. 4.2 Lapsiperheen kanssa toimija kertoo asiakkaalle varhaisen tuen mahdollisuuksista ja antaa erilaisista toimintamuodoista kertovan esitteen. Toimija kertoo asiakkaalle juuri hänen tilanteeseensa sopivasta asiantuntijasta ja ehdottaa yhteistä tapaamista yhtei- sesti sovittavassa paikassa (esim. neuvola, päiväkoti). Toimija voi myös sopia perheen puolesta jatkotapaamisesta kyseessä olevan asiantuntijan kanssa, toimien näin moottorina yhteistyön alkuvaiheessa. VARHAISEN TUEN ALKUKARTOITUS 4. Työparityöskentelyn avulla kartoitetaan perheen tilanne mahdollisimman kokonaisvaltaisesti avoimen keskustelun ja ystävällisen kohtaamisen hengessä. Alkukartoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakasperheen kotona. Perheen toiveiden mukaan tapaaminen voidaan järjestää myös muualla esim. neuvola, päiväkoti. Varhaisen tuen työskentelymalli muotoutuu perheen yksilöllisten tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Varhaisen tuen jakso aloitetaan jos kartoituksessa perheen kanssa todetaan, että heillä on tähän tarvetta. Yhdessä mietitään myös mahdollista vaihtoehtoa ohjata perhe jonkun tarkoituksenmukaisemman tue piiriin tai todetaan, ettei välitöntä tuen tarvetta tällä hetkellä ole. Tällöin perheen tilannetta voidaan jäädä seurailemaan ja sopia tarvittaessa yhteydenotosta. Joskus perhe tarvitsee työntekijän arvioinnin mukaan tukea, mutta perhe ei ole halukas sitä vastaanottamaan. Tällöin keskustelua kannattaa jatkaa välittämisen tunteen säilymiseksi. Perheelle on tärkeää antaa aikaa käsitellä tilanteeseen liittyviä asioita. Myös toimijan oma pohdinta kollegan kanssa uuden toimintatavan löytymiseksi, voi olla mahdollisuus uuteen perheen tavoittavaan yhteistyötapaan. VARHAISEN TUEN TYÖSKENTELYJAKSO 5. Perheen kanssa aloitetaan suunnitelmallinen työskentely. Varhainen tuki on perhelähtöistä, joka toteutetaan aina yksilöllisesti, perheen tarpeita ja heidän omaa asiantuntijuutta kunnioittaen. Varhaisen tuen työskentelyn sisältönä voi olla esim. kotikäyntityö, palveluohjausta, tukea lapsiperheille suunnattujen lomakkeiden täytössä, asiakasperheiden verkostoissa läsnäoloa sekä arjen tilanteissa tukemista. Samalla tehostetaan tarvittaessa verkostotyötä perheen omien tuki- ja lähiverkkojen kanssa sekä konsultoidaan yhteistyökumppaneita erityisentuen tarpeista. TYÖSKENTELYJAKSON ARVIOINTI 6. Työskentelyjakson aikana tuen vaikutusta ja oikea-aikaisuutta arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tavoitteena on tarkistaa tasaisin väliajoin ovatko perheen voimavarat sekä oman elämänhallinta parantuneet työskentelyn aikana. Tärkeintä on perheen oma kokemus tuen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Arviointitapaamisessa ovat mukana asiakasperhe ja toimijat jotka ovat olleet prosessissa mukana. JATKOTOIMENPITEET 7.1 Varhaisen tuen työskentely jatkuu. Arvioinnin jälkeen mietitään perheen kanssa uudet tavoitteet ja sisällöt toimintaan. Palautteesta saadun tiedon avulla pyritään ylläpitämään niitä toimintoja, jotka sujuvat perheessä ja etsitään yhdessä toimintamuotoja uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. 7.2 Varhaisen tuen työskentely päättyy. Arviointikeskustelussa todetaan, onko perhe saanut tarvitsemansa tuen. Loppupalautteessa arvioidaan tavoitteiden toteutumista asiakasperheen näkökulmasta ja sovitaan seurannasta. Varhaisen tuen työskentelyn päättymisestä tiedon tulee välittyä niille tahoille, jotka ovat työskennelleet yhteistyössä perheen kanssa. Jos perhe kokee, ettei varhainen tuki ole antanut riittävää apua, tarjotaan heille tietoa ja ohjausta lisätukimuotojen mahdollisuuksista. SEURANTA Seurantakerta voi olla kotikäynti/ muu tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Sovitaan asiakasperheen kanssa seurantakerran ajankohdasta. Perheelle kerrotaan mahdollisuudesta olla yhteydessä toimijoihin heti jos heidän elämäntilantilanteessaan tapahtuu sellaisia muutoksia, että ohjausta ja tukea tarvitaan uudelleen. 6. Palvelupolkuja Kuvitteellisten palvelupolkujen tarkoituksena on selkiyttää varhaisen tuen toimintaa. Esimerkeissä toimijatahoina ovat neuvola, varhaiskasvatus ja perhetyö. Asiakkaan tarpeet ja toiveet määrittävät tuen tarpeen ja toimijana voi olla jokin aivan muu kuin edellä mainitut tahot. Liittet 5,6,7 PALVELUPOLKU: PERHE KOSKINEN 1. PERHEEN ÄITI MARI OTTAA ITSE YHTEYTTÄ PERHEOHJAAJAAN - Esite päiväkodista> Sovimme tapaamisen perheen kotiin. 2. ALKUKARTOITUS PERHEEN KOTONA -Läsnä: vanhemmat Mari ja Jari ja heidän poikansa Juuso 1- v., perheohjaaja. -Perheellä ei omaa tukiverkostoa ja molemmat tekevät vuorotyötä samassa vuorossa. Juuso hoidossa päiväkodissa. Parisuhteelle ei aikaa. Taloudellinen tilanne tiukka, joten lastenhoitajaa ei ole varaa palkata. -Perheohjaajan kanssa sovitaan, että hän selvittää vaihtoehtoja. Sovimme seuraavan kotikäynnin. Varhaisen tuen työskentely alkaa. 3. VARHAISEN TUEN TYÖSKENTELYJAKSO -2 KOTIKÄYNTIÄ :sis. Keskustelua/kartoitusta perheen tilanteesta ja mahdollisista vaihtoehdoista sekä arjen pulmakohtien avaamista. -- Yhteen tapaamiseen SRK:N vapaaehtoistyön diakoni. Hän kartoittaa mahdollista vapaaehtoista lastenhoitajaa perheelle 1 -2 krt /kk. -- Seuraavalla tapaamisella mukana lastenhoitaja> aloittaa työskentelyn perheessä. 4.ARVIOINTI JA SEURANTA - 2 kk :n kuluttua kotikäynti, jossa mukana perheen vanhemmat ja Juuso, srk :n diakoni, vapaaehtoistyöntekijä ja perheohjaaja. Vanhemmat tyytyväisiä saamaansa tukeen. Heidän osaltaan työskentely jatkuu lastenhoitajan kanssa. Varhaisen tuen työskentelyjakso päättyy. PALVELUPOLKU: PERHE VIRTANEN 1. NEUVOLA OHJAA PERHEEN VARHAISEN TUEN PIIRIIN -3-V Antti haastava käytös ja vanhempien uupumus (perheessä vauva). Iltaisin pojan nukuttamisessa kuluu useita tunteja. Lisäksi Antille on vaikea lähteä ulos ja pukemistilanteet haastavia. 2. ALKUKARTOITUS /TAPAAMINEN NEUVOLAKÄYNNILLÄ Läsnä: vanhemmat, Antti, vauva, neuvolan terveydenhoitaja ja perheohjaaja. Mietitään varhaisen tuen toimintamuotoja ja sovitaan työskentelyn aloittamisesta. Tavoite: helpottaa perheen arkea löytämällä keinoja Antin iltarituaaleihin ja nukahtamiseen> vanhemmille yhteistä aikaa ja mahdollisuutta levätä. 3.VARHAISEN TUEN TYÖSKENTELYJAKSO: -Kotikäyntejä 9 kpl: 2 puistokäyntiä, vierailu avoimeen päiväkotiin, vanhemmuuden roolikartan käyttöä, erilaisiin unikouluihin tutustumista. Palveluohjausta: yhdessä perheen äidin kanssa hankittiin lukiolaistyttö hoitamaan tarvittaessa lapsia. -Väliarviointi : neuvolassa perheen ja terveydenhoitajan kesken -- Perhetyön kesto: 4 kk 4. SEURANTA 2 KK: n kuluttua perhetyön päättymisestä. Perheelle kuuluu hyvää. Perhe on aloittanut avoimen päiväkoti toiminnan. Lapset nukkuvat samassa huoneessa. PALVELUPOLKU: PERHE SALMI 1 . KIERTÄVÄ ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA (KELTO) OHJAA PERHEEN VARHAISEN TUEN PIIRIIN - Perheessä vanhemmat Marja ja Jarkko ja heidän tyttönsä Emilia 4- vuotta. Emilia saa päiväkodissa ja kotona erittäin voimakkaita kiukkukohtauksia, jolloin hän saattaa heittää tavaroita ja satuttaa toisia. Päivät ovat haastavia päiväkodissa ja kotona vanhemmilla ei ole keinoja/ voimavaroja Emilian kanssa. 2. ALKUKARTOITUS PÄIVÄKODISSA -Läsnä : vanhemmat, kelto, ryhmän lastentarhanopettaja ja perheohjaaja. -Keskustelussa asetimme yhdessä tavoitteet varhaisen tuen työskentelylle . Vanhemmat antoivat myös suostumuksen konsultoida tarvittaessa psykologia .Vanhemmat pääsevät töistä klo 15.30 joten perheohjaajan käynnit ovat klo 16-18. -Tavoite: löytää yhdessä vanhempien kanssa keinoja Emilian kasvatukseen. Päiväkodissa kiukkukohtauksissa apua on ollut holdingmenetelmästä. Tämän toimivuutta olisi tarkoitus kokeilla myös kotona. 3.VARHAISENTUEN TYÖSKENTELYJAKSO -Kotikäyntejä yht. 5: arjen tilanteissa mukanaoloa, ohjeiden ja neuvojen jakamista, Emilian palkkiotarrataulu positiivisena kannustimena, mallintamista ja vanhempien voimavarojen tukemista. - konsultaatio keskustelu psykologin kanssa käytössä olevasta holdingmenetelmästä. -- Väliarviointi päiväkodissa. Yhteiset käytännöt sekä kotona että päiväkodissa ovat helpottaneet Emilian oloa ja vanhemmilla on turvallisempi olo kun voi kysyä neuvoa ja vaihtaa ajatuksia kasvatushaasteista. -Varhaisen tuen kesto: 3 kk 4. ARVIOINTI JA SEURANTA Vanhemmat kokevat pärjäävänsä paremmin kotona. Päivittäinen kanssa käyminen päiväkodin henkilöstön kanssa antaa voimavaroja. Perheohjaajan kotikäynti 2 kk:n kuluttua. 7. Monialainen yhteistyö Monialaisten yhteistyöryhmien toiminta toteutuu usean eri toimijan työnä ja se vaatii myös monenlaista osaamista. Yhteistyöryhmien tehtävänä on selvittää lapsen ja perheen tuen tarpeita ja pohtia yhdessä perheen kanssa mahdollisien tukipalvelujen järjestämistä. Monialainen yhteistyöryhmä kootaan aina tapauskohtaisesti. Ryhmien työskentely on lasta ja perhettä tukevaa. Asioista sovitaan keskustellen kunnioittaen perheen toiveita ja tarjotaan heille mahdollisuus aktiiviseen osallisuuteen oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Toimijoiden on tärkeää huomioida, miten hyvin asiakas saa tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä, miten ammattilaiset kuuntelevat perheen näkemyksiä heidän elämäntilanteestaan, miten heidän toivomuksensa otetaan huomioon ja voiko perhe vaikuttaa työskentelyprosessiin. Osallisuuden vahvuus näkyy ja tuntuu yleensä välittömästi. MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ MONIALAINEN YHTEISTYÖRYHMÄ KOOTAAN AINA TAPAUSKOHTAISESTI. Tapaamiseen osallistuvat ne henkilöt , jotka kiinteästi liittyvät lapsen/ perheen asioiden hoitamiseen. Ryhmän kokoaa se henkilö, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu= KENELLÄ HUOLI HERÄSI Ryhmän kokoaminen ja työskentely perustuvat huoltajan SUOSTUMUKSEEN. -Perheeltä tiedustellaan, keitä he haluaisivat mukaan. - kerrotaan vaihtoehdoista ja ehdotetaan tarpeellisia tahoja. -Ryhmää voidaan täydentää tai karsia työn edetessä. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön /-t - Vastuuhenkilö kirjaa suunnitelman, tiedottaa sovituista asioista, huolehtii jatkotoimenpiteiden toteutuksesta ja seuraa niiden toteutumista. LAPSEN JA PERHEEN OSALLISUUDEN TOTEUTUMINEN -Perheen näkemykset omasta tilanteestaan tärkeitä. -Onko toivomukset otettu huomioon? -Miten lapsi /perhe voi osallistua/ vaikuttaa työskentelyprosessiin. -Perheen arvio tukitoimien vaikutuksesta. Liite 8 KIRJALLISUUTTA 1. VARHAINEN PERHETYÖ- LOPPURAPORTTI Remontti- hanke 2009- 2013 ,Salon terveyskeskus, Projekti-/perhetyöntekijä Nina Tattari 2. VARHAISEN PUUTTUMISEN KÄSIKIRJA Savonlinnan kaupunki 2012 3. VARHAISEN TUEN KÄSIKIRJA Pieksämäen kaupunki 2012 4. VARHAISTA TUKEA LAPSIPERHEILLE KÄSIKIRJA Lapspere- kuntien seudulliset lapsiperhepalvelut 5. LUENTO: Hietanen- Peltola M. THL. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Seminaariluento 17.9.2014 6. VARHAINEN TUKI OPAS Helsingin kaupungin sos.virasto, oppaita ja työkirjoja 2008:7, Lindqvist U., Lapaset perheverkosto - hanke. 7. LOKIKIRJA- TOIMIVA LAPSI JA PERHE Lapset puheeksi- Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto varhaiskasvatuksessa ja koulussa, THL. Solantaus T. 2013 8. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUIDEN UUDISTAMINEN Lasten Kaste - kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Hastrup , A., Hietanen – Peltola, M. Jahnukainen, J., Pelkonen, M. , THL; Raportti 3/2013.
© Copyright 2024