ASUNTO ENSIN – ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN
ASUNTO ENSIN – ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 - 2019 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY Aune ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen uustuotanto ja korjaaminen TOIMIVIEN RATKAISUJEN KÄYTTÖÖNOTTO JA LEVITYS Matalan kynnyksen tukipalvelut Rikosseuraamusasiakkaiden asumispalvelut Asuntojen hankinta ja jälleenvuokraus Yksityisten vuokraasuntojen välivuokraus AUNE KEHITYSALUSTA UUSIEN RATKAISUJEN PILOTIT JA KOKEILUT Asunto ensin konseptit ja sovellukset Luottotiedot menettäneiden asunnonsaanti Pilottilaboratorio Kasvuklinikka Yhteiskehittäminen Päihteet sallivat ja päihteettömät palvelut Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Asumisneuvonnan laajentaminen ja kohdentaminen 05.06.2015 Toimistoista asuntoja, Pienet Tuvat, Konttiasuminen Vertaisoppimisen akatemia Työllistymispolut ja arjen mielekkyys ex-asunnottomille Mobiilit , moniammatilliset tukitiimit päihde – ja mielenterveystyöhön Vaikuttavuusarviointi Systeemimuutoksen johtaminen Ennaltaehkäisevät muutosstrategiat Asunto ensin - asunnottomuuden ennaltaehkäisy Maahanmuuttajien ja pakolaisten asumis- ja kotouttamispalvelut Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn viitekehys VARHAINEN VÄLITTÄMINEN Asumisneuvonta VARHAINEN VARHAINEN PREVENTIO PUUTTUMINEN SAS toiminta Väliaikainen tukiasuminen Omatyön-tekijä Palveluohjaus Kotouttami nen Perhetyö Sovittelu O H J A U S T U K I – JA ITSENÄI SEEN ASUMISEEN KOHDENNETTU SYSTEEMINEN PREVENTIO PREVENTIO Mielenterveys- ja päihdekuntoukses ta tukiasumiseen Vankilasta vapauteen Sairaalasta kotiin Lastensuojelun jälkihuolto SUOJAAVIEN TEK IJÖIDEN VAHVISTAMINEN PRIMÄÄRI, UNIVERSAALI PREVENTIO TYÖ JA TOIMEENTULO PERHE KOULU VERTAISET, YSTÄVÄT KOHTUUHINTAINEN ASUMINEN 1. TYÖRYHMÄ Vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan sekä asuntojen jaon vaikutus asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn • Tehtävänä on: etsiä toimenpiteitä, joilla voidaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ja tuetun asuntokannan avulla nykyistä tehokkaammin vaikuttaa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn kehittää hajautettuja asumismuotoja ja siihen liittyvää asuntojen hankintaa seurata käynnistyvää yksityisten vuokra-asuntojen yleishyödyllistä välivuokrauskokeilua ja tehdä ehdotukset toiminnan vakiinnuttamiseksi • selvittää mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetun asuntokannan korjaustarve ja tehdä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä Pj Peter Fredriksson (YM), kehittäjänä Juho Niskanen (Y-säätiö). Jäseninä edustajat ARA, RAY, suurimpien kaupunkien vuokrataloyhtiöt, muut yleishyödylliset omistajat, vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistajat/tuottajat, kämppäverkosto Nordic Research on Homelessness 2015 2. TYÖRYHMÄ Asunnottomuutta ehkäisevät tukipalvelut ja niiden vaikuttavuuden parantaminen • Tehtävänä on: tunnistaa asunnottomuuden riskiryhmät ja arvioida tukipalveluiden ja vertaistuen akuutti ja pitempiaikainen tarve laatia suunnitelma, joka integroi asunnottomuuden torjumisen kannalta keskeiset tukipalvelut kuten asumisneuvonnan, asumis- ja toimeentulotuen, sosiaalihuollon neuvonnan ja ohjauksen, sosiaalisen kuntoutuksen ja päihdeja mielenterveystyön, työllistämisen, kotouttamisen ja vertaistuen yhtenäiseksi ennaltaehkäiseväksi kokonaisuudeksi • tukea AUNE- ohjelmassa mukana olevia kaupunkeja kunta- tai seutukohtaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisyn strategioiden laatimista Pj Marja Dahl (tbc) , kehittäjänä Hanna Dhalmann (ARA), Anne Kinni (Hgin kaupunki), Sari Timonen (Y-säätiö), Niina Kaksonen (Ohjaamo/Vantaa), Pekka Karjalainen (THL), Sanna Tiivola (VVA ry), Minnis Vierikko (NAL), Kati Sunimento (OM/RISE), Jussi Sorsimo (Timeline Oy), Sari Tuominen (Hgin kaupunki), Maritta Närhi (Tampereen kaupunki), Samu Saarikoski (Kuntoutuspolku ry), Marja Oksanen (Esperi Care Oy) 3. TYÖRYHMÄ Asunnottomuutta vähentävät uudet asumis- ja tukiratkaisut ja niiden kokeilut • Tehtävänä on: valmistella suunnitelma toimenpiteistä, joilla voidaan vuokra-asumisen turvaamiseksi ehkäistä luottokelpoisuuden menettäminen tai palauttaa luottokelpoisuus tehdä ehdotus asumiseen liittyvistä kotouttamistoimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä turvapaikanhakijoiden ajautumista asunnottomiksi käynnistää selvitys vakuutusyhtiöiden ja vuokra-asuntojen omistajayhtiöiden kanssa luottotietonsa menettäneiden nuorten kotivakuutuksen saannin mahdollistamiseksi. käynnistää hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on luoda jäsentynyt mielekkään arjen ja työtoiminnan malli asunnottomien asumispalveluihin ja niihin liittyviin kriisiluonteisiin palveluihin sekä levittää malli asunnottomuuden vähentämiseen sitoutuneisiin kuntiin käynnistää 4-5 monialaista, liikkuvan tiimityön kokeilua, joissa tarvittavat palvelut tuotetaan työnjaon mukaan asiakkaan kotiin laatia suunnitelma pääkaupunkiseudun yhteisestä nuorten palvelu- ja turvakeskuksesta tai vastaavasta hajautetusta ratkaisusta, eräänlaisesta ”yökodista” akuutissa tilanteessa oleville nuorille, mikä mahdollistaisi turvallisen yöpymisen sekä nuorten asunnottomien tavoittamisen ja eteenpäin ohjauksen. TYÖRYHMÄ 3 (JATKOA) Pj Juha Kaakinen, kehittäjä Ajatustalo oy (Antti Pelto-Huikku, Tom Tarvainen), ohjelmapäällikkö Jari Karppinen (PAAVO-ohjelma), turvatalotoiminnan johtaja Erja Anttila (SPR), johtava sosiaaliohjaaja Anne Kinni (Helsingin kaupunki), kapteeni Saga Lippo (Pelastusarmeija), projektivastaava Petra Laasonen ja projektityöntekijä Asta Juntunen (Sininauliitto), osastonhoitaja Irene Merano (Helsingin kaupunki, Auroran sairaala), toiminnanjohtaja Juha Pantzar (Takuu-säätiö), toiminnanjohtaja Pekka Matilainen (ViaDia ry), kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors ja hankejohtaja Miriam Attias (Suomen Pakolaisapu Oy), erityisasiantuntija Tarja Rantala (TEM). Tyhjien ARA-asuntojen määrä kasvoi yli 7 000 asuntoon 7500 • Vähintään 2 kuukautta tyhjillään olleita ARAvuokra-asuntoja oli koko maassa noin 7 223. 7000 6500 6000 5500 • Niistä vähintään 6 kk tyhjänä oli 57 % 5000 4500 4000 3500 3000 21.10.2015 • Tyhjien osuus ARAkannasta oli 1,7 % vuonna 2014 • Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuosiin 2006 - 2008 verrattuna 21.10.2015 Pakolaiskriisi: Edessä suuri asuttamissavotta • Ruotsin kokemukset – vaarana on, että käy samoin: oleskeluluvan saaneiden määrä kasvaa paljon nopeammin kuin kuntien kyky asuttaa • Ruotsissa n.10 000 oleskeluluvan saanutta jämähtänyt vastaanottokeskuksiin – omaehtoinen asuminen siellä, missä jo muutenkin paljon pakolaisia (80% turvapaikan saaneista hankkii asuntoa omaehtoisesti) • Boverket selvittää: Nyanländas boendesituation • http://www.boverket.se/sv/om-boverket/publicerat-avboverket/publikationer/2015/nyanlandas-boendesituation-delrapport/ • Mikä on kuntien/vuokrataloyhtiöiden valmius asuttaa oleskeluluvan saaneita? • HE-luonnos: mahdollistetaan myös alle vuoden mittaisen oleskeluluvan saaneiden asukasvalintakelpoisuus ARA-asuntoihin Tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen • Tyhjiä ARA-asuntoja voidaan hyödyntää parhaiten vastaanottokeskusten läheisyydessä. • Kaikkien tyhjien ARA-asuntojen hyödyntäminen ei ole realistista syrjäisen sijainnin takia. • Suurin osa tyhjistä asunnoista on sijaitsee hajallaan ympäri kuntaa, kokonaisia taloja on harvemmin tyhjillään. => arvio: tyhjistä ARA-asunnoista vain noin kolmasosaa voidaan järkevästi hyödyntää maahanmuuttajien asuntoina. 21.10.2015 eli 2.500 asuntoa ARA-asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotus 2005 – 2014 PKS Muut kasvukeskukset* Muu maa 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2005 2006 -5000 -10000 -15000 *) Muut kasvukeskukset : Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, PKS:n kehyskunnat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Helsingissä asuntopula ja ARA-asuntojen osuus on suurinta myös suhteellisesti väkiluku Kunta 31.12.2914 muutos hakijat muutos 1000 as. asunnon saaneet yht. muutos ARA-asuntoja/ yht. 1000 as. Helsinki 621 904 1,5 % 30 400 5% 49 5 804 -5 % 79 381 128 Espoo 265 646 1,9 % 7 600 4% 29 3 350 -7 % 30 391 114 Tampere 223 134 1,2 % 7 369 9% 33 4 202 4% 26 816 120 Vantaa 210 720 1,3 % 7 931 21 % 38 3 610 8% 23 660 112 Oulu 196 374 1,3 % 3 112 -31 % 16 4 662 -3 % 17 142 87 Turku 183 991 1,0 % 5 325 10 % 29 3 657 2% 23 035 125 Jyväskylä 135 803 0,8 % 3 933 6% 29 2 731 -1 % 16 083 118 Kuopio 107 562 1,2 % 3 992 48 % 37 2 092 7% 11 732 109 Lahti 103 811 0,4 % 2 090 -18 % 20 1 842 9% 11 799 114 Kouvola 86 477 -0,5 % 948 -17 % 11 1 039 0% 5 915 68 Pori 83 521 0,1 % 668 -22 % 8 536 3% 3 710 44 Joensuu 75 061 0,8 % 1 868 43 % 25 1 350 11 % 7 589 101 Lappeenranta 72 818 0,2 % 1 295 -25 % 18 1 362 -6 % 8 442 116 Hämeenlinna 67 990 0,3 % 1 061 .. 16 875 .. 4 605 68 Vaasa 67 009 1,0 % 1 410 16 % 21 1 154 8% 6 645 99 Rovaniemi 61 556 0,6 % 1 055 -15 % 17 943 -6 % 4 683 76 Seinäjoki 60 888 0,9 % 482 3% 8 1 098 4% 4 290 70 Mikkeli 54 628 0,0 % 714 -6 % 13 980 5% 4 756 87 Kokkola 47 296 0,6 % 350 -3 % 7 571 -6 % 3 646 77 Kajaani 37 797 -0,2 % 267 -14 % 7 712 -6 % 3 222 85 0,4 % 106 533 3,8 % 19 68 210 -0,5 % 433 713 79 Koko maa 21.10.2015 asuntojono 2014 hakijat/ 5 474 289 ARA-asuntojen markkinatilanne suurissa kunnissa 2012 - 2014 50 2014 2012 2013 ARA-indeksi 0 - 50 40 30 Kireät markkinat 20 10 Melko kireät markkinat Tasapainossa 0 21.10.2015 Lievää ylitarjontaa Ylitarjontaa Vuokrat suurimmissa kaupungeissa (€/m2) vuonna 2014 20 ARA-vuokrat 18 vapaarah.vuokrat uudet vapaarah. 16 14 12 10 8 21.10.2015 Lähde: Tilastokeskus Vapaarahoitteisesta tuotannosta yhä suurempi osa vuokra-asunnoiksi Asuntoaloitukset 2012 2013 2014 2015e Rivi- ja kerrostalot 20 200 19 200 18 600 18 800 - vapaarahoitteisia 14 000 12 800 11 200 10 800 9 700 7 900 5 900 5 700 Vapaarah. Yht. 23 700 20 700 17 100 16 500 ARA-asuntoja 6 200 6 400 7 400 8 000 29 900 27 100 24 500 24 500 Asuntoja, kpl Omakotitalot Yhteensä 21.10.2015 • Vapaarahoitteiset vuokraasuntojen määrä on kasvanut 2 000 asunnosta 3 500 asuntoon vuosien 2012 ja 2014 aikana. • Vuonna 2015 lukumäärä kasvaa 4 300 asuntoon (RT:n arvio). • Kuluttajilla tarjottavan uusien asuntojen määrä on neljässä vuodessa lähes puolittunut 12 000 asunnosta 6 500 asuntoon. 3. KOTOUTTAMISEN EDISTÄMINEN – TILANNEKUVA? * Asuntojen tarve kiireellinen * Väliaikaisten ja hajautettujen asuntojen tarve kiireellinen * Kuntien tyhjä asuntokanta saatava käyttöön * Asumista tukevia malleja olemassa, ne kuvattava paremmin ja levitettävä valtakunnallisesti * Tarvitaan lisää pilotteja Arjen taidot Asuminen * Neuvonta ja alkukartoitus kuntien ja TE-toimistojen kautta * Työpaikkojen puute – toisaalta pieniä ja keskisuuria teollisuuspaikkakuntia uhkaa Yhteydet työhön työvoimapula * Paikallisia ratkaisuja (esim. yrityshautomot, työhön perehdyttämisen mentoritoiminta) * Yrittäjyyden kynnyksen madaltaminen * Tarve työelämän tutustumispaikoille. Esim. töitä vastaanottokeskuksissa (ruokahuolto, kiinteistöhuolto), koulujen valmistavassa opetuksessa jne. * Työpajojen potentiaali? * Paljon paikallisia ratkaisuja * Nykyisin toimintaa pienille ryhmille, tarvitaan tarjonnan lisäys * Hyvät mallit tunnistettava, kuvattava ja levitettävä * (Vapaaehtoisten) tulkkien tarve järjestöjen toiminnan tueksi Mielekäs tekeminen ja sosiaaliset suhteet Yhteydet koulutukseen * Koulutukseen ohjaaminen viranomaistyötä (kunnat, TE-toimistot) * Monet toteuttajatahot (peruskoulu, amm. koul., lukiot, kansalaisopistot, järjestöt) * Paljon paikallisia ratkaisuja * Kotoutujien määrä haastaa koulutusorganisaatiot * Tarvitaan ”keskitettyjä ratkaisuja” * Koulutukseen ja siihen tutustumiseen tarvitaan matalampi kynnys * Yhteys Ohjaamoihin, työpajojen potentiaali? • • • • • ASUMISEN TOIMIJOIDEN RATKAISUJA Vapaat asunnot käyttöön. Tyhjien vuokrahuoneistojen hyödyntäminen kunnissa. Tyhjiä asuntoja on arvioitu olevan n. 200 000. Vapaita asuntoja on esimerkiksi maakuntien teollisuuspaikkakunnilla. Kuntien tulisi laatia kotouttamissuunnitelmat, joissa olisi huomioitu yhteistyömuodot valtakunnallisten ja paikallisten kotouttamiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Väliaikaisia ja hajautettuja asuntoja lisää. Maahanmuuttajaperheille tarjottavat moduulikontit ovat yksi asumisen ratkaisu ensi vaiheen asumiseen. Suomessa on käynnistymässä pilotteja. Uusien hajautettujen ratkaisujen kehittämiseksi voitaisiin käynnistää kansallinen ideakilpailu. Yksityisten tarjoamien tilojen ja vuokra-asuntojen hyödyntämistä tehostettava. Suomessa on käyttämättömänä erilaisia majoittamiseen sopivia tiloja (esim. hotellit, motellit, leirikeskukset), mutta niiden vuokraamiseen liittyy byrokratiaa. Esimerkiksi alueelliset elinkeinoyhtiöt tai erilaiset osaamiskeskukset voisivat koordinoida tilojen kartoittamisessa ja tukea vuokraajia nopeampien valmistelujen aikaansaamiseksi. Kotoutujat sosiaalisen asuttamisen erityisryhmäksi. Kotoutujat eivät ole tasaveroisessa asemassa asunnon hakemisessa kantaväestöön nähden. Kotoutumisen tueksi (ainakin osassa kunnissa) on perusteltua kehittää monialainen asumistiimimalli. Asumistiimien tehtävänä olisi koordinoida kotoutujien asumisen tukipalvelujen kokonaisuutta sekä rakentaa menettelyt sujuvien asuttamispolkujen aikaansaamiseksi. Asumiseen uusia tukipalveluita. Helsingissä on käynnistetty Asumiskummi-pilotti. Jokaisella suurpiirin alueella toimii asumiskummi pilotin päättyessä. Suomeen jo hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat toimivat kotoutujien asumiskummeina haastavissa asumisen tilanteissa. Asumiskummeilla on mm. tieto alueensa asumisneuvonnasta. Asumiskummitoiminta ei vaadi lisäresursseja ja siitä saadaan asumisneuvontaan pysyvä työmenetelmä. Toinen kiinnostava pilotti on Suomen Pakolaisavun organisoima vertaisryhmätoiminta. Vertaisryhmiä on perustettu yhteensä 15, kaikkiin Helsingin vastaanotto- ja hätämajoituskeskuksiin. Omalla kielellä saatu tuki ja apu helpottaa sopeutumista. 3 500 ASUNTOA ASUNNOTTOMUUSTYÖHÖN (alustava esitys, ei vielä keskusteltu kuntien kanssa) Uustuotanto Hankinta Olemassa olevasta asuntokannasta osoitetut Välivuokramalli yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat Pk-seutu yhteensä 150 400 150 50 750 80 150 100 50 380 120 150 50 50 370 200 550 200 100 1050 550 1250 500 250 2550 Joensuu Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Muu Suomi yhteensä 30 30 30 0 30 0 100 30 250 10 20 20 0 10 0 50 10 120 0 0 10 0 0 0 20 0 30 50 50 50 50 70 50 150 80 550 90 100 110 50 110 50 320 120 950 1000 500 400 1600 3500 Kaikki yhteensä Asunnot n. 40 M€ Asumis neuvonta YM Strategiat kuntiin Pakolaisten kotouttaminen n. 3 M€ 3,5 M€ ESR (STM) SM Projektit investoinnit Vangit Ennaltaehkäisevä n. 24 M€ 0,5 M€ asunnottomuus strategia RAY OM n. 78 M€ Ohjaamot asuminen 0,7 M€ integraatio OKM TEM, ESR? Arviointi Koordinaatio Palvelut, asunnot 1,5 M€ n. 6 M€ YM, RAY kaupungit
© Copyright 2024