JÄTKÄSAAREN LIIKUNTAPUISTO
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO JÄTKÄSAAREN LIIKUNTAPUISTO 20. KAUPUNGINOSA LÄNSISATAMA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 2015: 12277 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 12277 PÄIVÄTTY 24.2.2015 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) osaa korttelista 20262 sekä satama-aluetta ja katualueita Kaavan nimi: Jätkäsaaren liikuntapuisto Hankenumero: 0848_1 HEL 2011-006009 Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 11.3.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 24.2.2015 Nähtävilläolo (MRL 65 §): Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa, Jätkäsaaressa. Aluetta rajaavat idässä Tyynenmerenkatu ja Länsisataman matkustajaterminaali ja pohjoisessa Länsisatamankuja, Hietasaaren korttelialueet sekä entinen sataman varastorakennus Bunkkeri. Lännessä alue rajautuu Atlantinkaaren asemakaava-alueeseen ja etelässä Jätkäsaaren seuraavaksi asemakaavoitettaviin alueisiin. i LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Sijaintikartta Ilmakuva Asemakaavan muutoksen pienennös Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote 2. vaihemaakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Ote ajantasa-asemakaavasta Maaperäkartta Liikennesuunnitelma Jätkäsaaren liikuntapuiston yleissuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014) Jätkäsaari, Liikuntapuiston pohjarakennussuunnitelma (Ramboll Oy, 2013) Jätkäsaaren joukkoliikenne 2015 Jätkäsaaren joukkoliikenne 2025 Jätkäsaaren katuverkko Jätkäsaaren liikenne-ennusteet 2035 Jätkäsaaren pyöräilyverkko Kuvaliite LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Jätkäsaaren osayleiskaavan selostus nro 11350, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:3 Jätkäsaaren liikuntapuiston ideasuunnitelma (Masu Planning Oy, 2010) Jätkäsaaren liikuntapuiston esirakentamisen kustannusvertailu, muistio (Ramboll Oy, 2013) Ric- ja pudotustiivistys syvätiivistysmenetelmien vertailu, tiivistysvaiheen tutkimukset, Jätkäsaari, Helsinki, Ramboll 25.2.2014 / HKR Geotekninen rakennettavuusselvitys ja pudotustiivistyskoe v. 2002 Maaperän ja entisen kaatopaikan haitta-aineselvitykset, riskinarviointi ja kunnostussuunnittelu v. 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2012, 2013, 2014, 2015 Länsisatama, Ympäristömeluselvitys 2020, TL akustiikka, 8/2013 Länsisatama, Melutarkastelu 2014–2030, TL akustiikka, 5/2013 Helsingin Länsisatama, ympäristömeluselvitys 2012, Länsisatama, TL akustiikka 12/2011 Helsingin kaupunki, meluselvitys 2012, Länsisatama, TL akustiikka 12/2011 ii Jätkäsaaren Bunkkeri, Ympäristömeluselvitys, Insinööritoimisto Akukon Oy 7/2011 Jätkäsaaren valaisinmastot, kuntoseIvitys (Fundatec Oy, Vahanen Oy, 2012) Jätkäsaaren valaisinmastoselvitys, tutkimusraportti, vaiheet 1 ja 2 (Vahanen Oy, 2011) Jätkäsaaren ja Saukonpaaden kaupunkivalaistuksen periaatteet, raportti (WSP LT-Konsultit Oy, 2006) Jätkäsaaren kaavoitus. Tuulisuuden sekä pakkasen ja tuulen yhteisvaikutusten kartoitus (WSP Finland Oy, 2.9.2007) Jätkäsaaren liikuntapuiston pohjoisosa ja koulu piha-alue - lausunto tuulisuuden vaikutuksista (WSP Finland Oy, toukokuu 2011) Jätkäsaaren joukkoliikenneselvitys v.2001 ja Liikkumisen ohjauksen soveltuvuus Jätkäsaaressa v. 2006 YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: projektipäällikkö, arkkitehti Matti Kaijansinkko maisema-arkkitehti Mari Soini liikenneinsinööri Anna Nervola diplomi-insinööri Helena Färkkilä-Korjus (geo) insinööri Kati Immonen (pilaantuneet maat) diplomi-insinööri Mikko Juvonen (kaavatalous) diplomi-insinööri Matti Neuvonen (ympäristömelu) suunnitteluavustaja Tiina Mikkola-Tikkanen Liikuntavirasto: arkkitehti Hanna Lehtiniemi kenttäpäällikkö Jyrki Inkinen Kaupunginkanslia: projektinjohtaja Outi Säntti projekti-insinööri Jari Virmanen Kiinteistövirasto: ympäristöinsinööri Johanna Hytönen (pilaantuneet maat) Rakennusvirasto: aluesuunnittelija, maisema-arkkitehti Anu Kiiskinen Muut asiantuntijat Helsingin Satama Oy: suunnittelupäällikkö Satu Aatra 1 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutos mahdollistaa Jätkäsaaren kaupunkirakenteen ja palveluverkon täydentymisen alueelle sopivin maankäyttömuodoin. Kaava mahdollistaa liikuntapuiston ja Länsisatamankadun rakentamisen Jätkäsaaren liikuntapuiston osa-alueelle. Tavoitteena on toimiva liikenneverkko ja toiminnallisesti laadukas liikunta-alue, joka sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja palvelee eteläisiä kaupunginosia. Liikuntapuisto sijoittuu kaupunkirakenteessa näkyvälle ja keskeiselle paikalle. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on korkeatasoinen ja ilmeeltään tunnistettava liikuntapuisto, joka liittyy ympäristönsä monikäyttöiseksi ja kiinteäksi osaksi. Alue on rakentamatonta entistä satamakenttää. Liikuntapuisto tarjoaa ulkoliikunta-alueet Jätkäsaaren peruskouluille ja monipuolisia liikuntapaikkoja lähialueen asukkaille. Se lisää koko eteläisen Helsingin liikuntapalveluja ja palvelee sekä harrastus- että kilpatoimintaa. Puistoon on osoitettu varaus kahdelle täysikokoiselle urheilukentälle harrastus- ja kilpaurheiluun, pääasiassa jalkapallopeleihin. Toinen kentistä voidaan kattaa talvikausiksi ja toista voidaan käyttää talvisin tekojääratana. Alueelle on osoitettu myös pienempiä pelikenttiä ja muita liikuntaviraston määrittelemiä liikunnan suorituspaikkoja. Lisäksi Tyynenmerenkadun läheisyyteen on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa rullalautailua tms. toimintoja palvelevia liikuntapaikkoja. Tuulisuuden tuomia haittoja voidaan minimoida maavalleilla ja kasvillisuudella, joilla on myös merkitystä puiston omaleimaisen luonteen muodostajana. Puiston kautta on linjattu esteetön jalankulun ja pyöräilyn reitti. Länsisatamankatua jatketaan Tyynenmerenkadun suuntaan ja Länsisatamankadun varteen varataan tilaa linja-autoille. Liikuntapuiston alueelle on osoitettu 40 auton pysäköintialue. Alue on rakennettavuuden kannalta haastava. Maaperässä on sekalaista jätetäyttöä, joka sisältää haitta-aineita. Jätteen hajoamisesta aiheutuu epätasaisia painumia. Kaavan osoittama maankäyttö mahdollis- 2 taa alueen kunnostamisen ja hyödyntämisen näistä haasteista huolimatta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 5,72 hehtaaria, josta liikuntapuistolle on varattu 4,72 hehtaaria ja katualueille 0,99 hehtaaria. Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta huolto- ja pukuhuonetiloina palvelevalle rakennukselle yhteensä 700 k-m². Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja kaupungintalolla. Niistä on jätetty yksi mielipide, joka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Asemakaavan muutoksen toteutus Asemakaavan muutoksen toteutus on suunniteltu tapahtuvan vaiheittain usean vuoden aikana. 2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutosta koskee kolme erityistavoitetta: • Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. • Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. • Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Helsingin seudun erityistavoitteista kaavaa koskevat: • Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. • Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntaraken- 3 netta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Näistä kaavan valmistelussa on erityisesti painotettu hyvän elinympäristön sekä laadukkaan jalankulun ja pyöräilyn verkoston luomiseen ja maa- ja kallioperän soveltuvuutta suunniteltuun käyttöön. Tavoitteiden huomioon ottamista selostetaan jalankulun ja pyöräilyn verkostojen sekä osalta tarkemmin asemakaavan kuvauksen kohdassa ”Liikenne” ja joukkoliikenteen osalta lähtökohtia kuvaavassa kohdassa "Palvelut". Maaperään liittyvät asiat on käsitelty asemakaavan kuvauksen kohdissa ”Rakennettavuus ja perustamistavat" sekä ”Maaperän pilaantuneisuus ja kunnostaminen”. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty tiivistettäväksi keskustatoimintojen (valtakunnan keskus) alueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja toimitila-alueeksi. Jätkäsaari on rajattu yleiskaavassa suunnittelualueeksi, jossa maankäyttömuotojen ja niiden välisten suhteiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Jätkäsaaren alueelle on laadittu osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.6.2006. Osayleiskaavassa alue on merkitty katualueeksi ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi, jonka läpi on merkitty lounas-koillissuuntainen kevyen liikenteen yhteys. Osayleiskaava sai lainvoiman 18.8.2006. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan ja osayleiskaavan mukainen. 4 Asemakaavat Alueella on pääosin voimassa 12.12.1979 vahvistettu asemakaava nro 8043. Siinä alue on satama-aluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Alueen luoteisnurkassa on voimassa 27.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 8337, jossa alue on myös satama-aluetta ja satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialuetta. Lisäksi alueen pohjoisosassa on pieneltä osin voimassa Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava nro 11770, jossa alue on katualuetta. Tämä alueen pohjoispuoleinen asemakaava sai lainvoiman 7.8.2009. Asemakaavaa toteutetaan. Liikuntapuiston alueeseen rajautuvan sataman entisen talletusvarasto Bunkkerin ja naapurikortteleiden asemakaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 4.12.2012. Liikuntapuiston kaakkoisreunalle ollaan laatimassa matkustajasataman asemakaavaa, jonka alueelle sijoittuu liikuntapuistoon rajautuva Tyynenmerenkatu. Liikuntapuiston länsipuolelle sijoittuu asuntovaltainen Atlantinkaaren asemakaava-alue, jonka korttelit rajautuvat Länsisatamankatuun. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti Atlantinkaaren asemakaavaehdotuksen hyväksymistä joulukuussa 2014. Rakennusjärjestys Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.2010. Kiinteistörekisteri Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu 11.8.2014. Maanomistus Helsingin kaupunki omistaa asemakaava-alueen maan. Alueen eteläosassa on Helsingin Satama Oy:lle vuokrattuja maa-alueita. 5 Alueen historia ja yleiskuvaus Asemakaavan muutoksen alue on meritäyttöjen ja entisen kaatopaikan aluetta. Vuosina 1913–2008 Jätkäsaaressa toiminut tavarasatama siirtyi Vuosaareen vuonna 2008. Siihen saakka alue oli ulkopuolisilta suljettua asfalttista merikonttien säilytyskenttää. Matkustajasatama aloitti toimintansa Länsisatamassa vuonna 1995. Asemakaavan muutoksen alue sijaitsee keskeisellä paikalla Jätkäsaaressa, Länsisataman satamaterminaalin vieressä. Alueen pohjoispuolella rakentuu Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alue. Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavassa alueen pohjoispuolelle on sijoitettu koulutontti ja sataman entinen talletusvarasto Bunkkeri on osoitettu liikuntatoimintojen käyttöön. Idässä alue rajautuu Tyynenmerenkatuun. Nykytilassaan alue liittyy etelässä satama-altaan välityksellä avomereen ja on Helsingin oloissa erittäin tuulinen. Asemakaava-alueen koko on noin 5,72 hehtaaria. Rakennettu ympäristö, maisema ja väliaikaiskäyttö Alueen pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1972 valmistunut betoninen varastorakennus Bunkkeri ja sen koillispuolelle vuonna 2011 valmistunut tavaratalo. Alueen kaakkoispuolella on vuonna 1938 valmistunut makasiini L4, jossa toimii nykyisin matkustajasataman terminaali. Pinnanmuodoltaan alue on tasaista rakentamatonta asfalttikenttää, jolla sijaitsee tällä hetkellä matkustajasataman väliaikainen pysäköintialue. Alue on nykyään avointa ja sieltä on näkymiä merelle. Tulevaisuudessa viereisten kaava-alueiden rakentaminen tulee sulkemaan liikuntapuiston alueen kantakaupunkimaisen, tiiviin kaupunkirakenteen sisälle. Palvelut Eteläisen kantakaupungin liikuntapalvelutarjonta on vähäisempää kuin esikaupungeissa. Hesperiankadun ja Pitkänsillan eteläpuolella asuu noin satatuhatta ihmistä eli noin joka kuudes helsinkiläinen. Eteläisessä Helsingissä ei ole yhtään liikuntapuistoa. Asukkaita palvelevat Selkämerenpuiston, Tehtaanpuiston, Johanneksen, Väinämöisen ja Kaisaniemen yksittäiset isommat kentät. 6 Bunkkerin edustalla oleva raitiotiepysäkki ja Länsiterminaalille liikennöivät raitiolinjat palvelevat jo nykyisin liikuntapuiston aluetta. Tulevaisuudessa myös Ruoholahden ja Välimerenkadun suunnasta liikennöivät raitiolinjat tulevat Bunkerin edustalle asti ja raitiotiepysäkki sijoittuu tällöin Tyynenmerenkadun jatkeelle lähelle liikuntapuistoa. Ruoholahdessa on yksityinen kansainvälinen koulu ja yksi yleinen koulu. Jätkäsaaren ensimmäiselle asemakaava-alueelle suunnitellaan 1. ja 2. asteen koulua ja päiväkotia sekä peruskoulua. Tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2018. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Saukonpaadessa ja Jätkäsaaren Hietasaaren osa-alueella. Yhdyskuntatekninen huolto Tavarasatama-ajalta oleva infrastruktuuri uusitaan kokonaan Jätkäsaaressa. Kaava-alueen pohjoispuolella on tekniikkaa uusittu asuntorakentamisen yhteydessä. Keskeiset ympäristötekijät ja ympäristöhäiriöt Luonnonympäristö Alue on asfaltoitua entistä satamakenttää, jonka maa-ala sijoittuu täyttömaalle. Maanpäällistä luonnonympäristöä ei ole muodostunut, eikä alueella ole puuvartista kasvillisuutta. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan Jätkäsaaren alueella ei ole suojeltavia kohteita tai havaintoja suojeltavista lajeista. Maaperä, kallioperä ja pohjavesi Liikuntapuiston alue on mereen luonnontilaisen savikerroksen päälle tehtyä sekalaista täyttöä. Täyte sisältää kiviainesperäisten jätejakeiden lisäksi myös orgaanisia aineksia. Täyttäminen on alkanut 1930-luvulla ja päättynyt pääosin 1950-luvulla. Nykyinen maanpinnan korkeustaso vaihtelee tasolla noin +2,5…3,0 ja on keskimäärin noin +2,8. Alue on pääosin asfaltoitu. Täytemaakerros on paksuudeltaan keskimäärin noin 8…10 metriä. Täyttökerroksen alla oleva savikerros on enimmillään noin 5 m paksu. Savikerroksen enimmäispaksuus on ollut luonnontilaisena todennäköisesti alle 10 m. Savikerroksen alapinta on alimmillaan noin tasolla -18. Ylimmillään savikerroksen yläpinta on noin tasolla -7. Savikerroksen pintaosaan on sekoittunut täyteaineksia, jotka ovat osittain tunkeutuneet myös syvemmälle savikerrokseen. Savikko ei ole kauttaaltaan yh- 7 tenäinen, vaan alueella tehty täyttö on paikoitellen syrjäyttänyt saven ja ulottuu kovaan pohjaan asti. Savikerroksen alla on tiivis moreenikerros, jonka paksuus vaihtelee noin 5…18 m. Moreenikerros on ohut alueen pohjoisosassa ja paksunee kohti etelää mukaillen kallionpinnan muotoa. Kallionpinta on ylimmillään alueen pohjoisosassa. Kallionpinta alueella vaihtelee pohjoisosan tasosta noin -6 keskiosan tasoon noin -24…-34. Liikuntapuiston luoteisnurkassa kallionpinta on tasolla -22,1 Alueen eteläkulmassa kallionpinta noin tasolla -5,5…-10. Asemakaava-alueella pohjavesi on pääosin merivettä, joka pääsee virtaamaan melko vapaasti huokoisissa täyttömaakerroksissa. Alue on lähes kokonaan asfaltoitu ja pohjavettä muodostuu hyvin pieniä määriä. Pohjaveden pinta on tasolla noin +0 ja noudattelee merenpinnan korkeusvaihteluja. Alue on edelleen painuvassa tilassa ja sen kuormittaminen esimerkiksi tasausta korottamalla kiihdyttää painumista. Kaatopaikka-alue ja maaperän pilaantuneisuus Alueella sijaitsee Jätkäsaaren entinen kaatopaikka, joka on toiminut 1930- ja 1940-luvuilla. Kaatopaikka ulottuu osittain kaava-alueen ulkopuolelle. Sen pinta-alan arvioidaan olevan enimmillään 4 hehtaaria ja keskipaksuuden 8…10 metriä. Syvimmillään täyttökerrokset ulottuvat tasolle -16,5 m merenpinnasta. Jätetäyttöä on arvioitu olevan noin 300 000 m3. Erityisesti pohjavedenpinnan alapuolinen jätetäyttö sisältää runsaasti orgaanista ainesta ja eroaa siten muista alueen täyttömaakerroksista. Kaatopaikan ulkopuoliset täyttökerrokset sisältävät enimmäkseen mineraalisia täyttömaita ja mineraalista rakennusjätettä. Kaatopaikkatoiminnan alkuvaiheessa paikalle on tuotu pääosin ylijäämämaita ja rakennusjätettä, joka on läjitetty suoraan mereen. Toisen maailmansodan aikaan puhtaanapitolaitos toi kaatopaikalle runsaasti jätepaperia, eloperäistä jätettä, kuonaa ja puutuhkaa. Vuoden 1943 lopulla puhtaanapitolaitos siirtyi käyttämään muita kaatopaikkoja. Tämän jälkeen alueelle arvioidaan tuodun vähäisiä määriä Jätkäsaaren teollisuuden ja satamatoiminnan jätteitä, kuten rakennus-, öljy- ja teollisuusjätettä. Täyttö on heterogeenista ja haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat runsaasti. Voimakkain pilaantuneisuus sijaitsee yleisesti pohjavedenpinnan alapuolella ylittäen paikoin vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueella on to- 8 dettu mm. metalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Kaatopaikan toiminta-aikana ei Suomessa ollut yleisessä käytössä esimerkiksi kloorattuja orgaanisia yhdisteitä tai synteettisiä torjunta-aineita, joten vastaavia aineita ei kaatopaikalla oleteta olevan merkittävästi. Kaatopaikan toiminta lopetettiin yli 70 vuotta sitten. Kaatopaikkakaasujen perusteella kaatopaikka on kypsymisvaiheessa ja metaania on todettu enää vähän. Kaatopaikan vesinäytteissä on todettu pieniä pitoisuuksia mm. PAHyhdisteitä, öljyä sekä raskasmetalleja. Kaatopaikan sisäiset vedet voivat päästä liikkumaan alueen ulkopuolelle. Kuva: Kaatopaikan rajaus Ilmasto ja tuulisuus Jätkäsaaren sijainti useammasta suunnasta avomeren ympäröimänä tekee siitä Helsingin oloissa tuulisen alueen. Nykytilanteessa alue on avointa entistä satamakenttää, jolla ei ole tuulensuojaa antavia ele- 9 menttejä, kuten kasvillisuutta, maastonmuotoja tai rakennuksia. Jätkäsaareen jo rakentuneet rakennukset suojaavat osittain aluetta pohjoisesta ja idästä puhaltavilta tuulilta. Osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2006 tehtiin Jätkäsaaresta tuulisuuden sekä pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksen kartoitus. Tuulisuustilaston perusteella tuulisuus on jakautunut suhteellisen tasaisesti eri tuulensuunnille. Työn tuloksina arvioitiin, että liikuntapuiston alueella tuulella ja pakkasella on nykytilassa yhteisvaikutus, joka 30-kertaistaa paleltumariskin pelkkään pakkaseen verrattuna, kun alueella oleskellaan puoli tuntia tai sitä pidempi aika. Työssä korostettiin viherrakennesuunnittelun tärkeyttä tuulisuuden pienentämiseksi. Liikuntapuiston pohjoisosan ja Bunkkerin edustan tuulioloja on tarkennettu vuonna 2011 alueen suunnittelun yhteydessä. Melu Kaavamuutosalueelle kohdistuu katuliikennemelun lisäksi melua satamatoiminnoista. Helsingin kaupungin vuoden 2012 EU-meluselvityksiin liittyvien raporttien mukaan alueen päiväaikainen satamatoimintojen aiheuttama keskiäänitaso vaihtelee nykytilanteessa likimain välillä 50–60 dB. Tarkastelussa, jossa alue on mallinnettu esteettömänä, tasaisena ja täysin heijastavana asfalttikenttänä, kaavamuutosalue on suurelta osin yli 55 dB melualuetta. 3 TAVOITTEET Jätkäsaaren liikuntapuiston asemakaavan muutoksen tavoitteena on jatkaa Jätkäsaaren kaupunkirakenteen ja palveluverkon täydentymistä alueelle sopivin maankäyttömuodoin. Asemakaava-alueelle on tavoitteena sijoittaa identiteetiltään vahva, monikäyttöinen, viihtyisä ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen liikuntapuisto, joka on liikuntaviraston ylläpitämä ja palvelee sekä Jätkäsaarta että koko eteläistä Helsinkiä. Tavoitetilassaan liikuntapuisto tarjoaa monipuoliset liikuntamahdollisuudet sekä lähialueen asukkaille että kilpa- ja harrastustoiminnalle ja muodostaa kiinteän osan uutta urbaania ja merellistä Jätkäsaarta. Liikuntapuisto tarjoaa ulkoliikuntatilat myös lähiympäristön kouluille. Lisäksi tavoitteena on alueen muuntojoustavuus ja monipuolinen lajitarjonta 10 Liikuntapuisto sijoittuu lähitulevaisuudessa rakennettavan kantakaupunkimaisen, tiiviin asuin- ja toimitilarakentamisen keskelle. Liikuntapuiston itäpuolella sijaitsevasta matkustajasatamasta lähtevät Tallinnan ja Pietarin laivat. Alueen keskeisen ja näkyvän sijainnin vuoksi liikuntapuiston ympäristönsuunnittelun tulee tähdätä korkealaatuiseen ja omaperäiseen, tunnistettavaan kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. Myös alueelle suunniteltavien pukuhuone- ja huoltotilojen tulee täyttää korkeatasoisen ja laadukkaan kaupunkikuvan vaatimukset. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on myös tukea ja vahvistaa paikan satamahistorialle rakentuvaa henkeä toteutuksen materiaalivalinnoissa ja rakenteiden suunnittelussa. Vaikka liikuntapuisto tulee sijaitsemaan kaupunkirakenteen sisällä, sen laajuus ja Jätkäsaaren sijainti meren äärellä tekevät puiston alueesta alttiin tuulille. Kaavan tavoitteena on tuulen haittavaikutuksien minimoiminen. Lisäksi tavoitteena on, että liikuntapuisto liittyy osaksi koko Jätkäsaaren jalankulun ja pyöräilyn verkostoa kokoavan turvallisen ja esteettömän jalankulun ja pyöräilyn reittiyhteyden välityksellä. Tilaohjelma Liikuntapuiston asemakaavan mitoitus on valmisteltu liikuntaviraston kenttätoimintojen tavoitteellisen tilaohjelman mukaan: • Kaksi täysikokoista pallokenttää (min. 64x100m). Tavoitteena on varautua kattamaan toinen kentistä talvikausiksi. Toista voidaan käyttää talvisin tekojääratana. • Vapaa-alueita ja kaikkien käytettävissä olevia ulkopeli- ja palloilualueita, kuten esimerkiksi tennis-, koripallo- ja lentopallokenttiä. • Lähiliikunta-alueita lähiliikuntavälineineen ja ministadioneineen. Tavoitteena on, että alueella olisi niin senioreita kuin junioreitakin palvelevia ulkokuntoiluvälineitä ja perheen pienimmille suunnattu ulkotoiminta-alue. • Juoksusuora, kuularinki, sekä pituushyppy- ja korkeushyppypaikka • Skeittipaikka • Tuulelta suojaavia rakenteita ja istutuksia • Tavoitteena on varautua myös hölkkälenkin ja tekniikkaradan sijoittamiseen liikuntapuiston alueelle • Huolto- ja pukusuojarakennus • Kenttä- ja liikuntapaikkoihin kuuluvan kaluston säilytys- ja huoltotilat 11 • • Tarvittavat katsomorakenteet Pysäköintialueet henkilö- ja linja-autoille. Valaistus Jätkäsaaren alueella on jäljellä satamatoimintaa palvelleita vanhoja valomastoja. Tavoitteena on siirtää liikuntapuiston alueelle vähintään yksi tavarasataman aikainen valaisinmasto muistumaksi alueen aikaisemmasta käytöstä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutos mahdollistaa tavarasataman aikaisen asfalttikentän ja nykyisen pysäköintimaiseman muuttamisen koko eteläistä Helsinkiä palvelevaksi liikuntapuistoksi. Liikuntapuisto lisää liikuntamahdollisuuksia Helsingin keskustan tuntumaan, julkisen liikenteen verkoston ulottuville. Liikuntapuisto tarjoaa lähiympäristön kouluille ulkoliikuntamahdollisuudet ja puiston pohjoisimpia osia voidaan hyödyntää välituntikäytössä. Kaavamääräykset perustuvat Jätkäsaaren osayleiskaavan määräyksiin ja alueelle laadittuihin selvityksiin ja viitesuunnitelmiin. Kaava-alueen pinta-ala on osayleiskaavavaiheeseen verrattuna hieman kaventunut Tyynenmerenkadun liikennejärjestelyille varatun alueen kasvaneen tilatarpeen myötä. Hyväntoivonkatu on lisätty kaavaalueeseen, sillä pelastusnostokoriauton toiminnan mahdollistamiseksi katualuetta levennetään puolella metrillä. Länsisatamankadun eteläpään linjausta on tarkistettu yhteistyössä Helsingin Satama -liikelaitoksen kanssa hieman lännemmäs, jolloin liikuntapuiston muualta supistunutta pinta-alaa on saatu tasoitettua. Kaavaan on merkitty liikuntaviraston määrittelemät liikuntatoimintojen, pysäköintijärjestelyjen ja liikuntapuiston huollon edellyttämät ohjeelliset sekä likimääräiset tilavaraukset. Osoittamalla huoltopihan ohjeellinen sijainti etäälle asuinkortteleista on pyritty lisäämään liikunta-alueen turvallisuutta ja vähentämään meluhaittoja ympäröiville asuinalueille. Suurimmat urheilukentät sekä avoimena nurmikko- ja pallottelualueena hoidettava alueen osa on sijoitettu liikuntapuiston alueelle viuhkamaisesti ohjeellisina. Kenttien ja muiden liikunta-alueiden sijoittelussa on 12 huomioitu erityisesti tuulisuuden hillitseminen, maaperän rakennettavuus ja Jätkäsaaren kaupunkikuvalliset tavoitteet. Kaavan valmisteluvaiheessa tehty liikuntapuiston yleissuunnitelma on tehty huolellisesti tutkien. Käytettävissä oleva pinta-ala on tilaohjelmaan nähden varsin tiukka, ja koska tilaohjelman, toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet täyttävää kokonaisuutta ole mahdollista ratkaista kovin suuresti yleissuunnitelmasta poiketen, on kaavassa päädytty esittämään yleissuunnitelman mukaiset kenttävaraukset ja muut tilavaraukset varsin kattavasti. Kaava-alueen läpi on osoitettu esteetön jalankulun ja pyöräilyn yhteys, joka liittää liikuntapuiston osaksi Jätkäsaaren jalankulun ja pyöräilyn verkostoa. Kaavakarttaan on merkitty varaus Hampurinkujan johtokujalle. Alueelle on asetettu kaavamääräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantuneet alueet kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on noin 5,72 hehtaaria, josta liikuntapuistolle on varattu 4,72 hehtaaria ja katualueille 0,99 hehtaaria. Kaava-alueella on uutta kerrosalaa yhteensä 700 k-m2. Urheilu ja virkistyspalvelujen alue (VU) Alueelle on merkitty ohjeelliset sijainnit kahdelle täysikokoiselle pallokentälle tilavarauksineen. Toinen pallokenttä voidaan kattaa ylipaineisella palloiluhallilla talvikausiksi ja toista voidaan käyttää talvisin tekojääratana. Lisäksi alueelle on merkitty avoimena nurmikko- ja pallottelualueena hoidettava ohjeellinen alueen osa ja ohjeelliset alueen osat, joille saa sijoittaa pienempiä pelikenttiä ja liikunnan suorituspaikkoja, kuten esimerkiksi tennis- koripallo- ja lentopallokenttiä tai lähiliikuntapaikkoja. Kaavamerkintä voi pitää sisällään muitakin liikuntaviraston tulevassa suunnittelussa määrittelemiä liikuntapuiston toimintoja, kuten esimerkiksi miniareenoita, kiipeilypaikkoja sekä tekniikkaratoja. Liikuntapuiston itälaidalle on osoitettu lisäksi ohjeellinen skeittialue. Kenttien ja liikuntapaikkojen viuhkamainen sijoittelu mahdollistaa liikunta-alueiden välisen tilan varaamisen tarvittaville rakenteille sekä harju- 13 maisille viherkumpareille. Kumpareet luovat liikuntapuistolle omintakeisen ilmeen ja niitä voidaan hyödyntää kenttien katsomoina. Kumpujen rinteille voidaan sijoittaa lenkkipolku ja tuulisuuden vaikutuksia hillitsevää kerroksellista kasvillisuutta, joka muodostaa myös vehreää virkistysympäristöä. Harjanteiden käsittely ja kenttien reunojen rajapinnat, kuten tarvittavat aitarakenteet ja päätyverkot määritellään tarkemmin seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Myös näillä elementeillä on tärkeä rooli mielenkiintoisen liikuntapuistomaiseman suunnittelussa. Käytettävät kasvilajit ja rakenneratkaisut tulee valita alueen äärevät olosuhteet huomioiden. Liikuntapuistoon on osoitettu likimääräiset alueet pysäköinnille ja huoltorakennukselle sekä ohjeellinen alue liikuntapuiston toiminnan kannalta tarpeelliselle huoltoliikenteelle. Kenttien yhteyteen saa rakentaa katsomorakenteita, jotka saa myös kattaa. Huoltorakennuksiin ja katsomorakenteisiin saa rakentaa viherkaton. Alueelle suunniteltavien rakenteiden ja huoltotilojen tulee täyttää korkeatasoisen ja laadukkaan kaupunkikuvan vaatimukset. Alueen läpi on osoitettu linjaus jalankulun ja pyöräilyn raitille. Alueen reunoille on osoitettu puin ja pensain istutettavat alueet. Valaistus Jätkäsaaren alueella on jäljellä satamatoimintaa palvelleita vanhoja valomastoja. Tavoitteena on siirtää liikuntapuiston alueelle vähintään yksi tavarasataman aikainen valaisinmasto muistumaksi alueen aikaisemmasta käytöstä. Kaavan valmistelun yhteydessä teetettyjen selvitysten perusteella alueen mastoista vähäisimmillä kunnostustöillä voidaan ottaa jatkokäyttöön alumiiniset ja sinkityt teräsmastot. Kaavatyön aikana on merkitty jatkokäyttöön soveltuvat mastot ja kaupunginkanslia vastaa mastojen mahdollisesta väliaikaisesta varastoinnista. Yleissuunnitelmassa on osoitettu mahdollinen sijoituspaikka mastolle, mutta kaava ei määrää valaisinten sijoituspaikkaa, vaan se ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Mastojen perustukset ovat vaikeasti siirrettävissä ja siirrettäville mastoille onkin syytä tehdä uudet perustukset. Vanhoja valaisimia tuskin pystytään hyödyntämään ja mastoihin tulevat valaisimet on suunniteltava liikuntapuiston tarpeisiin, siten että ne eivät aiheuta häikäisyongelmaa viereisille asuinalueille. 14 Muilta osin valaistuksessa noudatetaan vuonna 2006 laadittuja Jätkäsaaren ja Saukonpaaden kaupunkivalaistuksen periaatteita. Kadut Asemakaavan muutosalueen julkiset ulkotilat muodostuvat liikuntapuiston ohella eriluonteisista jalankululle ja pyöräilylle sekä ajoneuvoliikenteelle varatuista katutiloista. Länsisatamankatu on kokoojakatu, jonka molemmille laidoille on osoitettu sijainniltaan ohjeelliset kadun varren pysäköintiä rytmittävät katupuuistutukset. Viereisen Atlantinkaaren osa-alueen asemakaavassa on osoitettu Länsisatamankadulle aukeavia kivijalkaliiketiloja. Tärkeän osan Länsisatamankadun katumiljööstä muodostavat liikuntapuiston VU-alueen puolelle sijoittuvat puin ja pensain istutettavat alueet. Liikenne Liikuntapuiston käyttäjistä osa tulee lähialueelta jalkaisin ja pyörällä, osa kauempaa käyttäen joukkoliikennettä tai omaa autoa. Liikuntapuiston alueella ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Tästä poikkeuksena huolto- ja pelastusajoneuvojen reitit, jotka on suunniteltu häiriöttömiksi niin, että ne eivät häiritse liikuntapuiston muita toimintoja. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet alueella ovat sujuvat ja liittyvät Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan katuverkkoon ja tuleville asemakaava-alueille. Liikuntapuiston läpi on suunniteltu lounaskoillinen -suunnassa esteetön yhteys jalankululle ja pyöräilijöille. Reitti liittyy pohjoisessa Hampurinkujan kautta Hyväntoivonpuistoon ja etelässä Jätkäsaaren ranta-alueille Länsisatamankadun ylittävän suojatien välityksellä. Liikuntapuiston sisällä tämä yhteys – samoin kuin alueen muut sisäiset järjestelyt - on suunniteltu siten, että ne eivät risteä ajoneuvoliikenteen kanssa. Myös huollon vaatimat alueet on pyritty sijoittamaan siten että liikuntapuistossa on turvallista liikkua jalan ja pyörällä. Lisäksi Hampurinkujaa on jatkettu kaakkoon Tyynenmerenkadulle asti. Hampurinkujalla on huoltoajo sallittu. Liikuntapuistoon on suunniteltu pyöräpysäköintipaikkoja. Liikuntapuiston kaava-alueeseen kuuluvan Länsisatamankadun katualueen leveys on noin 25 metriä. Kadun molemmin puolin on kadun varrella puurivit ja pysäköintipaikkoja. Kadulla on yksisuuntaiset pyörätiet, jotka erotetaan tasoerolla jalankulusta. Kun koko Jätkäsaaren alue on valmis, liikennemäärä Länsisatamankadulla on noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 15 Hyväntoivonkadun katualue levennetään liikuntapuiston asemakaavassa 15 metriin pelastusnostopaikkojen mahdollistamiseksi. Pyöräily on Hyväntoivonkadulla ajoradalla ja kadunvarsipysäköintiä on molemmin puolin. Hyväntoivonkadulla liikenne on vähäistä. Liikuntapuistoa palveleva pysäköinti on osoitettu Hyväntoivonkadun kulmaan ja ajoyhteys on Hyväntoivonkadulta. Liikuntapuiston alueelle saa rakentaa 40 autopaikkaa. Länsisatamankadun itälaidalle varataan tilaa viidelle bussien pysäköintipaikalle. Lisäksi sekä Hyväntoivonkadun että Länsisatamankadun varteen tulee yleisiä vieras- ja asiointipysäköintipaikkoja. Liikuntapuiston huoltoajoyhteys on osoitettu Tyynenmerenkadulta. Huoltoyhteys palvelee liikuntapuiston toimintojen ylläpidon tarpeita ja huoltotarve Tyynenmerenkadulta on vähäistä. Esteettömyys Asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta normaalia aluetta. Alueella tehtävät korkeustasojen vaihtelut eivät saa haitata esteettömyyden toteutumista. Luonnonympäristö ja ilmasto Länsisatamankadulle istutetaan puurivejä ja puistoa ja kenttäalueita rajaavat harjanteet istutetaan kerroksellisella kasvillisuudella tuulisuuden vaikutusten hillitsemiseksi. Kasvillisuuden suunnittelussa tulee huomioida alueen tuuliset ja äärevät ilmasto-olot. Suurimmat kentät ja muut toiminnot on sijoiteltu kaava-alueella ohjeellisesti ja likimääräisesti siten, että kaava tarjoaa hyvät edellytykset suunnitella ja toteuttaa alue niin, että liikuntapaikkojen olosuhteet ovat mahdollisimman tuulettomat. Tärkeimpiä keinoja ovat maaston muotoilu, rakenteiden sijoittelu ja kasvillisuuden käyttö. Kerroksellinen kasvillisuus ja rakenneratkaisut tulee suunnitella siten, että ne kestävät tuulta ja hillitsevät sen vaikutuksia. Liikuntapuiston huoltorakennuksiin ja katsomorakenteisiin saa rakentaa viherkattoja. Näin voidaan osaltaan edistää elinympäristöjen monimuotoisuutta Jätkäsaaressa ja mahdollisuuksien mukaan viivyttää hulevesiä. Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään yhdyskuntateknisen huollon verkostojen piiriin. 16 Tasaus Kaavaan on merkitty maanpinnan likimääräiset tavoitteelliset korkeusasemat. Puiston tasauksen lähtökohtana on ympäröivien katujen korkeusasema, tulevien kenttien painumien minimointi ja kuivatuksen järjestäminen. Rakennusten maantasokerroksen tulee olla tason +3.3/N2000 yläpuolella. Kenttäalueiden tulee olla tasaisia (pl. kentän kuivatuksen vaatimat pintakallistukset), joten maastonmuotoilua ja merkittäviä korkeuseroja voidaan tehdä vain kenttien välisille alueille. Jotta laajoilta alueellisilta kaivuilta vältytään, tulisi pyrkiä siihen, että isojen kenttien kohdilla tasaus on alimmillaan noin +4,2/N2000. Kenttien välisillä alueilla tulisi suosia maastoharjanteita tuulisuuden hillitsemiseksi ja miellyttävän sekä tunnistettavan liikuntaympäristön aikaansaamiseksi. Harjanteet muodostavat lähtökohdan liikuntapuiston jatkosuunnittelulle, mutta niiden tasausta ei ole merkitty kaavaan. Harjanteiden soveltuva korkeus ja lopullinen muotoilu ratkaistaan tarkemmassa liikunta-alueen suunnittelussa. Harjanteisiin tulee varata riittävä kasvualustojen kerrospaksuus monipuoliselle kasvillisuudelle. Kuivatus Kaava luo edellytykset toimivien pinta- ja pohjakuivatusjärjestelmien kaavanjälkeiselle suunnittelulle. Liikuntapuiston tulvareitti sijoittuu alueen koilliskulmaan Bunkkerin edustalle. Tyynenmerenkadun alin korko tulvareitin kohdalla on +3,15. Rakennettavuus ja perustamistavat Alue on geoteknisesti erittäin vaativa. Alueen paksujen täytteiden laatu vaihtelee suuresti ja sen kokoonpuristuminen on jatkuvasti käynnissä. Täytteiden alla oleva savikerros on käytännössä konsolidoitunut, mutta maanpintaa korotettaessa myös sen kokoonpuristuminen käynnistyy. Odotettavissa olevasta painumasta sekä painumien epätasaisuudesta johtuen erityisesti painumaeroja kestämättömät rakenteet, kuten isot kentät ja rakennukset sekä rakenteet, perustetaan paaluilla. Sen sijaan painumia sallivat rakenteet voidaan perustaa maanvaraisina. 17 Huoltorakennus sekä muut rakennukset ja rakenteet perustetaan paaluilla. Paaluina käytetään lyötäviä teräsputki- tai teräsbetonipaaluja. Lämmitettävän ja jäädytettävän kentän tekniset rakenteet eivät kestä painumia, joten ne on perustettava paalulaatalle. Hidasta painumista sallivat kentät, alueen sisäiset väylät, putket ja johdot sekä maisemointikumpareet voidaan perustaa pohjamaan varaan. Painumia voidaan pienentää esikuormittamalla ja/tai syvätiivistämällä. Maanvaraisia rakenteita suunniteltaessa tulee painumien lisäksi tarkastella myös niiden stabiliteetti. Esirakentamismenetelmänä tutkittiin mahdollisuutta esikuormittaa aluetta haitallisten painumien minimoimiseksi, mutta alueen nykyisten toimintojen siirtäminen ja uudelleenjärjestelyt sekä esikuormituspenkereiden rakentaminen osoittautuivat niin kalliiksi, ettei esikuormitus ollut toteuttamiskelpoinen esirakentamismenetelmä. Sataman pysäköinnille olisi pitänyt järjestää korvaavat pysäköintialueet esikuormituspenkereen rakentamisen ja osin esikuormittamisen ajaksi. Riittävän laajojen korvaavien pysäköintialueiden järjestäminen Jätkäsaaren alueella olisi ollut logistisesti haastava ja kustannuksiltaan kallis järjestely. Vaihtuvista pysäköintijärjestelyistä aiheutuva, rahassa mittaamaton haitta matkustajille sekä toimijalle opastuksen, viitoituksen ja pysäköintimittareiden päivitykset olisivat vielä tuoneet lisäkustannuksia. Vanhan kaatopaikan alueella esikuormittamalla ei myöskään voida poistaa jätteen maatumisesta johtuvia painumia, joten esikuormittaminen ei teknisestikään ratkaisisi alueen esirakentamistarvetta painumia kestämättömien kenttien ja rakenteiden osalta. Maaperän pilaantuneisuus ja kunnostaminen Alueella on todettu maaperän pilaantuneisuutta ja jätetäyttöä. Kaavassa on pilaantuneen maaperän kunnostamista koskeva määräys. Alueelle laaditaan riskinarviointi ja kunnostussuunnitelma ympäristölupahakemusta varten. Maaperän kunnostus toteutetaan ympäristöluvan mukaisesti. Voimakkain pilaantuneisuus sijaitsee yleisesti syvemmissä maakerroksissa pohjavedenpinnan alapuolella. Nykyistä maanpinnan tasoa ollaan nostamassa. Oletettavasti alueella ei ole tarvetta kaivamalla toteutettavalle pilaantuneen maaperän kunnostamiselle. Rakentamisen vuoksi kaivettavat massat, voivat kuitenkin olla eri tavoin pilaantuneita ja sisältää rakennusjätettä. Osa kaivumassoista voidaan mahdollisesti hyödyntää pintakerroksen alapuolisissa täytöissä. 18 Alueella ei arvioida tarvittavan varsinaista suljetun kaatopaikan pintarakennetta. Yleisesti pintarakenteen tarkoitus on estää pintavesien suotautuminen kaatopaikan jätetäyttöön. Jätkäsaaren kaatopaikan jätetäyttökerrokset sijaitsevat kuitenkin lähes kokonaan pohjaveden pinnan alapuolella, jossa vesi pääsee niitä huuhtomaan pintarakenteesta huolimatta. Jätetäytön alueella on havaittu metaanin muodostumista. Todetut pitoisuudet ovat yleisesti ottaen melko pieniä verrattuna kaatopaikoilla muodostuvaan metaaniin. Alueella on vältettävä kaasuja pidättäviä kerroksia, joiden alle kaasua pääsisi kertymään (puistoalueet) tai kaasu on vapautettava hallitusti pidättävien rakenteiden (paalulaatat, kenttärakenteet ja huoltorakennus) alta. Jätetäytöstä purkautuvan kaasun hallinta otetaan huomioon kaatopaikan kunnostussuunnittelussa ja toteutetaan ympäristöluvan mukaisesti. Melu Liikuntapuistoon kohdistuu tulevaisuudessa melua aluetta rajaavien Tyynenmerenkadun ja Länsisatamankadun liikenteestä sekä satamatoiminnoista. Käytettävissä olevien meluselvitysten perusteella arvioidaan, että katuliikenne aiheuttama päiväaikainen melutaso vaihtelee liikuntapuiston alueella likimain välillä 45…65 dB ollen suurimmillaan Tyynenmerenkadun välittömässä läheisyydessä yli 65 dB ja Länsisatamankadun varrella yli 60 dB. Tyynenmerenkadun varren meluisimmalle vyöhykkeelle on osoitettu ohjeellinen alue mm. rullalautailupaikkaa varten, jota ei sieltä kantautuvan melun vuoksi tulisi sijoittaa kovin lähelle asutusta. Laivamelusta johtuen alueen kokonaismelun päiväaikaisen keskiäänitason arvioidaan olevan alimmillaan noin 50 dB. Noin puolet liikuntapuiston pinta-alasta arvioidaan sijoittuvan meluvyöhykkeelle, jossa kokonaismelutaso jää ohjearvon alapuoliselle tasolle 50–55 dB. Mikäli kadun varteen on toteutettavissa liikuntapuiston yleissuunnitelmassa esitetyt harjumaiset viherkumpareet, voidaan niillä edelleen hieman rajoittaa katuliikennemelun leviämistä puistoon lähinnä Länsisatamankadun suunnasta. Jatkosuunnittelussa myös katsomorakenteilla on mahdollista luoda paikallisia meluesteitä liikuntapuiston alueelle. Laivamelun torjuntaan ei puistosuunnittelulla voida oleellisesti vaikuttaa, koska laivojen merkittävimmät melulähteet sijaitsevat tyypillisesti korkealla savupiipussa tai sen läheisyydessä. Melun ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävä haitta alueella liikuntapuiston toiminnan luonteen vuoksi. 19 Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 7.5.2014 esittää liikuntapuiston läpi kulkevan raitin nimeksi Bremeninpolku (Bremenstigen). Nimistötoimikunnan perusteluna on (Jätkäsaaren nimistössä jo esiintyvät) satamakaupungit (ryhmänimi). Länsisatamankatu on kokoojakatu, joka on linjattu pohjoiseteläsuunnassa halki koko Länsisataman kaupunginosan. Linjausta jatketaan kaarevana Hyvätoivonkadun risteyksestä Tyynenmerenkadulle. Hampurinkuja on kevyen liikenteen raitti Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueella. Se jatkuu liikuntapuiston asemakaavaalueen poikki Länsisatamakujalta Tyynenmerenkadulle. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta Helsingin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Alue muuttuu avoimeksi julkiseksi kaupunkitilaksi, joka tarjoaa liikuntapalveluja koko eteläiselle Helsingille. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Liikuntapuisto lisää liikennettä Jätkäsaaren kokoojakaduilla sekä Hyväntoivonkadulla, jonka kautta on ajoyhteys pysäköintialueelle. Hyvät joukkoliikenne- sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet vähentävät henkilöauton käytön tarvetta. Liikuntapuiston huoltoliikenne Tyynenmerenkadulta on vähäistä. Länsisatamankadun jatkaminen Tyynenmerenkadun suuntaan täydentää Jätkäsaaren kokoojakatuverkkoa. Kaava-alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteydet täydentävät osaltaan Jätkäsaaren jalankulun ja pyöräilyn verkkoa. Kaava luo edellytykset korkeatasoisten yhdyskuntateknisen huollon palveluiden toteuttamiselle alueella. 20 Vaikutukset luontoon ja alueen maa- ja kallioperään Alueella ei ole tällä hetkellä maanpäällistä luonnontilaista ympäristöä ja kaavan toteutuminen asfaltoidun satamakentän tilalle lisää sekä kasvillisen että imevän pinnan määrää. Alueen luonnon monimuotoisuus kasvaa, kun alueelle syntyy uusia elinympäristöjä eri eliölajeille. Imevän pinnan pinta-alan kasvaessa myös hulevedet viipyvät alueella nykyistä pidempään. Liikuntapuiston tarkemman suunnittelun yhteydessä voidaan tutkia mahdollisuutta hyödyntää myös viherkattoja jotka viivyttävät hulevesiä ja tarjoavat osaltaan uusia elinympäristöjä. Kaavan toteuttamisella ei ole muutosvaikutuksia alueen luontaiseen maa- ja kallioperään. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Alue sijoittuu tulevaisuudessa kaupunkirakenteen sisään eikä alueen rakentamisella ole vaikutuksia näkymiin meren suunnasta tai ympäröivistä kaupunginosista. Paikallisesti kaavan toteutumisella on merkittävä positiivinen vaikutus maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä tulevaisuuden asuinrakennusten lähiympäristön että julkiseen ulkotilan osalta. Nykyinen pysäköintimaiseman hallitsema avoin asfalttikenttä muuttuu vehreäksi virkistysympäristöksi, jota viherharjanteet rytmittävät pienempien tilojen sarjaksi. Liikuntapuiston viherrakentaminen tuo urbaaniin ympäristöön vuodenaikojen vaihtelua ja rikastaa Länsisataman katumiljöötä. Kaavan toteuttaminen muodostaa uuden puistomaisen lähiympäristön myös Jätkäsaaren entiselle talletusvarasto Bunkkerille ja satamalle. Koska liikuntapuisto sijoittuu matkustajasataman viereen, se tarjoaa myös matkailijoille mieleenpainuvan näkymän Helsingin liikuntapalveluihin. Paikan satamahistorialle rakentuvaa henkeä voidaan ylläpitää toteutuksen materiaalivalinnoissa rakenteiden suunnittelussa muun muassa uusiokäyttämällä vanhoja sataman aikaisia valaisinmastoja liikuntapuistossa. Vaikutukset virkistysalueverkostoon Kaupunginosan viheralueverkosto täydentyy uudella kaupunkirakenteen sisälle sijoittuvalla virkistysympäristöllä. Uusi liikuntapuisto monipuolistaa ja parantaa lähialueen asukkaiden virkistysaluetarjontaa ja 21 tarjoaa hyvällä sijainnilla helposti saavutettavan liikuntapaikan kaupunkilaisille. Liikuntapuiston toteutuminen lisää merkittävästi eteläisten kaupunginosien liikuntapalveluja. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen Liikuntapuiston toteutuminen on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Toteutuessaan puiston lisää asukkaiden liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia ja lisää osaltaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Puiston läpi suunniteltu jalankulun ja pyöräilyn reitti liittää alueen laajempaan jalankulun ja pyöräilyn reitistöön. Kaava luo jatkosuunnittelussa melun ja ilmanlaadun kannalta edellytykset terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteutukselle sekä pilaantuneen maaperän kunnostamiselle asemakaavan mukaisen maankäytön edellyttämään tasoon. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin Alueen julkiset ulkotilat rakennetaan esteettömiksi kaikkien eri väestöryhmien liikkumiseen soveltuviksi. Julkisen liikenteen verkosto ulottuu alueelle Tyynenmerenkadun raitiotielinjalla, jolloin liikkumismahdollisuudet alueelta sekä alueelle ovat tasa-arvoisemmat kuin henkilöautoriippuvaisilla alueilla. Kaava mahdollistaa ja ulkoliikuntapaikkojen toteuttamisen alueen kouluille ja tarjoaa monipuolisia eri väestöryhmille sopivia liikuntapaikkoja. Suunnitelman vaikutuksia tuulisuuden kannalta on arvioitu koko Jätkäsaaren aluetta koskevassa, osayleiskaavavaiheessa tehdyssä pienoismallikokeeseen perustuvassa tuulisuuskartoituksessa. Lisäksi liikuntapuiston alueelta on laadittu asemakaavavaiheessa asiantuntijalausunto tuulisuuden vaikutuksista. Alueen tuulisuuden huomioiminen liikuntapuiston jäsentelyssä vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen alueella ja ulkotiloista saadaan huonommissakin säissä käytettäviä. Tehdyt selvitykset luovat hyvän pohjan jatkosuunnittelulle. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alueen haastavasta maaperästä ja käyttöhistoriasta johtuen kaavaalueen toteuttamisen esirakentamis- ja perustamiskustannukset ovat korkeat. Asemakaavan katualueiden sekä liikuntapuiston esi- ja pohjarakentamisen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti (04/2013, Alv 0 %): 22 Esirakentaminen Kadut ja liikennealueet Liikuntapuiston pohjarakentaminen YHTEENSÄ 2,5 milj. euroa 3,5 milj. euroa 6,5 milj. euroa 12,5 milj. euroa Maaperän pilaantuneisuuden aiheuttamia kustannuksia alueelta on arvioitu kertyvän noin 200 000 euroa, sekä maaperän kaasujenhallinnasta noin miljoona euroa ja nämä sisältyvät alueen pohjarakentamiskustannuksiin. Lopullinen puhdistettava määrä ja laatu, sekä kaasujenhallintajärjestelmät määräytyvät ympäristöluvan perusteella, mikä saattaa aiheuttaa huomattaviakin muutoksia kustannuksiin. Lisäksi liikuntapuiston pintarakenteista ja urheilukentistä varusteineen ja järjestelmineen aiheutuu kustannuksia seuraavasti: Rakennukset Liikuntapuiston toiminnot YHTEENSÄ 2 milj. euroa 11,5 milj. euroa 13,5 milj. euroa Huoltorakennuksen toteuttamiskustannus on arvioitu liikuntaviraston toteuttamien vastaavien rakennusten pohjalta. Liikuntapuiston esirakentaminen ja varsinaisten toimintojen rakentaminen on mahdollista tehdä vaiheistetusti ja näin on mahdollista jakaa toteuttamiskustannuksia usealle vuodelle ja samalla saada joustoa väliaikaisten toimintojen siirtämiselle alueellisesti. Alueelle mahdollisesti toteutettavan ylipainehallin kustannuksiksi on arvioitu edellä mainittujen lisäksi noin 1,4 miljoonaa euroa ja sen kustannuksista vastaavat paikalliset urheiluseurat. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Kaava-alueen kuluminen toteuttamisprojektiin Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston aluerakentamisyksikössä on toteutusta varten Länsisataman aluerakentamisprojekti, joka vastaa Jätkäsaaren alueen toteutuksen koordinoinnista. Rakentamisjärjestys ja osien kytkennät Liikuntapuiston alla olevan kaatopaikka-alueen kunnostamiseksi vaaditaan ympäristölupa, jonka hakemisesta vastaa kiinteistövirasto. Lupa- 23 hakemus jätetään alkuvuodesta 2015. Ympäristöluvan arvioitu käsittelyaika on noin 2 vuotta. Kunnostus voidaan tehdä vaiheittain ja se toteutetaan viimeistään rakentamisen yhteydessä. Liikuntapuistosta on laadittu yleissuunnitelma ja kunnostussuunnittelu on käynnistynyt syksyllä 2014. Rakentamiskelpoiseksi saattaminen Maaperä kunnostetaan ympäristöluvan vaatimalle tasolle. Rakentamisaikataulu Alueen rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Alueen rakentamisen on arvioitu tapahtuvan vuosina 2017–2024. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle toteutetaan Jätkäsaaren peruskoulujen vaatimat ulkoliikuntatilat vuoteen 2020 mennessä. Liikuntapuiston eteläisellä osa-alueella on voimassa olevia vuokrasopimuksia vuoden 2020 loppuun asti. Rakentamisen vaiheistuksessa ja aikataulutuksessa on otettava huomioon satama-alueen toiminnot. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.3.2011). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa, jonka jälkeen kaavahanke on ollut vuosittain esillä kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.4.2011. Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 17.3.2011). Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 28.3.–15.4.2011. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 24 4.4.2011. Kaavan edistymistä esiteltiin lisäksi Jätkäsaaren terassitalokorttelin kanssa yhteisessä yleisötilaisuudessa 10.9.2014. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupunginkanslian (talous- ja suunnitteluosaston), liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, rakennusviraston ja Helsingin Sataman kanssa. Viranomaisten kannanotot on huomioitu asemakaavan valmistelussa. Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse yksi mielipide, joka koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja liikuntapuiston asemakaavan muutosluonnosta. Mielipiteessä kannatettiin asemakaavan muutosta Jätkäsaaren liikuntapuiston osalta ja toivottiin kaavan pikaista edistymistä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse. 8 KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 24.2.2015 ja se päätti esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Helsingissä 24.2.2015 Olavi Veltheim Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 091 Helsinki Täyttämispvm 28.01.2015 Kaavan nimi 20. kaupunginosa Länsisatama, Jätkäsaaren Liikuntapuisto Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 11.03.2011 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 09112277 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,7150 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,7150 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 5,7150 82,6 0,9947 17,4 Rakennussuojelu Yhteensä Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 700 0,01 4,7203 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [%] 700 0,01 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 Kerrosalan muut. [km² +/-] -14800 -4,4827 4,7203 -15500 700 -0,2376 Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä TSV V yhteensä VU R yhteensä L yhteensä Kadut Kev.liik.kadut LS E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 5,7150 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 700 0,01 4,7203 4,7203 82,6 100,0 0,9947 0,9317 0,0630 17,4 93,7 6,3 700 700 0,01 0,01 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 Kerrosalan muut. [km² +/-] -14800 -4,4827 -4,4827 4,7203 4,7203 -15500 -15500 700 700 -0,2376 0,7247 0,0630 -1,0253
© Copyright 2024