Juha Nikulalla on metsänomistajan, luottamushenkilön ja
KUVA SEPPO SAMULI METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 13. ELOKUUTA 2015 • Nro 15 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Juha Nikulalla on metsänomistajan, luottamushenkilön ja metsätaitoilijan näkökulma. Sivut 18–19 Metsä eri kanteilta Uutinen: Kesä koetellut luontoa ›› sivut 2–3 Puukauppa: Kymenlaaksossa välillä valoisaa ›› sivut 12–13 Metsänhoito: Tervasroso tiedettyä pahempi uhka ›› sivut 14–15 Kirja: Nyt on rapujen aika ›› sivu 27 2 a j a s s a 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 LYHYET Metsäkanalintuja viimevuotista vähemmän Metsäkanalintujen taantuma jatkuu. Heinä-elokuun riistakolmiolaskentojen perusteella metso-, teerikannat kutistuivat 15 prosenttia viime vuodesta ja pyykannan tiheys putosi jopa viidenneksellä. Sen sijaan riekkojen määrä säilyi ennallaan. Lintukannat ovat nyt noin 60 prosenttia huippuvuosista 2011– 13, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Kartonkikoneet vauhdissa, sahaus laskussa Sellun ja kartongin tuotanto kasvoi Suomessa alkuvuonna, Metsäteollisuus ry kertoo. Tammi-kesäkuussa kartonkia tuotettiin 1,6 miljoonaa tonnia, mikä on yli viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Sellun tuotanto nousi kolme prosenttia 3,6 miljoonaan tonniin, mutta paperin tuotanto pysytteli ennallaan, noin kolmessa miljoonassa tonnissa. Sahaus sen sijaan oli laskussa. Havusahatavaraa tuotettiin 5,5 miljoonaa kuutiota, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Leppä: Tierahoja riittävästi yksityisteille Suomen metsien tila ja kasvu mahdollistavat nykyistä selkeästi suuremman puun käytön, arvioi kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä. Tämä mahdollisuus on hänen mukaansa myös käytettävä. Puun liikkeelle saamiseksi tarvitaan kuitenkin käytännön toimenpiteitä. ”Pitää huolehtia siitä, että liikenneinfran kunnostamislisämäärärahasta tulee riittävän suuri osuus alempiasteiselle tieverkolle yksityistiet mukaan lukien, jotta hallitusohjelmassakin tavoitteeksi asetettu 15 miljoonan puukuution vuotuinen käyttö toteutuu.” Turvekesästä historiallisen huono Kylmä ja sateinen kesä on hidastanut turvetuotantoa. Heinäkuussa turvetta ei käytännössä nostettu ollenkaan. Esimerkiksi Vapo on alkukesän aikana nostanut turvetavoitteestaan vain noin kolmanneksen. Loppukesän aikana päästään ehkä puoleen tavoitteesta. Nostotulos jää kuitenkin huonommaksi kuin edellisenä huonona kesänä, vuonna 2012. Sadekesä näkyy metsäluonnossa Ruostesienet yleistyvät ja puuston kasvu on jäljessä normaalista. Märkyys haittaa myös puunkorjuuta. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva S ateinen ja kolea kesä on vaikuttanut monella tavalla metsäluontoon. Näkyvimpiä tämän heinä-elokuun luontoilmiöitä ovat ruostesienet. Ruostetauteja on kosteuden vuoksi puhjennut lähes koko maassa. Lapissa suopursuruoste on monin paikoin kellastuttanut lähes kaikki kuuset taimista tukkipuihin. Suopursuruostetta esiintyy siellä täällä myös Etelä- ja Keski-Suomessa, kuitenkin lähinnä soiden reunametsissä. Lapissa väli-isäntänä toimivaa suopursua kasvaa lähes kaikkialla, joten suopursuruoste valtaa otollisten sääolojen aikaan lähes kaikki kuusikot. Suopursuruosteesta ei kuitenkaan ole kovin suurta hait- taa kuusten kasvulle tai elinvoimaisuudelle. Myös pajut ovat monin paikoin ruostesienien valtaamia. Sen sijaan koivujen ruosteet eivät ainakaan vielä ole levinneet kovin laajalle. Pohjois-Pohjanmaalla myös tuhohyönteiset ovat syöneet pajujen lehtiä. Kolea sää aiheuttaa sen, että etenkin Lapissa lämpösumma jää tänä kesänä alhaiseksi. Edes lämmin loppukesä ei ehdi pelastamaan tilannetta, koska yöt ovat viileitä. Viime vuonna Rovaniemen korkeudella päästiin lähes ennätyslukemiin, noin 1 200 päiväasteeseen. Nyt lämpösumma jää huomattavasti pienemmäksi. Siemensatoon iso lovi Alhainen lämpösumma vaikuttaa männyn ja kuusen siementen tuleentumiseen. Luken tutkija Tatu Hokkanen arvioikin, että Pohjois-Suomessa sekä männyn että kuusen odotettu kohtalainen siemensato jää laadultaan heikoksi. ”Erittäin lämpimän viime kesän ansiosta jopa Ylä-Lappiin oli tulossa hyvä kuusen siemensato, mutta nyt toiveet siitä voidaan mukaan haudata”, Hokkanen sanoo. Jokioin Rovani Kylmää on pidellyt Lämpösumman kehitys °Cvrk 1200 Jokioinen Rovaniemi 1000 800 600 400 200 0 8.8. 9.8. Keski- 8.8. 9.8. Keski2015 2014 määrin 2015 2014 määrin (1981-2010) (1981-2010) Lähde: Ilmatieteen laitos Lämpösumma vaikuttaa myös etenkin mäntyjen pituuskasvuun. Esimerkiksi männyn taimissa on nähtävissä se, että neulaset eivät ole kehittyneet vielä kunnolla. Osa neulasista saattaa jäädä lyhytkasvuisiksi. Myös latvakasvaimen puutuminen on jäljessä normaalista. Mäntyjen pituuskasvu on jäänyt myös viimevuotista vähäisemmäksi. Luken erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen arvioi, että kylmän kesän vaikutukset näkyvät myös ensi kesän kasvussa, koska männyllä pituuskasvu määräytyy pääosin edellisen kesän sääolojen mukaan. ”Kun yöt pitenevät, männyn kas- ajassa 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 MTK: Luontotiedot Metsään.fi-palveluun Marjasadot myöhässä Marjojen satokausi on poikkeuksellinen. Etelä-Suomessa esimerkiksi mustikkaa on paljon, mutta sato on pari viikkoa myöhässä. Lapissa ensimmäiset mustikat kypsyivät heinä-elokuun vaihteessa. Sato on kuitenkin hyvin epätasainen. Samassa varvussakin voi olla kypsiä, viininpunaisia raakileita että myös aivan vihreitä raakoja marjoja. Hillan tilanne on samankaltainen. Hilla kukki hyvin pitkän ajan kuluessa ja satokin kypsyy eri aikoihin samallakin suolla. Haittaa myös puunkorjuulle Sateisuudesta on ollut haittaa myös puun korjuulle koko maassa. Metsissä osa normaalisti kesäkorjuukelpoisista leimikoista on muuttunut korjuukelvottomiksi. Moni tilustie ja huonokuntoisempi metsätiekin on tänä kesänä ollut niin pehmeä, ettei tukkirekoilla ole ollut niille asiaa. Metsänomistajien SM-metsätaitokisoissa puhunut Tiirola arvioi metsätalouden näkymien parantuneen viime vuosina voimakkaasti. Aasia-vetoisen sellun kysynnän vahvistumisen lisäksi uudet puupohjaiset biojalosteet alkavat hänen mukaansa toden teolla vallata markkinoita ja pelastaa maailmaa. Yhä suurempi osa uusiutumattomista raaka-aineista tuotetuista hyödykkeistä voidaan korvata biomateriaaleilla. ”Esimerkiksi autoteollisuus on erittäin kiinnostunut nanosellupohjaisista, jopa terästä lujemmista ja kevyemmistä materiaaleista.” Sivu 7 Kansallismaisema uhkaa ryteköityä Sivu 8 Kannattavuudessa suuria alue-eroja Miksi naapurimaakunnassa metsätalous lyö leiville selvästi paremmin? Sivut 10–11 METSÄSTÄ Koirat majavaa jäljittämässä Sivut 16–17 Mikko Tiirola moitti ympäristöhallintoa, vihreitä ja WWF:ää. Tiirola muistutti, että puupohjaiset materiaalit ovat ilmastoystävällisempiä kuin esimerkiksi öljy- tai kaivannaisteollisuuden tuottamat raaka-aineet. ”Onkin vaikea ymmärtää, että esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF ja Vihreät vaativat Suomen metsien suojelualan nostamisen 17 prosenttiin. En voi kuin ihmetellä, miksi suojeluväki haluaa museoida meidän metsämme.” Tiirola tähdensi, että suojelualan nostaminen leikkaisi biotalouden investointien edellytyksiä. Samalla muun muassa mahdollisuudet fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta hiilineutraalilla puulla heikkenevät. Metsä-Pirkan metsuritallille uusi omistaja MIKKO RIIKILÄ Metsuripalveluiden tuottamisesta luopuvan Metsä-Pirkan keväällä aloittamat yt-neuvottelut päättyivät kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Kolmisenkymmentä metsuria ja muutamia toimihenkilöitä työllistävälle metsuritallille löytyi uusi omistaja, kun Uudenmaan Metsäurakointi osti metsuritallin elokuun alussa. Metsä-Pirkan metsurit ja toimihenkilöt siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Työnjohto jatkaa entisissä toimitiloissaan, jotka uusi omistaja vuokraa Metsä-Pirkalta. Uudenmaan Metsäurakointi tuottaa metsäpalveluita Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kaupan myötä yhtiön toimialue laajenee Päijät-Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon. Nyt kannattaa mennä sienimetsään Jatkossa Uudenmaan Metsäurakointi työllistää noin 80 metsuria ja toimihenkilöä. Samalla yhtiö kasvaa suurimmaksi yksityiseksi metsätyöpalveluiden tuottajaksi. Kaupan arvioidaan nostavan Espoossa pääkonttoriaan pitävän yrityksen liikevaihdon noin kolmeen miljoonaan euroon. Uudenmaan Metsäurakoinnin omistaa Esa Nykänen, joka perusti yrityksen vuonna 2005. Yhtiö tarjoaa palveluita pääosin metsä- ja energiayhtiölle, sekä yksityisille metsänomistajille ja yrityksille. Metsä-Pirkan metsurien myötä yhtiö saa jalansijaa myös Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten metsäpalvelutuotantoon. Metsä-Pirkan omistajat Helena ja Jouko Pirkkalainen keskittyvät jatkossa metsävarallisuuden hoitoon. Lisäksi yhtiöllä on hoidettavanaan kolme energialaitosta. Oikea kuormaus säästää kasvutilaa Sivu 19 Älä poista kuolleita kirjanpainajakuusia Sivu 20 Konekitkentä tulee yksityismetsiinkin Kitkentälaitteella voi myös levittää lannoitteen. Sivut 22–23 PILKKEITÄ Säätely kartutti karhukantaa Sivu 25 Metsäiltamissa riitti asiaa ja viihdettä Sivu 26 Mikko Riikilä vurytmi hidastuu ja puun pitäisi alkaa talveentumaan. Myöhässä oleva kasvun kehitys voi aiheuttaa ongelmia myös talvenkestävyydessä. Kolea kesä näkyy todennäköisesti myös puiden paksuuskasvussa.” Puiden luontaiselle uudistumiselle kosteudesta on ollut hyötyä, koska sen ansiosta siemenistä kehittyvät sirkkataimet pärjäävät hyvin. Pohjoisessa kesän viivästyminen ja koleus saattavat kuitenkin aiheuttaa ongelmia etenkin männylle, jos sirkkataimet eivät ehdi talveentua kunnolla. ”Nanosellua autoihin” AJASSA Wahlroos hakoteillä Etelä-Amerikasta MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Lapissa suopursuruoste on monin paikoin kellastuttanut lähes kaikki kuuset taimista tukkipuihin. tässä n ume rossa Sivu 5 MTK:n Mikko Tiirolan mukaan luontoväki haluaa museoida metsät. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaatii ympäristöhallinnon keräämien luontoarvotietojen avaamista metsänomistajien Metsään.fi-palveluun. Tähän asti ympäristöhallinto on hänen mukaansa pimittänyt metsien luontoarvoista keräämäänsä tietoa metsänomistajilta peläten, että tieto johtaisi luontoarvojen hävittämiseen. Tätä Tiirola pitää vanhakantaisena ja kustannustehokasta suojelua haittaavana. ”Miten biodiversiteettiä voi suojella, jos metsänomistajalla ei ole tietoa luonnonarvoista?” Hän uskoo, että edellytykset tiedonkulun järkeistämiseen ovat nyt entistä paremmat, kun ministeri Kimmo Tiilikainen hallitsee sekä ympäristö- että maa- ja metsätalousministeriötä. 3 Tom Lindval pohti yksittäisen rungon tilavuutta metsätaitokilpailuissa. Metsätaitoilu sai taas mestarit Sivu 28 Tanskanmaassa ei olekaan mätää Juuttien maassa puut ovat kuningattaren suojeluksessa. Sivu 30 4 ajassa 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 ME TSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU ”Kauden kasvu näyttää lyhyemmältä kuin edellisen vuoden kasvu. Olen tästä asiasta ottanut kavereilta vedonlyönnillä muutamat kahveet. On ensin arvioitu vertailu silmämääräisesti ja sitten mitattu.” Harrastelija ”Karuilla paikoilla männyt näyttää reheviltä lounaasta. Pituuskasvu edellisten vuosien mukainen.” Tervaroso ”Viileys ja kosteus ovat siunanneet keväällä istutetut taimet erinomaiseen kasvuun meilläpäin. Isommissa puissa näyttäisi vuosikasvaimet jäävän viimevuotisesta.” Metsäkupsa ”Hybridihaapa näyttää tykkäävän ja vahvuuskasvuhan suorastaan räjähtää näihin aikoihin. ” Jees H-valta ”Havaintojeni mukaan mänty ja kuusi ovat kasvaneet normaalin erinomaisesti pituutta täällä Karjalan kaskimailla. Liikkeellelähtö oli myöhäistä kuten muillakin kasveilla, mutta lopulta alkoi taas tapahtua.” Hatelo ”Täällä Länsi-Kainuussa kuusentaimet ovat vihdoin 4 vuoden jälkeen kasvaneet pituutta kunnolla. Katselin eilen, että lähes metrin kasvujakin löytyy 4–6 metrin taimista.” Kurki ”Myös rauduskoivulla ja visakoivulla on ollut todella hyvä kasvukesä, koska liiasta kuumuudesta johtuneita yhteyttämisen keskeytyksiä ei ole juuri tullut toisin kuin viime- ja toissakesänä.” Puun takaa Varma sijoitusvinkki Ulkomaalainen turisti kiinnittää suomalaisella maaseudulla ensimmäiseksi huomiota siihen, kuinka paljon meillä on metsää. Maisemassa ihmisiä näkee vähän, mutta puita riittää. Yrittäessään kertoa, että meillä on myös runsaasti järviä, huomaa itsekin, että niistä suurin osa on metsän peitossa. Keväällä julkistettu valtakunnan metsien inventointi vahvistaa matkailijan havainnon. Metsää on enemmän kuin koskaan aiemmin on mitattu. Hehtaaria kohti laskettu puuston määrä on Etelä-Suomen metsissä noussut 140 kuutiometriin. Ei ihme, jos metsän läpi ei näe. Samainen inventointi osoittaa myös tutun ongelman: taimikoissa ja nuorissa metsissä puuta on aivan liikaa. ♦♦♦ Harvennusrästeistä on puhuttu vuosikaudet, mutta inventointi toisensa jälkeen kertoo, että tiheikköjä on aina vain enemmän kuin niitä ehditään harventaa. Metsiä rästit eivät haittaa, mutta metsänomistajille niistä koituva luonnonpoistuma on tappio. Männyntaimikoissa tiheänä kasvattaminen ei kannata edes laadun takia. Luonnonvarakeskuksen kokeet todistavat, että laatuharvennus 11– 12 metrin mittaisessa männikössä tuottaa eniten tukkia. Koemetsissä, joissa harvennusta tarkoituksella myöhennettiin laatupuun saamiseksi, männyt kärsivät lumituhoista ja kasvun taantumasta. Kuitupuuta näistä metsistä kertyi runsaasti, mutta laatutukkia paljon vähemmän kuin varhain harvennetuista männiköistä. Sellutehdasinvestoinnit toivottavasti lisäävät paitsi harvennuspuun kysyntää, myös mielenkiintoa nuorten metsien hoitoon. Ensimmäisenä käynnistyvät UPM:n tehtaiden laajennukset, jot- NÄKÖKUL MA ♦♦♦ Kun kysyntä kasvaa, yleensä myös hinta nousee. Ensimmäiseltä harvennukselta puuta kertyy kuitenkin niin vähän, että isokaan hinnankorotus ei puukauppatilissä paljon tuntuisi. Ensiharvennus on ja pysyy investointina. Sellaisena sen tuottoprosentti moneen muuhun sijoituskohteeseen verrattuna on hyvä. Jos rästit painavat ja tilillä on ylimääräistä rahaa, se kannattaa käyttää nuorten metsien harventamiseen. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi S I TAAT T I Talkootöitä metsäteillä Monen metsätien kunto on rapistunut vähäisen hoidon vuoksi. Tieura on usein muhkurainen ja tienreunojen puusto levittäytyy tielle. Joskus metsätaloudellinen käyttö saattaa jollakin pistotiellä olla hyvinkin vähäistä. Silloin metsästäjät ja muut harrastusten parissa liikkuvat voivat olla suurin tien käyttäjäryhmä. Sen vuoksi voisi olla kohtuullista, että metsästysseurat kunnostaisivat teitä – korvaukse- ka lisäävät kuitupuun tarvetta varsinkin Kaakkois-Suomessa. na tien käyttöoikeudesta, metsästysmaistakaan kun ei yleensä peritä vuokraa. Tienvarsien raivaus ja irtokivien keruu lanauksen jälkeen sopivat hyvin talkootyöksi. Syksyn hirvijahdissa on sitten mukavampi liikkua, kun kivet ja tienreunan pusikot eivät raavi autoa. Kun metsäkeskukselle tulee tavallisesti kemerahakemuksia noin 55 000 kpl vuodessa ja niistä suunnitelmallisia oja- ja tiehankkeita on ollut noin 3 500 kpl ja metsänuudistamisia 13 000 kpl, lähetetään niistä muistakin 38 500 hakemuksesta nyt ensin ennakkoilmoitus ja sitten toteutusilmoitus. Virallisten ilmoitusten määrä kasvaa siis 91 prosenttia.” HANNU JAUHIAINEN Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anne Rakemaa blogissaan. LUK IJAKUVA Omenatukkipuu gallup Oletko osallistunut metsätaitokisoihin? Ei 57% 358 ajia sta va Kyllä 43% PÄÄK IRJ OIT US ”Harvemmin tulee yli puoli metriä paksua omenapuunrunkoa vastaan. Tuosta saa aikanaan joku puuseppä oivallista raaka-ainetta erilaisten esineiden tekoon.” Puun takaa Uusi kysymys: Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoidenkuvat. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Häiritseekö metsämarjojen kaupallinen poiminta? Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi ajassa 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 5 AJA N KOHTA I N EN Luvassa ennätysten sienisato Sienimetsään kannattaa nyt mennä. Saalis saattaa olla paras vuosikymmeniin. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva S ienten ystäville on tulossa herkullinen syksy. Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo kuvailee sienisatoa Etelä- ja Keski-Suomessa määrältään jo erittäin hyväksi. ”Elokuun alun sienisato on lisäksi lajistoltaankin runsain noin 30 vuoteen”, Salo toteaa. Pohjois-Karjalasta Salo on löytänyt elokuun alkupäivinä runsaasti mm. rouskuja, haperoita ja tatteja. Lisäksi havaintoja on kertynyt suuresta joukosta syötäväksi kelpaamattomia sieniä. ”Nyt kannattaa etsiä koivuvaltaisista metsistä esimerkiksi kantarelleja, joita on jo runsaasti. Se on harrastelijalle sopiva keruusieni, koska se on helppo tunnistaa ja kasvaa usein samalla, joskus hyvinkin pienellä alueella. ”Kantarelli on harrastelijalle sopiva keruusieni.” Kantarelleistä on myös helppo tehdä erilaisia ruokia”. Kantarellin etuna on myös se, Lapissa sienisato on vasta tuloillaan. Piritta Marttila löysi Rovaniemeltä poikiensa Kaukon ja Niilon kanssa vain muutamia punikkitatteja ja kangasrouskuja viime viikon sieniretkellä. että sienisääsket jättävät sen kovamaltoisen lakin ja varren rauhaan. Sieni säilyy sen vuoksi keruukelpoisena useita viikkoja. Salon mukaan kanttarellin satokausi on pitkä ja alkaa heinäkuun puolivälistä ja kestää lokakuulle. ”Herkkutatteja kannattaa myös hakea, vaikka männynherkkutatilla olikin paikoitellen jo runsas sato kesäkuussa.” Lapissa odotellaan Ainoastaan Lapissa sienestäjät joutuvat vielä odottelemaan jonkin aikaa, mutta sieniä kertynee suotuisien kasvuolojen vuoksi sinnekin ainakin kohtalaisia määriä. Lapin sieniseuran puheenjohtaja Piritta Marttila kertoo, että haperoita ja tatteja on metsissä jo jonkun verran. Marttila on löytänyt jonkin verran myös palsamirouskuja, jotka jäävät monelta sienestäjältä huomaamatta. Männynherkkutatteja Marttila löysi jonkun verran jo kesäkuussa. Lapissa tavanomaisia sieniä ovat keväisten korvasienten ohella haperot ja kangasrouskut sekä punikkitatit. ”Myös eteläisiä sieniä, kuten kantarelleja sekä loppusyksyn aikana kasvavia suppilovahve- roita, löytyy sieltä täältä”, hän kertoo. Marttila työskentelee oppimisinnoittajana Metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeessä. Näyttelyn lisäksi Pilkkeen toimintaan kuuluu metsäluonnossa liikkumiseen innostaminen. Metsähallitus on omalta osaltaan edistänyt sieniharrastusta julkaisemalla keväisin karttoja sopivista korvasienimaastoista. KO LU MN I Metsänhoidon kestävyysvaje Ennätysmäisen metsien kasvun, tehdasinvestointien ja biotaloushypetyksen varjoon on jäänyt metsätalouden kestävyys. Puolet pienistä taimikoista, kolmasosa varttuneista taimikoista ja viidesosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Syitä tilanteeseen voi hakea sekä käytännöstä että tutkimuksesta. Eikä valtiokaan ole viaton laiminlyöntejä palkinneine tukineen ja lepsuine valvontoineen. Tutkijat ovat vältelleet kokonaistarkastelua ja keskittyneet omien suppeiden aiheidensa tutkimiseen. Tämä on erikoistumista suosivassa tutkimusmaailmassa luonnollista. Tutkijan on helppo unohtaa, ettei isokaan oman lenkin parannus auta, jos hyöty menetetään ketjun seuraavissa vaiheissa. Hyvät geenit fysiologialtaan hyvissä taimissa eivät hyödytä, jos istutustaimikoista kehittyy hieskoivuvaltaisia sekametsiä taimikonhoidon laiminlyöntien takia. ♦♦♦ Luonnonvarakeskuksen perustaminen teki ongelman entistä merkittävämmäksi. Sen organisaatiossa puuntuotanto on sekoittunut osaksi muita biotalouden arvoketjuja, joten vastuu puuntuotannon kokonaisuuden osaamispohjasta on vielä hajaantuneempi kuin entisessä Metlassa. Käytännön organisaatioilla on nyt aiempaa suurempi vastuu ratkaisujen löytämisestä vuotokohtiin. Yksityismetsänomistajille palveluita tuottavat metsänhoitoyhdistykset ovat olleet ja ovat vieläkin liian pieniä vaativaan kehitystyöhön. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:llä ei näytä olevan sellaista kehittäjän roolia kuin osuustoiminnallisilla keskusliikkeillä. Metsänhoitomaksun poistuttua teol- lisuusyrityksille on tullut hyvä sauma myydä metsänhoitopalveluita puukaupan yhteydessä. Jatko näyttää, saavatko yhtiöt metsänhoitopalveluissa sellaisen markkinaosuuden, että aito kilpailu alkaa paikata pahimmat vuodot niin laadussa kuin kustannuksissa. Uudella varhaishoidon tuella valtio yrittää korjata metsänhoitoketjun pahimman vuotokohdan. Varhaishoito näyttääkin lisääntyvän. Ei ole kuitenkaan selvää, että budjettivaltaa käyttävä eduskunta arvostaa tulevina vuosina enemmän hyviä taimikoita kuin valtion velan taittamista. Se, että eduskunta päättää varhaishoitomäärät eikä todellinen tarve, ei ole pitkän päälle kestävä tilanne. ♦♦♦ Ruotsissa metsänhoito on kestävämmällä pohjalla kuin meillä, vaikka siellä luovuttiin metsätalouden tuista 1990luvun alussa. Tänä aikana taimikonhoidon reaalikustannukset ovat Ruotsissa pysyneet lähes samoina ja Suomessa kaksinkertaistuneet. Palkkataso on molemmissa noussut noin 50 prosenttia. Tuet eivät kuitenkaan ole ainoa syy kehityseroon, sillä tukien ulkopuolella olevan teollisuuden taimikonhoidon kustannukset ovat Suomessa samalla tasolla kuin yksityismetsissä. Onko syy yrittäjyydessä ja vierastyövoimassa? Näitä ruotsalaiset ovat käyttäneet aiemmin ja ennakkoluulottomammin kuin suomalaiset. Ympäristömyönteiset ruotsalaiset tekevät myös tuplasti suurempia kuvioita kuin me uskallamme. Vesottuvatko isot aukot heikommin kuin pienet? Maiden metsänhoidon vertailu ei maksa maltaita, mutta voi avata silmiä. Heikki smolander Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. 12 ajassa 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 2,9 p uukaup pa miljoonaa kuutiota Havusahatavaran tuotanto Suomessa huhti-kesäkuussa 2015. Lähde: Metsäteollisuus ry Tukkipuulla vaisumpi alkuvuosi VALTTERI SKYTTÄ Tukkipuuta ostettiin alkuvuodesta yksityismetsistä 1,5 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vuoden 2014 alkupuolisko tuotti Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tukkikauppoja 8,7 miljoonan kuution edestä, kun tänä vuonna lukema oli 7,2 miljoonaa kuutiota. Erityisesti kuusitukin kysyntä laski. Kuusitukkia ostettiin tammi-kesäkuussa yli miljoona kuutiota vähemmän kuin vuosi sitten. Alkuvuoden laskusta huolimatta puukaupan tahti piristyi kesää kohti. Kesäkuussa puuta ostettiin 3,4 miljoonaa kuutiota, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lämpimältä talvelta jääneitä talvileimikkoja on korjattu mahdollisuuksien mukaan, joten kesällä puumarkkinat pyörivät varsin vilkkaasti. Kaiken kaikkiaan yksityismetsistä ostettiin tammi-kesäkuussa puuta noin 16 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2014 vuoden ensimmäisen puoliskon puunostot olivat 18,5 miljoonaa kuutiota. Luonnonvarakeskuksen tilastot kattavat noin 90 prosenttia Suomen yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta. Lisää puuta Kymijokivarteen Metsäteollisuuden suurinvestoinnit etenevät. Ensimmäisenä lisää puuta haluaa UPM:n Kymin tehdas. VALTTERI SKYTTÄ V oikkaa 2006, Summa 2008, Myllykoski 2011. Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsäteollisuus on pääasiassa sulkenut laitoksia Kymenlaaksosta. Tänä syksynä tapahtuu vihdoin jotain toiseen suuntaan, kun UPM:n Kymin tehtaille Kouvolan Kuusankoskelle sijoittamat 160 miljoonaa euroa alkavat tuottaa tulosta. Uusi kuorimo on jo käynnissä. Modernisoitu havukuitulinja on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa ja uusi sellun kuivauskone käynnistyy tehtaalla syyskuussa. Tehdasinvestointien myötä UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaan puuntarve kasvaa yli kolmen miljoonan kuutiometrin. Lisäystä entiseen on noin 800 000 kuutiota. ”Kymin uudesta puuntarpeesta karkeasti puolet on koivukuitua ja puolet havukuitua”, kertoo UPM:n Etelä-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Tero Nieminen. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29–32 keskiarvo Koko maa Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 54,28 ▼ 53,98 ▼ 41,30▼ 15,63 ▲ 16,47 ▲ 15,42 ▲ Uudistushakkuu 55,99 ▼ 55,05 ▼ 42,85 ▼ 17,50 ▲ 17,86 ▲ Harvennushakkuu 47,31 ▼ 46,6 ▲ 36,58 ▼ 14,92 ▲ 14,84 ▲ 11,42 ▲ 10,64 ▲ 11,56 ▼ Ensiharvennus 56,58 ▼ 55,11 ▼ 45,8 ▲ 27,82 ▼ 29,46 ▼ 28,97 ▼ Hankintahinnat Ensiharvennus Hankintahinnat Pikkutukki KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU 22,84 ▲ 24,56 ▲ Kantohinnat 55,57 ▼ 55,92▲ 42,02 ▲ 15,73 ▲ 17,87 ▲ 15,03 ▼ 17,26 ▲ 25,25▲ Uudistushakkuu 57,0 ▲ 56,6 ▼ 43,72 ▼ 17,02 ▲ 18,86 ▲ 16,79 ▼ 14,44 ▲ 20,37▲ Harvennushakkuu 48,35 ▼ 48,45 ▲ 15,11 ▲ 15,67 ▲ 14,26 ▲ 60,21 ▲ 57,03 ▲ 29,64 ▼ 31,12 ▲ 29,89 ▲ 25,42 ▲ MÄNTY KUUSI 11,38 ▼ 12,56 ▲ ETELÄ-POHJANMAA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU Kantohinnat 55,47 ▼ 54,29 ▼ 42,46 ▼ 15,05 ▼ 16,16 ▲ 14,84 ▲ Uudistushakkuu 57,25 ▼ 55,69 ▼ 43,9 ▼ 17,13 ▼ 17,77 ▼ Harvennushakkuu 48,23 ▲ 46,48 ▲ 38,29 ▼ 15,04 ▼ 11,03 ▲ 28,29 ▲ 27,69 ▼ Ensiharvennus Hankintahinnat Kuitupuu MÄNTY KYMI-SAVO ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa KUUSI 55,51 ▼ 53,3 ▼ 44,13 ▼ MÄNTY KUUSI ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,75 ▼ 17,05 ▼ Uudistushakkuu 56,24 ▼ 14,92 ▲ 14,62 ▲ Harvennushakkuu 47,05 ▼ 10,40 ▲ 11,32 ▲ Ensiharvennus 28,37 ▲ Hankintahinnat 54,89 ▲ Kuitupuu KOIVU Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY 53,74 ▼ 16,35 ▲ 17,31 ▼ 16,36 ▲ 24,28 ▲ 54,63 ▼ 18,22 ▼ 17,97 ▲ 17,69 ▼ 26,32 ▲ 15,19 ▲ 14,06 ▼ 20,80 ▼ 28,48 ▲ 28,65 ▲ KUUSI ajassa 13 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Kiiliäisen mukaan kuitupuutarve tulee näkymään puukaupassa syksystä eteenpäin. ”Pystymme palvelemaan metsänomistajia paremmin metsän kiertokulun eri vaiheissa. Harvennuspuulle tulee olemaan kysyntää entistä enemmän.” 273 115 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 32 Markkinat määräävät hinnan Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto UPM:n 160 miljoonan euron investointi Kymin sellutehtaaseen lisää puuntarvetta noin 800 000 kuutiota, puolet koivu- ja puolet havukuitua. Kuorimo on jo käynnistynyt. Harvennuspuulle kysyntää Niemisen mukaan kuitupuuta hankitaan ensisijaisesti lisää kotimaasta, mutta junaradan varrella oleva Kymin tehdasalue vastaanottaa puuvaunuja myös Venäjältä. Tuontipuu on pääasiassa koivua. ”Venäjältä tuotavan puun kannalta oleellista on toimiva logistiikka. Idän junaradalla on aika ajoin ruuhkaa, ja pullonkauloja pitäisi poistaa.” Kymenlaakson lisäksi Kymiin hankitaan puuta pääasiassa Uudeltamaalta, Hämeestä ja Etelä-Savosta. UPM on perustanut Lahteen uuden metsäasiakasyksikön muun muassa juuri Kymin kasvavan puuntarpeen vaikutuksesta. ”Investointi vaikuttaa puunhankintaan suuressa osassa Etelä-Suomea”, sanoo UPM:n Lahden uusi metsäasiakaspäällikkö Janne Kiiliäinen. Ostomäärät viikolla 32 metsäkeskuksittain Kymin tehtaan uudistuminen on ensimmäinen osa metsäteollisuuden lähivuosille päättämiä suurinvestointeja. Isoja lisäyksiä teollisuuden puun käyttöön tuovat etenkin Stora Enson Varkauden tehtaan muutostyöt ja Äänekoskelle rakennettava Metsä Groupin biotuotetehdas. ”Valtakunnallisesti investointien tuoma puun käytön lisääntyminen tarkoittaa sitä, että vuotuisten puukauppamäärien on noustava noin viidenneksellä”, sanoo UPM:n Nieminen. Hänen toiveensa on, että kotimaisen puukaupan tasainen vire jatkuu myös syksyllä, jolloin uudistuneen Kymin tehtaan puunhankinta saavuttaa täyden vireen. ”Markkinat määräävät puunhinnan. Jos puukauppa toteutuu, silloin se merkitsee sitä, että ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä hintaan”, Nieminen toteaa. Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko Pohjanmaa Metsäkeskus Määrä m3 6 112 Etelä-Pohjanmaa 14 534 9 438 Keski-Suomi 28 841 Lounais-Suomi 16 723 Pohjois-Savo 28 589 Häme-Uusimaa 16 099 Pohjois-Karjala 33 023 Kaakkois-Suomi 20 699 Kainuu 24 113 Pirkanmaa 10 867 Pohjois-Pohjanmaa 18 024 Etelä-Savo 36 899 Lappi 9 151 Kantohintojen kehitys Keski–Suomessa €/m³ 60 50 Mäntytukki Kuusitukki 40 Koivutukki 30 Myös lisää tukkia Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 20 Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ursin odottaa alueelle vilkasta puukauppasyksyä. Vaikka paperikoneita on suljettu Kymijokivarresta, yhä savuavien tehtaanpiippujen varjoissa olevat paikkakunnat ovat etuoikeutetussa asemassa kuitupuun kysynnän suhteen. ”Toisin kuin joissakin osissa maata, meillä ei ole ollut tilannetta, ettei kuitupuu olisi mennyt kaupaksi”, Ursin sanoo. Ursinin mukaan Kymin investointi voi kasvattaa puun tehdastoimitusten määrä myös metsänhoitoyhdistyksen osalta. ”Toivotaan, että voimme toimittaa tehtaalle lisää esimerkiksi ensiharvennuspuuta.” Ursin muistuttaa, että kasvava kuitupuun tarve lisää myös hakkuilta tulevan tukkipuun määrää. Lisääntyvälle tukkipuumäärälle tulee löytyä riittävästi sahauskapasiteettia. 10 2011 2012 2013 2014 2015 Viikko-ostojen määrä 2013 Miljoonaa m³ 1,5 2014 viikot 1–32, 2015 1,2 0,9 0,6 0,3 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 45 50 LAPPI KAINUUPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA KESKISUOMI SAVOKARJALA KYMISAVO ETELÄSUOMI KESKI-SUOMI SAVO-KARJALA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU Kantohinnat 54,90 ▼ 54,61 ▲ 39,76 ▼ 16,03 ▲ 16,63 ▲ Uudistushakkuu 57,14 ▼ 55,78 ▲ 41,26 ▼ 17,70 ▲ Harvennushakkuu 48,47 ▼ 47,61 ▼ 16,04 ▲ 56,81 ▲ 28,82 ▼ Ensiharvennus Hankintahinnat KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY 15,66 ▲ Kantohinnat 53,85 ▼ 51,83 ▼ 40,74 ▲ 15,42 ▲ 15,51 ▲ 15,39 ▲ 21,27 ▲ 18,21 ▼ 17,29 ▼ Uudistushakkuu 55,54 ▼ 52,82 ▼ 42,34 ▼ 17,15 ▲ 16,89 ▲ 17,14 ▼ 15,13 ▼ 15,21 ▲ Harvennushakkuu 47,03 ▲ 45,4 ▼ 36,36 ▲ 14,56 ▲ 14,26 ▼ 14,49 ▲ 29,48 ▼ 29,59 ▼ 53,95 ▼ 48,33 ▼ 27,39 ▼ 27,26 ▼ 29,03 ▼ KOIVU MÄNTY Ensiharvennus Hankintahinnat 11,44 ▼ 55,21 ▼ KUUSI 19,78 ▲ 11,92 ▼ LAPPI Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,69 ▲ Uudistushakkuu 54,66 ▲ Kuitupuu KOIVU Pikkutukki MÄNTY 25,69 ▲ Kantohinnat 46,19 ▲ 26,18 ▲ Uudistushakkuu 47,02 ▲ KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 50,69 ▲ 15,71 ▲ 15,63 ▼ 16,22 ▲ 22,93 ▲ 51,24 ▲ 17,84 ▼ 16,24 ▲ 17,67 ▲ 25,24 ▲ 12,53 ▼ 19,81 ▲ 14,05 ▲ Ensiharvennus 10,67 ▲ 53,26 ▲ 25,6 ▼ Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY Harvennushakkuu 45,46 ▲ 52,8 ▲ Pikkutukki KUUSI KAINUU-POHJANMAA Hankintahinnat Kuitupuu MÄNTY KUUSI 12,07 ▼ 57,94 ▲ Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY Harvennushakkuu KUUSI Kuitupuu 16,12 ▲ KUUSI Pikkutukki KOIVU 13,85 ▲ 18,13 ▲ 14,09 ▲ Ensiharvennus 28,49 ▲ Hankintahinnat 27,58 ▼ 27,19 ▼ MÄNTY KUUSI 14 M E T S ä s t ä 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 ME TSÄ N H O I TO Tervasrosopuut pois metsästä Tutkija: Tervasroso on paljon vakavampi uhka kuin tähän asti on uskottu. jia tarkkailemaan omia mäntymetsiään. Erityistä huolta kannattaa pitää vanhoille kuusimaille perusännyn tervasroso on yksi tetusta taimikoista. Rehevillä mailPohjois-Suomen yleisimmis- la kasvavat taimikot ja nuoret mäntä tuhonaiheuttajista, mutta tymetsät näyttävät olevan kaikkein sitä esiintyy myös Etelä-Suomessa. altteimpia tervasrosolle. Vanhastaan tauti on tunnettu ykJos taimikosta löytyy runkotarsittäisistä latvansa menettäneistä tunnan saaneita puita, ne kannattukkipuista. Tauti leviää kuitenkin taa käydä kaatamassa erikseen pois aikaisempaa useammin nuoriin pui- tai viimeistään taimikonhoidon yhhin ja aiheuttaa suurempaa tuhoa. teydessä. Jos taimi on jo kokonaan Luonnonvarakeskuksen erikois- kuollut, tällaisesta puusta ei ole enää tutkija, dosentti Risto Jalkanen ker- vaaraa. Maahan kaadetussa puustoo, että tervasroso on etenkin Poh- sa tervasroso ei enää lisäänny vaan jois-Suomen nuorissa männiköissä kuolee pois. Jos taimikonhoitoa tehdään alpaljon vakavampi uhka kuin on tähän saakka uskottu. Se on salakava- kukesän aikana siinä vaiheessa, jollasti hiipinyt etenkin loin puissa on oransseja itiöemiä, puut voi reheville maille syn”Pahimmillaan tyneisiin mäntytaiolla järkevintä kaataa tervasroso mikoihin. sateisella ilmalla. Silpilaa koko ”Pahimmillaan terloin puita kaadettaesvasroso voi aiheuttaa mäntytaimikon tai sa itiöitä ei leviä ilnuoren metsän.” maan samalla tavalla sen, että koko mäntytaimikko tai nuori kuin kuivalla säällä. metsä on pilalla ja se joudutaan uu”Jos taimikossa on runsaasti terdistamaan”, Jalkanen kertoo. vasroson vikuuttamia männyntaimia, Tervasroson yleistymisen syynä kannattaa taimikonhoidossa suosia pidetään mäntymetsien osuuden muita puulajeja, kuusta ja koivua”, kasvua ja etenkin sitä, että mäntyä Jalkanen opastaa. on viljelty reheville, aikaisemmin kuusia kasvaneilla maille. Myös il- Puulajin vaihto joskus mastomuutos ja maaperän yleinen tarpeen rehevöityminen ovat tehneet kas- Jos taimikko on pahoin tervasroson vuoloja tervasroson kannalta suo- vaivaama, se voi olla tarpeen uutuisammaksi. distaa kokonaan. Kun tervasroson Toisin kuin monet muut tuhon- vaivaamat taimikot ovat usein reaiheuttajat, tervasroso näyttää Jal- hevillä mailla, puulajia on mahdolkasen mukaan pitävän parhaiten lista vaihtaa. kasvavista ja elinvoivaisimmista Ensiharvennusmetsistä pitää männyistä. myös poistaa kaikki tervasroson vikuuttamat puut. Näin niiden välitykYleinen lehtokeskuksissa sellä ei enää leviä lisää tervasroson Tervasroson vaivaamia metsiä on La- itiöitä. Puut todennäköisesti kuolepissa löydetty etenkin Kittilän leh- vat joka tapauksessa. tokeskuksesta, Tornionjokivarresta Taudin alkuvaiheessa koro on Ylitorniolta Pelloon sekä Lapin kol- vain oksassa, jolloin taudin tunnismion lehtokeskuksesta. taa parhaiten kuolevien neulasten Tiedossa olevia tervasroson va- avulla. Tautia voi epäillä, jos oksan kavasti vikuuttamia ensiharvennus- muutaman viimeisen oksakiehkuikäisiä metsiä on noin 3 000 hehtaa- ran neulaset ovat ruskistuneet tai ria. Todellinen määrä on luultavasti karisseet pois. paljon suurempi. Rungossa koro voi olla vain toiTervasroso on yleistynyt myös sella puolella puuta ja hakkuukoPohjois-Ruotsissa, joten tauti ei ole neen kuljettajan voi olla vaikea havaita tautia ja poimia harvennukseen pelkästään meidän ongelmamme. oikeat puut. Märällä ilmalla mustia Tuhoja voi ehkäistä koroja ei välttämättä muutoinkaan Jalkanen kehottaa metsänomista- erota kovin hyvin puiden kyljiltä. HANNU JAUHIAINEN, teksti RISTO JALKANEN, kuvat M Helppo tunnistaa. Oranssin väriset itiöpesäkkeet paljastavat tervasroson. Pois harvennuksessa. Vikanaiset puu pitää poistaa harvennushakkuissa. METSÄSTÄ 15 13. ELOKUUTA 2015 u NRO 15 Vinkit tervasroson torjuntaan Uudista kuuselle. Pahimmin saastuneet taimikot ja nuoret metsät on järkevää uudistaa toiselle puulajille Tarkkaile mäntymetsiä, etenkin nuoria taimikoita. Korjaa sairastuneet puut pois. Jos nuoresta männiköstä löytyy sairastuneita puita, seuraa metsää myös tulevina vuosina huolellisesti ja poista uudet vioittuneet puut. Jos nuoressa metsässä esiintyy jatkuvasti uusia tartuntoja, voi olla tarpeen uudistaa koko metsä ja vaihtaa puulajia. Tarkkaile oireita. Jos metsässä on paljon tervasroson vikuuttamia puita, männyn sijaan voi olla järkevää uudistaa uudet päätehakkuualueet kuuselle tai koivulle. Tervasroson vaivaamia mäntyjä ei kannata jättää maisemapuiksi. Jos puu tuottaa vielä käpyjä, niiden siemenistä syntyvät taimet ovat todennäköisesti alttiita tervasrosolle. Jos metsänomistajalla on siihen mahdollisuus, ensiharvennusmetsä kannattaa käydä mahdollisimman tarkoin läpi ennen harvennusta ja merkitä tervasroson vikuuttamat puut kuitunauhalla. Harvennuksessa poistettava puu merkitään yleensä sinisellä nauhalla. Jos ensiharvennusmetsä menisi vajaatuottoiseksi sairaiden puiden poiston vuoksi, se voi olla järkevää uudistaa kokonaan kuuselle tai jollekin muulle puulajille. Vanhat, latvansa menettäneet aihkimännyt ovat monesti kauniita maisemapuita. Niitä ei pidä kuitenkaan jättää uudistusalalle, jos niissä on vielä elävää ja käpyjä tuottavaa latvusta. Tervasrosopuiden jälkeläiset ovat todennäköisesti emopuunsa tavoin alttiita tervasrosotartunnalle. Ei jättöpuiksi. Kuoleva oksankärki on yleensä merkki tervasroson esiintymisestä. Tervasroson vikuuttamia aihkimäntyjä ei pidä jättää uudistusalalle. Helppo tunnistaa Neljä pahaa riskialuetta Tervasrosoa esiintyy eniten rehevien maiden metsissä, missä vanhat kuusimetsät on uudistettu männylle. Laajoja tuhoalueita on löydetty mm. Metsähallituksen mailta Kittilästä. Muita tuhoille alttiita alueita ovat Tornionjokivarsi Keski-Lapissa, ns. Lapin kolmion alue sekä Kemijoen eteläpuolen vaaramaisemat Kivalojen alueella. Utsjoki Inari Enontekiö Kittilä Sodankylä Muonio Savukoski Kolari Pello Ylitornio Tornio Keminmaa Pelkosenniemi Rovaniemi Tervola Kemijärvi Salla Ranua Kemi Simo Posio Tervasroso on helppo tunnistaa. Sienen lisääntymiskohta on rosoinen paikka männyn rungossa tai oksassa. Tuoreen tartuntakohdan tunnusmerkkinä on usein pihkavuoto, vaikka puussa ei ole ulkoisten vaurioiden merkkejä. Tervasroso leviää tavallisimmin neulasten kautta joko oksaan tai puun latvaosaan oksakiehkuran kohdalle runkoon. Tältä kohdalta sieni vähitellen kiertää rungon ympäri. Sieni aiheuttaa lopulta sen, että puun tai oksan latvan neulaset ruskistuvat ja koko latvaosa kuolee. Ennen latvaosan kuolemista sieni tuottaa rosokohdassa alkukesän aikana runsaasti oranssinvärisiä itiöitä. Tartunta-alueelle kertyy runsaasti pihkaa ja siihen muodostuu lopulta musta koro. Tervasroso ei leviä korjuuvaurioiden, esimerkiksi puun runkoon tulleiden kolhaisujen kautta. Sienen aiheuttama Männyn tervasrosoa aiheuttaa sienila- ji, jolla on kaksi eri muotoa. Tauti leviää väli-isäntien, kuten maitikoiden välityksellä, mutta se voi levitä myös suoraan puusta toiseen. Tervasroso kasvattaa alkukesän aikana oksan tai puun runkoon oranssin värisiä itiöpesäkkeitä, mistä tauti on helppo tunnistaa. Aikaisemmin tautia esiintyi lähinnä vanhoissa männyissä, mutta viime vuosina on yleistynyt sienitaudin aggressiivinen muoto, joka vioittaa myös männyn taimia. Tauti iskeytyy puuhun tavallisimmin neulasen kautta ja kulkeutuu sitä kautta oksan tai puun runkoon. Tartuntakohdassa sienen rihmasto kasvaa muutaman vuoden aikana ja kasvupaikan kohdalle muodostuu pihkainen koro. Usein tauti leviää rungon tai oksan ympäri jolloin latvanpuoleinen osa puusta kuolee. Jos tartuntakohta on tyvellä, koko nuori puu voi kuolla. Isot puut pysyvät yleensä hengissä vuosikymmeniä, vaikka ovat menettäneet latvansa, koska niihin jää vielä elävää latvusta.
© Copyright 2024