9. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2015 • 9 € • www.metsalehti.fi
Metsälehti Makasiini 3/2015
Metsänomistaja
Tarhurin
kiireet alkavat
Vaalikone
Lisähakkuilla
kannatusta
Tiet
Tukkirekan
matkaSSA
Teema: visakoivun istutus
uusi metsä
Vakka, kuokka
ja kloonitaimi
Pentti ja Mirja Oksa
istuttivat visakoivua.
21
KYSYMYSTÄ
kuusen
istutuksesta
Tilakauppa piristyi alkuvuonna • Pikatestissä vänkäri • Näin teet leppätorven
3494_.indd 1
01/04/15 10:35
Kuule villin
luonnon kutsu.
Kämmeköiden kutsu
Henry Väre
Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa, sillä muuta
suoranaista hyötyä niistä ei ihmiselle ole. Näiden orkideoihin kuuluvien
kasvien lumo on kuitenkin ollut niin voimakas, että se on ihastuttanut
ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin
sadan vuoden ajan. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset
kämmekkälajit.
Hinta 22 €
Majavan lammella
Petri Nummi
Majavan tekee erikoiseksi sen rakennuskyky, joka kestää vertailun
ihmisen taitojen kanssa: majava laatii patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat sitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa se uittaa
rakennustarvikkeensa. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille
muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin.
Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja
insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina.
Hinta 32 €
Villi keittiö
Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren
ja Charlotte Gawell
Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Ruusunmarjat ja
nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat?
Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet.
Hinta 34 €
Tilaukset verkkokaupastamme
www.metsakirjakauppa.fi
tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840
s-posti: [email protected]
Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys.
3460_.indd 2
01/04/15 10:14
SISÄLLYS
metsälehti makasiini
UUTISET
4 Pääkirjoitus: Hyviä ehdokkaita
6 Metsänomistaja: Lähitaimia
Oma metsä
32 Metsänhoito: 21 kysymystä
kuusen istutuksesta
Saimaan rannalta
35 Pikatesti: Vänkärit koetuksella
12 Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin
36 Puukauppakoulu: Mitä tuli
14 Kuusta istutetaan liian reheville
maille
38 Tutkimus: Kuusen jalostettu
15 Metsätyyppi: Miten Stihl eroaa
muista sahoista?
siemen vähissä
55 Kolumni: Puumarkkina-palapeli
ei pakolla valmistu
LUONNOSTA
58 Luhta: Uivelon kevät
62 Tapionpöytä: Pakurista
terveysjuomaa
64 Käsin tehty: Lepikossa törähtää
67 Ennen & nyt: Mutkamänty
ennallaan
40 Metsäperintö: Luovutusvoiton
70 Makasiinikrypto
Tilakauppa piristyi
Kuukauden puukauppa: Nopeaa
toimintaa
42 Kysy pois: Aiheuttaako paju
turvanamme
vero voi yllättää
allergiaa?
19 Verkosta: Nouseeko kuidun
45 Tuoteuutuuksia: Uutuuskelkka
Teema: visakoivun istutus
46 Tukkirekan matkassa
Suomen tiestön korjausvelka
hinta?
20 Yhteinen urakka
NRO 3/7
9.4.2015
39 Metsäläisen allakka: Lippalakki
16 Markkinat: Puun hinnat pysyvät
18 18 sovittua?
seppo samuli
46
laura nissinen
20
30 Rahapuu: Onko harvennusrästejä?
keväthangille
muistona
72 Pilkkeet: Kevään oikkujen
uhmaajat
74 Tuote & tekijä: Vaneria
näyttämölle
kasvaa, vaikka kuljetusten pitäisi
lisääntyä.
MAKASIINI 3 • 2015
3461_.indd 3
3
01/04/15 19:10
Metsäkustannus Oy
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
00100 Helsinki
Puhelin 09 315 49 800
Telefax 09 315 49 879
E-mail: etunimi.sukunimi@
metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUS
Päätoimittaja
AD
Anna Back
p. 09 315 49 808
Toimitussihteerit
Jussi Collin
p. 09 315 49 803
Eero Sala
p. 09 315 49 804
Toimittajat
Liina Kjellberg
p. 09 315 49 807
Eliisa Kallioniemi
[email protected]
Eliisa Kallioniemi
p. 09 315 49 802
040 516 4000
Tiia Puukila
p. 09 315 49 806
(perhevapaalla)
Valtteri Skyttä
0400 818 078
Hyviä ehdokkaita
V
aalikoneista on tullut suosittua huvia vaalien alla. Kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet vastattavakseen
sanomalehtien, televisiokanavien ja järjestöjen nettikyselyjä tällä kertaa enemmän
kuin koskaan ennen. Niihin vastaamiseen
kuluu aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kyselyjen kautta ehdokas saa mielipiteensä julki.
Äänestäjiä vaalikoneet kiinnostavat, ja moni
tekee niiden perusteella valintansa.
Metsälehden ja Tapion metsäaiheinen
vaalikone houkutteli lähes 700 ehdokasta
vastaamaan. Osallistuminen oli ilahduttavan runsasta ottaen huomioon, että kysely
koski melko suppeaa erityisalaa. Kiinnostus
kertoo, että metsä koetaan taas tärkeäksi.
Sama näkyy myös ehdokkaiden vastauksista. Lähes kaikki arvioivat, että seuraavien neljän vuoden aikana metsien taloudellinen merkitys kasvaa.
Myös suhtautuminen puunkäytön lisäämiseen on yllättävän yksimielistä. Valtaosan
mielestä hakkuita on mahdollista kasvattaa
ekologisesti kestävästi.
Varsinkin ehdokkaiden kirjoittamista perusteluista huomaa, miten arvokkaana kansallisvarallisuutena metsiä pidetään. Siksi
valtion edellytetään jatkossakin tukevan
metsänhoitotöitä ja metsäluonnon hoitoa.
Vastaajat toivovat myös lisää metsien suojelua.
Toisaalta kyselyyn vastanneet ehdokkaat kunnioittavat metsäomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan. Pakkokeinot tai
verokeppi saavat hyvin vähän kannatusta.
Kannattaa käydä testaamassa ehdokkai-
4
3462_.indd 4
MAKASIINI 3 • 2015
den mielipiteitä. Vaalikoneen löydät Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www.
metsalehti.fi – ja kannattaa äänestää. Ennakkoon sen voi tehdä jo nyt.
Metsätalouteen suopeasti suhtautuvia
ehdokkaita näyttää olevan tarjolla kaikissa
puolueissa. Toivottavasti heistä monet pääsevät eduskuntaan, sillä biotalouden menestys vaatii tiukassa taloustilanteessa viisaita päätöksiä.
Yksi perusedellytyksistä on, että maaseudun tiet ja sillat pidetään kunnossa. Niiden
korjausvelkaa valtiolla ei enää ole varaa kasvattaa. Kaikista kuljetuksista lähes 30 prosenttia liittyy tavalla tai toisella metsiin, ja
syrjäseuduilla osuus on huomattavan iso.
Toimittaja Valtteri Skyttä kävi pohjoisella
Pirkanmaalla katsomassa, miltä teiden kunto näyttää rekan nupista tarkasteltuna. Matka metsästä sahalle alkaa sivulta 46.
Taloustoimittaja
Mikko Häyrynen
p. 09 315 49 805
0400 973457
Pohjois-Suomen
aluetoimittaja
Hannu Jauhiainen
Korpikoskentie 8
97510 Vikajärvi
p. 09 315 49 870
0400 150 910
Keski-Suomen
aluetoimittaja
Mikko Riikilä
pl 39
40101 Jyväskylä
p. 09 315 49 845
0400 894 080
Toimituksen sihteeri
Päivi Laipio
p. 09 315 49 809
040 752 9626
Verkkojulkaisu
Metsäuutiset
www.metsalehti.fi
verkkojulkaisujen
sähköposti:
[email protected]
MARKKINOINTI
Markkinointijohtaja
Pasi Somari
p. 09 315 49 873
050 389 0590
Markkinointipäällikkö
Kimmo Hakola
p. 09 315 49 841
0400 913 822
Myyntipäällikkö
Heta Välimäki
p. 09 315 49 849
040 723 1613
MEDIAMYYNTI
Myyntipäällikkö
Jarmo Rautapuro
p. 09 315 49 847
050 331 4137
Yhteyspäällikkö
Sanna Nyman
p. 09 315 49 848
040 596 2200
[email protected]
ASIAKASPALVELU
Tilaukset ja
osoitteenmuutokset
klo 9.00–15.00
Puhelin 09 315 49 840
Eeva Kurko
p. 09 315 49 842
Ulla Ylikangas
p. 09 315 49 844, 050 572 2165
Metsätaloudellinen ammatti
lehti
83. vuosikerta, perustettu 1933.
Aikakauslehtien Liiton
jäsenlehti
ISSN
Tässä numerossa tuntuu jo tuulahdus
keväästä. Toimittaja Liina Kjellbergin reportaasi viime viljelykaudelta kertoo visakoivikon
istuttamisesta.
Painopaikka
Paperit
Kannen kuva
0355-0893
Makasiinin levikki:
32 695(lt/14)
Forssa Print 2015
G-print 170 g
Novapress Silk 80 g
PEFC/02-31-162
laura nissinen
01/04/15 18:25
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. maalisKUUSSA
vätelee ke
paistatt
a
o
k
ik
p
iv
lo u s s
ko
kuun
Nuori
ut
m a a li s
n
a
a
t
s
t
s
o
o
an
a u r in g
. Ku v
isen
ä lä s s ä
voitti to
n
Mänts
e
n
o
k
k
aan
u
u
L
e-Uusim
Markku
to Häm
e
ssa
e
M
is
n
ll
o
akunna
palkinn
s ä va lt
s
ä
m
tä
jä rj e s
ssa.
akilpailu
valokuv
3463_.indd 5
01/04/15 15:43
METSÄNOMISTAJA
Teksti ja kuvat Mikko Riikilä
Lähitaimia
Saimaan
rannalta
Kuusentaimet pilkistävät jo kevätauringon
ohentaman lumihangen alta. Taimituottaja
Hannu Karvisen kiireet alkavat muutaman
viikon kuluttua.
6
3464_.indd 6
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:27
Hannu Karvinen kasvattaa
vuosittain reilut 150 000 tainta.
Ne myydään lähiseutujen
metsänomistajille.
MAKASIINI 3 • 2015
3464_.indd 7
7
01/04/15 18:27
METSÄNOMISTAJA
T
aimituottaja Hannu Karvinen hoitaa maatilaansa ja taimitarhaansa Savonrannalla.
Syrjäisessä ex-pitäjässä miltei
kaikki sijaitsee Saimaan rannalla, niin Karvisen tilakin.
Kasvukeskukseksi seutua ei parhaalla
tahdollakaan voi kehua.
”Kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2008
alusta. Silloin vakituisia asukkaita oli 1 200.
Nyt meitä on hieman alle tuhat. Siitäkin
joukosta iso osa on eläkeläisiä”, Karvinen
kertoo.
Kesällä väkimäärä kolminkertaistuu,
kun kesäasukkaat kansoittavat Saimaan
rannat.
Karvinen sai kotitilansa isännyyden vanhemmiltaan vuoden 1995 alussa. Samana
päivänä Suomesta tuli EU:n jäsen.
Sinipohjaisen tähtilipun alla vajaat kymmenen peltohehtaaria, pieni lypsykarja ja
kolmekymmentä metsähehtaaria eivät tarjonneet kummoisia näköaloja. Maatalouden
laajentaminenkaan ei olisi onnistunut.
”Täällä on vähän peltoja. Niistäkin iso
osa metsitettiin jo 1990-luvun alkupuolella”, Karvinen muistelee.
Kiteen maatalousopistossa agrologiksi
opiskellut Karvinen päätti sinnitellä. Hän
etsi uusia tulonlähteitä tilanpidon tueksi.
”Polvijärvellä järjestettiin kurssi taimien
pientuotantoon. Meitä oli siellä toistakymmentä. Nyt taidan olla joukosta ainoa, joka
edelleen kasvattaa taimia.”
Iso kuusipaakku ykköstuote
Suomessa on arviolta parikymmentä paikallista taimituottajaa, jotka kasvattavat
enintään pari miljoonaa tainta vuosittain.
Kaikkiaan pientarhoilla tuotetaan runsaat
kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain
istutettavista reilusta 150 miljoonasta metsäpuun taimesta.
”Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia
rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Niillä oli silloin kysyntää pellonmetsityksillä.”
Muutaman vuoden kuluttua tarhan tuotantosuunta piti kääntää kuuselle. Peltojen
metsitykset vähenivät 2000-luvun alussa ja
uudistamisessa alkoi kuusen valtakausi.
Nykyisin Karvinen tuottaa vuosittain
reilut 150 000 tainta, pääosin isoja kuusen paakkutaimia. Lisäksi kasvussa on pieni määrä koivun ja lehtikuusen taimia. Takavuosina hän kasvatti myös tervalepän
taimia. Niistä muistona on istutuslepikko
omassa metsässä.
”Koivuntaimien kysyntä näyttää viriä-
8
3464_.indd 8
Savonrannalla on vain
vähän peltoja ja niistäkin
iso osa metsitettiin jo
1990-luvulla. Taimitarha
sopi hyvin tukielinkeinoksi
pientilalle, Hannu
Karvinen pohtii.
Lehtikuusi on Karvisen mukaan kiinnostava
puulaji: ”Se kasvaa metrin pituutta ja kaksi
senttiä paksuutta vuodessa.”
vän uudelleen. Osa metsänomistajista lienee kyllästynyt istuttamaan kuusta joka
paikkaan. Kirjanpainajatuhotkin saattavat
pelottaa.”
Varma myyntivaltti
Karvinen myy pääosan taimistaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon välittämänä lähiseudun metsänomistajille. Pohjois-Karjalan puolelle hän myy taimia myös suoraan
metsänomistajille.
Viime vuonna Karvinen joutui markkinoimaan kuusentaimensa itse, koska yhdistyksellä oli laarit täynnä isojen tarhojen taimia.
”Aluksi vähän huolestutti, mutta menekki oli yllättävän hyvää. Osalle isoista metsänomistajista meni suuriakin taimieriä.
Lopulta jo melkein toivoin, että kukaan ei
enää soittaisi ja kyselisi taimia.”
Hän vakuuttaa, että pienellä tuottajalla on tilaa markkinoilla, vaikka isot taimiyhtiöt kilpailevat raivokkaasti eikä taimien
hinta ole noussut vuosiin.
Pärjäämiseen Karvisella on yksinkertai-
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:27
”Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina
kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia
rauduskoivun taimia ja vähän visaa.”
Savonranta
Omalla taimitarhalla kasvaneet
tervalepät viihtyvät vetisellä peltomaalla.
MAKASIINI 3 • 2015
3464_.indd 9
9
01/04/15 18:27
METSÄNOMISTAJA
Hannu Karvisen mukaan isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kunhan kasvatuspaakku on
riittävän tilava.
nen, varma resepti. Hän tuottaa taimia, joita metsänomistajat haluavat istuttaa.
”Maat ovat täällä reheviä. Isännät tykkäävät vankoista kuusentaimista. Ne pärjäävät heinikossa. Isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kun paakku on niin tilava,
etteivät juuret kierry sykkyrälle.”
Laatu on hänen toinen valttinsa. Sutta ei
lähde asiakkaille, kun kasvattaja lajittelee ja
pakkaa taimet omin käsin.
”Minulta saa samaan hintaan pikkuisen parempaa tavaraa kuin isoilta tuottajilta. Lisäksi pystyn toimittamaan taimia sitä
mukaa, kun istutukset etenevät. Näin taimet eivät joudu viikkokaupalla odottamaan
laatikoissa ennen istuttamista.”
Karvisella on käytössään yksi muovihuone. Toista varten ovat kaaret pellon reunassa pystytystä odottamassa, mutta lopullista
investointipäätöstä ei vielä ole tehty.
”Ostin kaaret lopetetun taimitarhan jäämistöstä. En ole kuitenkaan arvannut laittaa toista muovihuonetta tuotantoon, koska
taimien menekistä ei ole ollut varmuutta.”
Savo-Karjalan taimimarkkinoilla saattaa
lähiaikoina avautua lisää tilaa pientuottajalle, kun valtion omistama Fin Forelia lopettaa Kerimäen, Tuusniemen ja Tohmajärven
taimitarhat.
Haastattelua seuraavana päivänä sain
Karviselta sähköpostia: ”Tänään sain myytyä loputkin tälle keväälle valmistuvat kuusentaimet”.
Kevät on siis Savonrannalla ihan mallillaan.
Keväällä kiireitä
Vapun alla Hannu Karvinen virittelee ensi
10
3464_.indd 10
töikseen kasvihuoneen muovit talviteloilta
paikalleen. Samoihin aikoihin pitää aloittaa
istutuksille lähetettävien taimien suojaaminen tukkimiehentäiltä.
Myös koivun ja kuusen kylvösesonki alkaa. Työhuipun loiventamiseksi muoviset
paakkulokerikot on täytetty turpeella jo
syksyllä.
”Kylvän jokaiseen paakkuun yhden tai
kaksi siementä. Näin voin täydentää tyhjäksi jäävät paakut siirtämällä taimia paakuista joihin on itänyt kaksi tainta.”
Hän ostaa kuusen ja lehtikuusen siemenet Siemen Forelialta. Koivun siemenet tulevat Luonnonvarakeskukselta Haapastensyrjästä.
”Kasvatan kaikki kuuset ja koivut jalostetuista siemenalkuperistä. Parhaat koivulajikkeet kasvavat jopa 30 prosenttia maatiaispuita nopeammin ja tuottavat laadukkaampaa puuta. Kuusella jalostushyöty on
noin kymmenen prosenttia.”
Metsään lähtevät taimet Karvinen pakkaa muovipusseihin.
”Yhdistyksen neuvojat noutavat pääosan
taimista. Jatkossa toimitukset siirtynevät
enenevästi minun hoidettavakseni. Se keventää neuvojien työtaakkaa ja säästää yhdistyksen kuluja.”
Pääosa Karvisenkin taimista istutetaan
keväällä ja alkukesästä. Mies itse kannustaa ihmisiä syysistutuksiin.
”Taimet lopettavat pituus- ja paksuuskasvunsa jo kesällä, mutta juuristo kasvaa
lokakuulle asti. Taimi ehtii juurtua ennen
talvea ja on valmiina kasvuun keväällä.”
Maaliskuun puolivälissä melkoinen osa
avomaalla talvehtineista taimista pilkisti
Parikymmentä senttiä maan sisään ulottuva
peltiaita pitää myyrät pois taimistosta.
jo lumen alta. Osa oli maallikon silmin katsoen pahannäköisesti laossa lumen alla.
Lako ei tuottajaa huoleta. Lumesta paljastuneet taimet sen sijaan ovat keväällä vaarassa kuivua. Vesi uhkaa loppua versosta, kun auringon lämmittämät neulaset
alkavat haihduttaa, mutta juuripaakku on
vielä jäässä.
”Kuivumisen estämiseksi sadetan taimikenttää. Taimet ovat suojassa, vaikka kasteluvesi jäätyisi kuoreksi niiden ympärille.”
Vieressä oleva Saimaa, tai tarkalleen ottaen Orivesi, on ehtymätön kasteluveden
lähde. Lisäksi iso järviallas luo otolliset kasvuolosuhteet taimitarhalle.
”Pienilmasto pysyy leutona pitkälle syksyyn.”
Laatumetsää omista taimista
Karvisen työvuosi jakautuu kolmeen. Keväällä kiirehditään taimien kanssa. Kesä kuluu peltoja viljellen. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin.
Metsäala on vuosien saatossa kasvanut
noin sataan hehtaariin.
”Olen ostanut lisää metsiä Liperin puolelta. Meilläpäin sopivia palstoja ei ole ollut sopuhintaan saatavilla.”
Karvinen tukeutuu metsänhoidossa yhdistyksen apuun. Savonrannalla yhdistyksen nimi on muuttunut taajaan.
”Kun aloitin, meillä oli oma Savonrannan
yhdistys. Ensin se sulautui Kerimäkeen. Sitten liityttiin Itä-Savon yhdistykseen. Tämän
vuoden alusta siirryimme osaksi maakunnallista Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa.”
Savonrannan yhdistyksen aikana Karvinen oli valtuustossa.
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:27
113x297_final3.pdf
”Sen jälkeen järkeilin, että taimien tuottajana olen jäävi valvomaan metsänomistajien etua.”
Metsänhoitotöiden lisäksi mies tekee
nuorten metsien hakkuut itse. Hän esittelee ylpeänä alkutalven harvennusleimikkoaan. Se on 90-luvun puolivälissä osin itse
kasvatetuilla taimilla istutettua, melkoisen
monimuotoista kasvatusmetsää.
Puustossa on raudusta, visakoivikkoa ja
huimasti kasvanutta lehtikuusikkoa. Kokenut oman metsänsä hoitaja ja metsätaitokisailija sai syksyllä savottaa aloitellessaan
opetella uusia konsteja.
”Visakoivikon harventamisessa asiat piti ajatella kokonaan uudelleen. Yleensähän
suurimmat puut jätetään ja alle jääneet kaadetaan. Nyt tilanne oli päinvastainen: isot
visautumattomat koivut piti kaataa.”
Rankapuuta kertyi roima pino. Kaikki korjattu meni energiapuukasaan. Kuten
Karvosen kasvattamat taimetkin, myös ne
päätyvät käytettäväksi lähitienoolla. Hän
sai myytyä puut naapurissa toimivalle lämpöyrittäjälle.
”Hain tälle kuviolle kemeratukea jo taimikonhoitovaiheessa. Näin energiapuulle tarjolla oleva seitsemän euroa kuutiolta jäi nyt saamatta. Sain silti tienvarsihintaa melkein saman kuin kuitupuusta. Lisäksi my ytävää kertyy runsaammin. Esimerkiksi lehtikuuset eivät
kelpaisi kuitupuuksi.”
Tälle keväälle Karvisella on vireillä vielä toinen savotta. Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelun on määrä tulla harventamaan varttunut, kertaalleen harvennettu
kasvatusmetsäkuvio.
”Yhdistyksellä on parrukauppa Sahakuution Kerimäen sahan kanssa. Parruksi
kelpaa suunnilleen kuitupuun mitat täyttävä mänty, mutta kantohinta on reilusti parempi. Se parantaa harvennusten kannattavuutta.”
Kuitupuun kaupaksi saaminenkin on viime aikoina ollut lievästi sanoen vaikeaa Savonrannalla kuten muuallakin Suomessa.
Kuopion sellutehdashanke luo ainakin pientä toivoa.
”Puuta ainakin riittäisi yhdelle sellutehtaalle.” •
Lokakuussa,
kun peltotyöt
on tehty,
mies lähtee
metsätöihin.
3464_.indd 11
1
25.3.2015
13.47
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
01/04/15 18:27
mikko riikilä
markkinat
PTT: Hinnat pysyvät ennallaan
Hannu Jauhiainen
”Hyvän viime vuoden jälkeen
vedetään vähän henkeä tulevaa
kasvua odotellessa”, Pellervon
taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne luonnehtii kuluvan vuoden näkymiä.
Vaikka metsätalous on saanut paljon myönteistä julkisuutta uusien investointihankkeiden
ja innovaatioiden ansiosta, niiden vaikutus ei vielä näy käytännön metsätaloudessa.
Metsätaloutta painaa Hornen
mukaan alas kotimaan heikko
taloustilanne ja siitä seuraava
metsätalouden tuotteiden huono kysyntä. Vientimarkkinoillakaan ei suurta muutosta ole odotettavissa.
Koivulla parhaat
näkymät
PTT ennusteen mukaan puun
hinta pysyy kuluvana vuonna
suurin piirtein viime vuoden
tasolla. Kuusen hintakehitys voi
16
3467_.indd 16
olla mäntyä heikompaa. Koivutukin näkymät ovat parhaat ja
hintataso voi hieman nousta.
Kuitupuiden hintoihin ei ole tulossa juuri muutoksia.
Puun tuonnissakaan ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, tuonti painottuu edelleen koivukuituun.
Metsänomistajien saamat
kantorahatulot saattavat kokonaisuutena hieman supistua tänä vuonna. Ensi vuonna olisi
sen sijaan odotettavissa pientä
parannusta.
Puun hintojen junnaaminen selittyy sillä, että metsäteollisuuden puun käyttö ei tänä vuonna lisäänny. Puuta tarvittaneen viimevuotiset 56 miljoonaa kuutiometriä. Ensi vuonna kysyntä hieman kasvaa.
Vientimarkkinoilla paperin
alamäki jatkuu, mutta vastapainoksi kartongin viennin kasvu
jatkuu. Myös sellun vientimäärien uskotaan kasvavan. Vientihinnoissa on vastaava kehitys.
kimmo brandt/com.pic
Vaikka puun käytön ei tänä vuonna odoteta
kasvavan, metsätalouden näkymät ovat hyvät,
PTT:n Paula Horne ennakoi.
Tämä vuosi menee kasvua
odotellessa, Paula Horne arvio.
Sahatavaran vienti supistuu hieman.
Yleiskuva on Hornen mukaan kuitenkin metsänomistajien kannalta myönteinen. Viime vuosi oli hyvä ja samalla hyvällä tasolla jatketaan tänäkin
vuonna. Metsätalouden näkymät ovat hyvät, etenkin jos lukuja verrataan 2000-luvun keskimääräiseen kehitykseen.
Myyntiaikeet vähenivät
Myös metsänomistajien odotukset tulevan vuoden puukauppatilanteesta ovat maltilliset.
MTK:n Metsätutka-kyselyn
mukaan suurin osa metsänomistajista arvelee hintatason
säilyvän ennallaan tai ei osaa
ottaa asiaan kantaa. Noin viidennes uskoo hintatason lievään nousuun ja vajaa viidennes arvioi, että hintataso laskee
hieman. Tuntuvaan hinnannousuun ei metsänomistajien keskuudessa uskota lainkaan.
Kyselyn luvut ovat suurin
piirtein samaa tasoa vuoden
2014 kyselyn tulosten kanssa.
Puun hinnannousuun uskovien
määrä on kuitenkin hieman vähentynyt.
Myös metsä nomistajien
puunmyyntiaikomuksissa on
kyselyn mukaan tapahtumassa
muutos. Varmasti tai luultavasti
puuta myyvien osuus on hieman
laskenut vuodesta 2014, mutta on kuitenkin suurempi kuin
vuosien 2009–2013 kyselyissä.
Puuta aikoo myydä tämän vuoden aikana noin neljännes metsänomistajista.
Vajaa puolet metsänomistajista ilmoittaa, että ei varmasti myy puuta tämän vuoden aikana. Määrä on edellisvuosien
tasoa.
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:36
Raakapuun kantohinnat
huhtikuussa viikolla 13
Koko maa
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
54,99 ▲ 54,22 ▲ 41,91 ▲ 15,89 ▲ 16,88 ▲ 15,47 ▲
Uudistushakkuu
56,50 ▲ 55,08 ▲ 43,28 ▼ 17,30 ▲ 17,95 ▲ 16,93 ▼
Harvennushakkuu
48,60 ▲ 47,87 ▲ 37,94 ▼ 14,70 ▲ 14,93 ▲ 14,31 ▲
Ensiharvennus
45,25 ▲ 45,41 ▲ 33,62 ▲ 14,40 ▲ 13,99 ▲ 13,48 ▲
Etelä-Suomi
Tukkipuu
mänty
mikko riikilä
▲ nousussa ▼ laskussa
koivu
mänty
kuusi
koivu
54,88 ▲ 54,78 ▲ 40,06 ▼ 15,59 ▲ 17,39 ▲ 15,68 ▲
Uudistushakkuu
56,39 ▼ 55,49 ▲ 41,06 ▼ 16,62 ▲ 18,36 ▲ 16,78 ▼
Harvennushakkuu
50,09 ▲ 50,07 ▲
...
14,92 ▼ 15,22 ▲ 14,85 ▲
Ensiharvennus
46,31 ▲ 46,93 ▲
...
14,72 ▼ 15,09 ▲ 14,42 ▲
Tukkipuu
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
55,59 ▲ 54,48 ▼ 41,51 ▲ 15,83 ▲ 17,36 ▲ 16,03 ▲
Uudistushakkuu
57,21 ▲ 55,36 ▼ 43,37 ▼ 17,16 ▲ 18,39 ▲ 17,59 ▲
Harvennushakkuu
48,27 ▼ 48,09 ▲
...
14,74 ▲ 15,40 ▼ 14,30 ▲
Ensiharvennus
45,84 ▼ 45,82 ▲
...
15,13 ▲ 14,37 ▲ 14,21 ▲
Tukkipuu
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
53,77 ▲ 52,59 ▲ 41,73 ▲ 15,28 ▲ 15,82 ▲ 14,68 ▲
Uudistushakkuu
55,43 ▲ 53,73 ▲ 43,40 ▼ 16,98 ▲ 17,50 ▲ 16,87 ▲
Harvennushakkuu
47,37 ▼ 46,29 ▼
...
14,64 ▲ 14,66 ▲ 14,12 ▼
Ensiharvennus
44,77 ▲ 42,83 ▼
...
13,04 ▲ 10,30 ▼ 11,96 ▼
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
56,92 ▲ 54,84 ▲ 43,73 ▲ 15,86 ▲ 16,76 ▲ 15,49 ▲
Uudistushakkuu
58,17 ▲ 55,71 ▼ 44,90 ▲ 17,33 ▲ 18,00 ▲ 17,36 ▲
Harvennushakkuu
49,38 ▼ 46,94 ▼ 38,15 ▼ 15,05 ▲ 14,82 ▲ 14,54 ▲
Ensiharvennus
45,21 ▼ 45,17 ▲
...
Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu
mänty
13,44 ▲ 14,14 ▲ 12,86 ▼
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
55,34 ▼ 53,70 ▼
...
16,61 ▼ 16,99 ▲
16,58 ▼
Uudistushakkuu
56,72 ▼ 54,40 ▲
...
18,33 ▼ 17,48 ▲
17,74 ▲
Harvennushakkuu
47,92 ▲
...
...
14,75 ▲ 14,67 ▲
14,40 ▲
Ensiharvennus
46,07 ▼
...
14,87 ▼
15,00 ▲
Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu
mänty
...
koivu
mänty
kuusi
52,26 ▲ 51,28 ▲
16,12 ▲ 14,39 ▼ 15,02 ▼
53,69 ▲ 52,63 ▲
17,32 ▲ 14,71 ▲ 15,75 ▼
45,35 ▲
...
13,68 ▲
...
12,93 ▲
...
...
14,47 ▼
...
13,61 ▲
Lappi
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
45,95 ▲ 43,72 ▼
16,63 ▲
13,07 ▼
Uudistushakkuu
47,30 ▼ 44,09 ▼
17,44 ▼
13,58 ▼
12,35 ▼
...
16,13 ▲
...
Harvennushakkuu
Ensiharvennus
...
41,58 ▲
600000
300000
0
1
5
10
15
20
25
30
35
40
45
52
Kantohintojen kehitys
60
Mäntytukki
50
Kuusitukki
Koivutukki
40
Kuusikuitu
Mäntykuitu
20
10
Koivukuitu
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Puutavaralajien kantohintaindeksit
110
Mäntytukki
105
Kuusitukki
100
Koivutukki
95
Mäntykuitu
90
Kuusikuitu
85
1/2014
Koivukuitu
2/2015
Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100
koivu
Kaikki yhteensä
Ensiharvennus
900000
Kuitupuu
kuusi
Uudistushakkuu
Harvennushakkuu
1 200 000
30
Kuitupuu
Kaikki yhteensä
Kymi-Savo
2015
Euroa m3
Kuitupuu
Kaikki yhteensä
Savo-Karjala
2014
Kuitupuu
kuusi
Kaikki yhteensä
Keski-Suomi
Viikko-ostojen määrä
Miljoonaa m3
1 500 000
...
Indeksi kertoo muutoksista
Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri
puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksin
laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin
vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille.
Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on
kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010.
MAKASIINI 3 • 2015
3467_.indd 17
17
01/04/15 18:36