Jukka Mikkola - Suomen Laivanpäällystöliitto
SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 5 15 Jukka Mikkola kerää tietokantaa purjelaivoista: s. 22 – 23 Jukka Mikkola samlar segelbåtars databas: s. 24 – 25 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa – I detta nummer J Valtteri Laine varoittaa merenkulun uhkista. J Valtteri Laine varnar sjöfartens hotbilder. J Tutkija Fred Hocker konservoi laivahylkyjä. J Forskare Fred Hocker konserverar vrak. Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Laihduttaminen – hitaasti hyvää tulee 6 Bantning – sakta, men säkert 10 Merenkulku uusien uhkien edessä 12 Sjöfarten står inför nya hot 13 Vasa-laivan säilyminen työn takana 14 Hårt arbete med att bevara skeppet Vasa 16 Merenkulun tarina alkoi viikingeistä 18 Sjöfartens historia började med vikingarna 20 Nyt suuret purjelaivat seilaavat netissä 22 Nu seglar de stora segelfartygen på nätet 24 Eurooppalaiset kiersivät Kap Hornin 400 vuotta sitten 26 LUKUVINKKI: Muistoja, unelmia ja pettymyksiä 28 Toimeenpaneva valiokunta / Hallituksen kokous 30 Verkställande utskottet / Styrelsens möte 32 Eläkkeelle jääminen / När du går i pension 34 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 36 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 37 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 40 Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi J Willem Schouten tuli Kap Hornille 400 vuotta sitten. J Willem Schouten kom till Kap Horn för 400 år sedan. Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut Aineisto viimeistään Materialet senast 22.12. 11.11. PÄ ÄKIRJOITUS 1868 Y llä oleva luku ei ole liiton perustamisvuosi, vaan vahtiperämiehen aloituspalkka. Työnantaja vetoaa aina, että ei aloittava insinöörikään saa heti ammattimiehen palkkaa, vaan se kertyy kokemuksen myötä. Merenkulussa nuori vahtipäällikkö saa/joutuu ottamaan kuitenkin heti saman vastuun omasta vahdistaan kuin kokenutkin merenkulkija. Toki varmasti taidot karttuvat kokemuksen myötä ja henkilöä voidaan käyttää vaativimpiinkin tehtäviin. Onko suomalainen vahtiperämies siis kilpailukykyinen? Suomessa on käyty keskustelua kilpailukyvystä ja siitä, kuinka Saksa ja Ruotsi ovat meitä edellä kilpailukyvyssä ainakin 15 %. Leikkisästi voisi todeta, että kun huijaa päästöarvoissa, saa talouden näyttämään hyvältä ainakin hetken. Merenkulkupuolella leikattiin palkkoja 90-luvun alussa kymmenellä prosentilla, tehtiin ns. pientonnistosopimus, jossa ansiot laskivat 35 % vuositasolla. Yhdeksänkymmentäluvun lopussa tehtiin takuupalkkasopimukset, joissa myytiin joulut ja pääsiäiset ym. pyhät, myös ne otsikoissa olleet loppiainen ja helluntai, joita pääministerimme Sipilä käsittääkseni uskovaisena miehenä on siirtämässä lauantaille. Suurimalle osalle merenkulkijalle ne ovat olleet pitkään samanarvoisia kun maanantait ja muut arkipäivät. Tämäkään ei riittänyt, vaan 2000-luvulla tehtiin sekamiehityksen ei- EU-kansalaisia koskeva, omat palkka- ja työehdot suomalaisessa laivassa mahdollistava raamisopimus, joka oli valtiovallan ehtona merenkulun tukijärjestelmälle. Tästä huolimatta ulosliputuksen uhka leijuu yllämme. Varsinkin matkustajalaivapuolen 20 miljoonan euron leikkaus merenkulun tuesta luultavasti siirtäisi laivat Ruotsin tai Viron lipun alle, ainakin osa varustajista on jo näin ilmoittanut. Matkustajalaivojen osalta puhutaan julkisuudessa viihdealus- tuesta samalla unohtaen, kuinka paljon nämä laivat kuljettavat myös rahtia. Eli voisi todeta, että mikään ei tunnu riittävän. Herää kysymys, onko meillä toimialoja, tuotteita tai palveluja, joilla ei ole tulevaisuutta, vaikka töitä tehtäisiin pääministerinkin lempitermin mukaisesti ”talkoilla”. Täytyy uskoa ja toivoa, että merenkulku ei ole yksi tällainen. Ainakin nämä kipeät kustannusloikat on tehty jo aikoja sitten. Keskusjärjestöt tarjosivat työnantajajärjestöille kolme vuotta nolla korotuksin työrauhaa, joka ei kuitenkaan saanut kannatusta. Etumerkin olisi varmasti pitänyt olla miinusmerkkinen. Maamme hallitus veti pyhäylityönkorvausten leikkaamiseksi tarkoitetun pakkolain pois, mutta silti on kovin halukas puutumaan työmarkkinoiden keskenään sopimiin asioihin. Yksi asia, joka on varma ja jonka merimiehet tietävät paremmin kuin kukaan muu, että kun jotain viedään palkasta pois, sitä ei ikinä enää takaisin saada. Verokorotukset tuntuvat kipeästi meidän jokaisen kukkarossa, mutta olisikohan kuitenkin se oikeudenmukainen ratkaisu valtion ongelmiin, joskaan sekään ei paranna vientiteollisuuden tuotteita eikä lisää kotimaista kysyntää. Ainakin itse uskon, että suomalainen kansipäällystö on kilpailukykyistä. Kilpailukyvyn lisäksi varustaja saa vastuullisen, hyvin koulutetun sekä työnantajaansa sitoutuneen ja motivoituneen työntekijän. • Petri Suominen Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3 LEDARE 1834 N umret ovan är inte året förbundet grundades utan ingångslönen för en vaktstyrman. arbetsgivaren hänvisar alltid till att inte får en nybakad ingenjör en fackmans lön, utan det ackumulerar enligt erfarenhet. I sjöfarten får/hamnar en ung vaktchef oberoende att ta samma ansvar över sin egen vakt på samma sätt som en erfaren sjöfarare. Säkert kulminerar färdigheterna med erfarenheten och person kan såvida användas till ännu mera krävande uppgifter. Är den finländska vaktstyrmannen konkurrenskraftig? I Finland har man fört diskussioner och om det att i Tyskland och Sverige är minst 15 % konkurrenskraftigare än vi. Man lekfullt säga, att när man fuskar med utsläppsvärdena kan man få ekonomin och se bra ut åtminstone tillfälligt. I början av 90-talet skar man ner på lönerna med tio procent, man införde det s.k. småtonnageavtalet, var inkomsten föll med 35 % på årsbasis. I slutet av nittiotalet införde man garantilöneavtal, var man har sålt julen och påsken mm, också de i rubrikerna flertalet nämnda trettondagen och Kristi himmelsfärdsdag, som vår statsminister Sipilä som en troende man håller på ändå att flytta dem till lördagar. För de flesta sjöfarare har dessa dagar varit redan länge lika värda med måndagar och andra vardagar. inte ens detta räckte utan man införde i mitten av 2000-talet ett ramavtal som möjliggjorde blandbesättning Non Eu medborgare med egna löner och arbetsvillkor på finska fartyg) som var statens krav för att sjöfarten skulle stödas med statliga medel. Ändå har vi utflaggningshot över oss. Speciellt på passagerarsidan om man skär ner på sjöfartsstödet med 20 miljoner euro skulle orsaka en utflaggning till den svenska eller estniska flaggen, åtminstone har en del redare meddelat om detta redan i förskott. Gällande passagerarfärjorna pratar man offentligt om nöjesfartygs stöd och i samma väva glömma bort att dessa fartyg transporterar också frakt. På basen av detta kan det kännas att ingenting räcker till. Det väcks en känsla, att har vi branscher, produkter eller service som inte har någon framtid fast man skulle göra arbetet med statsministerns favorit ord ”talka” (frivilligt arbete). Man måst tro och hoppas att sjöfarten inte hör till detta område. Åtminstone har man gjort de svåra lönenerskärningarna redan för länge sedan. Centralförbunden erbjöd arbetsgivarorganisationerna 3år med noll höjningar för att uppnå arbetsro men detta förslag fick inte understöd. Prefixet borde väl ha varit ”minus”. Landets regering drog tillbaka sitt förslag till tvångslag för att kunna skära ner på helgövertidsersättningarna men är ändå fortsättningsvis ganska ivrig att blanda sig i de avtal som är överenskomna mellan de olika arbetsmarknadsparterna. En sak som är säker är det, som sjömännen vet bättre än andra, att när något tas bort från lönen, kommer det aldrig tillbaka. Skatteförhöjningar gör ont i allas plånbok, men skulle det ändå vara det rättvisaste systemet till statens problem, tyvärr dock förbättrar detta inte exporten produkter eller ökar det inhemska efterfrågan. Åtminstone tror jag själv att finskt däcksbefäl är konkurrenskraftigt. Utöver konkurrenskraften får redaren ett ansvarstagande, väl skolat och till sin arbetsgivare bundet och väl motiverad arbetstagare. • Petri Suominen Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen Laivanpäällystöliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 25. marraskuuta 2015 klo 14.00 Helsingissä. Kokouspaikka on Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, 00980 Helsinki Jäsenyyden tarkastus alkaa samassa paikassa klo 13.30. Käsiteltävät asiat: 1. Sääntöjen 16 § mainitut asiat 2. Sääntömuutosesitys sääntöjen 2.1, 4.3, 6.1, 9, 11.1, 11,3, 12.3 ja 14,3 kohtiin 3. Hallituksen mahdolliset esitykset Hallitus KALLELSE TILL ÅRSMÖTET Finlands Skeppsbefälsförbunds stadgeenliga årsmöte hålls onsdagen den 25 november 2015 kl. 14.00 i Helsingfors. Mötesplatsen är Nordsjö Sjömanskyrka Proviantgatan 4, 00980 Helsingfors Granskningen av medlemskapet inleds på samma plats kl. 13.30. På mötet behandlas: 1. I stadgarnas 16 § föreskrivna ärenden 2. Förslag till ändring i stadgarna till punkterna 2,1, 4.3, 6.1, 9, 11.1, 11,3, 12,3 och 14.3 3. Styrelsens eventuella förslag Styrelsen FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5 teksti: Hilkka Kotkamaa kuvat: Anni Kotkamaa Laihduttaminen – Ylipaino on epäterveellistä. Ylipaino on rasittavaa. Ylipaino on rumaa. Ylipaino on vaarallista. Ylipaino on mahdollista saada hallintaan. N iin, kaikki on vain itsestä kiinni. Voi miten tietoisia me olemmekaan tästä kaikesta. Tiedämme liiankin hyvin, että laihduttaminen on vaikeaa. Se vaatii motivaatiota, jonka lähdettä emme löydä, epätoivoisesta etsimisestä huolimatta. – Painonpudottajan ei ole hyvä olla liian ankara itseään kohtaan. Syömisestä ei saa ottaa stressiä, sillä stressatessa syö todennäköisesti entistä enemmän. Parhaiten laihdutus onnistuu, kun ottaa rennosti ja hyväksyy repsahdukset. Lomat, huonot päivät, vastoinkäymiset aiheuttavat takapakkia, jota ei saa liikaa murehtia, lohduttaa ravitsemusterapeutti Susanna Isomäki. Isomäki suosittelee ruokapäiväkirjan pitoa, ellei paino laske yrityksistä huolimatta. Siis kaikki syömiset ja juomiset ylös paperille ja sitten pohtimaan, missä mättää. Päiväkirjan mukaan voi syödä aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. – Parhaiten pysyy jyvällä syömisistään, jos valmistaa ruokansa itse. Itse valitut raaka-aineet auttavat löytämään oman tavan syödä kevyesti ja maukkaasti. Vinkkejä voi ottaa vaikkapa kreetalaisesta ruokavaliosta, koska siellä ihmiset syövät kevyesti, lähiruokaa painottaen ja he elävät terveemmin ja pidempään kuin muut. Ruoan valinnoissa pitää käyttää 80 prosentissa järkeä ja 20 prosenttia voi olla mielitekoja. Annoskokoja on hyvä pienentää vähitellen. Jo viinerin vaihtaminen pullaan on edistystä, Isomäki vinkkaa. Nauti - älä rääkkää – Lautasmallissa on puolet vihanneksia, neljännes perunaa, pastaa tai riisiä ja neljännes lihaa, kalaa tai kanaa. Mallia on hyvä pitää aterioiden peruspulttina, vaikka joskus vähän tulee lipsuttuakin. Isomäki muistuttaa, että väsymys lisää nälän tunnetta. – Työkiireiden takia väliin jätetty lounas ei ole laihduttamista, usein päinvastoin. On hyvä, jos puolet päivän ruoasta on syöty ennen kello 16. – Paino putoaa, jos laihdutuksen saa nivottua arkeen joustavasti. Liian nopea tavoite kuluttaa voimia eivätkä liian isot elämäntapamuutokset ole kestäviä. Jos laihdutuksen aikana voi huonosti, ovat keinot vääriä. Isomäen mukaan oikea painon pudotus auttaa jaksamaan paremmin ja kohentaa mielialaa. Elämä kevenee, kun vyötärö hoikistuu ja 6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART hitaasti hyvää tulee G Laillistettu ravitsemusterapeutti Susanna Isomäki suosittelee hidasta laihduttamista ja antaa yksinkertaisia vinkkejä. syömisestä aiheutuva stressi katoaa. Puoli kiloa parissa viikossa on hyvä tavoite. Se on vuodessa jo paljon. Lepoa ja liikuntaa Ellei paino putoa ei ole kyse huonosta itsekurista, vaan väärästä laihdutustavasta. Miten pitää elää, että pystyy laihduttamaan? Isomäellä on muutamia elämäntapavinkkejä: – Keskity nukkumaan hyvin, niin heräät levänneenä. Harrasta säännöllistä elämänrytmiä ja syö säännöllisesti. Liikunta auttaa painon hallinnassa parhaiten, jos liikkuu joka päivä edes vähän. Puolituntia arkisin ja tunti viikonloppuisin on hyvä nyrkkisääntö. – Elämisen tasa-paino on jo kinkkisempi saavuttaa, mutta yrittää kannattaa. Harmoninen ihminen onnistuu paremmin kuin hosuja, ja harmoniaa tuovat ystävät, mielekäs työ, riittävä lepo ja hyvät harrastukset. Ihmisellä on hyvä olla unelmia ja kiinnostuksen kohteita. Painon hallinta kannattaa, terveyden, itsetunnon, toimintatarmon, työkyvyn sekä sairauksien ehkäisemisen FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7 A vuoksi. Keskivartalolle kertyneet kilot ovat pahasta, koska vatsaontelon sisällä oleva rasva häiritsee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa sairauksia. Ylipaino vaivana Ylipainosta johtuvat sairaudet kehittyvät hitaasti, vuosien ja vuosikymmenten mittaan. Riski kasvaa kilojen ja iän myötä. Merkittävin ylipainon aiheuttama sairaus on diabetes, jonka riski kymmenkertaistuu 10-15 kilon ylipainolla. Toinen tavallinen seuraus on verenpaineen kohoaminen. Veren rasvapitoisuus lisää veren rasva-arvojen häiriöitä. Muita liikapainosta yhteydessä olevia vaivoja ovat voimakas kuorsaus, maksan rasvoittuminen, polvien nivelrikko, toisinaan hedelmällisyyteen liittyvät vaivat, sappikivet ja kihti. Joten ylipaino ei ole leikin asia. Painonhallinta tukee terveyttä ja lisää terveistä elinvuosia. Yksinkertaisuus on kaunista Painonhallinta on yksinkertaista – ainakin teoriassa. Laihduttaminen ei ole syömättömyyttä, vaan nälän pitämistä loitolla oikeilla valinnoilla. – Välipalat ovat monien heikkous ja siksi on hyvä vaihtaa munkit, kaurakeksit, perunalastut ja matosuklaa keveämpiin vaihtoehtoihin, Isomäki suosittaa. – Esillä voi pitää niiden sijaan esimerkiksi porkkanasuikaleita, omenia, banaaneja ja kasvispäällysteisiä voileipiä, joita voi popsia nälän iskiessä. – Kakkuakin voi syödä, mutta ei joka päivä. Hyvä vinkki on ruokaostosten tekeminen kylläisenä. Nälkäisellä voi harkinta pettää vääriin valintoihin. Myös säännölliset ruoka-ajat pitävät nälän loitolla. Vesi on kaloritonta Vesi on kaloritonta, joten sitä sisältäviä ruokaaineita voi suosia. Eniten vettä on vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa. Täysjyvätuotteita kannattaa syödä, koska leivässä, puurossa ja laadukkaissa mysleissä on paljon kuituja. – Ravinnossa monipuolisuus on valttia. Lihaa, kalaa ja kanaa voi syödä kutakin vaikkapa kahdesti viikossa ja pitää yhden vihannespäivän. Kasvisateria tarvitsee rinnalleen lasin maitoa, kananmunan, jogurttia tai viljatuotteita. Ja lopeta syöminen, kun tunnet itsesi kylläiseksi. Oman näläntunteen opettelu pienentää ruokaannoksia, mutta jatkuva vatsan kurinan kuuntelu innostaa välipaloihin, Isomäki toteaa. Keskustelu kevyttuotteista jatkuu, mutta Isomäen mukaan rasvaa kannattaa tarkkailla. 100 grammaa raejuustoa sisältää 90 kaloria, 100 g emmentalia 365 kaloria. Juustot, maito ja jogurtti on hyvä syödä vähärasvaisena, samoin leikkeleet. Niin rasva ei juutu rasittamaan verisuonia. F Kreetalainen ruokavalio lähtee luonnosta ja siinä suositaan lähiruokaa, aina sesongin mukaan. Heidän kevyt ruokavalionsa on pelastanut kreetalaiset niin nälkävuosista, sodanaikaisesta pula-ajasta kuin nykyisestä talouskriisistäkin. Lisäksi verenpaine sairaudet, kolesteroliongelmat ja dementia ovat saarella lähes tuntemattomia. Liikunta lisänä Liikunta ei sinänsä laihduta, mutta se on hyvä lisä muiden muutosten tukena. Siinäkin yksinkertaisuus on kaunista. – Työmatkaliikunta, hissin sijasta portaat, venyttely kesken työpäivän ja tahalliset kävelyt istumisen tilalla ovat simppeleitä tapoja liikkua. Askelmittari on hintansa väärti. – Liikuntaharrastuksen voi jokainen valita oman makunsa mukaan. Kävely, sauvakävely, pyöräily, tanssi, uinti, soutu, tennis, golf, pallo pelit, joukkuelajit, luistelu ja hiihto ovat kaikki erinomaisia lajeja. Kaikissa voivat hyvin vatsa, lihakset, luut, sydän, nivelet ja mieli. Liikunta puolittaa ensimmäisen sydäninfarktiriskin. – Kokkauksen keventäminen on hyvä opetella ihan itse. Siihen on keittokirjoja ja nettireseptejä ovat paikat pullollaan. Elämäntapamuutos estää jojo-laihdutuksen, koska poukkoilu on vaarallista. Painonpudottajia lohduttaa sekin, että hidas laihduttaminen on terveellisempää kuin tehokuurit. • Kreetalainen ruokavalio Moni ravintoterapeutti suosittelee Susanna Isomäen tapaan siirtymään terveellisiin ruokatapoihin kreetalaisen ruokavalion avulla. Kreetalaiset poimivat osan ruokatarpeistaan puutarhastaan tai suoraan saaren vehmaasta luonnosta. Luonnosta hän löytää rajattomasti villinä kasvavia vihanneksia, hedelmiä, yrttejä ja mausteita. Ruokavalio koostuu perinteisesti pääosin täysjyväviljasta, oliiviöljystä, vihanneksista ja hedelmistä. Oliiviöljy on usein omien puiden oliiveista puristettua ja leipä itse leivottua. Ruokavaliota täydennetään lampaan tai vuohen maidosta tehdyillä juustoilla, kalalla, lihalla ja viinillä. Kalaa syödään usein, kanaa muutaman kerran viikossa ja punaista lihaa harvoin, vain juhla-aterioilla. Terveellisen kreetalaisen ruoan on useissa tutkimuksissa todettu laskevan kolesterolia, olevan hyväksi sydämelle, laskevan korkeaa verenpainetta ja vähentävän syövän riskiä. Kreetan kevyttä ruokaa suositellaan myös allergioiden ehkäisyyn ja diabeetikoille. Alzheimerin tauti on Kreetalla tuntematon sairaus, todennäköisesti runsaan laadukkaan oliiviöljyn käytön ansiosta. Sodan aikana, natsien miehitettyä saaren, kreetalaiset pelastuivat nälänhädältä villivihanneksen ja oliiviöljyn avulla. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9 text: Hilkka Kotkamaa bilder: Anni Kotkamaa Bantning – sakta, men säkert Övervikt är ohälsosamt. Övervikt är påfrestande. Övervikt är fult. Övervikt är farligt. Övervikt går att få under kontroll. J ust det, det är upp till en själv. Tänk vad mycket vi vet om allt detta. Vi vet allt för väl att det är svårt att gå ner i vikt. Det kräver motivation, som vi inte hittar någonstans oavsett hur mycket vi letar. – Man ska inte vara för hård mot sig själv om man vill gå ner i vikt. Ätandet får inte bli något stressigt, för när vi stressar äter vi förmodligen ännu mer. Bäst lyckas man om man tar det lugnt och accepterar att man trillar dit ibland. Semester, dåliga dagar och motgångar orsakar bakslag som man inte ska oroa sig för allt för mycket, tröstar dietist Susanna Isomäki. Isomäki rekommenderar att man för en matjournal om man inte lyckas gå ner i vikt trots att man försöker. Det innebär alltså att man skriver ner allt man äter och dricker och sedan funderar på vad man gjort fel. Man kan äta frukost, lunch, mellanmål, middag och kvällsmat enligt journalen. – Det bästa sättet att hålla koll på vad man äter är att laga maten själv. Genom att välja ingredienser själv hittar man ett bra sätt att äta lätt och god mat. Ta gärna efter t.ex. den kretensiska kosten. På Kreta äter man lätt, gärna närodlad mat, och där lever man hälsosammare och längre än i andra länder. När det gäller mat ska 80 procent baseras på vett, medan 20 procent kan vara begär. Minska gärna portionerna med tiden. Bara att byta ut wienerbrödet mot en bulle är ett framsteg, tipsar Isomäki. Njut – plåga dig inte – Tallriksmodellen innebär hälften grönsaker, en fjärdedel potatis, pasta eller ris och en fjärdedel kött, fisk eller kyckling. Använd gärna tallriksmodellen som bas, även om du kanske dabbar dig ibland. Isomäki påminner att trötthet ökar hungerkänslan. – Att hoppa över lunchen för att det är stressigt på jobbet är inte att banta, utan ofta tvärtom. Det är en god idé att äta hälften av dagens mat före kl. 16. – Man går ner i vikt om man lyckas få in bantningen i vardagen på ett bra sätt. Alltför snabba mål tar kraft och alldeles för stora livsstilsförändringar är inte hållbara. Om man mår dåligt under bantningen gör man det på fel sätt. F Legitimerad dietist Susanna Isomäki r ekommenderar långsam viktnedgång och ger några enkla tips. 10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Enligt Isomäki hjälper rätt viktminskning oss att orka mer och höjer humöret. Livet blir lättare när midjan blir smalare och ätstressen försvinner. Ett halvt kilo på ett par veckor är ett bra mål. Det blir mycket på ett år. Vila och motion Om man inte går ner i vikt är det inte frågan om dålig självdisciplin, utan om fel bantningsmetod. Hur ska man leva för att kunna gå ner i vikt? Isomäki har några livsstilstips: – Se till att sova bra, så att du vaknar utvilad. Ha en regelbunden livsrytm och ät regelbundet. Motion bidrar mest till viktnedgång om man rör på sig åtminstone lite varje dag. En halvtimme på vardagar och en timme på helger är en bra tumregel. – Det kan vara svårt att hitta balans i livet, men det är värt att försöka. En harmonisk människa lyckas bättre än en som stressar, och harmoni får man av vänner, ett meningsfullt arbete, tillräckligt med vila och bra hobbyer. Det är bra att drömma och ha fritidsintressen. Det lönar sig att gå ner i vikt för hälsans, självkänslans, energins och arbetsförmågans skull och för att förebygga sjukdomar. Kilon runt midjan är inte bra eftersom fettet i bukhålan stör ämnesomsättningen och orsakar sjukdomar. Övervikt orsakar besvär Sjukdomar som orsakas av övervikt utvecklas ofta långsamt över flera år och årtionden. Risken ökar med vikten och åldern. Den främsta sjukdomen som orsakas av övervikt är diabetes – risken att få diabetes tiodubblas vid 10–15 kilos övervikt. En annan vanlig följd är förhöjt blodtryck. Blodets fetthalt ökar störningarna i blodets fettvärden. Andra besvär i samband med övervikt är kraftig snarkning, fettlever, knäartros, ibland fertilitetsproblem, gallsten och gikt. Övervikt är alltså ingen lek. Viktkontroll stödjer hälsan och ger oss fler hälsosamma levnadsår. Enkelt är vackert Viktkontroll är enkelt – i alla fall i teorin. Bantning handlar inte om att inte äta, utan att stävja hungern med rätt val. – Mellanmålen är den svaga punkten för många. Därför är det bra att byta ut munkar, havrekex, chips och mjölkchoklad mot lättare alternativ, rekommenderar Isomäki. – Man kan istället ha framme t.ex. morotsstavar, äpplen, bananer och smörgåsar med vegetariska pålägg som man kan mumsa på om man blir hungrig. – Man kan även äta kaka, men inte varje dag. Ett bra tips är att handla mat när man är mätt. Gör man det när man är hungrig är det lätt att välja fel alternativ. Regelbundna mattider håller också hungern borta. Vatten har noll kalorier Vatten innehåller inga kalorier, så det är en god idé att välja ingredienser som innehåller vatten. Mest vatten finns det i grönsaker, frukter och bär. Man ska helst välja fullkornsprodukter, eftersom bröd, gröt och müsli av hög kvalitet innehåller mycket fibrer. – Det är viktigt med en mångsidig kost. Man kan äta kött, fisk och kyckling kanske ett par gånger i veckan och ha en vegetarisk dag. Till den vegetariska måltiden behöver man ett glas mjölk, ett ägg, yoghurt eller spannmålsprodukter. Och man ska sluta äta när man känner sig mätt. Genom att lära sig känna igen sin hungerskänsla kan man minska sina portioner, men att ständigt höra magen kurra gör lätt att man tar ett mellanmål, konstaterar Isomäki. Diskussionen om lättprodukter fortsätter, men enligt Isomäki bör man hålla koll på fettet. 100 gram grynost innehåller 90 kalorier, medan 100 gram emmentaler innehåller 365 kalorier. När det gäller ostar, mjölk och yoghurt ska man helst välja lättalternativ. Detsamma gäller pålägg. På så sätt fastnar inte fettet i blodkärlen. Motion som tillskott Motion i sig gör inte att man går ner i vikt, men det är ett bra tillskott och ett stöd för andra förändringar. Enkelt är vackert även där. – Motion på väg till jobbet, att ta trapporna istället för hissen, att stretcha under arbetsdagen och att ta avsiktliga promenader istället för att sitta still är enkla sätt att röra på sig. En stegmätare är värd sitt pris. – Var och en kan välja den motionstyp de föredrar. Promenad, stavgång, cykling, dans, simning, rodd, tennis, golf, bollspel, lagspel, skridskoåkning och skidåkning är alla utmärkta val. Magen, musklerna, skelettet, hjärtat, lederna och humöret mår bra av alla. Motion halverar risken för en första hjärtinfarkt. – Det är bra att lära sig att underlätta matlagningen helt själv. Det finns både kokböcker och recept på nätet till hjälp. Livsstilsförändringar förhindrar jojobantning, vilket kan vara farligt. Bantaren kan också trösta sig med att långsam viktnedgång är hälsosammare än snabbkurer. • Kretensisk kost Precis som Susanna Isomäki rekommenderar många dietister att man byter till hälsosamma matvanor med hjälp av den kretensiska kosten. Kretensarna plockar en del av sina ingredienser från trädgården eller direkt från öns grönskande natur. De hittar obegränsat med viltväxande grönsaker, frukter, örter och kryddor i naturen. Kosten består traditionellt sett huvudsakligen av fullkornsspannmål, olivolja, grönsaker och frukter. Olivoljan kommer ofta från egna oliver och brödet är hembakat. Kosten kompletteras med ost gjord på lamm- eller getmjölk samt fisk, kött och vin. Man äter ofta fisk, ägg några gånger i veckan och rött kött sällan, bara vid festligheter. Hälsosam kretensisk mat har i flera studier visat sig sänka kolesterolet, vara bra för hjärtat, sänka högt blodtryck och minska risken för cancer. Den lätta kretensiska maten rekommenderas också för att förebygga allergier och för diabetiker. Alzheimers är en okänd sjukdom på Kreta, troligen på grund av den rikliga användningen av bra olivolja. Under kriget, då nazisterna ockuperade ön, räddades kretensarna från hungersnöd med hjälp av vilda grönsaker och olivolja. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11 Hilkka Kotkamaa Merenkulku uusien uhkien edessä Merenkulun uhkien kanssa tulee toimeen, jos niihin varautuu mahdollisimman hyvin. Uhkatekijöiden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä ne muuttuvat jatkuvasti maailman muuttumisen ja uusien innovaatioiden mukana. Merenkulun on oltava mukana esimerkiksi nopeasti kehittyvässä kybermaailmassa, mutta varauduttava sen tuomiin uhkakuviin. –P äällimmäisin tämän hetken uutuuksista on varautuminen polttoainesiin, joista ei ole juuri aikaisempaa kokemusta. Tällainen on esimerkiksi LNG, jonka kaikkia ympäristövaikutuksia emme vielä tiedä, kertoo Valtteri Laine erityisasiantuntija Liikenne- ja turvallisuusvirastosta. – Tarkkailemme myös sitä, miten alusten ja rannikon välistä yhä lisääntyvää tietojenvaihtoa voisi suojella navigoinnissa. Kommunikaation haavoittuvuus ilmenee uhkana, jossa hakkerit pääsevät sekaantumaan tähän kommunikaatioon panemalla niihin omia viruksiaan. Lisäämme tietoa hakkeroinnin mahdollisuudesta ja kehittelemme tiukempia palomuureja. Aluksissa on hyvä säilyttää vanha mekaaninen vaihtoehto integroidulle yhteydenpitojärjestelmälle. kuljettava rahan edellä ja onnettomuudet tulevat varustamoille lopulta kaikkien kalleimmaksi. Esimerkiksi 30 tonnia raskasta polttoöljyä kuljettava tankkeri aiheuttaisi Suomenlahdella miljardiluokan vahingon. Luonnolle öljyonnettomuus aiheuttaisi vahinkoja, joita ei voi korvata edes rahalla. Terrorismin ja sodan uhkiin merenkulussa osallistutaan lähinnä osana puolustusvoimien toimia. • Hakkerit vaarana – Seuraamme tarkkaan kybermaailman kehitystä ja Suomessakin on sen alan huippuasiantuntijoita. Merenkulussa tällä alalla on varaa terävöityä. Kiinalaiset ovat jo kertoneet keksineensä keinoja miten pääsee nykyisiin suojattuihin tietojärjestelmiin. Sellainen tieto pelottaa. Sinänsä tekniikan kehitys lisää Laineen mukaan laivojen turvallisuutta, mutta mutkistuva laitteisto ja lisääntyvä tietotekniikka vaativat käyttäjiltään yhä enemmän taitoja ja koulutusta. Määräysten hallinnassa ja riskien tunnistamisessa on oltava jatkuvasti ajan tasalla. – Tällä hetkellä kulkee Välimerellä pakolaisia kuljettavia aluksia, joissa meriturvallisuusmääräyksistä ei piitata tuon taivaallista ja hirveältä tuo näyttää. Alukset, lastaukset, merimiestaidot ja reittisuunnitelmat ovat retuperällä ja siksi vaaraksi paitsi pakolaisille, myös koko alueen liikenteelle. Uusia yllätyksiä Muita uhkia Valtteri Laine uskoo olevan kenties yllättävillä tahoilla. – Meriliikenteen mukana voi kulkea tartuntatauteja, kuten ebolaa ja lintuinfluenssaa. Ehkä tauteja ja niiden karanteenimääräyksiä on pidettävä tulevaisuudessa tarkemmin silmällä. – Ilmastonmuutos vaikuttaa merenkulkuun ainakin niin, että myrskyt lisääntyvät ja sään ennustamisen matemaattiset mallit kehittyvät. Reittisuunnitteluun, aikatauluihin ja alusten nopeuksiin on silloin panostettava. – Merenkulku on liiketoimintaa, mutta kululeikkauksia ei saa tehdä väärässä kohdassa. Turvallisuus on aina 12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART G – Uudet polttoaineet, hakkerit, pandemiat ja ilmastonmuutos ovat haasteita merenkulun turvallisuudelle, sanoo Valtteri Laine merenkulun uhkia esitellessään. G G – Nya bränslen, hackers, pandemier och klimatförändringarna utgör utmaningar för sjöfartens säkerhet, säger Valtteri Laine när han presenterar hoten mot sjöfarten. Sjöfarten står inför nya hot Hoten mot sjöfarten kan övervinnas om man bara förbereder sig tillräckligt väl. Det gäller dock att hålla koll på hotfaktorerna eftersom de förändras kontinuerligt i takt med att världen förändras och nya innovationer dyker upp. Sjöfarten måste till exempel vara med i den snabbt utvecklande cybervärlden, men också beredd på hotbilder från den. –E n av de främsta sakerna just nu är att förbereda sig på bränslen som man knappt har någon erfarenhet av. Ett exempel är LNG, vars alla miljöeffekter vi ännu inte känner till, berättar Valtteri Laine, specialexpert från Trafiksäkerhetsverket. – Vi tittar också på hur man skulle kunna skydda det ökande i nformationsutbytet mellan fartyg och kusten inom navigering. Kommunikationens sårbarhet visar sig som ett hot, där hackers kan blanda sig in i kommunikationen genom att lägga in egna virus. Vi ökar kunskapen om risken för hackerattacker och utvecklar bättre brandväggar. Det är en god idé att förvara det gamla mekaniska alternativet till ett integrerat kontaktsystem på fartygen. Suomen Laivanpäällystöliiton kotisivut ovat uudistuneet Tutustu sivuihimme osoitteessa www.seacommand.fi *** Sivuiltamme löydät tärkeää ja ajankohtaista tietoa liiton toiminnasta. *** Pääset nyt kätevästi täyttämään ja lähettämään kaikki jäsenyyteen liittyvät hakemukset suoraan kotisivuilta. *** Otamme mielellämme vastaan kommentteja parannusehdotuksia sivuistamme osoitteeseen [email protected] Hackers utgör en risk – Vi följer noggrant cybervärldens utveckling och har även toppexperter inom det i Finland. Sjöfarten bör bli ännu bättre inom detta område. Kineserna har redan sagt att de uppfunnit sätt att ta sig in i dagens skyddade datasystem. Det är skrämmande. Den tekniska utvecklingen i sig ökar enligt Laine säkerheten på fartygen, men komplicerad utrustning och allt mer datateknik k räver allt mer kunskap och utbildning hos användarna. Man måste hela tiden hålla sig uppdaterad när det gäller bestämmelser och riskidentifiering. – För närvarande finns det sig fartyg som transporterar flyktingar på Medelhavet. De bryr sig inte ett dyft om sjösäkerhetsbestämmelserna och det ser hemskt ut. Fartyg, lastningar, sjömanskunskaper och färdplaner missköts och är därför till fara inte bara för flyktingarna, utan även för hela trafiken i området. Nya överraskningar Valtteri Laine tror att det finns andra hot på kanske oväntade plan. – Sjötrafiken kan bära med sig smittsamma sjukdomar, som ebola och fågelinfluensan. I framtiden måste man kanske hålla ett ännu närmare öga på sjukdomar och deras karantänbestämmelser. – Klimatförändringarna påverkar sjöfarten såtillvida att det blir fler stormar och att man utvecklar de matematiska modellerna för att förutspå väder. Då måste man satsa på färdplanering, tidtabeller och snabba fartyg. – Sjöfarten är en affärsverksamhet, men man får inte göra nedskärningar på fel ställe. Säkerheten måste alltid gå före pengar, och olyckor är till syvende och sist det som är allra dyrast för rederierna. Ett 30 ton tungt tankfartyg som transporterar tungt bränsle skulle till exempel orsaka skador för miljarder euro i Finska viken. För naturen skulle en oljeolycka orsaka skador som inte går att reparera med pengar. Inom sjöfarten deltar man mot terrorism- och krigshot främst som en del av försvarets aktioner. • Finlands Skeppsbefälsförbunds hemsidor har förnyats Stifta bekantskap med sidorna på www.seacommand.fi *** På våra hemsidor hittar du viktig och aktuell information om förbundets verksamhet. *** Nu kan du på ett behändigt sätt fylla i och sända all ansökningar berörande ditt medlemskap direkt från hemsidan. *** Vi tar gärna emot kommentarer/förslag till ändringar om hemsidan på email adressen [email protected] FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13 Hilkka Kotkamaa Tutkimusjohtaja Fred Hocker: Vasa-laivan säilyminen työn takana 1600-luvulla rakennettu, ainoa laatuaan säilynyt Vasalaiva on harvinainen taidea arre, merkittävä merenkulkuhistorian osa ja merihistorian harrastajien pyhiinvaelluskohde. 1628 uponnut ja 1961 merenpohjasta nostettu alus on saanut ympärilleen museon, joka yksi Tukholman suuria matkailijoiden vetonauloja ja samalla Pohjoismaiden suosituin museo. On kuitenkin herännyt epäilyksiä säilyykö Vasalaivan tulevaisuudessa. –T eemme kaikkemme laivan säilymiseksi. Muutoksia on tekeillä sekä laivan rakenteeseen että kemiallisiin säilytyskeinoihin, kertoo Vasa-laivan konservoinnista vastaava, laivahylkyjen tutkija Fred Hocker. Kemiallinen prosessi – Laiva säilyminen nykykunnossa tulevillekin polville on haasteiden edessä. Ensiksi laiva on vakautettava uudella tavalla. Myös puuosien kuntoa tutkitaan ja uusia kemikaaleja etsitään mikroskooppisella tasolla. Laivaa koossa pitävät pultit ovat ruostumassa, joten ne on vaihdettava, ei aivan helppo tehtävä, koska pultteja on valtava määrä. Polyteeniglykolia käytetään edelleen konservointiin, ettei puuaines kutistuisi. Konservoinnissa tarkkaillaan myös puun happamuutta. Vasa on ollut kuivalla maalla esillä ja museoituna Tukholmassa kolmekymmentä vuotta. Sinä aikana on hylyssä tapahtunut monia prosesseja ja kaikkia on Fred Hockerin mukaan seurattava äärimmäisen tarkasti. jotka toimivat painolastina ja pitivät sen vakaana vedessä. Mutta Vasa oli yläosastaan liian painava ja laivassa oleva 120 tonnin painolasti oli liian vähäinen. Virhelaskelma alunperin Kerrotaan että laivan kapteeni Söfring Hansson, jonka tehtävä oli valvoa laivan rakentamista, tiesi että rakenne tekee laivasta epävakaan. Koko laivastorakentamisesta vastuussa olevalta amiraali Claes Flemmingiltä kysyttiin oletko sinä vastuussa laivan uppoamisesta. Ei, en ole. Etkö sinä tiennyt, että laiva on epävakaa? Kyllä tiesin ja kapteenikin tiesi että runko on epävakaa. Sanoiko kapteeni niin? Ei mutta kun hän juoksutti miehistöä kannella puolelta toiselle, näin että se ei ollut vakaa. – Amiraali sai joka viikko kuninkaalta kirjeen, jossa kysyttiin rakennustyön edistymistä. Kuningas halusi kiirehtiä valmistumista, joten kukaan ei uskaltanut sanoa, että koko hanke on ongelmissa eikä laiva ole turvallinen. Näin käy usein isoissa organisaatioissa, joissa hierarkia on tiukka, Hocker kertoo. Olemme pioneereja – Emme ole varmaankaan maailman parhaita hylyn konservoinnissa, mutta olemme ensimmäisiä. Konservoijat ympäri maailmaa tulevat katsomaan meidän menetelmiämme ja kehittävät niitä edelleen, kenties yhä paremmiksi. Aina ei pioneeri voi olla paras, vaan esimerkiksi englantilaiset, vuonna 1511 uponnen Mary Rosen konservoijat ovat meitä edellä. Ohitsemme h e ovat päässeet meidän menetelmiämme kehittelemällä, Hocker toteaa. Kuninkaan lippulaiva Mutta palataan alkuun: Miksi Vasa upposi vuonna 1628. Laivan painopiste oli suunniteltu väärin eli se sijaitsi liian korkealla. Laivan vedenpinnan yläpuolella oleva osa on liian painava suhteessa pinnan alla olevaan osaan. Eräs syy epävakauteen oli se, että kuningas Kustaa II Adolf halusi lippulaivaansa normaalia enemmän tykkejä. Siksi laivaan valitut mitat eivät enää olleet sopivia ja sen rakentajilla oli edessään kohtuuttoman vaikea ongelma. Laiva rakennettiin käyttämällä korkeita kansirakenteita, ja siinä oli kaksi suljettua kantta tykkejä varten. Laivan pohja täytettiin isoilla kivillä, 14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Suurin ja kaunein Vasa rakennettiin alun perin sotalaivaksi, jonka koko ja komeus oli tarkoitettu vahvistamaan suurvalta Ruotsin kuninkaan mahtia. Vasa-laivassa oli 64 tykkiä, ja ne ampuivat 24 naulan eli 11 kilon painoisia kuulia. Ruotsilla oli noin kaksikymmentä sota-alusta, mutta yhdessäkään niistä ei ollut niin paljon tai niin painavia tykkejä kuin Vasa-laivassa. Vasa-laiva olisi todennäköisesti purjehtinut neitsytmatkallaan Puolaan, joka oli vuosia ollut Ruotsin suurin vihollinen. Puolaa hallitsi kuningas Sigismund, Ei siinä ollut sijaa epäilyille onko koko laivanrakennus järkevä tai tulos turvallinen. Kyse oli arvovallasta. Sitä paitsi Vasa oli niin seitsenkantisena niin suuri alus, ettei sellaisen rakentamisesta ollut aikaisempaa kokemusta. Silloin kuin kaikkina aikoina laivoilla näytettiin kenellä oli valta. Jos valtaa oli paljon, oli laivojenkin oltava suuria ja toiminnaltaan voimakkaita. Laiva oli symboli, ja siksi se oli oltava myös runsaasti koristeltu ja korea ulkomuodoltaan. Suomenkin televisiosta on näytetty kaksiosai- nen dokumentti Vasan historiasta, laivan rakentajista, sen uppoamisesta, ja lopulta hylyn nostamisesta. Siksi taisin oikein järkyttyä, kun Fred Hocker sanoi, että dokumentti sisälsi valtavasti asiavirheitä. Siis mitä virheitä? – Dokumentti oli todella hienosti toteutettu. Se antoi tyylikkäästi kuvan 1600-luvun Tukholmasta ja sen ihmisistä. Moni asia ei pidä paikkansa. Esimerkiksi laivan rakentamisessa ei ollut naisia. Naiset eivät myöskään valaneet laivan kynttilöitä, kuten dokumentissa eivätkä he ommelleet laivan purjeita. Dokumentissa väitetään että jopa lapset kutoivat purjekangasta. Se ei ole totta. Vasan purjekankaat tehtiin Hollannissa, omia ruotsalaisia purjekankaita ruvettiin valmistamaan vasta Vasaa myöhemmin. – Dokumentti väittää myös että rakennusmestarina toiminut Henrik kuoli, työtä jatkoi hänen vaimonsa Margareta. Ei, ei nainen ei todellakaan toiminut rakennusmestarina, vaan Margaretha hoiti sopimusasioita, ei laivan rakentamista. – Dokumentissa kerrotaan, että laivoissa ei ollut siihen aikaan piirustuksia. Se on totta, mutta siinä sanottiin myös että kokemukseen perustuva rakentaminen perustui salaisuuksiin, joita ei kerrottu kuin omalle pojalle. Kyllä mestarit vaihtoivat tietoja, mutta toki eri mestareilla oli oma tyylinsä. Jotkut pystyivät näkemään laivasta, kenen rakentama se oli. Mestarien taidonnäyte Laivat olivat myös tekijöidensä taidonnäytteitä. 1600-luvun sotalaivat eivät olleet vain sotakoneita, vaan ne olivat kelluvia palatseja. Pelastetuissa veistoksissa oli kultaus- ja maalijälkiä. Nykyaikaiset analyysit osoittavat, että ne oli maalattu räikeillä väreillä punaiselle pohjalle. Veistokset esittävät muun muassa leijonia, Raamatun sankareita, Rooman keisareita, meriolentoja ja kreikkalaisia jumalia. Niiden tarkoitus oli ylistää Ruotsin hallitsijaa ja osoittaa hänen voimansa, kulttuurinsa ja poliittiset pyrkimyksensä. • Vasan haaksirikko 10. elokuuta 1628 suuri sotalaiva nosti purjeet Tuhkolman satamassa. Laiva oli juuri rakennettu ja oli saanut nimekseen Vasa silloisen hallitsijasuvun vaakunan mukaan. Tämän juhlallisen tapahtuman kunniaksi laivan kyljen aukoista ulos työntyvistä tykeistä ammuttiin kunnialaukauksia. Laivassa oli kolme mastoa, joissa oli tilaa kymmenelle purjeelle, sen korkeus mastonhuipusta köliin oli 52 metriä, pituus keulasta perään 69 metriä, ja se painoi 1 200 tonnia. Valmistuttuaan se oli yksi mahtavimmista ja aikansa suurimmista laivoista, joita koskaan oli rakennettu. Mahtavan laivan edetessä hitaasti sataman suuta kohti nousi yhtäkkiä kova tuulenpuuska. Vasa kallistui, mutta oikeni jälleen. Toinen tuulenpuuska sai laivan kyljelleen. Vesi virtasi avointen tykinaukkojen läpi. Vasa upposi pohjaan ja vei mennessään ainakin 30 ja ehkä jopa 50 henkeä 150 hengen vahvuisesta miehistöstä. Vasta 333 vuoden päästä Vasa näki jälleen päivänvalon. • Hylkytutkijan unelmatyö Fred Hocker on Vasa-museon tutkimusjohtaja ja laivahylkyjen tutkija. Hän on myös historioitsija, arkeologi ja laivanrakentaja. Hocker on kotoisin USA:sta Virginiasta. Hän toimi arkeologina ja professorina Teksasin yliopistossa, kunnes muutaman Välimeren maissa vietetyn ajan jälkeen hän saapui hylkyjen aarreaittaan Itämerelle. Hän tuli Tanskaan kansallismuseoon 1999, jossa hän toimi meriarkeologian tutkimuskeskuksessa neljä vuotta. Sitten hän jatkoi Tukholmaan Vasa Museon tutkimusjohtajaksi 2003. – Olen ilman muuta unelma työssäni, Voin tehdä mitä haluan. voin palkata eri alojen tutkijoita, joista uskon olevan Vasan tutkimuksessa hyötyä. Myös Vasa museossa on tarpeeksi resursseja. Se on johtuu osin siitä, että museo on niin suosittu, että sen pääsylipuilla pystytään pyörittämään mittavaa tutkimustoimintaa. On tärkeää, että Vasa-laiva on esillä Tukholmassa, jossa on suurimmat turistivirrat. Vaikkapa Uumajassa tällainen museo ei menestyisi, Fred Hocker epäilee. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15 Skeppet Vasa, Forskningschef Fred Hocker: som byggdes på 1600-talet och som är det enda bevarade i sitt slag, är en i gör allt vi kan för att bevara vrak, men vi är först. Konservatorer runt om i sällsynt konstskeppet. Ändringar görs både i världen kommer för att titta på våra metoder och skeppets konstruktion och i de utveckla dem ytterligare, kanske till det bättre. skatt, en viktig kemiska konserveringsmetoEn pionjär kan inte alltid vara bäst – konservatoderna, berättar vrakforskare Fred Hocker, som rerna av t.ex. engelska Mary Rose som sjönk 1511 del av vår ansvarar för konserveringen av Vasa. ligger före oss. De har gått om oss genom att utveckla våra metoder. sjöfartshistoria Kemisk process och ett vall- – Det är en utmaning att bevara skeppet i sitt Kungens flaggskepp låt oss gå tillbaka till början: Varför Vasa nuvarande skick även för kommande generatiofärdsobjekt för ner. Först och främst måste vi stabilisera det på Men sjönk 1628. Skeppets tyngdpunkt hade planerats fel och låg för högt. Den del av skeppet som ligger alla som är ett nytt sätt. Vi undersöker även trädelarnas över vattenytan var för tung i förhållanden till skick och letar efter nya kemikalier på mikroskodelen som var under vattnet. En orsak till instabiintresserade av pisk nivå. Bultarna som håller ihop skeppet liteten var att kungen ville ha fler kanoner än håller på att rosta sönder och måste bytas ut, sjöfartshistoria. vilket inte är någon helt lätt uppgift då det finns vanligt på skeppet. Därför var måtten som valts till skeppet inte längre lämpliga och konstruktömånga av dem. Polytenglykol används Skeppet bärga- otroligt rerna ställdes inför ett orimligt svårt problem. fortfarande vid konserveringen så att inte virket Skeppet byggdes med höga däckkonstruktioner ska krympa. Vid konserveringen undersöker vi des 1961 och och hade två slutna däck för kanonerna. Skepockså träets surhetsgrad. har fått ett pets botten fylldes med stora stenar, som Vasa har ställts ut på torr mark och i museet i fungerade som barlast och gjorde att det höll sig Stockholm i 30 år. Under den tiden har det skett museum byggt många processer i vraket och allt måste enligt stabilt i vattnet. Men Vasa var för tung upptill och den 120 ton tunga barlasten var inte nog. Fred Hocker följas extremt noggrant. omkring sig. Felberäkning från början Det är en av Vi är pionjärer – Vi är nog inte bäst i världen på att konservera Det sägs att skeppets kapten Hansson, som hade Stockholms till uppgift att övervaka skeppsbygget, visste att konstruktionen skulle göra skeppet instabilt. stora turistattAmiral Claes Flemming, som ansvarade för hela flottbyggandet, fick frågan om han var ansvarig raktioner och för att skeppet sjönk. Han nekade. När man frågade om han inte visste att skeppet var samtidigt ett av instabilt svarade han att han visste det, eftersom Nordens popuhan hört kaptenen säga att skrovet var rankt och att han lät besättningen springa från ena sidan av läraste museer. däcket till det andra och såg att det inte var stabilt. Varje vecka fick amiralen ett brev från Däremot har kungen som frågade hur arbetet gick och ville påskynda det. Därför vågade ingen tala om att det uppstått hela projektet hade problem och att skeppet inte tvivel om huruvar säkert. Så går det ofta i stora organisationer med tuff hierarki. vida skeppet Störst och vackrast Vasa kommer Vasa byggdes till en början som krigsskepp, vars storlek och ståtlighet var avsedd att stärka att bevaras i makten hos konung Gustav II Adolf i stormakten framtiden. Sverige. Vasa skulle bli ett av de viktigaste Hårt arbete med att bevara skeppet Vasa –V skeppen i den svenska flottan. Det hade 64 kanoner, varav de flesta var 24-pundare (dvs. 16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART En vrakforskaresdrömjobb sköt kulor som vägde 24 pund, alltså 11 kilo). Sverige hade ett tjugotal krigsskepp, men inget av dem hade så många eller så tunga kanoner som Vasa. Vasa skulle förmodligen ha seglat till Polen, som i flera års tid hade varit Sveriges största fiende. Polen regerades av kung Sigismund. Det fanns inte plats för tvivel om huruvida skeppsbygget var vettigt eller resultatet säkert. Det handlade om prestige. Dessutom var Vasa med sina sju däck ett så stort skepp att man saknade erfarenhet från liknande byggarbeten. Då, liksom i alla tider, visade man vem som hade makten med hjälp av skepp. Om man hade mycket makt skulle skeppen vara stora och starka. Skeppet var en symbol, och därför skulle det även vara rikligt dekorerat och se ståtligt ut. Finsk tv har visat en fin dokumentär i två delar om Vasas historia, människorna som byggde skeppet, när det sjönk och hur vraket slutligen bärgades. Därför blev jag riktigt chockad när Fred Hocker sade att dokumentären innehåller mängder av faktafel. Vilka fel? – Dokumentären var riktigt väl genomförd. Den gav en fin bild av Stockholm och dess invånare på 1600-talet. Däremot var t.ex. kvinnor inte med och byggde skeppet. Kvinnor stöpte inte heller ljus till skeppet, som det påstås i dokumentären, och de sydde inte heller segel till skeppet. I dokumentären påstår man att till och med barn vävde segeltyg. Det är inte sant. Vasas segeltyger tillverkades i Holland – man började inte tillverka egna svenska segeltyg förrän efter Vasa. Dokumentären påstår också att byggmästaren Henrik dog och att hand hustru Margareta fortsatte hans arbete. Nej, hon arbetade verkligen inte som byggmästare. Margareta skötte avtalsfrågor, inte byggnaden av skeppet. I dokumentären berättar man att skeppen på den tiden inte hade några ritningar. Det är sant, men där sägs också att erfarenhetsbaserat byggande byggde på hemligheter som man bara berättade för sin son. Visst utbytte mästarna information, men varje mästare hade sin egen stil. En del kunde se på ett skepp vem som hade byggt det. Ett prov på mästarnas skicklighet 1600-talets krigsskepp var inte bara krigsmaskiner, utan flytande palats. Bevarade skulpturer har rester av förgyllning och färg. Moderna analyser visar att de målades i grälla färger på röd botten. Skulpturerna föreställde bland annat lejon, bibliska hjältar, romerska kejsare, havsväsen och grekiska gudar. Deras syfte var att prisa den svenska regenten och visa hans styrka, kultur och politiska strävanden. • Fred Hocker är forskningschef och vrakforskare på Vasamuseet. Han är även historiker, arkeolog och skeppsbyggare. Hocker kommer ursprungligen från Virginia i USA. Han arbetade som arkeolog och professor på universitetet i Texas, tills han efter att ha tillbringat tid i några Medelhavsländer kom till Östersjön, vrakens skattkammare. Han kom till Danmarks nationalmuseum 1999, där han arbetade på marinarkeologiska forskningscentralen i fyra år. Därefter fortsatte han till Stockholm och blev forskningschef på Vasamuseet 2003. – Jag har utan tvekan mitt drömjobb. Jag kan göra vad jag vill. Jag kan anställa forskare från olika områden som jag tror kan vara till hjälp i forskningen kring Vasa. Vasamuseet har också tillräckligt med resurser. Det beror delvis på att museet är så populärt att man kan driva omfattande forskningsverksamhet med intäkterna från entrébiljetterna. Det är viktigt att skeppet ställs ut i Stockholm, där de största turistströmmarna finns. Ett sådant museum skulle inte lyckas i t.ex. Umeå. • Vasas skeppsbrott Den 10 augusti 1628 hissade ett stort krigsskepp seglen i Stockholms hamn. Skeppet var nybyggt och hade fått sitt namn efter vapnet för den dåvarande regentsläkten Vasa. För att fira denna festliga händelse sköts det salut med kanonerna som stack ut ur skeppets sidor. Skeppet var det största i sin tid. Då det enorma skeppet långsamt färdades mot hamnens mynning kom det en plötslig vindby. Vasa krängde till, men rätade upp sig igen. En andra vindby slungade skeppet på sidan. Vattnet flödade in genom de öppna kanonluckorna. Vasa sjönk till botten och tog med sig minst 30 och kanske hela 50 man ur den 150 man starka besättningen. Först efter 333 år såg Vasa återigen dagens ljus. Skeppet hade tre master med plats för tio segel. Dess höjd från mastens topp till kölen var 52 meter, längd från fören till aktern 69 meter och vikt 1 200 ton. När det stod färdigt var det ett av de mest fantastiska skepp som någonsin hade byggts. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17 teksti: Hilkka Kotkamaa kuvat: Anni Kotkamaa Merenkulun tarina Merenkulun muinaishistoria on pitkälti viikinkien historiaa. Heidän vanavedessään voi tehdä löytöjä siitä, miten ennen liikuttiin, valloitettiin maita, tehtiin löytöretkiä ympäri maailmaa ja seikkailtiin. Tuon ajan merenkulun historiaa on esillä monissa merimuseoissa. Seuraavassa pari vierailua: Oslon Viikinkimuseoon, Vikingskipshusetiin sekä Reykjavikin merimuseoon Vikin Maritime Museumiin. Norjalaiset halusivat valloittaa maailman G Osenbergin laiva vuodelta 820 eKr. viikinkien varhaisajalta. Taitavasti veistetty kaunis alus, todellinen veneenrakennuksen mestariteos. Tuhansista 1200 - 1000 vuotta sitten rakennetuista tämä paras jäljellä oleva. Arvokkaan löydön restaurointi kesti 21 vuotta. H Museossa yli 1000 vuotta vanhat kengät. G Vikinkilaiva Gokstad rakannettiin 800-luvun lopulla. Se löydettiin 1879 ja kuuluu Oslon viikinki museon aarteisiin. 18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Vikingit lähtivät maailmalle Bergenstä 1200 vuotta sitten. He olivat merirosvoja ja sotureita mutta myös taitavia merenkulkijoita ja kauppamiehiä. Silkki ja hopea olivat kauppatavaroista himotuimpia. Arvotavaraa olivat myös orjat ja erilaiset ryöstösaaliit. Euroopan lisäksi viikingit kävivät todistettavaksi Amerikassa ja Aasiassa. Mukanaan he toivat mukanaan väkivaltaa ja kauhua mutta myös tietoa ja kulttuuria. Skandinavia ei kuulunut koskaan Rooman valtakuntaan, mutta siellä haluttiin Pohjolan tuotteita kuten turkiksia ja niillä viikingit kävivätkin kauppaa. Siksi viikinkien jäljiltä löytyy roomalaisia kolikoita meidän leveysasteillemme asti. Kolikkolöydöt kertovat myös matkoista Kiinaan ja Lähi-itään. Pietarin ja Novgorodin kanssa käydystä kaupasta kertovia rahoja löytyy jopa Eremitaasista. Vikingit olivat liikkuvaisia merenkulkijoita, joten he eivät perustaneet kaupunkeja eivätkä viljelleet maata. Englantiin ja Irlantiin he tulivat käymään kauppaa, eritoten ajan tapaan ostamaan orjia sekä ryöstöretkille. Osa halusi valloittaa koko maan mutta se ei onnistunut. Merkkejä viikingeistä on erityisesti Englannin pohjoisosissa. Siellä heidän jälkeläisensä perustivat Yorkin kaupungin. Viikingit osasivat suunnitella, rakentaa ja navigoida veneitä, jotka olivat keveitä ja merikelpoisia. Veneen muoto ja purjeet tekivät ne myös kelvollisiksi kuljettaa tavaroita, eläimiä, aseita ja ihmisiä. Miehistöksi riitti kuusi henkeä. Viikingit osasivat navigoida auringon ja tähtien mukaan. Aina eivät tosin viikingitkään tienneet missä olivat, tyypillistä tuon ajan merenkululle muutenkin. Erään navigointivirheen takia he löysivät Islannin.• alkoi viikingeistä Meri antoi elannon islantilaisille Norjalaiset viikingit saapuivat Islantiin 800-luvulla. He huomasivat löytäneensä paikan, joka oli tyhjä ja turvallinen. Meri antoi kalaa, hylkeitä ja muuta ruokaa. Islannissa viikinkejä ei pidetty ryöstäjinä, vaan löytöretkeilijöinä ja seikkailijoina. Luonnon olot olivat ankarat. Vaara ei vaaninut vain mereltä ja ilmasta vaan myös maan sisältä. Tulivuoren purkaukset ovat saaren ongelma. Tuli tuhosi saarta pahasti 972. Mutta Islanti antoi leipää ja vapauden. Sinne purjehti väkeä ympäri Eurooppaa, eritoten Norjasta ja Tanskasta. Toiset jatkoivat länteen löytäen Grönlannin ja Amerikan rannoilla olevan Newfoundlandin. Toiset jäivät kalastamaan ja viljelemään maata. Parin sukupolven jälkeen Islantiin asettuneet talonpojat perustivat lakia säätävän elimen, joka on historiankirjoissa maailman ensimmäinen parlamentti, demokratian alkujuuri. Vuosi oli 930. Tämä lakiasäätävä elin, Alltinget kokoontui samalla paikalla 800 vuotta. Saaren komeasta ja monimuotoisesta merihistoriasta kertoo Islannin merimuseo, Vikin Maritime Museum Reykjavikissa. • Islantilaiset ovat olleet kalastusalusten rakentamisen kärkikaartia. Parhaat ovat päässeet Merimuseoon. Karu Islanti veti puoleensa asukkaita, koska se tarjosi elannon ja rauhan rauhattomassa maailmassa. Samalla islantilaisista tuli taitavia laivanrakentajia. G Islannin merimuseo Reykjavikissa kertoo maan merihistorian saaren valloittajista viikingeistä asti aina kalastukseen ja nykyiseen merenkulkuun. E Merenkulun tekniset keksinnöt otettiin Islannissa nopeasti käyttöön, joten alukset uskaltautuivat pitkillekin matkoille. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19 text: Hilkka Kotkamaa bilder: Anni Kotkamaa Sjöfartens historia Sjöfartens fornhistoria är till stora delar vikingarnas historia. I deras kölvatten kan man göra fynd av hur man rörde sig förr i tiden, hur man erövrade länder, hur man gjorde expeditioner runt om i världen och hur man gav sig ut på äventyr. Den tidens sjöfartshistoria finns utställd på många sjöfartsmuseer. Låt oss göra ett par besök: Vikingamuseet och Vikingskipshuset i Oslo och sjöfartsmuseet Vikin Maritime Museum i Reykjavik. Norrmännen ville erövra världen H Museet har över 1 000 år gamla skor. Vikingarna lämnade Bergen för att åka ut i världen för 1 200 år sedan. De var sjörövare och krigare, men också skickliga sjöfarare och handelsmän. Siden och silver var de mest eftertraktade handelsvarorna. Slavar och olika byten var också värdefullt gods. Det har bevisats att vikingarna inte bara besökte Europa, utan även Amerika och Asien. De förde med sig våld och fasa, men också kunskap och kultur. Skandinavien tillhörde aldrig det romerska riket, men Rom ville ha nordiska produkter som t.ex. päls, vilket vikingarna handlade med. Därför kan man hitta romerska mynt i vikingarnas spår ända uppe på våra breddgrader. Myntfynden berättar också om resor till Kina och Mellanöstern. Pengar som förtäljer om handel med S :t Petersburg och Novgorod finns till och med på Eremitaget. Syftet med skeppens dekorativa galjonsfigurer var att väcka respekt, fruktan och skräck. 20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Vikingarna var mobila sjöfarare, så de grundade inga städer och odlade ingen mark. De kom till England och Irland för att bedriva handel och särskilt för att i tidens anda köpa slavar och åka på plundringståg. En del ville erövra hela landet, men det misslyckades. Det finns spår efter vikingarna framför allt i de norra delarna av England. Där grundade deras ättlingar staden York. Vikingarna kunde planera, bygga och navigera båtar som var lätta och sjödugliga. Båtarnas form och segel gjorde dem också dugliga till att transportera gods, djur, vapen och människor i. En sex man stark besättning räckte. Vikingarna kunde navigera efter solen och stjärnorna. Inte ens vikingarna visste dock alltid var de var, vilket var typisk för den tidens sjöfart även i övrigt. Ett navigationsfel gjorde att de upptäckte Island. • Vikingaskeppet Gokstad byggdes i slutet på 800-talet. Det upptäcktes 1879 och tillhör skatterna i vikingamuseet i Oslo. började med vikingarna Havet gav islänningarna ett levebröd. G Islands sjöfartsmuseum i Reykjavik berättar om landets sjöfartshistoria, från vikingarna som erövrade ön till fiske och dagens sjöfart. Norska vikingar kom till Island på 800-talet. De märkte att de upptäckt en plats som var tom och trygg. Havet gav fisk, sälar och annan mat. På Island betraktades vikingarna inte som rövare, utan som upptäcktsresande och äventyrare. Naturförhållandena var tuffa. Faran lurade inte bara i havet och luften, utan även på land. Vulkanutbrott var ett problem på ön. En eldsvåda förstörde stora delar av ön år 972. Island gav dock bröd och frihet. Folk från hela Europa reste dit, framför allt från Norge och Danmark. En del fortsatte mot väst och upptäckte Grönland och Newfoundland vid den amerikanska kusten. Andra blev kvar för att fiska och odla marken. Efter ett par generationer grundade bönderna som bosatt sig på Island ett lagstadgade organ, världens första parlament i historieböckerna, ursprunget till demokrati. Året var 930. Detta lagstadgade organ, Alltinget, sammanträdde på samma plats i 800 år. Islands sjöfartsmuseum, Vikin Maritime Museum i Reykjavik, berättar om öns ståtliga och mångsidiga sjöfartshistoria. • H Tekniska sjöfartsuppfinningar togs snabbt i bruk på Island så att man även vågade åka ut på längre resor med skeppen. G Islänningarna har varit ledande när det gäller att bygga fiskefartyg. De bästa har hamnat på Sjöfartsmuseet. G Den karga ön Island lockade till sig invånare eftersom den erbjöd ett levebröd och fred i en orolig värld. Samtidigt blev islänningarna skickliga skeppsbyggare. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21 Hilkka Kotkamaa Nyt suuret purjelaivat Merikapteeni Jukka Mikkola ryhtyi keräämään bibliografiaa suomalaisista suurista purjelaivoista harrastuksena lähes 15 vuotta sitten. Suomalaisuus tarkoittaa tässä sitä, että laiva on ollut suomalaisessa omistuksessa sekä tsaarin vallan että itsenäisyyden aikana. Suuruuden määritelmässä hän rajasi mukaan laivat, jotka ovat pituudeltaan vähintään 50 metriä. I nternet on tehnyt merihistorian harrastamisen paljon entistä helpommaksi ja laajemmaksi. Harrastus ei ole enää välttämättä kiinni ajasta tai paikasta, joten ei ihme, että Jukka Mikkolakin saa kokoamalleen purjelaivasivustolle yhteydenottoja ympäri maailmaa, Australiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. Suurten purjelaivojen bibliografian vanhimmat tiedot ajoittuvat 1800-luvun puolivälistä ja viimeisimmät tiedot ajoittuvat purjelaivakauden loppuessa 40-luvun loppuun. Täten bibliografia kattaa noin sadan vuoden jakson. Nyt Suurten purjelaivojen bibliografiassa on tällä hetkellä 236 laivaa ja 635 valokuvaa. Kaikkiaan alusten nimien kohdalla klikkauksiin kätkeytyy aineistoa noin 1700 sivun verran. Lähes 15 vuotta eikä valmis – Kaikki lähti siitä kun aikoinaan ryhdyin keräämään merikirjallisuutta. Erityisen kiinnostunut olin purjelaivoista kertovista kirjoista. Otin yhteyden ja tarjosin tietojani tietämälleni ruotsalaiselle alan harrastajalle, mutta hän ei koskaan vastannut yhteydenottooni. Silloin ajattelin että voinhan tehdä bibliografian itse. Tässä vaiheessa Mikkola ei vielä arvannut tarkkaan mihin ryhtyi. Nyt työ on vienyt lähes 15 vuotta eikä ole vieläkään valmis. Koko ajan löytyy uutta tietoa ja vanhojen täydennystä. Suomessa ns. suurten purjelaivojen rakennus pääsi vauhtiin 1850- ja 1860 luvuilla. Ne olivat laivanrakennustaidon mestaritöitä ja merikelpoisia maailman merillä pitkään. Ennätys suomalaisesta laivanrakennuksesta ja merimiestaidosta lienee fregatti Arviolla, joka oli valtameriliikenteessä 45 vuotta! Purjelaivojen suurvalta – Valtameripurjelaivojensa ansiosta suomalaisella merenkululla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Suomi oli tuolloin maailmantaloudessa pieni tekijä, mutta komean purjelaivastonsa ansiosta maailmankuulu aina 1800-luvun puolivälistä lähtien. Pietarsaarelainen parkki Hercules teki matkan maailman ympäri ensimmäisenä suomalaisaluksena 1844 - 1847. Seuraavat suomalaiset valtamerilaivat olivat mm. parkki Oskar Kristiinankaupungista 1859 - 1861 ja viipurilainen fregatti Martin Luther 1865 - 1866. – Bibliografiassa on kattavat tiedot suurista purjelaivoista ja matkoista osittain myös lastitietoineen. Tietoja on koottu pääsääntöisesti kotimaisten lehtien lisäksi myös digitoiduista ulkomaisista sanomalehdistä: Australiasta, Englannista, Skotlannista, Uudesta Seelannista ja Yhdysvalloista. Oivallisena apuna ovat olleet kotimaiset arkistot, kuten Helsingin yliopiston arkisto ja pian sata vuotta täyttävän Suomen Merenkulku-lehden vuosikerrat. Lehtiartikkeleihin ja tietolähteisiin on sivuilla linkit, jos haluaa niihin tutustua enemmän. – Suomessa osattiin rakentaa purjelaivoja, mutta osa ostettiin ulkomailta. Rauta- ja teräslaivoja ostettiin meille Englannista, Skotlannista ja Saksasta sekä tämän lisäksi puulaivoja Kanadasta, Hollannista jne. Päällikköjen jäljillä Mitä enemmän jaksaa kaivella arkistoja, sitä enemmän löytää tietoja vanhoista purjelaivoista. Tässä työssä ovat Suomen Meren kulun alkuvuosien lehdet tulleet tutuiksi. – Ei tämä työ koskaan tule valmiiksi, mutta täydentyy, sanoo Jukka Mikkola. 22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Bibliografian tietopankissa on laivasta kuva ja useitakin, perustiedot, rakennuspaikka, joskus jopa vesillelaskuaika sekä aluksen omistajat ja päälliköt kronologisessa järjestyksessä. Päällikköjen elämää voi seurata synnyin- ja kuolinvuosien perusteella sekä missä laivoissa he ovat milloinkin työskennelleet. Mukana on myös tietoja laivojen mahdollisista vaurioista, myrskyistä jne. Matkaluetteloihin Mikkola löytää täydennystä vähän kerrassaan. – Löytämiäni ja saamiani tietoja tutkin ”suurennuslasilla”, koska kaikki on tarkistettava. Vain faktat kelpaavat luetteloi- seilaavat netissä hin. Kirjat ja lehdet ovat hyviä tietolähteitä ja niissä olen käynyt läpi kielialueet suomi, ruotsi, englanti ja saksa. F Jukka Mikkola Ahvenanmaalöla nelimastoparkki Pommerin kannella australialaisen merikapteenin Donald Garnhamin, 97, kanssa kansainväliseen kapshornareiden juhlaan 2013. Carham on aikoinaan purjehtinyt mm. Pommernissa ja Mosulussa. International Comradeship Meeting in the Aland Islands järjestettiin Åland Cape Horn Societyn toimesta 7.8. -14.8.2013. Ei mitään hatusta – Olen tehnyt kaiken itse, koska tästä on tullut harrastus, jolla olen parannellut välillä jomottelevaa tutkijan hammastani. Otan toki vastaan mielelläni tietoja laivoista tai muita yksityiskohtia sähköpostilla. [email protected] Eihän tämä bibliografia tule koskaan täysin valmiiksi, vaan aina löytyy uutta. Parhaillaan täydennän tietoja laivojen päälliköistä, omistajista ja varustamoista, joista kerään synnyin ja kuolin aikoja ja muuta nekrologista aineistoa. Bibliografiassa on tietoja laivojen elinkaaresta ja kohtaloista sen mukaan mitä on faktoja löytynyt. Hatusta en vedä mitään, vaan kaikki on tarkistettua tietoa. Palkkana löytämisen ilo Jukka Mikkola ei saa työstään muuta palkkaa kuin löytämisen ilon. Sitä onkin tullut runsaasti, kun jaksaa kaivaa arkistoja. – Muistan kerran miten iloitsin löydöstäni, jossa fregatti Martin Lutherin kerrottiin valmistuneen Viipuri telakalta ja se lähti puutavaralastissa Lontooseen ja jatkoi matkaa kappaletavaralastissa Uuteen Seelantiin. Sitten löysin uusiseelantilaisesta lehdestä artikkelin, jossa kerrottiin laivan saapumisesta. On aina hienoa, kun saa palapelin palat sopimaan yhteen. Suuret purjelaivat olivat aikoinaan lähes ainoa keino kuljettaa tavaroita ja aluksi myös ihmisiä maasta toiseen. Esimerkiksi lastissa Australiaan oli usein menomatkalla puutavaraa ja paluulasti oli vehnää. Välillä vietiin kivihiiltä Australiasta Etelä-Amerikkaan ja sieltä tuotiin salpietaria Eurooppaan. – Purjelaivojen aikaan suomalaisalukset todella kiersivät pitkiä matkoja ympäri maailmaa, mutta nykyään se on hyvin harvinaista. Kunnianosoitus merenkulkijoille Yksi Mikkolan suurimmista syistä bibliografian keräämiseen on osoittaa kunnioitusta entisaikojen merenkulkijoille. Työ on tehtävä nyt, kun tietoa vielä on saatavilla. Moni asia häviää historian hämärään, ellei sitä koota yhteen ja tallenneta. – Ajattelen usein näiden alusten historian äärellä vanhojen merenkulkijoiden ankaraa työtä. Oli kestettävä myrskyt, pakkaset ja pyryt. Näen sieluni silmin, miten purjeita hakataan kasaan hurjassa viimassa ja kylmyydessä. Pitkät merimatkat ovat olleet usein kovaa työtä askeettisissa oloissa. Monet haverit ja haaksirikot kertovat karua kieltään merityön vaaroista ja vaivoista. • Suurten purjelaivojen bibliografia löytyy nimellä netistä tai osoitteessa: http://www.kolumbus.fi/jamikko/ Suuret%20purjelaivat.htm Merikapteeni Jukka Mikkola aloitti meriuransa 1969 ja hän oli 40 vuotta aktiivipalveluksessa. Hän valmistui merikapteeniksi Kotkasta. Hän työskenteli aluksi jäänmurtajissa ja kauppalaivoissa. Ensimmäinen päällikkyys oli jm Karhussa kaksi talven ja jm Tarmossa perämiehenä talven. Aluksi kesät kuluivat merenmittauksessa, pääosin avomeriluotauksessa Tauvossa ja Suunnassa. 1980 hän siirtyi päätoimisesti merenmittauspuolelle. Hän jäi eläkkeelle Merenkulkulaitoksesta 2009. Jukka Mikkola vieraili viime kesänä Kap Hornin 400-vuotisjuhlissa Hollannin Hoornissa. Samalta paikalta lähdettiin aikanaan kiertämään Kap Hornia ensimmäisen kerran kesäkuussa 1615. Itse Kap Hornin niemi kierrettiin 29.1.1616. Hyvää tietoa Kap Hornin historiasta saa mm. Amsterdamin merimuseosta, jota Mikkola suosittelee lämpimästi Amsterdamissa pistäytyjille. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23 Nu seglar de stora segelfartygen på nätet Sjökapten Jukka Mikkola började sätta ihop en bibliografi över finska stora segelfartyg som hobby för nästan 15 år sedan. ”Finska” innebär här att fartyget har varit i finsk ägo under såväl tsarväldet som under självständighetstiden. När han definierade storleken valde han att sätta gränsen vid fartyg som är minst 50 meter långa. I nternet har både underlättat och breddat marinhistoriehobbyn. Hobbyn är inte längre lika mycket beroende av tid eller plats, så det är knappast konstigt att Jukka Mikkola får många förfrågningar från hela världen, som t.ex. Australien och Sydamerika, på sin segelfartygssajt. De äldsta uppgifterna i Suurten purjelaivojen bibliografia (Bibliografi över stora segelfartyg) kommer från mitten av 1800-talet och de senaste från slutet av 40-talet, då segelfartygseran var över. Därmed omfattar bibliografin ungefär 100 år. Just nu finns 236 fartyg och 635 foton med i Suurten purjelaivojen bibliografia. Totalt hittar man ungefär 1 700 sidor material om man klickar på fartygens namn. Nästan 15 år, men inte klar än – Allt började med att jag en gång i tiden började samla på marinlitteratur. Jag var särskilt intresserad av böcker om segelfartyg. Jag kontaktade och erbjöd mina kunskaper till en svensk hobbyutövare som jag känner till, men han svarade aldrig. Då tänkte jag att jag lika gärna kunde göra bibliografin själv. I det skedet visste Mikkola ännu inte riktigt exakt vad han gav sig in på. Nu har arbetet tagit honom nästan 15 år, och han är inte klar än. Han hittar hela tiden nya uppgifter och kompletterar gamla. I Finland kom byggnationen av s.k. stora segelfartyg igång på 1850- och 60-talet. De var mästerarbeten inom skeppsbyggnad och länge sjödugliga på världens hav. Rekordet inom finsk skeppsbyggnad och sjömanskap innehas av fregatten Arvio, som seglade i oceanfart i 45 år! Segelfartygens stormakt – Den finska sjöfarten har långa och ärorika traditioner tack vare sina oceansegelfartyg. Finland var på den tiden en liten aktör inom den globala ekonomin, men tack vare sin praktfulla segelfartygsflotta världskänd ända sedan mitten av 1800-talet. Barken Hercules från Jakobstad seglade jorden runt som första finska fartyg 1844–1847. Följande finska oceanfartyg var bl.a. barken Oskar från Kristinestad 1859–1861 och fregatten Martin Luther från Viborg 1865–1866. – Bibliografin innehåller omfattande information om de stora segelfartygen och resorna och till viss del även om lasten. Informationen har 24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART hämtats huvudsakligen från inhemska tidningar och från digitala utländska tidningar från Australien, England, Skotland, Nya Zeeland och USA. De inhemska arkiven har varit till stor hjälp, som Helsingfors universitets arkiv och årgångarna av den snart hundra år gamla tidningen Finlands Sjöfart. Sajten har länkar till tidningarna och informationskällorna, ifall man skulle vilja titta närmare på dem. – I Finland kunde man bygga segelfartyg, men en del köptes från utlandet. Vi köpte järn- och stålfartyg från England, Skottland och Tyskland och dessutom segelfartyg från Kanada, Holland m.m. I befälens spår Bibliografins informationsbank innehåller bilder på fartygen och grundinformation, information om var de byggdes och ibland till och mer när de sjösattes samt fartygens ägare och befäl i kronologisk ordning. Man kan följa befälens liv baserat på födelse- och dödsår samt vilka fartyg de arbetat på vid olika tider. Det finns även information om eventuella skador på fartygen, H Jukka Mikkola på Åland på den fyrmastade barken Pommerns däck med den australiska sjökaptenen Donald Garnham, 97 i samband med den internationella träffen för Kap Hornveteraner 2013. Garnham seglade en gång i tiden på bl.a. Pommern och Mosulu. International Comradeship Meeting in the Aland Islands anordnades av Åland Cape Horn Society den 7.8.–14.8.2013. stormar m.m. Mikkola hittar kompletterande information till reseförteckningen lite då och då. – Jag undersöker all information som jag hittar och får med ”förstoringsglas” eftersom jag måste kontrollera allt. Endast fakta duger i förteckningarna. Böcker och tidningar är bra informationskällor, och jag har gått igenom finska, svenska, engelska och tyska sådana. Drar inget ur hatten – Jag har gjort allt själv, då detta har blivit en hobby som jag har använt för att förbättra sådant som kanske irriterat forskaren i mig. Jag tar gärna emot information om fartyg eller andra detaljer via e-post på jamikko@ kolumbus.fi. Den här bibliografin kommer ju aldrig att bli klar, utan det kommer alltid nytt. Jag håller som bäst på att komplettera informationen om fartygens befäl, ägare och rederier och samlar in födelse- och dödsdatum och annat nekrologiskt material. Bibliografin innehåller information om fartygens livsbana och öden baserat på information som jag hittat. Jag drar inget ur hatten, utan all information är kontrollerad. Hittandets glädje är lönen Jukka Mikkola får ingen annan lön för sitt arbete än glädjen över att hitta information. Det har han däremot fått i mängder genom att leta i arkiven. – Jag kommer ihåg hur glad jag blev över ett fynd där det stod att fregatten Martin Luther byggdes på varvet i Viborg och sedan åkte med en virkeslast till London och fortsatte sin resa med styckegods till Nya Zeeland. Därefter hittade jag en nyzeeländsk tidningsartikel där det stod att fartyget hade anlänt. Det är alltid kul att se pusslet falla på plats. Stora segelfartyg var en gång i tiden det enda sättet att transportera gods och till en början även människor från ett land till ett annat. Lasten till Australien till exempel innehöll ofta virke på vägen dit och vete på vägen hem. Ibland transporterade man stenkol från Australien till Sydamerika och tog med sig salpeter därifrån till Europa. – Under segelfartygens tid färdades de finska fartygen långa resor runt världen, men numera är det mycket sällsynt. En hedersbetygelse till sjömännen Ett av de främsta skälen till att Mikkola gör bibliografin är att visa vördnad för dåtidens sjömän. Arbetet måste göras nu medan det fortfarande finns information. Mycket försvinner in i historiens dunkel om man inte tar tillvara på det och sparar det. – Förutom fartygens historia tänker jag ofta även på de gamla sjömännens hårda arbete. De var tvungna att stå ut med stormar, kyla och yrväder. Jag ser med själens öga hur de slår ihop seglen i våldsam vind och kyla. De långa resorna till havs bestod ofta av hårt arbete i asketiska förhållanden. De många skeppsbrotten talar sitt karga språk om havsarbetets faror och bekymmer. • Bibliografin över stora segelfartyg finns på nätet under namnet Suurten purjelaivojen bibliografia eller på adressen: http://www. kolumbus.fi/jamikko/Suuret%20purjelaivat.htm G Ju mer man orkar gräva i arkiven, desto mer information hittar man om de gamla segelfartygen. De tidiga utgåvorna av Finlands Sjöfart varit till stor hjälp i arbetet. – Det här arbetet blir aldrig klart, men det kompletteras, säger Jukka Mikkola. Sjökapten Jukka Mikkola inledde sin sjökarriär 1969 och var i aktiv tjänst i 40 år. Han utexaminerades som sjökapten i Kotka. Till en början arbetade han på isbrytare och handelsfartyg. Hans första befälskap var på isbrytaren Karhu under två vintrar och på isbrytaren Tarmo som styrman under en vinter. I början tillbringades somrarna med sjömätning, huvudsakligen utsjölodning på Tauvo och Suunta. 1980 blev sjömätning hans huvudsyssla. Han gick i pension från Sjöfartsverket 2009. Jukka Mikkola besökte Kap Horns 400-årsjubileum i holländska Hoorn i somras. Det är samma plats som man en gång i tiden åkte ifrån i juni 1615 för att runda Kap Horn för första gången. Själva Kap Horn rundades den 29 januari 1616. Bra information om Kap Horns historia finns bl.a. på Amsterdams maritima museum, som Mikkola varmt rekommenderar för den som besöker Amsterdam. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25 Eurooppalaiset kiersivät Taiteilijan näkemys Cape Hornin väylältä. G Willem Scouten. Hollantilaiset sen aloittivat. Kapteeni oli kotoisin hollantilaisesta Hoornin kaupungista. Hän oli nimeltään Willem Cornelizoon Schouten. Siitä nimi Kap Horn. Kaksi hollantilaista alusta lähti purjehtimaan 14. kesäkuuta 1615 Hoornista. Eendrachtilla oli päällikkönä Schouten ja Hoornolla Jacob Le Maire. M atkalle lähdettiin Le Marien kauppiasisän aloitteesta. Hänen kilpailijansa oli Hollannin Itä-Intian kauppakomppania (Vereenigde Osrindische Compagniie – VOC) ja hän halusi murtaa sen kaupankäynnin monopolin. Schouten oli tehnyt kaksi matkaa VOC:n johdolla Itä-Intiaan Hyväntoivonniemen kautta. VOC:n itäintialaisen liikenteen monopoli koski niin Magellansin salmea kuin Hyväntoivonniemenä. Nyt Le Maire halusi etsiä uutta tietä länteen, että voisi purjehtia Etelä-Amerikan ympäri käyttämättä Tulimaan ja mantereen välistä Magellan salmea. Muut luulivat tuolloin, että Etelä-Amerikka oli samaa mannerta kuin Antarktis. Tuolloin ei ole otettu huomioon kiinalaisten Gavin Mencesin kuvaamia löytöretkiä 1400-luvulla. Menceshan väitti Magellan olevan Piri Reisin kartalla, jossa salmi oli merkitty Atlantin ja Tyynen valtameren väliin. Vielä ei kuitenkaan tunnettu merireittiä Etelä-Amerikan kärjen kautta Reitti löytyi vahingossa Tätä tietä ryhtyivät nyt Le Maire ja Schouten yrittämään. He kulkivat alas Etelä-Amerikan rannikkoa pitkin tullen Patagoniaan joulukuussa ja ryhtyivät korjaamaan aluksiaan. Sen yhteydessä Hoorn alus syttyi palamaan ja paloi täysin. Matkaa oli pakko jatkaa yhdellä aluksella Eendrachtilla. He saapuivat vähitellen Magellanin salmeen, jonka he ohittivat 19. tammikuuta 1616. Siellä vesi oli ruskeaa ja he näkivät pingviinejä. Etelään tultaessa aallokko lisääntyi ja 26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART nousi läntinen myrsky. 23. päivä luodattiin 50 syltä. Sekä Le Maire että Schouten viettivät yön kannella. Lopulta päästiin salmelle. Salmi oli Tulimaan ja Staatensaaren välissä. Staatensaari (engl. Staten Island, esp. Isla de los Estados). Se on Tulimaan edustalla oleva, Argentiinaan kuuluva 70 km pitkä, 10 km leveä saari. He antoivat paikalle nimen Statenland luullen saarta paljon suuremmaksi kuin se oikeastaan oli. He otaksuivat saaren olevan osa ns. Etelämaata. Siihen aikaan ymmärrettiin että Antarktiksella oli suuri manner, joka uottui pitkälle pohjoiseen. Sitten he saapuivat avoimelle järvenselälle, jossa oli myrskyä ja korkeita aaltoja. He yrittivät luovia tuulta vastaan, mutta ajautuivat itään päin, kunnes myrsky tyyntyi ja he pääsivät jatkamaan matkaa taas länteen päin. 29. tammikuuta puolelta päivin he näkivät korkean lumupeitteisen vuoden NNW:ssä. Se oli todennäköisesti Tulimaa. Nimeksi Cabo de Hoorn Alukset kirsivät niemen, jota he pitivät Tulimaan eteläisimpänä kärkenä, mutta se oli oikeasti saari, jota kutsumme nykyään Kap Horniksi. Le Maire antoi niemelle nimen Cabo de Hoorn kotikaupunkinsa mukaan. Nimeksi tuli Cape Horn eli espanjaksi Cabo de Hornos. Näin niemi sai hollantilaisen leimansa ja toi Hornin kaupungin maailman kartalle. 3. helmikuuta Eendrachtin oli pakko mennä alas 59:lle leveysasteelle heidän omien merkintöjensä mukaan. Sitten he saattoivat vähitellen nousta Etelä-Amerikan länsirannikkoa kohti Tyyntä valtamerta. Kap Hornin 400 vuotta sitten Sekä Le Maire että Schouten pidätettiin, kun he vihdoin saapuivat Bataviaan (Jakarta). VOC lähetti heidät kotiin Hollantiin. Sillä matkalla Le Maire menehtyi. Schouten pääsi myöhemmin VOC:lle töihin ja hän teki useita matkoja Kauko-Itään prinssi Mauritzin tukeman ns. Nassau-laivastossa. Schouten ei ole kovin tunnettu maailmanhistoriassa, vaikka hänen päiväkirjansa ensimmäisestä Kap Horninmatkastaan käännettiin latinaksi, ranskaksi, saksakasi ja englanniksi; Journal Ofte Beschryvinghe van wonderlicke reyse, ghaedaen door Willem Cornelisz Schouten van Hoorn, inde Jaren 1615, 1616 en 1617. Amsterdam 1618. Suomalaisetkin mukana Hollantilaiset juhlivat 400-vuotista purjehdusta mittavasti. Suomen perinneyhdistys Cape Horn Traditional Society Finland osallistui 12 hengen voimalla juhliin, jotka pidettiin kesällä Hornissa Hollannissa. Ryhmä osallistui upeaan juhlintaan kolme päivää, vaikka juhlintaa olisi jatkunut vielä kolme päivää enemmänkin. Saimme tutustua Hornin kaupunkiin hyvän oppaan johdolla. 1600-luvulla Horn kuului tärkeimpiin Hollanin merikaupunkeihin, kunnes myöhemmin Amsterdam vei voiton. Tänään Horn on pikkukaupunki, jossa asuu 17000 asukasta Zuierseen rannalla. Kokoonnuimme Osterkerkin kirkkoon, samaan paikkaan , johon kaupungin asukkaat kokoontuivat kesällä 1615 ennen alusten lähtöä Etelä-AmeJacob de La Maire. G Juhlan suomalaiset osallistujat. rikan tuntemattomia vesiä kohti. Schelde-luotsien mahtava kuoro lauloi merimiesten Shanti-lauluja ja hollantilaisnen järjestön puheenjohtaja K. Van Leuvezijn toivotti meidät tervetulleeksi. Kymmenkunta maata oli lähettänyt juhlaan edustajia Chile ja Argentiina mukaanlukien. Ahvenanmaa oli lähettänyt seitsemän osallistujaa Me vierailimme Amsterdamin Merimuseossa ja teimme venekierroksen pitklin kanavia ja satamaa, joka oli muuttunut täysin niiltä ajoilta, joilla itsekin kävin satamassa perämiehenä 1960-luvulla. Matka oli mielenkiintoinen ja antoi meille paljon tietoa Hollannin merenkulkuhistoriasta. • Lähde: Kaap Hoornvaart, door vierkant getuide zeilschepen, Nederlandse Kaap-Hoornvaarders Sven-Erik Nylund H Cape Hornin kartta Schoutenin mukaan. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27 Lukuvinkki teksti: Hilkka Kotkamaa kuvat: Anni Kotkamaa Muistoja, unelmia ja Syksyn kirjoista löytyy muutama täysosuma, helmi johon kannattaa tarttua iltojensa iloksi tai reissujen viihdykkeeksi. H Wäinö Aaltosen Paavo Nurmesta patsaan ei ole tarkoituskaan olla todenmukainen. Hän oli antiikin esikuvan mukainen jumalpatsas, joka ei ollut Paavo Nurmi vaan kuva hänen sankarimaineestaan. Ihminen Nurmi oli toista maata, Karo Hämäläinen toteaa. Kun mikään ei riitä Mikä tekee ihmisestä täydellisen? Mikä tekee ihmisestä onnellisen? Tuoko täydellisyys onnea? Tätä voi miettiä lukiessaan Karo Hämäläisen kirjaa Yksin. Romaani kertoo Paavo Nurmesta, yhdestä myyttisimmästä suomalaisesta, joka toi voitokkailla juoksuillaan Suomelle maailmanmainetta kukkuramitoin. Urheilu-uransa jälkeen hänestä tuli menestynyt liikemies, joka tiesi miten rahat sijoitetaan ja pannaan poikimaan. Sivullisen mielestä kadehdittava menestyjä ei kuitenkaan ollut tyytyväinen saavutuksiinsa. Juhlittu sankari painiskeli pettymystensä kanssa. Kirja kertoo häviämisen pelosta, varman päälle laskemisesta, menetetyistä mahdollisuuksista ja katkeruuden tunteesta. • G Oli puita, joita meri rakasti yhtä syvästi kuin omia aaltojaan. Prinssi unelma laivasta Puiden tarinoita – Merenkulkija on Iiro Küttnerin kirjoittaman ja Ville Tietäväisen kuvittaman Puiden tarinoita-kirjasarjan itsenäinen kolmas osa. Kirjassa Prinssi kulkee joka päivä meren rantaan ja haaveilee purjehtivansa pois. Mutta aavikon saartamassa kaupungissa ei ole yhtään laivaa eikä yhtään puuta, josta sellaisen voisi rakentaa. Prinssi päättää vaihtaa kruununsa kolmeen siemeneen, joiden sanotaan olevan peräisin itsestään Maailmanpuusta. Juuri puusta löytyy oksankappaleet, joista ”rakennettiin muinoin ensimmäiset veneet ja laivat, ja sen versoista olivat kasvaneet kaikki ne puut, jotka olivat omiaan laivan rakentamista varten. Sillä ne olivat puita, joita meri rakasti yhtä syvästi kuin omia aaltojaan.” • 28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART pettymyksiä G Hertta Kuusinen – on vaikea keksiä epä muodikkaampaa romaanin aihetta, sanoo kirjailija Heidi Köngäs. Kosketus historiaan G Dekkaristina tunnettu Matti Rönkä on kirjoittanut hienon romaanin muistamisen armottomuudesta ja armollisuudesta. Kovimmat eivät kestä Eino on jo 90-vuotias. Hänestä kirjoittaa Matti Rönkä otsikolla Eino. Sodan muistot tuppaavat tulla mieleen, vaikka nykyhetkessä on muistamista. Dementia vaivaa, mutta menneisyyden julmuudet, virheet ja teot eivät jätä rauhaan. ”Kaikista ei siihen ollut. Tappohommaan. Jälkikäteen ymmärsin senkin. ”Hoitohenkilökunta on ammattimaisen ystävällistä, hymyilevät. Poika ja pojanpoika ovat kiinnostuneista Ukin tarinoista. Mitä kertoa ja mitä ei saa sanoa jälkipolvelleen: ”Minä tiedän teistä paljon, mutta en kaikkea. Enkä halua. Eivät kaikki kuulu teille, eivät ollenkaan”. ”Miehet ovat kuin teräsrungot. Kovimmat eivät kestä. Ne napsahtavat poikki. Sitkeät ja ontot, ne ovat lujimpia”. • Heidi Köngäksen Hertta on kirja, jota lukee kuin jännäriä. Sellaistakin Suomessa on tapahtunut. Hertta Kuusinen saapuu Moskovasta valmistelemaan Suomen vallankumuista. Hän jättää rakkaan lapsensa pariksi kuukaudeksi lastenkotiin. Tai niin hän luulee. Suomi panee Hertan, Otto Willen tyttären vankilaan lähes viideksi vuodeksi. Sitten syttyy sota ja Hertta hyökkään sodanlietsojia vastaan joutuen koko sodan ajaksi turvasäilöön eli vankilaan. Hertasta tulee ministeri, ministeri Yrjö Leinon puoliso ja Suomen merkittävimpiin poliitikkoihin kuuluva nainen. Kova elämä vaatii kuitenkin veronsa. Koskettava tarina. – Kirjoitin kirjan aiheesta, joka ei ole lainkaan trendikästä. Kommunismista ei kirjoita kukaan nykyään kaunokirjallisuutta. Silti aihe on tärkeä, emme saa katsoa nykypäivää emmekä menneisyyttämme yhdellä silmällä, kirjailija Heidi Köngäs sanoo. Aiheesta on tulossa myös joulukuussa alkava Köngäksen tekemä televisiosarja. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29 • • • Toimeenpaneva valiokunta 17.6.2015 • • • Toimeenpaneva valiokunta 18.8.2015 Sopimusasiat Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Päätettiin, että TES- osapuolille lähetetään neuvottelupyyntö ja esitetään 16e korotusta palkkoihin ja kaikkiin europohjaisiin lisiin vähintään 0,43% korotus. • Päätettiin, että Viking Linen kiistoista lähetetään neuvottelupyyntö ja otetaan tarvittaessa yhteys yt- asiamieheen. • Päätettiin tehdä AVIn Ahvenanmaan tarkastajasta ilmoitus oikeusasiamiehelle. • Päätettiin, ettei vielä hyväksytä ulkomaanliikenteen uutta yhteen koottua versiota sopimuksista (pää- ja runkosopimuksia ja yleisiä sopimuksia) ennen kun sopimuksiin lisätään pöytäkirjamerkintöjä ja liite sopimuksia sopimusten mukaisesti. • Merkittiin tiedoksi ei EU-miehistön työaikojen pituudet ja turvallisuusnäkökohta. • Hyväksyttiin esitetty ESL-sopimus ja viedään hallituksen vahvistettavaksi. • Päätettiin, että VG Shipping Martan sisäänliputus sopimus on hyväksyttävissä, kun se on korjattu raamisopimuksen mukaiseksi. • Hyväksyttiin Hans Langhin sopimus. • Merkittiin tiedoksi OSM tilanne. • Merkittiin tiedoksi Otso sopimus. • Merkittiin tiedoksi Turun sataman tilanne. • Hyväksyttiin Suomen Saaristovarustamo Oy:n palkkataulukot ja viedään hallituksen vahvistet tavaksi. • Hyväksyttiin Suomen Lauttaliikenne Oy:n palkkataulukot ja viedään hallituksen vahvistettavaksi. • Päätettiin ehdottaa Sundqvist Investments Oy:lle vapaaehtoista sovittelua. • Merkittiin tiedoksi Nordic Jetline/ Kalbåda Shipping Oy tilanne. • Hyväksyttiin kotimaan matkustaja-alusliikenteen korjaukset TESsiin. Muut asiat • Merkittiin tiedoksi STTK:n keväällä 2016 järjestettävä työhyvinvointitapahtuma. • Hyväksyttiin jäsenasiat. • Luettiin ja merkittiin tiedoksi piirien pöytäkirjat. • Merkittiin tiedoksi syyskuun Pohjoismaiden kokous Maarianhaminassa. 30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART • Merkittiin tiedoksi M/S Carrier ja M/S Trader alusten myynti. • Hyväksyttiin työehtosopimuspöytäkirja. • Päätettiin, että yhteiskuntasopimuksen kannalta merenkulun alalla ei työaikaa voida nostaa tai palkkoja alentaa. • Päätettiin aloittaa neuvottelut koskien Godby Shippingin M/S Baltican ostoa ja sisäänliputusta Suomeen. • Merkittiin tiedoksi OSM Ship Management Finlandin tilanne. • Merkittiin tiedoksi, että Gaiamare Oyn uusi luottamusmies on Jaani Snellman. • Merkittiin tiedoksi, että Eckerö Linen uusi vara luottamusmies on Jari-Pekka Malinen. • Merkittiin tiedoksi Etelä-Suomen vakinaistamistilanne. • Hyväksyttiin Arctia Shipping JM Otson vuorottelu sopimus. • Merkittiin tiedoksi, että Trafi on vastannut ei EU työntekijöiden jaksamista koskevaan selvityspyyntöön. • Merkittiin tiedoksi luotsilain tuleva muutos. • Merkittiin tiedoksi Turun sataman tilanne. • Päätettiin, että laaditaan erimielisyysmuistio Sundqvist Investment Oyn TES rikkomuksista ja viedään työtuomioistuimeen. • Päätettiin lähettää Nordic Jetline Finland Oylle neuvottelupyyntö rikkomuksista ja tarvittaessa laaditaan erimielisyysmuistio. • Merkittiin tiedoksi, että Timo Oikarinen on ehdolla Royal Linen luottamusmieheksi. Muut asiat • Merkittiin tiedoksi syksyn luottamusmieskurssin ohjelman viimeistely. • Hyväksyttiin jäsenasiat. • Merkittiin tiedoksi Olarin Liikehuoneistojen tilanne. • Merkittiin tiedoksi Rapuristeilyn tilanne. • • • Toimeenpaneva valiokunta 1.9.2015 (puhelinkokous) • • • Toimeenpaneva valiokunta 13.9.2015 (puhelinkokous) Sopimusasiat Sopimusasiat • Hyväksyttiin Godby Shipping M/S Baltica sisään liputusta koskeva sopimus muutoksien jälkeen. • Päätettiin, että liiton jäsenet osallistuvat 18.9.2015 pidettävään mielenilmaukseen vapaa-aikanaan ja/tai lomalla. Osallistuminen on vapaaehtoista. Päätös vietiin hallituksen vahvistettavaksi. • • • Hallituksen kokous 15.9.2015 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Merkittiin tiedoksi Tutun sataman tilanne. • Vahvistettiin TPV:n päätös poliittisesta m ielenilmaisusta. • Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä Suomen Saaristovarustamot Oy:n palkkataulukot. • Päätettiin, että AVI:n saamattomuus puuttua lain rikkomuksiin viedään eduskunnan oikeusasiamiehelle. • Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä Suomen L auttaliikenne Oy:n palkkataulukot. • Merkittiin tiedoksi TRAFI:n vastine selvityspyyntöön työjaksojen pituudesta ei EU- kansipäällystön osalta. • Hyväksyttiin Suomenlinnan Liikenne Oy:n palkka taulukko. • Päätettiin tehdä erillissopimus koskien M/S Shipper ja M/S Exporteria Eckerö Shippingin päälliköiden vahdinajokorvaus-asiassa. • Hyväksyttiin Kotimaan Matkustaja-alusliikenteen luontaisetutaulukko. • Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä työehto sopimuspöytäkirja ”TYKA” jatkosopimus. • Merkittiin tiedoksi Sundqvist Investments Oy:n, Nordic Jetline Finland Oy:n ja Kalbåda Shipping Oy:n tilanne. • Vahvistettiin Finnpilotin TYKA palkkojenkorotukset. • Hyväksyttiin Godby Shipping M/S Baltican sopimus. • Merkittiin tiedoksi OSM Ship Management Finland Oyn tilanne. • Vahvistettiin TPV:n päätös valita Jaani Snellman Gaiamare Ab:n uudeksi luottamusmieheksi. • Vahvistettiin TPV:n päätös Jari-Pekka Malisen valinnasta Eckerö Linen varaluottamusmieheksi. • Päätettiin järjestää kadettijärjestelmän start up-tilaisuus. • Päätettiin hyväksyä ehdollisena ESL:n sopimus, k un positiot on vakinaistettu. Muut asiat • Hyväksyttiin jäsenasiat. • Merkittiin tiedoksi luottamusmieskurssin ohjelma. • Merkittiin tiedoksi Uusi Keskusjärjestö- hankkeen tilanne. • Merkittiin tiedoksi vuosikokoukseen tulevat sääntömuutokset. • Merkittiin tiedoksi NBFK:n kokous Maarianhaminassa. • Vahvistettiin sopimus VG Shipping Martta VG:n sisäänliputuksesta. • Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä Oy Langh Ship Oyn sopimus. • Hyväksyttiin Lars Berthénin valinta Nordic Jetline Finland Oy:n luottamusmieheksi. • Päätettiin, että seuraavaan TES-kierrokseen valmistellaan tavoitteita sektorikohtaisesti. • Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä JM Otson vuorottelusopimus. • Merkittiin tiedoksi luotsauslain muutosesitys. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31 • • • Verkställande utskottet 17.6.2015 • • • Verkställande utskottet 18.8.2015 Avtalsärenden Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna a rbetsmarknadsläget. • Antecknades till kännedom det allmänna a rbetsmarknadsläget. • Beslöts, att till kollektivavtals parter görs en förhandlingsbegäran och föreslås löneförhöjningar på 16e och till alla eurobaserade tillägg en ökning på minst 0,43%. • Beslöts att gällande Viking Line tvisterna skickas en begäran på förhandlingar och tas kontakt vid behov till sammarbetsombudsmannen. • Beslöts att göra ett klagomål till riksdagens justitieombudsman (JO) om Ålands arbetarskyddsinspektör. • Beslöts, att man inte ännu godkänner utrikesfartens nya ihopsamlade version av avtalen (huvudavtalet- och ramavtalet samt allmänna avtal) före man tillägger till denna version protokollsanteckningar samt avtalsbilagor enligt avtalen. • Antecknas till kännedom NON EU-besättningarnas arbetsperioders längd samt säkerhetsaspekt. • Godkändes det presenterade ESL-avtalet och för detta till styrelsens godkännande. • Beslöts att man kan godkänna VG Shippings M/S Martta VG inflaggningsavtal när det har justerats enligt ramavtalet. • Godkändes Hans Langs avtal. • Antecknas till kännedom OSM:s situation. • Antecknas till kännedom Isbrytare Otso:s avtal. • Antecknas till kännedom Åbo Hamns situation. • Godkändes Finlands Skärgårdsrederi Ab:s lönetabeller och för dessa till styrelsens godkännande. • Godkändes Finlands Färjetrafik Ab:s lönetabeller och för dessa till styrelsens godkännande. • Beslöts att föreslå Sundqvist Investments Ab en frivillig förlikning. • Antecknas till kännedom Nordic Jetline /Kalbåda Shipping:s situation. • Godkändes korrigeringarna till Inrikesfraktens passagerarfartygs kollektivavtal. Andra ärenden • Antecknades till kännedom att STTK:s på våren 2016 arrangerar ett arbetsvälmående evenemang. • Godkändes medlemsärendena. • Lästes och antecknades till kännedom kretsarnas protokoll. • Antecknades till kännedom septembers Nordiska Navigatörkongress i Mariehamn. • Antecknades till kännedom försäljningen av fartygen M/S Carrier och M/S Trader. • Godkändes ett kollektivavtalsprotokoll. • Beslöts att man inte kan gällande samhällsavtalet ur sjöfarts branschs synvinkel varken öka på årsarbetstiden eller sänka lönerna. • Beslöts att inleda förhandlingar gällande Godby Shippings köp av M/S Baltica och in flaggning till Finland. • Antecknades till kännedom situationen hos OSM Ship Management Finland. • Antecknades till kännedom, att Gaiamare Oy:s nya förtroendeman är Jaani Snellman. • Antecknades till kännedom, att Eckerö Lines nya viceförtroendeman är Jari-Pekka Malinen. • Antecknades till kännedom situationen hos ESL gällande tills vidare anställningar. • Godkändes Arctia Shipping I/B Otsos ledighetsrotations avtal. • Antecknades till kännedom att Trafi har svarat på förfrågan om utredning gällande Non EU arbetarnas ork i arbete. • Antecknades till kännedom den inkommande förändringen i lotslagen. • Antecknades till kännedom situationen i Åbo hamn • beslöts att det görs en oenighets promemoria gällande Sundqvist Investments Oy Kollektivavtalsbrott och för det till arbetsdomstolen. • Beslöts att sända till Nordic Jetline Finland Oy en begäran på förhandlingar om brott i kollektivavtal och vid behov göra ett oenighetsprotokoll om saken. • Antecknades till kännedom att Timo Oikarinen är som kandidat i förtroendemannaval på Royal Line. Övriga ärenden • Antecknades till kännedom höstens förtroendemans kursens programs slut planering. • Godkändes medlemsärenden. • antecknades till kännedom Olars Kontorsfastig heternas situation • Antecknades till kännedom Kräftkryssningens situation 32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART • • • Verkställande utskottet 1.9.2015 (telefonmöte) • • • Verkställande utskottet 1.9.2015 (telefonmöte) Avtalsärenden Avtalsärenden • Godkändes korrigerade avtalet gällande inflaggningen av Godby Shipping:s M/S Baltica . • Bestämdes att, förbundets medlemmar deltar 18.9.2015 i protest aktionen endast på sin egen fritid och/eller ledighet/semester. Deltagandet är frivilligt. Beslutet fördes till styrelsens godkännande. • • • Styrelsens möte 15.9.2015 Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna a rbetsmarknadsläget. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna IB Otsos avlösningsavtal • Fastställdes VU:s beslut om den politiska protestaktionen. • Antecknades till kännedom förslaget till ändring i lotsningslagen. • Beslöts att föra till Riksdagens justitieombudsman JO ett klagomål över Regionförvaltningsverkets illvilja att ingripa i lag förbrytelser. • Antecknades till kännedom situationen i Åbo hamn • Antecknades till kännedom TRAFI:s svar på utredningsbegäran om arbetsperiodernas längd för Non EU – däcksbefäl. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna Finlands Finlands Färjetrafik Ab lönetabeller • Beslöts att göra ett separat avtal gällande Eckerö Shippings M/S Shipper och M/S Exporters befälhavares ersättning av vaktkörning. • Godkändes Inrikes fartens passagerarfartygs naturaförmånstabell. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna arbetsavtalsprotokollet för ”sysselsättnings och tillväxtavtalets” fortsättnings option. • Godkändes Godby Shipping M/S Baltica avtalet. • Antecknades till kännedom situationen i OSM Ship Management Finland Oy • Fastställdes VU:s beslut att godkänna Jaani Snellman val till Gaiamare Ab:s nya förtroendeman. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna Jari-Pekka Malinens val till Eckerö Lines viceförtroendeman. • Beslöts att arrangera ett ”start up”-tillfälle för kadettsystemet. • Beslöts att godkänna ESL:s avtal med det kravet att vakanserna skall vara med tills vidare anställningar. • Fastställdes avtalet gällande inflaggningen av VG Shippings M/S Martta VG. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna Finlands Skärgårdsrederi Ab:s lönetabeller • Godkändes Sveaborgs Trafik Ab:s lönetabeller. • Antecknas till kännedom situationen i Sundqvist Investments Ab, Nordic Jetline Finland Ab och Kalbåda Shipping • Fastställdes Finnpilots löneförhöjningar enligt ”sysselsättnings och tillväxtavtalet” Andra ärenden • Godkändes medlemsärendena. • Antecknades till kännedom programmet för förtroendemannakursen • Antecknades till kännedom Nya Centralorganisationen projektets status • Antecknades till kännedom de föreslagna stadgeändringarna som tas upp på årsmötet. • Antecknades till kännedom NBFK:s möte i Mariehamn. • Fastställdes VU:s beslut att godkänna Lang Ship Ab:s avtal. • Godkändes Lars Berthéns val till förtroendeman för Nordic Jetline Finland Ab. • Beslöts, att förbereda målsättningen sektorsvis för nästa varv av kollektivavtalsförhandlingar. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33 Eläkkeelle jääminen När du går i pension • Eläkeläiset voivat halutessaan jatkaa liiton kannattajajäseninä. • Kannattajajäsenmaksu on 70 e/kalenterivuosi. • Kannattajajäsenyyteen sisältyvät varsinaisille jäsenille kuuluvat edut kuten esimerkiksi: • Pensionärer kan om de så vill fortsätta som understödande medlemmar i förbundet. • Understödande medlemsavgiften är 70 e/kalenderår. • Suomen Merenkulku-lehti, jäsenkalenteri, IF-vakuutusyhtiön tapaturma- ja matkustajavakuutus sen vuoden loppuun kun jäsen täyttää 70 vuotta. • I understödande medlemskapet ingår de ordinarie medlemmarnas förmåner såsom t.ex.tidskriften Finlands Sjöfart, medlemskalendern samt försäkringsbolaget IF:s olycksfalls- och resenärförsäkring ända till slutet på det år då medlemmen fyller 70 år. • Liiton Sulkavan mökkien vuokraaminen. • Hyrandet av förbundet stugor i Sulkava. • Viking Linen, Eckerölinen, Tallink Siljan, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema ja Linnanmäki ranneke jäsenedut. • Viking Lines, Eckerölines, Tallink Siljas, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema och Linnanmäki åkband medlemsförmåner. • Kannattajajäsenyys ei sisällä työttömyysturvaa, eikä äänioikeutta. • Understödande medlemskapet innehåller inte arbetslöshetsskydd eller rösträtt. • Kannattajajäsenyys on vapaaehtoinen ja sitä haetaan kirjallisesti: • Understödande medlemskapet är frivilligt och anhålles skriftligt. Nimi / Namn____________________________________________________________________________________ Henkilötunnus / Personsignum ________________________________________________________________________ Osoite / Adress__________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ Sähköposti / E-mail_______________________________________________________________________________ Haen eläkkeelle siirtymisen johdosta kannattajajäsenyyttä ______ /_____2015 alkaen Jag anhåller om understödande medlemskap p.g.a. pensionering fr.o.m Päiväys / Datum ________________________________________________________________________________ Allekirjoitus/ Underteckning_________________________________________________________________________ Hakemus postitetaan osoitteeseen: Suomen Laivanpäällystöliitto r.y./Jäsenasiat Hietalahdenranta 15 A 3 00180 HELSINKI Anhållan postas till adressen: Finlands Skeppsbefälsförbund/ Medlemsärenden Sandvikskajen 15 A 3 00180 Helsingfors Kannattajajäsenmaksu Understödande medlemsavgift Vain maksettu kannattajajäsenmaksu oikeuttaa liiton jäsenyyteen ja jäsen-etuihin. I Endast en betald medlemsavgift berättigar till förbundets medlemskap och medlemsförmåner. 34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART elämyksiä yhdessäoloa liikunnaniloa PeRHEIDEn 1.asKel-HyVINVOinTIJAKSOT 2016 Liikunnallisilla perheiden 1.askel-hyvinvointijaksoilla ollaan aktiivisesti yhdessä, liikutaan, syödään terveellisesti, levätään ja virkistytään! Yhdessäoloa ja elämyksiä perheen arkeen mukavalla tavalla. Eväitä arjessa jaksamiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen lapsiystävällisissä ja luonnonläheisissä kohteissa ympäri Suomen. • Hauskat lajikokeilut • Ohjattua toimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen • Vinkkejä perheiden hyvään oloon • Uusia kokemuksia • Onnistumisen iloa • Yhdessäoloa • Uusia ystäviä • HiNnAt täRKEä tieTää Aikuinen: 125 € /5 vrk Lapsi 6-16-v: 75 € /5 vrk Lapsi alle 6-v: maksutta Työtön/lomautettu aikuinen: 62,50 € /5 vrk Jaksot on tarkoitettu perheille, joilla on yksi/useampi alle 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi. HiNtAan sisältyy ohjelma, perhemajoitus sekä täysihoito. Mikäli perheesssä on 0-16 -vuotiaiden lasten lisäksi 17-18 -vuotiaita, he pääsevät mukaan aikuisen hinnalla. KaTso lISätiEdot ja HaE jakSOllE: www.pHT.fI ota ensimmäInEn askel pErheeSi HyvinVOinTiIN. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki www.pht.fi [email protected] Puhelin 020 144 1310 JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE JÄSENMAKSU Liiton jäsenmaksu on vuonna 2015 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu. ITSEMAKSAVA JÄSEN Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta [email protected] tai puh 09 6122 4413 Tai jos maksat ilman viitettä: • Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille) • Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle) • Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv) Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain. Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan. Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut. Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi. Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät. TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko opiskelun ajaksi) seuraavin perustein: • opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi, sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi • maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon • maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon • olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea • olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla • olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella • suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua KANNATTAJAJÄSEN Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein: • siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle • toimit yrittäjänä • kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta kannattajajäsenyyteen. Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi. Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti. Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. HAKEMUKSET Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi. Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti. Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa. Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia. Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen [email protected] puhelin 09 6122 4413 36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET MEDLEMSAVGIFTEN Förbundets medlemsavgift år 2015 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten. I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan. MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku [email protected] eller tfn 09 6122 4413 Eller om du betalar utan referens: • Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter) • Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person) • Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå) Medlemsavgiften bör betalas månatligen. Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras. Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto. Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta. MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen. Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången, utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder: • du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst. • du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen • du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund • du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd • du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt • du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd • du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring UNDERSTÖDANDE MEDLEM Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder: • du går i pension/ sjukpension • du är företagare • du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa. Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår. Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro. Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare, som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan. ANSÖKNINGAR Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor www.seacommand.fi. Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen. Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap är i kraft. Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku [email protected] telefon 09-6122 4413. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 37 JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA? Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella. HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE? Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten. NIMI / NAMN HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM LÄHIOSOITE / NÄRADRESS POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO / ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID • Jos saat Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassasta JYTK työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun. • Om du får arbetslöshetsersättnin från Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa JYTK, utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften. OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST, AJANJAKSO / TID PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN REHABILITERINGSSTÖD AJANJAKSO / TID PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN AJANJAKSO / TID HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON / JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT • JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se. • MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning. • LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN: Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki • BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN: Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors LIITON NUMERO 039 FÖRBUNDETSNUMMER SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND R.Y. JULKISJA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA MAA- MERIJA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA LAND- SJÖ- OCH ARBETSLÖSHETSKASSA OFFENTLIGAOCH SKOGSSEKTORERNAS PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA JÄSENHAKEMUS - ANHÅLLAN OM MEDLEMSKAP JÄSENMAKSUN PERINTÄSOPIMUS - MEDLEMSAVGIFTENS INKASSERINGSAVTAL Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään tehneet ammattiyhdistysjäsenmaksusta seuraavan sopimuksen. Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake jäsenhakemuksena. Nedannämnda arbetsgivare och arbetstagare har idag tecknat avtal om uppbörd av fackföreningsmedlemsavgift. Om arbetsgivarens underteckning fattas, behandlas blanketten som medlemsansökan. TÄYTÄ TEKSTATEN - SKRIV MED TRYCKBOKSTÄVER HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus PERSONPersonbeteckning UPPGIFTER Syntymäpaikka Födelseort Suku- ja etunimet Släkt- och Förnamn Lähiosoite Näradress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt Puhelin kotiin Telefon hem Sähköpostiosoite E-mail adress Puhelin toimeen Telefon tjänst ÄIDINKIELI MODERSMÅL suomi finska ruotsi svenska muu, mikä? annat, vilket? PERUSKOULUTUS GRUNDUTBILDNING Kansakoulu Folkskola Keskikoulu Mellanskola Peruskoulu Grundskola AMMATTIKOULUTUS YRKESUTBILDNING Merikapteeni Sjökapten Yliperämies Överstyrman Perämies Styrman Ylioppilas Student Vahtiperämies Vakstyrman Laivuri Skeppare Kuljettaja Förare Terveydenhoitaja Hälsovårdare Talousosasto, mikä toimi? Intendentur, vilken tjänst? Oppilaitos Läroanstalt Tutkinnon päivämäärä Examensdatum Ammatti nimike Yrkesbeteckning Edellinen liitto/työttömyyskassa Tidigare förbund/arbetslöshetskassa JÄSENMAKSU MEDLEMSAVGIVT Liittymispäivä (pp kk vv) Anslutningsdatum (dd mm åå) Työntekijä maksaa itse (itsemaksava) Arbetstagaren betalar själv Työnantaja perii alkaen Arbetsgivaren uppbär fr.o.m PERINNÄN PERUSTE: Työnantaja perii jäsenmaksun prosentti- tai euromääräisenä Suomen Laivanpäällystöliitto r.y.:n erikseen kirjallisesti ilmoittaman perintäperusteen mukaan toimihenkilön ennakonpidätyksen alaisesta bruttopalkasta. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä liiton ilmoituksen virheellisyydestä. VOIMASSAOLO: Jäsenmaksun perintäsopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi. Toimihenkilö voi sanoa sopimuksen irti päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua UPPBÖRDSGRUND: Arbetsgivaren uppbär medlemsavgiften i procent eller euro av funktionärens förskottsinnehållning underkastade bruttolön enligt den uppbördsgrund som Finlands Skeppsbefälsförbund separat skriftligt meddelat. Arbetsgivaren ansvarar icke för eventuella felaktigheter i tjänstemans eller organisationens meddelanden. GILTIGHETSTID: Avtalet om uppbörd träder i kraft från början av påföljande hela uppbördsperiod efter den dag arbetsgivaren undertecknat avtalet och det gäller tillsvidare. Funktionären kan uppsäga avtalet att upphöra efter utgången av närmast följande hela inkasseringsperiod. Jäsenmaksutili: Danske Bank FI14180001800068893 Medlemsavgiftskonto: TYÖNANTAJA ARBERSGIVARE Yrityksen nimi Företagets namn Yrityksen toimiala Företagetsbransch Lähiosoite Näradress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt E-mail Paikka ja pvm Ort och datum Työnantajan allekirjoitus Arbetsgivarens underskrift Liityn LiitynSuomen SuomenLaivanpäällystöliitto-Finlands Laivanpäällystöliitto-FinlandsSkeppsbefälsförbund Skeppsbefälsförbundr.y:n sekä yksityisalojen työttömyyskassan JYTK:n jäseneksi. Valtuutan r.y:n Julkisja Maa-jamerija metsäalojen työttömyyskassan jäseneksi. Julkisja yksityisalojen työttömyyskassan perimään liiton ja työttömyyskasValtuutan Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan perimään liiton san jäsenmaksut työttömyyskassan maksamista etuuksista. ja työttömyyskassan jäsenmaksut työttömyyskassan maksamista etuuksista. Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä. Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä. ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFT Paikka ja pvm Ort och datum Jäsenen allekirjoitus Medlemmens underskrift Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin (rasti ruutuun). Mina uppgifter får inte användas för direktmarknadsföring (kryss i rutan) LIITON TIEDOT FÖRBUNDETS UPPGIFTER Jag ansluter mig som medlem i Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Jag ansluter mig som medlem i Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Skeppsbefälsförbund r.y. och Offentligaoch privata sektorns arbetslösSkeppsbefälsförbund r.y och Landsjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa. hetskassaJYTK. Jag befullmäktigar Offentliga-arbetslöshetskassa och privata sektorns Jag befullmäktigar Landsjö- och skogssektorernas att uppbära arbetslöshetskassa att uppbära förbundets och arbetslöshetskassans förbundets och arbetslöshetskassans medlemsavgifter från de förmåner arbetslöshetskassan utbetalar. medlemavgifter från de förmåner arbetslöshetskassan utbetalar. Fullmakten utgår dådå mitt medlemskap upphör. Fullmakten utgår mitt medlemskap upphör. Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Finlands Skeppsbefälsförbund Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Puhelin/Telefon 09-6122440 Fax 09-605633 E-mail [email protected] LIITTO TÄYTTÄÄ SAAPUNUT TPV HYVÄKSYNYT Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS JÄSENREKISTERIIN MARRASKUUNOVEMBER 90 vuotta/år sjökapten Nils Martin Jansson 9.11. Mariehamn 75 vuotta/år 70 vuotta/år perämies Reijo Viktor Mikluha 01.12. Vantaa merikapteeni Simo Jussi Sola 03.12. Tampere merikapteeni Jouko Ilmari Pirhonen 11.11. Espoo merikapteeni Juha Raikko Tuominen 03.12. Yli-Ii 70 vuotta/år merikapteeni Pertti Juhani Sovio 07.12. Raahe sjökapten Kurt Erik Backlund 21.11. Bergö merikapteeni Jaakko Ilmari Smolander 27.11. Helsinki merikapteeni Risto Yrjö Saka Tikkanen 23.11. Rauma 60 vuotta/år merikapteeni Timo Kalervo Tervanen 20.11. Siivikkala 50 vuotta/år laivuri Mika Kalevi Saarinen 16.11. Turku hälsovårdare Thomas Sjölund 07.11. Korsholm merikapteeni Marko Krister Stenberg 1.11. Porvoo JOULUKUUDECEMBER 80 vuotta/år sjökapten Per-Erik Erikson 16.12. Mariehamn merikapteeni Antti Hannu Robert Juva 11.12. Rauma Jotta voimme palvella jäsenistöä mahdollisemman hyvin ja tehokkaasti niin liitto pyytää teitä kohteliaammin päivittämään/täydentämään yhteystietonne sähköpostiosoitteella ja GSM numerolla. Lähetä päivitys/täydennys jäsenrekisterinhoitaja Mirjam Tuiskulle osoitteeseen [email protected] Kirjoita viestiin aihe: Päivitys Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan lomaviikko Sulkavalla vuonna 2016. Arvonta suoritetaan 29.1.2016 merikapteeni Jarmo Lauri Olavi Belinskij 12.12. Joutseno merikapteeni Pentti Juhani Teräsvirta 22.12. Helsinki 60 vuotta/år vahtiperämies Heikki Juha Sallinen 03.12. Savonlinna merikapteeni Martti Olavi Vähä-Pietilä 07.12. Helsinki merikapteeni Jarmo Aarne Juvakka 10.12. Rymättylä 50 vuotta/år merikapteeni Elina Margareta Varmola 02.12. Helsinki sjökapten Henrik Olof Ekholm 10.12. Tenala hovmestare Ben-Göran Hilden 17.12. Kirjala In memoriam • Perämies Martti Ilmari Harju on kuollut 13. syyskuuta 2015. Hän oli syntynyt 8.7.1927 Merikarvialla. Tutkinto 1954. (Merikarvia) • Merikapteeni Heikki Jaakko Saarinen on kuollut 4. syyskuuta 2015. Hän oli syntynyt 28.8.1947 Kurikassa. Tutkinto 1985. (Helsinki) 40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART UPPDATERING AV PERSONUPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET För att vi skall kunna betjäna medlemmarna så bra och effektivt som möjligt ber förbundet er artigt att uppdatera/komplettera era kontaktuppgifter med e-mailadress och GSM nummer. Skicka informationen per e-mail till Mirjam Tuisku [email protected] Skriv som e-mailets ämne: Uppdatering För alla som uppdaterar/kompletterar kommer det att lottas ut en semestervecka i Sulkava år 2016. Utlottningen sker 29.1.2016. PIIRIT-KRETSARNA Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet / Kretsombudsmännen Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä kotisivultamme: www.seacommand.fi Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra hemsidor: www.seacommand.fi Ahvenanmaa – Åland Tisdagen den 10.11.2015 kl.19:30 Hotell Pommern Möteslokal Pamir Gemensamt möte med Ålands energi- och sjöfartstekniska förening ÅESF r.f. Helsinki – Helsingfors Liiton toimisto - -förbundets kansli ti 17.11.2015 klo/kl 17.00 kokouksen jälkeen Salve Kotka avoin-öppen Oulu – Uleåborg to 10.12.2015 klo/kl 19.00 Kemi, JMSampo Rauma – Raumo keskiviikkona 11.11.2015 klo/kl 18.00 Rauman Merimuseo Kalliokatu 34, 26100 Rauma Saimaa – Saimen lauantai 28.11.2015 Spahotelli Casino Savonlinna kokous alkaen klo 14.00 Joulusauna klo 16.00 Pikkujoulu klo 19.00 Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle Tampere – Tammerfors avoin/öppen Ahvenanmaa – Åland Johan RAMSLAND 040 667 2227 [email protected] Helsinki – Helsingfors Tapio GARDEMEISTER 040 722 6150 [email protected] Kotka Heli PALMU 020 7908 846 [email protected] Oulu – Uleåborg Petter TÄHTINEN 0500 431633 [email protected] Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected], jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta. Rauma - Raumo Marko Löytö[email protected] 358444558373 Saimaa – Saimen Jukka RIIKONEN 0400 194 992 [email protected] Tampere – Tammerfors Kai TERIMAA 0500 891918 [email protected] Turku – Åbo Jussi MÄKITALO 040 7500 482 [email protected] Vaasa – Vasa Tuula FORSBLOM 050 9287 398 [email protected] [email protected] Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected], jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa STTK:n aluetoimikunnan asioista. Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista. Vasakretsen har öppnat en e-postadress [email protected], vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten. Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet. Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor. Turku – Åbo S/S Bore klo/kl 18.00 ma/må 7.12.2015 ”Pikkujoulu” Vaasa – Vasa avoin - öppen FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA: Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa Proffs i proffsens tjänst Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus Aboa Mare Hertigs Johans parkgata 21 / Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Åbo / Turku Tel. / puh. 02-432 3123 [email protected] www.aboamare.fi OMA PRONSSIVALIMO Uudet valmiit potkurit TERÄSAKSELIT – POTKURIEN KORJAUKSET Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK) Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi x x x x x x ● • • • • • • RAAHE – BRAHESTAD Raahen Satama Oy / Lapaluoto www.portofraahe.fi Satamatoimisto……...........08 227 7555, 044 439 3930 Turvapäällikkö 24 h………........................040 135 6794 Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898 Laivameklarit / Laivapalvelut …..............020 592 3890 Satamahinaaja m/s Isbjörn………...........0400 383 697 Taksi………….............................................0600 300 10 lapojen oikaisut hitsaukset koneistukset nousunmuutokset tasapainotukset mittaukset TEVO Oy, TURENKI Puh: 08 2658 800 [email protected] www.tevo.fi Bore Ltd Bulevardi 46 P.O. Box 115 FI-00120 Helsinki, Finland Tel: +358 6188 3300 Myynti ja huolto n n n n n n n n n n VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö Uutuus! VIKING laajentaa alusten turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä Torggatan 14 B AX-22100 Mariehamn, Åland Tel: +358 18 16766 [email protected] www.bore.eu VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: [email protected] . www.VIKING-life.com MANAGING DIRECTOR +358 44 4691 361 TRAFFIC MANAGER +358 44 4691 358 24 H SATAMAPALVELU / PORT SERVICE +358 400 798 698 [email protected] www.portofkalajoki.fi 42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku – Åbo Puh./tel. + 358 2 2674 111 Fax + 358 2 2674 125 Email: [email protected] Satamapalvelut – Hamnservice 24 h Puh./tel. + 358 2 2674 122 Fax + 358 2 2674 124 Email: [email protected] Tartu verkkoon www.merimieselakekassa.fi Merimieseläkekassan verkkosivuilla ja Lokipalvelussa voit asioida silloin kun sinulle parhaiten sopii. Nappa tag i nätet www.sjomanspensionskassan.fi På Sjömanspensionskassans webbsajt och Logg-tjänst kan du uträtta dina ärenden precis när det passar dig. UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS Turvallisuuspalkinto VTS-toiminnalle M eriturvallisuuspalkinto Sea Sunday on myönnetty tänä vuonna Liikenneviraston VTS-toiminnalle. Liikenneviraston VTS- keskukset ovat vuosien varrella tehneet paljon työtä meren kulun sujuvuuden ja turvallisuuden edistämiseksi. – Esimerkiksi kesäkuun alkupuolella Suomenlahden meriliikennekeskus onnistui ehkäisemään suuren rahtialuksen mahdollisen karilleajon Suomenlahdella. Alus saatiin meriliikenneohjauksen yhteydenottojen avulla muuttamaan kurssinsa kohti turvallista vesialuetta, kertoo Liikenneviraston meriliikenteen ohjausyksikön päällikkö Thomas Erlund. Myös Länsi-Suomen meriliikennekeskus onnistui ehkäisemään tänä vuonna Turun eteläsaaristossa toisen rahtialuksen karilleajon – On suuri kunnia vastaanottaa Suomen arvostetuin meriturvallisuuspalkinto. Vastaanotan palkinnon kaikkien työtovereideni puolesta, jotka ovat ansainneet tämän sitkeällä ja johdonmukaisella toiminnallaan vastatessaan vuoden jokaisena päivänä merenkulun turvallisuudesta pyrkien samalla ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja. – Tänä päivänä VTS-toiminta ei vielä kata koko Suomen rannikkoa, mutta erilaiset tapahtumat ja tilanteet merialueilla ovat osoittaneet, että tähän olisi pyrittävä mahdollisimman pikaisesti. Olemme siksi tehneet esityksen ministeriöllemme uudesta perustamispäätöksestä, jossa kaikki Suomen merialueet ovat VTS-toiminnan vastuualuetta, Erlund sanoo. Palkinnon luovutti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. • Liikenneviraston meriliikenteen ohjausyksikön päällikkö Thomas Erlund otti palkinnon vastaan ”kaikkien työtoverei deni puolesta”. LAKIASIAT - käytännöllisesti Lakiasiaintsto Utilis Ky Bulevardi 12 D 00120 Helsinki OTL Petri Pulkkanen gsm +358 (0)50 317 2344 [email protected] SLPL-jäsenille - 20% ALE www.utilis.fi FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43 Lähde talviretkelle Sulkavalle / Gör en vinterresa till Sulkava Talvikaudella voit varata koko viikon tai vaikkapa pelkän viikonlopun. Under vintern kan du reservera hela veckan eller t.o.m. bara ett veckoslut. Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla VARMARANTA Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku KAIKISSA MÖKEISSÄ SEURAAVAT VARUSTEET: • • • • • • • • • • • • • vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava ! Vapaat tupakeittiö sähköt viikot: sähköliesi ja jääkaappi Myllyjärvi viikot radio 44-53 ja kahvinkeitin Varmaranta viikot keittiövälineet astioineen 44,45,47-53 (tilanne 12.10.2015) viemäri ulkokäymälä puulämmitteinen sauna polttopuut Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty. G Varmarannan sauna. SUVITUPA • • • • • • • • JAATILA • • • • • • • Saimaan rannalla • 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet 2:lle parvella vuoteet 5:lle • vesijohtovesi • WC ja suihku • mikroaaltouuni • sähköistetty grillikatos • sauna rannassa • sähkölämmitys • sähköpistoke autoa varten • valmistunut 1988 Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta 48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle kaivovesi sauna mökin yhteydessä laituri - venepaikka remontoitu 1998 Saimaan rannalla 24,5 m2 vuodesohva 2:lle takkatupa ja sauna kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa) venelaituri telttapaikka asuntovaunupaikka mökki on valmistunut 1998 MYLLYJÄRVI • • • • • Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti 49 m2 vuoteet 4:lle kaivovesi sähkölämmitys sähköpistoke autoa varten Hinta/viikko, ma-su Hinta/vecka, må-su • P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa. MYLLYJÄRVI VARMARANTA JAATILA SUVITUPA 186e 278e 253e 150e 35e /ensimmäinen vrk. 20e /lisävuorokausi 93e 169e Kesäkausi/ Sommarsäsongen 01.05 - 30.09 G Talvi Varmarannassa. • Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan, Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä. Talvikausi/ Vintersäsongen 01.10 - 30.04 ei talvikäytössä ej i vinterbruk ei talvikäytössä ej i vinterbruk Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00 VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413 [email protected] Sulkavan mökkien vuoden 2016 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon. Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2016 kan sändas skriftligt till förbundets kansli. Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________ Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________ Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________ Mökkitoivomukset: Stugönskemål: Myllyjärvi Varmaranta JaatilaSuvitupa Varaukset maanantaista sunnuntaihin: Reserveringar från måndag till söndag: En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä. Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor 1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2016 tai Vecka nr datum Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi) Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor: (månad/år) 2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2016 tai Vecka nr datum ____/____20___________________________________________ päiväys/datumallekirjoitus/underskrift 3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2016 Vecka nr datum Toimisto – Kansli Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Avoinna – Öppnat, ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00 • Asioidessasi liiton toimistolla, soita ystävällisesti ja tarkista että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är på plats. Vaihde/Växel 09 6122440 Sähkeosoite – Telegramadress SEACOMMAND [email protected] www.seacommand.fi Jäsenrekisteri/Medlemsregister Mirjam TUISKU 040 5124078 [email protected] Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Petri SUOMINEN 0400 596071, 050 3062 546 [email protected] Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 [email protected] Toimistosihteeri - Kanslisekreterare Marjo PEURALA (09) 6122440 [email protected] Puheenjohtaja/Ordförande Kristian HEISKANEN 050 5845925 [email protected] Varapuheenjohtaja/Viceordförande Kai TERIMAA 0500 891918 [email protected] Työttömyyskassa Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Neuvonta 020 690 871 Puhelinpalvelu 020 690 069 (arkisin klo. 9.00-15.00) Fax 020 789 3872 Sähköposti [email protected] Kotisivutwww.jytk.fi Arbetslöshetskassan Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa- JYTK Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors Telefon service Infonummer Fax E-post Hemsida 020 690 069 (mån- fre. 9.00 – 15.00) 020 690 871 020 789 3872 [email protected] www.jytk.fi Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Hilkka KOTKAMAA 040 5405 224 [email protected] PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO MERIVÄLITYS Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki [email protected] Puh. 0295 040152 taloushenkilökunta (mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat) Puh. 0295 040832 kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 52 B, 20100 Turku [email protected] Puh. 0295 044683 Ålands arbets- och näringsbyrå Nygatan 5, 22100 Mariehamn [email protected] Tel. 018-25000 FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45 • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna PINSSI Kullattu ja emaloitu merkki 13.5 mm grip kiinnityksellä ADRESSIT onnitteluadressi suruadressi 9e ADRESSER gratulationsadress kondoleansadress VENEVIIRI BÅTVIMPEL 8e 18 e PINS Förbundets förgyllda emaljerade logo 13,5mm med grip-fastsättning 17e KOKARDI Kullattu ja emaloitu 25 mm 18 e KOKARD Förgylld och emaljerad 25 mm SOLMIONEULA Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on emaloitu liiton merkki Ø12 mm KRAVATTNÅL På den förgyllda kravttnålen (64 mm) finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm 12e 16e KÄSILAUKKUKOUKKU HANDVÄSKKROK HUOMIOLIIVI keltainen SKÄRMMÖSSAN med ankarmärke med bladdekor REFLEXVÄST gul koko storlek XXL PIKEE PAITA PIKÉSKJORTA 30 e BÄLTE Svart stiligt läderbälte sytt i Finland. Logon är emaljerad och förgylld samt fäst vid en förgylld platta. Spännet är förgyllt och försilvrat. MUISTITIKKU MINNESSTICKA 2 GB LIITON LIPPIS ankkurimerkillä lehvillä 15e 42e 16e 12e HUIVIN PIDIKE – SCARFHÅLLARE VYÖ Suomessa ommeltu musta tyylikäs nahkavyö. Logo emaloitu ja kullattu sekä kiinnitetty kullattuun laattaan. Solki kullattu ja hopeoitu. Ny t ot teita jäsentu aan ! tilaam Beställ k ter! s pr odu medlem MATKALAUKKUVYÖ liiton tunnuksilla kullanvärinen metalli-muovi solki. sininen, 170 cm. REM FÖR RESVÄSKA med förbundets logo. blå, 170 cm 7e 10e TEKNINEN URHEILUSUKKA Tummansininen, naisten koko 36-41,miesten koko 40 – 45 TEKNISK SPORTSOCKA Förbundets logo på skaftet, mörkblå, damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45 3e a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE. GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT UTEXAMINERADE I FINLAND. Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA: Tuote / Produkt oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0 oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt Hinta/ Pris 560 e 600 e Opisto / Läroanstalt Valmistumisvuosi / Examensår oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e Huivin pidike – Scarfhållare 16 e o oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL, 7e oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e oKokardi – Kokard 18 e oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok 12 e o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE15 e o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR 15 e oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm16 e oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL, 30 e oPinssi – Pins 9e oSolmioneula – Kravattnål 17 e oVeneviiri – Båtvimpel 18 e oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e oMuistitikku – Minnessticka 12 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41 10 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45 10 e Nimi / Namn___________________________________________________________________________ Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________ Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________ Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________ Päiväys / Datum _______ / ______2015 _________ Paikka / Ort ___________________________________ Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________ SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai [email protected] FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller [email protected] Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken www.seacommand.fi Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri Suomen Merenkulku Hietalahdenranta 15 A 3 00180 Helsinki FINLAND .KQ8 3 MERENKULKUMESSUT SJÖFARTSMÄSSA 29-30.10.2015 to: 10-18, pe/fre: 10-16 Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku Ilmainen sisänpääsy / Gratis inträde 40 näytteilleasettajaa / utställare Luentoja ajankohtaisista aiheista. Tutustu messuohjelmaan kotisivuillamme. / Föreläsningar inom aktuella ämnen. Se mässprogrammet på vår hemsida. Mahdollisuus tutustua merenkulkusimulaattoreihin sekä VTSja Meripelastuskeskuksiin. / Möjlighet att bekanta sig med sjöfartssimulatorerna samt VTS- och Sjöräddningscentralen. Tervetuloa! / Välkommen! www.aboamare.fi
© Copyright 2024