Lue lehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA 2015 • Nro 2 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933
Lisäpuuta
tuhkalla
Suometsän tuhkalannoitus maksaa
metsänomistajan kulut jopa
kymmenkertaisena takaisin.
Sivut 14–15
Kuva:Mikko Riikilä
Uutinen: Mehevä riita alle miljoonasta kuutiosta ›› sivut 2–3 Verotus: Näin ilmoitat verkossa ›› sivu 8
Puukauppa: Kannattaako kanta-asiakkuus? ›› sivu 12 Kokeiltua: Mahakkaan hakkuuliivi ›› sivu 20
2
a
j
a
s
s
a
29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2
LYHYET
Suurten ja pienten
tilojen määrä kasvussa
Yksityishenkilöt omistivat vuoden
2013 lopussa 376 000 metsätilakokonaisuutta. Luonnonvarakeskuksen mukaan vähintään hehtaarin kokoisista metsätiloista 73 prosenttia
omistettiin yksin tai puolison kanssa.
Verotusyhtymien osuus oli 15 prosenttia ja kuolinpesien 12 prosenttia.
Yksityisten metsätiloista 61 prosenttia oli alle 20 hehtaarin tiloja.
Viime vuosina (2007–2013) suurten,
yli sadan hehtaarin tilojen ja toisaalta alle 10 hehtaarin tilojen lukumäärät ovat kasvaneet.
Hallitus sopinee puusähkön tuesta
tällä viikolla. Luvassa on ratkaisu,
joka ei tyydytä ketään.
Kemera komission
syyniin
Kemeralaki on uudistettu. Presidentti vahvisti lain viime viikolla,
mutta uutta tukijärjestelmää ei oteta
käyttöön ennen kuin Euroopan komissio on sen hyväksynyt. Toiveissa on, että komissio hyväksyisi lain
lähikuukausina, jolloin se saataisiin
voimaan heinäkuun alusta lähtien.
Kemerahakemukset käsitellään
nykyisen lain mukaan kesäkuun loppuun asti. Hakemukset on toimitettava metsäkeskukselle 17. huhtikuuta mennessä.
Puukartellista uusia
päätöksiä kesällä
Stora Enso, Metsäliitto ja UPM eivät
ole tyytyväisiä hovioikeuden päätökseen puukartellin korvauskanteiden
vanhentumisesta ja ovat hakeneet
valituslupaa. Asia siirtyy nyt korkeimman oikeuden päätettäväksi.
Ensin korkein oikeus ottaa kantaa siihen, myönnetäänkö valituslupa vai ei. Asian käsittely vie yleensä 4–5 kuukautta. Jos valituslupa
myönnetään, asian varsinainen käsittely vienee noin puolitoista vuotta.
Luonnonhoidon laatu
laskussa
Luontoarvot otetaan metsätaloudessa hyvin huomioon, Suomen
metsäkeskuksen tuore arvio kertoo.
Viime vuonna yksityismetsien hakkuissa ja uudistamistöissä luontoarvot otettiin hyvin tai erinomaisesti
huomioon 81 prosentilla ar­vioidusta
pinta-alasta.
Vaikka valtaosa töistä tehdään
luonnonhoidollisesti hyvin, on laadukkaiden töiden osuus laskenut.
Vuonna 2013 hyvin tai erinomaisesti metsätöitä tehtiin 87 prosentilla tarkastuspinta-alasta.
Puukauppa kutistui
viime vuonna
Metsäteollisuus osti yksityismetsistä puuta viime vuonna 34 miljoonaa
kuutiota. Luonnonvarakeskuksen
mukaan määrä oli kahdeksan prosenttia pienempi kuin edellisvuonna, mutta kuitenkin suurempi kuin
viime vuosina keskimäärin.
Puusähkön
tuelle riitaisa
loppunäytös
MIKKO RIIKILÄ
T
yö- ja elinkeinoministeriössä
joulukuussa valmistellussa lakiesityksessä ehdotettiin sähköntuotantoon käytettävän järeän
puun tuen puolittamista. Tähän asti täysi tuki on maksettu kaikelle
puusta tuotetulle sähkölle.
Hallituksen raha-asiain valiokunnan oli määrä ratkaista asia eilen
keskiviikkona. Lehtemme painoon
mennessä näytti siltä, että laki annetaan joulukuisen linjauksen mukaisena, vaikka lausuntokierroksella
esitys suorastaan raadeltiin.
Metsäteollisuus ei hyväksy rajattuakaan tukea järeälle puulle. Kaikki
muut vastustavat järeän puun tuen
puolittamista.
Näillä näkymin täysi sähkötuki
maksetaan jatkossa vain pienpuulle,
joka korjataan metsistä, joissa runkojen keskiläpimitta harvennuksen
jälkeen on alle 16 senttiä, sekä hakkuutähteille ja kannoille.
”Merkittävä linjanveto”
´Vireillä olevat sellutehdashankkeet
– erityisesti Metsä Fibren Äänekoski – lisäävät puun tarvetta liki kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Niinpä metsäteollisuus
ei hyväksy tukipolitiikkaa, jonka se
pelkää luovan paineita kantohintojen nousuun.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo pitää sähkötukea
teollisuuspoliittisena linjanvetona.
”Rakennetaanko biotaloutta jalostuskelpoisen puun polttamiseen
valtion tukien varassa vai markkinaperusteisesti korkeaa jalostusarvoa tavoitellen. Edellytämme tasapuolisia kilpailuolosuhteita järeän
puun hankintaan.”
Metsävarat sallivat tarvittavat
lisähakkuut, kunhan puun tuonti
pysyy nykytasolla. Yksityismetsien
hakkuiden pitäisi kohota 50 miljoonan kuutioon vuosittain. Tähän ei
ylletty edes 2007, vaikka kantohinnat hipoivat pilviä.
Salo pelkää, että rajoittamaton
sähkötuki kärjistäisi teollisuuspuun
niukkuutta.
”Todellisia ja esitetyssä aikataulussa toteutuvia yksityismetsien
puuntarjontaa vahvistavia toimenpiteitä ei ole esitetty.”
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vakuuttaa, että uusillekin sellutehtaille
riittää puuta.
”Itä- ja Pohjois-Suomen talousmetsät ovat pahasti vajaakäytössä.
Teollisuuden kannattaisikin vaatia ensisijaisesti logistiikan parantamista.”
Tiirola näkee tukikiistan taustalla metsäteollisuuden pyrkimyksen
saada myös energiapuumarkkinat
hallintaansa.
”Vain metsäyhtiöillä olisi mahdollisuus pitää erilaiset puuerät
erillään.”
Kemera vaarantuu
Energian tuottajat ovat esityksestä raivoissaan.
”Vaskiluodon biokaasutinvoimalan rakentamisessa puusähkön tuki oli merkittävä ponnin. Tukirajaus puolittaisi puunkäyttömme”,
hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energiasta toteaa.
Hänen mukaansa varsinkin ran-
ajassa
29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2
Suosikkilannoitteen
valmistus loppuu
MIKKO RIIKILÄ
Riita alle miljoonasta
kuutiosta
»»Puusähkön tuotantotukea
on maksettu vuosittain
noin 30 miljoonaa euroa.
Tuki päättyy 2020-luvun
alussa.
»»Tukea maksettiin edellisvuonna 1,2 miljoonalle puukuutiometrille. Siitä vain
pieni osa järeää. Kaikkiaan
energiapuuta käytettiin
kahdeksan miljoonaa
kuutiota.
»»Puukuutiota kohti sähkötuki on vajaat kahdeksan euroa ja nousee vuonna 2016
10,8 euroon. Tuki maksetaan sähköntuottajalle.
»»Kemerassa tarjolla ollut
energiapuun korjuutuki
(7 e/m3) loppuu tänä vuonna. Haketustuki (noin 4 e/
m3) päättyi vuoden 2012
lopussa.
nikolla toimivat laitokset kärsivät.
Pienpuu, hakkuutähteet ja kannot
ovat jo täyskäytössä. Vähemmälle tuelle jäävä järeä puu on pakko
korvata kivihiilellä tai tuontipuulla.
Myös maa- ja metsätalousministeriö vastusti täyden haketuen rajaamista pienpuulle. Ministeriöstä
varoitetaan, että haketuen muutos
uhkaa viivyttää EU:n komissiossa
hyväksyttävänä olevan uuden kemeralain käsittelyä.
Kemeran lykkääntyminen pysäyttäisi yksityismetsien hoitotyöt.
AJASSA
Juhlavuotta lähestyvä
Metsäradio uudistuu
Uusi tunnussävel ja uusi
lähetysaika tulevat tutuiksi
klassikko-ohjelman ystäville.
Sivu 5
kaliumsulfaattia sekä Siilinjärvellä valmistettavia apatiittia ja biotiittia sekä bioapatiittia, jotka soveltuvat suometsiin.
Paksuturpeisten suometsien peruslannoituksissa Rauta PK:n korvaajaksi soveltuvat
parhaiten tuhkalannoitteet, joita valmistaa
muun muassa Ecolan Oy. Yara ei valmista
tuhkalannoitteita.
Boorin puutosta poteville kivennäismaille Yaralla on tarjolla Metsän NP -lannoite,
johon on lisätty suosituksia vastaava määrä
booria. Lisäksi tarjolla on nestemäistä Yara
Vita Bortrac -boorilannoitetta.
Avainasiakaspäällikkö Petri Kortejärvi
vakuuttaa, että Yara jatkaa metsälannoitteiden tuotantoa.
”Jatkossa yhtiö keskittyy kivennäismailla käytettävien typpilannoitteiden valmistukseen.”
Tapion toiminta
uuteen uskoon
Sivu 6
Maataloustutkimus
vei Luken johtopaikat
Sivu 7
Sijoitusraha löysi
metsärahastot
Sivut 10–11
METSÄSTÄ
Vuoden muistilista
metsänomistajalle
Pylväsmarkkina
keskittyy
Iivari Mononen osti Metsä
Groupin pylväsyhtiön.
MIKKO HÄYRYNEN
Pylväsliiketoiminnassa Metsä Group
vetäytyy ja Iivari Mononen vahvistuu. Metsä Groupin emoyritys Metsäliitto myi viime vuoden lopussa Britanniassa sijaitsevan
pylväsyhtiönsä Iivari Monosen tytäryhtiölle. Kotimaan jalostustoiminta oli loppunut jo aiemmin.
Kaupan kohteena oli Burt Boulton &
Haywood Ltd (BBH). Vuonna 1848 perustettu BBH on toinen kahdesta suuresta brittiläisestä pylväsvalmistajasta. BBH:n liikevaihto on reilut 20 miljoonaa euroa.
Iivari Mononen Oy on joensuulainen
perheyhtiö. Kaupan myötä Iivari Monosesta tuli Euroopan suurimpia pylväiden
kyllästäjiä. Konsernin liikevaihto kasvoi
58 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä
sadasta 130 henkilöön.
”Pohjoiskarjalaisille metsänomistajille tämä tietää pientä piristystä puukauppaan”, toimitusjohtaja Ari Mononen toteaa.
Sivut 16–17
Irti massan
tuottamisesta
”Siinä on suuri ero, onko
rekkakuormassa mäntytukkia
vai sorvivisaa”, metsänomistaja
Janne Berg sanoo.
Sivut 18–19
Yhtiön puunkäyttö on 120 000 kuutiometriä, josta kaksi kolmasosaa hankitaan
Suomesta, valtaosin Pohjois-Karjalasta, 30
prosenttia Norjasta ja viisi prosenttia Ruotsista. Venäjän-hankinta loppui vuoden 2008
jälkeen, koska tullimääräykset kiristyivät.
Yritys hakee kasvua. Yrityskauppojen
kautta liikevaihto on tällä vuosituhannella
nelinkertaistunut ja henkilöstömäärä kaksinkertaistunut. Valmistusta on Suomessa,
Norjassa ja Isossa-Britanniassa.
Yhtiön pylvästuotannosta menee vientiin noin 85 prosenttia. Päämarkkinat ovat
Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Iso-Britannia. Yhtiö on aktivoitunut Euroopassa, mutta joutunut vetäytymään Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä levottomuuksien vuoksi.
Iivari Mononen ja Versowood ovat kotimaan kaksi isoa pylväiden kyllästäjää. Kolmas on kruunupyyläinen Påras. Pienempiä
pylväspuiden ostajia ilman omaa jalostusta on lisäksi kymmenkunta.
Suomen pylväsliiketoiminnan kokonaisvolyymia ei tilastoida, mutta sen arvioidaan
olevan lähellä kahtasataatuhatta kuutiometriä. Pylväsmäntyjen kantohinta on yleensä
muutaman euron sahatukkia korkeampi.
Maametallit
talteen tuhkasta
Sivu 22
Ytimennävertäjä on
torjuttava jo ennalta
Sivu 23
PILKKEITÄ
Lukija: Yhteistyöllä
sähkökatkoja vastaan
Sivu 24
Lentotaiturien
ykkönen
Sudenkorennon salaisuus ovat
neljä omillaan toimivaa siipeä.
Sivu 25
Metsäakateemikko
monessa mukana
Yrjö Ilvessalon muistelmat ovat
täynnä kulttuurihistoriaa.
Sivu 26
Suomen pylväsmarkkinoita hallitsee kolme suurta: Iivari Mononen, Versowood ja Påras.
Pekka Helenius
FA KTA
tässä n u me rossa
Mikko Häyrynen
Anna Back
Yaran Harjavallan lannoitetehdas lopettaa
toimintansa maaliskuussa. Samalla tarjolla
olevien suometsälannoitteiden valikoima
kapenee – tärkeimpänä Harjavallassa valmistettu Rauta PK, jota on käytetty paksuturpeisten suometsien lannoitukseen. Sen
tuotantoa ei Yaran tietojen mukaan jatketa.
Lisäksi Harjavallassa on valmistettu boorinpuutoksesta kärsivien kivennäismaiden
lannoitukseen käytettyä Booriravinnetta.
Tehtaalla valmistettiin myös Pellonmetsityksen PK-lannoitetta, Suometsien Y1-lannoitetta sekä Metsän kalium -hivenravinnetta. Niiden käyttö on kuitenkin viime
vuosina ollut vähäistä.
Jatkossa Yara valmistaa suometsiin jatkolannoituksiin sopivaa kaliumsuolaa ja
3
Rouste on mainettaan
pahempi vitsaus
Sivu 27
4
ajassa
ME TSALEHTI.FI
VERKKOKESKUSTELU
”Puun ostajat kehuvat
ostavansa ja kaupan
käyvän hyvin. Joo, PohjoisPohjanmaalla ja Lapissa tuntuu
kelpaavan vain päätehakkuut
kesäsensseiltä sekä hyvät
harvennushakkuut.” Varsi
”Teollisuus ostaa puuta,
mutta ei välttämättä kaikkea.
Pohjoisemmasta Suomesta
ainokaiset sellutehtaat on
lakkautettu, niin ei se ainakaan
lisää puun kysyntää niillä
seuduilla.” Metsäkupsa
”Hämeessä ja Uudellamaalla on
tällä hetkellä sellainen tilanne,
että mänty ja koivu ovat erittäin
haluttuja. Sen sijaan kuusikon
päätehakkuut ja talvileimikot
jäävät käteen, jos kaupata
yrität.” Raivuri
”Ei kelpaa nyt edes
koivuleimikot pohjoisessa.
Metsähallitus on pilannut
jättihakkuillaan markkinat
täysin.” Pitkäparta
”Sama tilanne tuntuu olevan
tälläkin suunnalla. Leimikoita
on tehty, mutta tarjouksia ei
tule omasta aktiivisuudesta
huolimatta. Yleisluontoista
sidosryhmäpostia kyllä tulee,
miten kauppa käy vilkkaana ja
ostohalut on kovat.” Burl
”Palstan tuunaaminen (lue
kauppakunnostus) auttaa
kummasti. Tilanne paranee
vielä, jos parannetaan
kuljetusolosuhteita niin,
että puut saa kesälläkin ulos
metsästä.” Suorittava porras
”Nytpä yhteistyösopimus
onkin arvossaan. Talvileimikko
meni kaupaksi, kun vain asiaa
kysäisin, ’sinulla kun on se
sopimus niin ostetaan’.”
Sammeli
29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2
PÄÄK IRJ OIT US
Tukikiistaan tarvitaan aikalisä
Hallituksella oli marraskuussa hyvä
aikomus parantaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä kivihiiltä
vastaan. Turpeen verotusta alennettaisiin ja metsähakkeella tuotetun
sähkön tuotantotukea nostettaisiin.
Virkamiehet laativat kiireesti
lakiesityksen uusituvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Metsäteollisuuden toivomuksesta siihen kirjattiin rajaus,
jonka tarkoitus oli estää kuitupuun
poltto.
Juuri tuo rajaus kuumensi keskustelun. Lakiesitys sai lausuntokerroksella lähes täystyrmäyksen.
♦♦♦
Perusasetelma kiistan taustalla
on kaikkien helppo hyväksyä. On
järkevää edistää sähköntuotantoa
puulla eikä venäläisellä kivihiilellä.
Sekin on selvää, että tukieuroilla ei ole viisasta ohjata sellupuuta
poltettavaksi. Päinvastoin, poliitikkojen kannattaa tasoittaa tietä uusille tehtaille ja uusille tuotteille.
Metsäteollisuuden huoli puun
riittävyydestä näyttää kuitenkin
ylimitoitetulta. Voimaloissa poltetaan kovilla pakkasilla mielellään
järeää rankaa, mutta teollisuudelle kelpaavaa puuta kuormissa on
ollut vähän. Korotetullakin tuella
se on liian kallista.
Suuressa osassa Suomea polttojakeiden erottelu olisi turhaa byrokratiaa, kun harvennuspuusta on
runsaasti ylitarjontaa.
♦♦♦
Työ- ja elinkeinoministeriössä on
viime viikot etsitty ulospääsyä umpikujasta, jotta lakiesitys saataisiin
eduskuntaan tällä viikolla. Siitä
huolimatta hanke uhkaa siirtyä yli
vaalien. Eduskunnassa on ruuhkaa,
eivätkä valmisteluvaiheen erimieli-
NÄKÖKUL MA
ELIISA
KALLIONIEMI
päätoimittaja
eliisa.kallioniemi@
metsalehti.fi
S I TAAT T I
Sähkölinjat kuntoon
Moni maaseudun asukas on taas
jäänyt vaille sähköä, kun reunapuut ovat lumen alla taittuneet linjojen päälle.
Lumituhojen esto on tähän saakka ollut näpertelyä. Sähköyhtiöt ovat
kaadelleet yksittäisiä puita sekä katkoneet latvoja, ja puut ovat jääneet
metsään.
Sähkölinjojen reunametsät olisi nyt oikeasti aika laittaa kuntoon.
Linjojen varsilla voisi hyvin toteut-
syydet ennusta lakiesitykselle nopeata
käsittelyä.
Aikalisä tulisi tarpeeseen, sillä kiista puuvarojen käytöstä ansaitsee perusteellisen pohdinnan. Samalla taattaisiin EU:n komission virkamiehille
työrauha ottaa kantaa uuteen kestävän metsätalouden rahoituslakiin
eli kemeraan, joka sisältää tukiraamin nuorten metsien energiapuulle. On suuri vaara, että uusi tukiesitys entisestään hidastaisi kemeran
hyväksymistä. Puun energiakäyttö
kärsii epävarmuudesta. Tukipalasista edes yksi on tärkeätä saada pikaisesti paikalleen.
taa uusia hakkuumenetelmiä: yläharvennusta, eri-ikäisrakenteisen
metsän kasvatusta ja pienaukkoja.
Reunametsien hoitoa olisi järkevä
toteuttaa aina siellä, missä hakkuukone on muutenkin liikkeellä. Samalla kertaa voisi hakata lähiseudun
linjojen reunat. Metsänhoitoyhdistyksillä olisi tässä työsarkaa, ne kun
tuntevat olot ja metsänomistajat.
HANNU JAUHIAINEN
Kokemukset hakkuukoneiden käytöstä ovat kannustavia. Tilanteessa, jossa
sähkölinjoilla on pitkillä osuuksilla puita jopa sadoittain taipumassa johdoille, hakkuukoneet
ovat näyttäneet tehonsa. Olemme
saaneet uudesta työtavasta merkittävästi apua lumikuormaisen
puuston raivaukseen.”
Sähköverkkoyhtiö Elenian
käyttöpäällikkö Turo Ihonen
LUK IJAKUVA
gallup
Polttopuurangan ajoa
Aiotko pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä?
”Ei ollut ongelmia. Ilman
ketjujakin pärjää, kun ei ole
mäkiä vaan tasaista metsää.”
813
ajia
sta
va
EI
32%
Kyllä
68%
Uusi kysymys:
Teetkö metsäveroilmoituksen
internetissä?
Osallistu kyselyyn osoitteessa
www.metsalehti.fi
Maitomonni
Lukijoiden kuvat osoitteessa
metsalehti.fi/Metsalehti/
Lukijoiden-kuvat.
Voit myös lähettää kuvasi
sähköpostilla osoitteeseen
[email protected].
Julkaistuista kuvista maksamme
50 euroa.
Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu:
p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi
ajassa
29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2
A JANKO HTAINEN
Metsäradion toimittaja
Asko Hauta-Aho ikuistaa
mäkihyppylegenda Veikko
Kankkosen, ja sitten
haastattelu voi alkaa.
5
FAKTA
Metsäradio
»»Yle Radio Suomen
ohjelma, joka pureutuu
metsäisiin teemoihin.
»»Perustettu vuonna 1945
levittämään propagandaa metsätöiden puolesta. Ensimmäinen lähetys
tammikuussa 1946.
»»Tunnettiin vuoteen 2003
saakka Oskar Merikannon sävelestä Vielä niitä
honkia humisee.
»»Metsäradion vuonna 1967
julistaman nimikilpailun
seurauksena metsätyömiehestä alettiin käyttää
nimitystä metsuri.
»»Parhaimpina vuosinaan
tavoitti miljoonayleisön.
Nykyään kuulijoita noin
250 000.
»»Kuunneltavissa keskiviikkoiltaisin kahdeksalta
sekä Yle Areenassa.
Perinteinen Metsäradio uudistuu
Metsäradion luontoäänistä koostuva uusi tunnussävel saattelee kuuntelijansa
pehmeämpien metsäaiheiden pariin. Myös lähetyspäivä siirtyi.
TIIA PUUKILA, teksti
JUHA TANHUA, kuva
L
ahden hiihtomuseossa
kaikuu monille tuttu ääni.
Mäkihyppylegenda Veikko ”Viki” Kankkonen on saapunut Metsäradion tuottajan ja
toimittajan Asko Hauta-ahon
haastateltavaksi. Olympiakultaa
vuonna 1964 voittanut mäkihyppääjä muistelee museovitriinien
äärellä puisia mäkisuksiaan.
Reportaasi aloittaa puusuk-
sien historiaa käsittelevän sarjan Metsäradion vuoden toisessa lähetyksessä. Radio-ohjelma
koki alkuvuodesta historiansa
suurimman mullistuksen sitten vuoden 2003. Yleisradion
kanavauudistus siirsi Metsäradion lähetyspäivän maanantaista keskiviikkoon.
”Se on iso muutos. Metsäradio on ollut maanantai-illassa
kymmeniä vuosia”, Hauta-aho
kertoo.
Vuonna 2003 Metsäradio pe-
lastui valtaisan palauteryöpyn
ansiosta lakkautukselta, mutta
samassa rytäkässä pelkkä lähetysajan siirto tunnilla eteenpäin
sai monet kuvittelemaan ohjelman hävinneen.
Kaikkien Metsäradio
Idea Metsäradiosta syntyi 70
vuotta sitten. Sotien jälkeen
vuonna 1945 tarvittiin puuta ja
savotoille työvoimaa. Kansanhuoltoministeri patisti tuolloin
Yleisradiota tekemään propa-
gandaa metsätöiden puolesta.
Syntyi Metsäradio, jonka ensimmäinen lähetys kuultiin 14.
tammikuuta 1946.
Sittemmin savottalaisten ohjelmasta on kehittynyt koko kansan Metsäradio. Metsänhoitoja talousaiheista on siirrytty
entistä enemmän luontoon ja
retkeilyyn. Tätä ilmentää myös
kanavauudistuksen yhteydessä
muuttunut tunnussävel.
Ohjelman tunnussävelenä
kuultu tuttu moottorisahan pä-
rinä vaihtui vuoden alussa luontoääniksi. Sahanterän sijaan
puuhun pureutuvat nyt tikat.
Tarkka kuulija voi erottaa sävelestä palokärjen ja pikkutikan sekä lopuksi oksalla huhuilevan huuhkajan.
”Me emme enää lähde tekemään juttuja moottorisaha yhdessä ja nauhuri toisessa kädessä. Metsä on muutakin kuin
metsänomistajien metsä. Se on
kaikkien suomalaisten metsä”,
Hauta-aho sanoo.
KOLU M NI
Toiveita ja lupauksia
Vaalivuonna joutuu miettimään oman äänensä kantavuutta ja sitä, kenelle sen voisi antaa. Olen muistini
mukaan aina äänestänyt, kun siihen on mahdollisuus
annettu. Viime aikojen myllerrystä seuratessaan joutuu
yhä enemmän päästään pyörälle.
Pettymys nykyiseen politiikkaan on varsin vahva;
mielenkiintoiseksi sen tekee, että tyytymättömyyttä on
sekä kaupungeissa että maaseudulla. Suurin ihmetykseni
aihe koko ajan on ollut velaksi eläminen. Olen aprikoinut
että annan ääneni sellaisen puolueen edustajalle, joka
kannattaa seuraavia tavoitteita.
♦♦♦
Lisävelkaa ei oteta. Jos yhteiskunnalla on torpan
tulot ja kartanon menot, niin menoihin tulee puuttua.
Metsänomistajana ja maaseutuyrittäjänä on pakko
todeta, että ainakaan täältä ei tulopuolta voi kasvattaa.
Ääntäni ei ainakaan saa sellainen puolue, joka kannattaa
kiinteistö- tai muiden kiinteiden verojen kasvattamista.
Erityistä sydämentykytystä saavat aikaan sellaiset
rikkaat talousasiantuntijat, jotka neuvovat verottamaan
metsämaata, joka pysyy paikallaan ja samaan aikaan
itse muuttavat perintöveroa välttääkseen ulkomaille.
Isot rakenneuudistukset toteutetaan. Me syrjäisen
maaseudun ihmiset olemme tottuneet palveluiden
heikentämiseen. Yhteiskunnan ensisijainen tehtävä
on turvata peruspalvelut, jos kermakuorrutukseen on
ollut joskus varaa, se puretaan nyt. Jos kaikki ennusteet
viittaavat siihen, että terveydenhuolto vaatii enemmän
resursseja, turvataan se sellaisilla rakenteilla, joissa ei
turhia kuluja synny. Kannatan myös sitä ehdokasta, joka
tukee talouspolitiikkaa, jossa korjausvelkaa ei synny.
♦♦♦
Maaseudun kurjistamista ei jatketa. Edelleenkin olen
sitä mieltä, että koko Suomen asuttuna pitäminen on
tärkeää. Olen jo tottunut siihen, että lääkäriin on 30
kilometrin matka ja että lähin kunnon kauppa on yhtä
kaukana. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että lähimpään
verotoimistoon on 90 kilometriä.
Tulisi tunnustaa, että maaseudulla asumisella on
erilainen hinta ja omat hankaluutensa, vaikka myös
kiistämättömät etunsa. Pikkuisen kismittää, jos jätevesiasetus kokonaan mitätöidään, varsinkin kun juuri siihen
on meilläkin investoitu 8 000 euroa. Tällainen poukkoilu
kertoo päättäjien vieraantumisesta arkielämästä ja
vihreiden täydellisestä hegemoniasta päätöksenteossa.
Vastapainoksi lupaan myydä puuta tänäkin vuonna, jos
joku sitä on valmis ostamaan. Tuen kaikin mahdollisin
keinoin omissa ja tuttavien metsissä sujuvan puukaupan
edellytyksiä. Kehun ja ylistän suomalaisen metsäteollisuuden saavutuksia ja toimintatapoja.
Hillitsen tarpeeni moittia alhaista kuitupuun hintaa.
Odotan levollisella mielellä päätöstä uuden biotuotetehtaan rakentamisesta. Lupaan tehdä välttämättömät
harvennushakkuut riippumatta tehtaan valmistumisaikataulusta. Olen tulevaisuudessa iloinen jos puun hinta
nousee, mutta en nylje oravaa ennen ampumista.
Lupaan tänäkin vuonna voimieni mukaan rynnätä
raivaussahan kanssa metsään heti kun kelit sen sallivat.
Mikään ei voita sitä riemuntunnetta, kun kesäaamuisin
auringon noustessa saa vetää sahan käyntiin ja nähdä
kätensä työn tulokset.
kaarlo
ouni
Kirjoittaja on
metsänhoitaja ja
metsätalousyrittäjä.
12 ajassa
29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2
pu ukauppa
Etusija kanta-asiakkailla
Metsäyhtiöiden sopimusasiakkaat saavat varmimmin
kaupaksi talvileimikkonsa ja myrskypuunsa.
Edunvalvonta jää kuitenkin metsänomistajan harteille.
TIIA PUUKILA
V
uodenvaihteessa muuttunut metsänhoitoyhdistyslaki ei ole saanut
metsänomistajia ryntäämään
metsäyhtiöiden kanta-asiakkaiksi. UPM, Stora Enso ja Metsä
Group kuitenkin kertovat sopimusasiakkaidensa määrän kasvaneen tasaisesti viime vuosina.
Metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden ohella metsäyhtiön kanta-asiakkuus on yksi vaihtoehtoinen tapa hoitaa puukaupat
ja metsät. Metsänhoitoyhdistysten vuosikertomusten mukaan
seitsemänkymmentä prosenttia
metsänomistajista on tähän asti
tilannut puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistykseltä ja
heistä noin neljäkymmentä prosenttia kilpailuttanut leimikkonsa valtakirjalla.
Arviolta kolmekymmentä prosenttia metsänomistajista hoitaa
puun myyntinsä alusta alkaen ilman välikäsiä. Tähän joukkoon
lukeutuvat esimerkiksi metsäyhtiöiden kanta-asiakkaat, mutta myös metsähallitus.
MTK:lle alkuvuodesta maakunnista tulleet uutiset uumoilevat, ettei metsänhoitoyhdistyksen jäsenmääriin ole luvassa
merkittävää muutosta.
”Metsänomistajilta on tullut
erittäin vähän eroilmoituksia
metsänhoitoyhdistyksiin”, kertoo MTK:n tutkimuspäällikkö
Erno Järvinen.
Suurin osa kääntynee jatkossakin metsänhoitoyhdistysten
puoleen puukaupoissa.
Takuulla kaupaksi
Yhdistykset avustavat paitsi
puun myynnissä ajavat myös
metsänomistajien etuja aina
EU:ssa asti. Metsäyhtiöiltä ei
samanlaista edunvalvontaa voi
odottaa, mutta muita etuja kylläkin.
Kaikki kolme suurta yhtiötä
tarjoavat kanta-asiakkaidensa
puulle hinta- ja menekkitakuun.
Puunmyyntiä alkuvuodesta ei
siis tarvitse jännittää, sillä puunhintojen mahdollinen nousu hyvitetään. Lisäksi yhtiöt asettavat
kanta-asiakkaidensa puut aina
etusijalle. Tästä on hyötyä esi-
merkiksi myrsky- ja kirjanpainajapuiden myynnissä sekä talvileimikoiden kauppaamisessa.
Puukauppaan kannustetaan
myytyjen mottien mukaan maksettavilla bonuksilla. Lisäksi Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat
mahdollisuutta sijoittaa puukaupparahoja.
”Metsissä
pitää olla
säännöllisesti
hoidettavaa ja
hakattavaa.”
Puukauppahyötyjen ohella
sopimusasiakkaat saavat yhti östä riippuen erilaisia etuja esimerkiksi metsäsuunnitteluun,
verotukseen ja sähköisiin palveluihin. Myös muille kuin kanta-asiakkaille on tarjolla omat
palvelunsa.
UPM:n yksityismetsistä hankkimasta puusta runsas puolet
ostetaan sopimusasiakkailta.
Myös Metsä Groupille ja Stora
Ensolle sopimusasiakkaat ovat
merkittäviä puunhankinnassa. Metsä Groupilla lähes kaikki puu tulee Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä.
Ehdoissa eroja
Kanta-asiakkaaksi liittyminen on
ilmaista, mutta liittymisehdoissa
on eroja. Kolmesta suuresta metsäfirmasta ainoastaan Stora Enso huolii kanta-asiakkaakseen eli
tähtiasiakkaakseen kenet vain.
Parhaimmat edut, kuten etusijan puukaupassa, saavuttaa vasta korkeimman kanta-asiakkuuden tasolla kultatähtiasiakkaana.
”Metsänomistaja liittyy kanta-asiakasohjelmaan automaattisesti tekemällä meidän kanssa
puukaupan. Kanta-asiakkuudessa ei ole lojaliteettipykäliä”, summaa Stora Enson viestintä- ja asiakkuusjohtaja Janne Partanen.
Puita ei siis ole pakko myydä kilpailuttamatta, vaikka kanta-asiakas olisikin. UPM ei sekään ota kantaa asiakkaidensa
syrjähyppyihin. Yhtiö uusi kanta-asiakasohjelmansa vuoden
alusta. Kumppanuusasiakkaak-
si voi liittyä milloin vain, mutta muutama toive UPM:llä on.
Kumppanuusasiakkaalla tulee
olla metsäsuunnitelma, aktiivinen ote metsänhoitoon ja tilan
tulisi olla keskikokoinen.
”Katsomme kokonaisuutta,
metsätilan sijaintia ja mahdollisuuksia. Ihan pienien tilojen
ei välttämättä kannata rakentaa kumppanuutta, vaan tehdä
yksittäistä puukauppaa ja ostaa
palvelupaketteja”, UPM Metsän markkinointi- ja asiakkuuspäällikkö Paula Savonen kertoo.
Myös Metsä Groupilla jäsenetu- ja hoitosopimusasiakkaiksi valikoituvat suuremmat tilat.
”Jotta meillä pystyy liittymään
kanta-asiakkaaksi, metsissä pitää olla säännöllisesti hoidettavaa ja hakattavaa”, kertoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja
Juha Jumppanen.
Yhtiö lupaa sopimusasiakkaalleen menekki- ja hintatakuun ja odottaa vastineeksi
etusijaa puunostossa. Kanta-asiakkuus ei kuitenkaan kahlitse.
Siitä voi halutessaan erota kirjallisella ilmoituksella.
ajassa 13
29. TAMMIKUUTA 2015 u NRO 2
Kuidusta ylitarjontaa
TIIA PUUKILA
Talvileimikoiden korjuu on
hyvässä vauhdissa. Ainoastaan
turvemailla roudan puute hidastaa hakkuita. Uusiin talvikorjuukohteisiin ei kuitenkaan
juuri tule tarjouksia.
”Yksittäisiä talvileimikoita
on vielä mennyt kaupaksi, mutta pääpaino on kesä- ja kelirikkokohteissa”, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen
toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen.
Sama tilanne on Päijänteen,
Oulun seudun, Etelä-Savon sekä Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksissä.
Raakapuun hintatilastot, viikkojen 1–4 keskiarvo
Koko maa
Puutavaralajien kysyntä vaihtelee eri puolilla Suomea. Keski- ja Etelä-Suomessa kauppansa
tekevät lähes kaikki, Oulun seudulla ei juuri mikään. Tukeista
mänty on halutuin, kuusitukin
kysyntä on heikompaa.
Ongelmallisin on kuitupuu.
Koivukuitua ostetaan, mutta
mänty- ja kuusikuitu menevät
huonosti kaupaksi niin pystykuin hankintakauppanakin. Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja
Jarmo Lahdenmaa pitää tilannetta outona.
”Sellun hinta nousee, mutta
raaka-aineen kysyntä heikkenee ja hinta laskee.”
▲ nousussa
▼ laskussa
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Euroa m3
60
50
40
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
54,34 ▼
53,79 ▼
41,46 ▲
15,37 ▼
16,51 ▼
15,32 ▼
22,49 ▼
23,37 ▼
Uudistushakkuu
55,80 ▼
54,76 ▼
43,25 ▲
17,14 ▼
17,77 ▼
17,10 ▼
24,30 ▲
24,41 ▼
Harvennushakkuu 47,54 ▼
46,59 ▼
37,18 ▲
14,20 ▲
14,68 ▼
13,90 ▼
18,87 ▼
Ensiharvennus
45,30 ▼
44,19 ▼
32,60 ▼
13,75 ▼
13,90 ▼
13,42 ▼
20,77 ▼
Hankintahinnat
56,86 ▲
54,34 ▲
46,30 ▲
28,07 ▲
29,69 ▲
29,53 ▲
34,06 ▲
Etelä-Suomi
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
55,32 ▲
54,61 ▲
40,97 ▲
15,27 ▼
17,08 ▲
15,18 ▼
20,78 ▼
Uudistushakkuu
56,43 ▼
55,36 ▼
42,53 ▲
16,50 ▼
18,20 ▼
16,66 ▲
Harvennushakkuu 48,62 ▼
48,17 ▼
37,32 ▲
14,53 ▼
15,08 ▼
14,06 ▼
Ensiharvennus
47,11 ▼
43,88 ▼
Hankintahinnat
61,02 ▼
56,79 ▼
13,89 ▼
14,70 ▼
13,48 ▼
44,88 ▲
28,90 ▼
30,82 ▲
29,74 ▲
KUUSI
Keski-Suomi
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
54,90 ▼
53,86 ▲
39,96 ▲
15,20 ▼
16,58 ▲
15,22 ▼
21,01 ▼
Uudistushakkuu
56,86 ▼
55,14 ▲
42,91 ▲
17,13 ▼
18,13 ▲
17,61 ▼
Harvennushakkuu 47,65 ▲
46,29 ▲
36,15 ▲
14,28 ▲
14,98 ▲
13,58 ▼
Ensiharvennus
45,11 ▼
45,06 ▼
Hankintahinnat
57,17 ▲
55,50 ▲
▲ nousussa
▼ laskussa
Kuusikuitu
Mäntykuitu
Koivukuitu
20
10
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Viikko-ostojen määrä
14,26 ▼
14,42 ▲
13,94 ▼
46,69 ▼
29,00 ▲
30,08 ▼
29,90 ▲
KUUSI
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
53,78 ▲
52,17 ▼
41,80 ▼
14,65 ▼
15,38 ▲
15,04 ▲
20,43 ▲
Uudistushakkuu
55,39 ▲
53,37 ▼
43,62 ▼
16,71 ▲
16,83 ▲
17,07 ▲
Harvennushakkuu 46,59 ▲
45,09 ▲
37,08 ▼
13,82 ▼
14,02 ▼
13,91 ▼
Ensiharvennus
44,90 ▲
44,25 ▼
Hankintahinnat
55,61 ▼
54,15 ▲
12,99 ▲
11,13 ▲
13,00 ▼
45,38 ▼
28,66 ▼
28,09 ▲
30,23 ▲
KUUSI
Kymi-Savo
2013
Miljoonaa m3
2014
viikot 1–4 , 2015
1,5
1,2
0,9
0,6
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
Kantohinnat
55,35 ▼
54,37 ▼
43,28 ▼
15,13 ▲
16,50 ▼
14,98 ▼
Uudistushakkuu
56,94 ▼
55,33 ▼
44,65 ▼
16,97 ▼
17,90 ▼
17,40 ▼
Harvennushakkuu 48,85 ▼
47,15 ▼
38,19 ▼
14,95 ▼
14,90 ▼
14,29 ▲
Ensiharvennus
44,55 ▼
43,26 ▼
Hankintahinnat
56,33 ▲
53,46 ▲
13,25 ▼
13,45 ▼
12,41 ▼
47,45 ▲
28,71 ▼
28,75 ▲
29,58 ▼
MÄNTY
KUUSI
Etelä-Pohjanmaa
0,3
vko 1-2
Pikkutukki
KOIVU
Savo-Karjala
30
0
Kuitupuu
KUUSI
▲ nousussa
▼ laskussa
Kantohintojen kehitys
Tukkipuu
MÄNTY
5
10
15
20
25
30
35
40
Koko maa
Etelärannikko
Lappi
623 752
21 660
28 813
Lounais-Suomi
42 476
Häme-Uusimaa
74 759
Kaakkois-Suomi
36 753
Pirkanmaa
37 285
Etelä-Savo
95 726
Etelä-Pohjanmaa
49 728
Keski-Suomi
41 509
Pohjois-Savo
60 180
Pohjois-Karjala
44 718
9787
Pohjois-Pohjanmaa
47 138
Lappi
33 218
Kuitupuu
Pikkutukki
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
55,07 ▼
53,80 ▼
35,73 ▲
16,68 ▼
17,25 ▼
16,62 ▼
24,26 ▼
25,09 ▼
Uudistushakkuu
56,38 ▼
54,39 ▼
36,52 ▲
18,08 ▼
17,73 ▼
17,75 ▼
25,83 ▼
25,73 ▼
14,89 ▲
14,75 ▼
14,71 ▲
20,54 ▲
14,98 ▼
22,04 ▼
27,66 ▼
33,07 ▲
Ensiharvennus
45,94 ▼
44,10 ▲
14,93 ▼
Hankintahinnat
53,97 ▼
50,80 ▼
27,29 ▼
28,18 ▼
Kainuu-Pohjanmaa
Määrä m3
Pohjanmaa
Kainuu
50
Tukkipuu
MÄNTY
Harvennushakkuu 47,09 ▼
Ostomäärät viikolla 4
metsäkeskuksittain
Metsäkeskus
45
▲ nousussa
▼ laskussa
KainuuPohjanmaa
EteläPohjanmaa
KeskiSuomi
SavoKarjala
KymiSavo
EteläSuomi
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
50,56 ▼
Uudistushakkuu
51,90 ▼
Kuitupuu
KOIVU
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
49,20 ▼
15,82 ▼
14,58 ▼
15,32 ▼
21,16 ▼
21,93 ▲
49,97 ▼
17,65 ▼
15,32 ▼
16,61 ▼
23,66 ▲
12,49 ▼
18,03 ▲
13,51 ▼
19,39 ▲
29,47 ▲
34,13 ▼
Harvennushakkuu 44,66 ▲
Ensiharvennus
45,01 ▼
Hankintahinnat
54,14 ▼
Pikkutukki
MÄNTY
12,01 ▼
14,28 ▲
51,48 ▼
26,59 ▲
26,74 ▲
Lappi
Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston
tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja
kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten
sahojen ja eräiden pienten ostajien
kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on
eritelty leimikkotyypit, ja mukana on
myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva
pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi
hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat
eivät sisällä arvonlisäveroa.
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
46,83 ▼
Uudistushakkuu
47,50 ▼
Kuitupuu
KOIVU
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
46,36 ▼
14,69 ▲
17,50 ▼
14,70 ▼
21,22 ▼
46,67 ▼
16,31 ▲
17,65 ▼
15,64 ▼
22,36 ▼
Harvennushakkuu 43,55 ▲
12,06 ▲
Ensiharvennus
12,32 ▲
12,69 ▲
27,15 ▲
28,44 ▲
Hankintahinnat
53,64 ▼
48,90 ▲
18,29 ▼
KUUSI