KUVA SEPPO SAMULI
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. ELOKUUTA 2015 • Nro 15 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933
Juha Nikulalla on
metsänomistajan,
luottamushenkilön
ja metsätaitoilijan
näkökulma.
Sivut 18–19
Metsä eri kanteilta
Uutinen: Kesä koetellut luontoa ›› sivut 2–3 Puukauppa: Kymenlaaksossa välillä valoisaa ›› sivut 12–13
Metsänhoito: Tervasroso tiedettyä pahempi uhka ›› sivut 14–15 Kirja: Nyt on rapujen aika ›› sivu 27
2
a
j
a
s
s
a
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
LYHYET
Metsäkanalintuja
viimevuotista
vähemmän
Metsäkanalintujen taantuma jatkuu. Heinä-elokuun riistakolmiolaskentojen perusteella metso-,
teerikannat kutistuivat 15 prosenttia viime vuodesta ja pyykannan tiheys putosi jopa viidenneksellä. Sen sijaan riekkojen määrä
säilyi ennallaan.
Lintukannat ovat nyt noin 60
prosenttia huippuvuosista 2011–
13, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan.
Kartonkikoneet
vauhdissa, sahaus
laskussa
Sellun ja kartongin tuotanto kasvoi Suomessa alkuvuonna, Metsäteollisuus ry kertoo. Tammi-kesäkuussa kartonkia tuotettiin 1,6
miljoonaa tonnia, mikä on yli viisi prosenttia enemmän kuin viime
vuonna. Sellun tuotanto nousi kolme prosenttia 3,6 miljoonaan tonniin, mutta paperin tuotanto pysytteli ennallaan, noin kolmessa
miljoonassa tonnissa.
Sahaus sen sijaan oli laskussa.
Havusahatavaraa tuotettiin 5,5
miljoonaa kuutiota, mikä on neljä
prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Leppä: Tierahoja
riittävästi
yksityisteille
Suomen metsien tila ja kasvu
mahdollistavat nykyistä selkeästi
suuremman puun käytön, arvioi
kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
Jari Leppä. Tämä mahdollisuus
on hänen mukaansa myös käytettävä. Puun liikkeelle saamiseksi tarvitaan kuitenkin käytännön
toimenpiteitä.
”Pitää huolehtia siitä, että liikenneinfran kunnostamislisämäärärahasta tulee riittävän suuri
osuus alempiasteiselle tieverkolle yksityistiet mukaan lukien, jotta
hallitusohjelmassakin tavoitteeksi asetettu 15 miljoonan puukuution vuotuinen käyttö toteutuu.”
Turvekesästä
historiallisen huono
Kylmä ja sateinen kesä on hidastanut turvetuotantoa. Heinäkuussa turvetta ei käytännössä nostettu ollenkaan.
Esimerkiksi Vapo on alkukesän aikana nostanut turvetavoitteestaan vain noin kolmanneksen. Loppukesän aikana päästään
ehkä puoleen tavoitteesta. Nostotulos jää kuitenkin huonommaksi kuin edellisenä huonona kesänä, vuonna 2012.
Sadekesä näkyy
metsäluonnossa
Ruostesienet
yleistyvät ja
puuston kasvu on
jäljessä normaalista.
Märkyys haittaa
myös puunkorjuuta.
HANNU JAUHIAINEN
teksti ja kuva
S
ateinen ja kolea kesä on vaikuttanut monella tavalla metsäluontoon. Näkyvimpiä tämän heinä-elokuun luontoilmiöitä
ovat ruostesienet. Ruostetauteja on
kosteuden vuoksi puhjennut lähes
koko maassa.
Lapissa suopursuruoste on monin paikoin kellastuttanut lähes
kaikki kuuset taimista tukkipuihin.
Suopursuruostetta esiintyy siellä täällä myös Etelä- ja Keski-Suomessa, kuitenkin lähinnä soiden
reunametsissä.
Lapissa väli-isäntänä toimivaa
suopursua kasvaa lähes kaikkialla,
joten suopursuruoste valtaa otollisten sääolojen aikaan lähes kaikki kuusikot. Suopursuruosteesta ei
kuitenkaan ole kovin suurta hait-
taa kuusten kasvulle tai elinvoimaisuudelle.
Myös pajut ovat monin paikoin
ruostesienien valtaamia. Sen sijaan koivujen ruosteet eivät ainakaan vielä ole levinneet kovin laajalle. Pohjois-Pohjanmaalla myös
tuhohyönteiset ovat syöneet pajujen lehtiä.
Kolea sää aiheuttaa sen, että etenkin Lapissa lämpösumma jää tänä
kesänä alhaiseksi. Edes lämmin loppukesä ei ehdi pelastamaan tilannetta, koska yöt ovat viileitä.
Viime vuonna Rovaniemen korkeudella päästiin lähes ennätyslukemiin, noin 1 200 päiväasteeseen.
Nyt lämpösumma jää huomattavasti pienemmäksi.
Siemensatoon iso lovi
Alhainen lämpösumma vaikuttaa
männyn ja kuusen siementen tuleentumiseen. Luken tutkija Tatu Hokkanen arvioikin, että Pohjois-Suomessa sekä männyn että
kuusen odotettu kohtalainen siemensato jää laadultaan heikoksi.
”Erittäin lämpimän viime kesän
ansiosta jopa Ylä-Lappiin oli tulossa
hyvä kuusen siemensato, mutta nyt
toiveet siitä voidaan mukaan haudata”, Hokkanen sanoo.
Jokioin
Rovani
Kylmää on pidellyt
Lämpösumman kehitys °Cvrk
1200
Jokioinen
Rovaniemi
1000
800
600
400
200
0
8.8. 9.8. Keski- 8.8. 9.8. Keski2015 2014 määrin 2015 2014 määrin
(1981-2010)
(1981-2010)
Lähde: Ilmatieteen laitos
Lämpösumma vaikuttaa myös
etenkin mäntyjen pituuskasvuun.
Esimerkiksi männyn taimissa on
nähtävissä se, että neulaset eivät
ole kehittyneet vielä kunnolla. Osa
neulasista saattaa jäädä lyhytkasvuisiksi. Myös latvakasvaimen puutuminen on jäljessä normaalista. Mäntyjen pituuskasvu on jäänyt myös
viimevuotista vähäisemmäksi.
Luken erikoistutkija, dosentti
Risto Jalkanen arvioi, että kylmän
kesän vaikutukset näkyvät myös ensi kesän kasvussa, koska männyllä pituuskasvu määräytyy pääosin
edellisen kesän sääolojen mukaan.
”Kun yöt pitenevät, männyn kas-
ajassa
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
MTK: Luontotiedot
Metsään.fi-palveluun
Marjasadot myöhässä
Marjojen satokausi on poikkeuksellinen. Etelä-Suomessa esimerkiksi
mustikkaa on paljon, mutta sato on
pari viikkoa myöhässä.
Lapissa ensimmäiset mustikat
kypsyivät heinä-elokuun vaihteessa. Sato on kuitenkin hyvin epätasainen. Samassa varvussakin voi
olla kypsiä, viininpunaisia raakileita että myös aivan vihreitä raakoja marjoja.
Hillan tilanne on samankaltainen. Hilla kukki hyvin pitkän ajan
kuluessa ja satokin kypsyy eri aikoihin samallakin suolla.
Haittaa myös puunkorjuulle
Sateisuudesta on ollut haittaa myös
puun korjuulle koko maassa. Metsissä osa normaalisti kesäkorjuukelpoisista leimikoista on muuttunut korjuukelvottomiksi.
Moni tilustie ja huonokuntoisempi metsätiekin on tänä kesänä ollut
niin pehmeä, ettei tukkirekoilla ole
ollut niille asiaa.
Metsänomistajien SM-metsätaitokisoissa
puhunut Tiirola arvioi metsätalouden näkymien parantuneen viime vuosina voimakkaasti.
Aasia-vetoisen sellun kysynnän vahvistumisen lisäksi uudet puupohjaiset biojalosteet alkavat hänen mukaansa toden teolla
vallata markkinoita ja pelastaa maailmaa.
Yhä suurempi osa uusiutumattomista raaka-aineista tuotetuista hyödykkeistä voidaan korvata biomateriaaleilla.
”Esimerkiksi autoteollisuus on erittäin
kiinnostunut nanosellupohjaisista, jopa
terästä lujemmista ja kevyemmistä materiaaleista.”
Sivu 7
Kansallismaisema
uhkaa ryteköityä
Sivu 8
Kannattavuudessa
suuria alue-eroja
Miksi naapurimaakunnassa
metsätalous lyö leiville
selvästi paremmin?
Sivut 10–11
METSÄSTÄ
Koirat majavaa
jäljittämässä
Sivut 16–17
Mikko Tiirola moitti ympäristöhallintoa,
vihreitä ja WWF:ää.
Tiirola muistutti, että puupohjaiset materiaalit ovat ilmastoystävällisempiä kuin
esimerkiksi öljy- tai kaivannaisteollisuuden tuottamat raaka-aineet.
”Onkin vaikea ymmärtää, että esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF ja Vihreät vaativat Suomen metsien suojelualan nostamisen 17 prosenttiin. En voi kuin ihmetellä,
miksi suojeluväki haluaa museoida meidän metsämme.”
Tiirola tähdensi, että suojelualan nostaminen leikkaisi biotalouden investointien edellytyksiä. Samalla muun muassa
mahdollisuudet fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta hiilineutraalilla puulla heikkenevät.
Metsä-Pirkan metsuritallille uusi omistaja
MIKKO RIIKILÄ
Metsuripalveluiden tuottamisesta luopuvan Metsä-Pirkan keväällä aloittamat
yt-neuvottelut päättyivät kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
Kolmisenkymmentä metsuria ja muutamia toimihenkilöitä työllistävälle metsuritallille löytyi uusi omistaja, kun Uudenmaan Metsäurakointi osti metsuritallin
elokuun alussa.
Metsä-Pirkan metsurit ja toimihenkilöt
siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen
vanhoina työntekijöinä. Työnjohto jatkaa
entisissä toimitiloissaan, jotka uusi omistaja vuokraa Metsä-Pirkalta.
Uudenmaan Metsäurakointi tuottaa metsäpalveluita Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kaupan myötä yhtiön toimialue laajenee Päijät-Hämeeseen,
Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon.
Nyt kannattaa mennä
sienimetsään
Jatkossa Uudenmaan Metsäurakointi
työllistää noin 80 metsuria ja toimihenkilöä. Samalla yhtiö kasvaa suurimmaksi
yksityiseksi metsätyöpalveluiden tuottajaksi.
Kaupan arvioidaan nostavan Espoossa pääkonttoriaan pitävän yrityksen liikevaihdon noin kolmeen miljoonaan euroon.
Uudenmaan Metsäurakoinnin omistaa
Esa Nykänen, joka perusti yrityksen vuonna 2005. Yhtiö tarjoaa palveluita pääosin
metsä- ja energiayhtiölle, sekä yksityisille
metsänomistajille ja yrityksille.
Metsä-Pirkan metsurien myötä yhtiö
saa jalansijaa myös Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten metsäpalvelutuotantoon.
Metsä-Pirkan omistajat Helena ja Jouko Pirkkalainen keskittyvät jatkossa metsävarallisuuden hoitoon. Lisäksi yhtiöllä
on hoidettavanaan kolme energialaitosta.
Oikea kuormaus
säästää kasvutilaa
Sivu 19
Älä poista kuolleita
kirjanpainajakuusia
Sivu 20
Konekitkentä tulee
yksityismetsiinkin
Kitkentälaitteella voi myös
levittää lannoitteen.
Sivut 22–23
PILKKEITÄ
Säätely kartutti
karhukantaa
Sivu 25
Metsäiltamissa riitti
asiaa ja viihdettä
Sivu 26
Mikko Riikilä
vurytmi hidastuu ja puun pitäisi alkaa talveentumaan. Myöhässä oleva
kasvun kehitys voi aiheuttaa ongelmia myös talvenkestävyydessä. Kolea kesä näkyy todennäköisesti myös
puiden paksuuskasvussa.”
Puiden luontaiselle uudistumiselle kosteudesta on ollut hyötyä,
koska sen ansiosta siemenistä kehittyvät sirkkataimet pärjäävät hyvin. Pohjoisessa kesän viivästyminen ja koleus saattavat kuitenkin
aiheuttaa ongelmia etenkin männylle, jos sirkkataimet eivät ehdi
talveentua kunnolla.
”Nanosellua autoihin”
AJASSA
Wahlroos hakoteillä
Etelä-Amerikasta
MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva
Lapissa suopursuruoste on
monin paikoin kellastuttanut
lähes kaikki kuuset taimista
tukkipuihin.
tässä n ume rossa
Sivu 5
MTK:n Mikko Tiirolan
mukaan luontoväki haluaa
museoida metsät.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaatii ympäristöhallinnon
keräämien luontoarvotietojen avaamista
metsänomistajien Metsään.fi-palveluun.
Tähän asti ympäristöhallinto on hänen
mukaansa pimittänyt metsien luontoarvoista keräämäänsä tietoa metsänomistajilta peläten, että tieto johtaisi luontoarvojen hävittämiseen. Tätä Tiirola pitää
vanhakantaisena ja kustannustehokasta
suojelua haittaavana.
”Miten biodiversiteettiä voi suojella,
jos metsänomistajalla ei ole tietoa luonnonarvoista?”
Hän uskoo, että edellytykset tiedonkulun järkeistämiseen ovat nyt entistä paremmat, kun ministeri Kimmo Tiilikainen hallitsee sekä ympäristö- että maa- ja
metsätalousministeriötä.
3
Tom Lindval pohti
yksittäisen rungon tilavuutta
metsätaitokilpailuissa.
Metsätaitoilu
sai taas mestarit
Sivu 28
Tanskanmaassa
ei olekaan mätää
Juuttien maassa puut ovat
kuningattaren suojeluksessa.
Sivu 30
4
ajassa
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
ME TSALEHTI.FI
VERKKOKESKUSTELU
”Kauden kasvu näyttää
lyhyemmältä kuin edellisen
vuoden kasvu. Olen tästä
asiasta ottanut kavereilta
vedonlyönnillä muutamat
kahveet. On ensin arvioitu
vertailu silmämääräisesti
ja sitten mitattu.”
Harrastelija
”Karuilla paikoilla männyt
näyttää reheviltä lounaasta.
Pituuskasvu edellisten vuosien
mukainen.” Tervaroso
”Viileys ja kosteus ovat
siunanneet keväällä istutetut
taimet erinomaiseen kasvuun
meilläpäin. Isommissa puissa
näyttäisi vuosikasvaimet
jäävän viimevuotisesta.”
Metsäkupsa
”Hybridihaapa näyttää
tykkäävän ja vahvuuskasvuhan
suorastaan räjähtää näihin
aikoihin. ” Jees H-valta
”Havaintojeni mukaan mänty
ja kuusi ovat kasvaneet
normaalin erinomaisesti
pituutta täällä Karjalan
kaskimailla. Liikkeellelähtö
oli myöhäistä kuten muillakin
kasveilla, mutta lopulta
alkoi taas tapahtua.”
Hatelo
”Täällä Länsi-Kainuussa
kuusentaimet ovat vihdoin
4 vuoden jälkeen kasvaneet
pituutta kunnolla. Katselin
eilen, että lähes metrin
kasvujakin löytyy 4–6
metrin taimista.”
Kurki
”Myös rauduskoivulla ja
visakoivulla on ollut todella
hyvä kasvukesä, koska liiasta
kuumuudesta johtuneita
yhteyttämisen keskeytyksiä
ei ole juuri tullut toisin kuin
viime- ja toissakesänä.”
Puun takaa
Varma sijoitusvinkki
Ulkomaalainen turisti kiinnittää
suomalaisella maaseudulla ensimmäiseksi huomiota siihen, kuinka
paljon meillä on metsää. Maisemassa ihmisiä näkee vähän, mutta
puita riittää. Yrittäessään kertoa,
että meillä on myös runsaasti järviä,
huomaa itsekin, että niistä suurin osa
on metsän peitossa.
Keväällä julkistettu valtakunnan
metsien inventointi vahvistaa matkailijan havainnon. Metsää on enemmän
kuin koskaan aiemmin on mitattu.
Hehtaaria kohti laskettu puuston määrä on Etelä-Suomen metsissä noussut 140 kuutiometriin. Ei ihme, jos metsän läpi ei näe.
Samainen inventointi osoittaa
myös tutun ongelman: taimikoissa ja nuorissa metsissä puuta on aivan liikaa.
♦♦♦
Harvennusrästeistä on puhuttu
vuosikaudet, mutta inventointi
toisensa jälkeen kertoo, että tiheikköjä on aina vain enemmän kuin niitä
ehditään harventaa.
Metsiä rästit eivät haittaa, mutta metsänomistajille niistä koituva
luonnonpoistuma on tappio. Männyntaimikoissa tiheänä kasvattaminen ei kannata edes laadun takia.
Luonnonvarakeskuksen kokeet
todistavat, että laatuharvennus 11–
12 metrin mittaisessa männikössä
tuottaa eniten tukkia. Koemetsissä, joissa harvennusta tarkoituksella myöhennettiin laatupuun saamiseksi, männyt kärsivät lumituhoista
ja kasvun taantumasta. Kuitupuuta
näistä metsistä kertyi runsaasti, mutta laatutukkia paljon vähemmän kuin
varhain harvennetuista männiköistä.
Sellutehdasinvestoinnit toivottavasti lisäävät paitsi harvennuspuun
kysyntää, myös mielenkiintoa nuorten metsien hoitoon.
Ensimmäisenä käynnistyvät
UPM:n tehtaiden laajennukset, jot-
NÄKÖKUL MA
♦♦♦
Kun kysyntä kasvaa, yleensä myös
hinta nousee. Ensimmäiseltä harvennukselta puuta kertyy kuitenkin niin
vähän, että isokaan hinnankorotus
ei puukauppatilissä paljon tuntuisi.
Ensiharvennus on ja pysyy investointina. Sellaisena sen tuottoprosentti moneen muuhun sijoituskohteeseen verrattuna on hyvä. Jos rästit
painavat ja tilillä on ylimääräistä rahaa, se kannattaa käyttää nuorten
metsien harventamiseen.
ELIISA
KALLIONIEMI
päätoimittaja
eliisa.kallioniemi@
metsalehti.fi
S I TAAT T I
Talkootöitä metsäteillä
Monen metsätien kunto on rapistunut vähäisen hoidon vuoksi. Tieura
on usein muhkurainen ja tienreunojen puusto levittäytyy tielle.
Joskus metsätaloudellinen käyttö saattaa jollakin pistotiellä olla hyvinkin vähäistä. Silloin metsästäjät
ja muut harrastusten parissa liikkuvat voivat olla suurin tien käyttäjäryhmä. Sen vuoksi voisi olla
kohtuullista, että metsästysseurat
kunnostaisivat teitä – korvaukse-
ka lisäävät kuitupuun tarvetta varsinkin Kaakkois-Suomessa.
na tien käyttöoikeudesta, metsästysmaistakaan kun ei yleensä peritä vuokraa.
Tienvarsien raivaus ja irtokivien
keruu lanauksen jälkeen sopivat hyvin talkootyöksi. Syksyn hirvijahdissa on sitten mukavampi liikkua,
kun kivet ja tienreunan pusikot eivät raavi autoa.
Kun metsäkeskukselle tulee tavallisesti kemerahakemuksia noin 55 000 kpl vuodessa ja niistä suunnitelmallisia oja- ja
tiehankkeita on ollut noin 3 500 kpl
ja metsänuudistamisia 13 000 kpl,
lähetetään niistä muistakin 38 500
hakemuksesta nyt ensin ennakkoilmoitus ja sitten toteutusilmoitus.
Virallisten ilmoitusten määrä kasvaa siis 91 prosenttia.”
HANNU JAUHIAINEN
Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anne Rakemaa blogissaan.
LUK IJAKUVA
Omenatukkipuu
gallup
Oletko osallistunut
metsätaitokisoihin?
Ei
57%
358
ajia
sta
va
Kyllä
43%
PÄÄK IRJ OIT US
”Harvemmin tulee yli puoli metriä
paksua omenapuunrunkoa vastaan.
Tuosta saa aikanaan joku puuseppä
oivallista raaka-ainetta erilaisten esineiden tekoon.”
Puun takaa
Uusi kysymys:
Lukijoiden kuvat osoitteessa
metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoidenkuvat.
Osallistu kyselyyn osoitteessa
www.metsalehti.fi
Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla
osoitteeseen [email protected].
Julkaistuista kuvista maksamme 50
euroa.
Häiritseekö metsämarjojen
kaupallinen poiminta?
Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio
p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi
ajassa
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
5
AJA N KOHTA I N EN
Luvassa ennätysten sienisato
Sienimetsään
kannattaa nyt
mennä. Saalis
saattaa olla paras
vuosikymmeniin.
HANNU JAUHIAINEN
teksti ja kuva
S
ienten ystäville on tulossa herkullinen syksy.
Luonnonvarakeskuksen
vanhempi tutkija Kauko Salo kuvailee sienisatoa Etelä- ja
Keski-Suomessa määrältään jo
erittäin hyväksi.
”Elokuun alun sienisato on lisäksi lajistoltaankin runsain noin
30 vuoteen”, Salo toteaa.
Pohjois-Karjalasta Salo on
löytänyt elokuun alkupäivinä
runsaasti mm. rouskuja, haperoita ja tatteja. Lisäksi havaintoja on
kertynyt suuresta joukosta syötäväksi kelpaamattomia sieniä.
”Nyt kannattaa etsiä koivuvaltaisista metsistä esimerkiksi kantarelleja, joita on jo runsaasti. Se
on harrastelijalle sopiva keruusieni, koska se on helppo tunnistaa ja kasvaa usein samalla, joskus hyvinkin pienellä alueella.
”Kantarelli on
harrastelijalle
sopiva keruusieni.”
Kantarelleistä on myös helppo
tehdä erilaisia ruokia”.
Kantarellin etuna on myös se,
Lapissa sienisato on vasta tuloillaan. Piritta Marttila löysi Rovaniemeltä poikiensa Kaukon ja Niilon kanssa vain muutamia punikkitatteja ja
kangasrouskuja viime viikon sieniretkellä.
että sienisääsket jättävät sen kovamaltoisen lakin ja varren rauhaan. Sieni säilyy sen vuoksi keruukelpoisena useita viikkoja.
Salon mukaan kanttarellin satokausi on pitkä ja alkaa heinäkuun puolivälistä ja kestää lokakuulle.
”Herkkutatteja kannattaa
myös hakea, vaikka männynherkkutatilla olikin paikoitellen jo runsas sato kesäkuussa.”
Lapissa odotellaan
Ainoastaan Lapissa sienestäjät joutuvat vielä odottelemaan
jonkin aikaa, mutta sieniä kertynee suotuisien kasvuolojen
vuoksi sinnekin ainakin kohtalaisia määriä.
Lapin sieniseuran puheenjohtaja Piritta Marttila kertoo,
että haperoita ja tatteja on metsissä jo jonkun verran. Marttila
on löytänyt jonkin verran myös
palsamirouskuja, jotka jäävät
monelta sienestäjältä huomaamatta. Männynherkkutatteja
Marttila löysi jonkun verran jo
kesäkuussa.
Lapissa tavanomaisia sieniä
ovat keväisten korvasienten
ohella haperot ja kangasrouskut sekä punikkitatit.
”Myös eteläisiä sieniä, kuten
kantarelleja sekä loppusyksyn
aikana kasvavia suppilovahve-
roita, löytyy sieltä täältä”, hän
kertoo.
Marttila työskentelee oppimisinnoittajana Metsähallituksen
tiedekeskus Pilkkeessä. Näyttelyn lisäksi Pilkkeen toimintaan
kuuluu metsäluonnossa liikkumiseen innostaminen.
Metsähallitus on omalta osaltaan edistänyt sieniharrastusta
julkaisemalla keväisin karttoja
sopivista korvasienimaastoista.
KO LU MN I
Metsänhoidon
kestävyysvaje
Ennätysmäisen metsien kasvun,
tehdasinvestointien ja biotaloushypetyksen varjoon on jäänyt metsätalouden
kestävyys. Puolet pienistä taimikoista,
kolmasosa varttuneista taimikoista ja
viidesosa nuorista kasvatusmetsistä on
hyvässä metsänhoidollisessa tilassa.
Syitä tilanteeseen voi hakea sekä
käytännöstä että tutkimuksesta. Eikä
valtiokaan ole viaton laiminlyöntejä
palkinneine tukineen ja lepsuine valvontoineen.
Tutkijat ovat vältelleet kokonaistarkastelua ja keskittyneet omien suppeiden
aiheidensa tutkimiseen. Tämä on erikoistumista suosivassa tutkimusmaailmassa
luonnollista. Tutkijan on helppo unohtaa,
ettei isokaan oman lenkin parannus auta,
jos hyöty menetetään ketjun seuraavissa
vaiheissa. Hyvät geenit fysiologialtaan
hyvissä taimissa eivät hyödytä, jos istutustaimikoista kehittyy hieskoivuvaltaisia
sekametsiä taimikonhoidon laiminlyöntien takia.
♦♦♦
Luonnonvarakeskuksen perustaminen
teki ongelman entistä merkittävämmäksi.
Sen organisaatiossa puuntuotanto on
sekoittunut osaksi muita biotalouden
arvoketjuja, joten vastuu puuntuotannon
kokonaisuuden osaamispohjasta on vielä
hajaantuneempi kuin entisessä Metlassa.
Käytännön organisaatioilla on nyt
aiempaa suurempi vastuu ratkaisujen
löytämisestä vuotokohtiin. Yksityismetsänomistajille palveluita tuottavat
metsänhoitoyhdistykset ovat olleet ja ovat
vieläkin liian pieniä vaativaan kehitystyöhön. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu
MHYP Oy:llä ei näytä olevan sellaista
kehittäjän roolia kuin osuustoiminnallisilla keskusliikkeillä.
Metsänhoitomaksun poistuttua teol-
lisuusyrityksille on tullut hyvä sauma
myydä metsänhoitopalveluita puukaupan
yhteydessä. Jatko näyttää, saavatko yhtiöt
metsänhoitopalveluissa sellaisen markkinaosuuden, että aito kilpailu alkaa
paikata pahimmat vuodot niin laadussa
kuin kustannuksissa.
Uudella varhaishoidon tuella valtio
yrittää korjata metsänhoitoketjun
pahimman vuotokohdan. Varhaishoito
näyttääkin lisääntyvän. Ei ole kuitenkaan selvää, että budjettivaltaa käyttävä
eduskunta arvostaa tulevina vuosina
enemmän hyviä taimikoita kuin valtion
velan taittamista. Se, että eduskunta
päättää varhaishoitomäärät eikä todellinen tarve, ei ole pitkän päälle kestävä
tilanne.
♦♦♦
Ruotsissa metsänhoito on kestävämmällä pohjalla kuin meillä, vaikka siellä
luovuttiin metsätalouden tuista 1990luvun alussa. Tänä aikana taimikonhoidon reaalikustannukset ovat Ruotsissa
pysyneet lähes samoina ja Suomessa
kaksinkertaistuneet. Palkkataso on
molemmissa noussut noin 50 prosenttia.
Tuet eivät kuitenkaan ole ainoa syy
kehityseroon, sillä tukien ulkopuolella
olevan teollisuuden taimikonhoidon
kustannukset ovat Suomessa samalla
tasolla kuin yksityismetsissä.
Onko syy yrittäjyydessä ja vierastyövoimassa? Näitä ruotsalaiset ovat käyttäneet
aiemmin ja ennakkoluulottomammin
kuin suomalaiset. Ympäristömyönteiset ruotsalaiset tekevät myös tuplasti
suurempia kuvioita kuin me uskallamme.
Vesottuvatko isot aukot heikommin kuin
pienet? Maiden metsänhoidon vertailu ei
maksa maltaita, mutta voi avata silmiä.
Heikki
smolander
Kirjoittaja on
eläkkeellä oleva
Luken erikoistutkija.
12 ajassa
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
2,9
p uukaup pa
miljoonaa kuutiota
Havusahatavaran tuotanto
Suomessa huhti-kesäkuussa 2015.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Tukkipuulla
vaisumpi
alkuvuosi
VALTTERI SKYTTÄ
Tukkipuuta ostettiin alkuvuodesta yksityismetsistä 1,5 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin
viime vuonna samaan aikaan.
Vuoden 2014 alkupuolisko tuotti Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tukkikauppoja 8,7
miljoonan kuution edestä, kun tänä vuonna lukema oli 7,2 miljoonaa kuutiota.
Erityisesti kuusitukin kysyntä
laski. Kuusitukkia ostettiin tammi-kesäkuussa yli miljoona kuutiota vähemmän kuin vuosi sitten.
Alkuvuoden laskusta huolimatta puukaupan tahti piristyi
kesää kohti. Kesäkuussa puuta
ostettiin 3,4 miljoonaa kuutiota,
mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Lämpimältä talvelta jääneitä
talvileimikkoja on korjattu mahdollisuuksien mukaan, joten kesällä puumarkkinat pyörivät varsin vilkkaasti.
Kaiken kaikkiaan yksityismetsistä ostettiin tammi-kesäkuussa
puuta noin 16 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2014 vuoden ensimmäisen puoliskon puunostot olivat 18,5 miljoonaa kuutiota.
Luonnonvarakeskuksen tilastot kattavat noin 90 prosenttia Suomen yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta.
Lisää puuta
Kymijokivarteen
Metsäteollisuuden suurinvestoinnit etenevät.
Ensimmäisenä lisää puuta haluaa UPM:n Kymin tehdas.
VALTTERI SKYTTÄ
V
oikkaa 2006, Summa 2008,
Myllykoski 2011. Viimeisen
kymmenen vuoden aikana metsäteollisuus on pääasiassa sulkenut
laitoksia Kymenlaaksosta.
Tänä syksynä tapahtuu vihdoin
jotain toiseen suuntaan, kun UPM:n
Kymin tehtaille Kouvolan Kuusankoskelle sijoittamat 160 miljoonaa
euroa alkavat tuottaa tulosta. Uusi kuorimo on jo käynnissä. Modernisoitu havukuitulinja on tarkoitus
ottaa käyttöön elokuussa ja uusi sellun kuivauskone käynnistyy tehtaalla syyskuussa.
Tehdasinvestointien myötä UPM:n
Kymin sellu- ja paperitehtaan puuntarve kasvaa yli kolmen miljoonan kuutiometrin. Lisäystä entiseen on noin
800 000 kuutiota.
”Kymin uudesta puuntarpeesta
karkeasti puolet on koivukuitua ja
puolet havukuitua”, kertoo UPM:n
Etelä-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Tero Nieminen.
Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29–32 keskiarvo
Koko maa
Etelä-Suomi
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
54,28 ▼
53,98 ▼
41,30▼
15,63 ▲
16,47 ▲
15,42 ▲
Uudistushakkuu
55,99 ▼
55,05 ▼
42,85 ▼
17,50 ▲
17,86 ▲
Harvennushakkuu
47,31 ▼
46,6 ▲
36,58 ▼
14,92 ▲
14,84 ▲
11,42 ▲
10,64 ▲
11,56 ▼
Ensiharvennus
56,58 ▼
55,11 ▼
45,8 ▲
27,82 ▼
29,46 ▼
28,97 ▼
Hankintahinnat
Ensiharvennus
Hankintahinnat
Pikkutukki
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
22,84 ▲ 24,56 ▲
Kantohinnat
55,57 ▼
55,92▲
42,02 ▲
15,73 ▲
17,87 ▲
15,03 ▼
17,26 ▲
25,25▲
Uudistushakkuu
57,0 ▲
56,6 ▼
43,72 ▼
17,02 ▲
18,86 ▲
16,79 ▼
14,44 ▲
20,37▲
Harvennushakkuu
48,35 ▼
48,45 ▲
15,11 ▲
15,67 ▲
14,26 ▲
60,21 ▲
57,03 ▲
29,64 ▼
31,12 ▲
29,89 ▲
25,42 ▲
MÄNTY
KUUSI
11,38 ▼
12,56 ▲
ETELÄ-POHJANMAA
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
Kantohinnat
55,47 ▼
54,29 ▼
42,46 ▼
15,05 ▼
16,16 ▲
14,84 ▲
Uudistushakkuu
57,25 ▼
55,69 ▼
43,9 ▼
17,13 ▼
17,77 ▼
Harvennushakkuu
48,23 ▲
46,48 ▲
38,29 ▼
15,04 ▼
11,03 ▲
28,29 ▲
27,69 ▼
Ensiharvennus
Hankintahinnat
Kuitupuu
MÄNTY
KYMI-SAVO
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
▲ nousussa
▼ laskussa
KUUSI
55,51 ▼
53,3 ▼
44,13 ▼
MÄNTY
KUUSI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
54,75 ▼
17,05 ▼
Uudistushakkuu
56,24 ▼
14,92 ▲
14,62 ▲
Harvennushakkuu
47,05 ▼
10,40 ▲
11,32 ▲
Ensiharvennus
28,37 ▲
Hankintahinnat
54,89 ▲
Kuitupuu
KOIVU
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
53,74 ▼
16,35 ▲
17,31 ▼
16,36 ▲
24,28 ▲
54,63 ▼
18,22 ▼
17,97 ▲
17,69 ▼
26,32 ▲
15,19 ▲
14,06 ▼
20,80 ▼
28,48 ▲
28,65 ▲
KUUSI
ajassa 13
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
Kiiliäisen mukaan kuitupuutarve
tulee näkymään puukaupassa syksystä eteenpäin.
”Pystymme palvelemaan metsänomistajia paremmin metsän kiertokulun eri vaiheissa. Harvennuspuulle tulee olemaan kysyntää entistä
enemmän.”
273 115 m3
Puun ostomäärä koko maassa viikolla 32
Markkinat määräävät hinnan
Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
UPM:n 160 miljoonan euron
investointi Kymin sellutehtaaseen
lisää puuntarvetta noin
800 000 kuutiota, puolet koivu- ja
puolet havukuitua. Kuorimo on jo
käynnistynyt.
Harvennuspuulle kysyntää
Niemisen mukaan kuitupuuta hankitaan ensisijaisesti lisää kotimaasta,
mutta junaradan varrella oleva Kymin
tehdasalue vastaanottaa puuvaunuja
myös Venäjältä. Tuontipuu on pääasiassa koivua.
”Venäjältä tuotavan puun kannalta
oleellista on toimiva logistiikka. Idän
junaradalla on aika ajoin ruuhkaa, ja
pullonkauloja pitäisi poistaa.”
Kymenlaakson lisäksi Kymiin hankitaan puuta pääasiassa Uudeltamaalta, Hämeestä ja Etelä-Savosta. UPM on
perustanut Lahteen uuden metsäasiakasyksikön muun muassa juuri Kymin
kasvavan puuntarpeen vaikutuksesta.
”Investointi vaikuttaa puunhankintaan suuressa osassa Etelä-Suomea”,
sanoo UPM:n Lahden uusi metsäasiakaspäällikkö Janne Kiiliäinen.
Ostomäärät viikolla 32 metsäkeskuksittain
Kymin tehtaan uudistuminen on ensimmäinen osa metsäteollisuuden lähivuosille päättämiä suurinvestointeja. Isoja lisäyksiä teollisuuden puun
käyttöön tuovat etenkin Stora Enson
Varkauden tehtaan muutostyöt ja Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas.
”Valtakunnallisesti investointien
tuoma puun käytön lisääntyminen tarkoittaa sitä, että vuotuisten puukauppamäärien on noustava noin viidenneksellä”, sanoo UPM:n Nieminen.
Hänen toiveensa on, että kotimaisen puukaupan tasainen vire jatkuu
myös syksyllä, jolloin uudistuneen Kymin tehtaan puunhankinta saavuttaa
täyden vireen.
”Markkinat määräävät puunhinnan. Jos puukauppa toteutuu, silloin
se merkitsee sitä, että ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä hintaan”, Nieminen toteaa.
Metsäkeskus
Määrä m3
Etelärannikko
Pohjanmaa
Metsäkeskus
Määrä m3
6 112
Etelä-Pohjanmaa
14 534
9 438
Keski-Suomi
28 841
Lounais-Suomi
16 723
Pohjois-Savo
28 589
Häme-Uusimaa
16 099
Pohjois-Karjala
33 023
Kaakkois-Suomi
20 699
Kainuu
24 113
Pirkanmaa
10 867
Pohjois-Pohjanmaa
18 024
Etelä-Savo
36 899
Lappi
9 151
Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa
€/m³
60
50
Mäntytukki
Kuusitukki
40
Koivutukki
30
Myös lisää tukkia
Kuusikuitu
Mäntykuitu
Koivukuitu
20
Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ursin odottaa alueelle vilkasta puukauppasyksyä. Vaikka paperikoneita on suljettu
Kymijokivarresta, yhä savuavien tehtaanpiippujen varjoissa olevat paikkakunnat ovat etuoikeutetussa asemassa
kuitupuun kysynnän suhteen.
”Toisin kuin joissakin osissa maata, meillä ei ole ollut tilannetta, ettei
kuitupuu olisi mennyt kaupaksi”, Ursin sanoo.
Ursinin mukaan Kymin investointi voi kasvattaa puun tehdastoimitusten määrä myös metsänhoitoyhdistyksen osalta.
”Toivotaan, että voimme toimittaa
tehtaalle lisää esimerkiksi ensiharvennuspuuta.”
Ursin muistuttaa, että kasvava kuitupuun tarve lisää myös hakkuilta tulevan tukkipuun määrää. Lisääntyvälle
tukkipuumäärälle tulee löytyä riittävästi sahauskapasiteettia.
10
2011
2012
2013
2014
2015
Viikko-ostojen määrä
2013
Miljoonaa m³
1,5
2014
viikot 1–32, 2015
1,2
0,9
0,6
0,3
0
vko 1-2
5
10
15
20
25
30
35
40
Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus
ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta.
Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
45
50
LAPPI
KAINUUPOHJANMAA
ETELÄPOHJANMAA
KESKISUOMI
SAVOKARJALA
KYMISAVO
ETELÄSUOMI
KESKI-SUOMI
SAVO-KARJALA
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
Kantohinnat
54,90 ▼
54,61 ▲
39,76 ▼
16,03 ▲
16,63 ▲
Uudistushakkuu
57,14 ▼
55,78 ▲
41,26 ▼
17,70 ▲
Harvennushakkuu 48,47 ▼
47,61 ▼
16,04 ▲
56,81 ▲
28,82 ▼
Ensiharvennus
Hankintahinnat
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
15,66 ▲
Kantohinnat
53,85 ▼
51,83 ▼
40,74 ▲
15,42 ▲
15,51 ▲
15,39 ▲
21,27 ▲
18,21 ▼
17,29 ▼
Uudistushakkuu
55,54 ▼
52,82 ▼
42,34 ▼
17,15 ▲
16,89 ▲
17,14 ▼
15,13 ▼
15,21 ▲
Harvennushakkuu 47,03 ▲
45,4 ▼
36,36 ▲
14,56 ▲
14,26 ▼
14,49 ▲
29,48 ▼
29,59 ▼
53,95 ▼
48,33 ▼
27,39 ▼
27,26 ▼
29,03 ▼
KOIVU
MÄNTY
Ensiharvennus
Hankintahinnat
11,44 ▼
55,21 ▼
KUUSI
19,78 ▲
11,92 ▼
LAPPI
Tukkipuu
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
52,69 ▲
Uudistushakkuu
54,66 ▲
Kuitupuu
KOIVU
Pikkutukki
MÄNTY
25,69 ▲
Kantohinnat
46,19 ▲
26,18 ▲
Uudistushakkuu
47,02 ▲
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
50,69 ▲
15,71 ▲
15,63 ▼
16,22 ▲
22,93 ▲
51,24 ▲
17,84 ▼
16,24 ▲
17,67 ▲
25,24 ▲
12,53 ▼
19,81 ▲
14,05 ▲
Ensiharvennus
10,67 ▲
53,26 ▲
25,6 ▼
Tukkipuu
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
Harvennushakkuu 45,46 ▲
52,8 ▲
Pikkutukki
KUUSI
KAINUU-POHJANMAA
Hankintahinnat
Kuitupuu
MÄNTY
KUUSI
12,07 ▼
57,94 ▲
Tukkipuu
▲ nousussa
▼ laskussa
MÄNTY
Harvennushakkuu
KUUSI
Kuitupuu
16,12 ▲
KUUSI
Pikkutukki
KOIVU
13,85 ▲
18,13 ▲
14,09 ▲
Ensiharvennus
28,49 ▲
Hankintahinnat
27,58 ▼
27,19 ▼
MÄNTY
KUUSI
14
M
E
T
S
ä
s
t
ä
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
ME TSÄ N H O I TO
Tervasrosopuut pois
metsästä
Tutkija: Tervasroso on paljon vakavampi
uhka kuin tähän asti on uskottu.
jia tarkkailemaan omia mäntymetsiään. Erityistä huolta kannattaa
pitää vanhoille kuusimaille perusännyn tervasroso on yksi tetusta taimikoista. Rehevillä mailPohjois-Suomen yleisimmis- la kasvavat taimikot ja nuoret mäntä tuhonaiheuttajista, mutta tymetsät näyttävät olevan kaikkein
sitä esiintyy myös Etelä-Suomessa. altteimpia tervasrosolle.
Vanhastaan tauti on tunnettu ykJos taimikosta löytyy runkotarsittäisistä latvansa menettäneistä tunnan saaneita puita, ne kannattukkipuista. Tauti leviää kuitenkin taa käydä kaatamassa erikseen pois
aikaisempaa useammin nuoriin pui- tai viimeistään taimikonhoidon yhhin ja aiheuttaa suurempaa tuhoa.
teydessä. Jos taimi on jo kokonaan
Luonnonvarakeskuksen erikois- kuollut, tällaisesta puusta ei ole enää
tutkija, dosentti Risto Jalkanen ker- vaaraa. Maahan kaadetussa puustoo, että tervasroso on etenkin Poh- sa tervasroso ei enää lisäänny vaan
jois-Suomen nuorissa männiköissä kuolee pois.
Jos taimikonhoitoa tehdään alpaljon vakavampi uhka kuin on tähän saakka uskottu. Se on salakava- kukesän aikana siinä vaiheessa, jollasti hiipinyt etenkin
loin puissa on oransseja itiöemiä, puut voi
reheville maille syn”Pahimmillaan
tyneisiin mäntytaiolla järkevintä kaataa
tervasroso
mikoihin.
sateisella ilmalla. Silpilaa koko
”Pahimmillaan terloin puita kaadettaesvasroso voi aiheuttaa mäntytaimikon tai sa itiöitä ei leviä ilnuoren metsän.” maan samalla tavalla
sen, että koko mäntytaimikko tai nuori
kuin kuivalla säällä.
metsä on pilalla ja se joudutaan uu”Jos taimikossa on runsaasti terdistamaan”, Jalkanen kertoo.
vasroson vikuuttamia männyntaimia,
Tervasroson yleistymisen syynä kannattaa taimikonhoidossa suosia
pidetään mäntymetsien osuuden muita puulajeja, kuusta ja koivua”,
kasvua ja etenkin sitä, että mäntyä Jalkanen opastaa.
on viljelty reheville, aikaisemmin
kuusia kasvaneilla maille. Myös il- Puulajin vaihto joskus
mastomuutos ja maaperän yleinen tarpeen
rehevöityminen ovat tehneet kas- Jos taimikko on pahoin tervasroson
vuoloja tervasroson kannalta suo- vaivaama, se voi olla tarpeen uutuisammaksi.
distaa kokonaan. Kun tervasroson
Toisin kuin monet muut tuhon- vaivaamat taimikot ovat usein reaiheuttajat, tervasroso näyttää Jal- hevillä mailla, puulajia on mahdolkasen mukaan pitävän parhaiten lista vaihtaa.
kasvavista ja elinvoivaisimmista
Ensiharvennusmetsistä pitää
männyistä.
myös poistaa kaikki tervasroson vikuuttamat puut. Näin niiden välitykYleinen lehtokeskuksissa
sellä ei enää leviä lisää tervasroson
Tervasroson vaivaamia metsiä on La- itiöitä. Puut todennäköisesti kuolepissa löydetty etenkin Kittilän leh- vat joka tapauksessa.
tokeskuksesta, Tornionjokivarresta
Taudin alkuvaiheessa koro on
Ylitorniolta Pelloon sekä Lapin kol- vain oksassa, jolloin taudin tunnismion lehtokeskuksesta.
taa parhaiten kuolevien neulasten
Tiedossa olevia tervasroson va- avulla. Tautia voi epäillä, jos oksan
kavasti vikuuttamia ensiharvennus- muutaman viimeisen oksakiehkuikäisiä metsiä on noin 3 000 hehtaa- ran neulaset ovat ruskistuneet tai
ria. Todellinen määrä on luultavasti karisseet pois.
paljon suurempi.
Rungossa koro voi olla vain toiTervasroso on yleistynyt myös sella puolella puuta ja hakkuukoPohjois-Ruotsissa, joten tauti ei ole neen kuljettajan voi olla vaikea havaita tautia ja poimia harvennukseen
pelkästään meidän ongelmamme.
oikeat puut. Märällä ilmalla mustia
Tuhoja voi ehkäistä
koroja ei välttämättä muutoinkaan
Jalkanen kehottaa metsänomista- erota kovin hyvin puiden kyljiltä.
HANNU JAUHIAINEN, teksti
RISTO JALKANEN, kuvat
M
Helppo
tunnistaa.
Oranssin väriset itiöpesäkkeet paljastavat tervasroson.
Pois
harvennuksessa.
Vikanaiset puu pitää poistaa harvennushakkuissa.
METSÄSTÄ 15
13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15
Vinkit
tervasroson torjuntaan
Uudista
kuuselle.
Pahimmin saastuneet
taimikot ja nuoret
metsät on järkevää
uudistaa toiselle
puulajille
Tarkkaile mäntymetsiä, etenkin
nuoria taimikoita. Korjaa
sairastuneet puut pois.
Jos nuoresta männiköstä löytyy
sairastuneita puita, seuraa
metsää myös tulevina vuosina
huolellisesti ja poista uudet
vioittuneet puut.
Jos nuoressa metsässä esiintyy
jatkuvasti uusia tartuntoja, voi
olla tarpeen uudistaa koko
metsä ja vaihtaa puulajia.
Tarkkaile
oireita.
Jos metsässä on paljon
tervasroson vikuuttamia
puita, männyn sijaan voi
olla järkevää uudistaa uudet
päätehakkuualueet kuuselle tai
koivulle.
Tervasroson vaivaamia mäntyjä
ei kannata jättää maisemapuiksi.
Jos puu tuottaa vielä käpyjä,
niiden siemenistä syntyvät
taimet ovat todennäköisesti
alttiita tervasrosolle.
Jos metsänomistajalla on siihen
mahdollisuus, ensiharvennusmetsä
kannattaa käydä mahdollisimman
tarkoin läpi ennen harvennusta ja
merkitä tervasroson vikuuttamat
puut kuitunauhalla. Harvennuksessa poistettava puu merkitään
yleensä sinisellä nauhalla.
Jos ensiharvennusmetsä menisi
vajaatuottoiseksi sairaiden puiden
poiston vuoksi, se voi olla järkevää
uudistaa kokonaan kuuselle tai jollekin muulle puulajille.
Vanhat, latvansa menettäneet
aihkimännyt ovat monesti kauniita maisemapuita. Niitä ei pidä
kuitenkaan jättää uudistusalalle,
jos niissä on vielä elävää ja käpyjä
tuottavaa latvusta. Tervasrosopuiden jälkeläiset ovat todennäköisesti emopuunsa tavoin alttiita tervasrosotartunnalle.
Ei
jättöpuiksi.
Kuoleva
oksankärki on
yleensä merkki
tervasroson
esiintymisestä.
Tervasroson vikuuttamia aihkimäntyjä ei pidä jättää
uudistusalalle.
Helppo tunnistaa
Neljä pahaa riskialuetta
Tervasrosoa esiintyy eniten rehevien
maiden metsissä, missä vanhat kuusimetsät on uudistettu männylle.
Laajoja tuhoalueita on löydetty mm.
Metsähallituksen mailta Kittilästä.
Muita tuhoille alttiita alueita ovat
Tornionjokivarsi Keski-Lapissa, ns. Lapin
kolmion alue sekä Kemijoen eteläpuolen
vaaramaisemat Kivalojen alueella.
Utsjoki
Inari
Enontekiö
Kittilä Sodankylä
Muonio
Savukoski
Kolari
Pello
Ylitornio
Tornio
Keminmaa
Pelkosenniemi
Rovaniemi
Tervola
Kemijärvi Salla
Ranua
Kemi
Simo
Posio
Tervasroso on helppo tunnistaa. Sienen lisääntymiskohta on rosoinen paikka männyn rungossa tai oksassa. Tuoreen
tartuntakohdan tunnusmerkkinä on usein
pihkavuoto, vaikka puussa ei ole ulkoisten vaurioiden merkkejä.
Tervasroso leviää tavallisimmin neulasten kautta joko oksaan tai puun latvaosaan oksakiehkuran kohdalle runkoon. Tältä kohdalta sieni vähitellen
kiertää rungon ympäri.
Sieni aiheuttaa lopulta sen, että puun
tai oksan latvan neulaset ruskistuvat ja
koko latvaosa kuolee.
Ennen latvaosan kuolemista sieni tuottaa rosokohdassa alkukesän aikana runsaasti oranssinvärisiä itiöitä.
Tartunta-alueelle kertyy runsaasti pihkaa ja siihen muodostuu lopulta
musta koro.
Tervasroso ei leviä korjuuvaurioiden,
esimerkiksi puun runkoon tulleiden kolhaisujen kautta.
Sienen aiheuttama
Männyn tervasrosoa aiheuttaa sienila-
ji, jolla on kaksi eri muotoa. Tauti leviää
väli-isäntien, kuten maitikoiden välityksellä, mutta se voi levitä myös suoraan
puusta toiseen.
Tervasroso kasvattaa alkukesän aikana oksan tai puun runkoon oranssin värisiä itiöpesäkkeitä, mistä tauti on helppo tunnistaa.
Aikaisemmin tautia esiintyi lähinnä
vanhoissa männyissä, mutta viime vuosina on yleistynyt sienitaudin aggressiivinen muoto, joka vioittaa myös männyn taimia.
Tauti iskeytyy puuhun tavallisimmin
neulasen kautta ja kulkeutuu sitä kautta oksan tai puun runkoon. Tartuntakohdassa sienen rihmasto kasvaa muutaman
vuoden aikana ja kasvupaikan kohdalle
muodostuu pihkainen koro.
Usein tauti leviää rungon tai oksan ympäri jolloin latvanpuoleinen osa puusta kuolee. Jos tartuntakohta on tyvellä,
koko nuori puu voi kuolla. Isot puut pysyvät yleensä hengissä vuosikymmeniä,
vaikka ovat menettäneet latvansa, koska
niihin jää vielä elävää latvusta.