Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan
Kuva: Seppo Samuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. KESÄKUUTA 2015 • Nro 12 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Myskihärille murkinaa Santtu Berggrenin kerppuyritys vastaa osaltaan Korkeasaaren ruokahuollosta. Sivut 6–7 Uutinen: Pottiputken mentäviä koivuntaimia ›› sivut 2–3 Puukauppa: Sähköistä kauppaa ›› sivu 12 Keskiaukeama: Metsäiselle kesämatkalle ›› sivut 16–17 Koneet: Pienet esillä Elmiassa ›› sivut 22–23 2 a j a s s a 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 LYHYET Pottiputki on käypä työkalu koivunkin istutuksessa, kunhan maahan on menossa koivun pikkutaimia. Panostukset metsänhoitoon ennallaan Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin viime vuonna 302 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen mukaan se on reaalisesti saman verran kuin edellisvuonnakin. Yksityismetsissä rahaa käytettiin 216 miljoonaa euroa, mikä on reaalisesti prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Eniten rahaa käytettiin taimikonhoitoon, liki 50 miljoonaa euroa. Havupuutavara pois metsistä Hyönteistuhojen torjumiseksi puutavara on vietävä metsästä hakkuupaikalta tai välivarastoilta pois kesän aikana. Lain mukaan syys-toukokuun aikana kaadettu, yli 10-senttinen mänty on vietävä metsästä heinäkuun alkuun mennessä Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa aikaa on heinäkuun puoliväliin. Vastaavasti kuusi on vietävä pois Etelä-Suomesta heinäkuun puoliväliin mennessä, Keski-Suomessa 24. heinäkuuta mennessä ja pohjoisessa elokuun puoliväliin mennessä. EU:n metsissä riittää biomassaa Puuperäisen biomassan hakkuita voitaisiin lisätä EU:n alueella huomattavasti nykyisestä. Hans Verkerkin väitöskirjan mukaan unionin metsien hakkuukertymä voisi olla vuonna 2030 jopa 620–891 miljoonaa kuutiota vuodessa. Korjuumäärän kasvattaminen saattaa johtaa ristiriitoihin metsien muiden ekosysteemipalveluiden kanssa. Verkerkin mukaan Euroopan metsät saattaisivat lisääntyneiden hakkuiden takia muuttua hiilinielusta hiilen lähteeksi. Luke irtisanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena keskuksesta irtisanotaan enintään 146 henkilöä, järjestetään toimitiloja uudelleen ja lomautetaan koko henkilöstö ensi syksyn aikana enintään kahdeksi viikoksi. Yt-neuvottelujen taustalla on valtion tutkimuslaitosten rahoitusuudistus, joka leikkaa Luken perusrahoitusta liki 15 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikuta metsäohjelmaan Suomen metsäkeskus on käynnistänyt alueellisten metsäohjelmien laatimisen kaudelle 2016–2020. Myös kansalaiset pääsevät vaikuttamaan ohjelmaan, sillä metsäkeskus on avannut verkossa kyselyn, jolla pyydetään palautetta metsäohjelmasta. Koivun istutus uusiin puihin Pikkutaimet tekevät vaivalloiset kuokan ja jätesäkit tarpeettomiksi. MIKKO RIIKILÄ, teksti ERKKI OKSANEN, kuva M iksiköhän tätä ei ole keksitty ennen? Pienet koivun taimet ovat puolta halvempia ja kasvavat vähintään yhtä hyvin kuin isot, kuokalla istutettavat. Tavalliset koivuntaimet ovat 50– 60 senttiä pitkiä ja niin suurissa paakuissa, ettei niitä pysty istutta- maan pottiputkella. Jokainen muovisäkissä koivuja aukolla retuuttanut tietää, kuinka tympeää niiden istuttaminen on. Metsäyhtiö UPM sekä yksityinen taimiyhtiö Mellanå Plant ovat ryhtyneet kasvattamaan koivuntaimia samankokoisissa paakuissa kuin kuusiakin. Istutettaessa koivut ovat noin 20-senttisiä. ”Pikkukoivut lähtevät kasvuun yhtä nopeasti kuin isotkin”, vakuuttaa metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt UPM Metsästä. Samaan havaintoon päädyttiin Luken viimevuotisessa istutuskokeessa Kuopiossa. Toukokuussa istutetut pikkutaimet venähtivät elokuuhun mennessä puolimetrisiksi. Kesäkuun alussa ja juhannukse- ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Koivun taimia istutetaan hyvin vähän. Niiden suosio on kuitenkin kasvamaan päin muun muassa kuusikoita vaivaavien kirjanpainajatuhojen vuoksi. Tärkein syy koivun epäsuosioon ovat hirvet. Myöskään viljelykulut eivät innosta metsänomistajia. Tältä osin pikkukoivut lupaavat ilosanomaa koivun istutuksia pohtiville. ”Pikkukoivut lähtevät kasvuun yhtä nopeasti kuin isotkin.” Isot koivuntaimet ja niiden istutus maksavat yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Yksivuotiaiden kuusten vastaava kustannus on 560 euroa. Pikkukoivujen istutuskustannus on samaa luokkaa. Tosin taimet ovat hieman kalliimpia. Ensi kevään istutuksiin pikkutaimet kylvetään juhannuksen tienoilla. Tuotantoesimies Henna Höglund UPM:n Joroisten taimitarhalta kertoo, että taimia kasvatetaan tilausten mukainen määrä. ”Uudistamissuunnitelmat kannattaa laatia kaksi vuotta eteenpäin, jotta saa mieleisiään taimia.” UPM:n Joroisten tarhan lisäksi pikkukoivuja kasvattaa yksityinen Mellanå Plant Ab. Sieltäkin taimia voi kysellä ensi kevääksi, mutta varma niidenkään saanti ei ole. ”Koivuntaimien tuhoriski on suurempi kuin havupuilla. Sen vuoksi niitä kylvetään jonkin verran yli tilatun määrän. Vasta loppukesästä tiedämme, paljonko taimia riittää myyntiin”, Mellanån toimitusjohtaja Rainer Bodman kertoo. FA KTA Pikkukoivut »»Taimen pituus 15–20 cm »»Paakku pl81 »»Kasvatusaika 1 vuosi »»Istutusväline 5-putki »»Hinta samaa tasoa kuin yksivuotiaan kuusen »»Suositeltu istutusaika lehdettömänä toukokuussa AJASSA Vihdasta irtoaa paljon terveellistä Sivu 5 Metsäkoulutus kiinnosti nuoria Sivu 7 Metsähallitusten järjestö aloitti 10-vuotisjuhlansa Lapista. Hallitus edistää tukkipuun käyttöä Uusi hallitus aikoo paitsi säästää rahaa myös uudistaa taloutta. ELIISA KALLIONIEMI Neljän miljardin euron säästöjen vastapainoksi se on nimennyt viisi strategista muutoshanketta, joille ohjataan lähivuosina 1,6 miljardia euroa. Yksi strategisista alueista on biotalous. Rovaniemellä viime viikolla puhunut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen mainitsi biotalouden hankkeista kolme, joihin hallitus aikoo investoida. Yksi näistä on puutuoteteollisuuden edistäminen. ”Markkinavoimat eivät tässä yksin riitä. On tarpeen selvittää, mitä pullonkauloille voidaan tehdä”, Tiilikainen totesi. Lisäksi hallitus aikoo varmistaa, että puumarkkinat toimivat. Tähän liittyy esimerkiksi sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Kolmanneksi hallitus käyttää strategisille hankkeille varattua rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta puusta syntyisi uusia korkean jalostusasteen tuotteita. Esitys metsähallituslaista syksyksi Ministeri Tiilikainen esiintyi ensimmäistä kertaa metsäväelle Euroopan valtionmetsien järjestön Eustaforin tilaisuudessa. Kokousta isännöivälle Metsähallitukselle hän lupasi uuden esityksen metsähallituslain muuttamisesta jo ensi syksyn aikana. Valtion metsien myyntiä ei Tiilikaisen mukaan ole aikomusta lisätä valtion rahapulan paikkaamiseksi. ”Metsähallituksen tuloutustavoite on tarkoitus pitää sillä tasolla, että se syntyy normaalista liiketoiminnasta eikä pääomaa ole tarpeen myydä.” MIKKO RIIKILÄ Joutsassa toimiva metsä- ja metsätyöpalveluita tuottava Metsä-Pirkka on aloittanut koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena on keskittää yhtiön toiminta asiantuntijapalveluihin ja lämpölaitosten puuhuoltoon. Se merkitsisi töiden loppumista yhtiön yli 30 metsurilta ja toimihenkilöiltä. Yhtiön omistajat, Jouko ja Helena Pirkkalainen jatkavat asiantuntijapalveluiden tuottamista. ”Ensisijainen tavoite on helpottaa omaa työtä. Lisäksi erilaisten asiantuntijapalve- Sivu 9 Hallitusohjelmassa on metsäkin mukana Toteutuessaan Sipilän hallituksen ohjelma kasvattaisi metsätiloja. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Boorivajeesta pääsee eroon Sivut 14–15 Kolmannes Euroopan metsistä Eustaforin kokoukseen osallistuu 120 henkeä eri puolilta Eurooppaa. Järjestöön kuuluvat organisaatiot hallinnoivat noin 30 miljoonaa hehtaaria, mikä on yli kolmannes Euroopan metsistä. Eniten metsää on Puolan valtiolla, 7,3 miljoonaa hehtaaria. Kakkosena on Suomen Metsähallitus 4,9 miljoonalla hehtaarilla. Puukauppiaana se jää kuitenkin kauas jälkeen Puolasta, missä hakkuut yltävät jopa 37 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsä-Pirkka aloittaa yt-neuvottelut Irtisanomisuhka koskee yli 30:tä metsuria ja toimihenkilöä. Saappaat pitävät punkit loitolla luiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti”, Jouko Pirkkalainen kertoo. Hänen mukaansa Metsä-Pirkka keskittyy jatkossa muun muassa kiinteistön välitykseen ja arviointiin. Lisäksi yhtiöllä on runsaasti hoitosopimustiloja, joiden hoitamista jatketaan. Myös energiapuun hankinta jatkuu. Pirkkalainen huomauttaa, että metsurityön teettämisen kannattavuus on koko ajan tiukentunut. ”Yt-neuvotteluissa metsätyöpalveluiden tuottamiseen on etsitty jatkajaa yrityksen omien toimihenkilöiden keskuudesta. Tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu.” Metsä-Pirkan palkollisten työt päättyvät tämän vuoden loppuun mennessä, jos yt-neuvotteluissa irtisanomisiin päädytään. ”Sovitut työt hoidetaan valmiiksi”, Pirkkalainen vakuuttaa. Sami Karppinen Suuri säästö viljelyyn tässä n u m e rossa Teemu Lahtinen na istutetut taimet olivat elokuulla hieman lyhyempiä. Luken koe osoitti, että pikkukoivut voidaan istuttaa koneella. Taimet jopa hyötyivät koneen tekemästä syväistutuksesta, joka suojaa kuivumiselta. Hirvet aiheuttivat tuhoja erityisesti toukokuussa istutetuille taimille. Luonnonvarakeskus Luken tutkija Jaana Luoranen vertaa pikkukoivujen kasvua kesällä istutettaviin, niin ikään pienissä paakuissa kasvatettaviin koivuntaimiin, joiden kehitystä on seurattu kattavammin. ”Kesäkoivut lähtevät nopeasti kasvuun ja ne säilyttävät etumatkansa. Kymmenen vuotta istutuksen jälkeen ne ovat noin metriä pidempiä kuin keväällä istutetut”, Luoranen toteaa. 3 Höylään sopivat myös ulkomaiden puulajit Sivut 18–19 Ei ihan tavallisin metsuriyrittäjä Marianna Kemppainen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kaikenlaista. Sivu 20 Visakoivun karsinta näkyy lompakossa Sivu 21 PILKKEITÄ ”Tiedekeskustelua ei saa rajoittaa” Sivu 24 MIstä on taivaan pilvet tehty? Sivu 25 Metsien sosialisointia puretaan Romaniassa Metsänkäyttö Romaniassa on tarkasti säädeltyä. Sivu 26 Koneiden huolto toimii Komissakin Sivu 27 4 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 ME TSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU ”Toimivan koneraivauksen edellytyksenä on kustannustehokas kone. Siihen auttaisi koneen yksinkertaistaminen ruohonleikkurin tyyliseksi runko-ohjauksella toimivaksi ja raivausterillä varustetuksi härpäkkeeksi.” Puuki ”Onhan noita koneita tehty. Vasta yksi tehdas meni konkurssiin (Usewood), nyt se jatkaa puuhaamista olikohan Latviassa tai Liettuassa. Se kone on ainakin lelu ja sopimaton meidän metsiin.” Metsuri motokuski ”Sirkkelin terä -systeemi oli koeajossa jo 80-luvulla, Lokomon puomissa hydraulimoottorilla. Oli nopeampi kuin husoppimies, mutta jälki sen mukaista.” Torppari ”Toisena koneellisen taimikonhoidon haarana UPM jaksaa promota Pentin Pajan kitkevää kouraa. UPM toimii itse kouralle testiasiakkaana tavoitteena saada hommasta kehittymään valtamenetelmä.” Caballista ”Seurasin toissakesänä tuossa kilometrin päässä kitkentäkoneen työskentelyä Umpin taimikossa. Ei se kovin nopealta vaikuttanut, vaikka paikka oli erinomainen, konekylvetty männyntaimikko melkein tasaisella kankaalla.” Salonpoika ”Minä en kyllä usko mihinkään isoihin taimikonhoitokoneisiin, samaa sarjaa kuin kävelevät metsäkoneet. Ei ole ihmissilmän ja käden voittanutta tuossa raivaushommassa.” Svedu Petteri PÄÄK IRJ OIT US Puukaupan jarru kotimarkkinoilla Puu on viime aikoina käynyt hyvin kaupaksi, mutta metsänomistajien puunmyyntitulot ovat jääneet kauas vuosituhannen vaihteen lukemista. Silloin yksityismetsien kantorahapotti oli monena vuonna yli kaksi miljardia euroa, nyt se on pysytellyt 1,6 miljar dissa eurossa. Selitys vaatimattomaan tasoon löy tyy vaisusta tukin kysynnästä. Saho jen päämarkkinoilla Euroopassa ra kentaminen ei vieläkään ole päässyt kunnolla vauhtiin. Suomalaissahat ovat sopeutuneet tilanteeseen hyvin, ja onnistuneet valloittamaan markkinoita muual ta. Sahatavaran vienti on kasvanut tasaisesti jo vuosikaudet. Egypti on noussut suurimmaksi ostajamaaksi, ja laivaukset Kiinaan lisääntyvät ko vaa vauhtia. ♦♦♦ Varsinainen murheenkryyni on kotimaa. Suomalaiset rakentavat ennä tyksellisen vähän. Kun kymmenen vuotta sitten sahatavaraa kului kuutiometri henkeä kohti, nyt riittää 0,6 kuutiometriä. Rakennusteollisuus arvioi, että omakotitaloja rakennetaan tänä vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Puutavaraa on onneksi tarvittu ra kennusten korjaamiseen ja puuker rostaloihin. Niiden ansiosta Luon nonvarakeskus ennustaa kotimaan kulutuksen vähenevän tänä vuonna viime vuoden 3,4 miljoonasta kuutio metristä vain pari prosenttia. ♦♦♦ Ero aiempaan on silti iso. Kun talouden ennusteet alkoivat heiketä vuonna 2007, sahatavaraa käytettiin meillä 5,2 miljoonaa kuutiometriä. Kulutus kasvaa taas, kun suoma laisilla on varaa rakentaa omakoti taloja. Niihin puuta on perinteisesti totuttu käyttämään. Siitä voitaisiin NÄKÖKUL MA Unohtuivatko yhteismetsät? Hallitusohjelman monien metsätaloutta edistävien tavoitteiden rinnalla mielenkiintoista on, että mitä siellä ei ole. Yhteismetsistä ei ole mitään. Vyönkiristyshallitukselta voisi kysyä, miten valtion verokertymän kan nalta perustellaan yhteismetsien 2–5 prosentin veroetu. Yhteismetsälaille on aikoinaan ollut sekä metsätaloudelliset että osa kastiloihin liittyvät sosiaaliset perusteet. Nykymaailmassa lakia ei säädet täisi ainakaan samoilla perusteilla. Viime vuosien ilmiö on, että isoja metsärahastoja rakennetaan varta vasten perustettujen, pienten ja nimellisesti toimivien yhteis metsien osakaskuntien pohjalle. Mutkikkaalla järjestelyllä suur omistukselle on saatu yksityishenkilöä lievempi verotus ja yksityishen kilöille tarkoitettu metsävähennys. Se tuskin oli lainsäätäjällä mielessä. MIKKO HÄYRYNEN tehdä kuitenkin paljon enemmän myös julkisia rakennuksia ja puu kerrostaloja. Hallitus on omalta osaltaan lu vannut vauhdittaa puurakentamista purkamalla rakentamismääräyksiä, jotka ovat rajoittaneet puun käyttöä. Tärkeintä on kuitenkin saada ta lous kasvuun. Esimerkit Isosta-Bri tanniasta ja Saksasta osoittavat, että talouden elpyminen näkyy nopeas ti myös sahatavaran kulutuksessa. Muun Euroopan ansiosta loppuvuo deksi ennustetaankin viime syksyä runsaampaa kysyntää tukille. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi S I TAAT T I Vaikka hallitusohjelmaan sisältyy leikkauksia myös kemeran rahoitukseen, ei sen pi dä antaa jarrutella metsänhoito töiden käynnistämistä. Kemera on investointituki vuosikymmenten päähän. Kun valtio sijoittaa euron, sijoittaa metsänomistaja kaksi tai kolme euroa.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola LUK IJAKUVA Pihakoivut kuivumaan gallup Oletko tyytyväinen hallitusohjelmaan? 178 ajia sta va Ei 32% ”Kaupunkiasunnon pihakoivut olivat jo riesana itselle ja naapureille valtavan lehtisatonsa ansiosta.” Metsä-Masa Kyllä 68% Uusi kysymys: Käytätkö mönkijää metsätöissä? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 5 AJA N KOHTA I N EN Mitä vastasta irtoaa, kun sillä vihtoo? FA KTA Raudus kestää, hies tuoksuu Shutterstock »»Moni suosii vastan tai vihdan teossa rauduskoivua. Suosiolle löytyy syynsä eri koivulajien ominaisuuksista. »»Rauduskoivun lehtien solukko on kestävämpää kuin hieskoivun, joten rauduksen lehdet eivät repeä niin helposti ja sopivat paremmin vastomiseen. »»Hieskoivun lehdistä irtoaa puolestaan paremmin aromeita, joten rauduskoivuvihdan sekaan voi lisätä muutaman hieskoivun oksan tuoksua antamaan. Juhannussaunassa ”Koivuniemen herraa” ei tarvitse pelätä. VALTTERI SKYTTÄ H uomenna juhannusaattona on taas se päivä, kun tuhannet koivunlehdet sivelevät samanaikaisesti alastomia vartaloita ympäri Suomen. Juhannussaunan vasta tai vihta kruunaa koivun aseman keskikesän juhlan kapellimestarina. Entisaikaan uskottiin, että juhannussaunassa tapahtuu taikoja. Mutta mitä siellä oikeasti tapahtuu eli mitä vastasta irtoaa, kun sillä vihtoo? Koivunlehdissä on muun muassa haihtuvia öljyjä, betuliinia, naftaleenia, fenolisia ainesosia, antioksidantteja ja runsaasti c-vitamiinia, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon professori Sinikka Piippo. ”Koivunlehdillä voi siis olla virkistäviä ja vastustuskykyä parantavia vaikutuksia.” Ihon kautta ja hengitysteitse Piipon mukaan koivunlehtien ainesosat vaikuttavat voimakkaimmin, jos lehtiä syö. Vaikka koivunlehtiä syödään harvemmin saunassa ja lehtien vaikutusta saunaolosuhteissa ei ole tutkittu, vihdas- ta päätyy iholle koivun ainesosia. Samoin lehdistä irtoaa haihtuvia yhdisteitä, joita hengitellään kosteissa löylyissä. Vastominen vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja saa aineenvaihdunnan kiihtymään. Virkistyminen ja mahdollinen hyvä olo saunan jälkeen on siis osittain itse vastomistoimenpiteen ansiota. ”Vanhastaan vihtomisella on pyritty lievittämään esimerkiksi reumatismin aiheuttamia kipuja”, Piippo kertoo. Koivu voi tarjota myös juhannusjuomavaihtoehdon. ”Tuoreista ja nuorista lehdistä tehdystä koivuteestä on haettu apua virtsatievaivoihin”, Piippo sanoo. Koivunlehtien sisältämä metyylisalisylaatti ei välttämättä ole hyväksi kaikille. Salisylaattia käytetään kivun ja tulehduksen lievitykseen, mutta salisylaattiallergikoille liika yhteiselo koivunlehtien kanssa voi aiheuttaa oireita, kuten kutinaa. Koivunlehtien virkistävien vaikutusten vuoksi ei ole ihme, että koivuja asetellaan juhannuksena rakennusten nurkille ja sisätiloihin ympäristöä ja ilmaa piristämään. Vastomisen ja tuoreiden koivujen ansiosta juhannuspäivän aamuna pitäisi ainakin teoriassa olla raikas olo – jos ei ole koivuallergikko tai nauttinut liikaa juhannuksen toista perinnettä eli alkoholipitoista juomaa. Peltomaan rakenteelle jatkuva olkien korjuu muodostaa merkittävän haitan. Olkipaalit joudutaan varastoimaan talven yli ja paalatessa tavara on kosteaa, se ei paalissa talvella kuivu. Miten käyttökelpoista raaka-aine seuraavana kesänä on? Osittain jo varmasti mädäntynyttä ja palanutta. Viljelijät ovat olleet varovaisia asian suhteen, alustavia sopimuksia on saatu vain 10 prosenttia tavoitteesta. Toki hanke lisää koneurakointimahdollisuuksia ja muuta työllisyyttä. Tuotantotekniikka on Suomessa uutta, mutta käytössä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Näillä alueilla pellot ovat rannattoman laajoja, syksyt ja talvet kuivia ja lyhyitä, maalajit erilaisia. sena. Erityisesti mäntykuidulle lisäkäyttö olisi enemmän kuin toivottavaa. Sahanpurun käyttöä etanolin valmistukseen aloitellaan Kajaanissa. Puhdas sahanpuru onkin arvokas raaka-aine, ja sille parempi loppukäyttö on etanolin valmistus kuin poltto. Metsäbiomassaa on Suomessa mittaamattomat määrät. Sen käyttö edistää metsänhoidollisia toimenpiteitä ja puupohjaisia innovaatioita. Ei tarvitsisi syyssateilla möyriä raskailla koneilla eteläisen Suomen savisilla pelloilla ja käyttää raaka-aineena mädäntynyttä pehkua. KOLU MN I Puuta ja heinää Päivän kova sana on biotalous. Bioetanoli yksi keskeinen biotalouden tuote, bensiinin jatke. Myllykosken vanhaan paperitehtaaseen Kymijokivarteen suunnitellaan bioetanolitehdasta. Jokivarren puunjalostusteollisuus on kokenut kovia. Hanke oli hyvä uutinen. Iloitsin metsäbiomassan menekin ja pienpuun, erityisesti mäntykuidun, käytön kasvusta seudulla. Kuvittelin jo positiivisia vaikutuksia erityisesti mäntykuidun hintoihin. Ihmetykseni oli suuri kun ensin kaavailtiin raaka-aineeksi järviruokoa, myöhemmin olkea ja jopa luonnonhoitopeltojen heinää. Voi hyvät hömppäheinät! Ajatuksiini tuli väkisin ristiriitoja hankkeesta. Eikö kelvollista metsäbio- massaa ole metsät väärällään ja harventamattomia männiköitä haitoiksi asti? Onko olkea käyttävällä bioetanolitehtaalla jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset? ♦♦♦ Olkea tarvittaisiin 100 000 peltohehtaarilta noin 300 000 tonnia vuodessa, hankinta-alue tehtaalta 100?–150 kilometrin säteellä. Olki on sesonkituote, sen korjuu ajoittuu myöhäiseen syksyyn puintien jälkeen. Lisääntynyt raskas peltoliikenne märillä pelloilla tiivistää maan. Ravinteiden, etenkin kalin hävikki ei ole ainoa ongelma. Nykyisen ympäristökorvauksen säädösten mukaan peltoviljelyssä tulee noudattaa ns. täydentäviä ehtoja, näiden yksi perusajatus on huolehtiminen peltomaasta ja sen tiivistymisen minimoiminen. ♦♦♦ Metsäbiomassaa saadaan ympäri vuoden ja se kestää varastoinnin käyttökelpoi- Riitta Alestalo Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä 6 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 FA KTA Santtu Berggren »»22-vuotias »»kotoisin Orivedeltä »»4H-yrittäjä »»tekee kerppuja Korkeasaaren sorkkaeläimille Santun kerppu -yrityksen nimissä »»selättänyt kaksi aivosyöpää »»harrastaa virvelöintiä, seuraa jääkiekkoa, raveja ja rallia ja kerää jääkiekkokortteja 4H-yritys »»4H-järjestön ylläpitämä »»13–28-vuotiaille »»turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä »»myynti 50–7 000 euroa/v »»liikkeelle 4H-yrityskurssilta »»tukena henkilökohtainen yritysohjaaja Santtu Berggren kokoaa ja kuivattaa kerput vanhassa riihessä. HAASTATTELU Kerppuja Korkeasaareen Santtu Berggrenin asiakkaita ovat eläintarhan visentit, vuorikauriit ja myskihärät. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat 7000 kerppua. Siinä on 4H-yrittäjä Santtu Berggrenin tämän kesän urakka. Sen verran Helsingissä sijaitseva Korkeasaaren eläintarha on arvioinut visenttien, vuorikauriiden, myskihärkien ja muiden sorkkaeläinten ensi talvena kerppuja syövän. Lehtipuiden oksista kootut niput eli kerput ovat sorkkaeläinten talviruokaa. 22-vuotiaan Berggrenin ”Santun kerppu” -yritys valmistaa Korkeasaaren eläimille kerppuja pajusta, pihlajasta ja haavasta. Tuotantotilat ovat Orivedellä Pirkanmaalla sijaitsevan kotitilan vanhassa riihessä. ”Tässä on nyt tätä kerppuainesta”, Berggren sanoo ja kumartuu ottamaan riihen oviaukosta muutaman pajunoksan. Bergren on jo aloitellut kesän kerppu-urakkaa, mutta varsinaisesti kerppujentekoaika alkaa juhannukselta. ”Silloin lehdet ovat kasvaneet niin isoiksi, että kerpuissa on kunnolla syötävää”, Berggren sanoo. Kerppuja ei kannata tehdä kovin aikaisin kesällä senkään takia, että lehdet pysyvät paremmin kiinni myöhemmin tehdyissä kerpuissa. Aivan loppukesäänkään tekoa ei voi jättää, sillä viimeistään heinäkuun lopulla kerppujen on oltava valmiita. Puulaji kerrallaan Berggren kokoaa pajunoksia nipuksi. Kerppuun laitetaan yleensä viisi lehtipuun oksaa, mutta jos mukaan sattuu vähälehtisempiä oksia, sujauttaa Berggren mukaan pari ylimääräistä. Korkeasaari on asettanut kerpuille tarkat mittavaatimukset: niiden tulee olla 1,3 metrin mittaisia ja painaa kuivina kaksi kiloa. ”Ja sekakerppuja ei saa tehdä. Yhdessä kerpussa saa olla vain yhtä puulajia”, Berggren sanoo. Hän alkaa olla tyytyväinen kokoamaansa kerppuun. Hän ottaa pätkän heinäpaalien sidonnassa käytettävää maatuvaa narua ja solmii pajunoksat nipuksi. Sitten hän leikkaa kerppuun sidottujen oksien varret oksasaksilla samanmittaisiksi. Kerppu on valmis ja voidaan ripustaa riihen katossa roikkuvien lautojen päälle kuivumaan. Siellä se saa kuivua, kunnes ker- put lokakuussa haetaan Korkeasaareen. Kerppuihin käytettävät lehtipuun oksat Berggren saa kotitilan metsistä. Kun hänen vanhempansa reilut 20 vuotta sitten ostivat Oriveden perukoilla sijaitsevan tilan, oli valtaosa 40 hehtaarin suuruisen tilan metsistä juuri kaadettu. Kerppujen raaka-aineeksi sopivaa vesakkoa on siis hyvin tarjolla. tetut kaksi aivosyöpää, rankat hoidot vaikuttivat kehitykseen. Yrittäjänä olossa Berggren nauttii erityisesti siitä, että työtä saa tehdä omaan tahtiin. Kuumana päivänä töitä voi tehdä hieman vähemmän, viileänä päivänä enemmän. Myös raha on Berggrenin mukaan hyvä kannustin. Yhdestä kerpusta maksetaan euro. Tienaamillaan rahoilla Berggren on ostanut muun muassa mönkijän ja siihen peräkärryn ja auran. Matkoillakin on käyty. ”Viime kesänä kävin isosiskon kanssa Tanskassa. Kerput olivat tanskalaisessa eläintarhassa suurempia kuin Korkeasaaressa”, Berggren virnistää. Katso Metsälehden YouTubesta Santtu Berggrenin ohjeet kerppujen tekoon. Palkkarahoilla mönkijä Berggren on valmistanut kerppuja kohta kymmenen vuotta. Liikeidean hän peri nyt jo kotoa muuttaneelta isosiskoltaan. Aivan yksinään Berggren ei kerppuja kuitenkaan valmista, vaan apuna ovat pikkusisko ja vanhemmat. Isä kaataa puut, joista kerppuihin käytettävät oksat leikataan, äiti ja pikkusisko auttavat kerppujen sitomisessa. Nopeimmillaan kesän kerppu-urakka on porukalla valmistunut parissa viikossa. Berggren nauttii yrittäjänä olosta, mutta osin yrityksen perustaminen on ollut myös pakon sanelemaa. Kun asuu kaukana palveluista, on työllistettävä itse itsensä. Lisäksi Berggrenin elämää sanelevat lapsena sairas- Santtu Berggren solmii kerput maatuvalla narulla. Valmiit kerput ovat 1,3 metrin mittaisia ja painavat kuivina kaksi kiloa. ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Sininen istutusputki jäämässä historiaan Uittokalusto luopuu kotimaisesta Finnputkesta. Yhtiö keskittyy ruotsalaisten Pottiputkien markkinointiin. Suomalaisen metsänhoidon kansainvälisesti tunnetuin keksintö Pottiputki siirtyi muutama vuosi sitten Lännen Tehtailta ruotsalaiselle metsänviljelytekniikkaan erikoistuneelle BCC Ab:lle. Samalla istutusputkien yleisnimeksikin muodostuneen Pottiputken valmistus siirtyi Ruotsiin. Suomalaisvalmistaja, laitilalainen VeMe Oy, jatkoi istutusputkien valmistusta. Väri vaihtui punaisesta siniseksi ja putken kylkeen teipattiin uusi nimi Finnputki. Uuden Suomi-putken markkinoinnista on vastannut Uittokalusto. Se myös omistaa Finnputki-tuotemerkin. Äskettäin Uittokalusto sopi BCC:n kanssa sen tuotteiden edustuksesta Suomessa. Samalla Uittokalusto luopuu Pottiputken kanssa kilpailevan Finnputken myynnistä. Finnputki-tuotemerkin yhtiö säilöö pöytälaatikkoonsa. Neljässä vuodessa Finnputki saavutti noin 50 prosentin markkinaosuuden Suomessa. Se tarkoittaa noin 1 500:aa myytyä putkea. Vientiin Finnputkia ei merkittäviä määriä mennyt, mikä saattoi koitua sen kohtaloksi. ”Tuotantokustannus jäi pienten valmistusmäärien vuoksi Metsäkoulutus veti nuoria Metsäteollisuuden investoinnit tarjoavat lisää työtä, samalla toisaalla irtisanotaan. HANNU JAUHIAINEN MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Sininen istutusputki on pian menneisyyttä, ja jäljelle jää punainen Pottiputki. kilpailijaa korkeammaksi”, kertoo Uittokaluston toimitusjohtaja Mikko Söderling. Laitilassa ei luovuteta Aikanaan parikymmentä vuotta Pottiputkia ja nyt nelisen vuotta Finnputkia valmistaneelle Vemelle uutinen tuli yllätyksenä. Istutusputket eivät ole yhti- ölle merkittävä tuote. Sen vuotuinen liikevaihto on yli kymmenen miljoonaa euroa. Siitä istutusputkien osuus on ollut alle 100 000 euroa. ”Meillä on kaikki tarvittavat työkalut valmiina, joten jatkamme putkien valmistusta. Nyt on vain löydettävä uusi myyntikanava”, toimitusjohtaja Lasse Aaltonen vakuuttaa. Metsäalan koulutukseen hakeutui tänä keväänä viimevuotista enemmän opiskelijoita. Kovin haku oli ammattikorkeakouluihin, yliopistoon sen sijaan oli helpompi päästä. Helsingin yliopistoon ja Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 155. Kun aloituspaikkoja on 113, yhtä paikkaa kohden oli 1,4 hakijaa. Ammattikorkeakoulujen suomenkieliseen metsätalousinsinöörikoulutukseen oli selvästi vaikeampi päästä. Tampereelle, Mikkeliin, Evolle, Rovaniemelle ja Joensuuhun haki yhteensä 458 opiskelijaa. Paikan sai 175 opiskelijaa, joten hakijoita oli 2,6 yhtä opiskelupaikkaa kohden. Maamme vanhin ja ainoa edelleen maalla toimiva oppilaitos Evo on kasvattanut suosiotaan. Hakijamäärät kasvoivat muuallakin, paitsi Tampereella. Ammattikoulutukseen, kuten metsuriksi ja metsäkoneenkuljettajaksi, haluaville oli aloituspaikkoja tarjolla 598. Ensisijaisia hakijoita oli 611, ja hakijoita kaikkiaan 1 600. Ammattikoulutuksen aloituspaikkoja on tarjolla noin 30 vähemmän kuin viime vuonna. Ensisijaisten hakijoiden määrä oli noin sata viimevuotista suurempi. Peruskoulutuksen ongelmana on ollut, että vain noin 80 prosenttia valituista on vastaanottanut koulutuspaikan. Työtilanne vaihtelee Yhteyspäällikkö Tiina Eklund Metosta kertoo, että metsäta louden työllisyystilanne on kahtalainen. Perinteiset organisaatiot kuten metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus vähentävät henkilökuntaa. Metsäteollisuuden investointien myötä syntyy kuitenkin uusia työpaikkoja puunhankintaan ja korjuuseen. ”Meillä siis tarvitaan lähivuosina lisää leimikoiden suunnittelijoita, puun ostajia sekä puun korjaajia ja kuljettajia”, Eklund sanoo. Viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana metsäalan peruskoulutusta ja insinöörikoulutusta on vähennetty reilusti, mutta metsänhoitajien ei. Vastavalmistuneiden metsätalousinsinöörien työllisyysnäkymät ovat kohtalaisen hyvät. Alalta jää väkeä eläkkeelle suurin piirtein sen verran kuin kouluista valmistuu. Myös uusia työpaikkoja syntyy. ”Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, yleensä joko metsänhoitoyhdistyksiin tai metsäyhtiöiden palvelukseen”, koulutusjohtaja Jukka Mäntylä Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo. Metsäalan myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa myös hakijamäärissä. Vastavalmistuneiden metsänhoitajien tilanne on selvästi huonompi. Metsänhoitajaliiton järjestöpäällikkö Jukka Sippolan mukaan erityisesti Luken huono tilanne vaikuttaa metsänhoitajien työllistymiseen. ”Aikaisemmin metsäntutkimus tarjosi vakituista tai määräaikaista työtä monelle vastavalmistuneelle. Nyt tämä ovi on kokonaan kiinni.” METSÄLEHDEN KESÄKILPAILU: ”MUN PUUJUTTU” T ämänkertaisen kesäkilpailun aiheena on ”Mun puujuttu”. Odotamme kiinnostavia kuvia ja kertomuksia teille lukijoille tärkeistä puuesineistä, rakkaista puista tai hauskoista tapahtumista metsässä. Puuesine voi olla peritty, itse tehty tai muuten tärkeä. Rakas puu voi kasvaa pihalla, metsässä tai puistossa. Tapahtuma taas voi olla minkälainen tahansa, joko todellisuudesta tai mielikuvamaailmasta. Riittää, että siihen liittyy puu. Kuvaksi sopivat sekä vanhat että uudet valokuvat. Myös piirros kelpaa hyvin. Kutsumme kilpailuun kaikenikäisiä lukijoitamme, joten kannattaa kysyä puujuttuja myös lapsilta ja lapsenlapsilta. LÄHETÄ kuva ja enintään vajaan liuskan eli noin 2 000 merkin pituinen kirjoitus meille elokuun puoliväliin mennessä osoitteeseen Metsälehti, Kesäkilpailu, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai sähköpostilla [email protected]. 7 KILPAILUOHJEET löytyvät myös verkosta osoitteesta www.metsalehti.fi Kolme parasta kuvaa ja tarinaa palkitsemme kätevällä repulla, jossa on eväsrasia jo valmiiksi. Syyskelejä ajatellen reput on varustettu hyvillä heijastimilla. Frozzypack-eväsrasian kannen voi pakastaa, mikä pitää eväät tuoreina tuntikausia. JULKAISEMME parhaita kuvia ja tarinoita syksyn lehdissä. Kaikki lehteen painetut puujutut palkitaan lisäksi vielä kirjapalkinnolla. LÄHETÄ KUVA JA KERTOMUS VIIMEISTÄÄN 16.8.! 10 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 Lupaava hallitusohjelma luontovarauksella Jos hallituksen tahto toteutuu, metsätilojen koko ja metsänomistajayrittäjien määrä kasvavat. Luontoarvot on turvattava niukemmin varoin. MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus K eskustan Juha Sipilän johtaman hallituksen ohjelma on metsätalouden kannalta monessa mielessä lupaava. Biotalous on vahvasti esillä, ja metsänomistuksen ikuisuusongelmina pidettyihin tilakokoon ja sukupolvenvaihdoksiin luvataan puuttua. Vaikka poliittista tahtoa löytyy, niin vaikeisiin asioihin ei ole helppoja ratkaisuja. Hallitusohjelmassa ja sen liitteissä on paljon konkreettista, mutta myös ympäripyöreää. Esimerkiksi ohjelmaan on kirjattu, että ”toteutetaan kansallista metsästrategiaa”, mutta ei ole määritelty, kuinka paljon. Vyönkiristyshallituksen konkretiaa on, että kemera- ja Metso-rahat vähenevät ja uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan. Yhdessä hakkuumäärien kasvun kanssa kasvaa myös huoli, että jäädäänkö suojelussa jälkeen. Askelia kohti yrittäjämetsänomistusta Jos jokin niin yrittämisen edistäminen toistuu hallitusohjelmassa useita kertoja. Metsätilakoon kasvattamisessa pyritään nimenomaan yrittäjämäiseen metsätalouteen. Hallitus lupaa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, joka koskee myös metsätalouden harjoittajia ja verotusyhtymiä. Yrittäjävähennys tarkoittaa, että tuloksesta viisi prosenttia on verotonta ja 95 prosenttia veronalaista. Varainsiirtovero poistetaan tilanteista, joissa metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön. Apportiksi kutsutun ei-rahallisen sijoituksen varainsiirtovero on sama kuin tilakaupassa, neljä prosenttia, eli tilansa yhtiöittävä on joutunut maksamaan veroa suurin piirtein yhden vuoden tuoton. ja korkeina ja sitä kautta jarruttaa tilakoon kasvua. Perikuntien elinkaarta hallitus lupaa nopeuttaa eli lyhentää, kertomatta kuitenkaan keinoja. Kemeraa uudistetaan taas Metsänhoidollisesta kemeratuesta hallitus leikkaa 12 miljoonaa euroa. Leikkaukset tulevat voimaan ensi vuodesta alkaen. Prosenteissa mitaten kemera supistuu lähes 20 prosenttia nykyisestä 68 Sukupolvenvaihdoksiin vauhtia miljoonasta eurosta. Metsätilojen sukuLisäksi kemeran polvenvaihdosten kautta maksettavia edistämiseksi alkaa Metso-metsiensuoje”Pullonkauloihin tapahtua jo tämän luohjelman luonnonkesänä aikana, vaikhoito- ja ympärispitää tarttua. ka vielä ei ole seltötukia supistetaan Ohjelmassa vää, mitä. kolmella miljoonalla eurolla. Aloitettu valmison selkeästi telutyö jatkuu, mutVirkamiehet saivat otettu kantaa ta lopullinen malli töitä, sillä juuri uuon vielä hakusessa. distettu kemera-aseongelmakohtiin.” Mahdollisia keinotus jouduttaneen ja on lähinnä kaksi: avaamaan uudestaan. metsävähennyksen Todennäköisesti nylaajentaminen myös sukupolvenvaih- kyiset työlajit säilyvät, mutta painotukdoksiin tai perintö- ja lahjaveron huo- set muuttuvat. jentaminen. Kokkosen mukaan ajan henki on nyt ”Kesän aikana pitäisi olla selvillä, että sellainen, että varsinkin metsäteiden kumpi malli etenee jatkoon”, sanoo met- kunnostukseen ja bioenergian lisäämisäneuvos Marja Kokkonen maa- ja met- seen pitää löytyä rahat. Metsäteistä ei sätalousministeriöstä. saa tulla puunkuljetusten pullonkaulaa, Nykyistä metsävähennystä on kriti- sillä hallitus aikoo laittaa tiestön kunsoitu, että se pitää metsätilojen hinto- toon ja satsata muutaman vuoden aikana 600 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon. Väylänpidolla tarkoitetaan sekä tieettä rataverkkoa ja terminaaleja. Biotaloushenkisen hallitusohjelman ansiosta kemeralle ei tapahtunut tämän pahempaa. Kemera alkaa olla kansallinen erityispiirre ja esimerkiksi Ruotsissa on jo vuosikymmenet pärjäilty ilman vastaavaa tukisysteemiä. Metson vapaaehtoisuuteen vähemmän varoja Metso-ohjelman suojelualueiden hankinnan varat vähenevät 20 miljoonalla eurolla. Toisaalta hallitusohjelmassa on lause, jonka mukaan metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Yhdessä ne tarkoittavat, että vapaaehtoisuuteen on vähemmän varaa. Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että Metsähallituksen mailla suojelua lisätään ja soidensuojelu on erikseen mainittu. Metsähallituksen metsätalouden kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo ei näe mieltä valtion maiden lisäsuojelussa, sillä Pohjois-Suomessa suojelutilanne on ylipäätään hyvä ja Etelä-Suomen suojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat yksityismailla. ”Jos niistä ei ole vara maksaa metsänomistajille korvausta, niin suojelu on todellakin vapaaehtoista.” Uhanalaiset lajit arvioidaan uudestaan Uhanalainen lajisto arvioidaan uudelleen, ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 mikä tarkoittanee etenkin liito-oravaa. ”Uhanalaisuusdirektiivien päivittäminen ajan tasalle on laajempi eurooppalainen prosessi”, Otsamo sanoo. ”Liito-orava on Suomen uhanalaisten lajien ikoni, mutta eläin onkin varsin yleinen. Tilanne tuskin huononee vaikka suojelupykäliä hiukan kevennetään.” Otsamon mukaan ajattelutapa on ollut, että jos jokin laji on otettu uhan alaisten listalle, niin sitä ei voi listalta poistaa. Tähän on nyt tulossa muutos ja suojelustatusta voidaan säätää molempiin suuntiin. ”On tervetullutta, että suojelu perustuu tosiseikkoihin eikä osittain tunteeseen, kuten vielä nykyään.” Metsäkeskukselle säästöjä, Metsähallitukselle yhtiöittämistä Metsäkeskus joutuu säästöjen kohteeksi, mutta tarkkaa määrää ei tiedetä. Kokkosen mukaan kymmenen prosentin supistus olisi vielä linjassa metsäsektorin yleisen vyönkiristyksen kanssa. ”Todennäköisesti ainakin Metsäkeskuksen neuvontatyön laajuus joutuu tarkasteluun. Sähköisen asioinnin kehittäminen koskee hallintoa ylipäätään.” Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja johtamisjärjestelmä selkeytetään. Johtamiseen tulee selkeyttä ainakin sikäli, että nyt koko talo on yhden ministerin katsannon alla. Metsätaloustoiminnon yhtiöittäminen etenee. Selkeä paperi MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kiittää, että metsätalouden kannalta tämän hallituksen ohjelma on selkeä ja vie kehitystä oikeaan suuntaan. ”Kun markkinoille pitää tulla 15 miljoonaa kuutiometriä lisää puuta, niin pullonkauloihin pitää tarttua. Ohjelmassa on selkeästi otettu kantaa ongelmakohtiin.” Negatiivista ovat leikkaukset pienpuun energiatuesta ja Metsosta. Akilleenkantapäitä Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo pitää biotaloutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävää hallitusohjelmaa vahvasti oikeansuuntaisena, mutta ottaa esiin muutamia akilleenkantapäitä. Hakkuumäärät ovat nousemassa kestävän hakkuumahdollisuuden rajoille. Luontoarvojen turvaamisen tulisi edetä myös, jotta Suomen metsätalouden ympäristömaine pysyy kunnossa. ”Siksi Metso-varojen leikkausta ei olisi nyt kaivattu.” Metsäteollisuus on johdonmukaisesti ajanut puunmyynteihin kannustavaa kiinteistöveroa, ns. keppimallia, mutta sellaista ei hallitusohjelmassa ole. ”Nyt jää avoimeksi, miten lyhyen tähtäimen puuntarjontaa voidaan vahvistaa niin, että tavoiteltu hakkuumäärien kasvu toteutuu.” Salo odottaa myös, että miten konkreettisesti edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja lyhennetään perikuntien elinkaarta. Salon mukaan hallitusohjelman ja Kansallisen metsästrategian suhde herättää kysymyksiä. Stubbin hallitus hyväksyi loppumetreillään metsäalan yhteisesti valmisteleman kymmenvuotissuunnitelman. Sipilän hallitus lupaa toteuttaa metsästrategiaa, mutta ei sitouduta täydelliseen toteutukseen. Liekö aihetta huoleen? Kahden ministeriön ministeri Mikko Häyrynen Parikymmentä vuotta sitten metsäalalla toivottiin, että maa- ja metsätalousministeriössä olisi kaksi ministeriä, joista toinen keskittyisi metsäasioihin. Nyt on ministeri, jolla on kaksi ministeriötä. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on keskustalainen luomuviljelijä Ruokolahdelta. Hän on valmistunut metsänhoitajaksi Joensuun yliopistosta vuonna 1991. Tiilikainen on istunut eduskunnassa vuodesta 2003. Tiilikainen yritti ensimmäistä kertaa parlamenttiin vuonna 1995, silloin sitoutumattomana vihreiden listoilta. Tiilikainen oli puolisen vuotta ympäristöministerinä Vanhasen kakkoshallituksessa Paula Lehtomäen äitiysloman vuoksi. Kahden ministeriön ministerinä Tiilikainen on paljon vartija. Vihreän sävynsä ansiosta Tiilikaisella on edellytyksiä saada luottamusta myös ympäristöministeriöstä, mutta tontin laajuus on kysymys. Kukaan ei repeä joka paikkaan, toisaalta metsäalan isot organisaatiouudistukset on tällä haavaa tehtynä ja metsälaki on uudistettu. Niitä vasten hallitusohjelman metsätavoitteet näyttävät helpommilta, mutta helpot ratkaisut olisi jo toteutettu. Muutoksia on myös ministeriön virkamiesjohdossa, sillä luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha Ojala siirtyy kesän aikana Työtehoseuran toimitusjohtajaksi. Ojalan ajama Metsähallituksen yhtiöittäminen kohtasi voimakasta kritiikkiä Metsähallituksen sisällä. Tätä ennen metsänhoitaja on ollut metsäasioista vastaavana ministerinä vuonna 1927, jolloin SDP:tä edustanut Mauno Pekkala istui Tannerin hallituksen maatalousministerinä. Sotien jälkeen Pekkala siirtyi SKDL:ään ja toimi pääministerinä. 11 12 ajassa 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 3,6 miljoonaa kuutiota puuta hakattiin huhtikuussa teollisuuden käyttöön. Lähde: Luonnonvarakeskus Metsänomistajille 1,6 miljardia euroa VALTTERI SKYTTÄ Yksityismetsänomistajat saivat viime vuonna puukauppatuloja bruttona noin 1,6 miljardia euroa. Puunostajien metsänomistajille tilittämä kantorahasumma nousi hienoisesti edellisvuodesta jääden kuitenkin 2000-luvun alkuvuosien kantorahatuloista. Hankintakauppojen osuus yksityismetsänomistajien kantorahatuloista nousi kolmella prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. Tukkipuukauppa tuo suurimman osan eli noin 70 prosenttia metsänomistajien tuloista. Eniten rahaa metsänomistajat saivat vuonna 2014 kuusitukkien myynnistä. Mänty oli rahamäärällisesti kuitupuukaupan ykkönen. Tänä vuonna puukauppa käynnistyi hitaasti, mutta toukokuussa todistettiin ensimmäistä miljoonan kuution puukauppaviikkoa. Tulevaisuuden kaupantekotahti näyttää kuitenkin rauhallista, sanoo metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja Jarmo Haimila. ”Myyntihalukkuus ei ole huipussaan, mutta ei näytä olevan ostopaineitakaan. Sahojen juhannuksena alkavat seisokit ovat jo edessä. Syksyn sahatavaramarkkinoiden osalta uutiset näyttävät hieman epävarmoilta, joten esimerkiksi kuusitukkiin kohdistuu hinnanlaskupaineita.” p uukaup pa Puista kaupat sähköisesti Puukauppa on jo nyt monelle sähköpostien lähettelyä. Metsäyhtiöt vievät digiaikaa vielä pidemmälle. VALTTERI SKYTTÄ M etsä Group ilmoitti kesäkuun alussa solmineensa asiakkaansa kanssa Suomen ensimmäisen sähköisen puukaupan. Sähköisessä puukaupassa puukaupan solmimisen edyllyttämät toimenpiteet teh- dään kaikki samassa internetin verkkopalvelussa. Täysin sähköistä metsänomistaminen ei ole tämän jälkeenkään, vaan Metsä Groupilla kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma, jonka päivittäminen vaatii vierailuja maastossa. Samoin yhtiön metsäasiantuntija käy yhä arvioimassa puukauppatarjouksen kohteena olevan leimikon paikan päällä. Ensimmäisen sähköisen puukaupan solmineen metsänomistajan Jussi Salomäen mukaan verkkopalvelu helpottaa paperirallia, sopimus- Raakapuun hintatilastot, viikkojen 21–24 keskiarvo Koko maa Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,73 ▼ 55,19 ▼ 42,02 ▼ 15,84 ▼ 17,09 ▼ 15,61 ▼ 22,72 ▲ 24,02 ▼ Uudistushakkuu 56,60 ▼ 56,03 ▼ 43,62 ▼ 17,74 ▼ 18,44 ▼ 17,56 ▼ Harvennushakkuu 47,70 ▼ 47,09 ▼ 36,83 ▼ 15,25 ▼ 15,37 ▼ 14,71 ▼ Ensiharvennus 40,96 ▲ 12,13 ▲ 10,77 ▲ 11,90 ▲ Hankintahinnat 56,63 ▼ 55,52 45,72 ▼ 27,89 ▲ 29,83 ▲ 29,14 ▲ Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,78 ▼ 55,85 ▼ 40,39 ▼ 15,72 ▲ 17,63 ▼ 15,59 ▲ 22,04 ▼ 23,11 ▼ 25,04 ▲ 25,02 ▲ Uudistushakkuu 56,64 ▼ 56,53 ▼ 41,49 ▲ 17,00 ▲ 18,83 ▼ 17,25 ▲ 23,77 ▼ 24,01 ▼ 20,83 ▲ 20,52 ▲ Harvennushakkuu 47,98 ▼ 48,47 ▼ 36,59 ▼ 15,72 ▲ 15,76 ▼ 15,33 ▲ 21,37 ▼ 11,91 ▲ 10,53 ▼ 11,58 ▲ 60,53 ▲ 57,46 ▲ 44,67 ▲ 28,48 ▲ 30,65 ▲ 29,24 ▲ KOIVU MÄNTY Ensiharvennus 34,22 ▲ 33,63 ▲ Hankintahinnat ETELÄ-POHJANMAA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,47 ▲ 56,02 ▼ 43,63 15,64 ▼ 17,39 ▼ 15,62 ▼ 21,63 ▼ 23,20 ▼ Uudistushakkuu 58,12 ▲ 56,70 ▼ 45,04 ▼ 17,47 ▼ 18,58 ▼ 17,65 ▼ 23,63 ▲ 24,21 ▲ Harvennushakkuu 49,32 ▼ 47,86 ▼ 38,75 ▲ Ensiharvennus Hankintahinnat Kuitupuu ▼ laskussa KYMI-SAVO ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu ▲ nousussa 57,57 ▲ 55,22 ▼ 49,33 ▲ ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu Kuitupuu KUUSI Kantohinnat 54,95 ▼ 54,53 ▼ 16,45 ▲ 17,82 ▲ 16,53 ▲ 24,27 ▲ 25,40 ▲ Uudistushakkuu 56,77 ▲ 55,03 ▼ 18,40 ▲ 18,26 ▼ 18,08 ▲ 26,80 ▲ 26,11 ▲ 47,45 ▲ 45,28 ▲ 15,19 ▲ 14,88 ▲ 14,57 ▼ 21,76 ▲ 15,59 15,64 ▼ 15,14 ▲ 21,43 ▲ Harvennushakkuu 11,86 ▼ 11,20 ▼ 11,64 ▼ Ensiharvennus 29,01 ▲ 29,13 ▲ 29,68 ▲ Hankintahinnat KUUSI Pikkutukki MÄNTY 13,13 ▲ 54,24 ▼ 52,49 ▼ 27,31 ▲ KOIVU 12,64 ▲ 28,60 ▲ 27,67 ▼ MÄNTY KUUSI ajassa 13 18. KESÄKUUTA 2015 u NRO 12 tyisesti etämetsänomistajia, usealla paikkakunnalla metsää omistavia ihmisiä sekä metsäyhtymiä ja kuolinpesiä. ”Sähköiset palvelut voivat madaltaa kynnystä sille, että metsää käytetään”, sanoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. FA KTA Metsä Groupin esimerkki »»Sähköinen puukauppa solmitaan Metsäverkkopalvelussa. »»Kauppaan liittyvät asiakirjat tallentuvat palveluun ja hyväksytyn puukauppatarjouksen etenemistä voi seurata palvelun verkkosivuilla. »»Nettisivuilla käydään ennakkoraivaustarpeen ohella läpi puukaupan kaikki toimenpiteet, kuten metsänkäyttöilmoituksen toimittaminen. »»Palvelu on mahdollinen Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille ja kaiken pohjana on metsänomistajan metsistä tehty metsäsuunnitelma. »»Henkilöllisyyden varmentaminen tapahtuu verkkopankkitunnuksilla. 691 250 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 24 ”Sähköiset palvelut voivat madaltaa kynnystä käyttää metsää.” Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Myös UPM:n sähköiset palvelut etenevät kohti tilannetta, jossa puukauppa on mahdollista solmia kokonaan sähköisesti, kertoo UPM:n puunhankinnan ja metsätalouden sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. ”Myös metsävaratiedon on oltava metsänomistan käytettävissä mobiilisti ja aiempaa paremmin päiväntasaisena.” Helpotusta etämetsänomistajille Metsä Groupin metsänomistajille tarjoaman verkkopalvelun nimi on Metsäverkko. Puukaupan teko palvelussa on mahdollista Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille. Muilla suurilla metsäyhtiöillä on metsänomistajille omat verkkopalvelunsa. UPM:llä Metsämaailma-verkkosivujen Minun metsäni -palvelu ja Stora Ensolla eMetsä. Metsä Group toivoo sähköisen puukaupan auttavan puunmyynnissä eri- Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 34 717 Etelä-Pohjanmaa 33 536 Pohjanmaa 19 220 Keski-Suomi 86 874 Lounais-Suomi 24 120 Pohjois-Savo 61 536 Häme-Uusimaa 34 005 Pohjois-Karjala 88 601 Kaakkois-Suomi 77 841 Kainuu 18 975 Pirkanmaa 32 062 Pohjois-Pohjanmaa 69 443 Etelä-Savo 90 911 Lappi 19 405 Kantohintojen kehitys Savo-Karjala €/m3 60 Puunmyyjä ratkaisee kauppatavan ten allekirjoitusta ja säästää kiireisen palkkatyöläisen aikaa oman metsänkäytön suunnitteluun. ”Kun puukaupan teko helpottuu, ehdin paremmin päivittämään metsäsuunnitelmaa tulevan varalta”, Salomäki kertoo. Määrä m3 Mäntytukki Kuusitukki 50 Rajalan mukaan esimerkiksi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä metsään.fi- palvelu on edistänyt sitä, että suomalaismetsien metsävaratiedot ovat saatavissa entistä yhdenmukaisemmassa muodossa. Tämä helpottaa uusien teknisten sovellusten kehittämistä metsäalalle. ”Seuraavan kahden vuoden aikana sähköiset palvelut kehittyvät nopeasti. Olen vakuuttunut, että varsin moni on halukas ottamaan sähköiset palvelut nopeasti käyttöönsä”, sanoo Rajala. Ostopuolen mukaan metsänomistaja päättää yhä, pyöritelläänkö puukaupan yhteydessä papereita vai tietokoneen hiirtä. Sahoille sähköinen puukauppa ei ole vielä välttämättömyys, sanoo Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki. Wuolijoen mukaan syynä tähän on se, että keski-iältään vanhemmanpuoleinen metsänomistajakunta ei vielä käytä puukaupanteossa suuresti sähköisiä palveluja. ”Tukkipuukaupan merkitys on metsänomistajalle niin iso, että sen tekemisessä ei ratkaise pelkkä kaupanteon vaivattomuus. Puunostajan henkilökohtainen yhteydenotto on tärkeää”, Wuolijoki kertoo. 40 Koivutukki 30 Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 20 10 2011 2012 2013 2014 2015 Viikko-ostojen määrä 2013 Miljoonaa m3 1,5 2014 viikot 1–24, 2015 1,2 0,9 0,6 0,3 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 45 50 LAPPI KAINUUPOHJANMAA SAVOKARJALA ETELÄPOHJANMAA KESKISUOMI KYMISAVO ETELÄSUOMI KESKI-SUOMI SAVO-KARJALA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 54,64 ▼ 54,96 ▼ 41,47 ▲ 15,90 ▲ 17,23 ▼ 15,72 ▲ Uudistushakkuu 56,96 ▼ 56,14 ▼ 43,63 ▲ 17,84 ▲ 18,65 ▼ 17,66 ▲ Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 21,60 ▲ Kantohinnat 54,43 ▼ 53,85 ▲ 41,95 ▼ 15,25 ▲ 15,60 ▲ 15,30 ▼ 21,52 ▼ 22,96 ▼ 22,63 ▲ Uudistushakkuu 56,30 ▼ 54,86 ▲ 43,78 ▲ 17,35 ▲ 17,44 ▲ 17,60 ▼ 23,72 ▲ 23,94 ▲ KUUSI Harvennushakkuu 47,61 ▼ 46,68 ▼ 35,00 ▼ 15,66 ▲ 15,57 ▼ 14,98 ▲ 20,95 ▼ Harvennushakkuu 46,83 ▲ 45,91 ▲ 36,68 ▲ 14,64 ▼ 14,60 ▲ 14,50 ▼ 20,47 ▲ Ensiharvennus Hankintahinnat 56,03 ▼ 55,79 ▲ 44,16 ▼ 12,14 ▲ 11,60 ▲ 12,22 ▲ Ensiharvennus 28,90 ▼ 29,62 ▲ Hankintahinnat 29,91 ▼ KAINUU-POHJANMAA 54,86 ▲ 52,93 ▲ MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,29 ▼ Uudistushakkuu 53,92 ▼ Kuitupuu ▲ nousussa ▼ laskussa 12,16 ▼ 28,20 ▲ 29,64 ▲ KOIVU MÄNTY Tukkipuu KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 53,24 ▼ 16,40 ▼ 16,32 ▼ 15,59 ▼ 23,13 ▼ 24,41 ▼ Kantohinnat 46,94 ▲ 47,55 ▼ 54,17 ▼ 18,29 ▼ 17,33 ▼ 17,39 ▼ 25,32 ▼ 25,54 ▼ Uudistushakkuu 48,46 ▲ 48,50 ▼ Harvennushakkuu 46,82 ▲ 45,37 ▼ 14,58 ▼ 13,99 ▼ 13,45 ▼ 20,19 ▼ Ensiharvennus 13,18 ▲ 53,56 ▼ KOIVU Pikkutukki MÄNTY 54,28 ▲ 9,93 ▲ 27,85 ▲ LAPPI Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa Hankintahinnat 11,47 ▼ 44,43 ▼ 25,75 ▼ 10,79 ▲ 22,42 ▼ 28,15 ▼ MÄNTY KUUSI Harvennushakkuu 42,44 ▲ Kuitupuu 16,46 ▼ KUUSI Pikkutukki KOIVU MÄNTY 15,17 ▼ 21,54 ▲ 18,42 ▼ 16,87 ▼ 23,78 ▲ 14,64 ▲ 12,42 ▼ 19,13 ▲ 27,33 ▼ 28,50 ▼ 35,37 ▲ Ensiharvennus 33,65 ▲ Hankintahinnat 54,76 ▲ 50,87 ▲ KUUSI
© Copyright 2024