02 15 VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ Matkailusektorilla valoisat näkymät POWERPARK – UNELMASTA MENESTYKSEEN KATSE KOHTI SAKSAN MARKKINOITA GALLUPISSA MAAKUNTAJOHTAJIA ILTA KEMIÖN SAARISTOSSA Kuva Taipale Brothers VISIT FINLAND MEDIAPANKKI KÄYTÖSSÄSI LUE LISÄÄ: www.visitfinland.fi â Markkinointi ja myynti â Mediapankki Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfinland.com. Tervetuloa tutustumaan! 2 Matkailusilmä Matkailusilmä 3 SISÄLTÖ 15 24 HUVIVALTIO POWERPARK syntyi yhden miehen unelmasta. Tänä vuonna se palkittiin Vuoden Kotimaan Matkailuyrityksenä. 20 BKT:sta 3,0* % 18 16 14 12 10 ❞Meidän on pystyttävä kertomaan, että Suomessa on niin puhdasta, että lapset syövät lunta.❞ 10 Mari-Kaisa Brander, Team Finlandin viestintäpäällikkö 2007 2013 2025 Ue t Nordkap S. 20 s. 18 Norwegen s. 24 Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista S. 48 S. 66 Rovaniemi Polarkreis S. 26 Schweden Finnland S. 58 S. 90 S. 30 S. 72 S. 88 TIESITKÖ, ETTÄ… S. 74 Oslo S. 82 Stockholm S. 36 Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2013 14,4 miljardia euroa? S. 28 Kopenhagen 4 4 Matkailusilmä S. 86 S. 50 Helsinki 18 Suomi kiertomatkojen etapiksi 02 15 PÄÄKIRJOITUS 02 15 Jaakko Lehtonen VISIT FINLANDIN ASIAKASLEHTI KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ Matkailusektorilla valoisat näkymät POWERPARK – UNELMASTA MENESTYKSEEN KATSE KOHTI SAKSAN MARKKINOITA GALLUPISSA MAAKUNTAJOHTAJIA 02 Ilta Kemiön saaristossa 05 Pääkirjoitus | Häämatkoista uusi segmentti? 06 Silmäiltyä 10 Kansainvälisen matkailun kasvu jatkuu vahvana 13 Työllistääkö matkailu maakunnissa? 15 Työtä huvin vuoksi 18 Suomi kiertomatkojen etappina 20 Saksan markkinat kolmannessa murroksessa 22 Vuoropuhelu | Työelämä opettaa 24 Vieraskynä | Suomessa tehty, maailmalla myyty 25 VF:n kuulumisia PÄÄTOIMITTAJA Jari Ahjoharju, [email protected] TOIMITUS Visit Finland (Finpro ry), PL 358, 00181 Helsinki, p. 020 469 51 www.visitfinland.fi, [email protected] ULKOASU JA TAITTO OS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi KANNEN KUVA Jussi Hellstén PAINO Jaakkoo-Taara PAINOSMÄÄRÄ 3 200 KUVAPANKIT imagebank.visitfinland.com, Dreamstime OSOITEMUUTOKSET Anne Veini, [email protected] OSOITEREKISTERI Visit Finlandin asiakasrekisteri. Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. ISSN-L 0355-5194 ISSN 0355-5194 (Painettu) ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu) Aikauslehtien Liiton jäsenlehti HÄÄMATKOISTA UUSI SEGMENTTI? ON AIKA TAVANOMAISTA, että vastavihitty pariskunta tekee häämatkan heti häiden jälkeen. Häämatkaa suunniteltaessa tulee huomioida pariskunnan toiveet ja erityisvaatimukset. Ajatellaanpa vaikka Romeota ja Juliaa, jotka tosin eivät tainneet avioon saakka ehtiäkään. Mutta jos olisivat ehtineet, olisi Julian ikä, 12 v, rajoittanut ainakin häämatkabailauksen limpparilinjalle. Toista äärireunaa edusti prinsessa Ruusunen, joka oli 115-vuotias vihille mennessään. Hänhän oli 15-vuotias, kun nukahti sadan vuoden uneen. Ei 115 vuoden kypsässä iässä enää jaksa kovin kummoisia maailmanympärimatkoja. Häämatkan tulisi olla ilon ja onnen aikaa, myös virolaisille, vaikka viroksi häämatka onkin pulmareis. Tosin kävihän tunnetulle suomalaiselle melontavoittajallekin viikon häämatkalla niin, että kun palattiin Helsinki-Vantaalle, kumpikin otti oman taksin eri osoitteisiin. Meloja kommentoi: “minulla ei ole siitä avioliitosta mitään hyvää sanottavaa”. Häämatkat ulkomailta Suomeen ovat pieni mutta kasvava segmentti. Erityisesti japanilaiset harrastavat niitä. Japanilaisten mystiikkaan taipuvaista mieltä kiehtovat revontulet, jotka varmistavat poikalapsen saamisen. Teho paranee, jos majoitutaan iglussa, jonka katon läpi taivaan leiskunta näkyy. Toisinaan parit jopa vihitään Suomessa, eksoottisissa puitteissa, kuten vaikkapa jääkappelissa. Papereitten kerääminen laillisen avioliiton aikaansaamiseksi on työlästä, mutta vaivan arvoista. Hääpari harvoin matkustaa yksin, vaan mukana on sukua tai kavereita. Häämatkalla ei myöskään pihtailla rahaa, joten hääseurue on Suomellekin tuottoisampi sakki kuin tavallinen matkailijaporukka. Myös sammaleenkatsomisharrastajat saapuvat Suomeen harrastematkoilleen. Mutta heitä on vähemmän kuin vihille meneviä. Siksi lienee fiksumpaa kehittää häämatkailua. Matkailusilmä 5 SILMÄILTYÄ Koonneet Jari Ahjoharju ja Pirkko Soininen 3xKIRJA ❞Kaloista esitellään tuntomerkit, elintavat, ravinto, kasvu ja lisääntymiskäyttäytyminen.❞ Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg SUOMEN KALAT NÄYTTÄVÄ TIETOTEOS Suomen kalat opettaa tunnistamaan kaikki vesistöjemme 71 vakituista kalalajia sekä satunnaiset vierailijat. Kirjan on kuvittanut palkittu graafikko Sakke Yrjölä, joka saalisti eri kalalajeja piirrostensa malliksi kolmen vuoden ajan ympäri Suomea. Kirja kertoo, kuinka maamme kalalajisto on aikojen saatossa muotoutunut, millaisessa elinympäristössä lajit viihtyvät ja miten ne risteytyvät keskenään. Kaloista esitellään tuntomerkit, elintavat, ravinto, kasvu ja lisääntymiskäyttäytyminen. Tietoa havainnollistavat piirrosten lisäksi valokuvat, kartat ja taulukot. Kaikki Suomen kalat ovat syötäviä. Moni herkullinen kala jää kuitenkin hyödyntämättä keittiössä. Kun mökkiverkosta löytyy ruutana, pasuri, toutain tai vimpa, kirja opastaa, kannattaako siitä tehdä keittoa, pyöryköitä vai pitäisikö se ehkä graavata tai savustaa. (Nemo 2015) ❞Kirjan kuvat liittyvät kauniisiin maisemiin, satamiin, vauhdikkaaseen purjehdukseen, säähän, ruokaan ja muihin purjehduksen teemoihin.❞ Pirkka Aalto, Mika Asikainen ja Jan Södersved LAPIN-VAELTAJAN LINTUOPAS SUOMEN LATU ja BirdLife Suomi ovat julkaisseet kevyen 34-sivuisen Lapin-vaeltajan lintuoppaan. Opas esittelee valokuvin ja tekstein 60 tyypillistä Lapissa vastaan tulevaa lintulajia. Joka lajista on esitetty myös vuosijana, joka kuvaa, mihin aikaan vuodesta lajin voi havaita Lapissa. Oppaan tekstit on kirjoitettu vaeltajan näkökulmasta. Opas ei edellytä, että vaeltajalla olisi kaukoputkea tai edes kiikariakaan matkassa. Lajiteksteissä on esitelty myös tunnistusta helpottavia lajien käyttäytymistapoja. Opas on painettu kestävälle paperille, jotta se kestäisi paremmin rinkassa kuljetusta. Lapin-vaeltajan lintuopasta myyvät Sporttikauppa (www.suomenlatu.fi/kauppa) ja Lintuvaruste (www.lintuvaruste.fi). 6 Matkailusilmä Antti Hannula SAILING IN FINLAND SAILING IN FINLAND pohjautuu Hannulan 15 vuoden aikana Suomen saaristossa ottamille tuhansille ja tuhansille valokuville. – Valitsin kirjaan reilut 230 kuvaa, jotka liittyvät kauniisiin maisemiin, satamiin, vauhdikkaaseen purjehdukseen, säähän, ruokaan ja muihin purjehduksen teemoihin. Vuosien aikana olen myös päässyt keskustelemaan todella monen Suomeen saapuneen ulkolaisen purjehtijan kanssa. Näiden keskustelujen ja omien havaintojen perusteella syntyi ajatus tehdä kirja, joka yhdistäisi kauniit valokuvat käytännön neuvoihin. Kirjan sisältö on monipuolinen ja tarkoituksellisesti sisältää tietoa myös ympäristönsuojelusta, laiturietiketistä ja jokamiehen oikeuksista. Kirjan tarkoituksena on auttaa Suomeen purjehtimaan tulevaa tai sellaista harkitsevaa suunnittelemaan matkansa siten, että siitä saa mahdollisimman paljon irti. Kirjasta on olemassa kovakantinen printtiversio sekä sähköiset kirjat Amazonin ja Applen nettikaupoissa. MODERN SKY HELSINKI on uusi urbaani festivaali, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopassa 28.–29.8.2015 – pitopaikkana Helsinki. Tarjolla on aasialaista ja pohjoismaista vaihtoehtomusiikkia ja muita kulttuuri-ilmiöitä. Modern Sky on Kiinan suurin festivaalijärjestäjä, joka järjestää tänä vuonna lähes 30 suurta musiikkifestivaalia Kiinassa. Nyt yritys järjestää ensimmäisen tapahtumansa Euroopassa ja pitopaikaksi valikoitui Helsinki. modernskyfestivalhki.com ã Vuoden 2015 hiihtokeskus Messilä on eteläisen Suomen suurin laskettelukeskus, joka kerää laskijoita laajalta alueelta. MESSILÄ VALITTIIN VUODEN HIIHTOKESKUKSEKSI VUODEN 2015 HIIHTOKESKUS on Messilä, vuoden lähikeskus Solvalla-Swinghill ja vuoden hiihtokoulu Sotkan hiihtokoulu. Messilässä yhdistyvät historiallinen miljöö, mainiot rinteet, laadukas palvelu ja modernit toimintatavat. Messilä taitaa esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen, minkä merkitys alalla kasvaa jatkuvasti. Solvalla-Swinghill on aktiivinen ja monipuolinen lähikeskus, joka sijaitsee alle 40 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sotkan hiihtokoulu Kauhajoella näyttää, että pienikin hiihtokoulu voi saada suuria aikaan. Se on aktiivinen ympärivuotinen toimija alueellaan. – Tämä vuotuinen kilpailu on toimialalle merkittävä. Palkitut hiihtokeskukset saavat ansaitun tunnustuksen hyvin tehdystä työstä. Tämä motivoi myös muita keskuksia kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja pitkäjänteisesti, mikä on alan kehityksen kannalta erittäin tärkeää, sanoo Finpro ry – Visit Finlandin matkailujohtaja Jaakko Lehtonen, joka toimi valintaraadin puheenjohtajana. MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MaRa, Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA toivat ”Olet jo perillä” -kampanjassa esiin Suomea monipuolisena ja elämyksellisenä matkakohteena sekä kertovat kotimaisen matkailun yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. oletjoperilla.fi, #lomallasuomessa S-RYHMÄÄN KUULUVAN Sokotel Oy:n hotellit Radisson Blu ja Sokos Hotellit ovat ensimmäisinä hotellitoimijoina Suomessa saaneet Green Key -sertifikaatit. Green Key on kansainvälinen ympäristömerkki, joka edistää kestävää matkailua. greenkey.fi AIEMMIN TURKU TOURING -nimellä tunnettu alueorganisaatio käyttää nyt markkinointinimeä Visit Turku. Nimenmuutokseen on päädytty selkeyden vuoksi. visitturku.fi KÄYTTÖÖN UUDET TURVALLISUUSTYÖKALUT PIENILLE JA KESKISUURILLE matkailuyrityksille on suunnattu uudet käytännönläheiset sähköiset työkalut. Ne ovat vapaasti yritysten käytettävissä sivustolla www. matkailunturvallisuustyokalut.fi. Sivusto on toteutettu yhteistyössä viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Ne on kehitetty EAKR-rahoitteisessa Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä – turvallisuusnormisto ja verkoston pysyvyys 2012–2015 hankkeessa. Turvallisuustyökalut antavat konkreetti- sen mallin ennakoivaan turvallisuustyöhön, riskien hallintaan, turvallisuuden omavalvontaan ja laadun kehittämiseen. Työkalujen avulla yritykset voivat todentaa niin lakisääteiset velvoitteet kuin omat hyvät käytänteet sekä dokumentoida ne kätevästi. Yritys säästää aikaa, vaivaa ja rahaa osoittamalla tehdyn turvallisuustyön sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille. Työkaluja voi hyödyntää päivittäisessä turvallisuuden hallinnassa erityisesti majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluissa. LISÄÄ TYÖKALUJA TURVALLISUUTEEN: www.visitfinland.fi/news/tyokaluja-turvallisuuteen SAVONLINNAN SEUDULLA on käynnistynyt liikuntamatkailun tuotteistamiseen ja tehostamiseen liittyvä verkostohanke. Verkostossa ovat alkuvaiheessa mukana Tanhuvaaran Urheiluopisto, Kruunupuisto, matkailukeskus Harjun Portti, Kerigolf, Rantasalmi Golf, SaimaaHoliday Oravi, Sulkavan kunta, Sulkavan Suursoudut, Savonlinnan kaupungin vapaaaikatoimi ja Savonlinnan Seudun Liikunta. Matkailusilmä 7 SILMÄILTYÄ NORDIC BLOGGERS’ EXPERIENCE EVENTO AWARDSIN VOITTOON LAINATTUA ❞Etenkään ulkomaalaisille sää ei ole tärkein, vaan luonto ja fiilis.❞ Saimaan Vuokravenho -yhtiön toimitusjohtaja Harri Niskanen Helsingin Sanomissa 17.5. LAPIN LENTOYHTEYDET PARANEVAT UUSIMAA TÄYNNÄ KULTTUURIHISTORIALLISIA TEITÄ JA REITTEJÄ UUDELLAMAALLA KULKEE monta kulttuurihistoriallisesti arvokasta tietä. Uudenmaan liitto selvitti maakunnan kulttuuriteiden historiaa ja nykytilaa. Lopputulos kokoaa yksiin kansiin yleistiedot ja reittikuvaukset maakunnan kulttuuriteistä. Historiallisten nähtävyyksien lisäksi erityyppiset tiet antavat hyvän käsityksen Uudenmaan maaston ja maisemien vaihtelevuudesta. Reitteihin on helppo tutustua joko polkemalla, patikoimalla tai autoilemalla. Maakunnan tunnetuimmat kulttuuritiet ovat Kuninkaantie sekä kolme Hämeestä rannikolle vievää keskiaikaista tietä. Näiden lisäksi selvitys esittelee joukon vähemmän tunnettuja paikallisia helmiä, jotka soveltuvat mainiosti lähimatkailuun. Uudenmaan liiton selvitys Tien päällä – Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit tarjoaa yleistiedot ja reittikuvaukset maakunnan kulttuuriteistä kenelle tahansa kiinnostuneelle. Selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti yo Oula Rahkonen Aalto-yliopistosta. 8 Matkailusilmä LUFTHANSA AVAA talvikaudella 2015–2016 reitin Kittilän lentoasemalta Müncheniin Saksaan. Lennot operoidaan Airbusin A320/A319 -koneilla kerran viikossa lauantaisin joulukuusta maaliskuuhun. Ensimmäinen lento Kittilän ja Münchenin välillä lennetään 19. joulukuuta. Lentoaika Münchenistä Kittilään on noin 3,5 tuntia. Uuden viikoittaisen reittiyhteyden saamisessa Lappiin ovat olleet yhteistyössä Finavia, Visit Finland ja Levin alueen matkailutoimijat. – Lufthansan uusi reitti ensi talvelle on valtavan hieno uutinen paitsi meille Finaviassa, myös Lapin matkailuelinkeinolle. Tämä reittiavaus on hyvä esimerkki siitä, miten iso merkitys on alueellisten matkailutoimijoiden sitoutumisessa lentoliikenteen kehittämiseen, sanoo johtaja Joni Sundelin Finavia Oyj:stä. Münchenin lentoasema on Keski-Euroopassa merkittävä lentoliikenteen solmukohta, josta on jatkolentoyhteyksiä kymmeniin kohteisiin. Helsinki-Vantaan lentoyhteydet mukaan luettuna Kittilän saavutettavuus on talvikaudella 2015–2016 aivan omaa luokkaansa. MATKAMESSUJEN JÄRJESTÄMÄ kansainvälinen bloggaajaohjelma Nordic Bloggers’ Experience on voittanut lanseeraus/promootio -sarjan Suomen merkittävimmässä tapahtumakilpailussa Evento Awardseissa. Nordic Bloggers’ Experiencen (NBE) toteuttamisesta vastaa Kohtaamistoimisto Innastus Oy. Ohjelma on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin ja Visit Helsingin kanssa. Matkamessujen bloggaajaohjelman tulokset kertovat Suomen mittakaavassa huikeasta onnistumisesta. Nyt toista kertaa järjestetty Nordic Bloggers’ Experience moninkertaisti tehonsa tänä vuonna eri sosiaalisen median kanavissa. Aihetunnisteella #nbefinland tavoitettiin Twitterissä jopa 25 miljoonaa seuraajaa yli 5 000 twiitillä. Bloggaajien seuraajat olivat erittäin sitoutuneita ja kiinnostuneita kampanjan aikana julkaistusta materiaalista. Instagramissa jaettiin yli 1 600 kuvaa, jotka keräsivät lähes 260 000 tykkäystä ja yli 10 000 kommenttia. Tällä kertaa mukana oli myös useita videobloggaajia, joiden toteuttamissa kymmenissä videotarinoissa Matkamessujen, Helsingin ja Suomen tunnelma välittyy kymmenille tuhansille seuraajille. nbe.fi UNIONPAY-KORTIT SUOMEEN UNIONPAY-KORTTEJA VOIDAAN nyt vastaanottaa joissakin suomalaisissa liikkeissä. Ratkaisu soveltuu erityisesti pienehköille liikkeille, jotka käyttävän niin sanottuja stand-alone-maksupäätteitä. Hanke on edennyt jo tuotantopilottivaiheeseen, ja kortit käyvät Helsinki-Vantaan lentoaseman duty free -myymälöissä. Pilotin jälkeen UnionPay-kortteja vastaanottavien kauppiaiden verkostoa tullaan aktiivisesti laajentamaan. nets.eu POHJOINEN REITTI VETÄÄ 欢迎来到野生泰加林! 一个纯天然的世界。 SUOMALAISILLE PALKINTOJA CHINESE TOURIST WELCOME AWARDS 2015 -TAPAHTUMASSA COTTM 2015 -MESSUILLA Pekingissä kaksi suomalaista ja yksi virolainen firma sijoittuivat Chinese Tourist Welcome Awards -kilpailussa kolmen parhaan joukkoon eri kategorioissa seuraavasti: Markkinointi-kategoriassa Wild Taiga Kainuusta sai hopeaa. Wild Taiga on aloittanut Kiina-viennin koulutussarjalla perehtyen muun muassa kiinalaiseen ruoka-ja tapakulttuuriin sekä markkinointiin. Yhteismarkkinoinnissa on mukana 60 kainuulaista yritystä. Levin Matkailu Oy voitti pronssia Media ja Internet -kategoriassa. Levin Matkailu Oy on uudistanut internet-sivujaan huomioiden kiinalaiset matkailijat. Levin yleinen imagoesite painetaan kiinaksi. Levin alueella on myös toteutettu ensimmäinen Cottrin Chinese Tourist Welcome -koulutus. Tallink-Silja voitti pronssia Yleisessä kategoriassa, jossa kilpailuraati arvosti yritysten ja matkailualueiden pidempää panostusta Kiinan markkinoille. Tallink-Silja on panostanut Kiinan markkinoihin muun muassa palkkaamalla kiinankielentaitoista henkilökuntaa hoitamaan kiinalaisten matkustamista aluksillaan Chinese Tourist Award jaettiin nyt 11. kerran ja koskaan aikaisemmin ei ole voittoa tullut Suomelle samassa mittakaavassa. Palkinnon myöntää Chinese Outbound Tourism Research Institute (COTRI). OULU-LUULAJA-TROMSSA -REITTI on kasvattanut alkuvuoden aikana suosiotaan. Matkustajia on nykyisin reilut 300 kuukaudessa ja vuoroja viikossa viisi. Reitti avautui tammikuussa. Oulun kaupunki, Luulajan maakäräjät ja Tromssan aluehallinto ovat sitoutuneet rahoittamaan reittiä viiden vuoden ajan. Reittiä varten ne perustivat yhdessä Luulajan kauppakamarin kanssa Arctic Airlink -lentoyhtiön. Reitin toivotaan lisäävän muun muassa pohjoisen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä ja vilkastuttavan matkailua. Lentoaika Oulusta Luulajaan on 40 minuuttia ja Luulajasta Tromssaan tunti 20 minuuttia. EUROOPAN MATKAILUVUODELLA HYVÄ STARTTI METSÄHALLITUS SULKEE RANTASALMELLA VUODESTA 1994 TOIMINEEN LINNANSAAREN LUONTOKESKUS OSKARIN. KONTTIHOTELLI KIERTÄÄ SUOMEA KONTTIIN RAKENNETTU Scandic To Go -hotellihuone kiertää ympäri kesäistä Suomea ja vierailee viidellä eri paikkakunnalla. Ainutlaatuinen hotellielämys on mahdollista viettää niin keskellä vilkasta kaupunkia kuin luonnon helmassa, veden äärellä. Scandic To Go saapuu kesällä Tammisaareen, Jämsän Himokselle, Savonlinnaan, Tampereelle ja Turkuun. KULUVAN VUODEN ensimmäiset kuukaudet näyttävät hyvää starttia matkailuvuodelle 2015, kertoo Euroopan matkailukomission ETC:n tuore kvartaaliraportti. Alkuvuosi on sujunut positiivisesti useimpien Euroopan matkakohteiden raportoidessa kasvua edellisvuodesta. Näkymät koko vuodellekin näyttävät hyviltä: Euroopan talousnäkymät ovat hieman parantuneet, millä on vaikutuksensa myös matkailukysyntään. ETC arvioi kuitenkin, että koko vuoden kasvu jää noin prosenttiin. Maailman matkailujärjestö UNWTO on kasvuarvioissaan optimistisempi ja ennustaa 3–4 prosentin kasvua tälle vuodelle. Euroopan kasvuodotukset perustuvat sisämarkkinoihin. Huomio kiinnittyy erityisesti Euroopan suuriin maihin Saksaan, Iso-Britan niaan ja Ranskaan, joilta odotetaan merkittävää kasvua. Erityisesti Saksan talous jatkaa vahvaa kasvuaan, sillä se hyötyy eniten heikon euron vauhdittamasta viennistä, öljyn matalasta hinnasta sekä ostovoiman kasvusta. Myös Iso-Britannian keskeisimmät makrotalouden indikaattorit viittaavat merkittävään kasvupyrähdykseen. Useimmat Euroopan matkakohteet raportoivatkin hyviä saapumis- ja yöpymislukuja näistä kolmesta suuresta maasta. Kaukomarkkinat ovat Euroopalle tärkeitä kasvun moottoreita tänäkin vuonna. Erityisesti elpyvälle Yhdysvalloille Eurooppa on houkutteleva kohde edullisen valuuttakurssin, turvallisuuden, Schengen-alueen liikkumisvapauden sekä monipuolisen kulttuuritarjonnan ansiosta. Venäjä säilyi merkittävänä lähtömaana Euroopan matkakohteille, vaikka suurin osa raportoikin dramaattista laskua venäläismatkailijoiden määrissä. Heikkenevästä ruplasta aiheutuva inflaatio, matala öljyn hinta ja poliittinen konflikti vaikuttavat bkt:hen ja myös matkailuun. Kiinan talouskasvun hidastumisella ei ole ollut havaittavaa vaikutusta ulkomaan matkailuun. Kiinalaisten matkailu Eurooppaan kasvoi viime vuonna yli 17 prosenttia. Vaikka kasvua on ollut jo viidettä vuotta peräkkäin, oli kiinalaisten osuus saapumisista Eurooppaan kuitenkin vielä vain 1,5 prosenttia. Matkailusilmä 9 KANSAINVÄLISEN MATKAILUN KASVU JATKUU VAHVANA Teksti Timo Lappi Kuvat Timo Niemi ja Visit Finland Kirjoittaja on Matkailija- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Edes Lehman Brothersin konkurssi syksyllä 2008 ei hiljentänyt matkailun kasvuvauhtia. Kansainvälinen, vähintään yhden yöpymisen sisältänyt matkailu on kasvanut viime vuosina 3–5 prosentin vuosivauhtia. 10 Matkailusilmä ❞Suomella on erinomaiset mahdollisuudet matkailun kasvuun.❞ 20 BKT:sta 3,0* % 18 vuoden aikana suotuisasti aina vuoden 2013 loppukuukausiin saakka. Kasvu on perustunut etenkin venäläisten kiinnostukseen matkustaa Suomeen. Venäjän talouden alamäki ja siitä aiheutuva ruplan heikentyminen sekä Ukrainan kriisi ovat vähentäneet merkittävästi venäläisten yöpymisen sisältävää matkailua. Venäläisten jättämää aukkoa on onnistuttu jossakin määrin paikkaamaan muista lähtömaista saapuvien asiakkaiden määrän kasvulla. SUOMELLA ON erinomaiset mahdollisuu- Y K:n matkailuorganisaatio UNWTO ennustaa kansainvälisen matkailun kasvavan 1,1 miljardista (vuosi 2014) matkasta 1,8 miljardiin (vuonna 2030) matkaan. Suurimmat lähtömaat ovat Aasian nousevat taloudet ja kehittyvät maat. Eurooppa säilyy merkittävimpänä matkakohteena, mutta sen suhteellinen osuus matkailijavirroista pienenee. Suomeen ulkomailta suuntautuva matkailu on kasvanut viimeisen kymmenen det matkailun kasvuun. Suurin mahdollisuus matkailijoiden määrän kasvattamiseksi on pidemmällä aikavälillä edelleenkin Venäjältä ja Aasiasta. Myös muut Pohjoismaat ovat kiinnostavia lähtömaita. Kun vertaa Suomea ja Ruotsia matkailumaana ja sitä, miksi Ruotsi on meitä niin paljon edellä, tärkein syy on Ruotsin suosio matkailukohteena muissa Pohjoismaissa. Kun Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 19 miljoonaa yöpymistä, Ruotsissa niitä oli 56 miljoonaa. Ruotsi tarjoaa oivallisen vertailukohdan siitä, miten suuri vaikutus poliittisilla päätöksillä on matkailu- ja ravintola-alaan. Ruotsissa on vuodesta 2006 lähtien panostettu voimakkaasti työvoimavaltaisten toimialojen työllisyyden tukemiseen. Ruotsissa toimineet kaksi peräkkäistä porvarikoalitiota alensivat tuntuvasti työstä saatujen tulojen verotusta, puolittivat alle 26-vuotiaiden työntekijöiden työnantajamaksut ja alensivat ravintolaruuan arvonlisäveroa 13 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin. Tulokset ovat erinomaiset. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntä ja työllisyys ovat kasvaneet Ruotsissa kohisten. Matkailu- ja ravintolaalalle on syntynyt vuodesta 2006 lukien 52 000 uutta työpaikkaa. Toimialan tulos oli viime vuonna kaikkien aikojen paras, ja erinomainen kysyntä on jatkunut myös tänä vuonna. 16 14 12 10 2007 2013 2025 MATKAILUN KOKONAISKYSYNTÄ 2013 14,4 mrd. € Matkailutoimialat muodostavat 2,5 % Suomen BKT:sta, tämä on Kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalous Puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus Kasvua 31 % vuosina 2007–2013 * TEM-ennuste vuodelle 2015 MATKAILU TYÖLLISTI 2013 140 000 TYÖNTEKIJÄÄ Nuorten osuus työntekijöistä 30 % Alalle odotetaan 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä Työvoiman määrä kasvoi 7 % vuosina 2007–2013 Ala työllistää myös henkilöstövuokrausyritysten kautta 27 000 YRITYSTÄ 1000 uutta yritystä vuosina 2007–2013 Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin Matkailualat työllistävät myös muiden alojen osaajia Matkailuelinkeinon merkitys korostuu syrjäisillä alueilla INVESTOINNIT Pääomasijoitukset 1,1 miljardia euroa Satojen miljoonien eurojen investoinnit hotelleihin 2013–2015 Lentoasemainvestoinnit 153 miljoonaa euroa vuonna 2014 Matkailusilmä 11 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SUOMESSA 2014 5,7 milj. kansainvälistä 19,8 milj. 14,1 milj. kotimaista ULKOMAISTEN REKISTERÖIDYT YÖPYMISET SUOMESSA 2014 Muut maat 2 460 500 Venäjä 1 339 200 5,7 milj. Ruotsi 534 200 Saksa 498 400 Yhdysvallat 203 300 Ranska 215 200 MATKAILUALAT TYÖLLISTÄVÄT 140 000 henkilöä. Toimiala tarjoaa myös juuri aloittavalle hallitukselle keinon kääntää nuorisotyöttömyyttä pienemmäksi ja verotuloja suuremmiksi. Toimiala on erittäin työvoimavaltainen. Alle 26-vuotiaiden osuus työvoimasta on noin kolmannes. Esimerkiksi ravintolatoiminnassa työvoimakustannusten osuus liikevaihdosta on yli 30 prosenttia. Työvoimavaltaisuuden ansiosta toimialan edistämiseen suunnatut valtion panostukset tuottavat työpaikkoja enemmän kuin millään muulla suurella toimialalla. Toimiala on esittänyt puolueille, että se pystyy kilpailukykyisissä olosuhteissa luomaan 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Kasvun myötä valtio saisi satoja miljoonia euroja lisää verotuloja vuosittain. Veroja kertyy monesta verolajista ja eri lähteestä. Verotulot jäävät lisäksi Suomeen. Matkailu- ja ravintola-ala kerää valtiolle ja kunnille vuosittain yli 5 miljardin euron verotulot. MATKAILU ON myös niitä harvoja elinkeinoja, joka pystyy kasvamaan käytännössä kaikkialla Suomessa. Visit Finlandin markkinointia tukeva jako pääkaupunkiseutuun, merelliseen saaristoon, Järvi-Suomeen ja Lappiin kuvaa hyvin matkailualueidemme monipuolisuutta. Matkailu on noussut usean kunnan elinkeinostrategian kärkeen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Etelä-Karjala, joka metsäteollisuuden vähentymisen myötä on satsannut voimakkaasti matkailun edistämiseen. Erityisen ilahduttavaa siellä on ollut, että alueen kunnat ovat puheiden lisäksi myös toiminnallaan osoittaneet matkailun tärkeyden ja edistäneet matkailuyritysten toimintaa. KUN ULKOMAAN matkailijat kuluttavat rahaa Suomessa, se on vientituloa. Ulkomainen matkailutulo on nykyisin yli neljä miljardia euroa vuodessa. Mahdollisuudet sen kasvattamiseen jopa seitsemään miljardiin on realistista reilun kymmenen vuoden aikavälillä. Kasvu ei kuitenkaan tule itsestään, vaan se edellyttää kovia panostuksia matkailualan yrityksiltä, valtiolta ja kunnilta. MATKAILUALA EI TARVITSE tukia, se tarvitsee kansainvälisesti kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Hinnan merkitys matkakohteen valinnassa on erittäin tärkeä. Suomi on kallistunut viime vuosina kilpailijamaita enemmän muun muassa verojen korotusten vuoksi. Hintakilpailukyvyn parantaminen onkin tärkein yksittäinen toimenpide alan kasvun aikaansaamiseksi. Myös matkailumarkkinointiin ulkomailla tarvitaan lisää rahoitusta. Tarvitsemme uusia kärkiä markkinointiin. Guggenheimin museo olisi vetovoimainen kohde ja parantaisi Suomen ja Helsingin asemaa kilpailtaessa matkailijoista pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa. Iso-Britannia 446 400 YÖPYMISTEN SUHTEELLINEN MUUTOS Venäjä –17,4 % (1 339 200) Ruotsi +0,5 % (534 200) Saksa –0,6 % (498 400) Iso-Britannia –1,8 % (446 400) Ranska +0,4 % (215 200) Yhdysvallat +8,6 % (203 300) Muut maat +4,7 % (2 460 500) VIENTIIN RINNASTETTAVA MATKAILUTULO 2013 4,4 MRD. € Kaksinkertaistunut 2000-luvulla Yli kaksi kertaa suurempi kuin terveysteknologian vienti Suurempi kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä KOKONAISKULUTUKSEN JAKAUTUMINEN RAHANKÄYTTÖ VIERAILUA KOHDEN 1. Kiina 623 € 2. USA 500 € 3. Saksa 500 € 4. Ranska 452 € 5. Iso-Britannia 425 € 6. Italia 356 € 7. Japani 345 € 8. Venäjä 270 € 9. Ruotsi 207 € Muut 41 % Venäjä 33 % KANSAINVÄLISET KONGRESSIT JÄTTIVÄT SUOMEEN 130 MILJ. € Yhden kongressivieraan tulosvaikutus on 1 635 € 12 Matkailusilmä Iso-Britannia 4 % Japani 4 % Ruotsi 5 % Kiina 7 % Saksa 6 % Teksti Matleena Merta Kuvat Maakuntaliitot TYÖLLISTÄÄKÖ MATKAILU MAAKUNNISSA? Haastattelimme kuutta maakuntajohtajaa ja kysyimme heiltä, miten matkailu työllistää heidän kotimaakunnassaan? Ja onko matkailulla kasvumahdollisuuksia? MATTI VIIALAINEN, maakuntajohtaja, Etelä-Karjala MATKAILULLA ON suuri merkitys EteläKarjalan alueella. Venäjän talouskasvu on vaikuttanut alueemme matkailuun erittäin suotuisasti ja pienestä notkahduksesta huolimatta positiivinen vaikutus näyttää jälleen jatkuvan. Venäjältä tulee Etelä-Karjalaan paljon ostos- ja vapaa-ajan matkailijoita. Matkailun ansiosta alueemme pystyy työllistämään ihmisiä monipuolisesti esimerkiksi asiakaspalvelun, kaupan, majoituksen ja ohjelmatarjonnan parissa. Uskon vahvasti investointivetoiseen kasvuun, ja olemmekin tehneet suuria investointeja esimerkiksi Rauha-Tiuruniemen alueelle sekä Lappeenrannan keskustaan. Matkailun suhteen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia piilee ympärivuotisessa matkailussa. Tässä saavutettavuudella on suuri rooli. Jotta alueemme vetovoimaisuus kasvaisi entisestään, tarvitaan alueellisia lentokenttiä sekä lisää lentovuoroja ja rajanylityspaikkoja. ❞Matkailun ansiosta alueemme pystyy työllistämään ihmisiä monipuolisesti.❞ ❞Tärkeimmät tavoitteemme matkailun suhteen liittyvät kansainvälisyyden kasvattamiseen.❞ PENTTI MALINEN, maakuntajohtaja, Kainuu MEILLÄ ON Kainuussa monia hienoja kohteita ja aktiviteetteja. Esimerkiksi Vuokatti on ympärivuotisena perhematkailukeskuksena onnistunut kokonaisuus. Vuokatti sijaitsee ihan Sotkamon kirkonkylän kupeessa ja työllistää paljon ihmisiä. Meillä on Kiinassa matkailualan messuilla palkittu Wild Taiga, joka tekee hyvää työtä luontomatkailun parissa. Matkailun tuottama liikevaihto on kasvanut Kainuussa, mutta valitettavasti alan työllistävyys ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Tärkeimmät tavoitteemme matkailun suhteen liittyvät kansainvälisyyden kasvattamiseen. Tässä hyvillä ja joustavilla liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Tulemme hiomaan laajempaa lentoliikennestrategiaa yhdessä Finnairin, Finavian ja Visit Finlandin kanssa. Haluaisimme päästä samaan tilanteeseen kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa liikenne alueellisilla lentokentillä on kasvanut. Valitettavasti Suomessa kehitys on viime aikoina näyttänyt menevän päinvastaiseen suuntaan. Kiina on meille merkittävä markkinointialue, ja sujuvalla lentoliikenteellä pystymme lisäämään alueemme vetovoimaisuutta. Kainuulla ei ole olemassa yhtä laajaa maakunnan kattavaa markkinointistrategiaa kuten esimerkiksi Lapissa. Mieluiten kehittäisimme markkinointiamme verkostoitumalla muiden isompien toimijoiden kanssa. Nyt olemme esimerkiksi neuvottelemassa yhteistyöstä juuri Visit Finlandin kanssa. Matkailusilmä 13 MIKA RIIPI, maakuntajohtaja, Lappi MATKAILU ON ollut Lapissa kasvava liiketoiminnan ala jo viimeiset 15 vuotta, ja meillä on hyvät edellytykset odottaa, että kasvu jatkuu. Vuositasolla kasvu on ollut 4–10 prosentin luokkaa, eivätkä siihen ole vaikuttaneet vuonna 2008 liikkeelle lähtenyt taantuma tai Venäjän talouden nykyinen notkahdus. Matkailu työllistää Lapissa tällä hetkellä 5 000 ihmistä, ja odotamme myös työpaikkojen määrän lisääntyvän vuositasolla kymmenillä. Vahvalla imago- ja brändityöllä on ollut suuri vaikutus menestykseemme. Kasvun suhteen lentoyhteyksillä on suuri merkitys. Lentoyhteyksien lisäämistä olemme pyrkineet edistämään kahdella eri tavalla. Olemme mukana miljoonan euron arvoisessa Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisessä hankkeessa, jossa pyrimme vaikuttamaan lentoliikennestrategiaan valtion tasolla. Lisäksi kontaktoimme aktiivisesti lentoliikenneoperaattoreita, ja pyrimme saamaan suoria lentoyhteyksiä Lappiin. Esimerkiksi Lufthansan lennot Kittilään ovat meille suuri voitto. ❞Vahvalla imago- ja brändi työllä on ollut suuri vaikutus menestykseemme.❞ ESA HALME, maakuntajohtaja, Pirkanmaa TAMPEREEN SEUDUN matkailijoista noin 80 prosenttia on kotimaisia. Tampere onkin yksi kotimaan matkailun keskeisiä kohteita etenkin lapsiperheille, mutta toisaalta myös kokous- ja kulttuurimatkailijoille. Ulkomailta Suomeen suuntautuvalla matkailulla on paljon merkittävämpi kasvupotentiaali, mutta suorien ulkomaanyhteyksien ailahtelevuus vaikeuttaa matkailumarkkinointia täsmäkohteissa, kuten Ryanairin kohdekaupungeissa. Matkailua ei omasta mielestäni ole hyödynnetty Pirkanmaalla sen potentiaalin mukaisesti, vaan se on elinkeinokehittämisessä osin jäänyt ”kovien” teknologiaaiheiden jalkoihin. Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta on linjannut matkailun kehittämisen tavoitteiksi esimerkiksi kärkituoteajattelun, lentoyhteyksien lisäämisen sekä Nordic-brändin voimakkaamman hyödyntämisen. Kärkituoteajatteluun kuuluvat esimerkiksi uniikin kaupunkiluonnon markkinointi sekä ympärivuotisen matkailun lisääminen. Työllistämismielessä matkailu on nimenomaan nuorille otollinen ala, kesäsesonki työllistää etenkin opiskelijoita ja muita työuran alkuvaiheessa olevia. ❞Pääkaupunkiseutu on merkittävä kongressi matkailukohde.❞ OSSI SAVOLAINEN, maakuntajohtaja, Uusimaa MATKAILUN KASVU riippuu paljon suhdanteista. 2000-luvun alkupuolella trendi oli hyvä, ja toivoisimme samanlaista kasvua myös 2010-luvun jälkipuoliskolle. Noin puolet Uudenmaan matkailijoista tulee Suomesta ja puolet ulkomailta. Ulkomailta tulevista matkailijoista noin 30 prosenttia on venäläisiä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on suuri työllistäjä pääkaupunkiseudun alueella. Lentokenttä houkuttelee sekä vapaaajan matkailijoita että kansainvälisiä kongressimatkailijoita. Pääkaupunkiseutu onkin myös merkittävä kongressimatkailukohde. Lisäksi Helsingin edustalle pysähtyy vuosittain vajaa 300 risteilijää, jotka tuovat matkailijoita pääkaupunkiin. Meillä ei tällä hetkellä ole käynnissä matkailuun liittyviä hankkeita, mutta olemme aiemmin tehneet yhteistyötä esimerkiksi muiden Etelä-Suomen maakuntien kanssa. Useamman maakunnan kesken pystymme tarjoamaan matkailijoille monipuolisen kattauksen erilaisia kohteita ja aktiviteetteja. KARI HÄKÄMIES, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomi VARSINAIS-SUOMESSA ON sijaintinsa ja historiansa ansiosta valtavasti matkailupotentiaalia. Meidän kannattaisi hyödyntää enemmän erityisesti saaristoa. Täällä on hyvät mahdollisuudet myös kulttuuri-, luonto- ja hyvinvointimatkailuun. Matkailu työllistää Varsinais-Suomessa välittömästi 6 000 ihmistä, ja lukua on mahdollista kasvattaa. Venäläisillä matkailijoilla on todella suuri merkitys, ja heidän palvelemisestaan meidän tulisi ottaa oppia Kaakkois-Suomesta. Nyt monet venäläiset kulkevat Turun ohi laivalla Ruotsiin. Heille tulisi kohdistaa markkinointia esimerkiksi hyvinvointimatkailun sekä erilaisten aktiviteettien kautta. Kalastus on yksi venäläismiesten suosikkiharrastuksista, ja juuri siihen saaristo tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Turulla on kokonsa puolesta hyvät edellytykset kokousmatkailuun, ja lisäksi kaupunki houkuttelee kesäisin ihmisiä erilaisilla tapahtumilla. Tapahtumien ja esimerkiksi musiikkifestivaalien merkitystä ei tulisi väheksyä. Helposti ajatellaan, että kevyen musiikin festivaaleista on vain haittaa, mutta ne tuovat paljon matkailijoita ja sitä kautta tuloja kaupungille. TYÖTÄ HUVIN VUOKSI Teksti Pirkko Soininen Kuvat Huvivaltio PowerPark Yhden miehen unelmasta syntynyt Huvivaltio PowerPark valittiin Vuoden Kotimaan Matkailuyritykseksi. Pohjanmaalla uskotaan yhteistyöhön ja ennakkoluulottomiin ideoihin.â Matkailusilmä 15 ❞Laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään, vaan elämystuotetta on kehitettävä joka vuosi.❞ lemme otettuja Vuoden Kotimaan Matkailuyritys -tunnustuksesta. Tämä on osoitus siitä, että suhtaudumme hauskanpitoon tosissamme, sanoo Huvivaltio PowerParkin johtaja Mikko Kiviluoma. PowerParkilla menee lujaa: viime vuonna avautui uusi ravintola- ja ostoskeskus. Tänä kesänä elämyskokonaisuutta täydentää PowerParkin oma fantasiamaailma Trulon, jonka on luonut PowerParkin perustaja ja omistaja Johan Lillbacka. Trulonin hahmot seikkailevat kirjasarjassa, mobiilipelissä ja kesäteatteriesityksessä, johon huvipuistokävijät pääsevät tutustumaan ulkoilmateatterissa. – Tajusimme, että puisto-sana oli jäänyt liian pieneksi, joten syntyi Huvivaltio. Suomen hauskin paikka, joka tuottaa huvinvointia kaikenikäisille lapsille, heidän perheilleen ja ystävilleen. Huvinvointivaltion kehittäminen on päättymätön tarina ja rajana pidämme vain mielikuvitusta, visioi Kiviluoma. – Mutta ihan vakavasti puhuen, laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään, vaan elämystuotetta on kehitettävä joka vuosi. VUODEN KOTIMAAN Matkailuyritys -tunnustuksen valintaraati korosti perusteluissaan yrittäjyyttä ja rikasta mielikuvitusta, monipuolisia huvinvointipalveluita sekä huvipuiston vetovoiman laajoja vaikutuksia koko ympäröivän maakunnan matkailuyritysten menestykseen. PowerPark on raadin mukaan yksi maaseutumatkailun erikoisimmista menestystarinoista, jossa pohjalainen yritteliäisyys on tehnyt uskomattomista visioista totta. Huvivaltion Mikko Kiviluoma teki pitkän uran elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan puolella, ennen kuin hän siirtyi vuonna 2006 PowerParkin johtajaksi. Hyppy oli suuri, mutta eräs tekijä yhdisti. – Asiakaspalvelu on kummallakin alalla merkittävässä roolissa, siinä ei ole varaa epäonnistua. 16 Matkailusilmä syntymisen ja ideoinnin taustalla on yksi henkilö, Jorma Lillbacka. Lillbackan ja perheyhtiön aktiivisen kehitystyön ja valtavien omalla rahalla tehtyjen investointien tuloksena nykyisen huvivaltion 160 hehtaarin alue tarjoaa vuosittain noin 400 000–450 000 kävijälle ikärajatonta riemua, vauhtia, elämyksiä ja aktiviteetteja. Mikko Kiviluoma arvostaa Jorma Lillbackan näkemyksiä ja ideoita: – Vuonna 2006 eräs taloustoimittaja kysyi Lillbackalta, miksei tämä perustanut PowerParkia Kehä Kolmosen liepeille, sinne missä olisi suurimmat asiakasvolyymit. Lillbackan vastaus oli ytimekäs: "Koska minä asun täällä." Tämä on osoitus Lillbackan kotiseuturakkaudesta. Huvivaltio on yhden perheen toteutunut unelma, jonka he ovat rohkeasti ja ennakkoluulottomasti rakentaneet keskelle ei mitään. Käytännössä kaikki tiivistyy kahteen sanaan: naurispellosta huvivaltioksi, Kiviluoma sanoo. VUONNA 2002 perustettu huvipuisto on nopeasti noussut haastamaan Linnan mäen ja Särkänniemen huvipuistot. Huvivaltio on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työnantaja, sillä se palkkaa joka vuosi yli 400 kesätyöntekijää. Esimerkillistä on myös seniorityöntekijöiden pestaaminen huvipuiston eri tehtäviin. Tänä vuonna nuorin työntekijä on 14-vuotias ja vanhin 73-vuotias. Joka kesä noin puolet työntekijöistä on uusia. – Kesätyöntekijät ovat huipputärkeässä roolissa tunnelman luojina. He toimivat asiakasrajapinnassa ja voivat tarjota asiakkaille unohtumattomia elämyksiä, hyvän fiiliksen ja loistavaa asiakaspalvelua. – Meillä on myös tosi iso sosiaalinen vastuu. Olemme monien nuorten ensimmäinen työpaikka. Kiviluoma myöntää, että hänelläkin kesti jonkin aikaa, ennen kuin hän tajusi, miten merkittävässä roolissa ovat ne sadat kesätyöntekijät, jotka tulevat "vain" kesäksi töihin. Vuonna 2009 PowerPark alkoi tosissaan satsata kesätyöntekijöiden koulutukseen. Nyt heidän kanssaan käydään yhdessä tarkasti läpi tavoitteet ja toimintatavat. Satsaus kannatti, sillä jo vuotta myöhemmin huvipuisto sijoittui Taloustutkimuksen Suomi tänään -tutkimuksessa Suomen arvostetuimmaksi vapaa-ajankohteeksi. Saman tittelin PowerPark on saanut jo kolmesti. – Tunne on ihan ykkösjuttu. Se, millai sen tunteen tämä paikka ihmisissä herättää. Siihen voi vaikuttaa asiakaspalvelulla. POWERPARKISSA KÄY paljon ulkomaalaisia, mutta huvipuiston puolella heitä ei tilastoida. Majoitustilastojen perusteella Kiviluoma voi kuitenkin kertoa, että ruotsalaiset ja pohjoisnorjalaiset ovat huvipuiston suurimmat ulkomaalaiset vierailijaryhmät. – On hienoa, että Uumajan ja Vaasan välille on saatu nyt uusi parempi laivayhteys. Sen myötä kävijämäärät länsinaapurista ovat merkittävästi kasvaneet. Matka Uumajasta Pohjoismaiden pohjoisimpaan huvipuistoon vie vain viisi tuntia. – Uskon vahvasti ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvuun, Kiviluoma sanoo. Yksi vetonaula on tämän kesän uutuuslaite Junker. Hurja vuoristorata on herättänyt kiinnostusta Eurooppaa myöten. PowerPark on mukana myös Visit Finlandin Pietarin alueelle kohdistetussa perhematkailukampanjassa, jonka kärkituotteiksi on nostettu suomalaiset huvipuistot. set Keskisestä ja Ähtärin eläinpuistosta Duudsonien Activity Parkiin ja pienempiin toimijoihin. Kaksi kuopiolaista nuorta miestä on palkattu sivustolle reporttereiksi, jotka somettavat koko kesän aktiivisesti elämyksistään lakeudella. – Olisi tyhmää olla tekemättä yhteistyötä. Tämä on merkittävä hanke, sillä matkailutoimialalla ei ole totuttu tekemään näin konkreettisesti yhteistyötä. Jos jotain, niin Kiviluoma toivoisi, että junaraiteet ulottuisivat PowerParkiin saakka. – Tai kyllähän ne ulottuvatkin, mutta kun VR ei pysähdy tuossa meidän asemallamme, vaan porhaltaa Kauhavalle. Sieltä on vartin automatka tänne. Kun puolet helsinkiläisistä on autottomia, olisi tosi hyvä, jos tänne pääsisi junalla. POWERPARK ON tehnyt avoimesti ja ennakkoluulottomasti markkinointiyhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö Visit Vaasan kanssa on jatkunut jo pitkään. Kiviluoma nostaa tärkeäksi esimerkiksi onnistuneesta yhteistyötä uuden Lakeudelle.fi-sivuston, jolla ovat mukana Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kautta kaikki alueen matkailutoimijat VeljekMatkailusilmä 17 Teksti Katarina Wakonen Kirjoittaja on Visit Finlandin tutkimusanalyytikko. SUOMI KIERTO MATKOJEN ETAPPINA SommER 2015 Skandinavien Direktflug Lappland Kiertomatkojen suosio pakottaa miettimään Suomen asemaa reitillä. S 01.00 Uhr 24.00 Uhr 23.00 Uhr 22.00 Uhr 21.00 Uhr ❞Katalogi myy unelma lomaa teemakohtaisella tarjonnalla.❞ uoralennot Suomen Lappiin, kesäinen kiertomatka Skandinavian maissa, JärviSuomen Sininen ihme. Sveitsin rautateiden matkatoimiston SBB Reisebüron kesäkatalogin Kontikin otsikot ilahduttavat suomalaista lukijaa. Katalogi myy unelmalomaa teemakohtaisella tarjonnalla, jossa kohtaavat niin paikallista kulttuuria ja elämäntapaa etsivien, aktiviteettihakuisten, perheiden kuin pariskuntienkin tarpeet. Neliväripainatuksessa loistavat houkuttelevat kartat. Oppaiden antamat henkilökohtaiset ja matkailijoiden suositukset antavat viimeisen silauksen. Suomi Skandinavian osana on päässyt hyvään seuraan, sillä esitteeseen törmää D g e Miʦe Fliegen Sie mit unserem exklusiven Flug direkt an den Polarkreis. Rovaniemi, die Heimatstadt des Weihnachtsmannes, ist idealer Ausgangspunkt für Reisen ans Nordkap und Erlebnisse in Lappland. • Sie fliegen jeweils freitags in rund 3½ Stunden von der Schweiz direkt an den Polarkreis. Nordkap Norwegen Rovaniemi Polarkreis • Beste Schweizer Qualität – damit Ihre Ferien bereits bei der Anreise beginnen. Schweden Finnland Zürich– Rovaniemi direkt Oslo Flugdaten Zürich –Rovaniemi Jeden Freitag vom 12. Juni bis 14. August mit Helvetic Airways. Hinflug 12. Juni und Rückflug 14. August mit Finnair Linienflug via Helsinki. Kopenhagen Flugplan 09:10 Uhr Zürich ab Rovaniemi an 13:50 Uhr 2L 7610 Rovaniemi ab 14:30 Uhr Zürich an 17:15 Uhr 2L 7611 Preis pro Person (W-Klasse) • Erwachsene • Kinder und Jugendliche unter 16 Jahren • Kleinkinder unter 2 Jahren, ohne Sitzplatz • Sitzplatzreservation, pro Weg • Zuschlag B-Klasse, pro Weg • Zuschlag X-Klasse, pro Weg 10 18 Matkailusilmä Helsinki Stockholm Fr. 850.– Fr. 600.– Fr. 150.– Fr. 25.– Fr. 60.– Fr. 120.– Flughafen- und Sicherheitstaxen Alle Flugpreise verstehen sich inklusive Flughafen- und Sicherheitstaxen Fr. 140.–. In unseren Arrangementpreisen sind diese Taxen im Endpreis eingeschlossen. Ausserhalb unserer Direktflüge haben wir Linienflüge mit folgenden Taxen eingeschlossen: Rovaniemi, Kuopio und Joensuu Fr. 175.– (Finnair), Umeå Fr. 200.– (L-Klasse, SAS), Stockholm Fr. 125.– (L-Klasse, SAS)/Fr. 150.– (SWISS), Kopenhagen Fr. 130.– (L-Klasse, SAS)/ Fr. 155.– (SWISS), Helsinki Fr. 170.– (Finnair)/Fr. 220.– (L-Klasse, SAS), Oslo Fr. 120.– (L-Klasse, SAS)/ Fr. 145.– (SWISS). EXKLUSIV Ihr Flug nach Rovaniemi • Helvetic Airways • Fokker 100, 100 Sitzplätze • Sitzplatzkonfiguration 2–3 • Softgetränke und Snack an Bord inklusive • Wein und Spirituosen gegen Bezahlung • Freigepäck pro Fluggast 20 kg 11 kaikissa Sveitsin rautatieyhtiön lipunmyyntipisteissä. Esittelyhyllyille on varattu tilaa useita metrejä, ja erilaisia esitteitä on jaossa muutamia kymmeniä. SVEITSIN FRANGI on vuoden alun kelluttamisensa ansiosta kallistunut entisestään suhteessa euroon, joten ulkomaanmatkoista on tullut sveitsiläisille entistäkin houkuttelevampia. Tämä on herättänyt myös monet matkakohteet markkinoimaan itseään entistä varakkaammille sveitsiläisille, jotka ovat kyllästyneet kotimaan koviin hintoihin. Heille kannattaa nyt muistuttaa, että kalliiksi mielletyssä Skandinaviassa on nyt sveitsiläisen lomailijan markkinat. Tuore Visit Finlandin matkailijatutkimus kertoo samasta kiertomatkatrendistä, jonka varassa matkailuelinkeinomme lepää. Suomeen tulleista matkailijoista 59 prosenttia liitti viime vuonna reittiinsä muitakin maita. Kaukokohteista tulleiden tiedetään lähes jokaisen käyvän jossain muussakin maassa Suomen lisäksi. Hieman yllättävää on, että kiertomatkailijoiden osuus oli suuri myös eurooppalaisten matkailijoiden kohdalla. Myös Baltian ja erityisesti Viron vetovoima on kasvanut. 8-tägige mietwagenrundreise durch Finnland • Besuch der grössten Seenplatte Europas Koli • Schärengarten von Åland Kiertomatkojen suosio kääntää päälaelleen ajattelumme siitä, että kilpailisimme naapurimaitamme vastaan. Voimmekin kysyä yli kansallisvaltiorajojen yhteistyöstä ja siitä, olemmeko hyödyntäneet asemaamme riittävän hyvin. TUOREEN WORLD Travel Monitorin mukaan kiertomatkat oli yksi nopeimmin kasvavista matkailutuotteista. Se on 23 prosentin osuudella lomamatkoista suosituin segmentti aurinkolomien jälkeen. Kiertomatkat ovat viiden viime vuoden aikana kasvaneet 32 prosenttia. Yhä suurempi osa kiertomatkailijoista tulee Aasiasta. Visit Finlandin Saksan-edustaja Jyrki Oksanen uskoo, että voimme hyötyä tästä matkatyypistä enemmän ymmärtämällä tuotantorakenteita oikein. Suomeen kohdistuva kysyntä liittyy Skandinavian, Baltian ja jopa Venäjän matkailun kysyntään. Monelle alan toimijalle kansainvälinen yhteistyö on arkipäivää. Yksi esimerkki pohjoismaisesta ja itämeriyhteistyöstä on Rural Wellbeing Tourism Network. Kyseessä on EU-rahoitteinen projekti, jossa luodaan yhteisiä tuotteita ja verkostoja Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken yhteistyössä aktiivisen elinkeinon kanssa. Visit Finlandin tuotekehitysryhmä on mukana yhteistyöverkostossa. KUN SUOMI on monille yksi matkaetappi muiden joukossa, on meidän pidettävä kiinni yli rajojen viriävästä yhteistyöstä ja verkostoista. Yksi mahdollisuus vahvistaa yhteistyötä ovat teemapohjaiset tuotteet. Espoolaisen AuroraXplorerin Kirsi Mantua-Kommonen kertoo vireillä olleista leirikouluyhteistyöhankkeista Pohjoismaiden kesken Kiinan markkinoille. Kysyntää on löytynyt lapsille tarkoitetuille Skandinavian-kierroksille. Niissä nopea reagointi kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kyselyihin on ratkaiseva. Valmiit verkostot ovat tärkeitä. AuroraXplorer on aloittamassa ensimmäisiä teema-yhteistyöpaketteja myös ranskalaisen DMC:n kanssa. Teemapohjaisuus kiinnostaa myös Rokua GeoParkin toiminnanjohtajaa Vesa Krökkiä. Geopark-puistojen teemapohjaisille kierroksille niin Pohjoismaissa kuin Euroopassa laajemminkin olisi hänen mukaansa kysyntää. Pääteemana olisi luontomatkailu mutta siihen sopii yhdistää kunkin maan muita kiinnostavia kohteita. VISIT FINLAND Matkailijatutkimuksen mukaan Suomessa kiertomatkalla olleista 17 prosenttia oli käynyt myös Ruotsissa ja 18 prosenttia Virossa. Norjan tai Tanskan oli yhdistänyt matkaansa alle 10 prosenttia kiertomatkaajista. Muissa Euroopan maissa oli käynyt hieman yli viidesosa kiertomatkaajista. Vain kolmasosa saksalaisista, briteistä, italialaisista, hollantilaisista ja sveitsiläisistä ei ollut käynyt missään muussa maassa Suomen lisäksi. Heille Suomi oli matkan pääkohde. Naapurimaamme Ruotsin vetovoima realisoituu yöpymistilastoissa, joissa se on Pohjoismaiden ylivoimainen ykkönen. Nations Brands Indeksissä puolestaan Ruotsi on sijalla 10 ja Suomi sijalla 17. Finnland • Spektakuläre Fährenüberfahrt mit Kreuzfahrtcharakter Jyväskylä • Die finnische Hauptstadt Helsinki Geta Imatra Turku Helsinki Åland • Nationalpark Koli Estland Russland Exakt 187 888 sollen es sein: Seen prägen das Gesicht Finnlands. Lettland Åland – Die wunderschöne Unbekannte Das «blaue Wunder» Unterwegs auf Wasserwegen: Erleben Sie das Bilderbuch-Finnland im «Land der tausend Seen» und finnisch-schwedisches Flair auf den Åland-Inseln mit beinahe mediterranem Ambiente. Tausende von Seen und Inseln, unendliche Wälder und schmucke, farbige Holzhäuser: Die Seenplatte bestätigt jedes Klischee. Dazu einen Abstecher auf die ÅlandInseln, wo finnische Bodenständigkeit und schwedisches Savoir-vivre auf charmante Art aufeinandertreffen. Diese Rundreise begeistert nicht nur Wasserliebhaber! REISEpRogRAmm 1. Tag: Im Land der tausend Seen (260 km) Flug in die finnische Hauptstadt und Übernahme Ihres Mietwagens. Ihr erstes Etappenziel ist Imatra an der russischen Grenze. Unterwegs empfiehlt es sich unbedingt einen Halt in Porvoo einzulegen. Die bunten Holzhäuser und engen Gassen der malerischen Altstadt verleiten zum Verweilen. In Imatra angekommen, lohnt sich eine 30 Besichtigung der bekannten Stromschnellen mit ihren Schleusen. 2. Tag: Traumhafte Aussicht im Nationalpark (320 km) Heute begeben Sie sich ins Herzen der Finnischen Seenplatte. Auf dem Weg passieren Sie Savonlinna. Die Stadt ist insbesondere bekannt für ihr internationales Opernfestival, welches jeweils im Juli in der Burg Olavinlinna aufgeführt wird. Nutzen Sie die Zeit in Savonlinna und begeben Sie sich auf eine Schifffahrt. Mit ein bisschen Glück erspähen Sie die sehr seltene SaimaaRobbe, die in dieser Gegend heimisch ist. Übernachten werden Sie im Sokos Hotel Koli an traumhafter, erhöhter Lage auf dem 347 m hohen Ukko-Koli – fantastische Rundsicht ist garantiert. 3. Tag: Inspiration Alvar Aalto (290 km) Fahrt nach Jyväskylä. Das Bild der Stadt wird durch die Bauten des Stararchitekten Alvar Aaltos geprägt, u.a. durch das Polizeipräsidium und die Universität. Seinem Schaffen ist ein Museum gewidmet. Bekannt ist die Ortschaft auch wegen der Rallye, die Jyväskylä-Rallye gilt als die spek takulärste und lockt jährlich tausende von Zuschauern an. 4. Tag: Nostalgische Jugenderinnerung (310 km) Ihr heutiges Ziel ist Turku, die Stadt direkt am finnischen Schärengarten. Neben einem Abstecher nach Tampere, der grössten Binnenstadt der nordischen Länder, lohnt sich ganz bestimmt auch ein Besuch in Naantali. Naantali ist eine der ältesten Städte in Finnland, hat eine malerische Altstadt mit Holzhäusern und vom Hafen haben Sie einen traumhaften Blick auf die imposante Schärenlandschaft. Für alle Junggebliebenen empfiehlt sich ein Besuch des Freizeitparks Muminwelt. 5. Tag: Schärenkreuzfahrt nach Åland (35 km) Per grosser Fähre geht es in fünf Stunden nach Mariehamn auf Åland. Die gleichnamige Inselgruppe liegt zwischen Finnland und Schweden und ist trotz weitgehender Autonomie eine Region Finnlands. Sie erreichen Mariehamn gegen den frühen Nachmittag und fahren nach Geta. Im Hotel Havsvidden erwartet Sie eine eindrückliche Szenerie mit den roten Granitklippen, die einfach nur zum Geniessen einlädt. Sie werden verstehen, warum Åland als einer der absoluten Geheimtipps in Skandinavien gilt und Sie so schnell nicht mehr loslassen wird. Kontiki – Im Norden zuhause insgesamt leben 27 500 Menschen auf Åland, davon fast die Hälfte in der einzigen Stadt Mariehamn. das ganze Gebiet umfasst insgesamt 6500 inseln wovon 65 besiedelt sind. Åland liegt in der nördlichen ostsee zwischen Finnland und Schweden. Es ist eine autonome schwedischsprachige Provinz in Finnland mit eigener Flagge. neben seinem maritimen charme sind es vor allem die einzigartigen unberührten Schäreninseln und die schönen, geschliffenen Klippen in roter Farbe, die 6. Tag: maritimer Inselcharme (35 km) Besuchen Sie auf Ihrer Rückkehr nach Mariehamn das Schloss Kastelholm und rechnen Sie genügend Zeit in Mariehamn ein. Nutzen Sie die Zeit unter anderem auch um das Schifffahrtsmuseum und das Museumsschiff Pommern zu besuchen. Ihre Fähre startet kurz vor Mitternacht und bringt Sie über die Nacht zurück aufs Festland nach Helsinki. 7. Tag: Die Tochter der ostsee Frühstück an Bord und Ankunft um 10 Uhr in Helsinki. Geniessen Sie den Tag in der Hauptstadt und lassen Sie sich die unzähligen Sehenswürdigkeiten, wie unter anderem die Festungsinsel Suomenlinna oder die Domkirche, nicht entgehen. Reisedaten 8 Tage ab/bis Schweiz 01.06.–30.09. täglich • 1 Nächte an Bord der Viking Line, Mariehamn–Helsinki, Aussenkabine mit dusche/Wc inkl. Frühstück und Autoverlad • Ausführliche Reisedokumentation Preis pro Person in Fr. 1 dZ/1 Auto 2 dZ/1 Auto 3. Pers EZ Zusatzbett Erwachsene Zusatzbett Kind unter 12 J. Nicht inbegriffen • SOS-Schutzpaket • Finnair Q-Klasse, pro Weg • Finnair S-Klasse, pro Weg • Finnair L-Klasse, pro Weg • Finnair T-Klasse, pro Weg Alleinreisende im Einzelzimmer auf Anfrage. Flug • Finnair Direktflug Zürich–Helsinki– Zürich (o-Klasse) Inbegriffen • Flug • Flughafen-, Sicherheitstaxen Fr. 170.– • 7 Tage Mietwagen Kat. A (ab 3 Pers. Kat. l) inkl. unlimitierten km, Versicherungen, Übernahmegebühr und Taxen • 6 Übernachtungen in guten Mittelklassehotels inkl. Frühstück • Fährenpassage in den Schären von Turku–Mariehamn ohne Kabine inkl. Autoverlad 8. Tag: Auf Wiedersehen Finnland Fahrt zum Flughafen und Rückflug in die Schweiz. Fr. 20.– Fr. 70.– Fr. 125.– Fr. 185.– Åland so eindrücklich erscheinen lassen. Åland wird von vielen linienschiffen angelaufen, da es aufgrund steuerlichen Sonderreglungen die Möglichkeit gibt, auf den Schiffen steuerfrei einzukaufen. Viele dieser Schiffspassagiere verlassen aber den Hafen von Mariehamn nicht und verpassen dadurch eine zauberhafte inselwelt mit verträumten orten und einer imposanten Küste. 1590.– 1520.– 2140.– 1490.– 1070.– Hoteländerungen bleiben aufgrund der Verfügbarkeit vorbehalten. Buchungscode: skautbla die domkirche ist nur eine der vielen Sehenswürdigkeiten in Helsinki. Individuelle Abänderungen bei Pauschalangeboten sind möglich, Kontiki Ser vicehonorar Fr. 90.–/Dossier kin tuotteiden yhdistäminen olisi tehtävä lähtömaiden matkanjärjestäjien ehdoilla. LÄHIALUEILLAMME ON useita veto- voimatekijöitä. Suomen suurimmaksi vetovoimatekijäksi on mainittu Norjan vuonot ja Nordkapp. Erään nimettömänä pysyttelevän matkailuvaikuttajan mielestä Suomi-kuvasta on vaarassa tulla lattea: Kun ryhmäkiertomatkat johdattavat suoraan ja yksitoikkoisesti E4:sta Nordkappiin jäävät järvet ja muut kohokohdat näkemättä. Santa’s Hotelsin Jussi Perkkiö kertoo, että vierailu Joulupukin luona, revontu lien tai keskiyön auringon kokeminen ovat jo nyt syitä liittää Suomi laajempaan Euroopan kiertomatkaan. Erityisesti aasialaisille ryhmäkiertomatkailijoille pohjoismaisesta synergiasta olisi hyötyä. Perkkiön mukaan Pohjois-Norjan ja Suomen Lapin yhdistäminen on helpohkoa, koska kohteet eroavat toisistaan ja tuotteet ovat varsin kehittyneitä. Kuiten- ARKTINEN, POHJOISMAIDEN, Itämeren ja Euroopan matkailuyhteistyö (kiertomatkat, markkinointi kaukomailla) on nostettu kärkihankeprosessissa yhdeksi tämän hetken tärkeimmistä mahdollisuuksista matkailun kehittämisessä. Matkailun tiekartan johtolause ”Yhdessä enemmän – kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun” viittaakin myös yli valtiorajojen menevään yhteistyöhön. Tuleva kesäsesonki näyttää, millaisia etappivalintoja matkailijat tekevät ja miten yksi kiertomatkailun muoto, pitkät stopoverit kasvattavat suosiotaan. Niistä kuulemme syksyllä. ❞Suomeen tulleista matkailijoista 59 prosenttia liitti viime vuonna reittiinsä muitakin maita.❞ VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUKSEN 2014 AVAINLUVUT: 8,6 miljoonaa matkaa yhteensä 3,3 miljoonaa päivämatkaa 4,1 yli yön matkaa 1,2 transitomatkaa 23,7 miljoonaa yöpymistä 2,45 miljardin euron kulutus Suomessa 59 % kävi Suomen lisäksi muissa maissa 38 % oli lomamatkalla 31 % oli ensimmäistä kertaa Suomessa Be Rn Näher an Land und Leuten. 45 Matkailusilmä 19 31 Teksti Jyrki Oksanen Kuvat Dreamstime Kirjoittaja on Visit Finlandin Saksan-edustaja. SAKSAN MARKKINAT KOLMANNESSA MURROKSESSA Onko Saksa uusi Venäjä? Nyt on oikea aika satsata saksalaisiin, sillä tutkimuksen mukaan saksalaiset haluaisivat lähes kaksinkertaistaa lomamatkansa Suomeen. T örmään usein suomalaiseen ajatukseen, että saksalaiset asiakkaat eivät käytä rahaa ja ovat pihejä. Mielikuva lienee syntynyt nelisenkymmentä vuotta sitten, kun meille suuntautui ensimmäinen iso kasvu Saksasta post-hippien (tai saksaksi 68gerien) löytäessä Pohjoismaat luontoparatiisina 70-luvun alussa. Toinen kasvun aalto osui 90-luvun alkuun, josta muistona meillä on vieläkin ennätyksemme, vajaa 700 000 rekisteröityä yöpymistä. Tämä tapahtui pitkälle itäsaksalaisen vapauden huuman seurauksena. Hallitseva tuotekonsepti oli silloin ja edelleen halpasegmentillä ”kolme maata ja Nordkap 9 päivässä alkaen 499 euroa”. Finnjetin tulo 1977 sopi hyvin ensimmäisen kasvuvaiheen jatkoksi ja sitä kautta saatiin lomalaisia mökkeilemään ja kiertomatkoille suoralla hyvällä yhteydellä. Tämä olikin jo huomattavasti parempaa kauppaa ja vieläkin saamme asiakkaita siltä pohjalta. NYT OLEMME kolmannen potentiaalisen ison kasvun kynnyksellä. Saksalaisen kattavan trendianalyysin (Reiseanalyse 2015) perusteella 2014–2016 saksalaiset haluaisivat lähes kaksinkertaistaa lomamatkansa Suomeen. 20 Matkailusilmä Edellä kuvatusta voisi vetää kolme johtopäätöstä: 1. Meillä on tietty syklinen kysyntä, joka rakentuu sukupolvien yli. 2. Jokaisesta aallosta jäävät kantaasiakkaat ja saksalaiset ovat uskollisia löytäessään oman lomakohteensa. 3. Isommat markkinointipanostukset kannattaa kohdistaa ajankohtiin, joissa tällainen noste havaitaan. Nyt on oikea hetki murtautua halpasegmentistä ja ruveta tekemään ”kunnon bisnestä” muutenkin kuin talvella Lapissa. Miten löydämme kesän Porsche Driving Experiencen asiakkaan, joka kuluttaa enemmän neljässä päivässä kuin bussillinen halpamatkustajia viikossa? AIEMPIEN AALTOJEN seurauksena Suomen matkailutarjonnasta on muodostunut Saksassa melko yksipuolinen kuva, jota jakelukanavien tarjonta vahvistaa. Tämän vastapainona suomalainen kulttuuri, urheilu ja tuotteemme ovat tunnettuja ja pidettyjä Saksassa. Ne pönkittävät positiivisesti mielikuvaa Suomesta vähän villimpänä Pohjoismaana, jonka kauneus pitää ainakin kerran kokea. Miten voimme ohjata kysyntää omaan korkeamman laadun tarjontaamme? Suomessa majoituksen ja palveluidemme laatu on kehittynyt, erityisesti Venäjän markkinoille on rakennettu laadukasta mökkikapasiteettia ja näin meillä ei juuri ole mahdollisuutta pärjätä enää halpasegmentissä. Onkin aika peräänkuuluttaa vanhoja kunnon arvoja vastuullisesta yhteistyöstä läpi matkailutoimijoiden kentän koko Suomessa. Tarvitsemme riittävän isoja panostuksia erityisesti näkyvyytemme lisäämiseksi yhdessä liikenneyhtiöiden ja jakelukanavien kanssa. SAKSASSA TARVITAAN riittävän laajat integroidut kampanjat herättämään markkinat ja kun tämä onnistuu, alkaa matkatuotannon ja myynnin lisäys kohteeseemme. Hankkeiden pirstaleisuus, lyhytjänteisyys ja palveluidemme sovittaminen markkinoihin sekä sen lomakausiin ovat asioita, jotka meidän itse pitää ratkaista. Pelkästään tämän positiivisen sisällön kommunikointi markkinoille saa kaupalliset toimijat Saksassa taas kehittämään Suomea matkakohteena. KUUSI VINKKIÄ yrittäjälle myynnin kasvattamiseksi Saksassa: 1. Matkanjärjestäjän standardiprovisio on 20 %. Jos et voi tätä tarjota, on optimistista ajatella, että joku markkinoisi sinun tuotteitasi vähemmällä. Kannattaako tässä tapauksessa keskittyä vaikka Booking.comiin? 2. On hyvä muistaa, että käytännössä puhumme saksankielisistä markkinoista, johon kuuluu 120 miljoonaa kuluttajaa 1,5–3 tunnin lentomatkan päässä Suomesta. Muille Pohjoismaille Saksa on ”Venäjä” matkailussa, me olemme jääneet paitsi tästä kehityksestä. 3. Älä rajaa kesäsesonkiasi Suomen kesälomiin. Saksalaiset matkustavat toukokuun lopulta syyskuun puoliväliin asti kesälomillaan. 4. Pyri korottamaan tuotteesi jalostusastetta ja viipymää paketoimalla. 5. Satsaa markkinointimateriaaliisi ja mieti mitkä ovat myyntiargumentit tuotteillesi ja muista käyttää niitä myös. Usein meillä on melko suppeat sisällöt saksaksi, vaikka saksalaiset toivovat paljon tietoa. Tuotteiden elämyksellisyyttä ja sisältöä kannattaa nostaa rohkeammin esille. 6. Käytä hyväksesi Visit Finlandin paikallista edustajaa, joka antaa parhaat linkit ja vinkit kustannuksitta. ON HYVÄ muistaa Saksan kokonaismark- kinoita miettiessä, että meidän markkinaosuutemme jää alle puolen prosentin. Kannattaa siis olla varovainen, kun peilaa SAKSALAISTEN MATKAILU 2025 Saksalainen tutkimusinstituutti FUR on jo yli 40 vuotta tuottanut Reiseanalyse-nimistä tutkimusta. ”5 ASIAA, JOTKA TULEE HUOMIOIDA 2025?” 1. Asiakasrakenne muuttuu. Matkailija on yhä useammin vähintään 65-vuotias. 2. Asiakkaiden vaatimustaso on noussut. Pelkkä laadukkuus ja tasokkuus ei riitä, vaan palvelun ja tuotteen on vastattava entistä paremmin kohderyhmän tarpeita. Hinta-laatusuhteen pitää olla kohdallaan. 3. Internetin ansiosta tieto on kaikkien saatavilla kaikkialla ja sitä on loputtoman paljon. Tiedolla ei enää ole samanlaista vaikutusvaltaa kuin ennen. Muiden asiakkaiden tuote- ja palveluarvioilla on enemmän merkitystä kuin matkanjärjestäjien ja matkailuorganisaatioiden virallisilla kriteereillä. 4. Asiakkaiden lomamotiivit ja -intressit ovat yhä monipuolisempia ja asenteet avoimempia, he ovat kiinnostuneita useista eri asioista. Asiakas on lomakohteen suhteen joustava ja aiempaa valmiimpi vaihtamaan sen johonkin toiseen. 5. Aktiviteettien ja matkatyyppien äärimuodot eivät kiinnosta. Pelkkä laiskottelu ei riitä, sillä asiakas haluaa tehdä ja kokea lomallaan jotain. Toisaalta intensiiviset aktiivi- ja kulttuurilomat eivät houkuttele, sillä levolle ja rentoutumiselle pitää jäädä tilaa. muutoksia kokonaismarkkinoissa omaan tilanteeseemme. Alussa mainittu potentiaali on kuitenkin Suomen oma luku, joka perustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jossa Suomi on erikseen selvitetty. Suomea on markkinoitu pitkään matkakohteena Saksassa. Ensimmäinen Suomen matkailutoimisto avattiin Berliinissä 1920-luvulla ja näin Suomea on markkinoitu käytännössä koko itsenäisyytemme ajan saksalaisille matkailijoille. Seuraava nousukautemme saksalaisten Suomen matkailussa ajoittunee itsenäisyytemme satavuotispäivään. Satavuotias Suomi on valinnut juhlavuoden teemaksi Suomi 2017 – yhdessä. Tämä sopii hienosti vinkiksi Suomen matkailumarkkinoijillekin. Visit Finland on siirtänyt jonkin verran Venäjälle aiottuja markkinointi panostuksia Saksan markkinoille. ❞Suomalainen kulttuuri, urheilu ja tuotteemme ovat tunnettuja ja pidettyjä Saksassa.❞ SAKSALAISET MATKAILIJOINA Saksalaiset tekevät vuosittain noin 60 miljoonaa ulkomaan lomamatkaa. Pohjoismaiden osuus lomamatkoista on 2,7 %. Kaikista ulkomaanmatkoista 40 % on pakettimatkoja. Matkanjärjestäjiä on Saksassa yli 2 500 ja matkatoimistoja yli 9 800. Jopa 85 % pakettimatkoista varataan on- ja offline-matkatoimistoista. Vuonna 2014 matkatoimistot kasvattivat myyntiään 3 %. Matkailusilmä 21 VUOROPUHELU Teksti Pirkko Soininen Kuvat IHA Lines ja Elisa Koponen TYÖELÄMÄ OPETTAA Matkailualalla ei ponnistelematta kukaan menesty, sanovat yhdestä suusta suuren risteily-yritys IHA-Linesin partner Niina Ihalainen ja Haaga-Helian matkailun lehtori Kristian Sievers. N iina Ihalaisen edustama IHALines Oy Helsinki Cruises on Suomen suurimpia yksityisessä omistuksessa olevia risteily-yhtiöitä. IHA-Linesin risteilyillä käy vuosittain 45 000 asiakasta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu taas tarjoaa matkailualan koulutusta. Juttelimme Ihalaisen ja Sieversin kanssa siitä, miten matkailualan koulutus vastaa työelämän haasteisiin. Ja miksi niin harva haluaa matkailualan yrittäjäksi? TILANNETAJU RATKAISEE Kristian: Matkailualaa tunnetaan ja ar- NIINA IHALAINEN IHA-Lines Oy Helsinki Cruisesin partner Valmistunut BBA:ksi Heliasta. Työskennellyt Talentumilla ja Satama Interactivessa. Työputken jälkeen MBA:ksi Helsingin kauppakorkeakoulusta. Palkittu Oxfordin yliopistossa strategiakilpailussa. Kotimaanliikenteen laivuri ja koneenhoitaja Kotkan merikoulusta. Risteily-yhtiön osakkaana 22 vuotta. 22 Matkailusilmä vostetaan edelleen melko vähän. Nuorten mielikuvat alasta ovat usein romanttisia ja epärealistisia. Niina: Totta. Jopa alan ihmiset ajattelevat kapea-alaisesti. Mitä ”matkailuyritys” itse asiassa tekee? Mekin IHA-Linesilla olemme sekä viihdyttäjiä, tapahtumajärjestäjiä, ravintoloisijoita että merimiehiä – ja saariston, kulttuurin ja monien nyanssien asiantuntijoita. Kerran eräs asiakas kysyi vedet silmissä nauraessaan, olenko käynyt teatterikorkeakoulun. Tämähän on, tilanteen mukaan, jopa viihdyttämistä. Kristian: Kaikkein tärkein ominaisuus tällä alalla on tilannetaju. On ymmärrettävä hetkessä, mistä nyt on kyse ja mitä minulta odotetaan. Niina: Meillä on työntekijöitä, jotka ovat valmistuneet diplomaateiksi. He ovat älykkäitä, skarppeja, kielitaitoisia ja itsevarmoja. Harva 19-vuotias pärjää näissä hommissa, tarvitaan kokemusta. RAAKAA TYÖTÄ Niina: Annoin kerran yhdelle merikaptee- niksi valmistuvalle kapteenille tietämättäni mallia. Olin hänen kansimiehenään, ja sillä aikaa kun asiakkaat olivat saaressa, kuljin koko ajan pitkin laivaa puunaamassa, pesemässä vessaa ja korjailemassa paikkoja. Mies sanoi myöhemmin, että esimerkistäni hän tajusi, että pitää olla valmis kaikkeen. Kristian: Haluamme ottaa opiskelijoilta turhat luulot pois ja näyttää, että matkailualalla on oltava joustava. Kun ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat tapahtumajärjestelyissä tyhjentämään bajamajoja ja pesemään paellapannuja, he saavat tuntumaa siihen, mihin kaikkeen on oltava valmis. Niina: Vastustan kaikenlaista löysäilyä! Nuorten on tajuttava, että elämä ja työ on kovaa. Ei kukaan vastavalmistunut pääse kehittäjäksi, ensin on tehtävä pitkään monenlaista työtä. Pitää olla nöyrä ja realisti. PARLEZ-VOUS FRANÇAIS? Kristian: Meillä on sellainen hyvä systee- mi, että ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen opiskelijan on tehtävä kolme vuotta alan hommia, ennen kuin hän voi suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Niina: Suomessa pääsee mielestäni liian helposti maisteriopintoihin. Niistä saisi paljon enemmän irti, jos pohjalla olisi työ- ja elämänkokemusta ja kova viiteryhmä. Kauppakorkean Full-time MBA oli mieletön prässi, josta sai voiman, että selviää mistä vaan. ❞Olemme sekä viihdyttäjiä, tapahtuma järjestäjiä, ravintoloisijoita että merimiehiä – ja saariston, kulttuurin ja monien nyanssien asiantuntijoita.❞ ❞Yrityksen kasvattaminen vaatii sekä bisnesosaamista että verkostoitumista.❞ Kristian: Kyllä minäkin paiskin kovasti hommia Englannissa, kun tein maisterin tutkintoni sinne. Antoisinta oli kulttuu rien välinen vuorovaikutus. Niina: Totta, meilläkin oli opiskelijoita 24 eri maasta. Syntyi vahva verkosto, joka toimii tänäkin päivänä. Kristian: Me kannustamme kaikkia opiskelijoitamme lähtemään vaihtoon. Kansainvälisyys on tällä alalla ihan must. Niina: Tämä on niin totta. Nykyisin jyvät erottuvat akanoista. Nuorten kielitaito on romahtanut. Ennen oli normaalia, että osattiin 5-6 kieltä, nyt ruotsin, saksan ja ranskan osaajia on vähemmän. Tämä on hälyttävää. Miten näin on päässyt käymään? Kristian: Olen itse miettinyt samaa. Onhan se vähän nurinkurista, että minä puhun parempaa ruotsia kuin poikani. Mutta nuoret eivät enää halua panostaa ruotsin opiskeluun. Englannilla on niin vahva asema, että ajatellaan sen riittävän. Niina: Espanja on nyt trendikästä. Onhan se iso kieli, mutta Suomessa pitää osata ruotsia ja saksaa. Mieti, millainen potentiaali meillä on Pohjoismaissa. Meidän pitäisi saada pohjoismaalaiset matkustamaan edes kerran Suomeen. Saksassa on 85 miljoonaa potentiaalista matkailijaa, jotka olisivat houkuteltavissa tänne varsinkin, jos palvelemme heitä saksaksi. Kristian: Olen samaa mieltä, isot rahat tulevat läheltä. Siksi liitän tuohon joukkoon myös Venäjän kielen. Sitä kehottaisin matkailualalla toimivien opiskelemaan. KETKÄ RYHTYVÄT YRITTÄJIKSI? Kristian: Meillä on selvästi ainakin kolme erilaista ryhmää, jotka ryhtyvät yrittäjiksi. Ensin ovat ne, jotka jatkavat suvun yritystä. Toisena ovat ne, jotka ovat oman harrastuneisuutensa kautta innostuneet yrittäjyyteen, esimerkiksi kalliokiipeilyä harrastava voi perustaa kiipeilyaktiviteetteja tarjoavan yrityksen. Kolmas ryhmä ovat nykyajan innovaattorit, joilla on uniikki liikeidea. Niina: Minun mielestäni koulu ei voi tehdä kenestäkään yrittäjää. Kristian: Meillä on Start up School, jossa nuoret voivat opettajien ja yrittäjien sparrauksessa hioa liiketoimintasuunnitelmaansa. Opettajat ovat kovan luokan tyyppejä, ja pystymme tarjoamaan opiskelijoille laaja-alaista koulutusta. Yrittäjyysopetus integroituu tehokkaasti opiskeluun. Opiskelijat voivat halutessaan tehdä esimerkiksi harjoitustöitä oman liikeideansa työstämiseksi. Ne, jotka eivät lähde mukaan Start Up Schoolin toimintaan, käyvät kuitenkin pakolliset yrittäjyyskurssit, joilla opitaan perusasiat. Niina: Yrittäjyydessä ihan yhtä tärkeää kuin hyvä liikeidea on persoonalliset vahvuudet, luonne ja ominaisuudet. Kristian: Totta. Meillä on mielenkiintoinen opiskelijaryhmä, joka suuntautuu nimenomaan yrittäjyyteen. He ovat entisiä huippu-urheilijoita, jotka ovat jättäneet kilpauransa ja haluavat yrittäjiksi. He ovat käyneet läpi jo vuosien ja vuosikymmenien prässin ja heillä on vahva itseluottamus ja riskinottokyky. Niina: Tuo kuulostaa hyvältä. Heillä on myös pitkäjänteisyyttä ja kilpailuhalua. Niitäkin tarvitaan. Kristian: On mielenkiintoista, että kun haastattelemme kaikki hakijat, todella monet kertovat haluavansa koulun jälkeen yrittäjäksi. Silti valmistuvista vain muutama prosentti ryhtyy yrittäjäksi. Viiden vuoden päästä yrittäjiä on noin viisi prosenttia valmistuneista. LIIKKEENJOHDOLLISTA APUA Niina: Kansantaloudelle olisi hyvä, jos todella kovan luokan tyypit, jotka osaavat miettiä analyyttisesti yrityksen kilpailutekijöitä, kohderyhmiä ja tuotteistamista, menisivät pieniin yrityksiin. Veisivät sinne tietotaitoaan ja auttaisivat pieniä yrityksiä kasvamaan ja kehittymään. Kristian: Niin. Yrityksen kasvattaminen vaatii sekä bisnesosaamista että verkostoitumista. Minusta hiihtokeskukset ovat havainnollisia laboratorioita. 15 vuotta sitten Ruka, Levi ja Suomu olivat samalla viivalla, nyt kaksi niistä on kasvanut jättiläisiksi. Miksi tämä onnistuu toisilta ja toisilta ei? Toki on niinkin, että kaikki eivät edes halua kasvaa. Niina: Minusta tässä on suuri kohtaanto-ongelma. Miten koulutetut kansainväliset osaajat saataisiin kehittämään pieniä ja keskisuuria yrityksiä? KRISTIAN SIEVERS Haaga-Helia ammattikorkeakoulun matkailun lehtori Valmistunut kokiksi Amiedusta. Matkailu- ja ravintola-alan töitä. Valmistunut Haaga-Heliasta restonomiksi. Englantilaisesta yliopistosta maisterin tutkinto. Yli kymmenen vuotta Haaga-Heliassa lehtorina ja ohjelmajohtajana. Sitä ennen muun muassa matkailun ja elämystuotannon OSKE:n ohjelmajohtajana Uudellamaalla ja Etelä-Suomen Matkailukehitys OY:ssa projektipäällikkönä. Kristian: Jossain vaiheessa ainakin matkailuyritysten keskikoko oli 1,3 ihmistä, siinä olisi tietysti varaa kasvaa. Niina: Ihan pienissä yrityksissä toiminta pohjautuu yrittäjän valovoimaan. No, entä jos hän ei olekaan paistamassa niitä lettuja asiakkaille joka ilta? Asiakkaille elämyksen pitää olla yhtä upea joka ilta. Kristian: Yritykset voisivat rohkeammin roolittua. Toiset voisivat olla isoja brändejä, joiden alla toiset yritykset sitten toimisivat ikään kuin nimettöminä. Ei asiakkaan tarvitse tietää, miten omistussuhteet yrityksissä menevät, kunhan homma toimii. Nykyisestä yhteistyöstä suuri osa on lillukanvarsien karsimista ja niistä yhdessä päättämistä. Niina: Aina ei ole optimaalisinta tehdä ihan kaikkea itse. Isommat eivät voi. Se kerryttää kaikkiin suuntiin, kun erikoisosaajat yhdistävät voimansa. Matkailusilmä 23 VIERASKYNÄ Teksti Mari-Kaisa Brander Kuva Team Finland Kirjoittaja on Team Finlandin viestintäpäällikkö. SUOMESSA TEHTY, MAAILMALLA MYYTY OLETKO NÄHNYT Volvon mainoksen, jonka pääroolissa on jalkapalloilija Zlatan? Jollet, katso. Urheilijatähti metsästää Ruotsin Lapissa Du Gamla Du Frian soidessa. Kuvissa vilahtava auto vihjaa, mistä mainoksessa on kyse. Et kuitenkaan voi olla siitä varma ennen lopputekstiä: Made by Sweden. Volvo. Mitä Volvosta autona kertoo se, että se on kotoisin Ruotsista? Yrityksen markkinointiviesteihin perehtymättä väittäisin, että kyse on puhtaudesta, luotettavuudesta, toimivuudesta. Volvo toimii karussa pohjoisessa, lumessa, selviytyy aina. Ruotsin maakuva on niin vahva, että yritys voi mainostaa tuotettaan kotimaansa kautta. Vastaavia esimerkkejä putkahtaa miettimättä mieleen useita; Ikean tavaratalot muistuttavat jättimäisiä Ruotsin lippuja, aikuisten vaatteita myy Tiger of Sweden, lasten vaatteita Lundmyr of Sweden, koruja taas Snö of Sweden. Hienoa, että ruotsalaiset yritykset hyötyvät maailmalla ruotsalaisuudestaan. Mikseivät suomalaiset yritykset sitten tee samaa? Yksi syistä lienee se, että viennistämme suuri osa on teollisuustuotteita. Niiden markkinoinnissa tunteeseen vetoaminen ei ole ollut aiemmin yhtä tärkeää kuin kuluttajatuotteissa. Meille ei ole syntynyt kulttuuria mainostaa Suomea tuotteen alkuperämaana. Tärkein tekijä on kuitenkin se, että meillä mikään taho ei ole ottanut kokonaisvastuuta siitä, kuinka Suomesta tulisi viestiä. Matkailumaakuvan eteen meillä on tehty hienoa työtä. Viestit ovat selkeitä, visuaalinen ilme on raikas ja houkutteleva. Muuta Suomi-kuvaakin on mietitty. Vuonna 2010 laaditussa maabrändiraportissa Suomen pääteemoiksi määriteltiin puhtaus, koulutus, osaaminen ja design. Vahvuuksien määrittelyä on jatkettu Team Finland -työssä. Vientimme painopistealueiksi on linjattu cleantech, biotalous, life sciences, arktinen osaaminen, koulutus, ICT, luovat alat ja design. Miten pääteemat ja painopistealueet liittyvät viestintään Suomesta? Ne antavat luurangon, jonka päälle pitää nyt kasvattaa lihasta. Yksinkertaistettuna: meidän pitää pystyä kertomaan, että Suomessa on niin puhdasta, että lapset syövät lunta. Jos onnistumme faktan kertomisessa, siitä on epäilemättä hyötyä bisnesmahdollisuuksia etsiville cleantech-alan yrityksille. Esimerkin logiikka pätee muillakin aloilla. Yksittäisten tuotteiden on vaikea erottautua ratkaisevalla erinomaisuudellaan tämän päivän globaaleilla markkinoilla. Siksi tuotteeseen liittyvä tunne on tärkeä. Jos onnistumme liittämään yritystemme tuotteisiin positiivisen mielikuvan Suomesta puhtaana, kekseliäänä ja osaavana maana, kaikki voittavat. Tällä hetkellä Suomi sijoittuu mielikuvia eri maista mittaavassa tutkimuksessa* sijalle ❞Matkailumaakuvan eteen meillä on tehty hienoa työtä. Viestit ovat selkeitä, visuaalinen ilme on raikas ja houkutteleva.❞ 24 Matkailusilmä 17. Käsitys Suomesta on neutraali, "ihan kiva". Vertailun vuoksi tiedoksi, että Ruotsi on sijalla 10. Suomen maakuvaviestintää koordinoiva Finland Promotion Board on ottanut vastuun Suomen viestin kirkastamisesta. Toivottakaa meille onnea: tehtävä on huikea ja vaikea. Hyvä puoli on se, että tämän päivän maailmassa viestintään ei tarvita suuria summia rahaa vaan kekseliäisyyttä, notkeutta ja nopeutta. Etenemme pienin askelin. Aluksi kirkastamme viestiä ja uusimme materiaaleja: tuotamme muutaman videon, tietopaketteja ja esityksiä vahvuuksistamme. Materiaalit on tarkoitettu niin yritysten, virkamiesten kuin koululaistenkin käyttöön. Tämän jälkeen tehdään pieniä, eri teemoihin liittyviä kampanjoita. Olen katsonut viime aikoina Volvon mainoksen useaan otteeseen ja miettinyt, mikä siinä minua kiehtoo. Mainoksen viestit ovat itse asiassa täsmälleen samat kuin Suomen: puhtaus, luotettavuus ja toimivuus. Videon kuvasto taas on minusta enemmän suomalainen kuin ruotsalainen. Toisin kuin jääkiekossa, tässä asiassa Ruotsin etu on Suomenkin etu. Voimme hyvillä mielin lainata omaamme hyvälle naapurille. Tiedättekö mitä? Me emme ole "ihan kivoja". Me olemme loistavia. Jotta muutkin tuntisivat loistavuutemme, työ pitää tehdä yhdessä. Ei niin, että kaikkia puuhaavat omiaan. Kuka tulee mukaan? * Nation Brands Index 2013 VF:N KUULUMISIA Koonneet Jari Ahjoharju, Jaakko Lehtonen, Anna Leikkari ja Pirkko Soininen MATKAILUN KÄRKIHANKKEEN OHJELMAT ALKOIVAT VISIT FINLANDIN TOTEUTETTAVAKSI valitut matkailun strategiset projektit Finrelax® – Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa, Finland Stopover – Suomi johtavaksi stopover-maaksi ja Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi ovat alkaneet. Vastavalmistuneen Suomen matkailun tiekartan 2015–2025 tavoitteita tukemaan luodut ohjelmat ovat saaneet yhteensä 6,5 miljoonan euron budjetin Team Finlandin pk-yrityksille suunnatusta kasvuohjelmasta kolmelle toimintavuodelle. Tämä osoittaa työ- ja elinkeinoministeriön panostavan nyt tuntuvasti matkailun kasvuun. Ohjelmien toteuttamiseksi tarvitaan kaikkien teeman toimijoiden aktiivista mukaantuloa ja toimenpiteisiin tarttumista sekä uusia toimintamalleja tuloksekkaaseen yhteistyöhön. Ohjelmien toimenpiteet tarkennetaan yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa, jotta varmistetaan myös niiden vaikuttavuus. STOPOVER FINLAND FINRELAX® MERELLINEN SAARISTO Stopover Finland käynnistyy ensimmäisenä. Heli Mende Visit Finlandin tuotekehitys- ja tutkimustiimistä on jo aloittanut Stopover-hankkeen projektipäällikkönä ja ohjelman ensimmäiset toimenpiteet ovat työn alla. Ensimmäisen vuoden aikana keskitytään tuotemenun kokoamiseen, Stopover Finland -toimintamallin kehittämiseen ja markkinointiverkoston kokoamiseen. Toisen ja kolmannen ohjelmavuoden toimenpiteiden pääpaino on Stopover Finland -tuotemenun lanseeraamisessa ja markkinoinnissa. Finrelax®-ohjelma pohjautuu hyvinvointimatkailun kansainväliseen kehittämisstrategiaan, jonka linjauksia hankkeessa viedään käytäntöön. Pk-yritysten ja veturiyritysten yhteistyöllä, valtakunnallisella koordinaatio verkostolla, tuotekehitystä tukevilla toimenpiteillä sekä jakelutie- ja näkyvyystoimenpiteillä rakennetaan Suomesta luonnollisen hyvinvointimatkailun kärkikohde. Merellinen saaristo -ohjelmassa luodaan Suomen saaristosta ympäristöltään ja palveluiltaan kansainvälisesti kilpailukykyinen, matkailijoita ympärivuotisesti houkutteleva matkailualue. Tavoitteena on kehittää saaristomatkailun saavutettavuutta rakentamalla toimivien verkostojen avulla riittävän suuria palvelukeskittymiä ja kehittää palveluinfrastruktuuria sekä tuotetarjontaa. Koko alueelle yhteisen viestin tukemana luodaan maailman kauneimmasta saaristosta kansainvälisiä vierailijoita houkutteleva ja laadukkaasti palveleva elämys. Tervetuloa mukaan viemään Suomen matkailun tiekartan tavoitteita käytäntöön! Ilmoittaudu mukaan tarjontaasi vastaavan ohjelman toimijaverkostoon lähettämällä viestiä [email protected], Stopover Finland: [email protected] ja seuraa ohjelmien etenemistä nettisivuiltamme. LISÄTIETOJA: Kristiina Hietasaari, tutkimus- ja kehitysjohtaja, puh. 029 469 5653, [email protected] Stopover Finland -hanke, Heli Mende, projektipäällikkö, puh. 029 469 5376, [email protected] Matkailusilmä 25 VF:N KUULUMISIA á Jo muutamassa kuukaudessa Visit Finlandin Aasiankampanjavideo White Night Magic on kerännyt yli 400 000 katsojaa YouTubessa. Suomalaisen kesän mystistyyttä ja ikiaikaisia juhannustaikoja ylistävä lyhyt video on myös ehtinyt voittaa pääpalkinnon parhaana matkailuvideona Bulgarian, Latvian ja Saksan arvostetuilla matkailualan elokuvafestivaaleilla. Syksyn Aasiankampanja lupaa lisää suomalaista mystiikkaa – talviseen tarinaan kiedottuna. LAATU ON OIKEA TYÖVÄLINE YKSI MERKILLINEN ELÄMÄNTOTUUS on, että ihmisillä voi olla niin kiire, ettei jotain asiaa ehditä tehdä kunnolla, mutta silti on aina aikaa tehdä se kokonaan uudelleen. Palvelun laadulle voi rakentaa tukipuut, mutta viimeistely on aina taidon ja pelisilmän varassa. Matkailun edistämiskeskuksen ja alkuaan SMAK OY:n yhdessä 2001 keväällä lanseeraama Laatutonni-valmennusohjelma lähestyy pitkän aikavälin kunnianhimoista tavoitettaan, tuhatta mukana olijaa. Valmennuksen käyneitä on tällä hetkellä 950 ja lisää liittyy mukaan tonnilaisten kerhoon riuskaa vauhtia. Laatutonni on räätälöity matkailualalle ja sitä on vuosien mittaan kehitetty alan toivomusten mukaisesti. Se on joustava ja halpa. Vielä ehtii mukaan kampanjahintaiseen Laatutonni-valmennukseen. Tiedustelut Tom Källroos, [email protected], puh. 0400 184 165 HELI MENDE on nimitetty Stopover Finland -ohjelman projektipäälliköksi. Hän on työskennellyt aiemmin Finprossa matkailun asiantuntijana ja Senior Consultant sekä Senior Advisor -tehtävissä. Stopover Finland- ohjelma käynnistyi maaliskuussa 2015 ja jatkuu vuoden 2017 loppuun. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta vetovoimainen vierailukohde Helsinki-Vantaan kautta kulkeville kansainvälisille matkailijoille ja varmistaa tuotekehityksen, jakelun ja markkinoinnin jatkuvuus myös ohjelman jälkeen. 26 Matkailusilmä @VISITFINLANDJP SAI HUHTIKUUSSA 12000 UUTTA SEURAAJAA – NYT JO LÄHES 40K JAPANILAISTA SUOMI-FANIA TWITTERISSÄ! HUHTIKUUSSA @OURFINLAND PÄIHITTI INSTAGRAMMISSA KILPAKUMPPANINSA @VISITSWEDEN:IN 39K 36K VS á Facebookissa UGC (User Generated Content) @ourfinland:in Instagramista kerää huomiota ja tykkäyksiä. TAPAHTUMAKALENTERI FCB MICE CHINA ROADSHOW 24.–27.8.2015 Ensimmäinen FCB MICE China Roadshow, jossa on on mahdollisuus tavata kiinalaisia yritystapahtumaostajia. Workshop-tilaisuudet järjestetään Pekingissä 25.8. ja Shanghaissa 27.8. Molemmissa paikoissa paikalle odotetaan 60 ostajaa, jotka edustavat yritysten tapahtumaosastoja, tärkeimpien matkatoimistojen MICE-osastoja sekä kokous- ja kannustematkajärjestäjiä. Myyntitilaisuuksia edeltää perehdytys Kiina MICE-markkinaan. Lisätietoja: Nina Hilden FOUR EUROPEAN COUNTRIES JOINT PROMOTION IN SOUTH CHINA 28.8.2015 The 3rd Four European Countries (Finland, Germany, France, Switzerland) joint promotion in South China. Each year the four tourist offices join together to promote their travel businesses and destinations. Around 45 key travel agents (max 2 persons from each) from all over the Pearl delta including Shenzhen, Guangzhou etc. will be invited to a resort hotel for 3-hour training seminars and stay overnight for networking activity. During the seminar each tourist office will have half an hour to present its destination. Lisätietoja: Arto Asikainen SALES RUN SVEITSI 1.–3.9.2015 Visit Finland Sales Run -kiertueet tavoittavat uusia matkanjärjestäjiä ja kontakteja. Networking-illat järjestetään pääosin ravintoloissa ja niihin sisältyy tarjoilua. Mukana olevat yritykset esitellään tilaisuuksissa ja kaikki halukkaat pääsevät esittelemään myös itse tuotteensa ostajille. Sales Run -verkkosivut palvelevat sekä ostajia että myyjiä jo ennen tapahtumia. Tavoitteena on saada joka paikkakunnalle 20 matkanjärjestäjää tai matkatoimistoa, joilla on omaa tuotantoa. Lisätietoja: Jyrki Oksanen MOI MOI WORKSHOPS TOKYO, SEOUL, TAIPEI 8.–10.9.2015 Moi Moi workshops are targeting tour operators, travel agencies, wholesalers and media in Tokio, Seoul and Taipei. Lisätietoja: Shigeyoshi Noto TOURISM EXPO JAPAN 2015 24.–27.9.2015 Tourism Expo is one of the biggest travel fairs in Asia organized by JATA (Japan Association of Travel Agents), which attracted 1,129 exhibitors and 157,600 visitors in 2014. It’s good place for partners experienced few years in Japanese market. Visit Finland plans to have joint stand with Finnair. Lisätietoja: Shigeyoshi Noto SALES RUN POHJOIS-SAKSA 6.–8.10.2015 Visit Finland Sales Run -kiertueet tavoittavat uusia matkanjärjestäjiä ja kontakteja. Lisätietoja: Jyrki Oksanen ITB ASIA 21.–23.10.2015 Visit Finland -osasto yhdessä Saksan Messujen kanssa Aasian ITB-messuilla Singaporessa. Viime vuosina 8500 ammattikävijää, joista 80 % Aasian ja Oceanin alueelta, mm. Kiinasta, Japanista, Intiasta. Noin 45 % kävijöistä on matkanjärjestäjiä/matkatoimistoja, Meetings Industry -ostajia on noin 23 %. Hosted Buyers -ohjelmaan osallistuu 800 ostajaa. Lisätietoja: Arto Asikainen USA:N YHTEISPOHJOISMAINEN WORKSHOP 22.10.2015 Lisätietoja: Helena Niskanen SEMINAR AND WORKSHOP IN BEIJING 26.10.2015 Seminar and sales calls together with wholesalers like Utour or Bamboo Garden in Jinan or Dalian. Lisätietoja: Danye Liu WTM – WORLD TRAVEL MARKET LONTOOSSA 2.–5.11.2015 WTM (World Travel Market) on matkailualan kansainväliset ammattimessut. Vuoden 2014 tapahtumaan osallistui yli 50 000 ammattilaisostajaa. Lisätietoja: Riitta Balza SALES RUN ITÄ-SAKSA 10.–12.11.2015 Visit Finland Sales Run -kiertueet tavoittavat uusia matkanjärjestäjiä ja kontakteja. Lisätietoja: Jyrki Oksanen IBTM WORLD – BARCELONA 2015 (ENT. EIBTM) 17.–19.11.2015 Kansainvälinen Meetings Industry -ammattilaistapahtuma. Tapahtuma on suunnattu kokous- ja kongressialan sekä kannustematkailun ammattilaisille ja myös tapahtumien järjestäjille. Vuonna 2014 kävijöitä oli yhteensä 9 750, joista Hosted Buyereita oli yli 4 000 yli 70 eri maasta. Suomi esittäytyy messuilla omalla osastolla, joka sijaitsee Skandinavia-korttelissa. Lisätietoja: Nina Hilden JÄRJESTÖTAPAHTUMA LONTOO 29.11.–4.12.2015 Tilaisuus järjestökontakteille Lontoossa. Tavoitteena 15 potentiaalista järjestökontaktia ja max. viisi isäntäyritystä Suomesta. Lisätietoja: Jaana Koivistoinen MARKKINOINTIEDUSTAJAT MAAILMALLA GERMANY, BENELUX, SWITZERLAND, AUSTRIA Nordica Travel Net Mr. Jyrki Oksanen Tel +49 1522 8677 233 Email: [email protected] JAPAN Foresight Marketing Mr. Shigeyoshi Noto Tel:+81 90 2736 2095 Email: [email protected] UNITED KINGDOM, IRELAND Finpro – Visit Finland Ms. Riitta Balza Tel: +44 75 2519 6742 Email: [email protected] FRANCE, ITALY Ms. Sanna Tuononen Tel: +33 6 48 20 17 19 Email: [email protected] USA Polar Star Marketing Solutions LLC Ms. Helena Niskanen Tel: +1 917 863 5484 Email: [email protected] BEIJING, CHONGQING (CHINA) Ms. Danye Liu Tel +86 10 5840 1927 Email: [email protected] SHANGHAI AND EAST CHINA Mr. David Wu Tel: +86 137 6163 8722 Email: [email protected] HONG KONG AND SOUTH CHINA Mr. Andrew Leung Tel: +852 5349 7778 Email: [email protected] RUSSIA Mr. Arto Asikainen Tel : +358 29 4695 652 Email: [email protected] Matkailusilmä 27 Get lost. 500,000 cottages in a land of only 5 million people. there you can get real psychotherapy.
© Copyright 2024