MIKKO LAITINEN - Suomen Laivanpäällystöliitto

SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
4
15
MIKKO LAITINEN:
Meri inspiroi
s. 12 – 13
MIKKO LAITINEN:
Havet inspirerar
s. 14 – 15
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
ILMESTYNYT VUODESTA 1917
UTKOMMIT SEDAN 1917
Tässä numerossa – I detta nummer
J Tiedon kulku vaatii panostuksia
J Informationsflöde kräver satsningar
Pääkirjoitus 3
Ledare
4
Suomen talvimerenkulku herätti ihailua
5
Finlands vintersjöfart väckte beundran
7
Sujuvalla tiedonkululla Suomi nousuun
8
Tillväxt i Finland genom smidigt informationsflöde
10
Mikko Laitinen teki tuulesta kirjan
12
Mikko Laitinen gjorde en bok om vinden
14
Työyhteisön kiistat on luotu ratkaistavaksi
16
Dispyter på jobbet är till för att lösas
18
Yhteinen haveri uudistuu
20
Gemensamt haveri förnyas
21
Kemi Arctic 2015 -öljyntorjuntaharjoituksessa testattiin raskasta kalustoa 22
Museovirasto jakoi avustukset perinnealusten ja telakoiden restaurointiin 24
J Tuire Husu:
Viihtyvyys työssä on tärkeää
J Tuire Husu:
Det är viktigt med bra stämning på jobbet
Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta
26
Mikko Huhtamies undersöker 1700-talets Östersjön
29
Eläkkeelle jääminen / När du går i pension
32
LUKUVINKKI: Kapteeni Huurnan mutkikkaat meriseikkailut
34
Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle
36
Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret
37
Merkkipäivät / Bemärkelsedagar
40
Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi
Seuraava numero ilmestyy
Nästa nummer kommer ut
J Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta
J Mikko Huhtamies undersöker Östersjön
på 1700-tale
Aineisto viimeistään
Materialet senast
23.10.
22.9.
PÄ ÄKIRJOITUS
­
­
Jaksaminen
V
uosikymmeniä on keskusteltu merenkulkijoiden ja varsinkin kansipäällystön
jaksamisesta. MLC-sopimuksen tultua
voimaan on vihdoin hiukan valoa tunnelin päässä, lepoaikoja valvotaan ihan oikeasti.
Kuitenkin meillä ja maailman merillä seilaa
paljon pieniä laivoja neljän hengen miehityksellä,
jolloin on hyvin kyseenalaista, voiko kymmenen
tunnin lepoaika vuorokaudessa toteutua. Teoriassa
kyllä, käytännössä ei, kun ajetaan 6/6-vahtia ja
tähän päälle tulevat tulot ja lähdöt sekä lastauksen/
purkauksen valvonta. Toki ymmärrän, että kyse on
kustannuksista kuljetettua tonnia kohti, mutta
kyllä kai ihmisten jaksamisen, turvallisen merenkulun ja ympäristönsuojelun pitäisi mennä rahan
edelle.
Ongelma on tietysti siinä, että viranomaiset
ymmärtävät asian, mutta esimerkiksi hollantilaiset
ja saksalaiset ajavat vielä pienemmillä miehistöillä,
jolloin viranomaisen on vaikea olla eri mieltä.
Asialla on tietysti toinenkin puoli eli työllistyminen. Tämä on kansainvälinen ongelma, johon pitää
puutua IMOn tasolla sekä pohjoismaista yhteistyötä
hyväksi käyttäen. Käsittääkseni Ruotsin sisarjärjestö ei enää hyväksy 6/6-vahdinajoa muuten kuin
ainoastaan tapauksissa, että aluksessa on vahtivapaa päällikkö, joka voi tarvittaessa ottaa yli.
Norjassa offshore-maailmassa jaksaminen on ollut
tärkeä turvallisuustekijä jo vuosia, myös vuorokautisten tuntien ja vuorottelun pituuden osalta.
Merimiesten fyysinen kunto ja tulevaisuuden
kuntotestit ovat olleet esillä viime aikoina. On
varmasti totta, että moni merenkulkija on ylipainoinen ja huonokuntoinen, kuten itsekin olen.
Mutta onko syy ihan yksin merenkulkijan? Jos
laivassa tehdään 14-tuntista työpäivää seitsemän
päivää viikossa, ei
monikaan meistä enää
jaksa kuntoilla tai edes
lähteä maihin kävelemään silloin harvoin, kun
se olisi mahdollista, vaan
punkka houkuttelee
nukkumaan kaiken
mahdollisen lepoajan.
Pienemmissä laivoissa ei
ole edes mahdollisuutta
rakennella kuntosaleja. Toki on niitäkin meren­
kulkijoita, jotka vielä 14 tunninkin jälkeen jaksavat
pitää itsestään huolta. Pienten laivojen ongelma on
myös kokin puuttuminen; ruoka tahtoo olla
makkaraa ja voileipää, ja se näkyy nopeasti
vyötäröllä.
Jaksamisen suhteen olen huolissani myös
ei-EU-merimiesten jaksamisesta. Heidän työsuhteensa pituus vaihtelee kuuden ja yhdeksän
kuukauden välillä. Jos ihminen ajaa 6/6-vahtia
seitsemän päivää viikossa yhdeksän kuukautta
peräkkäin, tämä ei voi olla vaikuttamatta vireys- ja
motivaatiotasoon. Tämän lisäksi monesti lämpimistä maista kotoisin olevat merimiehet kokevat
kylmyyden ja pimeyden sekä jääolosuhteet erittäin
raskaiksi. Toki tämäkin on kansainvälinen ongelma, mihin liiton kaikkien jäsenten pitää ottaa
vahvemmin kantaa, mutta toivoisin myös varustajien ja viranomaisten olevan huolissaan asiasta.
Petri Suominen
Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180
Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia
Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen
Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e
1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN,
PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3
LEDARE
­
Att orka
I
årtionden har man diskuterat om sjöfararnas
och speciellt däcksbefälets orkande. Efter att
MLC- överenskommelsen trätt i kraft kan
man äntligen se lite ljus i ändan av tunneln,
man övervakar vilotider helt på riktigt.
Ändå, både hos oss och på världens hav seglar
många mindre fartyg med fyra mans besättning, då är det bra att fråga sätta, att kan man
verkligen uppfylla tio timmars dagliga vilotid.
I teorin jo, i praktiken nej när man kör 6/6 vakt
och utöver detta kommer ankomst och avgång
samt övervakning av lastning/lossning. Självklart
förstår jag, att det är frågan om kostnaden per
transporterat ton, men nog tycker man att individens orkande samt säker sjöfart och miljöskydd
borde gå före pengar.
Problemet ligger ju självfallet där att, myndigheterna förstår saken men t.ex. holländarna och
tyskarna seglar med ännu mindre besättningar.
Detta leder till att myndigheterna har svårt att
ha en annan åsikt i Finland. Saken har en annan
inverkan också alltså sysselsättningen. Detta är
ett internationellt problem som måste åtgärdas
på IMO nivå och också använda det nordiska
sommarbetet till godo. Jag har förstått saken så
att Sveriges systerförening inte godkänner mera
6/6 vaktkörande utom i de fallen var befälhavaren är vaktfri som vid behov kan ta över. I Norges
Offshore värld har att orka varit en viktig säkerhetsfaktor i årtal, också gällande arbetstiden per
dygn och längden på arbetspassen.
Sjömännens fysiska kondition och framtidens
konditionstester har varit som diskussionsämne
de senaste tiderna. Det är säkert sant, att ett flertal sjömän är överviktiga och har dålig kondition,
såsom jag själv är. Men är all orsak sjöfararens
egen? Om man gör 14-timmars arbetsdagar sju
dagar i veckan, då orkar de flesta av oss inte mera
motionera efter det
eller ens ta en promenad tur iland de
få gångerna det är
möjligt utan man
väljer kojen istället
för att sova all den
möjliga fritiden. I
de mindre fartygen
kan det vara svårt
att bygga gym.
Självfallet finns det
de sjöfarare som
klarar av att också efter en 14 timmars arbetsdag
sköta om sig. De mindre fartygens problem är
också att de saknar en egen kock; kosten kan
lätt bli korv och smörgåsar som snabbt syns runt
midjan.
När det gäller att orka är jag också orolig över
Non EU-sjömännens orkande. Deras arbetsperioders längd varierar mellan sex och nio månader.
Om en person kör 6/6-vakt sju dagar i veckan
nio månader i sträck kommer detta garanterat
att påverka ens vitalitet- och motivationsnivå.
Utöver detta upplever ofta sjöfarare från varmare
breddgrader att kylan och mörkret samt isförhållandena mycket tunga. Naturligtvis är detta
ett internationellt problem, som förbundets alla
medlemmar bör ta starkare ställning till , men jag
önskar också att redarna och myndigheter bör
vara berörda av ärendet. •
Petri Suominen
Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180
Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia
Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen
Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e
1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN,
PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Huikea konferenssimatka Tasmaniaan
Suomen talvimerenkulku
herätti ihailua
S
ydneyn helteet jäävät taa ja Jetstarin lento JQ745
on laskeutunut Launcestonin kentälle Australian
Tasmaniaan. Olen saanut kunnian edustaa
kouluamme kansainvälisessä IAMU AGA 15- konferenssissa. Vastassa on paikallisen koulun, Australian
maritime college/University of Tasmanian puolesta
vastassa Hadi Ghaderi. Hadi on asunut ympäri maailmaa
ja suorittaa tohtorintutkintoaan ja toimii tuntiopettajana
paikallisessa merikoulussa.
Edustajia on lähinnä Aasiasta ja Amerikan mantereelta.
Euroopasta meitä ei ole kuin minä ja Kroatian Luka.
Moni ei-australialainen tuntui suorittavan tohtorin­
tutkintoaan Launcestonissa. Tilaisuuden teemana on
koulutus, mutta esityksiä oli laidasta laitaan, johtamisesta
Washingtonin koulun esittelyyn.
Illalla paikallisen oluen äärellä juttelimme merenkulun
tilanteesta nykypäivänä sekä eri maiden koulutuksen
eroista. Ulkona kaasugrillillä kengurua ja wallabia, joka
on siis kengurun näköinen, mutta paljon pienempi. Otan
varovasti, sillä seuraavana päivänä on oma vuoroni pitää
esitelmä.
Terveisiä Suomesta
Kovaa tasoa
Washingtonin porukalla on siistit, mustat univormut
arvomerkkeineen, samoin japanilaisilla, korealaisilla ja
kiinalaisilla. Ei siinä ”jääkarhujen maasta kotoisin oleva
karski ja parrakas seilori” – niin kuin myöhemmin minusta
todettiin kiinalaisten toimesta, voinut kun todeta että
VAU!
Aamiainen kampuksen ruokalassa, jonka jälkeen otetaan
porukasta virallinen yhteiskuva päärakennuksen edessä.
Kuvan ottamisen jälkeen on oman esitelmäni, jonka
aiheena oli kehittyvä merenkulunkoulutus. Esitelmässäni
otin kantaa kasvaneisiin harjoittelupäiviin. Puhun
muutenkin koulutuksen suunnasta ja siitä, miten tekniikan kehitys on vaikuttanut koulutukseemme. Esitykseni
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5
A
toisella sivulla oli kuva jäätä murtavasta
jäänmurtaja Kontiosta tekstin Greetings from
Finland! kera. Tämä jo pelkästään toimi
varsinaisena huomion kiinnittäjänä, varsinkin
kun aasialaisten kollegojen ilmeitä seurasi.
Kaikki olivat ihmeissään siitä, kuinka paljon ja
monipuolisesti suoritammekaan neljän vuoden
aikana.
Oman esitelmäni jälkeen esitelmänsä piti
Kiinan edustaja, nuori nainen nimeltään Alverda Xinna Zhu. Hänen esitelmänsä kertoi naisten
asemasta merenkulussa, mikä oli erittäin mielenkiintoista kuultavaa ja vaikutti asialta, joka
kannattaa ottaa merenkulun piireissä puheeksi.
Naisten asema nimittäin tuntui olevan erittäin
alhainen ja määrä kaikista Kiinan merenkulkujoista vain prosentin murto-osia.
Hienoja pienoismalleja
Kierros alkoi mallien testauslaboratoriosta, joka
käytännössä oli suuri allas, jossa saatiin luotua
realistiset olosuhteet pienoismalleille. Laboratorio on niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin
käytössä. Kavitaatiolaboratorio olikin sitten
valtavan kokoinen tila, jossa oli tuulitunnelia
muistuttava rakennelma. Siinä vettä pumpattiin
kovalla paineella ja läpinäkyvässä osassa voitiin
tarkkailla potkurien, jettien, peräsimien ja
pitkälti minkä vain veden alla olevan osan
kavitaatiota. Mallit joita kokeissa käytetään, ovat
pienoismalleja varsinaisista mutta prikulleen
samanlaisia, täydellisiä kopioita. Laboratoriossa
on tutkittu niin eri runkorakenteiden kavitaatioita, kuin kehitetty hiljaisempia potkureita
laivastojen sukellusveneisiin. Hinaustankkisimulaattorin pienoismallien avulla tutustuimme
alusten käyttäytymistä aallokossa, koulun
simulaattoreihin kapteeni Richard Dunhamin
johdolla.
Oli mielenkiintoista painella tykkiveneellä
Sydneyn keskustaan!
Tähtäimessä tohtorintutkinto
Taso oli kova, kun esimerkiksi Yapa Mahindan ja
Paul Brownin esitelmät tähtäsivät tohtorin
tutkintoon. Vapaassa seurustelussa tuli jatkuvasti ilmi, että kaikkialta maailmasta tulevat osallistujat olivat ihmeissään ja ihastuksissaan siitä
kuinka Suomi voi olla niin vahva merenkulunkansa, kun meillä on merikin jäässä ison osan
vuodesta.
Ystäväkseni tulleen Lukan kone kohti Kroatiaa lähti. Jatkoimme kanadalaisten kanssa
kentältä kohti Boag’s breweryä, opastettua
kierrosta. Lopulta edessä oli 37 tuntia matkustamista Melbournen, Dubain ja Lontoon kautta
Helsinkiin. Reissu oli onnistunut täydellisesti. •
Lassi Koivunen
Satakunnan ammattikorkeakoulu
6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Svindlande konferensresa till Tasmanien
Finlands vintersjöfart
väckte beundran
V
ärmen i Sydney ligger bakom oss och Jetstars flyg
JQ745 har landat på Launcestons flygplats på
Tasmanien i Australien. Jag har fått äran att
representera vår skola på den internationella
IAMU AGA 15-konferensen. Där möter jag Hadi Ghaderi,
som representerar den lokala skolan Australian Maritime
College/University of Tasmania. Hadi har bott i hela
världen och avlägger nu sin doktorsexamen. Han arbetar
även som timlärare på den lokala sjöskolan.
De flesta representanterna kommer från Asien och
Amerika. De enda som är från Europa är jag och Luka från
Kroatien.
Hög nivå
Gruppen från Washington har prydliga, svarta uniformer
med gradbeteckningar, precis som japanerna, koreanerna
och kineserna. Jag, som
senare kallas en ”barsk och
skäggig sjöman från isbjörnarnas land” av kineserna, har
bara en sak att säga om det –
WOW!
Många icke-australier tycks
avlägga sin doktorsexamen i
Launceston. Temat för konferensen är utbildning, men
föredragen är mycket breda,
från ledarskap till en presentation av skolan i Washington.
På kvällen tar vi en öl och
pratar om dagens läge inom
sjöfarten och skillnaderna mellan utbildningen i olika länder.
Utomhus grillas det känguru
och vallaby, som ser ut som
en känguru men är mycket
mindre. Jag tar det försiktigt
eftersom det är min tur att
hålla föredrag nästa dag.
Hälsningar från Finland
På morgonen äter jag frukost i
matsalen på campus. Därefter
tar vi en officiell gemensam
bild av alla framför huvudbyggnaden. Sedan är det dags
för mitt föredrag, som har
utvecklande sjöfartsutbildning
som tema. I det tar jag
ställning till de allt fler
praktikdagarna. Jag talar även om vart utbildningen är på
väg och hur teknikens utveckling har påverkat vår
utbildning. På andra bilden i min presentation visar jag en
bild på isbrytaren Kontio i arbete tillsammans med texten
Greetings from Finland!. Det räcker för att få deras
uppmärksamhet, vilket jag ser när jag studerar framför allt
de asiatiska kollegornas ansiktsuttryck. Alla är förvånade
över hur mycket och hur varierat vi arbetat på fyra år.
Efter mitt föredrag är det dags för Kinas representant,
en ung kvinna vid namn Alverda Xinna Zhu, att hålla sitt.
Hennes föredrag handlar om kvinnornas ställning inom
sjöfarten, vilket är mycket intressant att lyssna till och verkar som något som man bör ta upp inom sjöfarten. Kvinnor
tycks nämligen ha en mycket låg ställning, och av alla sjöfarare i Kina är bara bråkdelen av en procent kvinnor.
Fina miniatyrer
Rundturen börjar i ett modelltestlaboratorium, som i
praktiken är en stor bassäng där man kan skapa realistiska förhållanden för miniatyrerna. Laboratoriet används
av såväl studerande som forskare. Kavitationslaboratoriet
är i sin tur en enorm lokal med en konstruktion som
påminner om en vindtunnel. Där pumpar man in vatten
med högt tryck för att kunna studera kavitationen i
propellrar, jetsystem, roder och det mesta under vatten i
en genomskinlig del. Modellerna som används i testerna är
exakta miniatyrer av riktiga fartyg. I laboratoriet har man
studerat kavitationen i olika stomkonstruktioner och även
utvecklat tystare propellrar för flottans ubåtar. Under
ledning av kapten Richard Dunham får vi med hjälp av
miniatyrerna i skolans bogserbåtssimulator se hur
fartygen beter sig i sjögång.
Det är intressant att åka kanonbåt till centrala Sydney!
Doktorsexamen i sikte
Nivån är mycket hög – till exempel Yapa Mahindas och
Paul Browns föredrag siktar på en doktorsexamen. När vi
umgås framkommer det hela tiden att deltagarna från hela
världen är förundrade och förtjusta över hur Finland kan
vara en så stark sjöfartsnation med tanke på att även havet
är fruset en stor del av året.
Luka, som blivit min vän, flyger tillbaka till Kroatien.
Jag och kanadensarna fortsätter från flygplatsen till Boag’s
Brewery för en guidad tur. Slutligen har jag en 37-timmars
resa framför mig till Helsingfors via Melbourne, Dubai och
London. Det har varit en mycket lyckad resa. •
Lassi Koivunen
Satakunda yrkeshögskola
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
Hilkka Kotkamaa
Lisää älyä
merelliseen
Helsinkiin
Helsinki on merikaupunki. Helsinki
on merenkulkukaupunki ja se
­Suomen kansallisen ja kansain­
välisen logistiikan solmukohta.
Alueella sijaitsee Suomen tärkein
kappaletavarasatama sekä
­lentorahtiasema.
V
uosaaren sataman kautta kuljetettu
tavaraliikenne edustaa arvoltaan
lähes kolmasosaa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja määrältään
neljäsosaa meritse kuljetetun kappaletavaraliikenteen määrästä.
Nyt merellisyyden on lopullisesti huomannut myös Helsingin kaupunki, joka on
käynnistänyt mittavan hankkeen nimeltään
Merit. Helsinkiin ja lähialueille keskittyy
myös yksi valtakuntamme merkittävimmistä
meriklusteriyritysten keskittymistä. Alueelta
löytyvät tärkeimmät tutkimuslaitokset, kuten
VTT, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja
Ilmatieteen laitos sekä Aalto-yliopisto.
Samoin täällä ovat useat merenkulkuun
liittyvät insinööritoimistot.
Merit-sanan alku tarkoittaa merta ja loppu
it tarkoittaa merenkulun tietokoneistettua
teknistä kehitystä, älykästä meriteollisuutta,
jota kaupunki haluaa tukea. Hankkeen
päämääränä on mm. lähentää alan uusinta
tutkimusta ja alan yrityksiä niin että yhteisvoimin kehitettäisiin keinoja merenkulun ja
meriteollisuuden mahdollisuuksista kehittyä
tietoliikenteen avulla. Mukana ovat Helsingin
kaupunki, alan yritykset sekä tutkijat Aalto
yliopiston johdolla. •
Aalto yliopiston tutkija
Martti Mäntylä:
Sujuvalla
tiedonkululla
Suomi nousuun
–T
ietoa on, mutta tiedon kulku
vaatii panostuksia. Me kutsumme tätä ristikkäistä tiedonkulkua teolliseksi internetiksi. Se
tarkoittaa keinoa siirtää tietoa järjestelmästä
toiseen tai tuotekokonaisuudesta toiseen,
sanoo Martti Mäntylä tietotekniikan professori Aalto yliopistosta.
– Laitteiden yhteensopivuus ja yhteen
pelaaminen on erityisen tärkeää merenkulussa,
jossa sujuva tiedonkulku on turvallisuustekijä.
Siten saadaan myös kustannussäästöjä ja
voidaan säästää energiaa ja ympäristöä.
Tehokas tiedonkulku nopeuttaa myös työtä ja
vähentää operoinnissa materiaalin ja laitteiden
kulumista.
Mäntylän mukaan tiedonkulussa ei useinkaan ole kyse tiedon puutteesta, vaan sen
käytön sujuvuudesta. Ongelma on, että yksi
yritys kerää tietoa ja toinen tarvitsee sitä.
Miten nämä löytävät toisensa sujuvasti ja
toimivat keskenään, siinä tarvitaan teollista
internetiä.
Energiaa basaarista
– Meillä on jo kyky kerätä dataa, laittaa
sensoreita, syöttää tietoliikennettä, älyä ja
mikroprosessoreita, mutta käyttöä voi kehittää
helpommaksi ja halvemmaksi. Meidän on
opittava rakentamaan yhä parempia järjestelmiä, joilla voimme hyödyntää kerättyä dataa.
Eri tahojen sovittamisessa yhteen on kyse
rahasta, tekniikasta, byrokratiasta, tiedonkulusta ja asenteesta. Niistä ainakin.
– Olen saanut tukijana parhaiten sanomani
perille kertomalla, miten teollisen internetin
soveltaminen säästää energiaa. Haluaisin
kutsua sitä ”energiadatabasaariksi”. Siinä on
koossa eri tahoilla tuotettu tieto ja kukin
poimii siitä sen, mistä kullekin on eniten
hyötyä.
Varustamoille ja hallitukselle
Martti Mäntyjä on vetänyt vuoden verran Aalto
yliopistossa hanketta, jossa on mukana eri
8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
alojen professoreita. Mukana ovat
esimerkiksi konerakennustekniikan
ja säätö- ja automaatiotekniikan
laitokset, sekä yhteydet Kauppa­
korkeakouluun. Tämän työn
tuloksin lähestymme merenkulun ja
teollisuuden toimijoita.
– Olen työssäni huomannut
ilokseni, että nuori sukupolvi
suhtautuu kiinnostuksella ja
ennakkoluulottomasti tietoteknisiin
asioihin. Nuoret ovat fiksuja, eikä
heille tarvitse sanoa montaa sanaa,
kun he jo ymmärtävät mistä on
kyse. Samalla nuori polvi näkee
työmahdollisuuksia uuden tekniikan
parissa.
– Varustamot hoi, te voisitte
tarjota hyviä tutkimusaiheita
opiskelijoille. Terveisiä myös maan
hallitukselle: nyt kun puhutaan
paljon, millä keinon saadaan Suomi
nousuun, tässä on mielestäni hyvä
esimerkki, Mäntyjä vinkkaa. •
E – Tietoa on merenkulussa runsaasti,
mutta tiedonkulku tökkii. Sujuvuutta
voi parantaa tutkimuksella, sanoo
professori Martti Mäntylä.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
Hilkka Kotkamaa
Mer
­intelligens ­
i mari­tima
­Helsingfors
Helsingfors är en havsstad.
­Helsingfors är en sjöfartsstad och en
knutpunkt för den nationella och
internationella logistiken i Finland.
Finlands viktigaste styckegodshamn
och flygfraktstation finns i området.
G
odstrafiken som löper via Nordsjö
hamn motsvarar till värdet nästan
en tredjedel av värdet på Finlands
utrikeshandel och till volymen
nästan en fjärdedel av volymen för den
sjöledes transporterade styckegodstrafiken.
Nu har till slut Helsingfors stad också upptäckt havsnärheten och inlett ett omfattande
projekt vid namn Merit. En av våra viktigaste
koncentrationer av företag inom det maritima
klustret finns också i Helsingfors och dess
närområden. I området finns de viktigaste
forskningsinstituten såsom Teknologiska
forskningscentralen VTT, Finlands miljöcentral SYKE, Meteorologiska institutet och
Aalto-universitetet. Dessutom finns här många
ingenjörsbyråer med anknytning till sjöfart.
Ordet Merit kommer från finskans meri,
som betyder hav, och it, som står för datoriserad teknisk utveckling inom sjöfarten
– intelligent marinindustri – vilket staden vill
stödja. Målet med projektet är bl.a. att föra
den senaste forskningen inom området och
företag i sektorn närmare varandra så att de
med gemensamma krafter kan ta fram sätt att
utveckla sjöfartens och marinindustrins möjligheter med hjälp av IT. Deltar gör Helsingfors
stad, företag i sektorn och forskare under ledning av Aalto-universitetet. •
10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Martti Mäntylä, forskare
på Aalto-universitetet:
Tillväxt i Finland
–I
nformationen finns, men informationsflödet kräver satsningar. Vi kallar
detta korsgående informationsflöde
för industriellt internet. Det är ett sätt
att överföra information från ett system till ett
annat eller från en produkthelhet till en annan,
säger Martti Mäntylä, professor i IT på Aaltouniversitetet.
– Att olika enheter är kompatibla och fungerar
ihop är ytterst viktigt inom sjöfarten, där ett
smidigt informationsflöde utgör en säkerhetsfaktor. På så sätt sparar man även in på kostnader
och kan spara energi och miljön. Ett effektivt
informationsflöde snabbar också upp arbetet och
minskar slitage på material och apparater under
drift.
Enligt Mäntylä handlar det oftast inte om brist
på information i informationsflödet, utan om hur
smidigt det används. Problemet är att ett företag
samlar information och ett annat behöver den.
Hur ska de hitta varandra på ett smidigt sätt och
fungera sinsemellan? Till det behövs industriellt
internet.
Energi från basaren
– Vi vet redan hur man samlar data, sätter ut
sensorer och matar datatrafik och har redan
intelligens och mikroprocessorer. Däremot kan
vi utveckla användningen så att den blir enklare
och billigare. Vi måste lära oss bygga bättre
system som vi kan använda för att utnyttja datan
som vi samlat in.
Sammanförandet av olika parter handlar om
pengar, teknik, byråkrati, informationsflöde och
attityd. Åtminstone dem.
– Som forskare har jag bäst fått fram mitt
budskap genom att berätta hur tillämpningen av
industriellt internet sparar energi. Jag skulle vilja
kalla det en ”energidatabasar”. Där samlar man
information som olika parter producerat, och var
och en plockar det som den har störst nytta av.
För rederier och regeringen
Martti Mäntylä har i ungefär ett års tid drivit ett
projekt på Aalto-universitetet som innefattar
professorer från olika sektorer. Deltar gör t.ex.
institutioner för maskinbyggnadsteknik och
regler- och automationsteknik. Dessutom har
man kontakt med Handelshögskolan. Med hjälp
av resultatet från detta arbete närmar man sig
aktörer inom sjöfarten och industrin.
genom smidigt informationsflöde
– I mitt arbete har jag till min stora glädje upptäckt att
den unga generationen visar intresse för datatekniska saker
på ett fördomsfritt sätt. Ungdomar är smarta, man behöver
inte säga många ord förrän de förstår vad det handlar om.
Samtidigt ser den unga generationen arbetsmöjligheter med
den nya tekniken.
– Hallå rederier – ni skulle kunna erbjuda studerande bra
forskningsämnen. Hälsningar även till landets regering: nu
när det talas mycket om hur man ska skapa tillväxt i Finland
har vi enligt mig ett bra exempel här, tipsar Mäntylä. •
H – Det finns mycket information inom sjöfarten,
men informationsflödet är dåligt. Det skulle kunna
bli mycket bättre genom forskning, säger professor
Martti Mäntylä.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
teksti ja kuvat: Hilkka Kotkamaa
Mikko Laitinen
”Neljä miestä rautakehässä
Vintturien ja köysien keskellä...
Tärinää, raakaa voimaa ja rasvan hajua
päivästä toiseen, elon potkuri jauhaa...”
T
ästä päivästä, todellisesta merenkulkijan
työstä aina merenkulun ankaraan
historiaan ja romanttisiin kuviin. Tässä
haarukka, johon mahtuu tuoreen
runokirjan sisältö. Mistä tuuleni tulet? – merirunoja on Mikko Laitisen esikoiskirja. Kaikesta näkee, että tekijänä on merenkulun ammattilainen, termit ovat kohdallaan ja meren tuoksu
on aito.
Kemissä syntynyt jäänmurtajan perämies
Mikko Laitinen on opiskellut merikapteenin
tutkinnon Turussa ja työskentelee tällä hetkellä
jäänmurtaja Urholla, talvisin pääosin kotiseudullaan Perämerellä. Työ vie kuitenkin muillekin
murtajille, ja jopa kaukomaille.
Merikaupungin kasvatti
– Alun perin ryhdyin kirjoittamaan runoja käsin
hamppukantiseen kirjaseen. Runoja on syntynyt
ainakin parinkymmenen vuoden ajalla ja
kirjassa ne ovat melko lailla alkuperäisessä
järjestyksessä. Ajattelin pitkään, että joku päivä
runot haluaisi saada muillekin luettavaksi.
– Meri on aihepiirinä luonteva näille teksteille.
Meri on tärkeä osa elämääni ja työtäni, ja olenhan
myös kasvanut merikaupungissa. Meri on
muokannut ajatusmaailmaani ja se näkyy
runoissa, mutta aloitin kirjoittamisen jo kauan
ennen kuin merestä tuli itselleni ammatti.
Isoisän perintöä
Mikko Laitisella on kokemusta ennen jäänmurtajia laivaston ohjusveneistä, sisävesialuksista,
muutama vuosi autolautoilla Viking Linella,
sitten Boren rahtilaivoilla ja viime vuodet
jäänmurtajilla, myös monitoimimurtajilla.
– Monet runoistani ovat syntyneet omista
kokemuksistani, ja reissun päällä, joten tarkkasilmäinen pystyy ehkä lukemaan joistain
runoista, missä on menty. Tositapahtumat ja
kokemukset ovat joskus siellä pohjalla.
– Isoisäni oli merikapteeni ja hän työskenteli
viimeiset vuotensa 70-luvulla Kemissä, jossa hän
toimi satamakapteenina Ajoksessa. Hän harrasti
merikirjallisuutta ja minä olen saanut tutustua
hänen merikirjojen kokoelmansa, vaikka
henkilökohtaisia muistikuvia ei olekaan. Vaalin
tätä perinnettä lämmöllä. Kemin papaltani jäi
myös muutamia runoteoksia, joissa on vanhanai-
12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
teki tuulesta kirjan
kaista merirunoutta. Merenkulku on muuttunut, mutta
jotain samaa siinä on edelleen jäljellä. Moni merialan
termi on hyvin vanhaa perua, aina purjelaivakaudelta
asti. Eräissä runoissani olen tavoittanut samantyylistä,
vanhempaa merirunoutta, kuin vaikkapa Tuulikki
Soinilla, Heikki Asunnalla tai Joni Skiftesvikillä.
Säiden haasteet ja pitkät vahdit
– Merimiehen työ vaatii venymistä, joskus äärimmäisyyksiin. Kärsivällisyyttä, voimaa ja kykyä selviytyä
nopeistakin muutoksista. Mikko Laitisen mielestä
runous sopii hyvin laivatyön pitkien vahtien ja ajoittain
ankarien kelien vastapainoksi.
– Merellä on työkuorma sellainen, että itsestään on
pidettävä hyvää huolta. Kotiasioita ei kannata ajatella
liikaa, vaan parempi on merellä keskittyä laivaelämään,
vaikka se ei ole nykyisen tieto- ja viihdetulvan aikaan
niin helppoa. Myös kuntosali ja hyvät unenlahjat
auttavat jaksamista. Alkoholia käytetään uskoakseni
stressin purkuun paljon vähemmän kuin entisinä
aikoina. Ei silti, kyllä merirunon aihe voi löytyä kapakastakin.
Luonnon armoilla
Merenkulussa säätilan seuraaminen on tärkeää ja
luonnon ilmiöt korostuvat merirunoudessa. Meren
arvaamattomuus, järkähtämättömyys ja voima ovat
olennainen osa merielämää. Luonto on usein haaste,
jonka kanssa on pärjättävä, vaikka hetkittäin tuntuisi
ettei pärjääkään. Tämän vuoksi merta on myös kunnioitettava. Meren mahti ja luonnonvoimat ovat merirunouden kantava teema, väri ja mauste.
– Minulle luonto on suuri innoituksen lähde kirjoittamiseen. Ihmisen ja luonnon yhteydessä riittää pohtimista. Tässä viitteessä yksi suosikeistani on kemiläinen
Niilo Rauhala. Vanhoja merirunoilijoita, merenkulkijoiden elämäkertoja ja matkakertomuksia olen löytänyt
esimerkiksi turkulaisista antikoista.
Mikko Laitisen merirunokirja julkaistiin alkuvuonna
Uudessakaupungissa, ja jonkin verran palautetta on
ehtinyt tulla. Ensimmäinen sadan kappaleen painos
osoittautui liian pieneksi, mutta kirjan kustantanut
Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys teetti jo
lisäpainoksen, joten kirjaa on saatavilla.
– Työkaveritkin ovat huomioineet ja kommentoineet
kahvipöydässä.
pitkään. Voisin kuvitella joskus saavani kansien
väliin myös matkakertomuksia tai jopa kokonaisen
romaanin, mutta aika näyttää. - Merenkulkijat ovat
kyllä monipuolisia kulttuuriharrastajia. Sen näkee
esimerkiksi Mepan näyttelyissä, jossa on maalauksia, valokuvia, käsitöitä jne. Enää ei voi entiseen
malliin harrastaa kulttuuria työaikana, sillä työtahti
on kova ja vähäinen vapaa-aika menee usein nukkumiseen. Mutta aikaa ja mahdollisuus keskittyä on
pidemmillä vapailla, jolloin moni harrastaa vahvastikin kulttuuria.•
”Kuuden viikon kulkumiehet”
Meri mitannut aikaa
päivät paahtaneet pintaa syvemmältä
tuhlattavaksi asti kertynyt
merkityksettömiä minuutteja
metallinmakuisia maihinnousuja
Hamburg, Immingham, Marseille
laiskasti täyttyy lokikirja
kuuden tuuman köysistössä
Kansainvälinen radiohiljaisuus
kahdeksalla kielellä
kuumassa kitunut kone
sylkenyt kuonaa ja umpirautaa
vanhennuttu vuosi
viiden päivän matkalla
päivämessi tallentanut
meren miesten monologin”
Kirjoittaminen, lukeminen ja kuvaus
Runojen lisäksi kirjassa on Mikko Laitisen ottamia
valokuvia. Kaikki kuvat on otettu Grönlannin ja
Huippuvuorten arktisissa maisemissa, joissa omalaatuinen valo on tehnyt kuvausta harrastavaan Laitiseen
vaikutuksen.
– Voi sanoa, että kaksi pitkäaikaista harrastustani
lyövät kirjassani kättä. Olen kuvannut ja kirjoittanut jo
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13
text och foto: Hilkka Kotkamaa
Mikko Laitinen
gjorde en bok om vinden
”Fyra man i en
järnring Mitt ibland
vinschar och trossar
…
Vibrationer, rå
styrka och lukten
av smörja dag efter
dag snurrar livets
propeller …”
O
m denna dag, om det verkliga sjömansarbetet till sjöfartens bistra historia
och romantiska bilder. Här har du ett
utdrag ur en färsk diktbok. Boken
Mistä tuuleni tulet? – merirunoja (Varifrån
kommer du, min vind? – havsdikter) är Mikko
Laitinens debutbok. Överallt ser man att
upphovsmannen är sjöman – termerna sitter där
de ska och doften av hav är äkta.
14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Mikko Laitinen föddes i Kemi och arbetar
som styrman på en isbrytare. Han studerade till
sjökapten i Åbo och arbetar för närvarande på
isbrytaren Urho, på vintrarna huvudsakligen i
sina hemtrakter i Bottenviken. Arbetet tar honom
dock även till andra isbrytare och till och med till
fjärran länder.
Uppvuxen i en havsstad
– Till en början skrev jag dikter för hand i en bok med ett
omslag av hampa. Jag har skrivit dikter i minst ett tjugotal
år, och i boken står de i rätt så ursprunglig ordning. Jag
tänkte länge att jag någon dag skulle vilja ge ut dikterna så
att andra också fick läsa dem.
– Havet är ett naturligt tema för dessa texter. Havet är
en viktig del av mitt liv och mitt arbete, och jag är ju trots
allt uppvuxen i en havsstad. Havet har format min tankevärld, vilket syns i dikterna. Jag började dock skriva långt
innan havet blev mitt yrke.
Ett arv från farfar
Innan Mikko Laitinen började arbeta på isbrytare arbetade
han på flottans robotfartyg, insjöfartyg, några år på Viking
Lines bilfärjor, därefter på Bores fraktfartyg och de
senaste åren på isbrytare, även kombiisbrytare.
– Många av mina dikter kommer från mina egna upplevelser och skrevs under en resa, så om man är uppmärksam
kan man i några av mina dikter kanske läsa var jag varit.
Ibland baseras de på verkliga händelser och upplevelser.
– Min farfar var sjökapten och de sista åren på 70-talet
arbetade han i Kemi, där han var hamnkapten i Ajos. Han
var intresserad av sjöfartslitteratur och jag har fått titta
närmare på hans samling av havsböcker, även om jag inte
har några personliga minnesbilder. Jag värnar detta arv
med värme. Min farfar i Kemi lämnade också några diktverk med gammaldags havspoesi. Sjöfarten har förändrats,
men en del är fortfarande detsamma. Många sjöfartstermer
har ett mycket gammalt ursprung, ända från segelfartygseran. I några av mina dikter har jag försökt använda samma
typ av äldre havspoesi som till exempel Tuulikki Soini,
Heikki Asunta och Joni Skiftesvik gjorde.
– För mig är naturen en stor inspirationskälla när jag
skriver. Det finns mycket att fundera på när det gäller
människan och naturen. En av mina favoriter i anknytning till det är Kemibon Niilo Rauhala. Jag har hittat gamla
havsdiktare, sjömansbiografier och reseskildringar i t.ex.
antikaffärer i Åbo.
Mikko Laitinens havsdiktbok publicerades i början av
året i Nystad och har hunnit få en del respons. Den första
upplagan på hundra exemplar visade sig vara för liten, men
Nystads sjöhistoriska förening som gav ut boken lät trycka
ytterligare en upplaga, så boken finns återigen att köpa.
– Mina arbetskamrater har uppmärksammat och kommenterat den vid kaffebordet.
Skriva, läsa och skildra
Förutom dikter består boken även av bilder som Mikko
Laitinen tagit. Alla bilder är från de arktiska landskapen
på Grönland och Spetsbergen, där det karaktäristiska
ljuset har påverkat fotointresserade Laitinen.
– Man kan säga att mina två långvariga intressen går
hand i hand i boken. Jag har fotograferat och skrivit en
längre tid. Jag skulle också kunna tänka mig att ge ut en
bok med reseberättelser eller kanske en hel roman, men
det får tiden utvisa. – Sjömän är verkligen mångsidiga
kulturutövare. Det ser man t.ex. på SSB:s utställningar, där
det finns målningar, fotografier, hantverk m.m. Man kan
inte längre utöva kultur på arbetstid som man gjorde förr,
eftersom arbetstakten är hård och den lilla fritid man har
ofta går åt till att sova. Däremot har man tid och möjlighet
att fokusera på det under de långa ledigheterna, då många
utövar kultur. •
Utmanande väder och långa vakter
– En sjömans arbete kräver flexibilitet, ibland till det
extrema. Tålamod, styrka och förmåga att klara även
snabba förändringar. Mikko Laitinen tycker att poesi
passar bra som motvikt till de långa vaktpassen och tidvis
svåra väderförhållandena på fartyget.
– På havet är arbetsbelastningen sådan att man måste
ta hand om sig. Det gäller att inte tänka för mycket på hemmet, utan det är bättre att fokusera på fartygslivet när man
är till sjöss, även om det inte alltid är så lätt med dagens
informations- och underhållningsflöde. Gymmet och god
sömn hjälper också till att orka. Jag tror att man använder
mindre alkohol för att dämpa stress nu än förr i tiden. Men
visst kan man hitta diktämnen även på en krog.
I naturens nåd
I sjöfarten är det viktigt att följa vädret, och naturfenomenen framhävs inom havspoesin. Havets nyckfullhet,
obeveklighet och styrka är en viktig del av livet till havs.
Naturen är ofta en utmaning som man måste klara, även
om det stundtals känns som om man inte orkar. Därför
måste man också ha respekt för havet. Havets makt och
naturens krafter är ett bärande tema inom havspoesin och
ger den färg och krydda.
”Vandringsmän i sex veckor”
Havet mäter tiden
dagarna är djupare än ytan
tid samlas bara för att slösas bort
betydelselösa minuter
metallsmakande landstigningar
Hamburg, Immingham, Marseille
loggboken fylls slött i
bland sextumstrossarna
Internationell radiotystnad
på åtta språk
en värmeplågad maskin
spottar ut slagg och järn
ett år har förfallit
på en femdagarsresa
dagmässen har sparat
en monolog från havets män”
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15
– Työyhteisön
ongelmia ei saa
jättää hautumaan,
vaan ne on
puhuttava halki.
Kaikkien kanssa
ei tarvitse olla
sydänystävä,
mutta sen verran
väleissä että työt
sujuvat, sanoo
Tuire Husu.
Työterveyshoitaja Tuire Husu:
Työyhteisön kiistat
on luotu ratkaistavaksi
Miten tärkeää viihtyvyys on laivatyössä? Miten laiva poikkeaa maissa olevista työpaikoista?
Vai poikkeaako se? Mitä haasteita laivatyössä on ja miten ne ovat voitettavissa? Voiko hyvä
työilmapiiri olla kilpailuvaltti? Entä pidentääkö hyvinvointi työuraa? Näitä asioita on tutkinut ja
pohtinut työterveyshoitaja Tuire Husu. Hänellä on itselläänkin kokemusta työstä laiva­
sairaanhoitajana ja työyhteisöseminaarien luennoitsijana merenkulkijoille.
16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
–H
yvä työilmapiiri on tärkeää
kaikilla työpaikoilla, mutta
laivayhteisössä sen merkitys
korostuu. Voi vain kuvitella,
kun työpaikalla ollaan jatkuvasti viikko tai kaksi
ilman että voi käydä välillä kotona. Siinä mielessä laiva on työntekijöille toinen koti joten
viihtyvyys on olennainen osa työn sujuvuutta.
Siinä olet työkavereiden kanssa yhdessä yöt
päivät, etkä pääse heistä eroon olivat he hyviä tai
huonoja.
Ei mykkäkoulua
– Kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä eikä
edes tulla hyvin toimeen, mutta vihamielisyys ja
liika kitka käyvät kaikkien hermoille. Hyvät välit
ilmenevät messissä vaikka niin, että tervehditään
työkavereita eikä mökötetä. Ristiriidat selvitetään keskustelemalla ja ilma puhdistetaan
mahdollisimman nopeasti. Avoin keskusteleva
ilmapiiri on eduksi sekä viihtyvyydelle että
työnteolle.
– Jokainen työntekijä voi vahvistaa itseään
tiukkoihin tilanteisiin pitämällä fyysisestä ja
henkisestä kunnostaan hyvää huolta. Silloin
jaksaa paremmin nähdä pikkukiistojen yli.
Hyvässä ilmapiirissä tekijä oppii löytämään työn
iloa ja kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Huono ilmapiiri taas aiheuttaa työpaikkakiusaamista, uupumusta, sairaspoissaoloja ja ennenaikaista pakoa eläkkeelle.
Kunnioita ja kuuntele
Työpaikkojen ristiriitojen ratkaiseminen alkaa
varautumisesta ja etukäteen tehdystä periaatteista.
– On tärkeää, että jokainen voi ilmaista
asioista mielipiteensä ilman että häntä siitä
rankaistaan. Avoimeen keskusteluun kuuluu
myös se, että jokainen kunnioittaa toisenkin
mielipidettä. On monia tapoja olla oikeassa tai
väärässä. Kompromissien tekemistäkin voi
harjoitella. On nostettava kissa pöydälle,
ratkaistava ongelmat eikä jättää niitä pitkäksi
ajaksi muhimaan ja pahoittamaan mieltä.
Keskustelu on käytävä asioista ei henkilöistä.
– Pahinta on että työyhteisö jakautuu kuppikuntiin, jossa takana puhuminen paisuu muheviin mittoihin, herkutteluun kuka mitäkin on
sanonut ja tehnyt. Oikeastaan juuri kuppikuntien
muodostuminen on merkki siitä, että jotain on
pielessä. Ei koskaan ole oikein, että joku työntekijä suljetaan porukan ulkopuolelle ja tietopimentoon.
Huonosti hoidetuilla työpaikoilla on paljon
jännitteitä ja ristiriitoja, mutta jokaisessa,
hyvässäkin työpaikassa törmätään tulehtuneisiin
tilanteisiin. Kuka sitten on se, jonka vastuulla on
ottaa kissa pöydälle?
– Vastuu on kaikilla. Tietysti esimiehillä ja
luottamusmiehillä tulee olla valmius selvitellä
kiistoja, mutta ilmapiirin tulee olla niin avoin,
että kuka tahansa voisi ottaa asiat esille. Joskus
asioihin voi puuttua työterveyshuolto ja silloin
oikea osoite on laivasairaanhoitaja. Kriittisissä
tilanteissa voi varustamo hankkia ulkopuolista
apua, joissa työpsykologi tai muu sellainen
auttaa avaamaan solmuja.
Erilaisia ideoita
Tuire Husun oman kokemuksen mukaan pulmat
ratkeavat yleensä yksinkertaisin keinoin, kuten
kommunikoinnilla ja oikeanlaisella tiedottamisella. Joku oletti, että toinen tarkoitti jotain, jota
se ei ehkä tarkoittanutkaan.
”
Työterveyshoitaja Tuire Husu:
Työyhteisön kiistat
on luotu ratkaistavaksi. ”
– Liian usein tukeudutaan vanhoihin työkäytäntöihin ja uudet ehdotukset ja niiden esittäjät
torpataan kättelyssä. Tiedottamisessa esimiehet
ovat avainasemassa, mutta heiltä vaaditaan
erityisen avointa mieltä myös erilasille ideoille ja
työtavoille.
Ilmapiiri kilpailuvalttina
Tuire Husu pitää hyvää ilmapiiriä niin tärkeänä,
että se voisi olla jopa firmojen kilpailuvaltti.
Varustamo, joka pitää huolta henkilöstön
hyvinvoinnista ja antaa apua tarvittaessa, pystyy
saamaan parhaat työntekijät.
– Hyvä työpaikkafiilis kiirii huhuna ja silloin
ihmiset haluavat tulla sinne töihin. Se tuo tehoa
työhön, vähentää sairaslomia ja laivoissa
asiakkaat aistivat hyvän hengen.
– Kaikista pulmatilanteista ei kannata tehdä
liian suurta numeroa, sillä kokemukseni mukaan
merimiehet ovat suuria persoonallisuuksia, joilla
joskus kipinät lentävät. Ongelmat on tehty
ratkaistavaksi. Hyvällä ilmapiirillä on tärkeä
yhteiskunnallinen merkitys, sillä työhyvinvointi
on paras keino vaikuttaa paljon puhuttuun
työuran pidentämiseen, Husu korostaa. •
Jokaisella vastuu
Laivoissa olisi Husun mielestä hyvä, jos kaikki
eivät työskentelisi jatkuvasti samassa passissa.
Myös esimiehet voisivat muuttaa työvuorojaan
niin, että niihin tulisi vaihtelua.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17
Företagshälsovårdare Tuire Husu:
Dispyter på jobbet
är till för att lösas
Hur viktigt är det med trivsel i fartygsarbetet? Hur skiljer sig fartyget från
arbetsplatser ­i land? Eller gör det det? Vilka utmaningar finns det i fartygsarbe­
tet och hur kan man övervinna dem? Kan bra stämning på arbetet vara en
konkurrensfördel? Och förlänger välbefinnande arbetskarriären? Företags­
hälsovårdare Tuire Husu har studerat och dryftat dessa frågor. Hon har själv
erfarenhet från arbete som fartygssjukskötare och föreläsare för sjömän på
seminarier för arbetsgemenskaper.
–D
et är viktigt med bra stämning
på alla arbetsplatser, men i en
fartygsgemenskap framhävs
dess betydelse ännu mer. Man
kan bara föreställa sig hur det är att vara på
jobbet hela tiden i en eller ett par veckor utan att
åka hem emellan. I det avseendet är fartyget ett
andra hem för de anställda, så trivsel är viktigt
för att arbetet ska fungera smidigt. Du är med
dina arbetskamrater dag och natt och slipper inte
ifrån dem oavsett om de är bra eller dåliga.
”
Työterveyshoitaja Tuire Husu:
Työyhteisön kiistat
on luotu ratkaistavaksi. ”
Inget ihjältigande
– Man behöver inte vara vän med alla eller ens
komma överens med dem, men fientlighet och
alltför mycket friktion går alla på nerverna. Bra
relationer kan ta sig uttryck i mässen genom att
man hälsar på sina arbetskamrater istället för att
tjura. Konflikter ska lösas genom samtal och
luften ska rensas så snabbt som möjligt. En
öppen och diskuterande stämning gynnar såväl
trivseln som arbetet.
– Varje anställd kan stärka sig själv inför
spända situationer genom att ta hand om sig både
fysiskt och psykiskt. Då orkar man lättare se
förbi småkonflikter. I en bra stämning lär man
18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
sig hitta arbetsglädje och uppleva känslan av
samhörighet. Dålig stämning orsakar i sin tur
arbetsplatsmobbning, utmattning, sjukfrånvaro
och för tidig pensionering.
Respektera och lyssna
För att lösa konflikter på arbetsplatsen krävs det
förberedelser och på förhand upprättade principer.
– Det är viktigt att var och en kan uttrycka sin
åsikt utan att straffas för det. En öppen diskussion handlar också om att respektera den andras
åsikter. Det finns många sätt att ha rätt eller fel
på. Man kan också träna på att kompromissa.
Man måste föra obehagliga ämnen på tal, lösa
problemen och inte låta dem gro under en lång
tid och orsaka förstämning. Diskussionerna ska
handla om saker, inte människor.
– Det värsta är att arbetsgemenskapen delas
in i klickar, där snacket bakom ryggen sväller till
enorma proportioner, till frosserier i vem som
sagt och gjort vad. Bildandet av klickar är i själva
verket ett tecken på att något inte står rätt till.
Det är aldrig rätt att en anställd hamnar utanför
gruppen och i informationsmörkret.
Alla bär ansvaret
Husu tycker att det vore bra om alla inte alltid
hade samma pass på fartygen. Cheferna skulle
också kunna byta sina skift så att de fick lite
omväxling.
På en dåligt skött arbetsplats råder det mycket
spänning och många konflikter, men infekterade
situationer kan uppstå på alla arbetsplatser, även
på bra sådana. Vem är det då som ansvarar för att
föra det på tal?
E Arbetsgjädje är viktig för hälsan,
säger Tuire Husu.
– Alla har det ansvaret. Cheferna och
förtroendemännen ska naturligtvis vara
beredda att utreda konflikter, men stämningen ska vara så öppen att vem som helst
kan lyfta fram frågor. Ibland kan företagshälsovården ingripa i problemen, och då är
det fartygshälsovårdaren man ska vända sig
till. I kritiska situationer kan rederiet skaffa
utomstående hjälp, där en arbetspsykolog
eller någon liknande hjälper till att lösa upp
knutarna.
Olika idéer
Tuire Husus egen erfarenhet är att problemen ofta går att lösa med de enklaste
medlen, som kommunikation och rätt slags
information. Någon antog att någon annan
menade något, som han eller hon kanske
inte gjorde.
– Allt för ofta faller man tillbaka i gamla
rutiner, och nya förslag och de som presenterar dem förkastas med en gång. Cheferna har
en nyckelroll när det gäller information, men
de måste också vara väldigt öppna för olika
idéer och arbetssätt.
Stämning som konkurrensfördel
Tuire Husu anser att bra stämning är så
viktigt att den till och med kan utgöra en
konkurrensfördel för företagen. Ett rederi
som ser till att personalen mår bra och
erbjuder hjälp vid behov kan få den bästa
personalen.
– Ryktet om bra stämning på jobbet
sprider sig och gör att folk vill arbeta där.
Det gör arbetet effektivare och reducerar
mängden sjukskrivningar. Dessutom känner
gästerna på fartygen av den.
– Det är ingen idé att göra något stort
nummer av alla problemsituationer, för min
erfarenhet säger att sjömännen är stora
personligheter och att det ibland slår gnistor
om dem. Problem är till för att lösas. Bra
stämning har en viktig social betydelse,
eftersom arbetshälsa är det bästa sättet att
påverka den mycket omtalade förlängningen
av arbetskarriären, betonar Husu. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19
Yhteinen haveri uudistuu
Jokainen
päällikkö on
koulutuksensa
aikana ainakin
kuullut sanan
yhteinen
haveri. Jatko­
koulutuksessa
merivakuutus­
asioihin pe­
rehdyttäessä
kuitenkin
huomaa, että
monen käsi­
tykset yhtei­
sen haverin
sisällöstä
poikkeavat
toisistaan.
Y
hteinen haveri tarkoittaa perusperiaatteensa mukaisesti tilannetta, jossa
tietoisesti tehdään uhraus yhteisestä
vaarasta pelastumiseksi. Oleellista
kriteerien täyttymiselle on siis se, että vaara,
josta tehdyllä tietoisella toimenpiteellä pelastutaan, kohdistuu siis sekä alukseen, että sen
kuljettamaan lastiin. Päätöksen yhteishaveritoimesta tekee yleensä päällikkö, mutta joissakin
tapauksissa varustamo (esim. pelastussopimus).
Päällikkö ja varustamo ovat siis keskeisessä
roolissa yhteishaverissa.
Yhteisen haverin selvittäminen tapahtuu
yleensä merivahingonlaskijan toimesta. Selvitysprosessissa keskeisessä roolissa ovat merivahingonlaskijan lisäksi varustamot sekä lastin
omistaja(t). Merivahingonlaskijan valinta
perustuu varustamon tekemään valintaan.
Taustalla on kuljetussopimus, jossa määritellään
sovellettavat yhteisen haverin säännöt, jotka on
yhtenäistetty ns. York-Antwerpenin säännöissä.
Ensimmäiset York-Antwerpenin säännöt (lyhennetään YAR) luotiin jo yli 150 vuotta sitten. Itse
yhteinen haveri on peräisin jo yli 3000 vuoden
takaa. Nykyisin sovelletaan pääosin 1994 vuoden
YAR sääntöjä, vaikka uusin sääntöversio on YAR
2004. Syynä siihen, ettei 2004 YAR sääntöjä
käytetä, on niiden varustamoelinkeinon piirissä
kohtaama vastustus. Ne on koettu varustamoille
epäedullisiksi.
York-Antwerpenin sääntöjä ylläpitää Comite
Maritime International (CMI), joka päätti 2012
konferenssissaan uudistaa
York-Antwerpenin säännöt.
Kokouksessa esityksen
sääntöjen uudistamisesta
tekivät tutkijat ja merivahingonlaskijat - Asiantuntijat,
jotka olivat seuranneet
tilanteen kehittymistä jo
1990-luvulta saakka. Näiden
joukossa oli myös allekirjoittanut, joka monen muun lailla
toi esiin koko joukon sääntöjen uudistamis- ja modernisoimistarpeita, jotta alalle
saataisiin yhtenäiset ja
modernit säännöt, jotka
tehostaisivat yhteisen haverin
menettelyä ja tekisivät siitä
kustannustehokkaamman.
Allekirjoittaneella oli kunnia
tulla nimetyksi tähän
20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
kansainväliseen asiantuntijaryhmään uudistamaan sääntöjä ja laatimaan uusia York-Antwerpen sääntöjä (YAR 2016).
Sääntötyötä on tehty nyt aktiivisesti 13
asiantuntijan voimin vuoden 2013 alusta lukien.
Säännöt, jotka hyväksyttäneen järjestön 2016
toukokuussa pidettävässä konferenssissa, ovat
nyt saaneet pitkälti sen muodon, jossa varustamoiden ja vakuutusyhtiöiden järjestöjen yhteisymmärrys niiden pääsisällöstä on saavutettu.
Tämä on oleellinen edellytys sille, että säännöt
saavat alalla yleisen hyväksynnän ja tulevat
laajaan käyttöön kuljetussopimuksissa kansainvälisesti. Oleellisia muutoksia ovat päällekkäisyyksien poistaminen selvitysmenettelyssä ja
sääntöjen yksinkertaistaminen sekä tulkintaerimielisyyksien mahdollisuuksien poistaminen
säännöistä. Menettely siis tehostuu ja nopeutuu
sääntöuudistusten myötä.
Suomessa merivahingonlaskijan tehtävää
hoitaa liikenne- ja viestintäministeriön nimeämä
merivahingonlaskija, jolle kuuluu lisäksi ensimmäisenä oikeusasteena myös kauppamerenkulun
ja huvialusten merivakuutusasiat. Järjestelmän
toimivuuden kannalta on oleellista säilyttää
merivahingonlaskijan toimenkuva sellaisenaan,
jotta merivahingonlaskijan tehtäviä on riittävästi
tämän ammattitaidon turvaamiseksi. Oleellista
on että merivahingonlaskija koetaan puolueettomaksi asiantuntijaksi ja että hänen ammattitaitoonsa luotetaan varustamoissa. Muussa
tapauksessa merivahingonlaskijan tehtävät
valuvat ulkomaille ja menetämme jälleen yhden
oleellisen osan meriklusterista. Suurin osa
yhteisen haverin selvityksistä on kuluneiden
viimeisten 15 vuoden aikana siirtynyt Suomesta
ulkomaille. Alalla on selvää, ettei tilanne voi
jatkua tämän kaltaisena. Merivahingonlaskijan
toimenkuvaa ja asemaa nykyisenlaisena erikoistuneena ”erityistuomioistuimena” ei siis tulisi
nykyisestään heikentää lainsäädäntömuutoksin.
Huvivenevakuutuksissa merivahingonlaskija on
kuluttajien oikeusturvan kannalta korvaamaton
instituutio, joka mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan korvausmenettelyn. Uusien YAR
sääntöjen myötä yhteisen haverien käsittelyjen
määrää Suomessa voidaan tulevaisuudessa
lisätä. Tämä lisää myös varustamoiden, vakuutusyhtiöiden ja niitä palvelevien asianajajien
työtä elinkeinon parissa Suomessa. •
Peter Sandell,
OTL, merivahingonlaskijan tutkinto,
CMI:n YAR uudistamistyöryhmän jäsen
Gemensamt haveri förnyas
E
nligt grundprincipen betyder gemensamt
haveri en situation var man medvetet gör
en uppoffring för att räddas från en
gemensam fara. Det väsentliga för att
kriterierna ska uppfyllas är att faran som man
räddar sig från riktas både mot fartyget och
lasten i fartyget. Beslutet gällande en åtgärd som
leder till gemensamt haveri fattas vanligtvis av
befälhavaren men i vissa fall fattas beslutet av
rederiet (tex när det gäller bärgningsavtal).
Befälhavaren och rederiet står således i en
central roll när det gäller gemensamt haveri.
Utredning och fördelning av ett gemensamt
haveri utförs i Finland av en dispaschör om något
annat inte avtalas. Utöver dispanschörerna har
även rederierna och lastägarna en central roll i
utredningen. I bakgrunden finns ett transportavtal vilket bestämmer vilka av de så kallade YorkAntwerpen reglerna för gemensamt haveri som
ska tillämpas. De första York-Antwerpen reglerna
(förkortat YAR) stiftades redan för mera än 150 år
sedan. Själva institutet gemensamt haveri har sitt
ursprung från 3.000 år bakåt i tiden. Nuförtiden
tillämpar man oftast YAR av 1994 trots att det nyaste regelverket är från 2004. Orsaken till att YAR
av 2004 inte tillämpas är motsättningen gentemot
dessa bland rederinäringen. Reglerna har uppfattats vara ofördelaktiga till rederier.
York-Antwerpen reglerna upprätthålls av
Comite Maritime International (CMI) som beslöt
att förnya York-Antwerpen reglerna under sin
konferens år 2012. Det var forskare och dispaschörer – det vill säga sakkunniga som hade följt
utvecklingen sedan 1990-talet – som gjorde ett
förslag vid mötet att förnya reglerna. Bland dessa
fanns också undertecknad, som precis som de
övriga sakkunniga framförde en hel del reviderings- och moderniseringsbehov. Detta gjordes
för att få enhetliga och moderna regler i branschen som skulle effektivera förfarandet gällande
gemensamt haveri och skulle göra processen mer
kostnadseffektiv. Undertecknad hade äran att bli
utnämnd till den internationella gruppen som har
som sin uppgift att revidera och uppsätta de nya
York-Antwerpen reglerna (YAR 2016).
13 sakkunniga har gjort revideringsarbete från
början av 2013. Reglerna som antagligen kommer
att godkännas i organisationens möte i maj 2016,
har formats långt efter rederiernas och försäkringsgivarorganisationers överenskommelse om
vad reglerna huvudsakligen ska innehålla. Detta
är en väsentlig förutsättning för att reglerna i
allmänhet ska accepteras inom branschen och
tillämpas vitt i internationella transportavtal.
Väsentliga förändringar är avskaffandet av överlappande regler i utredningsprocessen samt för-
enkling och
eliminering
av tolkningsmöjligheter
av reglerna.
Revidering av
regelverket
leder med
andra ord till
att förfarandet blir effektivare och
snabbare..
Dispasch
uppgörs i
Finland av en
dispaschör
som utses
av kommunikationsministeriet.
Dispaschören
fungerar
också som
första rättsinstans i sjöförsäkringsärenden för
handelsfartyg och fritidsbåtar. Dispaschören ska
ha tillräckligt med uppgifter för att upprätthålla
sin yrkeskunskap. För att säkerställa detta ska
dispaschörens arbetsbeskrivning bibehållas.
På detta sätt bevarar man ett fungerande dispaschörs institut. Det är väsentligt att dispaschören
uppfattas som neutral och sakkunnig samt att
rederierna litar på hans yrkeskunskap. Om detta
ej upprätthålls flyttas dispaschörens uppgifter
utomlands och vi går miste om en viktig del av
sjöfartsklustern. Den Största delen av dispascher
för gemensamma haverier har under de senaste
15 åren flyttat utomlands från Finland. Det är
uppenbart att detta inte kan fortsätta. Dispaschörens nuvarande arbetsuppgifter och ställning som en “specialdomstol” bör inte försvagas
ytterligare genom lagstiftningsåtgärder. Gällande försäkring av fritidsbåtar är dispaschören
oersättlig för konsumenter eftersom uppgörande
av dispasch möjliggör ett snabbt och effektivt ersättningsförfarande. Genom de nya YAR reglerna
kan man öka antalet dispascher för gemensamma
haverier i framtiden i Finland. Detta ökar rederiers, försäkringsgivarnas och advokaters arbete
inom sjöfartsnäringen I Finland. •
Peter Sandell,
Juris lis, avlagt dispaschörs examen,
medlem av CMI:s YAR revideringsgrupp
Varje befälha­
vare har under
sin utbildning
åtminstone hört
begreppet
gemensamt
haveri. Inom
fortsättningsstu­
dierna i sjöför­
säkringsärenden
märker man
dock att uppfatt­
ningarna om
innehållet av
begreppet
varierar.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21
E Yhdysvaltain
rannikkovartioston
johtoa seuraamassa Kemin
harjoitusta.
Kemin edustan
merialueella
maaliskuun
lopulla
pidetyssä
”Kemi Arctic
2015”
-öljyn­torjunta­
harjoituksessa
­testattiin mekaa­
nista öljyntorjun­
taa ja kauko­
kartoitusta
arktisissa
­oloissa.
Kemi Arctic 2015
-öljyntorjuntaharjoituksessa
testattiin raskasta kalustoa
S
uomen ympäristökeskuksen (SYKE)
järjestämään harjoitukseen osallistui
öljyntorjuntaan jääoloissa soveltuvia
aluksia mekaanisin harjakeräimin
varustettuina. Tarkkailijoita osallistui Itämeren
maista sekä Arktisen neuvoston jäsenmaista.
Harjoituksen yhteydessä pidettiin myös
korkeantason kansainvälinen arktinen konferenssi, jonka lähes 200 osallistujaa pääsivät
myös seuraamaan öljyntorjuntaharjoitusta
jäänmurtaja Sammolta. Konferenssissa käsiteltiin arktista ympäristöä, mekaanista öljynkeräystä jäissä, arktisen alueen jää- ja sääpalveluita,
alusten ominaisuuksia jääolosuhteissa ja
ympäristön valvontaa. Konferenssiesitelmät on
ladattavissa SYKEn www-sivustosta: http://
www.environment.fi/oil/exercise
Arktisten alueiden ympäristöriskit ovat
kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana.
Arktisten alueiden jäiden sulaminen, uudet
merireitit ja arktisen meriliikenteen kasvaminen
lisäävät päästöriskejä ja kannustavat yhä
tehokkaampaan varautumiseen ja uusien
öljynkeräystekniikoiden testaamiseen.
22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Suomessa kehitetty öljyntorjunnan osaamista avomeri- ja jääolosuhteisiin
Kemin harjoituksessa testattiin tilannetta, jossa
mereen kuviteltiin kahden aluksen yhteentörmäyksen jälkeen joutuneen n. 150 - 200 tonnia
raskasta polttoöljyä. Öljyntorjunta-alukset
pyrkivät yhdessä keräämään jään ja sohjon
seasta raskasta polttoöljyä. Itse harjoituksessa
testattiin lähinnä laitteita, koska harjoituksessa
ei käytetty oikeaa öljyä.
Harjoituksessa kuviteltu onnettomuus
tapahtui jo harjoitusviikon alussa, maanantaina
23.3., jolloin SYKEn päivystäjä suoritti harjoitushälytykset Itämeren maihin, Pohjoismaille,
EU:lle ja Arktisen neuvoston jäsenmaille.
Hälytysharjoituksen tarkoituksena oli testata
vasteaikoja hälytyksestä hälytyksen kuittaukseen sekä hälytykseen kehitettyjä operatiivisia
menetelmiä.
Sekä harjoitus ja konferenssi saivat hyvää
palautetta osallistujilta ja ulkopuolisilta tarkkailijoilta. Konferenssin yhteyteen järjestetty
pienimuotoinen näyttely myös avasi uusia
liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti lähitiedustelumenetelmiin ja kaukokartoitukseen erikoistuneiden
yritysten kesken. Arktisessa merenkulussa jää ja
sääpalvelun lisäksi ajantasainen tilannekuva on
elinehto. Tilannekuvaa tarvitaan myös tuottamaan
tietoa mahdollisen öljy – tai kemikaalipäästön liikkeistä operatiivisten torjuntatoimien perustaksi. •
Jorma Rytkönen
Suomen ympäristökeskus
Ympäristövahinkojen torjunta
E Sammon kippari
Petter Tähtinen
luotsasi kutsu­
vieraita turvallisesti
harjoituksen
keskellä.
H Öljyntorjunta-alus Louhi Kemin edustalla.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23
Museovirasto jakoi avustukset
perinnealusten ja telakoiden
restaurointiin
M
useovirasto on myöntänyt avustuksia yhteensä
355 000 euroa 31:n arvokkaaksi luokitellun
aluksen säilymisen varmistamiseen. Avustukset
on tarkoitettu restaurointiin, jolla tarkoitetaan
aluksen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttävää korjaamista.
Avustushakemuksia saapui 51 kappaletta, joiden
yhteenlasketut kokonaiskustannusarviot nousivat 2 085
458 euroon. Valtaosa hakijoista oli yksityishenkilöitä ja
yleishyödyllisiä yhteisöjä, mutta mukana oli myös muutamia aluksia, joiden omistaja on kunta, museo tai aluksen
kaupallista käyttöä varten perustettu osakeyhtiö. Tyypillisin kohde, johon avustusta haettiin on aluksen rungon
kunnostustyöt.
Avustuksia saaneista 31 aluksesta 11 on höyrylaivoja,
yhdeksän purjeveneitä, kolme moottorilaivaa, kolme
moottorivenettä, kolme purjelaivaa ja kaksi museon
kokoelmin kuuluvia museolaivoja.
Suurin avustus 66 000 euroa myönnettiin vuonna 1948
vesille lasketun 2-mastoisen kaljaasi Svanhildin rungon
kunnostukseen. Kaljaasi Svanhildin kotisatama on
Helsingin Halkolaituri, jossa voi tutustua myös muihin
perinnepurjelaivoihin. Pienin esitetyistä avustuksista,
2400 euroa myönnettiin Wileniuksen veistämöllä Porvoossa vuonna 1941 valmistuneen A-vene Ali-Baban puomin
uusimiseen. A-veneiden lisäksi avustettujen purjeveneiden
joukossa on mm. 5m ja 5.5m luokan kilpaveneitä.
Moottorilaivoista avustusta myönnettiin mm. Kemissä
liikennöivän jäänmurtaja Sampon puukannen uusimiseen
ja Normandian maihinnousua varten New Yorkissa vuonna
1943 rakennetun haminalaisen hinaaja Merikarhun
konetekniikan kunnostukseen. Avustettujen höyrylaivojen
joukossa ovat molemmat maamme vanhimmista edelleen
kulussa olevista laivoista eli 1870-luvulla valmistuneet
hinaajat Metsä ja Yhtiö. Ensin mainitun kotipaikka on
Kuhmoinen, jälkimmäisen
Lahti. Myös Helsingin Hietalahdessa kotisatamaansa
pitävälle satamajäänsärkijä Tursolle myönnettiin avustusta höyrytekniikan kunnostukseen. Museolaivoista
avustettiin turkulaista parkkilaiva Sigyniä, jolle myönnettiin tukea aluksen takilan uusimiseen ja kansainvälisesti
ainutlaatuista höyrykuunari Salamaa, jonka kotipaikka on
Savonlinna. •
Lisätietoja alusten historiasta voi tiedustella suoraan ­
ko. alusten omistajilta.
Luettelo avustuksen saajista on Museoviraston
verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/
File/2558/avustukset-2015.pdf
Lisätietoja avustusten jakamisesta antaa
erikoistutkija Hannu Matikka,
puh. 040 128 6273, [email protected]
24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Suomenlinnan museolaivatelakka on Suomen vanhin ja
kuuluu maailman vanhimpiin
yhä toiminnassa oleviin
korjaustelakoihin.
G – Tässä kirjassa käytän sitä kielimuotoa, jota olen oppinut
lapsena käyttämään, kertoo kirjailija Tapio Koivukari.
Raumalaissi runoja
Tapio Koivukarin runokirja Viäläk teils se paat o on mainiota luettavaa.
Se on runokirja kirjoitettuna Rauman murteella ja raumalaisista
aiheista, mitä nyt vähän Islannissa ja Baskimaalla pistäydytään.
Koivukarilaiseen tapaan merenkulku on yksi merkittävä aihealue,
meri, veneet, satama ja naiset.
– Paatei o monenlaissi
vähä niinko naissiki:
klinkkarei ja silisaumassi,
laantusaumassi,
kuttaperkkasi ja fanerissi
ja mallei sit vaan niin kaikenlaissi,
skuupei ja kutterei,
reisupaatei ja liipparei.
Jokku ova ainuvkerttassi,
toises samast formus tehtyi.
Yks löytä jonku ja ihastu
semset kote toinen välit yhtä,
mikä kullekim passa
ja mitä olla hakemas:
pidemppä reissu
vai suvipäivä lysti
välikausipaatti
vai toist kotto.
Koivukari kertoo kirjansa murteenkäytön seuraavan vahvasti
Hj. Nortamon kieltä seuraavaa perinnettä.
– Tässä kirjassa käytän sitä kielimuotoa, jota olen oppinut lapsena
käyttämään. Näin vanhempani ja sen ajan ihmiset murretta puhuivat.
Kirjoittaessani olen pyrkinyt välittämään sitä, miltä kieli ääneen
luettuna kuulostaa, Koivukari kertoo kirjastaan. Ja todella raumaa
taitamattomana ole käyttänyt minäkin samaa metodia, millä selviän
Heli Laaksosen kirjoista. Luen niitä itselleni ääneen.
Meren tuoksu on Tapio Koivukarin kirjoissa on siis jälleen kerran
vahvana. Onhan itsekin paitsi kirjailija myös veneilijä, oikea
Vikström-miäs:
Hänel ol tynnrilline moottorpetroli,
V ikströmmi alkuperäinem pytynkans,
vaikk ajelikim pensakannel,
ja penssinilt tollai tavalisest.
Kote petrooli enä mistä saa...
Ja sit pensaryypylk kone käymä,
kiäretä vaseliinkupei,
ja lyädän koplinkpaak etteppäi.
Hilkka Kotkamaa
TEKSTI: Hilkka Kotkamaa / Kuvat kirjasta Pohjolan Atlantis –uskomattomia ideoita Itämerellä
Mikko Huhtamies tutki 1700-luvun Itämerta
Kauppaa tehtiin kirjeitse ja
– 1700-luvulla alkoi kehitys, joka
nosti merenkulun nykyisen kaltaiseksi
elinkeinoksi Ruotsissa ja sen itäisessä
maakunnassa Suomessa.
26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
tavara kulki meritse
T
uolloin säädettiin laki, jossa merenkulku siirtyi
ruotsalaisten ja suomalaisten omiin käsiin.
Asukkaat ryhtyivät itse rakentamaan laivoja ja
käymään omaehtoista kauppaa, joka oli siihen asti
ollut pääosin hollantilaisten omaisuutta. Näin kertoo
suomalaisen merenkulun alkutahdeista kirjoittanut
Mikko Huhtamies. Kirjan nimi on Pohjolan Atlantis ­u skomattomia ideoita Itämerellä. Kirjan on kustantanut
Juha Nurminen.
Merenkulku omiin käsiin
1724 säädettiin laki, purjehdussääntö suojeli ja kannusti
kotimaista merenkulkua. Samalla hollantilaisten liiketoimia vaikeutettiin. Silloin myös rannikkokaupunki Helsinki
alkoi varustaa laivoja ns. Espanjankävijöitä. Aluksi tärkein
ulkomaankauppatavara oli suola. Myös merikartat
kehittyivät ja käynnistyi tarve omasta navigointiopista,
eritoten päällystökoulutuksesta.
– 1700-luvun alkuvuosikymmeninä merenkulku laajeni
nopeasti merkittäväksi, koko maailman kattavaksi
toiminnaksi. Asiaa vauhdittivat eräät keksinnöt, joista
tärkeimpiin kuuluu laivan pituuspiirin avomerellä määrittelemä kronometri. Samalla laivasuunnittelu kehittyi ja
matematiikka tuli mukaan mittasuhteiden määrittelyyn.
Jopa Helsingin ja Viaporin telakoilla pystyttiin tekemään
pienistä avoveneistä kalastusveneisiin ja isoihin kolmikerroksisiin sotalaivoihin.
Kauppa kirjeitse, kuljetus meritse
– Eurooppalaisten kansojen yhteydenpito ja kulttuurivaihto käynnistyi toden teolla merenkulun myötä. Suomalaisetkin löysivät Englantiin ja Välimerelle yhteyden, jota ei
aiemmin ollut juuri ollut. Samalla käynnistyi kauppa, kun
saatiin selville mitä tavaraa missäkin maassa tarvittiin ja
mitä siitä oltiin valmiita maksamaan. Kauppaa käytiin
kirjeitse, tavara kuljetettiin meritse.
– Tuon ajan peruskauppalaivat muistuttivat oolantilaisita flöittiä tai hollantilaista snau-tyyppistä Vrouw
Maria-laivaa. Kustannustehokkaana pidettiin silloin
laivaa, joka oli kaksimastoinen ja pituudeltaan runsas 20
metriä. Pyöreäpohjaiseen alukseen mahtui paljon rahtia ja
miehistöksi riitti 5-6 miestä. Lyhyemmille matkoille,
Viroon ja Tukholmaan, riitti yksimastoinen talonpoikaisvene, Huhtamies kertoo.
Kartat kehittyivät hitaasti
Pohjois-Ruotsin kuparikaivoksista saatiin rautaa, mutta
myös tuiki tärkeää kuparia laivojen pohjien päällystämiseen.
Välimereltä haettiin tuotteita tännekin asti jo1600-­
luvulla. Ongelmana olivat pohjoisafrikkalaiset merirosvot,
joiden takia laivoja oli suojeltava saattueiden voimin.
Mikko Huhtamies tutkii parhaillaan Itämeren haaksirikkoja, jotka olivat 1700-luvulla tavallisia.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27
A
kuljetuksesta myös sen kasvavan väestön
tarpeisiin.
Suomenlahden rantarosvot
G Mikko Huhtamies
on tutkinut Itämeren
merenkulun
historiaa 1700luvulla.
– Kartat paranivat hitaasti ja ne keskittyivät
ongelmakohtiin kuten Porkkalaan ja Jussaröhön.
Navigointiin käytettiin maiseman tarkkailua ja
kirjallisia reittiselostuksia. Sekstanttia ei
käytetty, mutta luotilanka oli ahkerassa käytössä. Harvoin uskallettiin poiketa tunnetuilta
reiteiltä ja pitkin väylää oli tiheässä alueen
tuntevia luotseja. Suomenlahdella oli Viron puoli
turvallisempi kuin karikkoinen Suomen puoli.
Juuri tästä syystä Tallinna oli pitkään 1700-luvulle merkittävämpi merenkulkukaupunki kuin
Helsinki.
Sisävesiliikenne syntyy
Sisävesien tuntemus oli paikallista. Esimerkiksi
tärkeä sotilaallisten kaleerilaivojen tukikohta oli
Varkaudessa. Alukset olivat pieniä ja lastit
paikallisia tuotteita, ei arvolasteja.
Ei Suomenlahdellakaan
laivoissa ollut arvotavaraa
ennen kuin 1703 perustettiin
Pietarin kaupunki. Vasta
hoviin ruvettiin kuljettamaan
kalliita lasteja, Vrow Marian
kaltaisia aarrelaivoja.
Suuri metropoli Pietari
onkin vaikuttanut Suomenlahden liikenteeseen
perustamisestaan lähtien
tähän päivään asti.
Meriliikenne lisääntyi
paitsi hovin tavaroiden
F Puutavaraa vietiin
Suomesta maailmalle aloitettiin Hollannissa rakennetulla
flöitillä.
28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Mikko Huhtamies näyttää, että kartasta katsoen
Helsinki oli 1700-luvulla saaristo. Tuolloin
käynnistyi saarten ja lahtien täyttäminen joka
jatkuu tänäänkin Jätkänsaaressa. Vallalla oli
saaristolaisten tapa ottaa talteen tavarat, jotka
ajautuivat rantaan. Jos rantaa ajautui laiva,
senkin lasti otettiin talteen.
– On eri asia pitävätkö paikkansa legendat,
että rantaan ja karikkoihin houkuteltiin laivoja
tahallaan. Tästä on paljon perimätietoa, mutta
mitään on vaikea osoittaa todeksi. Jurmossa
kerrotaan 1600-luvulta tarinaa, että saariston
merirosvot panivat tulen rannalle ja houkuttelivat laivoja haaksirikkoon. Tarinan mukaan
kuningas kuuli tästä ja lähetti sotilaita tuhoamaan saaren. Dokumentit eivät vahvista perimätietoa. Totta on varmaan, että jos laiva on
haaksirikkoutunut, eivät saaristolaiset ole
panneet sitä pahakseen ja tavaraa on kerätty
vähin äänin omaksikin hyödyksi. Aihe on tabu ja
siksi todisteita ei ole juuri jäänyt arkistoihin.
– 1700-luvulla asiaa ruvettiin ratkomaan
antamalla saaristolaisille vastuu hylkytavaran
keräämisestä ja he saivat työstään palkkion.
Helsingin ja Turun seudulla työtä hoiti valtion
monopolifirma nimeltään Sukellus- ja pelastusseura.
Tutkimattomat haaksirikot
Pohjolan Atlantis-kirjassa 1700-luivun merenkulkua Itämerellä tarkastellaan eri tahoilta ja yksi
aiheista on Itämeren haaksirikot ja niihin liittyvä
liiketoiminta. Siihen Mikko Huhtamies aikoo
syventyä enemmänkin seuraavassa kirjassaan.
– Dokumentteja on myös tuntemattomista
laivoista jotka on löydetty ajelehtimasta ilman
miehistöä ja mastot katkottuina. Rahtikirjojakin
on säilynyt ja niistä selviää mitä laivoissa on
kuljetettu. Perustavara on ollut viljaa, tervaa,
rautaa ja hamppua, portugalilaiset viinit ja
kiinan porsliinit ovat harvinaisuuksia. Usein
kävi myös niin, että miehistö ja rahti pelastui,
mutta laiva tuhoutui. Siksi moni hylky on aika
säpäleinä. Hylkytutkimus Itämerenpohjoispuoliskossa on mahdollista, koska vähäsuolaisessa
eivät laivamadot viihtyneet. Teen yhteistyötä
meriarkeologien kanssa.
Mikko Huhtamies on Helsingin yliopiston
historian dosentti. Hän on väitellyt tohtoriksi
1600-luvun sotaväenotosta. Sen jälkeen tutkimustyö on keskittynyt merenkulkuun, laivoihin
ja meriteknologiaan.
– Eurooppalaisten kansojen yhteydenpito ja
kulttuurivaihto käynnistyi toden teolla merenkulun myötä, sanoo merihistorian tutkija Mikko
Huhtamies. •
Karta över
Gotland från
1752.
Mikko Huhtamies undersöker 1700-talets Östersjön
Handel bedrevs via brev och
varor transporterades till sjöss
– På 1700-talet inleddes en utveckling som omvandlade sjöfarten ­
i Sverige och dess östra landskap Finland till en näring som liknar den idag.
D
å föreskrevs en lag som överlämnade sjöfarten i
svenskarnas och finländarnas egna händer.
Invånarna började själva bygga fartyg och bedriva
handel på egna villkor, något som fram till dess
huvudsakligen hört till holländarna. Det berättar Mikko
Huhtamies, som skrivit om den finska sjöfartens begynnelse. Boken heter Pohjolan Atlantis – uskomattomia ideoita Itämerellä (Nordens Atlantis – otroliga idéer på Östersjön). Boken utgavs av Juha Nurminen.
– De första årtiondena under 1700-talet expanderade
sjöfarten snabbt till en viktig verksamhet som täckte hela
världen. Det hela påskyndades av en del uppfinningar,
varav en av de viktigaste var kronometern, som fastställer
fartygets längdgrad på öppet hav. Samtidigt utvecklades
fartygskonstruktionen, medan matematik började användas för att fastställa proportioner. På varven i Helsingfors
och Sveaborg kunde man göra om små öppna båtar till
fiskebåtar och stora, tre våningar höga krigsfartyg.
Sjöfarten i egna händer
Handel via brev, transport till sjöss
1724 föreskrevs en lag, seglationsregeln, som skyddade
och stimulerade den inhemska sjöfarten. Samtidigt
försvårades holländarnas affärstransaktioner. Då började
även kuststaden Helsingfors utrusta fartyg, s.k. Spanienbesökare. I början var salt den viktigaste utrikeshandelsvaran. Sjökartorna utvecklades också, vilket väckte ett
behov av egna navigeringskunskaper, framför allt befälsutbildningar.
– Kontakten mellan europeiska folk och det kulturella
utbytet fick rejäl fart i samband med sjöfarten. Finländarna fick också kontakt med England och Medelhavet, vilket
man knappt haft alls tidigare. Samtidigt satte handeln
igång när man fick reda på vilka varor som behövdes i
vilka länder och vad folk var beredda att betala för dem.
Handeln bedrevs via brev och varorna transporterades till
sjöss.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29
A
Insjötrafiken föds
Kunskaperna om insjöarna var lokala. I
Varkaus fanns det t.ex. en viktig stödpunkt för
militära galärskepp. Fartygen var små och
lasterna bestod av lokala produkter, alltså
inga värdelaster.
Fartygen bar inte heller värdelast i Finska
viken förrän S:t Petersburg grundades 1703. Till hovet transporterade man dyrbara laster på
skattfartyg av samma typ som
Vrouw Maria.
Den stora metropolen S:t
Petersburg har påverkat
trafiken i Finska viken
ända sedan den grundades och
fram till idag. Sjötrafiken ökade
på grund av transporten av varor till
hovet och för att uppfylla behoven hos
den växande befolkningen.
Strandrövare i Finska viken
G Modellritningar
från 1600-talet.
– Den tidens bashandelsfartyg påminde om
den åländska flöjten eller det holländska snauskeppet Vrouw Maria. Då betraktades ett drygt
20 meter långt, tvåmastat fartyg som kostnadseffektivt. Det rundbottnade fartyget rymde mycket
frakt och behövde bara en besättning på 5–6 man.
För kortare resor till Estland och Stockholm
räckte det med en enmastad bondbåt, berättar
Huhtamies.
Kartorna utvecklades långsamt
Från koppargruvorna i norra Sverige fick man
järn, men även viktig koppar för att belägga
fartygens bottnar.
Från Medelhavet hade man hämtat produkter
ända sedan 1600-talet. Problemet var nordafrikanska sjörövare, vilket gjorde att man var tvungen att skydda fartygen med hjälp av eskorter.
Mikko Huhtamies håller på att undersöka
skeppsbrott på Östersjön, vilka var vanliga på
1700-talet.
– Kartorna blev långsamt bättre och fokuserade på problempunkter som Porkala och Jussarö. För att navigera följde man landskapet och
skriftliga reseskildringar. Någon sexkant användes inte, men lodsnören var i flitigt bruk. Man
vågade sällan avvika från de kända rutterna, och
längs leden fanns det gott om lotsar som kände
till området. I Finska viken var den estniska sidan
säkrare än den finska sidan, som var full av grynnor. Därför var Tallinn en viktigare sjöfartsstad
än Helsingfors långt in på 1700-talet.
30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Mikko Huhtamies visar på kartan att Helsingfors var en skärgård på 1700-talet. Då började
man fylla öarna och vikarna, något som fortsätter än idag på Busholmen. Precis som skärgårdsborna hade makten för vana att ta tillvara på
saker som flöt i land. Om ett fartyg strandade
togs även dess last tillvara.
– Huruvida legenderna stämmer, dvs. att man
lockade fartyg upp på stranden och på grund med
vilje, är en annan sak. Det finns många berättelser om det, men det är svårt att bevisa att de
är sanna. På Jurmo berättas det en historia från
1600-talet där skärgårdens sjörövare tände en eld
på stranden och lockade fartyg att förlisa. Enligt
berättelsen fick kungen höra talas om det och
skickade ut soldater för att förstöra ön. Dokumenten stärker inte detta. Däremot är det sant att
skärgårdsborna inte direkt klagade om ett fartyg
led skeppsbrott, utan de samlade tyst på sig saker
och ting för eget bruk. Ämnet är tabu och därför
finns det inga bevis i arkiven.
– På 1700-talet löste man saken genom att ge
skärgårdsborna ansvaret för att samla in vrakgods, ett arbete som de sedan fick pengar för. I
Helsingfors- och Åboregionen sköttes arbetet av
ett statligt monopolföretag vid namn Sukellus- ja
pelastusseura.
Outforskade skeppsbrott
I boken Pohjolan Atlantis undersöker Huhtamies
1700-talets sjöfart på Östersjön från olika
synvinklar, varav en är skeppsbrott på Östersjön
och affärsverksamheten kring dem. Det tänker
han fördjupa sig i ännu mer i sin nästa bok.
– Det finns även dokument om okända fartyg
som man hittat omkringdrivande utan besättning
och med brutna master. Fraktböcker har också
bevarats och avslöjar vad som transporterades
på fartygen. Basvarorna var spannmål, tjära,
järn och hampa, medan portugisiska viner och
kinesiskt porslin var rariteter. Det hände ofta att
besättningen och frakten räddades men fartyget
förstördes. Därför är många vrak ganska sönderslagna. Det går att undersöka vrak i norra delen av
Östersjön eftersom skeppsmaskarna inte trivs i
det lågsaltiga vattnet. Jag samarbetar med marinarkeologer.
Mikko Huhtamies är docent i historia på Helsingfors universitet. Han doktorerade i krigsrekrytering på 1600-talet. Därefter har han forskat i
främst sjöfart, fartyg och havsteknologi.
– Kontakten mellan europeiska folk och det
kulturella utbytet fick rejäl fart i samband med
sjöfarten, säger Mikko Huhtamies, som forskar i
sjöfartshistoria. •
G Mikko Huhtamies har forskat i Östersjöns
sjöfartshistoria på 1700-talet.
F Wanha herra är världens äldsta bevarade
dykardräkt och samtidigt det mest kända och
värdefulla objektet i samlingarna på Brahestads
museum[1]. Den tillverkades av kalvskinn på
1700-talet.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31
Eläkkeelle jääminen När du går i pension
• Eläkeläiset voivat halutessaan jatkaa liiton kannattajajäseninä.
• Kannattajajäsenmaksu on 70 e/kalenterivuosi.
• Kannattajajäsenyyteen sisältyvät varsinaisille jäsenille
kuuluvat edut kuten esimerkiksi:
• Pensionärer kan om de så vill fortsätta som understödande medlemmar i förbundet.
• Understödande medlemsavgiften är 70 e/kalenderår.
• Suomen Merenkulku-lehti, jäsenkalenteri, IF-vakuutusyhtiön tapaturma- ja matkustajavakuutus sen vuoden loppuun kun jäsen täyttää 70 vuotta.
• I understödande medlemskapet ingår de ordinarie medlemmarnas förmåner såsom t.ex.tidskriften Finlands Sjöfart, medlemskalendern samt försäkringsbolaget IF:s olycksfalls- och resenärförsäkring ända till slutet på det år då medlemmen fyller 70 år.
• Liiton Sulkavan mökkien vuokraaminen.
• Hyrandet av förbundet stugor i Sulkava.
• Viking Linen, Eckerölinen, Tallink Siljan, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema ja Linnanmäki ranneke jäsenedut.
• Viking Lines, Eckerölines, Tallink Siljas, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema och Linnanmäki åkband medlemsförmåner.
• Kannattajajäsenyys ei sisällä työttömyysturvaa, eikä äänioikeutta.
• Understödande medlemskapet innehåller inte arbetslöshetsskydd eller rösträtt.
• Kannattajajäsenyys on vapaaehtoinen ja sitä haetaan kirjallisesti:
• Understödande medlemskapet är frivilligt och anhålles skriftligt.
Nimi / Namn____________________________________________________________________________________
Henkilötunnus / Personsignum ________________________________________________________________________
Osoite / Adress__________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________
Sähköposti / E-mail_______________________________________________________________________________
Haen eläkkeelle siirtymisen johdosta kannattajajäsenyyttä
______ /_____2015 alkaen
Jag anhåller om understödande medlemskap p.g.a. pensionering fr.o.m
Päiväys / Datum ________________________________________________________________________________
Allekirjoitus/ Underteckning_________________________________________________________________________
Hakemus postitetaan osoitteeseen:
Suomen Laivanpäällystöliitto r.y./Jäsenasiat
Hietalahdenranta 15 A 3
00180 HELSINKI
Anhållan postas till adressen:
Finlands Skeppsbefälsförbund/ Medlemsärenden
Sandvikskajen 15 A 3
00180 Helsingfors
Kannattajajäsenmaksu
Understödande medlemsavgift
Vain maksettu kannattajajäsenmaksu oikeuttaa
liiton jäsenyyteen ja jäsen-etuihin.
I Endast en betald medlemsavgift berättigar till
förbundets medlemskap och medlemsförmåner.
32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Suomen *
EDULLISIN
Entä jos toisen euro
ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!
Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:
henkivakuutuskuntoon.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.
010 19 19 19
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33
Lukuvinkki
Hilkka Kotkamaa
Aina sitä
­ilahtuu, jos
kaunokirjallisen
teoksen
­aiheeksi on
kelvannut­
meri ja sitä
­enemmän kun
­päähenkilönä
on meri­
kapteeni. Petri
­Tammisen
kirjauutuus on
nimeltään
Meriromaani
– eräitä
­valoisia
­hetkiä
­merikapteeni
Vilhelm
­Huurnan
synkässä
elämässä.
Kapteeni Huurnan
I
tse kukin voi löytää tästä talonpoikaispurjehduksen aikakauteen sijoittuvasta meriromaanista vertauskuvan mihin vain menneen tai
nykyajan myllerrykseen. Myllerryksiähän
merenkulun historiassa riittää. Kirjan tragikoominen tarina on tosi, vaikka kaikkea siinä ei
kannata ottaa kovin tosissaan.
Purjelaivojen kultakauteen
”Kapteeni Vilhelm Huurna häpesi eilistä ja
pelkäsi huomista, mutta nykyhetken kanssa hän
oli aina tullut hyvin toimeen.”
– Halusin sijoittaa kirjani purjelaivojen
kultakauteen, edellisvuosisadan vaihteeseen,
mutta niin että höyrylaivoista oli jo jonkinlaisia
uhkakuvia. Uhkaksi ainakin purjelaivoissa
kehitys koettiin. Kun 1900-luku lähti käyntiin oli
tulevaisuus höyrylaivoissa. Purjelaivat koettiin
hitaiksi ja epävarmoiksi, kuten viisi haaksirikkoa kokenut Huurna töillään todistaa, Tamminen
kertoo kirjastaan.
Huurna sai päänsärkyä, kun hän muisteli
nuoruuttaan Linnakadun vetoisessa kortteerissa.
Siellä hän luki Turun Merikoulun oppimäärän
navigointia, kirjanpitoa, saksaa, englantia ja
muuta.
”Merikoulun jälkeen Huurna matkusti
Viipuriin. Siellä häntä odotti vanha kuunari,
muiden silmissä kenties ravistunut lotja, Jalo”.
Huurnalle laiva oli uusi, koska laiva oli juuri
ostettu ja vahvistettu pullolla konjakkia ja lyöty
kättä päälle.
Aikakauden murros
– Jos jotain halutaan verrata, koen itse olevani
analogisen ja digitaalisen maailman murroskohdassa. Itse olen kuin Huurna, jäänyt menneeseen
analogiseen maailmaan. Jätin kirjasta tahallani
vuosiluvut pois, joten lukija voi sijoittaa
purjelaivat oman käsityksensä mukaan,
Tamminen kertoo.
Työ merellä oli Huurnalle kutsumus.
Jopa unissaan hän kertasi ”miehistön
sopimukset ja ruokatarvikkeet, takilan
korjaukset, ja hän muisti että hänen piti
hankkia ankkurikettinkiä ja tarkistaa
lastin kiinnitykset ja käydä höyrylaivakonttorissa sopimassa hinauksesta”.
”Huurna oli purjehtinut suuremmillakin laivoilla, mutta tästä laivasta hän oli
vastuussa. Päällikön vastuun voisi
kuvitella maistakin, mutta ihan toiselta
nyt kapteenina se tuntui. Olo oli
juhlava ja yksinäinen, ryhti kohosi
34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
kuin olisi suurikin herra mutta samalla säikähti
pienuuttaan.. laivan tuntuessa hänestä hyvin
suurelta”.
Purjehistoria ja ihmiset
Petri Tamminen on hankkinut taustatietoa
purjelaivoista ja sen ajan merenkulusta merimuseoista ja muistelmista.
Uuden pestin alussa Huurna lähti isäntien
kanssa metsään leimaamaan uuden aluksen
rakennuspuita. ”Mänty oli metsän kuningas ja
kuusi jätkä kun taas koivu oli metsän morsian.
Puita hakattiin kahdentoista talon metsistä ja
saarista. Ylväimmät männyt ja lempeimmät
kuuset, korpein kuninkaat ja kuningattaret”. Oli
tarkoitus rakentaa laiva, joita maailman meretkään eivät keikuttaisi”.
Taas uusia haaksirikkoja
”Isännät sopivat puutavaralastin Lyypekkiin ja
timpuri veisti hänen laivaansa uuden nimilaudan
ja kaiversi siihen suurin kirjaimin REIPAS, ja sitä
katsellessaan hän huomasi, että hän melkein
rakasti tätä uutta laivaansa”.
– Aina ei onni ollut myötä. Haaksirikon
sattuessa se oli saatava näyttämään väistämättömältä ja anteeksiannettavalta omissa silmissä,
isäntien silmissä ja merivakuutusmiesten
silmissä. Talouden lainalaisuudet ovat saman
nykyäänkin.
”Myrsky on hakannut laivan hylkytavaraksi,
jota aallot horjuttelevat. Vedessä näkyi huojuteltavaa paljon, ihmeen pieniksi kappaleiksi
pirstoutunutta puuta ja harmaita purjeenriekaleita ja siellä täällä vaatteita, joiden joukosta hän
yritti turhaan tunnistaa jotain omaansa.
Sahat odottivat lastia
– Haluan kertoa merestä mutta myös ihmisestä.
Tässä saattaisi helposti lipsahtaa meriromantiikan puolelle, mutta halusin kirjoittaa myös
häpeästä syyllisyydestä ja epäonnistumisesta.
Kokonaisesta ihmisestä.
Huurnan uusi laiva oli Reipas II, jonka keula
oli kohti pohjoista ja lastina ”tiiliä ja sementtiä
sekä tonnien painoisia koneita ja pienempiä
koneenosia, joita arkangelilaiset sahat kuulemma kovasti odottivat.”
Kirjailija Petri Tamminen on elänyt kasvuvuotensa Turussa ja meri on kiinnostanut häntä
aina. Armeijankin hän kävi laivastossa. Minusta
meri sopii hyvin aiheeksi, kun halusin kirjoittaa
kirjan epäonnistumisista. Niitähän ei elämässä
voi välttää ja merellähän haaverit korostuvat.
mutkikkaat meriseikkailut
Kuva Ville Juurikkala 2006
– Halusin
sijoittaa kirjani
purjelaivojen
kultakauteen,
koska nykyaika
on niin hankala,
sanoo kirjailija
PetriTamminen.
– Löysin paljon epäonnistumisia ja haavereita merimuistelmia lukiessani. Merenkulkijat ovat selvästi
varautuneet ammatissaan arvaamattomuuteen.
”Haaksirikkoutuneesta laivasta sai vakuutukset, joilla
ostettiin uusi laiva. jolla Huurna pääsi merelle tienaamaan
heille menetettyjä rahojaan. Huurnalta he eivät kysyneet
mitään”.
Liian elävä esimerkki
Purjelaivakauden merenkulku on mielestäni epäonnistumisien kärjistynein näyttämö. Aina ei epäonnistuminen
ole kenenkään vika, vaan koko homman tavoitteet ovat
väärin asetetut.
Jo talonpoikaispurjehduksessa isännät rakensivat
tuotteilleen laivoja, joilla niitä kuljetettiin merten taakse.
Tavaran perillemenoon oli vain luotettava, koska meriturvallisuus ei ollut vielä kovin kehittynyttä.
Rehtiys ei arvossaan
Kapteeni Huurna on rehti ja hyväsydäminen ihminen, joka
tekee työtään olosuhteista huolimatta. Näitä hyviä
ominaisuuksia ei Huurnan kohdalla arvosteta, saati
palkita, kuten ei työelämässä yleensäkään. Hän osaa
arvostaa itseään ja työtään vasta elämän ehtoopuolella.
Viimeinen laiva on hänen onnekkain. Hän oli ammatissaan
ollut taitava, mutta sattumat toivat hänen eteensä vaikeuksia ja epäonnea. Pohjalla säilyi kuitenkin toivo.
– Lähdin alunperin kirjoittamaan kirjaani Costaconcordian onnettomuuden jälkeen. Epäonnistumisen syyllisyyden
ja häpeän pohdinta voi hänet kuitenkin teille, johon
helposti eksyy. Siksi siirsin tarinan runsas sata vuotta
taaksepäin. Nyt olen ratkaisuuni tyytyväinen, sen verran
sotkuinen tuosta laivaonnettomuudesta kehkeytyi.
”Laivan pohja ei ollut tästä maailmasta. Se neuvottelee
meren kanssa. Pohjakosketus tuntuu notkahduksena
polvissa ja vatsanpohjassa ja päässä. Hetken olo on
painoton...ennallaan olo tuntuu aavemaiselta, kun
kuitenkin tietää että’ vesi saattaa parhaillaan tulvia
ruumassa”
Aika oli muuttumassa. Rintakivut eivät enää Vilhelm
Huurnaa vaivanneet, mutta ”höyrylaivojen jyskytykseen
sekoittui jo jäiden kirskahtelu. Merikapteeni päätti jäädä
maihin, ryhdistäytyä ja aloittaa elämänsä, ja silloin hän
huomasi, että hän oli sen jo elänyt”. Lopuksi kapteeni
huokaa: ”Laivat uppoavat, mutta minä en. En jää haikailemaan mennyttä”. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35
JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE
JÄSENMAKSU
Liiton jäsenmaksu on vuonna 2015 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista.
Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu.
ITSEMAKSAVA JÄSEN
Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta
[email protected] tai puh 09 6122 4413
Tai jos maksat ilman viitettä:
• Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille)
• Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle)
• Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv)
Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain.
Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan.
Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut.
Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi.
Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät.
TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON
Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi.
Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että
kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon.
JÄSENMAKSUVAPAUTUS
Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko
opiskelun ajaksi) seuraavin perustein:
• opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi,
sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi
• maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon
• maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon
• olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea
• olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla
• olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella
• suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua
KANNATTAJAJÄSEN
Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein:
• siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle
• toimit yrittäjänä
• kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta
kannattajajäsenyyteen.
Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi.
Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti.
Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva
palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta.
HAKEMUKSET
Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit
tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi.
Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti.
Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty
vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa.
Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia.
Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen
[email protected] puhelin 09 6122 4413
36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET
MEDLEMSAVGIFTEN
Förbundets medlemsavgift år 2015 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten.
I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan.
MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV
Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku
[email protected] eller tfn 09 6122 4413
Eller om du betalar utan referens:
• Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter)
• Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person)
• Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå)
Medlemsavgiften bör betalas månatligen.
Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras.
Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona
eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto.
Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din
medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta.
MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND
Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen.
Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund.
MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE
Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången,
utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder:
• du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden
bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst.
• du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen
• du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund
• du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd
• du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt
• du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd
• du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring
UNDERSTÖDANDE MEDLEM
Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder:
• du går i pension/ sjukpension
• du är företagare
• du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande
medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa.
Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår.
Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro.
Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare,
som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan.
ANSÖKNINGAR
Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller
medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor
www.seacommand.fi.
Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen.
Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från
medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap
är i kraft.
Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande
medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku
[email protected] telefon 09-6122 4413.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 37
JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA?
Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta
välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella.
HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE?
Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om
medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att
ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten.
NIMI / NAMN
HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM
LÄHIOSOITE / NÄRADRESS
POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR
SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS
TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO /
ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID
• Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea,
vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun.
• Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse,
utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften.
OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN
KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN
VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST,
AJANJAKSO / TID
PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN  REHABILITERINGSSTÖD
AJANJAKSO / TID
PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN
AJANJAKSO / TID
HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID
OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON /
JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID
OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT
• JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se.
• MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning.
• LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN:
Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki

• BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN:
Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
LIITON NUMERO
039
FÖRBUNDETSNUMMER
SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO
FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND R.Y.
JULKISJA YKSITYISALOJEN
TYÖTTÖMYYSKASSA
MAA- MERIJA METSÄALOJEN
TYÖTTÖMYYSKASSA
LAND- SJÖ- OCH
ARBETSLÖSHETSKASSA
OFFENTLIGAOCH SKOGSSEKTORERNAS
PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA
JÄSENHAKEMUS - ANHÅLLAN OM MEDLEMSKAP
JÄSENMAKSUN PERINTÄSOPIMUS - MEDLEMSAVGIFTENS INKASSERINGSAVTAL
Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään
tehneet ammattiyhdistysjäsenmaksusta seuraavan sopimuksen.
Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake
jäsenhakemuksena.
Nedannämnda arbetsgivare och arbetstagare har idag tecknat avtal om uppbörd av
fackföreningsmedlemsavgift.
Om arbetsgivarens underteckning fattas, behandlas blanketten som
medlemsansökan.
TÄYTÄ TEKSTATEN - SKRIV MED TRYCKBOKSTÄVER
HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus
PERSONPersonbeteckning
UPPGIFTER
Syntymäpaikka
Födelseort
Suku- ja etunimet
Släkt- och Förnamn
Lähiosoite
Näradress
Postinumero ja -toimipaikka
Postnummer och -anstalt
Puhelin kotiin
Telefon hem
Sähköpostiosoite
E-mail adress
Puhelin toimeen
Telefon tjänst
ÄIDINKIELI
MODERSMÅL
suomi
finska
ruotsi
svenska
muu, mikä?
annat, vilket?
PERUSKOULUTUS
GRUNDUTBILDNING
Kansakoulu
Folkskola
Keskikoulu
Mellanskola
Peruskoulu
Grundskola
AMMATTIKOULUTUS
YRKESUTBILDNING
Merikapteeni
Sjökapten
Yliperämies
Överstyrman
Perämies
Styrman
Ylioppilas
Student
Vahtiperämies
Vakstyrman
Laivuri
Skeppare
Kuljettaja
Förare
Terveydenhoitaja
Hälsovårdare
Talousosasto, mikä toimi?
Intendentur, vilken tjänst?
Oppilaitos
Läroanstalt
Tutkinnon päivämäärä
Examensdatum
Ammatti nimike
Yrkesbeteckning
Edellinen liitto/työttömyyskassa
Tidigare förbund/arbetslöshetskassa
JÄSENMAKSU
MEDLEMSAVGIVT
Liittymispäivä (pp kk vv)
Anslutningsdatum (dd mm åå)
Työntekijä maksaa itse (itsemaksava)
Arbetstagaren betalar själv
Työnantaja perii alkaen
Arbetsgivaren uppbär fr.o.m
PERINNÄN PERUSTE: Työnantaja perii jäsenmaksun prosentti- tai
euromääräisenä Suomen Laivanpäällystöliitto r.y.:n erikseen kirjallisesti
ilmoittaman perintäperusteen mukaan toimihenkilön ennakonpidätyksen
alaisesta bruttopalkasta. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä liiton
ilmoituksen virheellisyydestä.
VOIMASSAOLO: Jäsenmaksun perintäsopimus on voimassa työnantajan
allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien
toistaiseksi. Toimihenkilö voi sanoa sopimuksen irti päättyväksi irtisanomista
lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua
UPPBÖRDSGRUND: Arbetsgivaren uppbär medlemsavgiften i procent eller euro av
funktionärens förskottsinnehållning underkastade bruttolön enligt den uppbördsgrund
som Finlands Skeppsbefälsförbund separat skriftligt meddelat. Arbetsgivaren ansvarar
icke för eventuella felaktigheter i tjänstemans eller organisationens meddelanden.
GILTIGHETSTID: Avtalet om uppbörd träder i kraft från början av påföljande hela
uppbördsperiod efter den dag arbetsgivaren undertecknat avtalet och det gäller
tillsvidare.
Funktionären kan uppsäga avtalet att upphöra efter utgången av närmast följande hela
inkasseringsperiod.
Jäsenmaksutili:
Danske Bank FI14180001800068893
Medlemsavgiftskonto:
TYÖNANTAJA
ARBERSGIVARE
Yrityksen nimi
Företagets namn
Yrityksen toimiala
Företagetsbransch
Lähiosoite
Näradress
Postinumero ja -toimipaikka
Postnummer och -anstalt
E-mail
Paikka ja pvm
Ort och datum
Työnantajan allekirjoitus
Arbetsgivarens underskrift
Liityn
LiitynSuomen
SuomenLaivanpäällystöliitto-Finlands
Laivanpäällystöliitto-FinlandsSkeppsbefälsförbund
Skeppsbefälsförbundr.y:n
sekä
yksityisalojen
työttömyyskassan
JYTK:n
jäseneksi. Valtuutan
r.y:n Julkisja Maa-jamerija metsäalojen
työttömyyskassan
jäseneksi.
Julkisja yksityisalojen
työttömyyskassan
perimään liiton
ja työttömyyskasValtuutan
Maa- meri- ja metsäalojen
työttömyyskassan
perimään
liiton
san
jäsenmaksut työttömyyskassan
maksamista etuuksista.
ja työttömyyskassan
jäsenmaksut työttömyyskassan
maksamista
etuuksista.
Valtuutus
raukeaa jäsenyyteni päättyessä.
Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä.
ALLEKIRJOITUKSET
UNDERSKRIFT
Paikka ja pvm
Ort och datum
Jäsenen allekirjoitus
Medlemmens underskrift
Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin (rasti ruutuun).
Mina uppgifter får inte användas för direktmarknadsföring (kryss i rutan)
LIITON TIEDOT
FÖRBUNDETS
UPPGIFTER
Jag
ansluter
mig
som
medlem
i Suomen
Laivanpäällystöliitto-Finlands
Jag
ansluter
mig
som
medlem
i Suomen
Laivanpäällystöliitto-Finlands
Skeppsbefälsförbund
r.y. och
Offentligaoch privata sektorns
arbetslösSkeppsbefälsförbund
r.y och
Landsjö- och skogssektorernas
arbetslöshetskassa.
hetskassaJYTK.
Jag befullmäktigar
Offentliga-arbetslöshetskassa
och privata sektorns
Jag
befullmäktigar
Landsjö- och skogssektorernas
att uppbära
arbetslöshetskassa
att uppbära förbundets
och arbetslöshetskassans
förbundets
och arbetslöshetskassans
medlemsavgifter
från de förmåner
arbetslöshetskassan
utbetalar.
medlemavgifter från
de förmåner arbetslöshetskassan utbetalar.
Fullmakten
utgår
dådå
mitt
medlemskap
upphör.
Fullmakten
utgår
mitt
medlemskap
upphör.
Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki
Finlands Skeppsbefälsförbund Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Puhelin/Telefon 09-6122440
Fax 09-605633
E-mail [email protected]
LIITTO TÄYTTÄÄ
SAAPUNUT
TPV HYVÄKSYNYT
Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar
JÄSENTIETOJEN
PÄIVITYS
JÄSENREKISTERIIN
Jotta voimme palvella jäsenistöä
­mahdollisemman hyvin ja tehokkaasti niin
liitto pyytää teitä kohteliaammin
­päivittämään/täydentämään yhteystietonne
sähköpostiosoitteella ja
GSM numerolla.
Lokakuu-Oktober
80 vuotta/år
perämies
Teuvo Olavi Siviö
19.10. Lahti
laivuri
Seppo Kalevi Matikainen
27.10. Sulkava
75 vuotta/år
merikapteeni
Tero S. Salmio
2.10. Turku
styrman
Harry Mikael R Blomqvist
12.10. Kalkstrand
hälsovårdare
Eija Elisabeth Gyllenberg
18.10. Pärnäs
70 vuotta/år
merikapteeni
Teuvo Kristian Taali
9.10. Jyväskylä
perämies
Peter Henri Hellen
25.10. Helsinki
Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken
arvotaan lomaviikko Sulkavalla vuonna 2016.
Arvonta suoritetaan 29.1.2016
60 vuotta/år
merikapteeni
Sulo Tuomo Marttila
8.10. Turku
styrman
Fritz Johan Fellman
25.10. Föglö
Lähetä päivitys/täydennys jäsen­rekisterin­hoitaja Mirjam Tuiskulle
osoitteeseen [email protected]
Kirjoita viestiin aihe: Päivitys
merikapteeni
Juha Pekka Yliniemi
3.10. Rauma
50 vuotta/år
merikapteeni
Pertti Uolevi Häkkinen
24.10. Rauma
sairaanhoitaja
Kari Johan Backman
24.10. Porvoo
sjökapten
Jarl Gunnar Lundberg
25.10. Mariehamn
merikapteeni
Veli-Matti Mäkelä
9.10. Helsingby
In memoriam
• Skeppare Kurt Vilhelm Fagerström har avlidit den 28 juli 2015.
Han var född 4.5.1922. Examen 1952. (Härpe)
• Styrman Kaj Erik Jansson har avlidit den 15 augusti 2015.
Han har född 16.2.1943 i Norrskata. (Korppoo)
• Merikapteeni Jukka Kontio Larsson on kuollut 15. kesäkuuta 2015.
Hän oli syntynyt 27.4.1960 Lahdessa. Tutkinto 1960. (Raahe)
• Yliperämies Esko Juhani Räme on kuollut 20. kesäkuuta 2015.
Hän oli syntynyt 5.5.1947 Vaasassa. Tutkinto 1977. (Helsinki)
• Kuljettaja Jorma Samuli Savolainen on kuollut 4. heinäkuuta 2015.
Hän oli syntynyt 20.8.1943 Lappeenrannassa. (Lappeenranta)
40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
UPPDATERING AV
PERSONUPPGIFTER
I MEDLEMSREGISTRET
För att vi skall kunna betjäna medlemmarna
så bra och effektivt som möjligt ber förbundet
er artigt att uppdatera/komplettera era
kontaktuppgifter med e-mailadress och GSM
nummer.
Skicka informationen per e-mail till Mirjam
Tuisku [email protected]
Skriv som e-mailets ämne: Uppdatering
För alla som uppdaterar/kompletterar ­
kommer det att lottas ut en semestervecka
i Sulkava år 2016.
Utlottningen sker 29.1.2016.
PIIRIT-KRETSARNA
Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet /
Kretsombudsmännen
Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille
liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä
kotisivultamme: www.seacommand.fi
Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla
förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra
hemsidor: www.seacommand.fi
Ahvenanmaa – Åland
Tisdagen den 10.11.2015 kl.19:30 på Bistro Savoy
Gemensamt möte med Ålands energi- och sjöfartstekniska
förening ÅESF r.f.
Helsinki – Helsingfors
Liiton toimisto - -förbundets kansli
ti 22.9.2015 klo/kl 17.00
ti 17.11.2015 klo/kl 17.00
kokouksen jälkeen Salve
Kotka
avoin-öppen
Oulu – Uleåborg
to 10.12.2015 klo/kl 19.00 Kemi, JMSampo
Rauma – Raumo
ke/ons 11.11.2015 klo/kl 18.00
Rauman Merimuseo
Kalliokatu 34, 26100 Rauma
Saimaa – Saimen
lauantai 28.11.2015 Spahotelli Casino Savonlinna
kokous alkaen klo 14.00
Joulusauna klo 16.00
Pikkujoulu klo 19.00
Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle
Tampere – Tammerfors
avoin/öppen
Ahvenanmaa – Åland
Johan RAMSLAND
040 667 2227
[email protected]
Helsinki – Helsingfors
Tapio GARDEMEISTER
040 722 6150
[email protected]
Kotka
Heli PALMU
020 7908 846
[email protected]
Oulu – Uleåborg
Petter TÄHTINEN
0500 431633
[email protected]
Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected],
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän
seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta.
Rauma - Raumo
Marko Löytö[email protected]
358444558373
Saimaa – Saimen
Jukka RIIKONEN
0400 194 992
[email protected]
Tampere – Tammerfors
Kai TERIMAA 0500 891918
[email protected]
Turku – Åbo
Jussi MÄKITALO 040 7500 482
[email protected]
Vaasa – Vasa
Tuula FORSBLOM
050 9287 398
[email protected]
[email protected]
Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected],
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma
sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa
STTK:n aluetoimikunnan asioista.
Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista.
Vasakretsen har öppnat en e-postadress [email protected],
vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten.
Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom
att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten
eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet.
Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor.
Turku – Åbo
S/S Bore klo/kl 18.00
ma/må 7.12.2015
Vaasa – Vasa
Radisson Blu Royal Hotelli
klo/kl 19.00
to 15.10.2015
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA:
Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa
Proffs i proffsens tjänst
Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus
Aboa Mare
Hertigs Johans parkgata 21 /
Juhana Herttuan puistokatu 21
20100 Åbo / Turku
Tel. / puh. 02-432 3123
[email protected]
www.aboamare.fi
OMA PRONSSIVALIMO
Uudet valmiit potkurit
TERÄSAKSELIT –
POTKURIEN KORJAUKSET
Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK)
Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi
x
x
x
x
x
x
●
•
•
•
•
•
•
RAAHE – BRAHESTAD
Raahen Satama Oy / Lapaluoto
www.portofraahe.fi
Satamatoimisto……...........08 227 7555, 044 439 3930
Turvapäällikkö 24 h………........................040 135 6794
Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898
Laivameklarit / Laivapalvelut …..............020 592 3890
Satamahinaaja m/s Isbjörn………...........0400 383 697
Taksi………….............................................0600 300 10
lapojen oikaisut
hitsaukset
koneistukset
nousunmuutokset
tasapainotukset
mittaukset
TEVO Oy, TURENKI
Puh: 08 2658 800
[email protected]
www.tevo.fi
Bore Ltd
Bulevardi 46
P.O. Box 115
FI-00120 Helsinki, Finland
Tel: +358 6188 3300
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
Uutuus! VIKING laajentaa alusten
turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen
keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä
Torggatan 14 B
AX-22100 Mariehamn, Åland
Tel: +358 18 16766
[email protected]
www.bore.eu
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: [email protected] . www.VIKING-life.com
MANAGING DIRECTOR +358 44 4691 361
TRAFFIC MANAGER
+358 44 4691 358
24 H SATAMAPALVELU /
PORT SERVICE
+358 400 798 698
[email protected]
www.portofkalajoki.fi
42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku – Åbo
Puh./tel. + 358 2 2674 111
Fax + 358 2 2674 125
Email: [email protected]
Satamapalvelut – Hamnservice 24 h
Puh./tel. + 358 2 2674 122
Fax + 358 2 2674 124
Email: [email protected]
Tartu verkkoon
www.merimieselakekassa.fi
Merimieseläkekassan verkkosivuilla
ja Lokipalvelussa voit asioida silloin
kun sinulle parhaiten sopii.
Nappa tag i nätet
www.sjomanspensionskassan.fi
På Sjömanspensionskassans webbsajt
och Logg-tjänst kan du uträtta dina
ärenden precis när det passar dig.
UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI
NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS
LAKIASIAT
- käytännöllisesti
Lakiasiaintsto Utilis Ky
Bulevardi 12 D
00120 Helsinki
OTL Petri Pulkkanen
gsm +358 (0)50 317 2344
[email protected]
SLPL-jäsenille - 20% ALE
www.utilis.fi
Sähkötyöturvallisuus
­ammattimerenkulkijoille
”Laivan sähköjärjestelmää huoltanut sähköinsinööri ilmoitti miehistölle englanniksi, ­
että työ alkaa olla valmis. Miehistön edustaja ymmärsi, että työ oli jo valmis ja
kytki sähköt välittömästi päälle….
Jotta esimerkin kaltaisia läheltä piti tilanteita ei sattuisi laivan sähkökäytöissä,
on Sähköturvallisuusedistämiskeskus STEK ry:n toimesta käynnistetty oppimateriaali­
hanke. Sen tarkoitus on yhtenäistää sähkötyön toimintatapoja ja näyttää turvalliseksi
koettuja sähkötyömenetelmiä.
Hanke, jonka työnimi on ”Shipel- Sähkötyöturvallisuus ammattimerenkulkijoille” on
tarkoitettu kaikille niille henkilöille, jotka tekevät aluksilla sähköisiä kytkentämuutoksia,
korjaavat, huoltavat, asentavat tai tarkastavat alusten sähkölaitteistoja ja laitteita.
Shipel sisältää eri aluksilla kuvattuja filmiklippejä, animaatioita, kirjallista faktaa ja
interaktiivisia kysymyksiä. Shipel valmistuu vuoden 2015 kesällä molemmilla äidinkielillä.
Oppimateriaali toimii itseohjautuvasti tavallisessa tietokoneessa ja loppukokeen voi
suorittaa internetin avulla.
Hanketta voi seurata ja palautetta antaa osoitteessa www.shipel.fi
Lehdistötiedote
Turussa 20.8. 2015
Karl-Gustav Sten
Oy Tujuka Ab
Säkerhet vid elarbete ­
för proffesionella sjöfarare
En elingenjör informerade på engelska att servicen på fartygets elsystem ­
börjar vara färdigt. Besättningens representant uppfattade att arbetet var ­
slutfört och kopplade på spänningen …
För att liknande nära ögat situationer skall kunna undvikas I framtiden har STEK ry.
(Centralen för främjande av elsäkerhet rf.) startat ett läromedelsprojekt.
Projektet som bär namnet “SHIPEL-säkerhet vid elarbete för proffesionella sjöfarare”
riktar sig till alla de personer som utför kopplingsarbeten, reparationer, servicearbeten,
eller granskar fartygets elapparatur och –anläggning.
“SHIPEL” innehåller film material från olika fartyg, animationer,
literaturfakta och interaktiva frågor berörande elsäkerheten.
“SHIPEL” projektet slutförs sommaren 2015 och produceras
på de båda inhemska språken.
Läromedlet är självstyrande och fungerar på en vanlig dator,
avslutande prov kan utföras via internet.
Projektets framskridande och respons kan ges på adressen www.shipel.fi
Producenterna hoppas på livligt deltagande angående olyckor
och nära ögat situationer.
All information behandlas konfidentionellt.
Åbo 20.8.2015
Karl-Gustav Sten
Oy TUJUKA Ab
Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku
Lähde syysretkelle Sulkavalle /
Gör en höstresa till Sulkava
Talvikaudella voit varata koko viikon tai vaikkapa pelkän viikonlopun. /
Under vintern kan du reservera hela veckan eller t.o.m. bara ett veckoslut.
Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla
VARMARANTA
KAIKISSA MÖKEISSÄ
SEURAAVAT VARUSTEET:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
G Varmaranta
vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt
liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava !
tupakeittiö
Syksyn
sähköt
VAPAAT VIIKOT
sähköliesi ja jääkaappi
radio
Myllyjärvi: 37–53
kahvinkeitin
Varmaranta: 38 – 53
keittiövälineet astioineen
Jaatila: 37 – 39
viemäri
Suvitupa: 37 –39
ulkokäymälä
puulämmitteinen sauna
polttopuut
Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty.
•
•
•
•
•
•
SUVITUPA
•
•
•
•
•
•
•
•
JAATILA
G Jaatila
• Saimaan rannalla
• 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet
2:lle parvella vuoteet 5:lle
• vesijohtovesi
• WC ja suihku
• mikroaaltouuni
• sähköistetty grillikatos
• sauna rannassa
• sähkölämmitys
• sähköpistoke autoa varten
• valmistunut 1988
Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta
48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle
kaivovesi
sauna mökin yhteydessä
laituri - venepaikka
remontoitu 1998
Saimaan rannalla
24,5 m2 vuodesohva 2:lle
takkatupa ja sauna
kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa)
venelaituri
telttapaikka
asuntovaunupaikka
mökki on valmistunut 1998
MYLLYJÄRVI
•
•
•
•
•
G Myllyjärvi
Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti
49 m2 vuoteet 4:lle
kaivovesi
sähkölämmitys
sähköpistoke autoa varten
Hinta/viikko, ma-su
Hinta/vecka, må-su
• Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan,
Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä.
• P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till
förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa.
MYLLYJÄRVI
VARMARANTA
JAATILA
SUVITUPA
186e
278e
253e
150e
35e /ensimmäinen vrk.
20e /lisävuorokausi
93e
169e
Kesäkausi/
Sommarsäsongen
01.05 - 30.09
Talvikausi/
Vintersäsongen
01.10 - 30.04
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00
G Suvitupa
VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413
[email protected]
Sulkavan mökkien vuoden 2015 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon.
Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2015 kan sändas skriftligt till förbundets kansli.
Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________
Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________
Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________
Mökkitoivomukset:
Stugönskemål: Myllyjärvi
Varmaranta
JaatilaSuvitupa
Varaukset maanantaista sunnuntaihin:
Reserveringar från måndag till söndag:
En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä.
Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor
1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai
Vecka nr
datum
Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi)
Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor:
(månad/år)
2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai
Vecka nr
datum
____/____20___________________________________________
päiväys/datumallekirjoitus/underskrift
3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015
Vecka nr
datum
Toimisto – Kansli
Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki
Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Avoinna – Öppnat, ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00
• Asioidessasi liiton toimistolla, soita ystävällisesti ja
tarkista että olemme paikalla.
• Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring
oss först för att kolla att vi är på plats.
Vaihde/Växel 09 6122440
Sähkeosoite – Telegramadress SEACOMMAND
[email protected]
www.seacommand.fi
Jäsenrekisteri/Medlemsregister
Mirjam TUISKU
040 5124078
[email protected]
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Petri SUOMINEN
0400 596071, 050 3062 546
[email protected]
Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare
Johan RAMSLAND
040 667 2227
[email protected]
Toimistosihteeri - Kanslisekreterare
Marjo PEURALA
(09) 6122440
[email protected]
Puheenjohtaja/Ordförande
Kristian HEISKANEN
050 5845925
[email protected]
Varapuheenjohtaja/Viceordförande
Kai TERIMAA
0500 891918
[email protected]
Työttömyyskassa
Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa ­
- JYTK
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
Neuvonta 020 690 871
Puhelinpalvelu 020 690 069
(arkisin klo. 9.00-15.00)
Fax 020 789 3872
Sähköposti [email protected]
Kotisivutwww.jytk.fi
Arbetslöshetskassan
Offentliga- och privata sektorns
­arbetslöshetskassa- JYTK
Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors
Telefon service
Infonummer
Fax
E-post
Hemsida
020 690 069
(mån- fre. 9.00 – 15.00)
020 690 871
020 789 3872
[email protected]
www.jytk.fi
Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare
Hilkka KOTKAMAA
040 5405 224
[email protected]
PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna
UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO
MERIVÄLITYS
Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki
[email protected]
Puh. 0295 040152
taloushenkilökunta
(mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat)
Puh. 0295 040832
kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Linnankatu 52 B, 20100 Turku
[email protected]
Puh. 0295 044683
Ålands arbets- och näringsbyrå
Nygatan 5, 22100 Mariehamn
[email protected]
Tel. 018-25000
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45
• Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna
PINSSI
Kullattu ja
emaloitu merkki
13.5 mm
grip kiinnityksellä
ADRESSIT
onnitteluadressi
suruadressi
9e
ADRESSER
gratulationsadress
kondoleansadress
VENEVIIRI
BÅTVIMPEL
8e
18 e
PINS
Förbundets förgyllda
emaljerade logo 13,5mm
med grip-fastsättning
17e
KOKARDI
Kullattu ja emaloitu
25 mm
18 e
KOKARD
Förgylld och emaljerad
25 mm
SOLMIONEULA
Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on
emaloitu liiton merkki Ø12 mm
KRAVATTNÅL
På den förgyllda kravttnålen (64 mm)
finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm
12e
16e
KÄSILAUKKUKOUKKU
HANDVÄSKKROK
HUOMIOLIIVI
keltainen
SKÄRMMÖSSAN
med ankarmärke
med bladdekor
REFLEXVÄST
gul
koko storlek
XXL
PIKEE PAITA
PIKÉSKJORTA
30 e
BÄLTE
Svart stiligt läderbälte sytt i Finland.
Logon är emaljerad och förgylld samt
fäst vid en förgylld platta.
Spännet är förgyllt och försilvrat.
MUISTITIKKU
MINNESSTICKA 2 GB
LIITON LIPPIS
ankkurimerkillä
lehvillä
15e
42e
16e
12e
HUIVIN PIDIKE –
SCARFHÅLLARE
VYÖ
Suomessa ommeltu musta tyylikäs
nahkavyö.
Logo emaloitu ja kullattu sekä
kiinnitetty kullattuun laattaan.
Solki kullattu ja hopeoitu.
Ny t
ot teita
jäsentu aan !
tilaam
Beställ k ter!
s pr odu
medlem
MATKALAUKKUVYÖ
liiton tunnuksilla kullanvärinen
metalli-muovi solki.
sininen, 170 cm.
REM FÖR RESVÄSKA
med förbundets logo.
blå, 170 cm
7e
10e
TEKNINEN URHEILUSUKKA
Tummansininen, naisten koko
36-41,miesten koko 40 – 45
TEKNISK SPORTSOCKA
Förbundets logo på skaftet, mörkblå,
damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45
3e
JOUSIHEIJASTIN
Pituus on 33 cm ja leveys 3 cm.
ARMBANDSREFLEX
Längd 33 cm och bredd 3 cm
a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita
MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING
LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN
SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN
SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE.
GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS
NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT
UTEXAMINERADE I FINLAND.
Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott

Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott
TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA:
Tuote / Produkt
oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0
oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt
Hinta/ Pris
560 e
600 e
Opisto / Läroanstalt
Valmistumisvuosi / Examensår
oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e
oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e
Huivin pidike – Scarfhållare
16 e
o
oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL,
7e
oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e
oKokardi – Kokard
18 e
oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok
12 e
o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE15 e
o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR
15 e
oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm
16 e
oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL,
30 e
oPinssi – Pins
9e
oSolmioneula – Kravattnål 17 e
oVeneviiri – Båtvimpel
18 e
oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e
oMuistitikku – Minnessticka
12 e
oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41
10 e
oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45
10 e
oJousiheijastin / Armbandsreflex
3e
Nimi / Namn___________________________________________________________________________
Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________
Postinumero ja postitoimipaikka
Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________
Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________
Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________
Päiväys / Datum _______ / ______2015 _________ Paikka / Ort ___________________________________
Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________
SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai [email protected]
FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller [email protected]
Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken
www.seacommand.fi
Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri
Suomen Merenkulku
Hietalahdenranta 15 A 3
00180 Helsinki
FINLAND
.KQ8 3
KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN
Suomen Laivanpäällystöliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään
keskiviikkona 25. marraskuuta 2015 klo 14.00 Helsingissä.
Kokouspaikka on Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, 00980 Helsinki
Jäsenyyden tarkastus alkaa samassa paikassa klo 13.30.
Käsiteltävät asiat:
1. Sääntöjen 16 § mainitut asiat
2. Sääntömuutosesitys sääntöjen 16.3 § kohtaan. Ensimmäinen käsittely
3. Hallituksen mahdolliset esitykset
Hallitus
KALLELSE TILL ÅRSMÖTET
Finlands Skeppsbefälsförbunds stadgeenliga årsmöte hålls
onsdagen den 25 november 2015 kl. 14.00 i Helsingfors.
Mötesplatsen är Nordsjö Sjömanskyrka
Proviantgatan 4, 00980 Helsingfors
Granskningen av medlemskapet inleds på samma plats kl. 13.30.
På mötet behandlas:
1. I stadgarnas 16 § föreskrivna ärenden
2. Stadgeändringsförslag angående § 16.3 punkt i. Första behandlingen.
3. Styrelsens eventuella förslag
Styrelsen