TOIMINTAKERTOMUS 2014 - SuomiMies seikkailee
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 304 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 1 2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 304 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2015 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 304 ISBN ISBN ISSN ISSN 978-951-790-388-2 (NID) 978-951-790-389-9 (PDF) 0357-2498 (NID) 2342-4788 (PDF) Ulkoasu Kotisaari Graphic Management Oy Kuvat Jiri Halttunen, Petteri Kivimäki, KKI-ohjelma, Ilkka Kurttila, Mikko Käkelä, Soila Puurtinen, Lauri Rotko, Bjarke Strøm, Studio Juha Sorri Paino Keuruskopio Oy 2015 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä www.kkiohjelma.fi Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/LIKES-tutkimuskeskus TOIMINTAKERTOMUS 2014 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Sisällys 1 Ohjelmajohtajan alkusanat 11 2Johdanto 13 3 17 Yhteiskunnalliset lähtökohdat 4Verkostotyö 5 19 4.1 Omat verkostot 4.2 Kotimaiset verkostot ja työryhmät, joissa KKI-ohjelma jäsenenä 4.3 KKI-ohjelma näytteilleasettajana 19 19 21 Terveysliikuntahankkeiden taloudellinen tuki 23 5.1 Hanketuki 5.2 Kehittämishankkeet 5.3 Koulutustuki 5.4 AVI-rahoitteisten aikuisten terveyttä edistävän liikunnan kuntahankkeiden seuranta 23 24 26 26 6Liikuntaneuvonta 6.1 Tavoitteet 6.2 Kohderyhmät 6.3 Käytännön toimenpiteet 6.3.1 Liikuntaneuvonnan tila -kunnissa selvitys 6.3.2 Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue 6.3.3 Hankkeet 6.3.4 Koulutustuki 6.3.5 SuomiMies seikkailee -kampanjan toimenpiteet 6.3.6 Liikkujan Apteekki -toimenpiteet 6.3.7 Yhteistyö Liikunnan aluejärjestöjen kanssa 6.3.8 Liikuntaneuvonnan foorumit 6.3.9 Tapahtumat ja messut 6.3.10 Tukimateriaali liikuntaneuvonnan kehittämiseen 6.3.11 Liikuntaneuvonnan jatkotoimenpiteet 7 29 29 30 30 30 30 33 33 34 34 34 34 35 35 35 Toimintakykyä työelämään 37 7.1 Tavoitteet ja kohderyhmä 7.2 Käytännön toimenpiteet 7.2.1 Hanketuki 7.2.2 Kehittämishankkeet 7.2.3 Yhteistyö toimialaliittojen kanssa 7.2.4 Yhteistyö muiden työelämätoimijoiden kanssa 7.2.5 Yhteistyö Liikunnan aluejärjestöjen kanssa 7.2.6 Liike elämään -hanke 7.3 Liikkeellä voimaa vuosiin 7.4 Porraspäivät 37 38 38 38 38 39 39 40 40 41 8 9 10 11 8 SuomiMies seikkailee 43 8.1 SuomiMiehen seikkailut vuonna 2014 8.1.1 Miesten aktivointi 8.1.2 Valtakunnallisille ja paikallisille toimijoille 8.2 Hankkeet 8.3 Kenttäkelpoisuus kuntoon -maanpuolustuskurssi 8.4 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 8.4.1 Yhteistyö 8.4.2 Testirekka ja SuomiMiehen kuntotestit 8.4.3 Tapahtumien henkilöstö 8.5 Rekkakiertueen tuloksia 8.5.1 Kehonkoostumus muuttuu iän karttuessa 8.5.2 Kestävyyskunto terveyden ja työkyvyn kannalta 8.5.3 Hyvä fyysinen kunto vaikuttaa työkykyyn 8.5.4 Asiakaspalaute miehiltä 8.6 Rekkakiertue kunnan näkökulmasta 8.6.1 Rekkakiertue tuki kunnan terveydenedistämistavoitteita 8.6.2 Yhteistyö kokonaisuudessaan toimi, mutta paikallistoimijoita ei saatu riittävästi mukaan 8.6.3 Kiertue tuki liikuntaneuvonnan kehittämistä 8.6.4 Tervetuloa uudestaan samalla työnjaolla 8.7 Rekkakiertueen monisäikeiset vaikutukset 8.8 Seikkailut terveysliikunnan kentällä 8.8.1 Konkreettisella toiminnalla uusia avauksia 8.8.2 SuomiMiehen kuntotesteistä Kehon kuntoindeksiin 8.8.3 Ratkaisuja työkyvyn tukemiseen 44 44 44 44 45 45 46 46 47 48 49 49 49 50 51 51 52 52 53 54 54 54 55 55 Liikkujan Apteekki 57 9.1 Apteekki osana hoitopolkua 9.2 Kokonaisvaltaista asiakaspalvelua 9.3 Keskeisemmät toimenpiteet 9.3.1 Paikallisyhteistyö 9.3.2 Liikunnan aluejärjestöjen kumppanuus 9.3.3 Terveysliikunnan koulutukset apteekkien liikunnan yhdyshenkilöille 9.3.4 Materiaalituotanto 9.3.5 Viestintä ja näkyvyys 9.4 Liikkujan Apteekki -verkostotyö 57 57 58 58 58 58 58 58 59 Olosuhdetyö ja kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 61 10.1 TEHYLI-olosuhdetyö 10.2 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 10.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen poikkihallinnolliset verkostot 10.2.2 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen T&K -yhteishankkeet 10.3 Työmatkaliikunnan edistäminen 10.3.1 Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä -hanke (TYKELI 2) 10.3.2 Työmatkaliikunnan KKI-kehittämishankkeet 10.4 HEAT-menetelmä 61 62 62 63 65 65 65 65 Kansainvälinen toiminta 67 11.1 HEPA-verkoston työryhmät 11.1.1 HEPA Europe Working Group Workplace Health Promotion 11.1.2 National Approaches to Physical Activity Promotion 11.1.3 HEPA Promotion in Health Care Settings 67 67 68 68 12Tapahtumat 12.1 KKI-Katselmus 12.2 Juhlaseminaari 12.3 Kunnon Laiva 13Viestintä 14 69 69 69 70 71 13.1 Viestinnällinen yhteistyö 13.1.1 Terveysliikunnan viestintäverkosto 13.1.2 Ilta-Sanomat 13.1.3 Työ Terveys Turvallisuus -lehti 13.1.4 Koti ja maaseutu -lehti 13.2 Verkkosivut 13.2.1 KKI-ohjelman verkkosivut 13.2.2 SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivut 13.2.3 Kunnon Laivan verkkosivut 13.2.4 Porraspäivien verkkosivut 13.3 Sosiaalinen media 13.3.1 Facebook 13.3.2 SuomiMies-blogi 13.3.3 YouTube 13.3.4 Issuu.com 13.4 Kipinät 13.5 Sähkö-Kipinät 13.6 Iso Posti 13.7 Tiedotteet 13.8 Maksettu mainonta 13.9 Tuotettu materiaali 13.9.1. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarja 13.9.2 Muut julkaisut 13.9.3 Videot 13.9.4 Televisio-ohjelmat 13.10 Näkyvyys medioissa ja verkostoissa 13.10.1 Mediaseuranta 13.10.2 Julkaisut ja artikkelit 13.10.3 Haastattelut 13.10.4 Esitelmät 72 72 72 73 73 73 73 74 74 75 75 75 76 76 76 76 77 78 78 79 81 82 83 83 84 84 84 85 86 87 KKI-ohjelman organisaatio 89 14.1 Neuvottelukunta 14.2 Henkilökunta 89 89 LIITTEET LIITE 1 Tuetut hankkeet LIITE 2KKI-Kehittämishankkeet 90 101 9 10 1 Ohjelmajohtajan alkusanat KKI-ohjelma 20 vuotta. Nykyisyys pursuaa historiaa. Jo 1990-luvun alkupuoliskolla oli käynyt tutkimusnäyttöön perustuen selväksi liikunnan ja terveyden välinen yhteys. Kun samaan aikaan lanseerattiin terveyttä edistävän liikunnan käsite, oli vahva kivijalka liikunnan yhteiskunnalliselle perustelulle katettu. Tähän haarukkaan tarttuivat Timo Haukilahti opetusministeriöstä ja Kaj Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä. Loogisena lopputuloksena syntyi uudenlaisesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä toimintansa ammentanut Kunnossa kaiken ikää -ohjelma vuonna 1995. Vuoden 2000 alusta lähtien KKI-ohjelman taustalle ovat sitoutuneet myös liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus, joiden panos arkiliikunnan olosuhdetyössä on ollut merkittävää. Ja loikkaus nykypäivään. Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen tehtävä on edistää työelämästrategian toteutumista kehittämällä työelämän toimintatapoja, jotta työpaikat löytäisivät tarvitsemansa tuen ja palvelut entistä helpommin. On varsin merkittävä työ- ja elinkeinoministeriön päätös olla edellä mainittujen tahojen ohella KKI-ohjelman taustaministeriönä aiesopimuskaudella 2015–2019. Muutosta liikkeellä! -strategian toimeenpanosuunnitelma julkaistiin vuoden 2014 joulukuussa. Siinä pidettiin tärkeänä, että KKI-ohjelma toimii aktiivisessa yhteistyössä muiden valtionhallinnon ohjelmien kanssa. Määränpäänä on löytää lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden avulla keinoja muiden ohjelmien tavoitteiden toteutumiseen. KKI-ohjelma on nivonut painopisteensä toimeenpano-ohjelman linjauksiin. Linjaukseen 3 ”Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sairauksien ehkäisyä” KKI vastasi muun muassa liikuntaneuvonnan koulutuskiertueella, johon osallistui yli 700 henkilöä yhteensä seitsemässä koulutuspäivässä. Liikkujan Apteekki -innovaatio jatkoi menestystarinaansa. SuomiMiestestirekka vieraili elo–lokakuussa 36 paikkakunnalla, missä yhteensä lähes 10 000 miestä kävi kuntotesteissä. Lisäksi SuomiMies-bussi kiersi Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kymmenissä tapahtumissa. On hienoa huomata, että suora ja reilu miesten kohtaaminen elintapamuutostilanteessa on lähtenyt pitkäjänteisellä työllä, ei lyhytkestoisilla tempuilla, kantamaan. Yhä vahvemmaksi osaksi KKI-ohjelman toimintaa on noussut Toimintakykyä työelämään -kokonaisuus, missä tavoitteena on liikunnan aseman vahvistaminen työyhteisöjen hyvinvointistrategioissa, toimintakulttuurissa ja osana työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Erityisen merkittävästi edistyivät avaukset eri toimialaliittojen kanssa. Työelämä 2020 -alueverkostojen, Liikunnan aluejärjestöjen ja KKI-ohjelman tapaamiset olivat yksi kulmakivi toiminnan konkretisoimiseksi aluetasolle. Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja siirtyi Pfizeriltä KKI-ohjelman toteutettavaksi. Marraskuinen kampanjaviikko uudistunein ilmein oli menestys. Vahvaa verkostotyötä ryydittivät myös Joensuussa keväällä järjestetty KKI-Katselmus ja syksyllä Helsingissä toteutettu Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari. KKI-ohjelman 20-vuotista taivalta juhlittiin yli 300 vuosien varrelta tutun kumppanin kanssa marraskuussa Helsingin yliopiston juhlasalissa. Onko urheilun slangi pesiytynyt puheisimme liiaksi? Karsinoiko se meidät poikkihallinnollisessa toimintakulttuurissa? Juoksutetaan ohjelmaa, otetaan koppeja ja taklataan vastustusta. No, ehkä tässä on latu kateissa ja niinpä tyrmään näin kalkkiviivoilla tämän pälkähdyksen. Kiitos niille sadoille toimijoille ympäri Suomenmaata, jotka aktiivisella ja ennakkoluulottomalla otteellaan ovat luoneet tämän mahdolliseksi. Emme ole uuden asian äärellä. Jo ihmiskunnan vanhin liikuntaneuvoja opasti loistonsa päivinä ”Ota vuoteesi ja käy”. Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja 11 12 2 Johdanto Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön/RAY yhteisesti rahoittama valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma. Ohjelman käynnistäminen ja sen toteutus on perustunut tieteelliseen tietoon (Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu I ja II) ja jatkuvasti kerättyihin parhaisiin käytäntöihin. Useat KKI-ohjelmaa kiittävät ulkopuoliset arvioinnit ja hyvät kokemukset luovat vahvat perusteet ohjelman toiminnalle ja suuntaviivoille. KKI-ohjelman tavoitteena on auttaa aikuisväestöä aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen elämäntapa (kuvio 1). Ohjelma edesauttaa arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokailutottumusten avulla lisäämään aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia. KKI-ohjelmalla on keskeinen valtakunnallinen koordinoiva rooli aikuisväestön terveysliikuntaan liittyvissä toi- menpiteissä. Toimintansa aikana KKI-ohjelma on palkittu useilla kansallisilla ja kansainvälisillä (mm. WHO) tunnustuksilla. KKI-ohjelmaa kohtaan on myös osoitettu laajaa kansainvälistä kiinnostusta. KKI-ohjelman kohdeväestönä on liikkumaton tai terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva aikuisväestö. Ohjelman tavoitteena on löytää tehokkaita keinoja, miten liian vähän liikkuvat innostuvat liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. KKI-ohjelma on myös mukana terveysliikunnan olosuhteita edistävässä työssä. KKI-ohjelman keskeinen toimintamuoto on terveysliikuntaa edistävien verkostojen luominen, ylläpito ja kehittäminen; näin KKI-ohjelma lisää merkittävästi sektorien ja eri hallinnonalojen toimijoiden yhteistyötä siiloajattelusta horisontaaliseen toimintaan. Kuvio 1. KKI-ohjelman päämäärä ja tavoitteet. KKI-OHJELMA PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan edistäminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. TAVOITE Arkisen liikkumisen ja liikunnan harrastamisen avulla lisätä aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia. Aikuisväestön innostaminen säännöllisen liikunnan pariin Helposti lähestyttävien liikuntapalveluiden edistäminen eri puolille Suomea Terveysliikunnan verkostojen, luominen, kehittäminen ja ylläpito Arkiliikunnan ja olosuhteiden edistäminen 13 LIKES KKI-neuvottelukunta OKM, STM, LIKES, UKK-instituutti, Ikäinstituutti, THL, Valo ry, liikunta- ja kansanterveysjärjestöt Kansainvälinen toiminta KKI-toimisto Resurssikeskukset Ministeriöt OKM, STM, YM, LVM, TEM, Metsähallitus LIKES, UKK-instituutti, YLE, TTL, LTS, urheiluopistot, THL, liikuntalääketieteenkeskukset, Liikennevirasto, Työturvallisuuskeskus Kehittämis- ja tukihankkeet Järjestöt Liikunta Kansanterveys Ammattiliitot Eläke yms. AVIt ja ELYt Liikunta Sos.terv. Ympäristö Elinkeino Liikenne Kunnat Liikuntatoimi Sos.terv.toimi Ym. toimet Kuntayhtymät Maakuntaliitot Sairaanhoitopiirit Suuret kaupungit Aluehankkeet Paikalliset hankkeet Pienyhteisöhankkeet Aluejärjestöt Liikunta Kansanterveys Yritykset Kohdeväestö Kuvio 2. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman terveysliikuntaverkosto. Keskeisiä toimijoita ovat liikunta-, sosiaali- ja terveystoimi, ympäristö- ja liikennehallinto, työelämä, järjestöt liikunnan, kansanterveyden, eläke-, sosiaali-, ympäristö- ym. toiminnan alueella sekä yksityiset toimijat (kuvio 2). Suomessa on erityinen merkitys terveyttä edistävän liikunnan kansalaistoiminnalla, jonka eri alueilla seurat ja 14 yhdistykset tarjoavat liikuntaharrastuksen ohella osallistumisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyden kokemuksia. KKI-ohjelman paikallishankkeissa on saatu runsaasti kokemuksia terveyttä edistävän liikunnan tahojen toimivista yhteistyömuodoista liikunnan lisäämiseksi keski-ikäisten ja iäkkäiden parissa. OKM STM Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhtenäiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan TEHYLI 2020 Liikuntalaki 2015 Lihavuus-ohjelma 2012–2015 Terveys, hyvinvointi ja terveyserot huomioon kaikessa päätöksenteossa LVM YM Metsähallitus TEM KäPy 2020 Terveellisiin liikkumistapoihin kannustavat arkiympäristöt Metsähallituksen luontopalvelut luonnon virkistyskäytön toiminnan edellytysten luojana ja toimeenpanijana Työelämä 2020 Kävelyn ja pyöräilyn aseman parantaminen liikkumisjärjestelmien kehittämisessä Luonnonvarojen kestävä käyttö ja siten luonnon virkistyskäytön ohjaus KKI Terveysliikunnan edistämisen poikkihallinnolliset tavoitteet ja toimenpiteet Terveysliikunnan edistäminen Kansanterveyden edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Työmatkaliikunnan edistäminen Ilmastonmuutoksen torjunta / kestävä kehitys Työ- ja toiminta kyvyn edistäminen Luontoliikunta Kuvio 3. Valtakunnalliset strategiat poikkitoiminnallisiksi toimenpiteiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rinnalla ohjelmassa ovat toimineet liikuntaolosuhteisiin keskeisesti vaikuttavat tahot liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus kehittämällä liikuntaa suosivaa yhdyskuntarakennetta ja arkiympäristöjä. KKI-ohjelmalle luonteenomaista onkin nivoa valtakunnalliset strategiat poikkitoiminnallisiksi toimenpiteiksi (kuvio 3). Toimintakykyä työelämään Lähelle kohderyhmää, paikallistasolle asti Liikuntaneuvonta Juurruttaminen ja kehittäminen Ohjelma tukee innovatiivista kansalaistoimintaa ja aktivoi laajaa sidosryhmäverkostoa, joka toteuttaa monipuolista liikuntatoimintaa kohdeväestölle segmentoidusti. Aktivointikeinoja ovat kohdennetusti suunnitellut kampanjat, taloudellinen tuki, erilaiset toimintamallit, viestinnälliset keinot sekä materiaalit, joita toteutetaan erityisesti painopistealuiden kautta (kuvio 4). Arkiliikunnan edistäminen Seuraaminen ja mittaaminen Olosuhteiden edistäminen Vaikutusten arviointi SuomiMies seikkailee Kuvio 4. KKI-ohjelman toimintaperiaatteet ja painopistealueet. 15 16 3 Yhteiskunnalliset lähtökohdat Liikuntalaki, hallitusohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätökset velvoittavat edistämään terveysliikuntaa. Pääministeri Jyrki Kataisen/Alexander Stubbin hallituksen ohjelman (2011–2015) ylätason tavoitteita ovat 1. työurien pidentäminen, työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja tuottavuus, 2. tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja 3. ennaltaehkäisevät toiminnat muun muassa terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. set entistä konkreettisimmille toimenpiteille: Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (STM 2013). TEHYLI-ohjausryhmä valitsi strategia-asiakirjasta keskeisimmät toimenpiteet, jotka ainakin käynnistetään vuonna 2014. Toimeenpanosuunnitelmaa ja aikataulua eri toimenpiteiden osalta täydennettiin kuluneen vuoden mittaan ja se julkistettiin 1.12.2014. Tavoitteena on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Toteutu misen kriittisinä tekijöinä ja siten toimeenpanon keskeisinä tavoitteina on nähty seuraavat elementit: 1. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. 2. Eri hallinnonalat ja organisaatiot luovat mahdollisuuksia ja tukevat fyysisesti aktiivista elämäntapaa (läpileikkaavasti koko elämänkulun aikana). 3. Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosHallitus korostaa suomalaisen liikuntakulttuurin moniryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenarvoisuutta ja keskinäistä kunnioitusta sekä sen roolia teisiin ja hyvään johtamiseen. maahanmuuttajien kotoutumisessa. Lisäksi tulee edis- 4. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo tää matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan Edellä mainittujen tekijöiden toteutumisen oletetaan tukea entistä paremmin paikallisesti. johtavan siihen, että yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikkumistaan. Näin Valtion liikuntaneuvosto painottaa raportissaan (2013), Suomi on entistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuuettä liikunnan edistämiselle on suurempi yhteiskunnal- rin mallimaa Euroopassa. linen tilaus kuin koskaan aikaisemmin, sillä vähäinen liikunta uhkaa väestön hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi Painopistealueiksi on valittu neljä kokonaisuutta: liikuntaneuvoston arviointi vahvistaa näkemystä, että Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen liikuntatoimi on yksin voimaton muuttamaan väestön Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa liikunta-aktiivisuutta suositusten mukaisiksi. Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sairaTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan koordiuksien ehkäisyä – Liikunnan edistäminen nointi 2012–2015 (TEHYLI-ohjausryhmä) osaksi yhteiskunnallista terveys- ja hyvinTEHYLI-ohjausryhmä sekä muut asiantuntijat eri minisvointipolitiikkaa teriöistä, asiantuntijalaitoksista, kunnista, järjestöistä ja Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaimuista alan toimijoista saivat vuonna 2013 luotua linjauk sessa yhteiskunnassa Kataisen/Stubbin hallitus edistää liikuntapolitiikallaan koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. On tärkeää selvittää syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luoda edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä. Arkiliikunnan mahdollisuuksia tulee parantaa yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. 17 18 4 Verkostotyö KKI-ohjelman keskeinen toimintamuoto on luoda, edistää ja ylläpitää terveysliikunnan verkostoja. Terveysliikunta sijoittuu valtionhallinnossa usean ministeriön alle, mikä näkyy myös KKI-ohjelman poikkihallinnollisuutena. Valtakunnallisena toimijana KKIohjelma on luonteva taho kokoamaan yhteen monialaisia terveysliikuntatoimijoita. KKI-ohjelman keskeisenä tehtävänä on kannustaa terveysliikuntakentän toimijoita verkostoitumaan ja toimimaan yhteistyössä liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi ja liikkumisen olosuhteiden edistämiseksi. Terveysliikuntahankkeet sekä erilaiset teemat ja kampanjat on suunniteltu tarjoamaan työkaluja ja keinoja tämän yhteistyön edistämiseksi sekä uusien keskinäisten kumppanuuksien löytämiseksi paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Liikuntaneuvontafoorumi on neuvonnan kehittämishankkeiden oma työryhmä. Foorumin tavoitteena on jakaa kokemuksia toimivista käytännöistä ja kehittää toimintatapoja käytännön liikunta- ja elintapaneuvonta työhön. Katso luku 6.3.8. Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi koostuu laajasta ja moniammatillisesta ryhmästä terveydenhuollon ja liikuntasektorin ammattilaisia. Foorumin tavoitteena on pohtia liikuntaneuvonnan linkittymistä osaksi perusterveydenhuoltoa sekä luoda yhteistyössä malleja ja käytäntöjä liikunta- ja elintapaneuvontaan. Katso luku 6.3.8. SuomiMies seikkailee -kampanjan verkostoa yhdistää kiinnostus huonokuntoisten miesten aktivoimiseen. Katso luku 8.4.1. KKI-ohjelma toimittaa ja tuottaa materiaalia verkoston käyttöön. Terveysliikunnan viestintäverkostossa tapaavat terveysliikunnan parissa toimivat viestinnän ammattilaiset. Katso luku 13.1.1. 4.1 Omat verkostot TEHYLI-olosuhderyhmä edistää liikkumisen olosuhteita. Katso luku 10.1. KKI-ohjelma luo verkostoja tarkoituksenmukaisille toiminnoilleen. Lisäksi KKI-ohjelman tukemilla kehittämishankkeilla on ohjausryhmät, joissa on edustettuna hankkeen keskeiset toimijat sekä KKI-ohjelma. Kehittämishankkeiden ohjausryhmät löytyvät liitteestä 2. 4.2 Kotimaiset verkostot ja työryhmät, joissa KKI-ohjelma jäsenenä Liisamaria Kinnunen Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunni- Vuonna 2014 toimivat seuraavat valtakunnalliset verkostot: telman seurantaryhmä Kunnon Laiva -koulutustapahtuman verkostossa on niin liikunnan järjestäjiä, kouluttajia, yrityksiä kuin liikunta- ja kansanterveysjärjestöjä. Katso luku 12.3. man 2020 seurantaryhmä seuraa toimenpidesuunnitelman Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunniteledistymistä. Ryhmää koordinoi Liikennevirasto yhdessä Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Viisaan liikkumisen koordinaatioryhmä Liikkujan Apteekki -yhteistyöverkosto Liikkujan Apteekki -konseptissa käsittää valtakunnallisten yhteistyötahot Apteekkariliiton ja Hengitysliiton sekä Liikunnan aluejärjestöt. Katso luku 9.4. Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima verkosto, joka edistää valtakunnallisesti viisasta liikkumista sekä tiedon vaihtoa yli sektorirajojen. 19 LIVE-verkosto Arvopohjainen ohjausmalli Motiva koordinoi valtakunnallista viisasta liikkumista edistä- liikuntaneuvontaan -kehittämishanke vään LIVE-verkostoa. Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeessa tuo- Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä (TYKELI2) tetaan liikuntaneuvontaan käytännön malli, joka perustuu -hankkeen ohjausryhmä arvopohjaiseen lähestymistapaan. Malli tarjoaa konkreettisia Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä -hanke (2014–2015), työvälineitä, menetelmiä ja harjoituksia liikunnan neuvon- joka edistää kestävää työmatkaliikkumista. Hanketta koor- ta- ja ohjaustilanteisiin. Hankkeen tarkoituksena on kehittää dinoi Motiva Oy ja siinä ovat mukana Liikennevirasto, Trafi, liikunta-alan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten Liikenneturva, Helsingin Seudun Liikenne sekä KKI. neuvonta- ja motivointitaitoja. Uusin askelin kohti elinvoimaista kaupunkia -ohjausryhmä Ympäristöministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Jyrki Komulainen Liikenneviraston tilaama kävelyliikenteen kehittämishanke, TEHYLI-ohjausryhmä joka toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinninlai- Katso luku 3. toksen, KKI-ohjelman ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa. TedBM liikuntatoimessa -työryhmä Hankeen käytännön toteuttamisesta vastaa Tampereen tek- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuodesta 2010 nillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. alkaen kerännyt joka toinen vuosi tietoa liikunnan edistä- Ulkoilufoorumi misestä ja sen muutoksista kunnissa. Tulokset raportoidaan Ulkoilufoorumiin kuuluu kansalaisjärjestöjä ja muita ulkoilua TEA-viisari-verkkopalvelussa. Tulokset on KKI-ohjelman toi- edistäviä tahoja. Ulkoilufoorumin päämäärä on ylläpitää ja mesta julkaistu tiivistetyssä muodossa edelleen levitettäväksi kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata jokamiehenoikeuksi- toimijoiden käyttöön. en säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan, edustaa Sportec 2015 -näyttelytoimikunta ulkoilun eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viran- Tampereella 18–19.3.2015 järjestettävien Sportec 2015 -mes- omaisten ja muiden järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun sujen näyttelytoimikunnassa liikuntapaikkojen rakentamisen, asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestä- varustelun, ylläpidon ja saneerauksen sekä olosuhdevaikut- vän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta. tamisen ohella esille nousivat myös arki- ja lähiliikunnan sekä Liiku Terveemmäksi -työryhmä hyvinvoinnin tärkeys yleisesti. Liiku terveemmäksi -päivä on Maailman Terveysjärjestön, Valo ry, Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen / WHO:n, lanseeraama päivä, jota vietetään vuosittain 10. päivä Liike elämään -hanke toukokuuta. Liike elämään -hankkeen tavoitteena on levittää henkilöstö- Sari Kivimäki osaamista ja työkaluja 15 liikunnan aluejärjestön kanssa. liikunnan hyviä käytäntöjä ja niiden toteuttamista tukevaa Terveysliikunnalla työhyvinvointia – Orimattilan kaupun- Kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. gin henkilöstön terveysliikuntahanke. Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maakuntara- Voimaa vanhuuteen -ohjelma on Ikäinstituutin koordinoima hasto. Tavoitteena on monistaa henkilöstön terveysliikunta- iäkkäiden terveysliikuntaohjelma, jonka kohderyhmänä ovat malli kuntiin, rakentaa kaupungin henkilöstöliikuntatarjotin kotona asuvat, toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset (75+). ja koota kattava tietopankki kaupungin henkilöstön terveys- Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman liikuntatilanteesta. Hanke päättyi keväällä 2014. ohjausryhmä Lappeenranta, Lila-hanke Ikäihmisten liikunnan kansallisessa toimenpideohjelmassa Rahoittajana opetus- ja kulttuuriministeriö. Tavoitteena on edistetään liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia rakentaa koko kaupungin henkilöstölle suunnattu työ liikuntamahdollisuuksia. Kohderyhmät ovat 60+ eläkkeelle hyvinvointimalli, suunnitella Lappeenrannan kaupungille siirtyvät, Voimaa vanhuuteen -ohjelman kohderyhmä sekä oma liikuntaneuvontamalli sekä kehittää liikuntaresepti hoivan piirissä jo olevat ikäihmiset. Ikäihmisten liikunnan työkaluksi Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) kansallinen toimenpideohjelma käynnistettiin vuonna 2013, hoitohenkilöstön ja liikuntatoimen liikuntaneuvonnan välille. ja se sai sloganin Liikkeellä voimaa vuosiin. Hankkeessa on meneillään viimeinen vuosi. Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:n harrastelii- Miia Malvela kunnan ohjausryhmä Maakunnallinen liikuntaneuvonta -projektin ohjausryhmä Tavoitteena on kehittää VAUn jäsenien harraste- ja matalan- Maakunnallinen liikuntaneuvonta -projekti on Päijät-Hämeen kynnyksen liikunnan edellytyksiä. Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoima ESR-rahoitteinen 20 hanke, joka toteutetaan alueen 10 kunnassa. Tavoitteena 4.3 KKI-ohjelma näytteilleasettajana on päijäthämäläisen väestön terveyserojen kaventaminen, terveysmenojen pienentäminen, työurien pidentäminen ja syrjäytyminen ehkäisy henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla KKI-ohjelma oli vuoden aikana mukana näytteille asettajana seuraavissa tapahtumissa: ja liikuntaryhmätoiminnalla. Projektissa kehitetään erityisesti liikunnan palveluketjua kuntiin sekä yhteistyötä eri hallinto- • kuntien ja toimijoiden välillä. Liikkuva Amis -hankkeen ohjausryhmä koulutuspäivillä Helsingissä, • Liikkuva Amis on Saku ry:n koordinoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jota toteutetaan 18.3. Farmasian oppimiskeskuksen seminaarissa Helsingissä, • Ammattiopisto Tavastiassa Hämeenlinnassa. Kolmivuotiseksi suunniteltu hanke käynnistyi vuonna 2014. Tavoitteena 1) 13.2. Apteekkariliiton ja Farmasialiiton valtakunnallisilla 1.4. Work Goes Happy -työhyvinvointitapahtumassa Helsingissä, • kartoittaa ja soveltaa Liikkuva koulu -ohjelmassa aikaisemmin 23.4. Route 33 – Orimattilan henkilöstön terveysliikuntahankkeen päätösseminaarissa kehitettyjä liikuntaan aktivoivia ideoita toisen asteen amma- Orimattilassa, tillisen koulutuksen oppimisympäristöön, 2) lisätä opiskeli- • joiden osallisuutta oppilaitosympäristön kehittämisessä ja • 26.–27.8. Erityisliikunnan päivillä Jyväskylässä, testata liikunnan integroimista ammattiaineiden opetukseen, • 10.9. Farmasian oppimiskeskuksen valtakunnallisessa • 23.–24.9 Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä 3) täydentää ammatillisen koulutuksen hyvinvoivan oppimisympäristön mallia liikunnan edistämisen näkökulmasta ja 4) 27.5. Metalliliiton koulutuspäivässä Murikassa, teemaseminaarissa Helsingissä, vaikuttaa ammatillisen koulutuksen henkilöstön asenteisiin Tampereella, liikunnallisen elämäntavan edistäjinä. • 8.10. Tsemppi-messuilla, pääkaupunkiseudun Niina Valkama • 8.–9.10. SOSTE-risteilyllä Helsingissä, Valo ry, Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen / • 21.–22.10. Työterveyspäivillä Helsingissä, Liike elämään -hanke • 4.11. Tikkakosken varuskunnan henkilöstön liikunnan hyviä käytäntöjä ja niiden toteuttamista tukevaa • 4.11. HENRY-Foorumissa Helsingissä ja osaamista ja työkaluja 15 liikunnan aluejärjestön kanssa. • 14.–16.11. Farmasian Päivillä Helsingissä. henkilöstön hyvinvointimessuilla Helsingissä, Liike elämään -hankkeen tavoitteena on levittää henkilöstö- terveysliikuntapäivillä Jyväskylässä, Kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Katri Siivonen Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman viestintäryhmä Ikäihmisten liikunnan kansallisessa toimenpideohjelmassa edistetään liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia. Kohderyhmät ovat 60+ eläkkeelle siirtyvät, Voimaa vanhuuteen -ohjelman kohderyhmä sekä hoivan piirissä jo olevat ikäihmiset. Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma käynnistettiin vuonna 2013, ja se sai sloganin Liikkeellä voimaa vuosiin. Yhteiskunnallisen markkinoinnin verkosto Yhteiskunnallisen markkinoinnin verkosto on Rahaautomaattiyhdistyksen ja Sitran kokoaman verkosto, jonka tarkoituksena on kehittää ja juurruttaa Suomeen voimakkaampaa yhteiskunnallisen markkinoinnin käytäntöä. Verkosto aloitti toimintansa vuonna 2014. 21 22 5 Terveysliikuntahankkeiden taloudellinen tuki KKI-ohjelma jakaa taloudellista tukea toimijoille, jotka edistävät toiminnallaan KKI-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Taloudellista tukea jaetaan kolmessa eri muodossa: KKI-hanketuki, KKI-kehittämishanketuki ja KKI-koulutustuki. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti KKI-ohjelmaa 2,3 miljoonalla eurolla, josta 930 000 euroa kohdennettiin edelleen jaettavaksi avustuksina paikallis- ja kehittämishankkeille, Liikunnan aluejärjestöille sekä koulutustukiin. 5.1 Hanketuki Hanketukea voidaan myöntää hankkeille, jotka aktivoivat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työikäisiä säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin järjestämällä aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa. Hakijana voi toimia mikä tahansa rekisteröity yhteisö (kuntia lukuun ottamatta), joka järjestää paikallista liikuntatoimintaa. Hanketuen myöntämisessä painotetaan KKIpainopistealueiden huomioimista. Vuonna 2014 hanketuen painopistealueina olivat 1. liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua, 2. työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä tukevat mallit, 3. painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemusmallit sekä 4. fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivointi. KKI-hanketuessa on kaksi hakukierrosta vuosittain, maaliskuussa ja syyskuussa. Samalle hankkeelle voidaan myöntää tukea vain kerran vuodessa, joka toisella hakukierroksella. KKI-hanketukea myönnetään hankkeille, jotka parhaiten täyttävät seuraavat kriteerit: • Hanke aktivoi liikkumaan yli 40-vuotiaita, ja mieskohderyhmässä myös nuorempia, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. • Hankkeella on toimintamalli, joka houkuttelee ei lainkaan tai vähän liikkuvia liikunnallisen elämäntavan alkuun. • Hanketta järjestävät useat eri tahot, joille kohderyhmän aktivoiminen liikkumaan on yhteinen tavoite. • Hankkeen hakema avustus on korkeintaan puolet kokonaiskuluista. Tukea ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakorvauksiin eikä yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. • KKI-ohjelma voi myöntää avustusta myös sellaisille hankkeille, jotka tukevat KKI-toiminnan aloittamista ja tavoitteita. Vuoden 2014 hanketukihakuja mainostettiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, maakuntalehdissä, Fakta -lehdessä, Valtiotyönantaja -verkkolehdessä, Palveluesimies -lehdessä sekä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä. Lisäksi vapaasti edelleen jaettava hanketuki-ilmoitus lähetettiin sähköpostilla kuntien liikuntatoimien yhdyshenkilöille sekä Liikunnan aluejärjestöihin terveysliikunnan kehittäjille. Hanketuen markkinointi ja mainostus toteutettiin noin kuukautta ennen hakuaikojen päättymistä. Hanketukihausta oli maininta myös KKI:n Isossa Postissa. Viestintätoimenpiteitä on esitelty tarkemmin luvussa 13. Vuoden 2014 aikana toteutettiin kaksi kyselyä hanketukea hakeneille. Tavoitteena oli selvittää hakijoiden kokemuksia hanketukihausta, hanketuki-ilmoitusten informatiivisuutta ja hanketuen markkinoinnin tehokkuutta. Kyselyyn vastasi keväällä ja syksyllä hieman yli puolet hakijoista (55 % ja 57 %). Saadun palautteen perusteella suurin kehitystyö tehtiin hanketuki-ilmoitusten täydellisessä uudistamisessa ja markkinointikanavien muuttamisessa, niin että lehtiilmoituksilla tavoitettaisiin paremmin kohderyhmää ja ilmoitukset herättäisivät mielenkiintoa. Mustavalkoisista hyvin informatiivisista tekstimainoksista siirryttiin nelivärisiin kuvallisiin mainoksiin, joiden tarkoituksena oli houkutella hakijoita verkkosivuille hakemaan lisätietoja hanketuesta. Lisäksi sähköisen hakujärjestelmän toimivuutta parannettiin ja verkkosivujen sisältöjä muokattiin palvelemaan paremmin hakijoiden tarpeita. 23 Vuonna 2014 hanketukea haki yhteensä 422 hakijaa kahdella eri hakukierroksella, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Huomionarvoista vuoden 2014 suuressa hakijamäärässä on myös se, että kunnat eivät enää voineet hakea tukea KKI-ohjelmasta, vaan uudistetun hakukäytännön myötä kuntien tulee hakea jatkossa tukea aluehallintovirastosta. Vuonna 2012 hanketukihakemuksia tuli kunnista 58 kpl ja vuonna 2013 46 kpl. Hakijoiden määrä saatiin siis nousemaan rajusti vuoden 2014 haussa huolimatta siitä, että kuntahakijat jäivät pois. Hakijoista 181 (43 %) haki tukea ensimmäistä kertaa. Hanketukea myönnettiin 199 hankkeelle yhteensä 687 000 euroa. Tukea saaneista hankkeista 46 sisälsi miehille suunnattua toimintaa, 11 oli työyhteisöhankkeita ja 70 urheiluseurahankkeita. Myönnetystä hanketuesta 248 000 euroa kohdennettiin Liikunnan aluejärjestöille terveysliikunnan kehittäjän palkkauksen tukemiseen. Hanketukea saaneet paikallishankkeet on koottu liitteeseen 1. Tiedot tuetuista hankkeista ja tiivistelmät niiden toiminnasta julkaistiin KKI-ohjelman verkkosivuilla sekä Liikun nan Ammattilainen -lehden 4/2014 liitteessä, josta otettiin KKI-ohjelmalle 1 000 kappaleen erillispainos. Tuetuista hankkeista lähetettiin myös omat kohdennetut tiedotteet Liikunnan aluejärjestöille, joissa kerrottiin lyhyesti kunkin aluejärjestön alueelle myönnetyistä hanketuista. Hankkeiden seurannan toteutti KKI-toimisto. Kukin hanke palautti tuen käyttöajan päätyttyä saamastaan avustuksesta tiliselvityksen sekä sähköisen seurantalomakkeen, jossa kerrottiin hankkeen toteutumisesta, haasteista ja onnistumisista. 5.2 Kehittämishankkeet KKI-ohjelma tukee myös laajempia hankekokonaisuuksia, kehittämishankkeita, joissa pyritään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä laajemmin hyödynnettäviä toimintaratkaisuja liian vähän liikkuvien työikäisten aktivoimiseksi KKI-tavoitteiden mukaisesti. KKI-ohjelman edustaja on aina mukana kehittämishankkeen toiminnan ohjauksessa. Jokaiselle kehittämishankkeelle on nimetty oma KKI-yhteyshenkilö toimistosta, joka osallistuu hankkeen ohjausryhmään ja on säännöllisesti yhteydessä hankkeen vastuuhenkilöön. KKI-yhteyshenkilö auttaa toiminnan kehittämisessä, juurruttamisessa ja neuvoo ongelmatilanteiden ratkaisemisessa sekä valvoo, että toiminta toteutetaan hankehakemuksen mukaisesti ja hyväksyy mahdolliset muutokset suunnitelmaan. Vuonna 2014 tuettiin 22 kehittämishanketta yhteensä 488 080 eurolla (taulukko 1). Tuesta 93 000 euroa myönnettiin hanketukihaun kautta. Tiedot tuetuista kehittämishankkeista julkaistiin KKI-ohjelman verkkosivuilla ja Liikunnan Ammattilainen -lehdessä 4/2014. Lisätietoja kehittämishankkeista liitteestä 2. Hakija Hanke Tuki (€) KKI-yhteyshlö Espoon kaupunki Liikahdus – Elämäntapa 18 000 Kivimäki Etelä-Savon Liikunta ry Liikkuva Ammattiopisto! 20 000 Malvela Helsingin kaupunki Kilsat kasaan työmatkaliikkumishanke 4 000 Kinnunen Helsingin kaupunki Jump In -liikuntaneuvonta 19 000 Malvela Helsingin kaupunki Aktiivix -liikuntaneuvonta 30 000 Malvela HUS-Ravioli HUS:n toimintakykyä työelämään KKI-hanke 2014 30 000 Valkama Tuettu hanketukihaun kautta Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 7 440 Kinnunen Yhteisrahoitteinen T&K -hanke Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Pidä itsestäsi huolta 40 000 Kivimäki Alkanut 2014 Jyväskylän kaupunki Lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke 2013–2016 35 000 Malvela Kainuun Liikunta ry Korpikansa seikkailee 18 000 Malvela Kaunialan Sairaala Oy Kauniala Kunnon Iskuun 18 000 Onatsu 24 Muuta Alkanut 2014 Kuopion kaupunki MENOX – liikuntaneuvontaa Kuopioon 30 000 Kivimäki Kuopion kaupunki KKI-Kuopiossa 28 000 Kivimäki Lapin Liikunta ry Paikallisen yhteistyön edistä17 000 misen Aktiiviverkko Malvela Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Alueellinen liikuntapalveluketju -hanke, LiPaKe 45 000 Kivimäki Maanpuolustuskoulutus yhdistys Reserviläisten kenttäkelpoisuuden kehittäminen 3 000 Malvela Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Liikuntaneuvontapolku 2013–2016 25 000 Malvela Satakunnan sairaanhoitopiiri Henkilöstöliikunnan kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosille 2014–2016 40 000 Valkama Alkanut 2014 Savonlinnan kaupunki Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kytkeminen Savonlinnan keskustan kehittämiseen 6 200 Kinnunen Yhteisrahoitteinen T&K -hanke Turun kaupunki Liikunnan liikennevalot Turussa 2011–2014 15 000 Kivimäki Tuettu hanketukihaun kautta Turun kaupunki Liikettä työmatkaan! Työmatkaliikunnan edistämishanke 2013–2014 20 000 Kinnunen WSP Finland Oy SEGMENT – kävelyn ja pyöräilyn kohderyhmätietoisen viestinnän työkalu 7 440 Kinnunen Tuettu 20 000 € hanketukihaun kautta Yhteisrahoitteinen T&K -hanke Taulukko 1. KKI-kehittämishankkeet vuonna 2014. Vuonna 2014 luotiin kehittämishankkeille tuen myöntämisen kriteerit, sillä aikaisemmin käytössä olleet hanketuen kriteerit eivät palvelleet kehittämishankehakua. Kehittämishankkeen tulee täyttää seuraavat kriteerit: • Suunnitellut toimenpiteet edistävät hankkeen todellisten tarpeiden saavuttamista, tehostavat yhteistyötahojen välistä työskentelyä ja/tai parantavat toiminnan laatua. • Hankkeen päämääränä on kehittää terveysliikunnan ja/tai liikkumisen ohjauksen edellytyksiä ja rakenteita niin, että se aktivoi liian vähän liikkuvia työikäisiä liikunnallisen elämäntavan pariin. • Hanke edistää merkittävästi poikkihallinnollista yhteistyötä. • Hankkeiden toimintamallin tulee olla hyödynnettävissä laajemmin ja siinä tulee ottaa huomioon tiedon/osaamisen/toimintatavan yleinen sovellettavuus ja siirrettävyys jatkossa. • Hankkeella tulee olla selkeä hankesuunnitelma, jossa on kuvattu hankkeen päämäärä, lyhyt- ja pitkäaikaiset tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, seurannan mittarit, kustannukset, rahoitussuunnitelma, yhteistyötahot ja niiden roolit/vastuut sekä suunnitelma toiminnan juurruttamisesta. KKI-hanketuen painopistealueet vuosille 2014–2015 ovat liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua, työ yhteisöjen liikuntaa ja terveyttä edistävät mallit, painon hallintaan liittyvät liikunta- ja terveysmallit, fyysisesti huonokuntoiset miehet sekä olosuhteet huomioivat arki liikuntaa edistävät mallit. Sähköinen kehittämishankkeiden seurantajärjestelmä Laituri luotiin ja otettiin käyttöön vuonna 2014. Laiturijärjestelmään hanketietoaan tallensivat kaikki KKIkehittämishankkeet (22 kpl) ja osa AVI-rahoitteisista kuntahankkeista (18/39) (ks. kuntahankkeiden seurannasta tarkemmin luvusta 5.4). Hankeseurantajärjestelmän avulla tavoitteena on yhtenäistää hankkeiden seurantaa ja vastuuhenkilöiden 25 hankeohjausta, seurata painopistealueiden tavoitteiden toteutumista sekä tarkastella rahoitetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Hankeseurantajärjestelmän avulla parannetaan KKI-ohjelman palvelua hanketoimijoille, toimijoiden välistä viestintää, hankkeiden hallintaa ja hanketietojen taltioimista. Laituri-seurantajärjestelmän sujuvaa käyttöönottamista varten tehtiin oppaat ohjelman käyttämisestä niin hanketoimijalle, KKI-vastuuhenkilölle, AVI-yhteyshenkilölle kuin hankkeen ohjausryhmän jäsenillekin. Lisäksi jokaiselle Laituria käyttävälle hankkeelle pidettiin verkkopohjainen henkilökohtainen koulutus järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Kehittämishankkeiden vastuuhenkilöiden käyttöön laadittiin Hanketoimijan käsikirja, joka tallennettiin Laituriin. Hanketoimijan käsikirjaan kerättiin yleisiä ohjeita hankkeen toteutukseen liittyen. Jokainen hanke on yksilöllinen, mutta hankkeiden elämänkaari noudattelee aina tiettyjä pääpiirteitä. Käsikirjassa pyritään esittämään näitä perusasioita käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi. 5.3 Koulutustuki Koulutustuella vahvistetaan ja syvennetään yhteisöjen vertaisohjaajien, liikuntavastaavien tai liikuntaneuvojien osaamista terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien työikäisten liikuntaryhmän ohjauksessa tai omaehtoiseen liikuntaan tukemisessa. Koulutustukea voidaan myöntää myös Liikunnan aluejärjestöille apteekkihenkilökunnan terveysliikuntakoulutuksen järjestämiseen osana Liikkujan Apteekki -konseptia. Koulutustukea voivat hakea kaikki rekisteröidyt yhteisöt. Hakijataho ja vertaisohjaaja valitsevat itse ryhmän tarpeisiin sekä vertaisohjaajalle/liikuntaneuvojalle sopivan koulutuksen. Tukea myönnetään liikunta-alan koulutukseen, johon voi sisältyä myös muita terveyteen liittyviä aiheita. Haettava avustus voi olla enintään puolet koulutuksen kokonaiskuluista. Tukea voidaan myöntää korkeintaan 300 euroa vertaisohjaajaa kohti. Koulutustuessa on jatkuva haku. Hakemus tulee tehdä viimeistään kuukautta ennen koulutusta. Koulutustukihakemuksia tuli vuonna 2014 yhteensä 61, joilla haettiin tukea yhteensä 11 121,89 euroa. Tukea myönnettiin 55 hakijalle yhteensä 7 671 euroa. Myönnetyt tukisummat vaihtelivat 25 euron ja 1 26 800 euron välillä. Koulutustukea myönnettiin eniten Liikkeelle-peruskoulutukseen. Liikunnan aluejärjestöt järjestivät neljä Liikkujan Apteekki -koulutusta, joita tuettiin yhteensä 3 996 eurolla. Vuoden 2014 lopussa aloitettiin koulutustukijärjestelmän ja tuen myöntökriteereiden kokonaisvaltainen uudistaminen. Koulutustukihaku muutetaan sähköiseksi ja tuen myöntökriteerit muutetaan vastaamaan paremmin KKI-ohjelman painopistealueita. Uudistuksen tavoitteena on kohdentaa tuki paremmin KKI-ohjelman kohderyhmälle ja lisätä uusien hakijoiden määrää. 5.4 AVI-rahoitteisten aikuisten terveyttä edistävän liikunnan kuntahankkeiden seuranta Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan avustusten hakujärjestelmä uudistui valtakunnallisesti vuoden 2014 avustuksiin. Tavoitteena oli selkeyttää hakuprosessia, lisätä neuvontaa, parantaa seurantaa sekä edistää hakijoiden tasapuolista kohtelua. Muutoksen myötä opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää jatkossa tukea valtakunnallisille ja alueellisille hankkeille, aluehallintovirastot paikallisille kuntahankkeille ja KKI-ohjelma muille paikallisille hankkeille. Muutoksen käytännön järjestelyistä sovittiin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä aluehallintoviraston edustajan kanssa. Muutoksen yhteydessä sovittiin, että aluehallintoviraston tukemien kuntahankkeiden toiminnan seurannan tulee toteuttamaan KKI-ohjelma opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Hankeseuranta noudattelee kuvion 5 mukaista prosessia. Vuonna 2014 luotiin toimintatapoja seurannan toteuttamista varten. Aluehallintovirastosta lähetetään kopiot tukea myönnettyjen hankkeiden hakemuksista KKI-ohjelmaan. Kun hakemustiedot on saatu kaikista kuudesta aluehallintovirastosta päätetään, miten jokaisen hankkeen seuranta tullaan toteuttamaan. Päätös on tehty joko yhdessä aluehallintoviraston virkamiehen kanssa tai KKI-ehdotusten mukaisesti. AVI-rahoitteisten kuntahankkeiden seurantaa toteutetaan kolmella eri tasolla: 1. Sähköinen seurantalomake, joka lähetetään hankkeelle sen päättyessä. Tämä taso valitaan hankkeille, jotka eivät ole valtakunnallisesti uraauurtavia, vaikkakin paikallisesti merkittäviä, eikä niiltä odoteta merkittäviä avauksia toimintakentässään. 2. Laituri-hankeseurantajärjestelmällä seurataan hanketta sen koko hankekauden ajan. Tämä taso valitaan hankkeille, jotka ovat valtakunnallisesti mielenkiintoisia ja ajankohtaisia. 3. Laituri-hankeseurantajärjestelmä ja KKI-ohjelman yhteyshenkilö hankkeen ohjausryhmässä valitaan hankkeille, jotka ovat innovatiivisia ja sisältävät uusia toimintamalleja. AVIen rahoittamista kuntahankkeista sähköisellä seurantalomakkeella seurattiin 21:tä hanketta, Laiturihankeseurantajärjestelmällä 11:ta hanketta ja Laiturihankeseurantajärjestelmällä ja KKI-yhteyshenkilöllä seurattiin 7:ää hanketta. Kaikki Laituri-hankeseuranta järjestelmää käyttäneet hankkeet opastettiin henkilökohtaisesti ohjelman käyttöön verkkokoulutuksen avulla. Lisäksi KKI-yhteyshenkilöt osallistuivat hankkeiden työskentelyyn. Hankeseuranta Hanketukihakemus KKI-ohjelma Paikallishankkeet Aluehallintovirastot Aikuisten terveysliikunnan kuntahankkeet Kehittämishankkeet Arviointi KKI-ohjelma Liikunnan aluejärjestöt Aluehallintovirastot KKI-ohjelma (tarvittaessa) KKI-ohjelma Tukipäätös KKI-ohjelma KKI-ohjelma Aluehallintovirastot Seuranta Seuranta KKI-ohjelma KKI-ohjelma Sähköinen seurantalomake Ohjausryhmätyöskentely Laituri-seurantajärjestelmä Raportointi KKI-toimintakertomus KKI-verkkosivut Hankeraportit Julkaisut Kuvio 5. Hankeseurannan prosessikaavio. 27 28 6 Liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonta on yksi KKI-ohjelman painopistealueista. Vuosien aikana liikuntaneuvonta ja liikunnan palveluketju ovat olleet pääosassa tai mukana useissa KKIohjelman tukemissa paikallis- ja kehittämishankkeissa. Tavoitteena on ollut luoda toimintamalleja ja -tapoja aktiivisen arjen ja terveysliikunnan edistämiseksi. Terveyttä edistävät elintavat, mukaan lukien riittävä liikunta, ovat tehokas tapa ehkäistä sairauksia. Liikuntaneuvonta on keino, jolla voidaan vaikuttaa positiivisesti yksilön terveyskäyttäytymiseen. Liikuntaneuvonnan kehittämisellä pyritään luomaan liikkumattomuudelle hoitopolku osaksi terveydenhuollon palveluja. Liikuntaneuvonnan kehittäminen pohjautuu valtakunnallisiin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteisiin (ks. luku 3). Liikuntaneuvonnan kehittäminen on nostettu tärkeäksi osaksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusja kulttuuriministeriön strategiaa ”Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020”, jossa liikuntaneuvonnan todetaan olevan merkittävä keino liian vähän liikkuvien ihmisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. 6.1 Tavoitteet KKI-ohjelman liikuntaneuvonnan käynnistämis- ja kehittämistoimilla pyritään luomaan laadullinen ja asiakaslähtöinen palvelu terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ohjautumisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. KKI-ohjelma pyrkii yhtenäistämään liikuntaneuvonnan käytäntöjä valtakunnallisesti. Yhteisten käytäntöjen ja toiminnan juurtumisen avulla neuvonnan saatavuutta, toimivuutta ja laatua parannetaan. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonta vahvistuu osaksi elintapaohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa, eri ammattiryhmien yhteisenä työnä. KKI-ohjelma kehittää valtakunnallisesti liikuntaneuvontaa osana kuntien liikunnan palveluketjua. Palveluketju sisältää liikunnan puheeksi ottamisen, liikuntaneuvontaan ohjautumisen, liikuntaneuvonnan sekä ohjautumisen omatoimisen ja organisoidun liikunnan pariin. Ohjelma levittää ja juurruttaa liikuntaneuvonnan toimivia käytäntöjä sekä aktivoi valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita yhteistoimintaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Lisäksi KKI-ohjelma edistää liikunnan puheeksi ottamista eri toimialoilla ja lisää toimijoiden verkostoi- KKI-PAINOPISTEALUEET 1) Toimintakykyä työelämään 2) Liikunta neuvonta 3) SuomiMies seikkailee 4) Arkiliikunnan edistäminen 5) Liikunnan olosuhteet Liikunnan palveluketjun kehittäminen työterveyshuollossa ja rakenteiden luominen sen mahdollistamiseksi. Liikuntaneuvontaprosessin edistäminen osana liikunnan palveluketjua. Fyysisesti huonokuntoisten miesten terveyden edistäminen. Kannustaminen arkiaktiivisuuden lisäämiseen työ- ja asiointimatkoilla kävellen tai pyöräillen. Kävely- ja pyörätiet, lähivirkistysalueet ja lähiliikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuksia liikkumiseen. LIIKUNNAN PALVELUKETJU Kuvio 6. KKI-ohjelman painopistealueet 2014–2015. 29 tumista. Toiminnalla pyritään tavoittamaan henkilöitä, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja joilla on mahdollisesti ylipainoa ja epäterveelliset elintavat. ja suurten kaupunkien (> 80 000 asukasta) liikuntaneuvonnan hankkeiden kehittämisfoorumi sekä liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden seurantahankkeet. Liikuntaneuvonnan edistäminen osana elintapaneuvontaa oli vuonna 2014 yksi KKI-ohjelman painopistealue. Liikuntaneuvonta näkyi monella tapaa osana muitakin ohjelman painopistealueita (kuvio 6), jotka ovat Paikallisten ja alueellisten toimijaverkostojen osalta tavoitteena on tukea kuntien liikuntapalveluketjun luomista ja kehittämistä. Käytännön toimenpiteitä ovat liikuntaneuvonnan koulutuskiertue ja yhteistyö SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumissa, Liikkujan Apteekki -konsepti, liikuntaneuvontahankkeiden kehittämistyö sekä liikuntaneuvontaan suunnattu hanke- ja koulutustuki, minkä tarkoituksena on liikuntaneuvonnan laatutason nostaminen. Muita käytännön toimenpiteitä ovat tulevina vuosina toteutettavat maakunnalliset liikuntaneuvonnan koulutukset sekä terveydenhoitajien koulutuskiertue. 1. työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä tukevat mallit (Toimintakykyä työelämään -kokonaisuus) 2. fyysisesti huonokuntoiset miehet (SuomiMies seikkailee -kampanja), 3. arkiliikunnan edistäminen sekä 4. liikunnan olosuhteet. 6.2 Kohderyhmät KKI-ohjelman liikuntaneuvontatoimilla on kaksi kohderyhmää: 1. terveytensä kannalta liian vähän liikkuva työikäinen väestö sekä 2. liikunta- ja terveysalan valtakunnalliset yhteistyötahot, alueelliset ja paikalliset järjestöt, hankkeet ja toimijat. 6.3 Käytännön toimenpiteet Liikuntaneuvonnan toimenpiteet etenivät vuonna 2014 poikkitoiminnallisesti linjassa KKI-painopistealueisiin käsittäen useita eri toimintamuotoja (kuvio 7). 6.3.1 Liikuntaneuvonnan tila -kunnissa selvitys Väestön osalta tavoitteena on arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokailutottumusten sekä istumisen vähentämisen avulla lisätä työikäisten ja juuri eläkkeelle siirtyneiden terveyttä ja hyvinvointia. KKI-ohjelman liikuntaneuvonta näkyy liikuntaneuvonnan koulutusyhteistyössä, SuomiMies seikkailee -kampanjan toimenpiteissä, Liikkujan Apteekki -konseptissa, liikuntaneuvontaan kohdistuvissa hankkeissa ja kehittämishankkeissa sekä KKI-materiaalituotannossa. KKI-ohjelma julkaisi 2014 Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -selvityksen, joka antoi yleiskuvan kuntien (156 kuntaa) järjestämän liikuntaneuvonnan nykytilasta. Selvityksessä ja siitä tehtyjen päätelmien perusteella on selkeä tarve liikunnan palveluketjun ja liikuntaneuvonnan kehittämiselle. Selvityksestä käy ilmi liikunnan palveluketjun puuttuminen tai keskeneräisyys, koordinoinnin hajanaisuus tai sen puuttuminen sekä yhteisesti sovittujen käytänteiden puute. KKI-ohjelmalle luonteenomaista on luoda yhdessä laajan verkoston kanssa matalan kynnyksen toimintatapoja ja kohdentaa toimia sellaisiin kohderyhmiin, joiden liikuttamisesta on syytä olla eniten huolissaan, ja joiden osalta kehittämistoimet ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Näitä kohderyhmiä ovat esimerkiksi syrjäytymisriskissä olevat, kuten työttömät ja mielenterveysongelmista kärsivät. Julkaisu on toiminut KKI-ohjelman liikuntaneuvonnan kehittämisen taustamateriaalina (ks. luku 13.9.1). Selvityksen perusteella kuntien terveys- ja liikuntatoimen työntekijät toivoivat työnsä tueksi esimerkkejä toimivista liikuntaneuvonnan käytännöistä, uusia materiaaleja sekä liikuntaneuvontakoulutusta. Valtakunnallisen liikunta- ja terveysalan verkoston osalta tavoitteena on yhtenäistää liikuntaneuvontaa, luoda yhteistyömalleja ja käytännön toimintatapoja liikunta- ja terveysneuvontatyöhön. Toimenpiteinä ovat KKI-ohjelman liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi 6.3.2 Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue 30 KKI-ohjelma järjesti vuonna 2014 yhdessä UKKinstituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen, jonka päämääränä oli KKI-PAINOPISTEALUEET 1) SuomiMies seikkailee 2) Toimintakykyä työelämään 3) Arkiliikunnan edistäminen 4) Liikunnan olosuhteet Fyysisesti huonokuntoisten miesten terveyden edistäminen. Liikuntapalveluketjun kehittäminen työterveyshuollossa ja rakenteiden luominen sen mahdollistamiseksi. Kannustaminen arkiaktiivisuuden lisäämiseen työ- ja asiointimatkoilla kävellen tai pyöräillen. Kävely- ja pyörätiet, lähi virkistysalueet ja lähiliikunta paikat tarjoavat mahdollisuuksia liikkumiseen. 5) Liikuntaneuvonta KKI:N KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET Viestintä ja materiaalit Verkostotyö Koulutus Taloudellinen tuki Tapahtumat/ Kampanjat Liikuntaneuvonta KKI-verkkosivut, raportit, liikunta neuvonnan esite ja työkirja, mainokset, lehtijutut Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue Liikuntaneuvontafoorumi Liikuntaneuvonnan alueellinen koulutus yhteistyössä UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa Yhteistyö Liikunnan aluejärjestöjen kanssa Liikuntaneuvontahankkeiden ohjaus Hanketuen suuntaaminen liikuntapalvelu ketjun luomiseen ja kehittämiseen sekä arki- ja työmatka liikunnan lisäämiseen SuomiMies seikkailee -kampanja Liikkujan Apteekki -konsepti Lääketieteen kandidaattien koulutus yhteistyössä Pfizerin kanssa. Kuvio 7. KKI-ohjelman käytännön toimenpiteet liikuntaneuvonnan osalta. vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon palveluketjua. Koulutuskiertue oli toinen osa vuonna 2013 alkaneesta kiertueesta. Koulutuksia järjestettiin seitsemällä paikkakunnalla. Koulutuspäivillä teemoja olivat liikuntaneuvonnan toimivuus ja palveluketjut, motivoiva vuorovaikutus ja liikunnan puheeksi ottaminen, ravitsemus osana liikuntaneuvontaa sekä liikuntaneuvonnan hyvät käytännöt. Koulutuspäivään sisältyi keskustelu paikallisista liikuntaneuvonnan jatkotoimenpiteistä. Koulutuspäivien luennoitsijat olivat terveydenhuollon maisteri, ravitsemusterapeutti Anette Palssa, ravintoasian tuntija Patrik Borg, UKK-instituutin tutkija Erja Toro painen ja KKI-ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. Koulutuskiertueen aikataulu 2014 Ke 26.3. Joensuu Ma 31.3. Turku Ti 1.4. Pori Ke 2.4. Seinäjoki To 3.4. Kokkola Ke 9.4. Kuopio To 10.4. Jyväskylä Liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen päällimmäisenä tavoitteena oli avata keskustelu liikunta- ja elintapaneuvonnasta ja herättää kiinnostus asiaan. Kiertue oli KKIohjelman ensimmäinen valtakunnallinen liikuntaneuvonnan toimenpide, joka saa jatkoa seuraavina vuosina monipuolisten koulutusten muodossa. Koulutuspäivien yhteyteen rakennettiin näyttelyosasto, jossa mukana olivat Liikunnan aluejärjestö, lähikuntien liikunta- ja terveystoimet, valtakunnallisia järjestöjä ja -hankkeita, paikallisyhdistyksiä, yksityisiä liikunta-alan yrityksiä ja Liikkujan Apteekkeja. 31 24 % perusterveydenhuolto 14 % liikuntatoimi 5 % yksityinen liikunta- tai terveysala Liikunta neuvontakiertueen osallistujat 2014 7 % järjestö 704 henkilöä 4 % apteekki 5 % seura ja yhdistys 2 % yksityinen työterveys 6 % oppilaitos, opettaja 28 % liikunta- ja terveysalan opiskelija 2 % erikoissairaanhoito 3 % muu Kuvio 8. Liikuntaneuvontakiertueen osallistujat 2014. Koulutusten markkinointi toteutettiin yhteistyökumppanien kanssa mahdollisimman kattavaksi seuraavan listauksen mukaan: Kaiken kaikkiaan vuosien 2013–2014 kiertue keräsi yhteensä lähes 1 300 osallistujaa monipuolisesti terveys- ja liikunta-alan eri sektoreilta. KKI-ohjelma: valtakunnalliset järjestöt (liikunnan yhdys henkilöt, aluekoordinaattorit) ja niiden paikallisyhdistykset, kuntoutuslaitosten verkosto, KKI-hankkeet, Lii kunnan tutkimuslaitokset, yliopistot, urheiluopistot, Apteekkariliiton jäsenapteekit, Liikkujan Apteekki -verkosto, alueelliset työterveysyksiköt, kansalaisopistot. Lisäksi KKI tiedotti koulutuskiertueesta verkkosivuilla, Kipinätlehdessä, valtakunnallisten järjestöjen lehdissä, KKI:n Isossa Postissa sekä useissa tapahtumissa ja messuilla. Palaute koulutuksesta oli positiivinen, osallistujat kokivat saaneensa monipuolista tietoa ja ideoita käytännön liikuntaneuvonnan toteuttamiseen, asiakkaiden motivointiin ja parempaan huomiointiin, ravitsemusneuvontaan sekä eri tahojen yhteistyön lisäämiseen. UKK-instituutti: Suomen terveyttä edistävä sairaala (STES) -verkosto, sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt, työterveyshuolto, diabetes-hankkeiden yhdyshenkilöt, eri kaupunkien terveyttä edistävien toimintojen vastuuhenkilöt. Koulutuksen kehittämistoiveina esitettiin konkreettisten liikuntaneuvontakäytänteiden sekä onnistuneiden ja epäonnistuneiden liikuntaneuvontatilanteiden esilletuomista. Lisäksi toivottiin enemmän aikaa keskustelulle, kysymyksille ja kommenteille sekä vapaalle verkostoitumiselle. Liikunnan aluejärjestöt: kuntien liikuntatoimi, paikalliset oppilaitokset (AMK:t, ammatti-instituutit), urheiluseurat ja omat paikallisverkostot. Jatkotoimenpiteinä osallistujat toivoivat saavansa muun muassa tietoa 1) toimivista liikunnan palveluketju- ja liikuntaneuvontakäytännöistä, 2) materiaalia liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta sekä tiiviitä, innostavia ja monipuolisia oppaita asiakkaille jaettavaksi, 3) koulutusta ja 4) resursseja liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen (kuvio 9). Kevään 2014 koulutuspäiviin osallistui yhteensä 704 henkilöä eri sektoreilta. Mukana oli osallistujia muun muassa perusterveydenhuollosta, liikuntasektorilta, järjestöistä ja apteekeista. Myös terveys- ja liikunta-alan opiskelijoiden määrä oli huomattava (kuvio 8). Koulutuspäivien käytännön järjestelyistä vastasivat Liikunnan aluejärjestöt yhdessä KKI-ohjelman kanssa. Käytännön toimintatavat sovittiin paikkakuntakohtaisesti hyödyntäen aluejärjestön kokemusta tapahtumien järjestämisessä. 32 12 % Resursseja 5 % Perustietoa liikunnan merkityksestä 10 % Tietoa ravitsemuksesta 11 % Koulutusta Koulutuskiertueen (2014) osallistujien toiveet 271 henkilöä 16 % Esimerkkejä toimivista käytännöistä 10 % Tukea asiakaslähtöiseen vuorovaikutukseen 4 % Henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta 12 % Materiaalia liikuntaneuvojalle 9 % Materiaalia asiakkaalle 4 % Perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämiseen 10 % Tietoa liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta 2 % Jotain muuta Kuvio 9. Koulutuskiertueen (2014) osallistujien toiveet liikuntaneuvonnan kehittämisen tueksi. Liikunnan aluejärjestöt toimivat alueellisten liikunnan palveluketjun ja liikuntaneuvonnan jatkotoimenpiteiden moottoreina. Aluejärjestöt toimivat muun muassa verkoston koollekutsujina, levittävät toimivia käytäntöjä ja ohjaavat KKI-tuen hakemiseen ja hyödyntämiseen. 6.3.3 Hankkeet KKI-ohjelma tuki vuonna 2014 uusia käynnistyviä ja käynnissä olevia liikuntaneuvontahankkeita. Taloudellista tukea suunnattiin erityisesti liikuntapalveluketjun luomiseen ja kehittämiseen sekä liikuntaneuvonnan prosessin kehittämiseen. Kehittämishankkeiden ohjausryhmissä on KKI-ohjelman edustus. KKI:n edustaja mentoroi hankkeita ja toimii säännöllisessä yhteistyössä hankkeen työntekijän kanssa. Liikuntaneuvonta ja liikunnan puheeksi ottaminen osana kuntien liikuntapalveluketjua on yksi KKI-hanketuen painopistealue. KKI-ohjelman tukemia liikuntaneuvonnan kehittämishankkeita oli käynnissä kymmenen vuonna 2014. Kehittämishankkeissa käynnistetään ja kehitetään liikuntaneuvontaan toimivia malleja useamman vuoden kehittämisprosessissa yhdessä eri sektoreiden välisenä yhteistyönä. Kuntien liikuntaneuvontaan suunnattuja uusia käynnistyviä hankkeita tukevat jatkossa maakunnalliset aluehallintovirastot (AVIt), ja hankkeiden seuranta toteutetaan KKI-ohjelman toimesta. Liikuntaneuvonnan kehittämishankkeet, keskimääräinen tukisumma 28 000 euroa/hanke: ·· Espoon kaupunki, henkilöstöyksikkö/ Liikuntapalvelut. Liikahdus-hanke. ·· Helsingin kaupunki, liikuntavirasto. Aktiivix-hanke ·· Helsingin kaupunki, liikuntavirasto. Terveysliikunnan palveluketjumalli, 17–21-vuotiaat nuoret miehet, Jump in. ·· Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut. Lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke. ·· Kuopion kaupunki, työnantajapalvelut. KKIKuopiossa. ·· Kuopion kaupunki, hyvinvoinnin edistämisen palvelualue. Menox-hanke. ·· Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Alueellinen liikuntapalveluketjuhanke, Lipake. ·· Turun kaupunki, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Liikunnan Liikennevalot Turussa. ·· Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry. Liikuntaneuvontapolku. ·· Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Pidä itsestäsi huolta. 6.3.4 Koulutustuki KKI-ohjelman koulutustukea suunnattiin liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Tukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joissa liikunta- ja elintapaneuvontaa ollaan luomassa tai sitä halutaan kehittää 33 laadullisesti. Koulutustukea voivat hakea myös ammattilaiset oman liikuntaneuvontatyönsä kehittämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää liikuntaneuvontatietoutta ja -periaatteita sekä perehtyä liikuntaneuvonnan prosessiin ja yhteistyöhön. 6.3.5 SuomiMies seikkailee -kampanjan toimenpiteet Vuoden 2014 SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella oli mahdollisuus saada liikunta- ja ravitsemusneuvontaa kuntien liikunta- ja terveystoimen toimesta. Rekkakiertuetapahtuma tuki kuntien ja Liikunnan aluejärjestöjen yhteistyön käynnistymistä ja syventymistä liikuntaneuvonnan osalta. Tapahtumissa toteutettiin KKI:n toimesta kuntien viranhaltijoille haastattelu, jossa selvitettiin liikuntaneuvonnan toteutumista kunnissa. Haastatteluaineistoa on käytetty suunnitellessa KKIohjelman liikuntaneuvonnan toimenpiteitä. 6.3.6 Liikkujan Apteekki -toimenpiteet Liikkujan Apteekki -konsepti laajeni ja monipuolistui vuonna 2014. Liikkujan Apteekki on nyt osa Apteekkari liiton jäsenapteekkien asiantuntijapalvelua. Liikkujan Apteekki -konsepti edistää asiakkaiden fyysistä arkea ottamalla liikunnan puheeksi sekä käynnistämällä ja lisäämällä yhteistyötä monipuolisesti paikallisten toimijatahojen välillä ja synnyttämällä pysyviä toimintamuotoja eri toimijoiden kesken. Kahdella paikkakunnalla, Turussa ja Porissa, järjestettiin alueellinen vaikuttajatapaaminen terveys- ja liikuntaalan päättäjille ja toimijoille. Seuraavien vuosien aikana vastaavat tapahtumat toteutetaan kaikissa maakunnissa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Liikkujan Apteekki – terveysliikuntaa apteekkeihin -koulutusten ja verkostotapaamisten osalta. Liikuntaneuvonnan jatkotoimenpiteiden suunnittelua maakunnittain jatkettiin. 6.3.8 Liikuntaneuvonnan foorumit KKI:n koordinoima Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi on kokoontunut kaksi vuotta. Työryhmä koostuu terveys- ja liikunta-alan johtamisen, tutkimuksen ja käytännön ammattilaisista julkiselta sektorilta ja kansalaisjärjestöistä. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan foorumin tavoitteena on kehittää terveydenhuollon elintapamuutoksiin tähtäävää liikuntaneuvontaa, selkeyttää terveydenhuollon ja liikuntatoimen roolijakoa ja liikuntaneuvonnan edellytyksiä. Foorumin päämääränä on määritellä liikuntaneuvonnan yhtenäiset käytännöt. Toimintavuoden aikana foorumi levitti hyviä käytäntöjä, arvioi liikuntaneuvonnan määritelmää ja olemassa olevien liikunnan palveluketjujen toimivuutta. Kokoonpano Minna Aittasalo, erikoistutkija, dosentti, UKK-instituutti Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija, Suomen Sydänliitto Minna Kaarisalo, ylilääkäri, Turun kaupunki, hyvinvointiala Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, KKI-ohjelma Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, dosentti, KKI-ohjelma Liikkujan Apteekkien ammattilaisten koulutukset jatkuivat toimintavuonna ja apteekkeja kannustettiin tiiviimpään yhteistyöhön paikallisten liikunta- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 35 uutta apteekkia lähti mukaan Liikkujan Apteekki -toimintaan. Ensimmäisen valtakunnallisen Liikkujan Apteekki -kehittämispäivän suunnittelu käynnistyi 2014. Risto Kuronen, hankeylilääkäri, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Minna Lainio-Peltola, liikuntapalvelupäällikkö, Turun kaupunki, vapaa-aikatoimiala, liikuntapalvelukeskus Jukka Leivo, rehtori, Vierumäki, Suomen Urheiluopisto Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori, KKI-ohjelma Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori, Oulun kaupunki, liikuntapalvelut Annele Urtamo, suunnittelija, Voimaa vanhuuteen -ohjelma 6.3.7 Yhteistyö Liikunnan aluejärjestöjen kanssa Yhteistyötä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa tehtiin toimintavuonna liikuntaneuvonnan käynnistämisen ja toimenpiteiden osalta. Yhteistyötä tehtiin erityisesti koulutuskiertueen suunnittelun ja järjestelyjen osalta. Osa Liikunnan aluejärjestöistä käynnisti, liikuntaneuvontakoulutusten jälkeen, kuntien kanssa suunnittelun liikunnan palveluketjun luomiseksi ja hankeyhteistyöstä. 34 Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumin tavoitteena on liikuntaneuvonnan käytäntöjen kehittäminen ja neuvonnan prosessien toimivuuden arviointi sekä monipuolisten työkalujen kehittäminen ammattilaisten avuksi. Osallistujat tuovat kentältä tarpeita ja kokemuksia, jotka tukevat yhtenäisten ja toimivien käytäntöjen löytämistä. Työryhmään osallistuu laajasti kuntien liikuntaneu- vontaa suunnittelevia tahoja sekä elintapa- ja liikuntaneuvojia. Foorumitapaamisia oli vuonna 2014 neljä kertaa. Toimintavuoden aikana foorumi suunnitteli ja työsti liikuntaneuvonnan työkirjan sisältöä sekä levitti liikuntaneuvonnan toimivia käytäntöjä ja työkaluja. Kokoonpano Sirkku Hiljanen-Coutts, Jyväskylän liikuntapalvelut Saila Hänninen, Helsingin liikuntavirasto Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Petra Korhonen, Kuopion kaupunki, hyvinvointitoimiala Kaisa Laine, Helsingin liikuntavirasto Tanja Lujanen, Espoon liikuntapalvelut 6.3.10 Tukimateriaali liikuntaneuvonnan kehittämiseen KKI-ohjelma julkaisi Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -selvityksen sekä liikuntamateriaalia tukemaan liikuntaneuvonnan kehittämistä (ks. luku 13). Materiaali helpottaa liikunnan puheeksi ottamista ja asiakkaan motivoimista. Vuonna 2014 aloitettiin liikuntaneuvontaesitteen suunnittelutyö sekä käynnistettiin liikuntaneuvojan työkirjan kirjoittaminen. Lisäksi toimintavuoden lopulla käynnistyi toimivia liikuntaneuvontamalleja esittelevän Laatua liikuntaneuvontaan -raportin sisällön suunnittelu. Miia Malvela,KKI-ohjelma Jaana Niskanen, Kuopion kaupunki, hyvinvointitoimiala Eve Nykänen, Lappeenrannan liikuntatoimi 6.3.11 Liikuntaneuvonnan jatkotoimenpiteet Merja Palkama, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Kirsi Pelo-Arkko, Jyväskylän liikuntapalvelut Sirpa Pöllänen, Lappeenrannan liikuntatoimi Aija Rautio, Lappeenrannan liikuntatoimi Pasi Räsänen, Kuopion kaupunki, hyvinvointitoimiala Anna Seppänen, Espoon liikuntapalvelut Hannu Suominen, Helsingin liikuntavirasto Mikaela Vuoristo, Turun kaupunki, terveyden edistämisen KKI-ohjelma käynnisti vuonna 2014 maakunnallisten liikuntaneuvontakoulutusten suunnittelun. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Koulutukset ovat jatkoa vuoden 2013–2014 liikuntaneuvontakiertueelle. Koulutuksia järjestetään sekä liikunnan palveluketjun että liikuntaneuvonnan teemoilla. yksikkö 6.3.9 Tapahtumat ja messut KKI-ohjelman liikuntaneuvontatoimenpiteet olivat esillä Amsterdamissa ECSS-kongressissa, Joensuun KKIKatselmuksessa, SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella, Farmasian Päivillä, Erityisliikunnan Päivillä, UKKinstituutin Terveysliikuntapäivillä, SOSTE-risteilyllä, Työterveyspäivillä, Apteekkariliiton, Proviisoriliiton ja Pharmasian oppimiskeskuksen koulutustilaisuuksissa sekä muissa koulutus- ja hanke- ja verkostotapaamisissa (ks. luvut 4.3 ja 11). Lisäksi KKI:n liikuntaneuvonnan toimenpiteitä esiteltiin mm. urheiluopistojen henkilökunnalle ja järjestöille. Lisäksi toimintavuonna valmisteltiin yhteistyössä UKKinstituutin kanssa maakunnallisia vaikuttajatapaamisia. Tavoitteena on toteuttaa liikuntaneuvontapaaminen tai -seminaari tulevina vuosina jokaisessa sairaanhoitopiirissä. KKI-ohjelma ja Suomen Terveydenhoitajaliitto käynnistivät vuonna 2014 yhteistyön liittyen terveydenhoitajien liikunnan puheeksi ottamisen koulutuksiin. Koulutukset toteutetaan vuosina 2015–2016 kaikissa maakunnissa. Yhteistyökumppaneina toimivat Terveydenhoitajaliitto, alueelliset terveydenhoitajayhdistykset ja Liikunnan aluejärjestöt. 35 36 7 Toimintakykyä työelämään Toimintakykyä työelämään on KKI-ohjelman kokonaisuus ja painopistealue, jolla edistetään fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä tukevien mallien kehittämistä ja levittämistä työelämän toimintakulttuurissa ja työyhteisöissä. Toimintakykyä työelämään -kokonaisuus nojaa vahvasti työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, joka on laadittu laajassa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Strategian tavoite on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Strategian toteutuksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Työelämä 2020 -hanke, joka kokoaa eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä yhteen, jotta työpaikat löytäisivät entistä helpommin tukea. 7.1 Tavoitteet ja kohderyhmä Toimintakykyä työelämään kohderyhmänä ovat 1. terveytensä kannalta liian vähän liikkuva työikäinen väestö sekä 2. työyhteisöt ja työelämätoimijat. Toimintakykyä työelämään tavoitteena on liikunnan aseman vahvistaminen työyhteisöjen hyvinvointistrategioissa, toimintakulttuurissa ja osana työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Tavoitteena on tukea ja edistää työyhteisöjen erilaisia hyvinvointiohjelmia ja levittää toimintamalleja, joissa korostetaan terveellisten elämäntapojen, erityisesti liikkumisen ja ruokailutottumusten merkitystä työhyvinvoinnille. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisesti koordinoima Terveyttä ja hyvinvointi edistävän liikunnan (TEHYLI) -ohjausryhmä on laatinut hallitusohjelman pohjalta terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset. Näissä linjauksissa on nostettu esille muun muassa arjen istumisen ja liikkumattomuuden vähentäminen elämänkulussa. Tämä tarkoittaa toimintakulttuurin liikunnallistamista myös työelämässä. (Ks. luku 3.) Yksilön näkökulmasta tavoitteena on lisätä eri työntekijäryhmien tietotaitoa ja ymmärrystä fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten elintapojen merkityksestä hyvinvointiin sekä työ- ja toimintakykyyn. Tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilöstöä arkiseen liikkumiseen, työmatkaliikkumiseen ja/tai omatoimisen liikunnan/ työyhteisöliikunnan harrastamiseen sekä terveellisiin elintapoihin. Tavoitteena on saada aikaan pysyvä motivaatio liikunnalliseen elämäntapaan. Myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työterveyshuoltoryhmän ehdotuksissa painottuvat niin ikään työkyvyttömyyden ehkäisy ja työterveyshuollon rooli työurien pidentämisessä. Työkyvyttömyyden syiden torjuntaan ja toimintakyvyn edistämiseen tulee kiinnittää huomiota läpi koko työuran. Työelämäryhmän ehdotusten mukaan työterveyshuollon tavoitteet ja sisältö on suunnattava siten, että työn terveysvaarojen torjunnan rinnalle nostetaan nykyistä huomattavasti vahvemmin työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen. Työelämä 2020 -hankkeessa KKI on yksi hankkeen toimijoista ja toteuttaa erityisesti neljää yhteistyölupausta työhyvinvoinnin edistämisessä (terveys & työkyky -tuottavuuden osatekijät). Yhteistyölupaukset ovat: 1. fyysistä aktiivisuutta edistävien toimintamallien levittäminen yhteistyössä työikäistä väestöä tavoittavien organisaatioiden kanssa, 2. yhteistyö toimialaliittojen kanssa yksilön hyvinvoinnin ja/tai työyhteisön hyvinvointiohjelmien edistämiseksi, 3. työmatkaliikunnan lisääminen sekä 4. Liikunnan aluejärjestöjen rooli ELY-keskusten alueverkostojen työryhmissä. 37 7.2 Käytännön toimenpiteet 7.2.1 Hanketuki KKI-hanketuen yhtenä painopistealueena on työyhteisöjen terveyttä ja liikuntaa tukevat mallit. Hanketuella halutaan kannustaa työyhteisöjä huomioimaan liikunnan ja terveellisten elintapojen merkitys työkykyyn ja työhyvinvointiin. Vuoden aikaan hanketukea haki yhteensä 38 työyhteisöä. Tukea myönnettiin kymmenelle hankkeelle. Keskimääräinen tukisumma oli reilu 3 000 euroa/hanke. 7.2.2 Kehittämishankkeet Vuoden 2014 aikana KKI:n tukemia työyhteisöihin suuntautuvia kehittämishankkeita oli kuusi. Keskimääräinen tukisumma oli noin 24 000 euroa/hanke. • Espoon kaupunki, konsernijohto, henkilöstöyksikkö, Liikahdus – Elämäntapa (KKI yhdyshenkilö Sari Kivimäki) • Helsingin kaupunki, Kilsat kasaan – työmatkaliikkumishanke (Liisamaria Kinnunen) • HUS-Ravioli & Desico, HUS:n toimintakykyä työelämään KKI-hanke 2014 (Niina Valkama) • Kaunialan Sairaala Oy, Kauniala Kunnon Iskuun (Tanja Onatsu) • Metallityöväen liitto (Metalliliitto) KKI-ohjelma oli mukana Metalliliiton luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille järjestämässä koulutustilaisuudessa, joka järjestettiin Metalliliiton koulutuskeskuksessa Murikassa 27.5. KKI vastasi yhden työpajan sisällöstä tuomalla tapahtumaan SuomiMiehen/-neidon kuntotestit ja testipalautteen. Kaikki 90 osallistujaa kävi testeissä ja osallistui palauteluennolle. Metalliliiton kanssa tehtiin viestinnällistä yhteistyötä SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen markkinoinnissa. Teknologiateollisuus/Hyvä työ pidempi työura -hanke Hyvä työ, pidempi työura -hanke (2010–2015) on Teknologiateollisuuden koordinoima hanke, jossa ovat mukana Teknologiateollisuus, Metallityöväenliitto, Ylemmät toimihenkilöt, Ammattiliitto Pro ja Insinööri liitto. Hankkeessa on mukana lähes 100 yritystä. KKI oli mukana hankkeen järjestämässä seminaarissa 26.8. Hel singissä. Hankkeen kanssa tehtiin viestinnällistä yhteistyötä SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen markkinoinnissa. Satakunnan sairaanhoitopiiri, Henkilöstöliikunnan kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosille 2014–2016 (Niina Valkama) • JHL/Kunteko Vuoden aikana käynnistettiin yhteistyö Julkisten ja Hyvin vointialojen liiton kanssa (JHL). JHL on mukana laajassa KunTeko-hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat kuntien työntekijät. Todettiin, että KKI:n ja JHL:n yhteistyö olisi hyvä olla osa KunTeko-hanketta. Konkreettinen yhteistyö alkaa vuoden 2015 aikana. Turun kaupunki, ympäristöala, Liikettä työmatkaan! Työmatkaliikunnan edistämishanke 2013–2014 (hanke päättyi syksyllä 2014) (Liisamaria Kinnunen) Kehittämishankkeiden toimijoille järjestettiin verkostotapaaminen 5.11.2014 Helsingissä. Tapaamisessa oli mukana edustaja kaikista toiminnassa olevista hankkeista. Verkostotapaamisen päätteeksi ryhmä osallistui myös KKI-ohjelman 20-vuotisjuhlaseminaariin. Terveydenhoitajaliitto KKI ja Terveydenhoitajaliitto ovat sopineet koulutus yhteistyöstä vuosille 2014–2017. Koulutukset järjestään yhteistyössä Terveydenhoitajaliiton alueyhdistysten, Liikun nan aluejärjestön ja KKI-ohjelman kanssa (ks. luku 6.3.11). Työterveyshoitajaliitto Vuoden aikana käytiin keskusteluja KKI:n ja Työterveys hoitajaliiton mahdollisesta yhteistyötä tulevaisuudessa. Sovittiin, että lähdetään liikkeelle yhteistyöllä, joka liittyy Työterveyshoitajien valtakunnallisten luentopäiviin marraskuussa 2015. KKI on mukana päivien luento-ohjelmassa ja näytteilleasettajana. 7.2.3 Yhteistyö toimialaliittojen kanssa Apteekkariliitto KKI-ohjelman ja Apteekkariliiton yhteistyö jatkui tiiviinä Liikkujan Apteekki -konseptin puitteissa. Liikkujan Apteekeissa palveluita tarjotaan asiakkaille, mutta yhä useimmissa apteekeissa tavoitteena on myös apteekin oman henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. 38 7.2.4 Yhteistyö muiden työelämätoimijoiden kanssa Työelämä 2020 -hanke Hankkeen KKI-toimenpiteiden arviointikeskustelu oli 6.8.2014 työ- ja elinkeinoministeriössä (hankejohtaja Margita Klemetti – ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen). Syksyllä käytiin myös ensimmäiset keskustelut työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tulosta KKI-ohjelman taustaministeriöksi aiesopimuskaudelle 2015–2019. Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan Liikunta ry ja KKIohjelma) • Pohjois-Savon alueverkosto, 17.6.2014 Kuopio (PohjoisSavon ELY-keskus, Pohjois-Savon Liikunta ry ja KKI- KKI-ohjelma oli mukana HENRY-foorumissa Työelämä 2020 -hankkeen osastolla 4.11.2014. HENRY-foorumi on henkilöstöjohdolle ja -kehittämisen ammattilaisille suunnattu vuosittainen koulutustapahtuma, jonka järjestää Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry. ohjelma) • Keski-Suomen alueverkosto, 18.6.2014 Jyväskylä (KeskiSuomen ELY-keskus, Keski-Suomen Liikunta ry ja KKIohjelma). • Varsinais-Suomen alueverkosto, 12.8.2014 Turku (Varsinais-Suomen ELY-keskus, Lounais-Suomen Liikunta Työelämä 2020 -hankkeen kanssa tehtiin viestinnällistä yhteistyötä sisältöjen jakamisessa. Lisäksi hanke esiteltiin Kipinät 1/2014 -lehdessä. ja Urheilu ry / Turku ja KKI-ohjelma) • keskus, Päijät-Hämeen Liikunta ry ja KKI-ohjelma). • Työturvallisuuskeskus Vuoden aikana käynnistettiin yhteistyö Työturvallisuus keskuksen (TTK) kanssa. KKI tuotti sisällön TTK:n Sykettä työhön -palveluun teemalla Fyysinen aktiivisuus ja työurat. Lisäksi KKI-ohjelma tuotti sisällön Sykettä työhön -palvelun maksuttomalle verkkoluennolle, jonka teemana oli istumisen vähentäminen. Sparraustunnin sisällön osalta yhteistyötä tehtiin Paavo Nurmi -keskuksen kanssa, jonka lääkäri Harri Helajärvi toimi verkkosparraustunnin asiantuntijana. Hämeen alueverkosto 30.9.2014 Lahti (Hämeen ELYLapin alueverkosto Rovaniemi 2.10.2014 (Lapin ELYkeskus, AVI, Lapin Liikunta ry ja KKI-ohjelma) • Pohjois-Pohjanmaan alueverkosto 29.10.2014 Oulu (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry ja KKI-ohjelma) • Kainuun ELY-keskus 30.10.2014 Kajaani (Kainuun ELYkeskus, Kainuun Liikunta ry ja KKI-ohjelma) • Pohjanmaan ELY-keskus 24.11.2014 Kokkola (Pohjanmaan ELY-keskus, Keski-Pohjanmaan Liikunta ry ja KKI-ohjelma) Tapaamiset jatkuvat vuonna 2015 • Satakunnan alueverkosto (Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu/Pori) 7.2.5 Yhteistyö Liikunnan aluejärjestöjen kanssa • KKI:n Työelämä 2020 -hankkeelle tekemistään lupauksista neljäs lupaus koskettaa erityisesti Liikunnan aluejärjestöjä. Tavoitteena on, että Liikunnan aluejärjestöt ovat jatkossa mukana Työelämä 2020 -hankkeen alueverkostojen toiminnassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työ käynnistettiin esittelemällä KKI:n yhteistyölupaukset Liikunnan aluejärjestöjen aluejohtajille KKI-Katselmuksessa 26.3.2014 Joensuussa. Tapaamisessa sovittiin raamit yhteistyön jatkolle ja aluekohtaisille tapaamisille Työelämä 2020 -alueverkoston (ELY-keskus), Liikunnan aluejärjestön ja KKI-ohjelman kesken. • Vuoden aikana käytiin seuraavat Työelämä 2020 -alueverkoston, Liikunnan aluejärjestön ja KKI-ohjelman tapaamiset: 7.2.6 Liike elämään -hanke Uudenmaan alueverkosto (Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry) • Etelä-Savon alueverkosto, 12.3.2014 Mikkeli (Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon Liikunta ry ja KKI-ohjelma) • Etelä-Pohjanmaan alueverkosto, 14.5.2014 Seinäjoki (Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry ja KKI-ohjelma) • Pohjois-Karjalan alueverkosto, 5.6.2014 Joensuu. (Pohjois- Kaakkois-Suomen alueverkosto (Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Kymenlaakson Liikunta ry) Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikunnan kehittäjille järjestettiin KKI:n Toimintakykyä työelämään -toimenpiteisiin liittyen kaksi koulutusta. • Liikkumisen ohjaus, 26.3.2014 Joensuu, Liisamaria Kinnunen • Strateginen työhyvinvointi, 11.12.2014 Jyväskylä, Elisa Venäläinen Valo ry:n koordinoiman Liike elämään -hankkeen tavoitteena on henkilöstöliikunnan hyvin käytäntöjen levittäminen. Kohderyhmänä ovat pk-yritykset ja pilottivaihe kestää 2013–2015. KKI on mukana ohjausryhmässä (ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen ja ohjelmakoordinaattori Niina Valkama). Pilottivaiheeseen liittyy myös seurantatutkimus, jonka toteutuksesta vastaavat UKK-instituutti ja Työterveyslaitos. 39 7.3 Liikkeellä voimaa vuosiin Ikäinstituutin toteuttama Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä sai vuonna 2012 Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän ehdotuksesta laadittavakseen kansallisen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman. Liikkeellä voimaa vuosiin – ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaan. Toimenpideohjelman kohderyhmä on jaettu 60+ eläkkeelle siirtyviin, 75+ itsenäisesti asuviin, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä oleviin. Toimenpideohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden, eläkeläis-, kansanterveys-, vanhus- ja liikuntajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on rakentaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa laajempi kokonaisuus, jossa on useampia toteuttajia. Mukaan toimintaan kannustetaan kaikkia kohderyhmän parissa toimivia yhteisöjä, järjestöjä, yrityksiä ja muita organisaatioita. KKI-ohjelma on aktiivisena toimijana mukana Ikäihmis ten liikunnan toimenpideohjelman toteuttamisessa 60+ kohderyhmälle. KKI-ohjelman kohderyhmänä toimenpideohjelman toteuttamisessa on eläkkeelle siirtyvä sekä juuri eläkkeelle siirtynyt työväestö. Ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen toimii jäsenenä Ikäihmisten liikunnan ohjausryhmässä sekä toisena puheenjohtajana 60+ kohde- 40 ryhmän toimintoja pohtivassa työryhmässä. Viestintä päällikkö Katri Siivonen on jäsen toimenpideohjelman viestintäryhmässä. Vuonna 2014 toimenpideohjelmassa toteutettiin Liik keellä voimaa vuosiin -seminaarikiertue päättäjille, luottamushenkilöille ja kaikille ikäihmisten parissa työskenteleville. Ohjelmajohtaja Komulainen toimi yhden seminaarin puheenjohtajana ja veti 60+ työpajaa. Mukana toimenpideohjelman verkostossa on myös kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. Viestintäryhmä ideoi toimenpideohjelman verkkosivuja, seminaarikiertueen viestintäsuunnitelmaa ja verkoston hyödyntämistä. Lisäksi suunniteltiin vuoden 2015 vertaisohjaajakampanjaan ja viestintäsuunnitelmaa. 7.4 Porraspäivät Porraspäivät on työyhteisöille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on herätellä pieniin, jokapäiväisiin valintoihin oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Kampanjaviikkoa vietetään vuosittain marraskuussa. Vuonna 2014 se oli 3.–7. marraskuuta. Porraspäiviä on vietetty vuodesta 2008 lähtien. Kampan jaa on toteuttanut aiemmin Pfizerin Maailman tervein kansa 2015 -hanke. Kampanja siirtyi vuonna 2014 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman vetämäksi ennakoiden Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen loppumista. Maailman tervein kansa 2015 -hanke on mukana kampanjassa vuoteen 2015 saakka. tiin kesäkuussa 2014. Verkkosivut julkaistiin 30.9.2014 osoitteessa porraspaivat.fi. Keskustelut Pfizerin kanssa kampanjan toteutuksen siirtymisestä Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalle aloitettiin maaliskuussa 2014. Keskusteluissa sovittiin, että KKIohjelma ottaa vastuulleen jo vuoden 2014 Porraspäivien toteutuksen. Silloinen kampanjan visuaalinen ilme noudatteli Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen visuaalista ilmettä, joten se päätettiin uudistaa sekä toteuttaa kampanjalle omat verkkosivut. Kampanjaan ilmoittautuminen tapahtui verkkosivuilla olevalla ilmoittautumislomakkeella. Verkkosivuilla oli ladattavissa maksutta kaikki kampanjan materiaali, kuten julisteet ja kannustetekstit portaisiin. Visuaalisen ilmeen suunnittelu kilpailutettiin toukokuussa 2014 ja toteuttajaksi valittiin Kotisaari Graphic Management Oy, joka suunnitteli lisäksi kampanjan materiaalit. Myös verkkosivujen toteutuksesta pyydettiin tarjoukset toukokuussa 2014 ja verkkosivujen toteuttajaksi valittiin MediaCabinet Oy. Kampanjan visuaalinen ilme valmistui ja kampanjasivuston suunnittelu aloitet- Smartum Oy toimi Porraspäivien keskeisenä viestinnällisenä kumppanina. Heidän kauttaan tieto kampanjasta levisi yli 20 000 työyhteisöön uutiskirjeiden ja esitteiden välityksellä. Vuonna 2014 Porraspäiviin tuli yhteensä 615 ilmoittautumista, joista 284 ilmoitti työyhteisönsä mukaan kampanjaan ja loput osallistuivat kampanjaan yksityishenkilönä. Lisätietoja kampanjan viestinnästä ja markkinoinnista luvussa 13. 41 42 8 SuomiMies seikkailee SuomiMies seikkailee -kampanjan päämääränä on luoda pysyvää toimintakulttuuria työikäisten terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien miesten aktivoimiseksi. Tavoitteena on herättää miesten kiinnostus omaa liikkumista ja omaa hyvinvointia kohtaan sekä parantaa työssä jaksamista. SuomiMies seikkailee -kampanjan kantavana ideologiana on huumori, rento ote elintapamuutoksiin, matala kynnys liikunnan aloittamiseen sekä erilaisten mahdollisuuksien tarjoaminen. Panostaminen terveellisiin tottumuksiin on sanoitettu seikkailuksi. Vuonna 2007 käynnistynyt kampanja on nostanut valtakunnallisesti esille miesten terveyden niin liikunta- ja terveysalan toimijoiden keskuudessa kuin yleisessä keskustelussakin. SuomiMies seikkailee -kampanja on edistänyt liikunnallista tasa-arvoa kohdentumalla miehille sekä huomioiden liian vähän liikkuvat miesten alaryhmät. SuomiMies seikkailee -kampanjan ideologiaan on kuulunut sen jatkuva eläminen ja kehittyminen. Esimerkiksi kehittämishankkeiden avulla on toimenpiteitä suunnattu vuodesta 2013 alkaen myös nuorille, 17–29-vuotiaille terveytensä kannalta liian vähän liikkuville miehille. Kampanja on kohdentunut myös liikunta- ja terveysalan toimijoille miehille suunnatun toiminnan lisäämiseksi. Tukena työssä on ollut valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden verkosto. Jyväskylän yliopiston terveystieteen tutkija Karoliina Kaasalainen on hyödyntänyt SuomiMies seikkailee -kampanjaa väitöskirjatyössään. Hänen mukaansa suomalaiset työikäiset miehet ovat terveystietoisia ja heistä noin 85 prosenttia tuntee liikuntasuositukset. Haasteena kuitenkin on, että tieto liikunnan terveysvaikutuksista ei siirry helposti käytäntöön. Huonokuntoiset miehet verrattuna hyväkuntoisiin pitävät omia liikuntataitojaan heikompina, heidän pystyvyyden arviot ovat alhaisempia samoin kuin omat arviot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi fyysisesti huonokuntoiset miehet saavat vähemmän sosiaalista tukea hyväkuntoisiin verrattuna. SuomiMies seikkailee -kampanjalla on haettu ratkaisuja miesten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Viestit, materiaalit, toiminta ja tyylilaji ovat olleet miesten suuntaan kannustavaa ja heidän omaa aktiivisuutta tukevaa. Toimintaa on luotu ja tuotu lähelle. Tiedon määrä on ollut rajattu. SuomiMies seikkailee on osoittautunut toimivaksi terveydenedistämiskampanjaksi, joka tavoittaa kohderyhmää, aktivoi toimijakenttää sekä kerää mediahuomioita. KKI-ohjelma on luonut edellytyksiä sekä toimintamalleja miehille kohdennettuun terveydenedistämistyöhön paikallistasolle: SuomiMies seikkailee -brändi, rekkakiertuetapahtumien hyödyntäminen terveysliikunnan edistämisessä, miehille suunnatut materiaalit ja kuntotestit sekä KKI-ohjelman jakama taloudellinen tuki ovat helpottaneet paikallisen toiminnan käynnistämistä. Ja toisinpäin, kampanjalle on tuonut ulottuvuutta viestin vieminen usean eri keinon, toimijan ja kanavan kautta. Mitattavia tuloksia on kertynyt rekkakiertueiden, Suomi Miehen kuntotestien ja hankkeiden myötä. Tunnetun SuomiMies-brändin avulla liikunnan puheeksiotto ja siten uusien avausten sekä yhteistyön käynnistäminen on tullut helpommaksi KKI-ohjelman sekä esimerkiksi Liikunnan aluejärjestöjen osalta. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien miesten aktivoiminen eli SuomiMies seikkailee -kampanja sai Rahaautomaattiyhdistyksen Ck-projektirahoitusta vuosina 2009–2014. Kampanja jatkuu rahoituksen päättymisen jälkeen, sillä fyysisesti huonokuntoiset miehet ovat KKIohjelman yksi painopistealue. Toimintamalleja ja teemaa viedään edelleen eteenpäin, mutta jatkossa SuomiMies seikkailee -kampanja on osana suurempaa työikäisille kohdennettua kokonaisuutta. 43 8.1 SuomiMiehen seikkailut vuonna 2014 Vuoden 2014 toimenpiteiden tavoitteena oli edelleen vahvistaa ja tehdä tutuksi paikallistasolla miesten liikunnallista aktivointia sekä tukea pysyvän toiminnan käynnistämistä. Merkittävimmät keinot olivat SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat 36 kunnassa sekä miehille kohdistuneet paikallis- ja kehittämishankkeet. 3. 4. 5. 6. liikuntatoiminnan sekä kuntien liikuntaneuvonnan kehittämiseksi. Hanketuki: paikallis- ja kehittämishankkeet. SuomiMies seikkailee -materiaalit, suomimies.fisivut sekä SuomiMiehen kuntotestit toimenpiteiden tukena. Valtakunnallinen yhteistyöverkosto kohderyhmän hyvinvoinnin edistämiseksi. SuomiMies seikkailee -kampanjan raportit ja tulokset malliksi terveydenedistämistyöhön. 8.1.1 Miesten aktivointi SuomiMies seikkailee -kampanjassa keinot miesten aktivoimiseksi ovat: 1. SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2014 2. Toiminta paikallishankkeissa sekä kehittämishankkeissa 3. SuomiMiehen kuntotestit 4. Kenttäkelpoisuus kuntoon -kouluttajakoulutukset 5. SuomiMies seikkailee -materiaalit 6. suomimies.fi-sivut ja blogit 7. Haastekampanja – Wanted SuomiMies elävänä seikkailuun 8.1.2 Valtakunnallisille ja paikallisille toimijoille SuomiMies seikkailee -kampanjassa keinot valtakunnallisten, paikallisten ja alueellisten liikunta- ja terveysalan toimijoille miehille suunnatun liikuntatoiminnan, kunnan liikuntaneuvonnan sekä yhteistyön edistämiseksi ovat: 1. Liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittäminen ja paikallistoimijoiden yhteistyö SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumien toteuttamiseksi. 2. Liikunnan aluejärjestöjen työ miehille suunnatun Viestinnän toimenpiteet on raportoitu viestinnän osiossa luvussa 13. 8.2 Hankkeet Miehille suunnattujen paikallis- ja kehittämishankkeiden määrä on kasvanut kampanjan edetessä (kuvio 10). Vuonna 2014 miehille suunnattuja hankkeita oli kaikkiaan 51 kpl. Hanketuki on suunnattu vuodesta 2010 alkaen muun muassa huonokuntoisten miesten liikunnalliseen aktivoimiseen sekä painonhallintamallien kehittämiseen ja levittämiseen. Huomioitavaa on, että aikuisten terveyttä edistävän liikunnan avustusten haku muuttui siten, että vuodesta 2014 alkaen kunnat ovat hakeneet taloudellista tukea aluehallintovirastosta KKI-ohjelman sijaan. Miehille suunnattuja paikallishankkeita oli vuonna 2014 yhteensä 46, joita tuettiin keskimäärin 2 400 eurolla/hanke. Paikallishankkeiden ohella taloudellista tukea myönnettiin useille kehittämishankkeille (ks. liite 2), joissa toteutetaan laajempia toimintamalleja oman organisaation sisällä sekä yhteistyötahojen kanssa. Kehittämishankkeet ovat keskeinen osa kampanjan toimintaa. Vuonna 2014 Kuvio 10. KKI-ohjelman rahoittamien miehille suunnattujen paikallis- ja kehittämishankkeiden lukumäärät vuosina 2005–2014. 44 7 13 21 24 27 30 50 46 54 51 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lisää miehille kohdennettua liikuntatarjontaa ja toimintaa Kuntien terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan kehittäminen Paikallisen yhteistyön lisääminen Miesten aktivointi liikkeelle Työyhteisöt: työkyvyn tukeminen Mediahuomio miesten terveyden edistämiseksi Ammatilliset oppilaitokset: nuorten miesten fyysisen kunnon merkitys Kuvio 11. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen tavoitteet 2013–2014. tuettuja kehittämishankkeita oli viisi ja näiden keskimääräinen tukisumma oli noin 20 000 euroa. Miehille kohdennetut kehittämishankkeet (tarkemmin liitteessä 2) vuonna 2014 olivat: • Liikkuva ammattiopisto, Etelä-Savon Liikunta ry • Jump in! Terveysliikunnan palveluketjumalli, 17–21-vuotiaat nuoret miehet, Helsingin kaupungin jäsenjärjestöjen testaajakoulutuksen saaneet henkilöt. Kouluttajakoulutuksia järjestettiin vuonna 2014 kolmessa koulutus- ja tukiyksikössä ja uusissa yksiköissä vuodesta 2015 eteenpäin. Varsinaiset Kenttäkelpoisuus kuntoon -maanpuolustuskurssit käynnistyivät 2015 alkaen. 8.4 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue liikuntavirasto • Liikuntaneuvontapolku, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry • Aktiiviverkko, Lapin Liikunta ry • Korpikansa seikkailee, Kainuun Liikunta ry 8.3 Kenttäkelpoisuus kuntoon -maanpuolustuskurssi KKI-ohjelma on laatinut yhteistyössä Maanpuolustus koulutusyhdistyksen kanssa SuomiMies seikkailee -kampanjaan kuuluvan Kenttäkelpoisuus kuntoon -maanpuolustuskurssin. Kurssi on tarkoitettu reserviläisille, joiden kenttäkelpoisuutta heikentävät puutteet fyysisessä kunnossa, painonhallinnassa ja ruokailutottumuksissa. Tavoitteena on antaa tietoa ja käytännön ohjeita osallistujien kenttäkelpoisuuden kehittämiseksi. Kurssi laadittiin osaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyk sen vakituista kurssitoimintaa, mutta kursseja ei juuri järjestetty. Vuonna 2014 käynnistettiin kouluttajakoulutukset (myös KKI-kehittämishanke), joiden avulla koulutetaan ensin kursseille vetäjät. Kouluttajina tulevat toimimaan Vuosina 2013–2014 toteuttu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue lasketaan yhdeksi suureksi rekkakiertueeksi. Kiertue vieraili kaikissa maakunnissa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, käsittäen kaikkiaan 73 SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumaa, joista vuoden 2014 puolella toteutettiin 36. Kiertue alkoi 15.4.2013 Helsingin Senaatintorin avaustapahtumalla ja päättyi 10.10.2014 Turussa Kupittaan palloiluhallissa järjestettyyn päätöstapahtumaan. Rekkakiertueen toimintamalli toteutettiin vuosina 2013– 2014 siten, että pysähdyskunnat ja Liikunnan aluejärjestöt olivat aiempaa enemmän vastuussa tapahtumien toteutuksesta ja henkilökunnasta. Rekkakiertue valjastettiin miesten aktivoinnin ohella liikuntaneuvonnan lisäämiseksi pysähdyskunnissa. Tavoitteena oli erityisesti 1) aktivoida miehiä liikkumaan ja kohentamaan ravintotottumuksiaan sekä 2) edistää kunnan terveysliikuntaa ja tukea liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Tavoitteet on esitetty kuviossa 11. Rekan sisälle oli rakennettu testiasema, jossa oli maksuttomat SuomiMiehen kuntotestit. Rekka parkkeerasi päiväksi tyypillisesti torille tai marketin pihaan. Rekan 45 ympärille rakentui Liikunnan aluejärjestön, kunnan ja paikallistoimijoiden voimin miehille suunnattu tapahtuma, jossa esiteltiin paikallista liikuntatarjontaa, tehtiin terveysmittauksia ja annettiin ravintotietoutta. Mukana oli myös paikkakuntakohtaisesti viihdettä, ruokatarjoilua tai markkinat. Jollakin paikkakunnilla tapahtumapaikaksi oli valittu liikuntahallin piha, joka ei osoittautunut kohderyhmän tavoittamisen kannalta yhtä toimivaksi ratkaisuksi kuin yleinen markkinapaikka. Tapahtumien kesto oli paikkakuntakohtaisesti 6–9 tuntia arkipäivisin klo 9–19 välillä. Mukana SuomiMies seikkailee -verkostossa olivat: Suo men Sydänliitto ja Sydänmerkki, Suomen Diabetes liitto, Hengitysliitto, Yksi elämä -hanke, Suomen Reumaliitto, Ruokatieto, Apteekkariliitto, Maan puolustuskoulutusyhdistys, Reserviläisurheiluliitto, Suomen Latu, Suunnistusliitto, Työterveyslaitoksen Nuori kuski osaa -hanke, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera, Polar Electro, MegaElektroniikka, TallinkSilja, Smartum, Metalliliitto, Pfizer /Maailman tervein kansa, Ilta-Sanomat, Saku ry, Marttaliitto ry, Suomen Golfliitto, Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry, Miessakit ry, Pyöräilykuntien verkosto ja Urheiluopistojen Yhdistys ry. 8.4.1 Yhteistyö KKI-ohjelma toteutti SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen sekä valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa. Verkosto on tärkeä niin toteutuksen kuin yleisen terveysliikuntatyönkin kannalta. KKI-ohjelma tapaa Liikunnan aluejärjestöjä sekä yhteistyökumppaneita säännöllisesti. Liikunnan aluejärjestöt ja kunnat Aluejärjestöt vastasivat tapahtumien paikallisesta toteuttamisesta yhdessä pysähdyskuntien sekä järjestöjen kanssa, kuten testaus- ja opastushenkilökunnasta, paikallisten liikunta- ja ravitsemusalan toimijoiden osallistumisesta tapahtumaan, paikallisesta markkinoinnista sekä kuntakohtaisesta elävöittämisestä. Rekkakiertuetapahtumilla pyrittiin edistämään kunnan omaa terveysliikuntatoimintaa ja liikuntaneuvontaa. Kolmessa kehittämishankkeessa toteutettiin alueellisia SuomiMies seikkailee -tapahtumia samoilla tavoitteilla, joilla KKI-ohjelman rekkakiertue liikkui. Vuosina 2013– 2014 kiersi Eikka-testibussi Aktiiviverkko-hankkeessa Lapissa ja Liikuntaneuvontapolku-hankkeessa PohjoisPohjanmaalla sekä Korpikansa seikkailee -kiertue vuonna 2014 Kainuussa. Kaikissa hankkeissa toiminta oli kohdennettu miehille. Hankkeiden tapahtumat järjestettiin paikallisen yhteistyön tuloksena kuntien terveysliikuntaverkostoa ja liikuntaneuvontaa kehittäen. Valtakunnallinen yhteistyöverkosto SuomiMies seikkailee -kampanjan verkostoon kuului lukuisa määrä valtakunnallisia liikunta- ja terveysjärjestöjä sekä kaupallisia tahoja, joiden oma työ ja osaamisalue tuki SuomiMies seikkailee -kampanjaa. Yhteistyö kohdistui suurelta osin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueeseen. 46 SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella KKI-ohjelma vastasi valtakunnallisista yhteistyökumppaneista, järjestelyistä, markkinoinnista sekä kalustosta. Rekka kiertueen markkinointi eteni myös yhteistyössä valtakunnallisen verkoston kanavien kautta. Esimerkiksi Smartum Oy välitti tietoa syksyllä 2014 uutiskirjeissään 20 000 työyhteisöön. Työikäisten miesten ohella markkinointi kohdentui myös ammattiin opiskeleville nuorille miehille sekä ammattioppilaitosten henkilökunnalle yhteistyössä Saku ry:n kanssa. Yhteistyöverkostoa osallistui omilla näyttelyosastoillaan rekkakiertueen päätöstapahtumaan 10.10.2014. SuomiMiehen kuntotestien toteuttamisesta laadittiin yhteistyösopimus Urheiluopistojen yhdistyksen kanssa, jotta kysytyt testit saataisiin paremmin tarjolle ja samalla laajennettua urheiluopistojen tarjontaa ja asiakaskuntaa. Kuntotestien toteutukseen lähti mukaan seitsemän opistoa. Matalan kynnyksen toimintamallin lanseeraaminen on ollut useimmille opistoille toistaiseksi vaikeaa. 8.4.2 Testirekka ja SuomiMiehen kuntotestit SuomiMiehen kuntotestit puoltavat paikkansa turvallisena, helppona, nopeana ja silti luotettavana testimenetelmänä, joka kiinnostaa miehiä ja jolla tavoitetaan erityisesti myös fyysisesti huonokuntoista kohderyhmää. LIKES-tutkimuskeskuksen testiasema on kehittänyt Kehon kuntoindeksi -ohjelmiston testitulosten käsittelyä varten. Vuonna 2014 Kehon kuntoindeksi -ohjelmisto käännettiin myös ruotsin kielelle. Kuntotestit käsittävät puristusvoimamittauksen, kestä vyyskunnon arvioinnin Polar-sykemittarilla sekä kehonkoostumuksen mittauksen InBody 720 -laitteella. Lisäksi osallistujilta mitataan vyötärönympärys. Osallistujat saivat mukaansa tulokset kansiossa sekä SuomiMiehen treenioppaan. Testien jälkeen testattavat ohjattiin palautetelttaan, jossa testauspäällikkö piti PowerPoint-diaesityksen avulla testipalautteen. Testipalautteessa käytiin lävitse, mitä tulokset tarkoittavat sekä sitä, miten niihin voi itse vaikuttaa. 500 henkilöä. Tapahtuman järjestelyissä, rekan kuntotestiasemalla ja testeihin opastamassa työskenteli tyypillisesti yhteensä 27 henkilöä (KKI 2, LIKES 2, aluejärjestö 2, rekan kuljettaja 1, testaajat 16, kunnat 4) minkä ohella tapahtumiin osallistui paikallisia toimijoita omilla pisteillään. Kiertueelle 2014 vuokrattiin suurempi rekka (90 m 2) kuin edellisenä vuonna, jolloin mukaan saatiin enemmän testausvälineistöä ja -pisteitä (kuvio 12). Isossa rekassa testauskapasiteetti oli maksimissaan yli 75 testattua henkilöä tunnissa. Asiakkaan reitti, testauspisteet sekä henkilökunnan tarve oli suunniteltu tarkasti etukäteen ja parannettu aiempien vuosien kokemusten perusteella. Henkilöstö perehdytettiin etukäteen työtehtäviin. Tes taushenkilöstön määrä jäi joissakin tapahtumissa sovittua pienemmäksi, sillä osa ennalta sovituista opiskelijahenkilöstöstä peruutti tulonsa. Tämä vähensi testattujen lukumäärää ja toi kiireitä muulle henkilökunnalle. 8.4.4 Rekkakiertuetapahtumat 8.4.3 Tapahtumien henkilöstö SuomiMies seikkailee -rekkakiertueilla oli mukana KKIohjelmasta ja LIKES-testiasemalta yhteensä neljä henkilöä. KKI-toimisto vastasi tapahtumien toteutuksesta sekä yhteistyöstä. LIKES-testiaseman testauspäälliköt vastasivat kuntotestiaseman toiminnasta, tulosten koonnista ja ohjasivat testaajia. Pysähdyskunnat ja paikallinen Liikunnan aluejärjestö organisoivat muun henkilöstön tapahtumaan. Testaajina toimi paikallisia opiskelijoita liikunnan -ja terveydenhuollon alalta, kaikkiaan noin Rekkakiertuetapahtumia järjestettiin kaikkiaan 36, minkä ohella SuomiMies-bussi Eikka kiersi PohjoisPohjanmaalla ja Lapissa. (ks. liite 2 kehittämishankkeet Liikuntaneuvontapolku ja Aktiiviverkko). Ma 25.8. Pietarsaari, tori klo 11–19 Ti 26.8. Kokkola, kauppatori klo 10–18 Ke 27.8. Haapajärvi, Ronkaalan urheilualue klo 11–18 To 28.8. Ylivieska, liikuntakeskus klo 11–18 Pe 29.8. Kalajoki, hotelli Sanifanin piha klo 10–17 Ma 1.9. Vaasa, tori, klo 10–18 Ti 2.9. Alajärvi, uimahalli klo 10–18 Kuvio 12. Rekan ja palauteteltan pohjapiiirros. 47 8.5 Rekkakiertueen tuloksia Ke 3.9. Ähtäri, tori klo 10–18 To 4.9. Seinäjoki, Uimahalli-urheilutalo klo 10–18 Rekkakiertueella 2013–2014 oman kuntonsa testautti kaikkiaan 18 696 miestä, joista syksyllä 2014 kaikkiaan 9 898 miestä. Testirekka oli avoinna 6–9 tuntia päivässä, minkä vuoksi testattujen määrä vaihteli paikkakuntakohtaisesti (kuvio 13). Pe 5.9. Kauhajoki, ABC klo 10–18 Ma 8.9. Outokumpu, Teollisuuskylä klo 10–13 Ylämylly, Mantsisen piha-alue klo 15.30–18.30 Ti 9.9. Kitee, Uimahalli-Urheilutalo Vespeli klo 10–18 Ke 10.9. Ilomantsi, liikuntahalli klo 11–18 To 11.9. Lieksa, Citymarketin parkkialue klo 10–18 Vilkkain testipäivä oli Turussa, jossa 595 miestä ehti testirekkaan. Kaikkia tulijoita ei päivän aikana pystytty testaamaan ja vuoronumeroiden jako jouduttiin keskeyttämään valtavan kysynnän vuoksi. Outokummun ja Ylämyllyn kahden pysähdyksen päivä 8.9. oli kohdennettu alueen työyhteisöille. Varsinais-Suomen viikolla 6.–10.10. oli aamuun varattu keskimäärin tunnin verran testiaikaa aluejärjestöjen kontaktoimille työyhteisöille ennen yleisöajan alkamista. Pe 12.9. Joensuu, tori klo 10–18 Ma 15.9. Kiuruvesi, Kuorevirran urheilualue klo 11–18 Ti 16.9. Iisalmi, Kankaan liikuntapuisto klo 11–18 Ke 17.9. Siilinjärvi, tori klo 11–18 To 18.9. Kuopio, tori klo 10–18 Pe 19.9. Varkaus, ABC klo 10–18 Ma 22.9. Jämsä, Jämsän Äijän aukio klo 11–18 Ti 23.9. Keuruu, Megamarket klo 10–18 Ke 24.9. Laukaa, K-Market Laukaa klo 11–18 To 25.9. Äänekoski, Liikuntatalon piha klo 11–18 KKI-ohjelma toteutti rekkakiertueen kuntotestit yhteistyössä LIKES-testiaseman kanssa, joka vastasi myös tulosten koonnista. Tulokset on poimittu LIKES-testiaseman toteuttamasta rekkakiertueen 2013–2014 tulostiivistelmästä. Pe 26.9. Pihtipudas, Tahkonpolun koulu/ Pihtipudassali klo 11–18 Ma 29.9. Kankaanpää, liikuntakeskus klo 10–17 Ti 30.9. Pori, keskustan uimahalli klo 9–18 Ke 1.10. Rauma, Äijänsuon jäähalli klo 9–18 Testirekassa rekkakiertueella 2013–2014 käyneistä 18 696 miehistä 17 489 antoi suostumuksen tulosten tallentamiseen. Heistä alle 20-vuotiaita oli 4 prosenttia, 20–34-vuotiaita 17 prosenttia, 35–49-vuotiaita 21 prosenttia, 30–64-vuotiaita 33 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 26 prosenttia. Kuntotestien tulosyhteenvedossa on huomioitu työikäisten 20–64-vuotiaiden miesten tulokset, joita on vuosilta 2013–2014 yli 12 100. To 2.10. Harjavalta, liikunta- ja uimahalli klo 10–17 Pe 3.10. Huittinen, Urheilutalo Huhkolinna klo 10–18 Ma 6.10. Laitila, Kaupungintalo klo 12–18 Ti 7.10. Loimaa, Hirvihovi klo 13–18 Ke 8.10. Salo, Kauppakeskus Plaza klo 12–18 To 9.10. Kemiönsaari, Villa Lande klo 13–18 Pe 10.10. Turku, Kupittaan urheiluhalli klo 12–18 48 Turku 595 Salo 352 Kemiönsaari 223 Laitila 272 Loimaa 214 Huittinen 217 Harjavalta 235 Pori 530 Rauma 328 Pihtipudas 186 Kankaanpää 278 Laukaa 320 Äänekoski 217 Jämsä 247 Keuruu 272 Kuopio 415 Varkaus 292 Iisalmi 302 Siilinjärvi 271 Kiuruvesi 175 Lieksa 189 Joensuu 434 Ilomantsi 143 Kauhajoki 333 Outokumpu ja Ylämylly 136 Kitee 206 Ähtäri 206 Seinäjoki 420 Vaasa 361 Alajärvi 196 Kalajoki 120 Ylivieska 263 Kokkola 412 Haapajärvi 224 Pietarsaari 314 Kuvio 13. Rekan kuntotestien kävijämäärät paikkakunnittain 2014. 24 SuomiMiehen kuntotesteillä testattujen miesten tulosten mukaan kaksi kolmasosaa testatuista miehistä oli tavoiteltua kohderyhmää fyysisen kunnon tai kehonkoostumuksen perusteella. 22 20 18 16 8.5.1 Kehonkoostumus muuttuu iän karttuessa 20–34 v. 35–49 v. Rasvaprosentti (%) Kehon rasvaprosentti kasvaa ikäryhmittäin nuorimmasta ikäryhmästä vanhimpaan. Lihasmassan suunta on päinvastainen, mutta sen keskimääräinen lasku alkaa tapahtua vasta 50 ikävuoden jälkeen (kuvio 14) . Lihasmassan lasku on yhteydessä myös puristusvoiman laskuun 50 ikävuoden jälkeen. Kaikkiaan noin 50 prosentilla miehistä oli syytä kiinnittää huomiota elintapoihin kehon rasvavarastojen perusteella arvioituna riippumatta käytettävästä mittarista (BMI, rasvaprosentti tai viskeraalirasvan määrä). 8.5.2 Kestävyyskunto terveyden ja työkyvyn kannalta Miesten kestävyyskunto on keskimäärin hyvällä tasolla tulosten perusteella. Haasteena on kuitenkin alle 35 ml/kg/ min (alentunut tai huono kestävyyskunto) kestävyyskuntotuloksen saaneiden määrä kaikissa ikäryhmissä, mikä antaa huolestuttavan ennusteen terveyden ja työkyvyn kannalta. Miltei kolmannes (28 %) 20–34-vuotiaista miehistä oli keskimääräistä huonommassa kunnossa (asteikolla 1–7 kestävyyskunnon arvio on alle 4), 35–49-vuotiaista 26 prosenttia ja 50–64-vuotiaista miehistä 17 prosenttia. Kehon kuntoindeksin perusteella 2/3 on kohennettavaa liikunta- ja ravintotottumuksissa. Kehon kuntoindeksi on kokonaisarvio mittausten tuloksista. Kehon kuntoindeksi jakautuu viiteen eri luokkaan: 20–34 -v., n=2 844 2 35–49 -v., n=3 647 2 50–64 -v., n=5 674 1 18 20–64 -v., n=12 165 2 18 Hälyttävä 17 Lihasmassa/pituus (kg/m) Kuvio 14. Rasvaprosentin ja lihasmassan (kg/m) muutokset ikäryhmittäin. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2013–2014 tulokset (n= 12 165). hälyttävä (alle -3 pistettä), huolestuttava (-3–-1), ookoo (-1–1), hyvä (1–3) ja urheilija (yli 3). Kehon kuntoindeksin perusteella rekkakiertueella testatuista miehistä 20 prosentilla on huomattavasti parannettavaa liikunta- ja ravintotottumuksissaan (arvio: hälyttävä – huolestuttava) ja 43 prosentilla parannettavaa oli jonkin verran (arvio: ookoo). Näin ollen 63 prosentilla testatuista miehistä oli syytä kohentaa elintapojaan joko huomattavasti tai jonkin verran (kuvio 15). Testatuista 37 prosenttia sai arvion hyvä tai ”urheilija”, joka viittaa näiden testattujen osalta siihen, että elintapa- ja liikuntatottumukset ovat terveyden kannalta tarkasteltuna riittävät. 8.5.3 Hyvä fyysinen kunto vaikuttaa työkykyyn Taustatieto- ja suostumuslomakkeessa kysyttiin työikäisiltä miehiltä omaa arviota työkyvystä (1–10) ja uupumuksesta (1–5). Vastauksilla on ennustearvoa muun muassa ennenaikaisen eläköitymisen osalta. Vastaukset yhdistettiin kuntotestien tuloksiin. 37 36 20 Huolestuttava 50–64 v. 8 46 26 45 43 Ookoo Hyvä 5 33 4 32 5 Urheilija Kuvio 15. Kokonaisarvio SuomiMiehen kuntotesteistä eli Kehon kuntoindeksi ikäluokittain. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2013–2014 tulokset (n= 12 165). 49 Kehonkoostumuksen, puristusvoiman ja kestävyyskunnon perusteella annetulla kehon kuntoindeksillä oli selkeä yhteys itse arvioituun työkykyyn ja työssä uupumiseen (n=9 210). Mitä korkeampi oli kuntoindeksi, sitä parempi oli itse arvioitu työkyky ja vähäisempi uupumuksen kokeminen. Hyväkuntoiset miehet (Kehon kuntoindeksi > 1, kuntoluokat hyvä tai urheilija) 14 prosenttia välttävä tai huono työkyky 34 prosenttia silloin tällöin tai usein uupunut Huonokuntoiset miehet (Kehon kuntoindeksi < 1, kuntoluokat huolestuttava ja hälyttävä) 37 prosenttia välttävä tai huono työkyky 55 prosenttia silloin tällöin tai usein uupunut Mittausten perusteella saatiin arvokasta tietoa fyysisen kunnon ja työkyvyn sekä uupumuksen yhteydestä. Fyysisesti huonokuntoisilla miehillä on lähes kolminkertainen riski menettää työkykynsä hyväkuntoisiin verrattuna. Hyvä työkyky ja vähäinen uupumuksen kokeminen ovat yhteydessä hyvään fyysiseen kuntoon. 8.5.4 Asiakaspalaute miehiltä Miehet täyttivät molemmilla rekkakiertueilla vapaaehtoisen asiakaspalautekyselyn. Vastauksia kertyi 5 752 kpl vuodelta 2013 ja 6 452 kpl vuodelta 2014 eli kaikkiaan 12 204 palautetta. Vastaajista keskimäärin 63 prosenttia oli työikäisiä. Keskimäärin 85 prosenttia vastaajista oli ensimmäistä kertaa rekkakiertuetapahtumassa. Ensikertalaisista alle 40-vuotiaita oli selvästi enemmän (26 %) kuin aiemmin käyneiden joukossa (17 %). Miehet saivat tyypillisimmin tiedon tapahtumasta 1) paikallislehdestä, 2) sukulaisilta tai ystäviltä, 3) tapahtumapaikalta ja muualta, 4) työpaikalta sekä 5) internetistä (kuvio 16). Aiemmin tapahtumaan osallistuneiden osalta, joita oli kaikkiaan 15 prosenttia vastaajista, korostuivat paikallislehti (50 %) sekä internet (21 %) tiedonlähteenä. Miehistä merkittävä osa, 50–70 prosenttia, osallistui tapahtumaan erityisesti saadakseen tietoa omasta kunnostaan ja kehonkoostumuksestaan (kuvio 17). Muut syyt olivat yleinen mielenkiinto sekä terveysneuvonta. Ensimmäistä kertaa tapahtumaan osallistuneilla osallistumissyy vaihteli enemmän kuin taas aikaisemmin rekkakiertuetapahtumaan osallistuneet tulivat lähinnä saadakseen tietoa omasta kunnosta. SuomiMiehen kuntotestit testirekassa on arvioitu erittäin positiivisesti. Miehistä yli 90 prosenttia oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä, että testit sopivat heille. Lisäksi mittausten aikainen tunnelma ja palvelu olivat hyvää ja testeistä saatu palaute ymmärrettävää (kuvio 18). Rekkakiertuetapahtumaan jo aiemmin osallistuneet miehet arvioivat kuntotestit ja testauspalvelun vielä positiivisemmin kuin ensikertalaiset. 11 % Internetistä 3 % Iltapäivälehdestä 37 % Paikallislehdestä 5 % Radiosta SuomiMies seikkailee -tapahtuman tietolähde 11 % Työpaikalta n=12 204 henkilöä 16 % Sukulaisilta, ystäviltä tai tuttavilta 1 % TV:stä 5 % Mainoslehtisistä 11 % Muualta Kuvio 16. Tietolähde, mistä miehet saivat tiedon SuomiMies seikkailee -tapahtumasta rekkakiertueilla 2013 ja 2014. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueiden 2013 ja 2014 (n=12 204) palautekysely. 50 Muusta syystä 1% Tulin paikalle sattumalta 3% Yleisestä mielenkiinnosta 9% Tavatakseni muita ihmisiä 9% Tulin tuttavan/ystävän sukulaisen mukana 2% Työpaikkani järjesti mahdollisuuden osallistua 3% Saadakseni terveysneuvontaa 5% Saadakseni tietoa kehonkoostumuksesta 20 % Saadakseni tietoa omasta fyysisestä kunnosta 49 % Kuvio 17. Syy osallistua SuomiMies seikkailee -tapahtumaan rekkakiertueilla 2013 ja 2014. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueiden 2013 ja 2014 (n=12 204) palautekysely. Sen ohella, että kokemus oli positiivinen, SuomiMiehen kuntotestit koettiin elintapamuutoksiin kannustaviksi. Useimmat miehistä saivat tapahtumasta tiedon, mitä muutosten eteen tulisi tehdä. Tiedusteltaessa kuntotestien vaikutuksia noin 75 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä oli sitä mieltä, että testit kannustivat kiinnittämään huomiota liikkumiseen ja terveelliseen syömiseen. Miehistä noin neljännes oli jossakin määrin tätä mieltä ja prosentti miehistä vastasi kielteisesti (kuvio 19). Aikaisemmin rekkakiertueella oman kuntonsa testauttaneista miehistä 81 prosenttia piti testejä kannustavana liikkumisen ja terveellisen syömisen kannalta. SuomiMiehen kuntotestien jälkeen osallistujat saivat vielä yhteisen ryhmäpalautteen tuloksista, joiden yhteydessä oli mahdollisuus kysyä myös omista tuloksista. Lähes kaikki vastaajat kertoivat saaneensa testien jälkeisestä palautteesta tarvitsemansa tiedon kunnon kohentamiseksi. Testeistä saatu palaute oli ymmärrettävä 8.6 Rekkakiertue kunnan näkökulmasta Kunta oli tärkeä yhteistyökumppani rekkakiertuetapahtumien toteuttamisessa, markkinoinnissa sekä paikallisen yhteistyön aktivoinnissa. KKI-ohjelma keräsi Surveypal-kyselyllä kuntien rekkakiertueyhdyshenkilöiltä (n=49) arvioita rekkakiertueesta. Yhdyshenkilöiden vastausten perusteella SuomiMies seikkailee -rekkakiertue edisti kunnan terveysliikuntatyötä. 8.6.1 Rekkakiertue tuki kunnan terveydenedistämistavoitteita Kysyttäessä arviota, miten rekkakiertue sopi kunnan terveydenedistämistavoitteisiin, 73 prosenttia yhdyshenkilöistä vastasi tapahtuman sopivan erittäin hyvin ja 24 prosenttia melko hyvin (kuvio 20.) 63 Testit oli kohdennettu hyvin miehille 69 Testit kohdentuivat hyvin minulle 4 11 30 78 Testirekassa oli hyvä palvelu 4 11 25 64 Tunnelma rekassa oli rento Kuvio 18. Miesten arviot SuomiMiehen kuntotesteistä ja testauspalveluista rekassa 2013–2014. Prosentteina täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueiden 2013 ja 2014 (n=12 204) palautekysely. 31 4 11 19 89 111 9 Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä 1 Ei samaa eikä eri mieltä 51 75 % Kyllä 73 % erittäin hyvin 24 % Jossain määrin 24 % melko hyvin 1% Ei 3% jossakin määrin Kuvio 19. Miesten arviot, kannustivatko SuomiMiehen kunto testit kiinnittämään huomiota liikkumiseen ja terveelliseen syömiseen. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueiden 2013 (n=5 752) ja 2014 (n=6 452) palautekysely. Kuvio 20. Miten SuomiMies seikkailee -rekkakiertue sopi kuntanne terveydenedistämistavoitteisiin? Kysely kuntien yhdyshenkilöille, n=49. 8.6.2 Yhteistyö kokonaisuudessaan toimi, mutta paikallistoimijoita ei saatu riittävästi mukaan siä, mutta vain noin 60 prosenttia vastaajista arvioi tapahtuman markkinoinnin ja mainonnan melko riittäväksi. Rekkakiertueen tavoitteena oli lisätä paikallista yhteistyötä. Yhdyshenkilöistä 83 prosentin mielestä tapahtuma lisäsi ja tuki paikallista yhteistyötä. Yhteistyö ei kuitenkaan sujunut odotetulla tavalla, sillä suurin osa kuntien yhdyshenkilöistä piti paikallisten toimijoiden osallistumisaktiivisuutta matalana. Ennakkomateriaalit ja infot kulkeutuivat Liikunnan aluejärjestöjen kautta kuntien yhdyshenkilöille. KKIohjelman materiaalia piti täysin riittävänä 69 prosenttia ja melko riittävänä 31 prosenttia. Paikallisia tahoja, kuten järjestöjä ja muita toimijoita ei saatu tapahtumaan niin paljon kuin olisi toivottu. Yhteyshenkilöistä 14 prosenttia piti paikallisten tahojen sitouttamista onnistuneena, 41 prosenttia melko onnistuneena ja loput vastaajista katsoivat sitouttamisen epäonnistuneen jonkin verran (38 %) tai täysin (7 %). Rekkakiertuetapahtuman toteutuksessa oli järjestelyiden ja viestinnän osalta tehty työnjako KKI-ohjelman ja Liikunnan aluejärjestöjen kesken siten, että KKI-ohjelma vastaa valtakunnallisesta osuudesta ja Liikunnan aluejärjestö sopii kuntien kanssa paikkakuntakohtaisesti tapahtuman työnjaon. Lisäksi KKI-ohjelma vastasi markkinointibudjetin rajoissa valtakunnallisen markkinoinnin ohella paikkakuntakohtaisesta mainonnasta, jota paikalliset toimijat täydensivät omin keinoin ja kanavin. Kaikki kuntien yhdyshenkilöt pitivät yhteistyötä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa vähintään melko luontevana ja toimivana (taulukko 2). Järjestelyiden osalta työnjako oli pääosin selkeää. Noin puolet vastaajista piti oman kunnan panostusta tapahtumaan riittävänä. Viestinnän työnjakoon kuntien yhdyshenkilöt olivat pääosin tyytyväi- 52 8.6.3 Kiertue tuki liikuntaneuvonnan kehittämistä Liikuntaneuvonta on osa liikunnan palveluketjua, jonka avulla tavoitetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Rekkakiertueen tavoitteena oli tukea myös liikuntaneuvonnan ja liikunnan palveluketjun käynnistymistä niissä kunnissa, joissa toimintaa ei vielä ole. Keväällä 2013 ennen rekkakiertueen käynnistymistä kuntiin lähetettiin kysely, jossa tiedusteltiin, onko kunnassa liikuntaneuvontaa ja jos on, mitä se sisältää ja miten se Rekkakiertueen yhteydessä tehdyssä kyselyssä 39 prosenttia kuntien yhdyshenkilöistä arvioi rekkakiertueen tukeneen kunnan liikuntaneuvonnan kehittämistä erittäin paljon, 32 prosenttia melko paljon ja 29 prosenttia jonkin verran (kuvio 21). 8.6.4 Tervetuloa uudestaan samalla työnjaolla Kuntien yhdyshenkilöiltä kysyttiin myös, miten heidän mielestään SuomiMies seikkailee -rekkakiertue sopi kokonaisuudessaan työikäisten miesten aktivoimiseen. • 29 % Jonkin verran 39 % 32 % Melko paljon 0% Vastaajista 83 prosenttia arvioi SuomiMiehen kuntotestien sopivan kohderyhmän (työikäiset miehet) Erittäin paljon aktivoimiseen erittäin hyvin ja 17 prosenttia melko hyvin. Ei lainkaan • Samoin 83 prosenttia arvioi kampanjan tyylin ja ilmeen sopivan erittäin hyvin miehille ja 17 prosenttia sopivan melko hyvin. Kuvio 21. Kuntien yhdyshenkilöiden arviot rekkakiertueen vaikutuksista liikuntaneuvonnan kehittämistyöhön. Kysely kuntien yhdyshenkilöille, n=49. • Kampanjan materiaalit, jotka tapahtumassa olivat jaossa (SuomiMiehen treeniopas, kansio, SuomiMiehen säädöt), olivat 72 prosenttia mielestä erittäin sopivia ja 28 prosenttia melko sopivia. • on järjestetty. Kyselyn tulokset julkaistiin KKI-ohjelman raportissa Liikuntaneuvonnan tila kunnissa – Kettingistä ketjuihin, kohtaamisia kentällä (ks. luku 13.9.1). Kyselyn pohjalta KKI-ohjelman henkilökunta haastatteli SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen yhteydessä kunnan liikunta- tai vapaa-aikatoimen tai soten henkilöstöä kunnan terveysliikunnan sekä liikuntaneuvonnan tilasta ja sen mahdollisuuksista. Tapahtumaa kokonaisuudessaan erittäin sopivana piti 73 prosenttia, melko sopivana 24 prosenttia ja jossakin määrin sopivana 3 prosenttia. Lähes kaikki kuntien yhdyshenkilöt lähtisivät uudestaan toteuttamaan rekkakiertuetapahtumaa samanlaisella panostuksella ja työnjaolla. Kuitenkin yli puolet vastaajista totesi, ettei kunnalla ole mahdollisuutta ottaa vahvempaa vastuuta tapahtuman toteuttamisesta. Taulukko 2. Kuntien yhdyshenkilöiden arviot rekkakiertueyhteistyöstä ja työnjaosta (n=49). Väittämä Täysin eri mieltä jonkin verran Melko samaa Täysin samaa En osaa eri mieltä mieltä mieltä sanoa Yhteistyö Liikunnan aluejärjestön kanssa oli luontevaa 0% 0% 14 % 86 % 0% Tapahtumien järjestelyiden työnjako oli selkeä 0% 7% 17 % 76 % 0% Oman kunnan panostus tapahtumajärjestelyihin oli riittävä 3% 7% 45 % 45 % 0% Viestinnän työnjako oli selkeä 0% 7% 50 % 43 % 0% Tapahtuman mainonta ja markkinointi oli riittävää 0% 14 % 59 % 27 % 0% KKI-ohjelman SuomiMies-materiaali oli riittävää (esitteet, diat, kuvat...) 0% 0% 31 % 69 % 0% Paikallisten tahojen sitouttaminen tapahtumaan onnistui 7% 38 % 41 % 14 % 0% 53 8.7 Rekkakiertueen monisäikeiset vaikutukset Rekkakiertueen toimintamalli on ainutlaatuinen, sillä sen avulla saavutettiin samanaikaisesti useampia tavoitteita sekä lisättiin miesten liikunnallisuuden edistämisen merkitystä laajalla rintamalla. • Testattujen miesten määrän ja kuntotestitulosten perusteella toimintamalli kiinnosti miehiä. Miehet tulivat tapahtumaan testauttamaan kuntonsa. Testatuista miehistä ainakin 2/3 kuului kohderyhmään, joka hyötyi liikunnan lisäämisestä ja ravintottumusten parantamisesta. • Tulokset tuovat näkyväksi fyysisen kunnon ja työkyvyn välisen yhteyden. Fyysisesti hyväkuntoiset arvioivat työkykyn- • • • sä korkeammaksi ja uupumuksen määrän vähäisemmäksi ysalan tulevaa ammattilaista sai ainutlaatuisen kenttätyö- kuin huonokuntoiset. päivän rekan testiasemalla ja tutustui kampanjan ideaan. Kohdennettu markkinointi tavoitti miehet. Lisäksi materi- • peina, monipuolisina sekä miehiä kiinnostavina testeinä, suomimies.fi-verkkosivut oli suosittu kanava ja tiedonlähde. joita hyödynnetään niin järjestöissä, työyhteisöissä, KKI- Asiakkaan kokemus on erittäin merkityksellinen markkinoita- hankkeissa kuin esimerkiksi liikuntaneuvonnassakin. • Suurin osa miehistä oli tyytyväisiä rekan tarjoamaan testauskunnon kohotusta. Asiakastyytyväisyys näkyi erittäin vahvasti Tulokset tallentuivat LIKES-testiaseman kehittämään Kehon kuntoindeksi -ohjelmiston tietokantaan, joka on palveluun, ymmärsi tulokset sekä sai tietoa, miten aloittaa • SuomiMiehen kuntotestit ovat lunastaneet paikkansa no- aalit sekä viestinnän valitut keinot toimivat: muun muassa essa hyvinvointia ja liikunnallisuutta pysyviksi elämäntavoiksi. • Kuntien henkilöstön ohella noin 1 000 liikunta- ja terve- käytössä myös alueellisilla toimijoilla. • Eläkeikä- ja työurakeskustelu sekä lisääntyvä fyysinen passii- niiden henkilöiden vastauksissa, joita osallistuivat toistami- visuus olivat syksyllä 2014 erityisen ajankohtaisia teemoja. seen tapahtumaan. A-studio kuvasi aiheesta jutun, jossa SuomiMies seikkailee Rekkakiertue on mahdollistanut toimivan ja vastuullisen -rekkakiertue näkyi positiivisena esimerkkinä liikuntaan alueellisen yhteistyöverkoston. Liikunnan aluejärjestöt kannustamisesta ja fyysisen kunnon arvioimisesta. Lisäksi ja heidän kauttaan kunnat ja järjestöt ja muut toimijat. kerrottiin, miten työpaikka voi tukea henkilöstön työkykyä, Alueellinen synergia kohderyhmän liikunnallisuuden ja kun Huittisten Laatuauton miehet kävivät testauttamassa terveyden edistämiseksi. kuntonsa SuomiMies-rekassa. Liikunnan aluejärjestöjen kannalta rekkakiertue palvelee terveysliikunnan alueellisen kehittämisen välineenä. Paikallistoimijoiden resurssit ja mahdollisuudet kehittää toi- 8.8 Seikkailut terveysliikunnan kentällä mintaansa ovat osoittautuneet hyvin rajallisiksi, jolloin valmiit materiaalit ja toimintamallit ovat puoltaneet paikkansa. • Kuntien yhdyshenkilöt olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä järjestelyihin ja koko tapahtuman luonteeseen. Rekkakiertue tuki liikuntaneuvonnan kehittämistyötä. Tapahtumia hyödynnettiin kutsumalla kuntien virkamiehiä, valtuutettuja sekä paikallisia työyhteisöjä ja yritysten työntekijöitä tapahtumiin. • 8.8.1 Konkreettisella toiminnalla uusia avauksia Valtakunnalliset yhteistyötahot osallistuivat välittämällä viestiä tapahtumista omia kanaviaan pitkin. Lisäksi osa tahoista Miesten huomiointi on laajentunut SuomiMies seikkailee -kampanjan ulkopuolelle, mikä on ollut tarkoituskin. Miehille suunnattuja ryhmiä, toimintaa ja SuomiMiehen kuntotestejä toteutetaan itsenäisesti ja ilman KKI-ohjelman tukea muun muassa kunnissa, seuroissa, osana liikuntaneuvontaa, työyhteisöissä sekä Liikunnan aluejärjestöjen voimin. osallistui kiertueen avaus- ja päätöstapahtumiin sekä paikallistoimijoidensa voimin kiertueen muihin tapahtumiin. • Tapahtumat herättivät myös median kiinnostuksen, mikä lisäsi edelleen väestön tietoisuutta rekkakiertueesta, miesten fyysisen kunnon merkityksestä sekä kampanjan ideasta. 54 Koko maan kattavan Liikunnan aluejärjestöjen verkoston avulla SuomiMies seikkailee -kampanjan toteuttaminen tässä laajuudessaan on ollut mahdollista. Aluejärjestöjen terveysliikunnan kehittäjät arvioivat SuomiMies seikkailee -kampanjan lisänneen aluejärjestön tunnettuutta maakunnassa, kasvattaneen yhteistyötä uusien kumppaneiden kanssa sekä edistäneen kokonaisuudessaan terveysliikuntatyötä: • Rekkakiertueen jatkoksi Ylivieskassa käynnistyivät Karjut kuntoon -liikuntaryhmät, Pietarsaaressa työväenopistolla miehille matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja Kokkolassa Actilife -kuntokeskus käynnisti SuomiMies-kuntokuureja, joiden suosio on ollut mahtava. Kursseja tulee lisää koko ajan. • Rekkakiertue ja sen konsepti on avannut yhteistyön AVIn netään liikuntaneuvontapalveluiden kehittämisessä. Testien ympärille kehitettävät liikuntapalvelut ovat tärkeitä. Testimenetelmä on käytössä myös muun muassa yksityisillä palveluntuottajilla sekä esimerkiksi Helsingin kaupungin Nuorten yhteiskuntatakuu (NYT) -hankkeessa, jossa otsikolla Stadin amislainen seikkailee on testattu jo kahden ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat. Vastaanotto ammattiin opiskelevien keskuudessa on ollut positiivinen. SuomiMiehen kuntotestejä tehdään niin miehille kuin naisillekin. sekä ELYn Työelämä 2020-verkoston kanssa. • Näkyvyys median suuntaan on parantunut niin, että esimerkiksi radiot ja lehdet muistavat meidät (alueet) taas 8.8.3 Ratkaisuja työkyvyn tukemiseen paremmin. • Alueen näkyvyys, tunnettuus, uskottavuus ja imago paranivat. Myös tietämys palveluistamme (aikuisliikunta) lisääntyi maakunnassa. • Yhteistyö on käynnistynyt liikuntaneuvontatoiminnan ja liikunnan palveluketjun kehittämisessä. • Kuntien kanssa parempaa ja helpommin käynnistyvää yhteistyötä. Myös terveydenhoitopuoli on ollut aktiivisemmin yhteydessä ja kyselemässä palveluita. 8.8.2 SuomiMiehen kuntotesteistä Kehon kuntoindeksiin SuomiMiehen kuntotestit ovat jo aiemmin lunastaneet paikkansa nopeana, turvallisena, luotettavana ja väestöä kiinnostavana testimenetelmänä. LIKES-testiaseman Kehon kuntoindeksi -ohjelmiston avulla tuloksista saadaan asiakaspalaute ja testaustieto talteen. SuomiMiehen kuntotestit ovat olleet mukana Liikunnan aluejärjestöjen ylialueellisissa projekteissa, yrityksiin ja työyhteisöihin suunnatuissa tyhy-päivissä, omilla SuomiMies-testikiertueilla, kauppakeskuksen Äijäpäivissä sekä yleisissä tapahtumapäivissä Näiden ohella aluejärjestöt ovat toteuttaneet yksilömittauksia: • Painonhallintaryhmälle tehtiin testeinä SuomiMiehen kuntotestit ja osana Potkua Kylille -hanketta testikiertue. • Terveysliikuntaa on pidetty aiemmin naisten hömppänä, nyt näyttää siltä, että miehet on saatu mukaan. • Erilaisia testipäiviä toivotaan enemmän ja rekassa käyneet ovat tulleet uusintamittauksille toimistolle. Lähes kaikkien paino ja rasvaprosentit olivat laskeneet. • Kampanjan konkreettinen toiminta ja selkeä viesti on ollut pidetty. SuomiMies seikkailee -kampanjan esimerkki on toiminut yhteistyön käynnistämisen välineenä, kun terveysliikuntaa on esitelty uusille kumppaneille, erityisesti työelämätoimijoille. Mittaustoiminta (SuomiMiehen kuntotestit) on tullut jäädäkseen osaksi aluejärjestön palveluita. Toimintaa hyödyn- Yksi KKI-ohjelman Työelämä 2020 -hankkeelle tehdyistä lupauksista käsitti Liikunnan aluejärjestöjen osallistumisen ELY-keskusten Työelämä 2020 -verkostoihin. Palaveripyödässä ELYn, aluejärjestön ja KKI-ohjelman kesken SuomiMies seikkailee -rekkakiertue on selkeyttänyt roolitusta ja konretisoinut terveysliikunnan arkeen. Työura- ja eläkeuudistuskeskustelun käydessä kuumana syksyllä 2014 A-studio toteutti 8.10.2014 keskusteluillan liikkumattomuuden kustannuksista ja työkyvystä: Rapakuntoiset kolmikymppiset eivät työuria pidennä. Asiantuntijoiden pohtiessa ongelmaa SuomiMies seikkailee -rekkakiertue ja kuntotestit esitettiin yhtenä keinona työkyvyn tukemiseksi. Esimerkiksi Teknologiateollisuus markkinoi jo rekkakiertuetapahtumia jäsenilleen ja yhteistyö Metalliliiton kanssa jatkuu SuomiMiehen kuntotestien merkeissä. Tulevaisuudessa SuomiMies seikkailee -kampanja testimenetelmineen painottuu työelämätoimijoiden suuntaan. Kohdennettujen kampanjoiden laatiminen alkoi miesten aktivoinnilla, koska suomalaisten miesten elintavat, fyysinen kunto, elinajanodote sekä syrjäytymisriskit esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi ovat suurempia kuin naisilla. KKI-ohjelman kohderyhmänä on koko työikäinen väestö; tarve sekä kysyntä on herännyt naisille kohdennetuille sisällöille. Jatkossa KKIohjelman SuomiMies seikkailee -kampanja elää osana suurempaa työikäisille kohdennettua kokonaisuutta. 55 56 9 Liikkujan Apteekki Liikkujan Apteekki -konsepti on valtakunnallinen vakiintunut toimintamalli, jossa oli mukana 2014 loppuun mennessä 115 apteekkia (kuvio 22). Lisäystä vuoteen 2013 oli lähes 30 apteekkia. Apteekkariliitto on kirjannut Liikkujan Apteekki -toiminnan osaksi erityispalveluaan. Konseptin tavoitteet, tuoda terveysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita sekä käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijatahojen välillä, ovat toteutuneet suunnitellusti. Liikkujan Apteekki nähdään voimavarana toteuttamassa kuntien terveyden edistämistoimenpiteitä. 9.1 Apteekki osana hoitopolkua Apteekissa käy päivittäin asiakkaita, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja joiden sairauksien hoitotasapainoa ja -tuloksia liikunta parantaa ja jotka käyttävät liikuntasektorin palveluja harvoin tai eivät ollenkaan. Apteekki on luotettava ja asiantunteva paikka saada tietoa liikunnasta lääkehoidon tukena ja se toimii hyvin myös paikallisen liikuntatarjonnan tiedottajana. Toimintavuonna Liikkujan Apteekkien ja kunnan liikunta- ja terveystoimen yhteistyö syventyi ja laajentui. Apteekkien toimintasuunnitelmat terveysliikunnan edistämiseksi selkeytyivät ja liikuntateema oli esillä yhä useammin. Apteekki on liikunnan palveluketjun lenkki, joka voi tarjota perustietoa liikunnan hyödyistä ja ohjata asiakkaan eteenpäin sopivan liikuntamuodon tai kunnan liikuntaneuvonnan pariin. Kolme aktiivista Liikkujan Apteekkia käynnistivät liikuntalähetekäytännön, jossa asiakas ohjautuu kunnan liikuntaneuvojan luokse. Lähetekäytäntö sovittiin kunnan terveys- ja liikuntatoimen yhteistyönä. Kuvio 22. Liikkujan Apteekit kunnittain vuonna 2014. 9.2 Kokonaisvaltaista asiakaspalvelua Liikunnan puheeksi ottaminen tuo apteekille lisäpalvelun, joka monipuolistaa apteekkihenkilökunnan työtä ja lisää apteekin näkyvyyttä. Toimintavuonna puheeksi ottamista madallettiin julkaisemalla apteekeille soveltuvaa materiaalia ja kehittämällä koulutusohjelmaa. Liikkujan Apteekkien asiakkaiden käytössä oleviin terveysliikuntakansioihin lisättiin materiaalia liikunnasta sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa 57 Osa apteekeista tarjoaa liikuntatietoa muun muassa ikääntyville tai diabeetikoille erilaisten teemailtojen tai henkilökohtaisen palvelun keinoin. Kiinnostusta on myös liikuntahyllyn monipuolistamiseen, esimerkiksi liikuntavälinemyyntiin. 9.3 Keskeisemmät toimenpiteet Vuosi 2014 oli Liikkujan Apteekki -toiminnan aktiivisin vuosi. Apteekkien toimintatavat monipuolistuivat ja juurtuivat käytännöksi. Yhteistyö paikallisten liikunta- ja terveystoimijoiden kanssa käynnistyi ja syveni. Apteekkien asiantuntijoille järjestettiin kuudessa maakunnassa terveysliikunnan koulutusta. Kehittämistoiminnan tukena hyödynnettiin Liikkujan Apteekeille vuonna 2013 teetetyn kyselyn tuloksia. 58 9.3.1 Paikallisyhteistyö Liikkujan Apteekit ovat kokeneet paikallisyhteistyön tärkeäksi osaksi konseptin toimintatapaa. Yhteisiä kampanjoita, tempauksia, tapahtumia ja testipäiviä järjestetään niin Liikunnan aluejärjestöjen, kuntien terveys- ja liikuntatoimen sekä yhdistysten ja seurojen kanssa. Uusiksi kumppaneiksi ovat löytyneet yksityiset kuntosalit ja liikuntakeskukset. Vuoden 2014 aikana apteekit järjestivät arviolta noin 100 tapahtumaa tai tempausta yhteistyökumppanien kanssa. Liikunnan aluejärjestöjen toteuttamia Liik kujan Apteekkien testi- ja teemapäiviä järjestettiin 20. Hengitysliiton Arkiliikunnan SM -kisoissa ja Lisäaikaa liikunnalle -kampanjapäivissä oli mukana 43 apteekkia. Lisäksi apteekit ovat olleet mukana toteuttamassa Liiku Terveemmäksi -päivää sekä Liikkujan viikon tapahtumia. 9.3.2 Liikunnan aluejärjestöjen kumppanuus 9.3.5 Viestintä ja näkyvyys Liikunnan aluejärjestöt järjestivät apteekeille koulutuksia, mutta olivat myös monessa maakunnassa toiminnan käynnistäjiä. Toimintavuonna Liikunnan aluejärjestöjen yhteydenottoja apteekkeihin oli yhteensä 70, liittyen verkostoyhteistyöhön sekä testi- ja teemapäivien suunnitteluun. Osa aluejärjestöistä toteutti myös maakunnallisen Liikkujan Apteekki -verkostotapaamisen. Liikkujan Apteekki -konseptin toimivia käytäntöjä levitettiin tehokkaan viestinnän kautta. KKI-ohjelman Liikkujan Apteekki -verkkosivut päivitettiin ja sinne lisättiin muun muassa alueelliset koulutustiedot. Muita viestintäkanavia olivat Apteekkariliiton, KKI-ohjelman ja Hengitysliiton lehtiartikkelit, posterit, sähköiset viestit sekä koulutukset ja tapahtumat. 9.3.3 Terveysliikunnan koulutukset apteekkien liikunnan yhdyshenkilöille Apteekkariliitto välitti viestiä sisäisen intran välityksellä. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä -teema oli esillä viidessä valtakunnallisessa seminaariohjelmassa. Lisäksi Liikkujan Apteekki -toimintaa esiteltiin Apteekkariliiton ja Farmasialiiton valtakunnallisilla koulutuspäivillä Helsingissä, Farmasian oppimiskeskuksen seminaarissa Helsingissä, Erityisliikunnan päivillä Jyväskylässä, Farmasian oppimiskeskuksen valtakunnallisessa teemaseminaarissa Helsingissä ja Farmasian Päivillä Helsingissä. Liikkujan Apteekki oli myös näkyvästi esillä SuomiAreenassa Porissa. Lisää Liikkujan Apteekin viestinnästä luvussa 13. Toimintavuonna järjestettiin Liikunta osana arkea -koulutuksia kuudella paikkakunnalla. Osallistujien määrä oli 60 henkilöä. Koulutusten sisältöä muokattiin edellisinä vuosina tulleiden palautteiden mukaisesti. Koulutukseen lisättiin arkiliikunnan puheeksi ottamisen teemaa ja koulutusta tuotiin lähemmäs apteekkien ammattilaisten arkityötä. Tampereella pilotoitiin koulutusta, jossa osallistujia oli sekä apteekeista että terveystoimesta. Tavoitteena oli edistää Liikkujan Apteekkien ja terveystoimen paikallista yhteistyötä. KKI-ohjelma toteutti vuonna 2014 liikuntaneuvonnan seminaarikiertueen sekä SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen. Liikkujan Apteekit olivat mukana paikallisessa verkostossa SuomiMies seikkailee -tapahtuman toteuttajina neljällä paikkakunnalla. Kevään 2014 liikuntaneuvontakoulutuksiin osallistui 31 apteekkien asiantuntijaa. 9.3.4 Materiaalituotanto Apteekista saatava maksuton matalan kynnyksen materiaali on suunnattu terveytensä kannalta liian vähän liikkuville asiakkaille, ja se helpottaa liikunnan puheeksi ottamista asiakaspalvelutilanteissa. Toimintavuoden aikana tuotettiin yhteistyössä Hengitys liiton kanssa arkiliikunnan kortti edistämään asiakkaan omatoimista arjen aktiivisuutta. Apteekkien toiveesta tuotettiin Kysy minulta liikunnasta -rintaneula helpottamaan puheeksi ottamista apteekkien arjessa. Liikkujan Apteekki -tarra ja -logo julkaistiin ruotsinkielisenä. KKIohjelman vuonna 2014 julkaisema Matka hyvään kuntoon -opas on matalan kynnyksen opas aloittelevalle liikkujalle ja sitä oli jaossa myös Liikkujan Apteekeissa. Lisää materiaalituotannosta luvussa 13. 9.4 Liikkujan Apteekki -verkostotyö Liikkujan Apteekki -konseptia kehittää ja arvioi Liik kujan Apteekki -yhteistyöverkosto. KKI-ohjelman verkosto Liikkujan Apteekki -konseptissa käsittää valtakunnalliset yhteistyötahot Apteekkariliiton ja Hengitysliiton sekä Liikunnan aluejärjestöt. Liikkujan Apteekki -konseptin yhteistyötahot tukevat omalla kokemuksellaan, osaamisellaan ja toiminnallaan terveysliikunnan edistämistä apteekkimaailmassa. Keskeisimmät verkoston toimenpiteet vuonna 2014 olivat: • Liikkujan Apteekki -konseptin laajentaminen ja monipuolistaminen lisäämällä tiedotusta ja tuomalla esille toimivia käytäntöjä. • Uusien apteekkien mukaan tulon madaltaminen yhtenäistämällä viestintää. • Puheeksi ottamiseen kannustaminen kehittämällä materiaaleja ja koulutusta. Mukana konseptin kehittämisessä on yhteistyötahoja, joiden kautta terveysliikuntaviesti leviää tai joiden toiminta liittyy teemaan. Valtakunnallisissa tapahtumissa on tehty yhteistyötä paikallisyhdistysten -ja seurojen kanssa. 59 60 10 Olosuhdetyö ja kävelyn ja pyöräilyn edistäminen KKI-ohjelma on mukana edistämässä valtakunnallisesti sekä arjen ympäristöjen kehittämistä liikuntaa suosivaksi että kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä arjen kulkumuotoina. KKI-ohjelma tukee poikkihallinnollisen yhteistyön lisäämistä fyysisesti aktiivisen arkiliikkumisen hyväksi niin olosuhteiden kuin toiminnan kehittämisen osalta. KKI on mukana edistämässä yhteistyötahojensa kanssa myös alueellisen ja paikallisen tason innovatiivista toimintaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. 10.1 TEHYLI-olosuhdetyö KKI-ohjelman tavoitteisiin kuuluu liikuntaan kannustavien elinympäristön olosuhteiden edistäminen. TEHYLI -olosuhderyhmä edistää poikkihallinnollisesti eri olosuhdeministeriöiden ja olosuhdeasiantuntijatahojen kanssa arkiympäristön kehittämistä kansalaisten terveysliikuntaan kannustavaksi. KKI-ohjelma koordinoi yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa TEHYLI-olosuhderyhmää, jossa ovat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Metsähallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Valo ry, Ikäinstituutti, Suomen Latu ry, Pyöräilykuntien verkosto ry sekä KKI-ohjelma. TEHYLI-olosuhderyhmän toimenpideohjelma kattaa kävelyn ja pyöräilyn, lähiliikuntapaikkojen, luonnon virkistyskäytön sekä liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita ryhmässä seurataan. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä teemojen ympärillä ryhmän sisällä. TEHYLI-olosuhdetyön kehittämisalueet: 1. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 2. Lähiliikuntaolosuhteiden edistäminen 3. Luonnon virkistyskäytön edistäminen 4. Liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun edistäminen 5. Arki- ja lähiliikuntaa suosivan elinympäristön laajaalainen edistäminen TEHYLI-olosuhderyhmän kokoonpano Järvelä Risto, rakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö – puheenjohtaja Kinnunen Liisamaria, kehittämispäällikkö, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma – sihteeri Hirvonen Matti, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto ry Hyvärinen Kati, asiantuntija, liikkumisen ohjaus, Liikennevirasto Jääskeläinen Saara, liikenneneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö Karlsson Eki, toiminnanjohtaja, Suomen Latu ry Karvinen Elina, toimialajohtaja, Ikäinstituutti Komulainen Jyrki, ohjelmajohtaja, Kunnossa kaiken ikää TEHYLI-olosuhderyhmän toimintaperiaatteina ja vaikuttamiskeinoina ovat -ohjelma • eri toimijoiden tavoitteiden ja toimenpiteiden koonti yh Miettinen Mari, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö deksi ja yhteiseksi valtakunnalliseksi terveyttä edistävän lii- Peltovuori, Mauri, rakennustarkastaja, opetus- ja Leivo Anneli, päällikkö, Luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus kunnan, TEHYLI-olosuhderyhmän toimenpideohjelmaksi, kulttuuriministeriö • toimenpideohjelman jatkuva seuranta ja päivitys, Ruokonen Reijo, erityisasiantuntija, Valo ry • koordinointi, Saarinen Timo, yliarkkitehti, ympäristöministeriö • synergiaetujen hyödyntäminen, Sjöholm Kari, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry • ideointi ja innovointi, Tuunanen Pekka, ylitarkastaja, ympäristöministeriö • vuorovaikutus ja yhteistyö, • valtakunnallisten koulutusseminaarien järjestäminen, • hyvien käytäntöjen esiin tuominen sekä • tiedottaminen. 61 kohti elinvoimasta kaupunkia -hankeen ohjausryhmässä. Lisäksi KKI-ohjelma kuuluu viisaasta liikkumista edistävään LIVE-verkostoon. Työmatkaliikuntaa KKI kehittää Motivan koordinoimassa Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä, TYKELI 2 -jatkohankkeessa (2014–2015). 10.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen poikkihallinnolliset verkostot Viisaan liikkumisen koordinaatioryhmä Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima verkosto, jolle kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmä raportoivat. Viisaan liikkumisen koordinaatioryhmä edistää valtakunnallisesti viisasta liikkumista sekä tiedon vaihtoa yli sektorirajojen. Kokoonpano Jääskeläinen Saara, Liikenne- ja viestintäministeriö – 10.2 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen puheenjohtaja Lukkarinen Sara, Motiva Oy – sihteeri KKI-ohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea kehittämistoimia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi osana kansalaisten arki- ja työmatkaliikuntaa. Arkisina liikkumismuotoina kävely ja pyöräily kytkeytyvät liikunnan lisäksi osaksi liikkumisen ohjausta, jossa ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkumuotoja edistetään liikkumisen suunnittelun, viestinnän ja palvelujen avulla. Aalto-Nevalainen Päivi, ppetus- ja kulttuuriministeriö Anttila Suvi, Liikenne- ja viestintäministeriö Hirvonen Matti, Pyöräilykuntien verkosto ry Huhtanen Ida, liikenne- ja viestintäministeriö Kinnunen Liisamaria, KKI-ohjelma Kinnunen Markku, työ- ja elinkeinoministeriö Laitila Päivi, Motiva Oy Mattson Lotta, Suomen Kuntaliitto KKI on mukana valtakunnallisessa liikkumisen edistämistyössä olemalla yhteistyökumppanina työpaikkojen kestävän liikkumisen edistämisessä, kävelyn ja pyöräilyn tutkimus- ja kehittämishankkeiden yhteisrahoituksessa, tuottamalla viestintämateriaalia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä toimimalla jäsenenä useassa liikkumisen ohjauksen verkostossa. Menna Hanna, Suomen Kuntaliitto Mäkelä Kaisa, ympäristöministeriö Parkkari Inkeri, Trafi Peltola Vesa, Motiva Oy Saari Annukka, työ- ja elinkeinoministeriö Söderholm Merja, sosiaali- ja terveysministeriö Tavastjärna Varpu, Liikenneturva Tulivuori Jukka, Opetushallitus Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteena on saada siirtymää erityisesti lyhyistä henkilöautomatkoista kestävien kulkutapojen valintaan. KKI-ohjelma on mukana valtakunnallisessa liikkumisen ohjauksen edistämisessä liikenne- ja viestintäministeriön alaisessa, Liikenneviraston koordinoimassa Viisaan liikkumisen koordinaatioryhmässä. KKI-ohjelma on jäsenenä liikenne- ja viestintäministeriön Kävelyn ja pyöräilyn strategian 2020 pohjalta Liikenneviraston laatiman Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmässä. KKI on asiantuntijana myös kävelyä edistävässä Uusin askelin 62 Vahva Merja, liikenne- ja viestintäministeriö Waltari Helena, Trafi Viinikainen Tytti, Liikennevirasto Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmä Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpide suunnitelma 2020 julkaistiin maaliskuussa 2012. Suun nitelman toteuttamisen koordinointi ja seuranta on vastuutettu Liikenneviraston yhdessä Pyöräilykuntien verkoston kanssa vetämälle seurantaryhmälle. Kokoonpano Viinikainen Tytti, Liikennevirasto – puheenjohtaja 10.2.2 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen T&K -yhteishankkeet Kallio Riikka, WSP Finland – sihteeri Helin Erika, Pirkanmaan ELY-keskus Hirvonen Matti, Pyöräilykuntien verkosto ry Kinnunen Liisamaria, KKI-ohjelma Koivu Veli-Pekka, Kokkolan kaupunki Kulmala Kari, Rääkkylän kunta Lukkarinen Sara, Motiva KKI-ohjelma on ollut edistämässä kävelyn ja pyöräilyä vuosina 2012–2013 sekä 2014 yhteisrahoituksella liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä Liikenneviraston kanssa. Vuosina 2012–2013 kyseessä oli Liikkumisen ohjauksen -ohjelmarahoitus ja vuonna 2014 Kävelyn ja pyöräilyn T&K -hankerahoitus. Myllärniemi Katariina, liikenne- ja viestintäministeriö Mäkelä Kaisa, ympäristöministeriö Nisula Petteri, Pyöräilykuntien verkosto ry Vuonna 2014 KKI oli yhteisrahoittamassa ympäristöministeriön ja Liikenneviraston kanssa kolmea hanketta. Outinen Pia, Ekokymenlaakso-projekti Talja Milla, Helsingin Seudun Liikenne Vaismaa Kalle, TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Ohjausryhmätyö / Kävelyn edistäminen: Uusin askelin kohti elinvoimaista kaupunkia KKI on kutsuttu ohjausryhmään ”Uusin askelin kohti elinvoimaista kaupunkia”. Kyseessä on projekti, jonka tekijänä on Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hankkeen taustalla on tiedon hajanaisuus, joka vaikeuttaa edistämistyöstä. Tutkimusprojektin tavoitteena on • koota olemassa oleva tieto ja jalostaa se helposti omaksuttavana muotoon eri kävelyä edistävien tahojen hyödynnettäväksi, • tukea tasavertaisten liikkumismahdollisuuksien luomista, • tarjota tietoa valtiolle ja kunnille liikenne-, ympäristö-, liikunta- sekä terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, • kirkastaa kävelyn roolia osana liikennejärjestelmää ja matkaketjuja, • kerätä tietoa ja valmistella puitteet kansainvälisen kävelyn tutkimusohjelman toteuttamiseksi sekä • vahvistaa poikkitieteellisyyden toteutumista kävelyn SEGMENT – kävelyn ja pyöräilyn seurantajärjestelmän laatiminen / WSP Finland Oy Euroopan Unionin rahoittamassa kolmivuotisessa SEG MENT-hankkeessa kokeiltiin kuluttajasegmentointimenetelmien toimivuutta liikkumisen asenneryhmien tunnistamisessa. Hankkeessa kokeiltiin SEGMENTmenetelmän soveltuvuutta Suomeen ja kestävien liikennemuotojen viestinnän ja markkinoinnin tarkoituksiin. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä kolmen kaupungin kanssa ja kyselymenetelmää sovellettiin Suomen oloihin. Kysely toteutettiin kohdekaupungeissa siten, että prosessi palvelee sekä uuden menetelmän jalkautusta Suomeen että kaupunkien omia kestävän liikenteen tavoitteita. Pilottikaupunkeja olivat Hyvinkää, Turku ja Lahti. Hanke tuki kohdealueiden kävelyn ja/tai pyöräilyn strategioiden täytäntöönpanoa ja jatkotöitä sekä pilotoi uudella tavalla ja Suomeen sovellettuna muualla jo toimivaksi havaittua menetelmää edistää kestävää liikkumista, kestäviä kulkumuotoja työmatkoilla sekä ympärivuotista pyöräilyä ja kävelyä. Paremmalla käyttäjätiedolla löydetään uusia tapoja toteuttaa vuorovaikutusta, viestintää ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. edistämisessä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina rahoittajat Liikennevirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö ja lisäksi edustajat Pyöräilykuntien verkostosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja KKIohjelmasta. Hanketta rahoittivat Liikennevirasto, ympäristöministeriö, KKI-ohjelma sekä pilottikunnat. Ohjausryhmä Päivänen Jani, WSP Finland Oy – hankkeen vetäjä Kiuru Kimmo, Hyvinkään kaupunki Kinnunen Liisamaria, KKI-ohjelma Kinnunen Tapio, Hyvinkään kaupunki Mäkelä Kaisa, ympäristöministeriö Palomäki Johanna, Lahden kaupunki Sannemann Christian, WSP Finland Oy Siikonen Mari, WSP Finland Oy 63 Viinikainen Tytti, Liikennevirasto Lund Sari-Leena, Hyvinkään kaupunki Väisänen Paula, Turun kaupunki Mattila Jyrki, Hyvinkään kaupunki Mattsson Jouni, Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 / Hyvinkään kaupunki Hankkeen tavoitteena on laatia eurooppalaisen mallin pohjalta Hyvinkäälle kestävän liikkumisen ohjelma (Sustainable Urban Mobility Plan, SUMP) ja tutkia SUMP-mallin monistettavuutta muissa suomalaisissa kunnissa. Ohjelmassa kehitetään erityisesti kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Ohjelman laadinnassa sovelletaan osallistavaa menettelytapaa ja sitä varten laadittuja toimintakehyksiä. Yhtenä päätavoitteena on päätöksentekijöiden ja sidosryhmien sitouttaminen suunnitelmaan. Tavoitteena on laatia ohjelma, • joka lisää Hyvinkään kehittämistyön läpinäkyvyyttä virkamiesten, asukkaiden ja päättäjien välillä, • joka kohottaa nykyisen Askel-toiminnan statusta, brändiä, arvostusta ja poikkihallinnollisuutta, • jossa käsitellään kaikki kulkutavat ja lisätään erityisesti kestävän liikkumisen osuutta, • jossa huomioidaan eri liikkumismuotojen terveys- ja kustannusvaikutukset, • joka toimii konkreettisena päämääränä, johon liikkumisen ohjauksen toimet tähtäävät, • Peevo Markus, Hyvinkään kaupunki Rantala Tuuli, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Oy Simonen Riitta, Hyvinkään kaupunki Touru Tapani, HSL Vaismaa Kalle, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Oy Viinikainen Tytti, Liikennevirasto Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Savonlinnan keskustan alueella / Savonlinnan kaupunki Savonlinnassa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kytkeytyy erittäin vahvasti keskustan elinvoimaisuuden tukemiseen. Keskustassa on käynnissä Kaupunkikeskusta 2015 -hanke, jonka puitteissa on perustettu Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys (SAKKE) ry. johon eri sidosryhmät, kuten kaupungin toimialat, päättäjät, yritykset, järjestöt ja asukkaat voivat sitoutua, • Mäkelä Kaisa, ympäristöministeriö joka mahdollistaa paremmin jo tiedettyjen hyvien käytäntöjen jalkauttamisen ja toteuttamisen. Hanketta rahoittivat Liikennevirasto, ympäristöministeriö, KKI-ohjelma sekä Hyvinkään kaupunki. Työ toteutettiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen kanssa ja työtä valvoo ohjausryhmä. Hankkeessa käynnistettiin liikkumisen viisastaminen keskusta-alueella kytkemällä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen osaksi Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittämistyötä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen liitetään Savonlinnan kaupunkikeskustan maankäytön, palvelujen ja elinkeinotoimintojen kehittämiseen. Hankkeessa haettiin asukas- ja yrittäjälähtöisiä ratkaisuja, joilla viedään käytäntöön taustastrategioiden tavoitteita. Hankkeen painopiste oli asukkaiden, keskustayrittäjien (mukaan lukien matkailuyrittäjät), järjestöjen ja kuntatyöntekijöiden aktivoinnissa ja motivoinnissa. Lisäksi kaupungin suurimmat työnantajat sitoutetaan mukaan toimintaan. Tavoitteena oli löytää kävelyn ja pyöräilyn edistämisen pysyvät toimintamallit vuorovaikutteisesti työskennellen ja sidosryhmiä osallistaen. Yksi keskeinen yhteistyötaho on SAKKE ry. Hanke sovitetaan kiinteästi yhteen keskustan toiminallista kehittämistä koskevien toimenpiteiden kanssa. Vaikuttavuuden kuvaamisen tueksi tehdään kevyitä HEAT-laskentoja. Ohjausryhmä Kinnunen Tapio, Hyvinkään kaupunki – hankkeen koordinoija Aronen Marjukka, Hyvinkään kaupunki Halonen Pentti, Hyvinkään kaupunki Heikkinen Sonja, ELY-keskus Hanketta rahoittivat Liikennevirasto, ympäristöministeriö, KKI-ohjelma sekä Savonlinnan kaupunki. Työn toteutti Sito Oy ja työtä valvoo ohjausryhmä, jossa oli laaja edustus Savonlinnan seudulta. Kinnunen Liisamaria, KKI-ohjelma Kiuru Kimmo, Hyvinkään kaupunki Ohjausryhmä Korpela Aki Ansio Virpi, Sito Oy – hankkeen vetäjä Laine Pekka T. Laaja edustus Savonlinnan kaupungin eri hallintokunnista: Laitinen-Parkkonen Pirjo, Hyvinkään kaupunki Harri Halo, Timo Okkonen, Jyri Sipinen, Päivi Behm, Markku Lehtonen Annukka, Hyvinkään kaupunki Kankkunen, Pekka Heiskanen, Simo Räty, Mervi Karvinen 64 Elasvuo Timo, Savonlinnan poliisi Hakanen Oiva, UPM Oy Hasselqvist Marja-Leena, Linnala opisto Karvonen Eini, Liikenneturva Kinnunen Liisamaria, KKI-ohjelma Mäkelä Kaisa, ympäristöministeriö Pitko Pirjo, UPM Oy Reinikainen Timo, Savonlinnan Seudun Liikunta ry Valaja Marjo, Andritz Oy TYKELI 2 -hankkeessa seurataan työpaikkojen liikkumisen ohjauksen uusimpia selvityksiä sekä toiminnan kehittymistä Suomessa ja muualla maailmassa sekä tehdään eri kohderyhmien (työnantaja, työntekijä, työterveyshuolto, yhteiskunta) motivoimiseksi materiaalit, joihin kootaan tiedot, miksi ja miten työpaikkojen kestävää liikkumista kannattaa edistää. Hankkeessa toteutetaan pilottiyritykessä liikkumiskysely, jonka tuloksia hyödynnetään hankkeen viestinnässä. Viinikainen Tytti, Liikennevirasto Vuonna 2014 rahoitettujen hankkeiden raportointi kootaan yhteen ja tuloksista viestitään valtakunnalliselle liikkujan verkostolle. Motiva toimittaa kootut raportit sekä rahoittajille että Pyöräilykuntien verkostolle Kulkulaariverkkosivustolle lisättäväksi. 10.3 Työmatkaliikunnan edistäminen Työmatkaliikunnan lisääminen on yksi KKI-ohjelman työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen yhteistyölupauksista. Työelämä 2020 -hanke on työurien pidentämiseen ja työn tuottavuuteen liittyvä hallituksen kärkihanke, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö (ks. luku 7.2.4). Työmatkaliikuntaa KKI edistää Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä -hankkeessa (TYKELI 2) KKIohjelman työmatkaliikkumisen kehittämishankkeissa sekä viestintämateriaalein. 10.3.1 Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä -hanke (TYKELI 2) Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä -hanke (TYKELI 2) on kaksivuotinen (2014–2015) hanke, joka on jatkoa TYKELI 1:lle. KKI tuli mukaan hankkeen kakkosvaiheeseen, jossa otetaan terveysnäkökulma aikaisempaa vahvemmin huomioon työmatkaliikkumisen edistämisessä. Kestävät kulkutavat, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen työmatkoilla joko osana joukkoliikennematkoja tai kokonaan lihasvoimin, edistävät työntekijöiden terveyttä, työyhteisön hyvinvointia sekä työn tuottavuutta. Yhteisrahoitteisessa hankkeessa ovat mukana Liikenne virasto, Trafi, Liikenneturva, Helsingin Seudun Liikenne sekä KKI. Hanketta koordinoi Motiva Oy. Pääasiallinen työkalu on hankkeessa toteutettava verkkokoulutus, joka suunnataan ensisijaisesti työnantajille vuonna 2015. 10.3.2 Työmatkaliikunnan KKI-kehittämishankkeet KKI-ohjelma tuki kahta työmatkaliikunnan kehittämishanketta vuonna 2014, Helsingin kaupungin Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanketta sekä Turun kaupungin Liikettä työmatkaan! -hanketta. Molemmat hankkeet ovat kaksivuotisia ja ne ovat käynnistyneet vuonna 2013. Molemmat hankkeet päättyivät vuoden 2014 lopussa. Lisätietoja liitteessä 2. 10.4 HEAT-menetelmä Yhteistyössä Liikenneviraston ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa KKI-ohjelma käännätti vuosina 2012–2013 suomeksi Maailman terveysjärjestön, WHO:n, kehittämän HEAT-työkalun kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisen arvioinnin oppaan. HEAT-työkalun suomenkielisessä versiossa on esitetty myös suomalaiset suositusarvot sekä esimerkkejä Suomesta. HEATtyökalua on käytetty laajasti Suomen eri kunnissa kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten kustannushyötyjen laskemisessa. WHO päivitti HEAT-työkalut elokuussa 2014 ja päivitti myös englanninkielisen HEAT-oppaan. Liikennevirasto ja KKI-ohjelma selvittivät yhdessä konsulttien kanssa päivitykseen liittyvien uusien arvojen käyttämisen Suomen olosuhteissa ja päätyi suosittamaan WHO:n päivittämiä arvoja. Joulukuussa 2014 KKI-julkaisi yhteistyössä Liikenneviraston ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa päivitetyn verkkoversion HEAT-oppaan suomenkielisestä versiosta. 65 66 11 Kansainvälinen toiminta KKI-ohjelma on jäsenenä eurooppalaisessa terveyttä edistävän liikunnan verkostossa (HEPA Europe Network), joka toimii Maailman Terveysjärjestö WHO:n alaisuudessa. Kansainvälinen verkosto välittää tietoa, kehittää ja tukee toimenpiteitä, joiden avulla lisätään kansalaisten terveysliikuntaan osallistumista ja edistetään terveellisen elämäntavan olosuhteita. Verkostossa hyödynnetään tieteellistä näyttöä, seurantaa ja arviointia terveyttä edistävän liikunnan edistämisessä väestötasolla. Kaikki verkoston toimet pohjautuvat WHO:n strategisiin linjauksiin. Verkosto kokoontuu vuosittain. KKI-ohjelmaa verkostossa edustaa kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen. Vuonna 2014 HEPA-konferenssi järjestettiin Sveitsissä, Zurichissä. Hankekoordinaattori Tanja Onatsu ja viestintäassistentti Noora Moilanen olivat mukana Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports (SCMSS) -kongressin järjestelyissä. Skandinaavinen liikuntalääketieteen kongressi järjestettiin Helsingissä Kalastajatorpalla 23– 25.10.2014. Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen osallistui Brasiliassa Rio de Janeirossa, fyysisen aktiivisuuden ja kansanterveyden kansainvälinen kongressiin (ICPAPH) 8.–11.4.2014. Ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen, kenttäpäällikkö Sari Kivimäki sekä ohjelmakoordinaattori Miia Malvela osallistuivat 19th Annual Congress of the European College of Sport Science -kongressiin 2.–5.7.2014 Amsterdamissa, Alankomaissa. ECSS on liikuntatieteiden ja liikuntalääketieteen vuosittainen laaja kongressi. Sari Kivimäellä oli posteriesitys liikuntaneuvonnasta: Kivimäki, S., Malvela, M. & Komulainen, J. The role of physical activity counseling among sedentary adults in Finland. Miia Malvela piti suullisen esityksen SuomiMies seikkailee -kampanjan fyysisen kunnon ja työkyvyn yhteydestä havaituista tuloksista: Malvela M, Heiskanen J, Komulainen J (2014). Adequate working ability and low exhaustion is connected with good overall fitness. Ohjelmakoordinaattori Miia Malvela osallistui Helsingissä järjestettyyn 6th IWG World Conference on Women and Sport -konferenssiin 12–15.6.2014 Helsingissä. IWG-verkoston tavoitteena on edistää tasaarvoa sekä vahvistaa tyttöjen ja naisten osallistumismahdollisuuksia kaikilla liikunnan ja urheilun eri osa-alueilla aina harrastajasta johtajaan. Konferenssissa oli myös tieteellinen osuus, jossa oli posteri liikuntaneuvonnasta KKI-ohjelman ja UKK-instituutin yhteistyönä: Malvela M, Aittasalo M, Kivimäki S, Vasankari T, Komulainen J (2014). Combining the strength of research and practice in implementing physical activity and wellbeing in health care setting. 11.1 HEPA-verkoston työryhmät 11.1.1 HEPA Europe Working Group Workplace Health Promotion HEPA:n työryhmä Working group Workplace Health Promotion on perustettu marraskuussa 2010. Työryhmän tarkoituksena on edistää ja levittää uutta tutkimustietoa liikkumattomuuden riskeistä, kerätä hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä työyhteisöihin suuntautuneista toimenpiteistä eri maista ja vaihtaa tietoa ja kokemuksia maiden välillä. Työryhmä kokoontui 28.9.2014 HEPA-kongressin yhteydessä Zurichissä. KKI:n edustajana työryhmässä on ohjelmakoordinaattori Niina Valkama. 67 11.1.2 National Approaches to Physical Activity Promotion Työryhmän tehtävänä on tarjota asiantuntijuutta onnistuneen kansallisen terveysliikuntaohjelman toteutukseen. Työryhmässä on mukana ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen. 68 11.1.3 HEPA Promotion in Health Care Settings Ohjelmakoordinaattori Miia Malvela kuuluu työryhmään, joka vuonna 2014 kartoitti liikuntaneuvonnan tapausesimerkkejä. Malvela ei ollut mukana ryhmän tapaamisissa vuonna 2014. 12 Tapahtumat 12.1 KKI-Katselmus KKI-Katselmus järjestettiin Joensuussa Carelia -salissa 26.–27.3.2014. Tapahtuman järjestäjinä olivat KKIohjelma, Pohjois-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry ja Joen suun kaupunki. Osallistujia tapahtumassa oli noin 200. Katselmuksen teemoina olivat Liikunta kuntien hyvinvointijohtamisessa ja Toimintakykyä työelämään. Keskiviikkona KKI-Katselmuksen avaussessiossa pohdittiin liikunnan mahdollisuuksia ja haasteita hyvinvoinnin edistämisessä. Aiheesta alustivat professorit Pekka Puska ja Tiina Laatikainen. Median näkökulmasta aihetta lähestyi sanomalehti Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa. Iltapäivän esityksien fokuksena oli liikunnan rooli kuntien hyvinvointijohtamisessa. Joensuun kaupungin poikkihallinnollisesta terveyden edistämisen yhteistyöstä esitelmöivät kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen. Kuntaliiton erityisasiantuntija Anne Sormunen esitteli kuntien sähköistä hyvinvointikertomusta ja session päätti ylilääkäri Anu Niemen esitys Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen perusterveydenhuollon yksikön terveydenedistämisen toimenpiteistä. Illalla ohjelmassa oli Joensuun kaupungin tarjoama vastaanotto Taidemuseon tiloissa. Torstai-aamun avauksesta vastasi Ilja Teppo ja Kauko laispartio. Ryhmän vauhdikkaan ja iloisen esityksen jälkeen aamu-unisimmatkin osallistujat olivat hereillä ja valmiina päivän muuhun ohjelmaan, joka jatkui teemalla Toimintakykyä työelämään. Työterveyslaitoksen Jouni Sipponen alusti otsikolla Työn sujuvuus, Abloyn henkilöstöjohtaja Satu Krohns esitteli Abloyn ikäjohtamista ja toimitusjohtaja Tomi Haring kertoi, kuinka Warath Oy:ssa huomioidaan henkilöstön hyvinvointi. Session päätteeksi kuultiin Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja eläkevakuutusyhtiö Eteran työyhteisöliikuntahankkeen vaikuttavuustutkimuksen tuloksia. Tuloksia esitteli Eteran myyntikanavavastaava Juuso Aaltonen. Aamupäivällä osallistujat kuulivat videotervehdyksen välityksellä estejuoksijana tunnetun Jukka Keskisalon mietteitä liikkumisesta ja liikunnan edistämisestä. Katselmuksen päätteeksi osallistujat pääsivät vielä nauttimaan paikallisen seikkailijan Eero Ouran vaikuttavasta esityksestä Eläkkeelle Etelänavalta. Ouran esitys vei kuulijat etelänaparetkeilijän sielunmaisemaan ja mukaan retkikunnan seikkailuun, jossa tärkeintä ei ollut määränpää, vaan itse matka. 12.2 Juhlaseminaari KKI-ohjelman 20-vuotista taivalta juhlittiin 5. marraskuuta Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlasemi naarissa raotettiin hieman menneisyyden verhoja, vietettiin aikaa nykyhetkessä ja lopuksi suunnattiin katseet tulevaan. Juhlaosuuden jälkeen tilaisuutta jatkettiin rennosti keskustellen cocktail-tilaisuudessa. Juhlapuheissa korostui erityisesti poikkihallinnollisuuden merkitys liikkumattomuuden vähentämisessä sekä sote- ja liikuntasektorin työnjaon tiivistäminen. Vierailevat luennoitsijat professori Jeff French (UK) ja teknologiayrittäjä, biohakkeroija Teemu Arina puolestaan tarjosivat uusia ideoita ja ajattelumalleja terveysliikunnan edistämiseen. Liikuntaneuvos Timo Haukilahti teki lyhyen katsauksen KKI-ohjelman alkuaikoihin. Haukilahti oli yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen Kaj Koskelan kanssa KKI-ohjelman idean isä, ja toimi KKI-ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajana vuoteen 2011, jolloin hän jäi eläkkeelle. Myös Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo toi oman tervehdyksenä juhlaväelle. Juhlaseminaarissa palkittiin kaikki 15 Liikunnan aluejärjestöä, viisi valtakunnallista terveysjärjestöä sekä liikunnan olosuhteiden edistäjiä. KKI-ohjelman palkitsi Liikunnan aluejärjestöt terveysliikunnan pitkäjäntei- 69 sestä kehittämistyöstä sekä alueellisesti että kiinteänä osana valtakunnallista verkostoa. Hengitysliitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry palkittiin liikunnan huomioimisesta tärkeänä osana terveyden edistämistyötä. Hyvinkään kaupunki palkittiin esimerkillisestä työstä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki palkittiin puolestaan esimerkillisestä työstä lähiliikuntapaikkojen edistämiseksi. Don Miquel. Kankealanteinen härkä innosti juhlayleisönkin pitämään pienen tauon ja tanssimaan perässään. Don Miquelin taukotanssi on vapaasti KKI-verkoston käytössä KKI-ohjelman verkkosivuilla ja YouTubekanavalla. Palkinnot luovutti opetus- ja kulttuuriministeriössä liikunta-asioista vastaava ministeri, puolustusministeri Carl Haglund. Tilaisuuteen toi oman tervehdyksensä videon välityksellä myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. 12.3 Kunnon Laiva Päivän seremoniamestarina toimi juontamisen ja tanssin ammattilainen Marco Bjurström. Hän luotsasi päivää iloisesti pitäen huolta siitä, että tunnelma salissa säilyi rentona ja virkeänä. KKI-ohjelma lanseerasi juhlavuoden kunniaksi taukotanssivideon, jonka pääosassa esiintyi animaatiohärkä 70 Mukana tapahtumassa oli yli 300 KKI-ohjelman yhteistyö kumppania vuosien varrelta. Seuraava Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestetään elokuussa 2015 ja näin ollen tapahtuman suunnittelu alkoi loppuvuodesta 2014. Tapahtuman teemaksi valittiin Poweria minäpystyvyyteen ja sen ajankohdaksi päätettiin 21.–23.8.2015. Pääyhteistyökumppaneina jatkavat TallinkSilja, Vetikko Travel ja Casall. Samalla käynnistettiin yhteistyöneuvottelut puhujien ja näyttelyosastokumppaneiden kanssa. Mukaan tapahtumaan on lähdössä suuri joukko terveys- ja liikuntajärjestöjä. Syksyllä 2014 julkaistiin tapahtuman ensimmäiset ennakkoesitteet. 13 Viestintä Viestintä on läpileikkaavana yksi KKI-ohjelman keskeisin toimintamuoto. Se ei ole vain yksittäisiä teknisiä prosesseja, kanavia ja toimintoja, vaan sillä on laaja-alaisia tavoitteita vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen läpäisemällä koko KKI-toiminnan kentän. KKI-viestinnässä keskitytään kaikissa toiminnoissa erityisesti 1. segmentointiin eli potentiaalisten kohderyhmien tunnistamiseen: millaisia kohderyhmiä ylipäätään löytyy, Kuvio 23. KKI-ohjelman viestinnällinen toimintamalli. 2. fokusointiin eli kohderyhmien arviointiin ja valintaan: mihin kohderyhmiin keskitymme ja 3. asemointiin eli eri kohderyhmille sopivien toimintatapojen ja konseptien arviointiin ja valintaan: miten eroamme muista toimijoista ja mistä syntyy ainutlaatuisuutemme. KKI-ohjelman viestinnän päätehtävät ovat sidosryhmäviestintä, vaikuttamisviestintä, tiedotus ja arkiviestintä. Läpileikkaavaa viestintämallia erityisesti sidosryhmäviestinnän näkökulmasta kuvataan kuviossa 23. LIKES, hallitus - Toimintasuunnitelma KKI-strategia, - Viestintäsuunnitelma viestintästrategia - Neuvottelukunta - Verkostot KKI-ohjelma - Työryhmät - Rahoittajat - Yhteistyökumppanit Sidosryhmäviestintä Julkaisut - materiaalit - Kipinät - televisio - radio - videot Verkkoviestintä Tiedotus - kkiohjelma.fi - suomimies.fi - kunnonlaiva.fi - porraspaivat.fi - SM-ekstranet - tilauspalvelu - sosiaalinen media - mediasuhteet - tiedotteet - Sähkö-Kipinät - lehtijutut - sosiaalinen media Tapahtumat ja kampanjat - markkinointi - mainonta - tiedotus - mediasuhteet Yhteiskunnallinen vaikuttaminen - julkaisut - tiedotus - asiantuntijuus - verkostot - sosiaalinen media 71 13.1 Viestinnällinen yhteistyö KKI-ohjelmalla on viestinnän toteuttajina muutamia pääyhteistyökumppaneita. Visuaalisesta ilmeestä vastaa Kotisaari Graphic Management Oy:n Jukka Kotisaari. Hän toteuttaa suurimman osan KKI-ohjelman materiaaleista. Mainostoimisto Mediataivas Oy puolestaan vastaa SuomiMies seikkailee -kampanjan materiaalien toteutuksesta. Verkkosivujen julkaisujärjestelmän ja verkkopalvelujen tuottajana on MediaCabinet Oy. Painotaloja kilpailutetaan suurten materiaali- ja julkaisutilausten yhteydessä. Suurin osa materiaaleista tuotettiin vuonna 2014 seuraavien painotalojen kautta: Grano Oy, Keuruskopio Oy, Kirjapaino Kari, PunaMusta Oy, Otavan Kirjapaino Oy ja Suomen Uusiokuori Oy. Liikunta- ja ravitsemuskuvat ovat yksi KKI-viestinnän kulmakivistä. Kuvia annetaan vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön aikuisten terveysliikuntayhteyksiin Liikunnan aluejärjestöille, medialle ja yhteistyökumppaneilla. Kuvaajina käytettiin vuonna 2014 erityisesti Jiri Halttusta, Petteri Kivimäkeä, Mikko Käkelää ja Studio Juha Sorria. Kipinät-lehden juttujen yhteydessä käytettiin kuvaajina paikallisia freelance-kuvaajia. Tiivistä viestinnällistä yhteistyötä on tehty painopistealueiden verkostojen ja toimijoiden kanssa uutisten välittämisessä sekä tapahtumien ja kampanjoiden markkinoinnissa. 13.1.1 Terveysliikunnan viestintäverkosto Terveysliikunnan viestintäverkosto on avoin ja sen toimintaan voi tulla mukaan kuka tahansa aiheesta kiinnostunut ja terveysliikunnan parissa työskentelevä viestinnän ammattilainen. KKI-ohjelma on toiminut ryhmän koollekutsujana. Tarkoituksena on käydä keskustelua yhteisistä viestinnän kysymyksistä, kouluttautua, verkostoitua ja jakaa ajankohtaisia teemoja eri organisaatioiden kesken. Vuoden 2014 aikana ryhmä ei kokoontunut kertaakaan, mutta viestejä välitettiin puolin ja toisin. Terveysliikunnan viestintäverkoston kokoonpano Pia Bilund, tiedottaja, Suomen Selkäliitto ry Riitta Katko, viestintäpäällikkö, Suomen Reumaliitto ry Katri Klinga, tiedottaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Panu Könönen, viestintä- ja markkinointipäällikkö, Suomen Latu ry Sonja Kössi-Jormanainen, yhteyssihteeri, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Anne Leinonen, tiedottaja, Hengitysliitto ry Niina Myllys, markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija, Etelä- KKI-ohjelma oli mukana kumppaneiden materiaalituotannossa ja viestintäyhteistyössä rahoittajana ja/tai sisällöntuottajana: Suomen Liikunta ja Urheilu ry Sanna Mönkkönen, viestintäpäällikkö, Suomen Voimisteluliitto ry Eeva-Riitta Piispanen, viestintäpäällikkö, Suomen Sydänliitto ry Hyvinvoiva ja liikkuva kouluyhteisö Tupu Sammaljärvi, tiedottaja vs, Soveltava Liikunta SoveLi ry Kohderyhmä: koulujen henkilöstö Tarja Sampo, viestintäpäällikkö, Suomen Diabetesliitto ry Sisältö: valtakunnalliset ja alueelliset palvelut/tuotteet Eija Savolainen, tiedottaja, UKK-instituutti opettajien ja muun koulun henkilökunnan työhyvinvoinnin Eija Seppänen, viestintäpäällikkö, Yksi elämä -hanke edistämiseksi liikunnan keinon. Katri Siivonen, tiedottaja, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Yhteistyössä: Valo ry, KKI-ohjelma, Koululiikuntaliitto ja Anna Suutari, tiedotussihteeri, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan aluejärjestöt Tykeli2/Viisas liikkuminen -verkkoaineisto työpaikoille 13.1.2 Ilta-Sanomat (sivusto julkaistaan v. 2015) SuomiMies seikkailee -kampanjan kohderyhmän, liian vähän liikkuvien keski-ikäisten miesten, luetuin sanomalehti on paikallislehden ohella Ilta-Sanomat. KKIohjelma käynnisti vuonna 2010 SuomiMies seikkailee -kampanjan puitteissa yhteistyön Ilta-Sanomien ja sen mediaperheen (Urheilusanomat ja IS-verkkolehti) kanssa. IS-mediaperheen kanavia käytetään ymsö SuomiMies-kampanjan mainostamisessa. Kohderyhmä: Työyhteisöt, johto ja työntekijät Sisältö: viisas liikkuminen, työmatkaliikenteen terveysvaikutukset, käytännön tekoja työpaikoilla ja työpaikan tilanteen kartoitus. Yhteistyössä: Liikennevirasto, Motiva, KKI-ohjelma 72 Ilta-Sanomien verkkolehdessä julkaistiin vuoden 2014 aikana 20 SuomiMiehen treenivinkkiä. Vinkit käsittelivät eri vuodenaikoihin sopivia liikuntamuotoja, jotka ovat helposti toteutettavissa kotioloissakin. Vinkit painottivat matalan kynnyksen liikuntaa, ja niillä pyrittiin huomioimaan lähiympäristön liikuntamahdollisuudet ja hyötyliikunta huumoria unohtamatta. Treenivinkit ovat herättäneet verkkolehdessä hyvin vilkasta keskustelua, jossa miehet ovat jakaneet omia liikuntakokemuksiaan. Treenivinkeillä on arvioitu olevan noin 10 000 viikoittaista lukijaa. Treenivinkkien sisällöntuottajana toimi liikuntafysiologi Timo Haikarainen. Vinkkien yhteydessä mainostettiin suomimies.fi-sivustoa ja SuomiMiehen Facebook-sivua. 13.1.3 Työ Terveys Turvallisuus -lehti Työterveyslaitoksen (TTL) Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä julkaistiin vuoden 2014 aikana kolme liikuntavinkkiä Liikettä niveliin -palstalla: • Alaraajat liikkeelle 3/2014 • Metsäpolulla erilaisin askelin 6/2014 • Toimistojumppa 11/2014 Vinkeistä kuvattiin lisäksi videot, jotka jaettiin sekä TTL:n että KKI-ohjelman kautta YouTubeen. Vinkit suunnitteli kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. Lisäksi lehden kanssa tehtiin sisällöllistä yhteistyötä tarjoamalla juttuvinkkejä ja haastateltavia. 13.1.4 Koti ja maaseutu -lehti Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen julkaiseman Koti ja maaseutu -lehden kanssa käynnistettiin liikuntavinkkiyhteistyö vuoden 2013 lopulla. Ensimmäisten vinkkien julkaiseminen alkoi vuoden 2014 lehdissä. Vinkit suunnitteli kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. Lehdessä julkaistiin vuoden aikana viisi vinkkiä: • Liikkuvuusjumppa 1/2014 • Kuminauhajumppa 2/2014 • Taukoa istumiseen 3/2014 • Lenkkipolulla 4/2014 • Tasapainoilua metsässä 7/2014 13.2 Verkkosivut KKI-ohjelmalla oli vuoden 2014 alussa ylläpidettävänään neljä sivustoa (taulukko 3), KKI-ohjelman omat sivut kki.likes.fi (huhtikuusta alkaen kkiohjelma.fi) ja SuomiMies seikkailee -kampanjan sivut suomimies.fi sekä kahden tapahtuman sivut: kansainväliselle HEPA Europe -terveysliikuntaverkoston konferenssin sivut osoitteessa hepaeurope2013.fi ja Kunnon Laivan osoitteessa kunnonlaiva.fi. Syyskuussa avattiin viides verkko sivusto, kun Porraspäivät-kampanja sai omat sivut osoitteeseen porraspaivat.fi. HEPA-konferenssin sivut luovutettiin vuonna 2014 pohjoismaisen liikuntalääketieteen konferenssin käyttöön, eivätkä ne näin ollen olleet enää KKI-ohjelman käytössä. 13.2.1 KKI-ohjelman verkkosivut KKI-ohjelman verkkosivut uudistettiin huhtikuussa 2014. Uudet sivut osoitteessa kkiohjelma.fi avattiin 4.4. Uudistuksen yhteydessä etusivulle tehtiin helppokäyttöisiä pikalinkkejä uutiskirjeen tilaamiseen, materiaalien tilaamiseen sekä hanketuen hakemiseen. Sivuston sisältö ja rakenne uudistettiin lähes täysin. Päävalikkoon nostettiin KKI-ohjelman työn kärkiteemat: hanketuki, arkiliikunnan olosuhdetyö, liikuntaneuvonta ja toimintakykyä työelämään. Tapahtumille ja kampanjoille sekä viestinnälle ja materiaaleille tehtiin lisäksi omat alasivustot. Yksilöidyt kävijät Käynnit Sivukatselut Vierailun kesto kkiohjelma.fi (4.4. alkaen) 17 588 26 307 94 369 2 min 54 s suomimies.fi 69 536 84 893 236 316 1 min 58 s kunnonlaiva.fi 1 553 1 780 5 150 1 min 13 s porraspaivat.fi (30.9. alkaen) 7 021 8 372 17 000 1 min 32 s Taulukko 3. KKI-ohjelman ylläpitämien verkkosivujen statistiikka vuodelta 2014. 73 KKI-ohjelman uusilla sivuilla vieraili vuonna 2014 yhteensä 17 588 yksilöityä kävijää. Käyntejä oli 26 307 ja sivukatseluita 94 369. Kävijöistä 67 prosenttia oli uusia ja 33 prosenttia sivustolle palaavia. Vierailijat käyttivät sivustolla aikaa keskimäärin 2 minuuttia ja 54 sekuntia. Suurin osa käynneistä oli Suomesta (95 %, 24 929 käyntiä) ja erityisesti Helsingistä (8 818). Muita suurempia kävijäkaupunkeja olivat Jyväskylän seutu (2 602), Tampere (1 609), Turku (1 267), Oulu (974) ja Espoo (653). Kansainväliset vierailut tehtiin useimmiten Yhdysvalloista (362), Brasiliasta (224), Ruotsista (104) ja Kiinasta (101). Hakukoneiden kautta sivustolle löysi 47 prosenttia kävijöistä. Suosituimmat hakusanat olivat ”kki”, ”kunnossa kaiken ikää”, ”porraspäivät” ”kki-materiaali” ja ”kkihanke”. Viittaava liikenne (18 %) sivuille tuli erityisesti sivuilta suomimies.fi, likes.fi, sykettatyohon.fi, eslu.fi, minedu.fi, liikkeellavoimaavuosiin.fi, kauppa.likes.fi, liiku.fi ja tyoelama2020.fi. Sosiaalisen median kanavista (2,4 %) suurin osan kävijöistä tuli Facebookin (544 käyntiä) kautta. Twitterin kautta sivustolla tehtiin 40 käyntiä ja Bloggerin blogien 31. Suosituimmat sivut etusivun lisäksi olivat hanketuen ja viestinnän ja materiaalin sivut alasivuineen, tapahtumat ja kampanjat -sivu, Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarin sivu, liikuntaneuvonta ja toimintakykyä työelämään. Sivustolla kävi 100–200 kävijää päivittäin tasaisesti koko vuoden ajan. Vilkkaampaa oli maaliskuussa ja syyskuussa, jolloin hanketuen hakuaika alkoi ja päättyi. Oulusta (4 332). Kansainväliset vierailut tehtiin pääosin Ruotsista (415), Yhdysvalloista (311) ja Espanjasta (232). 54 prosenttia kävijöistä löysi tiensä sivuille hakukoneiden kautta. Viittaava liikenne (18 %) tuli erityisesti sivuilta iltasanomat.fi ja facebook.com sekä näiden mobiilisivustoilta. Suosituimmat hakusanat, joiden kautta sivustolla päädyttiin, olivat erilaiset variaatiot sanaparista ”suomimies seikkailee” sekä ”kahvakuula”, ”puristusvoima”, ”voimaharjoittelu”, ”gymstick” ja ”verensokeri”. Sosiaalisen median kanavista suurin osan kävijöistä tuli Facebookin (2 978 käyntiä) kautta. Bloggerin blogien kautta sivustolla tehtiin 161 ja Twitterin 19 käyntiä. Yksittäisistä sivuista eniten kiinnostivat rekkakiertueen sivu, SuomiMiehen kuntotestit, Pudota painoa, SuomiMiehen materiaaleja, SuomiMiehen treenivinkit, kahvakuula, puristusvoima ja Mies kuntoon. Sivuston päivittäiset käyntimäärät vaihtelivat 150–250 käynnin välillä. Eniten kävijöitä oli elo–lokakuussa rekkakiertueen aikana, jolloin päivittäiset käynnit vaihtelivat 350–800 välillä. Sivuilla oli selviä kävijäpiikkejä, jolloin käyntejä tehtiin yli 2 000. Piikit ajoittuivat IltaSanomissa julkaistuihin treenivinkkien ja rekkakiertueen aloitukseen. 13.2.3 Kunnon Laivan verkkosivut Kunnon Laiva -koulutusristeilyllä on omat KKIohjelman ylläpitämät verkkosivut osoitteessa kunnonlaiva.fi. Vuoden 2014 aikana sivustolla vieraili 1 553 yksilöityä kävijää. Käyntejä tehtiin 1 780, joiden aikana tutustuttiin 5 150 sivuun. Vierailijat viettivät sivustolla aikaa keskimäärin 1 minuutin 13 sekuntia. 13.2.2 SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivut SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivuilla suomimies.fi vieraili yhteensä 69 536 yksilöityä kävijää. Käyntejä oli 84 893, joiden aikana tutustuttiin 236 316 sivuun. Kävijöistä 80 prosenttia oli uusia ja 20 prosenttia sivustolle palaavia. Vierailut kestivät keskimäärin 1 minuutin ja 58 sekuntia, jona aikana kävijä tutustui keskimäärin kolmeen sivuun. 84 prosenttia kävijöistä oli uusia ja 16 sivustolle palaavia. Suurin osa kävijöistä tuli Suomesta (78 %), erityisesti Helsingistä (522 käyntiä), Jyväskylän alueelta (189) ja Tampereelta (74). Kansainväliset vierailut tehtiin useimmiten Brasiliasta (192 käyntiä). Viittaavien sivustojen kautta tehtiin 809 käyntiä, hakukoneiden kautta 626 käyntiä, suoraan 322 käyntiä ja sosiaalisen median kautta 23 käyntiä. Kävijät olivat suurimmaksi osaksi Suomesta (82 093 käyntiä) ja erityisesti Helsingistä (32 965). Seuraavaksi eniten käyntejä oli Tampereelta (5 313) Turusta (4 451) ja Suosituimmat hakusanat, joiden kautta sivustolle päädyttiin olivat Kunnon Laivan eri yhdistelmien lisäksi ”aki louhela” ja ”teija reini-nieminen”. 74 Some-kanavista tehtiin eniten käyntejä Facebookin kautta (18). 13.3 Sosiaalinen media Suosituimpia sivuja oli etusivun lisäksi Kunnon Laivan yleinen sivu, Luennot ja Tukholman retket. Sosiaalista mediaa käytettiin erityisesti SuomiMies seikkailee -kampanjassa. Vuoden loppupuolella laadittiin sosiaalisen median suunnitelma käsittämään koko KKIohjelmaa. Sivuston selvästi vuotta 2013 hiljaisempi elo oli yhteydessä siihen, että seuraava tapahtuma järjestetään vasta vuonna 2015. Vuonna 2014 sivustoa päivitettiin vain harvakseltaan, lähinnä tiedottaen vuoden 2015 tapahtuman ajankohdasta. 13.3.1 Facebook 13.2.4 Porraspäivien verkkosivut Porraspäivät-kampanjan verkkosivut avattiin 30.9. osoitteessa porraspaivat.fi. Sivut toimivat myös domainnimellä porraspäivät.fi. Sivuilla vieraili loppuvuoden aikana 7 021 kävijää. Käyntejä sivustolla oli 8 372 ja sivukatseluja 17 000. Kävijöistä oli uusia 83 prosenttia ja sivustolla palaavia 16 prosenttia. Vierailijat käyttivät sivustolla aikaa keskimäärin 1 minuutin ja 32 sekuntia. Suurin osa kävijöistä oli Suomesta (95 %, 7 962 käyntiä) ja erityisesti Helsingistä (4 285 käyntiä), Oulusta (494), Jyväskylän alueelta (481) ja Vantaalta (460). Muista maista vierailtiin satunnaisesti Ruotsista (127 käyntiä), Venäjältä (36 käyntiä) ja Iso-Britanniasta (35 käyntiä). Googlen kautta sivustolle tuli 13 prosenttia kävijöistä, jotka löysivät sivuston erilaisilla porraspäivien ja vuosilukujen hakusanayhdistelmillä. Viittaava liikenne tuli erityisesti sivuilta taloussanomat. fi, facebook.com, kkiohjelma.fi, terveinkansa.fi, fennika, yritys.taloussanomat.fi, helmi ja hs.fi. Sosiaalisen median kanavista suurin osan kävijöistä tuli Facebookin (399 käyntiä) kautta. Twitterin kautta sivustolla tehtiin 91 käyntiä. Sivuston päivittäiset kävijämäärät olivat kampanjaviikon molemmin puolin vain muutamia käyntejä päivässä. Selkeä piikkipäivä oli kampanjaviikon aloitus, 3.11., jolloin käyntejä tehtiin 143. Kampanjaviikolla käyntejä oli joitakin kymmeniä päivässä. KKI-ohjelmalla oli vuonna 2014 ylläpidettävänään kolme Facebook-sivua, SuomiMies seikkailee -kampanjan, KKI-ohjelman ja Porraspäivien (taulukko 4). Sivuja ylläpitää KKI-ohjelman henkilökunta niin, että pääkäyttäjinä ovat viestinnän työntekijät ja muut toimistolaiset toimivat sisällöntuottajina. SuomiMies seikkailee -kampanjalla on Facebook-sivu osoitteessa facebook.com/suomimies.seikkailee. Sivu on linkitetty myös suomimies.fi-sivuille. Sivulla kerrotaan kampanjan tapahtumista ja tunnelmista sekä jaetaan hyviä miehisen liikkumisen vinkkejä ja SuomiMiehen blogikirjoituksia. Sivulle ovat lämpimästi tervetulleita myös miesten omat kokemukset ja ajatukset liikkumisesta. Sivulla on jaettu rekkakiertueen tunnelmia, SuomiMiehen treenivinkkejä sekä muita miehiseen terveyteen liittyviä linkkivinkkejä ja sisältöjä. Sivua mainostetaan SuomiMiehen treenivinkkien yhteydessä IltaSanomien verkkosivuilla. Sivujen sisällöntuottajina toimivat myös PohjoisPohjanmaan Liikunnan aikuisliikuntapäällikkö Ilkka Kurttila sekä Kainuun Liikunnan terveysliikunnan kehittäjä Matias Ronkainen, jotka päivittävät sivulle alueidensa SuomiMies seikkailee -tapahtumien tietoja. Vuoden lopussa SuomiMiehen Facebook-sivulla oli 1 154 tykkääjää, mikä oli 271 tykkääjää enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Sivut tavoittavat hyvin kampanjan kohderyhmää, sillä tykkääjistä 70 prosenttia on miehiä. Suurin ryhmä on 35–44-vuotiaat miehet (25 %), toiseksi suurin 45–54-vuotiaat (20 %) ja kolmanneksi suurin 25–34-vuotiaat (13 %). Sivulla julkaistiin vuoden aikana 230 päivitystä. Vuoden 2014 huippujulkaisu sivulla oli 2. heinäkuuta julkaistu IS:n treenivinkki Yksi liike! Tällä hoituu melkein koko kroppa – ”perusliikkeiden aatelia”. Tämä julkaisu tavoitti 1 360 Facebookin käyttäjää, sai 245 klikkausta itse artikkeliin ja 45 tykkäystä, jakoa tai kommenttia. 75 Tykkäykset Julkaisujen määrä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 415 81 SuomiMies seikkailee 1 154 230 Porraspäivät 339 16 Taulukko 4. Tykkääjien ja julkaisujen määrä KKI-ohjelman Facebook-sivuilla 2014. Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalle perustettiin oma Facebook-sivu tammikuussa 2014 osoitteeseen facebook. com/kunnossakaikenikaa. Sivu toimii matalan kynnyksen julkaisukanavana, jolla jaetaan KKI-ohjelman uutisia ja tapahtumia, kiinnostavaa aiheeseen liittyvää uutisointia sekä KKI-verkoston uutisia. 13.3.3 YouTube KKI-ohjelmalle perustettiin oma YouTube-kanava ”Kunnossa kaiken ikää” 30. tammikuuta 2014, jonne ladataan KKI-ohjelman videoita. Vuoden lopuksi sivulla oli 414 tykkääjää, joista 73 oli naisia. SuomiMies seikkailee -kampanjalla on YouTube-kanava ”SuomiMies seikkailee”, jonne on ladattu kampanjan videoita. Sivuilla julkaistiin vuoden aikana 81 päivitystä. Vuoden 2014 huippujulkaisu sivulla oli 5. marraskuuta julkaistu kuva KKI-Juhlaseminaarissa palkituista. Kuva tavoitti 1 035 Facebookin käyttäjää, sitä klikattiin 268 kertaa ja se sai 118 tykkäystä, klikkausta tai jakoa. 13.3.4 Issuu.com Porraspäivät-kampanjalle avattiin oma Facebook-sivu 30. syyskuuta osoitteeseen facebook.com/porraspaivat. Sivuilla jaetaan kampanjatietoutta ja -uutisointia sekä työpäivän tauottamiseen ja aktivointiin liittyviä linkkejä. Vuoden lopuksi sivulla oli 339 tykkääjää. Sivuilla julkaistiin vuoden aikana 16 päivitystä. Huippujulkaisu oli 3. marraskuuta julkaisu päivitys Askel portaisiin päin! -videosta. Päivitys tavoitti 1 173 Facebookin käyttäjää, sitä klikattiin 124 kertaa ja se sai 61 tykkäystä, jakoa ja kommenttia. 13.3.2 SuomiMies-blogi SuomiMies-blogi sijaitsee suomimies.fi-sivuilla. Sivulla kirjoittavat asiantuntijoina SuomiMiehen kuntokoutsi Timo Haikarainen ja pöperöproffa Patrik Borg sekä SuomiMiehen blogihaasteessa kokemuksistaan elämäntapamuutoksissa Saska Lintunen ja Timo Dönsberg, Blogissa julkaistiin vuoden aikana yhdeksän kirjoitusta: Saska Lintunen julkaisi vuoden aikana kahdeksan kirjoitusta ja Timo Dönsberg yhden. Vuoden aikana blogilla oli 1 416 sivukatselua. 76 KKI-ohjelmalla on profiili sähköisessä Issuu.com-verkkopalvelussa osoitteessa http://issuu.com/kki-ohjelma. Palvelussa voi lukea pdf-tiedostoja sähköisinä näköisjulkaisuina. Verkkopalvelussa julkaistiin Kipinät 1/2014 (238 näyttöä) ja 2/2014 (850 näyttöä) sekä Sähkö-Kipinät 1/2014 (4 näyttöä). 13.4 Kipinät Kipinät-lehti välittää tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta KKI-hankkeille, asiantuntijoille, liikunta-alan ammattilaisille sekä kaikille terveysliikunnasta kiinnostuneille. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja on maksuton. Kipinöiden ulkoasusta vastaa Kotisaari Graphic Management Oy ja sen vastaava toimittaja on tiedottaja Katri Siivonen. Kipinät 1/2014 ilmestyi 5. toukokuuta ja sen painosmäärä oli 8 000. Lehdistä toimitettiin 5 381 suoraan tilaajille, nippujakeluna verkostolle 1 812 ja loput KKItoimistoon. Lehden teemana oli työyhteisöt. Lehden pääkirjoittajana toimi Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio ja kolumnistina Eläkevakuutusyhtiö Eteran työhyvinvointipäällikkö Tarja Kostiainen. KKI-hankkeista esiteltiin Kouvolan kaupungin KKItoiminta, Landis+Gyr Oy:n Manage Health Better -hanke sekä Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n Äijissä on energiaa -hanke. Lehdessä kerrottiin myös KKIVuosipäivästä ja Joensuun KKI-Katselmuksesta. Lehdessä esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Työelämä 2020 -hanke, Valo ry:n Liike elämää -henkilöstöliikuntahanke sekä Ikäinstituutin koordinoima Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkärin Jan Schugkin haastattelussa avattiin työyhteisöjen ikäohjelmia. Ympäristö liikuttaa -palstalla perehdyttiin Helsingin kaupungin Kilsat kasaan -työmatkaliikuntahankkeeseen. Virikkeitä vertaisohjaajille -palstalla esiteltiin Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -raportti sekä Matka hyvään kuntoon -kunto-opas. Muina palstoina julkaistiin uutispalsta Terveysliikunnassa tapahtuu, tutkimuspalsta Tutkittua tietoa, Harto Hakosen laatima KKIristikko sekä ruotsinkielinen palsta Motions Gnistan. Kipinät 2/2014 ilmestyi 1. joulukuuta ja sen painosmäärä oli 8 000. Lehdistä toimitettiin 5 334 suoraan tilaajille, nippujakeluna 1 812 verkostolle ja loput KKI-toimistoon. Lehden teemana oli 20-vuotisjuhlavuosi. Lehden pääkirjoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Rauno Anttila ja kolumnistina Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Ari Koskinen. KKI-ohjelman 20-vuotisjuhlanumerossa tehtiin katsaus KKI-ohjelman historiaan liikuntaneuvos Timo Haukilahden haastattelussa. KKI-hankkeena esiteltiin Ruokolahden kunnan 20-vuotinen toiminta. Tämän päivän KKI-toimintaa luodattiin liikuntaneuvonnan valtakunnallisen kehittämisen tilanteen, SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen sekä Porraspäivätkampanjan jutuissa. Lehdessä jaettiin marraskuisen Juhlaseminaarin tunnelmia sekä erityisjuttuna seminaarin toisen juhlapuhujan, yhteiskunnallisen markkinoinnin kansainvälisen huipun professori Jeff Frenchin puheenvuoro. kuttaa -palstalla oli käsittelyssä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkijatohtori Kalle Vaismaan esitys pyöräilyn ja kävelyn edistämisen positiivisista vaikutuksista kaupunkikulttuuriin. Virikkeitä vertaisohjaajille -palstalla esiteltiin KKItyömatkaliikkumiskortti sekä Träningsguide för Finska Män. Muina palstoina julkaistiin uutispalsta Terveysliikunnassa tapahtuu, tutkimuspalsta Tutkittua tietoa, Harto Hakosen laatima KKI-ristikko sekä ruotsinkielinen palsta Motions Gnistan. 13.5 Sähkö-Kipinät KKI-ohjelman sähköinen uutiskirje Sähkö-Kipinät ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Uutiskirje 1/2014 toimitettiin sähköpostiviestin liitteenä pdf-tiedostona. Se oli lisäksi luettavissa Issuu.com-verkkopalvelussa. Sähkö-Kipinät 1/2014 toimitettiin 6. maaliskuuta 2 090 vastaanottajalle. Vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä kerrottiin Liikuntaneuvonnan koulutuskiertueesta, hanketuen hakemisesta KKI-Katselmuksesta, SuomiMies seikkailee -rekkakiertueesta ja KKI-ohjelman juhlavuodesta. Uusina materiaaleina esiteltiin Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa. Pikku-uutisissa kerrottiin KKI-toimiston muutosta, KKI-ohjelman Facebook-sivusta sekä uusista verkkosivuista. Yhteistyökumppaneiden uutisina välitettiin tietoa Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareista sekä UKK-instituutin ja Työterveyslaitoksen istumisen vähentämisen ja työpäivän aktivoimisen koulutuksesta. Uutiskirjeeseen 2/2014 saatiin oma sähköinen uutiskirjetoiminto verkkosivujen julkaisujärjestelmän kautta, joka toimitettiin sähköpostin viestikentässä. Tätä uutiskirjettä on mahdollisuus tilata KKI-ohjelman verkkosivujen kautta omalla toiminnollaan. Sähkö-Kipinät 2/2014 toimitettiin 2. lokakuuta 2 093 vastaanottajalle. Kirjeessä kerrottiin KKI-Juhla seminaarista, Porraspäivistä, SuomiMies seikkailee -rekka kiertueen viimeisistä tapahtumista sekä vuoden 2015 KKI-Päivistä ja Kunnon Laivasta. Uusina materiaaleina esiteltiin KKI-työmatkaliikkumiskortti sekä Tränings guide for Finska Män. Verkoston uutisista kerrottiin pienipaatospaivassa.fi-sivustosta. Lehdessä kerrottiin kuulumiset myös Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarista. Ympäristö lii- 77 13.6 Iso Posti Syyskuun 2014 Iso Posti • postitettu 1.9.2014 KKI-ohjelman massapostitusta kutsutaan nimellä Iso Posti. Se toimitetaan kirjepostituksena noin 4 700 vastaanottajalle. Posti lähetetään muun muasssa KKIohjelman yhteistyötahoille, hanketukea hakeneille, kuntien liikuntatoimiin, terveyskeskuksiin ja työterveysasemille, Liikkujan Apteekeille, aluehallintovirastoihin, kuntoutuskeskuksiin sekä terveys- ja liikuntaalan oppilaitoksiin. Postitus toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. • noin 4 710 vastaanottajaa • liitteenä SuomiMies seikkailee -rekkakiertue-esite, Helmikuun 2014 Iso Posti Vuoden 2014 aikana KKI-ohjelma julkaisi yhteensä seitsemän tiedotetta (taulukko 5). Lisäksi hanketukea saaneista ja SuomiMies seikkailee -rekkakiertueesta toimitettiin tiedotepohjat Liikunnan aluejärjestöille, jotka välittivät tiedotteet oman alueensa medialle. Rekkakiertueesta toimitettiin aluejärjestöille myös puffijuttupohjat, joita alueet saivat muokata ja välittää edelleen median käyttöön. • postitettu 3.2.2014 • noin 4 690 vastaanottajaa • liitteenä KKI-Katselmus 2014 -esite, Liikuntaneuvontakiertue-esite, SuomiMies seikkailee -rekkakiertue-esite • postitustalkoista vastasivat HoNsU Juniorit ry:n KoriSorjat Aihe Ajankohta Porraspäivät-kortti, KKI-Päivät 2015 -esite, KKI-työmatkaliikkumiskortti • postitustalkoista vastasivat HoNsU Juniorit ry:n KoriSorjat 13.7 Tiedotteet Jakelu Läpimeno valtakunnallinen, alueellinen, Tiedote (embargo): Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan KKI-Juhlaseminaariesite, olosuhdeseminaariesite, 29.1.2014 olosuhteiden edistäjä palkittiin paikallinen, yhteistyöverkosto, Liikunnan aluejärjestöt, hankkeet, ministeriöt, 15 juttua neuvottelukunta valtakunnallinen, alueellinen, Tiedote: Hyvä kunto suojaa työuupumukselta ja pitää työkykyisenä. 5.3.2014 paikallinen, yhteistyöverkosto, Liikunnan aluejärjestöt, hankkeet, ministeriöt, 6 juttua neuvottelukunta Tiedote: SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kannustaa miehet liikkeelle. valtakunnallinen, alueellinen, 17.6.2014 17.6.2014 fysisk aktivitet. Tiedote ja kutsu medialle Juhlaseminaariin: Kansa tarvitsee terveyttä edistävää ruotsinkielinen valtakunnallinen ja ruotsinkieliset rekkakier-tuepaikkakunnat - valtakunnallinen, alueellinen, 21.10.2014 paikallinen, aikakaus- ja ammattilehdet, liikuntaa enemmän kuin koskaan. yhteistyöverkosto, neuvottelukunta Tiedote (embargo): Liikunnan aluejärjestöt, valtakunnallinen, alueellinen, terveysjärjestöjä ja liikuntaolosuhteiden 11 juttua yhteistyöverkosto, neuvottelukunta Pressmeddelande: Finska Män på äventyr -långtradarturnén uppmuntrar män till paikallinen, aikakaus- ja ammattilehdet, 4.11.2014 edistäjiä palkittiin. paikallinen, aikakaus- ja ammattilehdet, 5 juttua 29 juttua yhteistyöverkosto, neuvottelukunta Pressmeddelande (embargo): Hälsoorganisationer, distriktsorganisationerna inom idrott 4.11.2014 ruotsinkielinen valtakunnallinen och befrämjare av möjligheter till motion belönades. Taulukko 5. Tiedotteet ja niiden läpimeno mediassa vuonna 2014. 78 - 13.8 Maksettu mainonta Vuonna 2014 tuotettiin yhteensä 86 maksettua mainosta (taulukko 6). Osassa digitaalisista mainoksista (iltasanomat.fi) mainos pyöri tietyn ajanjakson ja sai useita näyttöjä. Media Ajankohta Koko Sisältö Liikunnan Ammattilainen 1/2014 vko 7 210 x 145 mm Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue Noste 1/2014 7.2.2014 170 x 120 mm Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue Liikunnan Ammattilainen 3/2014 viikko 22 210 x 143,5 mm SuomiMies-rekkakiertue Kuopion Kaupunkilehti 22.2.2014 125 x 180 mm Hanketuki 2/2014 Turun Sanomat 26.2.2014 92 x 150 mm Hanketuki 2/2014 Länsi-Savo 26.2.2014 92 x 150 mm Hanketuki 2/2014 Aamulehti 26.2.2014 92 x 150 mm Hanketuki 2/2014 Etelä-Suomen Sanomat 26.2.2014 92 x 150 mm Hanketuki 2/2014 Keskipohjanmaa 26.2.2014 92 x 150 mm Hanketuki 2/2014 Kainuun Sanomat 26.2.2014 82 x 150 mm Hanketuki 2/2014 Satakunnan Kansa 26.2.2014 82 x 150 mm Hanketuki 2/2014 Helsingin Sanomat 26.2.2014 82 x 134 mm Hanketuki 2/2014 Suomen lehtiyhtymä (Helsingin Uutiset, Vantaan Sanomat ja Länsiväylä) 26.2.2014 82 x 150 mm Hanketuki 2/2014 HBL 26.2.2014 99 x 134 mm Hanketuki 2/2014 Työ Terveys Turvallisuus 11.3.2014 220 x 138 mm Hanketuki 2/2014 Palveluesimies 14.3.2014 250 x 160 mm Hanketuki 2/2014 Paperiliitto 6/2014 29.8.2014 206 x 125 mm SuomiMies-rekkakiertue Rakentaja 8/2014 15.8.2014 220 x 150 mm SuomiMies-rekkakiertue Ahjo 10/2014 14.8.2014 225 x 297 mm SuomiMies-rekkakiertue Ahjo 11/2014 4.9.2014 225 x 145 mm SuomiMies-rekkakiertue Särmä 9/2014 14.8.2014 277 x 200 mm SuomiMies-rekkakiertue Suomalainen Maaseutu 8/2014 18.8.2014 255 x 180 mm SuomiMies-rekkakiertue Suomalainen Maaseutu 9/2014 3.9.2014 255 x 180 mm SuomiMies-rekkakiertue Suomalainen Maaseutu 10/2014 1.10.2014 255 x 180 mm SuomiMies-rekkakiertue Urheilusanomat 21.8.2014 230 x 146 mm SuomiMies-rekkakiertue Urheilusanomat 18.9.2014 230 x 146 mm SuomiMies-rekkakiertue Ilta-Sanomat 23.8.2014 253 x 180 mm SuomiMies-rekkakiertue MM-futiksen kausiopas 5.6.2014 230 x 297 mm SuomiMies-rekkakiertue SM-liigan kausiopas 4.9.2014 230 x 272 mm SuomiMies-rekkakiertue Geo-kohdennetut is.fijättibannerit 23.8.–10.10.2014 468 x 400 px SuomiMies-rekkakiertue Tekniikan Maailma 15/2014 20.8.2014 217 x 138 mm SuomiMies-rekkakiertue Yrittäjäsanomat 21.8.2014 254 x 180 mm Hanketuki 1/2015 79 Media Ajankohta Koko Sisältö Österbottens Tidning 24.8.2014 125 x 90 mm SuomiMies-rekkakiertue Pietarsaaren Sanomat 22.8.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue FF Jaron lehti 22.8.2014 254 x 158 mm SuomiMies-rekkakiertue Valotaulumainos/Kokkola 19.–26.8.2014 352 x 208 px SuomiMies-rekkakiertue Keskipohjanmaa 25.8.2014 140 x 100 mm SuomiMies-rekkakiertue Selänne-lehti 23.8.2014 125 x 100 mm SuomiMies-rekkakiertue Valotaulumainos/Ylivieska 21.–28.8.2014 352 x 208 px SuomiMies-rekkakiertue Kalajokilaakso-lehti 27.8.2014 140 x 100 mm SuomiMies-rekkakiertue Valotaulumainos/Kalajoki 22.–29.8.2014 448 x 256 px SuomiMies-rekkakiertue Työ Terveys Turvallisuus 26.8.2014 220 x 138 mm Hanketuki 1/2015 Helsingin Sanomat 27.8.2014 254 x 88 mm Hanketuki 1/2015 HBL 27.8.2014 99 x 134 mm Hanketuki 1/2015 Kalajokiseutu-lehti 28.8.2014 125 x 100 mm SuomiMies-rekkakiertue Ykköset! 28.8.2014 125 x 100 mm SuomiMies-rekkakiertue Vasa Bladet 31.8.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Vaasan Ikkuna 27.8.2014 128 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Järviseudun Sanomat 27.8.2014 140 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Etelä-Pohjanmaa (Epari) 3.9.2014 128 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Seinäjoen Sanomat 3.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Ilkka 4.9.2014 85 x 30 mm SuomiMies-rekkakiertue Kauhajoki-lehti 3.9.2014 128 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Karjalainen 7.9.2014 140 x 110 mm SuomiMies-rekkakiertue Outokummun Seutu 4.9.2014 125,25 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Kotiseutu-uutiset 4.9.2014 125,25 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Koti-Karjala 6.9.2014 130 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Pogostan Sanomat 8.9.2014 125,25 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Lieksan Lehti 9.9.2014 125,25 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Karjalan Heili 10.9.2014 125 x 88 mm SuomiMies-rekkakiertue Savon Sanomat 14.9.2014 140 x 100 mm SuomiMies-rekkakiertue Iisalmen Sanomat 14.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Kuopion Kaupunkilehti 13.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Liikunnan Ammattilainen 4/2014 vko 37 8-sivuinen liite KKI-ohjelman tapahtumat, hankkeet ja uudet materiaalit Warkauden Lehti 18.9.2014 139 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Suur-Jyväskylän Lehti 17.9.2014 125 x 90 mm SuomiMies-rekkakiertue Vekkari 17.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Suur-Keuruu 22.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Laukaa-Konnevesi 18.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Sisä-Suomen Lehti 23.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Kotiseudun Sanomat 24.9.2014 128 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Satakunnan Viikko 25.9.2014 125 x 100 mm SuomiMies-rekkakiertue Kankaanpään Seutu 25.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Uusi Pori 27.9.2014 129 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Raumalainen 27.9.2014 150 x 88 mm SuomiMies-rekkakiertue Sydän-Satakunta 29.9.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Alueviesti 1.10.2014 122 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue 80 Media Ajankohta Koko Sisältö Laitilan Sanomat 3.10.2014 128 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Loimaan Lehti 4.10.2014 128 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Salon Seudun Sanomat 7.10.2014 140 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Annonsbladet för Kimitobygden/Ilmoitus-lehti 2.10.2014 125 x 80 mm SuomiMies-rekkakiertue Turkulainen 8.10.2014 125 x 88 mm SuomiMies-rekkakiertue Turun alueen linja-autojen mainosnäytöt (yht. 15 kpl) vkot 40–41 taloussanomat.fi 27.10.–2.11.2014 468 x 600 px Porraspäivät hs.fi 27.10.–2.11.2014 468 x 600 px Porraspäivät RadioMedia (Radio Nova, Iskelmä, SuomiPoP, Radio Helsinki ja Bassoradio) 3.–7.11.2014 radiospotti 40 s, yht. 250 kpl Porraspäivät Painos Painosmäärä SuomiMies-rekkakiertue Taulukko 6. Maksettu mainonta vuonna 2014. 13.9 Tuotettu materiaali KKI-ohjelma tuotti vuonna 2014 yhteensä 39 eri painotuotetta, joiden yhteenlaskettu painosmäärä on 492 650 (taulukko 7). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarjassa uusia julkaisuja ilmestyi neljä. Painotuote Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa 250 KKI-vastauslähetyskirjekuoret 1 000 Käyntikortteja 750 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue-esite (A4) 11 900 SuomiMiehen treeniopas 2. 50 000 SuomiMiehen kuntotestien taustatieto- ja suostumuslomake 15 000 SuomiMies-folderi 15 000 SuomiMies-banderollit (3 kpl) SuomiMies-flagpolet (2 kpl) SuomiMies-puffit (2 000 kpl) Liikuntaneuvontakiertue-esite (A4) 4 900 Matka hyvään kuntoon -opas Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! 120 000 8. Träningsguide för Finska Män KKI-kunto-opas 60+ 50 000 10 000 11. 20 000 KKI-Päivät 2015 -kortti (A5) 2 000 KKI-Päivät 2015 -esite 5 000 KKI-Katselmuksen käsiohjelma 250 Porraspäivät-kortti 500 Porraspäivät-kortti (stanssattu, uusitulla ilmeellä) 6 000 Porraspäivät-juliste (A2) 300 Porraspäivät-juliste (A3) 600 81 Painotuote Painos Painosmäärä Terveysliikuntaa apteekista -esite 3. 2 500 Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -raportti 3 000 Kunnossa kaiken ikää – Aktiivisena arjessa 2. 10 000 KKI-istumiskortti 3. 50 000 KKI-työmatkaliikkumiskortti 80 000 KKI-kuntokortti 10 000 Olosuhdeseminaarin esite 5 000 Olosuhdeseminaarin käsiohjelma 150 KKI-juhlaseminaarin esite (21 x 21 cm) 5 000 KKI-juhlaseminaarin esite (21 x 21 cm, metallinhohtopaperille) 800 KKI-juhlaseminaarin kutsukortti 500 KKI-juhlaseminaarin käsiohjelma 350 Kunnon Laiva -mainoskortti (A6) 500 Hanketuen mainoskortti (A5) 1 000 Arkiaktiivisuuskortti (A6) 10 000 Toimintakertomus vuodelta 2013 100 Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti 300 Kaikki painokset ensimmäisiä, ellei muuta mainita. Taulukko 7. KKI-ohjelman painotuotteet 2014. Painettujen materiaalien lisäksi tuotettiin eri tapahtumiin ja hanketuen markkinointiin sähköisiä mainoksia (pdf tulostettaviksi ja jpg-kuvat verkkosivuille), joita jaettiin verkostojen käyttöön. Porraspäivät-kampanjassa tuotettiin kaksi erilaista verkkobanneria työyhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden käyttöön, kuusi erilaista tulostettavaa julistetta sekä useita tulostettavia porraskannusteita. 13.9.1. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja -sarja Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa kertoo, miten Joensuun kaupunki on laskenut kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksen taloudellisen arvioinnin WHO:n kehittämän HEAT-työkalun avulla vuoteen 2030 saakka neljälle eri kasvutilanteelle, 10, 20, 30 ja 40 prosenttia nykytasosta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 280. Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä perustuu Liikunta neuvonnan tila kunnissa -kyselyyn, jonka KKI-ohjelma teki keväällä 2013. Kysely lähetettiin Liikunnan aluejärjestöjen kautta kaikkiin Suomen kuntiin. Kyselyyn 82 vastasi yhteensä 158 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku on lähes 4,5 miljoonaa. Kyselyn tuloksista ja liikuntaneuvontaa käsitelleistä taustaselvityksistä syntyi Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -raportti. Raportissa esitellään kyselyn tuloksia ja pohditaan niiden merkitystä valtakunnallisesti asetettujen liikuntaneuvonnan tavoitteiden ja KKI-ohjelman tulevien toimenpiteiden osalta. Lisäksi selvityksessä annetaan kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Raportissa on 68 sivua ja sen ovat kirjoittaneet Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 282. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman vuoden 2013 toimintakertomus kokoaa yhteen vuoden 2013 toiminnan. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 288. Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti kokoaa vuosina 2010–2013 toimineen Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etenemisen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista. Hanke kohdennettiin terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien miesten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen. Hankkeen laajempina tavoitteina olivat henkilöstöliikunnan ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen, poikkihallinnollisen palveluketjumallin luominen sekä tiedon kerääminen toiminnan vaikuttavuudesta. Raportissa arvioidaan hankkeessa järjestetyn miehille suunnatun toiminnan sekä poikkihallinnollisen yhteistyön onnistumisia ja haasteita. Raportissa on 40 sivua ja sen ovat kirjoittaneet Noora Moilanen ja Miia Malvela. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 295. 13.9.2 Muut julkaisut KKI-työmatkaliikkumiskortti kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu lähes päivittäin. KKI-työmatkaliikkumiskortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen. Korttia voi hyödyntää vaikkapa työpaikan työmatkahaastekilpailussa, koska kortissa on varattu paikka myös käyttäjän yhteystiedoille. Matka hyvään kuntoon KKI-kunto-opas uudistui nimellä Matka hyvään kuntoon. Opas sisältää käytännön ohjeita siihen, kuinka aloittaa liikkuminen ja lisätä arjen aktiivisuutta sekä miten kohentaa vähitellen lihasvoimaa ja kestävyyskuntoa. Matka hyvään kuntoon -opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon. Liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla. Oppaasta löytyy myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia. Opas on A4-kokoinen, 32-sivuinen nelivärinen seinäkalenteri. Träningsguide för Finska Män Träningsguiden för Finska Män sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen. I delen som behandlar träningsmat beskrivs det centrala gällande hälsosamt ätande, som underlättar viktbemästring och håller män i form. Översättning till svenska Kitty Seppälä. 13.9.3 Videot KKI-ohjelma lanseerasi juhlavuoden kunniaksi taukotanssivideon, jonka pääosassa esiintyi animaatiohärkä Don Miquel. Kankealanteinen härkä innosti juhlayleisönkin pitämään pienen tauon ja tanssimaan perässään. Don Miquelin taukotanssi on vapaasti KKI-verkoston käytössä KKI-ohjelman verkkosivuilla ja YouTubekanavalla. Videoita tuotettiin lisäksi TTT-lehden liikuntavinkkien yhteydessä. Nämä videot julkaistiin KKI-ohjelman YouTube-kanavalla. 83 13.9.4 Televisio-ohjelmat 13.10 Näkyvyys medioissa ja verkostoissa Eläkeikä- ja työurakeskustelu sekä lisääntyvä fyysinen passiivisuus olivat syksyllä 2014 erityisen ajankohtaisia teemoja. A-studio kuvasi aiheesta jutun, jossa SuomiMies seikkailee -rekkakiertue näkyi positiivisena esimerkkinä liikuntaan kannustamisesta ja fyysisen kunnon arvioimisesta. Lisäksi kerrottiin, miten työpaikka voi tukea henkilöstön työkykyä, kun Huittisten Laatuauton miehet kävivät testauttamassa kuntonsa SuomiMies-rekassa. 13.10.1 Mediaseuranta Eläkeikä nousee – miten käy työkyvyn. A-studio 8.10.2014. (Haastattelut, keskustelu sekä SuomiMies seikkailee -rekkakiertue Huittisissa.) Rapakuntoiset kolmikymppiset eivät työuria pidennä, YLE 9.10.2015 http://yle.fi/uutiset/ nakokulma_rapakuntoiset_kolmikymppiset_eivat_ tyouria_pidenna/7517700 KKI-ohjelmalla oli koko vuoden käytössä M-Brain Media Oy:n M-Orginal-seurantapalvelu printti-, televisio- ja radiomedioille. Lisäksi käytössä ol News Enginen sähköinen seuranta. Vuoden aikana seurattiin erityisesti KKI-ohjelman ja SuomiMies seikkailee -kampanjan mediaosumia. Yhteensä osumia printissä ja verkossa oli vuoden aikana 431. Osassa SuomiMies-osumista on mainittu KKIohjelmakin, mutta nämä osumat on laskettu printissä vain SM-osumiin. Verkko-osumissa on sen sijaan päällekkäisyyksiä. Lisäksi seurattiin Liikkujan Apteekin (14 osumaa) ja Porraspäivien osumia (6 osumaa). Kaikkiaan osumat jakautuivat ajallisesti taulukon 8 mukaisesti. KKI-printti KKI-verkko SM-printti SM-verkko Tammikuu 11 20 0 3 Helmikuu 13 6 1 3 Maaliskuu 10 15 5 3 Huhtikuu 4 6 5 3 Toukokuu 4 6 0 4 Kesäkuu 5 10 12 8 Heinäkuu 2 2 0 1 Elokuu 5 10 20 10 Syyskuu 6 13 44 18 Lokakuu 10 7 20 12 Marraskuu 31 30 4 15 Joulukuu 5 5 2 1 Yhteensä 106 130 114 81 Taulukko 8. Mediaseurannan osumat vuonna 2014. 84 13.10.2 Julkaisut ja artikkelit Ansio, V., Airaksinen, N., Kinnunen, L. & Viinikainen, T. (toim.) 2014. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 280. Kivimäki, S. & Tuunanen, K. 2014. Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 282. Moilanen, N. Mikä työyhteisöä liikuttaa? Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kinnunen, L. Historian havinaa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman alkutaival. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Moilanen, N. Porraspäivät kannustavat arkisiin valintoihin. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kinnunen, L. Kilsat kasaan – arkeen työmatkoilta liikuntaa. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Moilanen, N. Ruokolahden KKI-toiminta on tiivistynyt 20 vuodessa timanteiksi. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKIohjelma. Kivimäki, S. Alaraajat liikkeellä. Työ Terveys Turvallisuus 3/2014 ja video TTT-digi. Helsinki: Työterveyslaitos. Kivimäki, S. Jumppakuminauha on taskukokoinen kuntosali. Vammaisurheilu & liikunta -lehti 1/2014. Kivimäki, S. Kuminauhajumppa. Koti ja maaseutu 2/2014. Vantaa: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Kivimäki, S. Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Liikuntaneuvonta osaksi kunnan hyvinvointipalvelua. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kivimäki, S. Metsäpolulla erilaisin askelin. Työ Terveys Turvallisuus 6/2014 ja video TTT-digi. Helsinki: Työterveyslaitos. Kivimäki, S. Lenkkipolulla. Koti ja maaseutu 4/2014. Vantaa: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Kivimäki, S. Liikkuvuusjumppa. Koti ja maaseutu 1/2014. Vantaa: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Kivimäki, S. Liikunta- ja elintapaneuvonta osaksi kunnan peruspalvelua? Liikunnan Ammattilainen 5/2014. Kivimäki, S. Liikuntaneuvonta puhututtaa. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kivimäki, S. Tasapainoilua metsässä. Koti ja maaseutu 7/2014. Vantaa: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Moilanen, N. Terveysliikuntaa Heinolan malliin. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Moilanen, N. Savonlinnan äijissä on energiaa. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Moilanen, N. Yhteiskunnallinen markkinointi hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Moilanen, N. 20 vuotta KKI-toimintaa Kouvolassa. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Moilanen, N., Siivonen, K & Suutari, A. Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja. KKI-Katselmuksessa katettiin pöytä ajankohtaisilla teemoilla. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Moilanen, N., Siivonen, K & Suutari, A. Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja. KKI-Katselmuksessa katettiin pöytä ajankohtaisilla teemoilla. Liikunnan Ammattilainen 3/2014. Siivonen, K. Tunnustusta ansioituneille hankkeille. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Siivonen, K. Hyvinvoinva kunta – kävelyä, pyöräilyä, hidasteitä ja liikuntapaikkoja asuinympäristössä. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kivimäki, S. Taukoa istumiseen. Koti ja maaseutu 3/2014. Vantaa: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Siivonen, K. Tuore toimenpideohjelma edistää ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kivimäki, S. Toimistojumppa. Työ Terveys Turvallisuus 11/2014 ja video TTT-digi. Helsinki: Työterveyslaitos. Siivonen, K. Täyskäännös ajattelutavassa. SmarTuumiiblogi 3.10.2014. 85 Siivonen, K. & Suutari, A. Menneitä aikoja ja tulevaisuuden visioita. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Sjöholm, K & Siivonen, K. Hyvän työelämän puolesta. Työelämä 2020 -hanke kokoaa työelämätoimijat yhteen. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Suutari, A. Ikäohjelmalla tulee olla sielu ja henki. Toimiva ikäohjelma on investointi tulevaisuuteen. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Suutari, A. Kävely- ja pyöräilykaupungeissa ihmiset ovat kiinni elämän syrjässä. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKIohjelma. Suutari, A. Yhdessä tekemällä parempiin tuloksiin. Kipinät 1/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Suutari, A. & Siivonen, K. SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan. SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat kokosivat laajasti yhteen paikallistason toimijoita. Kipinät 2/2014. Jyväskylä: KKI-ohjelma. 13.10.3 Haastattelut Kinnunen, L. Pyöräily arkiliikkumismuotona -haastattelu, Radio Nova 20.9.2014. Komulainen, J. Holtittomasti kelluva laiva vakaaksi. Bodytreeni. 4/2014. Komulainen, J. Miehestä mittaa. Kaleva. 13.8.2014. Komulainen, J. Tanssimaan pitäisi päästä. Keski suomalainen. 24.9.2014. Komulainen, J. Suomimies seikkailee -rekkakiertue kannustaa miehiä pohtimaan elämäntapojaan. Radio Suomi Ajantasa. 25.8.2014. Malvela, M. Kunnon mies nousee rekkaan. Kodin Kuvalehti. 17/2014. Malvela, M. SuomiMies seikkailee. YLE radio KeskiPohjanmaa. 25.8.2014 Pietarsaari. Malvela, M. SuomiMies seikkailee. Radio Pooki. 26.8.2014 Kokkola. Malvela, M. SuomiMies seikkailee. RadioSandels. 16.9.2014 Iisalmi. Malvela, M. SuomiMies seikkailee. Radio Jyväskylä. 19.9.2014 Jyväskylä. Malvela, M. Tanssimaan pitäisi päästä. Keski suomalainen. 24.9.2014 Malvela, M. Kahvat ja röllit kuriin. Suur-Keuruu. 25.9.2014 Malvela, M. SuomiMies seikkailee. Auran aallot. 10.10.2014 Turku. Malvela, M. Huittismiehestä otettiin mittaa. Lauttakylä. 15.10.2014 86 13.10.4 Esitelmät Kaasalainen K., Kasila K., Komulainen J., Malvela M. & Poskiparta M. Self-reported knowledge on Physical Activity Guidelines among low fitness and overweight working-aged Finnish men. Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports SCMSS 23. - 25.10.2014, Helsinki, Finland. Kaasalainen, K., Kasila, K., Villberg, J., Komulainen, J., Malvela, M. & Poskiparta M. Heikkokuntoisten ja ylipainoisten työikäisten miesten halukkuus painonpudotukseen ja terveystottumusten muutoksiin. Kuntotestauspäivät, Jyväskylä 20.–21.3.2014 Kinnunen, L. Kävely ja pyöräily arkiliikuntana, Linnalan opiston teemailta 6.10.2014. Savonlinna. Kinnunen, L., Malvela, M., Väisänen, K., Heiskanen, J. & Komulainen, J. The Adventures of Joe Finn campaign promotes men’s socio-economic equality. 5th conference of HEPA Europe 27.-29.8.2014 Zurich, Switzerland. Kivimäki, S. Liikkujan Apteekki -konsepti. Apteekkari liiton ja Farmasialiiton valtakunnalliset koulutuspäivät, Helsinki 13.2.2014. Kivimäki, S. Liikkujan Apteekki -konsepti. Farmasian oppimiskeskuksen seminaari kansanterveysohjelmien yhdyshenkilöille. Helsinki 18.3.2014. Kivimäki, S. Liikuntaneuvonnan toimivuus ja palveluketjut, sekä liikuntaneuvonnan käytännöt -kokemuksia ja esimerkkejä. Liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen luennot seitsemällä paikkakunnalla 26.3.–10.4.2014 Kivimäki, S. Toimintakulttuurin liikunnallistaminen. Route 33- Orimattilan henkilöstön terveysliikuntahankkeen päätösseminaari 23.4.2014. Kivimäki, S. Eläkeikä edessä – liikunta tavaksi. Liikuntaneuvonnan teemaseminaari liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin. Erityisliikunnan päivät Jyväskylä 27.8.2014. Kivimäki, S. Onko liikunta käypää hoitoa? Tikkakosken varuskunnan henkilöstön terveysliikuntapäivä. Sotilaslääketieteen keskus, Tikkakoski 4.11.2014. Kivimäki, S., Malvela, M. & Komulainen, J. The role of physical activity counseling among sedentary adults in Finland. 19th Annual Congress of the European College of Sport Science. July 2-5. 2014. Amsterdam, The Netherlands. Kivimäki S., Tuunanen K., Haarala J., Salimäki J. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä. Erityisliikunnan päivät 26.–27.8.2014. Jyväskylä. Kivimäki S., Tuunanen K., Haarala J., Salimäki J. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä. Farmasian Päivät 14.–16.11.2014 Helsinki. Komulainen, J. Liikuntapalveluketju kuntoutuksesta liikuntaan. Erityisliikunnan päivät 26.–27.8.2014. Jyväskylä. Malvela, M., Aittasalo, M., Kivimäki, S., Vasankari, T. & Komulainen, J. Combining the strength of research and practice in implementing physical activity and wellbeing in health care setting. 6th IWG World Conference on Women and Sport. June 12–15. 2014. Helsinki, Finland. Malvela, M., Heiskanen, J. & Komulainen, J. Adequate working ability and low exhaustion is connected with good overall fitness. 19th Annual Congress of the European College of Sport Science. July 2-5 2014. Amsterdam, The Netherlands. Valkama, N. Kunnossa kaiken ikää työelämässä, yleisöluento Work goes happy -työhyvinvointitapahtuma, Helsinki 1.4.2014 Valkama, N., Liukkonen T., Hakala-Lahtinen, P & Komulainen, J. Health promotion for employees in hospital catering. 5th conference of HEPA Europe 27.29.8.2014 Zurich, Switzerland. Kivimäki, S. Liikkujan Apteekki -konsepti terveysliikuntaa edistämässä. Farmasian oppimiskeskuksen valtakunnallinen teemaseminaari Liikunta ja hyvinvointi. Helsinki 10.9.2014. 87 88 14 KKI-ohjelman organisaatio 14.1 Neuvottelukunta 14.2 Henkilökunta Puheenjohtaja Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, FT, dosentti Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö (30.6.2014 saakka) Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö, LitM Rauno Anttila, opetus- ja kulttuuriministeriö (1.7.2014 alkaen) Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö, fysioterapeutti Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori, LitM Jäsenet Anna Puurunen, hankevalmistelija vs, TtM (30.9. saakka) Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Katri Siivonen, tiedottaja, FM Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Anna Suutari, tiedotussihteeri, FM Elina Karvinen, Ikäinstituutti Elina Tarkiainen, hankevalmistelija, TtM (1.10. alkaen) Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Niina Valkama, ohjelmakoordinaattori, LitM Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Matleena Livson, Valo ry Määräaikaiset työntekijät Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Noora Moilanen, viestintäassistentti, FM Tommi Vasankari, UKK-instituutti Tanja Onatsu, hankekoordinaattori vs, fysioterapeutti, TtM, Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Anna Puurunen, hankevalmistelija, TtM (1.10. alkaen) Katariina Tuunanen, hankekoordinaattori, TtM Esittelijä (vanhempainvapaalla) Jyrki Komulainen, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Sihteeri Miia Malvela, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 89 LIITE 1 Tuetut hankkeet Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu Hakukierros 1/2013 Yhteystiedot Merja Palkama, terveysliikunnan kehittäjä, johtoryhmän jäsen, Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki, 040-5954195, [email protected]. Hanke Etelä-Suomi AURA liikkeelle 2014. Tukisumma 15 500 €. Auran Kuntoilijat ry Yhteystiedot Heli Malmi, liikunnanohjaaja, Mäntymäentie 3, 21380 Aura, 050-4999299, heli.malmi@ Helsingin Latu ry liikunnaniloa.net. Hanke Parempaan Kuntoon -projekti, Ohja- Yhteystiedot Tarja Vartiainen, toiminnanjohtaja, Helsinginkatu tut liikuntaryhmät 40+ aikuisille, Ohjatut luontoretket retkei- 8 A 7, 00550 Helsinki, 040-0926964, [email protected]. lyreitistöillä. Tukisumma 1 200 €. Hanke Keveyttä kehoon -jaksamista arkeen! Tukisumma 3 000 €. ESPOO Helsingin Polkupyöräilijät ry Yhteystiedot Petteri Nisula, Allergia-ja Astmayhdistys Espoo ja Länsi-Uusimaa ry hankesuunnittelija, PL 1301, 000101 Helsinki, 044-5501445, Yhteystiedot Iiris Annukka Huttunen, toiminnanjohtaja, Kaup- [email protected]. Hanke Helsingin pyöräilevät kaupun- pamiehentie 6, 02100 Espoo, 09-8039684, toiminnanjohtaja@ ginosat. Tukisumma 7 000 €. allergiayhdistys.fi. Hanke Aikuisten jumppa allergisille- ja astmaattisille naisille ja miehille. Tukisumma 1 400 €. Helsinginseudun Psoriasisyhdistys Yhteystiedot Eija Koivuranta, liikuntavastaava, Runeberginkatu 15 A 1, 00100 Espoon Taitoluisteluklubi ry Yhteystiedot Hanni Kantele, Helsinki, 0400-244614, [email protected]. Hanke ”Maltti on toiminnanjohtaja, Pyyntitie 1 a 3.krs, 02230 Espoo, 09-8032212, valttia” Psoriasista sairastavien painonhallintaryhmä. Tukisum- [email protected]. Hanke Tanssia jäällä. Tukisumma 800 €. ma 1 000 €. Kuukunen t:mi Yhteystiedot Susanne Blomqvist, yrittäjä ja HIFK Soccer ry Yhteystiedot Kimmo Niemistö, puheenjoh- ohjaaja, Joupinmäensyrjä 10 B 18, 02760 Espoo, 040-5525155, taja, Olympiastadion, 00250 Helsinki, 040-7483559, kimmo. [email protected]. Hanke Läheltä luontoon - [email protected]. Hanke Ikämiesjalkapallon aloittelija- ja luontoliikunta tutuksi. Tukisumma 4 000 €. kuntoryhmätoiminnan kehittäminen. Tukisumma 3 000 €. Tapiolan Honka ry Yhteystiedot Anne Eklund, toiminnan- Tapanilan Erä ry Yhteystiedot Kristiina Liikanen, liikuntapääl- johtaja, Urheilupuistontie 2, 02200 Espoo, 09-4521024, anne. likkö, Erätie 3, 00730 Helsinki, 029-1934200, kristiina.liika- [email protected]. Hanke KKI-koris aloitteleville aikui- [email protected]. Hanke Säännöllistä liikuntaa läpi elämän! sille + Kuntoklubi Tukisumma 2 300 €. Tukisumma 1 400 €. HAAPAVESI Urheilu- ja kulttuuriyhdistys Spartak Helsinki ry Yhteystiedot Haapaveden Latu ry Nigina Kasymova, projektivastaava, Vaakatie 6 E 94, 00440 Hel- Yhteystiedot Hannu Karstunen, hallituksen jäsen, Marjo Maara- sinki, 041-5012030, [email protected]. Hanke ”Kaikki tarvit- la puheenjohtaja, 86600 Haapavesi, 040-7179099, marjo.maa- sevat liikuntaa, jatkoa vuodelle 2013-2014”. Tukisumma 1 500 €. [email protected]. Hanke Ladusta liikettä. Tukisumma 600 €. Uudenmaan pyörätuolitanssijat ry, Nylands rullstolsdanHANKO sare rf Yhteystiedot Birgitta Starast, puheenjohtaja, Klaavun- Hangon Meriversot Yhteystiedot Jyrki Lehtinen, puheen- tie 15 A 3, 00910 Helsinki, 045-3593995, toimisto.UP@gmail. johtaja, Kappelisatamantie 69, 10900 Hanko, 040-0874932, com. Hanke PYÖRÄTUOLITANSSILLA UUSI SUUNTA ELÄMÄÄN! [email protected]. Hanke Vanhempien luontoseikkailu. vuosina 2014–16 Alahankkeet 1. Pyörätuolitanssijan ryhtiliike Tukisumma 2 000 €. -projekti 2. Iloa ja ystäviä elämään -sähköpyörätuolitanssikurssi 3. Saanko luvan? -lavatanssikurssi mieh. Tukisumma 2 500 €. HELSINKI Alfa Art taidekoulu HUS kuntayhtymän Ravioli ja HUS-Desiko liikelaitokset Yhteystiedot Maarit Björkman-Väliahdet, taidekoulun toi- Yhteystiedot Pirjo Hakala-Lahtinen, Raviolin toimitusjohtaja, PL minnasta vastaava, Koivumäentie 8, 00680 Helsinki, 050-563 100, 00029 HUS, 09- 47172101, [email protected]. 8511, [email protected]. Hanke Alfa Artin aikuisopiskelijat Hanke HUS:n toimintakykyä työelämään KKI-hanke 2014. Tuki- kuntoon! Tukisumma 1 500 €. summa 30 000 €. 90 HYVINKÄÄ Pohjois-Karjalan Liikunta ry Yhteystiedot Vesa Martiskai- Hyvinkään Nivelpiiri Yhteystiedot Tarja Tauriainen, nivelpii- nen, aikuisliikunnan kehittäjä, Rantakatu 35, 80100 Joensuu, rin vertaisohjaaja, Metsäpurontie 10, 05460 Hyvinkää, tarja. 050-4417327, [email protected]. Hanke Pohjois- [email protected]. Hanke Vesiliikuntaa lääkkeeksi. Karjala – Liikkuvan ja terveen ihmisen maakunta. Tukisumma Tukisumma 1 800 €. 15 500 €. HÄMEENLINNA Viinijärven Urheilijat ry/Kuntoliikuntajaosto Yhteystiedot Hämeen Allergia- ja Astmayhdistys ry Yhteystiedot Marjo Kaija Räsänen, johtokunnan jäsen (talous, maksuliikenne), Matikainen, toiminnanjohtaja, Matti Alangon katu 31 B, 13130 Kauppakatu 35 A, 80100 Joensuu, 050-5650194, kaija.rasa- Hämeenlinna, [email protected]. Hanke Liikunnan iloa [email protected]. Hanke Täyttä vauhtia kohti sataa! Tukisum- astmaattiselle ja allergiselle aikuiselle! Tukisumma 1 600 €. ma 3 000 €. Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö Yhteystiedot Lee- JYVÄSKYLÄ namaria Keipilä, toiminnanjohtaja, Korentokatu 4 A 16, 13200 Jyväskylän Seudun Invalidit ry Yhteystiedot Satu-Maria Vir- Hämeenlinna, 03-6214240, leenamaria.keipila@hameenlinna. tanen, liikuntavastaava, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä, 040- fi. Hanke Ulkoliikunnalla iloa elämään. Tukisumma 3 000 €. 5663340, [email protected]. Hanke Kevyemmät jäsenet. Tukisumma 1 800 €. Kulttuuritukku ry/ Sirkuskoulu ARX Yhteystiedot Niina Myyrä, varapuheenjohtaja, c/o Seulanto Henri, Kanakouluntie Jyväskylän yrittäjät ry Yhteystiedot Johanna Sihvonen, hal- 7b D 23, 13100 Hämeenlinna, 0400-678442, niina.myyra@ lituksen jäsen, hyvinvointiprojektin projektipäällikkö, Sepän- gmail.com. Hanke ILON KAUTTA – LiikuntaSirkus. Tukisumma katu 4, 40100 Jyväskylä, 041-5406397, johanna.sihvonen@ 1 500 €. benefia.fi. Hanke Yrittäjät liikkeelle, uudet ryhmät. Tukisumma 2 400 €. TUL:n Hämeen piiri Yhteystiedot Leena Murtonen, TUL:n Hämeen piirin toimistotyöntekijä, Birger Jaarlin katu 11 C, Keljon Nuorisoseura ry Yhteystiedot Riina Kylmälahti, varapj, 13100 Hämeenlinna, 044-7411746, [email protected]. Hanke Keljonkankaantie 10, 40530 Jyväskylä, 040-7721609, keljon- Liikettä Hämeeseen! Tukisumma 1 500 €. [email protected]. Hanke Keljon Tapiolassa kuntoillaan. Tukisumma 2 400 €. ILMAJOKI Munakan Nuorisoseura ry. Yhteystiedot Tiia Ketelä, sihteeri, Keski-Suomen Liikunta ry Yhteystiedot Jyrki Saarela, ai- Munakantie 710, 60450 Munakka, 0400-211668, tiia.ketela@ kuisliikunnan kehittäjä, Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä, suomi24.fi. Hanke MUNAKKA LIIKKEELLE! Tukisumma 3 000 €. 050-3813820, [email protected]. Hanke Alueellisen terveysliikuntatoiminnan kehittäminen. Tukisumma 15 500 €. IMATRA Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Yhteystiedot Mikko Metsästäjäliitto Keski-Suomen Piiri Yhteystiedot Jani Nui- Ikävalko, terveysliikunnan kehittäjä, Kotipolku 2, 55120 Imat- janmaa, toiminnanjohtaja, Liinakatu 5, 41160 Tikkakoski, 045- ra, 0400-478134, [email protected]. Hanke Maakunta 1532003, [email protected]. Hanke Iltapaukku-ABC: Liikkuu. Tukisumma 15 500 €. Kuntoa ja taitoa metsästäjille. Tukisumma 3 000 €. JOENSUU KAJAANI Jokipata ry Yhteystiedot Mika Määttänen, puheenjohtaja, Ju- Kainuun Liikunta ry Yhteystiedot Hannu Tikkanen, toimin- kolankatu 18 A, 80160 Joensuu, 040-5143022, puheenjohta- nanjohtaja, Kisatie 28, 87250 Kajaani, 08-632590, hannu. [email protected]. Hanke Terveyttä tanssien. Tukisumma 2 000 €. [email protected]. Hanke Kunto- ja terveysliikuntatoiminnan kehittäminen Kainuussa.. Tukisumma 15 500 €. Koivupihan hoivakoti/Tehostettu palveluasuminen Yhteystiedot Timonen Lea, lähihoitaja/ergonomiavastaava, Kirk- KANKAANPÄÄ kokatu 13, 80100 Joensuu, 050-3675205, [email protected]. Kankaanpään seudun vammaisjärjestöt ry Yhteystiedot Hanke Yhdessä hikoillen, toisiaan tukien -hanke. Tukisumma Milja Karjalainen, toiminnanjohtaja, Keskuskatu 61, 38700 3 000 €. Kankaanpää, 040-7717425, [email protected]. Hanke K65 - liikuntaryhmän käynnistäminen. Tukisumma 1 500 €. 91 KEURUU Syvä Köli ry Yhteystiedot Jarkko Malminen, puheenjohtaja, Keurusseudun Yrittäjät ry Yhteystiedot Tapani Paasu, pu- Rataskatu 8, 15700 Lahti, 040-5329968, jarkko.malminen@ heenjohtaja, Keuruuntie 16, 42700 Keuruu, 040-3000702, saunalahti.fi. Hanke Yhteistyöllä kuntoon. Tukisumma 600 €. [email protected]. Hanke Yritystä! Keurusseudun pk-yrittäjien hyvinvointivalmennus. Tukisumma 2 000 €. LAPPEENRANTA Joutsenon Sydänyhdistys ry Yhteystiedot Jouko Hietanen, KIRKKONUMMI puheenjohtaja, Laitatie 2, 54120 Pulp, 0500-678217, jouko. Veikkolan Veikot VeVe ry Yhteystiedot Johanna Artola, [email protected]. Hanke Kuntoillen iloa arkeen! Tukisum- toiminnanjohtaja, Päivärinteenpolku 19, 0288 Veikkola, 050- ma 2 000 €. 3011922, [email protected]. Hanke Liike on lääke! Tukisumma 2 500 €. LOVIISA Alkoholistihuoltotyön tukiyhdistys ry Yhteystiedot Sanna KOKKOLA Schmandt, palveluvastaava, Mickelspiltomintie 270, 07890 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Yhteystiedot Satu Heinoja, Mickelspiltom, 040-1311898, [email protected]. Hanke aikuisliikuntapäällikkö, Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola, Syväpuro-yhteisö - liikuntaa ja hyvää ruokaa! Tukisumma 06-8321300, [email protected]. Hanke Hyvinvointia liikun- 2 000 €. nasta- Keski-Pohjanmaan terveysliikuntahanke Tukisumma 15 500 €. MIKKELI Etelä-Savon Liikunta Yhteystiedot Heino Lipsanen, alue- KOUVOLA johtaja, Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, 044-0651615, heino. Kymenlaakson Liikunta ry Yhteystiedot Kirsi Kiiskinen, [email protected]. Hanke Etelä-Savon Liikkeelle. Tukisum- terveysliikunnan kehittäjä, Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola, ma 15 500 €. 040-4835405, [email protected]. Hanke Kymenlaakson kondikseen, KKI-toiminta ja terveysliikunnan kehittäminen Kyyhkylä Oy Yhteystiedot Hely Seppänen, kuntoutuspäällik- Kymenlaaksossa. Tukisumma 15 500 €. kö, Kyyhkyläntie 9, 50700 Mikkeli, 015-20331, hely.seppanen@ kyyhkyla.fi. Hanke Kimpassa liikkeelle miesvoimin. Tukisum- KUOPIO ma 2 000 €. Pohjois-Savon Liikunta ry Yhteystiedot Sohvi Seppälä, aluekehittäjä kunto- ja terveysliikunta, Haapaniemenkatu Virike ry Yhteystiedot Seija Rouhiainen, toiminnanjohtaja, 10 A, 70100 Kuopio, 050-5718400, sohvi.seppala@pohjois- Annikinkatu 4, 50100 Mikkeli, 050-3643907, seija.rouhiainen@ savonliikunta.fi. Hanke Kunto- ja terveysliikuntatoiminnan virikery.fi. Hanke Lähialueille liikettä liikkumisen ilolla. Tuki- vahvistaminen Pohjois-Savossa. Tukisumma 15 500 €. summa 1 500 €. Puijo Wolley Juniorit ry Yhteystiedot Pirjo Hulkko, ta- NAANTALI louspäällikkö, Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio, 044- Liikuntaseura Naantali Yhteystiedot Leena Haanpää, halli- 5053168, [email protected]. Hanke Lep- tuksen sihteeri, Hamppukehruunkatu 7, 21100 Naantali, 040- poisaa Lentopalloa. Tukisumma 2 500 €. 8275232, [email protected]. Hanke NEUROMOTO-RYHMÄ ja SKARPPAAJAT-RYHMÄ. Tukisumma 900 €. LAHTI Balance Control Oy - Eloon-voimavarakeskus Yhteystiedot Naantalin purjehdusseura ry Yhteystiedot Vesa Hakkoomä- Mirja Erlund, toimitusjohtaja, NLP-muutosvalmentaja, Askon- ki, halituksen jäsen/vammaispurjehdus, PL 57, 21101 Naantali, katu 9 E, 15100 Lahti, 020-7661737, mirja.erlund@balance- 050-5286075, [email protected]. Hanke SOPU- Sovelta- control.fi. Hanke Eloa elämään -hanke. Tukisumma 5 000 €. va Purjehduskurssi. Tukisumma 2 000 €. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Yhteystiedot Keijo OULU Kylänpää, aluekehittäjä aikuisliikunta, Urheilukeskus, 2. rap- Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Yhteystiedot pu, 15110 Lahti, 040-5529233, [email protected]. Hanke Hannu Kaikkonen, liikuntafysiologi/testauspäällikkö, PL 365, Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun aikuis- ja terveysliikun- 90101 Oulu, 050-3125745, [email protected]. Hanke nan kehittämishanke. Tukisumma 15 500 €. Aikuisten miesten kuntokoulu. Tukisumma 2 000 €. 92 Oulun vankila Yhteystiedot Tapio Iinatti, apulaisjohtaja, RUOVESI Nahkatehtaankatu 5, 90630 Oulu, 029-5686024, tapio.iinatti@ Honkalakoti ry / Palvelutalo Honkala Yhteystiedot Maria om.fi. Hanke Potkua pohjoiseen. Tukisumma 2 500 €. Saviniemi, fysioterapeutti, Honkalantie 7, 34600 Ruovesi, 03-4724420, [email protected]. Hanke Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Yhteystiedot Esko Hassi- Kevyin askelin. Tukisumma 3 000 €. nen, aluejohtaja, Sammonkatu 6, 90570 Oulu, 0400364462, [email protected]. Hanke Maakunnallinen terveyde- SAVONLINNA nedistäminen pohjois-pohjanmaalla. Tukisumma 15 500 €. Savonlinnan Seudun Liikunta ry Yhteystiedot Timo Reinikainen, toiminnanjohtaja, Naistenlahdentie 118, 57810 SA- PIEKSÄMÄKI VONLINNA, 044-3216383, timo.reinikainen@savonlinnanseu- Kunnonkeskus Pieksämäki Oy Yhteystiedot Marketta Putko- dunliikunta.fi. Hanke Äijä Energiaa 2 Tukisumma 3 000 €. nen, toimistopäällikkö, Kaakinmäenkatu 14, 76150 Pieksämäki, 015-341699, [email protected]. Hanke SEINÄJOKI Kunnonkeskus liikuttaa! Tukisumma 4 000 €. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu Ry Yhteystiedot Antero Kangas, harrasteliikuntapäällikkö, Huhtalantie 2, 60220 Seinä- Pieksämäen Invalidit ry Yhteystiedot Mari Nykänen, pu- joki, 06-4203000, [email protected]. Hanke Pohjanmaan heenjohtaja, Toukolantie 10 as 11, 76850 Naarajärv 040- KKI-ohjelma. Tukisumma 15 500 €. 5091101, [email protected]. Hanke YYK - Yhdessä yli kynnysten. Tukisumma 3 000 €. S-Kiekko juniorit ry Yhteystiedot Heikki Viro, Pirkko ja Pentti Huotari, kokoonkutsuja, Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, 050- PORI 4656218, [email protected]. Hanke Eläkeläiset liikkeelle. Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry Yhteystiedot Pia Tukisumma 2 500 €. Vahekoski, toiminnanjohtaja, Valtakatu 9, 28100 Pori, 026324626, [email protected]. Hanke Liikkumaton liikku- Voimistelu- ja urheiluseura Nurmon Jymy ry Yhteystiedot maan, painava keventymään. Tukisumma 1 500 €. Timo Ristimäki, seurakehittäjä, Länsitie 30, 60550 Nurmo, 040-8085999, [email protected]. Hanke Seniorit PORVOO liikkeelle. Tukisumma 1 100 €. Porvoon Invalidit - Borgå Invalider ry Yhteystiedot Ritva Kolisoja, puheenjohtaja, Turkkurinkatu 28, 06100 Porvoo, 040- SOTKAMO 7350602, [email protected]. Hanke Äijäkeila. Tukisumma Ristinkantajat ry Yhteystiedot Heidi Kotilainen, varapuheen- 400 €. johtaja, hevostoiminnanohjaaja, Juholankyläntie 26 D, 88600 Sotkamo, 041-4339441, [email protected]. Hanke Porvoon Tarmo ry Yhteystiedot Jouni Grönroos, toiminnan- Sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla oman hyvinvoinnin johtaja, Jääkiekkotie 3, 06100 Porvoo, 045-1247819, toimis- äärelle. Tukisumma 300 €. [email protected]. Hanke Koriksella kuntoon. Tukisumma 2 500 €. TAMPERE A-Kiltojen Liitto ry Yhteystiedot Noora Nieminen, järjes- PUNKAHARJU tökoordinaattori, Itsenäisyydenkatu 17 b, 33500 Tampere, Punkaharjun yrittäjät ry Yhteystiedot Ruth Lähdeaho, 020-7412590, [email protected]. Hanke hallituksen varajäsen, Kauppatie 9, 58500 Punkaharju, 050- Vertaisliikuttajien kouluttaminen ja liikkumisen tukeminen 5227893, [email protected]. Hanke Punkaharjun A-kiltatoiminnassa. Tukisumma 800 €. yrittäjien kuntoiluryhmä.. Tukisumma 1 800 €. Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Yhteystiedot Harri Appelroth, projektipäällikkö, Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere, ROVANIEMI 020-7482603, [email protected]. Hanke Liikuttava Häme. Lapin liikunta ry Yhteystiedot Arto Piuva, aluekouluttaja, Tukisumma 15 500 €. Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi, 040-8329321, arto. [email protected]. Hanke Lapin terveysliikunnan kehittämis- Ilves ry Yhteystiedot Toni Hevonkorpi, kehityspäällikkö, Rievä- ohjelma 2014. Tukisumma 15 500 €. katu 2, 33540 Tampere, 020-7482680, [email protected]. Hanke Vanhemmat pelaa Ilveksessä. Tukisumma 4 000 €. 93 Tampereen A-Kilta ry Yhteystiedot Malm Pauli, vuokravalvo- Valkeakosken Koskenpojat ry. / Voimistelujaosto Yhte- ja, Kuokkamaantie 2 C, 33800 Tampere, 040-7076669, pauli. ystiedot Outi Luukkonen, voimistelujaoston puheenjohtaja, [email protected]. Hanke Lähre Liikkuu Tukisumma Mottitie 2, 37600 Valkeakoski, 0400-845664, voimistelu@vakp. 1 500 €. net. Hanke Lyhytkursseilla kohti säännöllistä liikuntaa. Tukisumma 1 600 €. TURKU Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Yhteystiedot Jukka VANTAA Läärä, harrasteliikuntapäällikkö, Yliopistonkatu 31, 20100 Diakoniasäätiö Foibe-Diakonistiftelsen Yhteystiedot Tuula Turku, 02-511900, [email protected]. Hanke Liikunta Elämän- Laine, tiedottaja, Sairaalakatu 7, 01400 Vantaa, 09-851851, tavaksi. Tukisumma 31 000 €. [email protected]. Hanke FOIBEFIT-kuntopiiri. Tukisumma 2 500 €. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Yhteystiedot TinoTaneli Tanttu, harrasteliikunnan kehittäjä, Yliopistonkatu 31, Keski-Aasian kansojen yhdistys Julduz ry Yhteystiedot 20100 Turku, 02-5151900, [email protected]. Hanke Mavlouda Peiponen, hankevastaava, c/o Vestrantie 39, 01750 Alueellinen liikuntapalveluketju –hanke Kehittämishankkeen Vanta,a 050-3683361, [email protected]. Hanke Liikkumi- jatkohakemus. Tukisumma 20 000 €. sen ilo. Tukisumma 2 500 €. Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiö Yhteystiedot Kunto- ja kulttuuriväylä ry Yhteystiedot Anssi Hyvärinen, Ulla-Maija Nikula, toiminnanjohtaja, Eerikinkatu 38, 20100 puheenjohtaja, c/o Kaivosrinteentie 1-3 J 82, 01610 Vantaa, Turku, 044-0333678, [email protected]. Hanke Ota 044-5936130, [email protected]. Hanke Kohota koppi! Tukisumma 2 000 €. kuntoa, litistä läskiä, piristä mieltä! Tukisumma 1 200 €. Tanssiurheiluseura Fregolina ry Yhteystiedot Timo Savela, ÄÄNEKOSKI seuraohjaaja, Teollisuuskatu 28, 20540 Turku, 0400-931924, Äänekosken Yrittäjät ry. Yhteystiedot Ulla Aaltonen, puheen- [email protected]. Hanke Senioritanssiliikunta & kun- johtaja, Eerolankatu 8, 44100 Äänekoski, 040-5964530, ulla. toliikunta - tanssi elämäntavaksi. Tukisumma 1 500 €. [email protected]. Hanke Liikunnan iloon ja tasapainoon pienin askelin Tukisumma 1 500 €. Turun kaupungin Hyvinvointitoimiala, Turun kaupungin Vapaa-aikatoimi / liikuntapalvelukeskus Yhteystiedot Pirjo-Riitta Liuksila, ehkäisevän terveydenhuollon tulosyksikköjohtaja, liikuntaneuvoja Mikaela Vuoristo, terveyden edistämisen yksikkö, Käsityöläiskatu 2, 20100 Turku, 040-1537690, [email protected]. Hanke Liikunnan liikennevalot Turussa 2011-2014. Tukisumma 15 000 €. UUSIKAUPUNKI Laitilan seudun Reuma- ja Tulesyhdistys ry Yhteystiedot Iiskala Sanna, puheenjohtaja, Lahdentie 514, 23660 Kalanti as., 040-5171767, [email protected]. Hanke Vesijumpparyhmä, Salijumppa/circuit. Tukisumma 600 €. VALKEAKOSKI Haka Gym ry Yhteystiedot Heidi Kiuru, toiminnanjohtaja, Seurahuoneenkatu 12-14, 37600 Valkeakosk,i 045-3407001, [email protected]. Hanke Kehot Kuntoon! Tukisumma 1 100 €. 94 Hakukierros 2/2014 Malminkartanon Asukasyhdistys ry Yhteystiedot Jarmo Holttinen, puheenjohtaja, 0405553509, jarmo.holttinen@ ESPOO gmail.com Hanke Liikettä Malminkartanoon! Tukisumma 600 € Espoon diakoniasäätiö - Työ- ja yksilövalmennuspalvelut Yhteystiedot Elli Keisteri-Sipilä, Yksilö- ja ryhmävalmen- Maunulan naisvoimistelijat ry Yhteystiedot Sanna Aar- taja,044-7273437, [email protected] to, seuran puheenjohtaja, 0442806770, sanna.aarto@alvi. Hanke Luonnollista liikuntaa Tukisumma 2 200 € fi Hanke Aktiivisuutta arkeen - liikunta ja ruoka tasapainoon Tukisumma 2 500 € Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry Yhteystiedot Kaj Järvisalo, toiminnanjohtaja, 09-8592057, kaj.jarvisalo@emy. Mielenterveyden keskusliitto Yhteystiedot Tuija Sarka- fi Hanke Painonhallintaa, liikettä ja mielenhyvinvointia Tuki- ma, Talousjohtaja, 09-5657730, [email protected], Han- summa 1 000 € ke Hyvällä mielellä vedessä(2013-2015) Tukisumma 4 000 € NiPe (Nimetön Peliporukka ry) Yhteystiedot Juha Ryynänen, Miessakit ry Yhteystiedot Tomi Timperi, toiminnanjohtaja, rahastonhoitaja, 09-592102, [email protected] +358505881687, [email protected] Hanke Säbäsakki Hanke Liikunnan iloa pelaamalla Tukisumma 2 000 € Tukisumma 2 000 € FORSSA Omnian seniorit ry Yhteystiedot Sirkka Hulkkonen, Forssan Salama ry. Yhteystiedot Jukka Kilpinen, Valmennus- puheenjohtaja, 040-5540930, [email protected] päällikkö, 0504015203, [email protected] Hanke Hanke Seniori jaksaa Tukisumma 700 € Liikettä tyykikylään Tukisumma 3 000 € Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto ry Fimu YhteysHANKASALMI tiedot Leena Harjula-Jalonen, Toiminnanjohtaja, 050-5511197, Lylmi ry Yhteystiedot Varpu Pöyhönen, liikuntavastaava, 050- [email protected] Hanke Liikunta elinikäiseksi 3068800, [email protected] Hanke Yhdessä liikkuen harrastukseksi maahanmuuttajamiehille Tukisumma 2 500 € Tukisumma 2 500 € Uudenmaan Parkinson-Yhdistys ry. Yhteystiedot Anneli HAUKIPUDAS Vuoristo-Salonen, puheenjohtaja, 050-3377754, anneli.vuoris- Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiö (Virpiniemen [email protected] Hanke Aktiivinen liikkujia eli liike on liikuntaopisto) Yhteystiedot Katri Virtanen, Koulutuspäällik- lääkettä Parkinsonia sairastaville Tukisumma 1 500 € kö, 085614200, [email protected] Hanke Ketteryyttä kylille, vertaisohjaajien koulutus ja liikuntatoiminta kylätaloilla Vertaistuki Agora ry Yhteystiedot Martti Hanhela, Puheen- Tukisumma 3 000 € johtaja, 0503483239, [email protected] Hanke pyörät pyörimään -hanke Tukisumma 2 000 € HELSINKI Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Yhteystiedot Merja Pal- Viaporin Vire Oy / Kuntomaneesi Yhteystiedot Sari Mäki- kama, kunto- ja terveysliikunnan kehittäjä, +358405954195, nen, yrittäjä, 044-5575644, [email protected] Hanke Suok- [email protected] Hanke Etelä-Suomen urheiluseuroista ki sohvalta. Tukisumma 3 000 € aikuisliikunnan osaamiskeskuksia - aikuisliikunta- ja seura kehitystä verkostovoimalla Tukisumma 9 000 € HIRVENSALMI Hirvensalmen Urheilijat Yhteystiedot Sanna Kekkonen, Pu- Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN) Yhte- heenjohtaja, +358505587218, [email protected] ystiedot Minna Anttonen, toiminnanjohtaja, 09-39605605, Hanke Kaikki liikkeelle Hirvensalmella! Tukisumma 1 500 € [email protected] Hanke Sokkona futsal-pallo maaliin -tai ainakin kaverille! Tukisumma 1 000 € HYVINKÄÄ Simmis Hyvinge-Hyvinkää rf Yhteystiedot Sanna Yritys, Sih- Jussin Retkipalvelu Yhteystiedot Juhani Lehto, Luonto- ja teeri, 040-5610285, [email protected] Hanke Venyttelyllä liikuntayrittäjä, 040-1625962, [email protected] Han- vetreemmäksi, vanhempi ... VVV! Tukisumma 1 000 € ke Luonnollisesti kuntoon! Tukisumma 1 500 € 95 HÄMEENKOSKI KEMI Kosken Dynamo ry Yhteystiedot Päivi Helen, sihteeri, 041- Yhdessä ry. Yhteystiedot Asmo Anttila, Toiminnanohjaaja, 4573119, [email protected] Hanke Yhteistyöllä ylös sohval- 0401735234, [email protected] Hanke Mielet liik- ta Tukisumma 1 000 € kuu. Tukisumma 2 000 € IISALMI KERAVA Lippuniemen asukasyhdistys ry Yhteystiedot Aino Tikka- Keravan Opisto Yhteystiedot Hanna Lahnalampi, suunnit- nen, sihteeri, 050-4095308, lippuniemen.asukasyhdistys@ telija, 040-3182877, [email protected] Hanke Iloa gmail.com Hanke Lippuniemi liikkeelle Tukisumma 500 € liikunnasta! Tukisumma 1 500 € Varpasen kyläseura Yhteystiedot Riikka Laitinen, kyläseu- Lasten Liikuntakeskus POMPit / MotoLiike Oy Yhteystie- ran sihteeri ja rahastonhoitaja, 0505469812, kriikka@hot- dot Tuula Vorselman, Yhteistyökoordinaattori, vastaava liikun- mail.com Hanke Vetreyttä ja virkeyttä Varpasille! nanohjaaja, 0400-797013, [email protected] Hanke Tukisumma 3 000 € Kotiäidit ja -isät kuntoon Tukisumma 1 500 € JANAKKALA KORSNÄS Janakkalan Jana ry Yleisurheilu Yhteystiedot Pirjo Rät- Harrström ungdoms- och hembygdsförening r.f. Yhteys- tyä, yleisurheilujaoston pj., 0400-202218, pirjo.rattya@gmail. tiedot Tomas Hansson, ordförande, +358503137005, tomas@ com Hanke Kuntoremonttiryhmä aikuisille Tukisumma 2 000 € new-electronics.com Hanke Meningsfull och intressant motion för alla åldrar Tukisumma 1 500 € JOENSUU Pohjois-Karjalan Martat ry Yhteystiedot Katja Kolehmai- KRUUNUPYY nen, Toiminnanjohtaja, 0400 179095, katja.kolehmainen@ Elevförbundet för Kronoby folkhögskola r.f. (kansanopis- martat.fi Hanke Senttisavotta Tukisumma 2 800 € ton oppilaskunta) Yhteystiedot Tom Hansén, Puheenjohtaja, 068231513, [email protected] Hanke Monikulttuurista JYVÄSKYLÄ sählysäpinää Tukisumma 600 € Jyväskylän Naisvoimistelijat ry (JNV) Yhteystiedot KukkaMaaria Sipilä, Aikuisliikunnan toimialavastaava, 044-5123680, KUHMO [email protected] Hanke Jokainen ikiNuori Virkeäksi liikkuen Kuhmon Reumayhdistys ry. Yhteystiedot Pentti Kyllö- Tukisumma 2 500 € nen, Liikuntavastaava, 0400-218854, pentti.kyllonen@hotmail. com Hanke Porukalla puhtia Tukisumma 2 000 € Keski-Suomen Pelastuslaitos Yhteystiedot Hannu Kouhia, Aluepalopäällikkö, 0400548336, hannu.kouhia@jkl. KUOPIO fi Hanke Kunnon Pelastus-jatkohakemus: Keski-Suomen Kuopion Kaupunki/Hyvinvoinnin edistämisen palvelu- Pelastuslaitoksen toimialueen työntekijöille käynnistetyn alue/Liikuntaan aktivointiyksikkö Yhteystiedot Heli Nor- terveysliikuntatoiminnan jatkaminen ja kehittäminen Tuki- ja, Hyvinvoinnin edistämisen johtaja, 0447184000, heli.norja@ summa 8 000 € kuopio.fi Hanke KKI-Kuopiossa Tukisumma 28 000 € KAJAANI Kuopion Reippaan Voimistelijat ry Yhteystiedot Maria Lan- Kainuun Sydänyhdistys Ry Yhteystiedot Tuula Väyrynen, Toi- kinen, Aikuisliikuntavastaava, 044-3121577, maria.lankinen@ minnanjohtaja, 0400-289108, kainuun.sydanyhdistys@sydan. krv.fi Hanke Istekin kunnonkohotus Tukisumma 1 300 € fi Hanke Sykettä sydämeen! Tukisumma 2 000 € Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry YhteystieRouta Kajaanin Tanssinedistämisyhdistys ry Yhteys- dot Liisa Posio, puheenjohtaja, +358466541105, posio.liisa@ tiedot Kira Riikonen, Taiteellinen johtaja/tanssitaiteilija, gmail.com Hanke Vetreyttä ja yhdessäoloa Tukisumma 1 800 € +358440556977, [email protected] Hanke Kuppi kahvia ja pyörähdys parketilla” Lähtökohta on tanssia ja luovaa liikku- LAHTI mista soveltava toimintamalli. Tukisumma 2 000 € Avoin mieli - Open mind ry Yhteystiedot Veikko Juutilainen, Puheenjohtaja, 044-9592891, [email protected] Hanke Tanssien tasapainoon Tukisumma 1 500 € 96 Harjulan Setlementti ry Yhteystiedot Kirsi Ojamo, Liikunta- Mikkelin Judo ry Yhteystiedot Mirja Hämäläinen, puheen- koordinaattori, (03)8725130, kirsi.ojamo@harjulansetlementti. johtaja, 050-3205756, [email protected] Han- fi Hanke Kunnon Skaba Kuntosalilla Tukisumma 3 000 € ke Laidalta liikkeelle Tukisumma 1 500 € Päijät-Hämeen Näkövammaiset Ry Yhteystiedot Kari Sipi, Mtk Ristiina ry Yhteystiedot Sari Häkkinen, Sihteeri, 044- hallituksen jäsen ja liikuntatoimikunnan puheenjohtaja, 03- 7942152, [email protected] Hanke Liikunnan avulla 7521542, [email protected] Hanke Liikuttavasta kokeilusta työhyvinvointia ja jaksamista maatalousyrittäjän työssä Ristii- liikuttavaksi tavaksi Tukisumma 500 € nan maataloustuottajille. Tukisumma 1 800 € LAPPEENRANTA MÄNTTÄ-VILPPULA Lappeenrannan Sydänyhdistys ry Yhteystiedot Markku Pirkanmaan Kotikuntoutus avoin yhtiö Yhteystiedot Katja Hackman, Rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen, 040-5954053, Nojonen ja Janno Külaots, Yhtiömiehet, 040-9329956, kun- [email protected] Hanke Chi-Kung kiinalainen voi- [email protected] Hanke Ilolla liikkumaan! mistelun ryhmät Tukisumma 1 600 € -Matalan kynnyksen liikuntaryhmät Tukisumma 3 000 € LEMPÄÄLÄ NAANTALI Lempäälän 3. apteekki, apteekki Ideapark Yhteystie- Voimistelu ja Liikuntaseura Merimaskun Ahto ry Yhte- dot Mari Rantanen, Farmaseutti ja ryhmäliikunnan ohjaaja, ystiedot Leena Mäkeläinen, hankkeen vastuuhenkilö, 045- 029-0908030, [email protected] Hanke Apteekin 6707431, [email protected] Hanke Liikunnasta toimin- ilopilleri liikuntaryhmä Tukisumma 1 400 € takykyä LIITO – hanke, vaihe IV Tukisumma 4 000 € LESTIJÄRVI ORIVESI Syrin maa- ja kotitalousseura ry Yhteystiedot Sirpa Park- Urheiluseura Västilän Voima ry Yhteystiedot Aino Lam- kila, Johtokunnan jäsen, 050-3824594, sirpa.parkkila@kase. mi, Sisäliikuntajaoston pj., 0409375882, urheiluseura@vasti- fi Hanke Lesti liikkeelle Tukisumma 3 000 € lanvoima.fi Hanke Voimaa ja virkeyttä liikunnasta aikuisille ja ikääntyville, jatkohanke Tukisumma 1 000 € LOHJA Lohjan Liikuntakeskus Oy Yhteystiedot Taina Pennanen, Oh- Eräjärven kehittämisyhdistys ry Yhteystiedot Ulla Raita- jauspalveluesimies, 0503315621, [email protected] aho, sihteeri, 03-530 6433, [email protected] Hanke Kohenna Hanke Liikunta lääkkeeksi Lohjalla Tukisumma 4 000 € kuntoasi! Tukisumma 1 000 € LOIMAA OULU Luonnon Arvo Ry Yhteystiedot Niina Harju Puheenjohtaja, Oulun kehitysvammaisten tukiyhdistys ry Yhteystiedot Mai- 0400318134, [email protected] Hanke Liikun- ja Pelkonen, puheenjohtaja, 050-5757 954, oketuki@elisanet. taa ja terveyttä luonnosta Tukisumma 1 500 € fi Hanke Kunto kohoaa iloisesti liikkuen (2) Tukisumma 2 000 € LOPPI Oulun Seudun Setlementti ry Yhteystiedot Erja Stolt, Moni- Riihimäen seudun reuma-tules ry Yhteystiedot Aulikki kulttuurisuustyön johtaja, 08554060, erja.stolt@oulunsetle- Kemppi, hallituksen jäsen, 0405874916, aulikki.kemppi@iki. mentti.fi Hanke Terveyttä liikkuen -maahanmuuttajien liikun- fi Hanke Tanssillinen liikunta Tukisumma 400 € ta- ja terveysneuvonta -pilotointihanke Tukisumma 1 200 € LUVIA OUTOKUMPU Luvian Kiekko -82 ry. Yhteystiedot Ylisäe Jouni, johtokunnan Rikkaveen kyläyhdistys ry/liikunta Yhteystiedot Liisa Hil- puheenjohtaja, 0400435575, [email protected] Hanke Liikun- tunen, puheenjohtaja yhdistyksessä, 013-553131, info@rikka- nan iloa ja elämän laatua Luvialle. Tukisumma 2 000 € ranta.fi Hanke Kyläpilates ja kuntopiha Tukisumma 300 € MIKKELI PELLO Kyyhkylä Oy Yhteystiedot Hely Seppänen, Kuntoutus Pellon latu ja polku ry Yhteystiedot Ilmavirta Soili, puheen- päällikkö, 015-20331, [email protected] Hanke Liiku johtaja, 0505827569, [email protected] Hanke Pello- arjessa -kohti terveellisempää elämää Tukisumma 1 500 € laiset liikkeelle Tukisumma 600 € 97 PORI Jalkapalloseura Eteenpäin On Menty ry Yhteystiedot Jaak- FBT Karhut United Yhteystiedot Sundelin Jari-Pekka, Pu- ko Mölsä, puheenjohtaja, 0456768426, jaakko.molsa@netti. heenjohtaja, 026332822, [email protected] Hanke Sali- fi Hanke Matalankynnyksen pallopeliharrastus miehille. Tuki- bandy, peli koko perheelle Tukisumma 3 000 € summa 400 € Pesäkarhut ry Yhteystiedot Inga Ärnfors, toiminnanjohta- RSB-TEAM ry Yhteystiedot Mika Karusaari, Toiminnanjohtaja, ja, 0407575522, [email protected] Hanke Rento [email protected] Hanke Aikuiset liikkumaan yhdessä ja Ryhtiryhmä Tukisumma 400 € yhteisellä energialla Tukisumma 1 100 € Porin Taitoluistelu ry Yhteystiedot Sanna Salonen, Toiminnan Erityislasten Omaiset ELO ry Yhteystiedot Mauri Hakulinen, johtaja, 040-163347, [email protected] Han- puheenjohtaja, 040-5504840, [email protected] ke Kroppa kuntoon jäällä (KKJ) Tukisumma 600 € Hanke Löydä liikunta ELOlla Tukisumma 900 € TUL:n Satakunnan piiri ry Yhteystiedot Päivi Luontola, lii- RUOKOLAHTI kuntakoordinaattori, 02-6306905, paivi.luontola@tulsatakun- Ruokolahden sydänyhdistys ry ta.com Hanke VE-NY-KE-SÄkuntoon Tukisumma 2 000 € Yhteystiedot Terttu-Maija Filppu, Sihteeri, 040-5059843, [email protected] Hanke LIIKUNNALLISTA ILOA PORVOO YHDESSÄ SYDÄMELLISESTI Tukisumma 1 200 € MS-Porvoonseutu ry Yhteystiedot Maija Aatelo, Puheenjohtaja, 0505121 665, [email protected] Hanke RYHTI & RYTMI SALO 2013-2015 Tukisumma 2 000 € Osuuskunta Pro Perniö Yhteystiedot Korpinen Timo, puheenjohtaja, 0500-121252, [email protected] Hanke PYHTÄÄ Osuuskunta Pro Perniö KKI-hanke 2014. Tukisumma 1 000 € Pyhtään Yritys ry Yhteystiedot Olavi Pohjatalo, yhdistyksen puheenjohtaja, 044-2231592, [email protected] Salon Vilpas Koripallo ry Yhteystiedot Marko Vihiniemi, ju- Hanke Elämäntapamuutos Tukisumma 700 € nioripäällikkö, 044-5273822, [email protected] Hanke Koriksella kuntoon! Tukisumma 2 500 € PÄLKÄNE Pälkäneen Luja-Lukko ry. Yhteystiedot Kimmo Ketola, Toi- SAVONLINNA minnanjohtaja, 040482255, [email protected] Hanke Lii- Savolaiset Selviytyjät ry Yhteystiedot Erja Linnamurto, Toi- kunnan iloa vedestä! Tukisumma 900 € minnanjohtaja, 044-3533501, [email protected] Hanke Savonlinnan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kokonais- RAASEPORI valtainen elämäntaparemontti Tukisumma 800 € Läntisen Uudenmaan A-Kilta ry Yhteystiedot Lisbeth Lindström, Puheenjohtaja, 019-230768, a-kilta.lantisenuu- Savonlinnan Työväen voimistelu- ja urheiluseura Jyry ry [email protected] Hanke KARJAAN HYVÄ OLO Tukisumma Yhteystiedot Juha Kauppinen, puheenjohtaja, 050 3666 549, 1 400 € [email protected] Hanke Yli 40-vuotiaille vähän liikkuville ja eläkeikäisille suunnattu urheilukoulu Tukisumma 800 € RAUMA Rauman Uimaseura Yhteystiedot Jaana Siivonen, Kilparyh- SEINÄJOKI mien valmennusvastaava, 044-5221804, jaana.a.siivonen@ Seinäjoen Taitoluistelijat ry Yhteystiedot Tiina Yli-Karhu, va- gmail.com Hanke Äidit ja isät useammin liikkeelle! Tukisum- papuheenjohtaja ja aikuisluisteluvastaava, 040-8674519, ma 2 500 € [email protected] Hanke Luistellen kuntoon Tukisumma 2 000 € ROVANIEMI Arctic Golf ry Yhteystiedot Veikko Kantola, Arctic Golf ry:n Voimistelu- ja urheiluseura Nurmon Jymy / Jumpparit toiminnanjohtaja, 016 318125, [email protected] Hanke Kun- Yhteystiedot Merja Alanen, Koulutusvastaava, 044-4152919, nossa kaiken ikää golfin parissa – Arctic Golf ry:n terveyslii- [email protected] Hanke Liikuntaa kaiken ikää Tukisum- kuntaohjelma. Tukisumma 4 000 € ma 2 000 € 98 Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri Yhteystiedot Anelma Tammer-Futis ry Yhteystiedot Petri Rajasalo, Puheenjohtaja, Pouttu, liikuntavastaava ja vertaisohjaajakouluttaja, 06- 050-3372500, [email protected] Hanke Ikämiesjal- 4732699, [email protected] Hanke Toimintakykyä ja kapallojoukkueen toiminnan laajennus kohderyhmällemme hyvinvointia eläkeläisille Tukisumma 1 800 € tarjottavaan säännölliseen liikkuvuus- ja lihaskuntoharjoitteluun. ”Ikämiesvoimistelu” Tukisumma 600 € Kihniänkylän nuorisoseura ry Yhteystiedot Pertti Saarinen, puheenjohtaja, 050-5287101, ns.sampola@gmail. Tampereen Jumppatiimi TAJU ry Yhteystiedot Päivi Toivo- com Hanke Sampolan Zumbat ja Jumpat Tukisumma 1 000 € nen, Toiminnanjohtaja, 040-5743054, [email protected] Hanke IKILIIKE Tukisumma 800 € SOMERO Someron Liikunta ry Yhteystiedot Seija Laaksonen, mark- Tampereen Keilailuliitto Ry Yhteystiedot Jouko Urvikko, Toi- kinointiassistentti, 044-7791 265, [email protected] minnanjohtaja, 03-31260513, tampereen.keilailuliitto.r.y@ Hanke Kunnon Hattutemppu - kartoitus, kohennus, ylläpito saunalahti.fi Hanke Virkisty keilaamalla Tukisumma 1 200 € Tukisumma 2 000 € Tampereen työväenopiston opiskelijat ry YhteystieSOTKAMO dot Sirkka-Liisa Jukarainen, Puheenjohtaja, 0400-994767, Sapsoperän Kyläyhdistys ry [email protected] Hanke Kesäpirtin kuntoker- Yhteystiedot Elma Huusko, puheenjohtaja, 040-8270971, ho Tukisumma 1 500 € [email protected] Hanke Sapsonliikunta / Sapsoperän Kyläyhdistys ry Tukisumma 600 € Tanssiseura Spiral ry Yhteystiedot Timo Mäenpää, Varapuheenjohtaja, 0405577168, [email protected] Hanke SYSMÄ Tanssillista liikuntaa aikuisille ja ikäihmisille Tukisumma 1 800 € Sysmän Sisu, soutujaosto Yhteystiedot Visa Uutela, Toiminnanjohtaja, 03-84310, [email protected] Hanke Ym- V-ja U-seura Tampereen yritys ry Yhteystiedot Tiina Näät- pärivuotinen kuntoilutoiminta kirkkovenesoudun ympärille. saari, puheenjohtaja, 03-2148150, tampereen.yritys@hotmail. Tukisumma 1 500 € com Hanke TTT- liikuntakokonaisuus (=toimintaa, tuloksia ja tietoa) Tukisumma 800 € TAMPERE Benalmadenan Suomalaiset ry. Yhteystiedot Jorma Sillan- TURKU pää, Puheenjohtaja, +34606262784, puheenjohtaja@benal- Elämän ehdoilla ry Yhteystiedot Hanna Tähtinen, sihteeri, madenasuomalaiset.com Hanke Vireyttä ja elinvoimaa eläke- 041-4777303, [email protected] Hanke KKE-Kunnossa päiviin, eli VIREE-hanke. Haluamme kehittää liikunnallisia ja koko elämän Tukisumma 2 000 € terveydellisiä elämäntapoja unohtamatta sosiaalisen yhteisön merkitystä yksilön hyvinvoinnille. Aika syyskuun puoliväli Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiö Yhteystiedot 2014 - maaliskuun loppu 2 Tukisumma 2 500 € Ulla-Maija Nikula, Toiminnanjohtaja, 0440333678, ullamaija. [email protected] Hanke Äijäliikunta Tukisumma 2 000 € Koovee ry taitoluistelujaosto Yhteystiedot Sari Koski, Johtokunnan jäsen, 0407380728, [email protected] Hanke Turku-Pesis ry Yhteystiedot Anne Aatola, toiminnanjohta- Liikunnallisuutta luistelusta, liikuntavinkkejä verkosta Tuki- ja, 040-7194734, [email protected] Hanke Eloa ar- summa 2 000 € keen! Tukisumma 3 000 € Mansen Sulka ry Yhteystiedot Pekka Rantanen, hallituksen Turun ammattikorkeakoulu, Liiketalous, ICT ja Bioalat jäsen, 044-9748337, [email protected] Hanke Sulkapal- -tulosalue Yhteystiedot Juha Kontio, Koulutusjohtaja, lon perustekniikat ja oikeat liikkumistavat Tukisumma 1 000 € 0503854122, [email protected] Hanke Liikunnasta terveyttä tietotyöläisille Tukisumma 2 000 € Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Yhteystiedot Risto Lahtinen, koordinaattori ja liikunnanohjaaja, 050-3803456, Turun Urheiluliitto, voimistelu ja liikuntajaosto Yhteys- [email protected] Hanke Miesten hyvinvointiryhmä tiedot Annu Elo, Harrastetoiminnan kehittäjä, 040-4862778, (MHR) Tukisumma 800 € [email protected] Hanke Painonhallinta ryhmäEllit / Elinvoimaa Elleihin Tukisumma 1 800 € 99 Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry Yhteystiedot Merike Oja- Vantaan Sydän ry Yhteystiedot Päivi Ronkainen, Puheenjoh- la, sairaanhoitaja, TtM, 02-2790235, [email protected] taja, 0442884393, [email protected], Hanke Sydänkun- Hanke Sydänsairauksien erityispiirteet liikunnassa -koulutus toutujien tukeminen Tukisumma 600 € ryhmäliikunnanohjaajille Tukisumma 1 500 € Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy Yhteystiedot Liisa Sarjala, ToiTUUSULA mitusjohtaja, 09 83911, [email protected] Hanke Voima- Tuusulan Palloseura ry Yhteystiedot Hilkka Pelander, toi- Vantti - Vantin liikunnallinen vuosi 2014 Tukisumma 5 000 € minnanjohtaja, 040-5473237, [email protected] Hanke Matalan aloittamiskynnyksen jalkapallokoulu yli 35-vuoti- VFT Vantaa ry Yhteystiedot Päivi Korkea-aho, puheenjohtaja, aille naisille Tukisumma 1 500 € 0504078735, [email protected] Hanke Kotoutumista ja aktivointia liikunnan avulla Tukisumma 4 000 € URJALA Tursan Maa- ja kotitalousseura ry Yhteystiedot Westerholm VARKAUS Vesa, sihteeri, 0405153247, [email protected] Han- Varkauden Seudun Mielenterveysväki ry Yhteystiedot Esa ke Leppoisaa lähiliikuntaa ja pontevaa painonhallintaa. Tursan Perälä, Merja Glumerus Liikuntavastaava/vastaava toiminnan- seudun KKI-projekti Tukisumma 1 800 € ohjaaja Mielitupa, 017-5528456 [email protected] Hanke Luontoliikunta Tukisumma 400 € VALKEAKOSKI Valkeakosken Haka ry Yhteystiedot Pauliina Rauhamäki, toi- VESILAHTI minnanjohtaja, 0445353439, [email protected] Onkemäen kyläkerho ry. Yhteystiedot Tuula Tuominen, On- Hanke Kevyesti kuntoon Tukisumma 2 500 € kemäen kyläkerho ry:n liikuntavastaava OKK ry., 0405608884, [email protected] Hanke Onkemäki liikkeelle! Tuki- VANTAA summa 700 € TIP-70 ry Yhteystiedot Jarmo Siekkinen, Puheenjohtaja, 040595 0106, [email protected] Hanke Kuntopingistä Ylämäen Kyläkerho ry Yhteystiedot Titov Silja, Puheen varttuneille vantaalaisille Tukisumma 1 800 € johtaja, 050-5352608, [email protected] Hanke Lentopalloa Ylämäellä Tukisumma 200 € Rekolan Raikas ry Yhteystiedot Jaakko Vastamäki, Rekolan Raikas ry:n veteraanijaoston puheenjohtaja, 09- 871069, jaak- ÄHTÄRI [email protected] Hanke Liikkumalla voimaa arkeen Suomenselän Kuntokotiyhdistys ry/Ähtärin Veljeskoti Tukisumma 1 400 € Yhteystiedot Riitta Rajalahti, Vastaava fysioterapeutti, 064157748, [email protected] Hanke Haasta itsesi – Team Vanpa ry. (Old Boys) Yhteystiedot Pertti Pyykkönen, 0400908478, [email protected] Hanke Ohjattua jalkapalloa, futsalia, sählyä, sulkapalloa, lenkkeilyä ja kuntosaliharjoittelua yli 40- ja 50-vuotiaille länsi-vantaalaisille. Tukisumma 2 000 € Tikkurilan Judokat ry Yhteystiedot Juha Turunen, toiminnanjohtaja, 0400509783, [email protected] Hanke Työhyvinvointia Judolla Tukisumma 3 000 € Tikkurilan Naisvoimistelijat ry. Yhteystiedot Sirkka Vainio, puheenjohtaja, 0407482740, [email protected] Hanke Mielekästä painonhallintaa liikunnan avulla” Tukisumma 900 € Vantaan Salamat ry Yhteystiedot Rita Huttu, Toiminnanjohtaja, 045-1130 373, [email protected] Hanke Aikuisten yleisurheilukoulu. Tukisumma 900 € 100 pudota painosi! Tukisumma 1 500 € LIITE 2 KKI-Kehittämishankkeet TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN, HUS RAVIOLI JA DESICO Hankkeen kohderyhmänä ovat HUS Raviolin ja HUS Desikon henkilökunta. Tavoitteena on kannustaa työntekijöitä fyysiseen aktiivisuuteen, kehittää toimijoiden välistä yhteistyötä ja vakiinnuttaa toimintamalleja laajemmin HUS konsernin käyttöön. Hanketta on toteutettu osallistavalla työotteella ja siihen osallistui yhteensä 350 henkilöä. Osallistujilta kerättyjen toiveiden perusteella toteutettiin yhteensä 86 liikuntaohjauskertaa, joissa oli mahdollista kokeilla 30:tä erilaista liikuntamuotoa. Aktiivimittauksen toteutti 126 käyttäjää, joiden päivittäinen aktiivisuusaika oli keskimäärin 87 min. Tavoitteeksi asetettu 60 min siis saavutettiin. Taukoliikuntajulisteiden tuottamiseen osallistui viisi palvelualuetta. Hankkeessa toteutetut sähköiset liikunta- ja ravitsemusvalmennusohjelmat tarjosivat erityisesti vuorotyötä tekeville mahdollisuuden osallistua hyvinvointinsa edistämiseen aikaan tai paikkaan sitoutumatta. Tsemppareiksi ilmoittautui 22 henkilöä kannustamaan työkavereita. KKI-facebook vertaistukiryhmä tavoitti 26 henkilöä. Hankkeen suosituin toimintomuoto oli kuntotestaus. Hankkeen toteutukseen osallistuvien yhteistyö oli toimivaa ja mukana olevien asiantuntijoiden tiedot/taidot pystyttiin käyttämään hyvin hyödyksi. Hanke antoi tukea työyhteisön vuorovaikutustaitojen kehitykseen. Tulosten mukaan työntekijöiden kestävyyskunto on noussut. Pidemmällä aikavälillä sairauspoissaolot ovat vähentyneet Raviolissa 24 prosentilla ja HUS-Desikossa 17 prosentillalla. Hanke käynnistyi vuonna 2013 Raviolin yksikössä, jonka jälkeen toiminta laajeni myös Desikon yksikköön. Ohjausryhmä Ravioli Pirjo Hakala-Lahtinen Milla Hepo-oja Leena Jalosuo Sari Lipasti Helena Orell-Kotikangas Anna Paajanen Inkeri Savela Göran Sjöstedt , (JHL) Heini Uotila Tuula Riihimäki-Hämäläinen Desico Tuula Karhumäki Tarja Saaren-Seppänen Outi Höglund Juho Aaltonen Olli Kivilä Jaana Kammonen Maarit Roininen Heli Waldén-Muola Sinikka Ahonen (JHL) Satu Häkkinen (Jyty) 101 KKI-KUOPIOSSA, KUOPION KAUPUNKI Työttömien aktivointihankkeen tavoitteena on aikaansaada toimiva palveluketju terveydenhuollon, liikuntaan aktivointiyksikön ja TE-toimiston välille. Päämääränä kehittää työttömien terveystarkastuksien toimivuutta sekä parantaa työttömien elämänlaatua ja aktivoida työttömiä liikunnallisesti. Kohderyhmänä ovat kuopiolaiset työttömät ja etenkin nuoret työttömät. Mittareina ryhmissä ja terveystarkastuksien toimivuudessa käytetään tilastointia kävijämääristä sekä kyselyiden avulla saadaan tietoa siitä mitä kautta asiakkaat ohjautuvat liikuntaryhmiin tai liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnassa mittareina ovat alku- ja loppukyselyt, kehonkoostumusmittaus sekä vyötärön ympärysmittaus. Asiakkaan liikuntaneuvontaprosessi kestää noin vuoden ja tapaamisia on vuoden aikana tarpeen mukaan yhdestä kymmeneen. Prosessin asiakkaita ohjataan matalan kynnyksen liikuntaryhmiin ja liikuntaneuvontaan. Työttömien aktivointihanke on vielä alkutaipaleella ja vuonna 2014 oli hankkeen käynnistämisaikaa. Hankkeen käytännön toiminnasta vastaa Kuopion kaupungin liikunnanohjaaja. KKI -ohjelman hanketukea saanutta toimintaa hallinnoi Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualue. Ohjausryhmä Jaana Halonen, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, Kuopion kaupunki Sari Kivimäki, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Petra Korhonen, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, Kuopion kaupunki Heli Norja, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, Kuopion kaupunki Hannele Nykänen, Kuopion setlementti Puijola ry Tiia Parviainen, Kuopion työttömät ry. Marjaana Pitkänen-Pääkkönen, TE-keskus, Kuopio Eila Räsänen, Kuopion työvoima palvelukeskus Pasi Räsänen, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, Kuopion kaupunki KILSAT KASAAN -TYÖMATKALIIKKUMISHANKE, HELSINGIN KAUPUNKI Kilsat kasaan on Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40 000) suunnattu poikkihallinnollinen työmatkaliikkumishanke, vuosille 2013–2014. Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Helsingin kaupunki (kaupunginkanslia, ympäristökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, liikuntavirasto ja henkilöstöliikunta), Helsingin Seudun Liikenne (HSL) sekä KKI. Hankkeen tavoitteena on passiivisuuden vähentäminen ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen arkeen työmatkaliikkumisella. Toisena tavoitteena hankkeessa on saada mitattua tietoa kaupungin henkilöstön työmatkaliikkumisesta sekä työmatkaliikkumiskyselyn että HEAT-laskennan avulla. Miten kuljemme töihin -työmatkakysely toteutettiin keväällä 2013 (vastauksia 6 114) ja uusintakysely syksyllä 2014 (vastauksia 11 846). Hankkeessa on järjestetty työpajoja/ virastokohtaisia analyyseja työsuojeluvaltuutettujen ja Ekotukihenkilöiden kanssa, kaupunkisuunnitteluvirastossa, Palmiassa sekä varhaiskasvatusvirastossa. HSL teki Viisaat liikkumisvalinnat -ohjelman liikkumisen suunnitelmia kymmenessä virastossa/ toimipisteessä. Varhaiskasvatusvirastossa tehdyt toimenpiteet sisälsivät; työpajan, jossa olivat mukana hallinto, HR, tiloista vastaava, viestintä, henkilöstö sekä työterveys), ideariihen päiväkoti Kalevassa, tiedottamisen henkilöstölle, aamutapahtuman henkilöstölle sekä Hyvä Työpaikka Pyöräillä -ohjelman katselmuksen Helsingin Polkupyöräilijöiden toteuttamana. Hanke sisälsi laajan kirjon henkilöstölle suunnattuja toimia; Työmatkakaveri-tempauspäivä, Pyöräilyviikon valkokuvauskisa, talvipyöräilyluento, Kilsalaskuri, heijastinliivi tilausmahdollisuuden, Kilometrikisa, Kisaillen kilometrejä, pyörähuolto sekä sukella sähköpyörien maailmaan. Helsingin kaupungin Kilsat kasaan -hanke edisti koko henkilöstön työmatkakävelyä ja -pyöräilyä osana liikkumisen ohjausta. Ohjausryhmä Loikkanen Tarja, Liikuntavirasto, Helsingin kaupunki – puheenjohtaja Rautiainen Eeva-Liisa, Liikuntavirasto, Helsingin kaupunki – hankkeen vetäjä Haaparanta Suvi, Ympäristökeskus Heinonen Pilvi, Liikuntavirasto, Helsingin kaupunki 102 Kinnunen Liisamaria, KKI-ohjelma Raineva Kimmo, Liikuntavirasto, Helsingin kaupunki Suomela Helena, Helsingin Seudun Liikenne LIIKETTÄ TYÖMATKAAN! -HANKE, TURUN KAUPUNKI Hankkeen pääkohderyhmänä olivat hankkeeseen valitut Turun kaupungin työntekijät, hankkeen alussa 63 työntekijää, lopussa 52 työntekijää. Osallistujat valittiin kaupungin työmatkaliikkumiskyselyn pohjalta. Muina kohderyhminä olivat kaikki kaupungin työntekijät (henkilöstön määrä 12 000), jotka pystyivät seuraamaan hanketta Facebook- ja intranet- sivujen kautta. Vuonna 2013 hankkeessa kehitettiin hankkeen tavoitteiden mukaan työmatkaliikunnan edistämisen toimintamallia ja työkaluja (Työmatkaliikunnan työkalupakki) Turun kaupungin organisaation kakkien työntekijöiden käyttöön. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli saada Turun kaupungin organisaatio ottamaansa käyttönsä työmatkaliikuntaa tukevia toimenpiteitä ja antamaan alkukipinä työmatkaliikunnan edistämishankkeille kaikissa kaupungin yksiköissä. Hankkeessa käytettiin muun muassa työmatka- ja työasiamatkaliikkumiskyselyä, työmatkaliikunnan terveysvaikutuskyselyä (I–III), työmatkaliikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuuskyselyä, terveyskunnon kartoitusta (testinä polkupyöräergometritesti), työmatkaliikuntaneuvontaa ja terveyskuntokartoitusten palautekeskustelua sekä infotilaisuuksia. Hankkeen lopussa kesällä 2014 verrattiin hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden keskimääräistä sairauspoissaolopäivien määrää hankkeen aikana Turun kaupungin henkilöstön keskimääräiseen vuosittaiseen sairauspoissaolopäivien lukumäärään ja osallisten aiempien vuosien sairauspoissaoloihin. Kaupungin 16 yksikössä tehtiin tilojen työmatkaliikunnan tilojen kartoitus. Lisäksi hankkeessa koottiin tilakartoitustiedot kuudesta yksiköistä, joissa kartoitus oli tehty aikaisemmassa hankkeessa. Hankkeeseen sitoutuneista työntekijöistä 57 prosenttia lisäsi viikoittaista liikuntamääräänsä vähintään 30–60 minuuttia hankkeen aikana. Osallisten sairauspoissaolot olivat laskeneet keskimäärin 2,3 päivää verrattuna osallisten aiempien vuosien sairauspoissaoloihin. Säästöä sairauspoissaoloista kertyi kaupungille keskimäärin 810 euroa/ osallistuja/ vuosi. Osallisten sairauspoissaolot olivat keskimäärin 7,5 päivää pienemmät verrattuna Turun kaupungin henkilöstön keskimääräiseen vuosittaiseen sairauspoissaolopäivien lukumäärään. Ohjausryhmä Hartikainen Tapio, projektipäällikkö, ympäristönsuojelu, ympäristönsuojelu, Turun kaupunki – hankkeen vetäjä Aaltonen Stella, hankejohtaja, konsernihallinto, hallintoryhmä, Turun kaupunki Forsman Sari, työhyvinvointipäällikkö, konsernihallinto, strateginen HR, Turun kaupunki Kinnunen Liisamaria, kehittämispäällikkö, KKI-ohjelma Korte Sirpa, joukkoliikennejohtaja, ympäristötoimiala, seudullinen joukkoliikenne, Turun kaupunki Lainio-Peltola Minna, liikuntapalvelupäällikkö, vapaa-aikatoimiala, Turun kaupunki Rankonen Tuula, henkilöstösuunnittelija, hyvinvointitoimiala, henkilöstöhallinto, Turun kaupunki Rantanen Matti, Työhyvinvointi, Turun kaupunki Salmela Seppo, logistiikkapäällikkö, palvelukeskukset, hankinta- ja logistiikkakeskus, Turun kaupunki Sinokki Marjo, työterveysjohtaja, palvelukeskukset, työterveyshuolto, Turun kaupunki Tommola Marja, projektityöntekijä, konsernihallinto, Valonia, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Viinikainen Tytti, henkilöliikenneasiantuntija, Liikennevirasto Väisänen Paula, kestävän liikkumisen koordinaattori, konsernihallinto, Valonia, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus 103 LIIKKUVA AMMATTIOPISTO, ETELÄ-SAVON LIIKUNTA RY Liikkuva ammattiopisto -hanke Etelä-Savon ammattiopistossa (Esedu) kohdentuu ammattiopiston miesvaltaisille opiskelualoille, joita ovat muun muassa sähkö, rakennus, metsä, logistiikka, talotekniikka, kiinteistönhoito, auto, tieto- ja viestintätekniikka sekä kone- ja metalli. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikunnan ja terveempien elintapojen määrää, testata ammattioppilaitokseen soveltuvia toimintatapoja, vahvistaa ammattioppilaitoksen roolia opiskelijoiden terveyden edistämisessä sekä saada Esedusta Suomen liikkuvin ammattiopisto 2015. Hankkeen puolipäiväinen projektipäällikkö ja koulun liikunnan ja terveystiedon opettajat ovat vastanneet toiminnan kehittämisestä kouluympäristöön, minkä ohella on kuultu nuorten toiveita. Nuorten kanssa on suunniteltu yhteisiä liikuntalajikokeiluja, kehitetty haastekampanjaa ja Power Hourtaukoliikunta. Hankkeessa on kokeiltu erilaisia toimintoja, joista pyritään löytämään toimivimmat ja kouluympäristöön sopivimmat tavat, joilla saadaan nuoria miehiä aktivoitua. Opiskeluympäristöä on kehitetty nuoria aktivoivaksi, laadittu yksilöllisiä liikuntasuunnitelmia, toteutettu terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä mittauksia sekä liikuntaryhmiä. Hankkeessa on pidetty oppilaitoksen henkilöstön tilaisuuksia, joissa on kerrottu hankkeesta sekä järjestetty taukoliikuntakoulutusta. Hankkeelle on luotu oma logo ja ilme, jota hyödynnetään tiedottamisessa. Vuoden 2014 aikana hankkeessa on onnistuttu edellisvuotta paremmin samaan liikettä ja toiminnallisuutta osaksi nuorten arkea sekä opetusta. Liikkuva Esedu on yleisesti näkynyt ammattiopistolla positiivisessa ilmapiirissä. Vuoden 2014 aikana Liikkuva ammattiopisto -hankkeen toiminnoissa on ollut 1555 kohtaamista liittyen opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatuokioihin ja suunnitteluun sekä verkostoitumistilaisuuksiin. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä ammattiopisto tulee panostamaan liikunnan- ja terveystiedon tuntimäärien lisäämiseen koko Esedussa. Ohjausryhmä Heino Lipsanen Pj., Aluejohtaja, ESLi Anna Parta, projektipäällikkö, ESLi Kari Ahonen, Kiinteistöpäällikkö, Esedu Marja Anttalainen, Osaamisjohtaja, Esedu Merja Ihanus-Hänninen, Suunnittelija, Esedu Hanna-Riikka Kankainen, Terveydenhoitaja, Mikkelin kaupunki / Esedu Kristiina Leso, Henkilöstöpäällikkö, Esedu Miia Malvela, KKI-ohjelma Sari Paasonen, Koulutuspäällikkö, Esedu Nikolai Rinne, Opiskelijayhdistys Sanna Solismaa, Terveystiedon/ Liikunnan opettaja, Esedu JUMP IN, HELSINGIN KAUPUNKI Jump In- nuorten liikuntaneuvonta on poikkihallinnollinen palveluketjumalli, joka kohdentuu ensisijaisesti 17–29-vuotiaisiin, nuoriin helsinkiläisiin miehiin. Hankkeen sisäänottokriteereinä ovat BMI >30 tai asevelvollisuuden palvelukelpoisuus ei täyty. Hankkeen tavoitteena on tukea nuoren yksilöllisiä voimavaroja liikuntaneuvonnan keinoin. Tavoitteena ovat nuoren arkiaktiivisuuden lisäämiseen, motivoinnin ja kannusteiden keinoin. Aktivoimalla nuoren arkea pyritään vaikuttamaan positiivisesti nuoren hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja mm. koulutus- ja urapolkuun sekä laajemmassa mittakaavassa terveyserojen kaventumiseen. Jum In- liikuntaneuvonta on 3 kk mittainen henkilökohtainen aktivointiprosessi, jossa nuori tapaa liikuntaneuvojan kaksi kertaa. Prosessin aikana hänellä on mahdollisuus osallistua mm. liikunnallisiin vertaistukiryhmätoimintaan tai NYThankkeen matalankynnyksen liikuntaryhmiin. Lisäksi häntä aktivoidaan ja motivoidaan sähköisin kannustein. Hankkeen mittarit: 1) asiakasmäärä 2) prosessin läpikäyneet asiakkaat 3) motivaatio ja elämäntapakartoitus 4) Suomi Mies Seikkailee -kuntotestit. Keskeisimmät asiakassyötöt Jump In-liikuntaneuvontaan ovat Puolustusvoimien kutsuntatilaisuudet ja ammattioppilaitosten oppilasterveydenhuolto. Tällä hetkellä pilottioppilaitoksina toimivat Vallilan ja Malmin pisteet. Vuoden 2015 aikana toiminta- 104 mallia on tarkoitus levittää myös yhteen uuteen ammattioppilaitokseen. Lisäksi asiakkaita lähetetään liikuntaneuvontaan TEtoimiston ja kaupungin nuoriin kohdetuvien koulutus- ja työllistämispalveluiden eli Respan, Tulevaisuustiskin ja Duurin kautta. Hankkeen kohderyhmä on erittäin haasteellinen ja vaikeasti tavoitettava. Asiakkaita lähettävällä taholla onkin tässä suuri merkitys. Poikkihallinnollinen prosessi on toimiva. Henkilö- tai ryhmäohjauksen keinoin nuoria on saatu kannustettua liikunnallisen elämäntavan piiriin. Matalankynnyksen Suomi Mies Seikkailee -kuntotestit ovat todettu hyväksi kannusteeksi, varsinkin ei kutsuntakelpoisilla nuorilla miehillä. Hanke siirtyy vuoden 2015 alusta alkaen osaksi Helsingin kaupungin nuorten yhteiskuntatakuun toimenpiteitä ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston NYT-hanketta. Reitit liikuntaneuvoja vastaanotolle Jump In -hankkeessa. Ohjausryhmä Jump in- ASIAKASSYÖTÖT NUORISOTAKUU Tulevaisuus tiski alle 18 v. Respa alle 30 v. Duuri TE-keskus NUORET MIEHET Aikalisä Puolustusvoimien Kutsuntaikäiset Poikien Talo 10–28 v. FUN ACTION Nuoriso asiainkeskus Opetustoimi Ohjausryhmän puheenjohtaja liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ammattioppi osastopäällikkö Tarja Loikkanen (LIV) hankekoordinaattori Kaisa Laine (LIV) laitosten terveydenhuolto Terve arki Lasten linna LIIKUNTANEUVONTA 3 KK Henkilökohtainen aktivointisuunnitelma erityisliikunnan suunnittelija Saila Hänninen (LIV) ylihoitaja Tuulikki Luhtasela (Sote) ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen (KKI) ohjelmakoordinaattori Miia Malvela (KKI) Hyvinvointi ja terveys Harrastukset ja kaverit Koulutuspolku Ammatti ja tulevaisuus LIIKUNTANEUVONTAPOLKU 2013–2016, POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY Liikuntaneuvontapolku-hankkeessa (2013–2016) elintapamuutosprosessia lähdettiin kehittämään yhteistyössä kuntien kanssa kokeilemalla itse käytännössä erilaisia työkaluja liikuntaneuvonnan tueksi. Toimintaa näkyväksi tekevä hyvinvointibussi Eikka on kiertänyt maakunnassa ja lisäksi kuntien käytössä on ollut välineistö Hyvinvointi-asemien rakentamiseksi. Toiminta on osoittanut, että hankkeen käytössä olleet työkalut ovat riittävä motivointikeino muutosprosessissa pidemmällä oleville henkilöille. Seurantamahdollisuudet on järjestetty siten, että henkilöillä on mahdollista osallistua seurantaan ja tukitoimiin noin 3 kuukauden välein lähellä kotiaan. Edelleen toimintaan ohjaudutaan “sattumalta” ja maakuntatason toiminnoissa ei pienellä hankkeella ole mahdollista edetä jyrämäisesti eteenpäin kuuntelematta asiakkaan tarpeita. Vuoden 2014 joulukuun aikana hankkeen toimintamallit on esitelty kunta- ja toimialapäättäjille. Ympyrä on sulkeutumassa, sillä aikoinaan terveystoimen mallintamisen avulla luodut työkalut (KKI-hanke) ovat nyt siirtymässä prosessimaiseen toimintamalliin kuntakohtaisesti. Hankkeen etenemistä vauhdittaa Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja kuntien allekirjoittamat hyvinvointisopimukset joiden osaksi liikuntaneuvontatyökalut siirtyvät. Toiminnan aloittamisen tueksi tullaan järjestämään koulutusta ja verkostopalavereja kunnittain. Määrällisistä tavoitteista (vuonna 2014 kohtaamisien määrä n. 9000) edetään kohti laadukkaampaa ja motivoivampaa kohtaamista asiakkaiden kanssa. Toiminnan koordinointi ja hajautetun vastuun periaate mahdollistaa useiden ja/tai yksikkökustannnuksiltaan korkeiden hintojen palveluitten käytön kuntakohtaisesti. Tukea voidaan antaa henkilökohtaisella tasolla tai hyödyntäen mm. hankkeessa kokeiltuja ravintopalveluja. Etävalmennuksessa voidaan hyödyntää mobiiliteknologian sovelluksia puhelin- tai käyttöjärjestelmästä riippumatta langattomilla sovelluksilla. SuomiMiehen kuntotestien eli Kehon kuntoindeksi -ohjelmiston mahdollistama seuranta ja useat kohtaamiset antavat myös onnistumisille kasvot ja tarinat. Toisen toimintavuoden aikana onnistuneita tarinoita päästiin kuuntelemaan lähes päivittäin. Valtakunnallisten ja hankkeen tavoitteiden asettelu kohtaa kuntatasolla niin, että tavoitteiden mukaista toimintaa halutaan aloittaa omatoimisesti – samoilla tavoitteilla. 105 PAIKALLISEN YHTEISTYÖN EDISTÄMISEN AKTIIVIVERKKO, LAPIN LIIKUNTA RY Hankkeen kohdekuntina olivat Simon, Ranuan, Sodankylän, Enontekiön, Kolarin ja Kittilän kunnat. Lapin Liikunta ry:n terveysliikunnan kehittäjä toimi aktiivisessa ja aloitteellisessa yhteistyössä kunnan liikuntatoimen ja terveystoimen yhdyshenkilön kanssa kuntakohtaisten SuomiMies seikkailee -liikunnan ja terveyden edistämispäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntakohtaisia tapahtumapäiviä toteutettiin vuoden 2014 aikana kuuden kunnan alueella yhteensä 12 kpl. SuomiMiehen kuntotestejä tehtiin yhteensä 1 377 kpl. SuomiMies seikkailee tapahtumapäivien sisällöllisenä ytimenä olivat SuomiMiehen kuntotestit: Inbodykehonkoostumusmittaus, puristusvoimamittaus, Polar-lepokuntotesti. Tapahtumapäivien muu sisältö rakennettiin paikallisten resurssien ja toimijoiden varaan. Keskeisinä paikallisina toimijoina olivat kunnan liikuntatoimi, kansalaisopisto, terveystoimi, järjestöt ja yrittäjät. SuomiMies seikkailee -tapahtumien tarkoituksena on tavoittaa työikäisiä miehiä ja kannustaa heitä terveellisemmän ja liikunnallisemman elämäntavan pariin. Tapahtumissa toteutettuihin kuntotesteihin osallistuneista henkilöistä noin 40 % on miehiä. Tapahtumisen tarkoituksena on tavoittaa myös vähän liikkuvia työikäisiä miehiä. Kuntotestien tulosten keskiarvoja tarkasteltaessa keskiarvot asettuvat keskimääräinen -kuntoluokkaan. Tapahtumat ovat tällä perusteella tavoittaneet todennäköisesti myös vähän liikkuvia ja huonokuntoisia henkilöitä. Kuntien liikuntatoimen ja terveystoimen osallistuminen tapahtumiin oli hyvää tasoa. Tapahtumat koettiin molempien toimijoiden taholta tarpeelliseksi fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta. Tapahtumat ovat lisänneet kuntien liikuntatoimen ja terveystoimen yhteistyötä ja eri sektoreilla toimivien henkilöiden tutustumista ja vuorovaikutusta. SuomiMies seikkailee -tapahtumat ovat erittäin toimiva tapa tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin eli järjestöjen kanssa. Erityisesti terveysjärjestöt ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan tapahtumiin omalla toiminnan esittely -ja terveysmittauspisteellä. Valtakunnalliset terveysjärjestöt ja heidän alueelliset organisaatiot kokevat tapahtumat mahdollisuutena tukea ja aktivoida paikallisyhdistyksen toimintaa. AKTIIVIX-LIIKUNTANEUVONTA, HELSINGIN KAUPUNKI Aktiivix-liikuntaneuvonta on Helsingin kaupungin poikkihallinnollinen, liikuntaneuvonnan palveluketju sosiaali- ja terveysviraston terveyskeskuksien ja liikuntaviraston välillä. Palvelu on kohdennettu pääsääntöisesti työikäisille kuntalaisille, joilla on riski sairastua tai heillä on todettu tyypin kaksi diabetes tai heidän BMI on 30 tai yli. Vuoden mittaisella, yksilö- ja ryhmäkohtaista liikuntaneuvontaa sisältävällä toimintamallilla pyritään vähentämään liikkumattomuutta ja kaventamaan terveyseroja vaikuttamalla positiivisesti yksilön terveyskäyttäytymiseen moniammatillisella yhteistyöllä. Aktiivix-liikuntaneuvonnan piirissä on tällä hetkellä noin 400 kuntalaista. Miesten osuus asiakkaista on noin 15 %. Aktiviisin toiminta-alue on Pohjois-Helsinki, mutta malli on käytössä myös Länsi- ja Itä-Helsingissä. Toimintamallin levittäminen Etelä-Helsinkiin sekä sen vahvistaminen kattamaan koko Helsingin ovat keskeisimpiä lähiajan tavoitteita. Aktiivix-liikuntaneuvonnan käytännön toteutuksesta vastaa yksi KKI-hanketuella palkattu, täysipäiväinen liikuntaneuvoja sekä kolme liikunnanohjaajaa, jotka tekevät liikuntaneuvontaa osana omaa toimenkuvaansa. Hankkeen mittarit ovat: 1) liikuntaneuvojan suorittamat antropometriset mittaukset: pituus, paino, vyötärön ympärys ja viskeraalinen rasva sekä 2) elintapakysely. Toimintamallista on saatu alustavia tuloksia joiden perusteella voidaan todeta Aktiviix-liikuntaneuvonnan olevan vaikuttava keino passiivisuuden vähentämiseen ja elintapojen muuttamisessa. Aktiivix-liikuntaneuvontahanke on kiinteästi yhteydessä Helsingin kaupungin AVI-rahoitteiseen Terveysliikunnan palveluketjumalli -hankkeeseen, joka toimii liikuntaneuvonnan kehittämisen kattohankkeena eri-ikäisille kuntalaisille. Ohjausryhmä liikuntajohtaja Anssi Rauramo (LIV), puheenjohtaja osastopäällikkö Tarja Loikkanen (LIV) hankekoordinaattori Kaisa Laine (LIV) erityisliikunnan suunnittelija Saila Hänninen (LIV) ylihoitaja Tuulikki Luhtasela (Sote) ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen (KKI) ohjelmakoordinaattori Miia Malvela (KKI) 106 KAUNIALA KUNNON ISKUUN, KAUNIALAN SAIRAALA OY Kauniala Kunnon Iskuun-hankkeen tavoitteena oli aktivoida terveytensä ja työkykynsä kannalta liian vähän liikkuvia, yli 40 v. työntekijöitä liikkumaan säännöllisesti ja edesauttamaan sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Hankkeen keskeinen tavoite oli jatkuvuus, ennaltaehkäisy, edellisissä hankkeissa saavutettujen tulosten pysyvyys/parantaminen. Hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kaunialan Sairaala koordinoi resursseja ja rahoitusta projektisuunnitelman pohjalta, analysoi projektin tuloksia sekä määrittää jatkotoimenpiteet. Eläkeyhtiö Ilmarinen osallistui hankkeeseen toteuttamalla työhyvinvoinnin kehittämisiltapäiviä koko henkilöstölle. Hankkeen toimenpiteinä oli yksilöllinen liikuntaneuvonta 10 h / kk fysioterapeutin toteuttamana, liikuntaryhmiä, potilaiden ja työntekijöiden yhteisiä liikuntatapahtumia, joilla työntekijöiden työn tauottaminen onnistui hauskasti ja osana päivittäistä toimintaa. Koko henkilöstölle järjestettiin 2 työhyvinvointi-iltapäivää Helsingin Uunisaaressa. Iltapäivien ohjelmassa oli kävelyä, liikunta-aktiviteetteja ryhmässä sekä leikkimielisiä tiimitehtäviä, yhteisöllisyyttä lisääviä ongelmanratkaisutehtäviä, maittavaa ruokaa ja yhdessäoloa. Liikuntatempauksia järjestettiin useampia: pyöräilytapahtuma, porraspäivät, työmatkaliikuntatempaus, kävelytesti, joulujortsut ja nurkkatanssit. Istumisen välttäminen-teema otettiin innolla vastaan. Aiheesta pidettiin luentoja sekä yksi kokoushuone ja yksi kahvihuone muutettiin” seisomapaikoiksi”. Hanke otettiin innolla työyhteisössä vastaan. Työajalla tapahtuneissa aktiviteeteissa ja tapahtumissa oli runsaasti osallistujia. Kaunialan KKI- hankkeilla on luotu hyvä pohja ja innokas ilmapiiri työhyvinvoinnin kehittämiselle. Isona onnistumisena voidaan pitää sitä, että arkiliikunnan merkitys on tiedostettu ja omaehtoisen terveysliikkuminen on lisääntynyt. Kehitystyö työhyvinvoinnin lisäämiseksi jatkuu. Hyväksi havaittujen, hyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia toimenpiteitä juurrutetaan osaksi Kaunialan jokapäiväistä toimintaa. Kehitystyötä liikuntaneuvonnan ja muidenkin työkykyä ja -hyvinvointia parantavien toimintamallien löytämiseksi jatketaan. Kartoitus työkykyä vaarantavista tai alentavista riskitekijöistä jatkuu. Ohjausryhmä Anne Savolainen, geriatrisen kuntoutusprosessin asiantuntija, Kaunialan sairaala Petri Eerola, fysioterapeutti, Kaunialan sairaala, puheenjohtaja Kaarina Huuskonen (Antero Kokkonen), työterveyslääkäri, Vantaan työterveys Sirkka Häkkinen, lähihoitaja, 30.11.2014 saakka, Kaunialan sairaala Markku Kiuru, talous- ja hallintopäällikkö, työsuojelupäällikkö, Kaunialan sairaala Marke Kuusinen, hoidonjärjestelijä, lähihoitaja, Kaunialan sairaala Riitta Lakkala, lähihoitaja, alkaen 1.12.2014, Kaunialan sairaala Tanja Onatsu, hankekoordinaattori, KKI-ohjelma Tiina Repo, työterveyshoitaja, Vantaan työterveys Silja Sallamaa, työterveysfysioterapeutti, Vantaan työterveys Hannele Sallinen, sihteeri, Kaunialan sairaala Kirsti Virta, projektikoordinaattori, Kaunialan sairaala LÄHILIIKUNNAN PALVELUKETJUN KEHITTÄMISHANKE 2013–2016, JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kolmivuotisen (2013–2016) lähiliikunnan palveluketjun kehittämishankkeen päätavoitteena on luoda asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia tukeva lähiliikuntamalli Jyväskylän kaupungin Huhtasuon kaupungin osaan. Huhtasuolla asuu noin 8000 henkilöä, erityispiirteenä on keskimääräistä suurempi työttömyysaste sekä runsas maahanmuuttajataustainen väestö. Hanketta on toteutettu yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö on käsittänyt liikuntaneuvonnan ja liikuntaryhmien kehittämistä, tapahtumien suunnittelua ja niihin osallistumista ja yhteisiä lähiliikuntaa edistäviä hankintoja. Hanketta on esitelty ja siitä tiedotettu Jyväskylän liikuntapalvelujen ja Hyvinvointia Huhtasuolle-hankkeen nettisivuilla, paikallislehti Huhtasuolaisessa, Keskisuomalainen -lehdessä sekä paikallisradiossa. Huhtasuon alueen jo ennestäänkin hyvän lähiliikuntaympäristön käyttömahdollisuuksia on parannettu rakentamalla yhteistyö- ja talkoovoimin laavu ulkoilureitistön yhteyteen, hankkimalla ulkokuntoilulaitteet alueen toimintapuistoon ja 107 uusi uimakoppi talviuinnin edistämiseksi. Lisäksi on kehitteillä fresbeegolfrata, joka toteutuu kesällä 2015. Mittavien ulkoliikuntaympäristön kehittämiseen liittyvien hankintojen osto- ja asennuskustannuksista on vastannut ARA-rahoitteinen Hyvinvointia Huhtasuolle-hanke, jonka kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Ohjattuja liikuntaryhmiä on perustettu sekä talvi että kesäkaudeksi. Vuoden 2014 lopussa oli toiminnassa viisi uutta hankkeen organisoimaa liikuntaryhmää. Lisäksi toteutettiin painonhallintaan ohjaava lyhytkurssi. Liikuntaryhmien toimintaa pyritään vakiinnuttamaan kouluttamalla vertaisohjaajia. Yksi koulutus toteutettiin vuonna 2014 ja vertaisohjaajia toimii apuohjaajina ryhmissä. Liikunnan harrastamista edistää myös lähikirjastossa alkava liikuntavälineiden lainaustoiminta. Huhtasuon terveysasemalla on aloitettu vuoden 2014 alussa viikoittainen liikuntaneuvonta, johon asiakkaat ohjautuvat enimmäkseen terveysaseman henkilöstön lähettäminä. Yksilöneuvonnan lisäksi on toteutettu ryhmäneuvontaa. Myös liikuntaneuvonnan lähete- ja seurantakäytäntöjä kehitetään. Lähiliikunnan palveluketjun kehittämisen käytäntö Huhtasuon kaupunginosassa käsittää yhteistyön ja ketjun kehittämisen ja lujittamisen terveysasemalta omaehtoiseen liikuntaan. Ohjausryhmä Miia Malvela, KKI-ohjelma Kari Mastokangas, Jyväskylän terveyspalvelut Anneli Lampinen, Jyväskylän kansalaisopisto Marika Lindholm, Jyväskylän kaupunkikehitys Sini Louhivuori, Jyväskylän kansalaisopisto Johanna Pekkilä, Huhtasuon terveysasema / terveyspalvelut Kirsi Pelo-Arkko, Jyväskylän liikuntapalvelut Anna-Leena Sahindal, Jyväskylän liikuntapalvelut Leena Toivonen, Jyväskylän liikuntapalvelut MENOX – LIIKUNTANEUVONTAA KUOPIOON, KUOPION KAUPUNKI Kuopion kaupungin Menox-hankkeen tavoitteena on laadukkaan liikuntaneuvonnan jatkaminen ja kehittäminen pysyväksi matalan kynnyksen toiminnaksi. Kohderyhmänä ovat 18–64-vuotiaat liian vähän liikkuvat kuopiolaiset. Hankkeessa olennaista on hyvinvointipalveluiden sekä perusturvan ja terveydenhuollon välinen yhteistyö ja sen kehittäminen sekä yhteistyö eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Lisäksi tarkoituksena on käynnistää vertaisohjaajakoulutus ja vahvistaa omatoimiryhmien toimintaa Hankkeeseen on osallistunut vuoden 2014 loppuun mennessä yli 200 riskiryhmässä olevaa kuopiolaista. Hankkeen tuloksista on käynnistynyt pro gradu -työ. Liikuntaneuvonnan vaikutuksia mitataan mm. liikunnan määrän ja oman terveydentilan muutoksilla. Menox-liikuntaneuvontaprosessi kestää yhden vuoden ja toimintaan hakeudutaan omatoimisesti. Liikuntaneuvontaa markkinoivat aktiivisesti perusterveydenhuolto ja eri järjestöt. Vuoden 2014 aikana liikuntaneuvojien määrä on noussut kahdesta neljään, joista kaikki tekevät neuvontatyötä noin puolet työajasta. Liikuntaneuvonta toteutuu liikuntatoimentiloissa ja sisältää neuvontakeskusteluja ja toiminnallista harjoittelua. Vuosi 2014 oli hankkeen toinen toimintavuosi. Ohjausryhmä Heli Norja, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö, Kuopion kaupunki Jari Saarinen, terveyspalvelut, Kuopion kaupunki Eila Räsänen, Kuopion työvoiman palvelukeskus Rainer Rauramaa, Liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Jorma Räsänen, Tervis-hanke Tanja Tukiainen, Pohjois-Savon Liikunta Soile Nevalainen, Kuopion kaupunki, viestintä Pia Aikio, Kuopion kaupunki, Terve-Kuopio Eija Teerineva, Setlementti Puijola Jaana Halonen, Kuopion kaupunki, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö 108 Antti Pekkarinen, Kuopion kaupunki, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Petra Korhonen, Kuopion kaupunki, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Pasi Räsänen, Kuopion kaupunki, hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Sari Kivimäki, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma LiPaKe – ALUEELLINEN LIIKUNTAPALVELUKETJU -HANKE, LOUNAIS-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY LiPaKe on alun perin Naantalissa ja perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkunnissa: Maskussa, Nousiaisissa ja Mynämäellä kehitetty poikkihallinnollinen liikunnan palveluketjumalli. Liikuntaneuvonta on kohdennettu erityisesti kuntalaisille joilla on kasvanut riski sairastua pitkäaikaissairauteen, ovat liian vähän liikkuvia ja usein ylipainoisia. Liikuntaneuvonta on terveystoimien ja liikunta-vapaa-aikatoimien yhteinen terveyspalvelu. Terveyskeskuksien lääkärit tai hoitohenkilökunta arvioivat potilaan tarpeen liikuntaneuvonnalle ja lähettävät asiakkaan suostumuksesta liikuntaneuvojalle. Liikuntaneuvonta on 12 kk kestävä, jonka aikana neuvojana toimiva fysioterapeutti tapaa tai on puhelinyhteydessä asiakkaaseen keskimäärin kuukauden välein. Liikuntaneuvonnassa pyritään pysyviin elintapamuutoksiin liikunnan lisäämisen ja terveellisemmän ravitsemuksen ja elämänhallinnan avulla. Asiakasta kannustetaan osallistumaan liikuntaneuvojan vetämiin liikunnan pienryhmiin ja kunnan ylläpitämiin starttiryhmiin. Liikuntaneuvonnan asiakassuhteen jälkipuoliskolla asiakkaat pyritään ’saattaen vaihto’ -periaatteella ohjaamaan yhdistysten ja kolmannen sektorin liikuntapalveluiden pariin. LiPaKe:ssa hyödynnetään potilastietojärjestelmää, jonka avulla palvelun vaikuttavuutta voidaan arvioida. Liikuntaneuvonnan asiakkaat käyvät vuoden aikana kolme kertaa laboratoriokokeissa, joissa seurataan mm. veren rasva- ja sokeriarvojen muutoksia. Toiminnassa on vuoden 2014 aikana ollut mukana noin 120 kuntalaista. Asiakkailla liikunnan määrä on lähes kaksinkertaistunut ja asiakkaiden subjektiivinen toimintakykytuntemus kehittynyt. Noin 30%:lla asiakkaista heikentynyt sokerisieto on normalisoitunut tai jo diagnosoituneen tyypin 2 diabeteksen hoitotasapaino parantunut. LiPaKe:n toimintamalli on laajentunut useisiin kuntiin Lounais-Suomessa. KKI -ohjelman hanketukea saanutta toimintaa koordinoi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry. LIIKUNNAN LIIKENNEVALOT TURUSSA, TURUN KAUPUNKI Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntapalvelukeskuksen Liikunnan liikennevalot -hankkeen kohderyhmänä ovat ylipainoiset työikäiset (20-65 vuotiaat) turkulaiset, joiden painoindeksi on yli 30. Hanke on poikkihallinnollinen jalustahanke, jonka aikana on kehitetty lihavuuden hoitomalli Turun terveydenhuollossa, painonhallinnan palveluketju ja painonhallintaryhmät perusterveydenhuollon peruspalveluihin. Hankkeen aikana on kehitetty välineitä asiakaskontakteissa tapahtuvaan neuvontaan, puheeksi ottamiseen ja palveluohjaukseen. Henkilöstölle on tarjottu myös monipuolista koulutusta samoista lähtökohdista. Hankkeen tavoitteena on kehittää välineitä asiakaskontakteissa tapahtuvaan terveysneuvontaan sekä luoda kannustavia ja tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia elintapamuutokseen ja painonhallintaan. Terveysasemilla on toteutettu painonhallintaryhmiä, joita ohjaavat moniammatillisena parina, terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat saaneet painonhallinryhmänohjaajan koulutuksen. Painonhallintaryhmiin ohjaudutaan, lääkärin, hoitajan tai terapeutin lähettämänä. Painonhallintaryhmä kokoontuu 10 kertaa viikon välein, jonka jälkeen puolen vuoden seuranta- ja vuoden seurantakäynnit. Painonhallintaryhmäpalvelun piirissä on ollut vuoden 2014 aikana 170 kuntalaista. Ryhmiä terveysasemilla on toteutunut keväällä ja syksyllä 3–4. Painonhallintaryhmäläisille on aloitettu oma ohjattu kuntosalivuoro, johon ohjataan joko ryhmän aikana tai sen jälkeen. Lisäksi liikuntatoimi järjestää säännöllisenä toimintana Ihanaiset naiset ja Raskas sarja -liikuntakurssin ylipainoisille naisille ja miehille. Hankkeen seurantamittareina on käytetty ryhmäläisten mittaustuloksia, BMI, paino, vyötärönympärys, kehonkoostumus ja laboratoriokokeet. Mittaukset tehdään 1. ja 10. kerralla, sekä puolen vuoden ja vuoden kontrollissa. Lisäksi ryhmäläisille on tehty terveystottumus- ja palautekysely, joissa kartoitetaan hyvinvoinnin tilaa ja tyytyväisyyttä. Näiden mittareiden mukaan ryhmätoiminnalla on merkittäviä tuloksia ja varsinkin vyötärönympäryksissä on havaittavissa selkeää kapenemis- 109 ta. Suurin osa ryhmäläisistä on lisännyt huomattavasti liikuntaa omassa arjessaan ja tehnyt pieniä säätöjä ruokavaliossaan. Tähän mennessä kerätyistä laboratoriotuloksissa on havaittavissa muutoksia niin rasva- kuin sokeriarvoissa hyvään suuntaan. Yleisesti ryhmäläiset kokevat voimaantuvansa ja motivaation lisääntyvän ryhmän aikana. Myös jälkikontrollien merkitys on koettu tärkeäksi. Lähes kaikki toimintaan osallistuvat kokevat voivansa paremmin. Koulutuksia on järjestetty koko henkilöstölle puheeksi ottamisesta ja palveluohjauksesta. Kaikkiaan 29 henkilöä on koulutettu painonhallintaryhmän ohjaajaksi. Ohjaus- ja koordinointityö on tehty olemassa olevan henkilöstön voimin. Hanke on Turun kaupungin Hyvinvointitoimiala ja Vapaa-aikatoimialojen liikuntapalvelujen yhteistyöhanke. Hanke päättyi 31.12.2014. Ohjausryhmä Tiina Ajalin, perusterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, Turun kaupunki Sari Kivimäki, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Satu Revonsuo, Turun kaupunki, liikuntapalvelukeskus Marjaana Palmroos, perusterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, Turun kaupunki Mikaela Vuoristo, Turun kaupunki, terveyden edistämisen yksikkö LIIKAHDUS – ELÄMÄNTAPA -HANKE, ESPOON KAUPUNKI Espoon kaupungin hankkeen tavoitteena on Espoon kaupungin henkilöstön terveyden ja työkykyisyyden edistäminen kohdennettuna yhteistyönä työterveyshuollon sekä henkilökohtaisen liikunta- ja elintapaneuvonnan avulla. Hankkeessa on kehitetty hyvinvointiohjauksen palveluketju Espoon kaupungin henkilöstölle. Palveluketju toimii yhtenä konserniesikunnan tarjoamana työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisen työkaluna. Hankkeeseen ohjaudutaan työterveyshuollon suosituksen pohjalta. Hankkeen asiakkailla on todettu joko tyypin 2 diabetes, diabetesriskipisteet yli 12, painoindeksi yli 30 tai lievä masennus. Liikahdus -hankkeen päämääränä on vähentää Espoon kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloja lisäämällä heidän terveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista, edistämällä terveysliikuntaa ja terveellisiä elintapoja. Liikuntaneuvontaprosessi kestää vuoden sisältäen 3 henkilökohtaista tapaamista ja 3-5 etäyhteydenottoa. Yksilöohjauksen tueksi toteutettiin 1-2 kertaa kuukaudessa vapaaehtoisia ryhmätapaamisia. Liikuntaneuvonta tavoitti vuoden 2014 aikana 80 asiakasta. Sairaspoissaolot olivat vähentyneet vuoden 2014 aikana n. 20%. Hanketta hallinnoi Espoon kaupungin konserniesikunta. Lisäksi hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet mukana Espoon kaupungin työterveys, Espoon kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Vuosi 2014 oli hankkeen toinen toimintavuosi. Ohjausryhmä Annika Blomqvist, Espoon kaupungin työterveys Marjo Heikinheimo, Espoon kaupungin työterveys Sari Kivimäki, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Virpi Mikama, Espoon kaupunki, liikuntapalvelut Tanja Lujanen, Espoon kaupunki, liikuntapalvelut Johanna Pajakoski, Espoon kaupunki, viestintä Kimmo Sarekoski, Espoon kaupunki, henkilöstöjohto Marjaana Walldén, Espoon kaupunki, henkilöstöjohto 110 RESERVILÄISTEN KENTTÄKELPOISUUDEN KEHITTÄMINEN, MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS RY Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valta-osa 20–60 vuotiaista miespuolisista kansalaisista ovat reserviläisiä. Rauhanajan työkyvyn lisäksi reserviläisten tulee ylläpitää fyysistä suorituskykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia ja hän pystyy toimimaan menestyksekkäästi omassa sodan ajan tehtävässään. Kunnossa kaiken ikää – Kenttäkelpoisuus kuntoon -kouluttajakoulutus pilottikurssin tarkoituksena oli kouluttaa liikuttajia reserviläiskuntoiluun. Kurssin tavoitteena oli kerrata jo aikaisemmin hankitun testaajakoulutuksen pääpiirteet sekä tehdä asiaan liittyviä käytännön harjoituksia. Koulutuksessa käytiin läpi liikunnan ja ravinnon merkitystä hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kurssilaiset saivat työkaluja kouluttajana toimimiseen Kunnossa kaiken ikää - kenttäkelpoisuus kuntoon -kurssille, jolle jokainen halukas reserviläinen voi ottaa osaa ja lisätä omaa hyvinvointia samanhenkisessä porukassa. Reserviläisten kenttäkelpoisuuden kehittämisen kurssin kouluttajakoulutus järjestettiin vuoden 2014 aikana neljällä paikkakunnalla: Oulu, Turku, Tuusula ja Lappeenranta. Saatu kurssipalaute jokaiselta kurssilta oli positiivinen ja liikuntakoulutusten toivottiin paikkakunnalla jatkuvan. Toki jokaisessa kurssista on löydetty myös parantamisen varaa ja tämä tullaan huomioimaan tulevissa koulutuksissa. Kaikkien kurssien yhteenlaskettu tyytyväisyys oli 4,5/5. Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämiskurssi liittyy nousujohteiseen kokonaisuuteen jossa hyödynnetään järjestöjen omia paikallisia tapahtumia. Yhteinen päämäärä ja kunnon kohottaminen ovat keskiössä eikä valitun tapahtuman tarvitse olla sotilaallinen. KORPIKANSA SEIKKAILEE, KAINUUN LIIKUNTA RY Korpikansa seikkailee -hankkeen tavoitteena oli 1) saada kainuulaiset kiinnostumaan enemmän omasta terveydestään sekä 2) vaikuttaa kuntapäättäjiin ja saada heidät kiinnostumaan enemmän ennaltaehkäisevästä työstä ihmisten terveyskunnon edistämiseksi. Toimintakauden aikana järjestettiin Kainuun kunnissa yhteensä 16 tapahtumapäivää, joissa osallistujalle tehtiin SuomiMiehen kuntotestit. Testeillä testattava sai lisää tietoa omasta sen hetkisestä terveydentilastaan ja kuntonsa kehittymisestä uusintamittausten avulla. Tapahtumaan saivat osallistua sekä miehet että naiset. Kävijämäärän osalta tavoite oli 150 henkilöä/paikkakunta. Tapahtumien ympärille rakennettiin terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Tapahtumien järjestelyistä vastasivat Kainuun Liikunta ry, Kainuun kunnat sekä Kajaanin Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat. Kiertueen tapahtumissa tehtiin yhteensä 2160 SuomiMiehen kuntotestiä. Syksyn kiertueella testatuista henkilöistä noin 18 % testatuista eli 334 henkilöä kävi uusintatesteissä keväällä 2014. Suurimmat muutokset seurantatestattujen osalta löytyy kuntoindeksin mukaan riskiryhmään (alle -1) kuuluneista henkilöistä. Alkutesteissä ryhmän keskimääräinen tulos oli -1,96, kun taas syksyn mittauksissa -1,14. Viskeraalirasvan arvoja tarkasteltaessa riskiryhmään kuuluvien (yli 100 cm²) muutokset olivat positiivisia. Keskimääräinen viskeraalirasvan pinta-ala väheni 132,5 cm²:sta 110,4 cm²:iin. Kestävyyskunnon kuntoluokan perusteella riskiryhmään (alle 4) kuuluneiden testattujen kestävyyskunnossa on tapahtunut niin ikään kehitystä. Alkumittauksissa tämän ryhmän keskimääräinen kuntoluokka oli 2,6 ja seurantatesteissä 3,3. Seurantatesteissä käyneistä henkilöistä 70 henkilöä kuului kehon kuntoindeksin mukaan riskiryhmään. Tästä ryhmästä 43 % pystyi kohentamaan kuntoaan pois riskiryhmästä. Kokonaisuutena voi päätellä, että juuri riskiryhmään kuuluneiden henkilöiden liikunta-aktiivisuuteen ja terveyteen on pystytty vaikuttamaan hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä. Tavoitteena oli myös lisätä kuntapäättäjien kiinnostusta ennaltaehkäisevästä työstä ihmisten terveyskunnon edistämiseksi. Kainuussa on virinnyt ajatus mm. yhteisestä liikuntaneuvojasta, joka voisi toimia useamman kunnan alueella. Lisäksi on myös herännyt ajatus, että tämän kaltaisten kiertueiden mittaukset olisivat osa kuntien hyvinvointikertomusta. 111 HENKILÖSTÖLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ, SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Vuonna 2014 käynnistyneen hankkeen kohderyhmänä on sairaanhoitopiirin noin 3650 työntekijää. Hankkeen päämääränä on parantaa henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia tukemalla fyysistä hyvinvointia. Tarkoituksena on havahduttaa työntekijät kiinnostumaan fyysisestä itsehoidosta, itsestä välittämisestä ja terveyden edistämisestä. Henkilöstöä kannustetaan lisäämään ja ylläpitämään arkiaktiivisuutta. Hankkeen tavoitteena on olla Suomen arkiaktiivisin työpaikka vuonna 2017. Hankkeen alussa henkilöstölle tehtiin hyvinvointikysely, jossa selvitettiin muun muassa unen laatua ja määrää, ravitsemustottumuksia, työmatkaliikkumista, arkiaktiivisuutta, työn tauottamista ja työstä palautumista. Kyselyyn vastasi 700 työntekijää. Henkilöstölle tarjottiin myös mahdollisuus osallistua kehontilatutkimukseen, johon sisältyi puristusvoimamittaus, Polarin leposyketesti, kehonkoostumusanalyysi ja palaute. Kehontilatutkimukseen sai osallistua työajalla ja tutkimukseen osallistui noin 1 700 henkilöä. Ensimmäisenä toimintavuotena hankkeessa otettiin myös käyttöön arkiaktiivisuuteen kannustava sähköinen HYMIS-liikuntapäiväkirja. Hanketta markkinointiin käynnistys vaiheessa monipuolisesti. Sähköpostien ja viikkotiedotteen ohella hankkeen projektipäällikkö kiersi eri yksiköissä kertomassa hankkeen sisällöstä ja tulevista toimenpiteistä. Markkinoinnin tueksi hanke tuotti arkiaktiivisuutteen kannustavan julistesarja ja videon, joissa ”malleina” toimivat henkilöstön edustajia eri ammattiryhmistä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneiden lukumäärät kertovat siitä, että arkiaktiivinen elämäntapa, itsestä ja omasta hyvinvoinnista välittäminen sekä terveyden edistäminen kiinnostavat henkilöstöä. Ohjausryhmä Minna Stenius, projektipäällikkö Jouko Alinen, laatupäällikkö, työnantajan edustaja Heli Haavisto-Aho, henkilöstöjohtaja Raija Kemppainen, pääluottamusmies, henkilöstön edustaja Jukka Läärä, kehittämispäällikkö, Lounais-Suomen LiikU Ry Katri Mannermaa työhyvinvointipäällikkö, puheenjohtaja Mari Niemi, hanketoiminnan päällikkö Miia Stenfors, työfysioterapeutti Helena Tuomisaari, henkilöstöjohtaja Niina Valkama, ohjelmakoordinaattori, KKI-ohjelma 112 115 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Lutakonaukio 1 40100 Jyväskylä www.kkiohjelma.fi ISBN 978-951-790-388-2 (NID) ISBN 978-951-790-389-9 (PDF) ISSN 0357-2498 (NID) ISSN 2342-4788 (PDF) 116
© Copyright 2024