MIKKO LAITINEN - Suomen Laivanpäällystöliitto
SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 4 15 MIKKO LAITINEN: Meri inspiroi s. 12 – 13 MIKKO LAITINEN: Havet inspirerar s. 14 – 15 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa – I detta nummer J Tiedon kulku vaatii panostuksia J Informationsflöde kräver satsningar Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Suomen talvimerenkulku herätti ihailua 5 Finlands vintersjöfart väckte beundran 7 Sujuvalla tiedonkululla Suomi nousuun 8 Tillväxt i Finland genom smidigt informationsflöde 10 Mikko Laitinen teki tuulesta kirjan 12 Mikko Laitinen gjorde en bok om vinden 14 Työyhteisön kiistat on luotu ratkaistavaksi 16 Dispyter på jobbet är till för att lösas 18 Yhteinen haveri uudistuu 20 Gemensamt haveri förnyas 21 Kemi Arctic 2015 -öljyntorjuntaharjoituksessa testattiin raskasta kalustoa 22 Museovirasto jakoi avustukset perinnealusten ja telakoiden restaurointiin 24 J Tuire Husu: Viihtyvyys työssä on tärkeää J Tuire Husu: Det är viktigt med bra stämning på jobbet Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta 26 Mikko Huhtamies undersöker 1700-talets Östersjön 29 Eläkkeelle jääminen / När du går i pension 32 LUKUVINKKI: Kapteeni Huurnan mutkikkaat meriseikkailut 34 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 36 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 37 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 40 Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut J Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta J Mikko Huhtamies undersöker Östersjön på 1700-tale Aineisto viimeistään Materialet senast 23.10. 22.9. PÄ ÄKIRJOITUS Jaksaminen V uosikymmeniä on keskusteltu merenkulkijoiden ja varsinkin kansipäällystön jaksamisesta. MLC-sopimuksen tultua voimaan on vihdoin hiukan valoa tunnelin päässä, lepoaikoja valvotaan ihan oikeasti. Kuitenkin meillä ja maailman merillä seilaa paljon pieniä laivoja neljän hengen miehityksellä, jolloin on hyvin kyseenalaista, voiko kymmenen tunnin lepoaika vuorokaudessa toteutua. Teoriassa kyllä, käytännössä ei, kun ajetaan 6/6-vahtia ja tähän päälle tulevat tulot ja lähdöt sekä lastauksen/ purkauksen valvonta. Toki ymmärrän, että kyse on kustannuksista kuljetettua tonnia kohti, mutta kyllä kai ihmisten jaksamisen, turvallisen merenkulun ja ympäristönsuojelun pitäisi mennä rahan edelle. Ongelma on tietysti siinä, että viranomaiset ymmärtävät asian, mutta esimerkiksi hollantilaiset ja saksalaiset ajavat vielä pienemmillä miehistöillä, jolloin viranomaisen on vaikea olla eri mieltä. Asialla on tietysti toinenkin puoli eli työllistyminen. Tämä on kansainvälinen ongelma, johon pitää puutua IMOn tasolla sekä pohjoismaista yhteistyötä hyväksi käyttäen. Käsittääkseni Ruotsin sisarjärjestö ei enää hyväksy 6/6-vahdinajoa muuten kuin ainoastaan tapauksissa, että aluksessa on vahtivapaa päällikkö, joka voi tarvittaessa ottaa yli. Norjassa offshore-maailmassa jaksaminen on ollut tärkeä turvallisuustekijä jo vuosia, myös vuorokautisten tuntien ja vuorottelun pituuden osalta. Merimiesten fyysinen kunto ja tulevaisuuden kuntotestit ovat olleet esillä viime aikoina. On varmasti totta, että moni merenkulkija on ylipainoinen ja huonokuntoinen, kuten itsekin olen. Mutta onko syy ihan yksin merenkulkijan? Jos laivassa tehdään 14-tuntista työpäivää seitsemän päivää viikossa, ei monikaan meistä enää jaksa kuntoilla tai edes lähteä maihin kävelemään silloin harvoin, kun se olisi mahdollista, vaan punkka houkuttelee nukkumaan kaiken mahdollisen lepoajan. Pienemmissä laivoissa ei ole edes mahdollisuutta rakennella kuntosaleja. Toki on niitäkin meren kulkijoita, jotka vielä 14 tunninkin jälkeen jaksavat pitää itsestään huolta. Pienten laivojen ongelma on myös kokin puuttuminen; ruoka tahtoo olla makkaraa ja voileipää, ja se näkyy nopeasti vyötäröllä. Jaksamisen suhteen olen huolissani myös ei-EU-merimiesten jaksamisesta. Heidän työsuhteensa pituus vaihtelee kuuden ja yhdeksän kuukauden välillä. Jos ihminen ajaa 6/6-vahtia seitsemän päivää viikossa yhdeksän kuukautta peräkkäin, tämä ei voi olla vaikuttamatta vireys- ja motivaatiotasoon. Tämän lisäksi monesti lämpimistä maista kotoisin olevat merimiehet kokevat kylmyyden ja pimeyden sekä jääolosuhteet erittäin raskaiksi. Toki tämäkin on kansainvälinen ongelma, mihin liiton kaikkien jäsenten pitää ottaa vahvemmin kantaa, mutta toivoisin myös varustajien ja viranomaisten olevan huolissaan asiasta. Petri Suominen Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3 LEDARE Att orka I årtionden har man diskuterat om sjöfararnas och speciellt däcksbefälets orkande. Efter att MLC- överenskommelsen trätt i kraft kan man äntligen se lite ljus i ändan av tunneln, man övervakar vilotider helt på riktigt. Ändå, både hos oss och på världens hav seglar många mindre fartyg med fyra mans besättning, då är det bra att fråga sätta, att kan man verkligen uppfylla tio timmars dagliga vilotid. I teorin jo, i praktiken nej när man kör 6/6 vakt och utöver detta kommer ankomst och avgång samt övervakning av lastning/lossning. Självklart förstår jag, att det är frågan om kostnaden per transporterat ton, men nog tycker man att individens orkande samt säker sjöfart och miljöskydd borde gå före pengar. Problemet ligger ju självfallet där att, myndigheterna förstår saken men t.ex. holländarna och tyskarna seglar med ännu mindre besättningar. Detta leder till att myndigheterna har svårt att ha en annan åsikt i Finland. Saken har en annan inverkan också alltså sysselsättningen. Detta är ett internationellt problem som måste åtgärdas på IMO nivå och också använda det nordiska sommarbetet till godo. Jag har förstått saken så att Sveriges systerförening inte godkänner mera 6/6 vaktkörande utom i de fallen var befälhavaren är vaktfri som vid behov kan ta över. I Norges Offshore värld har att orka varit en viktig säkerhetsfaktor i årtal, också gällande arbetstiden per dygn och längden på arbetspassen. Sjömännens fysiska kondition och framtidens konditionstester har varit som diskussionsämne de senaste tiderna. Det är säkert sant, att ett flertal sjömän är överviktiga och har dålig kondition, såsom jag själv är. Men är all orsak sjöfararens egen? Om man gör 14-timmars arbetsdagar sju dagar i veckan, då orkar de flesta av oss inte mera motionera efter det eller ens ta en promenad tur iland de få gångerna det är möjligt utan man väljer kojen istället för att sova all den möjliga fritiden. I de mindre fartygen kan det vara svårt att bygga gym. Självfallet finns det de sjöfarare som klarar av att också efter en 14 timmars arbetsdag sköta om sig. De mindre fartygens problem är också att de saknar en egen kock; kosten kan lätt bli korv och smörgåsar som snabbt syns runt midjan. När det gäller att orka är jag också orolig över Non EU-sjömännens orkande. Deras arbetsperioders längd varierar mellan sex och nio månader. Om en person kör 6/6-vakt sju dagar i veckan nio månader i sträck kommer detta garanterat att påverka ens vitalitet- och motivationsnivå. Utöver detta upplever ofta sjöfarare från varmare breddgrader att kylan och mörkret samt isförhållandena mycket tunga. Naturligtvis är detta ett internationellt problem, som förbundets alla medlemmar bör ta starkare ställning till , men jag önskar också att redarna och myndigheter bör vara berörda av ärendet. • Petri Suominen Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Huikea konferenssimatka Tasmaniaan Suomen talvimerenkulku herätti ihailua S ydneyn helteet jäävät taa ja Jetstarin lento JQ745 on laskeutunut Launcestonin kentälle Australian Tasmaniaan. Olen saanut kunnian edustaa kouluamme kansainvälisessä IAMU AGA 15- konferenssissa. Vastassa on paikallisen koulun, Australian maritime college/University of Tasmanian puolesta vastassa Hadi Ghaderi. Hadi on asunut ympäri maailmaa ja suorittaa tohtorintutkintoaan ja toimii tuntiopettajana paikallisessa merikoulussa. Edustajia on lähinnä Aasiasta ja Amerikan mantereelta. Euroopasta meitä ei ole kuin minä ja Kroatian Luka. Moni ei-australialainen tuntui suorittavan tohtorin tutkintoaan Launcestonissa. Tilaisuuden teemana on koulutus, mutta esityksiä oli laidasta laitaan, johtamisesta Washingtonin koulun esittelyyn. Illalla paikallisen oluen äärellä juttelimme merenkulun tilanteesta nykypäivänä sekä eri maiden koulutuksen eroista. Ulkona kaasugrillillä kengurua ja wallabia, joka on siis kengurun näköinen, mutta paljon pienempi. Otan varovasti, sillä seuraavana päivänä on oma vuoroni pitää esitelmä. Terveisiä Suomesta Kovaa tasoa Washingtonin porukalla on siistit, mustat univormut arvomerkkeineen, samoin japanilaisilla, korealaisilla ja kiinalaisilla. Ei siinä ”jääkarhujen maasta kotoisin oleva karski ja parrakas seilori” – niin kuin myöhemmin minusta todettiin kiinalaisten toimesta, voinut kun todeta että VAU! Aamiainen kampuksen ruokalassa, jonka jälkeen otetaan porukasta virallinen yhteiskuva päärakennuksen edessä. Kuvan ottamisen jälkeen on oman esitelmäni, jonka aiheena oli kehittyvä merenkulunkoulutus. Esitelmässäni otin kantaa kasvaneisiin harjoittelupäiviin. Puhun muutenkin koulutuksen suunnasta ja siitä, miten tekniikan kehitys on vaikuttanut koulutukseemme. Esitykseni FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5 A toisella sivulla oli kuva jäätä murtavasta jäänmurtaja Kontiosta tekstin Greetings from Finland! kera. Tämä jo pelkästään toimi varsinaisena huomion kiinnittäjänä, varsinkin kun aasialaisten kollegojen ilmeitä seurasi. Kaikki olivat ihmeissään siitä, kuinka paljon ja monipuolisesti suoritammekaan neljän vuoden aikana. Oman esitelmäni jälkeen esitelmänsä piti Kiinan edustaja, nuori nainen nimeltään Alverda Xinna Zhu. Hänen esitelmänsä kertoi naisten asemasta merenkulussa, mikä oli erittäin mielenkiintoista kuultavaa ja vaikutti asialta, joka kannattaa ottaa merenkulun piireissä puheeksi. Naisten asema nimittäin tuntui olevan erittäin alhainen ja määrä kaikista Kiinan merenkulkujoista vain prosentin murto-osia. Hienoja pienoismalleja Kierros alkoi mallien testauslaboratoriosta, joka käytännössä oli suuri allas, jossa saatiin luotua realistiset olosuhteet pienoismalleille. Laboratorio on niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin käytössä. Kavitaatiolaboratorio olikin sitten valtavan kokoinen tila, jossa oli tuulitunnelia muistuttava rakennelma. Siinä vettä pumpattiin kovalla paineella ja läpinäkyvässä osassa voitiin tarkkailla potkurien, jettien, peräsimien ja pitkälti minkä vain veden alla olevan osan kavitaatiota. Mallit joita kokeissa käytetään, ovat pienoismalleja varsinaisista mutta prikulleen samanlaisia, täydellisiä kopioita. Laboratoriossa on tutkittu niin eri runkorakenteiden kavitaatioita, kuin kehitetty hiljaisempia potkureita laivastojen sukellusveneisiin. Hinaustankkisimulaattorin pienoismallien avulla tutustuimme alusten käyttäytymistä aallokossa, koulun simulaattoreihin kapteeni Richard Dunhamin johdolla. Oli mielenkiintoista painella tykkiveneellä Sydneyn keskustaan! Tähtäimessä tohtorintutkinto Taso oli kova, kun esimerkiksi Yapa Mahindan ja Paul Brownin esitelmät tähtäsivät tohtorin tutkintoon. Vapaassa seurustelussa tuli jatkuvasti ilmi, että kaikkialta maailmasta tulevat osallistujat olivat ihmeissään ja ihastuksissaan siitä kuinka Suomi voi olla niin vahva merenkulunkansa, kun meillä on merikin jäässä ison osan vuodesta. Ystäväkseni tulleen Lukan kone kohti Kroatiaa lähti. Jatkoimme kanadalaisten kanssa kentältä kohti Boag’s breweryä, opastettua kierrosta. Lopulta edessä oli 37 tuntia matkustamista Melbournen, Dubain ja Lontoon kautta Helsinkiin. Reissu oli onnistunut täydellisesti. • Lassi Koivunen Satakunnan ammattikorkeakoulu 6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Svindlande konferensresa till Tasmanien Finlands vintersjöfart väckte beundran V ärmen i Sydney ligger bakom oss och Jetstars flyg JQ745 har landat på Launcestons flygplats på Tasmanien i Australien. Jag har fått äran att representera vår skola på den internationella IAMU AGA 15-konferensen. Där möter jag Hadi Ghaderi, som representerar den lokala skolan Australian Maritime College/University of Tasmania. Hadi har bott i hela världen och avlägger nu sin doktorsexamen. Han arbetar även som timlärare på den lokala sjöskolan. De flesta representanterna kommer från Asien och Amerika. De enda som är från Europa är jag och Luka från Kroatien. Hög nivå Gruppen från Washington har prydliga, svarta uniformer med gradbeteckningar, precis som japanerna, koreanerna och kineserna. Jag, som senare kallas en ”barsk och skäggig sjöman från isbjörnarnas land” av kineserna, har bara en sak att säga om det – WOW! Många icke-australier tycks avlägga sin doktorsexamen i Launceston. Temat för konferensen är utbildning, men föredragen är mycket breda, från ledarskap till en presentation av skolan i Washington. På kvällen tar vi en öl och pratar om dagens läge inom sjöfarten och skillnaderna mellan utbildningen i olika länder. Utomhus grillas det känguru och vallaby, som ser ut som en känguru men är mycket mindre. Jag tar det försiktigt eftersom det är min tur att hålla föredrag nästa dag. Hälsningar från Finland På morgonen äter jag frukost i matsalen på campus. Därefter tar vi en officiell gemensam bild av alla framför huvudbyggnaden. Sedan är det dags för mitt föredrag, som har utvecklande sjöfartsutbildning som tema. I det tar jag ställning till de allt fler praktikdagarna. Jag talar även om vart utbildningen är på väg och hur teknikens utveckling har påverkat vår utbildning. På andra bilden i min presentation visar jag en bild på isbrytaren Kontio i arbete tillsammans med texten Greetings from Finland!. Det räcker för att få deras uppmärksamhet, vilket jag ser när jag studerar framför allt de asiatiska kollegornas ansiktsuttryck. Alla är förvånade över hur mycket och hur varierat vi arbetat på fyra år. Efter mitt föredrag är det dags för Kinas representant, en ung kvinna vid namn Alverda Xinna Zhu, att hålla sitt. Hennes föredrag handlar om kvinnornas ställning inom sjöfarten, vilket är mycket intressant att lyssna till och verkar som något som man bör ta upp inom sjöfarten. Kvinnor tycks nämligen ha en mycket låg ställning, och av alla sjöfarare i Kina är bara bråkdelen av en procent kvinnor. Fina miniatyrer Rundturen börjar i ett modelltestlaboratorium, som i praktiken är en stor bassäng där man kan skapa realistiska förhållanden för miniatyrerna. Laboratoriet används av såväl studerande som forskare. Kavitationslaboratoriet är i sin tur en enorm lokal med en konstruktion som påminner om en vindtunnel. Där pumpar man in vatten med högt tryck för att kunna studera kavitationen i propellrar, jetsystem, roder och det mesta under vatten i en genomskinlig del. Modellerna som används i testerna är exakta miniatyrer av riktiga fartyg. I laboratoriet har man studerat kavitationen i olika stomkonstruktioner och även utvecklat tystare propellrar för flottans ubåtar. Under ledning av kapten Richard Dunham får vi med hjälp av miniatyrerna i skolans bogserbåtssimulator se hur fartygen beter sig i sjögång. Det är intressant att åka kanonbåt till centrala Sydney! Doktorsexamen i sikte Nivån är mycket hög – till exempel Yapa Mahindas och Paul Browns föredrag siktar på en doktorsexamen. När vi umgås framkommer det hela tiden att deltagarna från hela världen är förundrade och förtjusta över hur Finland kan vara en så stark sjöfartsnation med tanke på att även havet är fruset en stor del av året. Luka, som blivit min vän, flyger tillbaka till Kroatien. Jag och kanadensarna fortsätter från flygplatsen till Boag’s Brewery för en guidad tur. Slutligen har jag en 37-timmars resa framför mig till Helsingfors via Melbourne, Dubai och London. Det har varit en mycket lyckad resa. • Lassi Koivunen Satakunda yrkeshögskola FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7 Hilkka Kotkamaa Lisää älyä merelliseen Helsinkiin Helsinki on merikaupunki. Helsinki on merenkulkukaupunki ja se Suomen kansallisen ja kansain välisen logistiikan solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen tärkein kappaletavarasatama sekä lentorahtiasema. V uosaaren sataman kautta kuljetettu tavaraliikenne edustaa arvoltaan lähes kolmasosaa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja määrältään neljäsosaa meritse kuljetetun kappaletavaraliikenteen määrästä. Nyt merellisyyden on lopullisesti huomannut myös Helsingin kaupunki, joka on käynnistänyt mittavan hankkeen nimeltään Merit. Helsinkiin ja lähialueille keskittyy myös yksi valtakuntamme merkittävimmistä meriklusteriyritysten keskittymistä. Alueelta löytyvät tärkeimmät tutkimuslaitokset, kuten VTT, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Ilmatieteen laitos sekä Aalto-yliopisto. Samoin täällä ovat useat merenkulkuun liittyvät insinööritoimistot. Merit-sanan alku tarkoittaa merta ja loppu it tarkoittaa merenkulun tietokoneistettua teknistä kehitystä, älykästä meriteollisuutta, jota kaupunki haluaa tukea. Hankkeen päämääränä on mm. lähentää alan uusinta tutkimusta ja alan yrityksiä niin että yhteisvoimin kehitettäisiin keinoja merenkulun ja meriteollisuuden mahdollisuuksista kehittyä tietoliikenteen avulla. Mukana ovat Helsingin kaupunki, alan yritykset sekä tutkijat Aalto yliopiston johdolla. • Aalto yliopiston tutkija Martti Mäntylä: Sujuvalla tiedonkululla Suomi nousuun –T ietoa on, mutta tiedon kulku vaatii panostuksia. Me kutsumme tätä ristikkäistä tiedonkulkua teolliseksi internetiksi. Se tarkoittaa keinoa siirtää tietoa järjestelmästä toiseen tai tuotekokonaisuudesta toiseen, sanoo Martti Mäntylä tietotekniikan professori Aalto yliopistosta. – Laitteiden yhteensopivuus ja yhteen pelaaminen on erityisen tärkeää merenkulussa, jossa sujuva tiedonkulku on turvallisuustekijä. Siten saadaan myös kustannussäästöjä ja voidaan säästää energiaa ja ympäristöä. Tehokas tiedonkulku nopeuttaa myös työtä ja vähentää operoinnissa materiaalin ja laitteiden kulumista. Mäntylän mukaan tiedonkulussa ei useinkaan ole kyse tiedon puutteesta, vaan sen käytön sujuvuudesta. Ongelma on, että yksi yritys kerää tietoa ja toinen tarvitsee sitä. Miten nämä löytävät toisensa sujuvasti ja toimivat keskenään, siinä tarvitaan teollista internetiä. Energiaa basaarista – Meillä on jo kyky kerätä dataa, laittaa sensoreita, syöttää tietoliikennettä, älyä ja mikroprosessoreita, mutta käyttöä voi kehittää helpommaksi ja halvemmaksi. Meidän on opittava rakentamaan yhä parempia järjestelmiä, joilla voimme hyödyntää kerättyä dataa. Eri tahojen sovittamisessa yhteen on kyse rahasta, tekniikasta, byrokratiasta, tiedonkulusta ja asenteesta. Niistä ainakin. – Olen saanut tukijana parhaiten sanomani perille kertomalla, miten teollisen internetin soveltaminen säästää energiaa. Haluaisin kutsua sitä ”energiadatabasaariksi”. Siinä on koossa eri tahoilla tuotettu tieto ja kukin poimii siitä sen, mistä kullekin on eniten hyötyä. Varustamoille ja hallitukselle Martti Mäntyjä on vetänyt vuoden verran Aalto yliopistossa hanketta, jossa on mukana eri 8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART alojen professoreita. Mukana ovat esimerkiksi konerakennustekniikan ja säätö- ja automaatiotekniikan laitokset, sekä yhteydet Kauppa korkeakouluun. Tämän työn tuloksin lähestymme merenkulun ja teollisuuden toimijoita. – Olen työssäni huomannut ilokseni, että nuori sukupolvi suhtautuu kiinnostuksella ja ennakkoluulottomasti tietoteknisiin asioihin. Nuoret ovat fiksuja, eikä heille tarvitse sanoa montaa sanaa, kun he jo ymmärtävät mistä on kyse. Samalla nuori polvi näkee työmahdollisuuksia uuden tekniikan parissa. – Varustamot hoi, te voisitte tarjota hyviä tutkimusaiheita opiskelijoille. Terveisiä myös maan hallitukselle: nyt kun puhutaan paljon, millä keinon saadaan Suomi nousuun, tässä on mielestäni hyvä esimerkki, Mäntyjä vinkkaa. • E – Tietoa on merenkulussa runsaasti, mutta tiedonkulku tökkii. Sujuvuutta voi parantaa tutkimuksella, sanoo professori Martti Mäntylä. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9 Hilkka Kotkamaa Mer intelligens i maritima Helsingfors Helsingfors är en havsstad. Helsingfors är en sjöfartsstad och en knutpunkt för den nationella och internationella logistiken i Finland. Finlands viktigaste styckegodshamn och flygfraktstation finns i området. G odstrafiken som löper via Nordsjö hamn motsvarar till värdet nästan en tredjedel av värdet på Finlands utrikeshandel och till volymen nästan en fjärdedel av volymen för den sjöledes transporterade styckegodstrafiken. Nu har till slut Helsingfors stad också upptäckt havsnärheten och inlett ett omfattande projekt vid namn Merit. En av våra viktigaste koncentrationer av företag inom det maritima klustret finns också i Helsingfors och dess närområden. I området finns de viktigaste forskningsinstituten såsom Teknologiska forskningscentralen VTT, Finlands miljöcentral SYKE, Meteorologiska institutet och Aalto-universitetet. Dessutom finns här många ingenjörsbyråer med anknytning till sjöfart. Ordet Merit kommer från finskans meri, som betyder hav, och it, som står för datoriserad teknisk utveckling inom sjöfarten – intelligent marinindustri – vilket staden vill stödja. Målet med projektet är bl.a. att föra den senaste forskningen inom området och företag i sektorn närmare varandra så att de med gemensamma krafter kan ta fram sätt att utveckla sjöfartens och marinindustrins möjligheter med hjälp av IT. Deltar gör Helsingfors stad, företag i sektorn och forskare under ledning av Aalto-universitetet. • 10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Martti Mäntylä, forskare på Aalto-universitetet: Tillväxt i Finland –I nformationen finns, men informationsflödet kräver satsningar. Vi kallar detta korsgående informationsflöde för industriellt internet. Det är ett sätt att överföra information från ett system till ett annat eller från en produkthelhet till en annan, säger Martti Mäntylä, professor i IT på Aaltouniversitetet. – Att olika enheter är kompatibla och fungerar ihop är ytterst viktigt inom sjöfarten, där ett smidigt informationsflöde utgör en säkerhetsfaktor. På så sätt sparar man även in på kostnader och kan spara energi och miljön. Ett effektivt informationsflöde snabbar också upp arbetet och minskar slitage på material och apparater under drift. Enligt Mäntylä handlar det oftast inte om brist på information i informationsflödet, utan om hur smidigt det används. Problemet är att ett företag samlar information och ett annat behöver den. Hur ska de hitta varandra på ett smidigt sätt och fungera sinsemellan? Till det behövs industriellt internet. Energi från basaren – Vi vet redan hur man samlar data, sätter ut sensorer och matar datatrafik och har redan intelligens och mikroprocessorer. Däremot kan vi utveckla användningen så att den blir enklare och billigare. Vi måste lära oss bygga bättre system som vi kan använda för att utnyttja datan som vi samlat in. Sammanförandet av olika parter handlar om pengar, teknik, byråkrati, informationsflöde och attityd. Åtminstone dem. – Som forskare har jag bäst fått fram mitt budskap genom att berätta hur tillämpningen av industriellt internet sparar energi. Jag skulle vilja kalla det en ”energidatabasar”. Där samlar man information som olika parter producerat, och var och en plockar det som den har störst nytta av. För rederier och regeringen Martti Mäntylä har i ungefär ett års tid drivit ett projekt på Aalto-universitetet som innefattar professorer från olika sektorer. Deltar gör t.ex. institutioner för maskinbyggnadsteknik och regler- och automationsteknik. Dessutom har man kontakt med Handelshögskolan. Med hjälp av resultatet från detta arbete närmar man sig aktörer inom sjöfarten och industrin. genom smidigt informationsflöde – I mitt arbete har jag till min stora glädje upptäckt att den unga generationen visar intresse för datatekniska saker på ett fördomsfritt sätt. Ungdomar är smarta, man behöver inte säga många ord förrän de förstår vad det handlar om. Samtidigt ser den unga generationen arbetsmöjligheter med den nya tekniken. – Hallå rederier – ni skulle kunna erbjuda studerande bra forskningsämnen. Hälsningar även till landets regering: nu när det talas mycket om hur man ska skapa tillväxt i Finland har vi enligt mig ett bra exempel här, tipsar Mäntylä. • H – Det finns mycket information inom sjöfarten, men informationsflödet är dåligt. Det skulle kunna bli mycket bättre genom forskning, säger professor Martti Mäntylä. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11 teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa Mikko Laitinen ”Neljä miestä rautakehässä Vintturien ja köysien keskellä... Tärinää, raakaa voimaa ja rasvan hajua päivästä toiseen, elon potkuri jauhaa...” T ästä päivästä, todellisesta merenkulkijan työstä aina merenkulun ankaraan historiaan ja romanttisiin kuviin. Tässä haarukka, johon mahtuu tuoreen runokirjan sisältö. Mistä tuuleni tulet? – merirunoja on Mikko Laitisen esikoiskirja. Kaikesta näkee, että tekijänä on merenkulun ammattilainen, termit ovat kohdallaan ja meren tuoksu on aito. Kemissä syntynyt jäänmurtajan perämies Mikko Laitinen on opiskellut merikapteenin tutkinnon Turussa ja työskentelee tällä hetkellä jäänmurtaja Urholla, talvisin pääosin kotiseudullaan Perämerellä. Työ vie kuitenkin muillekin murtajille, ja jopa kaukomaille. Merikaupungin kasvatti – Alun perin ryhdyin kirjoittamaan runoja käsin hamppukantiseen kirjaseen. Runoja on syntynyt ainakin parinkymmenen vuoden ajalla ja kirjassa ne ovat melko lailla alkuperäisessä järjestyksessä. Ajattelin pitkään, että joku päivä runot haluaisi saada muillekin luettavaksi. – Meri on aihepiirinä luonteva näille teksteille. Meri on tärkeä osa elämääni ja työtäni, ja olenhan myös kasvanut merikaupungissa. Meri on muokannut ajatusmaailmaani ja se näkyy runoissa, mutta aloitin kirjoittamisen jo kauan ennen kuin merestä tuli itselleni ammatti. Isoisän perintöä Mikko Laitisella on kokemusta ennen jäänmurtajia laivaston ohjusveneistä, sisävesialuksista, muutama vuosi autolautoilla Viking Linella, sitten Boren rahtilaivoilla ja viime vuodet jäänmurtajilla, myös monitoimimurtajilla. – Monet runoistani ovat syntyneet omista kokemuksistani, ja reissun päällä, joten tarkkasilmäinen pystyy ehkä lukemaan joistain runoista, missä on menty. Tositapahtumat ja kokemukset ovat joskus siellä pohjalla. – Isoisäni oli merikapteeni ja hän työskenteli viimeiset vuotensa 70-luvulla Kemissä, jossa hän toimi satamakapteenina Ajoksessa. Hän harrasti merikirjallisuutta ja minä olen saanut tutustua hänen merikirjojen kokoelmansa, vaikka henkilökohtaisia muistikuvia ei olekaan. Vaalin tätä perinnettä lämmöllä. Kemin papaltani jäi myös muutamia runoteoksia, joissa on vanhanai- 12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART teki tuulesta kirjan kaista merirunoutta. Merenkulku on muuttunut, mutta jotain samaa siinä on edelleen jäljellä. Moni merialan termi on hyvin vanhaa perua, aina purjelaivakaudelta asti. Eräissä runoissani olen tavoittanut samantyylistä, vanhempaa merirunoutta, kuin vaikkapa Tuulikki Soinilla, Heikki Asunnalla tai Joni Skiftesvikillä. Säiden haasteet ja pitkät vahdit – Merimiehen työ vaatii venymistä, joskus äärimmäisyyksiin. Kärsivällisyyttä, voimaa ja kykyä selviytyä nopeistakin muutoksista. Mikko Laitisen mielestä runous sopii hyvin laivatyön pitkien vahtien ja ajoittain ankarien kelien vastapainoksi. – Merellä on työkuorma sellainen, että itsestään on pidettävä hyvää huolta. Kotiasioita ei kannata ajatella liikaa, vaan parempi on merellä keskittyä laivaelämään, vaikka se ei ole nykyisen tieto- ja viihdetulvan aikaan niin helppoa. Myös kuntosali ja hyvät unenlahjat auttavat jaksamista. Alkoholia käytetään uskoakseni stressin purkuun paljon vähemmän kuin entisinä aikoina. Ei silti, kyllä merirunon aihe voi löytyä kapakastakin. Luonnon armoilla Merenkulussa säätilan seuraaminen on tärkeää ja luonnon ilmiöt korostuvat merirunoudessa. Meren arvaamattomuus, järkähtämättömyys ja voima ovat olennainen osa merielämää. Luonto on usein haaste, jonka kanssa on pärjättävä, vaikka hetkittäin tuntuisi ettei pärjääkään. Tämän vuoksi merta on myös kunnioitettava. Meren mahti ja luonnonvoimat ovat merirunouden kantava teema, väri ja mauste. – Minulle luonto on suuri innoituksen lähde kirjoittamiseen. Ihmisen ja luonnon yhteydessä riittää pohtimista. Tässä viitteessä yksi suosikeistani on kemiläinen Niilo Rauhala. Vanhoja merirunoilijoita, merenkulkijoiden elämäkertoja ja matkakertomuksia olen löytänyt esimerkiksi turkulaisista antikoista. Mikko Laitisen merirunokirja julkaistiin alkuvuonna Uudessakaupungissa, ja jonkin verran palautetta on ehtinyt tulla. Ensimmäinen sadan kappaleen painos osoittautui liian pieneksi, mutta kirjan kustantanut Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys teetti jo lisäpainoksen, joten kirjaa on saatavilla. – Työkaveritkin ovat huomioineet ja kommentoineet kahvipöydässä. pitkään. Voisin kuvitella joskus saavani kansien väliin myös matkakertomuksia tai jopa kokonaisen romaanin, mutta aika näyttää. - Merenkulkijat ovat kyllä monipuolisia kulttuuriharrastajia. Sen näkee esimerkiksi Mepan näyttelyissä, jossa on maalauksia, valokuvia, käsitöitä jne. Enää ei voi entiseen malliin harrastaa kulttuuria työaikana, sillä työtahti on kova ja vähäinen vapaa-aika menee usein nukkumiseen. Mutta aikaa ja mahdollisuus keskittyä on pidemmillä vapailla, jolloin moni harrastaa vahvastikin kulttuuria.• ”Kuuden viikon kulkumiehet” Meri mitannut aikaa päivät paahtaneet pintaa syvemmältä tuhlattavaksi asti kertynyt merkityksettömiä minuutteja metallinmakuisia maihinnousuja Hamburg, Immingham, Marseille laiskasti täyttyy lokikirja kuuden tuuman köysistössä Kansainvälinen radiohiljaisuus kahdeksalla kielellä kuumassa kitunut kone sylkenyt kuonaa ja umpirautaa vanhennuttu vuosi viiden päivän matkalla päivämessi tallentanut meren miesten monologin” Kirjoittaminen, lukeminen ja kuvaus Runojen lisäksi kirjassa on Mikko Laitisen ottamia valokuvia. Kaikki kuvat on otettu Grönlannin ja Huippuvuorten arktisissa maisemissa, joissa omalaatuinen valo on tehnyt kuvausta harrastavaan Laitiseen vaikutuksen. – Voi sanoa, että kaksi pitkäaikaista harrastustani lyövät kirjassani kättä. Olen kuvannut ja kirjoittanut jo FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13 text och foto: Hilkka Kotkamaa Mikko Laitinen gjorde en bok om vinden ”Fyra man i en järnring Mitt ibland vinschar och trossar … Vibrationer, rå styrka och lukten av smörja dag efter dag snurrar livets propeller …” O m denna dag, om det verkliga sjömansarbetet till sjöfartens bistra historia och romantiska bilder. Här har du ett utdrag ur en färsk diktbok. Boken Mistä tuuleni tulet? – merirunoja (Varifrån kommer du, min vind? – havsdikter) är Mikko Laitinens debutbok. Överallt ser man att upphovsmannen är sjöman – termerna sitter där de ska och doften av hav är äkta. 14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Mikko Laitinen föddes i Kemi och arbetar som styrman på en isbrytare. Han studerade till sjökapten i Åbo och arbetar för närvarande på isbrytaren Urho, på vintrarna huvudsakligen i sina hemtrakter i Bottenviken. Arbetet tar honom dock även till andra isbrytare och till och med till fjärran länder. Uppvuxen i en havsstad – Till en början skrev jag dikter för hand i en bok med ett omslag av hampa. Jag har skrivit dikter i minst ett tjugotal år, och i boken står de i rätt så ursprunglig ordning. Jag tänkte länge att jag någon dag skulle vilja ge ut dikterna så att andra också fick läsa dem. – Havet är ett naturligt tema för dessa texter. Havet är en viktig del av mitt liv och mitt arbete, och jag är ju trots allt uppvuxen i en havsstad. Havet har format min tankevärld, vilket syns i dikterna. Jag började dock skriva långt innan havet blev mitt yrke. Ett arv från farfar Innan Mikko Laitinen började arbeta på isbrytare arbetade han på flottans robotfartyg, insjöfartyg, några år på Viking Lines bilfärjor, därefter på Bores fraktfartyg och de senaste åren på isbrytare, även kombiisbrytare. – Många av mina dikter kommer från mina egna upplevelser och skrevs under en resa, så om man är uppmärksam kan man i några av mina dikter kanske läsa var jag varit. Ibland baseras de på verkliga händelser och upplevelser. – Min farfar var sjökapten och de sista åren på 70-talet arbetade han i Kemi, där han var hamnkapten i Ajos. Han var intresserad av sjöfartslitteratur och jag har fått titta närmare på hans samling av havsböcker, även om jag inte har några personliga minnesbilder. Jag värnar detta arv med värme. Min farfar i Kemi lämnade också några diktverk med gammaldags havspoesi. Sjöfarten har förändrats, men en del är fortfarande detsamma. Många sjöfartstermer har ett mycket gammalt ursprung, ända från segelfartygseran. I några av mina dikter har jag försökt använda samma typ av äldre havspoesi som till exempel Tuulikki Soini, Heikki Asunta och Joni Skiftesvik gjorde. – För mig är naturen en stor inspirationskälla när jag skriver. Det finns mycket att fundera på när det gäller människan och naturen. En av mina favoriter i anknytning till det är Kemibon Niilo Rauhala. Jag har hittat gamla havsdiktare, sjömansbiografier och reseskildringar i t.ex. antikaffärer i Åbo. Mikko Laitinens havsdiktbok publicerades i början av året i Nystad och har hunnit få en del respons. Den första upplagan på hundra exemplar visade sig vara för liten, men Nystads sjöhistoriska förening som gav ut boken lät trycka ytterligare en upplaga, så boken finns återigen att köpa. – Mina arbetskamrater har uppmärksammat och kommenterat den vid kaffebordet. Skriva, läsa och skildra Förutom dikter består boken även av bilder som Mikko Laitinen tagit. Alla bilder är från de arktiska landskapen på Grönland och Spetsbergen, där det karaktäristiska ljuset har påverkat fotointresserade Laitinen. – Man kan säga att mina två långvariga intressen går hand i hand i boken. Jag har fotograferat och skrivit en längre tid. Jag skulle också kunna tänka mig att ge ut en bok med reseberättelser eller kanske en hel roman, men det får tiden utvisa. – Sjömän är verkligen mångsidiga kulturutövare. Det ser man t.ex. på SSB:s utställningar, där det finns målningar, fotografier, hantverk m.m. Man kan inte längre utöva kultur på arbetstid som man gjorde förr, eftersom arbetstakten är hård och den lilla fritid man har ofta går åt till att sova. Däremot har man tid och möjlighet att fokusera på det under de långa ledigheterna, då många utövar kultur. • Utmanande väder och långa vakter – En sjömans arbete kräver flexibilitet, ibland till det extrema. Tålamod, styrka och förmåga att klara även snabba förändringar. Mikko Laitinen tycker att poesi passar bra som motvikt till de långa vaktpassen och tidvis svåra väderförhållandena på fartyget. – På havet är arbetsbelastningen sådan att man måste ta hand om sig. Det gäller att inte tänka för mycket på hemmet, utan det är bättre att fokusera på fartygslivet när man är till sjöss, även om det inte alltid är så lätt med dagens informations- och underhållningsflöde. Gymmet och god sömn hjälper också till att orka. Jag tror att man använder mindre alkohol för att dämpa stress nu än förr i tiden. Men visst kan man hitta diktämnen även på en krog. I naturens nåd I sjöfarten är det viktigt att följa vädret, och naturfenomenen framhävs inom havspoesin. Havets nyckfullhet, obeveklighet och styrka är en viktig del av livet till havs. Naturen är ofta en utmaning som man måste klara, även om det stundtals känns som om man inte orkar. Därför måste man också ha respekt för havet. Havets makt och naturens krafter är ett bärande tema inom havspoesin och ger den färg och krydda. ”Vandringsmän i sex veckor” Havet mäter tiden dagarna är djupare än ytan tid samlas bara för att slösas bort betydelselösa minuter metallsmakande landstigningar Hamburg, Immingham, Marseille loggboken fylls slött i bland sextumstrossarna Internationell radiotystnad på åtta språk en värmeplågad maskin spottar ut slagg och järn ett år har förfallit på en femdagarsresa dagmässen har sparat en monolog från havets män” FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15 – Työyhteisön ongelmia ei saa jättää hautumaan, vaan ne on puhuttava halki. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla sydänystävä, mutta sen verran väleissä että työt sujuvat, sanoo Tuire Husu. Työterveyshoitaja Tuire Husu: Työyhteisön kiistat on luotu ratkaistavaksi Miten tärkeää viihtyvyys on laivatyössä? Miten laiva poikkeaa maissa olevista työpaikoista? Vai poikkeaako se? Mitä haasteita laivatyössä on ja miten ne ovat voitettavissa? Voiko hyvä työilmapiiri olla kilpailuvaltti? Entä pidentääkö hyvinvointi työuraa? Näitä asioita on tutkinut ja pohtinut työterveyshoitaja Tuire Husu. Hänellä on itselläänkin kokemusta työstä laiva sairaanhoitajana ja työyhteisöseminaarien luennoitsijana merenkulkijoille. 16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART –H yvä työilmapiiri on tärkeää kaikilla työpaikoilla, mutta laivayhteisössä sen merkitys korostuu. Voi vain kuvitella, kun työpaikalla ollaan jatkuvasti viikko tai kaksi ilman että voi käydä välillä kotona. Siinä mielessä laiva on työntekijöille toinen koti joten viihtyvyys on olennainen osa työn sujuvuutta. Siinä olet työkavereiden kanssa yhdessä yöt päivät, etkä pääse heistä eroon olivat he hyviä tai huonoja. Ei mykkäkoulua – Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä eikä edes tulla hyvin toimeen, mutta vihamielisyys ja liika kitka käyvät kaikkien hermoille. Hyvät välit ilmenevät messissä vaikka niin, että tervehditään työkavereita eikä mökötetä. Ristiriidat selvitetään keskustelemalla ja ilma puhdistetaan mahdollisimman nopeasti. Avoin keskusteleva ilmapiiri on eduksi sekä viihtyvyydelle että työnteolle. – Jokainen työntekijä voi vahvistaa itseään tiukkoihin tilanteisiin pitämällä fyysisestä ja henkisestä kunnostaan hyvää huolta. Silloin jaksaa paremmin nähdä pikkukiistojen yli. Hyvässä ilmapiirissä tekijä oppii löytämään työn iloa ja kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Huono ilmapiiri taas aiheuttaa työpaikkakiusaamista, uupumusta, sairaspoissaoloja ja ennenaikaista pakoa eläkkeelle. Kunnioita ja kuuntele Työpaikkojen ristiriitojen ratkaiseminen alkaa varautumisesta ja etukäteen tehdystä periaatteista. – On tärkeää, että jokainen voi ilmaista asioista mielipiteensä ilman että häntä siitä rankaistaan. Avoimeen keskusteluun kuuluu myös se, että jokainen kunnioittaa toisenkin mielipidettä. On monia tapoja olla oikeassa tai väärässä. Kompromissien tekemistäkin voi harjoitella. On nostettava kissa pöydälle, ratkaistava ongelmat eikä jättää niitä pitkäksi ajaksi muhimaan ja pahoittamaan mieltä. Keskustelu on käytävä asioista ei henkilöistä. – Pahinta on että työyhteisö jakautuu kuppikuntiin, jossa takana puhuminen paisuu muheviin mittoihin, herkutteluun kuka mitäkin on sanonut ja tehnyt. Oikeastaan juuri kuppikuntien muodostuminen on merkki siitä, että jotain on pielessä. Ei koskaan ole oikein, että joku työntekijä suljetaan porukan ulkopuolelle ja tietopimentoon. Huonosti hoidetuilla työpaikoilla on paljon jännitteitä ja ristiriitoja, mutta jokaisessa, hyvässäkin työpaikassa törmätään tulehtuneisiin tilanteisiin. Kuka sitten on se, jonka vastuulla on ottaa kissa pöydälle? – Vastuu on kaikilla. Tietysti esimiehillä ja luottamusmiehillä tulee olla valmius selvitellä kiistoja, mutta ilmapiirin tulee olla niin avoin, että kuka tahansa voisi ottaa asiat esille. Joskus asioihin voi puuttua työterveyshuolto ja silloin oikea osoite on laivasairaanhoitaja. Kriittisissä tilanteissa voi varustamo hankkia ulkopuolista apua, joissa työpsykologi tai muu sellainen auttaa avaamaan solmuja. Erilaisia ideoita Tuire Husun oman kokemuksen mukaan pulmat ratkeavat yleensä yksinkertaisin keinoin, kuten kommunikoinnilla ja oikeanlaisella tiedottamisella. Joku oletti, että toinen tarkoitti jotain, jota se ei ehkä tarkoittanutkaan. ” Työterveyshoitaja Tuire Husu: Työyhteisön kiistat on luotu ratkaistavaksi. ” – Liian usein tukeudutaan vanhoihin työkäytäntöihin ja uudet ehdotukset ja niiden esittäjät torpataan kättelyssä. Tiedottamisessa esimiehet ovat avainasemassa, mutta heiltä vaaditaan erityisen avointa mieltä myös erilasille ideoille ja työtavoille. Ilmapiiri kilpailuvalttina Tuire Husu pitää hyvää ilmapiiriä niin tärkeänä, että se voisi olla jopa firmojen kilpailuvaltti. Varustamo, joka pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja antaa apua tarvittaessa, pystyy saamaan parhaat työntekijät. – Hyvä työpaikkafiilis kiirii huhuna ja silloin ihmiset haluavat tulla sinne töihin. Se tuo tehoa työhön, vähentää sairaslomia ja laivoissa asiakkaat aistivat hyvän hengen. – Kaikista pulmatilanteista ei kannata tehdä liian suurta numeroa, sillä kokemukseni mukaan merimiehet ovat suuria persoonallisuuksia, joilla joskus kipinät lentävät. Ongelmat on tehty ratkaistavaksi. Hyvällä ilmapiirillä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys, sillä työhyvinvointi on paras keino vaikuttaa paljon puhuttuun työuran pidentämiseen, Husu korostaa. • Jokaisella vastuu Laivoissa olisi Husun mielestä hyvä, jos kaikki eivät työskentelisi jatkuvasti samassa passissa. Myös esimiehet voisivat muuttaa työvuorojaan niin, että niihin tulisi vaihtelua. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17 Företagshälsovårdare Tuire Husu: Dispyter på jobbet är till för att lösas Hur viktigt är det med trivsel i fartygsarbetet? Hur skiljer sig fartyget från arbetsplatser i land? Eller gör det det? Vilka utmaningar finns det i fartygsarbe tet och hur kan man övervinna dem? Kan bra stämning på arbetet vara en konkurrensfördel? Och förlänger välbefinnande arbetskarriären? Företags hälsovårdare Tuire Husu har studerat och dryftat dessa frågor. Hon har själv erfarenhet från arbete som fartygssjukskötare och föreläsare för sjömän på seminarier för arbetsgemenskaper. –D et är viktigt med bra stämning på alla arbetsplatser, men i en fartygsgemenskap framhävs dess betydelse ännu mer. Man kan bara föreställa sig hur det är att vara på jobbet hela tiden i en eller ett par veckor utan att åka hem emellan. I det avseendet är fartyget ett andra hem för de anställda, så trivsel är viktigt för att arbetet ska fungera smidigt. Du är med dina arbetskamrater dag och natt och slipper inte ifrån dem oavsett om de är bra eller dåliga. ” Työterveyshoitaja Tuire Husu: Työyhteisön kiistat on luotu ratkaistavaksi. ” Inget ihjältigande – Man behöver inte vara vän med alla eller ens komma överens med dem, men fientlighet och alltför mycket friktion går alla på nerverna. Bra relationer kan ta sig uttryck i mässen genom att man hälsar på sina arbetskamrater istället för att tjura. Konflikter ska lösas genom samtal och luften ska rensas så snabbt som möjligt. En öppen och diskuterande stämning gynnar såväl trivseln som arbetet. – Varje anställd kan stärka sig själv inför spända situationer genom att ta hand om sig både fysiskt och psykiskt. Då orkar man lättare se förbi småkonflikter. I en bra stämning lär man 18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART sig hitta arbetsglädje och uppleva känslan av samhörighet. Dålig stämning orsakar i sin tur arbetsplatsmobbning, utmattning, sjukfrånvaro och för tidig pensionering. Respektera och lyssna För att lösa konflikter på arbetsplatsen krävs det förberedelser och på förhand upprättade principer. – Det är viktigt att var och en kan uttrycka sin åsikt utan att straffas för det. En öppen diskussion handlar också om att respektera den andras åsikter. Det finns många sätt att ha rätt eller fel på. Man kan också träna på att kompromissa. Man måste föra obehagliga ämnen på tal, lösa problemen och inte låta dem gro under en lång tid och orsaka förstämning. Diskussionerna ska handla om saker, inte människor. – Det värsta är att arbetsgemenskapen delas in i klickar, där snacket bakom ryggen sväller till enorma proportioner, till frosserier i vem som sagt och gjort vad. Bildandet av klickar är i själva verket ett tecken på att något inte står rätt till. Det är aldrig rätt att en anställd hamnar utanför gruppen och i informationsmörkret. Alla bär ansvaret Husu tycker att det vore bra om alla inte alltid hade samma pass på fartygen. Cheferna skulle också kunna byta sina skift så att de fick lite omväxling. På en dåligt skött arbetsplats råder det mycket spänning och många konflikter, men infekterade situationer kan uppstå på alla arbetsplatser, även på bra sådana. Vem är det då som ansvarar för att föra det på tal? E Arbetsgjädje är viktig för hälsan, säger Tuire Husu. – Alla har det ansvaret. Cheferna och förtroendemännen ska naturligtvis vara beredda att utreda konflikter, men stämningen ska vara så öppen att vem som helst kan lyfta fram frågor. Ibland kan företagshälsovården ingripa i problemen, och då är det fartygshälsovårdaren man ska vända sig till. I kritiska situationer kan rederiet skaffa utomstående hjälp, där en arbetspsykolog eller någon liknande hjälper till att lösa upp knutarna. Olika idéer Tuire Husus egen erfarenhet är att problemen ofta går att lösa med de enklaste medlen, som kommunikation och rätt slags information. Någon antog att någon annan menade något, som han eller hon kanske inte gjorde. – Allt för ofta faller man tillbaka i gamla rutiner, och nya förslag och de som presenterar dem förkastas med en gång. Cheferna har en nyckelroll när det gäller information, men de måste också vara väldigt öppna för olika idéer och arbetssätt. Stämning som konkurrensfördel Tuire Husu anser att bra stämning är så viktigt att den till och med kan utgöra en konkurrensfördel för företagen. Ett rederi som ser till att personalen mår bra och erbjuder hjälp vid behov kan få den bästa personalen. – Ryktet om bra stämning på jobbet sprider sig och gör att folk vill arbeta där. Det gör arbetet effektivare och reducerar mängden sjukskrivningar. Dessutom känner gästerna på fartygen av den. – Det är ingen idé att göra något stort nummer av alla problemsituationer, för min erfarenhet säger att sjömännen är stora personligheter och att det ibland slår gnistor om dem. Problem är till för att lösas. Bra stämning har en viktig social betydelse, eftersom arbetshälsa är det bästa sättet att påverka den mycket omtalade förlängningen av arbetskarriären, betonar Husu. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19 Yhteinen haveri uudistuu Jokainen päällikkö on koulutuksensa aikana ainakin kuullut sanan yhteinen haveri. Jatko koulutuksessa merivakuutus asioihin pe rehdyttäessä kuitenkin huomaa, että monen käsi tykset yhtei sen haverin sisällöstä poikkeavat toisistaan. Y hteinen haveri tarkoittaa perusperiaatteensa mukaisesti tilannetta, jossa tietoisesti tehdään uhraus yhteisestä vaarasta pelastumiseksi. Oleellista kriteerien täyttymiselle on siis se, että vaara, josta tehdyllä tietoisella toimenpiteellä pelastutaan, kohdistuu siis sekä alukseen, että sen kuljettamaan lastiin. Päätöksen yhteishaveritoimesta tekee yleensä päällikkö, mutta joissakin tapauksissa varustamo (esim. pelastussopimus). Päällikkö ja varustamo ovat siis keskeisessä roolissa yhteishaverissa. Yhteisen haverin selvittäminen tapahtuu yleensä merivahingonlaskijan toimesta. Selvitysprosessissa keskeisessä roolissa ovat merivahingonlaskijan lisäksi varustamot sekä lastin omistaja(t). Merivahingonlaskijan valinta perustuu varustamon tekemään valintaan. Taustalla on kuljetussopimus, jossa määritellään sovellettavat yhteisen haverin säännöt, jotka on yhtenäistetty ns. York-Antwerpenin säännöissä. Ensimmäiset York-Antwerpenin säännöt (lyhennetään YAR) luotiin jo yli 150 vuotta sitten. Itse yhteinen haveri on peräisin jo yli 3000 vuoden takaa. Nykyisin sovelletaan pääosin 1994 vuoden YAR sääntöjä, vaikka uusin sääntöversio on YAR 2004. Syynä siihen, ettei 2004 YAR sääntöjä käytetä, on niiden varustamoelinkeinon piirissä kohtaama vastustus. Ne on koettu varustamoille epäedullisiksi. York-Antwerpenin sääntöjä ylläpitää Comite Maritime International (CMI), joka päätti 2012 konferenssissaan uudistaa York-Antwerpenin säännöt. Kokouksessa esityksen sääntöjen uudistamisesta tekivät tutkijat ja merivahingonlaskijat - Asiantuntijat, jotka olivat seuranneet tilanteen kehittymistä jo 1990-luvulta saakka. Näiden joukossa oli myös allekirjoittanut, joka monen muun lailla toi esiin koko joukon sääntöjen uudistamis- ja modernisoimistarpeita, jotta alalle saataisiin yhtenäiset ja modernit säännöt, jotka tehostaisivat yhteisen haverin menettelyä ja tekisivät siitä kustannustehokkaamman. Allekirjoittaneella oli kunnia tulla nimetyksi tähän 20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART kansainväliseen asiantuntijaryhmään uudistamaan sääntöjä ja laatimaan uusia York-Antwerpen sääntöjä (YAR 2016). Sääntötyötä on tehty nyt aktiivisesti 13 asiantuntijan voimin vuoden 2013 alusta lukien. Säännöt, jotka hyväksyttäneen järjestön 2016 toukokuussa pidettävässä konferenssissa, ovat nyt saaneet pitkälti sen muodon, jossa varustamoiden ja vakuutusyhtiöiden järjestöjen yhteisymmärrys niiden pääsisällöstä on saavutettu. Tämä on oleellinen edellytys sille, että säännöt saavat alalla yleisen hyväksynnän ja tulevat laajaan käyttöön kuljetussopimuksissa kansainvälisesti. Oleellisia muutoksia ovat päällekkäisyyksien poistaminen selvitysmenettelyssä ja sääntöjen yksinkertaistaminen sekä tulkintaerimielisyyksien mahdollisuuksien poistaminen säännöistä. Menettely siis tehostuu ja nopeutuu sääntöuudistusten myötä. Suomessa merivahingonlaskijan tehtävää hoitaa liikenne- ja viestintäministeriön nimeämä merivahingonlaskija, jolle kuuluu lisäksi ensimmäisenä oikeusasteena myös kauppamerenkulun ja huvialusten merivakuutusasiat. Järjestelmän toimivuuden kannalta on oleellista säilyttää merivahingonlaskijan toimenkuva sellaisenaan, jotta merivahingonlaskijan tehtäviä on riittävästi tämän ammattitaidon turvaamiseksi. Oleellista on että merivahingonlaskija koetaan puolueettomaksi asiantuntijaksi ja että hänen ammattitaitoonsa luotetaan varustamoissa. Muussa tapauksessa merivahingonlaskijan tehtävät valuvat ulkomaille ja menetämme jälleen yhden oleellisen osan meriklusterista. Suurin osa yhteisen haverin selvityksistä on kuluneiden viimeisten 15 vuoden aikana siirtynyt Suomesta ulkomaille. Alalla on selvää, ettei tilanne voi jatkua tämän kaltaisena. Merivahingonlaskijan toimenkuvaa ja asemaa nykyisenlaisena erikoistuneena ”erityistuomioistuimena” ei siis tulisi nykyisestään heikentää lainsäädäntömuutoksin. Huvivenevakuutuksissa merivahingonlaskija on kuluttajien oikeusturvan kannalta korvaamaton instituutio, joka mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan korvausmenettelyn. Uusien YAR sääntöjen myötä yhteisen haverien käsittelyjen määrää Suomessa voidaan tulevaisuudessa lisätä. Tämä lisää myös varustamoiden, vakuutusyhtiöiden ja niitä palvelevien asianajajien työtä elinkeinon parissa Suomessa. • Peter Sandell, OTL, merivahingonlaskijan tutkinto, CMI:n YAR uudistamistyöryhmän jäsen Gemensamt haveri förnyas E nligt grundprincipen betyder gemensamt haveri en situation var man medvetet gör en uppoffring för att räddas från en gemensam fara. Det väsentliga för att kriterierna ska uppfyllas är att faran som man räddar sig från riktas både mot fartyget och lasten i fartyget. Beslutet gällande en åtgärd som leder till gemensamt haveri fattas vanligtvis av befälhavaren men i vissa fall fattas beslutet av rederiet (tex när det gäller bärgningsavtal). Befälhavaren och rederiet står således i en central roll när det gäller gemensamt haveri. Utredning och fördelning av ett gemensamt haveri utförs i Finland av en dispaschör om något annat inte avtalas. Utöver dispanschörerna har även rederierna och lastägarna en central roll i utredningen. I bakgrunden finns ett transportavtal vilket bestämmer vilka av de så kallade YorkAntwerpen reglerna för gemensamt haveri som ska tillämpas. De första York-Antwerpen reglerna (förkortat YAR) stiftades redan för mera än 150 år sedan. Själva institutet gemensamt haveri har sitt ursprung från 3.000 år bakåt i tiden. Nuförtiden tillämpar man oftast YAR av 1994 trots att det nyaste regelverket är från 2004. Orsaken till att YAR av 2004 inte tillämpas är motsättningen gentemot dessa bland rederinäringen. Reglerna har uppfattats vara ofördelaktiga till rederier. York-Antwerpen reglerna upprätthålls av Comite Maritime International (CMI) som beslöt att förnya York-Antwerpen reglerna under sin konferens år 2012. Det var forskare och dispaschörer – det vill säga sakkunniga som hade följt utvecklingen sedan 1990-talet – som gjorde ett förslag vid mötet att förnya reglerna. Bland dessa fanns också undertecknad, som precis som de övriga sakkunniga framförde en hel del reviderings- och moderniseringsbehov. Detta gjordes för att få enhetliga och moderna regler i branschen som skulle effektivera förfarandet gällande gemensamt haveri och skulle göra processen mer kostnadseffektiv. Undertecknad hade äran att bli utnämnd till den internationella gruppen som har som sin uppgift att revidera och uppsätta de nya York-Antwerpen reglerna (YAR 2016). 13 sakkunniga har gjort revideringsarbete från början av 2013. Reglerna som antagligen kommer att godkännas i organisationens möte i maj 2016, har formats långt efter rederiernas och försäkringsgivarorganisationers överenskommelse om vad reglerna huvudsakligen ska innehålla. Detta är en väsentlig förutsättning för att reglerna i allmänhet ska accepteras inom branschen och tillämpas vitt i internationella transportavtal. Väsentliga förändringar är avskaffandet av överlappande regler i utredningsprocessen samt för- enkling och eliminering av tolkningsmöjligheter av reglerna. Revidering av regelverket leder med andra ord till att förfarandet blir effektivare och snabbare.. Dispasch uppgörs i Finland av en dispaschör som utses av kommunikationsministeriet. Dispaschören fungerar också som första rättsinstans i sjöförsäkringsärenden för handelsfartyg och fritidsbåtar. Dispaschören ska ha tillräckligt med uppgifter för att upprätthålla sin yrkeskunskap. För att säkerställa detta ska dispaschörens arbetsbeskrivning bibehållas. På detta sätt bevarar man ett fungerande dispaschörs institut. Det är väsentligt att dispaschören uppfattas som neutral och sakkunnig samt att rederierna litar på hans yrkeskunskap. Om detta ej upprätthålls flyttas dispaschörens uppgifter utomlands och vi går miste om en viktig del av sjöfartsklustern. Den Största delen av dispascher för gemensamma haverier har under de senaste 15 åren flyttat utomlands från Finland. Det är uppenbart att detta inte kan fortsätta. Dispaschörens nuvarande arbetsuppgifter och ställning som en “specialdomstol” bör inte försvagas ytterligare genom lagstiftningsåtgärder. Gällande försäkring av fritidsbåtar är dispaschören oersättlig för konsumenter eftersom uppgörande av dispasch möjliggör ett snabbt och effektivt ersättningsförfarande. Genom de nya YAR reglerna kan man öka antalet dispascher för gemensamma haverier i framtiden i Finland. Detta ökar rederiers, försäkringsgivarnas och advokaters arbete inom sjöfartsnäringen I Finland. • Peter Sandell, Juris lis, avlagt dispaschörs examen, medlem av CMI:s YAR revideringsgrupp Varje befälha vare har under sin utbildning åtminstone hört begreppet gemensamt haveri. Inom fortsättningsstu dierna i sjöför säkringsärenden märker man dock att uppfatt ningarna om innehållet av begreppet varierar. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21 E Yhdysvaltain rannikkovartioston johtoa seuraamassa Kemin harjoitusta. Kemin edustan merialueella maaliskuun lopulla pidetyssä ”Kemi Arctic 2015” -öljyntorjunta harjoituksessa testattiin mekaa nista öljyntorjun taa ja kauko kartoitusta arktisissa oloissa. Kemi Arctic 2015 -öljyntorjuntaharjoituksessa testattiin raskasta kalustoa S uomen ympäristökeskuksen (SYKE) järjestämään harjoitukseen osallistui öljyntorjuntaan jääoloissa soveltuvia aluksia mekaanisin harjakeräimin varustettuina. Tarkkailijoita osallistui Itämeren maista sekä Arktisen neuvoston jäsenmaista. Harjoituksen yhteydessä pidettiin myös korkeantason kansainvälinen arktinen konferenssi, jonka lähes 200 osallistujaa pääsivät myös seuraamaan öljyntorjuntaharjoitusta jäänmurtaja Sammolta. Konferenssissa käsiteltiin arktista ympäristöä, mekaanista öljynkeräystä jäissä, arktisen alueen jää- ja sääpalveluita, alusten ominaisuuksia jääolosuhteissa ja ympäristön valvontaa. Konferenssiesitelmät on ladattavissa SYKEn www-sivustosta: http:// www.environment.fi/oil/exercise Arktisten alueiden ympäristöriskit ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Arktisten alueiden jäiden sulaminen, uudet merireitit ja arktisen meriliikenteen kasvaminen lisäävät päästöriskejä ja kannustavat yhä tehokkaampaan varautumiseen ja uusien öljynkeräystekniikoiden testaamiseen. 22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Suomessa kehitetty öljyntorjunnan osaamista avomeri- ja jääolosuhteisiin Kemin harjoituksessa testattiin tilannetta, jossa mereen kuviteltiin kahden aluksen yhteentörmäyksen jälkeen joutuneen n. 150 - 200 tonnia raskasta polttoöljyä. Öljyntorjunta-alukset pyrkivät yhdessä keräämään jään ja sohjon seasta raskasta polttoöljyä. Itse harjoituksessa testattiin lähinnä laitteita, koska harjoituksessa ei käytetty oikeaa öljyä. Harjoituksessa kuviteltu onnettomuus tapahtui jo harjoitusviikon alussa, maanantaina 23.3., jolloin SYKEn päivystäjä suoritti harjoitushälytykset Itämeren maihin, Pohjoismaille, EU:lle ja Arktisen neuvoston jäsenmaille. Hälytysharjoituksen tarkoituksena oli testata vasteaikoja hälytyksestä hälytyksen kuittaukseen sekä hälytykseen kehitettyjä operatiivisia menetelmiä. Sekä harjoitus ja konferenssi saivat hyvää palautetta osallistujilta ja ulkopuolisilta tarkkailijoilta. Konferenssin yhteyteen järjestetty pienimuotoinen näyttely myös avasi uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti lähitiedustelumenetelmiin ja kaukokartoitukseen erikoistuneiden yritysten kesken. Arktisessa merenkulussa jää ja sääpalvelun lisäksi ajantasainen tilannekuva on elinehto. Tilannekuvaa tarvitaan myös tuottamaan tietoa mahdollisen öljy – tai kemikaalipäästön liikkeistä operatiivisten torjuntatoimien perustaksi. • Jorma Rytkönen Suomen ympäristökeskus Ympäristövahinkojen torjunta E Sammon kippari Petter Tähtinen luotsasi kutsu vieraita turvallisesti harjoituksen keskellä. H Öljyntorjunta-alus Louhi Kemin edustalla. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23 Museovirasto jakoi avustukset perinnealusten ja telakoiden restaurointiin M useovirasto on myöntänyt avustuksia yhteensä 355 000 euroa 31:n arvokkaaksi luokitellun aluksen säilymisen varmistamiseen. Avustukset on tarkoitettu restaurointiin, jolla tarkoitetaan aluksen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävää korjaamista. Avustushakemuksia saapui 51 kappaletta, joiden yhteenlasketut kokonaiskustannusarviot nousivat 2 085 458 euroon. Valtaosa hakijoista oli yksityishenkilöitä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, mutta mukana oli myös muutamia aluksia, joiden omistaja on kunta, museo tai aluksen kaupallista käyttöä varten perustettu osakeyhtiö. Tyypillisin kohde, johon avustusta haettiin on aluksen rungon kunnostustyöt. Avustuksia saaneista 31 aluksesta 11 on höyrylaivoja, yhdeksän purjeveneitä, kolme moottorilaivaa, kolme moottorivenettä, kolme purjelaivaa ja kaksi museon kokoelmin kuuluvia museolaivoja. Suurin avustus 66 000 euroa myönnettiin vuonna 1948 vesille lasketun 2-mastoisen kaljaasi Svanhildin rungon kunnostukseen. Kaljaasi Svanhildin kotisatama on Helsingin Halkolaituri, jossa voi tutustua myös muihin perinnepurjelaivoihin. Pienin esitetyistä avustuksista, 2400 euroa myönnettiin Wileniuksen veistämöllä Porvoossa vuonna 1941 valmistuneen A-vene Ali-Baban puomin uusimiseen. A-veneiden lisäksi avustettujen purjeveneiden joukossa on mm. 5m ja 5.5m luokan kilpaveneitä. Moottorilaivoista avustusta myönnettiin mm. Kemissä liikennöivän jäänmurtaja Sampon puukannen uusimiseen ja Normandian maihinnousua varten New Yorkissa vuonna 1943 rakennetun haminalaisen hinaaja Merikarhun konetekniikan kunnostukseen. Avustettujen höyrylaivojen joukossa ovat molemmat maamme vanhimmista edelleen kulussa olevista laivoista eli 1870-luvulla valmistuneet hinaajat Metsä ja Yhtiö. Ensin mainitun kotipaikka on Kuhmoinen, jälkimmäisen Lahti. Myös Helsingin Hietalahdessa kotisatamaansa pitävälle satamajäänsärkijä Tursolle myönnettiin avustusta höyrytekniikan kunnostukseen. Museolaivoista avustettiin turkulaista parkkilaiva Sigyniä, jolle myönnettiin tukea aluksen takilan uusimiseen ja kansainvälisesti ainutlaatuista höyrykuunari Salamaa, jonka kotipaikka on Savonlinna. • Lisätietoja alusten historiasta voi tiedustella suoraan ko. alusten omistajilta. Luettelo avustuksen saajista on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/ File/2558/avustukset-2015.pdf Lisätietoja avustusten jakamisesta antaa erikoistutkija Hannu Matikka, puh. 040 128 6273, [email protected] 24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Suomenlinnan museolaivatelakka on Suomen vanhin ja kuuluu maailman vanhimpiin yhä toiminnassa oleviin korjaustelakoihin. G – Tässä kirjassa käytän sitä kielimuotoa, jota olen oppinut lapsena käyttämään, kertoo kirjailija Tapio Koivukari. Raumalaissi runoja Tapio Koivukarin runokirja Viäläk teils se paat o on mainiota luettavaa. Se on runokirja kirjoitettuna Rauman murteella ja raumalaisista aiheista, mitä nyt vähän Islannissa ja Baskimaalla pistäydytään. Koivukarilaiseen tapaan merenkulku on yksi merkittävä aihealue, meri, veneet, satama ja naiset. – Paatei o monenlaissi vähä niinko naissiki: klinkkarei ja silisaumassi, laantusaumassi, kuttaperkkasi ja fanerissi ja mallei sit vaan niin kaikenlaissi, skuupei ja kutterei, reisupaatei ja liipparei. Jokku ova ainuvkerttassi, toises samast formus tehtyi. Yks löytä jonku ja ihastu semset kote toinen välit yhtä, mikä kullekim passa ja mitä olla hakemas: pidemppä reissu vai suvipäivä lysti välikausipaatti vai toist kotto. Koivukari kertoo kirjansa murteenkäytön seuraavan vahvasti Hj. Nortamon kieltä seuraavaa perinnettä. – Tässä kirjassa käytän sitä kielimuotoa, jota olen oppinut lapsena käyttämään. Näin vanhempani ja sen ajan ihmiset murretta puhuivat. Kirjoittaessani olen pyrkinyt välittämään sitä, miltä kieli ääneen luettuna kuulostaa, Koivukari kertoo kirjastaan. Ja todella raumaa taitamattomana ole käyttänyt minäkin samaa metodia, millä selviän Heli Laaksosen kirjoista. Luen niitä itselleni ääneen. Meren tuoksu on Tapio Koivukarin kirjoissa on siis jälleen kerran vahvana. Onhan itsekin paitsi kirjailija myös veneilijä, oikea Vikström-miäs: Hänel ol tynnrilline moottorpetroli, V ikströmmi alkuperäinem pytynkans, vaikk ajelikim pensakannel, ja penssinilt tollai tavalisest. Kote petrooli enä mistä saa... Ja sit pensaryypylk kone käymä, kiäretä vaseliinkupei, ja lyädän koplinkpaak etteppäi. Hilkka Kotkamaa TEKSTI: Hilkka Kotkamaa / Kuvat kirjasta Pohjolan Atlantis –uskomattomia ideoita Itämerellä Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta Kauppaa tehtiin kirjeitse ja – 1700-luvulla alkoi kehitys, joka nosti merenkulun nykyisen kaltaiseksi elinkeinoksi Ruotsissa ja sen itäisessä maakunnassa Suomessa. 26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART tavara kulki meritse T uolloin säädettiin laki, jossa merenkulku siirtyi ruotsalaisten ja suomalaisten omiin käsiin. Asukkaat ryhtyivät itse rakentamaan laivoja ja käymään omaehtoista kauppaa, joka oli siihen asti ollut pääosin hollantilaisten omaisuutta. Näin kertoo suomalaisen merenkulun alkutahdeista kirjoittanut Mikko Huhtamies. Kirjan nimi on Pohjolan Atlantis u skomattomia ideoita Itämerellä. Kirjan on kustantanut Juha Nurminen. Merenkulku omiin käsiin 1724 säädettiin laki, purjehdussääntö suojeli ja kannusti kotimaista merenkulkua. Samalla hollantilaisten liiketoimia vaikeutettiin. Silloin myös rannikkokaupunki Helsinki alkoi varustaa laivoja ns. Espanjankävijöitä. Aluksi tärkein ulkomaankauppatavara oli suola. Myös merikartat kehittyivät ja käynnistyi tarve omasta navigointiopista, eritoten päällystökoulutuksesta. – 1700-luvun alkuvuosikymmeninä merenkulku laajeni nopeasti merkittäväksi, koko maailman kattavaksi toiminnaksi. Asiaa vauhdittivat eräät keksinnöt, joista tärkeimpiin kuuluu laivan pituuspiirin avomerellä määrittelemä kronometri. Samalla laivasuunnittelu kehittyi ja matematiikka tuli mukaan mittasuhteiden määrittelyyn. Jopa Helsingin ja Viaporin telakoilla pystyttiin tekemään pienistä avoveneistä kalastusveneisiin ja isoihin kolmikerroksisiin sotalaivoihin. Kauppa kirjeitse, kuljetus meritse – Eurooppalaisten kansojen yhteydenpito ja kulttuurivaihto käynnistyi toden teolla merenkulun myötä. Suomalaisetkin löysivät Englantiin ja Välimerelle yhteyden, jota ei aiemmin ollut juuri ollut. Samalla käynnistyi kauppa, kun saatiin selville mitä tavaraa missäkin maassa tarvittiin ja mitä siitä oltiin valmiita maksamaan. Kauppaa käytiin kirjeitse, tavara kuljetettiin meritse. – Tuon ajan peruskauppalaivat muistuttivat oolantilaisita flöittiä tai hollantilaista snau-tyyppistä Vrouw Maria-laivaa. Kustannustehokkaana pidettiin silloin laivaa, joka oli kaksimastoinen ja pituudeltaan runsas 20 metriä. Pyöreäpohjaiseen alukseen mahtui paljon rahtia ja miehistöksi riitti 5-6 miestä. Lyhyemmille matkoille, Viroon ja Tukholmaan, riitti yksimastoinen talonpoikaisvene, Huhtamies kertoo. Kartat kehittyivät hitaasti Pohjois-Ruotsin kuparikaivoksista saatiin rautaa, mutta myös tuiki tärkeää kuparia laivojen pohjien päällystämiseen. Välimereltä haettiin tuotteita tännekin asti jo1600- luvulla. Ongelmana olivat pohjoisafrikkalaiset merirosvot, joiden takia laivoja oli suojeltava saattueiden voimin. Mikko Huhtamies tutkii parhaillaan Itämeren haaksirikkoja, jotka olivat 1700-luvulla tavallisia. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27 A kuljetuksesta myös sen kasvavan väestön tarpeisiin. Suomenlahden rantarosvot G Mikko Huhtamies on tutkinut Itämeren merenkulun historiaa 1700luvulla. – Kartat paranivat hitaasti ja ne keskittyivät ongelmakohtiin kuten Porkkalaan ja Jussaröhön. Navigointiin käytettiin maiseman tarkkailua ja kirjallisia reittiselostuksia. Sekstanttia ei käytetty, mutta luotilanka oli ahkerassa käytössä. Harvoin uskallettiin poiketa tunnetuilta reiteiltä ja pitkin väylää oli tiheässä alueen tuntevia luotseja. Suomenlahdella oli Viron puoli turvallisempi kuin karikkoinen Suomen puoli. Juuri tästä syystä Tallinna oli pitkään 1700-luvulle merkittävämpi merenkulkukaupunki kuin Helsinki. Sisävesiliikenne syntyy Sisävesien tuntemus oli paikallista. Esimerkiksi tärkeä sotilaallisten kaleerilaivojen tukikohta oli Varkaudessa. Alukset olivat pieniä ja lastit paikallisia tuotteita, ei arvolasteja. Ei Suomenlahdellakaan laivoissa ollut arvotavaraa ennen kuin 1703 perustettiin Pietarin kaupunki. Vasta hoviin ruvettiin kuljettamaan kalliita lasteja, Vrow Marian kaltaisia aarrelaivoja. Suuri metropoli Pietari onkin vaikuttanut Suomenlahden liikenteeseen perustamisestaan lähtien tähän päivään asti. Meriliikenne lisääntyi paitsi hovin tavaroiden F Puutavaraa vietiin Suomesta maailmalle aloitettiin Hollannissa rakennetulla flöitillä. 28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Mikko Huhtamies näyttää, että kartasta katsoen Helsinki oli 1700-luvulla saaristo. Tuolloin käynnistyi saarten ja lahtien täyttäminen joka jatkuu tänäänkin Jätkänsaaressa. Vallalla oli saaristolaisten tapa ottaa talteen tavarat, jotka ajautuivat rantaan. Jos rantaa ajautui laiva, senkin lasti otettiin talteen. – On eri asia pitävätkö paikkansa legendat, että rantaan ja karikkoihin houkuteltiin laivoja tahallaan. Tästä on paljon perimätietoa, mutta mitään on vaikea osoittaa todeksi. Jurmossa kerrotaan 1600-luvulta tarinaa, että saariston merirosvot panivat tulen rannalle ja houkuttelivat laivoja haaksirikkoon. Tarinan mukaan kuningas kuuli tästä ja lähetti sotilaita tuhoamaan saaren. Dokumentit eivät vahvista perimätietoa. Totta on varmaan, että jos laiva on haaksirikkoutunut, eivät saaristolaiset ole panneet sitä pahakseen ja tavaraa on kerätty vähin äänin omaksikin hyödyksi. Aihe on tabu ja siksi todisteita ei ole juuri jäänyt arkistoihin. – 1700-luvulla asiaa ruvettiin ratkomaan antamalla saaristolaisille vastuu hylkytavaran keräämisestä ja he saivat työstään palkkion. Helsingin ja Turun seudulla työtä hoiti valtion monopolifirma nimeltään Sukellus- ja pelastusseura. Tutkimattomat haaksirikot Pohjolan Atlantis-kirjassa 1700-luivun merenkulkua Itämerellä tarkastellaan eri tahoilta ja yksi aiheista on Itämeren haaksirikot ja niihin liittyvä liiketoiminta. Siihen Mikko Huhtamies aikoo syventyä enemmänkin seuraavassa kirjassaan. – Dokumentteja on myös tuntemattomista laivoista jotka on löydetty ajelehtimasta ilman miehistöä ja mastot katkottuina. Rahtikirjojakin on säilynyt ja niistä selviää mitä laivoissa on kuljetettu. Perustavara on ollut viljaa, tervaa, rautaa ja hamppua, portugalilaiset viinit ja kiinan porsliinit ovat harvinaisuuksia. Usein kävi myös niin, että miehistö ja rahti pelastui, mutta laiva tuhoutui. Siksi moni hylky on aika säpäleinä. Hylkytutkimus Itämerenpohjoispuoliskossa on mahdollista, koska vähäsuolaisessa eivät laivamadot viihtyneet. Teen yhteistyötä meriarkeologien kanssa. Mikko Huhtamies on Helsingin yliopiston historian dosentti. Hän on väitellyt tohtoriksi 1600-luvun sotaväenotosta. Sen jälkeen tutkimustyö on keskittynyt merenkulkuun, laivoihin ja meriteknologiaan. – Eurooppalaisten kansojen yhteydenpito ja kulttuurivaihto käynnistyi toden teolla merenkulun myötä, sanoo merihistorian tutkija Mikko Huhtamies. • Karta över Gotland från 1752. Mikko Huhtamies undersöker 1700-talets Östersjön Handel bedrevs via brev och varor transporterades till sjöss – På 1700-talet inleddes en utveckling som omvandlade sjöfarten i Sverige och dess östra landskap Finland till en näring som liknar den idag. D å föreskrevs en lag som överlämnade sjöfarten i svenskarnas och finländarnas egna händer. Invånarna började själva bygga fartyg och bedriva handel på egna villkor, något som fram till dess huvudsakligen hört till holländarna. Det berättar Mikko Huhtamies, som skrivit om den finska sjöfartens begynnelse. Boken heter Pohjolan Atlantis – uskomattomia ideoita Itämerellä (Nordens Atlantis – otroliga idéer på Östersjön). Boken utgavs av Juha Nurminen. – De första årtiondena under 1700-talet expanderade sjöfarten snabbt till en viktig verksamhet som täckte hela världen. Det hela påskyndades av en del uppfinningar, varav en av de viktigaste var kronometern, som fastställer fartygets längdgrad på öppet hav. Samtidigt utvecklades fartygskonstruktionen, medan matematik började användas för att fastställa proportioner. På varven i Helsingfors och Sveaborg kunde man göra om små öppna båtar till fiskebåtar och stora, tre våningar höga krigsfartyg. Sjöfarten i egna händer Handel via brev, transport till sjöss 1724 föreskrevs en lag, seglationsregeln, som skyddade och stimulerade den inhemska sjöfarten. Samtidigt försvårades holländarnas affärstransaktioner. Då började även kuststaden Helsingfors utrusta fartyg, s.k. Spanienbesökare. I början var salt den viktigaste utrikeshandelsvaran. Sjökartorna utvecklades också, vilket väckte ett behov av egna navigeringskunskaper, framför allt befälsutbildningar. – Kontakten mellan europeiska folk och det kulturella utbytet fick rejäl fart i samband med sjöfarten. Finländarna fick också kontakt med England och Medelhavet, vilket man knappt haft alls tidigare. Samtidigt satte handeln igång när man fick reda på vilka varor som behövdes i vilka länder och vad folk var beredda att betala för dem. Handeln bedrevs via brev och varorna transporterades till sjöss. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29 A Insjötrafiken föds Kunskaperna om insjöarna var lokala. I Varkaus fanns det t.ex. en viktig stödpunkt för militära galärskepp. Fartygen var små och lasterna bestod av lokala produkter, alltså inga värdelaster. Fartygen bar inte heller värdelast i Finska viken förrän S:t Petersburg grundades 1703. Till hovet transporterade man dyrbara laster på skattfartyg av samma typ som Vrouw Maria. Den stora metropolen S:t Petersburg har påverkat trafiken i Finska viken ända sedan den grundades och fram till idag. Sjötrafiken ökade på grund av transporten av varor till hovet och för att uppfylla behoven hos den växande befolkningen. Strandrövare i Finska viken G Modellritningar från 1600-talet. – Den tidens bashandelsfartyg påminde om den åländska flöjten eller det holländska snauskeppet Vrouw Maria. Då betraktades ett drygt 20 meter långt, tvåmastat fartyg som kostnadseffektivt. Det rundbottnade fartyget rymde mycket frakt och behövde bara en besättning på 5–6 man. För kortare resor till Estland och Stockholm räckte det med en enmastad bondbåt, berättar Huhtamies. Kartorna utvecklades långsamt Från koppargruvorna i norra Sverige fick man järn, men även viktig koppar för att belägga fartygens bottnar. Från Medelhavet hade man hämtat produkter ända sedan 1600-talet. Problemet var nordafrikanska sjörövare, vilket gjorde att man var tvungen att skydda fartygen med hjälp av eskorter. Mikko Huhtamies håller på att undersöka skeppsbrott på Östersjön, vilka var vanliga på 1700-talet. – Kartorna blev långsamt bättre och fokuserade på problempunkter som Porkala och Jussarö. För att navigera följde man landskapet och skriftliga reseskildringar. Någon sexkant användes inte, men lodsnören var i flitigt bruk. Man vågade sällan avvika från de kända rutterna, och längs leden fanns det gott om lotsar som kände till området. I Finska viken var den estniska sidan säkrare än den finska sidan, som var full av grynnor. Därför var Tallinn en viktigare sjöfartsstad än Helsingfors långt in på 1700-talet. 30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Mikko Huhtamies visar på kartan att Helsingfors var en skärgård på 1700-talet. Då började man fylla öarna och vikarna, något som fortsätter än idag på Busholmen. Precis som skärgårdsborna hade makten för vana att ta tillvara på saker som flöt i land. Om ett fartyg strandade togs även dess last tillvara. – Huruvida legenderna stämmer, dvs. att man lockade fartyg upp på stranden och på grund med vilje, är en annan sak. Det finns många berättelser om det, men det är svårt att bevisa att de är sanna. På Jurmo berättas det en historia från 1600-talet där skärgårdens sjörövare tände en eld på stranden och lockade fartyg att förlisa. Enligt berättelsen fick kungen höra talas om det och skickade ut soldater för att förstöra ön. Dokumenten stärker inte detta. Däremot är det sant att skärgårdsborna inte direkt klagade om ett fartyg led skeppsbrott, utan de samlade tyst på sig saker och ting för eget bruk. Ämnet är tabu och därför finns det inga bevis i arkiven. – På 1700-talet löste man saken genom att ge skärgårdsborna ansvaret för att samla in vrakgods, ett arbete som de sedan fick pengar för. I Helsingfors- och Åboregionen sköttes arbetet av ett statligt monopolföretag vid namn Sukellus- ja pelastusseura. Outforskade skeppsbrott I boken Pohjolan Atlantis undersöker Huhtamies 1700-talets sjöfart på Östersjön från olika synvinklar, varav en är skeppsbrott på Östersjön och affärsverksamheten kring dem. Det tänker han fördjupa sig i ännu mer i sin nästa bok. – Det finns även dokument om okända fartyg som man hittat omkringdrivande utan besättning och med brutna master. Fraktböcker har också bevarats och avslöjar vad som transporterades på fartygen. Basvarorna var spannmål, tjära, järn och hampa, medan portugisiska viner och kinesiskt porslin var rariteter. Det hände ofta att besättningen och frakten räddades men fartyget förstördes. Därför är många vrak ganska sönderslagna. Det går att undersöka vrak i norra delen av Östersjön eftersom skeppsmaskarna inte trivs i det lågsaltiga vattnet. Jag samarbetar med marinarkeologer. Mikko Huhtamies är docent i historia på Helsingfors universitet. Han doktorerade i krigsrekrytering på 1600-talet. Därefter har han forskat i främst sjöfart, fartyg och havsteknologi. – Kontakten mellan europeiska folk och det kulturella utbytet fick rejäl fart i samband med sjöfarten, säger Mikko Huhtamies, som forskar i sjöfartshistoria. • G Mikko Huhtamies har forskat i Östersjöns sjöfartshistoria på 1700-talet. F Wanha herra är världens äldsta bevarade dykardräkt och samtidigt det mest kända och värdefulla objektet i samlingarna på Brahestads museum[1]. Den tillverkades av kalvskinn på 1700-talet. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31 Eläkkeelle jääminen När du går i pension • Eläkeläiset voivat halutessaan jatkaa liiton kannattajajäseninä. • Kannattajajäsenmaksu on 70 e/kalenterivuosi. • Kannattajajäsenyyteen sisältyvät varsinaisille jäsenille kuuluvat edut kuten esimerkiksi: • Pensionärer kan om de så vill fortsätta som understödande medlemmar i förbundet. • Understödande medlemsavgiften är 70 e/kalenderår. • Suomen Merenkulku-lehti, jäsenkalenteri, IF-vakuutusyhtiön tapaturma- ja matkustajavakuutus sen vuoden loppuun kun jäsen täyttää 70 vuotta. • I understödande medlemskapet ingår de ordinarie medlemmarnas förmåner såsom t.ex.tidskriften Finlands Sjöfart, medlemskalendern samt försäkringsbolaget IF:s olycksfalls- och resenärförsäkring ända till slutet på det år då medlemmen fyller 70 år. • Liiton Sulkavan mökkien vuokraaminen. • Hyrandet av förbundet stugor i Sulkava. • Viking Linen, Eckerölinen, Tallink Siljan, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema ja Linnanmäki ranneke jäsenedut. • Viking Lines, Eckerölines, Tallink Siljas, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema och Linnanmäki åkband medlemsförmåner. • Kannattajajäsenyys ei sisällä työttömyysturvaa, eikä äänioikeutta. • Understödande medlemskapet innehåller inte arbetslöshetsskydd eller rösträtt. • Kannattajajäsenyys on vapaaehtoinen ja sitä haetaan kirjallisesti: • Understödande medlemskapet är frivilligt och anhålles skriftligt. Nimi / Namn____________________________________________________________________________________ Henkilötunnus / Personsignum ________________________________________________________________________ Osoite / Adress__________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ Sähköposti / E-mail_______________________________________________________________________________ Haen eläkkeelle siirtymisen johdosta kannattajajäsenyyttä ______ /_____2015 alkaen Jag anhåller om understödande medlemskap p.g.a. pensionering fr.o.m Päiväys / Datum ________________________________________________________________________________ Allekirjoitus/ Underteckning_________________________________________________________________________ Hakemus postitetaan osoitteeseen: Suomen Laivanpäällystöliitto r.y./Jäsenasiat Hietalahdenranta 15 A 3 00180 HELSINKI Anhållan postas till adressen: Finlands Skeppsbefälsförbund/ Medlemsärenden Sandvikskajen 15 A 3 00180 Helsingfors Kannattajajäsenmaksu Understödande medlemsavgift Vain maksettu kannattajajäsenmaksu oikeuttaa liiton jäsenyyteen ja jäsen-etuihin. I Endast en betald medlemsavgift berättigar till förbundets medlemskap och medlemsförmåner. 32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Suomen * EDULLISIN Entä jos toisen euro ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33 Lukuvinkki Hilkka Kotkamaa Aina sitä ilahtuu, jos kaunokirjallisen teoksen aiheeksi on kelvannut meri ja sitä enemmän kun päähenkilönä on meri kapteeni. Petri Tammisen kirjauutuus on nimeltään Meriromaani – eräitä valoisia hetkiä merikapteeni Vilhelm Huurnan synkässä elämässä. Kapteeni Huurnan I tse kukin voi löytää tästä talonpoikaispurjehduksen aikakauteen sijoittuvasta meriromaanista vertauskuvan mihin vain menneen tai nykyajan myllerrykseen. Myllerryksiähän merenkulun historiassa riittää. Kirjan tragikoominen tarina on tosi, vaikka kaikkea siinä ei kannata ottaa kovin tosissaan. Purjelaivojen kultakauteen ”Kapteeni Vilhelm Huurna häpesi eilistä ja pelkäsi huomista, mutta nykyhetken kanssa hän oli aina tullut hyvin toimeen.” – Halusin sijoittaa kirjani purjelaivojen kultakauteen, edellisvuosisadan vaihteeseen, mutta niin että höyrylaivoista oli jo jonkinlaisia uhkakuvia. Uhkaksi ainakin purjelaivoissa kehitys koettiin. Kun 1900-luku lähti käyntiin oli tulevaisuus höyrylaivoissa. Purjelaivat koettiin hitaiksi ja epävarmoiksi, kuten viisi haaksirikkoa kokenut Huurna töillään todistaa, Tamminen kertoo kirjastaan. Huurna sai päänsärkyä, kun hän muisteli nuoruuttaan Linnakadun vetoisessa kortteerissa. Siellä hän luki Turun Merikoulun oppimäärän navigointia, kirjanpitoa, saksaa, englantia ja muuta. ”Merikoulun jälkeen Huurna matkusti Viipuriin. Siellä häntä odotti vanha kuunari, muiden silmissä kenties ravistunut lotja, Jalo”. Huurnalle laiva oli uusi, koska laiva oli juuri ostettu ja vahvistettu pullolla konjakkia ja lyöty kättä päälle. Aikakauden murros – Jos jotain halutaan verrata, koen itse olevani analogisen ja digitaalisen maailman murroskohdassa. Itse olen kuin Huurna, jäänyt menneeseen analogiseen maailmaan. Jätin kirjasta tahallani vuosiluvut pois, joten lukija voi sijoittaa purjelaivat oman käsityksensä mukaan, Tamminen kertoo. Työ merellä oli Huurnalle kutsumus. Jopa unissaan hän kertasi ”miehistön sopimukset ja ruokatarvikkeet, takilan korjaukset, ja hän muisti että hänen piti hankkia ankkurikettinkiä ja tarkistaa lastin kiinnitykset ja käydä höyrylaivakonttorissa sopimassa hinauksesta”. ”Huurna oli purjehtinut suuremmillakin laivoilla, mutta tästä laivasta hän oli vastuussa. Päällikön vastuun voisi kuvitella maistakin, mutta ihan toiselta nyt kapteenina se tuntui. Olo oli juhlava ja yksinäinen, ryhti kohosi 34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART kuin olisi suurikin herra mutta samalla säikähti pienuuttaan.. laivan tuntuessa hänestä hyvin suurelta”. Purjehistoria ja ihmiset Petri Tamminen on hankkinut taustatietoa purjelaivoista ja sen ajan merenkulusta merimuseoista ja muistelmista. Uuden pestin alussa Huurna lähti isäntien kanssa metsään leimaamaan uuden aluksen rakennuspuita. ”Mänty oli metsän kuningas ja kuusi jätkä kun taas koivu oli metsän morsian. Puita hakattiin kahdentoista talon metsistä ja saarista. Ylväimmät männyt ja lempeimmät kuuset, korpein kuninkaat ja kuningattaret”. Oli tarkoitus rakentaa laiva, joita maailman meretkään eivät keikuttaisi”. Taas uusia haaksirikkoja ”Isännät sopivat puutavaralastin Lyypekkiin ja timpuri veisti hänen laivaansa uuden nimilaudan ja kaiversi siihen suurin kirjaimin REIPAS, ja sitä katsellessaan hän huomasi, että hän melkein rakasti tätä uutta laivaansa”. – Aina ei onni ollut myötä. Haaksirikon sattuessa se oli saatava näyttämään väistämättömältä ja anteeksiannettavalta omissa silmissä, isäntien silmissä ja merivakuutusmiesten silmissä. Talouden lainalaisuudet ovat saman nykyäänkin. ”Myrsky on hakannut laivan hylkytavaraksi, jota aallot horjuttelevat. Vedessä näkyi huojuteltavaa paljon, ihmeen pieniksi kappaleiksi pirstoutunutta puuta ja harmaita purjeenriekaleita ja siellä täällä vaatteita, joiden joukosta hän yritti turhaan tunnistaa jotain omaansa. Sahat odottivat lastia – Haluan kertoa merestä mutta myös ihmisestä. Tässä saattaisi helposti lipsahtaa meriromantiikan puolelle, mutta halusin kirjoittaa myös häpeästä syyllisyydestä ja epäonnistumisesta. Kokonaisesta ihmisestä. Huurnan uusi laiva oli Reipas II, jonka keula oli kohti pohjoista ja lastina ”tiiliä ja sementtiä sekä tonnien painoisia koneita ja pienempiä koneenosia, joita arkangelilaiset sahat kuulemma kovasti odottivat.” Kirjailija Petri Tamminen on elänyt kasvuvuotensa Turussa ja meri on kiinnostanut häntä aina. Armeijankin hän kävi laivastossa. Minusta meri sopii hyvin aiheeksi, kun halusin kirjoittaa kirjan epäonnistumisista. Niitähän ei elämässä voi välttää ja merellähän haaverit korostuvat. mutkikkaat meriseikkailut Kuva Ville Juurikkala 2006 – Halusin sijoittaa kirjani purjelaivojen kultakauteen, koska nykyaika on niin hankala, sanoo kirjailija PetriTamminen. – Löysin paljon epäonnistumisia ja haavereita merimuistelmia lukiessani. Merenkulkijat ovat selvästi varautuneet ammatissaan arvaamattomuuteen. ”Haaksirikkoutuneesta laivasta sai vakuutukset, joilla ostettiin uusi laiva. jolla Huurna pääsi merelle tienaamaan heille menetettyjä rahojaan. Huurnalta he eivät kysyneet mitään”. Liian elävä esimerkki Purjelaivakauden merenkulku on mielestäni epäonnistumisien kärjistynein näyttämö. Aina ei epäonnistuminen ole kenenkään vika, vaan koko homman tavoitteet ovat väärin asetetut. Jo talonpoikaispurjehduksessa isännät rakensivat tuotteilleen laivoja, joilla niitä kuljetettiin merten taakse. Tavaran perillemenoon oli vain luotettava, koska meriturvallisuus ei ollut vielä kovin kehittynyttä. Rehtiys ei arvossaan Kapteeni Huurna on rehti ja hyväsydäminen ihminen, joka tekee työtään olosuhteista huolimatta. Näitä hyviä ominaisuuksia ei Huurnan kohdalla arvosteta, saati palkita, kuten ei työelämässä yleensäkään. Hän osaa arvostaa itseään ja työtään vasta elämän ehtoopuolella. Viimeinen laiva on hänen onnekkain. Hän oli ammatissaan ollut taitava, mutta sattumat toivat hänen eteensä vaikeuksia ja epäonnea. Pohjalla säilyi kuitenkin toivo. – Lähdin alunperin kirjoittamaan kirjaani Costaconcordian onnettomuuden jälkeen. Epäonnistumisen syyllisyyden ja häpeän pohdinta voi hänet kuitenkin teille, johon helposti eksyy. Siksi siirsin tarinan runsas sata vuotta taaksepäin. Nyt olen ratkaisuuni tyytyväinen, sen verran sotkuinen tuosta laivaonnettomuudesta kehkeytyi. ”Laivan pohja ei ollut tästä maailmasta. Se neuvottelee meren kanssa. Pohjakosketus tuntuu notkahduksena polvissa ja vatsanpohjassa ja päässä. Hetken olo on painoton...ennallaan olo tuntuu aavemaiselta, kun kuitenkin tietää että’ vesi saattaa parhaillaan tulvia ruumassa” Aika oli muuttumassa. Rintakivut eivät enää Vilhelm Huurnaa vaivanneet, mutta ”höyrylaivojen jyskytykseen sekoittui jo jäiden kirskahtelu. Merikapteeni päätti jäädä maihin, ryhdistäytyä ja aloittaa elämänsä, ja silloin hän huomasi, että hän oli sen jo elänyt”. Lopuksi kapteeni huokaa: ”Laivat uppoavat, mutta minä en. En jää haikailemaan mennyttä”. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35 JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE JÄSENMAKSU Liiton jäsenmaksu on vuonna 2015 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu. ITSEMAKSAVA JÄSEN Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta [email protected] tai puh 09 6122 4413 Tai jos maksat ilman viitettä: • Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille) • Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle) • Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv) Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain. Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan. Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut. Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi. Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät. TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko opiskelun ajaksi) seuraavin perustein: • opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi, sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi • maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon • maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon • olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea • olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla • olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella • suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua KANNATTAJAJÄSEN Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein: • siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle • toimit yrittäjänä • kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta kannattajajäsenyyteen. Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi. Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti. Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. HAKEMUKSET Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi. Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti. Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa. Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia. Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen [email protected] puhelin 09 6122 4413 36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET MEDLEMSAVGIFTEN Förbundets medlemsavgift år 2015 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten. I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan. MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku [email protected] eller tfn 09 6122 4413 Eller om du betalar utan referens: • Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter) • Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person) • Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå) Medlemsavgiften bör betalas månatligen. Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras. Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto. Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta. MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen. Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången, utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder: • du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst. • du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen • du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund • du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd • du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt • du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd • du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring UNDERSTÖDANDE MEDLEM Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder: • du går i pension/ sjukpension • du är företagare • du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa. Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår. Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro. Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare, som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan. ANSÖKNINGAR Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor www.seacommand.fi. Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen. Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap är i kraft. Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku [email protected] telefon 09-6122 4413. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 37 JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA? Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella. HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE? Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten. NIMI / NAMN HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM LÄHIOSOITE / NÄRADRESS POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO / ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID • Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun. • Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse, utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften. OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST, AJANJAKSO / TID PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN REHABILITERINGSSTÖD AJANJAKSO / TID PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN AJANJAKSO / TID HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON / JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT • JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se. • MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning. • LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN: Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki • BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN: Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors LIITON NUMERO 039 FÖRBUNDETSNUMMER SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND R.Y. JULKISJA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA MAA- MERIJA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA LAND- SJÖ- OCH ARBETSLÖSHETSKASSA OFFENTLIGAOCH SKOGSSEKTORERNAS PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA JÄSENHAKEMUS - ANHÅLLAN OM MEDLEMSKAP JÄSENMAKSUN PERINTÄSOPIMUS - MEDLEMSAVGIFTENS INKASSERINGSAVTAL Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään tehneet ammattiyhdistysjäsenmaksusta seuraavan sopimuksen. Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake jäsenhakemuksena. Nedannämnda arbetsgivare och arbetstagare har idag tecknat avtal om uppbörd av fackföreningsmedlemsavgift. Om arbetsgivarens underteckning fattas, behandlas blanketten som medlemsansökan. TÄYTÄ TEKSTATEN - SKRIV MED TRYCKBOKSTÄVER HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus PERSONPersonbeteckning UPPGIFTER Syntymäpaikka Födelseort Suku- ja etunimet Släkt- och Förnamn Lähiosoite Näradress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt Puhelin kotiin Telefon hem Sähköpostiosoite E-mail adress Puhelin toimeen Telefon tjänst ÄIDINKIELI MODERSMÅL suomi finska ruotsi svenska muu, mikä? annat, vilket? PERUSKOULUTUS GRUNDUTBILDNING Kansakoulu Folkskola Keskikoulu Mellanskola Peruskoulu Grundskola AMMATTIKOULUTUS YRKESUTBILDNING Merikapteeni Sjökapten Yliperämies Överstyrman Perämies Styrman Ylioppilas Student Vahtiperämies Vakstyrman Laivuri Skeppare Kuljettaja Förare Terveydenhoitaja Hälsovårdare Talousosasto, mikä toimi? Intendentur, vilken tjänst? Oppilaitos Läroanstalt Tutkinnon päivämäärä Examensdatum Ammatti nimike Yrkesbeteckning Edellinen liitto/työttömyyskassa Tidigare förbund/arbetslöshetskassa JÄSENMAKSU MEDLEMSAVGIVT Liittymispäivä (pp kk vv) Anslutningsdatum (dd mm åå) Työntekijä maksaa itse (itsemaksava) Arbetstagaren betalar själv Työnantaja perii alkaen Arbetsgivaren uppbär fr.o.m PERINNÄN PERUSTE: Työnantaja perii jäsenmaksun prosentti- tai euromääräisenä Suomen Laivanpäällystöliitto r.y.:n erikseen kirjallisesti ilmoittaman perintäperusteen mukaan toimihenkilön ennakonpidätyksen alaisesta bruttopalkasta. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä liiton ilmoituksen virheellisyydestä. VOIMASSAOLO: Jäsenmaksun perintäsopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Toimihenkilö voi sanoa sopimuksen irti päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua UPPBÖRDSGRUND: Arbetsgivaren uppbär medlemsavgiften i procent eller euro av funktionärens förskottsinnehållning underkastade bruttolön enligt den uppbördsgrund som Finlands Skeppsbefälsförbund separat skriftligt meddelat. Arbetsgivaren ansvarar icke för eventuella felaktigheter i tjänstemans eller organisationens meddelanden. GILTIGHETSTID: Avtalet om uppbörd träder i kraft från början av påföljande hela uppbördsperiod efter den dag arbetsgivaren undertecknat avtalet och det gäller tillsvidare. Funktionären kan uppsäga avtalet att upphöra efter utgången av närmast följande hela inkasseringsperiod. Jäsenmaksutili: Danske Bank FI14180001800068893 Medlemsavgiftskonto: TYÖNANTAJA ARBERSGIVARE Yrityksen nimi Företagets namn Yrityksen toimiala Företagetsbransch Lähiosoite Näradress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt E-mail Paikka ja pvm Ort och datum Työnantajan allekirjoitus Arbetsgivarens underskrift Liityn LiitynSuomen SuomenLaivanpäällystöliitto-Finlands Laivanpäällystöliitto-FinlandsSkeppsbefälsförbund Skeppsbefälsförbundr.y:n sekä yksityisalojen työttömyyskassan JYTK:n jäseneksi. Valtuutan r.y:n Julkisja Maa-jamerija metsäalojen työttömyyskassan jäseneksi. Julkisja yksityisalojen työttömyyskassan perimään liiton ja työttömyyskasValtuutan Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan perimään liiton san jäsenmaksut työttömyyskassan maksamista etuuksista. ja työttömyyskassan jäsenmaksut työttömyyskassan maksamista etuuksista. Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä. Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä. ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFT Paikka ja pvm Ort och datum Jäsenen allekirjoitus Medlemmens underskrift Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin (rasti ruutuun). Mina uppgifter får inte användas för direktmarknadsföring (kryss i rutan) LIITON TIEDOT FÖRBUNDETS UPPGIFTER Jag ansluter mig som medlem i Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Jag ansluter mig som medlem i Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Skeppsbefälsförbund r.y. och Offentligaoch privata sektorns arbetslösSkeppsbefälsförbund r.y och Landsjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa. hetskassaJYTK. Jag befullmäktigar Offentliga-arbetslöshetskassa och privata sektorns Jag befullmäktigar Landsjö- och skogssektorernas att uppbära arbetslöshetskassa att uppbära förbundets och arbetslöshetskassans förbundets och arbetslöshetskassans medlemsavgifter från de förmåner arbetslöshetskassan utbetalar. medlemavgifter från de förmåner arbetslöshetskassan utbetalar. Fullmakten utgår dådå mitt medlemskap upphör. Fullmakten utgår mitt medlemskap upphör. Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Finlands Skeppsbefälsförbund Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Puhelin/Telefon 09-6122440 Fax 09-605633 E-mail [email protected] LIITTO TÄYTTÄÄ SAAPUNUT TPV HYVÄKSYNYT Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS JÄSENREKISTERIIN Jotta voimme palvella jäsenistöä mahdollisemman hyvin ja tehokkaasti niin liitto pyytää teitä kohteliaammin päivittämään/täydentämään yhteystietonne sähköpostiosoitteella ja GSM numerolla. Lokakuu-Oktober 80 vuotta/år perämies Teuvo Olavi Siviö 19.10. Lahti laivuri Seppo Kalevi Matikainen 27.10. Sulkava 75 vuotta/år merikapteeni Tero S. Salmio 2.10. Turku styrman Harry Mikael R Blomqvist 12.10. Kalkstrand hälsovårdare Eija Elisabeth Gyllenberg 18.10. Pärnäs 70 vuotta/år merikapteeni Teuvo Kristian Taali 9.10. Jyväskylä perämies Peter Henri Hellen 25.10. Helsinki Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan lomaviikko Sulkavalla vuonna 2016. Arvonta suoritetaan 29.1.2016 60 vuotta/år merikapteeni Sulo Tuomo Marttila 8.10. Turku styrman Fritz Johan Fellman 25.10. Föglö Lähetä päivitys/täydennys jäsenrekisterinhoitaja Mirjam Tuiskulle osoitteeseen [email protected] Kirjoita viestiin aihe: Päivitys merikapteeni Juha Pekka Yliniemi 3.10. Rauma 50 vuotta/år merikapteeni Pertti Uolevi Häkkinen 24.10. Rauma sairaanhoitaja Kari Johan Backman 24.10. Porvoo sjökapten Jarl Gunnar Lundberg 25.10. Mariehamn merikapteeni Veli-Matti Mäkelä 9.10. Helsingby In memoriam • Skeppare Kurt Vilhelm Fagerström har avlidit den 28 juli 2015. Han var född 4.5.1922. Examen 1952. (Härpe) • Styrman Kaj Erik Jansson har avlidit den 15 augusti 2015. Han har född 16.2.1943 i Norrskata. (Korppoo) • Merikapteeni Jukka Kontio Larsson on kuollut 15. kesäkuuta 2015. Hän oli syntynyt 27.4.1960 Lahdessa. Tutkinto 1960. (Raahe) • Yliperämies Esko Juhani Räme on kuollut 20. kesäkuuta 2015. Hän oli syntynyt 5.5.1947 Vaasassa. Tutkinto 1977. (Helsinki) • Kuljettaja Jorma Samuli Savolainen on kuollut 4. heinäkuuta 2015. Hän oli syntynyt 20.8.1943 Lappeenrannassa. (Lappeenranta) 40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART UPPDATERING AV PERSONUPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET För att vi skall kunna betjäna medlemmarna så bra och effektivt som möjligt ber förbundet er artigt att uppdatera/komplettera era kontaktuppgifter med e-mailadress och GSM nummer. Skicka informationen per e-mail till Mirjam Tuisku [email protected] Skriv som e-mailets ämne: Uppdatering För alla som uppdaterar/kompletterar kommer det att lottas ut en semestervecka i Sulkava år 2016. Utlottningen sker 29.1.2016. PIIRIT-KRETSARNA Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet / Kretsombudsmännen Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä kotisivultamme: www.seacommand.fi Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra hemsidor: www.seacommand.fi Ahvenanmaa – Åland Tisdagen den 10.11.2015 kl.19:30 på Bistro Savoy Gemensamt möte med Ålands energi- och sjöfartstekniska förening ÅESF r.f. Helsinki – Helsingfors Liiton toimisto - -förbundets kansli ti 22.9.2015 klo/kl 17.00 ti 17.11.2015 klo/kl 17.00 kokouksen jälkeen Salve Kotka avoin-öppen Oulu – Uleåborg to 10.12.2015 klo/kl 19.00 Kemi, JMSampo Rauma – Raumo ke/ons 11.11.2015 klo/kl 18.00 Rauman Merimuseo Kalliokatu 34, 26100 Rauma Saimaa – Saimen lauantai 28.11.2015 Spahotelli Casino Savonlinna kokous alkaen klo 14.00 Joulusauna klo 16.00 Pikkujoulu klo 19.00 Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle Tampere – Tammerfors avoin/öppen Ahvenanmaa – Åland Johan RAMSLAND 040 667 2227 [email protected] Helsinki – Helsingfors Tapio GARDEMEISTER 040 722 6150 [email protected] Kotka Heli PALMU 020 7908 846 [email protected] Oulu – Uleåborg Petter TÄHTINEN 0500 431633 [email protected] Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected], jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta. Rauma - Raumo Marko Löytö[email protected] 358444558373 Saimaa – Saimen Jukka RIIKONEN 0400 194 992 [email protected] Tampere – Tammerfors Kai TERIMAA 0500 891918 [email protected] Turku – Åbo Jussi MÄKITALO 040 7500 482 [email protected] Vaasa – Vasa Tuula FORSBLOM 050 9287 398 [email protected] [email protected] Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected], jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa STTK:n aluetoimikunnan asioista. Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista. Vasakretsen har öppnat en e-postadress [email protected], vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten. Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet. Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor. Turku – Åbo S/S Bore klo/kl 18.00 ma/må 7.12.2015 Vaasa – Vasa Radisson Blu Royal Hotelli klo/kl 19.00 to 15.10.2015 FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA: Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa Proffs i proffsens tjänst Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus Aboa Mare Hertigs Johans parkgata 21 / Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Åbo / Turku Tel. / puh. 02-432 3123 [email protected] www.aboamare.fi OMA PRONSSIVALIMO Uudet valmiit potkurit TERÄSAKSELIT – POTKURIEN KORJAUKSET Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK) Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi x x x x x x ● • • • • • • RAAHE – BRAHESTAD Raahen Satama Oy / Lapaluoto www.portofraahe.fi Satamatoimisto……...........08 227 7555, 044 439 3930 Turvapäällikkö 24 h………........................040 135 6794 Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898 Laivameklarit / Laivapalvelut …..............020 592 3890 Satamahinaaja m/s Isbjörn………...........0400 383 697 Taksi………….............................................0600 300 10 lapojen oikaisut hitsaukset koneistukset nousunmuutokset tasapainotukset mittaukset TEVO Oy, TURENKI Puh: 08 2658 800 [email protected] www.tevo.fi Bore Ltd Bulevardi 46 P.O. Box 115 FI-00120 Helsinki, Finland Tel: +358 6188 3300 Myynti ja huolto n n n n n n n n n n VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö Uutuus! VIKING laajentaa alusten turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä Torggatan 14 B AX-22100 Mariehamn, Åland Tel: +358 18 16766 [email protected] www.bore.eu VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: [email protected] . www.VIKING-life.com MANAGING DIRECTOR +358 44 4691 361 TRAFFIC MANAGER +358 44 4691 358 24 H SATAMAPALVELU / PORT SERVICE +358 400 798 698 [email protected] www.portofkalajoki.fi 42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku – Åbo Puh./tel. + 358 2 2674 111 Fax + 358 2 2674 125 Email: [email protected] Satamapalvelut – Hamnservice 24 h Puh./tel. + 358 2 2674 122 Fax + 358 2 2674 124 Email: [email protected] Tartu verkkoon www.merimieselakekassa.fi Merimieseläkekassan verkkosivuilla ja Lokipalvelussa voit asioida silloin kun sinulle parhaiten sopii. Nappa tag i nätet www.sjomanspensionskassan.fi På Sjömanspensionskassans webbsajt och Logg-tjänst kan du uträtta dina ärenden precis när det passar dig. UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS LAKIASIAT - käytännöllisesti Lakiasiaintsto Utilis Ky Bulevardi 12 D 00120 Helsinki OTL Petri Pulkkanen gsm +358 (0)50 317 2344 [email protected] SLPL-jäsenille - 20% ALE www.utilis.fi Sähkötyöturvallisuus ammattimerenkulkijoille ”Laivan sähköjärjestelmää huoltanut sähköinsinööri ilmoitti miehistölle englanniksi, että työ alkaa olla valmis. Miehistön edustaja ymmärsi, että työ oli jo valmis ja kytki sähköt välittömästi päälle…. Jotta esimerkin kaltaisia läheltä piti tilanteita ei sattuisi laivan sähkökäytöissä, on Sähköturvallisuusedistämiskeskus STEK ry:n toimesta käynnistetty oppimateriaali hanke. Sen tarkoitus on yhtenäistää sähkötyön toimintatapoja ja näyttää turvalliseksi koettuja sähkötyömenetelmiä. Hanke, jonka työnimi on ”Shipel- Sähkötyöturvallisuus ammattimerenkulkijoille” on tarkoitettu kaikille niille henkilöille, jotka tekevät aluksilla sähköisiä kytkentämuutoksia, korjaavat, huoltavat, asentavat tai tarkastavat alusten sähkölaitteistoja ja laitteita. Shipel sisältää eri aluksilla kuvattuja filmiklippejä, animaatioita, kirjallista faktaa ja interaktiivisia kysymyksiä. Shipel valmistuu vuoden 2015 kesällä molemmilla äidinkielillä. Oppimateriaali toimii itseohjautuvasti tavallisessa tietokoneessa ja loppukokeen voi suorittaa internetin avulla. Hanketta voi seurata ja palautetta antaa osoitteessa www.shipel.fi Lehdistötiedote Turussa 20.8. 2015 Karl-Gustav Sten Oy Tujuka Ab Säkerhet vid elarbete för proffesionella sjöfarare En elingenjör informerade på engelska att servicen på fartygets elsystem börjar vara färdigt. Besättningens representant uppfattade att arbetet var slutfört och kopplade på spänningen … För att liknande nära ögat situationer skall kunna undvikas I framtiden har STEK ry. (Centralen för främjande av elsäkerhet rf.) startat ett läromedelsprojekt. Projektet som bär namnet “SHIPEL-säkerhet vid elarbete för proffesionella sjöfarare” riktar sig till alla de personer som utför kopplingsarbeten, reparationer, servicearbeten, eller granskar fartygets elapparatur och –anläggning. “SHIPEL” innehåller film material från olika fartyg, animationer, literaturfakta och interaktiva frågor berörande elsäkerheten. “SHIPEL” projektet slutförs sommaren 2015 och produceras på de båda inhemska språken. Läromedlet är självstyrande och fungerar på en vanlig dator, avslutande prov kan utföras via internet. Projektets framskridande och respons kan ges på adressen www.shipel.fi Producenterna hoppas på livligt deltagande angående olyckor och nära ögat situationer. All information behandlas konfidentionellt. Åbo 20.8.2015 Karl-Gustav Sten Oy TUJUKA Ab Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku Lähde syysretkelle Sulkavalle / Gör en höstresa till Sulkava Talvikaudella voit varata koko viikon tai vaikkapa pelkän viikonlopun. / Under vintern kan du reservera hela veckan eller t.o.m. bara ett veckoslut. Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla VARMARANTA KAIKISSA MÖKEISSÄ SEURAAVAT VARUSTEET: • • • • • • • • • • • • • G Varmaranta vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava ! tupakeittiö Syksyn sähköt VAPAAT VIIKOT sähköliesi ja jääkaappi radio Myllyjärvi: 37–53 kahvinkeitin Varmaranta: 38 – 53 keittiövälineet astioineen Jaatila: 37 – 39 viemäri Suvitupa: 37 –39 ulkokäymälä puulämmitteinen sauna polttopuut Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty. • • • • • • SUVITUPA • • • • • • • • JAATILA G Jaatila • Saimaan rannalla • 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet 2:lle parvella vuoteet 5:lle • vesijohtovesi • WC ja suihku • mikroaaltouuni • sähköistetty grillikatos • sauna rannassa • sähkölämmitys • sähköpistoke autoa varten • valmistunut 1988 Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta 48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle kaivovesi sauna mökin yhteydessä laituri - venepaikka remontoitu 1998 Saimaan rannalla 24,5 m2 vuodesohva 2:lle takkatupa ja sauna kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa) venelaituri telttapaikka asuntovaunupaikka mökki on valmistunut 1998 MYLLYJÄRVI • • • • • G Myllyjärvi Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti 49 m2 vuoteet 4:lle kaivovesi sähkölämmitys sähköpistoke autoa varten Hinta/viikko, ma-su Hinta/vecka, må-su • Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan, Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä. • P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa. MYLLYJÄRVI VARMARANTA JAATILA SUVITUPA 186e 278e 253e 150e 35e /ensimmäinen vrk. 20e /lisävuorokausi 93e 169e Kesäkausi/ Sommarsäsongen 01.05 - 30.09 Talvikausi/ Vintersäsongen 01.10 - 30.04 ei talvikäytössä ej i vinterbruk ei talvikäytössä ej i vinterbruk Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00 G Suvitupa VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413 [email protected] Sulkavan mökkien vuoden 2015 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon. Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2015 kan sändas skriftligt till förbundets kansli. Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________ Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________ Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________ Mökkitoivomukset: Stugönskemål: Myllyjärvi Varmaranta JaatilaSuvitupa Varaukset maanantaista sunnuntaihin: Reserveringar från måndag till söndag: En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä. Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor 1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai Vecka nr datum Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi) Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor: (månad/år) 2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai Vecka nr datum ____/____20___________________________________________ päiväys/datumallekirjoitus/underskrift 3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 Vecka nr datum Toimisto – Kansli Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Avoinna – Öppnat, ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00 • Asioidessasi liiton toimistolla, soita ystävällisesti ja tarkista että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är på plats. Vaihde/Växel 09 6122440 Sähkeosoite – Telegramadress SEACOMMAND [email protected] www.seacommand.fi Jäsenrekisteri/Medlemsregister Mirjam TUISKU 040 5124078 [email protected] Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Petri SUOMINEN 0400 596071, 050 3062 546 [email protected] Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 [email protected] Toimistosihteeri - Kanslisekreterare Marjo PEURALA (09) 6122440 [email protected] Puheenjohtaja/Ordförande Kristian HEISKANEN 050 5845925 [email protected] Varapuheenjohtaja/Viceordförande Kai TERIMAA 0500 891918 [email protected] Työttömyyskassa Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Neuvonta 020 690 871 Puhelinpalvelu 020 690 069 (arkisin klo. 9.00-15.00) Fax 020 789 3872 Sähköposti [email protected] Kotisivutwww.jytk.fi Arbetslöshetskassan Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa- JYTK Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors Telefon service Infonummer Fax E-post Hemsida 020 690 069 (mån- fre. 9.00 – 15.00) 020 690 871 020 789 3872 [email protected] www.jytk.fi Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Hilkka KOTKAMAA 040 5405 224 [email protected] PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO MERIVÄLITYS Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki [email protected] Puh. 0295 040152 taloushenkilökunta (mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat) Puh. 0295 040832 kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 52 B, 20100 Turku [email protected] Puh. 0295 044683 Ålands arbets- och näringsbyrå Nygatan 5, 22100 Mariehamn [email protected] Tel. 018-25000 FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45 • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna PINSSI Kullattu ja emaloitu merkki 13.5 mm grip kiinnityksellä ADRESSIT onnitteluadressi suruadressi 9e ADRESSER gratulationsadress kondoleansadress VENEVIIRI BÅTVIMPEL 8e 18 e PINS Förbundets förgyllda emaljerade logo 13,5mm med grip-fastsättning 17e KOKARDI Kullattu ja emaloitu 25 mm 18 e KOKARD Förgylld och emaljerad 25 mm SOLMIONEULA Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on emaloitu liiton merkki Ø12 mm KRAVATTNÅL På den förgyllda kravttnålen (64 mm) finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm 12e 16e KÄSILAUKKUKOUKKU HANDVÄSKKROK HUOMIOLIIVI keltainen SKÄRMMÖSSAN med ankarmärke med bladdekor REFLEXVÄST gul koko storlek XXL PIKEE PAITA PIKÉSKJORTA 30 e BÄLTE Svart stiligt läderbälte sytt i Finland. Logon är emaljerad och förgylld samt fäst vid en förgylld platta. Spännet är förgyllt och försilvrat. MUISTITIKKU MINNESSTICKA 2 GB LIITON LIPPIS ankkurimerkillä lehvillä 15e 42e 16e 12e HUIVIN PIDIKE – SCARFHÅLLARE VYÖ Suomessa ommeltu musta tyylikäs nahkavyö. Logo emaloitu ja kullattu sekä kiinnitetty kullattuun laattaan. Solki kullattu ja hopeoitu. Ny t ot teita jäsentu aan ! tilaam Beställ k ter! s pr odu medlem MATKALAUKKUVYÖ liiton tunnuksilla kullanvärinen metalli-muovi solki. sininen, 170 cm. REM FÖR RESVÄSKA med förbundets logo. blå, 170 cm 7e 10e TEKNINEN URHEILUSUKKA Tummansininen, naisten koko 36-41,miesten koko 40 – 45 TEKNISK SPORTSOCKA Förbundets logo på skaftet, mörkblå, damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45 3e JOUSIHEIJASTIN Pituus on 33 cm ja leveys 3 cm. ARMBANDSREFLEX Längd 33 cm och bredd 3 cm a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE. GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT UTEXAMINERADE I FINLAND. Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA: Tuote / Produkt oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0 oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt Hinta/ Pris 560 e 600 e Opisto / Läroanstalt Valmistumisvuosi / Examensår oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e Huivin pidike – Scarfhållare 16 e o oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL, 7e oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e oKokardi – Kokard 18 e oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok 12 e o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE15 e o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR 15 e oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm 16 e oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL, 30 e oPinssi – Pins 9e oSolmioneula – Kravattnål 17 e oVeneviiri – Båtvimpel 18 e oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e oMuistitikku – Minnessticka 12 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41 10 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45 10 e oJousiheijastin / Armbandsreflex 3e Nimi / Namn___________________________________________________________________________ Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________ Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________ Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________ Päiväys / Datum _______ / ______2015 _________ Paikka / Ort ___________________________________ Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________ SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai [email protected] FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller [email protected] Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken www.seacommand.fi Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri Suomen Merenkulku Hietalahdenranta 15 A 3 00180 Helsinki FINLAND .KQ8 3 KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen Laivanpäällystöliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 25. marraskuuta 2015 klo 14.00 Helsingissä. Kokouspaikka on Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, 00980 Helsinki Jäsenyyden tarkastus alkaa samassa paikassa klo 13.30. Käsiteltävät asiat: 1. Sääntöjen 16 § mainitut asiat 2. Sääntömuutosesitys sääntöjen 16.3 § kohtaan. Ensimmäinen käsittely 3. Hallituksen mahdolliset esitykset Hallitus KALLELSE TILL ÅRSMÖTET Finlands Skeppsbefälsförbunds stadgeenliga årsmöte hålls onsdagen den 25 november 2015 kl. 14.00 i Helsingfors. Mötesplatsen är Nordsjö Sjömanskyrka Proviantgatan 4, 00980 Helsingfors Granskningen av medlemskapet inleds på samma plats kl. 13.30. På mötet behandlas: 1. I stadgarnas 16 § föreskrivna ärenden 2. Stadgeändringsförslag angående § 16.3 punkt i. Första behandlingen. 3. Styrelsens eventuella förslag Styrelsen
© Copyright 2024