Heikki Olkkonen teki ympäristötukisopimuksen ja oppi
Kuva Seppo Samuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 23. HUHTIKUUTA 2015 • Nro 8 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Luonnon ehdoilla Heikki Olkkonen teki ympäristötukisopimuksen ja oppi, että luonto on metsän paras suojelija. Sivut 18–19 Uutinen: Lastauspaikat vähenevät ›› sivut 2–3 Puukauppa: Lappi kulkee vastavirtaan ›› sivu 12 Metsänhoito: Taimikko kuntoon ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Uutuussaha täytti isot saappaat ›› sivu 20 2 a j a s s a 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 LYHYET Lastauspaikat karsitaan Suunnitellut raakapuuterminaalit (punainen) ja kuormauspaikat (sininen) vuonna 2018. Muut nykyiset kuormauspaikat ovat käytettävissä, kunnes edellyttävät investointeja rataverkkoon. Kannonnosto ei haittaa taimia Kantojen korjuu avohakkuualalta ei vähennä seuraavan puusukupolven kasvumahdollisuuksia ainakaan alkuvaiheessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen uusi tutkimus. Kantojen kerääminen energiapuuksi rikkoo metsämaan pintaa enemmän kuin peruspuunkorjuu, mutta ei vaikuta sen suuremmin alueen kasvilajeihin. Luken mukaan istutettujen kuusentaimien alkukehitys ja juurisieniyhteisöt ovat samankaltaiset, oli kantoja poistettu hakkuun yhteydessä tai ei. Lehtipuut, kuten koivun taimet, näyttävät hyötyvän kantojen korjuusta. Lähde: Liikennevirasto Kol Pe Otso irtisanoo Metsäpalveluja tarjoava Otso irtisanoo 24 henkilöä yt-neuvottelujen päätteeksi. Kymmenen työsuhdetta päättyy vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen kautta. Yt-neuvottelut olivat osa Otson tavoitetta varmistaa yhtiöittäminen ja metsäkeskuksesta irtautuminen vuoden loppuun mennessä. Vaskiluoto Kirjanpainajat taas vaarana Stora Enson Länsi-Suomesta ostamaa puuta kuormataan junaan parkanon asemalla. Parkano on säilytettävien lastausasemien listalla, toisin kuin moni muu asema. Viime viikkojen kovien tuulten kaatamat puut houkuttelevat kirjanpainajakuoriaisia. Suomen metsäkeskus muistuttaa, että jos vahingoittuneita kuusipuita on yli kymmenen tai mäntyjä yli 20 kuutiota hehtaarilla, metsätuholaki velvoittaa poistamaan tuon määrän ylittävän osuuden keskikesään mennessä. Kirjanpainajakuoriainen pesiytyy kuusiin toukokuussa ja kesäkuun alussa, uusi sukupolvi poistuu rungoista heinä-elokuussa. Tuhojen ehkäisemiseksi nämä rungot tulisi poistaa metsästä ja varastopaikoilta tätä ennen. VR aikoo keskittää lastaukset Metsäkustannus paransi tulostaan Metsäkustannus Oy kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan ja kohensi tulostaan. Liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia pyöreään neljään miljoonaan euroon. Tulos puolestaan parani runsaalla kolmannekselle 231 000 euroon. Metsäkustannus julkaisee Metsälehteä, Metsälehti Makasiinia sekä metsäalan kirjoja. Suomalaisyritys vie puukipsin maailmalle Sairaaloissa käytettävää kipsausmateriaalia puusta kehittävä suomalaisyritys on kerännyt sijoittajilta 10 miljoonan euron rahoituksen. Onbone-nimisen startup-yrityksen komposiittimateriaali valmistetaan haapahakkeesta ja biohajoavasta muovista. Yrityksen mukaan sen tuotteilla on hoidettu EU:ssa yli 30 000 potilasta. Kauhava Seinäjoki Alavus Rautateiden puutavaran lastauspaikkojen vähentäminen vaikeuttaisi metsänhoitoyhdistysten puutoimituksia. MIKKO RIIKILÄ V R ja metsäyhtiöt haluavat keskittää puutavaran lastaukset. Vuodelle 2018 ajoitetussa tavoitteessa kehitettäviä ja ylläpidettäviä lastauspaikkoja sekä suuria puuterminaaleja olisi yhteensä 46. Suomessa on nykyään käytössä 150 puutavaran lastauspaikkaa rautateiden varsilla. Yksinomaan puun kuljetuksiin tarkoitettuja lastauspaikkoja on 90, niistä monet hiljaisilla rataosuuksilla. ”Tavoitteena on päästä kokojunakuljetuksiin, mikä parantaa kannattavuutta ja varmistaa samalla kuljetusten jatkuvuutta”, toteaa asiantuntija Timo Välke liikennevirastosta. Kokojunakuljetus tarkoittaa, että kaikki veturin perässä olevat 24 puutavaravaunua lastataan samalta paikalta. Junien kuormaaminen ja lastauspaikkojen ylläpito sujuvat sitä edullisemmin, mitä vähemmän lastauspaikkoja on. Lastauspaikkojen kehittämistyöhön ovat liikenneviraston työryhmässä osallistuneet metsäyhtiöt, Metsäteollisuus ry, Metsähallitus sekä VR Transpoint. Kaikki puutavaran lastauspaikat omistaa liikennevirasto, ja VR hoitaa kuljetukset toimeksiantajiensa lukuun. Tulevaisuus valtion rahasta kiinni Raakapuun rautatiekuljetusten tulevaisuus riippuu perimmiltään valtion rahasta. Sitä liikennevirastolla on käytettävissä suurten puutavaraterminaalien – muun muassa Ke- Parkano Haapa Oriv Pori Kokemäki Toijala Hump Rii Turku Karjaa mijärven – rakentamiseen. Rahaa tarvittaisiin myös syrjäseudun rautateihin. Erityisesti pienet puunlastauspaikat ovat tyypillisesti harvaan liikennöidyillä, huonokuntoisilla rataosuuksilla. Liikenneviraston selvityksessä vuodelta 2011 esitetään puunlastausten keskittämistä. Väistyvät lastauspaikat on määrä hylätä sitä mukaa, kun niille johtavia ratoja pitäisi korjata. Uutta selvitystä puutavaran rautatiekuljetuksista ei ole tekeillä, vaikka kotimaisen puun käytön näkymät ovat mullistuneet vuoden 2011 jälkeen. ”Suurten puunkäyttöä lisäävien investointien, esimerkiksi Äänekosken, vahvistuessa lastauspaikkojen lopullista tarvetta varmasti vielä tarkastellaan”, kertoo Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Anu Krut. Vaikeuksia mh-yhdistyksille Metsänomistajien edusväkeä suunnitelmat rautateiden lastauspaikkaverkoston harventamisesta huolestuttavat. Lastauspaikkojen väheneminen kasvattaa kuljetusmatkoja metsästä rautatien varteen. Kun autorahti kallistuu, yhdistysten puuntoimitusten kilpailuky- Lohja ajassa Mikko Riikilä 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Sahuri ohitti savotan tässä n ume rossa AJASSA ELIISA KALLIONIEMI ello Kemijärvi Rovaniemi Ämmänsaari Hyrynsalmi Ylivieska Kontiomäki Vuokatti Sukeva Haapajärvi Kiuruvesi Porokylä Lapinlahti Lieksa Sänkimäki Juankoski Kurkimäki Luikonlahti Eno Suolahti Sysmäjärvi Hammaslahti Pieksämäki amäki Kitee Rantasalmi vesi Haukivuori Kerimäki ppila ihimäki ky heikkenee. Jos junakuljetukset loppuvat, kuitupuun toimituskohteet ovat entistäkin harvemmassa. Se heikentää puun myyjien asemaa entisestään. Etelä-Suomessa lasketaan, ettei rautatiekuljetus enää kannata, jos puut pitää ensin rahdata puutavara-autolla yli 40 kilometriä. ”Puutavaran rautatiekuljetukset ovat koko ajan vaikeutuneet. Takavuosina kertaeräksi lastauspaikalle riitti 250 kuutiometriä. Viime vuosina erän vähimmäiskoko on kohonnut tuhanteen kuutioon”, kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK:n metsälinjalta kertoo. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ihmettelee pyrkimystä vähentää lastauspaikkoja. Hän muistuttaa, että puun kuljetustarpeet kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Samalla puuvirtojen suunnat muuttuvat. ”Rautateillä puu kulkee edullisemmin kuin maanteillä. Lastauspaikkojen harventaminen syö tätä etua. Esimerkiksi Keski-Suomen reilusta kymmenestä lastauspaikasta kehitettäisiin kiikenneviraston suunnitelman mukaan vain Suolahtea”, hän paheksuu. MTK ei ole ollut mukana liikenneviraston työryhmässä. Naismetsuri ja ay-aktiivi Hillevi Lehmusjärvi aloittaa Metsälehden kolumnistina. Sivu 5 Metsänomistaja maksaa yhä hirvituhot Sivu 7 Fixterin myynti lähti nousuun Anna Back lari Uuteen eduskuntaan valittiin runsaasti biotalouden asiantuntemusta. Eniten metsäalalla tunnettuja nimiä pääsi läpi vaalit voittaneen keskustan riveistä. Eduskuntaan valittiin muun muassa aiempi maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, elinkeinoministerinä toiminut Mauri Pekkarinen ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Kimmo Tiilikainen, jolla on lyhyt kokemus ympäristöministerinä. Perussuomalaisten sahuri Teuvo Hakkarainen uusi paikkansa, mutta Suuren Savotan keulamies Reijo Lahtoselle julkisuus ei tuonut tarpeeksi ääniä. Maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtanut Jari Leppä uusi paikkansa, samoin Lapin luonnonvarojen puolustaja Eeva-Maria Maijala. Maatalousyrittäjistä jatkaa Anne Kalmari, ja uusina mukaan tulevat Pertti Hakanen, Hannakaisa Heikkinen ja Juha Pylväs. Eduskunnan uusia metsänomistajia on yrittäjä Hanna Kosonen. Metsätalousinsinööri Hannu Hoskonen teki paluun Arkadianmäelle. Hakkaraisen lisäksi perussuomalaisten ryhmään kuuluu myös pitkä uran 3 Arkadianmäki kutsuu jälleen koko joukkoa metsäalalla profiloituneita kansanedustajia. metsäteollisuuden parissa tehnyt Jari Lindström. Kokoomuksesta tuttuja kasvoja ovat Stubbin hallituksessa toimineet maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä edellisen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet Markku Eestilä ja Jukka Kopra. Samasta valiokunnasta pääsivät läpi niin ikään sosiaalidemokraattien Katja Taimela ja Tytti Tuppurainen, joka on Suomen 4H-liiton puheenjohtaja, ruotsalaisen kansanpuolueen Mats Nylund ja vasemmistoliiton Jari Myllykoski. Äänestäjät: Metsätilat suuremmiksi Metsälehden ja Tapion vaalikonetta käytettiin ahke- rasti vaali-iltaan asti. Noin 1 300 vastaajaa tallensi vastauksensa. Heistä yli tuhat ilmoitti olevansa metsänomistajia, puuntuottajia tai työskentelevänsä metsä-alalla. Ehdokkaista 709 eli runsas kolmannes vastasi vaalikoneen kysymyksiin. 71 prosenttia on sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella edistää tilakoon kasvua. Ehdokkaista näin arvioi vain 48 prosenttia. 67 prosentin mielestä tulisi lailla säätää kuolinpesien purkamiselle määräaika. Ehdokkaista samaa mieltä oli 54 prosenttia. Puunmyyntituloista perittävää veroa valtaosa, 89 prosenttia vastaajista, pitää liian korkeana. Ehdokkaista veron laskemista kannatti 60 prosenttia. Metsään.fi kasvaa VALTTERI SKYTTÄ Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä metsään.fi-palvelu on kasvattanut nopeasti suosiotaan maksuttomuuden myötä. Keväällä pysyvästi ilmaiseksi muuttunut verkkopalvelu on kerännyt 18 000 uutta metsänomistajakäyttäjää ilmaiskokeilun alusta eli viime marraskuusta lähtien. ”Palvelun maksuttomuus metsänomistajille on lisännyt sen hyväksyttävyyttä. Metsäalan toimijat ovat lisänneet sen käyttöä ja he markkinoivat palvelua metsänomistajille”, kertoo Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikkö Veikko Iittainen. Metsänomistaja voi tarkastella tilansa metsävaratietoja, kuten tulevia hakkuumahdollisuuksia ja taimikonhoitotarvetta. ”Metsäkeskuksen kuuluu kerätä perustieto metsistä. Metsänomistajat ja alan toimijat voivat käyttää näitä tietoja metsään. fi-sivustolla”, Iittainen sanoo. Kemera mukaan sivustolle Metsäalan toimijat eivät näe metsätilan tietoja ilman metsänomistajan suostumusta. Suostumuksen jälkeen esimerkiksi metsäyhtiöt voivat tarjota palveluitaan metsän- omistajalle. Toimijat maksavat palvelun käytöstä kuntakohtaista maksua. ”Tällä hetkellä suostumus tietojen katseluun on annettu noin kahdelta miljoonalta yksityismetsähehtaarilta. Tämän vuoden loppuun mennessä uskon, että määrä nousee lähelle kolmea miljoonaa hehtaaria.” Iittaisen mukaan kevät on oiva aika käydä katsomassa palvelusta oman metsän taimikonhoito- ja ensiharvennustilanne. ”Taimikonhoito ja ensiharvennus ovat metsänomistajalle niitä kiireellisiä kohteita, joita voisi tehdä itsekin kesälomalla. Sivustolta voi varmistaa, että on oikeaan aikaan tekemässä nuoren metsän hoitotöitä”, Iittainen kertoo. FA KTA Kaksi kolmasosaa mukana »»Metsään.fi-palvelussa on tällä hetkellä metsävaratiedot noin 70 prosentista Suomen yksityismetsistä. »»Kaikkien yksityismetsähehtaaritietojen pitäisi olla palvelussa vuonna 2020. Sivu 9 Kilpailu kovenee metsäteillä Otso on hallinnut metsäteiden kunnostuksia, mutta kemeratuen muutos lisää kilpailua. Sivut 10–11 METSÄSTÄ Luonto ja talous sovussa Kälviällä Sivut 16–17 Mihin katosivat pirunpellot? Sivu 19 Veljekset hiihtivät metsätyösuunnitelman Sivu 22 Tervasroso on vanha vihollinen Salakavalan tervasroson etenemistä on vaikea havaita. Sivu 23 PILKKEITÄ ”Yläharvennus on taitoa vaativa laji” Moni metsäalan ammattimies ei tunne yläharvennuksen ja väljennyshakkuun rajaa, Jouko Juurikkala ihmettelee. Sivu 24 Varisjahdista on tullut harvinaisuus Sivu 25 Tanakat taimet kasvavat paremmin Sivu 26 Villin keittiön ruoka löytyy luonnosta Sivu 26 4 ajassa ME TSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU ”Hakkuun valvonta on oleellinen osa tämän päivän puukauppaa! Ostajien lajija mittavalikoima painottuu ja muuntuu useampaan kertaan vuodessa, joku mitta tai laji voi jäädä kokonaan pois. Jos se mitta ratkaisi kaupan, se on harmin paikka, menetys, pettymys!” Metsä-Masa ”Minä en ymmärrä, mistä siitä maksetaan. En ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt, että valvoja on suuremmin puuttunut hakkuuseen. Suuremmalla osalla valvojia ei ole edes selvillä nykyiset puun laatuvaatimukset.” Metsuri-motokuski ”Ensin on valvottava, että maksettu hakkuun valvonta tulee myös tehtyä, laskun lisäksi. Paljon on pöydän ääreen valvonta mennyt, papereita ja tulosteita silmäilevät nappakengissä toimistossa sateelta suojassa.” Metsäkupsa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 PÄÄK IRJ OIT US Suomi jää kilpailussa jälkeen Ruotsin metsäviikon avajaisia vietettiin viime viikolla innostuneissa tunnelmissa. Vaikka maan talous ei vielä ole kunnolla päässyt vauhtiin, metsässä menee hyvin. Edullinen kruunun kurssi edistää vientiä, ja – aivan kuten Suomessa – yritykset ovat pitkästä aikaa ilmoittaneet aikeistaan investoida uuteen tuotantoon. Siitä huolimatta, että näkymät ovat valoisat, avajaisissa puhunut elinkeino- ja innovaatioministeri oli huolissaan Ruotsin kilpailukyvystä. Ilman sitä uutta teollisuutta, työpaikkoja ja vientiä ei synny. Maa ei tule toimeen pelkästään palveluelinkeinoilla, tarvitaan myös teollista tuotantoa ja tuotteita, jotka pärjäävät kilpailussa maailmanmarkkinoilla. Koska tuotanto Ruotsissa on joka tapauksessa kallista, se pitää osata tehdä muita taitavammin. Ratkaisuksi ministeri esitti lisää kruunuja biotalouteen liittyvään koulutukseen, tutkimukseen ja tuo- tekehittelyyn. Runsaat ja kestävästi hoidetut metsävarat antavat etumatkaa kilpailussa, mutta yksin ne eivät riitä. ♦♦♦ Hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden soisi ottavan mallia Ruotsista. Vaalien alla tutuiksi tulleiden leikkausten ja veronkiristysten sijaan pitäisi puhua paljon enemmän siitä, miten saadaan aikaan uutta tuotantoa ja työpaikkoja. Meillä kilpailukyky on paljon huolestuttavammassa tilassa kuin naapurimaassa. Häviämme maaottelun lähes kaikissa sarjoissa. Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia kun kasvu meillä jäänee puoleen prosenttiin. Työpaikoista on pula molemmissa maissa, mutta Ruotsissa työttömyysprosentiksi ennakoidaan 7,5, kun meillä ennuste tälle vuodelle on 8,8. Suuri ero on myös siinä, kuinka paljon julkinen rahoitus kattaa yritysten tutkimus- ja kehityspanoksesta. Meillä se on 2,6 prosenttia, mutta Ruotsissa kuusi. ♦♦♦ Uusi hallitus joutuu tekemään leikkauksia, kiristämään veroja ja uudistamaan rakenteita. Niiden lisäksi kannattaa myös elvyttää eli käyttää rahaa tuottaviin kohteisiin. Osaamisen vankistaminen ja uusien tuotteiden edistäminen ovat parhaita elvytyskohteita. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi NÄKÖKUL MA ”Kannattaa ehdottomasti tilata hakkuun valvonta yksityiseltä palveluyrittäjältä. Silloin saa aina mustaa valkoisella valvontaraportin ja vielä todennäköisesti valokuvien kera.” Roisto Reipas ”Kaikkein tärkein hakkuun valvontaan liittyvä asia on selvittää mahdollisimman tarkasti, paljonko leimikossa on puuta. Jos tehdään aukko, huolellinen saa mottimäärän ja tukkiosuudenkin melko lähelle todellista. Harvennuspoistuman arviointi on haastavampaa.” Puun takaa S I TAAT T I Kuivan kesän korjaajat Talvi tuskailtiin jälleen hakkuuvaikeuksien kanssa. Paraskaan metsätyömies ei voi mitään, jos maa ei kanna puunkorjuuta. Kunnon talvien perään on turha haikailla, sillä lämpeneminen todennäköisesti jatkuu. Puunkorjaajilla pitää olla vaihtoehto varattuna, jos talvihakkuusuunnitelmilta pettää pohja. Heinäkuu on perinteisesti hiljaisin kuukausi hakkuutyömailla. Metsäväki on kesälomilla ja sahat- kin seisovat. Puunkorjuun kannalta hiljaiseen heinäkuuhun ei ehkä enää ole varaa tulevaisuudessa. Jos kesät kuumenevat yhtä lailla kuin talvet lämpenevät, kuivuus voi tulla korjuiden avuksi. Jo nyt moni korjuuyrittäjä valmistautuu siihen, että kuuma kesä voi kuivattaa maaston kantamaan harvennushakkuun. Metsätalous elää säiden armoilla, joten kaikkeen pitää tottua. Etenkin massa- ja paperiteollisuudessa toteutetut kapasiteetin leikkaukset ovat vähentäneet teollisuuden käyttämän raakapuun määrää. Huippuvuosina 2006–2007 metsäteollisuudessa kului raakapuuta yli 75 miljoonaa kuutiometriä eli 13 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin 2010-luvun alkupuolella keskimäärin.” Tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta kommentoi viime vuosien puunkäytön muutoksia. VALTTERI SKYTTÄ LUK IJAKUVA Visaisia kuvioita Oletko saanut korvauksia hirvituhoista? ”Visakoivupölkyt ovat vuonna 1996 istutetusta peltokuviolta. Tarkoituksella poistin niitä loppukeväällä, että sain kauniin pintakuvion näkyviin puhtaana.” Kyllä 22% 137 ajia sta va gallup Ei 78% Uusi kysymys: Aiotko korjata metsästäsi tuulenkaatoja? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Hanlyn Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi ajassa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 A JA N KOHTA IN EN FA KTA Ääni sahan varresta Hillevi Lehmusjärvi »»42-vuotias metsuri. »»Asuu Imatralla. »»Työskentelee kausivakinaisena metsurina metsäyritys Tornatorissa. »»Opiskeli metsurinammatin aikuisena kolmivuotisella metsätalouden perustutkinnolla. »»Puuliiton valtuuston jäsen. Kuka tekee tulevaisuuden metsänhoitotyöt ja kuka niistä maksaa, pohtii metsuri Hillevi Lehmusjärvi. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ARI NAKARI, kuva M etsälehden uusi kolumnisti Hillevi Lehmusjärvi on poikkeustapaus metsätöiden tekijöiden ammattikunnassa. Hän ei ole eläkeikää lähestyvä maalaismies, vaan aikuisiällä metsurinammattiin opiskellut kaupunkilaisnainen. ”Uskon, että jos vähän päälle 40-vuotias kolmen lapsen äiti pystyy käsittelemään raivaussahaa, siihen pystyy moni muukin”, Lehmusjärvi sanoo. Kuten moni metsäammattilainen, Lehmusjärvikin on huolissaan nuorten metsien hoitorästeistä. ”Metsureiden määrä vähenee ja ihmiset etääntyvät metsänhoitotöistä. Usein on niin, että metsä tarvitsisi raivausta, mutta työlle ei ole tekijää saati maksajaa.” Tilanne johtuu Lehmusjärven mukaan useista seikoista. Metsurit eläköityvät, työsuhteet muuttuvat yrittäjämäisempään suuntaan, ala ei enää innosta nuoria eikä monella metsänomistajalla ole tietoa tai kiinnostusta metsätöihin tai niiden 5 teettämiseen. Vaikka pulmia riittää, Lehmusjärvi haluaa parantaa metsänhoitotöiden mainetta työn positiivisten puolien kautta. ”Pidän itse paljon metsätöistä, joten haluan kertoa tekemisen riemusta.” Ammattiyhdistyksen äänikuningatar Lehmusjärvi aikoo kolumneissaan havainnoida metsäalaa metsätyöntekijän silmin katsottuna. ”Kirjoitan ehkä myös siitä, millaista on olla naisena metsäalalla.” Lehmusjärvi on ammattiyhdistysaktiivi, joten tämäkin puoli tulee esille. Hän oli Puuliiton edellisten liittovaalien äänikuningatar. Puuliitto edustaa muun muassa metsureita ja metsäkoneenkuljettajia. ”Metsäalan työehtosopimus pitää saada selkeämmäksi, sillä alalla on myös ulkomaalaisia yrittäjiä. Metsuriyrittäjyys on hyvä asia, mutta yksityisyrittäminen pitäisi tehdä helpommaksi”, listaa metsuri alan kehityskohteita. Lehmusjärvi ei itse omista Hillevi Lehmusjärven mukaan metsänomistajia voisi kannustaa raivaussahatöihin erityisellä kampanjalla. metsää, mutta 10 vuotta metsäyritys Tornatorin leivissä on tutustuttanut Etelä-Karjalan metsiin. Yhtiön metsiä raivatessa näkee myös tilarajan toisella puolella olevan yksityismetsän kunnon. ”Metsissä on hyvin ja huo- nosti hoidettuja ja kaikkea siltä väliltä. Metsänhoitotöihin kannustamiseen tarvittaisiin valtakunnallinen kampanja: metsänomistajat raivaussahan varteen”, Lehmusjärvi sanoo. Hiljaisten talvikuukausien jälkeen metsurit saavat taas hikoil- la urakalla. ”Huhtikuussa tehdään taimikonraivausta ja ennakkoraivausta. Vapun jälkeen alkavat taimien istutukset.” Lisää Lehmusjärven ajatuksia metsäalasta tämän jutun alla. KO LUM N I Kestävää kehitystä Metsänhoidon kestävä kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Metsäteollisuus ry on hyväksynyt nuo ohjenuorat. Metsäyhtiöiden kotisivuja lukiessa voi havaita, että myös ne allekirjoittavat periaatteet. Taloudellisuus: Suomen metsiä hoidetaan niin, että ne tuottavat teollisuudelle riittävästi laadukasta raaka-ainetta unohtamatta kilpailukykyä. Ekologisuus: ”Metsiä älkööt hävitettäkö.” En usko, että Suomessa tulee olemaan uhkaa totaalisesta metsänhävityksestä. Luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Metsät kasvavat varastoon. Hakkuumäärät ovat sopivassa suhteessa vuotuiseen kasvuun. Metsät myös uudistuvat hyvin, ja oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä kasvu on sitä laatua. Sosiaalinen kestävyys: Metsäinen kulttuuriperintö säilyy ja metsän virkistysarvot ovat jokamiehen oikeuden myötä kaikkien käytössä. Metsässä työskentelevät noudattavat lakeja, säädöksiä ja sopimuksia. ♦♦♦ Olen ensisijaisesti huolissani sosiaalisesta vastuusta, ihmisistä. Metsäyhtiöiden ulkoistaessa ruohonjuuritason ammattilaisia eli metsureita viime vuosina kilpailukyvyn nimissä, on osin johtanut harmaalle alueelle. Puuliiton metsäalan luottamusmiehet ovat jättäneet tästä kannaoton, joka haastaa koko metsäsektorin kiinnittämään huomiota siihen, kuka metsiämme hoitaa, millä hinnalla, millaisin sopimuksin ja seurauksin. Halvalla ei saa hyvää. ♦♦♦ Yrityksiä koskee tilaajavastuulaki. Metsäalan uutisointia seuratessa olen huomannut, että jopa Metsähallitus kilpailuttaa taimikonhoitourakat ja on vähentänyt omien palkkametsureiden käyttöä. Suomen metsissä ryskää yrittäjien ja näennäisyrittäjien joukkoja, joiden palkka-, työsuojelu- ynnä muista asioista kukaan ei tunnu olevan vastuussa. Vielä: jos joku yhtiö vieläpä irtisanoo työntekijänsä ja palkkaa heidät sitten työskentelemään toiminimillä sopien niin, että työskentelevät vain sille yhdelle yritykselle, kyse on vain riskien siirrosta työntekijälle. Reilua se ei ole. Kaikista ei myöskään ole yksityisyrittäjiksi. Moni joutuu tässä vaiheessa luopumaan ammatistaan. Tilalle tulee ulkomaisia halpatyöntekijöitä. ♦♦♦ On suuri häpeä tuottaa erittäin raskasta ja vaarallista työtä kilpailutuksella tutkimatta työnantajavelvollisuuksien toteutumista. Puuliitto on esimerkiksi asettanut saartoon useita metsäpalveluyrityksiä epäselvyyksien takia. Osa niistä häviää jälkiä jättämättä, osa parantaa tapansa ja hoitaa velvoitteensa kuntoon. Harmillisen usein kärsijänä on se metsuri, joka työn tekee jonkun muun kääriessä voitot. Kyse on muustakin kuin palkasta – kyse on myös turvallisuudesta. Koska yksityiset metsänomistajat ovat suurin metsiä omistava joukko, heitän pallon sinnekin. Heillä on paljon sananvaltaa päättäessään, mitä toimenpiteitä ja kuka ne tekee. Kun kaikki metsänomistajat vaativat metsissään toimivien yrittäjien noudattavan metsäalan työehtosopimuksia ja reilun pelin sääntöjä, täyttyy kestävän kehityksen sosiaalinenkin puoli. Hillevi lehmusjärvi Kirjoittaja on metsuri ja Puuliiton valtuuston jäsen. 10 ajassa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Kilpailu kiristyy, lipsuuko Kemeratuen muutos lisää kilpailua metsäteiden kunnostuksessa. Kunnostajien huoli on, että hinnan MIKKO HÄYRYNEN M etsäkeskuksilla oli ta kavuosina likipitäen täydellinen metsätie monopoli. Metsäkeskuksesta eriytetyn Otson ote ei ole ai van yhtä vahva, mutta edelleen on alueita, joilla Otso on ainoa toimija. Koko maan tasolla noin 80 prosentin markkinaosuutta voi pitää määräävänä. ”Viimeisen kahden kol men vuoden aikana tilanne on muuttunut emmekä lähes kään aina ole ainoa tarjoaja”, Otson tiimiesimies Timo Pisto Kajaanista sanoo. ”Usein käydään selkeä kil pailukierros.” Pisto pelkää, että jos hin ta on ainoa kilpailutekijä, niin laadussa ruve taan lipsu maan. Metsätien kunnostus voidaan luvata 10 000 eurol la kilometri, mutta jos rahat eivät riitäkään, niin tulee kiu saus pihistää välttämättömis tä murskekerroksista. ”Merkkejä on, että aina kun nostukset eivät täytä mitoituk sia ja kantavuusvaatimuksia. Tilaajaa johdetaan harhaan, jos tie ei kestä luvattua 20– 30 vuotta.” Pisto korostaa, että asiak kaiden pitää osata vaatia laa tua. Pahimmassa tapauksessa viiden vuoden kuluttua huo mataan, että tien kantavuus ei riitä ja joudutaan lisäämään mursketta pintaan. Piston mukaan pudotuspai nomittaus on varmin keino to deta tien kantavuus. Mittauk sessa tielle pudotetaan tietyin välein punnus ja mittarit mit taavat tienpinnan taipumista. Pisto uskoo, että kilpailu muuttaa alan käytäntöjä ja jatkossa tien käyttötar koitus nousee nor miohjauksen rinnalle. ”Tulee erilaisia kunnostus kategorioita, kuten sileäpintai set monikäyttötiet kesämök kiläisiä ja vakiasutusta varten ja metsätaloustiestö puhtaasti metsätaloutta ja raskaita puun kuljetuksia varten.” Metsäteiden perusparanta misen hintahaitari on Otsolla 8 000 eurosta 15 000 euroon kilometriltä. Viime vuonna keskihinnat olivat 11 500– 12 000 euroa. Yhdistysten osuus kasvaa Metsänhoitoyhdistykset ovat metsäteillä mukana epätasai sesti ja joillakin alueilla eivät ollenkaan. Yhdistykset ovat pe rinteisesti touhunneet kevyem pien kemeratyölajien parissa, eikä kaikilla yhdistyksillä ole rahkeita pääomia sitoviin met sätiehankkeisiin. ”Yhdistysten osuus on kui tenkin nousussa. Kun yhdis tysten koko kasvaa, niin pys tytään paremmin hoitamaan näitäkin töitä ympäri maan”, Metsänhoitoyhdistysten Pal velu Oy:n hallituksen puheen johtaja ja mhy Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario sanoo. Yhdistysten ei tarvitse tah kota voittoa vaan kattaa omat kustannukset. Silti hankkeista käydään oikeaa kilpailua. ”Ainakin meidän alueella Etelä-Karjalassa suurin kil pailija on, että ei tehdä keme rahankkeena ollenkaan, vaan maanomistajat tekevät omana työnä tai kunnostuttavat oma toimisesti, ehkä vähän kevyem min mutta kuitenkin”, Vaa rio sanoo. ”Se on suurin kirittäjä. Hin taa ei voi hilata ylöspäin, muu ten kylillä laitetaan omat trak torit ja kaivurit liikkeelle.” Vaario ei usko, että löysä kil pailutilanne olisi johtanut te hottomuuteen. ”Ei ole pitkä aika, kun nel jän kilometrin tiehankkeelle laskettiin tiukka tarjous. Silti päätyivät tekemään itse.” Omatoimisuus tulee halvem maksi, kun tingitään raviojien aukaisemisessa ja käytetään paikallista soramonttua, vaik ka soran laatu ei olisi ihan pa rasta, ja pintamursketta vede tään ohuemmin. ”Tehdään kevytrakentei sempi kuin kemeralaki edel lyttää, eikä silloin voi enää voi puhua perusparannuksesta, vaan metsätien kevyemmäs tä versiosta.” Vaario kehottaa miettimään, onko pitkässä juoksussa järke vää kunnostaa kerralla niin, et tä ei tarvitse tehdä remonttia joka hakkuun jälkeen. Konkari kannustaa yrittäjiä tietöihin Metsäteitä kunnostavia metsä palveluyrittäjiä on muutamia, joista viitasaarelainen Tapio Kuronen kuuluu alan kon kareihin. Kuronen sanoo, että met säkeskus ja siitä eriytetty Ot so ovat toimineet liian kauan monopolina. Kehitys on kuitenkin parempaan päin. ”Suunnittelutuki, joka valtaosin meni Otsolle itselleen, vääristi kilpai lua. Onneksi ajassa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 o laatu? komm e n t t i Paljonko mittarissa? toisen 5 000 euroa. Se kannustaa tiekuntia kilpailuttamiseen.” Kurosen mukaan metsätieasiat eivät tunnu kiinnostavan metsäpalveluyrittäjiä, mutta nyt kannattaisi aktivoitua. ”Alalla on muutamia yrittäjiä, mutta ei läheskään kattavasti. Lisää mahtuu.” Metsätiekemera muutoksessa Metsätiekemera on muutosvaiheessa. Entisen, erikseen suunnittelulle ja toteutukselle myönnetyn tuen hakuaika on päättynyt. Jatkossa suunnittelu ja toteutus ovat yksi kokonaisuus ja tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksille. Kyse on asetus- muutoksista, joiden odotetaan tulevan voimaan viimeistään heinäkuun alussa. Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosen mukaan uudistus kannustaa tiehankkeiden kilpailuttamiseen, sillä suunnittelustakin osa pitää kaivaa tiekunnan osakkaiden omasta pussista. Aiemmin valtio maksoi suunnittelun kokonaan. ”Jos valtio rahoittaa, niin pitää olla tietty taso. Jos halutaan erilaisia teitä, niin sitten omarahoitteisesti.” Tuen myöntää Suomen metsäkeskus. Otso-metsäpalvelut on metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö, ja Otsosta pyritään tekemään yhtiö. Ajetaanko Suomessa liiankin hyviä metsäteitä? En tiedä, mutta ensimmäinen autoni oli Saab 96. Tutun metsätien pitkällä suoralla en voinut välttää kiusausta kokeilla, paljonko ehtii kehrätä mittariin. Jääköön lukema kertomatta, mutta sittemmin olen kulkenut useankin ulkomaan metsäteitä. Olen vähintäänkin 96-prosenttisen varma, että mittariin ei saa samaa lukemaa missään muualla – tai ainakaan enempää. MIKKO HÄYRYNEN Otso päätekijä metsäteissä »»Uusia metsäteitä rakennetaan enää muutamia satoja kilometrejä vuodessa »»Yksityisten, kemeratuella rahoitettujen metsäteiden kunnostusten volyymi on noin 1 600 kilometriä. »»Yksityisteistä Otso kunnostaa 1 300–1 400 kilometriä vuodessa. Metsänhoitoyhdistykset kunnostavat loput, ja pienessä määrin myös metsäpalveluyritykset ja tieisännöitsijät. Kuva Mikko Häyrynen sijasta laskeekin laatu. siitä päästään eroon.” Suunnittelun osuus on 10– 20 prosenttia kunnostushankkeen kustannuksista. Tähän asti suunnittelu ja toteutus ovat olleet erillisiä työlajeja ja suunnittelu on ollut kilpailun ulkopuolella. Kemeralain uudistuksen myötä suunnittelusta tulee kokonaiskustannusten yksi kohta. ”Jos suunnittelukustannus on 10 000 euroa, niin esimerkiksi Keski-Suomessa tiekunta saa suunnittelutukena 5 000 euroa ja osakkaat maksavat itse 11 12 ajassa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 p uukaup pa 63,9 miljoonaa kuutiota Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun määrä vuonna 2014 Lähde: Luke Puukaupassa hiljaista LIINA KJELLBERG ”Rauhallisempaa kuin vuosi sitten”, kuvailee puukauppatilannetta Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta. ”Puukauppa kävi viime ja toissavuonna todella lujaa. Ei nytkään huonosti mene, mutta viime vuoden tahtiin tuskin päästään koko vuonna”, hän ennakoi. Samoilla linjoilla on metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman. Yhdistyksen alkuvuonna tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä on 27 prosenttia alhaisempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Puukauppoja on alkuvuonna tehty puolet vähemmän kuin vuosi sitten. ”Kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kysyntä on hieman parantunut, muttei ole kovin hyvä vieläkään”, Sahlman sanoo. Nyt kauppaa käydään kelirikko- ja kesäleimikoista. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella kaupaksi menevät kaikki puu- ja puutavaralajit. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella parhaiten menee kaupaksi mäntytukki, harvennusleimikoista halutuimpia ovat koivukuituvaltaiset. Lappi puukaupan n Puukauppa on pitänyt pintansa Lapissa, hiipunut muualla. LIINA KJELLBERG, teksti JUHA OLLILA, kuva P uukaupassa on mielenkiintoinen tilanne. Alkuvuoden puukauppamäärät ovat yksityismetsissä valtaosin pienemmät kuin parina edellisenä vuonna, mutta Lapissa tilanne on toinen. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan yksityismetsien puukaup- pa on alkuvuodesta käynyt Lapissa jopa vilkkaammin kuin viime vuonna. Tammi-maaliskuussa Lapin yksityismetsissä tehtiin puukauppoja reilun 270 000 kuutiometrin edestä. Se on noin prosentin enemmän kuin viime vuonna mutta lähes puolet enemmän kuin toissavuonna. Esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vastaavat puukauppamäärät ovat tänä vuonna noin kolmanneksen viime vuotta ja noin viidenneksen toissavuotta alhaisemmat. Mistä Lapin puukaupan hyvä vire johtuu? MTK:n Lapin alueen tuore kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi arvioi, että taustalla vaikuttaa muun muassa vuodenvaihteessa Kemijärvellä käynnistynyt Keitele Groupin saha Lappi Timber Oy. ”Lappi Timberillä on ollut hyvä vaikutus mäntytukin kysyntään. Saha on tuonut positiivista virettä ja nostanut metsäalan imagoa varsinkin Itä-Lapin alueella”, Kokkoniemi sanoo. Positiivista virettä ovat hänen mukaansa tuoneet myös suunnitelmat käynnistää Inarin Peuravuonossa sijaitseva saha uudelleen. Lisäksi alkuvuoden puukauppa- Raakapuun hintatilastot, viikkojen 13–16 keskiarvo Koko maa Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,01 ▼ 54,21 ▼ 42,05 ▲ 15,80 ▼ 17,05 ▲ 15,39 ▼ 22,62 ▼ Uudistushakkuu 56,53 ▼ 55,00 ▼ 43,56 ▲ 17,09 ▼ 18,06 ▲ 16,65 ▼ Harvennushakkuu 48,57 ▼ 47,81 ▼ 36,81 ▼ 15,12 ▲ 15,12 ▲ 14,44 ▼ Ensiharvennus 45,28 ▼ 45,98 ▲ 34,91 ▲ 13,55 ▼ 13,68 ▼ 13,21 ▼ 20,16 ▼ Hankintahinnat 56,86 ▼ 54,00 ▼ 46,05 ▲ 27,14 ▼ 28,18 ▼ 29,06 ▲ 32,21 ▼ Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY 22,68 ▼ Kantohinnat 54,46 ▼ 54,91 ▼ 41,47 ▲ 15,59 ▼ 17,21 ▼ 15,77 ▲ 21,23 ▼ 24,63 ▼ 23,12 ▼ Uudistushakkuu 55,98 ▼ 55,56 ▼ 42,68 ▲ 16,31 ▼ 18,09 ▲ 16,79 ▲ 20,40 ▲ 20,56 ▲ Harvennushakkuu 49,53 ▼ 49,73 ▼ 37,35 ▲ 15,52 ▲ 15,56 ▲ 15,16 ▼ Ensiharvennus 46,56 ▲ 47,74 ▲ 14,25 ▼ 14,74 ▼ 14,16 ▼ Hankintahinnat 60,22 ▼ 55,62 ▼ 44,64 ▲ 28,85 ▲ 30,68 ▼ 28,60 ▼ KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 26,95 ▲ KUUSI 20,44 ▲ ETELÄ-POHJANMAA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 56,96 ▲ 55,44 ▲ 44,43 ▲ 16,10 ▲ 17,36 ▲ 15,76 ▲ 21,02 ▲ Uudistushakkuu 58,40 ▲ 56,17 ▲ 45,48 ▲ 17,55 ▲ 18,31 ▲ 17,56 ▲ Harvennushakkuu 50,43 ▲ 49,07 ▲ 38,77 ▲ 15,54 ▲ 15,59 ▲ 14,79 ▲ 12,86 ▼ 13,68 ▼ 12,11 ▼ Ensiharvennus 28,46 ▼ 27,12 ▼ 29,54 ▼ Hankintahinnat Ensiharvennus 56,66 ▼ 55,26 ▼ 47,93 ▲ 20,28 ▲ KUUSI ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY Hankintahinnat Kuitupuu ▼ laskussa KYMI-SAVO ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu ▲ nousussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,39 ▼ 53,81 ▼ 16,80 ▼ 17,48 ▲ 16,67 ▼ 24,56 ▲ 26,21 ▼ Uudistushakkuu 56,79 ▲ 54,51 ▼ 18,24 ▼ 18,02 ▲ 17,96 ▼ 26,48 ▼ 26,76 ▼ Harvennushakkuu 46,95 ▼ 44,48 ▼ 15,31 ▲ 14,77 ▲ 14,73 ▼ 21,62 ▼ 14,14 ▼ 53,50 ▼ 51,29 ▲ 27,63 ▲ 14,71 ▼ 28,12 ▼ 28,12 ▲ ajassa 13 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 tä mennään sitä hankalampi kuidun tilanne on.” Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Rovaniemen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi. ”Rovaniemen alueella puukauppaa on tehty ihan mukavasti, mutta on myös alueita, joilla puukauppa ei käy. Lappi on haastava alue.” Kaikkiaan hakkuumääriä olisi Kokkoniemen mukaan mahdollista lisätä Lapissa huomattavasti. Lapin metsät kasvavat vuodessa 12 miljoonaa kuutiometriä, kun taas vuotuiset hakkuut ovat kuudesta seitsemään miljoonaa kuutiometriä. Kemijärvelle kaavailtu biojalostamo olisi tervetullut. ”Biojalostamon on arvioitu käyttävän puuta vuodessa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Se on karkeasti saman verran kuin Stora Enson Kemijärven sellutehdas ja UPM:n Kajaanin paperitehdas yhteensä käyttivät”, Kokkoniemi sanoo. 497 201 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 16 Ostomäärät viikolla 16 metsäkeskuksittain Metsäkeskus nousija määriä lisäsi Kokkoniemen mukaan kemeratuen uudistus. Vaajatuottoisten metsien uudistamistuen hakuaika loppui 17. huhtikuuta. Kokkoniemi toivoo tuen kuitenkin jatkuvan kansallisena. Haastava alue Poikkeuksellisen hyvänä Kokkoniemi ei puukaupan alkuvuotta Lapissakaan kuitenkaan pidä. Hänen mukaansa mänty- ja kuusitukki tekevät kauppansa mutta kuitupuuta on vaikea saada myytyä. ”Kuiduttava teollisuus on keskittynyt Kemiin. Mitä kauemmas siel- Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 12 551 Etelä-Pohjanmaa 36 078 Pohjanmaa 16 959 Keski-Suomi 38 383 Lounais-Suomi 29 130 Pohjois-Savo 38 898 Häme-Uusimaa 42 308 Pohjois-Karjala 51 939 Kaakkois-Suomi 48 532 Kainuu 13 650 Pirkanmaa 27 348 Pohjois-Pohjanmaa 40 799 Etelä-Savo 73 085 Lappi 27 537 Kantohintojen kehitys Kainuu–Pohjanmaalla Kaukana aallonpohjasta Metsäkoneenkuljettaja Perttu Kaihua hakkasi vajaatuottoista mäntyvaltaista metsää Misin kylässä Rovaniemellä huhtikuun puolivälissä. Kaupat leimikosta oli tehty kuun alussa. Määrä m3 Vaikka yksityismetsien puukauppa käy Lappia lukuun ottamatta viime vuosia vaisummin, ovat alkuvuoden puukauppamäärät PTT:n tutkimusjohtajan Paula Hornen mukaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna korkeat. ”Aallonpohjassa ei missään tapauksessa olla”, hän sanoo. PTT:n hiljan julkistama metsäsektorin ennuste arvioi yksityismetsien puukauppamäärän alenevan tänä vuonna prosentin pari viime vuodesta. Ensi vuodeksi ennuste ennakoi puukauppamääriin kahdesta neljään prosentin nousua, kun sellun, sahatavaran ja vanerin vienti elpyy. Puukauppamäärille on tyypillistä, että ne vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Hakkuumäärät pysyvät sen sijaan vuodesta toiseen suunnilleen samalla tasolla. Taustalla on se, että puustoa ei välttämättä hakata sinä vuonna, kun siitä tehdään kaupat. ”Puukauppamäärien vaihtelu myötäilee hakkuumäärien vaihtelua mutta on paljon nopeampaa ja rajumpaa.” Tilanne on hänen mukaansa hankala sekä metsänomistalle että puunostajalle. Puukauppamäärien vaihtelu tekee tulevaisuuden ennakoimisesta vaikeaa. ”Metsäteollisuus on aina ollut suhdanneherkkä ala. Puukauppa reagoi suhdannevaihteluihin hakkuita nopeammin, sillä puuta ei kannata ostaa pitkäaikaisesti varastoon”, Horne sanoo. 60 50 Mäntytukki Kuusitukki 40 Kuusikuitu 30 Mäntykuitu Koivukuitu 20 10 0 2011 2012 2013 2014 2015 Viikko-ostojen määrä 2013 Miljoonaa m3 1,5 2014 viikot 1–16, 2015 1,2 0,9 0,6 0,3 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 45 50 LAPPI KAINUUPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA KESKISUOMI SAVOKARJALA KYMISAVO ETELÄSUOMI KESKI-SUOMI SAVO-KARJALA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 55,61 ▲ 54,11 ▼ 39,00 ▼ 15,73 ▼ 16,92 ▼ 15,44 ▼ 21,88 ▲ Uudistushakkuu 57,75 ▼ 55,42 ▼ 41,37 ▼ 17,20 ▼ 18,39 ▼ 17,64 ▼ KUUSI Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 54,30 ▲ 53,04 ▲ 41,02 ▼ 15,31 ▼ 16,33 ▲ 14,95 ▼ 20,09 ▼ Uudistushakkuu 55,81 ▲ 53,92 ▲ 42,73 ▲ 17,12 ▲ 17,71 ▲ 16,94 ▲ Harvennushakkuu 48,13 ▼ 46,00 ▼ 34,40 ▲ 15,30 ▼ 14,75 ▼ 13,97 ▼ 21,72 ▲ Harvennushakkuu 47,65 ▲ 46,18 ▼ 36,58 ▲ 14,89 ▲ 14,61 ▲ 14,42 ▼ Ensiharvennus 45,32 ▼ 46,79 ▲ Hankintahinnat 57,31 ▲ 55,37 ▼ 45,23 ▼ 14,87 ▼ 14,09 ▲ 13,98 ▼ Ensiharvennus 45,14 ▲ 43,29 ▲ 29,00 ▲ 29,64 ▲ 29,45 ▲ Hankintahinnat 55,68 ▲ 53,83 ▼ KAINUU-POHJANMAA MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,48 ▼ Uudistushakkuu 53,71 ▲ Kuitupuu 12,42 ▼ 27,82 ▼ 29,70 ▲ KOIVU MÄNTY MÄNTY KUUSI 23,25 ▲ Kantohinnat 44,42 ▼ 39,07 ▼ 23,87 ▲ Uudistushakkuu 45,54 ▼ 38,98 ▼ KOIVU MÄNTY KUUSI 50,65 ▼ 15,82 ▼ 16,37 ▲ 15,10 ▼ 22,76 ▼ 51,30 ▼ 17,11 ▼ 16,92 ▲ 15,78 ▼ 24,40 ▼ Harvennushakkuu 45,75 ▼ 45,93 ▲ 14,00 ▼ 13,56 ▼ 19,56 ▼ Ensiharvennus 12,31 ▼ 12,11 ▼ Ensiharvennus 28,93 ▲ Hankintahinnat 26,28 ▲ 23,57 ▲ Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa KUUSI 52,60 ▲ KOIVU Pikkutukki MÄNTY 53,07 ▲ 11,24 ▼ 28,21 ▼ 19,35 ▲ LAPPI Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa Hankintahinnat 12,26 ▼ 44,71 ▲ KUUSI Harvennushakkuu 40,06 ▲ 52,40 ▼ Kuitupuu KUUSI Pikkutukki KOIVU MÄNTY KUUSI 15,19 ▼ 11,73 ▼ 20,43 ▲ 18,93 ▲ 15,88 ▼ 11,73 ▼ 21,92 ▲ 18,96 ▲ 12,95 ▲ 24,42 ▼ 23,02 ▼ 26,69 ▲ 14 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 M Hoitorästit E kuriin T S ä s t ä LIINA KJELLBERG METSÄNHO ITO N uorten metsien hoitorästit lisääntyvät salakavalasti. Muutos on sen verran hidas, että metsissä liikkuessa sitä ei välttämättä huomaa. Hiljan julkaistun valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan taimikonhoito- ja ensiharvennusrästejä on metsissämme kuitenkin jo 1,6 miljoonaa hehtaaria. ”Tuntuu, etteivät taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ole nykyään sen hoitamattomampia kuin takavuosinakaan. Metsässä mikään ei tapahdu hetkessä, joten muutosta on vaikea nähdä. Pääsääntöisesti nuoret metsät hoidetaan hyvin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen metsätalousinsinööri Jouni Peräsaari. Samaa mieltä on Luken metsätalousinsinööri Juhani Kumpuniemi. ”Rästejä on, mutta keskimäärin nuoret metsät hoidetaan kohtalaisen hyvin”, hän arvioi. Miehet tietävät, mistä puhuvat. Peräsaari on ollut mukana valtakunnan metsien inventoinneissa vuodesta 1991, Kumpuniemi vuodesta 1982. Peräsaari vetää maastoryhmää, joka kartoittaa metsiä Helsingin ja Ahvenanmaan välillä. Kumpuniemi taas vetää maastoryhmää, joka kartoittaa metsiä entisen Lapin läänin alueella. Nuorten metsien hoidossa tärkeintä on ajoitus, arvioivat metsiä kartoittavat Luken metsätalousinsinöörit. Perkaus ajallaan Millaisia vinkkejä Peräsaari ja Kumpuniemi antavat nuorten metsien hoitoon? Etelä-Suomessa nuorten metsien yleisin ongelma on Peräsaaren mukaan varhaisperkauksen laiminlyönti. Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa vesakkoa. Peräsaaren mukaan tyypillisessä laiminlyöntitapauksessa rehevälle kasvupaikalle tehdään avohakkuu, jonka jälkeen maa muokataan ja alalle istutetaan kuusen taimet. Taimet lähtevät hyvin kasvuun, mutta tukehtuvat lehtipuuvesakon alle, kun varhaisperkaus jää tekemättä. ”Parinkymmenen vuoden päästä tilanne on se, että alalla kasvaa 15 metrin korkuinen leppää ja koivua kasvava puusto, jonka alla kituu 1,5 metrin korkuinen istutuskuusikko”, Peräsaari sanoo. Hänen mukaansa tärkeintä on ajoitus, sillä lehtipuusto kasvaa nopeasti. Paras aika varhaisperkaukselle on, kun istutustaimet ovat metrin puolentoista mittaisia. Kuvat: Erkki Oksanen / Luke Eroon hieskoivusta Kun taimet ovat metrin puolentoista mittaisia, on varhaisperkauksen aika. Ajoita oikein. Varttuneissa taimikoissa tehtävä taimikonharvennus kannattaa Peräsaaren mukaan ajoittaa puulajin mukaan. Etelä-Suomen männiköissä taimikonharvennuksen aika on taimien ollessa noin kuuden metrin mittaisia ja kuusikoissa taimien ollessa kolmen neljän metrin mittaisia. ”Jos haluaa hyvää mäntytukkia, kannattaa männyntaimet kasvattaa tiheässä melko pitkään. Kuusentaimikossa harvennusta ei tule myöhentää, sillä harvennus on sitä kalliimpaa mitä myöhemmin sen METSÄSTÄ 15 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Ennen varhaisperkausta Muista varhaisperkaus. Vinkit nuoren metsän hoitoon Huolehdi taimikosta. Tee EteläSuomessa varhaisperkaus, kun taimet ovat 1–1,5 metrin mittaisia. Harvenna Etelä-Suomessa männyn taimikko taimien ollessa 6 metrin mittaisia ja kuusen taimikko taimien ollessa 3–4 metrin mittaisia. Varhaisperkauksen jälkeen Harvenna taimikko PohjoisSuomessa taimien ollessa 3–7 metrin mittaisia. Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa vesakkoa. tekee”, Peräsaari sanoo. Taimikoissa liikkuessa törmää hänen mukaansa usein siihen, että havupuun taimien sekaan jätetään liian suuria lehtipuun taimia. Jos taimikkoa haluaa täydentää luontaisesti syntyneillä lehtipuun taimilla, pitää kasvatettavaksi valita sellaisia yksilöitä, jotka ovat istutustaimia lyhyempiä. Peräsaari varoittaa myös jättämästä taimikkoon hieskoivuja. ”Hieskoivu on petollinen puu. Se näyttää hyvältä nuorena, mutta kunnon tukkipuuta siitä ei pääsääntöisesti tule.” Pohjoisessa ylitiheää Taimikonharvennuksen tavoitteena on saada puut järeytymään ensiharvennukseen mennessä niin, että korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina. Metsän tulevaisuuden kannalta taimikonharvennuksen laiminlyönti ei Peräsaaren mielestä kuitenkaan ole yhtä kohtalokasta kuin varhaisperkauksen tekemättä jättäminen. ”Taimikonharvennuksen laiminlyönti ei ole taloudellisesti järkevää, mutta vaikka se jätettäisiin tekemättä, syntyy paikalle kasvatettava metsä. Jos varhaisperkaus jätetään tekemättä, on tuloksena varsinkin Nopeakasvuiset lehtipuut jättävät kuuset alleen alalla, jolla sekä varhaisperkaus että taimikonhoito on jätetty tekemättä. männyn taimikoissa helposti pelkkä vähäarvoinen lehtipuusto.” Pohjois-Suomessa tilanne on toinen, kertoo Juhani Kumpuniemi. Taimikonharvennuksen laiminlyönti on siellä nuorten metsien suurin uhka. ”Ylitiheys on Pohjois-Suomen nuorten metsien merkittävin ongelma. Tiheässä kasvavien puiden latvukset supistuvat ja riukuuntuvat, mikä lisää lumi- ja myrskytuhojen riskiä. Lisäksi tukkipuun mittoihin kasvavien puiden osuus vähenee”, Kumpuniemi sanoo. Hän kehottaa harventamaan Pohjois-Suomen taimikot taimien ollessa kolmesta seitsemään metrin mittaisia. Viimeinen nuoren metsän hoitotoimi on ensiharvennus. Etelä-Suomessa hyvä aika ensiharvennukselle on Peräsaaren mukaan, kun puusto on 12–14 metrin mittainen. Pohjois-Suomessa ensiharvennus tulee tehdä puuston ollessa 8–13 metrin mittainen. Kumpuniemen mukaan tärkeintä on, että puiden elävän latvuksen osuus rungosta pysyy riittävän suurena. ”Esimerkiksi männyllä elävän latvuksen osuus rungosta ei saa alittaa 40 prosenttia”, hän sanoo. Harvenna taimikko. Kun kuusen taimet ovat kasvaneet kolmen neljän metrin mittaan, on taimikonharvennuksen aika. Älä jätä havupuun taimikkoon kookkaita lehtipuun taimia. Poista istutustaimien kanssa kilpailevat hieskoivut. Tee ensiharvennus Etelä-Suomessa, kun puusto on 12–14-metrinen. Tee ensiharvennus PohjoisSuomessa, kun puusto on 8–13 metrin mittainen. Valoa näkyvissä Valtakunnan metsien inventoinnit kertovat nuorten metsien hoidon rappeutuvan. Luken hiljan julkaiseman valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan taimikonhoito ja ensiharvennus ovat tekemättä 1,6 miljoonalla hehtaarilla. Määrä vastaa 15 prosenttia kaikista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Vuosina 2004-2008 tehdyn valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan taimikonhoito ja ensiharvennus olivat myöhässä 1,3 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella. Määrä vastasi 12 prosenttia kaikista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Luken erikoistutkijan Kari T. Korhosen mukaan hoitorästien lisääntymisen taustalla ovat muun muassa metsänomistajien rakennemuutos ja taimikonhoidon hidas koneellistuminen. ”Taimikonhoito on edelleen pitkälti ihmistyötä ja ihmistyö on nykyään huomattavasti kalliimpaa kuin 30 vuotta sitten”, hän sanoo. Korhonen uskoo kuitenkin, että hoitorästit saadaan vielä kuriin. ”Taimikonhoidon koneellistamiseksi tehdään töitä ja kemeratukia on muutettu niin, että ne kannustavat hoitamaan taimikot ajallaan. Lisäksi metsäyhtiöiden uusien investointien tuoma puun kysynnän lisääntyminen voi rohkaista sijoittamaan metsiin enemmän.”
© Copyright 2024