Jukka Mikkola - Suomen Laivanpäällystöliitto

SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
5
15
Jukka Mikkola
kerää tietokantaa
purjelaivoista:
s. 22 – 23
Jukka Mikkola
samlar segelbåtars
databas:
s. 24 – 25
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
ILMESTYNYT VUODESTA 1917
UTKOMMIT SEDAN 1917
Tässä numerossa – I detta nummer
J Valtteri
Laine varoittaa merenkulun uhkista.
J Valtteri Laine varnar sjöfartens hotbilder.
J Tutkija Fred Hocker konservoi laivahylkyjä.
J Forskare Fred Hocker konserverar vrak.
Pääkirjoitus 3
Ledare
4
Laihduttaminen – hitaasti hyvää tulee
6
Bantning – sakta, men säkert
10
Merenkulku uusien uhkien edessä
12
Sjöfarten står inför nya hot
13
Vasa-laivan säilyminen työn takana
14
Hårt arbete med att bevara skeppet Vasa
16
Merenkulun tarina alkoi viikingeistä
18
Sjöfartens historia började med vikingarna
20
Nyt suuret purjelaivat seilaavat netissä
22
Nu seglar de stora segelfartygen på nätet
24
Eurooppalaiset kiersivät Kap Hornin 400 vuotta sitten
26
LUKUVINKKI: Muistoja, unelmia ja pettymyksiä
28
Toimeenpaneva valiokunta / Hallituksen kokous 30
Verkställande utskottet / Styrelsens möte
32
Eläkkeelle jääminen / När du går i pension
34
Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle
36
Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret
37
Merkkipäivät / Bemärkelsedagar
40
Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi
J Willem Schouten tuli Kap Hornille
400 ­vuotta sitten.
J Willem Schouten kom till Kap Horn för
400 år sedan.
Seuraava numero ilmestyy
Nästa nummer kommer ut
Aineisto viimeistään
Materialet senast
22.12.
11.11.
PÄ ÄKIRJOITUS
­
­
1868
Y
llä oleva luku ei ole liiton perustamisvuosi, vaan vahtiperämiehen aloituspalkka.
Työnantaja vetoaa aina, että ei aloittava
insinöörikään saa heti ammattimiehen
palkkaa, vaan se kertyy kokemuksen myötä.
Merenkulussa nuori vahtipäällikkö saa/joutuu
ottamaan kuitenkin heti saman vastuun omasta
vahdistaan kuin kokenutkin merenkulkija. Toki
varmasti taidot karttuvat kokemuksen myötä ja
henkilöä voidaan käyttää vaativimpiinkin tehtäviin.
Onko suomalainen vahtiperämies siis kilpailukykyinen? Suomessa on käyty keskustelua kilpailukyvystä ja siitä, kuinka Saksa ja Ruotsi ovat meitä
edellä kilpailukyvyssä ainakin 15 %. Leikkisästi
voisi todeta, että kun huijaa päästöarvoissa, saa
talouden näyttämään hyvältä ainakin hetken.
Merenkulkupuolella leikattiin palkkoja 90-luvun
alussa kymmenellä prosentilla, tehtiin ns. pientonnistosopimus, jossa ansiot laskivat 35 % vuositasolla. Yhdeksänkymmentäluvun lopussa tehtiin
takuupalkkasopimukset, joissa myytiin joulut ja
pääsiäiset ym. pyhät, myös ne otsikoissa olleet
loppiainen ja helluntai, joita pääministerimme
Sipilä käsittääkseni uskovaisena miehenä on
siirtämässä lauantaille. Suurimalle osalle merenkulkijalle ne ovat olleet pitkään samanarvoisia kun
maanantait ja muut arkipäivät. Tämäkään ei
riittänyt, vaan 2000-luvulla tehtiin sekamiehityksen
ei- EU-kansalaisia koskeva, omat palkka- ja
työehdot suomalaisessa laivassa mahdollistava
raamisopimus, joka oli valtiovallan ehtona merenkulun tukijärjestelmälle. Tästä huolimatta ulosliputuksen uhka leijuu yllämme.
Varsinkin matkustajalaivapuolen 20 miljoonan
euron leikkaus merenkulun tuesta luultavasti
siirtäisi laivat Ruotsin tai Viron lipun alle, ainakin
osa varustajista on jo näin ilmoittanut. Matkustajalaivojen osalta puhutaan julkisuudessa viihdealus-
tuesta samalla unohtaen,
kuinka paljon nämä
laivat kuljettavat myös
rahtia. Eli voisi todeta,
että mikään ei tunnu
riittävän. Herää kysymys,
onko meillä toimialoja,
tuotteita tai palveluja,
joilla ei ole tulevaisuutta,
vaikka töitä tehtäisiin
pääministerinkin
lempitermin mukaisesti
”talkoilla”. Täytyy uskoa
ja toivoa, että merenkulku ei ole yksi tällainen.
Ainakin nämä kipeät kustannusloikat on tehty jo
aikoja sitten. Keskusjärjestöt tarjosivat työnantajajärjestöille kolme vuotta nolla korotuksin työrauhaa, joka ei kuitenkaan saanut kannatusta.
Etumerkin olisi varmasti pitänyt olla miinusmerkkinen. Maamme hallitus veti pyhäylityönkorvausten leikkaamiseksi tarkoitetun pakkolain pois,
mutta silti on kovin halukas puutumaan työmarkkinoiden keskenään sopimiin asioihin. Yksi asia, joka
on varma ja jonka merimiehet tietävät paremmin
kuin kukaan muu, että kun jotain viedään palkasta
pois, sitä ei ikinä enää takaisin saada. Verokorotukset tuntuvat kipeästi meidän jokaisen kukkarossa,
mutta olisikohan kuitenkin se oikeudenmukainen
ratkaisu valtion ongelmiin, joskaan sekään ei
paranna vientiteollisuuden tuotteita eikä lisää
kotimaista kysyntää.
Ainakin itse uskon, että suomalainen kansipäällystö on kilpailukykyistä. Kilpailukyvyn lisäksi
varustaja saa vastuullisen, hyvin koulutetun sekä
työnantajaansa sitoutuneen ja motivoituneen
työntekijän. •
Petri Suominen
Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180
Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia
Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen
Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e
1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN,
PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3
LEDARE
­
1834
N
umret ovan är inte året förbundet
grundades utan ingångslönen för en
vaktstyrman. arbetsgivaren hänvisar
alltid till att inte får en nybakad
ingenjör en fackmans lön, utan det ackumulerar
enligt erfarenhet. I sjöfarten får/hamnar en ung
vaktchef oberoende att ta samma ansvar över sin
egen vakt på samma sätt som en erfaren sjöfarare. Säkert kulminerar färdigheterna med
erfarenheten och person kan såvida användas
till ännu mera krävande uppgifter. Är den
finländska vaktstyrmannen konkurrenskraftig? I
Finland har man fört diskussioner och om det att
i Tyskland och Sverige är minst 15 % konkurrenskraftigare än vi. Man lekfullt säga, att när man
fuskar med utsläppsvärdena kan man få ekonomin och se bra ut åtminstone tillfälligt.
I början av 90-talet skar man ner på lönerna
med tio procent, man införde det s.k. småtonnageavtalet, var inkomsten föll med 35 % på årsbasis. I slutet av nittiotalet införde man garantilöneavtal, var man har sålt julen och påsken mm,
också de i rubrikerna flertalet nämnda trettondagen och Kristi himmelsfärdsdag, som vår statsminister Sipilä som en troende man håller på ändå
att flytta dem till lördagar. För de flesta sjöfarare
har dessa dagar varit redan länge lika värda med
måndagar och andra vardagar. inte ens detta
räckte utan man införde i mitten av 2000-talet ett
ramavtal som möjliggjorde blandbesättning Non
Eu medborgare med egna löner och arbetsvillkor
på finska fartyg) som var statens krav för att sjöfarten skulle stödas med statliga medel. Ändå har
vi utflaggningshot över oss. Speciellt på passagerarsidan om man skär ner på sjöfartsstödet med
20 miljoner euro skulle orsaka en utflaggning
till den svenska eller estniska flaggen, åtminstone har en del redare meddelat om detta redan
i förskott. Gällande passagerarfärjorna pratar
man offentligt om nöjesfartygs stöd och i samma
väva glömma bort att dessa fartyg transporterar
också frakt. På
basen av detta
kan det kännas att
ingenting räcker
till. Det väcks
en känsla, att
har vi branscher,
produkter eller
service som inte
har någon framtid
fast man skulle
göra arbetet med
statsministerns
favorit ord ”talka” (frivilligt arbete). Man måst
tro och hoppas att sjöfarten inte hör till detta
område. Åtminstone har man gjort de svåra lönenerskärningarna redan för länge sedan. Centralförbunden erbjöd arbetsgivarorganisationerna
3år med noll höjningar för att uppnå arbetsro
men detta förslag fick inte understöd. Prefixet
borde väl ha varit ”minus”. Landets regering drog
tillbaka sitt förslag till tvångslag för att kunna
skära ner på helgövertidsersättningarna men är
ändå fortsättningsvis ganska ivrig att blanda sig
i de avtal som är överenskomna mellan de olika
arbetsmarknadsparterna. En sak som är säker är
det, som sjömännen vet bättre än andra, att när
något tas bort från lönen, kommer det aldrig tillbaka. Skatteförhöjningar gör ont i allas plånbok,
men skulle det ändå vara det rättvisaste systemet
till statens problem, tyvärr dock förbättrar detta
inte exporten produkter eller ökar det inhemska
efterfrågan.
Åtminstone tror jag själv att finskt däcksbefäl
är konkurrenskraftigt. Utöver konkurrenskraften
får redaren ett ansvarstagande, väl skolat och
till sin arbetsgivare bundet och väl motiverad
arbetstagare. •
Petri Suominen
Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180
Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia
Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen
Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e
1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN,
PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN
Suomen Laivanpäällystöliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään
keskiviikkona 25. marraskuuta 2015 klo 14.00 Helsingissä.
Kokouspaikka on Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, 00980 Helsinki
Jäsenyyden tarkastus alkaa samassa paikassa klo 13.30.
Käsiteltävät asiat:
1. Sääntöjen 16 § mainitut asiat
2. Sääntömuutosesitys sääntöjen 2.1, 4.3, 6.1, 9, 11.1, 11,3, 12.3 ja 14,3 kohtiin
3. Hallituksen mahdolliset esitykset
Hallitus
KALLELSE TILL ÅRSMÖTET
Finlands Skeppsbefälsförbunds stadgeenliga årsmöte hålls
onsdagen den 25 november 2015 kl. 14.00 i Helsingfors.
Mötesplatsen är Nordsjö Sjömanskyrka
Proviantgatan 4, 00980 Helsingfors
Granskningen av medlemskapet inleds på samma plats kl. 13.30.
På mötet behandlas:
1. I stadgarnas 16 § föreskrivna ärenden
2. Förslag till ändring i stadgarna till punkterna 2,1, 4.3, 6.1, 9, 11.1, 11,3, 12,3 och 14.3
3. Styrelsens eventuella förslag
Styrelsen
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5
teksti: Hilkka Kotkamaa
kuvat: Anni Kotkamaa
Laihduttaminen –
Ylipaino on
epäterveellistä.
Ylipaino on
rasittavaa.
Ylipaino on
rumaa. Ylipaino
on vaarallista.
Ylipaino on
mahdollista
saada
hallintaan.
N
iin, kaikki on vain itsestä kiinni. Voi
miten tietoisia me olemmekaan tästä
kaikesta. Tiedämme liiankin hyvin, että
laihduttaminen on vaikeaa. Se vaatii
motivaatiota, jonka lähdettä emme löydä,
epätoivoisesta etsimisestä huolimatta.
– Painonpudottajan ei ole hyvä olla liian
ankara itseään kohtaan. Syömisestä ei saa ottaa
stressiä, sillä stressatessa syö todennäköisesti
entistä enemmän. Parhaiten laihdutus onnistuu,
kun ottaa rennosti ja hyväksyy repsahdukset.
Lomat, huonot päivät, vastoinkäymiset aiheuttavat takapakkia, jota ei saa liikaa murehtia,
lohduttaa ravitsemusterapeutti Susanna
Isomäki.
Isomäki suosittelee ruokapäiväkirjan pitoa,
ellei paino laske yrityksistä huolimatta. Siis
kaikki syömiset ja juomiset ylös paperille ja
sitten pohtimaan, missä mättää. Päiväkirjan
mukaan voi syödä aamiaisen, lounaan, välipalan,
päivällisen ja iltapalan.
– Parhaiten pysyy jyvällä syömisistään, jos
valmistaa ruokansa itse. Itse valitut raaka-aineet
auttavat löytämään oman tavan syödä kevyesti ja
maukkaasti. Vinkkejä voi ottaa vaikkapa
kreetalaisesta ruokavaliosta, koska siellä ihmiset
syövät kevyesti, lähiruokaa painottaen ja he
elävät terveemmin ja pidempään kuin muut.
Ruoan valinnoissa pitää käyttää 80 prosentissa järkeä ja 20 prosenttia voi olla mielitekoja.
Annoskokoja on hyvä pienentää vähitellen. Jo
viinerin vaihtaminen pullaan on edistystä,
Isomäki vinkkaa.
Nauti - älä rääkkää
– Lautasmallissa on puolet vihanneksia, neljännes perunaa, pastaa tai riisiä ja neljännes lihaa,
kalaa tai kanaa. Mallia on hyvä pitää aterioiden
peruspulttina, vaikka joskus vähän tulee
lipsuttuakin.
Isomäki muistuttaa, että väsymys lisää nälän
tunnetta.
– Työkiireiden takia väliin jätetty lounas ei ole
laihduttamista, usein päinvastoin. On hyvä, jos
puolet päivän ruoasta on syöty ennen kello 16.
– Paino putoaa, jos laihdutuksen saa nivottua
arkeen joustavasti. Liian nopea tavoite kuluttaa
voimia eivätkä liian isot elämäntapamuutokset
ole kestäviä. Jos laihdutuksen aikana voi
huonosti, ovat keinot vääriä.
Isomäen mukaan oikea painon pudotus auttaa
jaksamaan paremmin ja kohentaa mielialaa.
Elämä kevenee, kun vyötärö hoikistuu ja
6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
hitaasti hyvää tulee
G Laillistettu ravitsemusterapeutti Susanna Isomäki
suosittelee hidasta laihduttamista ja antaa yksinkertaisia
vinkkejä.
syömisestä aiheutuva stressi katoaa. Puoli kiloa parissa
viikossa on hyvä tavoite. Se on vuodessa jo paljon.
Lepoa ja liikuntaa
Ellei paino putoa ei ole kyse huonosta itsekurista, vaan
väärästä laihdutustavasta. Miten pitää elää, että pystyy
laihduttamaan? Isomäellä on muutamia elämäntapavinkkejä:
– Keskity nukkumaan hyvin, niin heräät levänneenä.
Harrasta säännöllistä elämänrytmiä ja syö säännöllisesti.
Liikunta auttaa painon hallinnassa parhaiten, jos liikkuu
joka päivä edes vähän. Puolituntia arkisin ja tunti viikonloppuisin on hyvä nyrkkisääntö.
– Elämisen tasa-paino on jo kinkkisempi saavuttaa,
mutta yrittää kannattaa. Harmoninen ihminen onnistuu
paremmin kuin hosuja, ja harmoniaa tuovat ystävät, mielekäs työ, riittävä lepo ja hyvät harrastukset. Ihmisellä on
hyvä olla unelmia ja kiinnostuksen kohteita.
Painon hallinta kannattaa, terveyden, itsetunnon,
toimintatarmon, työkyvyn sekä sairauksien ehkäisemisen
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
A
vuoksi. Keskivartalolle kertyneet kilot ovat
pahasta, koska vatsaontelon sisällä oleva rasva
häiritsee aineenvaihduntaa ja aiheuttaa
­sairauksia.
Ylipaino vaivana
Ylipainosta johtuvat sairaudet kehittyvät
hitaasti, vuosien ja vuosikymmenten mittaan.
Riski kasvaa kilojen ja iän myötä. Merkittävin
ylipainon aiheuttama sairaus on diabetes, jonka
riski kymmenkertaistuu 10-15 kilon ylipainolla.
Toinen tavallinen seuraus on verenpaineen
kohoaminen. Veren rasvapitoisuus lisää veren
rasva-arvojen häiriöitä. Muita liikapainosta
yhteydessä olevia vaivoja ovat voimakas kuorsaus, maksan rasvoittuminen, polvien nivelrikko,
toisinaan hedelmällisyyteen liittyvät vaivat,
sappikivet ja kihti. Joten ylipaino ei ole leikin
asia. Painonhallinta tukee terveyttä ja lisää
terveistä elinvuosia.
Yksinkertaisuus on kaunista
Painonhallinta on yksinkertaista – ainakin
teoriassa. Laihduttaminen ei ole syömättömyyttä, vaan nälän pitämistä loitolla oikeilla valinnoilla.
– Välipalat ovat monien heikkous ja siksi on
hyvä vaihtaa munkit, kaurakeksit, perunalastut
ja matosuklaa keveämpiin vaihtoehtoihin,
Isomäki suosittaa. – Esillä voi pitää niiden sijaan
esimerkiksi porkkanasuikaleita, omenia,
banaaneja ja kasvispäällysteisiä voileipiä, joita
voi popsia nälän iskiessä.
– Kakkuakin voi syödä, mutta ei joka päivä.
Hyvä vinkki on ruokaostosten tekeminen
kylläisenä. Nälkäisellä voi harkinta pettää
vääriin valintoihin. Myös säännölliset ruoka-ajat
pitävät nälän loitolla.
Vesi on kaloritonta
Vesi on kaloritonta, joten sitä sisältäviä ruokaaineita voi suosia. Eniten vettä on vihanneksissa,
hedelmissä ja marjoissa. Täysjyvätuotteita
kannattaa syödä, koska leivässä, puurossa ja
laadukkaissa mysleissä on paljon kuituja.
– Ravinnossa monipuolisuus on valttia. Lihaa,
kalaa ja kanaa voi syödä kutakin vaikkapa
kahdesti viikossa ja pitää yhden vihannespäivän.
Kasvisateria tarvitsee rinnalleen lasin maitoa,
kananmunan, jogurttia tai viljatuotteita. Ja
lopeta syöminen, kun tunnet itsesi kylläiseksi.
Oman näläntunteen opettelu pienentää ruokaannoksia, mutta jatkuva vatsan kurinan kuuntelu
innostaa välipaloihin, Isomäki toteaa.
Keskustelu kevyttuotteista jatkuu, mutta
Isomäen mukaan rasvaa kannattaa tarkkailla.
100 grammaa raejuustoa sisältää 90 kaloria, ­100 g
emmentalia 365 kaloria. Juustot, maito ja jogurtti
on hyvä syödä vähärasvaisena, samoin leikkeleet. Niin rasva ei juutu rasittamaan verisuonia.
F Kreetalainen ruokavalio lähtee luonnosta ja siinä
suositaan lähiruokaa, aina sesongin mukaan. Heidän
kevyt ruokavalionsa on pelastanut kreetalaiset niin
nälkävuosista, sodanaikaisesta pula-ajasta kuin
nykyisestä talouskriisistäkin. Lisäksi verenpaine­
sairaudet, kolesteroliongelmat ja dementia ovat ­
saarella lähes tuntemattomia.
Liikunta lisänä
Liikunta ei sinänsä laihduta, mutta se on hyvä
lisä muiden muutosten tukena. Siinäkin yksinkertaisuus on kaunista.
– Työmatkaliikunta, hissin sijasta portaat,
venyttely kesken työpäivän ja tahalliset kävelyt
istumisen tilalla ovat simppeleitä tapoja liikkua.
Askelmittari on hintansa väärti.
– Liikuntaharrastuksen voi jokainen valita
oman makunsa mukaan. Kävely, sauvakävely,
pyöräily, tanssi, uinti, soutu, tennis, golf, pallo­
pelit, joukkuelajit, luistelu ja hiihto ovat kaikki
erinomaisia lajeja. Kaikissa voivat hyvin vatsa,
lihakset, luut, sydän, nivelet ja mieli. Liikunta
puolittaa ensimmäisen sydäninfarktiriskin.
– Kokkauksen keventäminen on hyvä opetella
ihan itse. Siihen on keittokirjoja ja nettireseptejä
ovat paikat pullollaan. Elämäntapamuutos estää
jojo-laihdutuksen, koska poukkoilu on vaarallista. Painonpudottajia lohduttaa sekin, että hidas
laihduttaminen on terveellisempää kuin tehokuurit. •
Kreetalainen ruokavalio
Moni ravintoterapeutti suosittelee Susanna Isomäen tapaan siirtymään terveellisiin
ruokatapoihin kreetalaisen ruokavalion avulla. Kreetalaiset poimivat osan ruokatarpeistaan puutarhastaan tai suoraan saaren vehmaasta luonnosta.
Luonnosta hän löytää rajattomasti villinä kasvavia vihanneksia, hedelmiä, yrttejä
ja mausteita. Ruokavalio koostuu perinteisesti pääosin täysjyväviljasta, oliiviöljystä,
vihanneksista ja hedelmistä. Oliiviöljy on usein omien puiden oliiveista puristettua ja
leipä itse leivottua. Ruokavaliota täydennetään lampaan tai vuohen maidosta tehdyillä juustoilla, kalalla, lihalla ja viinillä. Kalaa syödään usein, kanaa muutaman kerran
viikossa ja punaista lihaa harvoin, vain juhla-aterioilla.
Terveellisen kreetalaisen ruoan on useissa tutkimuksissa todettu laskevan kolesterolia, olevan hyväksi sydämelle, laskevan korkeaa verenpainetta ja vähentävän
syövän riskiä. Kreetan kevyttä ruokaa suositellaan myös allergioiden ehkäisyyn ja
diabeetikoille. Alzheimerin tauti on Kreetalla tuntematon sairaus, todennäköisesti
runsaan laadukkaan oliiviöljyn käytön ansiosta. Sodan aikana, natsien miehitettyä
saaren, kreetalaiset pelastuivat nälänhädältä villivihanneksen ja oliiviöljyn avulla. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
text: Hilkka Kotkamaa
bilder: Anni Kotkamaa
Bantning – sakta, men säkert
Övervikt är ohälsosamt. Övervikt är
­påfrestande. Övervikt är fult. Övervikt är
­farligt. Övervikt går att få under kontroll.
J
ust det, det är upp till en själv. Tänk vad
mycket vi vet om allt detta. Vi vet allt för
väl att det är svårt att gå ner i vikt. Det
kräver motivation, som vi inte hittar
någonstans oavsett hur mycket vi letar.
– Man ska inte vara för hård mot sig själv om
man vill gå ner i vikt. Ätandet får inte bli något
stressigt, för när vi stressar äter vi förmodligen
ännu mer. Bäst lyckas man om man tar det lugnt
och accepterar att man trillar dit ibland. Semester, dåliga dagar och motgångar orsakar bakslag
som man inte ska oroa sig för allt för mycket,
tröstar dietist Susanna Isomäki.
Isomäki rekommenderar att man för en matjournal om man inte lyckas gå ner i vikt trots att
man försöker. Det innebär alltså att man skriver
ner allt man äter och dricker och sedan funderar
på vad man gjort fel. Man kan äta frukost, lunch,
mellanmål, middag och kvällsmat enligt journalen.
– Det bästa sättet att hålla koll på vad man äter
är att laga maten själv. Genom att välja ingredienser själv hittar man ett bra sätt att äta lätt och god
mat. Ta gärna efter t.ex. den kretensiska kosten.
På Kreta äter man lätt, gärna närodlad mat, och
där lever man hälsosammare och längre än i
andra länder.
När det gäller mat ska 80 procent baseras på
vett, medan 20 procent kan vara begär. Minska
gärna portionerna med tiden. Bara att byta ut
wienerbrödet mot en bulle är ett framsteg, tipsar
Isomäki.
Njut – plåga dig inte
– Tallriksmodellen innebär hälften grönsaker, en
fjärdedel potatis, pasta eller ris och en fjärdedel
kött, fisk eller kyckling. Använd gärna tallriksmodellen som bas, även om du kanske dabbar dig
ibland.
Isomäki påminner att trötthet ökar hungerkänslan.
– Att hoppa över lunchen för att det är stressigt
på jobbet är inte att banta, utan ofta tvärtom. Det
är en god idé att äta hälften av dagens mat före
kl. 16.
– Man går ner i vikt om man lyckas få in bantningen i vardagen på ett bra sätt. Alltför snabba
mål tar kraft och alldeles för stora livsstilsförändringar är inte hållbara. Om man mår dåligt under
bantningen gör man det på fel sätt.
F Legitimerad dietist Susanna Isomäki
r­ ekommenderar långsam viktnedgång och ger
några enkla tips.
10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Enligt Isomäki hjälper rätt viktminskning oss att orka
mer och höjer humöret. Livet blir lättare när midjan blir
smalare och ätstressen försvinner. Ett halvt kilo på ett par
veckor är ett bra mål. Det blir mycket på ett år.
Vila och motion
Om man inte går ner i vikt är det inte frågan om dålig självdisciplin, utan om fel bantningsmetod. Hur ska man leva
för att kunna gå ner i vikt? Isomäki har några livsstilstips:
– Se till att sova bra, så att du vaknar utvilad. Ha en regelbunden livsrytm och ät regelbundet. Motion bidrar mest
till viktnedgång om man rör på sig åtminstone lite varje
dag. En halvtimme på vardagar och en timme på helger är
en bra tumregel.
– Det kan vara svårt att hitta balans i livet, men det är
värt att försöka. En harmonisk människa lyckas bättre än
en som stressar, och harmoni får man av vänner, ett meningsfullt arbete, tillräckligt med vila och bra hobbyer. Det
är bra att drömma och ha fritidsintressen.
Det lönar sig att gå ner i vikt för hälsans, självkänslans,
energins och arbetsförmågans skull och för att förebygga
sjukdomar. Kilon runt midjan är inte bra eftersom fettet i
bukhålan stör ämnesomsättningen och orsakar sjukdomar.
Övervikt orsakar besvär
Sjukdomar som orsakas av övervikt utvecklas ofta
långsamt över flera år och årtionden. Risken ökar med
vikten och åldern. Den främsta sjukdomen som orsakas av
övervikt är diabetes – risken att få diabetes tiodubblas vid
10–15 kilos övervikt. En annan vanlig följd är förhöjt
blodtryck. Blodets fetthalt ökar störningarna i blodets
fettvärden. Andra besvär i samband med övervikt är
kraftig snarkning, fettlever, knäartros, ibland fertilitetsproblem, gallsten och gikt. Övervikt är alltså ingen lek.
Viktkontroll stödjer hälsan och ger oss fler hälsosamma
levnadsår.
Enkelt är vackert
Viktkontroll är enkelt – i alla fall i teorin. Bantning
handlar inte om att inte äta, utan att stävja hungern med
rätt val.
– Mellanmålen är den svaga punkten för många. Därför
är det bra att byta ut munkar, havrekex, chips och mjölkchoklad mot lättare alternativ, rekommenderar Isomäki.
– Man kan istället ha framme t.ex. morotsstavar, äpplen,
bananer och smörgåsar med vegetariska pålägg som man
kan mumsa på om man blir hungrig.
– Man kan även äta kaka, men inte varje dag. Ett bra tips
är att handla mat när man är mätt. Gör man det när man är
hungrig är det lätt att välja fel alternativ. Regelbundna mattider håller också hungern borta.
Vatten har noll kalorier
Vatten innehåller inga kalorier, så det är en god idé att
välja ingredienser som innehåller vatten. Mest vatten finns
det i grönsaker, frukter och bär. Man ska helst välja
fullkornsprodukter, eftersom bröd, gröt och müsli av hög
kvalitet innehåller mycket fibrer.
– Det är viktigt med en mångsidig kost. Man kan äta
kött, fisk och kyckling kanske ett par gånger i veckan och
ha en vegetarisk dag. Till den vegetariska måltiden behöver
man ett glas mjölk, ett ägg, yoghurt eller spannmålsprodukter. Och man ska sluta äta när man känner sig mätt.
Genom att lära sig känna igen sin hungerskänsla kan man
minska sina portioner, men att ständigt höra magen kurra
gör lätt att man tar ett mellanmål, konstaterar Isomäki.
Diskussionen om lättprodukter fortsätter, men enligt
Isomäki bör man hålla koll på fettet. 100 gram grynost
innehåller 90 kalorier, medan 100 gram emmentaler innehåller 365 kalorier. När det gäller ostar, mjölk och yoghurt
ska man helst välja lättalternativ. Detsamma gäller pålägg.
På så sätt fastnar inte fettet i blodkärlen.
Motion som tillskott
Motion i sig gör inte att man går ner i vikt, men det är ett
bra tillskott och ett stöd för andra förändringar. Enkelt är
vackert även där.
– Motion på väg till jobbet, att ta trapporna istället för
hissen, att stretcha under arbetsdagen och att ta avsiktliga
promenader istället för att sitta still är enkla sätt att röra
på sig. En stegmätare är värd sitt pris.
– Var och en kan välja den motionstyp de föredrar. Promenad, stavgång, cykling, dans, simning, rodd, tennis, golf,
bollspel, lagspel, skridskoåkning och skidåkning är alla
utmärkta val. Magen, musklerna, skelettet, hjärtat, lederna
och humöret mår bra av alla. Motion halverar risken för en
första hjärtinfarkt.
– Det är bra att lära sig att underlätta matlagningen helt
själv. Det finns både kokböcker och recept på nätet till
hjälp. Livsstilsförändringar förhindrar jojobantning, vilket
kan vara farligt. Bantaren kan också trösta sig med att
långsam viktnedgång är hälsosammare än snabbkurer. •
Kretensisk kost
Precis som Susanna Isomäki rekommenderar många dietister
att man byter till hälsosamma matvanor med hjälp av den
kretensiska kosten. Kretensarna plockar en del av sina ingredienser från trädgården eller direkt från öns grönskande natur.
De hittar obegränsat med viltväxande grönsaker, frukter,
örter och kryddor i naturen. Kosten består traditionellt sett
huvudsakligen av fullkornsspannmål, olivolja, grönsaker och
frukter. Olivoljan kommer ofta från egna oliver och brödet är
hembakat. Kosten kompletteras med ost gjord på lamm- eller
getmjölk samt fisk, kött och vin. Man äter ofta fisk, ägg några
gånger i veckan och rött kött sällan, bara vid festligheter.
Hälsosam kretensisk mat har i flera studier visat sig sänka
kolesterolet, vara bra för hjärtat, sänka högt blodtryck och
minska risken för cancer. Den lätta kretensiska maten rekommenderas också för att förebygga allergier och för diabetiker.
Alzheimers är en okänd sjukdom på Kreta, troligen på grund av
den rikliga användningen av bra olivolja. Under kriget, då
­nazisterna ockuperade ön, räddades kretensarna från hungersnöd med hjälp av vilda grönsaker och olivolja. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
Hilkka Kotkamaa
Merenkulku uusien uhkien edessä
Merenkulun uhkien kanssa tulee toimeen, jos niihin varautuu mahdollisimman hyvin.
­Uhka­tekijöiden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä ne muuttuvat jatkuvasti maailman
­muuttumisen ja uusien innovaatioiden mukana. Merenkulun on oltava mukana esimerkiksi
nopeasti kehittyvässä kybermaailmassa, mutta varauduttava sen tuomiin uhkakuviin.
–P
äällimmäisin tämän hetken uutuuksista
on varautuminen polttoainesiin, joista ei
ole juuri aikaisempaa kokemusta.
Tällainen on esimerkiksi LNG, jonka
kaikkia ympäristövaikutuksia emme vielä tiedä, kertoo
Valtteri Laine erityisasiantuntija Liikenne- ja turvallisuusvirastosta.
– Tarkkailemme myös sitä, miten alusten ja rannikon
välistä yhä lisääntyvää tietojenvaihtoa voisi suojella
navigoinnissa. Kommunikaation haavoittuvuus ilmenee
uhkana, jossa hakkerit pääsevät sekaantumaan tähän
kommunikaatioon panemalla niihin omia viruksiaan.
Lisäämme tietoa hakkeroinnin mahdollisuudesta ja
kehittelemme tiukempia palomuureja. Aluksissa on hyvä
säilyttää vanha mekaaninen vaihtoehto integroidulle
yhteydenpitojärjestelmälle.
kuljettava rahan edellä ja onnettomuudet tulevat varustamoille lopulta kaikkien kalleimmaksi. Esimerkiksi 30
tonnia raskasta polttoöljyä kuljettava tankkeri aiheuttaisi
Suomenlahdella miljardiluokan vahingon. Luonnolle
öljyonnettomuus aiheuttaisi vahinkoja, joita ei voi korvata
edes rahalla.
Terrorismin ja sodan uhkiin merenkulussa osallistutaan lähinnä osana puolustusvoimien toimia. •
Hakkerit vaarana
– Seuraamme tarkkaan kybermaailman kehitystä ja
Suomessakin on sen alan huippuasiantuntijoita. Merenkulussa tällä alalla on varaa terävöityä. Kiinalaiset ovat jo
kertoneet keksineensä keinoja miten pääsee nykyisiin
suojattuihin tietojärjestelmiin. Sellainen tieto pelottaa.
Sinänsä tekniikan kehitys lisää Laineen mukaan
laivojen turvallisuutta, mutta mutkistuva laitteisto ja
lisääntyvä tietotekniikka vaativat käyttäjiltään yhä
enemmän taitoja ja koulutusta. Määräysten hallinnassa ja
riskien tunnistamisessa on oltava jatkuvasti ajan tasalla.
– Tällä hetkellä kulkee Välimerellä pakolaisia kuljettavia aluksia, joissa meriturvallisuusmääräyksistä ei piitata
tuon taivaallista ja hirveältä tuo näyttää. Alukset, lastaukset, merimiestaidot ja reittisuunnitelmat ovat retuperällä
ja siksi vaaraksi paitsi pakolaisille, myös koko alueen
liikenteelle.
Uusia yllätyksiä
Muita uhkia Valtteri Laine uskoo olevan kenties yllättävillä
tahoilla.
– Meriliikenteen mukana voi kulkea tartuntatauteja,
kuten ebolaa ja lintuinfluenssaa. Ehkä tauteja ja niiden
karanteenimääräyksiä on pidettävä tulevaisuudessa
tarkemmin silmällä.
– Ilmastonmuutos vaikuttaa merenkulkuun ainakin
niin, että myrskyt lisääntyvät ja sään ennustamisen
matemaattiset mallit kehittyvät. Reittisuunnitteluun,
aikatauluihin ja alusten nopeuksiin on silloin
­panostettava.
– Merenkulku on liiketoimintaa, mutta kululeikkauksia
ei saa tehdä väärässä kohdassa. Turvallisuus on aina
12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
G – Uudet polttoaineet, hakkerit, pandemiat ja ilmastonmuutos ovat haasteita merenkulun turvallisuudelle,
sanoo Valtteri Laine merenkulun uhkia esitellessään.
G G – Nya bränslen, hackers, pandemier och klimatförändringarna utgör utmaningar för sjöfartens säkerhet,
säger Valtteri Laine när han presenterar hoten mot
sjöfarten.
Sjöfarten står inför nya hot
Hoten mot sjöfarten kan övervinnas om man bara
förbereder sig tillräckligt väl. Det gäller dock att
hålla koll på hotfaktorerna eftersom de förändras
kontinuerligt i takt med att världen förändras och
nya innovationer dyker upp. Sjöfarten måste till
exempel vara med i den snabbt utvecklande cybervärlden, men också beredd på hotbilder från den.
–E
n av de främsta sakerna just nu är att förbereda sig
på bränslen som man knappt har någon erfarenhet
av. Ett exempel är LNG, vars alla miljöeffekter vi
ännu inte känner till, berättar Valtteri Laine,
specialexpert från Trafiksäkerhetsverket.
– Vi tittar också på hur man skulle kunna skydda det ökande
­i nformationsutbytet mellan fartyg och kusten inom navigering.
Kommunikationens sårbarhet visar sig som ett hot, där hackers
kan blanda sig in i kommunikationen genom att lägga in egna virus.
Vi ökar kunskapen om risken för hackerattacker och utvecklar
bättre brandväggar. Det är en god idé att förvara det gamla mekaniska alternativet till ett integrerat kontaktsystem på fartygen.
Suomen
Laivanpäällystöliiton
kotisivut
ovat uudistuneet
Tutustu sivuihimme osoitteessa
www.seacommand.fi
***
Sivuiltamme löydät tärkeää ja ajankohtaista tietoa
liiton toiminnasta.
***
Pääset nyt kätevästi täyttämään ja lähettämään
kaikki jäsenyyteen liittyvät hakemukset suoraan
kotisivuilta.
***
Otamme mielellämme vastaan kommentteja
parannusehdotuksia sivuistamme osoitteeseen
[email protected]
Hackers utgör en risk
– Vi följer noggrant cybervärldens utveckling och har även
toppexperter inom det i Finland. Sjöfarten bör bli ännu bättre
inom detta område. Kineserna har redan sagt att de uppfunnit sätt
att ta sig in i dagens skyddade datasystem. Det är skrämmande.
Den tekniska utvecklingen i sig ökar enligt Laine säkerheten
på fartygen, men komplicerad utrustning och allt mer datateknik
­k räver allt mer kunskap och utbildning hos användarna. Man
måste hela tiden hålla sig uppdaterad när det gäller bestämmelser
och riskidentifiering.
– För närvarande finns det sig fartyg som transporterar flyktingar på Medelhavet. De bryr sig inte ett dyft om sjösäkerhetsbestämmelserna och det ser hemskt ut. Fartyg, lastningar, sjömanskunskaper och färdplaner missköts och är därför till fara inte bara för
flyktingarna, utan även för hela trafiken i området.
Nya överraskningar
Valtteri Laine tror att det finns andra hot på kanske oväntade plan.
– Sjötrafiken kan bära med sig smittsamma sjukdomar, som
ebola och fågelinfluensan. I framtiden måste man kanske hålla ett
ännu närmare öga på sjukdomar och deras karantänbestämmelser.
– Klimatförändringarna påverkar sjöfarten såtillvida att det blir
fler stormar och att man utvecklar de matematiska modellerna för
att förutspå väder. Då måste man satsa på färdplanering, tidtabeller
och snabba fartyg.
– Sjöfarten är en affärsverksamhet, men man får inte göra nedskärningar på fel ställe. Säkerheten måste alltid gå före pengar, och
olyckor är till syvende och sist det som är allra dyrast för rederierna. Ett 30 ton tungt tankfartyg som transporterar tungt bränsle
skulle till exempel orsaka skador för miljarder euro i Finska viken.
För naturen skulle en oljeolycka orsaka skador som inte går att
reparera med pengar.
Inom sjöfarten deltar man mot terrorism- och krigshot främst
som en del av försvarets aktioner. •
Finlands
Skeppsbefälsförbunds
hemsidor har förnyats
Stifta bekantskap med sidorna på
www.seacommand.fi
***
På våra hemsidor hittar du viktig och aktuell
information om förbundets verksamhet.
***
Nu kan du på ett behändigt sätt fylla i och sända all
ansökningar berörande ditt medlemskap direkt från
hemsidan.
***
Vi tar gärna emot kommentarer/förslag till
ändringar om hemsidan på email adressen
[email protected]
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13
Hilkka Kotkamaa
Tutkimusjohtaja Fred Hocker:
Vasa-laivan
säilyminen työn takana
1600-luvulla
rakennettu,
ainoa laatuaan
säilynyt Vasalaiva on harvinainen taidea­
arre, merkittävä
merenkulkuhistorian osa ja
merihistorian
harrastajien
pyhiinvaelluskohde. 1628
uponnut ja 1961
merenpohjasta
nostettu alus on
saanut ympärilleen museon,
joka yksi
­Tukholman
suuria matkailijoiden vetonauloja ja samalla
Pohjoismaiden
suosituin
­museo. On
kuitenkin herännyt epäilyksiä
­säilyykö Vasalaivan tulevaisuudessa.
–T
eemme kaikkemme laivan säilymiseksi. Muutoksia on tekeillä sekä
laivan rakenteeseen että kemiallisiin säilytyskeinoihin, kertoo
Vasa-laivan konservoinnista vastaava, laivahylkyjen tutkija Fred Hocker.
Kemiallinen prosessi
– Laiva säilyminen nykykunnossa tulevillekin
polville on haasteiden edessä. Ensiksi laiva on
vakautettava uudella tavalla. Myös puuosien
kuntoa tutkitaan ja uusia kemikaaleja etsitään
mikroskooppisella tasolla. Laivaa koossa pitävät
pultit ovat ruostumassa, joten ne on vaihdettava,
ei aivan helppo tehtävä, koska pultteja on valtava
määrä. Polyteeniglykolia käytetään edelleen
konservointiin, ettei puuaines kutistuisi. Konservoinnissa tarkkaillaan myös puun happamuutta.
Vasa on ollut kuivalla maalla esillä ja museoituna Tukholmassa kolmekymmentä vuotta. Sinä
aikana on hylyssä tapahtunut monia prosesseja
ja kaikkia on Fred Hockerin mukaan seurattava
äärimmäisen tarkasti.
jotka toimivat painolastina ja pitivät sen vakaana
vedessä. Mutta Vasa oli yläosastaan liian painava
ja laivassa oleva 120 tonnin painolasti oli liian
vähäinen.
Virhelaskelma alunperin
Kerrotaan että laivan kapteeni Söfring Hansson, jonka tehtävä oli valvoa laivan rakentamista, tiesi että rakenne tekee laivasta epävakaan.
Koko laivastorakentamisesta vastuussa olevalta
amiraali Claes Flemmingiltä kysyttiin oletko
sinä vastuussa laivan uppoamisesta. Ei, en ole.
Etkö sinä tiennyt, että laiva on epävakaa? Kyllä
tiesin ja kapteenikin tiesi että runko on epävakaa. Sanoiko kapteeni niin? Ei mutta kun hän
juoksutti miehistöä kannella puolelta toiselle,
näin että se ei ollut vakaa.
– Amiraali sai joka viikko kuninkaalta kirjeen,
jossa kysyttiin rakennustyön edistymistä.
Kuningas halusi kiirehtiä valmistumista, joten
kukaan ei uskaltanut sanoa, että koko hanke on
ongelmissa eikä laiva ole turvallinen. Näin käy
usein isoissa organisaatioissa, joissa hierarkia
on tiukka, Hocker kertoo.
Olemme pioneereja
– Emme ole varmaankaan maailman parhaita
hylyn konservoinnissa, mutta olemme ensimmäisiä. Konservoijat ympäri maailmaa tulevat
katsomaan meidän menetelmiämme ja kehittävät
niitä edelleen, kenties yhä paremmiksi. Aina ei
pioneeri voi olla paras, vaan esimerkiksi englantilaiset, vuonna 1511 uponnen Mary Rosen
konservoijat ovat meitä edellä. Ohitsemme h
­e
ovat päässeet meidän menetelmiämme kehittelemällä, Hocker toteaa.
Kuninkaan lippulaiva
Mutta palataan alkuun: Miksi Vasa upposi
vuonna 1628. Laivan painopiste oli suunniteltu
väärin eli se sijaitsi liian korkealla. Laivan
vedenpinnan yläpuolella oleva osa on liian
painava suhteessa pinnan alla olevaan osaan.
Eräs syy epävakauteen oli se, että kuningas
Kustaa II Adolf halusi lippulaivaansa normaalia
enemmän tykkejä. Siksi laivaan valitut mitat
eivät enää olleet sopivia ja sen rakentajilla oli
edessään kohtuuttoman vaikea ongelma. Laiva
rakennettiin käyttämällä korkeita kansirakenteita, ja siinä oli kaksi suljettua kantta tykkejä
varten. Laivan pohja täytettiin isoilla kivillä,
14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Suurin ja kaunein
Vasa rakennettiin alun perin sotalaivaksi, jonka
koko ja komeus oli tarkoitettu vahvistamaan
suurvalta Ruotsin kuninkaan mahtia. Vasa-laivassa oli 64 tykkiä, ja ne ampuivat 24 naulan eli
11 kilon painoisia kuulia. Ruotsilla oli noin
kaksikymmentä sota-alusta, mutta yhdessäkään
niistä ei ollut niin paljon tai niin painavia tykkejä
kuin Vasa-laivassa.
Vasa-laiva olisi todennäköisesti purjehtinut
neitsytmatkallaan Puolaan, joka oli vuosia ollut
Ruotsin suurin vihollinen. Puolaa hallitsi
kuningas Sigismund, Ei siinä ollut sijaa epäilyille
onko koko laivanrakennus järkevä tai tulos
turvallinen. Kyse oli arvovallasta. Sitä paitsi Vasa
oli niin seitsenkantisena niin suuri alus, ettei
sellaisen rakentamisesta ollut aikaisempaa
kokemusta.
Silloin kuin kaikkina aikoina laivoilla näytettiin kenellä oli valta. Jos valtaa oli paljon, oli
laivojenkin oltava suuria ja toiminnaltaan
voimakkaita. Laiva oli symboli, ja siksi se oli
oltava myös runsaasti koristeltu ja korea
ulkomuodoltaan.
Suomenkin televisiosta on näytetty kaksiosai-
nen dokumentti Vasan historiasta, laivan rakentajista, sen
uppoamisesta, ja lopulta hylyn nostamisesta. Siksi taisin
oikein järkyttyä, kun Fred Hocker sanoi, että dokumentti
sisälsi valtavasti asiavirheitä. Siis mitä virheitä?
– Dokumentti oli todella hienosti toteutettu. Se antoi
tyylikkäästi kuvan 1600-luvun Tukholmasta ja sen ihmisistä. Moni asia ei pidä paikkansa. Esimerkiksi laivan
rakentamisessa ei ollut naisia. Naiset eivät myöskään
valaneet laivan kynttilöitä, kuten dokumentissa eivätkä he
ommelleet laivan purjeita. Dokumentissa väitetään että
jopa lapset kutoivat purjekangasta. Se ei ole totta. Vasan
purjekankaat tehtiin Hollannissa, omia ruotsalaisia
purjekankaita ruvettiin valmistamaan vasta Vasaa
myöhemmin.
– Dokumentti väittää myös että rakennusmestarina
toiminut Henrik kuoli, työtä jatkoi hänen vaimonsa
Margareta. Ei, ei nainen ei todellakaan toiminut rakennusmestarina, vaan Margaretha hoiti sopimusasioita, ei laivan
rakentamista.
– Dokumentissa kerrotaan, että laivoissa ei ollut siihen
aikaan piirustuksia. Se on totta, mutta siinä sanottiin
myös että kokemukseen perustuva rakentaminen perustui
salaisuuksiin, joita ei kerrottu kuin omalle pojalle. Kyllä
mestarit vaihtoivat tietoja, mutta toki eri mestareilla oli
oma tyylinsä. Jotkut pystyivät näkemään laivasta, kenen
rakentama se oli.
Mestarien taidonnäyte
Laivat olivat myös tekijöidensä taidonnäytteitä. 1600-luvun
sotalaivat eivät olleet vain sotakoneita, vaan ne olivat
kelluvia palatseja. Pelastetuissa veistoksissa oli kultaus- ja
maalijälkiä. Nykyaikaiset analyysit osoittavat, että ne oli
maalattu räikeillä väreillä punaiselle pohjalle. Veistokset
esittävät muun muassa leijonia, Raamatun sankareita,
Rooman keisareita, meriolentoja ja kreikkalaisia jumalia.
Niiden tarkoitus oli ylistää Ruotsin hallitsijaa ja osoittaa
hänen voimansa, kulttuurinsa ja poliittiset pyrkimyksensä. •
Vasan haaksirikko
10. elokuuta 1628 suuri sotalaiva nosti purjeet Tuhkolman satamassa. Laiva oli juuri rakennettu ja oli saanut nimekseen Vasa
silloisen hallitsijasuvun vaakunan mukaan. Tämän juhlallisen
tapahtuman kunniaksi laivan kyljen aukoista ulos työntyvistä
tykeistä ammuttiin kunnialaukauksia.
Laivassa oli kolme mastoa, joissa oli tilaa kymmenelle purjeelle, sen korkeus mastonhuipusta köliin oli 52 metriä, pituus
keulasta perään 69 metriä, ja se painoi 1 200 tonnia. Valmistuttuaan se oli yksi mahtavimmista ja aikansa suurimmista laivoista, joita koskaan oli rakennettu.
Mahtavan laivan edetessä hitaasti sataman suuta kohti nousi yhtäkkiä kova tuulenpuuska. Vasa kallistui, mutta oikeni jälleen. Toinen tuulenpuuska sai laivan kyljelleen. Vesi virtasi
avointen tykinaukkojen läpi. Vasa upposi pohjaan ja vei mennessään ainakin 30 ja ehkä jopa 50 henkeä 150 hengen vahvuisesta
miehistöstä. Vasta 333 vuoden päästä Vasa näki jälleen päivänvalon. •
Hylkytutkijan
unelmatyö
Fred Hocker on Vasa-museon tutkimusjohtaja ja laivahylkyjen tutkija. Hän on myös historioitsija, arkeologi ja
laivanrakentaja. Hocker on kotoisin USA:sta Virginiasta.
Hän toimi arkeologina ja professorina Teksasin yliopistossa, kunnes muutaman Välimeren maissa vietetyn ajan
jälkeen hän saapui hylkyjen aarreaittaan Itämerelle. Hän
tuli Tanskaan kansallismuseoon 1999, jossa hän toimi
meriarkeologian tutkimuskeskuksessa neljä vuotta. Sitten
hän jatkoi Tukholmaan Vasa Museon tutkimusjohtajaksi
2003.
– Olen ilman muuta unelma työssäni, Voin tehdä mitä
haluan. voin palkata eri alojen tutkijoita, joista uskon
olevan Vasan tutkimuksessa hyötyä. Myös Vasa museossa
on tarpeeksi resursseja. Se on johtuu osin siitä, että museo
on niin suosittu, että sen pääsylipuilla pystytään pyörittämään mittavaa tutkimustoimintaa. On tärkeää, että
Vasa-laiva on esillä Tukholmassa, jossa on suurimmat
turistivirrat. Vaikkapa Uumajassa tällainen museo ei
menestyisi, Fred Hocker epäilee. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15
Skeppet Vasa, Forskningschef Fred Hocker:
som byggdes
på 1600-talet
och som är det
enda bevarade i
sitt slag, är en
i gör allt vi kan för att bevara
vrak, men vi är först. Konservatorer runt om i
sällsynt konstskeppet. Ändringar görs både i
världen kommer för att titta på våra metoder och
skeppets konstruktion och i de
utveckla dem ytterligare, kanske till det bättre.
skatt, en viktig
kemiska konserveringsmetoEn pionjär kan inte alltid vara bäst – konservatoderna,
berättar
vrakforskare
Fred
Hocker,
som
rerna av t.ex. engelska Mary Rose som sjönk 1511
del av vår ansvarar för konserveringen av Vasa.
ligger före oss. De har gått om oss genom att
utveckla våra metoder.
sjöfartshistoria
Kemisk process
och ett vall- – Det är en utmaning att bevara skeppet i sitt
Kungens flaggskepp
låt oss gå tillbaka till början: Varför Vasa
nuvarande skick även för kommande generatiofärdsobjekt för ner. Först och främst måste vi stabilisera det på Men
sjönk 1628. Skeppets tyngdpunkt hade planerats
fel och låg för högt. Den del av skeppet som ligger
alla som är ett nytt sätt. Vi undersöker även trädelarnas
över vattenytan var för tung i förhållanden till
skick och letar efter nya kemikalier på mikroskodelen som var under vattnet. En orsak till instabiintresserade av pisk nivå. Bultarna som håller ihop skeppet
liteten var att kungen ville ha fler kanoner än
håller på att rosta sönder och måste bytas ut,
sjöfartshistoria. vilket inte är någon helt lätt uppgift då det finns vanligt på skeppet. Därför var måtten som valts
till skeppet inte längre lämpliga och konstruktömånga av dem. Polytenglykol används
Skeppet bärga- otroligt
rerna ställdes inför ett orimligt svårt problem.
fortfarande vid konserveringen så att inte virket
Skeppet byggdes med höga däckkonstruktioner
ska
krympa.
Vid
konserveringen
undersöker
vi
des 1961 och
och hade två slutna däck för kanonerna. Skepockså träets surhetsgrad.
har fått ett
pets botten fylldes med stora stenar, som
Vasa har ställts ut på torr mark och i museet i
fungerade som barlast och gjorde att det höll sig
Stockholm i 30 år. Under den tiden har det skett
museum byggt många processer i vraket och allt måste enligt
stabilt i vattnet. Men Vasa var för tung upptill och
den 120 ton tunga barlasten var inte nog.
Fred Hocker följas extremt noggrant.
omkring sig.
Felberäkning från början
Det är en av Vi är pionjärer
– Vi är nog inte bäst i världen på att konservera
Det sägs att skeppets kapten Hansson, som hade
Stockholms
till uppgift att övervaka skeppsbygget, visste att
konstruktionen skulle göra skeppet instabilt.
stora turistattAmiral Claes Flemming, som ansvarade för hela
flottbyggandet, fick frågan om han var ansvarig
raktioner och
för att skeppet sjönk. Han nekade. När man
frågade om han inte visste att skeppet var
samtidigt ett av
instabilt svarade han att han visste det, eftersom
Nordens popuhan hört kaptenen säga att skrovet var rankt och
att han lät besättningen springa från ena sidan av
läraste museer.
däcket till det andra och såg att det inte var
stabilt. Varje vecka fick amiralen ett brev från
Däremot har
kungen som frågade hur arbetet gick och ville
påskynda det. Därför vågade ingen tala om att
det uppstått
hela projektet hade problem och att skeppet inte
tvivel om huruvar säkert. Så går det ofta i stora organisationer
med tuff hierarki.
vida skeppet
Störst och vackrast
Vasa kommer
Vasa byggdes till en början som krigsskepp, vars
storlek och ståtlighet var avsedd att stärka
att bevaras i
makten hos konung Gustav II Adolf i stormakten
framtiden.
Sverige. Vasa skulle bli ett av de viktigaste
Hårt arbete med att
bevara skeppet Vasa
–V
skeppen i den svenska flottan. Det hade 64
kanoner, varav de flesta var 24-pundare (dvs.
16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
En vrakforskaresdrömjobb
sköt kulor som vägde 24 pund, alltså 11 kilo). Sverige
hade ett tjugotal krigsskepp, men inget av dem hade så
många eller så tunga kanoner som Vasa.
Vasa skulle förmodligen ha seglat till Polen, som i flera
års tid hade varit Sveriges största fiende. Polen regerades
av kung Sigismund. Det fanns inte plats för tvivel om
huruvida skeppsbygget var vettigt eller resultatet säkert.
Det handlade om prestige. Dessutom var Vasa med sina
sju däck ett så stort skepp att man saknade erfarenhet
från liknande byggarbeten.
Då, liksom i alla tider, visade man vem som hade
makten med hjälp av skepp. Om man hade mycket makt
skulle skeppen vara stora och starka. Skeppet var en
symbol, och därför skulle det även vara rikligt dekorerat
och se ståtligt ut.
Finsk tv har visat en fin dokumentär i två delar om
Vasas historia, människorna som byggde skeppet, när det
sjönk och hur vraket slutligen bärgades. Därför blev jag
riktigt chockad när Fred Hocker sade att dokumentären
innehåller mängder av faktafel. Vilka fel?
– Dokumentären var riktigt väl genomförd. Den gav en
fin bild av Stockholm och dess invånare på 1600-talet.
Däremot var t.ex. kvinnor inte med och byggde skeppet.
Kvinnor stöpte inte heller ljus till skeppet, som det påstås
i dokumentären, och de sydde inte heller segel till
skeppet. I dokumentären påstår man att till och med
barn vävde segeltyg. Det är inte sant. Vasas segeltyger
tillverkades i Holland – man började inte tillverka egna
svenska segeltyg förrän efter Vasa. Dokumentären påstår
också att byggmästaren Henrik dog och att hand hustru
Margareta fortsatte hans arbete. Nej, hon arbetade
verkligen inte som byggmästare. Margareta skötte
avtalsfrågor, inte byggnaden av skeppet. I dokumentären
berättar man att skeppen på den tiden inte hade några
ritningar. Det är sant, men där sägs också att erfarenhetsbaserat byggande byggde på hemligheter som man
bara berättade för sin son. Visst utbytte mästarna
information, men varje mästare hade sin egen stil. En del
kunde se på ett skepp vem som hade byggt det.
Ett prov på mästarnas skicklighet
1600-talets krigsskepp var inte bara krigsmaskiner, utan
flytande palats. Bevarade skulpturer har rester av
förgyllning och färg. Moderna analyser visar att de
målades i grälla färger på röd botten. Skulpturerna
föreställde bland annat lejon, bibliska hjältar, romerska
kejsare, havsväsen och grekiska gudar. Deras syfte var
att prisa den svenska regenten och visa hans styrka,
kultur och politiska strävanden. •
Fred Hocker är forskningschef och vrakforskare på
Vasamuseet. Han är även historiker, arkeolog och skeppsbyggare. Hocker kommer ursprungligen från Virginia i
USA. Han arbetade som arkeolog och professor på
universitetet i Texas, tills han efter att ha tillbringat tid i
några Medelhavsländer kom till Östersjön, vrakens
skattkammare. Han kom till Danmarks nationalmuseum
1999, där han arbetade på marinarkeologiska forskningscentralen i fyra år. Därefter fortsatte han till Stockholm
och blev forskningschef på Vasamuseet 2003.
– Jag har utan tvekan mitt drömjobb. Jag kan göra vad
jag vill. Jag kan anställa forskare från olika områden som
jag tror kan vara till hjälp i forskningen kring Vasa. Vasamuseet har också tillräckligt med resurser. Det beror delvis
på att museet är så populärt att man kan driva omfattande
forskningsverksamhet med intäkterna från entrébiljetterna. Det är viktigt att skeppet ställs ut i Stockholm, där de
största turistströmmarna finns. Ett sådant museum skulle
inte lyckas i t.ex. Umeå. •
Vasas skeppsbrott
Den 10 augusti 1628 hissade ett stort krigsskepp seglen i Stockholms hamn. Skeppet var nybyggt och hade fått sitt namn efter
vapnet för den dåvarande regentsläkten Vasa. För att fira denna
festliga händelse sköts det salut med kanonerna som stack ut
ur skeppets sidor. Skeppet var det största i sin tid.
Då det enorma skeppet långsamt färdades mot hamnens
mynning kom det en plötslig vindby. Vasa krängde till, men rätade upp sig igen. En andra vindby slungade skeppet på sidan.
Vattnet flödade in genom de öppna kanonluckorna. Vasa sjönk
till botten och tog med sig minst 30 och kanske hela 50 man ur
den 150 man starka besättningen. Först efter 333 år såg Vasa
återigen dagens ljus.
Skeppet hade tre master med plats för tio segel. Dess höjd
från mastens topp till kölen var 52 meter, längd från fören till
aktern 69 meter och vikt 1 200 ton. När det stod färdigt var det
ett av de mest fantastiska skepp som någonsin hade byggts. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17
teksti: Hilkka Kotkamaa
kuvat: Anni Kotkamaa
Merenkulun tarina
Merenkulun muinaishistoria on pitkälti viikinkien historiaa. Heidän vanavedessään voi tehdä löytöjä siitä, miten ennen liikuttiin, valloitettiin maita, tehtiin löytöretkiä ympäri maailmaa ja seikkailtiin. Tuon ajan merenkulun historiaa on esillä
monissa merimuseoissa. Seuraavassa pari vierailua: Oslon Viikinkimuseoon,
Vikingskipshusetiin sekä Reykjavikin merimuseoon Vikin Maritime Museumiin.
Norjalaiset halusivat
valloittaa maailman
G Osenbergin laiva vuodelta 820 eKr.
viikinkien varhaisajalta. Taitavasti veistetty
kaunis alus, todellinen veneenrakennuksen
mestariteos. Tuhansista 1200 - 1000 vuotta
sitten rakennetuista tämä paras jäljellä
oleva. Arvokkaan löydön restaurointi kesti ­
21 vuotta.
H Museossa yli 1000 vuotta vanhat kengät.
G Vikinkilaiva
Gokstad rakannettiin 800-luvun
lopulla. Se löydettiin 1879 ja kuuluu
Oslon viikinki­
museon aarteisiin.
18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Vikingit lähtivät maailmalle Bergenstä 1200
vuotta sitten. He olivat merirosvoja ja
sotureita mutta myös taitavia merenkulkijoita ja kauppamiehiä. Silkki ja hopea olivat
kauppatavaroista himotuimpia. Arvotavaraa
olivat myös orjat ja erilaiset ryöstösaaliit.
Euroopan lisäksi viikingit kävivät todistettavaksi Amerikassa ja Aasiassa. Mukanaan he
toivat mukanaan väkivaltaa ja kauhua mutta
myös tietoa ja kulttuuria.
Skandinavia ei kuulunut koskaan Rooman
valtakuntaan, mutta siellä haluttiin Pohjolan
tuotteita kuten turkiksia ja niillä viikingit
kävivätkin kauppaa. Siksi viikinkien jäljiltä
löytyy roomalaisia kolikoita meidän leveysasteillemme asti. Kolikkolöydöt kertovat
myös matkoista Kiinaan ja Lähi-itään.
Pietarin ja Novgorodin kanssa käydystä
kaupasta kertovia rahoja löytyy jopa
Eremitaasista.
Vikingit olivat liikkuvaisia merenkulkijoita, joten he eivät perustaneet kaupunkeja
eivätkä viljelleet maata. Englantiin ja
Irlantiin he tulivat käymään kauppaa,
eritoten ajan tapaan ostamaan orjia sekä
ryöstöretkille. Osa halusi valloittaa koko
maan mutta se ei onnistunut. Merkkejä
viikingeistä on erityisesti Englannin
pohjoisosissa. Siellä heidän jälkeläisensä
perustivat Yorkin kaupungin.
Viikingit osasivat suunnitella, rakentaa ja
navigoida veneitä, jotka olivat keveitä ja
merikelpoisia. Veneen muoto ja purjeet
tekivät ne myös kelvollisiksi kuljettaa
tavaroita, eläimiä, aseita ja ihmisiä. Miehistöksi riitti kuusi henkeä. Viikingit osasivat
navigoida auringon ja tähtien mukaan. Aina
eivät tosin viikingitkään tienneet missä
olivat, tyypillistä tuon ajan merenkululle
muutenkin. Erään navigointivirheen takia he
löysivät Islannin.•
alkoi viikingeistä
Meri antoi elannon
islantilaisille
Norjalaiset viikingit saapuivat Islantiin 800-luvulla. He huomasivat löytäneensä paikan, joka oli
tyhjä ja turvallinen. Meri antoi kalaa, hylkeitä ja
muuta ruokaa. Islannissa viikinkejä ei pidetty
ryöstäjinä, vaan löytöretkeilijöinä ja seikkailijoina.
Luonnon olot olivat ankarat. Vaara ei vaaninut vain
mereltä ja ilmasta vaan myös maan sisältä.
Tulivuoren purkaukset ovat saaren ongelma. Tuli
tuhosi saarta pahasti 972.
Mutta Islanti antoi leipää ja vapauden. Sinne
purjehti väkeä ympäri Eurooppaa, eritoten
Norjasta ja Tanskasta. Toiset jatkoivat länteen
löytäen Grönlannin ja Amerikan rannoilla olevan
Newfoundlandin. Toiset jäivät kalastamaan ja
viljelemään maata.
Parin sukupolven jälkeen Islantiin asettuneet
talonpojat perustivat lakia säätävän elimen, joka on
historiankirjoissa maailman ensimmäinen parlamentti, demokratian alkujuuri. Vuosi oli 930. Tämä
lakiasäätävä elin, Alltinget kokoontui samalla
paikalla 800 vuotta. Saaren komeasta ja monimuotoisesta merihistoriasta kertoo Islannin merimuseo,
Vikin Maritime Museum Reykjavikissa. •
Islantilaiset ovat olleet kalastusalusten
rakentamisen kärkikaartia. Parhaat ovat
päässeet Merimuseoon.
Karu Islanti veti puoleensa asukkaita, koska se tarjosi
elannon ja rauhan rauhattomassa maailmassa. Samalla
islantilaisista tuli taitavia laivanrakentajia.
G Islannin merimuseo Reykjavikissa kertoo maan
merihistorian saaren valloittajista viikingeistä asti aina
kalastukseen ja nykyiseen merenkulkuun.
E Merenkulun tekniset keksinnöt otettiin Islannissa
nopeasti käyttöön, joten alukset uskaltautuivat
pitkillekin matkoille.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19
text: Hilkka Kotkamaa
bilder: Anni Kotkamaa
Sjöfartens historia
Sjöfartens fornhistoria är till stora delar vikingarnas historia. I deras kölvatten
kan man göra fynd av hur man rörde sig förr i tiden, hur man erövrade länder,
hur man gjorde expeditioner runt om i världen och hur man gav sig ut på
äventyr. Den tidens sjöfartshistoria finns utställd på många sjöfartsmuseer.
Låt oss göra ett par besök: Vikingamuseet och Vikingskipshuset i Oslo och
sjöfartsmuseet Vikin Maritime Museum i Reykjavik.
Norrmännen
ville erövra världen
H Museet har
över 1 000 år
gamla skor.
Vikingarna lämnade Bergen för att åka ut i
världen för 1 200 år sedan. De var sjörövare och
krigare, men också skickliga sjöfarare och
handelsmän. Siden och silver var de mest
eftertraktade handelsvarorna. Slavar och olika
byten var också värdefullt gods. Det har bevisats
att vikingarna inte bara besökte Europa, utan
även Amerika och Asien. De förde med sig våld
och fasa, men också kunskap och kultur.
Skandinavien tillhörde aldrig det romerska
riket, men Rom ville ha nordiska produkter som
t.ex. päls, vilket vikingarna handlade med. Därför
kan man hitta romerska mynt i vikingarnas spår
ända uppe på våra breddgrader. Myntfynden
berättar också om resor till Kina och Mellanöstern. Pengar som förtäljer om handel med
­S :t Petersburg och Novgorod finns till och med ­på
Eremitaget.
Syftet med skeppens dekorativa galjonsfigurer
var att väcka respekt, fruktan och skräck.
20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Vikingarna var mobila sjöfarare, så de grundade inga städer och odlade ingen mark. De kom
till England och Irland för att bedriva handel och
särskilt för att i tidens anda köpa slavar och åka
på plundringståg. En del ville erövra hela landet,
men det misslyckades. Det finns spår efter vikingarna framför allt i de norra delarna av England.
Där grundade deras ättlingar staden York.
Vikingarna kunde planera, bygga och navigera
båtar som var lätta och sjödugliga. Båtarnas
form och segel gjorde dem också dugliga till att
transportera gods, djur, vapen och människor i.
En sex man stark besättning räckte. Vikingarna
kunde navigera efter solen och stjärnorna. Inte
ens vikingarna visste dock alltid var de var, vilket
var typisk för den tidens sjöfart även i övrigt. Ett
navigationsfel gjorde att de upptäckte Island. •
Vikingaskeppet Gokstad byggdes i slutet på
800-talet. Det upptäcktes 1879 och tillhör
skatterna i vikingamuseet i Oslo.
började med vikingarna
Havet gav islänningarna
ett levebröd.
G Islands sjöfartsmuseum i Reykjavik berättar om
landets sjöfartshistoria, från vikingarna som erövrade ­
ön till fiske och dagens sjöfart.
Norska vikingar kom till Island på 800-talet. De märkte att
de upptäckt en plats som var tom och trygg. Havet gav fisk,
sälar och annan mat. På Island betraktades vikingarna
inte som rövare, utan som upptäcktsresande och äventyrare. Naturförhållandena var tuffa. Faran lurade inte bara
i havet och luften, utan även på land. Vulkanutbrott var ett
problem på ön. En eldsvåda förstörde stora delar av ön år
972.
Island gav dock bröd och frihet. Folk från hela Europa
reste dit, framför allt från Norge och Danmark. En del
­fortsatte mot väst och upptäckte Grönland och Newfoundland vid den amerikanska kusten. Andra blev kvar för att
fiska och odla marken.
Efter ett par generationer grundade bönderna som
­bosatt sig på Island ett lagstadgade organ, världens första
parlament i historieböckerna, ursprunget till demokrati.
Året var 930. Detta lagstadgade organ, Alltinget, sammanträdde på samma plats i 800 år. Islands sjöfartsmuseum,
­Vikin Maritime Museum i Reykjavik, berättar om öns ståtliga och mångsidiga sjöfartshistoria. •
H Tekniska sjöfartsuppfinningar togs snabbt i bruk på
Island så att man även vågade åka ut på längre resor
med skeppen.
G Islänningarna har varit ledande när det gäller att bygga
fiskefartyg. De bästa har hamnat på Sjöfartsmuseet.
G Den karga ön Island lockade till sig invånare eftersom
den erbjöd ett levebröd och fred i en orolig värld.
Samtidigt blev islänningarna skickliga skeppsbyggare.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21
Hilkka Kotkamaa
Nyt suuret purjelaivat
Merikapteeni
Jukka Mikkola
ryhtyi keräämään
bibliografiaa
suomalaisista
suurista purjelaivoista harrastuksena lähes 15
vuotta sitten.
Suomalaisuus
tarkoittaa tässä
sitä, että laiva on
ollut suomalaisessa omistuksessa sekä
tsaarin vallan
että itsenäisyyden aikana.
Suuruuden
määritelmässä
hän rajasi
mukaan laivat,
jotka ovat pituudeltaan vähintään­
50 metriä.
I
nternet on tehnyt merihistorian harrastamisen
paljon entistä helpommaksi ja laajemmaksi.
Harrastus ei ole enää välttämättä kiinni ajasta
tai paikasta, joten ei ihme, että Jukka Mikkolakin saa kokoamalleen purjelaivasivustolle
yhteydenottoja ympäri maailmaa, Australiaa ja
Etelä-Amerikkaa myöten.
Suurten purjelaivojen bibliografian vanhimmat tiedot ajoittuvat 1800-luvun puolivälistä ja
viimeisimmät tiedot ajoittuvat purjelaivakauden
loppuessa 40-luvun loppuun. Täten bibliografia
kattaa noin sadan vuoden jakson.
Nyt Suurten purjelaivojen bibliografiassa on
tällä hetkellä 236 laivaa ja 635 valokuvaa.
Kaikkiaan alusten nimien kohdalla klikkauksiin
kätkeytyy aineistoa noin 1700 sivun verran.
Lähes 15 vuotta eikä valmis
– Kaikki lähti siitä kun aikoinaan ryhdyin
keräämään merikirjallisuutta. Erityisen kiinnostunut olin purjelaivoista kertovista kirjoista. Otin
yhteyden ja tarjosin tietojani tietämälleni
ruotsalaiselle alan harrastajalle, mutta hän ei
koskaan vastannut yhteydenottooni. Silloin
ajattelin että voinhan tehdä bibliografian itse.
Tässä vaiheessa Mikkola ei vielä arvannut
tarkkaan mihin ryhtyi. Nyt työ on vienyt lähes 15
vuotta eikä ole vieläkään valmis. Koko ajan
löytyy uutta tietoa ja vanhojen täydennystä.
Suomessa ns. suurten purjelaivojen rakennus
pääsi vauhtiin 1850- ja 1860 luvuilla. Ne olivat
laivanrakennustaidon mestaritöitä ja merikelpoisia maailman merillä pitkään. Ennätys suomalaisesta laivanrakennuksesta ja merimiestaidosta
lienee fregatti Arviolla, joka oli valtameriliikenteessä 45 vuotta!
Purjelaivojen suurvalta
– Valtameripurjelaivojensa ansiosta suomalaisella merenkululla on pitkät ja kunniakkaat
perinteet. Suomi oli tuolloin maailmantaloudessa
pieni tekijä, mutta komean purjelaivastonsa
ansiosta maailmankuulu aina 1800-luvun
puolivälistä lähtien. Pietarsaarelainen parkki
Hercules teki matkan maailman ympäri ensimmäisenä suomalaisaluksena 1844 - 1847. Seuraavat suomalaiset valtamerilaivat olivat mm.
parkki Oskar Kristiinankaupungista 1859 - 1861
ja viipurilainen fregatti Martin Luther 1865
- 1866.
– Bibliografiassa on kattavat tiedot suurista
purjelaivoista ja matkoista osittain myös lastitietoineen. Tietoja on koottu pääsääntöisesti
kotimaisten lehtien lisäksi myös digitoiduista
ulkomaisista sanomalehdistä: Australiasta,
Englannista, Skotlannista, Uudesta Seelannista
ja Yhdysvalloista. Oivallisena apuna ovat olleet
kotimaiset arkistot, kuten Helsingin yliopiston
arkisto ja pian sata vuotta täyttävän Suomen
Merenkulku-lehden vuosikerrat. Lehtiartikkeleihin ja tietolähteisiin on sivuilla linkit, jos haluaa
niihin tutustua enemmän.
– Suomessa osattiin rakentaa purjelaivoja,
mutta osa ostettiin ulkomailta. Rauta- ja teräslaivoja ostettiin meille Englannista, Skotlannista ja
Saksasta sekä tämän lisäksi puulaivoja Kanadasta, Hollannista jne.
Päällikköjen jäljillä
Mitä enemmän
jaksaa kaivella
arkistoja, sitä
enemmän löytää
tietoja vanhoista
purjelaivoista.
Tässä työssä ovat
Suomen Meren­
kulun alkuvuosien
lehdet tulleet
tutuiksi. – Ei tämä
työ koskaan tule
valmiiksi, mutta
täydentyy, sanoo
Jukka Mikkola.
22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Bibliografian tietopankissa on
laivasta kuva ja useitakin,
perustiedot, rakennuspaikka,
joskus jopa vesillelaskuaika
sekä aluksen omistajat ja
päälliköt kronologisessa
järjestyksessä. Päällikköjen
elämää voi seurata synnyin- ja
kuolinvuosien perusteella sekä
missä laivoissa he ovat milloinkin työskennelleet. Mukana on
myös tietoja laivojen mahdollisista vaurioista, myrskyistä jne.
Matkaluetteloihin Mikkola
löytää täydennystä vähän
kerrassaan.
– Löytämiäni ja saamiani
tietoja tutkin ”suurennuslasilla”,
koska kaikki on tarkistettava.
Vain faktat kelpaavat luetteloi-
seilaavat netissä
hin. Kirjat ja lehdet ovat hyviä tietolähteitä ja
niissä olen käynyt läpi kielialueet suomi, ruotsi,
englanti ja saksa.
F Jukka Mikkola
Ahvenanmaalöla
nelimastoparkki
Pommerin kannella
australialaisen
merikapteenin
Donald Garnhamin,
97, kanssa kansainväliseen
kapshornareiden
juhlaan 2013.
Carham on
aikoinaan purjehtinyt mm. Pommernissa ja Mosulussa.
International
Comradeship
Meeting in the
Aland Islands
järjestettiin Åland
Cape Horn Societyn toimesta
7.8. -14.8.2013.
Ei mitään hatusta
– Olen tehnyt kaiken itse, koska tästä on tullut
harrastus, jolla olen parannellut välillä jomottelevaa tutkijan hammastani. Otan toki vastaan
mielelläni tietoja laivoista tai muita yksityiskohtia sähköpostilla. [email protected] Eihän
tämä bibliografia tule koskaan täysin valmiiksi,
vaan aina löytyy uutta. Parhaillaan täydennän
tietoja laivojen päälliköistä, omistajista ja
varustamoista, joista kerään synnyin ja kuolin
aikoja ja muuta nekrologista aineistoa. Bibliografiassa on tietoja laivojen elinkaaresta ja kohtaloista sen mukaan mitä on faktoja löytynyt.
Hatusta en vedä mitään, vaan kaikki on tarkistettua tietoa.
Palkkana löytämisen ilo
Jukka Mikkola ei saa työstään muuta palkkaa
kuin löytämisen ilon. Sitä onkin tullut runsaasti,
kun jaksaa kaivaa arkistoja.
– Muistan kerran miten iloitsin löydöstäni,
jossa fregatti Martin Lutherin kerrottiin valmistuneen Viipuri telakalta ja se lähti puutavaralastissa Lontooseen ja jatkoi matkaa kappaletavaralastissa Uuteen Seelantiin. Sitten löysin
uusiseelantilaisesta lehdestä artikkelin, jossa
kerrottiin laivan saapumisesta. On aina hienoa,
kun saa palapelin palat sopimaan yhteen.
Suuret purjelaivat olivat aikoinaan lähes ainoa
keino kuljettaa tavaroita ja aluksi myös ihmisiä
maasta toiseen. Esimerkiksi lastissa Australiaan
oli usein menomatkalla puutavaraa ja paluulasti
oli vehnää. Välillä vietiin kivihiiltä Australiasta
Etelä-Amerikkaan ja sieltä tuotiin salpietaria
Eurooppaan.
– Purjelaivojen aikaan suomalaisalukset
todella kiersivät pitkiä matkoja ympäri maailmaa, mutta nykyään se on hyvin harvinaista.
Kunnianosoitus merenkulkijoille
Yksi Mikkolan suurimmista syistä bibliografian
keräämiseen on osoittaa kunnioitusta entisaikojen merenkulkijoille. Työ on tehtävä nyt, kun
tietoa vielä on saatavilla. Moni asia häviää
historian hämärään, ellei sitä koota yhteen ja
tallenneta.
– Ajattelen usein näiden alusten historian
äärellä vanhojen merenkulkijoiden ankaraa
työtä. Oli kestettävä myrskyt, pakkaset ja pyryt.
Näen sieluni silmin, miten purjeita hakataan
kasaan hurjassa viimassa ja kylmyydessä. Pitkät
merimatkat ovat olleet usein kovaa työtä
askeettisissa oloissa. Monet haverit ja haaksirikot kertovat karua kieltään merityön vaaroista ja
vaivoista. •
Suurten purjelaivojen bibliografia löytyy nimellä netistä tai
osoitteessa: http://www.kolumbus.fi/jamikko/
Suuret%20purjelaivat.htm
Merikapteeni Jukka Mikkola aloitti meriuransa
1969 ja hän oli 40 vuotta aktiivipalveluksessa. Hän
valmistui merikapteeniksi Kotkasta. Hän työskenteli
aluksi jäänmurtajissa ja kauppalaivoissa. Ensimmäinen päällikkyys oli jm Karhussa kaksi talven ja jm
Tarmossa perämiehenä talven. Aluksi kesät kuluivat
merenmittauksessa, pääosin avomeriluotauksessa
Tauvossa ja Suunnassa. 1980 hän siirtyi päätoimisesti merenmittauspuolelle. Hän jäi eläkkeelle Merenkulkulaitoksesta 2009. Jukka Mikkola vieraili viime kesänä Kap Hornin 400-vuotisjuhlissa Hollannin
Hoornissa. Samalta paikalta lähdettiin aikanaan
kiertämään Kap Hornia ensimmäisen kerran kesäkuussa 1615. Itse Kap Hornin niemi kierrettiin
29.1.1616. Hyvää tietoa Kap Hornin historiasta saa
mm. Amsterdamin merimuseosta, jota Mikkola suosittelee lämpimästi Amsterdamissa pistäytyjille. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23
Nu seglar de stora
segelfartygen på nätet
Sjökapten
Jukka
­Mikkola
började sätta
ihop en bibliografi över
finska stora
segelfartyg
som hobby för
nästan 15 år
sedan.
­”Finska”
­innebär här att
fartyget har
varit i finsk ägo
under såväl
tsarväldet som
under självständighetstiden. När han
definierade
storleken valde
han att sätta
gränsen vid
fartyg som är
minst 50 meter
långa.
I
nternet har både underlättat och breddat
marinhistoriehobbyn. Hobbyn är inte längre
lika mycket beroende av tid eller plats, så det
är knappast konstigt att Jukka Mikkola får
många förfrågningar från hela världen, som t.ex.
Australien och Sydamerika, på sin segelfartygssajt.
De äldsta uppgifterna i Suurten purjelaivojen
bibliografia (Bibliografi över stora segelfartyg)
kommer från mitten av 1800-talet och de senaste
från slutet av 40-talet, då segelfartygseran var
över. Därmed omfattar bibliografin ungefär
100 år.
Just nu finns 236 fartyg och 635 foton med i
Suurten purjelaivojen bibliografia. Totalt hittar
man ungefär 1 700 sidor material om man klickar
på fartygens namn.
Nästan 15 år, men inte klar än
– Allt började med att jag en gång i tiden började
samla på marinlitteratur. Jag var särskilt
intresserad av böcker om segelfartyg. Jag
kontaktade och erbjöd mina kunskaper till en
svensk hobbyutövare som jag känner till, men
han svarade aldrig. Då tänkte jag att jag lika
gärna kunde göra bibliografin själv.
I det skedet visste Mikkola ännu inte riktigt
exakt vad han gav sig in på. Nu har arbetet tagit
honom nästan 15 år, och han är inte klar än. Han
hittar hela tiden nya uppgifter och kompletterar
gamla.
I Finland kom byggnationen av s.k. stora
segelfartyg igång på 1850- och 60-talet. De var
mästerarbeten inom skeppsbyggnad och länge
sjödugliga på världens hav. Rekordet inom finsk
skeppsbyggnad och sjömanskap innehas av fregatten Arvio, som seglade i oceanfart i 45 år!
Segelfartygens stormakt
– Den finska sjöfarten har långa och ärorika
traditioner tack vare sina oceansegelfartyg.
Finland var på den tiden en liten aktör inom den
globala ekonomin, men tack vare sin praktfulla
segelfartygsflotta världskänd ända sedan mitten
av 1800-talet. Barken Hercules från Jakobstad
seglade jorden runt som första finska fartyg
1844–1847. Följande finska oceanfartyg var bl.a.
barken Oskar från Kristinestad 1859–1861 och
fregatten Martin Luther från Viborg 1865–1866.
– Bibliografin innehåller omfattande information om de stora segelfartygen och resorna och
till viss del även om lasten. Informationen har
24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
hämtats huvudsakligen från inhemska tidningar
och från digitala utländska tidningar från Australien, England, Skotland, Nya Zeeland och USA.
De inhemska arkiven har varit till stor hjälp, som
Helsingfors universitets arkiv och årgångarna av
den snart hundra år gamla tidningen Finlands
Sjöfart. Sajten har länkar till tidningarna och
informationskällorna, ifall man skulle vilja titta
närmare på dem.
– I Finland kunde man bygga segelfartyg, men
en del köptes från utlandet. Vi köpte järn- och
stålfartyg från England, Skottland och Tyskland
och dessutom segelfartyg från Kanada, Holland
m.m.
I befälens spår
Bibliografins informationsbank innehåller bilder
på fartygen och grundinformation, information
om var de byggdes och ibland till och mer när de
sjösattes samt fartygens ägare och befäl i
kronologisk ordning. Man kan följa befälens liv
baserat på födelse- och dödsår samt vilka fartyg
de arbetat på vid olika tider. Det finns även
information om eventuella skador på fartygen,
H Jukka Mikkola på Åland på den fyrmastade
barken Pommerns däck med den australiska
sjökaptenen Donald Garnham, 97 i samband
med den internationella träffen för Kap Hornveteraner 2013. Garnham seglade en gång i
tiden på bl.a. Pommern och Mosulu. International Comradeship Meeting in the Aland Islands
anordnades av Åland Cape Horn Society den
7.8.–14.8.2013.
stormar m.m. Mikkola hittar kompletterande information till reseförteckningen lite då och då.
– Jag undersöker all information som jag hittar och
får med ”förstoringsglas” eftersom jag måste kontrollera allt. Endast fakta duger i förteckningarna. Böcker
och tidningar är bra informationskällor, och jag har gått
igenom finska, svenska, engelska och tyska sådana.
Drar inget ur hatten
– Jag har gjort allt själv, då detta har blivit en hobby som
jag har använt för att förbättra sådant som kanske irriterat forskaren i mig. Jag tar gärna emot information om
fartyg eller andra detaljer via e-post på jamikko@
kolumbus.fi. Den här bibliografin kommer ju aldrig att
bli klar, utan det kommer alltid nytt. Jag håller som bäst
på att komplettera informationen om fartygens befäl,
ägare och rederier och samlar in födelse- och dödsdatum och annat nekrologiskt material. Bibliografin
innehåller information om fartygens livsbana och öden
baserat på information som jag hittat. Jag drar inget ur
hatten, utan all information är kontrollerad.
Hittandets glädje är lönen
Jukka Mikkola får ingen annan lön för sitt arbete än
glädjen över att hitta information. Det har han däremot
fått i mängder genom att leta i arkiven.
– Jag kommer ihåg hur glad jag blev över ett fynd där
det stod att fregatten Martin Luther byggdes på varvet
i Viborg och sedan åkte med en virkeslast till London
och fortsatte sin resa med styckegods till Nya Zeeland.
Därefter hittade jag en nyzeeländsk tidningsartikel där
det stod att fartyget hade anlänt. Det är alltid kul att se
pusslet falla på plats.
Stora segelfartyg var en gång i tiden det enda sättet
att transportera gods och till en början även människor
från ett land till ett annat. Lasten till Australien till exempel innehöll ofta virke på vägen dit och vete på vägen
hem. Ibland transporterade man stenkol från Australien
till Sydamerika och tog med sig salpeter därifrån till
Europa.
– Under segelfartygens tid färdades de finska fartygen långa resor runt världen, men numera är det mycket
sällsynt.
En hedersbetygelse till sjömännen
Ett av de främsta skälen till att Mikkola gör bibliografin
är att visa vördnad för dåtidens sjömän. Arbetet måste
göras nu medan det fortfarande finns information.
Mycket försvinner in i historiens dunkel om man inte tar
tillvara på det och sparar det.
– Förutom fartygens historia tänker jag ofta även på
de gamla sjömännens hårda arbete. De var tvungna att
stå ut med stormar, kyla och yrväder. Jag ser med själens
öga hur de slår ihop seglen i våldsam vind och kyla. De
långa resorna till havs bestod ofta av hårt arbete i asketiska förhållanden. De många skeppsbrotten talar sitt
karga språk om havsarbetets faror och bekymmer. •
Bibliografin över stora segelfartyg finns på nätet under namnet
Suurten purjelaivojen bibliografia eller på adressen: http://www.
kolumbus.fi/jamikko/Suuret%20purjelaivat.htm
G Ju mer man orkar gräva i arkiven, desto mer information hittar man om de gamla segelfartygen. De
tidiga utgåvorna av Finlands Sjöfart varit till stor hjälp i
arbetet. – Det här arbetet blir aldrig klart, men det
kompletteras, säger Jukka Mikkola.
Sjökapten Jukka Mikkola inledde sin sjökarriär 1969 och var
i aktiv tjänst i 40 år. Han utexaminerades som sjökapten i
Kotka. Till en början arbetade han på isbrytare och handelsfartyg. Hans första befälskap var på isbrytaren Karhu under
två vintrar och på isbrytaren Tarmo som styrman under en
vinter. I början tillbringades somrarna med sjömätning, huvudsakligen utsjölodning på Tauvo och Suunta. 1980 blev sjömätning hans huvudsyssla. Han gick i pension från Sjöfartsverket
2009. Jukka Mikkola besökte Kap Horns 400-årsjubileum i
holländska Hoorn i somras. Det är samma plats som man en
gång i tiden åkte ifrån i juni 1615 för att runda Kap Horn för
första gången. Själva Kap Horn rundades den 29 januari 1616.
Bra information om Kap Horns historia finns bl.a. på Amsterdams maritima museum, som Mikkola varmt rekommenderar
för den som besöker Amsterdam. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25
Eurooppalaiset kiersivät
Taiteilijan
näkemys
Cape Hornin
väylältä.
G Willem Scouten.
Hollantilaiset
sen aloittivat.
Kapteeni oli
kotoisin hollantilaisesta
Hoornin kaupungista. Hän
oli nimeltään
Willem
­Cornelizoon
Schouten.
Siitä nimi Kap
Horn. Kaksi
hollantilaista
alusta lähti
purjehtimaan
14. kesäkuuta
1615 Hoornista. Eendrachtilla oli päällikkönä Schouten
ja Hoornolla
Jacob Le
Maire.
M
atkalle lähdettiin Le Marien kauppiasisän aloitteesta. Hänen kilpailijansa oli
Hollannin Itä-Intian kauppakomppania
(Vereenigde Osrindische Compagniie
– VOC) ja hän halusi murtaa sen kaupankäynnin
monopolin. Schouten oli tehnyt kaksi matkaa
VOC:n johdolla Itä-Intiaan Hyväntoivonniemen
kautta.
VOC:n itäintialaisen liikenteen monopoli koski
niin Magellansin salmea kuin Hyväntoivonniemenä. Nyt Le Maire halusi etsiä uutta tietä länteen,
että voisi purjehtia Etelä-Amerikan ympäri
käyttämättä Tulimaan ja mantereen välistä
Magellan salmea. Muut luulivat tuolloin, että
Etelä-Amerikka oli samaa mannerta kuin
Antarktis.
Tuolloin ei ole otettu huomioon kiinalaisten
Gavin Mencesin kuvaamia löytöretkiä 1400-luvulla. Menceshan väitti Magellan olevan Piri Reisin
kartalla, jossa salmi oli merkitty Atlantin ja
Tyynen valtameren väliin. Vielä ei kuitenkaan
tunnettu merireittiä Etelä-Amerikan kärjen
kautta
Reitti löytyi vahingossa
Tätä tietä ryhtyivät nyt Le Maire ja Schouten
yrittämään. He kulkivat alas Etelä-Amerikan
rannikkoa pitkin tullen Patagoniaan joulukuussa
ja ryhtyivät korjaamaan aluksiaan. Sen yhteydessä Hoorn alus syttyi palamaan ja paloi täysin.
Matkaa oli pakko jatkaa yhdellä aluksella
Eendrachtilla. He saapuivat vähitellen Magellanin salmeen, jonka he ohittivat 19. tammikuuta
1616. Siellä vesi oli ruskeaa ja he näkivät pingviinejä. Etelään tultaessa aallokko lisääntyi ja
26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
nousi läntinen myrsky. 23. päivä luodattiin 50
syltä. Sekä Le Maire että Schouten viettivät yön
kannella.
Lopulta päästiin salmelle. Salmi oli Tulimaan
ja Staatensaaren välissä. Staatensaari (engl.
Staten Island, esp. Isla de los Estados). Se on
Tulimaan edustalla oleva, Argentiinaan kuuluva
70 km pitkä, 10 km leveä saari. He antoivat
paikalle nimen Statenland luullen saarta paljon
suuremmaksi kuin se oikeastaan oli. He otaksuivat saaren olevan osa ns. Etelämaata. Siihen
aikaan ymmärrettiin että Antarktiksella oli suuri
manner, joka uottui pitkälle pohjoiseen. Sitten he
saapuivat avoimelle järvenselälle, jossa oli
myrskyä ja korkeita aaltoja. He yrittivät luovia
tuulta vastaan, mutta ajautuivat itään päin,
kunnes myrsky tyyntyi ja he pääsivät jatkamaan
matkaa taas länteen päin. 29. tammikuuta
puolelta päivin he näkivät korkean lumupeitteisen vuoden NNW:ssä. Se oli todennäköisesti
Tulimaa.
Nimeksi Cabo de Hoorn
Alukset kirsivät niemen, jota he pitivät Tulimaan
eteläisimpänä kärkenä, mutta se oli oikeasti
saari, jota kutsumme nykyään Kap Horniksi. Le
Maire antoi niemelle nimen Cabo de Hoorn
kotikaupunkinsa mukaan. Nimeksi tuli Cape
Horn eli espanjaksi Cabo de Hornos. Näin niemi
sai hollantilaisen leimansa ja toi Hornin kaupungin maailman kartalle. 3. helmikuuta Eendrachtin oli pakko mennä alas 59:lle leveysasteelle
heidän omien merkintöjensä mukaan. Sitten he
saattoivat vähitellen nousta Etelä-Amerikan
länsirannikkoa kohti Tyyntä valtamerta.
Kap Hornin 400 vuotta sitten
Sekä Le Maire että Schouten pidätettiin, kun he vihdoin
saapuivat Bataviaan (Jakarta). VOC lähetti heidät kotiin
Hollantiin. Sillä matkalla Le Maire menehtyi. Schouten
pääsi myöhemmin VOC:lle töihin ja hän teki useita
matkoja Kauko-Itään prinssi Mauritzin tukeman ns.
Nassau-laivastossa.
Schouten ei ole kovin tunnettu maailmanhistoriassa,
vaikka hänen päiväkirjansa ensimmäisestä Kap Horninmatkastaan käännettiin latinaksi, ranskaksi, saksakasi ja
englanniksi; Journal Ofte Beschryvinghe van wonderlicke reyse, ghaedaen door Willem Cornelisz Schouten
van Hoorn, inde Jaren 1615, 1616 en 1617. Amsterdam
1618.
Suomalaisetkin mukana
Hollantilaiset juhlivat 400-vuotista purjehdusta mittavasti.
Suomen perinneyhdistys Cape Horn Traditional Society
Finland osallistui 12 hengen voimalla juhliin, jotka
pidettiin kesällä Hornissa Hollannissa.
Ryhmä osallistui upeaan juhlintaan kolme päivää,
vaikka juhlintaa olisi jatkunut vielä kolme päivää enemmänkin. Saimme tutustua Hornin kaupunkiin hyvän
oppaan johdolla.
1600-luvulla Horn kuului tärkeimpiin Hollanin merikaupunkeihin, kunnes myöhemmin Amsterdam vei voiton.
Tänään Horn on pikkukaupunki, jossa asuu 17000 asukasta Zuierseen rannalla. Kokoonnuimme Osterkerkin
kirkkoon, samaan paikkaan , johon kaupungin asukkaat
kokoontuivat kesällä 1615 ennen alusten lähtöä Etelä-AmeJacob de La Maire.
G Juhlan suomalaiset osallistujat.
rikan tuntemattomia vesiä kohti. Schelde-luotsien mahtava
kuoro lauloi merimiesten Shanti-lauluja ja hollantilaisnen
järjestön puheenjohtaja K. Van Leuvezijn toivotti meidät
tervetulleeksi. Kymmenkunta maata oli lähettänyt juhlaan
edustajia Chile ja Argentiina mukaanlukien. Ahvenanmaa
oli lähettänyt seitsemän osallistujaa
Me vierailimme Amsterdamin Merimuseossa ja teimme
venekierroksen pitklin kanavia ja satamaa, joka oli
muuttunut täysin niiltä ajoilta, joilla itsekin kävin satamassa perämiehenä 1960-luvulla. Matka oli mielenkiintoinen ja antoi meille paljon tietoa Hollannin merenkulkuhistoriasta. •
Lähde: Kaap Hoornvaart, door vierkant getuide
zeilschepen, Nederlandse Kaap-Hoornvaarders
Sven-Erik Nylund
H Cape Hornin kartta Schoutenin mukaan.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27
Lukuvinkki
teksti: Hilkka Kotkamaa
kuvat: Anni Kotkamaa
Muistoja, unelmia ja
Syksyn kirjoista löytyy muutama täysosuma, helmi johon kannattaa
tarttua iltojensa iloksi tai reissujen viihdykkeeksi.
H Wäinö Aaltosen
Paavo Nurmesta
patsaan ei ole
tarkoituskaan olla
todenmukainen.
Hän oli antiikin
esikuvan mukainen jumalpatsas,
joka ei ollut
Paavo Nurmi vaan
kuva hänen
sankarimaineestaan. Ihminen
Nurmi oli toista
maata, Karo
Hämäläinen
toteaa.
Kun mikään ei riitä
Mikä tekee ihmisestä täydellisen? Mikä tekee
ihmisestä onnellisen? Tuoko täydellisyys onnea?
Tätä voi miettiä lukiessaan Karo Hämäläisen
kirjaa Yksin. Romaani kertoo Paavo Nurmesta,
yhdestä myyttisimmästä suomalaisesta, joka toi
voitokkailla juoksuillaan Suomelle maailmanmainetta kukkuramitoin. Urheilu-uransa jälkeen
hänestä tuli menestynyt liikemies, joka tiesi
miten rahat sijoitetaan ja pannaan poikimaan.
Sivullisen mielestä kadehdittava menestyjä ei
kuitenkaan ollut tyytyväinen saavutuksiinsa.
Juhlittu sankari painiskeli pettymystensä
kanssa. Kirja kertoo häviämisen pelosta, varman
päälle laskemisesta, menetetyistä mahdollisuuksista ja katkeruuden tunteesta. •
G Oli puita, joita meri rakasti yhtä syvästi kuin
omia aaltojaan.
Prinssi unelma laivasta
Puiden tarinoita – Merenkulkija on Iiro
Küttnerin kirjoittaman ja Ville Tietäväisen
kuvittaman Puiden tarinoita-kirjasarjan
itsenäinen kolmas osa. Kirjassa Prinssi kulkee
joka päivä meren rantaan ja haaveilee purjehtivansa pois. Mutta aavikon saartamassa kaupungissa ei ole yhtään laivaa eikä yhtään puuta, josta
sellaisen voisi rakentaa. Prinssi päättää vaihtaa
kruununsa kolmeen siemeneen, joiden sanotaan
olevan peräisin itsestään Maailmanpuusta. Juuri
puusta löytyy oksankappaleet, joista ”rakennettiin muinoin ensimmäiset veneet ja laivat, ja sen
versoista olivat kasvaneet kaikki ne puut, jotka
olivat omiaan laivan rakentamista varten. Sillä
ne olivat puita, joita meri rakasti yhtä syvästi
kuin omia aaltojaan.” •
28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
pettymyksiä
G Hertta Kuusinen – on vaikea keksiä epä­
muodikkaampaa romaanin aihetta, sanoo
kirjailija Heidi Köngäs.
Kosketus historiaan
G Dekkaristina tunnettu Matti Rönkä on kirjoittanut
hienon romaanin muistamisen armottomuudesta ja
armollisuudesta.
Kovimmat eivät kestä
Eino on jo 90-vuotias. Hänestä kirjoittaa Matti Rönkä
otsikolla Eino. Sodan muistot tuppaavat tulla mieleen,
vaikka nykyhetkessä on muistamista. Dementia vaivaa,
mutta menneisyyden julmuudet, virheet ja teot eivät jätä
rauhaan. ”Kaikista ei siihen ollut. Tappohommaan.
­Jälkikäteen ymmärsin senkin. ”Hoitohenkilökunta on
ammattimaisen ystävällistä, hymyilevät. Poika ja
pojanpoika ovat kiinnostuneista Ukin tarinoista. Mitä
kertoa ja mitä ei saa sanoa jälkipolvelleen: ”Minä tiedän
teistä paljon, mutta en kaikkea. Enkä halua. Eivät kaikki
kuulu teille, eivät ollenkaan”. ”Miehet ovat kuin teräsrungot. Kovimmat eivät kestä. Ne napsahtavat poikki.
Sitkeät ja ontot, ne ovat lujimpia”. •
Heidi Köngäksen Hertta on kirja, jota lukee kuin
jännäriä. Sellaistakin Suomessa on tapahtunut.
Hertta Kuusinen saapuu Moskovasta valmistelemaan Suomen vallankumuista. Hän jättää
rakkaan lapsensa pariksi kuukaudeksi lastenkotiin. Tai niin hän luulee. Suomi panee Hertan, Otto
Willen tyttären vankilaan lähes viideksi vuodeksi.
Sitten syttyy sota ja Hertta hyökkään sodanlietsojia vastaan joutuen koko sodan ajaksi turvasäilöön eli vankilaan. Hertasta tulee ministeri,
ministeri Yrjö Leinon puoliso ja Suomen merkittävimpiin poliitikkoihin kuuluva nainen. Kova elämä
vaatii kuitenkin veronsa. Koskettava tarina.
– Kirjoitin kirjan aiheesta, joka ei ole lainkaan
trendikästä. Kommunismista ei kirjoita kukaan
nykyään kaunokirjallisuutta. Silti aihe on tärkeä,
emme saa katsoa nykypäivää emmekä menneisyyttämme yhdellä silmällä, kirjailija Heidi
Köngäs sanoo. Aiheesta on tulossa myös joulukuussa alkava Köngäksen tekemä televisiosarja. •
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29
• • • Toimeenpaneva valiokunta 17.6.2015
• • • Toimeenpaneva valiokunta 18.8.2015
Sopimusasiat
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Päätettiin, että TES- osapuolille lähetetään neuvottelupyyntö ja esitetään 16e korotusta palkkoihin ja
kaikkiin europohjaisiin lisiin vähintään 0,43%
korotus.
• Päätettiin, että Viking Linen kiistoista lähetetään
neuvottelupyyntö ja otetaan tarvittaessa yhteys yt-­
asiamieheen.
• Päätettiin tehdä AVIn Ahvenanmaan tarkastajasta
ilmoitus oikeusasiamiehelle.
• Päätettiin, ettei vielä hyväksytä ulkomaanliikenteen
uutta yhteen koottua versiota sopimuksista (pää- ja
runkosopimuksia ja yleisiä sopimuksia) ennen kun
sopimuksiin lisätään pöytäkirjamerkintöjä ja liite­
sopimuksia sopimusten mukaisesti.
• Merkittiin tiedoksi ei EU-miehistön työaikojen
pituudet ja turvallisuusnäkökohta.
• Hyväksyttiin esitetty ESL-sopimus ja viedään
hallituksen vahvistettavaksi.
• Päätettiin, että VG Shipping Martan sisäänliputus­
sopimus on hyväksyttävissä, kun se on korjattu
raamisopimuksen mukaiseksi.
• Hyväksyttiin Hans Langhin sopimus.
• Merkittiin tiedoksi OSM tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Otso sopimus.
• Merkittiin tiedoksi Turun sataman tilanne.
• Hyväksyttiin Suomen Saaristovarustamo Oy:n
palkkataulukot ja viedään hallituksen vahvistet­
tavaksi.
• Hyväksyttiin Suomen Lauttaliikenne Oy:n palkkataulukot ja viedään hallituksen vahvistettavaksi.
• Päätettiin ehdottaa Sundqvist Investments Oy:lle
vapaaehtoista sovittelua.
• Merkittiin tiedoksi Nordic Jetline/ Kalbåda Shipping
Oy tilanne.
• Hyväksyttiin kotimaan matkustaja-alusliikenteen
korjaukset TESsiin.
Muut asiat
• Merkittiin tiedoksi STTK:n keväällä 2016
­järjestettävä työhyvinvointitapahtuma.
• Hyväksyttiin jäsenasiat.
• Luettiin ja merkittiin tiedoksi piirien pöytäkirjat.
• Merkittiin tiedoksi syyskuun Pohjoismaiden kokous
Maarianhaminassa.
30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
• Merkittiin tiedoksi M/S Carrier ja M/S Trader alusten
myynti.
• Hyväksyttiin työehtosopimuspöytäkirja.
• Päätettiin, että yhteiskuntasopimuksen kannalta
merenkulun alalla ei työaikaa voida nostaa tai palkkoja
alentaa.
• Päätettiin aloittaa neuvottelut koskien Godby Shippingin M/S Baltican ostoa ja sisäänliputusta Suomeen.
• Merkittiin tiedoksi OSM Ship Management Finlandin
tilanne.
• Merkittiin tiedoksi, että Gaiamare Oyn uusi
­luottamusmies on Jaani Snellman.
• Merkittiin tiedoksi, että Eckerö Linen uusi vara­
luottamusmies on Jari-Pekka Malinen.
• Merkittiin tiedoksi Etelä-Suomen vakinaistamistilanne.
• Hyväksyttiin Arctia Shipping JM Otson vuorottelu­
sopimus.
• Merkittiin tiedoksi, että Trafi on vastannut ei EU
työntekijöiden jaksamista koskevaan selvityspyyntöön.
• Merkittiin tiedoksi luotsilain tuleva muutos.
• Merkittiin tiedoksi Turun sataman tilanne.
• Päätettiin, että laaditaan erimielisyysmuistio
­Sundqvist Investment Oyn TES rikkomuksista ja viedään
työtuomioistuimeen.
• Päätettiin lähettää Nordic Jetline Finland Oylle
neuvottelupyyntö rikkomuksista ja tarvittaessa
­laaditaan erimielisyysmuistio.
• Merkittiin tiedoksi, että Timo Oikarinen on ehdolla
Royal Linen luottamusmieheksi.
Muut asiat
• Merkittiin tiedoksi syksyn luottamusmieskurssin
ohjelman viimeistely.
• Hyväksyttiin jäsenasiat.
• Merkittiin tiedoksi Olarin Liikehuoneistojen tilanne.
• Merkittiin tiedoksi Rapuristeilyn tilanne.
• • • Toimeenpaneva valiokunta 1.9.2015 (puhelinkokous)
• • • Toimeenpaneva valiokunta 13.9.2015 (puhelinkokous)
Sopimusasiat
Sopimusasiat
• Hyväksyttiin Godby Shipping M/S Baltica sisään­
liputusta koskeva sopimus muutoksien jälkeen.
• Päätettiin, että liiton jäsenet osallistuvat 18.9.2015
pidettävään mielenilmaukseen vapaa-aikanaan ja/tai
lomalla. Osallistuminen on vapaaehtoista. Päätös
vietiin hallituksen vahvistettavaksi.
• • • Hallituksen kokous 15.9.2015
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Merkittiin tiedoksi Tutun sataman tilanne.
• Vahvistettiin TPV:n päätös poliittisesta
­m ielenilmaisusta.
• Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä Suomen
­Saaristovarustamot Oy:n palkkataulukot.
• Päätettiin, että AVI:n saamattomuus puuttua lain­
rikkomuksiin viedään eduskunnan oikeusasiamiehelle.
• Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä Suomen
­L auttaliikenne Oy:n palkkataulukot.
• Merkittiin tiedoksi TRAFI:n vastine selvityspyyntöön
työjaksojen pituudesta ei EU- kansipäällystön osalta.
• Hyväksyttiin Suomenlinnan Liikenne Oy:n palkka­
taulukko.
• Päätettiin tehdä erillissopimus koskien M/S Shipper
ja M/S Exporteria Eckerö Shippingin päälliköiden
vahdinajokorvaus-asiassa.
• Hyväksyttiin Kotimaan Matkustaja-alusliikenteen
luontaisetutaulukko.
• Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä työehto­
sopimuspöytäkirja ”TYKA” jatkosopimus.
• Merkittiin tiedoksi Sundqvist Investments Oy:n, Nordic
Jetline Finland Oy:n ja Kalbåda Shipping Oy:n tilanne.
• Vahvistettiin Finnpilotin TYKA palkkojenkorotukset.
• Hyväksyttiin Godby Shipping M/S Baltican sopimus.
• Merkittiin tiedoksi OSM Ship Management Finland
Oyn tilanne.
• Vahvistettiin TPV:n päätös valita Jaani Snellman
Gaiamare Ab:n uudeksi luottamusmieheksi.
• Vahvistettiin TPV:n päätös Jari-Pekka Malisen
valinnasta Eckerö Linen varaluottamusmieheksi.
• Päätettiin järjestää kadettijärjestelmän start
­up-tilaisuus.
• Päätettiin hyväksyä ehdollisena ESL:n sopimus, ­k un
positiot on vakinaistettu.
Muut asiat
• Hyväksyttiin jäsenasiat.
• Merkittiin tiedoksi luottamusmieskurssin ohjelma.
• Merkittiin tiedoksi Uusi Keskusjärjestö- hankkeen
tilanne.
• Merkittiin tiedoksi vuosikokoukseen tulevat sääntömuutokset.
• Merkittiin tiedoksi NBFK:n kokous Maarianhaminassa.
• Vahvistettiin sopimus VG Shipping Martta VG:n
sisäänliputuksesta.
• Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä Oy Langh Ship
Oyn sopimus.
• Hyväksyttiin Lars Berthénin valinta Nordic Jetline
Finland Oy:n luottamusmieheksi.
• Päätettiin, että seuraavaan TES-kierrokseen
­valmistellaan tavoitteita sektorikohtaisesti.
• Vahvistettiin TPV:n päätös hyväksyä JM Otson
vuorottelusopimus.
• Merkittiin tiedoksi luotsauslain muutosesitys.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31
• • • Verkställande utskottet 17.6.2015
• • • Verkställande utskottet 18.8.2015
Avtalsärenden
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
­a rbetsmarknadsläget.
• Antecknades till kännedom det allmänna
­a rbetsmarknadsläget.
• Beslöts, att till kollektivavtals parter görs en
förhandlingsbegäran och föreslås löneförhöjningar på
16e och till alla eurobaserade tillägg en ökning på
minst 0,43%.
• Beslöts att gällande Viking Line tvisterna skickas en
begäran på förhandlingar och tas kontakt vid behov till
sammarbetsombudsmannen.
• Beslöts att göra ett klagomål till riksdagens justitieombudsman (JO) om Ålands arbetarskyddsinspektör.
• Beslöts, att man inte ännu godkänner utrikesfartens
nya ihopsamlade version av avtalen
(huvudavtalet- och ramavtalet samt allmänna avtal)
före man tillägger till denna version protokollsanteckningar samt avtalsbilagor enligt avtalen.
• Antecknas till kännedom NON EU-besättningarnas
arbetsperioders längd samt säkerhetsaspekt.
• Godkändes det presenterade ESL-avtalet och för
detta till styrelsens godkännande.
• Beslöts att man kan godkänna VG Shippings M/S
Martta VG inflaggningsavtal när det har justerats
enligt ramavtalet.
• Godkändes Hans Langs avtal.
• Antecknas till kännedom OSM:s situation.
• Antecknas till kännedom Isbrytare Otso:s avtal.
• Antecknas till kännedom Åbo Hamns situation.
• Godkändes Finlands Skärgårdsrederi Ab:s lönetabeller och för dessa till styrelsens godkännande.
• Godkändes Finlands Färjetrafik Ab:s lönetabeller
och för dessa till styrelsens godkännande.
• Beslöts att föreslå Sundqvist Investments Ab en
frivillig förlikning.
• Antecknas till kännedom Nordic Jetline /Kalbåda
Shipping:s situation.
• Godkändes korrigeringarna till Inrikesfraktens
passagerarfartygs kollektivavtal.
Andra ärenden
• Antecknades till kännedom att STTK:s på våren
2016 arrangerar ett arbetsvälmående evenemang.
• Godkändes medlemsärendena.
• Lästes och antecknades till kännedom kretsarnas
protokoll.
• Antecknades till kännedom septembers Nordiska
Navigatörkongress i Mariehamn.
• Antecknades till kännedom försäljningen av fartygen
M/S Carrier och M/S Trader.
• Godkändes ett kollektivavtalsprotokoll.
• Beslöts att man inte kan gällande samhällsavtalet ur
sjöfarts branschs synvinkel varken öka på årsarbetstiden
eller sänka lönerna.
• Beslöts att inleda förhandlingar gällande Godby
Shippings köp av M/S Baltica och in flaggning till
Finland.
• Antecknades till kännedom situationen hos OSM Ship
Management Finland.
• Antecknades till kännedom, att Gaiamare Oy:s nya
förtroendeman är Jaani Snellman.
• Antecknades till kännedom, att Eckerö Lines nya
viceförtroendeman är Jari-Pekka Malinen.
• Antecknades till kännedom situationen hos ESL
gällande tills vidare anställningar.
• Godkändes Arctia Shipping I/B Otsos ledighetsrotations avtal.
• Antecknades till kännedom att Trafi har svarat på
förfrågan om utredning gällande Non EU arbetarnas ork
i arbete.
• Antecknades till kännedom den inkommande
­förändringen i lotslagen.
• Antecknades till kännedom situationen i Åbo hamn
• beslöts att det görs en oenighets promemoria gällande
Sundqvist Investments Oy Kollektivavtalsbrott och för
det till arbetsdomstolen.
• Beslöts att sända till Nordic Jetline Finland Oy en
begäran på förhandlingar om brott i kollektivavtal och
vid behov göra ett oenighetsprotokoll om saken.
• Antecknades till kännedom att Timo Oikarinen är som
kandidat i förtroendemannaval på Royal Line.
Övriga ärenden
• Antecknades till kännedom höstens förtroendemans
kursens programs slut planering.
• Godkändes medlemsärenden.
• antecknades till kännedom Olars Kontorsfastig­
heternas situation
• Antecknades till kännedom Kräftkryssningens
situation
32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
• • • Verkställande utskottet 1.9.2015 (telefonmöte)
• • • Verkställande utskottet 1.9.2015 (telefonmöte)
Avtalsärenden
Avtalsärenden
• Godkändes korrigerade avtalet gällande inflaggningen av Godby Shipping:s M/S Baltica .
• Bestämdes att, förbundets medlemmar deltar
18.9.2015 i protest aktionen endast på sin egen fritid
och/eller ledighet/semester. Deltagandet är frivilligt.
Beslutet fördes till styrelsens godkännande.
• • • Styrelsens möte 15.9.2015
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
­a rbetsmarknadsläget.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna IB Otsos
avlösningsavtal
• Fastställdes VU:s beslut om den politiska protestaktionen.
• Antecknades till kännedom förslaget till ändring i
lotsningslagen.
• Beslöts att föra till Riksdagens justitieombudsman ­JO
ett klagomål över Regionförvaltningsverkets illvilja att
ingripa i lag förbrytelser.
• Antecknades till kännedom situationen i Åbo hamn
• Antecknades till kännedom TRAFI:s svar på
­utredningsbegäran om arbetsperiodernas längd för Non
EU – däcksbefäl.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna Finlands
Finlands Färjetrafik Ab lönetabeller
• Beslöts att göra ett separat avtal gällande Eckerö
Shippings M/S Shipper och M/S Exporters befälhavares
ersättning av vaktkörning.
• Godkändes Inrikes fartens passagerarfartygs
­naturaförmånstabell.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna arbetsavtalsprotokollet för ”sysselsättnings och tillväxtavtalets”
fortsättnings option.
• Godkändes Godby Shipping M/S Baltica avtalet.
• Antecknades till kännedom situationen i OSM Ship
Management Finland Oy
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna Jaani Snellman
val till Gaiamare Ab:s nya förtroendeman.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna Jari-Pekka
Malinens val till Eckerö Lines viceförtroendeman.
• Beslöts att arrangera ett ”start up”-tillfälle för
kadettsystemet.
• Beslöts att godkänna ESL:s avtal med det kravet att
vakanserna skall vara med tills vidare anställningar.
• Fastställdes avtalet gällande inflaggningen av VG
Shippings M/S Martta VG.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna Finlands
Skärgårdsrederi Ab:s lönetabeller
• Godkändes Sveaborgs Trafik Ab:s lönetabeller.
• Antecknas till kännedom situationen i Sundqvist
Investments Ab, Nordic Jetline Finland Ab och Kalbåda
Shipping
• Fastställdes Finnpilots löneförhöjningar enligt
­”sysselsättnings och tillväxtavtalet”
Andra ärenden
• Godkändes medlemsärendena.
• Antecknades till kännedom programmet för
­förtroendemannakursen
• Antecknades till kännedom Nya Centralorganisationen
projektets status
• Antecknades till kännedom de föreslagna
­stadgeändringarna som tas upp på årsmötet.
• Antecknades till kännedom NBFK:s möte i Mariehamn.
• Fastställdes VU:s beslut att godkänna Lang Ship Ab:s
avtal.
• Godkändes Lars Berthéns val till förtroendeman ­för
Nordic Jetline Finland Ab.
• Beslöts, att förbereda målsättningen sektorsvis för
nästa varv av kollektivavtalsförhandlingar.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33
Eläkkeelle jääminen När du går i pension
• Eläkeläiset voivat halutessaan jatkaa liiton kannattajajäseninä.
• Kannattajajäsenmaksu on 70 e/kalenterivuosi.
• Kannattajajäsenyyteen sisältyvät varsinaisille jäsenille
kuuluvat edut kuten esimerkiksi:
• Pensionärer kan om de så vill fortsätta som understödande medlemmar i förbundet.
• Understödande medlemsavgiften är 70 e/kalenderår.
• Suomen Merenkulku-lehti, jäsenkalenteri, IF-vakuutusyhtiön tapaturma- ja matkustajavakuutus sen vuoden loppuun kun jäsen täyttää 70 vuotta.
• I understödande medlemskapet ingår de ordinarie medlemmarnas förmåner såsom t.ex.tidskriften Finlands Sjöfart, medlemskalendern samt försäkringsbolaget IF:s olycksfalls- och resenärförsäkring ända till slutet på det år då medlemmen fyller 70 år.
• Liiton Sulkavan mökkien vuokraaminen.
• Hyrandet av förbundet stugor i Sulkava.
• Viking Linen, Eckerölinen, Tallink Siljan, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema ja Linnanmäki ranneke jäsenedut.
• Viking Lines, Eckerölines, Tallink Siljas, Wasa Line, Holiday Club, Silmäasema och Linnanmäki åkband medlemsförmåner.
• Kannattajajäsenyys ei sisällä työttömyysturvaa, eikä äänioikeutta.
• Understödande medlemskapet innehåller inte arbetslöshetsskydd eller rösträtt.
• Kannattajajäsenyys on vapaaehtoinen ja sitä haetaan kirjallisesti:
• Understödande medlemskapet är frivilligt och anhålles skriftligt.
Nimi / Namn____________________________________________________________________________________
Henkilötunnus / Personsignum ________________________________________________________________________
Osoite / Adress__________________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________________________
Sähköposti / E-mail_______________________________________________________________________________
Haen eläkkeelle siirtymisen johdosta kannattajajäsenyyttä
______ /_____2015 alkaen
Jag anhåller om understödande medlemskap p.g.a. pensionering fr.o.m
Päiväys / Datum ________________________________________________________________________________
Allekirjoitus/ Underteckning_________________________________________________________________________
Hakemus postitetaan osoitteeseen:
Suomen Laivanpäällystöliitto r.y./Jäsenasiat
Hietalahdenranta 15 A 3
00180 HELSINKI
Anhållan postas till adressen:
Finlands Skeppsbefälsförbund/ Medlemsärenden
Sandvikskajen 15 A 3
00180 Helsingfors
Kannattajajäsenmaksu
Understödande medlemsavgift
Vain maksettu kannattajajäsenmaksu oikeuttaa
liiton jäsenyyteen ja jäsen-etuihin.
I Endast en betald medlemsavgift berättigar till
förbundets medlemskap och medlemsförmåner.
34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
elämyksiä
yhdessäoloa
liikunnaniloa
PeRHEIDEn 1.asKel-HyVINVOinTIJAKSOT 2016
Liikunnallisilla perheiden 1.askel-hyvinvointijaksoilla ollaan aktiivisesti yhdessä, liikutaan, syödään
terveellisesti, levätään ja virkistytään! Yhdessäoloa ja elämyksiä perheen arkeen mukavalla tavalla.
Eväitä arjessa jaksamiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen lapsiystävällisissä ja luonnonläheisissä kohteissa ympäri Suomen.
• Hauskat lajikokeilut • Ohjattua toimintaa lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen • Vinkkejä perheiden hyvään oloon • Uusia kokemuksia • Onnistumisen iloa • Yhdessäoloa • Uusia ystäviä •
HiNnAt
täRKEä tieTää
Aikuinen: 125 € /5 vrk
Lapsi 6-16-v: 75 € /5 vrk
Lapsi alle 6-v: maksutta
Työtön/lomautettu aikuinen: 62,50 € /5 vrk
Jaksot on tarkoitettu perheille, joilla on yksi/useampi alle 17-vuotias perheeseen kuuluva lapsi.
HiNtAan sisältyy
ohjelma, perhemajoitus
sekä täysihoito.
Mikäli perheesssä on
0-16 -vuotiaiden lasten
lisäksi 17-18 -vuotiaita, he
pääsevät mukaan aikuisen
hinnalla.
KaTso lISätiEdot ja HaE jakSOllE: www.pHT.fI
ota ensimmäInEn askel pErheeSi HyvinVOinTiIN.
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki
www.pht.fi
[email protected] Puhelin 020 144 1310
JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE
JÄSENMAKSU
Liiton jäsenmaksu on vuonna 2015 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista.
Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu.
ITSEMAKSAVA JÄSEN
Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta
[email protected] tai puh 09 6122 4413
Tai jos maksat ilman viitettä:
• Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille)
• Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle)
• Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv)
Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain.
Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan.
Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut.
Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi.
Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsenmaksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät.
TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON
Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi.
Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että
kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon.
JÄSENMAKSUVAPAUTUS
Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko
opiskelun ajaksi) seuraavin perustein:
• opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi,
sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi
• maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon
• maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon
• olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea
• olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla
• olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella
• suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua
KANNATTAJAJÄSEN
Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein:
• siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle
• toimit yrittäjänä
• kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta
kannattajajäsenyyteen.
Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi.
Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti.
Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva
palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta.
HAKEMUKSET
Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit
tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi.
Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti.
Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty
vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa.
Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia.
Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen
[email protected] puhelin 09 6122 4413
36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET
MEDLEMSAVGIFTEN
Förbundets medlemsavgift år 2015 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten.
I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan.
MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV
Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku
[email protected] eller tfn 09 6122 4413
Eller om du betalar utan referens:
• Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter)
• Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person)
• Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå)
Medlemsavgiften bör betalas månatligen.
Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras.
Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona
eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto.
Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din
medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta.
MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND
Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen.
Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund.
MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE
Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången,
utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder:
• du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden
bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst.
• du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen
• du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund
• du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd
• du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt
• du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd
• du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring
UNDERSTÖDANDE MEDLEM
Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder:
• du går i pension/ sjukpension
• du är företagare
• du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande
medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa.
Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår.
Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro.
Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare,
som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan.
ANSÖKNINGAR
Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller
medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor
www.seacommand.fi.
Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen.
Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från
medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap
är i kraft.
Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande
medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku
[email protected] telefon 09-6122 4413.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 37
JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA?
Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta
välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella.
HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE?
Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om
medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att
ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten.
NIMI / NAMN
HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM
LÄHIOSOITE / NÄRADRESS
POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR
SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS
TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO /
ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID
• Jos saat Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassasta JYTK työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea,
vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun.
• Om du får arbetslöshetsersättnin från Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa JYTK,
utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften.
OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN
KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN
VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST,
AJANJAKSO / TID
PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN  REHABILITERINGSSTÖD
AJANJAKSO / TID
PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN
AJANJAKSO / TID
HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID
OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON /
JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH
LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID
VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID
OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID
PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT
• JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se.
• MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning.
• LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN:
Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki

• BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN:
Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
LIITON NUMERO
039
FÖRBUNDETSNUMMER
SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO
FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND R.Y.
JULKISJA YKSITYISALOJEN
TYÖTTÖMYYSKASSA
MAA- MERIJA METSÄALOJEN
TYÖTTÖMYYSKASSA
LAND- SJÖ- OCH
ARBETSLÖSHETSKASSA
OFFENTLIGAOCH SKOGSSEKTORERNAS
PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA
JÄSENHAKEMUS - ANHÅLLAN OM MEDLEMSKAP
JÄSENMAKSUN PERINTÄSOPIMUS - MEDLEMSAVGIFTENS INKASSERINGSAVTAL
Jäljempänä mainitut työnantaja ja työntekijä ovat tänään
tehneet ammattiyhdistysjäsenmaksusta seuraavan sopimuksen.
Jos työnantajan allekirjoitus puuttuu, käsitellään lomake
jäsenhakemuksena.
Nedannämnda arbetsgivare och arbetstagare har idag tecknat avtal om uppbörd av
fackföreningsmedlemsavgift.
Om arbetsgivarens underteckning fattas, behandlas blanketten som
medlemsansökan.
TÄYTÄ TEKSTATEN - SKRIV MED TRYCKBOKSTÄVER
HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus
PERSONPersonbeteckning
UPPGIFTER
Syntymäpaikka
Födelseort
Suku- ja etunimet
Släkt- och Förnamn
Lähiosoite
Näradress
Postinumero ja -toimipaikka
Postnummer och -anstalt
Puhelin kotiin
Telefon hem
Sähköpostiosoite
E-mail adress
Puhelin toimeen
Telefon tjänst
ÄIDINKIELI
MODERSMÅL
suomi
finska
ruotsi
svenska
muu, mikä?
annat, vilket?
PERUSKOULUTUS
GRUNDUTBILDNING
Kansakoulu
Folkskola
Keskikoulu
Mellanskola
Peruskoulu
Grundskola
AMMATTIKOULUTUS
YRKESUTBILDNING
Merikapteeni
Sjökapten
Yliperämies
Överstyrman
Perämies
Styrman
Ylioppilas
Student
Vahtiperämies
Vakstyrman
Laivuri
Skeppare
Kuljettaja
Förare
Terveydenhoitaja
Hälsovårdare
Talousosasto, mikä toimi?
Intendentur, vilken tjänst?
Oppilaitos
Läroanstalt
Tutkinnon päivämäärä
Examensdatum
Ammatti nimike
Yrkesbeteckning
Edellinen liitto/työttömyyskassa
Tidigare förbund/arbetslöshetskassa
JÄSENMAKSU
MEDLEMSAVGIVT
Liittymispäivä (pp kk vv)
Anslutningsdatum (dd mm åå)
Työntekijä maksaa itse (itsemaksava)
Arbetstagaren betalar själv
Työnantaja perii alkaen
Arbetsgivaren uppbär fr.o.m
PERINNÄN PERUSTE: Työnantaja perii jäsenmaksun prosentti- tai
euromääräisenä Suomen Laivanpäällystöliitto r.y.:n erikseen kirjallisesti
ilmoittaman perintäperusteen mukaan toimihenkilön ennakonpidätyksen
alaisesta bruttopalkasta. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä liiton
ilmoituksen virheellisyydestä.
VOIMASSAOLO: Jäsenmaksun perintäsopimus on voimassa työnantajan
allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien
toistaiseksi. Toimihenkilö voi sanoa sopimuksen irti päättyväksi irtisanomista
lähinnä seuraavan täyden perintäkauden kuluttua
UPPBÖRDSGRUND: Arbetsgivaren uppbär medlemsavgiften i procent eller euro av
funktionärens förskottsinnehållning underkastade bruttolön enligt den uppbördsgrund
som Finlands Skeppsbefälsförbund separat skriftligt meddelat. Arbetsgivaren ansvarar
icke för eventuella felaktigheter i tjänstemans eller organisationens meddelanden.
GILTIGHETSTID: Avtalet om uppbörd träder i kraft från början av påföljande hela
uppbördsperiod efter den dag arbetsgivaren undertecknat avtalet och det gäller
tillsvidare.
Funktionären kan uppsäga avtalet att upphöra efter utgången av närmast följande hela
inkasseringsperiod.
Jäsenmaksutili:
Danske Bank FI14180001800068893
Medlemsavgiftskonto:
TYÖNANTAJA
ARBERSGIVARE
Yrityksen nimi
Företagets namn
Yrityksen toimiala
Företagetsbransch
Lähiosoite
Näradress
Postinumero ja -toimipaikka
Postnummer och -anstalt
E-mail
Paikka ja pvm
Ort och datum
Työnantajan allekirjoitus
Arbetsgivarens underskrift
Liityn
LiitynSuomen
SuomenLaivanpäällystöliitto-Finlands
Laivanpäällystöliitto-FinlandsSkeppsbefälsförbund
Skeppsbefälsförbundr.y:n
sekä
yksityisalojen
työttömyyskassan
JYTK:n
jäseneksi. Valtuutan
r.y:n Julkisja Maa-jamerija metsäalojen
työttömyyskassan
jäseneksi.
Julkisja yksityisalojen
työttömyyskassan
perimään liiton
ja työttömyyskasValtuutan
Maa- meri- ja metsäalojen
työttömyyskassan
perimään
liiton
san
jäsenmaksut työttömyyskassan
maksamista etuuksista.
ja työttömyyskassan
jäsenmaksut työttömyyskassan
maksamista
etuuksista.
Valtuutus
raukeaa jäsenyyteni päättyessä.
Valtuutus raukeaa jäsenyyteni päättyessä.
ALLEKIRJOITUKSET
UNDERSKRIFT
Paikka ja pvm
Ort och datum
Jäsenen allekirjoitus
Medlemmens underskrift
Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin (rasti ruutuun).
Mina uppgifter får inte användas för direktmarknadsföring (kryss i rutan)
LIITON TIEDOT
FÖRBUNDETS
UPPGIFTER
Jag
ansluter
mig
som
medlem
i Suomen
Laivanpäällystöliitto-Finlands
Jag
ansluter
mig
som
medlem
i Suomen
Laivanpäällystöliitto-Finlands
Skeppsbefälsförbund
r.y. och
Offentligaoch privata sektorns
arbetslösSkeppsbefälsförbund
r.y och
Landsjö- och skogssektorernas
arbetslöshetskassa.
hetskassaJYTK.
Jag befullmäktigar
Offentliga-arbetslöshetskassa
och privata sektorns
Jag
befullmäktigar
Landsjö- och skogssektorernas
att uppbära
arbetslöshetskassa
att uppbära förbundets
och arbetslöshetskassans
förbundets
och arbetslöshetskassans
medlemsavgifter
från de förmåner
arbetslöshetskassan
utbetalar.
medlemavgifter från
de förmåner arbetslöshetskassan utbetalar.
Fullmakten
utgår
dådå
mitt
medlemskap
upphör.
Fullmakten
utgår
mitt
medlemskap
upphör.
Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki
Finlands Skeppsbefälsförbund Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Puhelin/Telefon 09-6122440
Fax 09-605633
E-mail [email protected]
LIITTO TÄYTTÄÄ
SAAPUNUT
TPV HYVÄKSYNYT
Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar
JÄSENTIETOJEN
PÄIVITYS
JÄSENREKISTERIIN
MARRASKUUNOVEMBER
90 vuotta/år
sjökapten
Nils Martin Jansson
9.11. Mariehamn
75 vuotta/år
70 vuotta/år
perämies
Reijo Viktor Mikluha
01.12. Vantaa
merikapteeni
Simo Jussi Sola
03.12. Tampere
merikapteeni
Jouko Ilmari Pirhonen
11.11. Espoo
merikapteeni
Juha Raikko Tuominen
03.12. Yli-Ii
70 vuotta/år
merikapteeni
Pertti Juhani Sovio
07.12. Raahe
sjökapten
Kurt Erik Backlund
21.11. Bergö
merikapteeni
Jaakko Ilmari Smolander
27.11. Helsinki
merikapteeni
Risto Yrjö Saka Tikkanen
23.11. Rauma
60 vuotta/år
merikapteeni
Timo Kalervo Tervanen
20.11. Siivikkala
50 vuotta/år
laivuri
Mika Kalevi Saarinen
16.11. Turku
hälsovårdare
Thomas Sjölund
07.11. Korsholm
merikapteeni
Marko Krister Stenberg
1.11. Porvoo
JOULUKUUDECEMBER
80 vuotta/år
sjökapten
Per-Erik Erikson
16.12. Mariehamn
merikapteeni
Antti Hannu Robert Juva
11.12. Rauma
Jotta voimme palvella jäsenistöä
­mahdollisemman hyvin ja tehokkaasti niin
liitto pyytää teitä kohteliaammin
­päivittämään/täydentämään yhteystietonne
sähköpostiosoitteella ja
GSM numerolla.
Lähetä päivitys/täydennys jäsen­rekisterin­hoitaja Mirjam Tuiskulle
osoitteeseen [email protected]
Kirjoita viestiin aihe: Päivitys
Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken
arvotaan lomaviikko Sulkavalla vuonna 2016.
Arvonta suoritetaan 29.1.2016
merikapteeni
Jarmo Lauri Olavi Belinskij
12.12. Joutseno
merikapteeni Pentti Juhani
Teräsvirta
22.12. Helsinki
60 vuotta/år
vahtiperämies
Heikki Juha Sallinen
03.12. Savonlinna
merikapteeni
Martti Olavi Vähä-Pietilä
07.12. Helsinki
merikapteeni
Jarmo Aarne Juvakka
10.12. Rymättylä
50 vuotta/år
merikapteeni
Elina Margareta Varmola
02.12. Helsinki
sjökapten
Henrik Olof Ekholm
10.12. Tenala
hovmestare
Ben-Göran Hilden
17.12. Kirjala
In memoriam
• Perämies Martti Ilmari Harju on kuollut 13. syyskuuta 2015.
Hän oli syntynyt 8.7.1927 Merikarvialla. Tutkinto 1954. (Merikarvia)
• Merikapteeni Heikki Jaakko Saarinen on kuollut 4. syyskuuta 2015.
Hän oli syntynyt 28.8.1947 Kurikassa. Tutkinto 1985. (Helsinki)
40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
UPPDATERING AV
PERSONUPPGIFTER
I MEDLEMSREGISTRET
För att vi skall kunna betjäna medlemmarna
så bra och effektivt som möjligt ber förbundet
er artigt att uppdatera/komplettera era
kontaktuppgifter med e-mailadress och GSM
nummer.
Skicka informationen per e-mail till Mirjam
Tuisku [email protected]
Skriv som e-mailets ämne: Uppdatering
För alla som uppdaterar/kompletterar ­
kommer det att lottas ut en semestervecka
i Sulkava år 2016.
Utlottningen sker 29.1.2016.
PIIRIT-KRETSARNA
Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet /
Kretsombudsmännen
Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille
liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä
kotisivultamme: www.seacommand.fi
Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla
förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra
hemsidor: www.seacommand.fi
Ahvenanmaa – Åland
Tisdagen den 10.11.2015 kl.19:30
Hotell Pommern Möteslokal Pamir
Gemensamt möte med Ålands energi- och sjöfartstekniska
förening ÅESF r.f.
Helsinki – Helsingfors
Liiton toimisto - -förbundets kansli
ti 17.11.2015 klo/kl 17.00
kokouksen jälkeen Salve
Kotka
avoin-öppen
Oulu – Uleåborg
to 10.12.2015 klo/kl 19.00 Kemi, JMSampo
Rauma – Raumo
keskiviikkona 11.11.2015 klo/kl 18.00
Rauman Merimuseo
Kalliokatu 34, 26100 Rauma
Saimaa – Saimen
lauantai 28.11.2015 Spahotelli Casino Savonlinna
kokous alkaen klo 14.00
Joulusauna klo 16.00
Pikkujoulu klo 19.00
Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle
Tampere – Tammerfors
avoin/öppen
Ahvenanmaa – Åland
Johan RAMSLAND
040 667 2227
[email protected]
Helsinki – Helsingfors
Tapio GARDEMEISTER
040 722 6150
[email protected]
Kotka
Heli PALMU
020 7908 846
[email protected]
Oulu – Uleåborg
Petter TÄHTINEN
0500 431633
[email protected]
Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected],
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän
seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta.
Rauma - Raumo
Marko Löytö[email protected]
358444558373
Saimaa – Saimen
Jukka RIIKONEN
0400 194 992
[email protected]
Tampere – Tammerfors
Kai TERIMAA 0500 891918
[email protected]
Turku – Åbo
Jussi MÄKITALO 040 7500 482
[email protected]
Vaasa – Vasa
Tuula FORSBLOM
050 9287 398
[email protected]
[email protected]
Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected],
jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan.
Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma
sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa
STTK:n aluetoimikunnan asioista.
Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista.
Vasakretsen har öppnat en e-postadress [email protected],
vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten.
Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom
att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten
eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet.
Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor.
Turku – Åbo
S/S Bore klo/kl 18.00
ma/må 7.12.2015
”Pikkujoulu”
Vaasa – Vasa
avoin - öppen
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA:
Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa
Proffs i proffsens tjänst
Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus
Aboa Mare
Hertigs Johans parkgata 21 /
Juhana Herttuan puistokatu 21
20100 Åbo / Turku
Tel. / puh. 02-432 3123
[email protected]
www.aboamare.fi
OMA PRONSSIVALIMO
Uudet valmiit potkurit
TERÄSAKSELIT –
POTKURIEN KORJAUKSET
Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK)
Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi
x
x
x
x
x
x
●
•
•
•
•
•
•
RAAHE – BRAHESTAD
Raahen Satama Oy / Lapaluoto
www.portofraahe.fi
Satamatoimisto……...........08 227 7555, 044 439 3930
Turvapäällikkö 24 h………........................040 135 6794
Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898
Laivameklarit / Laivapalvelut …..............020 592 3890
Satamahinaaja m/s Isbjörn………...........0400 383 697
Taksi………….............................................0600 300 10
lapojen oikaisut
hitsaukset
koneistukset
nousunmuutokset
tasapainotukset
mittaukset
TEVO Oy, TURENKI
Puh: 08 2658 800
[email protected]
www.tevo.fi
Bore Ltd
Bulevardi 46
P.O. Box 115
FI-00120 Helsinki, Finland
Tel: +358 6188 3300
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
Uutuus! VIKING laajentaa alusten
turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen
keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä
Torggatan 14 B
AX-22100 Mariehamn, Åland
Tel: +358 18 16766
[email protected]
www.bore.eu
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: [email protected] . www.VIKING-life.com
MANAGING DIRECTOR +358 44 4691 361
TRAFFIC MANAGER
+358 44 4691 358
24 H SATAMAPALVELU /
PORT SERVICE
+358 400 798 698
[email protected]
www.portofkalajoki.fi
42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku – Åbo
Puh./tel. + 358 2 2674 111
Fax + 358 2 2674 125
Email: [email protected]
Satamapalvelut – Hamnservice 24 h
Puh./tel. + 358 2 2674 122
Fax + 358 2 2674 124
Email: [email protected]
Tartu verkkoon
www.merimieselakekassa.fi
Merimieseläkekassan verkkosivuilla
ja Lokipalvelussa voit asioida silloin
kun sinulle parhaiten sopii.
Nappa tag i nätet
www.sjomanspensionskassan.fi
På Sjömanspensionskassans webbsajt
och Logg-tjänst kan du uträtta dina
ärenden precis när det passar dig.
UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI
NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS
Turvallisuuspalkinto
VTS-toiminnalle
M
eriturvallisuuspalkinto Sea Sunday on myönnetty tänä vuonna
Liikenneviraston VTS-toiminnalle. Liikenneviraston VTS-­
keskukset ovat vuosien varrella tehneet paljon työtä meren­
kulun sujuvuuden ja turvallisuuden edistämiseksi.
– Esimerkiksi kesäkuun alkupuolella Suomenlahden meriliikennekeskus
onnistui ehkäisemään suuren rahtialuksen mahdollisen karilleajon
Suomenlahdella. Alus saatiin meriliikenneohjauksen yhteydenottojen
avulla muuttamaan kurssinsa kohti turvallista vesialuetta, kertoo Liikenneviraston meriliikenteen ohjausyksikön päällikkö Thomas Erlund.
Myös Länsi-Suomen meriliikennekeskus onnistui ehkäisemään tänä
vuonna Turun eteläsaaristossa toisen rahtialuksen karilleajon
– On suuri kunnia vastaanottaa Suomen arvostetuin meriturvallisuuspalkinto. Vastaanotan palkinnon kaikkien työtovereideni puolesta, jotka
ovat ansainneet tämän sitkeällä ja johdonmukaisella toiminnallaan
vastatessaan vuoden jokaisena päivänä merenkulun turvallisuudesta
pyrkien samalla ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja.
– Tänä päivänä VTS-toiminta ei vielä kata koko Suomen rannikkoa,
mutta erilaiset tapahtumat ja tilanteet merialueilla ovat osoittaneet, että
tähän olisi pyrittävä mahdollisimman pikaisesti. Olemme siksi tehneet
esityksen ministeriöllemme uudesta perustamispäätöksestä, jossa kaikki
Suomen merialueet ovat VTS-toiminnan vastuualuetta, Erlund sanoo.
Palkinnon luovutti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. •
Liikenneviraston
meriliikenteen
ohjausyksikön
päällikkö
Thomas Erlund
otti palkinnon
vastaan ”kaikkien työtoverei­
deni puolesta”. LAKIASIAT
- käytännöllisesti
Lakiasiaintsto Utilis Ky
Bulevardi 12 D
00120 Helsinki
OTL Petri Pulkkanen
gsm +358 (0)50 317 2344
[email protected]
SLPL-jäsenille - 20% ALE
www.utilis.fi
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43
Lähde talviretkelle Sulkavalle /
Gör en vinterresa till Sulkava
Talvikaudella voit varata koko viikon tai vaikkapa pelkän viikonlopun. Under vintern kan du reservera hela veckan eller t.o.m. bara ett veckoslut.
Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla
VARMARANTA
Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku
KAIKISSA MÖKEISSÄ
SEURAAVAT VARUSTEET:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt
liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava !
Vapaat
tupakeittiö
sähköt
viikot:
sähköliesi ja jääkaappi
Myllyjärvi viikot
radio
44-53 ja
kahvinkeitin
Varmaranta viikot
keittiövälineet astioineen
44,45,47-53
(tilanne 12.10.2015)
viemäri
ulkokäymälä
puulämmitteinen sauna
polttopuut
Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty.
G Varmarannan sauna.
SUVITUPA
•
•
•
•
•
•
•
•
JAATILA
•
•
•
•
•
•
• Saimaan rannalla
• 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet
2:lle parvella vuoteet 5:lle
• vesijohtovesi
• WC ja suihku
• mikroaaltouuni
• sähköistetty grillikatos
• sauna rannassa
• sähkölämmitys
• sähköpistoke autoa varten
• valmistunut 1988
Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta
48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle
kaivovesi
sauna mökin yhteydessä
laituri - venepaikka
remontoitu 1998
Saimaan rannalla
24,5 m2 vuodesohva 2:lle
takkatupa ja sauna
kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa)
venelaituri
telttapaikka
asuntovaunupaikka
mökki on valmistunut 1998
MYLLYJÄRVI
•
•
•
•
•
Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti
49 m2 vuoteet 4:lle
kaivovesi
sähkölämmitys
sähköpistoke autoa varten
Hinta/viikko, ma-su
Hinta/vecka, må-su
• P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till
förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa.
MYLLYJÄRVI
VARMARANTA
JAATILA
SUVITUPA
186e
278e
253e
150e
35e /ensimmäinen vrk.
20e /lisävuorokausi
93e
169e
Kesäkausi/
Sommarsäsongen
01.05 - 30.09
G Talvi Varmarannassa.
• Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan,
Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä.
Talvikausi/
Vintersäsongen
01.10 - 30.04
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
ei talvikäytössä
ej i vinterbruk
Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00
VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413
[email protected]
Sulkavan mökkien vuoden 2016 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon.
Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2016 kan sändas skriftligt till förbundets kansli.
Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________
Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________
Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________
Mökkitoivomukset:
Stugönskemål: Myllyjärvi
Varmaranta
JaatilaSuvitupa
Varaukset maanantaista sunnuntaihin:
Reserveringar från måndag till söndag:
En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä.
Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor
1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2016 tai
Vecka nr
datum
Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi)
Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor:
(månad/år)
2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2016 tai
Vecka nr
datum
____/____20___________________________________________
päiväys/datumallekirjoitus/underskrift
3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2016
Vecka nr
datum
Toimisto – Kansli
Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki
Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors
Avoinna – Öppnat, ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00
• Asioidessasi liiton toimistolla, soita ystävällisesti ja
tarkista että olemme paikalla.
• Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring
oss först för att kolla att vi är på plats.
Vaihde/Växel 09 6122440
Sähkeosoite – Telegramadress
SEACOMMAND
[email protected]
www.seacommand.fi
Jäsenrekisteri/Medlemsregister
Mirjam TUISKU
040 5124078
[email protected]
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Petri SUOMINEN
0400 596071, 050 3062 546
[email protected]
Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare
Johan RAMSLAND
040 667 2227
[email protected]
Toimistosihteeri - Kanslisekreterare
Marjo PEURALA
(09) 6122440
[email protected]
Puheenjohtaja/Ordförande
Kristian HEISKANEN
050 5845925
[email protected]
Varapuheenjohtaja/Viceordförande
Kai TERIMAA
0500 891918
[email protected]
Työttömyyskassa
Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa ­
- JYTK
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
Neuvonta 020 690 871
Puhelinpalvelu 020 690 069
(arkisin klo. 9.00-15.00)
Fax 020 789 3872
Sähköposti [email protected]
Kotisivutwww.jytk.fi
Arbetslöshetskassan
Offentliga- och privata sektorns
­arbetslöshetskassa- JYTK
Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors
Telefon service
Infonummer
Fax
E-post
Hemsida
020 690 069
(mån- fre. 9.00 – 15.00)
020 690 871
020 789 3872
[email protected]
www.jytk.fi
Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare
Hilkka KOTKAMAA
040 5405 224
[email protected]
PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna
UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO
MERIVÄLITYS
Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki
[email protected]
Puh. 0295 040152
taloushenkilökunta
(mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat)
Puh. 0295 040832
kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö
Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Linnankatu 52 B, 20100 Turku
[email protected]
Puh. 0295 044683
Ålands arbets- och näringsbyrå
Nygatan 5, 22100 Mariehamn
[email protected]
Tel. 018-25000
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45
• Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna
PINSSI
Kullattu ja
emaloitu merkki
13.5 mm
grip kiinnityksellä
ADRESSIT
onnitteluadressi
suruadressi
9e
ADRESSER
gratulationsadress
kondoleansadress
VENEVIIRI
BÅTVIMPEL
8e
18 e
PINS
Förbundets förgyllda
emaljerade logo 13,5mm
med grip-fastsättning
17e
KOKARDI
Kullattu ja emaloitu
25 mm
18 e
KOKARD
Förgylld och emaljerad
25 mm
SOLMIONEULA
Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on
emaloitu liiton merkki Ø12 mm
KRAVATTNÅL
På den förgyllda kravttnålen (64 mm)
finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm
12e
16e
KÄSILAUKKUKOUKKU
HANDVÄSKKROK
HUOMIOLIIVI
keltainen
SKÄRMMÖSSAN
med ankarmärke
med bladdekor
REFLEXVÄST
gul
koko storlek
XXL
PIKEE PAITA
PIKÉSKJORTA
30 e
BÄLTE
Svart stiligt läderbälte sytt i Finland.
Logon är emaljerad och förgylld samt
fäst vid en förgylld platta.
Spännet är förgyllt och försilvrat.
MUISTITIKKU
MINNESSTICKA 2 GB
LIITON LIPPIS
ankkurimerkillä
lehvillä
15e
42e
16e
12e
HUIVIN PIDIKE –
SCARFHÅLLARE
VYÖ
Suomessa ommeltu musta tyylikäs
nahkavyö.
Logo emaloitu ja kullattu sekä
kiinnitetty kullattuun laattaan.
Solki kullattu ja hopeoitu.
Ny t
ot teita
jäsentu aan !
tilaam
Beställ k ter!
s pr odu
medlem
MATKALAUKKUVYÖ
liiton tunnuksilla kullanvärinen
metalli-muovi solki.
sininen, 170 cm.
REM FÖR RESVÄSKA
med förbundets logo.
blå, 170 cm
7e
10e
TEKNINEN URHEILUSUKKA
Tummansininen, naisten koko
36-41,miesten koko 40 – 45
TEKNISK SPORTSOCKA
Förbundets logo på skaftet, mörkblå,
damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45
3e
a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita
MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING
LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN
SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN
SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE.
GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS
NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT
UTEXAMINERADE I FINLAND.
Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott

Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott
TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA:
Tuote / Produkt
oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0
oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt
Hinta/ Pris
560 e
600 e
Opisto / Läroanstalt
Valmistumisvuosi / Examensår
oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e
oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e
Huivin pidike – Scarfhållare
16 e
o
oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL,
7e
oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e
oKokardi – Kokard
18 e
oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok
12 e
o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE15 e
o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR
15 e
oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm16 e
oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL,
30 e
oPinssi – Pins
9e
oSolmioneula – Kravattnål 17 e
oVeneviiri – Båtvimpel
18 e
oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e
oMuistitikku – Minnessticka
12 e
oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41
10 e
oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45
10 e
Nimi / Namn___________________________________________________________________________
Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________
Postinumero ja postitoimipaikka
Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________
Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________
Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________
Päiväys / Datum _______ / ______2015 _________ Paikka / Ort ___________________________________
Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________
SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai [email protected]
FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller [email protected]
Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken
www.seacommand.fi
Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri
Suomen Merenkulku
Hietalahdenranta 15 A 3
00180 Helsinki
FINLAND
.KQ8 3
MERENKULKUMESSUT
SJÖFARTSMÄSSA
29-30.10.2015
to: 10-18, pe/fre: 10-16
Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku
Ilmainen sisänpääsy / Gratis inträde
40 näytteilleasettajaa / utställare
Luentoja ajankohtaisista aiheista. Tutustu messuohjelmaan
kotisivuillamme. / Föreläsningar inom aktuella ämnen.
Se mässprogrammet på vår hemsida.
Mahdollisuus tutustua merenkulkusimulaattoreihin sekä VTSja Meripelastuskeskuksiin. / Möjlighet att bekanta sig med
sjöfartssimulatorerna samt VTS- och Sjöräddningscentralen.
Tervetuloa! / Välkommen!
www.aboamare.fi