Lue lehti
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA 2015 • Nro 2 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Lisäpuuta tuhkalla Suometsän tuhkalannoitus maksaa metsänomistajan kulut jopa kymmenkertaisena takaisin. Sivut 14–15 Kuva:Mikko Riikilä Uutinen: Mehevä riita alle miljoonasta kuutiosta ›› sivut 2–3 Verotus: Näin ilmoitat verkossa ›› sivu 8 Puukauppa: Kannattaako kanta-asiakkuus? ›› sivu 12 Kokeiltua: Mahakkaan hakkuuliivi ›› sivu 20 2 a j a s s a 29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 LYHYET Suurten ja pienten tilojen määrä kasvussa Yksityishenkilöt omistivat vuoden 2013 lopussa 376 000 metsätilakokonaisuutta. Luonnonvarakeskuksen mukaan vähintään hehtaarin kokoisista metsätiloista 73 prosenttia omistettiin yksin tai puolison kanssa. Verotusyhtymien osuus oli 15 prosenttia ja kuolinpesien 12 prosenttia. Yksityisten metsätiloista 61 prosenttia oli alle 20 hehtaarin tiloja. Viime vuosina (2007–2013) suurten, yli sadan hehtaarin tilojen ja toisaalta alle 10 hehtaarin tilojen lukumäärät ovat kasvaneet. Hallitus sopinee puusähkön tuesta tällä viikolla. Luvassa on ratkaisu, joka ei tyydytä ketään. Kemera komission syyniin Kemeralaki on uudistettu. Presidentti vahvisti lain viime viikolla, mutta uutta tukijärjestelmää ei oteta käyttöön ennen kuin Euroopan komissio on sen hyväksynyt. Toiveissa on, että komissio hyväksyisi lain lähikuukausina, jolloin se saataisiin voimaan heinäkuun alusta lähtien. Kemerahakemukset käsitellään nykyisen lain mukaan kesäkuun loppuun asti. Hakemukset on toimitettava metsäkeskukselle 17. huhtikuuta mennessä. Puukartellista uusia päätöksiä kesällä Stora Enso, Metsäliitto ja UPM eivät ole tyytyväisiä hovioikeuden päätökseen puukartellin korvauskanteiden vanhentumisesta ja ovat hakeneet valituslupaa. Asia siirtyy nyt korkeimman oikeuden päätettäväksi. Ensin korkein oikeus ottaa kantaa siihen, myönnetäänkö valituslupa vai ei. Asian käsittely vie yleensä 4–5 kuukautta. Jos valituslupa myönnetään, asian varsinainen käsittely vienee noin puolitoista vuotta. Luonnonhoidon laatu laskussa Luontoarvot otetaan metsätaloudessa hyvin huomioon, Suomen metsäkeskuksen tuore arvio kertoo. Viime vuonna yksityismetsien hakkuissa ja uudistamistöissä luontoarvot otettiin hyvin tai erinomaisesti huomioon 81 prosentilla arvioidusta pinta-alasta. Vaikka valtaosa töistä tehdään luonnonhoidollisesti hyvin, on laadukkaiden töiden osuus laskenut. Vuonna 2013 hyvin tai erinomaisesti metsätöitä tehtiin 87 prosentilla tarkastuspinta-alasta. Puukauppa kutistui viime vuonna Metsäteollisuus osti yksityismetsistä puuta viime vuonna 34 miljoonaa kuutiota. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin edellisvuonna, mutta kuitenkin suurempi kuin viime vuosina keskimäärin. Puusähkön tuelle riitaisa loppunäytös MIKKO RIIKILÄ T yö- ja elinkeinoministeriössä joulukuussa valmistellussa lakiesityksessä ehdotettiin sähköntuotantoon käytettävän järeän puun tuen puolittamista. Tähän asti täysi tuki on maksettu kaikelle puusta tuotetulle sähkölle. Hallituksen raha-asiain valiokunnan oli määrä ratkaista asia eilen keskiviikkona. Lehtemme painoon mennessä näytti siltä, että laki annetaan joulukuisen linjauksen mukaisena, vaikka lausuntokierroksella esitys suorastaan raadeltiin. Metsäteollisuus ei hyväksy rajattuakaan tukea järeälle puulle. Kaikki muut vastustavat järeän puun tuen puolittamista. Näillä näkymin täysi sähkötuki maksetaan jatkossa vain pienpuulle, joka korjataan metsistä, joissa runkojen keskiläpimitta harvennuksen jälkeen on alle 16 senttiä, sekä hakkuutähteille ja kannoille. ”Merkittävä linjanveto” ´Vireillä olevat sellutehdashankkeet – erityisesti Metsä Fibren Äänekoski – lisäävät puun tarvetta liki kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Niinpä metsäteollisuus ei hyväksy tukipolitiikkaa, jonka se pelkää luovan paineita kantohintojen nousuun. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo pitää sähkötukea teollisuuspoliittisena linjanvetona. ”Rakennetaanko biotaloutta jalostuskelpoisen puun polttamiseen valtion tukien varassa vai markkinaperusteisesti korkeaa jalostusarvoa tavoitellen. Edellytämme tasapuolisia kilpailuolosuhteita järeän puun hankintaan.” Metsävarat sallivat tarvittavat lisähakkuut, kunhan puun tuonti pysyy nykytasolla. Yksityismetsien hakkuiden pitäisi kohota 50 miljoonan kuutioon vuosittain. Tähän ei ylletty edes 2007, vaikka kantohinnat hipoivat pilviä. Salo pelkää, että rajoittamaton sähkötuki kärjistäisi teollisuuspuun niukkuutta. ”Todellisia ja esitetyssä aikataulussa toteutuvia yksityismetsien puuntarjontaa vahvistavia toimenpiteitä ei ole esitetty.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vakuuttaa, että uusillekin sellutehtaille riittää puuta. ”Itä- ja Pohjois-Suomen talousmetsät ovat pahasti vajaakäytössä. Teollisuuden kannattaisikin vaatia ensisijaisesti logistiikan parantamista.” Tiirola näkee tukikiistan taustalla metsäteollisuuden pyrkimyksen saada myös energiapuumarkkinat hallintaansa. ”Vain metsäyhtiöillä olisi mahdollisuus pitää erilaiset puuerät erillään.” Kemera vaarantuu Energian tuottajat ovat esityksestä raivoissaan. ”Vaskiluodon biokaasutinvoimalan rakentamisessa puusähkön tuki oli merkittävä ponnin. Tukirajaus puolittaisi puunkäyttömme”, hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energiasta toteaa. Hänen mukaansa varsinkin ran- ajassa 29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Suosikkilannoitteen valmistus loppuu MIKKO RIIKILÄ Riita alle miljoonasta kuutiosta »»Puusähkön tuotantotukea on maksettu vuosittain noin 30 miljoonaa euroa. Tuki päättyy 2020-luvun alussa. »»Tukea maksettiin edellisvuonna 1,2 miljoonalle puukuutiometrille. Siitä vain pieni osa järeää. Kaikkiaan energiapuuta käytettiin kahdeksan miljoonaa kuutiota. »»Puukuutiota kohti sähkötuki on vajaat kahdeksan euroa ja nousee vuonna 2016 10,8 euroon. Tuki maksetaan sähköntuottajalle. »»Kemerassa tarjolla ollut energiapuun korjuutuki (7 e/m3) loppuu tänä vuonna. Haketustuki (noin 4 e/ m3) päättyi vuoden 2012 lopussa. nikolla toimivat laitokset kärsivät. Pienpuu, hakkuutähteet ja kannot ovat jo täyskäytössä. Vähemmälle tuelle jäävä järeä puu on pakko korvata kivihiilellä tai tuontipuulla. Myös maa- ja metsätalousministeriö vastusti täyden haketuen rajaamista pienpuulle. Ministeriöstä varoitetaan, että haketuen muutos uhkaa viivyttää EU:n komissiossa hyväksyttävänä olevan uuden kemeralain käsittelyä. Kemeran lykkääntyminen pysäyttäisi yksityismetsien hoitotyöt. AJASSA Juhlavuotta lähestyvä Metsäradio uudistuu Uusi tunnussävel ja uusi lähetysaika tulevat tutuiksi klassikko-ohjelman ystäville. Sivu 5 kaliumsulfaattia sekä Siilinjärvellä valmistettavia apatiittia ja biotiittia sekä bioapatiittia, jotka soveltuvat suometsiin. Paksuturpeisten suometsien peruslannoituksissa Rauta PK:n korvaajaksi soveltuvat parhaiten tuhkalannoitteet, joita valmistaa muun muassa Ecolan Oy. Yara ei valmista tuhkalannoitteita. Boorin puutosta poteville kivennäismaille Yaralla on tarjolla Metsän NP -lannoite, johon on lisätty suosituksia vastaava määrä booria. Lisäksi tarjolla on nestemäistä Yara Vita Bortrac -boorilannoitetta. Avainasiakaspäällikkö Petri Kortejärvi vakuuttaa, että Yara jatkaa metsälannoitteiden tuotantoa. ”Jatkossa yhtiö keskittyy kivennäismailla käytettävien typpilannoitteiden valmistukseen.” Tapion toiminta uuteen uskoon Sivu 6 Maataloustutkimus vei Luken johtopaikat Sivu 7 Sijoitusraha löysi metsärahastot Sivut 10–11 METSÄSTÄ Vuoden muistilista metsänomistajalle Pylväsmarkkina keskittyy Iivari Mononen osti Metsä Groupin pylväsyhtiön. MIKKO HÄYRYNEN Pylväsliiketoiminnassa Metsä Group vetäytyy ja Iivari Mononen vahvistuu. Metsä Groupin emoyritys Metsäliitto myi viime vuoden lopussa Britanniassa sijaitsevan pylväsyhtiönsä Iivari Monosen tytäryhtiölle. Kotimaan jalostustoiminta oli loppunut jo aiemmin. Kaupan kohteena oli Burt Boulton & Haywood Ltd (BBH). Vuonna 1848 perustettu BBH on toinen kahdesta suuresta brittiläisestä pylväsvalmistajasta. BBH:n liikevaihto on reilut 20 miljoonaa euroa. Iivari Mononen Oy on joensuulainen perheyhtiö. Kaupan myötä Iivari Monosesta tuli Euroopan suurimpia pylväiden kyllästäjiä. Konsernin liikevaihto kasvoi 58 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä sadasta 130 henkilöön. ”Pohjoiskarjalaisille metsänomistajille tämä tietää pientä piristystä puukauppaan”, toimitusjohtaja Ari Mononen toteaa. Sivut 16–17 Irti massan tuottamisesta ”Siinä on suuri ero, onko rekkakuormassa mäntytukkia vai sorvivisaa”, metsänomistaja Janne Berg sanoo. Sivut 18–19 Yhtiön puunkäyttö on 120 000 kuutiometriä, josta kaksi kolmasosaa hankitaan Suomesta, valtaosin Pohjois-Karjalasta, 30 prosenttia Norjasta ja viisi prosenttia Ruotsista. Venäjän-hankinta loppui vuoden 2008 jälkeen, koska tullimääräykset kiristyivät. Yritys hakee kasvua. Yrityskauppojen kautta liikevaihto on tällä vuosituhannella nelinkertaistunut ja henkilöstömäärä kaksinkertaistunut. Valmistusta on Suomessa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Yhtiön pylvästuotannosta menee vientiin noin 85 prosenttia. Päämarkkinat ovat Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Iso-Britannia. Yhtiö on aktivoitunut Euroopassa, mutta joutunut vetäytymään Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä levottomuuksien vuoksi. Iivari Mononen ja Versowood ovat kotimaan kaksi isoa pylväiden kyllästäjää. Kolmas on kruunupyyläinen Påras. Pienempiä pylväspuiden ostajia ilman omaa jalostusta on lisäksi kymmenkunta. Suomen pylväsliiketoiminnan kokonaisvolyymia ei tilastoida, mutta sen arvioidaan olevan lähellä kahtasataatuhatta kuutiometriä. Pylväsmäntyjen kantohinta on yleensä muutaman euron sahatukkia korkeampi. Maametallit talteen tuhkasta Sivu 22 Ytimennävertäjä on torjuttava jo ennalta Sivu 23 PILKKEITÄ Lukija: Yhteistyöllä sähkökatkoja vastaan Sivu 24 Lentotaiturien ykkönen Sudenkorennon salaisuus ovat neljä omillaan toimivaa siipeä. Sivu 25 Metsäakateemikko monessa mukana Yrjö Ilvessalon muistelmat ovat täynnä kulttuurihistoriaa. Sivu 26 Suomen pylväsmarkkinoita hallitsee kolme suurta: Iivari Mononen, Versowood ja Påras. Pekka Helenius FA KTA tässä n u me rossa Mikko Häyrynen Anna Back Yaran Harjavallan lannoitetehdas lopettaa toimintansa maaliskuussa. Samalla tarjolla olevien suometsälannoitteiden valikoima kapenee – tärkeimpänä Harjavallassa valmistettu Rauta PK, jota on käytetty paksuturpeisten suometsien lannoitukseen. Sen tuotantoa ei Yaran tietojen mukaan jatketa. Lisäksi Harjavallassa on valmistettu boorinpuutoksesta kärsivien kivennäismaiden lannoitukseen käytettyä Booriravinnetta. Tehtaalla valmistettiin myös Pellonmetsityksen PK-lannoitetta, Suometsien Y1-lannoitetta sekä Metsän kalium -hivenravinnetta. Niiden käyttö on kuitenkin viime vuosina ollut vähäistä. Jatkossa Yara valmistaa suometsiin jatkolannoituksiin sopivaa kaliumsuolaa ja 3 Rouste on mainettaan pahempi vitsaus Sivu 27 4 ajassa ME TSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU ”Puun ostajat kehuvat ostavansa ja kaupan käyvän hyvin. Joo, PohjoisPohjanmaalla ja Lapissa tuntuu kelpaavan vain päätehakkuut kesäsensseiltä sekä hyvät harvennushakkuut.” Varsi ”Teollisuus ostaa puuta, mutta ei välttämättä kaikkea. Pohjoisemmasta Suomesta ainokaiset sellutehtaat on lakkautettu, niin ei se ainakaan lisää puun kysyntää niillä seuduilla.” Metsäkupsa ”Hämeessä ja Uudellamaalla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että mänty ja koivu ovat erittäin haluttuja. Sen sijaan kuusikon päätehakkuut ja talvileimikot jäävät käteen, jos kaupata yrität.” Raivuri ”Ei kelpaa nyt edes koivuleimikot pohjoisessa. Metsähallitus on pilannut jättihakkuillaan markkinat täysin.” Pitkäparta ”Sama tilanne tuntuu olevan tälläkin suunnalla. Leimikoita on tehty, mutta tarjouksia ei tule omasta aktiivisuudesta huolimatta. Yleisluontoista sidosryhmäpostia kyllä tulee, miten kauppa käy vilkkaana ja ostohalut on kovat.” Burl ”Palstan tuunaaminen (lue kauppakunnostus) auttaa kummasti. Tilanne paranee vielä, jos parannetaan kuljetusolosuhteita niin, että puut saa kesälläkin ulos metsästä.” Suorittava porras ”Nytpä yhteistyösopimus onkin arvossaan. Talvileimikko meni kaupaksi, kun vain asiaa kysäisin, ’sinulla kun on se sopimus niin ostetaan’.” Sammeli 29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 PÄÄK IRJ OIT US Tukikiistaan tarvitaan aikalisä Hallituksella oli marraskuussa hyvä aikomus parantaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä kivihiiltä vastaan. Turpeen verotusta alennettaisiin ja metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea nostettaisiin. Virkamiehet laativat kiireesti lakiesityksen uusituvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Metsäteollisuuden toivomuksesta siihen kirjattiin rajaus, jonka tarkoitus oli estää kuitupuun poltto. Juuri tuo rajaus kuumensi keskustelun. Lakiesitys sai lausuntokerroksella lähes täystyrmäyksen. ♦♦♦ Perusasetelma kiistan taustalla on kaikkien helppo hyväksyä. On järkevää edistää sähköntuotantoa puulla eikä venäläisellä kivihiilellä. Sekin on selvää, että tukieuroilla ei ole viisasta ohjata sellupuuta poltettavaksi. Päinvastoin, poliitikkojen kannattaa tasoittaa tietä uusille tehtaille ja uusille tuotteille. Metsäteollisuuden huoli puun riittävyydestä näyttää kuitenkin ylimitoitetulta. Voimaloissa poltetaan kovilla pakkasilla mielellään järeää rankaa, mutta teollisuudelle kelpaavaa puuta kuormissa on ollut vähän. Korotetullakin tuella se on liian kallista. Suuressa osassa Suomea polttojakeiden erottelu olisi turhaa byrokratiaa, kun harvennuspuusta on runsaasti ylitarjontaa. ♦♦♦ Työ- ja elinkeinoministeriössä on viime viikot etsitty ulospääsyä umpikujasta, jotta lakiesitys saataisiin eduskuntaan tällä viikolla. Siitä huolimatta hanke uhkaa siirtyä yli vaalien. Eduskunnassa on ruuhkaa, eivätkä valmisteluvaiheen erimieli- NÄKÖKUL MA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi S I TAAT T I Sähkölinjat kuntoon Moni maaseudun asukas on taas jäänyt vaille sähköä, kun reunapuut ovat lumen alla taittuneet linjojen päälle. Lumituhojen esto on tähän saakka ollut näpertelyä. Sähköyhtiöt ovat kaadelleet yksittäisiä puita sekä katkoneet latvoja, ja puut ovat jääneet metsään. Sähkölinjojen reunametsät olisi nyt oikeasti aika laittaa kuntoon. Linjojen varsilla voisi hyvin toteut- syydet ennusta lakiesitykselle nopeata käsittelyä. Aikalisä tulisi tarpeeseen, sillä kiista puuvarojen käytöstä ansaitsee perusteellisen pohdinnan. Samalla taattaisiin EU:n komission virkamiehille työrauha ottaa kantaa uuteen kestävän metsätalouden rahoituslakiin eli kemeraan, joka sisältää tukiraamin nuorten metsien energiapuulle. On suuri vaara, että uusi tukiesitys entisestään hidastaisi kemeran hyväksymistä. Puun energiakäyttö kärsii epävarmuudesta. Tukipalasista edes yksi on tärkeätä saada pikaisesti paikalleen. taa uusia hakkuumenetelmiä: yläharvennusta, eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta ja pienaukkoja. Reunametsien hoitoa olisi järkevä toteuttaa aina siellä, missä hakkuukone on muutenkin liikkeellä. Samalla kertaa voisi hakata lähiseudun linjojen reunat. Metsänhoitoyhdistyksillä olisi tässä työsarkaa, ne kun tuntevat olot ja metsänomistajat. HANNU JAUHIAINEN Kokemukset hakkuukoneiden käytöstä ovat kannustavia. Tilanteessa, jossa sähkölinjoilla on pitkillä osuuksilla puita jopa sadoittain taipumassa johdoille, hakkuukoneet ovat näyttäneet tehonsa. Olemme saaneet uudesta työtavasta merkittävästi apua lumikuormaisen puuston raivaukseen.” Sähköverkkoyhtiö Elenian käyttöpäällikkö Turo Ihonen LUK IJAKUVA gallup Polttopuurangan ajoa Aiotko pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä? ”Ei ollut ongelmia. Ilman ketjujakin pärjää, kun ei ole mäkiä vaan tasaista metsää.” 813 ajia sta va EI 32% Kyllä 68% Uusi kysymys: Teetkö metsäveroilmoituksen internetissä? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Maitomonni Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi ajassa 29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 A JANKO HTAINEN Metsäradion toimittaja Asko Hauta-Aho ikuistaa mäkihyppylegenda Veikko Kankkosen, ja sitten haastattelu voi alkaa. 5 FAKTA Metsäradio »»Yle Radio Suomen ohjelma, joka pureutuu metsäisiin teemoihin. »»Perustettu vuonna 1945 levittämään propagandaa metsätöiden puolesta. Ensimmäinen lähetys tammikuussa 1946. »»Tunnettiin vuoteen 2003 saakka Oskar Merikannon sävelestä Vielä niitä honkia humisee. »»Metsäradion vuonna 1967 julistaman nimikilpailun seurauksena metsätyömiehestä alettiin käyttää nimitystä metsuri. »»Parhaimpina vuosinaan tavoitti miljoonayleisön. Nykyään kuulijoita noin 250 000. »»Kuunneltavissa keskiviikkoiltaisin kahdeksalta sekä Yle Areenassa. Perinteinen Metsäradio uudistuu Metsäradion luontoäänistä koostuva uusi tunnussävel saattelee kuuntelijansa pehmeämpien metsäaiheiden pariin. Myös lähetyspäivä siirtyi. TIIA PUUKILA, teksti JUHA TANHUA, kuva L ahden hiihtomuseossa kaikuu monille tuttu ääni. Mäkihyppylegenda Veikko ”Viki” Kankkonen on saapunut Metsäradion tuottajan ja toimittajan Asko Hauta-ahon haastateltavaksi. Olympiakultaa vuonna 1964 voittanut mäkihyppääjä muistelee museovitriinien äärellä puisia mäkisuksiaan. Reportaasi aloittaa puusuk- sien historiaa käsittelevän sarjan Metsäradion vuoden toisessa lähetyksessä. Radio-ohjelma koki alkuvuodesta historiansa suurimman mullistuksen sitten vuoden 2003. Yleisradion kanavauudistus siirsi Metsäradion lähetyspäivän maanantaista keskiviikkoon. ”Se on iso muutos. Metsäradio on ollut maanantai-illassa kymmeniä vuosia”, Hauta-aho kertoo. Vuonna 2003 Metsäradio pe- lastui valtaisan palauteryöpyn ansiosta lakkautukselta, mutta samassa rytäkässä pelkkä lähetysajan siirto tunnilla eteenpäin sai monet kuvittelemaan ohjelman hävinneen. Kaikkien Metsäradio Idea Metsäradiosta syntyi 70 vuotta sitten. Sotien jälkeen vuonna 1945 tarvittiin puuta ja savotoille työvoimaa. Kansanhuoltoministeri patisti tuolloin Yleisradiota tekemään propa- gandaa metsätöiden puolesta. Syntyi Metsäradio, jonka ensimmäinen lähetys kuultiin 14. tammikuuta 1946. Sittemmin savottalaisten ohjelmasta on kehittynyt koko kansan Metsäradio. Metsänhoitoja talousaiheista on siirrytty entistä enemmän luontoon ja retkeilyyn. Tätä ilmentää myös kanavauudistuksen yhteydessä muuttunut tunnussävel. Ohjelman tunnussävelenä kuultu tuttu moottorisahan pä- rinä vaihtui vuoden alussa luontoääniksi. Sahanterän sijaan puuhun pureutuvat nyt tikat. Tarkka kuulija voi erottaa sävelestä palokärjen ja pikkutikan sekä lopuksi oksalla huhuilevan huuhkajan. ”Me emme enää lähde tekemään juttuja moottorisaha yhdessä ja nauhuri toisessa kädessä. Metsä on muutakin kuin metsänomistajien metsä. Se on kaikkien suomalaisten metsä”, Hauta-aho sanoo. KOLU M NI Toiveita ja lupauksia Vaalivuonna joutuu miettimään oman äänensä kantavuutta ja sitä, kenelle sen voisi antaa. Olen muistini mukaan aina äänestänyt, kun siihen on mahdollisuus annettu. Viime aikojen myllerrystä seuratessaan joutuu yhä enemmän päästään pyörälle. Pettymys nykyiseen politiikkaan on varsin vahva; mielenkiintoiseksi sen tekee, että tyytymättömyyttä on sekä kaupungeissa että maaseudulla. Suurin ihmetykseni aihe koko ajan on ollut velaksi eläminen. Olen aprikoinut että annan ääneni sellaisen puolueen edustajalle, joka kannattaa seuraavia tavoitteita. ♦♦♦ Lisävelkaa ei oteta. Jos yhteiskunnalla on torpan tulot ja kartanon menot, niin menoihin tulee puuttua. Metsänomistajana ja maaseutuyrittäjänä on pakko todeta, että ainakaan täältä ei tulopuolta voi kasvattaa. Ääntäni ei ainakaan saa sellainen puolue, joka kannattaa kiinteistö- tai muiden kiinteiden verojen kasvattamista. Erityistä sydämentykytystä saavat aikaan sellaiset rikkaat talousasiantuntijat, jotka neuvovat verottamaan metsämaata, joka pysyy paikallaan ja samaan aikaan itse muuttavat perintöveroa välttääkseen ulkomaille. Isot rakenneuudistukset toteutetaan. Me syrjäisen maaseudun ihmiset olemme tottuneet palveluiden heikentämiseen. Yhteiskunnan ensisijainen tehtävä on turvata peruspalvelut, jos kermakuorrutukseen on ollut joskus varaa, se puretaan nyt. Jos kaikki ennusteet viittaavat siihen, että terveydenhuolto vaatii enemmän resursseja, turvataan se sellaisilla rakenteilla, joissa ei turhia kuluja synny. Kannatan myös sitä ehdokasta, joka tukee talouspolitiikkaa, jossa korjausvelkaa ei synny. ♦♦♦ Maaseudun kurjistamista ei jatketa. Edelleenkin olen sitä mieltä, että koko Suomen asuttuna pitäminen on tärkeää. Olen jo tottunut siihen, että lääkäriin on 30 kilometrin matka ja että lähin kunnon kauppa on yhtä kaukana. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että lähimpään verotoimistoon on 90 kilometriä. Tulisi tunnustaa, että maaseudulla asumisella on erilainen hinta ja omat hankaluutensa, vaikka myös kiistämättömät etunsa. Pikkuisen kismittää, jos jätevesiasetus kokonaan mitätöidään, varsinkin kun juuri siihen on meilläkin investoitu 8 000 euroa. Tällainen poukkoilu kertoo päättäjien vieraantumisesta arkielämästä ja vihreiden täydellisestä hegemoniasta päätöksenteossa. Vastapainoksi lupaan myydä puuta tänäkin vuonna, jos joku sitä on valmis ostamaan. Tuen kaikin mahdollisin keinoin omissa ja tuttavien metsissä sujuvan puukaupan edellytyksiä. Kehun ja ylistän suomalaisen metsäteollisuuden saavutuksia ja toimintatapoja. Hillitsen tarpeeni moittia alhaista kuitupuun hintaa. Odotan levollisella mielellä päätöstä uuden biotuotetehtaan rakentamisesta. Lupaan tehdä välttämättömät harvennushakkuut riippumatta tehtaan valmistumisaikataulusta. Olen tulevaisuudessa iloinen jos puun hinta nousee, mutta en nylje oravaa ennen ampumista. Lupaan tänäkin vuonna voimieni mukaan rynnätä raivaussahan kanssa metsään heti kun kelit sen sallivat. Mikään ei voita sitä riemuntunnetta, kun kesäaamuisin auringon noustessa saa vetää sahan käyntiin ja nähdä kätensä työn tulokset. kaarlo ouni Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. 12 ajassa 29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 pu ukauppa Etusija kanta-asiakkailla Metsäyhtiöiden sopimusasiakkaat saavat varmimmin kaupaksi talvileimikkonsa ja myrskypuunsa. Edunvalvonta jää kuitenkin metsänomistajan harteille. TIIA PUUKILA V uodenvaihteessa muuttunut metsänhoitoyhdistyslaki ei ole saanut metsänomistajia ryntäämään metsäyhtiöiden kanta-asiakkaiksi. UPM, Stora Enso ja Metsä Group kuitenkin kertovat sopimusasiakkaidensa määrän kasvaneen tasaisesti viime vuosina. Metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden ohella metsäyhtiön kanta-asiakkuus on yksi vaihtoehtoinen tapa hoitaa puukaupat ja metsät. Metsänhoitoyhdistysten vuosikertomusten mukaan seitsemänkymmentä prosenttia metsänomistajista on tähän asti tilannut puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistykseltä ja heistä noin neljäkymmentä prosenttia kilpailuttanut leimikkonsa valtakirjalla. Arviolta kolmekymmentä prosenttia metsänomistajista hoitaa puun myyntinsä alusta alkaen ilman välikäsiä. Tähän joukkoon lukeutuvat esimerkiksi metsäyhtiöiden kanta-asiakkaat, mutta myös metsähallitus. MTK:lle alkuvuodesta maakunnista tulleet uutiset uumoilevat, ettei metsänhoitoyhdistyksen jäsenmääriin ole luvassa merkittävää muutosta. ”Metsänomistajilta on tullut erittäin vähän eroilmoituksia metsänhoitoyhdistyksiin”, kertoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Suurin osa kääntynee jatkossakin metsänhoitoyhdistysten puoleen puukaupoissa. Takuulla kaupaksi Yhdistykset avustavat paitsi puun myynnissä ajavat myös metsänomistajien etuja aina EU:ssa asti. Metsäyhtiöiltä ei samanlaista edunvalvontaa voi odottaa, mutta muita etuja kylläkin. Kaikki kolme suurta yhtiötä tarjoavat kanta-asiakkaidensa puulle hinta- ja menekkitakuun. Puunmyyntiä alkuvuodesta ei siis tarvitse jännittää, sillä puunhintojen mahdollinen nousu hyvitetään. Lisäksi yhtiöt asettavat kanta-asiakkaidensa puut aina etusijalle. Tästä on hyötyä esi- merkiksi myrsky- ja kirjanpainajapuiden myynnissä sekä talvileimikoiden kauppaamisessa. Puukauppaan kannustetaan myytyjen mottien mukaan maksettavilla bonuksilla. Lisäksi Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat mahdollisuutta sijoittaa puukaupparahoja. ”Metsissä pitää olla säännöllisesti hoidettavaa ja hakattavaa.” Puukauppahyötyjen ohella sopimusasiakkaat saavat yhti östä riippuen erilaisia etuja esimerkiksi metsäsuunnitteluun, verotukseen ja sähköisiin palveluihin. Myös muille kuin kanta-asiakkaille on tarjolla omat palvelunsa. UPM:n yksityismetsistä hankkimasta puusta runsas puolet ostetaan sopimusasiakkailta. Myös Metsä Groupille ja Stora Ensolle sopimusasiakkaat ovat merkittäviä puunhankinnassa. Metsä Groupilla lähes kaikki puu tulee Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Ehdoissa eroja Kanta-asiakkaaksi liittyminen on ilmaista, mutta liittymisehdoissa on eroja. Kolmesta suuresta metsäfirmasta ainoastaan Stora Enso huolii kanta-asiakkaakseen eli tähtiasiakkaakseen kenet vain. Parhaimmat edut, kuten etusijan puukaupassa, saavuttaa vasta korkeimman kanta-asiakkuuden tasolla kultatähtiasiakkaana. ”Metsänomistaja liittyy kanta-asiakasohjelmaan automaattisesti tekemällä meidän kanssa puukaupan. Kanta-asiakkuudessa ei ole lojaliteettipykäliä”, summaa Stora Enson viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen. Puita ei siis ole pakko myydä kilpailuttamatta, vaikka kanta-asiakas olisikin. UPM ei sekään ota kantaa asiakkaidensa syrjähyppyihin. Yhtiö uusi kanta-asiakasohjelmansa vuoden alusta. Kumppanuusasiakkaak- si voi liittyä milloin vain, mutta muutama toive UPM:llä on. Kumppanuusasiakkaalla tulee olla metsäsuunnitelma, aktiivinen ote metsänhoitoon ja tilan tulisi olla keskikokoinen. ”Katsomme kokonaisuutta, metsätilan sijaintia ja mahdollisuuksia. Ihan pienien tilojen ei välttämättä kannata rakentaa kumppanuutta, vaan tehdä yksittäistä puukauppaa ja ostaa palvelupaketteja”, UPM Metsän markkinointi- ja asiakkuuspäällikkö Paula Savonen kertoo. Myös Metsä Groupilla jäsenetu- ja hoitosopimusasiakkaiksi valikoituvat suuremmat tilat. ”Jotta meillä pystyy liittymään kanta-asiakkaaksi, metsissä pitää olla säännöllisesti hoidettavaa ja hakattavaa”, kertoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Yhtiö lupaa sopimusasiakkaalleen menekki- ja hintatakuun ja odottaa vastineeksi etusijaa puunostossa. Kanta-asiakkuus ei kuitenkaan kahlitse. Siitä voi halutessaan erota kirjallisella ilmoituksella. ajassa 13 29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2 Kuidusta ylitarjontaa TIIA PUUKILA Talvileimikoiden korjuu on hyvässä vauhdissa. Ainoastaan turvemailla roudan puute hidastaa hakkuita. Uusiin talvikorjuukohteisiin ei kuitenkaan juuri tule tarjouksia. ”Yksittäisiä talvileimikoita on vielä mennyt kaupaksi, mutta pääpaino on kesä- ja kelirikkokohteissa”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Sama tilanne on Päijänteen, Oulun seudun, Etelä-Savon sekä Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksissä. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1–4 keskiarvo Koko maa Puutavaralajien kysyntä vaihtelee eri puolilla Suomea. Keski- ja Etelä-Suomessa kauppansa tekevät lähes kaikki, Oulun seudulla ei juuri mikään. Tukeista mänty on halutuin, kuusitukin kysyntä on heikompaa. Ongelmallisin on kuitupuu. Koivukuitua ostetaan, mutta mänty- ja kuusikuitu menevät huonosti kaupaksi niin pystykuin hankintakauppanakin. Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa pitää tilannetta outona. ”Sellun hinta nousee, mutta raaka-aineen kysyntä heikkenee ja hinta laskee.” ▲ nousussa ▼ laskussa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Euroa m3 60 50 40 MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,34 ▼ 53,79 ▼ 41,46 ▲ 15,37 ▼ 16,51 ▼ 15,32 ▼ 22,49 ▼ 23,37 ▼ Uudistushakkuu 55,80 ▼ 54,76 ▼ 43,25 ▲ 17,14 ▼ 17,77 ▼ 17,10 ▼ 24,30 ▲ 24,41 ▼ Harvennushakkuu 47,54 ▼ 46,59 ▼ 37,18 ▲ 14,20 ▲ 14,68 ▼ 13,90 ▼ 18,87 ▼ Ensiharvennus 45,30 ▼ 44,19 ▼ 32,60 ▼ 13,75 ▼ 13,90 ▼ 13,42 ▼ 20,77 ▼ Hankintahinnat 56,86 ▲ 54,34 ▲ 46,30 ▲ 28,07 ▲ 29,69 ▲ 29,53 ▲ 34,06 ▲ Etelä-Suomi ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 55,32 ▲ 54,61 ▲ 40,97 ▲ 15,27 ▼ 17,08 ▲ 15,18 ▼ 20,78 ▼ Uudistushakkuu 56,43 ▼ 55,36 ▼ 42,53 ▲ 16,50 ▼ 18,20 ▼ 16,66 ▲ Harvennushakkuu 48,62 ▼ 48,17 ▼ 37,32 ▲ 14,53 ▼ 15,08 ▼ 14,06 ▼ Ensiharvennus 47,11 ▼ 43,88 ▼ Hankintahinnat 61,02 ▼ 56,79 ▼ 13,89 ▼ 14,70 ▼ 13,48 ▼ 44,88 ▲ 28,90 ▼ 30,82 ▲ 29,74 ▲ KUUSI Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 54,90 ▼ 53,86 ▲ 39,96 ▲ 15,20 ▼ 16,58 ▲ 15,22 ▼ 21,01 ▼ Uudistushakkuu 56,86 ▼ 55,14 ▲ 42,91 ▲ 17,13 ▼ 18,13 ▲ 17,61 ▼ Harvennushakkuu 47,65 ▲ 46,29 ▲ 36,15 ▲ 14,28 ▲ 14,98 ▲ 13,58 ▼ Ensiharvennus 45,11 ▼ 45,06 ▼ Hankintahinnat 57,17 ▲ 55,50 ▲ ▲ nousussa ▼ laskussa Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 20 10 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Viikko-ostojen määrä 14,26 ▼ 14,42 ▲ 13,94 ▼ 46,69 ▼ 29,00 ▲ 30,08 ▼ 29,90 ▲ KUUSI Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 53,78 ▲ 52,17 ▼ 41,80 ▼ 14,65 ▼ 15,38 ▲ 15,04 ▲ 20,43 ▲ Uudistushakkuu 55,39 ▲ 53,37 ▼ 43,62 ▼ 16,71 ▲ 16,83 ▲ 17,07 ▲ Harvennushakkuu 46,59 ▲ 45,09 ▲ 37,08 ▼ 13,82 ▼ 14,02 ▼ 13,91 ▼ Ensiharvennus 44,90 ▲ 44,25 ▼ Hankintahinnat 55,61 ▼ 54,15 ▲ 12,99 ▲ 11,13 ▲ 13,00 ▼ 45,38 ▼ 28,66 ▼ 28,09 ▲ 30,23 ▲ KUUSI Kymi-Savo 2013 Miljoonaa m3 2014 viikot 1–4 , 2015 1,5 1,2 0,9 0,6 ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU Kantohinnat 55,35 ▼ 54,37 ▼ 43,28 ▼ 15,13 ▲ 16,50 ▼ 14,98 ▼ Uudistushakkuu 56,94 ▼ 55,33 ▼ 44,65 ▼ 16,97 ▼ 17,90 ▼ 17,40 ▼ Harvennushakkuu 48,85 ▼ 47,15 ▼ 38,19 ▼ 14,95 ▼ 14,90 ▼ 14,29 ▲ Ensiharvennus 44,55 ▼ 43,26 ▼ Hankintahinnat 56,33 ▲ 53,46 ▲ 13,25 ▼ 13,45 ▼ 12,41 ▼ 47,45 ▲ 28,71 ▼ 28,75 ▲ 29,58 ▼ MÄNTY KUUSI Etelä-Pohjanmaa 0,3 vko 1-2 Pikkutukki KOIVU Savo-Karjala 30 0 Kuitupuu KUUSI ▲ nousussa ▼ laskussa Kantohintojen kehitys Tukkipuu MÄNTY 5 10 15 20 25 30 35 40 Koko maa Etelärannikko Lappi 623 752 21 660 28 813 Lounais-Suomi 42 476 Häme-Uusimaa 74 759 Kaakkois-Suomi 36 753 Pirkanmaa 37 285 Etelä-Savo 95 726 Etelä-Pohjanmaa 49 728 Keski-Suomi 41 509 Pohjois-Savo 60 180 Pohjois-Karjala 44 718 9787 Pohjois-Pohjanmaa 47 138 Lappi 33 218 Kuitupuu Pikkutukki KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,07 ▼ 53,80 ▼ 35,73 ▲ 16,68 ▼ 17,25 ▼ 16,62 ▼ 24,26 ▼ 25,09 ▼ Uudistushakkuu 56,38 ▼ 54,39 ▼ 36,52 ▲ 18,08 ▼ 17,73 ▼ 17,75 ▼ 25,83 ▼ 25,73 ▼ 14,89 ▲ 14,75 ▼ 14,71 ▲ 20,54 ▲ 14,98 ▼ 22,04 ▼ 27,66 ▼ 33,07 ▲ Ensiharvennus 45,94 ▼ 44,10 ▲ 14,93 ▼ Hankintahinnat 53,97 ▼ 50,80 ▼ 27,29 ▼ 28,18 ▼ Kainuu-Pohjanmaa Määrä m3 Pohjanmaa Kainuu 50 Tukkipuu MÄNTY Harvennushakkuu 47,09 ▼ Ostomäärät viikolla 4 metsäkeskuksittain Metsäkeskus 45 ▲ nousussa ▼ laskussa KainuuPohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiSuomi SavoKarjala KymiSavo EteläSuomi ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,56 ▼ Uudistushakkuu 51,90 ▼ Kuitupuu KOIVU KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 49,20 ▼ 15,82 ▼ 14,58 ▼ 15,32 ▼ 21,16 ▼ 21,93 ▲ 49,97 ▼ 17,65 ▼ 15,32 ▼ 16,61 ▼ 23,66 ▲ 12,49 ▼ 18,03 ▲ 13,51 ▼ 19,39 ▲ 29,47 ▲ 34,13 ▼ Harvennushakkuu 44,66 ▲ Ensiharvennus 45,01 ▼ Hankintahinnat 54,14 ▼ Pikkutukki MÄNTY 12,01 ▼ 14,28 ▲ 51,48 ▼ 26,59 ▲ 26,74 ▲ Lappi Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,83 ▼ Uudistushakkuu 47,50 ▼ Kuitupuu KOIVU Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY 46,36 ▼ 14,69 ▲ 17,50 ▼ 14,70 ▼ 21,22 ▼ 46,67 ▼ 16,31 ▲ 17,65 ▼ 15,64 ▼ 22,36 ▼ Harvennushakkuu 43,55 ▲ 12,06 ▲ Ensiharvennus 12,32 ▲ 12,69 ▲ 27,15 ▲ 28,44 ▲ Hankintahinnat 53,64 ▼ 48,90 ▲ 18,29 ▼ KUUSI
© Copyright 2024