Halolehti 4 2014pdf

halo
1
halo valtakunnallinen hankintalehti
Sivu 16
halolehti.fi
Halolehden uusi
Rekry -palvelu avattu
Valtakunnallinen hankintojen ja logistiikan ammattilehti
Nro 4
Kansikuva: Mikko Viitapohja
Merja Lehtonen:
Kiinteä hinta voi johtaa
ylihinnan maksamiseen
Tuula Haatainen:
Sote muuttaa
kuntien roolia
Sivu 3
Hankinnoissa vielä parantamisen varaa
Hyväksyttyjen valitusten määrä on edelleen korkea - Sivu 7
Jyrki Mäkynen:
Kilpailu jalostaa
- sote-alallakin
Sivu 5
2
halo valtakunnallinen hankintalehti
Asiantuntevaa
palvelua lähellä Sinua
Food Service ammattilaisten
verkkokauppa!
VALO Tilauspalvelu™ on Food Service ja teollisuusasiakkaille tarkoitettu
uudenlainen helppokäyttöinen verkkokauppa, josta voi tilata useiden
tavarantoimittajien tuotteita samalla kertaa. Tuotteiden toimitus
yhdessä kuormassa toimitusvarmasti.
Palvelusta voi tilata Valion, Atrian ja HKScanin tuotteita sekä Nestlén
jäätelöitä ja pakasteita.
www.valotilaus.fi
Palvelussa mukana myös:
Metro-tukku tarjoaa kokonaisvaltaisen tavarahuollon sekä asiantuntevan palvelun.
Palvelemme asiakkaitamme valtakunnallisen tukkumyynnin sekä
27 Metro-pikatukun kautta.
Asiakaspalvelu 0200 50 200 | [email protected] | www.metrotukku.com
M100, Y65
C76, Y91
Kaikki mitä
puh. 0207 289 986
email: [email protected]
toimistossasi tarvitset
Palvelumme:
www.staples.fi
1. Teleradiologia
2. Mri-rekkapalvelu
(moderni 1,5T MRI-laite 2012)
3. Mammografiaseulonnat
4. Vuokraradiologit, röntgenpäivystykset,
etäpäivystykset
5. Röntgenulkoistukset
3
halo valtakunnallinen hankintalehti
P
Sivu 10
alveluhankinnat
Pääkirjoitus
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin TtT on sitä
mieltä, että iäkkäiden henkilöiden
asianmukaisen auttamisen tulee
olla sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki.
- Tässä tilanteessa vaaditaan
osaavaa päätöksenteon valmistelua
ja kykyä tehdä päätöksiä, jotka ovat
hyviä myös muutaman vuoden jälkeen niitä arvioitaessa.
S
Sivu 12
airaalalaitehankinnat
Istekki Oy:n lääketieteellisen tekniikan asiantuntija Kalle Mönkkönen
kertoo, että nykyisten sairaalalaiteinvestointien elinkaari on 5-7 vuotta.
- Laitteet liitetään lisääntyvässä
määrin verkkoon ja ne sisältävät ohjelmia sekä omaa tietojenkäsittelykapasiteettia. Sairaalalaitehankinnat ovat muuttumassa laitteista järjestelmien hankkimisen.
L
S
Sivu 4
aki sähköisistä hankinnoista
Viimeistään 17.4.2016 voimaan astuva uusi hankintalaki edellyttää yksiselitteisesti EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sähköisten viestintävälineiden käyttöä.
-Tämä merkitsee sitä, että hankintailmoitukset tulee jättää sähköisesti, hankinta-asiakirjojen on oltava sähköisesti saatavilla ja tarjoukset
on jätettävä sähköisesti, kertoo Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko.
Sivu 15
otesoppa kiehuu
Sote-soppa on ollut kiehumassa
koko vaalikauden ajan ja vaarassa
useita kertoja kiehua yli tai palaa
pohjaan.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että
eduskuntapuolueet ovat löytäneet
soppapadan alle sellaisen liekin tason, että saadaan kypsytettyä sellainen sopan makutaso, että se tyydyttää kaikkia osapuolia, uskoo Anssi
Rajasärkkä.
Tuula Haatainen
Sote muuttaa kuntien roolia
Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee
rakenteellisen uudistuksen. Parlamentaarisesti valmisteltu lakieh-dotus on
nyt hallituksen esityksenä lähtenyt
eduskuntakäsittelyyn. Uudistus perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon sekä peruspalveluiden ja erityistason palveluiden täydelliseen integraatioon.
Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen, rahoittaminen ja tuottaminen
muuttuu. Kunta on tähän saakka vastannut palveluiden järjestämisestä ja
rahoittamisesta. Erikoissairaanhoidosta ovat vastanneet sairaanhoitopiirit.
Järjestämisvastuu siirtyy viidelle
kuntayhtymänä toimivalle sosiaali- ja
terveysalueelle. Alueet vastaavat lähestulkoon nykyisiä erikoissairaanhoidon
erityisvastuualueita. Eteläisestä sosiaali- ja terveysalueesta tulee väestömäärältään suurin, lähes 2,2 miljoonan
asukkaan alue. Muut sote-alueet ovat
vajaan miljoo-nan asukkaan kokoisia.
Palveluiden tuotannosta vastaavat sote-alueiden sisälle muodostuvat kuntayhtymät, joita saa olla koko maassa
enintään 19.
Rahoitus vaatii vielä täsmentämistä.
Viiden sote-alueen rahoitus tulee kunnilta. Kunnan rahoitusosuus lasketaan
väestömäärän perusteella ja sitä painotetaan uudistetun valtionosuusjärjestelmän mukaisilla ikääntymisen ja
sairastavuuden painokertoimilla.
Kuntien talous on viime vuosina tiukentunut siinä missä valtion velka on
kasvanut kansainvälisen talous-kehityksen ja työelämän rakennemuutok-
sen seurauksena. Kuntiin taloudentilanne on heijastunut valtion-osuuksien
leikkauksina. Samaan aikaan ikääntyminen heikentää verotuloja, kun veropohja pienenee elä-keläisväestön suhteellisen osuuden kasvaessa.
Sote-uudistuksen muutokset, valtionosuusleikkaukset ja samaan aikaan uudistettu valtionosuusuudistus
kumuloituu osassa kuntia suureksi. Sote-rahoituksen osalta muutoksia on pyritty hillitsemään asettamalla muutokselle 400 euroa/asukas katto, johon siirryttäisiin asteittain vuonna 2020. Näin
rajattuna vaikutuk-set ovat kuitenkin
liian suuria kuntien kannalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain käsittely eduskunnassa vaatii nyt huolellista paneutumista. Vaikka nyt tehdään sote-uudistus, samalla on muistettava varmistaa kunnan
muiden tehtävien hoitami-sen edellytykset. Kunnan vastuulla on päivähoito, opetus, kulttuuri ja nuorisotoiminta
sekä liikuntapalve-lut, kunnallistekniikka ja muiden kuntalaisten hyvinvoinnin sekä elinvoiman kannalta tärkeät
toiminnot.
Uudistus on herättänyt kysymyksiä
yksityisten palveluntuottajien taholta.
Laki ei muuta nykykäytäntöä -julkinen
palvelun järjestäjä ja tuottaja voi hankkia edelleen palveluita ulkopuolelta.
Maahan syntyvät 19 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajaa pystyisivät jatkossa vahvempaan hankintaosaamiseen, mikä on kuntien etu.
Tuula Haatainen
Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto
4
halo valtakunnallinen hankintalehti
Uusi hankintalaki tuo tullessaan sähköiset menettelyt
Suomessa pohditaan vielä
rajoittaako vaatimus kilpailua
Viimeistään 17.4.2016 voimaan astuva
uusi hankintalaki edellyttää yksiselitteisesti EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa sähköisten viestintävälineiden käyttöä.
Tämä merkitsee sitä, että hankintailmoitukset tulee jättää sähköisesti, hankinta-asiakirjojen on oltava sähköisesti
saatavilla ja tarjoukset on jätettävä sähköisesti.
Direktiivi ei kuitenkaan edellytä tarjousten sähköistä käsittelyä, vaan pelkästään vastaanottoa.
Jäsenmaat päättävät itse
kansallisista hankinnoistaan
Sähköistymisellä tavoitellaan hankintaprosessin hallinnollisten kustannusten hillintää ja koko prosessin nopeuttamista.
Kansallisissa hankinnoissa jäsenmaille on jätetty mahdollisuus päättää itse sähköisten menettelyiden käyttöönotosta.
Kuntaliiton lakimies Katariina
Huikko kertoo, että Suomessa pohditaan vielä ulotetaanko direktiivien sähköisiä viestintävälineitä koskeva vaatimus myös kansallisiin hankintamenettelyihin.
- Viimekädessä kysymys on siitä, tulisiko se rajaamaan kilpailua esimerkiksi siten, että käytännössä pienet yritykset eivät enää osallistuisi hankintoihin,
jos tarjousta ei voisi jättää paperisena.
Esille on Huikon mukaan tullut kaksi toisistaan poikkeavaa näkemystä.Toisen mukaan sähköistyminen nähdään
positiivisena ja toivottuna apuvälineenä, mutta toisaalta on tuotu esiin, että
joillekin tarjoajille on ollut vaikeaa jättää jopa sähköpostitarjousta.
- Luotan kuitenkin siihen, että hankintalain valmisteluryhmä saa aikaan
järkevän lopputuloksen.
Sähköinen postilaatikko
tulossa
Tavallinen suojaamaton sähköposti
ei täytä uusien vaatimusten mukaisia
suojaamisvaatimuksia EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
Käytännössä tämä tulee Huikon mukaan johtamaan uudenlaisen sähköisen postilaatikon käyttöönottoon.
- Nykyään tällaisia ratkaisuja ei vielä ole olemassa, mikä onkin hyvä mahdollisuus uusille järjestelmätoimittajille. Toisaalta nyt markkinoilla olevat kilpailuttamisjärjestelmät todennäköises-
D
irektiivi
Kuvan oikeudet: Kuntaliitto ry
ti muokkautuvat direktiivin mukaisiksi
ennen lain voimaan tuloa.
Direktiivi mahdollistaa myös tarjouksen pdf -muodon käyttämisen, eli
tarjouksia ei edellytetä niin sanotussa
rakenteisessa muodossa.
- Esimerkiksi puitejärjestelyhankinnoissa hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan osan tarjouksestaan sähköisen luettelon muodossa.
Hankintayksikkö voisi hyödyntää luetteloita esimerkiksi minikilpailutusvaiheessa. Tarjoajat voisivat myös tarkistaa
oman luettelonsa paikkansapitävyyden ennen minikilpailutusta.
Dynaamisesta järjestelmästä
tulossa käyttökelpoinen
Uusi hankintadirektiivi mahdollistaa
edelleen sähköisen huutokaupan ja dynaamisen hankintajärjestelmän käytön.
- Erittäin positiivinen muutos sisältyy dynaamiseen hankintajärjestelmään, jonka sääntelyä on yksinkertaistettu. Se muistuttaa kansallisessa laissamme tällä hetkellä olevaa dynaamista hankintajärjestelmää. Näyttää siis siltä, että siitä tulisi vihdoinkin käyttökelpoinen.
Dynaamista hankintajärjestelmää ei
ole Suomessa käytetty vielä lainkaan,
joskin hankintayksiköt ovat olleet siitä
kiinnostuneita.
- Se soveltuisi mainiosti toistuvanluonteisten hankintojen tekemiseen,
eikä sulje pois markkinoita, kuten esimerkiksi puitejärjestely. Nyt pallo onkin järjestelmätoimittajilla. Jään mielenkiinnolla odottamaan missä aikataulussa järjestelmiä saadaan markkinoille.
Suomessa myönteisiä
kokemuksia
Sähköisten hankintamenettelyiden
käyttäminen ei suomalaisille hankintayksiköille ole uutta. Niitä käytetään jo
useissa kunnissa ja hankintayksiköissä.
- Kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Näin ollen uskoisin,
että valmius ottaa käyttöön direktiivin
mukaiset uudet sähköiset viestintävälineet on kunnissa hyvä.
Sähköisiin viestintävälineisiin ei tarvitse siirtyä heti uuden hankintalain hyväksymisen yhteydessä, vaan sille on
säädetty siirtymäaika.
- Siirtymäaika yhteishankintayksiköille on 18.4.2017 ja muille 18.10.2018.
Kansallisessa lainvalmistelussa ei ole
Lakimies Katariina Huikko toimii Suomen Kuntaliiton lakimiehenä.
Hän on myös Työ- ja elinkeinoministeriön hankintalain valmistelun
sihteeristön jäsen.
vielä päätetty pidetäänkö nämä siirtymäajat, vai aikaistetaanko niitä.
Hankintayksiköillä
harkintavaraa
Katariina Huikko painottaa, että vaikka on Suomessa onkin saatu positiivisia kokemuksia koko hankintaprosessin sähköistämisestä, ei direktiivi vielä
näin kokonaisvaltaista prosessia vaadi.
- Jääkin hankintayksikön omaan
harkintaan, haluaako se esimerkiksi
käsitellä sähköisessä muodossa saadut
tarjoukset sähköisesti vai perinteisessä
muodossa.
Hankintojen sähköistämisessä toteutuu Huikon mukaan yksi EU:n komission tavoitteista, sillä asiasta on puhuttu EU-tasolla jo 2000 -vuoden puolestavälistä lähtien.
5
halo valtakunnallinen hankintalehti
Kolumni
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen
Kuva: Jarkko Översti, Torikuva Oy
Kilpailu jalostaa
- sote-alallakin
Pitkään poliittisessa keskustelussa pyörinyt
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on taas
valmis. Parlamentaarinen sote-työryhmä pääsi
sopuun järjestämislain yksityiskohdista tiistaina
25.11.
Saavutetaanko nyt syntyneellä ratkaisulla
uudistuksen keskeiset tavoitteet? Varmistetaanko laatu ja saatavuus, tehostuuko toiminta ja syntyykö kustannussäästöjä?
Valitettavasti olen skeptinen. Epäileväisyyteni perustan lakiehdotuksen ilmeisiin puutteisiin
huolehtia palvelujen tuottajien välille syntyvän
kilpailun puutteesta.
Syntyvät tuotantovastuulliset kuntayhtymät
pyörittävät merkittävän suurta veroina kerättyä
rahapottia. Näiden resurssien tehokkaimmasta
ja vaikuttavimmasta käytöstä pitäisi olla kysymys.
Vaikka laki ei estäkään tuotantovastuullista
kuntayhtymää käyttämästä oman tuotannon rinnalla yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja,
niille ei ole siihen ohjaavaa mekanismia.
Kokemukset ovat osoittaneet, että kun hankintayksikön koko kasvaa, tyypillisesti myös hankintojen koko kasvaa.
Tämä aiheuttaa sen, että pienimmät toimijat eivät pärjää isojen tuotantoalueiden kanssa.
Näin palvelut keskittyvät entistä enemmän julkisen sektorin ja muutamien suurimpien palveluntuottajien haltuun.
Uhkana on, että terve kilpailu laadulla ja
hinnalla poistuu, eivätkä uudet yritykset pääse
markkinoille.
Ehdotettu uudistus sisältää siis isoja kysymyksiä. Mistä motivaatio kuntayhtymille kyseenalaistaa oma toiminta? Jäävätkö kolmas sektorin ja
yritykset pelkästään alihankkijan rooliin?
Miten varmistetaan, että palvelujen hankinnat
nostetaan kriittiseen rooliin pitkällä tähtäimellä?
Palvellakseen uudistukselle asetettuja tavoitteita, on esitykseen saatava lisättyä järjestämisvastuullisille kuntayhtymille velvollisuus kehittää
palvelumarkkinoita, huolehtia siitä, että palvelutuotannon aito kustannus- ja laatuvertailtavuus
on olemassa sekä velvollisuus kustannustehokkaimman tuotantotavan hyödyntämisestä.
Suomalaisen monituottajamallin hyödyntämisellä tämä kaikki voidaan saada aikaan sekä
lisäksi varmistaa jatkuva uudistuminen ja uusien
innovaatioiden syntyminen.
Asiakkaan valinnanvapaus, palveluseteli ja
’raha seuraa asiakasta’ –periaate ovat keinoja turvata reilu kilpailu, parhaat palvelut ja niiden laaja saatavuus.
2015
halo
Jyrki Mäkynen
Vastaa kyselyyn verkkosivuilla!
Mitä Halolehteä sinä luet - painettua lehteä, vai verkkolehteä
(pöytäkone, tablet, älypuhelin)?
Halolehti verkossa - www-halolehti.fi
Atria on liittynyt
Tilaajavastuu palveluun,
joka on Suomen suurin ja kattavin yrityksille
suunnattu tilaajavastuulain edellyttämien tietojen rekisteri.
6
halo valtakunnallinen hankintalehti
FENNO MEDICAL OY
Turvallisia
tietoverkko- ja
palvelinkeskuspalveluita
[email protected]
www.cygate.fi
TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA
fennokauppa.fi
ALAN AMMATTILAISILLE JA KULUTTAJILLE
Cygate_Halo_Ilmoitus_108x155mm_1_LR.indd 1
22.8.2014 2:14:55
Markkina
oikeus
7
halo valtakunnallinen hankintalehti
569
532
495
449
399
488
425
286
260
217
195
134
2011
274
250
222
119
474
102
121
134
2012
114
132
100
2013
94
2014
1.1.2014-28.10.2014
Vireille Ratkaistu Hyväksytty osoittain tai kokonaan Hylätty Jäänyt silleensä Ratkaisemattomat
Markkinaoikeudelle tehtyjen valitusten määrä edelleen korkea julkisissa hankinnoissa
Hankinnoissa vielä parantamisen varaa
Kun julkisia hankintoja tarkastellaan osittain tai kokonaan hyväksyttyjen valitusten kautta, näyttää markkinaoikeuden neljän vuoden tilastojen perusteella siltä, että hyväksyttyjen
suhteellinen osuus ratkaistuista tapauksista on ollut pari vuotta hienoisessa laskussa.
Oheisessa tilastossa tarkastellaan
vain hankinta-asioihin kirjattuja tapauksia.
Ulkopuolelle on tässä jätetty erityisalojen hankinnat, sähköinen huutokauppa, puolustus- ja turvallisuusasiat,
sekä muut hankinta-asiat.
Hyväksyttyjä eniten 2012
Vuonna 2011 ratkaistuista hakemuksista valittajan hyväksi ja hankintayksiköiden tappioksi koitui 20,91 prosenttia.
Vuosi 2012 näyttäisi olleen hankintayksiöille seurantajakson huonoin,
sillä silloin hyväksytyiksi tuli peräti 24
prosenttia ratkaistuista hakemuksista.
Vuonna 2013 vastaava prosentti oli
23,03 ja 2014 19,26, joskin tilastot kattavat 2014 vain 10 ensimmäistä kuukautta.
Hylättyjä eniten 2011
Hakijoiden kannalta katsoen huonoin vuosi oli 2011, jolloin hylätyksi tuli
peräti 45,69 prosenttia kaikista ratkaistuista asioista.
Samaan määrään ollaan pääsemässä kuluvana vuonna, sillä 10 ensimmäisen kuukauden tilaston mukaan hylättyjä hakemuksia oli 44,46 prosenttia.
Vuonna 2012 hylättyjen prosentuaalinen osuus ratkaistuista oli 28,46 ja
2013 39,39 prosenttia.
Ratkaisemattomat kasvussa
Tilastojen mukaan näyttäisi siltä, että vireille tulleiden hankinta-asioiden määrä pysyy markkinaoikeudessa vuodesta
toiseen korkeana.
Vain vuonna 2011 markkinaoikeus
ratkaisi selvästi enemmän tapauksia,
kuin niitä tuli vireille.
Kasvua osoittaa myös ratkaisemattomien hakemusten määrä, mikä tarkoittaa niitä hakemuksia, mitä markkinaoikeus ei ole ehtinyt käsittelemään.
Vuonna 2011 hankinta-asioiden käsittelyaika oli 8,1 kuukautta, vuonna
2012 6,2 kuukautta, 2013 6,4 kuukautta.
Tilastoissa mainittu ”Jäänyt silleensä” tarkoittaa sitä, että hakija on perunut hakemuksensa, tai valittaja on perunut valituksensa.
Tästä seuraa se, että asian käsittely
on rauennut markkinaoikeudessa.
Kaikenkokoiset hankintayksiköt edustettuina
Markkinaoikeustuomari OTT Pertti
Virtanen tietää, että markkinaoikeuteen tehdyt valitukset kohdistuvat
kaikentyyppisiin hankintayksiköihin,
pieniin ja suuriin kuntiin, kuin myös
yhteisiin hankintayksiköihin.
- Ne ovat Trafista alkaen edustettuina. Riippuu ilmeisesti myös siitä, kuinka paljon hankintoja mikäkin yksikkö tekee.
- Valtiollahan hankinnat on pitkälti
keskitetty Hanseliin, joten esimerkiksi ministeriöiden hankinnoista ei juuri valiteta.
- Toisaalta ELY-keskukset tekevät
merkittäviä hankintapäätöksiä ja niistä valitetaan.
Tyypillisimmät
valituksen kohteet
Tyypillisimpiä valituksia aiheuttavia hankintoja ovat erilaiset terveydenhoitoon liittyvät hankinnat sekä
isot tie- tai muut infrahankkeet.
- Niissä on useita alaurakoita, joten loogisesti voi olettaa, että ainakin
jostain valitetaan. Lisäksi valitetaan
koulu- ja muista kuljetushankinnoista. Kyse on usein pienempien kunti-
en hankinnoista, ja tällaisen kuljetuksen saaminen voi olla yrittäjälle suorastaan elinehto.
- Uusi ryhmä ovat kirjastohankinnat, joissa on mukana useita kuntia ja
hankinnan arvo voi tämän takia olla merkittävä. Aiemmin esillä olivat
telealan palveluhankinnat, mutta ne
ovat harvinaistuneet.
Tarjouspyynnön
vastaisuus kärjessä
Virtanen painottaa, että hänen vastauksensa ovat vain kokemukseen perustuvia arvioita koska tilastoja niistä
ei ole olemassa. Hänen mukaansa todennäköisesti tavallisin valitusryhmä
ovat erilaiset tarjouspyynnön vastaisuutta koskevat väitteet.
- Valitus voi koskea myös soveltuvuutta - erityisesti silloin, kun valittaja
on suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle soveltumattomana. Tarjouspyynnön vastaisuus ja soveltumattomuus
-kysymykset myös sotketaan toisinaan keskenään.
- Näiden lisäksi vedotaan myös tarjouspyynnön epäselvyyteen.
ILMOITUS
8
halo valtakunnallinen hankintalehti
Elisa pystyy tarjoamaan kyberturvallisuusasiakkailleen havainnollista visuaalista tilannekuvaa siitä, mitä eri osa-alueilla tapahtuu.
Kyberturvallisuus
vaatii kokonaisuuksien
hallintaa
Tietoisuus kyberturvallisuudesta on noussut kunnissa ja valtionhallinnossa
parin viimeisen vuoden aikana huomattavasti. Siinä missä aiemmin puhuttiin
lähinnä virusten torjunnasta ja palomuureista, ymmärretään nykyään kyberturvallisuuden olevan paljon muutakin kuin teknologiaa. Myös ymmärrys
ymmär
omista suojaustarpeista kasvaa kohisten.
ILMOITUS
9
halo valtakunnallinen hankintalehti
Elisan kyberturvapalveluiden business manager
Sami Knuutisen mukaan kuntien ja valtion hankinnoista päättävät tahot tuntevat kyberturvallisuusasioita koko ajan paremmin:
”Varsin laajalti on kasvanut ymmärrys siitä, että
paljon on kiinni oikeista käytännöistä, valvonnasta,
testaamisesta ja asioiden harjoittelusta”, Knuutinen
kertoo.
Parantunut tietoisuus näkyy Knuutisen mukaan
myös palveluntarjoajille esitetyissä toiveissa ja kysymyksissä:
”Tänä päivänä ollaan kiinnostuneita pelkän virustorjunnan lisäksi esimerkiksi häiriötilanteisiin reagoimisesta ja haittaohjelmien havainnoinnista. Näin pitääkin
olla: kyberturvallisuus on nähtävä laajana kokonaisuutena, jossa keskeisellä sijalla on kokonaisuuden
hahmottaminen.”
Knuutisen mukaan kunnat ja valtionhallinnon
toimijat käyttävät nykyään kiitettävästi asiantuntijoita
apunaan kyberturvallisuuteen liittyvien tarjouspyyntöjen laatimisessa. Se kannattaakin: vaikka kyberturvallisuusratkaisut yleensä ostetaan kokonaisuutena
ulkopuoliselta toimittajalta, täytyy kilpailutuksessa olla
hyvin selvillä omista tarpeista ja vaatimustasosta.
Tiedä mitä suojaat
Omien tarpeiden tuntemisen edellytyksenä on Knuutisen mukaan oman it-ympäristön laaja tuntemus.
Elisalla painotetaan tätä erityisen voimakkaasti:
”Kaikkein tärkeintä on tuntea ja luokitella suojattavat kohteet. On varsin yleistä, että kyberturvallisuuden kannalta olennaisia tietoja ei löydy keskitetysti
mistään. Esimerkiksi kunnissa opetustoimen palvelimista saattaa vastata yksi taho ja sosiaalitoimen
asioista toinen, jolloin tietoa omien palveluiden
palvelimista ei löydy keskitetysti mistään eikä tietoa
suojattavasti kohteista ole missään kootusti.”
Elisa pystyy tarjoamaan kyberturvallisuusasiakkailleen esimerkiksi havainnollista visuaalista tilannekuvaa
siitä, mitä eri osa-alueilla tapahtuu.
”Kun omat tietoturvavastaavat pystyvät yhdellä
vilkaisulla tarkastamaan minkälainen yleinen turvalli-
suustaso on, kuinka paljon hyökkäyksiä on torjuttu ja
mitä toimenpiteitä on käynnissä, on toimenpiteiden
johtaminen huomattavasti helpompaa”, Knuutinen
selvittää.
Myös kyberturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet
ja resurssit voidaan kohdentaa oikein silloin, kun
kokonaiskuva ja prioriteetit ovat selvillä.
moniilipäätelaitteisiin asti. Jos organisaatio tekee
Elisan kanssa sopimuksen kyberturvallisuuspalveluista,
Elisa pystyy yhteyksien lisäksi tarjoamaan myös niitä
pitkin kulkevan tiedon laadunvalvontaa. Haittaliikenne- ja hyökkäysohjelmat pystytään silloin tunnistamaan jo niiden alkulähteillä.
.
”Ei meihin kohdistu kyberhyökkäyksiä”
Knuutisen mukaan on varsin yleistä, että organisaatiot
eivät havaitse niihin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä.
”Moni uskoo, ettei ole koskaan ollut hyökkäyksen
kohteena, vaikka todellisuudessa niitä ei ole vain
havaittu. Jos havainnointivalmiuksia ei ole rakennettu
määrätietoisesti, esimerkiksi palvelunestohyökkäys
saattaa näyttää pelkältä toimintojen hetkelliseltä
hidastumiselta”, Knuutinen huomauttaa.
Todellisuudessa palvelunestohyökkäys voi aiheuttaa merkittäviä haittoja, jos esimerkiksi kuntalaisten
verkkopalvelut lakkaavat toimimasta. Toiminta
jälkijunassa on usein myös merkittävästi kalliimpaa
kuin hyökkäysten torjunta, eikä tilanteen selvittäminen ole herkkua kunnan maineenkaan kannalta.
Kunnilla ja valtiolla on hallussaan myös esimerkiksi
henkilötietoihin liittyvää arkaluonteista materiaalia,
jota ei saa päästää vuotamaan. Joissain tapauksissa
palvelunestohyökkäys voi myös toimia harhautuksena
tietomurron yhteydessä.
Knuutinen painottaa torjunnassa erityisesti valmiustason nostoa:
”Hyökkäysten torjunnan pitää ehdottomasti perustua jatkuvaan havainnointiin, poikkeamien analysointiin ja ennalta sovittuihin toimintamalleihin. Näitä
on tehtävä sellaisen kumppanin kanssa, joka pystyy
tarjoamaan kattavaa palvelua ja valvontaa ympäri
vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.”
Elisa hallitsee verkot
Elisalla on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyrityksenä laajat mahdollisuudet tietoturvauhkien tunnistamiseen. Elisa hallitsee koko verkon läpi kulkevaa
liikennettä aina verkosta työasemiin ja
”Jotta kokonaisuus toimii, on tiedettävä
mitä kaikkea halutaan suojata.”
Mikä
ikä
kä kyberturvallisuus?
r
rturvallisu
isu
• Tietoturvallisuudella
iet
etoturvallisuudella
oturvallisuudella
suuud
della turvataan
t
yksittäisen
toimintaa
ksittäisen
sittäisen
ittäisen
täisen organisaation
täis
gannisaa
toimin
toimint
toiminta
toim
ja tietoa.
eto
toa.
oa.
• Kyberturvallisuuteen
liittyy
urvallisuuteen
vallisuuteen
llili t
lii
liliitty yhteiskunnan toimintojen turvaaminen
laajemmin osana kyberpuolustusta.
• Kyberturvallisuudessa on kysymys
varautumisesta, riskienhallinnasta ja
erityisesti yhteistoiminnasta organisaation ulkoisten sidosryhmien
kanssa
• Kybertoiminnassa oleellista on uhkien havainnointikyky, tiedonvaihto
sekä harjoittelu, jotta osataan toimia oikein kyberhyökkäystilanteissa.
10
halo valtakunnallinen hankintalehti
Kuntataloudessa ihmisten toimintakykyä turvaavaa lainsäädäntöä pitäisi pitää ensisijaisena
”Tarvepyörä pyörii entistä lujempaa,
mutta rahapyörä on pysähtynyt...”
Kuva: Vanhustyön keskusliitto
Julkiset hankinnat ovat joutuneet palveluhankinnoissa talouden taantuman
myötä paljon vartijaksi.
Vanhustyön Keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin TtT pukee tilanteen
sanoiksi toteamalla, että koulutus- ja
osaamistason nousu, lainsäädännön
kehittyminen sekä ihmisten terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista ja niitä
uhkaavista tekijöistä kertyneen tiedon
hyödyntäminen on luonut edellytykset myös monipuoliseen palvelujärjestelmään.
Odotukset uusien keksintöjen ja
hoitomuotojen myötä näyttävät kuitenkin kasvavan tilanteessa, jossa taloudellisia edellytyksiä aiemman kaltaiselle
toiminnan jatkuvalle laajentamiselle ei
ole – eli tarvepyörä pyörii entistä lujempaa, mutta rahapyörä on pysähtynyt tai
kääntynyt toisin päin.
Yhdenvertaisuus
pitää toteuttaa
Helin on sitä mieltä, että iäkkäiden
henkilöiden asianmukaisen auttamisen tulee olla sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki.
- Tässä tilanteessa vaaditaan osaavaa päätöksenteon valmistelua ja kykyä tehdä päätöksiä, jotka ovat hyviä
myös muutaman vuoden jälkeen niitä
arvioitaessa. Keskeisin lainsäädännön
edellytyksitä on mielestäni yhdenvertaisuuden toteuttaminen, välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen sekä mahdollisuus riittäviin
sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lain mukaisten toimintamallien kehittämisessä on hänen mukaansa vielä
”pientä jumpan tarvetta”.
Kilpailutusprosessi
syö voimavaroja
Julkisessa hallinnossa on Helinin mukaan käytetty paljon voimavaroja kilpailutusprosessiin ja siitä on tullut uusi
osaamisala hoidon ja palvelun rinnalle.
- Toivottavasti kilpailutuksella saatu
taloudellinen hyöty on tuntuvasti suurempi kuin kilpailutukseen käytetty raha. Mielestäni kuntastrategioissa tulisi
lähteä siitä, että ihmisten hyvinvointia
turvaava lainsäädäntö on ensisijainen
ja sen jälkeen tulee kilpailutus.
Helin painottaa, että laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määrittää, että pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys tulee
turvata.
- Näissä tilanteissa suorahankinta
on tarkoituksenmukainen ja yksinkertainen. Lain tavoitteena on lisäksi vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuut-
Omatoimisuuden säilyminen tärkeää
Satu Helin toimi vuonna 1993 sosiaalija terveysministeriön kutsumana selvitysmiehenä palvelujen rakennemuutostyön käynnistymisen yhteydessä.
Hän toivoo, että palveluinnovaatiot suuntautuvat jatkossa myös kotihoitoon ja kaikkien iäkkäimpien ihmisten auttamiseksi.
Mitä sitten iäkkäät ihmiset itse toivovat?
Mielipiteet ovat tulleet Helinille tutuiksi myös oman väitöskirjatutkimuksen kautta.
- Omatoimisuuden säilyttäminen
ja osallistuminen kodin ulkopuolisiin
tapahtumiin on kaikille ensiarvoisen
tärkeää.
Iäkkäät ihmiset kertovat tärkeimmäksi toiveekseen saada pysyä terveenä mahdollisimman pitkään. He
tarkoittavat terveydestä puhuessaan
useimmiten toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista eikä niinkään sitä, etteikö heillä olisi pitkäaikaissairauksia
ja lääkityksiä.
Itsenäistä suoriutumista auttaa, se,
että liikuntakykyä rajoittavat tekijät
ovat lähiympäristössä mahdollisimman pienet.
Miten tavoitteet ovat toteutuneet?
- Yhä useampi ihminen saa elää pitkään ja suuren osan vanhuusiästään
edeltäjiään toimintakykyisempänä.
Kasvanut taloudellinen vauraus antaa
edellytyksiä myös omaehtoiseen hyvinvoinnin turvaamiseen.
- Kehitys ei ole kuitenkaan tuonut hyvää kaikille tasapuolisesti, sosiaalisen ja taloudellisen aseman perusteella näkyvät erot terveydessä ja
toimintakykyisyydessä ovat säilyneet
ja iäkkäiden ihmisten keskuudessa
erot ovat jopa kasvaneet. Heikko taloudellinen asema ja siihen kytkeytyvät muut tekijät näyttävät heikentävän
terveydentilaa, mikä puolestaan tuo
haittoja elämän ja hyvinvoinnin eri
osa-alueille.
Satu Helin on sitä mieltä, että iäkkäiden henkilöiden asianmukaisen
auttamisen tulee olla sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkki.
ta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja
toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista.
Kriteereissä vielä
parantamisen varaa
Helinin mukaan julkiset hankinnat
ovat myös palvelupuolella suuntautuneet hintapainotteiseen suuntaan.
Alalla on kilpailutuksia, joissa jopa
95 prosenttia määräytyy hinnan mukaan tai halvin hinta on ainut kriteeri.
Hintaan liikaa painottuvassa kilpailussa taloudellisten etujen hakeminen
voi johtaa palveluasumisessa lähes laitosmaisiin ratkaisuihin.
- Kyllä parhaat tulokset saadaan,
kun ehkäisevää toimintaa ja palveluja
kehitetään rinnakkain.Tuntuu siltä, että
järjestöjen preventiivistä toimintaa palvelujen lisänä ei ole riittävästi ymmärretty. On myös mahdollista, että hintakilpailutuksella saadaan lyhytaikaista
tulosta, mutta se voi vuosien saatossa
tulla veronmaksajille kalliiksi. Toinen
ihmetystä alalla herättävä asia on palveluntarjoajien osaamistason selvittämättä jättäminen.
- Meillä ihmisten palvelussa riittää
se, että markkinoille tuleva uusi toimija
ilmoittaa täyttävänsä täydet laatuvaati-
mukset ja siihen ilmoitukseen tulee
lain mukaan luottaa.
Helin vertaa tilannetta isoihin teknologiayrityksiin, missä palvelutuotantoon osallistuvien henkilöiden osaamispohja tutkitaan tarkkaan jo tuotteiden tai palveluiden myyntivaiheessa.
Bonuksia hyvästä
toiminnasta
Iäkkäiden ihmisten kohtaamisessa
vuorovaikutus ja työn tuoma kokemus
ovat merkittävä osa laatua.
Helin toteaa, että palvelujen jatkuvuuden lisäksi on tärkeää arvostaa
vaikka laatupistein tai bonuksin toimijaa, joka on toiminut paikallistuntemuksen perusteella ja hyvää työtä tehden.
- Palvelun tuottaja on syytä vaihtaa,
jos toiminta on kelvotonta ja jos valvontaviranomaisen huomautuksiin ei
ole reagoitu.
-- On ollut hieno katsoa, miten järjestökentän ja muilla yksityisillä palvelutuottajilla käytössä ollutta käytäntöä omavalvontasuunnitelman laatimisesta laajennetaan nyt koskemaan koko toimijakenttää, joka tuottaa palvelut
iäkkäille ihmisille.
11
halo valtakunnallinen hankintalehti
Julkisten hankintojen kehittäminen
Palveluhankinnoissa hinta voisi muuttua sopimuskauden aikana
Kiinteä hinta voi johtaa
ylihinnan maksamiseen
Kuva: Mikko Viitapohja
Julkisista hankinnoista tradenomiopiskeluun liittyvän opinnäytetyön Turun
ammattikorkeakoulussa tehnyt Mer ja Lehtonen on sitä mieltä, että palveluhankinnoissa hinnan pitäisi voida
muuttua sopimuskauden aikana.
Mielipidettään hän perustelee sillä,
että jos tarjouspyynnössä edellytetään
kiinteää hintaa, maksaa kilpailuttaja
todennäköisesti ylihintaa sopimuskauden alkuvuosina.
Tämä johtuu siitä että tarjoajan on
ylihinnoiteltava palvelunsa koska hintakehitystä ei pysty ennakoimaan esimerkiksi kolmen vuoden päähän.
- Tarjouspyyntöä laadittaessa pitää
siis ennakoida kustannustason muuttuminen ja määritellä mikä osa kustannuksista voi muuttua, millä tavalla
ja milloin.
- Palveluhankinnoissa hinnalle ei pitäisi koskaan antaa liian suurta painoarvoa. Oikea suhde olisi hinta mielellään alle 50 % ja laatu yli 50 %.
Kohde tunnettava
erittäin hyvin
Kustannustason muuttumisarvion tekeminen edellyttää Lehtosen mukaan
kilpailutettavan palvelun ja sisällön
erittäin hyvää tuntemista.
- Valmistelun tavoitteena on saada
aikaan hyvä ja ymmärrettävä tarjouspyyntö ja riittävän paljon hyviä tarjouksia. Tähän päästään, kun kilpailutetaan
vain olennainen kokonaisuus.Turhat lisätiedot tai kriteerit aiheuttavat kustannuksia ja saattavat karsia tarjoajia.
Kilpailutuksessa voi käyttää apuna
nykytilan arviointia.
- Jos halutaan ja tarvitaan jotain
muuta, kuin nykyistä palvelua, pitäisi
arvioida mikä on palvelutarve esimerkiksi kahden-kolmen vuoden kuluttua
ja tehdä tarjouspyyntö sen pohjalta.
Tekninen vuoropuhelu on Lehtosen
mukaan kilpailuttajan paras apuväline.
Myös alustava tarjouspyyntö voidaan
luetuttaa potentiaalisilla tarjoajilla tasapuolinen kohtelu ja syrjimättömyys
huomioiden.
Optiovuosissa oltava
tarkkana
Kilpailutus ei pääty sopimuksen tekemiseen, vaan palvelusisältöä on seurattava koko sopimuskauden ajan.
- Mahdollisia optiovuosia ei kannata hyödyntää, jos palvelusisältö tai -tarve muuttuu jo varsinaisen sopimuskauden aikana. Kyseenalaistaa kannattaa kaikki ja aina. Myös se, kannattaako
edelleen ostaa palvelu ulkoa vai tehdä
osa työstä omalla henkilökunnalla.
Lehtonen painottaa myös sitä, että
kilpailuttajalla on oltava rohkeutta keskeyttää hankinta, jos kilpailutusprosessin aikana käy ilmi että kilpailutuksen
kautta ei saada sitä, mitä tarvitaan.
Merja Lehtonen on sitä mieltä, että palveluhankinnoissa hinnan
pitäisi voida muuttua sopimuskauden aikana.
Tarjoa vain sitä mitä pyydetään
Merja Lehtoselle on kertynyt pitkän
työuransa aikana kokemusta niin tarjoajana kuin ostajanakin toimimisesta.
Julkisten hankintojen parissa hän on
työskennellyt runsaat 10 vuotta.
Ohessa pari hänen laatimaansa
ohjetta tarjouksiaan tekeville yrityksille:
Tarjoajan tulee tarjota vain sitä mitä
pyydetään, ja käyttää samoja määrityksiä ja termejä kuin mitä tarjouspyynnössä on käytetty.
Mikä yleensäkin on hankinnan
hinnoittelu- ja valintaperuste? Entä
kelpoisuusehdot, pakottavat perusvaatimukset ja arviointikriteerit?
Tarjouksiin tulee vastata kuin entuudestaan tuntemattomalle taholle, vaikka tuttu kumppani olisikin ky-
seessä. Vain tarjouksessa ja sen liitteissä olevat asiat voidaan ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.
Annettuja aikatauluja tulee noudattaa, ja yleensäkin lukea tarjouspyyntö ja sen liitteet moneen kertaan,
jotta varmasti on muistanut ottaa jokaisen asian ja yksityiskohdan huomioon, mm. sen että tarjouksen sopimusehdot ovat tarjouspyynnön mukaisia.
Tarjoajan tulee käyttää tarjouspyynnön mukana olevia valmiita
pohjia (esim. hintaliite) ja tarkistaa, että kaikki tarvittavat liitteet ja asiakirjat
ovat mukana.
Laske hinta oikein! Hinnan laskeminen väärin on varmasti yksi yleisimmistä virheistä, joko inhimillisen
virheen tai osaamattomuuden takia.
Hankintalaki määräävä tekijä?
Kun Lehtoselta kysyy onnistuuko palveluhankinnassa parhaiten jos pyrkii
toteuttamaan hankintalakia pilkulleen, hän vastaa ei.
- Ei. Hankintalaki on vain väline, joka määrittelee pelikentän, jossa toimitaan. Kilpailuttamisen lähtökohtana on se, että on olemassa jokin tarve,
ja kilpailuttaja itse määrittelee ja päättää, mitä haluaa ja minkä laatuista. Laki itsessään ei aiheuta yhtään huonoa
kilpailutusta.
- Huono tarjouspyyntö sen sijaan
johtaa usein huonoon lopputulokseen.
Kilpailuttaminen vaatii Lehtosen
kokemusten mukaan enemmän käytännön asioiden ja palvelusisällön
tuntemista kuin juridista osaamista.
Olennaista on miettiä mitä tarvitaan
ja mitä palvelu saa maksaa. Kilpailutuksen lopputulos on tärkein, ei tekninen toteutus, jolla haluttu tulos saavutetaan.
Hän on myös sitä mieltä, että huonosti harkittu palveluhankintojen kilpailuttamien voi johtaa tarjonnan vähenemiseen.
- Liian tarkat ja ylimitoitetut vaatimukset nostavat hintaa ja karsivat hyviä tarjoajaehdokkaita pois. Julkisten
hankintojen tarjouskilpailuun tulisi
kaikilla olla mahdollisuus osallistua
tasapuolisesti. Kilpailuttamisen tavoitteena on saada aikaan kilpailua.
Onko aitoa kilpailua, jos tarjoajia
on vain kaksi ja toinen niistä valitaan?
12
halo valtakunnallinen hankintalehti
Sairaalalaiteinvestointien elinkaari 5-7 vuotta
Hankinnat ovat
muuttumassa
laitteista
järjestelmiin
Kuopion yliopistollisen sairaalan uuteen sairaalarakennukseen on hankittu erilaisia laitteita ja järjestelmiä noin
20 miljoonalla eurolla.
Summa sisältää lääkintälaitteet ja
kiinteät sairaalakalusteet.
Valmistuttuaan vuonna 2015 KYSin
uusi sairaalarakennus tulee olemaan
yksi Euroopan suurimmista ja nykyaikaisimmista sairaaloista.
Istekki Oy:n lääketieteellisen tekniikan asiantuntija Kalle Mönkkönen
kertoo, että nykyisten sairaalalaiteinvestointien elinkaari on 5-7 vuotta.
- Laitteet liitetään lisääntyvässä määrin verkkoon ja ne sisältävät ohjelmia
sekä omaa tietojenkäsittelykapasiteettia. Sairaalalaitehankinnat ovat muuttumassa laitteista järjestelmien hankkimisen.
Hankinnan valmistelu
avainasemassa
Hankintaosaamisen vaatimustaso on
noussut huomattavasti sitä mukaa, kun
hankinnoissa on siirrytty laitteista järjestelmien hankintaan.
Hankintaosaaminen on muuttunut
yksittäisten laitteiden huolto-osaamisesta verkottuneiden kokonaisuuksien
ymmärtämiseen ja hallintaan.
- Hyvä on myös ymmärtää varsinaiseen potilashoitoon liittyvät käytännöt
ja miten eri valinnat ja optiot hankinnassa vaikuttavat hoitoon. Ja koko ajan
pitää olla tarkkana, että kilpailutuksesta ei pääse tulemaan valituksia, mitkä
pitkittäisivät hankintaprosessia.
Mönkkönen pitää KYSin uuden sairaalan laite- ja järjestelmähankintoja
erittäin vaativina.
-Kyse on hyvin laajasta hankinnasta
ja projektista, jossa hankintaosaaminen
on yhdistetty samaan aikaan tapahtuvaan rakentamiseen.
-Täysin uusina järjestelminä ovat
käyttöön tulossa lääkeautomaatio-, hoitajakutsu- ja itseilmoittautumisjärjestelmät.
Yhteistyö teki hankinnasta haastavan
KYSin laajennusosan sairaalalaitehankinnat olivat mittavat myös koko Suomen mittakaavassa.
Hyvin haasteellisen siitä teki monen
toimijan yhteistyö sekä tilojen rakentamisen ja hankintojen yhteensovittaminen.
Kalle Mönkkönen kertoo, että monimuotoisten ratkaisujen toteuttamisessa
riittävän yhteydenpidon ja vuoropuhelun järjestäminen on aina haasteellista.
Näin isossa hankkeessa aikataulujen hallinta ja yhdessä sovittujen asioiden kurinalainen läpivienti on olennaista.
- Käytännön riski on tehdä päätöksiä puutteellisin määrittelyin ja tiedoin,
jolloin lopputulos ei vastaan toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita.
- Näinkin isossa hankkeessa on vaarana unohtua tarve luoda edellytykset
laitteiden tilaajalle vastata laitteiden
käytettävyydestä ja ajan tasalla pitämisestä koko elinkaaren ajan.
Prosessin ytimessä
Sairaaloiden toimintaprosesseja pitää KYSin strategian mukaan kehittää.
Hankintojen tulee tukea tätä tuottavuutta ja hoitoa parantavalla teknologialla. Tämän pitäisi mennä niin, että
ensin mietitään prosessin kehittäminen ja siitä tulee toiminnallisuusvaade,
eli spesifikaatit hankittavalle ratkaisulle. Kun tätä mietitään yo-sairaalan laajuudessa sekä miten hankintabudjetit
ja - vaatimukset luodaan ollaan prosessin kehittämisen ytimessä. Laitteen
hankinnassahan toteutetaan vain hankintavaatimus.
Mönkkönen pitää KYSin hankinnan
tärkeimpänä vaiheena tarjouspyynnön
tekemistä, koska siinä luodaan edellytykset kokonaistaloudelliselle hankinnalle kaikkine tukipalveluineen.
- Elinkaaren ylläpito voi maksaa
enemmän kuin hankintahinta. Jos hankinnassa ei luoda riittäviä edellytyksiä
tilaajalle ylläpitoon, se voi jäädä laitetoimittajan monopolisesti rahastettavaksi.
Kalle Mönkkönen pitää KYSin uuden sairaalan laite- ja
järjestelmähankintoja erittäin vaativina.
Kuvassa on 3,2 miljoonaa euroa maksanut sädehoidon robottiohjattu
sädehoitolaite CyberKnife. Se on toistaiseksi kallein KYSin lt-hankinta.
KYSin uudisrakentamiseen liittyen laite tullaan siirtoasentamaan uuteen
sädehoitorakennukseen Sädesairaalaan.
13
halo valtakunnallinen hankintalehti
Vuosien suunnittelu
ja toteutus
Mönkkönen kertoo esimerkin yhden
hankinnan aikajanasta ja sisällöstä.
KYSin röntgenkuva-arkiston hankinnan, ns. PACS -järjestelmän, valmistelu
alkoi jo vuonna 2000. Arkiston toimintaa tukee tuotannonohjausjärjestelmä
RIS, joka muun muassa ohjaa kuvien
ottamista ja niihin liitettyjen lausuntojen laatimista.
PACS- RIS -järjestelmät on integroitu keskenään siten, että rtg-tutkimuksen kuvaesityksiin synkronoituvat automaattisesti niihin hoidollisesti liittyvät lähetteet ja lausunnot.
Vastaavia muita järjestelmiä ovat
esim. laboratorio-, leikkaussali-, tehohoidon- ja apteekkijärjestelmät. Sairaskertomusjärjestelmä integroi nämä
osajärjestelmät yhteen.
Laitteet verkostoituvat näiden järjestelmien kautta yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa diagnostiset laitteet tuottavat potilaan tilaan liittyvää dataa ja
hoitojärjestelmät ohjaavat laitteita potilaan hoidossa.
PACS -järjestelmän hankinta kilpailutettiin vuonna 2002. Filmitön toiminta alkoi KYSissä vuoden 2003 alussa
ja filmittömäksi sairaala muuttui 2005
alussa ja KYSin vastuualue Pohjois-Savossa 2008 alussa.
Toiminta muuttui hankinnan kautta siten, että aiemmin röntgenfilmeille
kehitettyjen ja arkistoitujen kuvien tilalle saatiin filmitön toiminta, missä kuva
tuotetaan suoraan digitaaliseen muotoon ja ne tallentuvat digitaaliseen arkistoon.
Sieltä ne ovat kaikkien oikeuksien
omaavien käytössä saman tien entisen
tilaamisen ja lähettämisen sijaan.
Laiteriippuvuus vaanii
Vaikka ostajan riippuvuutta sairaalalaitetoimittajasta vähentää niiden verkottumisessa käytettävät yhteiset standardit, kuten HL-7 ja Dicom, seuraa riippuvuus ohjelmistopäivitysten mukana.
- Laitteet ovat hyvin valmistajakohtaisia. Tämä tarkoittaa, että ohjelmapäivitykset ja huolto on pääsääntöisesti hankittava samalta laitetoimittajalta
kuten myös järjestelmän laajennukset.
- Laitteen huoltosopimukseen voi
ostaa myös kaikki päivitykset. Tällaiset
sopimukset ovat usein hyvin hinnakkaita, eikä niihin yleensä kannata sitoutua, ellei jo etukäteen ole tiedossa minkä päivityksen tällä ’osamaksulla’ saa.
Tarjouksia tulee riittävästi
Mönkkösen arvion mukaan sairaalalaitealalla on tällä hetkellä riittävästi laite- ja järjestelmätoimittajien välistä kilpailua.
- Esimerkiksi kalliimmista laiteista
kuvantamispuolella tarjouksia tulee
tyypillisesti neljältä toimittajalta. Pienempien laitteiden osalta tarjontaa on
vieläkin enemmän.
- Kilpailun aitouden takaa suomalaisten rehellisyys ja kuuliainen tapa
noudattaa hankintalainsäädäntöä.
KYSin uudet tilat
Sairaalan ydintoiminnot sijoittuvat
KYSin laajennusosaan ja sen ympärille.
Ydintoimintoja ovat keskitetty leikkausyksikkö ja heräämö, aikuisten, lasten ja vastasyntyneiden tehohoito sekä
tehostettu valvonta, synnytyssalit, riskisynnyttäjien tehostettu valvonta, äitiysja naistentautien poliklinikat, valtaosa
kirurgian poliklinikoista, TULES -poliklinikka, dialyysiosasto, endoskopiayksikkö, välinehuoltokeskus, äidinmaitokeskus, ravintola ja kahvila sekä opetus- ja koulutustilat.
KYSin uuden sairaalan 26 leikkaussalin kokonaisuus on yksi Euroopan
suurimmista.
Rakentaminen loppusuoralla
KYSin uudistumisen perustana on
vuonna 2015 käyttöön otettava uusi
sairaala. Sen jälkeen käynnistyy vanhan
rakennuskannan peruskorjaus.
Vuonna 2015 valmistuu myös sädehoidon uudisrakennus Sädesairaala, jonne sijoittuvat sädehoitoyksikkö, syöpätautien poliklinikka ja infuusioyksikkö
sekä patologian ja oikeuslääketieteen
avaustilat.
Vuoden 2014 loppuun mennessä
valmistuvassa sairaala-apteekissa lääkkeiden valmistus ja varastointi automatisoituivat. Lääkkeet kulkevat tarvittaessa putkipostin kautta nopeasti osastoille. Lääkeautomaatit parantavat potilasturvallisuutta.
Vuonna 2013 KYSin tontille valmistui ruoka- ja logistiikkapalvelujen keskus. Rakennuksesta on maanalainen
tunneliyhteys sekä Itä-Suomen yliopistolle, että Harjulan sairaalaan.
KYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Se on maan
suurin lääkärikouluttaja ja yksi suurimmista opetussairaaloistamme.
KYS tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta, antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa ja kouluttaa Suomen
terveydenhuoltoon huippuosaajia.
KYS vastaa yhteensä yli 840 000 itäja keski- suomalaisen yliopistotasoisesta erikois- sairaanhoidosta.
Lähteet: KYS
14
halo valtakunnallinen hankintalehti
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015!
Berner Pro
toivottaa
rauhallista Joulua
ja onnellista Uutta Vuotta!
Rauhallista joulunaikaa ja
onnellista uutta vuotta!
Rauhallista joulua
Tulevaisuuden tuotteet – Sinun parhaaksesi
www.articular.fi
www.articular.fi
halo
Halolehti toivottaa lukijoilleen ja
ilmoittajille hyvää joulua ja onnistumisen
elämyksiä vuodelle 2015! www.halolehti.fi
Y
R
K
RE
Mediplast AB, Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa, Finland
Phone +358 (0)207345320
[email protected] www.mediplast.com
Etsitkö hankintojen ammattilaista?
halolehti.fi tavoittaa heistä merkittävän osan
Katso ilmoitusvaihtoehdot: halolehti.fi/rekry.html
Nyt jo
yli 800
käynti 0
ä!
15
halo valtakunnallinen hankintalehti
halo
Blogi
Valtakunnallinen julkisten
hankintojen lehti
Sote-sopan
kiehuntaa
S
Tuottaja ja julkaisija
Graafinen suunnittelu,
sisältötuotanto ja taitto
Sivumaailma Oy
Antti Sokka
[email protected]
Puh. 050 3418605
www.sivumaailma.fi
K
uitenkin jotkut ovat vielä varauksellisia saavutetun sovun suhteen. Heidän mielestään kun sovitun mallin mukaiset mausteet eivät anna yksityisille
palvelun tuottajille riittäviä mahdollisuuksia tulla lusikoineen nauttimaan muuten hyvin kypsytetyn sote-sopan antimista.
Tuo huoli on mielestäni kuitenkin aiheeton sillä
uudet sopan mausteet siirtävät vain palveluiden järjestämisvastuun aikaisempaa leveämmille hartioille.
Ilmestymis- ja
aineistopäivät 2015
Julkaistaan tammikuussa 2015.
Kts. halolehti.fi
T
T
ässä tullaankin julkisten hankintojen kannalta
perimmäisten kysymysten äärelle.
Ulkoisilta toimijoilta ostettavat palvelut on kilpailutettava hankintalain säädöksiä noudattaen. Siinä
prosessissa pitää pystyä aidosti vertailemaan omatuotannon ja ulkopuolelta ostetun tuotannon kelpoisuutta, toimivuutta ja kannattavuutta toisiinsa unohtamatta varsinaista palvelun kohdetta, eli pientä ihmistä suuressa sopassa.
Säilyttääkseen ostettavan palvelun osalta laatu- ja
hintatietoisuuden on tilaajayhteisön hyödyllistä tuottaa ainakin osan palveluista myös itse. Siten parhai-
Päätoimittaja
Anssi Rajasärkkä
Puh. 050 604 76
ote-soppa on ollut kiehumassa koko vaalikauden ajan ja vaarassa useita kertoja kiehua yli tai
palaa pohjaan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että
eduskuntapuolueet ovat löytäneet soppapadan alle
sellaisen liekin tason, että saadaan kypsytettyä kaikkille osapuolille maistuva keitto.
uottamisvastuulla ja järjestämisvastuulla on ratkaiseva ero.Tuottamisvastuussa vastuullinen taho
tuottaa itse kulloinkin kyseessä olevat palvelut. Järjestämisvastuu puolestaan tarkoittaa sitä, että vastuullinen taho voi valita tuottamistavan omatuotannon
ja ulkopuolisilta toimijoilta ostettavan tuotannon välillä.
Näinhän on ollut asian laita tähänkin asti soppaa
hämmentävän toimijan kauha on vain ollut tulevaa
pienempi ja hartiat kapeammat.
Halolehti ilmestyy painetun lehden
lisäksi verkkosivustona osoitteessa
halolehti.fi pöytäkone--, tablet- ja älypuhelinsovelluksina.
Lehti kertoo julkisista hankinnoista ja logistisista ratkaisuista
Suomessa ja EU:ssa.
ISSN 2342-4591
Paino: Alma Manu Oy Tampere
Anssi Rajasärkkä
ten vodaan luottaa myös ostetun palvelun kelpoisuuteen ja samalla itsellä säilyy koko ajan alaan liittyvä substanssiosaaminen.
T
oivottavasti liekki sote-soppapadan alla säilyy tasaisena ja soppa muhii hyvin niin ainakin tämä
osa rakenneuudistusta saadaan toimimaan ilman närästysoireita.
Anssi Rajasärkkä
Kirjoittaja on Halolehden päätoimittaja
ja Kuopion seudun hankintatoimen
hankintajohtaja, eläkk.
Valtakunnallinen
hankintalehti
Halolehti ilmestyy monikanavajulkaisuna, eli painettuna lehtenä ja
pöytäkoneelle, tablet -tietokoneelle
ja älypuhelimelle optimoituina
verkkosivuina.
Painettu Halolehti ja sen verkossa olevat sovellukset ovat uusi valtakunnallinen hankintoihin paneutuva julkaisu Suomessa.
Mitä halolehteä luet?
Kerro meille mitä Halolehteä sinä luet,
painettua lehteä vai verkkolehden eri
versioita? Vastaa kyselyyn osoitteessa:
www.halolehti.fi/mielipide.html
Lue Halolehteä myös pöytä-, tablet- ja älypuhelinversioina!
Ajankohtaiset julkisiin hankintoihin liittyvät asiat kätevästi
koko ajan käden ulottuvilla. www.halolehti.fi
halo
16
halo valtakunnallinen hankintalehti
Tiesitkö tämän hankinnoista?
Vuosittain EU-maissa yli 250 000 viranomaista tekee julkisia hankintoja ja ostaa palveluita tai tuotteita tai teettää
urakoita.
Yhteensä nämä hankintamenot ovat
noin 18 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Jos yritys on rekisteröity johonkin EU-maahan, sillä on oikeus kilpailla julkisten hankintasopimusten saamisesta myös muissa EU-maissa. (lähde: eu-
Hankintamenettelyt
ropa.eu)
Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 15 §). Tavara- ja palveluhankinnat
30 000 euroa, Käyttöoikeussopimukset
30 000 euroa, Liitteen B (ryhmä 25)
terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut ja
koulutuspalvelut yhteishankintana 100
000 euroa, Rakennusurakat 150 000 euroa, Käyttöoikeusurakat 150 000 euroa,
Suunnittelukilpailut 30 000 euroa.
EU-kynnysarvot (Hankintalain 15 §).
Tavarahankinnat ja palveluhankinnat:
valtion keskushallintoviranomainen
(a) 134 000 euroa, muut hankintaviranomaiset (b) 207 000 euroa.
Rakennusurakat: (a ja b) 5 186 000,
Käyttöoikeusurakat: (a ja b) 5 186 000
euroa. Suunnittelukilpailut: (a) 134 000
(b) 207 000 euroa.
Lisää kynnysarvoista ja hankintamenettelyistä:
www.hankintailmoitukset.fi
www.hankinnat.fi
Säännöt
Kaikkien hankintojen osalta viranomaisten on noudatettava seuraavia
sääntöjä:
Liiketoiminnan harjoittajaa ei saa
syrjiä siksi, että se on rekisteröity toisessa EU-maassa. Kun kuvataan hankittavana olevien tuotteiden tai palveluiden
ominaisuuksia, ei saa viitata mihinkään
tiettyyn tuotemerkkiin, tavaramerkkiin
tai patenttiin.
Toisessa EU-maassa myönnetyt asiakirjat (esim. tutkintotodistukset ja muut
todistukset) on hyväksyttävä, jos ne tarjoavat samantasoiset takeet kuin kotimaiset asiakirjat.
Kaikki tarjousmenettelyä koskevat
tiedot on toimitettava kaikille niistä
kiinnostuneille liiketoiminnan harjoittajille riippumatta siitä, missä EU-maassa ne on rekisteröity.
Hankinnoissa käytettävät menettelyt:
Avoin menettely, Rajoitettu menettely, Neuvottelumenettely, Kilpailullinen
neuvottelumenettely, Sähköiset huutokaupat, Suorahankinta, Suunnittelukilpailu ja muut suunnitteluhankinnoissa
käytettävät menettelyt.
Kynnysarvot
Avoimet työpaikat
ONKO TÄMÄ SINUN
PAIKKASI?
KuntaPro Oy tarjoaa laadukkaita ja kustannustehokkaita hallinnon tukipalveluja
ja järjestelmiä kunnille, kuntayhtymille ja kuntien omistamille yhteisöille. Toimintamme perustuu pitkään kokemukseen, kuntasektorin toimintamallien tuntemiseen
ja vahvaan näkemykseen hallintopalvelujen kehittämisestä. KuntaPro-konsernissa
on yli 250 kunta-alan asiantuntijaa. Liikevaihtomme vuonna 2013 oli noin
24 miljoonaa euroa.
KuntaPro Oy:n julkisten hankintojen asiantuntijaorganisaatio etsii
HANKINTA-ASIANTUNTIJAA
Työtehtäväsi liittyvät julkisiin hankintoihin ja sopimustenhallintaan. Vastaat omien
tuoteryhmiesi hankintojen hankintalain mukaisista kilpailuttamisista ja hankintaprosessien kehittämisestä. Toimit hankintojen koordinaattorina huolehtien toimittaja- ja
asiakasyhteydenpidosta. Lisäksi vastaat omien tuoteryhmiesi tarjouskilpailujen
järjestämisestä ja sopimusten ylläpidosta. Osallistut myös toiminnan seurantaan ja
raportointiin, sekä asiakkaiden omien hankintaprosessien konsultointiin.
Toivomme sinulta monipuolista kokemusta julkisiin hankintoihin liittyvistä tehtävistä
ja hankintojen kilpailuttamisesta. Odotamme sinulta hyviä vuorovaikutustaitoja,
tiimityöskentelytaitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Olet innokas tarttumaan uusiin haasteisiin.
Tarjoamme sinulle paikan asiantuntevassa ja mukavassa tiimissä sekä mielenkiintoisia
ja haastavia työtehtäviä kasvavassa yhtiössä. Toimipaikkasi on Hämeenlinnassa, mutta
työ edellyttää liikkumista asiakkaidemme luona.
Tehtävän palkkauksessa noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimusta.
Lisätietoja tehtävästä antavat Aapo Korte 03 621 3803 ja Markku Syvänen 040 868 5500.
Lähetä hakemuksesi 7.1.2015 mennessä osoitteeseen [email protected].
WWW.KUNTAPRO.FI
Tehokuutta ja hyvinvointia
monitilaratkaisuilla.
Martelan nykyaikaiset monitilaratkaisut tarjoavat viihtyisämmän ja tehokkaamman
työympäristön pienemmillä neliöillä. Vähentynyt tilantarve taas tuottaa säästöä muun
muassa lämmitys-, valaistus- ja siivouskuluissa. Lue lisää ja varaa esittely osoitteessa
martela.fi
MA_Halo_220x155mm.indd 1
08/12/14 11:23