ARVIOINTIKERTOMUS 2014 - Varsinais
VALTUUSTO 9.6.2015 LIITE 1 § 59 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Tarkastuslautakunta 7.5.2015 2 ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu PUHEENJOHTAJAN KATSAUS ................................................................................................ 3 1 YHTEENVETO VALTUUSTON VUODELLE 2014 ASETTAMIEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA ................................................................................................................ 4 2 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIAN JA TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI............................................................................................................................. 11 2.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi ................................... 11 2.1.1 Kuntayhtymäkonsernin talousarvion toteutuminen.................. 11 2.1.2 Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia .............................. 12 2.1.3 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) ......................... 12 2.1.4 Turunmaan sairaalan liikelaitos ............................................. 13 2.1.5 Tyks-Sapa-liikelaitos .............................................................. 13 2.1.6 Medbit Oy ............................................................................... 14 2.1.7 Länsirannikon Työterveys Oy ................................................. 14 2.2 Tehokkaan toiminnan tavoitteiden toteutumisen arviointi ........................ 14 2.2.1 Tuottavuus ............................................................................ 14 2.2.2 Kokonaiskustannukset ........................................................... 19 2.3 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi .................................. 20 2.3.1 Potilaslähtöiset palvelut .......................................................... 20 2.3.2 Hoidon oikea tuotantomalli, toiminnan organisointi ja sujuvat prosessit................................................................................. 21 2.3.3 Vahva yliopistollinen yhteistyö ................................................ 23 2.3.4 Selkeä organisaatio ................................................................ 24 2.3.5 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö ............................................ 25 2.3.6 Kehittynyt infrastruktuuri, toimitilat ja tekniikka ....................... 26 2.3.7 Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden toiminnalliset tavoitteet ............ 27 3 TALOUTTA KOSKEVAT HAVAINNOT ................................................................................. 28 3.1 Toimenpiteet talousarvion noudattamiseksi ja niiden riittävyys .............. 28 3.2 Potilasvakuutuksen korvausvastuun korotus............................................ 31 3.3 Talouden vakauttamisohjelman edellyttämät toimenpiteet jatkossa ....... 31 4 MUUT HAVAINNOT .............................................................................................................. 35 4.1 Tietoliikennehäiriöt ...................................................................................... 35 4.2 Välinehuollon keskittämisestä aiheutuvat kustannukset .......................... 36 4.3 Synnytysten siirto Salon aluesairaalasta Tyksiin ...................................... 39 4.4 Toiminnan vaikuttavuuden vertailu ............................................................ 40 4.5 Sairastavuuden vertailu ............................................................................... 42 4.6 Psykiatriaa koskevat havainnot .................................................................. 43 5 AIKAISEMPIEN HAVAINTOJEN JÄLKISEURANTA ............................................................ 45 5.1 Rakentamis- ja laajentamishankkeet .......................................................... 45 5.2 Sote-uudistukseen valmistautuminen ........................................................ 50 ALLEKIRJOITUKSET .............................................................................................................. 51 Liite TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA ...................................................................... 52 3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Sairaanhoitopiirin toimintavuotta 2014 leimasi määrätietoinen toiminta kuntayhtymän toiminnan rakenteiden muuttamiseksi siten, että joustavammin pystyttäisiin vastaamaan kuntatalouden ja lainsäädännön asettamiin, alati kasvaviin vaatimuksiin. Valtuustossa hyväksyttiin 29.4.2014 uusi strategia, jonka yhtenä ydinkohtana on maakunnan kattava yksi sairaala. Syksyn aikana valmisteltiin uuden strategian mukaisesti nopealla tahdilla organisaatiomuutos, jonka myötä Tyks VakkaSuomen sairaala ja Salon ja Loimaan aluesairaalat liitettiin Tyksiin 1.1.2015 alkaen. Hoidettujen potilaiden määrä (eri henkilöt) oli vuonna 2014 suurempi kuin koskaan ennen ja 4,1 % suurempi kuin vuonna 2013. Kasvun eräänä syynä oli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaiden määrän kasvu 10,8 %:lla mm. uusien kuntien sopimusten kautta. Toinen syy oli se, että potilaita on siirtynyt yksityissektorilta julkiselle sektorille. Lisäksi muista kuin jäsenkunnista tulleiden potilaiden määrä kasvoi. Muilta kuin jäsenkunnilta saadut tulot kasvoivat 14,4 % verrattuna vuoteen 2013. Vuoden 2014 alusta toteutuneen ruokahuollon ulkoistuksen ansiosta sairaanhoitopiirin henkilöstömäärä väheni. Tosin suurin osa ulkoistuksessa saavutetusta 216 laskennallisen viran säästöstä jäi saavuttamatta, kun työpanosta samaan aikaan kasvaneen kysynnän vuoksi lisättiin tuntuvasti muualla. Tästä syystä laskennallisten virkojen määrä väheni vain 60. Kuntayhtymälle ei ole edelleenkään tehty tilastrategiaa, jossa sairaanhoitopiirin olemassa olevia tiloja ja tulevia tilatarpeita olisi analysoitu ja yhteen sovitettu talouden vakauttamisohjelman ja kuntayhtymän investointikyvyn kanssa. Hoitomenetelmien jatkuva nopea muutos avohoidon suuntaan ja hoitoketjun alkuun panostaminen (yhteispäivystys, ensihoito, päivystysasetus) tulee arvion mukaan yhä vähentämään sairaansijojen tarvetta. Merkittävää oli, että velkaantuminen saatiin vuonna 2014 pysäytettyä ja velkamäärä pieneni 30 M€:lla. Omavaraisuusaste on edelleen heikko talouden vakauttamisen näkökulmasta. Tilannetta ei helpota se, että juuri valmistuneen massiivisen T-sairaalan laajennuksen ja Lääkehuoltorakennuksen jälkeen on tarvetta vielä useille muille suurille rakennusinvestoinneille. Valtuusto hyväksyi U-sairaalan korvaavan rakennushankkeen hankesuunnitelman marraskuussa 2014. Hankkeen kustannusarvio on 158 M€. Lisäksi ainakin Salon aluesairaalan vuodeosastojen peruskorjaus ja Psykiatrian tulosalueen toimitilat odottavat vielä investointipäätöstä. Vuonna 2014 saavutettiin positiivista taloudellista kehitystä. Tilinpäätös oli ylijäämäinen ja velkamäärä väheni. Velkamäärää tulee kymmenvuotiskaudella 2012‒2022 vähentää valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman mukaisesti ja kuntien maksuosuuden kasvun tulee olla korkeintaan keskimäärin +3,8 % vuodessa. Vuonna 2013 jäsenkuntien maksuosuuden kasvu oli uusista, kunnilta siirtyneistä tehtävistä (ensihoito ja yhteispäivystys) ja T-sairaalan uuden laajennuksen käyttöönotosta johtuen jopa +10,5 %. Vuonna 2014 ensihoidon palvelutasoa nostettiin ja päivystysaikaisia resursseja kasvatettiin, koska kysyntä kasvoi. Jäsenkunnilta perittyjen tuottojen kasvu (sisältäen toiminnan muutokset) oli lopulta +4,6 %. Työ talouden vakauttamisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä pysymiseksi jatkuu. Reino Lindqvist tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 4 1 YHTEENVETO VALTUUSTON VUODELLE ASETTAMIEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA HUOM! Alla olevassa taulukossa sitovien tavoitteiden numerointi noudattaa vuoden 2014 talousarviossa käytettyä numerointia. Toteutumisesta on raportoitu tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Vihreä= toteutui, Keltainen = toteutui osittain tai lähes, Punainen = ei toteutunut. Valtuuston hyväksymät talousarvion taloudelliset tavoitteet Vastuutaho Mittaustapa/tavoitetaso Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Toiminnan sitovat nettokulut (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <463,8 M€ + 16,7 M€ = 480,5 M€ 470,05 M€ 470,05 M€ Tilikauden ylijäämä (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) >2,6 M€ 4,33 M€ 4,33 M€ Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <22,2 M€ 12,86 M€ 12,86 M€ Toiminnan sitovat nettokulut (myyntituottoja ulkokunnilta ja muilta maksajilta ei vähennetä) <42,1 M€ + 1,4 M€ + 2,4 M€ = 45,9 M€ 45,2 M€ 45,2 M€ Tilikauden ylijäämä >0,4 M€ 1,8 M€ 1,8 M€ Investointimenot <0,44 M€ 0,1 M€ 0,1 M€ Toiminnan sitovat nettokulut <13,03 M€ + 0,47 M€ = 13,5 M€ 13,06 M€ 13,06 M€ Tilikauden ylijäämä (alijäämä)>0 € 1,14 M€ 1,14 M€ Investointimenot <0,34 M€ 0,29 M€ 0,29 M€ Myyntituotot piirin sairaaloilta <111,84 M€ + 3,0 M€ = 114,84 M€ 114,3 M€ 114,3 M€ Tilikauden ylijäämä (alijäämä) >0 € 0,54 M€ 0,54 M€ Investointimenot <4,74 M€ 4,15 M€ 4,15 M€ (sis. valtuuston 29.4.2014 ja 25.11.2014 hyväksymät talousarvion muutokset) Hallitus Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta 5 Valtuuston hyväksymät talousarvion toiminnalliset tavoitteet Valtuuston hyväksymä sitova tavoite Mittaustapa/tavoitetaso Toimintakertomuksessa raportoitu tulos Tarkastuslautakunnan arviointi toteutumisesta Potilaslähtöiset palvelut Palveluiden laatu Tavoite 1: Palvelut ovat laadukkaita, selkeitä ja osallistavia. Palveluiden saatavuus Potilaiden palvelukokemus on erinomainen. (Tyytyväisyyskyselyssä arvosana 4‒5) Hoitotakuun määräajat eivät ylity. (100 %) Lähetteet 99,3 %. Hoidon tarpeen arviointi 98,5 %. Hoitoon pääsy 99 %. Tiedot palvelun saatavuudesta wwwsivuilla: - lähetteiden käsittely - hoidon tarpeen arviointi - hoitoon pääsy Löytyy wwwsivuilta Henkilöstötarpeet on katettu vakanssi- tai resurssisiirroin. Ruokahuolto ulkoistettiin. Piirin vakanssit vähenivät vuodesta 2013 Kokonaiskustannusten reaalikasvu on talousarvion mukainen. Talousarvion toimintakulut ylittyivät vertailukelpoisesti 2,2 %, 13,5 M€. Pitkän tähtäimen kustannussäästöt mahdollistavia rakenneuudistuksia on toteutettu vuoden aikana. Ravintohuollon ulkoistus, Yksi sairaala -hanke Tavoite 2: Palvelut tuotetaan oikeaan aikaan. Tehokas toiminta Tuottavuus Tavoite 3: Tuottavuus paranee. Kokonaiskustannukset Tavoite 4: Kokonaiskustannusten reaalikasvu on sopusoinnuissa talouden vakauttamisohjelman kanssa. Toimintakulut ylittyivät 19,5 M€, 3,1 %. 6 Hoidon oikea tuotantomalli, toiminnan organisointi ja sujuvat prosessit Tavoite 5: Sairaanhoidolliset palvelut ja sairaanhoitopiirin tukipalvelut järjestetään taloudellisesti ja laadullisesti nykyistä vakaammalle pohjalle. Sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston laboratoriotoimintojen hallinnollinen yhdistäminen toteutetaan vuoden aikana siten, että erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien on mahdollista liittyä uuteen yhteiseen laboratorioon joko samassa yhteydessä tai myöhemmin. Yhdistyi 1.1.2015 Sairaanhoitopiirin laitoshuollon uudelleen organisoinnista tehdään kesäkuun 2014 loppuun mennessä päätökset erillisen selvityksen pohjalta siten, että uudelleenorganisoinnilla saavutetaan säästöjä ja ylläpidetään toiminnan edellyttämä laatutaso. Päätös toimeenpannaan loppuvuoden aikana. Päätös 20.5.2014 että kehitetään omana toimintana Vahva yliopistollinen yhteistyö Tavoite 6: Yliopistotasoinen opetussairaala ja tutkimus houkuttelee työntekijöitä, turvaa osaamisen ja saa uusia potilasasiakkaita sekä säilyttää maakunnan kehityksen kärjessä. Korkealuokkaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta huolehditaan toteuttamalla erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategia ja opetus- ja koulutuspolitiikkaa. Biopankki-toiminta ja kansallisen syöpäkeskuksen osakeskus käynnistetään. Biopankkitoiminta käynnistetty, syöpäkeskus kesken Erikoissairaanhoidon kilpailukyvyn parantamiseksi laaditaan huippuyksikköstrategia. Työryhmä nimetty Tavoitetaso: Strategioille on laadittu aikataulutettu toimeenpanosuunnitelma. Selkeä organisaatio Tavoite 7: Sairaanhoitopiiri on yksi kilpailukykyinen sairaala, jossa toiminta on tarkoituksenmukaisesti keskitettyä ja hajautettua. Yliopistosairaalan paras tietämys on käytettävissä kaikissa toimipisteissä. Vuoden aikana valmistellaan organisaatiomuutos, jonka seurauksena aluesairaaloiden toiminta tulee osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota ja jonka seurauksena sairaanhoitopiirissä on kullekin potilasryhmälle maakunnan tasolla toiminnallisesti ja taloudellisesti vastuullinen taho. Päätökset uuden organisaatiomallin käyttöönotosta tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitetaso: Organisaatio- ja toimintatapamuutos toteutuu suunnitellussa aikataulussa. Uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2015 7 Aluesairaaloiden yhteispäivystykset liitetään osaksi ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta 1.1.2015 alkaen. Tavoitetaso: Organisaatio- ja toimintatapamuutos toteutuu suunnitellussa aikataulussa. Salon aluesairaalan osalta siirtyi vuodelle 2015 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite 8: Työviihtyvyys on hyvä ja osaaminen on laajasti käytössä. Henkilökohtaisen tavoiteasetannan periaatteet ja prosessi luodaan, pilotoidaan ja käyttöönotosta päätetään. Kesken Henkilökohtaiseen tavoiteasetantaan liittyvän kannustinjärjestelmän tavoitteet ja periaatteet sovitaan. Sovittu Liikkuvuuden kannustamisen järjestelmä laaditaan, sovitaan ja otetaan käyttöön. Kehittynyt infrastruktuuri, toimitilat ja tekniikka Tavoite 9: Sairaanhoitopirin rakennuskanta on turvallisella ja tarkoituksenmukaisella tasolla Tarpeettomista tiloista luovutaan. Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon yhteisten tilojen ja laitteiden käytön mahdollisuus omistajakuntien ja Turun yliopiston kanssa. Tyhjien kiinteistöjen myynti ei edennyt Suunnitelmat U-sairaalan sekä psykiatrian korvaavien rakennusten osalta ovat valmistuneet ja niiden toteuttamisesta on tehty päätökset vuoden aikana. Päätös T3sairaalasta tehty, muttei Psykiatrian tiloista Liikelaitoksille ja tytäryhtiölle asetetut toiminnalliset tavoitteet Vastuutaho Mittaustapa/tavoitetaso Toimintakertomuksessa hallitukselle ja valtuustolle raportoitu tulos Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta Henkilöstön työhyvinvointi ja työtyytyväisyys kasvavat. Toimenpiteisiin ryhdytty, tuloksia ei vielä Päivystyksen toiminta on kustannustehokasta. Päivystyksen keskimääräinen käyntihinta (kokonaiskustannukset/ potilasmäärä) vuonna 2014 laskee verrattuna kauteen 4‒12/2013 Käyntihinta laski ‒22 % Tarkastuslautakunnan arviointi tavoitteen toteutumisesta 8 Päivystyksen henkilöstötuottavuus paranee. Päivystyksen potilasmäärä/ hoitohenkilöstön vakanssit kasvaa Päivystyksen henkilöstötuottavuus paranee. Päivystyksen potilasmäärä/lääkäreiden aktiivityötuntimäärä kasvaa. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Yhtenäiset päivystyshoidon kriteerit otetaan käyttöön koko Vsshp:n alueella. Liikelaitos huolehtii ensihoitopalvelun järjestämisestä lain ja palvelutasopäätöksen edellyttämällä tavalla koko Vsshp:n alueella. Palvelualueet tarjoavat määrällisesti ja laadullisesti riittävät sairaanhoidolliset päivystyspalvelut niin, että muut tulosalueet pystyvät täyttämään tehokkuustavoitteensa ja muut toiminnalliset tavoitteensa. Mahdollisuuksia palvelu- ja hinnoittelurakenteen kehittämiseen selvitetään. Liikelaitoksen palveluhintojen kustannusvastaavuudesta huolehditaan kustannus/toimintolaskennan päivityksillä. Uusien toimintatapojen toimeenpanossa huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista, työkyvystä, osaamisesta ja uusiutuvasta ammattitaidosta. Liikelaitoksessa harjoitetaan aktiivista koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa kaikilla yliopistollisilla palvelualueilla. Väitöskirjatutkijoiden ja syventävien töiden tekijöiden rekrytointiin panostetaan. Koko liikelaitoksen keskimääräinen hinnankorotusprosentti vuoteen 2013 verrattuna on enintään 2,2 %. Turunmaan sairaala tarjoaa kattavasti peruserikoissairaanhoidon tason sekä soveltuvin osin erikoistuneen tason sairaanhoidollisia palveluja taatakseen laadukkaan hoidon tasavertaisin perustein ruotsinkielisille potilaille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella SHQS-laadunhallintajärjestelmän mukaiset kehittämissuositukset toteutetaan tavoitteena ulkoinen esiauditointi syksyllä 2014 Turunmaan sairaala päivittää hoitoketjujaan yhdessä alueen terveyskeskusten kanssa tavoitteena mahdollisimman tarkoituksenmukainen työnjako ja näin ollen kustannustehokas toiminta sekä sairaalan että kuntien näkökulmasta katsottuna. +10,4 % Potilasmäärä väheni suhteessa lääkäreiden aktiivituntimäärään Siirtyy vuodelle 2015 Palvelutaso-päätös lähes toteutui Toteutunut osittain 1,6 % Esiauditointi siirtyi vuodelle 2015 Hoitoketjut päivitetty osittain 9 Medbit Oy:n hallitus Asiakasnäkökulma Taloudellinen näkökulma Prosessinäkökulma Turunmaan sairaala päättää eri erikoisalojen toiminnan organisoinnista taatakseen sairaalakokonaisuudessa resurssien tehokkaan käytön. Uusien ja korvaavien tilojen suunnittelu saatetaan valmiiksi. Korvatut potilasvahingot pysyvät yhtä alhaisella tasolla kuin aiempina vuosina. Sairaalan palvelujen hintataso on pääasiallisesti samalla tai alemmalla tasolla kuin vastaavien yksikköjen hintataso. Talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti hoidon saatavuuden turvaamiseksi lain edellyttämällä tavalla tarvittavat resurssilisäykset toteutetaan sisäisin resurssisiirroin. Vsshp:n toiminnallisten ict-tarpeiden toteuttaminen yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Medbit toimii asiakkaan sisäisenä tietotekniikkakumppanina tarpeiden määrittelemisessä, toteutusvaihtoehtojen arvioinnissa ja käyttöönotoissa. Medbit Oy:n alueellisen näkyvyyden parantaminen. Uusien Vsshp:n kannalta ulkoisten asiakkuuksien lisääminen ja muiden asiakkuuksien kuin Vsshp:n laskutusosuuden lisääminen niin, että vähintään 35 % liikevaihdosta tulee muilta asiakkailta kuin Vsshp:lta Toimintamme taloudellinen tulos on positiivinen. Tavoitteenamme ei kuitenkaan ole tuottaa suurta voittoa vaan laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja. Tavoitteenamme on pitää jatkuvien palvelujen kustannusten nousu konsernin ohjeistamassa 2 %:ssa. Kustannuslaskentaa kehitetään läpinäkyväksi. Kustannukset ja tulot kirjataan vuoden 2014 alusta asiakas/toimittaja-, sopimus-, tuote- ja palveluperusteisesti. Tämä mahdollistaa läpinäkyvän hinnoittelun vuoden 2015 alusta. Laatujärjestelmän kehittäminen siten, että ydinprosessit on kuvattu ja keskeiset mittarit on kuvattu ja käyttöönotto on alkanut. Vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan sisältyvien projektien toteutus Saatavuus- ja jatkuvuussuunnitelmaan sisältyvien keskeisten kehitysehdotusten toteutus Kesken Toteutui osittain +1,3 M€ 0% Mittareiden laadinta vielä kesken Toteutui osittain Toteutui osittain 10 Vuoden 2015 toimintasuunnitelman laadinta yhdessä Vsshp:n kanssa Hankesalkun seurannan kehittäminen Projektitoimitukset projektisuunnitelmien mukaisesti Palveluiden saatavuus sopimusten mukaisesti Oppimisen ja kasvun näkökulma Medbit Oy:n organisaatiota muutetaan niin, että toimintatavat tehostuvat. Yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2014 alkupuolella. Organisaatio sijoittuu uusiin toimitiloihin siten, että samankaltaista työtä tekevien työntekijöiden lähekkäin sijoittamisesta muodostuvat synergiaedut toteutuvat. Medbitin ja asiakkaan tavoitteiden kannalta keskeisimmän osaamisen tai sen puutteen tunnistaminen ja osaamisen hankkiminen Länsirannikon työterveys Oy:n hallitus Länsirannikon työterveys Oy tuottaa sairaanhoitopiirin tarvitsemat työterveyshuoltopalvelut kattavasti. Länsirannikon työterveys Oy käynnistää neuvottelut erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa työterveyshuoltopalveluiden tuottamisesta. Sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto Vuosittainen toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman käsittely Aktiivisen tuen keinoin pyritään vaikuttamaan sairauspoissaoloihin ja varhaiseläke-maksuihin. Seuranta kolmannesvuosittain Työterveyshuollon toiminnan kehittäminen uuden hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseksi Toteutui osittain Tietoliikennehäiriöt haittasivat saatavuutta Kesken 11 2 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIAN JA TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 2.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 2.1.1 Kuntayhtymäkonsernin talousarvion toteutuminen Valtuusto oli asettanut sitovat taloudelliset tavoitteet kuntayhtymälle ilman liikelaitoksia ja erikseen vielä liikelaitoksille (sitovat nettokulut, ylijäämä ja investointimenot). Valtuuston kokouksissa 29.4.2014 ja 25.11.2014 näitä tavoitteita muutettiin väljemmiksi. Kaikki sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin näillä väljemmillä tavoitteilla vuonna 2014. Koko kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) toimintakulut sen sijaan ylittyivät. Alla olevasta kaaviosta ilmenee, että kuntayhtymä liikelaitoksineen ei ole vuosiin pysynyt talousarvion toimintakulutavoitteessa, ei myöskään vuonna 2014. Toimintakulut olivat yhteensä 643,7 M€, mikä ylitti talousarvion 19,5 M€ (3,1 %). Ilman vuoden 2014 kuluksi kirjattua potilasvakuutusvarauksen muutosta (6,6 M€), ylitys olisi ollut 13,5 M€ (2,2 %), Koko kuntayhtymän (ml. liikelaitokset) sitovat nettokulut ylittyivät 9,5 M€ (1,8 %) vuonna 2014. Potilasvakuutusvarauksen yllättävän suuren kasvun lisäksi toimintakulujen ylityksen syynä oli kysynnän arvioitua nopeampi kasvu ja siitä johtuva toiminnan kasvu. Potilasmäärän (eri henkilöt) kasvu on pitkään jatkunut suunta. Kasvu oli erityisen suuri vuonna 2012 kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys aloitti toimintansa, mutta potilasmäärän kasvu on jatkunut nopeana senkin jälkeen. Hoidettujen potilaiden määrä kasvoi vuonna 2014 koko sairaanhoitopiirissä 4,1 %. Vsshp:n toimintakulut, toteuma ja talousarvio ja hoidetut potilaat 2010‒2014 Lähde: Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen 28.1.2015 Henkilöstökulut ylittyivät 3,5 M€ (0,9 %). Palvelujen ostot ylittyivät 13,1 M€ (11,5 %), josta lähes puolet koostui potilasvakuutuksen vastuuvarauksen muutoksesta. Palvelujen ostoja lisäsi myös 12 sisäilman parantamiseksi tehdyt korjaukset U-sairaalassa sekä kasvanut potilasmäärä. Materiaalin ostot ylittyivät 1,1 M€ (0,9 %). Tuottoarvio ylittyi potilasmäärän kasvun johdosta koko kuntayhtymässä 16,6 M€ (2,4 %). Tuotot jäsenkunnilta ylittivät talousarvion 7,9 M€ (1,5 %). Jäsenkuntatuottojen määrä oli 20,2 M€ (4 %) suurempi kuin vuonna 2013. Lisäksi ensihoidon myyntituotot kasvoivat 39,5 % (3,5 M€) vuodesta 2013. Jos kunnilta perittävät jäsenkuntatuotot ja ensihoidon myyntituotot lasketaan yhteen, niin kunnilta saadut tuotot kasvoivat 23,7 M€ (4,6 %). Valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman mukainen sallittu kuntien maksuosuuden kasvu kymmenvuotiskaudella 2012‒2022 on keskimäärin 3,8 %/vuosi. Tulorahoituksella voitiin vuonna 2014 rahoittaa käyttötalous ja investoinnit kokonaan. Rahoitusylijäämää jäi 39,9 M€. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 30,4 M€ ja lyhytaikaisia lainoja 18,0 M€. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli 31.12.2014 259,2 M€ (289,5 M€ 31.12.2013). Velkamäärän vähenemisen myötä omavaraisuusaste parani hieman ollen 28,9 %. Tarkastuslautakunta toteaa, että koko kuntayhtymän toimintakulutavoitteessa ei pysytty. Jäsenkuntien maksuosuuden kasvua ei saatu täysin supistettua talouden vakauttamisohjelman keskimääräiseen raja-arvoon. Suurin syy ylitykseen oli hoidettujen potilaiden määrän kasvu. Kuntayhtymän taloudellinen asema parani kuitenkin hieman vuonna 2014 ja lainamäärän kasvu saatiin pysähtymään. 2.1.2 Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia Kuntayhtymälle ilman liikelaitoksia oli asetettu kolme sitovaa taloudellista tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Toiminnan sitovat nettokulut olivat 470,05 M€, kun valtuuston 25.11.2014 muuttama tavoite oli 480,5 M€. Tilikauden ylijäämä oli 4,33 M€, kun tavoite oli vähintään 2,6 M€. Toteutuneet investointimenot olivat 12,86 M€ kun tavoite oli, että investointimenot ovat alle 22,2 M€. 2.1.3 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) EPLL:lle oli asetettu kolme sitovaa taloudellista tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Toiminnan sitovat nettokulut olivat 45,2 M€ kun valtuuston 29.4.2014 ja 25.11.2014 muuttama tavoite oli 45,9 M€. Tilikauden ylijäämä oli 1,8 M€, kun tavoite oli vähintään 0,4 M€. Investointimenot olivat 0,1 M€, kun tavoite oli alle 0,44 M€. Liikelaitoksen liikevaihto (myyntituotot, kalliin hoidon tasausmaksut, erityisvelvoitemaksut ja muut myyntituotot) oli yhteensä 53,9 M€. Se ylitti talousarvion 4,7 M€ (9,6 %). Liikevaihto kasvoi 23,1 % vuoteen 2013 verrattuna. Liiketoiminnan muut tuotot (maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut tuotot) olivat yhteensä 2,1 M€, joka ylitti talousarvion 0,8 M€ (66,7 %). Myyntituotot jäsenkunnilta, joka koostuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen myyntituotoista, olivat 31,4 M€, mikä on 110,4 % talousarviosta. Ylitys aiheutui ennakoimattomasta, suunniteltua suuremmasta päivystyksen käytöstä. Hoidettujen potilaiden määrä (eri henkilöt) nousi vuonna 2014 10,8 % ympäristökuntien keskittäessä virka-ajan ulkopuolista päivystystään yhä enenevässä määrin T-sairaalan yhteispäivystykseen. Lisäksi oli havaittavissa, että potilasvirrat kääntyivät selkeästi esim. yksityissektorilta julkiselle puolelle. 13 Liiketoiminnan kulut olivat yhteensä 54,2 M€, mikä on 108,2 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 4,1 M€:lla. Merkittävin talousarvioylitys syntyi henkilöstökuluissa (3,4 M€). Palkat ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut olivat yhteensä 19,9 M€, mikä on 120,9 % talousarviosta. Henkilöstömenot kasvoivat 29,0 % vuoteen 2013 verrattuna. EPLL:n vakituisen henkilökunnan vakanssien määrä vuonna 2014 oli 271,1. Vuonna 2013 vakituisen henkilökunnan määrä oli 212,6, joten lisäystä on 58,5 vakanssia. Ensihoitoon lisättiin 33,5 vakanssia. Lisäksi EPLL:ään siirtyi 25 vakanssia, kun kuntayhtymän hallitus päätti siirtää sisäiset potilaskuljetukset liikelaitokselle 1.5.2014 lähtien. Päivystyksessä henkilöstölisäys oli sisäisellä siirrolla vain 0,7 vakanssia. Turun kaupungin aloitteesta sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätös arvioitiin uudelleen ja palvelutasosta tehtiin uusi päätös vuosiksi 2015‒2017 sairaanhoitopiirin valtuustossa 10.6.2014. Valmistelun aikana kävi selväksi, että yöaikaisen 15 minuutin varallaolon jatkamista ei voinut enää pitää realistisena vaihtoehtona ja että kaikkien yksiköiden toimintatavaksi tulee vaihtaa välitön lähtövalmius. Palvelutason oleellisimpia muutoksia olivat potilaiden tavoittamistavoitteen laskeminen, yöaikaisesta 15 minuutin lähtövalmiudesta luopuminen sekä yöllä toiminnassa olevien yksiköiden lukumäärän vähentäminen. EPLL:n toiminnan voimakas laajeneminen jatkui vuonna 2014. Henkilöstömenot kasvoivat lähes kolmanneksen vuoteen 2013 verrattuna. Henkilöstö kasvoi 58 vakanssilla, mikä johtui ensihoidon resurssilisäyksestä sekä potilaskuljetusten siirrosta kuntayhtymän sisällä EPLL:n alaisuuteen. Tarkastuslautakunta toteaa, että terveyskeskusten iltapäivystyksen ja ensihoidon siirryttyä kunnilta sairaanhoitopiirille vastaavat kustannukset ovat poistuneet kuntien budjeteista. Samalla alueen väestön palvelutaso on tullut tasa-arvoisemmaksi ja osittain parantunut. On nähtävissä, että väestö hakeutuu entistä enemmän yhteispäivystykseen yksityisen sektorin sijaan. Talousarviossa on varauduttava siihen, että päivystyspalvelujen kysynnän kasvu saattaa jatkua edelleen. 2.1.4 Turunmaan sairaalan liikelaitos Turunmaan sairaalan liikelaitokselle oli asetettu kolme sitovaa taloudellista tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat 25.11.2014 muutetun talousarvion mukaisesti. Toiminnan sitovat nettokulut olivat 13,06 M€ kun valtuuston 25.11.2014 muuttama tavoite oli 13,5 M€. Tilikauden ylijäämä oli 1,14 M€ kun tavoite oli 0 € ja investointimenot olivat 0,29 M€ kun tavoite oli alle 0,34 M€. Liiketoiminnan tuotot olivat yhteensä 16,0 M€, mikä oli 7,2 % yli talousarvion ja 5,2 % enemmän kuin vuonna 2013. Tuotot ylittyivät 1,1 M€. Myyntituotot jäsenkunnilta olivat 13,7 M€, mikä on 8,2 % yli talousarvion ja 10,2 % enemmän kuin vuonna 2013. Myyntituotot jäsenkunnilta ylittyivät 1,0 M€. Liiketoiminnan kulut olivat yhteensä 14,9 M€, mikä oli 99,8 % talousarviosta. 2.1.5 Tyks-Sapa-liikelaitos Tyks-Sapa-liikelaitokselle oli asetettu kolme sitovaa taloudellista tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat 25.11.2014 muutetun talousarvion mukaisesti. Myyntituotot piirin sairaaloilta olivat 14 114,3 M€ kun valtuuston 25.11.2014 muuttaman tavoitteen yläraja oli 114,84 M€. Tilikauden ylijäämä oli 0,54 M€ kun tavoite oli 0 €. Investointimenot olivat 4,15 M€ kun tavoite oli alle 4,74 M€. Liikevaihto kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 2,0 %, josta myynti piirin sairaaloille kasvoi 1,2 % ja myynti piirin ulkopuolelle kasvoi 5,3 %. Ylijäämää kertyi ennen asiakashyvityksiä 6,4 M€, johon sisältyy satunnaisena tuottona kirjattu Asairaalan tulipalon vakuutuskorvauksen lisäsuoritus 2,1 M€. Asiakashyvitysten (5,8 M€) jälkeen ylijäämäksi muodostui 0,5 M€, jolla katettiin aiempien vuosien alijäämät. Vuoden aikana Vsshp:n ja Turun yliopiston yhteistyönä selvitettiin mahdollista laboratorioyhtiön perustamista, mutta selvitystyön tuloksena yhtiömuodosta luovuttiin. Turun yliopiston laboratoriotoiminnat liitettiin Tyks-Sapa-liikelaitokseen uutena palvelualueena 1.1.2015 alkaen. Tyks-Sapa-liikelaitoksessa oli 1.1.2015 yhteensä 983 ja 1.1.2014 899 vakituista virkaa ja tointa. Vakituisten vakanssien määrä kasvoi 86 henkilöllä. Yliopiston laboratorioista siirtyi vuoden 2015 alusta Tyks-Sapa-liikelaitokseen yhteensä 77 henkilöä. 2.1.6 Medbit Oy Medbit Oy:lle oli asetettu kaksi sitovaa taloudellista tavoitetta, jotka molemmat toteutuivat. Tavoitteeksi oli asetettu, että taloudellinen tulos on positiivinen. Tulos oli 1,3 M€. Toisena tavoitteena oli pitää jatkuvien palvelujen kustannusten nousu konsernin ohjeistamassa 2 %:ssa. Vuonna 2014 peritty hinnankorotus palautettiin, joten jatkuvien palvelujen lopullinen hinnankorotus oli 0 %. 2.1.7 Länsirannikon Työterveys Oy Länsirannikon Työterveys Oy:lle ei ollut asetettu sitovia taloudellisia tavoitteita vuodelle 2014. 2.2 Tehokkaan toiminnan tavoitteiden toteutumisen arviointi 2.2.1 Tuottavuus Tavoitteena oli, että tuottavuus paranee. Tavoitetasona oli, että henkilöstötarpeet on katettu vakanssi- tai resurssisiirroin. Tavoite toteutui. Vakanssi- ja resurssisiirtoja ja nimikemuutoksia toteutettiin runsaasti, esimerkiksi yhteispäivystykseen siirrettiin 11 sairaanhoitajaa ja Sydänkeskuksen ympärivuorokautinen päivystys aloitettiin kahden lääkärin ja yhdeksän sairaanhoitajan resurssisiirrolla. Virkojen ja toimien määrä väheni sairaanhoitopiirissä ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Työpanos väheni 1,1 %. Suurin syy siihen oli ravintohuollon ulkoistus 1.1.2014 alkaen. Samaan aikaan hoidettujen potilaiden määrä kasvoi 4,1 %. Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalue vähensi työpanosta mm. ruokahuollon ulkoistuksen myötä 216 laskennallista virkaa, mutta koska muilla tulosalueilla kasvaneen potilasmäärän vuoksi lisättiin työpanosta, niin sairaanhoitopiirin lopullinen työpanoksen vähennys vuonna 2014 oli lopulta vain 60 laskennallista virkaa. 15 Tuottavuus kuvaa suoritemäärien kehitystä suhteessa käytettyihin voimavaroihin. Tuottavuus ei vielä kerro mitään toiminnan vaikuttavuudesta tai tuloksellisuudesta. Vsshp:n Talouspalvelujen laatimien laskelmien mukaan Vsshp:n kokonaistuottavuus somaattisessa hoidossa (Huom! Ilman päivystystä ja ensihoitoa!) kasvoi 1,2 % vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013. Kokonaistuottavuuden kasvu johtui siitä, että suoritemäärät kasvoivat hieman nopeammin kuin kustannukset. Henkilöstötuottavuus on kasvanut jo useita vuosia, mikä johtuu siitä, että suoritteiden määrä on vuodesta 2010 alkaen kasvanut vuosittain nopeammin kuin työpanos. Tuottavuusindeksi somaattisessa hoidossa ilman päivystystä ja ensihoitoa vuosina 2007 - 2014 2007 = 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstötuottavuus 2,1 % -1,2 % 1,8 % 1,2 % 0,4 % 3,2 % 1,3 % Kokonaistuottavuus -0,1 % -2,4 % -0,5 % -0,6 % -0,8 % -0,3 % 1,2 % Lähde: Talouspalvelut/ Vesa Lamminen Vsshp:n kokonaistuottavuuden ja henkilöstötuottavuuden kehitys somaattisessa hoidossa ilman päivystystä ja ensihoitoa vuosina 2007‒2014 (Indeksoituna 2007 = 100) Lähde: Talouspalvelut/ Vesa Lamminen Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että vuosia jatkunut kokonaistuottavuuden heikentyminen saatiin vihdoin katkaistua vuonna 2014. Syynä tuottavuuden kasvuun on asiakasmäärän merkittävän kasvun lisäksi eräiden hoitotietojen kirjaamiseen liittyvien virheiden korjaaminen jälkikäteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä vuoden 2013 sairaaloiden tuottavuusvertailussa havaittiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä koskevissa tiedoissa puutteita alustavien vertailutietojen valmistuttua. Tuottavuustietojen puutteiden korjaamiseksi ja virhelähteiden selvittämiseksi tehtiin vuonna 2014 sairaanhoitopiirissä ja Medbit Oy:ssä mittava työ. Vuoden 2013 tuottavuustiedot ovat näin ollen luotettavampia kuin aiempien vuosien tiedot. Medbit Oy:stä on 16 3.11.2014 toimitettu Vsshp:n korjattuja toimenpidekoodeja yli 170 000 kappaletta THL:n benchmarking-tietokantaan. Korjatut tiedot kohensivat ennen muuta avohoidon tuottavuutta. Vuodeosastotietoja ei pystytty jälkikäteen korjaamaan riittävästi. Korjatut tiedot sisältyvät THL:n tammikuussa 2015 ilmestyneeseen tilastoraporttiin ”Sairaaloiden tuottavuus 2013”. Eräs merkittävä syy tuottavuustilastojen virheisiin oli THL:n käytössä olevista valtakunnallisista koodeista poikkeavien, omien toimenpidekoodien käyttö Vsshp:ssä. Vaikka sairaanhoitopiirissä vuoden 2013 alusta piti siirtyä THL:n käyttämiin valtakunnallisiin tuotekoodeihin toimenpiteiden kirjaamisessa, niin sisäisesti on sovittu suuresta määrästä toimenpiteitä, joiden osalta jatketaan vanhoilla koodeilla eikä laskutusjärjestelmää tältä osin muuteta. Vuoden 2013 aikana oli n. 100.000 välisuoritetta kirjattu vanhoilla koodeilla, jotka eivät rekisteröidy THL:n tilastoissa. THL:n tilastoista siis puuttui n. 25 % Vsshp:n välisuoritteista. Arvion mukaan noin puolet puuttuvista suoritteista oli niin merkittäviä, että niiden pois jättämisellä tilastoinnista oli todellista merkitystä tilastoaineiston vertailtavuuden kannalta. Medbit Oy:n syyskuussa 2014 tekemän laskelman mukaan omilla koodeilla kirjaaminen vähensi Tyksin DRG-painotettuja (vertailukelpoisia) suoritemääriä n. 7 % vuonna 2013. Omien koodien käyttö ja virhekirjaukset yhteensä huononsivat Tyksin tuottavuutta vuonna 2013 THL:n vertailussa n. 10 % verrattuna todelliseen tuottavuuteen. Tarkastuslautakunnan mielestä on erittäin myönteistä, että tuottavuustietojen virhelähteet on vihdoin tarkkaan selvitetty. Tietojen oikeellisuudesta tulee jatkossakin huolehtia. Sairaanhoitopiirissä tulee ottaa kattavasti käyttöön THL:n kansalliset suoritekoodit ja tehdä vastaavat muutokset laskutusohjelmaan, jotta Vsshp:n sairaaloiden tuottavuusluvut saataisiin totuudenmukaisiksi. THL:n tammikuussa 2015 julkaisemien tuottavuustilastojen mukaan julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) on noussut prosentin vuosina 2009–2013. Sairaalaryhmien välillä on kuitenkin tuottavuuden kehityksessä eroja, vaikka edelliseen vuoteen verrattuna on tapahtunut tasaantumista. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus nousi tänä aikana 3 %. Keskussairaaloiden tuottavuus puolestaan laski 1 % ja muiden sairaaloiden (aluesairaalat tai vastaavat) 2 %. Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina 2009–2013; indeksi 2009=100 106 104 102 Yliopistosairaalat Keskussairaalat 100 Muut sairaalat Yhteensä 98 96 94 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2013 ‒ Tilastoraportti 3/2015 17 Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuden kasvu vuosina 2009–2013 johtui siitä, että palvelutuotanto episodeilla (tuotos) mitattuna kasvoi reaalisia kustannuksia (panos) enemmän. Tuotanto nousi 12 % ja kustannukset 8 %. Palvelutuotannon ja kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa 2009–2013; indeksi 2009=100 Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2013 ‒ Tilastoraportti 3/2015 Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2013 ‒ Tilastoraportti 3/2015 Tarkastuslautakunta toteaa, että korjatuista tuotantoluvuista huolimatta THL:n tilastot osoittavat, että Tyksin episodituottavuus oli vuonna 2013 edelleen yliopistosairaaloiden vertailussa heikoin ja DRG-tuottavuus toiseksi heikoin. Kuten alla olevasta taulukosta on havaittavissa, Tyksin episodituottavuuden ero yliopistosairaaloiden keskiarvoon pieneni merkittävästi vuodesta 2012 vuoteen 2013. Tyksin vuoden 2012 huono tuottavuus saattoi osittain johtua hoitotietojen puutteellisesta kirjaamisesta. Taysin episodituottavuuden muita nopeampi kasvu vuonna 2012 selittyy tuotannon kasvun lisäksi kirjaamisen ja sitä kautta tilastoaineiston laadun parantamisella. 18 Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa 2009–2013; indeksi 2009=100 Yliopistosairaalat Episodituottavuus 2011 2012 2009 2010 2013 HYKS 100 104 104 103 103 KYS 100 107 105 102 100 OYS 100 101 100 102 101 TAYS 100 100 99 113 111 TYKS 100 102 101 98 101 Yhteensä 100 103 102 104 103 Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2013 ‒ Tilastoraportti 3/2015 Osittain hoitotietojen kirjaamisen laadun parantumisesta johtuen Tyksin tuotantoluvut kasvoivat vuonna 2013 nopeammin kuin deflatoidut kustannukset, mikä nosti episodituottavuutta verrattuna vuoteen 2012. Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2013 ‒ Tilastoraportti 3/2015 Hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset nousivat vuodesta 2009 vuoteen 2013 reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Kustannuskehitys on ollut maltillisinta Hyksissä, jossa reaalikustannukset (deflatoidut kustannukset) nousivat 3 % vuosina 2009–2013. Vastaavana ajanjaksona kustannukset ovat kasvaneet eniten Taysissa (16 %). Tyksissä kustannusten kasvu on vuosina 2009‒2013 ollut yhtä suuri kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin, eli 8 % (deflatoituna). Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina 2009–2013; indeksi 2009=100 Deflatoidut kustannukset Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä 2009 100 100 100 100 100 100 2010 99 103 101 105 101 101 2011 101 105 105 111 104 104 Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2013 ‒ Tilastoraportti 3/2015 2012 102 110 109 111 105 106 2013 103 112 110 116 108 108 19 Myös palvelutuotannon määrä nousi kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2009–2013. Painotettujen (vertailukelpoisten) episodien määrä nousi eniten (28 %) tänä aikana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) ja vähiten (6 %) Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (Hyks). Vuonna 2013 somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö oli 6 % suurempaa Vsshp:n kunnissa kuin koko maassa keskimäärin. Laskennalliset kustannukset asukasta kohti olivat maan keskiarvoon verrattuna 7 % suuremmat. Suuremmasta käytöstä johtuva kustannusten poikkeama koko maan keskiarvoon verrattuna oli Vsshp:ssä 26,2 M€. Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama koko maan keskiarvosta oli THL:n laskelmien mukaan 6,3 M€. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Vakioidut episodit / as, indeksi koko maa=100: 106 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi kokomaa=100: 107 Kustannusten poikkeama yhteensä € /10 000 as: 686 911 Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama € /10 000 as: 553 925 Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama € /10 000 as: 132 986 Väestö: 473 096 Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2013 ‒ Tilastoraportti 3/2015 Tarkastuslautakunta toteaa, että THL:n laskelmien mukaan Varsinais-Suomen alueen suuremmat somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset koko maahan verrattuna (kustannuspoikkeama 69 euroa/asukas) johtuivat vuonna 2013 pääosin siitä, että väestö käyttää erikoissairaanhoidon palveluita enemmän kuin muualla maassa keskimäärin. Positiivista on, että toiminnan tehottomuudesta johtuva kustannusero muuhun maahan oli pienentynyt alle puoleen verrattuna vuoteen 2012 (kustannuspoikkeama 34 euroa/asukas vuonna 2012 ja 13 euroa/asukas vuonna 2013). Keskimääräistä suuremman erikoissairaanhoidon käytön vähentämiseen pyritään mm. Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloissa aloitetuilla kehittämishankkeilla, joissa yhdistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoja. Saatavia kokemuksia tulee hyödyntää myös muualla sairaanhoitopiirissä. 2.2.2 Kokonaiskustannukset Sitovana tavoitteena oli, että kokonaiskustannusten reaalikasvu on talousarvion mukainen. Tavoite ei toteutunut. Koko kuntayhtymän toimintakulut ylittivät talousarvion 19,5 M€ (3,1 %). Ylitys olisi ollut 13,5 M€ (2,2 %) ilman vuoden 2014 kuluksi kirjattua potilasvakuutusvarauksen 6,6 M€:n muutosta. Syynä ylitykseen oli mm. kysynnän kasvu. Toiminnan laajuus ylitti tavoitteet 3,8 %. Jäsenkunnille tuotettujen hoitojaksojen määrä ylitti tavoitteen 2,6 % ja avohoitopalvelut 4,2 %. Nimellisesti toimintakulut kasvoivat 3,4 % vuoteen 2013 verrattuna, mutta vertailukelpoisesti (kun potilasvakuutusvarauksen ja ensihoidon ja päivystyksen rakennemuutoksesta johtuva menojen 20 kasvu eliminoidaan) vain 2,2 %. Vuonna 2013 vertailukelpoinen kasvu oli 3,0 % ja vuonna 2012 5,0 %. Sitovat nettokulut kasvoivat vuonna 2014 3,3 % ja ylittivät talousarvion 9,5 M€ (1,8 %). Toisena tavoitteena oli, että pitkän tähtäimen kustannussäästöjä mahdollistavia rakenneuudistuksia toteutetaan vuoden aikana. Tämä tavoite toteutui. Syksyllä 2014 valmisteltiin laaja organisaatiomuutos alueellisen erikoissairaanhoidon liittämiseksi Tyksin alaisuuteen valtuuston hyväksymän sitovan tavoitteen mukaisesti (Yksi sairaala -hanke). Lisäksi aluesairaaloiden päivystykset liitettiin EPLL:ään. Uusi organisaatio astui voimaan 1.1.2015. Yliopistosairaanhoitopiirien toimintakulujen muutosvertailussa Vsshp oli vuonna 2014 keskimääräisellä tasolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä menojen kasvu oli maltillisempaa. Tarkastuslautakunnalle esitetyn arvion mukaan eräänä syynä mainittujen sairaanhoitopiirien niukempaan menojen kasvuun on, että rakenteellisia muutoksia koskevia päätöksiä on tehty ja toimeenpantu ripeämmin kuin Vsshp:ssä. Yliopistosairaanhoitopiirien toimintakulujen muutos vuodesta 2013 vuoteen 2014, % Lähde: Talouspalvelut/ Talousjohtaja Arja Pesonen Sairaanhoitopiirin taloutta käsitellään 3 Taloutta koskevat havainnot. yksityiskohtaisemmin arviointikertomuksen kohdassa Tarkastuslautakunta toteaa, että vuonna 2013 ja 2014 tehtyjen merkittävien Tyksin ja alueellisen erikoissairaanhoidon organisaatiorakenteen sekä johtamisjärjestelmien muutosten odotetaan hillitsevän jatkossa toimintakulujen kasvua. 2.3 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 2.3.1 Potilaslähtöiset palvelut Potilaslähtöiselle palvelulle oli asetettu kolme tavoitetta, joista potilastyytyväisyyttä ja palvelujen saatavuudesta tiedottamista www-sivuilla toteutuivat. Kolmas, hoitotakuuta koskeva tavoite ei aivan toteutunut. 21 Tavoitteeksi oli asetettu, että hoitotakuun määräajat eivät ylity. Lähetteistä 99,3 % pystyttiin käsittelemään lain asettamassa kolmen viikon määräajassa. Vuoden lopussa kolmen kuukauden määräaikaa hoidon tarpeen arvioinnissa pystyttiin noudattamaan 98,5 %:sti. Kuuden kuukauden määräaika hoitoon pääsylle toteutui 99 %:sti. Vsshp:ssä 31.12.2014 hoitoon tai toimenpiteeseen pääsyä odotti 11.564 henkilöä, joista 119 (1 %) oli odottanut yli lakisääteisen enimmäisajan 6 kuukautta. Vastaava luku 31.12.2012 oli 11 (0,3 %) ja 31.12.2013 137 (1,1 %). Eniten yli hoitotakuuajan odottaneita oli 31.12.2014 neurokirurgian erikoisalalla, 46 potilasta (10,9 % neurokirurgista hoitoa odottavista). Hallitus perusti neurotoimialueelle vuoden 2014 alusta kaksi erikoislääkärin virkaa lisää, mutta jonoa ei ole saatu lyhennettyä lain mukaiseksi. Valvira on kirjeellään 27.10.2014 kehottanut sairaanhoitopiiriä kiinnittämään erityistä huomiota hoitoon pääsyyn neurokirurgisella erikoisalalla ja ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, joiden avulla hoitoon pääsy pystyttäisiin saattamaan lain edellyttämälle tasolle ja pitämään sellaisena myös tulevaisuudessa. Muutoin Valvira toteaa hoitoon pääsyn toteutuneen Vsshp:ssä vuonna 2013 ja sen jälkeen kokonaisuutena arvioiden varsin hyvin. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan Neuro-toimialueella on ryhdytty toimenpiteisiin hoitotakuun määräajassa pysymiseksi. Syyskuusta 2014 alkaen neurokirurgian leikkaussalikapasiteettia nostettiin ja neurokirurgian poliklinikka lisäsi vastaanottoaikoja. Leikkaustoiminnan Lean-projekti on aloitettu. Sen tarkoitus on parantaa leikkaussalin läpivirtaa. Tämä prosessi on vielä kesken. THL:n tilastojen mukaan Vsshp:ssä lähetteiden käsittely oli vuonna 2014 nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Vsshp:ssä 0,7 % lähetteistä ylitti määräajan ja koko maassa 1,3 %. Lähetteiden käsittelyajan vertailussa saavutettiin jaettu 10. sija 20 sairaanhoitopiiristä. Myös hoidon tarpeen arvioinnissa Vsshp:n tulos oli parempi kuin maassa keskimäärin. Vsshp:ssä 1,5 % jonossa olevista oli odottanut yli määräajan ja koko maassa 4,2 %. Vertailussa saavutettiin 7. sija. Sen sijaan hoitoa yli 6 kk odottaneiden määrä suhteessa asukaslukuun oli korkeampi Vsshp:ssä kuin maassa keskimäärin. Vsshp:ssä 2,1 henkilöä/10.000 asukasta oli odottanut yli määräajan ja koko maassa 1,6 henkilöä/10.000 asukasta. Tässä vertailussa jäätiin 13. sijalle 20 sairaanhoitopiirin joukossa. Tarkastuslautakunta toteaa, että hoitoon pääsyn kuuden kuukauden määräajan noudattamisessa on vielä parantamisen varaa. 2.3.2 Hoidon oikea tuotantomalli, toiminnan organisointi ja sujuvat prosessit Hoidon oikealle tuotantomallille, toiminnan organisoinnille ja sujuville prosesseille oli asetettu kaksi sitovaa tavoitetta, jotka molemmat toteutuivat. Sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston laboratoriotoimintojen hallinnollinen yhdistäminen toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Turun yliopistolta siirtyneestä toiminnasta perustettiin Tyks-Sapaliikelaitoksen alaisuuteen 1.1.2015 alkaen uusi palvelualue, Tyks Mikrobiologia ja genetiikka. 22 Toisena tavoitteena oli, että kesäkuun 2014 loppuun mennessä sairaanhoitopiirin laitoshuollon uudelleen organisoinnista tehdään päätökset erillisen selvityksen pohjalta siten, että uudelleenorganisoinnilla saavutetaan säästöjä ja ylläpidetään toiminnan edellyttämä laatutaso. Hallitus teki päätöksen 20.5.2014, että jatkovalmistelun tulisi kohdentua oman toiminnan kehittämiseen yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Päätös piti toimeenpanna vuoden 2014 aikana. Hallitus sai toimenpidesuunnitelman tästä tiedokseen kuitenkin vasta 16.12.2014. THL:n raportti Somaattinen erikoissairaanhoito 2013 julkaistiin tammikuussa 2015. Raportista ilmenee, että Vsshp:n erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä tuhatta asukasta kohti oli hyvin lähellä koko maan keskiarvoa vuodesta 2007 vuoteen 2012. Vuonna 2013, kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys aloitti toimintansa T-sairaalassa, luku kuitenkin hypähti selvästi ylöspäin. Käyntejä oli selvästi enemmän Vsshp:ssä kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä tuhatta asukasta kohti Koko maa VSSHP PSHP 2012 155 159 131 2013 163 227 121 HUS 155 157 Lähde: THL:n raportti 1/2015 Somaattinen erikoissairaanhoito 2013 Päivystyksenä alkaneita vuodeosastohoitojaksoja oli väestömäärään suhteutettuna vähemmän kuin millään muulla sairaanhoitopiirillä vuonna 2013. Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojaksot sairaanhoitopiireittäin 1.000 asukasta kohden vuonna 2013 Lähde: THL:n raportti 1/2015 Somaattinen erikoissairaanhoito 2013 23 Merkille pantavaa on, että myös elektiivisten (suunniteltujen) hoitojaksojen määrä suhteessa väestöön väheni selvästi Vsshp:n kunnissa vuonna 2013 verrattuna aikaisempiin vuosiin ja läheni koko maan keskiarvoa (Vsshp 69 ja koko maa 64 hoitojaksoa/1.000 asukasta). Elektiivisten (suunniteltujen) hoitojaksojen määrä suhteessa väestöön 2010‒2013 Sairaanhoitopiiri 2010 Hoito- Hoito- Päiväjaksot jaksot / kirurgian lkm 1000 as. %-osuus 2011 Hoitojaksot lkm 2012 Hoito- Päivä- Hoitojaksot / kirurgian jaksot 1000 as. %-osuus lkm 2013 Hoito- Päivä- Hoitojaksot / kirurgian jaksot 1000 as. %-osuus lkm Hoito- Päiväjaksot / kirurgian 1000 as. %-osuus HUS 89 970 59 58 90 231 58 59 85 534 55 60 86 998 55 60 03 Varsinais-Suomen shp 35 585 76 56 35 756 76 57 37 613 80 54 32 522 69 56 04 Satakunnan shp 16 272 72 55 17 387 77 58 17 070 76 56 17 528 78 57 05 Kanta-Hämeen shp 10 906 62 55 11 707 67 57 11 959 68 56 12 193 69 59 06 Pirkanmaan shp 32 326 67 58 32 962 67 59 32 889 67 59 32 014 61 56 07 Päijät-Hämeen shp 14 315 67 62 14 305 67 63 14 258 67 65 14 403 67 65 08 Kymenlaakson shp 12 073 69 60 13 392 77 60 13 359 76 62 12 871 74 61 09 Etelä-Karjalan shp 8 009 60 58 8 624 65 59 8 531 64 56 8 331 63 54 10 Etelä-Savon shp 6 780 64 57 7 265 69 58 6 866 65 55 6 973 67 58 11 Itä-Savon shp 4 270 94 55 3 490 77 57 3 652 81 60 3 685 83 61 12 Pohjois-Karjalan shp 11 355 67 51 11 755 69 51 11 434 67 51 12 139 72 55 13 Pohjois-Savon shp 17 267 70 46 16 952 68 45 18 740 76 49 18 049 73 50 14 Keski-Suomen shp 13 636 50 50 15 883 58 55 15 760 57 54 15 771 63 56 15 Etelä-Pohjanmaan shp 12 471 63 50 12 949 65 50 12 960 65 49 12 567 63 51 16 Vaasan shp 10 804 65 54 10 817 65 56 10 951 65 58 9 497 56 62 5 047 67 55 4 864 65 57 4 594 61 56 4 606 59 56 17 Keski-Pohjanmaan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 28 082 70 57 26 596 66 61 27 333 68 62 26 375 65 62 19 Kainuun shp 5 042 64 47 5 323 68 50 5 261 68 48 5 525 72 49 20 Länsi-Pohjan shp 4 821 74 53 4 763 73 54 5 263 81 55 5 144 80 58 21 Lapin shp 8 366 71 55 8 140 69 55 7 799 66 53 8 862 75 57 Ahvenanmaa 1 590 57 38 1 628 57 37 1 567 55 34 1 523 53 38 348 987 65 56 354 789 66 57 353 393 65 57 347 576 64 58 Yhteensä Lähde: THL:n raportti 1/2015 Somaattinen erikoissairaanhoito 2013 Tarkastuslautakunta toteaa, että tilastojen mukaan näyttää siltä, että yhteispäivystyksen aloittaminen T-sairaalassa on tavoitteen mukaisesti vähentänyt somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon keskimääräistä suurempaa käyttöä Vsshp:n kunnissa. Avohoidon somaattisia erikoissairaanhoidon käyntejä kuitenkin näyttää olevan selvästi enemmän kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Tarkastuslautakunnan mielestä syy siihen tulee selvittää. 2.3.3 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvalle yliopistolliselle yhteistyölle oli asetettu neljä sitovaa tavoitetta, joista vain yksi toteutui. Korkealuokkaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta huolehdittiin tavoitteen mukaisesti toteuttamalla erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategia ja opetus- ja koulutuspolitiikkaa. Tavoitteena oli, että Biopankki-toiminta ja kansallisen syöpäkeskuksen osakeskus käynnistetään vuonna 2014. Maaliskuussa 2014 Auria Biopankki saikin ensimmäisenä Suomessa toimiluvan Valviralta. Sen sijaan kansallisen syöpäkeskuksen osakeskuksen valmistelu on kesken. Suunnittelu- 24 työryhmä on perustettu 1.11.2013 ja sille on myönnetty jatkoaikaa 31.12.2016 asti. Tarkoitus on perustaa verkostomainen syöpäkeskus vuoden 2015 aikana. Erikoissairaanhoidon huippuyksikköstrategian laatimiseksi nimettiin työryhmä. Strategiaa ei saatu valmiiksi vuonna 2014 eikä myöskään laadittu tavoitteen mukaista aikataulutettua toimeenpanosuunnitelmaa. 2.3.4 Selkeä organisaatio Selkeälle organisaatiolle oli asetettu kaksi tavoitetta, jotka molemmat toteutuivat. Tavoitteen mukaisesti vuoden aikana valmisteltiin organisaatiomuutos, jonka seurauksena Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden toiminta tuli osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota. Valtuusto hyväksyi hallintosäännön muutoksen 25.11.2014 ja muutos tuli voimaan 1.1.2015. Uudessa organisaatiossa Tyksin toimi- ja palvelualuejohtajat vastaavat koko alueen erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja yhteistyöstä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Toisena tavoitteena oli, että aluesairaaloiden yhteispäivystykset liitetään osaksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta 1.1.2015 alkaen. Tämä tavoite lähes toteutui. Salon aluesairaalassa ei ole varsinaista yhteispäivystystä, joten muutosta ei vielä saatu toteutettua perusterveydenhuollon osalta. Valtuusto päätti 25.11.2014 nimetä lähipalvelulautakunnan seuraamaan lähipalveluiden saatavuutta ja kokonaistilannetta kuntayhtymän alueella sekä huolehtimaan hallituksen apuna terveyden- ja sairaanhoidon lähipalvelujen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Uusi lautakunta aloitti toimintansa 1.1.2015. Alueellisen erikoissairaanhoidon johtokunnan toiminta lakkasi samasta päivästä lukien. Tarkastuslautakunnan haastattelemat aluesairaaloiden vastuuhenkilöt ovat suhtautuneet pääosin myönteisesti muutokseen. Heidän arvionsa mukaan muutos tulee merkitsemään potilaille palvelujen saatavuuden paranemista, koska aluesairaaloihin saadaan Tyksistä aiempaa helpommin sijaisia erikoislääkäreiden poissaolojen ajaksi. Vuonna 2014 toteutettiin Hallintokeskuksen organisaatiouudistus, jossa tarkastuslautakunnan aiemmin antamat suositukset otettiin huomioon. Tarkastuslautakunta antoi vuoden 2011 arviointikertomuksessa seuraavat suositukset: ”Tarkastuslautakunnan suorittamien haastattelujen perusteella näyttää ilmeiseltä, että yhteistyötä on syytä laajentaa kehittämistoimiston, hoitotyön toimiston, sairaanhoidon johdon palvelujen, perusterveydenhuollon yksikön ja tutkimustoimiston välillä. Erityisenä haasteena on kehittämistoimintaan osallistuvien yksiköiden rajapintojen ylittäminen. Tiedonkulusta tulee huolehtia ja välttää toiminnan päällekkäisyydet. Yksiköiden välille tulee kehittää yhteistyöverkosto. Tarkastuslautakunnan mielestä on tarpeen selvittää, onko perusteita sille, että sairaanhoitopiiritasoinen hoitotyön ja lääketieteellinen kehittäminen on eriytetty erillisiin yksiköihin. Samalla tulee selvittää, onko nykyinen kehittämistoiminnan hallintomalli tarkoituksenmukainen sairaanhoitopiirin toiminnan johdonmukaisen kehittämisen ja resurssien käytön kannalta.” Hallitus hyväksyi hallintokeskuksen organisaatiomuutoksen 19.8.2014. Samalla päätettiin, että sairaanhoitopiirin johtaja toimii 31.12.2015 asti kehittämispalvelut-yksikön vastuuhenkilön esimiehenä johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan lisäksi. Organisaatiouudistukselle asetettiin 31.12.2015 asti seuranta-aika, jonka aikana tuodaan selvitykset 30.6.2015 ja tammikuussa 2016 organisaatiouudistuksesta saaduista kokemuksista ja sen vaikutuksista. 25 Hallintokeskuksen organisaatiomuutos astui voimaan 1.12.2014. Yhdentoista yksikön tilalle perustettiin viisi yksikköä ja lisäksi kaksi palveluyksikköä. Kehittämispalvelut-yksikön perustamisen ansiosta potilaan lääketieteen prosessin ja hoitotieteen prosessin kehittämisasioita ei ole enää eriytetty eri osastoille. Myös potilaan perusterveydenhuollon prosessin kehittäminen saatiin yhdistettyä samalle osastolle. Talouspalvelut-yksikköön on tarkoitus jatkossa lisätä suurten tietomassojen analysointiosaamista. Muutoksen dramatiikkaa lisäsi se, että Tehy vastusti muutosta. Tehy asetti 22.9.2014 hakukiellon, joka kattoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kaikki ulkoisessa haussa olevat toimet ja virat. Työtaistelullaan Tehy pyrki painostamaan työnantajaa kumoamaan aikaisemman päätöksensä koskien hallintokeskuksen organisaatiomuutosta, jossa työnantajan sisäisiä kehittämistoimintoja ja johtoportaan henkilöstöhallinnollisia esimiestehtäviä järjestellään uudelleen. Työtuomioistuin tuomitsi Tehyn ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHon hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Työtuomioistuimen mukaan työtaistelu kohdistuu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Työtuomioistuin tuomitsi Tehyn 2 600 euron hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. KoHo tuomittiin 1 600 euron hyvityssakkoihin valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Järjestöt määrättiin korvaamaan myös KT Kuntatyönantajien oikeudenkäyntikulut. Tarkastuslautakunta toteaa, että organisaatiouudistukset eivät yksinään riitä toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi. Tarvitaan myös hyvää johtamista kaikilla tasoilla. 2.3.5 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Osaavalle ja hyvinvoivalle henkilöstölle oli asetettu kolme tavoitetta, joista kaksi toteutui. Tavoitteena oli, että henkilökohtaisen tavoiteasetannan periaatteet ja prosessi luodaan, pilotoidaan ja käyttöönotosta päätetään. Henkilökohtaista tavoiteasetantaa pilotoitiin Vsshp:n johtoryhmässä ja Henkilöstöpalvelujen ohjausryhmässä. Johtoryhmä päätti rakentaa yhtenäisen johtamiskulttuurin tavoiteasetantajärjestelmän keinoin. Johdon mielipiteitä ja odotuksia tavoiteasettelusta ja johtamisjärjestelmästä arvioitiin haastattelemalla johtoa syksyllä 2014. Johtamisjärjestelmän, tavoiteasetannan prosessin ja vuosikellon kehittäminen ovat jatkuneet haastattelujen perusteella. Työ jäi vielä kesken. Henkilökohtaiseen tavoiteasetantaan liittyvän kannustinjärjestelmän tavoitteet ja periaatteet sovittiin. Liikkuvuuden kannustamisen järjestelmä laadittiin ja otettiin käyttöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin 17.2.2015 vuosien 2013‒2014 sairauspoissaoloja. Vsshp:n yleisimmissä sairauksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia sairauspoissaoloprosentin mukaan viimeisen 2‒3 vuoden aikana. Eniten sairauslomapäiviä kertyi tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairauksista, hengityselinten sairauksista, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä sekä tapaturmista. Yli 60 vuorokautta poissaolleiden työntekijöiden määrä vuonna 2014 oli 214. Sairauspoissaolopäiviä kertyi heiltä yhteensä noin 25.000, joka vastaa noin 20 % kaikista sairauspoissaoloista vuonna 2014. 26 Henkilöstön työtyytyväisyyteen vaikutti pitkin vuotta oleellisella tavalla se, ettei iltavuoroon tuleville ollut autopaikkoja parkkitalossa, vaikka he olivat maksaneet kuukausittaisen paikoitusmaksun. Lisäpaikkoja järjestettiin joulukuussa n. 100 kpl Kupittaan vanhan aseman viereiseltä kentältä ja sairaala-alueelta. Lisäksi Medbit Oy:n siirtyminen pois Tyksin mäeltä helpotti autopaikkojen puutetta. Kiinteistöjaosto päätti jo joulukuussa 10.12.2013, että pysäköinnin operatiiviselle toiminnalle ja uusien pysäköinti-investointien suorittamiselle haetaan ulkoista yhteistyökumppania neuvottelumenettelyllä. Nykyisten pysäköintirakennusten omistajuus säilytetään sairaanhoitopiirillä. Tarjouskilpailu suoritettiin vuoden 2014 aikana. Kiinteistöjaosto päätti 4.2.2015, että pysäköinnin operaattoriksi valitaan tarjousvertailussa eniten pisteitä saanut Q-Park Finland Oy, jonka kanssa käynnistetään sopimusneuvottelut. Uudeksi pysäköintirakennuksen rakentamispaikaksi ollaan käynnissä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä varaamassa T-sairaalan ja lääkehuollon tonttia siten, että uusi pysäköintirakennus tulisi myös Savitehtaankadun päälle. Kaavamuutoksen arvioidaan olevan lainvoimainen lokakuussa 2015. Kaavoitus, suunnittelu ja rakentamisaika huomioiden uusi pysäköintirakennus voi olla valmiina aikaisintaan vuoden 2016 loppupuolella. Paikkoja siihen on alustavasti kaavailtu noin neljäsataa. Tarkastuslautakunnan mielestä on hyvä, että kasvavat pysäköintiongelmat on otettu vakavasti ja asiaan on osittain saatu korjaus. Lopullinen ratkaisu ongelmiin tosin saadaan vasta kun uusi pysäköintitalo valmistuu aikaisintaan vuoden 2016 lopussa. 2.3.6 Kehittynyt infrastruktuuri, toimitilat ja tekniikka Kehittyneelle infrastruktuurille, toimitiloille ja tekniikalle oli asetettu kaksi tavoitetta. Toinen ei toteutunut ja toinen toteutui osittain. Sitovana tavoitteena oli, että sairaanhoitopiirin rakennuskanta on turvallisella ja tarkoituksenmukaisella tasolla. Tavoitetasona oli, että tarpeettomista tiloista luovutaan. Tavoite ei toteutunut. Toimintakertomuksen mukaan tilojen myynti ei ole edistynyt yleisen vaikean taloustilanteen aiheuttaman vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Sairaanhoitopiirin rakennuksista U-sairaala on ollut erityisen paljon julkisuudessa sisäilmaongelmien vuoksi, mutta sisäilmaongelmia on myös useassa muussa sairaanhoitopiirin rakennuksessa. Uudet rakennushankkeet ovat vieneet viime vuosina valtaosan rakentamisen ja suunnittelun voimavaroista. Näihin kuuluvat vuonna 2013 valmistunut, pinta-alaltaan valtava T2-sairaala, viimeistelyä vaille valmis Lääkehuoltorakennus, uusi rakennettava T3-sairaala sekä yhdessä Turun yliopiston kanssa rakennettava Medisiina-rakennus. Kuitenkin peruskorjattavaakin riittäisi. Usairaalan lisäksi esimerkiksi Tyks Salon vuodeosasto on huonossa kunnossa ja putkirikko saattaa tapahtua minä päivänä hyvänsä. Psykiatrian tulosalueella epäkäytännölliset tilat haittaavat toimintaa. Esimerkiksi lastenpsykiatrian tilat ovat niin ahtaat, että työhuoneissa istuu 2‒3 henkilöä. Tämä tekee potilastyön haasteelliseksi, kun joudutaan vuorottelemaan tiloissa. Sisäilmaongelmia on psykiatrian tiloissa monin paikoin. Nuorisopsykiatriassa ahtaat tilat johtavat siihen ettei hoitoa voida toteuttaa siten kun halutaan ja ahtaus voi johtaa vaaratilanteisiin. 27 Sitovana tavoitteena oli, että suunnitelmat U-sairaalan sekä Psykiatrian korvaavien rakennusten osalta ovat valmistuneet ja niiden toteuttamisesta on tehty päätökset vuoden aikana. Tavoite toteutui osittain. Valtuusto päätti 25.11.2014, että U-sairaalan korvaavan T3-sairaalan hanke toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti. Rahoituksen osalta päätös siirtyi vuodelle 2015. Psykiatrian tulosalueen palvelurakenteen ja toiminnan kehittämisen kannalta oleellinen tilatarvesuunnitelma valmistui jo 29.2.2012, jonka jälkeen siihen on saatu kuntien lausunnot. Vuoden 2014 aikana tiloja koskevia neuvotteluja käytiin Turun kaupungin ja Turunmaan liikelaitoksen kanssa. Päätökset siirtyivät vuodelle 2015. Tarkastuslautakunta pitää tarpeellisena, että laaditaan priorisoitu, pitkän aikavälin rakentamis- ja peruskorjausohjelma, jonka toteuttamisaikataulu sidotaan talouden vakauttamisohjelmaan. Julkishallinnon rakennusten rapistuvien vesi- ja viemärijohtojen korjaaminen ajoissa ennen kosteusvahinkojen syntymistä ja työntekijöiden altistumista homeelle on vastuullista verorahojen käyttöä. Tarpeettomien rakennusten myyminen on aikanaan helpompaa, jos niistä on pidetty hyvää huolta. 2.3.7 Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden toiminnalliset tavoitteet 2.3.7.1 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) EPLL:llä oli kuusi sitovaa tavoitetta, joista kaksi toteutui. Yhteispäivystyksen potilasmäärän suuren kasvun johdosta keskimääräinen käyntihinta laski tavoitteen mukaisesti ‒22 % ja päivystyksen henkilöstötuottavuus kasvoi +10,4 % verrattuna vuoteen 2013. Sitä vastoin potilasmäärän kasvattaminen suhteessa lääkäreiden aktiivityötuntimäärään ei onnistunut tavoitteen mukaisesti. Tämä johtui siitä, että kasvavan kysynnän vuoksi lääkäreiden määrää jouduttiin lisäämään, minkä vuoksi päivystyksen potilasmäärä suhteessa lääkäreiden aktiivityötuntimäärään väheni. Yhtenäisen päivystyshoidon kriteerien käyttöönotto siirtyi vuodelle 2015. Ensihoidon palvelutasopäätöksen aikarajoihin ei täysin kattavasti päästy. 2.3.7.2 Tyks-Sapa-liikelaitos Tyks-Sapa-liikelaitoksella oli viisi sitovaa tavoitetta, joista neljä saavutettiin. Osittain saavutettiin tavoite, jonka mukaan mahdollisuuksia palvelu- ja hinnoittelurakenteen kehittämiseen selvitetään ja liikelaitoksen palveluhintojen kustannusvastaavuudesta huolehditaan kustannus/toimintolaskennan päivityksillä. Laskennat ovat palvelualueilla toteutuneet pääosin lukuun ottamatta lääkehuoltoa, jossa toimitalon viivästynyt käyttöönotto viivästyttää kustannuslaskennan toteuttamista. 2.3.7.3 Turunmaan sairaalan liikelaitos Turunmaan sairaalan liikelaitoksella oli kahdeksan sitovaa tavoitetta, joista neljä saavutettiin. Osittain tai lähes saavutettiin seuraavat tavoitteet: - SHQS-laadunhallintajärjestelmän mukaiset kehittämissuositukset oli tarkoitus toteuttaa vuonna 2014 ja tavoitteena oli ulkoinen esiauditointi syksyllä 2014. Esiauditointi siirtyi vuodelle 2015. - Hoitoketjut saatiin päivitettyä osittain. - Uusien ja korvaavien tilojen suunnittelua ei saatu täysin valmiiksi vielä vuonna 2014. 28 2.3.7.4 Medbit Oy Medbit Oy:llä oli 17 sitovaa tavoitetta, joista 12 toteutui. Osittain tai lähes toteutuivat seuraavat tavoitteet: - Tavoitteena oli Vsshp:n toiminnallisten ICT-tarpeiden toteuttaminen yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaikki toimintasuunnitelman hankkeet eivät edenneet suunnitelman mukaisesti. - Laatujärjestelmän kehittämisessä kesken jäi vielä mittareiden laadinta. - Saatavuus- ja jatkuvuussuunnitelmaan sisältyvien keskeisten kehitysehdotusten toteutus jäi osittain kesken. - Palveluiden saatavuus ei ollut sopimuksen edellyttämällä tasolla johtuen pääosin tietoliikennehäiriöistä keväällä ja kesällä 2014. - Organisaatiomuutosta ei saatu toteutettua vielä vuonna 2014. 2.3.7.5 Länsirannikon työterveys Oy Länsirannikon työterveys Oy:lle oli asetettu kuusi tavoitetta, joista viisi toteutui. Sähköinen ajanvaraus otettiin käyttöön tavoitteen mukaisesti kesäkuussa 2014, mutta käyttöä vaikeuttaa Vsshp:n työkoneiden selainversio, joka ei tue nettiajanvarausta. Nykyinen potilastietojärjestelmä vaatii kyseisen selainversion toimiakseen. 3 TALOUTTA KOSKEVAT HAVAINNOT 3.1 Toimenpiteet talousarvion noudattamiseksi ja niiden riittävyys Valtuuston talousarviopäätöksen (26.11.2013 § 51) perusteluissa todettiin, että toimintakulujen sopeutustarve on vuonna 2014 vielä n. 10 M€. Hallitus edellytti kokouksessaan 28.1.2014 vuoden 2013 tilinpäätöksestä esitettyjen näkemysten johdosta valmistelijoilta seuraavassa kokouksessa selvitykset vaadittavista toimenpiteistä vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi. Hallitus käsitteli selvitystä 4.3.2014 ja merkitsi tiedokseen toimenpiteiden arvioidut vaikutukset sekä päätti, että sairaanhoitopiirin palvelutuotanto supistetaan tilapäisesti 16.6.‒17.8. välisenä aikana. Lisäksi hallitus edellytti, että hallitukselle tuodaan seuraavaan kokoukseen selvitys tarvittavista lisätoimenpiteistä talousarviossa pysymiseksi. Kokouksessa 25.3.2014 hallitus merkitsi tiedoksi suunnitelman, jonka mukaan laajennetuilla kesäsuluilla säästetään 1 M€, ravintohuollon järjestelyillä 2,5 M€ ja muilla toimintakulusupistuksilla 1,2 M€. Lisäksi päätettiin lisätalousarvioesityksen tekemisestä valtuustolle ulkokuntamyynnin lisäämiseksi 5,2 M€ sekä 3,6 M€:n lisämäärärahasta ensihoidon väistämättömään ja ennakoimattomaan kustannusnousuun. Valtuusto hyväksyi esitetyt talousarviomuutokset 29.4.2014. Hallitus valmisteli valtuuston ylimääräiseen kokoukseen 29.4.2014 sairaanhoitopiirin strategian vuosille 2014‒2016 ja talousarviotavoitteet vuodelle 2014, jotka sisälsivät kustannuksia pitkällä tähtäimellä vähentäviä rakenteellisia uudistuksia. Edelliset versiot strategiasta ja vuoden 2014 tavoitteista valtuusto oli palauttanut uudelleen valmisteltavaksi 26.11.2013. Valtuusto hyväksyi uuden strategian ja tavoitteet 29.4.2014 eräillä muutoksilla. Vuoden 2014 tavoitteeksi asetettiin mm. alue- 29 sairaaloiden liittäminen Tyksin alaisuuteen ja aluesairaaloiden päivystysten liittäminen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen. Lokakuussa 2014 Potilasvakuutuskeskukselta saatiin ennakkoarvio potilasvakuutusmaksuvastuusta 31.12.2014, jonka mukaan vastuuvarauksen kasvu vuonna 2014 oli Vsshp:ssä 16,4 M€. Ennusteessa oli lähtökohtana, että potilasvakuutusmaksuvastuun kasvu kirjataan tilikauden 2014 kuluksi. Tämän perusteella valtuusto myönsi hallituksen esityksen mukaisesti 25.11.2014 hallituksen alaisten yksiköiden käyttötalouden sitoviin nettokuluihin 16,7 M€:n ylitysoikeuden. Lisäksi valtuusto myönsi Turunmaan sairaalan liikelaitoksen sitoviin nettokuluihin 473.000 euron ylitysoikeuden, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen sitoviin nettokuluihin 2,4 M€:n ylitysoikeuden ja Tyks-Sapa-liikelaitoksen myyntituottoihin piirin sairaaloilta 3,0 M€:n ylitysoikeuden. Nämä muutetut sitovat taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Koko kuntayhtymän toimintakulut (sisältäen liikelaitokset) ylittivät talousarvion lopulta 3,1 %. Kuntayhtymälle ilman liikelaitoksia ja kullekin liikelaitokselle asetetut (kahteen kertaan väljennetyt) sitovat taloudelliset tavoitteet sen sijaan toteutuivat kaikki. Syksyllä 2014 toteutettiin Yksi sairaala -hanke, jonka myötä aluesairaalat liitettiin Tyksin alaisuuteen ja aluesairaaloiden päivystykset liitettiin EPLL:ään 1.1.2015 alkaen. Lisäksi aloitettiin yhteistyössä Loimaan kaupungin ja Uudenkaupungin kanssa valmistelut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon raja-aitojen madaltamiseksi. Taloudelliset vaikutukset näistä muutoksista ovat nähtävissä myöhemmin. Vuonna 2014 oli jo nähtävissä myönteistä kehitystä sairaanhoitopiirin taloudessa vuonna 2013 tehtyjen toimenpiteiden ansiosta. Tyksin organisaatiomuutos ja uusi johtamisjärjestelmä astuivat voimaan vuoden 2013 alusta ja sen myötä on pystytty vähentämään Tyksin potilaskohtaisia menoja vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaismenot kuitenkin kasvoivat 2,66 %, mikä liittyi hoidettujen potilaiden määrän kasvuun. Kustannuskehitys Tyksissä vuosina 2011‒2014 Lähde: Talouspalvelut/ Talousjohtaja Arja Pesonen 30 Hallitus merkitsi lokakuussa 2014 tiedokseen selvityksen ravintohuollon ulkoistuksen kautta saaduista säästöistä. Selvityksen mukaan tammi‒heinäkuussa 2014 Vsshp:lle oli syntynyt aiempaan verrattuna 2,35 M€:n taloudellinen hyöty. Koko vuoden ennuste taloudellisesta hyödystä oli selvityksen mukaan 4,05 M€, josta 2,7 M€ on kasvaneita tuloja. Henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalue vähensi työpanosta mm. ruokahuollon ulkoistuksen myötä 216 laskennallista virkaa, mutta koska muilla tulosalueilla työpanosta lisättiin, niin sairaanhoitopiirin lopullinen työpanoksen vähennys vuonna 2014 oli vain 60 laskennallista virkaa (‒1,1 %). Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueella työpanoksen vähennys oli ‒30 %. EPLL:n työpanos kasvoi +28,5 % (+54 laskennallista virkaa). Hallintokeskuksen työpanos kasvoi +19 % (+36 laskennallista virkaa). Tyksissä työpanoksen kasvu vastasi 45 (+1,8 %) ja Tyks-Sapa-liikelaitoksessa 16 laskennallista virkaa (+2,2 %). Lähde: Vsshp Hallintokeskus/ Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen 27.3.2015 Myönteistä on, että kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kaikki liikelaitokset saavuttivat sitovat taloudelliset talousarviotavoitteensa vuonna 2014. Tosin on muistettava, että valtuusto muutti talousarvion sitovia taloudellisia tavoitteita väljemmiksi kahteen kertaan vuoden aikana. Sairaanhoitopiirillä oli mahdollisuus vähentää henkilöstökuluja 216 laskennallista virkaa ruokahuollon ulkoistamisen yhteydessä. Samaan aikaan työpanosta lisättiin muilla tulosalueilla. Lopulliseksi työpanoksen vähennykseksi jäi vain 60 laskennallista virkaa. Tarkastuslautakunta on pannut merkille, että vuotta 2014 leimasi määrätietoinen työskentely sairaanhoitopiirin palvelurakenteiden muuttamiseksi. Alueellinen erikoissairaanhoito liitettiin Tyksiin 1.1.2015 alkaen. Muutosten tavoitteena on aiempaa taloudellisempi toiminta ja sujuvammat prosessit. Myös vuoden 2013 alusta voimaan astuneen Tyksin organisaatiomuutoksen myönteiset taloudelliset vaikutukset alkoivat näkyä. 31 3.2 Potilasvakuutuksen korvausvastuun korotus Valtuusto päätti 25.11.2014 myöntää vuoden 2014 talousarvioon hallituksen alaisten yksiköiden käyttötalouden sitoviin nettokuluihin 16,7 M€:n ylitysoikeuden, Päätöksentekohetkellä oli tiedossa vain se, että Potilasvakuutuskeskukselta oli saatu 21.10.2014 ennakkoarvio potilasvakuutusmaksuvastuusta 31.12.2014, jonka mukaan vastuuvarauksen ennakoimaton kasvu on 16,4 M€. Näin suureen yllätykselliseen kasvuun ei ollut pystytty varautumaan talousarviossa. Talousarvion toteutumisennusteessa lähtökohtana oli, että potilasvakuutusmaksuvastuun kasvu joudutaan silloisten kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaan kirjaamaan tilikauden 2014 kuluksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi 16.1.2015 lausunnon potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeiden muuttamisesta. Lausunnon mukaan vammaispalvelulain takaisinsaantioikeuteen perustuvia korvauksia voidaan pitää muusta potilasvahinkovastuusta poikkeavina. Lausunnon soveltamiseksi kirjanpitovelvollinen arvioi pakollisen varauksen tekemisen tunnusmerkkejä. Mikäli pakollisen varauksen tekemisen edellytykset eivät täyty, esitetään tiedot muina vastuusitoumuksina. Tämän arvion perusteella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasvakuutukseen liittyvän pakollisen varauksen muutokseksi muodostui 6,6 M€, mikä kirjattiin tulosvaikutteisesti. Tämän lisäksi tilinpäätökseen sisällytettiin 9,8 M€ muita vastuusitoumuksia. Koko maan sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu vastuun määrä tilinpäätöksissä 2014 oli 399,9 M€ ja vastuun muutos 177,7 M€. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta vastuun kokonaismäärä vuonna 2014 oli 35,6 M€ ja muutos 16,4 M€. Merkille pantavaa on, että myös alkuperäinen kuntayhtymän emolle asetettu sitova nettomenotavoite olisi saavutettu, ellei potilasvakuutusmaksuvastuun yllätyksellisen suuri kasvu olisi ylittänyt sitä, mihin talousarviossa oli varauduttu. Muutetussa talousarviotavoitteessa pysyttiin hyvin. Muutettu sitova nettokulutavoite oli 480,5 M€ ja toteutuma 470,05 M€. 3.3 Talouden vakauttamisohjelman edellyttämät toimenpiteet jatkossa Valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman lähtökohtana on sopeuttaa investointiohjelmaa siten, että suunnittelukauden lopussa pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä olisi enintään n. 200 M€ ja hillitä jäsenkuntien maksuosuuksien kasvua keskimäärin enintään +3,8 % vuosimuutoksen tasolle. Valtuusto hyväksyi talouden vakauttamisohjelman perusteet hyväksyessään taloussuunnitelman vuosille 2012‒2014. Kymmenen vuoden talouden vakauttamisohjelma 2012‒2022 laadittiin tukemaan pitkävaikutteisten investointipäätösten tekemistä sekä edesauttamaan talouden rakenteiden tervehdyttämistä. 32 Jäsenkuntien laskutuksen kehitys €/asukas, kun yli/alijäämät tasoitettu * *)deflatoitu JMHI Kuntatalous/terveydenhuolto, v.2012 lisänä yhteispäivystys, 2013 ensihoito Lähde: Talouspalvelut/ Talousjohtaja Arja Pesonen Jäsenkuntien maksuosuuden kasvu on hidastunut vuodesta 2013 alkaen ja asukaskohtaisen jäsenkuntalaskutuksen kasvu deflatoituna oli 0,57 % vuonna 2014, kun yli-/alijäämät oli tasoitettu. Vuonna 2012 kuntayhtymän toiminta laajeni perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksellä ja vuonna 2013 ensihoidolla, mikä kasvatti kuntayhtymän menoja, mutta toisaalta vähensi terveyskeskusten ja jäsenkuntien menoja. Mikäli jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu lasketaan siten, että se sisältää sairaanhoitopiirin toiminnan laajentumisen uusilla lakisääteisillä velvoitteilla (esim. kunnilta ja terveyskeskuksilta siirretyt yhteispäivystys ja ensihoito) ja T-sairaalan laajennuksen käyttöönoton, niin kasvu oli vuonna 2014 +4,6 % (vuonna 2013 +10,5 %). Maksuosuuden kasvu ylitti valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman mukaisen raja-arvon, joka on keskimäärin +3,8 %/vuosi. Tarkastuslautakunta toteaa, että maksuosuuden nimellinen muutos on se, joka näkyy kuntien taloudessa ja tilinpäätöksissä. Tarkastuslautakunta on sitä mieltä, että talouden vakauttamisohjelmassa mainittu maksuosuuden keskimääräisen kasvun yläraja +3,8 %/vuosi koskee sairaanhoitopiirin todellista toimintaa (eikä toimintakertomuksessa raportoitua ”vertailukelpoista toimintaa”). Raportoitavaan muutosprosenttiin tulee sisältyä erilaisista lakimuutoksista aiheutuvat uudet velvoitteet. Tällainen uusi lisäkustannus on odotettavissa myös vuonna 2015 päivystysasetuksen johdosta. Velkaantuminen onnistuttiin pysäyttämään vuonna 2014. Vuosia jatkunut T-sairaalan ja sen laajennusosan rakentaminen ja Lääkehuoltorakennus saatiin pääosin valmiiksi vuonna 2013. Vuonna 2014 ei tehty merkittäviä investointeja. Vuosikate ylitti nettoinvestointien määrän ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999. 33 Nettoinvestoinnit ja vuosikate vuosina 1997‒2014, M€ Lähde: Talouspalvelut/ Talousjohtaja Arja Pesonen Lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 259,2 M€, kun se vuotta aiemmin oli 307,8 M€. Omavaraisuusasteen vuosia jatkunut heikkeneminen saatiin pysäytettyä ja se koheni hieman. Vuoden lopussa omavaraisuusaste oli 28,7 %. Alle 50 % merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta ja on kriisikunnan merkki. Omavaraisuusasteen arvioidaan kuntasektorilla olevan hyvä kun se on yli 70 %. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä. Lainakannan ja omavaraisuusasteen kehitys 2010‒2014 Lähde: Talouspalvelut/ Talousjohtaja Arja Pesonen 34 Vsshp:n velkaantumisaste oli 143, 2 % vuonna 2014, kun se vuonna 2013 oli 189,4 %.Suhteellinen velkaantuneisuus laski 64 %:sta 55 %:iin. Lainakanta laski 652 eurosta 547 euroon per asukas. Taseessa oli alijäämää vuoden 2014 lopussa ‒10,0 M€. Tarkastuslautakunnan mielestä on myönteistä, että velkaantuminen on saatu pysäytettyä. Lainakannan tuleva kehitys on paljolti riippuvainen siitä, miten uudet, merkittävät rakennushankkeet rahoitetaan. Leasingrahoitus vähentää lainanoton tarvetta, mutta toisaalta se tulee osaltaan nostamaan kuntayhtymän vuosittaisia käyttökustannuksia. Lähivuosina toteutetaan mm. T3-sairaala, jonka hankesuunnitelman (158 M€) valtuusto hyväksyi marraskuussa 2014. Toukokuun alussa 2015 voimaan astuneessa, uudessa Kuntalaissa on määrätty kuntien lisäksi nyt myös kuntayhtymille alijäämän kattamisvelvoite. Lain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Velvollisuutta kattaa kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa (enintään neljässä vuodessa), uuden kuntalain nojalla valtiovarainministeriö voi määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumattoman selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi. Selvityshenkilön tulee ehdotusta laatiessaan kuulla kuntayhtymää ja jäsenkuntia. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen ja jäsenkuntien valtuustojen on käsiteltävä selvityshenkilön ehdotus sopimukseksi. Jäsenkunnat voivat hyväksyä sopimuksen ja sopimus on annettava valtiovarainministeriölle tiedoksi. Kriisikunnan kriteerit perustuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:ään (30.12.2010/1405). Vsshp:ssä täyttyvät osa kriisikunnan kriteereistä: Taseessa on kertynyttä alijäämää. Omavaraisuusaste on alle 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 %. Tarkastuslautakunta toteaa, että positiivisesta kehityksestä huolimatta Vsshp:ssä täyttyivät vuonna 2014 edelleen useat kriisikunnan kriteerit. Vaikka velkaantuminen on nyt saatu pysähdytettyä, on jatkossa huolehdittava siitä, että velkamäärää pystytään valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman mukaisesti vähentämään tulevista suurista rakennusinvestoinneista huolimatta. Positiivista on, että toimintojen virtaviivaistamisessa hyödynnetään sairaanhoitopiirissä jo nyt esimerkiksi Lean-menetelmää. Nykyaikaista tekniikkaa tulee ottaa käyttöön, jos se sujuvoittaa työvaiheita ja vähentää työvoiman tarvetta. 35 4 MUUT HAVAINNOT 4.1 Tietoliikennehäiriöt Sairaanhoitopiirin tietoverkossa oli kevään ja kesän 2014 aikana viisi vakavaa ja laajaa käyttöhäiriötä. Tietojärjestelmien toiminta pysähtyi useaksi tunniksi ja aiheutti vakavaa häiriötä potilastoiminnalle. Ensimmäinen häiriö 13.4.2014 oli T- ja U-sairaaloiden välisessä runkokytkimen valokuitumoduulissa. Toisen, 13.5.2014 sattuneen häiriön syynä oli T-sairaalassa sijaitsevan ison runkokytkimen rungon rikkoutuminen. Kolmas, Tyksin tietoverkkoon keskiviikkona 28.5.2014 klo 17.30 tullut vika, pysäytti kuudeksi tunniksi kaikkien tietojärjestelmien toiminnan T-sairaalan uusimmissa osissa sekä aiheutti käyttökatkoja moniin tietojärjestelmiin myös muissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa, Satakunnan keskussairaalassa sekä Paimion ja Liedon terveyskeskuksissa. Häiriö haittasi merkittävästi potilaiden hoitotyötä. Noin kello 23 tietoverkon yhteydet alkoivat toimia lukuun ottamatta suppeaa aluetta T-sairaalan Gsiivessä, jonka tietoliikenne saatiin toimimaan vasta seuraavana päivänä klo 14.15 alkaen. Häiriön perussyynä oli verkon ylikuormittuminen. T-sairaalan ulkopuolella tietoverkkovika häiritsi yhteyksiä koko illan muun muassa Uranus-potilastietojärjestelmään, Paimion ja Liedon Efficapotilastietojärjestelmään, tehohoidon järjestelmään, Auria Biopankin näyterekisteriin, potilaskutsujärjestelmään ja kansalliseen potilastietoarkistoon. Neljäs laaja verkkokatko tapahtui 7.6.2014. Kolmannen ja neljännen verkkokatkon syynä oli käyttäjän erehdyksessä aiheuttama verkkooikosulku. Tämä eskaloi kytkimille suuren datavyöryn, joka tukahdutti koko tietoliikenneverkon. Senkin jälkeen oli vielä viides tietoverkkokatko 30.7.2014. Vikatilanne alkoi klo 21.30 ja saatiin kierrettyä 31.7.2015 klo 2.00 mennessä. Potilastietojärjestelmässä oli kuitenkin pahaa hitautta vielä yöllä ja aamulla klo 9.00 asti. Verkkokatkoja ja niiden syitä sekä niiden johdosta tehtäviä kehittämistoimenpiteitä käsiteltiin keväällä ja kesällä sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokouksissa. Hallitus käsitteli asiaa 19.8.2014 ja päätti, että tietoliikennepalvelut siirretään pois teknisten ja huoltopalvelujen tulosalueelta Medbit Oy:lle 1.1.2015 alkaen. Medbit Oy:n hallintaan siirrettiin myös Vsshp:n omistamat tai vuokraamat tietoliikennelaitteet ja -yhteydet kuten verkot, palvelimet ja ohjelmistot. Omistusoikeus näihin pysyy Vsshp:llä. Lisäksi kesän aikana Medbit Oy:n tilaamana toteutettiin verkkoauditointi, joka sisälsi ehdotuksia lisätoimenpiteiksi verkon häiriösietoisuuden parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä ryhdyttiin syksyllä toteuttamaan. Toistuvien tietoliikennekatkojen johdosta annettiin 25.6.2014 ohjeet kiireellisen potilashoidon rutiineihin kuuluvista toimista, joilla tulee varautua ennakkoon mahdollisiin tietojärjestelmä- ja tietoverkkokatkoihin. Vsshp:n ja Medbitin välisessä sopimuksessa vuositasolla on asetettu tavoite, että tietojärjestelmien saatavuus on tasolla 99,8 % 1 ja 2 luokan kriittisten järjestelmien osalta ja 99,6 % muiden järjestelmien osalta. Tavoitetta ei saavutettu, vaan kriittisimpien tietojärjestelmien saatavuus vaihteli välillä 99,57 % ja 99,76 johtuen pääosin kevään ja kesän tietoliikennehäiriöistä. Tietohallinnon ja tietoturvan vuosiraportin mukaan tietojärjestelmien ennakoimattomia käyttökatkoja oli vuonna 2014 kaikkiaan 69, kun niitä vuonna 2013 oli 49. 36 Verkkokatkoista aiheutui vaaraa potilasturvallisuudelle, kun kiireellisten potilaiden potilastietoja, kuten lääkitystietoja, laboratoriovastauksia, röntgenkuvia tai tietoja veriryhmästä ei ollut käytettävissä. Potilasturvallisuuden vaaratapahtumaraportti kahden katkon ajalta (28.5. ja 7.6.) käsiteltiin johtoryhmässä 9.6.2014. Siitä ilmenee, että useimmiten potilaalle aiheutunut riski oli vähäinen, mutta oli myös useita tapauksia, joissa riski oli kohtalainen tai merkittävä. Lisäksi monelle potilaalle aiheutui ylimääräistä odotusta tai vaivaa kun vastaanottokäynti jouduttiin peruuttamaan ja siirtämään. Henkilöstölle verkkokatkot aiheuttivat paljon huolta potilaista ja runsaasti ylimääräistä työtä useana päivänä katkon jälkeen. Monelle potilaalle jouduttiin varaamaan uudet vastaanottoajat ja katkon aikana kirjaamatta jääneet potilastiedot ja lausunnot piti kirjata jälkeenpäin. Katkoista aiheutuneita taloudellisia menetyksiä ei ole kartoitettu, mutta niiden voidaan arvioida olevan kokonaisuudessaan mittavat. Tarkastuslautakunta toteaa, että haitta- ja vaaratapahtumien raportoinnin perusteella keväällä ja kesällä 2014 tapahtuneet tietoverkkojen vakavat käyttöhäiriöt vaaransivat potilasturvallisuutta, koska kiireellisten potilaiden potilastietoja ei ollut verkkokatkon aikana saatavissa. Äkillisiin laajoihin tietoliikennehäiriöihin ei ollut käytössä olevan tekniikan osalta tai hoitotoiminnassa varauduttu riittävästi ennakkoon. Verkkokatkojen jälkeen on syksyllä 2014 ryhdytty toteuttamaan lukuisia korjaavia toimenpiteitä, joilla on parannettu tietoverkkojen viansietokykyä. Tarkastuslautakunta suosittelee, että sairaanhoitopiirin kaikilla johtotasoilla kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota riskienhallintaan, riskien kartoittamiseen ja ennaltaehkäisyyn. 4.2 Välinehuollon keskittämisestä aiheutuvat kustannukset Tarkastuslautakunta nosti vuoden 2013 arviointikertomuksessa esiin T-sairaalan välinehuoltokeskuksessa esiintyneet toiminnan laatuongelmat T-sairaalaan muuton ja toiminnan keskittämisen jälkeen. Ongelmien laajuutta osoittaa se, että Totekin johto antoi 20.1.2014 T-sairaalan välinehuoltokeskuksen toiminnasta reklamaation. Totek (Toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelujen palvelualue) tuottaa toimialueille leikkaussalipalvelut ja tehohoitopalvelun. Välinehuollon ongelmat aiheuttivat päivystävälle leikkausosastolle potilasturvallisuuden vaarantumista ja toiminnan hidastumista: pitkät toimitusajat, instrumenttien puuttuminen koreista ja rikkoontuneet pakkaukset. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta perusti neljä määräaikaista välinehuoltajan tointa T-sairaalan välinehuoltokeskukseen ajalle 1.2.‒31.12.2014. Näiden määräaikaisten toimien perusteena oli Tsairaalan välinehuollon tilojen laitteistojen toimimattomuus. Työpanosta lisättiin iltavuoroon ja arkiöiden yövuorot käynnistettiin. Lisäksi päätettiin tarkistaa välinehuollon logistinen ketju leikkaussalista takaisin leikkaussaliin. Vuonna 2014 toimintaa on kehitetty systemaattisesti. Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimitusjohtaja asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli T-sairaalan välinehuoltokeskuksen toiminnan varmistaminen, poikkeamien tunnistaminen ja hallinta sekä jatkuva parantaminen. Kehittämisprojektin loppuraportti käsiteltiin Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa 29.1.2015. Läpimenoaikoja mitataan viikoittain leikkausosastokohtaisesti. Läpimenoajat ovat lyhentyneet ja läpimenoajan mediaani on päivystävän leikkausosaston osalta vuoden 2014 aikana laskenut tasosta 23 tuntia 17 tuntiin. Tavoitteena on, että vielä päästään 12 tuntiin. 37 Päivystävän leikkausosaston läpimenoaikojen mediaani 2014 Lähde: Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta 29.1.2015 Välinehuollon laatujärjestelmän mukaan virhetasoksi hyväksytään alle 1 %. Virheprosentti lasketaan suhteuttamalla virheiden määrä käytettyjen leikkauskorien ja instrumenttien määrään. Virheprosentti (keskiarvo) vuonna 2014 oli 0,51 %. Teknisten palvelujen tulosalue on ottanut vastuun, että laitteiston käytettävyys on yleisesti hyväksyttyä tasoa ja että käytettävyyttä seurataan ja raportoidaan säännöllisesti. Välinehuollon laitteiston käytettävyyden tulee olla vähintään 97 %. Ainoastaan touko‒kesäkuussa ja marraskuussa 2014 koko laitteisto toimi vaatimusten mukaisesti. Yhdeksän kuukauden seurantajakson aikana ongelmia on ollut erityisesti vaununpesukoneen käytettävyydessä, joka oli sovitulla tasolla vain kolmena kuukautena. Laitteiden käytettävyys, tavoitetaso 97‒100 %, maalis‒joulukuu 2014 Maalis Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yksikköpesukoneet 97,40 99,30 97,30 98,42 98,41 98,76 96,50 99,26 98,02 Vaunupesukone 94,30 99,10 98,90 90,31 90,00 96,72 94,70 97,47 96,15 Containerpesukone 100 100 100 98,41 99,09 99,22 100 100 95,80 Tunnelipesukone 96,50 98,90 98,30 100,00 99,09 Tunnelikuivain 98,70 99,60 99,80 99,74 74,96 100 99,64 99,23 100 99,76 99,91 Lähde: Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta 29.1.2015 Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Välinehuolto on joutunut ostamaan Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueelta kahden ammattimiehen palvelut välinehuollon laitteiden toimintakunnon ylläpitämiseen arkisin klo 7‒22. Em. tekniikan palvelut ovat lisänneet välinehuollon kuluja. Teknisten ja huoltopalvelujen tulosalue oli jo nostanut kanteen laitetoimittajaa vastaan, mutta kanne vedettiin takaisin kesällä kun näytti siltä, että laitteiden käytettävyys on saatu vaaditulle tasolle. Valitettavasti tulokset huononivat taas sen jälkeen. Tarkastuslautakunta toteaa, että välinehuollon osittain toimimattomat laitteet ovat aiheuttaneet potilasturvallisuuden vaarantumista leikkaustoiminnassa sekä lisähenkilöstön tarvetta 38 välinehuollossa. Kanne laitetoimittajaa vastaan oli jo nostettu, mutta vedettiin takaisin, kun hetken aikaa näytti siltä että laitteet toimivat vaatimusten mukaisesti. Kaksi vuotta käyttöönoton jälkeen kaikki laitteet eivät edelleenkään täytä asetettuja vaatimuksia käytettävyydestä ja sairaanhoitopiirille on aiheutunut merkittävästi toiminnallista ja taloudellista haittaa. Laiteongelmat ovat yksi syy välinehuollon pidentyneisiin läpimenoaikoihin, mutta suurena syynä on myös Tyksin välinehuollon keskittäminen ja sen myötä välineiden kuljetusmatkojen piteneminen. Tarkastuslautakunta on lokakuussa 2014 saanut Varsinais-Suomen Välinehuollolta selvityksen, jonka mukaan T-sairaan välinehuoltokeskuksen palvelutason saamiseksi asiakkaiden vaatimalle tasolle tarvittaisiin lisää välineitä. Lisävälineisiin olisi budjetoitava n. 2,5‒3,0 M€. Hankinnasta saatava hyöty on pitkäaikainen, koska välineiden käyttöikä on 5‒20 vuotta. Välinehuolto suosittelee, että lisähankinnat tehtäisiin porrastetusti usean vuoden kuluessa. Yleinen käytäntö Suomessa on, että erikoisalat hankkivat omassa toiminnassaan tarvitsemansa välineet. Vielä helmikuussa 2015 ei ollut päästy Tyksin toimialueiden kanssa yhteisymmärrykseen siitä, kenen budjetista Tyksin välinehuollon keskittämisestä aiheutuneiden lisävälineiden hankinta rahoitetaan. Lisää välineitä tarvitaan jatkossa myös vuonna 2019 valmistuvaan T3-sairaalaan, johon tulee oma välinehuollon yksikkö. Varsinais-Suomen Välinehuollon tarkastuslautakunnalle 6.11.2014 antamassa selvityksessä välinehuolto toteaa näkemyksenään, että instrumenttien lisähankinta on edellytys T3-sairaalan leikkausosaston tehokkaaseen toimintaan ja potilasturvallisuuden takaamiseen. T3-sairaalan rakentaminen edellyttää myös T-sairaalan välinehuoltokeskuksen laitekapasiteetin lisäämistä. Saadun arvion mukaan T3-sairaalan käyttöönotto tulee vaatimaan lisäksi n. 3‒4 M€:n lisäinvestoinnit välineistöön. Selvityksessä todetaan, että T-sairaalan välinehuoltokeskuksen suunnitteluvaiheessa on varauduttu laitteiden lisähankintaan myöhemmin. Välinehuollon nykyinen laitekapasiteetti ei riitä, jos välinemäärää kasvatetaan. Investointisuunnitelmassa on esitetty kahden autoklaavin ja tunnelirivipesukoneen hankintaa. Tarvitaan uusi vaununpesulinjasto, joka ei mahdu T-sairaalan välinehuoltokeskuksen nykytiloihin. T3-sairaalaan tarvitaan logistiikkayhteydet (esim. hissiyhteys) Tvälinehuoltokeskuksesta, sillä nykyiset T-välinehuoltokeskuksen (ja koko G-osan) tasonostimet eivät riitä T3-leikkausosaston välineiden toimituksiin. Välinehuollon näkemys on, että T3-sairaalan käynnistyessä T-sairaalan välinehuoltokeskus toimii optimitilanteessa joka päivä ympäri vuorokauden täydellä miehityksellä. Välinehuoltajia tarvitaan arvion mukaan 6‒8 lisää, jotka on tarkoitus tehdä sisäisinä vakanssisiirtoina muista välinehuollon yksiköistä. Tarkastuslautakunta toteaa, ettei välinehuollon keskittäminen T-sairaalaan eikä automatisointi ole nopeuttanut välinehuollon prosessia eikä tehnyt siitä edullisempaa. Prosessin sujuvuuden lisäämiseksi Välinehuolto ehdottaa vielä merkittäviä lisävälineistön hankintoja palvelutason saamiseksi vaaditulle tasolle. Tarkastuslautakunta suosittelee, että tehdään vaihtoehtoiset kannattavuuslaskelmat eri ratkaisumalleista. Tarkoituksenmukainen vaihtoehto merkittävälle välineistön lisäinvestoinnille saattaisi olla Välinehuollon kaksi- tai kolmivuorotyön lisääminen, siirtyminen osittain ker- 39 takäyttöinstrumentteihin tai yhdistelmä eri vaihtoehdoista. On otettava huomioon, että Välinehuollon antaman arvion mukaan välineistön lisääminen tulee kasvattamaan myös välinehuoltoon tarvittavan henkilöstön ja laitteiston tarvetta. 4.3 Synnytysten siirto Salon aluesairaalasta Tyksiin Valtuuston 29.4.2014 hyväksymässä strategiassa todetaan: ”Synnytysten järjestämisestä päätetään, kun päivystysasetuksen lopullinen sisältö ja voimaantulon aikataulu selviää.” Uuden päivystysasetuksen synnytyksiä koskeva pykälä astuu voimaan 1.6.2015. Päivystysasetuksen 14 §:n mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1.000 synnytystä vuodessa. Salossa synnytyksiä oli vuonna 2013 hieman yli 700 kpl. Lisäksi asetus määrää, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa on oltava: 1) kiireellisen hoidon antamiseen tarvittava määrä kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa sekä tarvittavat tilat, välineet ja laitteet sekä; 2) välitön valmius sikiön voinnin seurantaan sekä lapsen ja äidin hoidon tarpeen arviointiin, tarvittavaan välittömään hoitoon, tehostettuun valvontaan sekä hoidon edellyttämiin laboratoriotutkimuksiin ja verensiirtoihin; 3) välittömästi saatavilla naistentautien- ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärit tai synnytysten hoitoon ja anestesiologiaan hyvin perehtyneet lääkärit. Tarvittaessa naistentautien- ja synnytysten sekä anestesiologian erikoislääkärin on saavuttava nopeasti synnytysyksikköön silloin, kun erikoislääkäri ei ole välittömästi vastaamassa hoidosta; 4) nopeasti saatavilla lastentautien erikoislääkäri tai lastentautien hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella hoidosta lastentautien erikoislääkärin kanssa. Tarvittaessa lastentautien erikoislääkärin on saavuttava nopeasti päivystysyksikköön; sekä 5) vastasyntyneiden hoitoon perehtynyt lääkäri välittömässä valmiudessa antamaan hoitoa vastasyntyneelle, jos synnytyksiä hoitavaan toimintayksikköön on keskitetty riskisynnyttäjien hoito. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää hakemuksesta luvan poiketa 1.000 synnytyksen vähimmäismäärästä, mikäli palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus sitä edellyttää. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 14.10.2014 hakea poikkeuslupaa Tyks Salon sairaalan synnytystoiminnan jatkamiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 30.1.2015 poikkeusluvan määräaikaisena 30.6.2017 saakka. Poikkeusluvan myöntämisen edellytys on, että päivystysasetuksen määräykset täyttyvät. Hallitus päätti 3.3.2015, että Tyks Salon sairaalassa jatketaan synnytystoimintaa Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän poikkeusluvan mukaisesti. Esityslistatekstistä ilmenee, että synnytystoiminnan jatkaminen Salossa päivystysasetuksen vaatimusten mukaisena maksaa kuntayhtymälle ja alueen kunnille vuodessa n. 1,5 M€ enemmän kuin olisi maksanut synnytysten keskittäminen Turkuun. Salossa joudutaan lisäämään synnytystoiminnan päivystysresursseja n. 900.000 €/ vuosi 1.6.2015 alkaen, jotta päivystysasetuksen vaatimukset täyttyvät. Summa vastaa noin 30 sairaanhoitajan palkkakustannuksia. Synnytykset on lopetettu Tyks Loimaan sairaalassa jo vuonna 2008. Tyks Loimaan sairaalan paikallisjohto on tarkastuslautakunnalle ilmoittanut, että useamman vuoden kokemus on osoittanut, 40 että synnytykseen liittyvät kuolemantapaukset ovat harvinaisia ja että määrä ei ainakaan ole noussut matkasynnytyksistä johtuen. Tarkastuslautakunta toteaa, että päätös hakea poikkeuslupa synnytysten jatkamiseksi Salossa ei tue talouden vakauttamisohjelman toteuttamista. Loimaan alueella kerätyn kokemuksen perusteella olisi ollut mahdollista Salon synnyttäjien potilasturvallisuuden heikentymättä siirtää synnytykset Salosta Turkuun ja ohjata vapautuneita voimavaroja tarkoituksenmukaisemmin. 4.4 Toiminnan vaikuttavuuden vertailu Vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeampaa kuin tuottavuuden mittaaminen. Tuottavuus voisi sinänsä olla korkea, vaikka hoidettaisiin potilasta huonolla osaamisella ja väärällä diagnoosilla, jolloin hoidon vaikuttavuus olisi olematon. Tarkastuslautakunnan kuulemat erikoissairaanhoidon asiantuntijat kokevat, että potilashoidon vaikuttavuuden hyviä mittareita on vähän. Esimerkiksi sairaanhoitopiirien väestön sairastavuuden mittaaminen helposti mittaa alueen väestön geeniperimää, elämäntapaa ja ruokailutottumuksia enemmän kuin sitä, miten laadukasta ja vaikuttavaa sairaanhoitopiirissä annettu erikoissairaanhoito on. Sairaanhoitopiirien väliset erot kansantaudeissakin ovat usein niin pieniä, että satunnaisvaihtelu selittää ne. Luotettavuuden lisäämiseksi käytetään 2‒3 vuoden liukuvaa keskiarvoa. Ongelmana on, että tämän vuoksi aineisto usein ei enää ole tuoretta, mikä vähentää sen käytettävyyttä päätöksenteossa. Ennen tilastojen julkistamista on jo saatettu ryhtyä toimenpiteisiin, joilla on saatu korjattua joitain epäkohtia. THL julkaisee internetissä Hyvinvointikompassia, joka sisältää hyvinvoinnin, terveyden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen avainindikaattorit. Avainindikaattorit esitetään koko maan tasolla, erityisvastuualueittain, sairaanhoitopiireittäin maakunnittain ja kunnittain. Tuoreimmat tiedot ovat indikaattorista riippuen saatavissa vuosilta 2009‒2012. THL:n somaattisen erikoissairaanhoidon avainindikaattoreita tutkimalla voidaan todeta, että Vsshp:n alueella on nähtävissä useita positiivisia trendejä: • Sepelvaltimotautitapahtumia oli Vsshp:n alueella selvästi harvemmin kuin koko maassa keskimäärin. Ikävakioitu sepelvaltimotauti-indeksi oli 2009‒2011 86,9 (ja vakioimaton 88,8) • Sydäninfarktipotilaiden ja aivoinfarktipotilaiden kuolleisuus on Vsshp:n alueella pysynyt alle koko maan keskiarvon vuodesta 1998 vuoteen 2010. • Aivohalvaustapahtumia oli Vsshp:n alueella harvemmin kuin koko maassa keskimäärin. Ikävakioitu aivoverisuonisairausindeksi oli vuosina 2009‒2011 94,4 (ja vakioimaton 96,4) • Menetettyjä elinvuosia kaikki kuolemansyyt mukaan luettuna ikävälillä 0‒80 vuotta oli vähemmän Vsshp:n alueella kuin koko maassa keskimäärin koko seurantajakson aikana 1987‒2013 • Työkyvyttömyyseläkkeellä tuki- ja liikuntasairauksien vuoksi oli Vsshp:n alueella hieman vähemmän ikävakioidusta väestöstä kuin koko maassa keskimäärin. Ikävakioitu TULESindeksi oli 2009‒2011 98,7 (ja vakioimaton 98,5). 41 • Alzheimer-tautiin lääkitystä saavia potilaita on Vsshp:n alueella selvästi harvemmin kuin koko maassa keskimäärin. Ikävakioitu dementiaindeksi oli vuosina 2009‒2011 88,3 (ja vakioimaton 91,4). Somaattisessa erikoissairaanhoidossa Vsshp:n alueella on THL:n avainindikaattoreissa nähtävissä myös kielteisiä trendejä: • Vsshp:n alueen ikävakioitu sairastavuusindeksi vuosina 2009‒2011 oli 103,7. Sairastavuusindeksi on ollut koko maata korkeampi vuodesta 2006. • Lonkan tekonivelleikkauksen uusinta potilaille 2 vuoden aikana leikkauksen jälkeen (vakioitu osuus) on tehty useammin kuin koko maassa keskimäärin vuosina 2002‒2008 lukuun ottamatta vuotta 2006. • Itsemurhien johdosta menetettyjen elinvuosien määrä oli Varsinais-Suomessa aiemmin alle maan keskiarvon, mutta määrä on kasvanut vuodesta 2004 alkaen ja vuodesta 2008 alkaen määrä ylitti koko maan keskiarvon. Itsemurhien johdosta menetettyjen elinvuosien määrä on viime vuosina kasvanut Varsinais-Suomessa kun koko maan trendi on päinvastainen. • Vakavaan mielenterveyshäiriöön (itsemurhat, vaikeat psykoosit tms., mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saavat) sairastuneita oli Varsinais-Suomessa selvästi useammin kuin koko maassa keskimäärin. Ikävakioitu mielenterveysindeksi oli 2009‒2011 119,4 (ja vakioimaton 119,1). • Varsinais-Suomessa syöpää sairastavien osuus väestöstä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin (=diagnoosista vähemmän kuin 5 vuotta). Vuosina 2009‒2011 syöpää sairastavien osuus oli keskimäärin 6,4 % suurempi kuin samaan ikäluokkaan kuuluvissa koko maassa keskimäärin. Ikävakioitu syöpäindeksi oli Vsshp:n alueella maan toiseksi korkein (106,4) HUSin jälkeen (110,9) (viimeinen tieto vuosien 2009‒2011 keskiarvo). Syöpäindeksi nousee koko maassa, mutta on vuosista 2005‒2007 noussut Vsshp:n alueella muuta maata nopeammin. Hoidon porrastuksen ja terveydenhuollon kustannusten hallinnan kannalta mielenkiintoinen tieto on, että THL:n tilastojen mukaan Vsshp:n alueella oli enemmän somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 75 vuotta täyttäneillä/1.000 vastaavanikäistä kuin missään muussa yliopistosairaanhoitopiirissä vuonna 2012. Yli 75-vuotiaiden laitoshoidon hoitopäivien määrä/1.000 vastaavanikäistä oli Vsshp:n alueella toiseksi suurin yliopistosairaanhoitopiirien vertailussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jälkeen vuonna 2012. Laitoshoidon hoitopäiviä 75 vuotta täyttäneillä oli 23.757/1.000 vastaavanikäistä vuonna 2012 Vsshp:n alueella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli 4,1 % 75 vuotta täyttäneistä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä yliopistosairaanhoitopiireissä vuosina 2011 ja 2012 Sairaanhoitopiiri PSHP VSSHP HUS PPSHP PSSHP Lähde:THL 2011 5,5 4,9 4,3 3,5 3,4 2012 4,3 4,1 3,7 3,3 2,6 42 Hallitus käsitteli 16.12.2014 raporttia tammi‒marraskuun potilaiden siirtoviivepäivistä. Siirtoviivepäivää tarkoittaa niitä hoitopäiviä, jolloin potilaat, jotka eivät enää tarvitse erikoissairaanhoitoa odottivat sairaalassa siirtoa jatkohoitopaikkaan. Siirtoviivepäivistä laskutettiin jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden kotikunnilta ajalta tammi‒marraskuu 2014 5,0 M€ hoitopäivämaksuja. Tästä 1,88 M€ oli ns. sakon osuus, eli potilaan kolmannesta odotuspäivästä lähtien perittyä kaksinkertaista hoitomaksua. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että THL:n tilastojen mukaan Vsshp:ssä on ollut enemmän ikääntyneiden hoitopäiviä somaattisessa erikoissairaanhoidossa suhteessa samanikäiseen väestöön kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Tämä saattaa viitata siihen, että ikääntyneet joutuvat odottamaan jatkohoitopaikkaa somaattisesta erikoissairaanhoidosta täällä kauemmin kuin muissa yliopistosairaanhoitopiireissä. Turhat siirtoviivepäivät lisäävät kuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. THL:llä on lisäksi tarvekertoimia, joissa otetaan huomioon alueen väestön sairastavuuden lisäksi myös ikä- ja sukupuolirakenne, koulutusrakenne, yksinasuvien osuus ym. tekijät, jotka lisäävät palvelujen tarvetta. Kun THL:n sairastavuusindeksi osoittaa, että Vsshp:n alueen väestön sairastavuus vuonna 2012 oli yli koko maan keskiarvon (indeksi 103,7), niin tarvekerroin osoittaa, että väestön palvelujen tarve oli pienempi kuin maassa keskimäärin (tarvekerroin 0,98). THL on Perfect-hankkeessa verrannut myös eri potilasryhmien hoidon kustannuksia yhden vuoden aikana eri sairaanhoitopiireissä. Vertailun mukaan Vsshp:ssä sydäninfarktipotilaiden vuoden aikaisen hoidon vakioidut kustannukset olivat vuosina 2008‒2010 suuremmat kuin koko maan keskiarvo ja kuudenneksi kalliimmat 20 sairaanhoitopiirin vertailussa. Aivoinfarktipotilaiden vuoden aikainen hoito oli Vsshp:ssä vuosina 2007‒2009 toiseksi kalleinta 20 sairaanhoitopiirin vertailussa. Lonkkamurtumapotilaiden vuoden aikaisen hoidon vakioidut kustannukset olivat Vsshp:ssä kolmanneksi suurimmat 20 sairaanhoitopiirin vertailussa vuosina 2008‒2010. Tarkastuslautakunta toteaa, että Vsshp sijoittuu kalleimpien sairaanhoitopiirien joukkoon THL:n vertailussa kun on kyse kolmesta kalliista potilasryhmästä, sydäninfarkti-, aivoinfarkti- ja lonkkamurtumapotilaat. Viimeksi mainittujen osalta ei ole nähtävissä, että keskimääräistä kalliimpi hoito olisi pienentänyt esimerkiksi potilasryhmän kuolleisuutta verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Olisi selvitettävä mikä on syynä hoidon suurempiin kustannuksiin. Eräs selittävä tekijä voi olla, että Vsshp:ssä leikattujen potilaiden ikä on keskimääräistä korkeampi ja peruskunto heikompi kuin muualla. Tätä käsitystä tukevat myös muut tilastot. 4.5 Sairastavuuden vertailu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman mielenterveysindeksin mukaan vakavaan mielenterveyshäiriöön (itsemurhat, vaikeat psykoosit tms., mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkettä saavat) sairastuneita oli Varsinais-Suomessa selvästi useammin kuin koko maassa keskimäärin. Ikävakioitu mielenterveysindeksi oli 2009‒2011 119,4 (ja vakioimaton 119,1). VarsinaisSuomessa vakavasta mielenterveyshäiriöstä kärsi siis 19 % suurempi osuus samanikäisestä väestöstä kuin koko maassa. Vakavaan mielenterveyshäiriöön sairastuneiden ikävakioitu osuus on Varsinais-Suomessa selvästi kasvanut vuodesta 2000 ja kasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa. Myös itsemurhien johdosta menetettyjen elinvuosien määrä on viime vuosina kasvanut Varsinais-Suomessa kun koko maan trendi on päinvastainen. Luvut ovat hälyttäviä ja niiden tarkempi läpikäynti on perusteltu. 43 THL:n sairastavuustilastoja tulkittaessa tulee muistaa, että Psykiatriaa koskevat THL:n sairaanhoitopiiritasoiset tiedot eivät kuvaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen toimintaa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja Varsinais-Suomessa tuottaa kolme eri tahoa: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalue, Turun kaupungin psykiatria (turkulaisten potilaiden aikuispsykiatrian avo- ja osastohoito ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kiireetön avohoito) sekä Turunmaan liikelaitoksen psykiatria (Kemiönsaaren ja Paraisten aikuisten avo- ja osastohoito ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kiireetön avohoito). Vsshp:n Psykiatrian tulosalue vastaa siis psykiatrisen erikoissairaanhoidon suomenkielisten palvelujen järjestämisestä Vsshp:n kunnille lukuun ottamatta Turun, Kemiönsaaren, Paraisten ja Punkalaitumen väestöä. Tulosalue järjestää kuitenkin Turun, Kemiönsaaren ja Paraisten lasten- ja nuorisopsykiatrisen osastohoidon. Psykiatrian tulosalueelta saadun seikkaperäisen mielenterveysindeksin analyysin mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin korkea mielenterveysindeksiluku vuosina 2008‒2010 johtui turkulaisten suuresta itsemurhayritysten ja itsemurhien määrästä. Turkulaisten tekemien itsemurhien tai -yritysten määrä oli vuosina 2008‒2010 2,4-kertainen verrattuna koko maan keskiarvoon. Tämä nosti koko Varsinais-Suomen itsemurhayritysten ikävakioidun määrän lähes kaksinkertaiseksi verrattua koko maan keskiarvoon. Toteutuneiden itsemurhien lukumäärä oli Varsinais-Suomessa lähellä koko maan keskiarvoa. Tarkastuslautakunnan haastattelemien Vsshp:n Psykiatrian tulosalueen vastuuhenkilöiden näkemys on, että tilastot heijastavat psykiatrisen akuuttipotilaan puutteellista hoidon saatavuutta päivystysaikana. Tilanne on tältä osin parantunut vuoden 2015 alussa. Tuolloin aloitti nimittäin toimintansa psykiatrinen päivystys Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen yhteispäivystyksen yhteydessä T-sairaalassa. Toinen selittävä tekijä itsemurhayritysten suurelle määrälle saattaa olla se, että turkulaisten nuorten mielenterveyspalvelut eivät vastaa tarvetta. Nuorisopsykiatrian käyntimäärä/1.000 13‒17vuotiasta on kasvanut Vsshp:n Psykiatriassa ja koko maassa voimakkaasti vuodesta 2006 vuoteen 2013, mutta Turun kaupungin nuorisopsykiatriassa käyntimäärää ei ole pystytty kasvattamaan käytännössä ollenkaan. Tarkastuslautakunnan haastattelemien asiantuntijoiden suosittelema keino nuorten itsemurhien vähentämiseksi on kunnan tukiasuntojen tarjoaminen nuorisopsykiatrian potilaille. Monesti nuori on mielenterveydellisistä syistä nopeasti saatava pois kotoa ja kunnan tarjoamien tukiasuntojen puutteessa heidät joudutaan ottamaan psykiatriselle vuodeosastolle. Nuorisopsykiatrinen vuodeosasto ei ole näille potilaille oikea hoitopaikka ja monesti leimaavuudessaan sen jälkeen vaikeuttaa sosiaalisia suhteita ja työpaikan saamista, mikä tekee nuoren elämästä entistä raskaamman. Tarkastuslautakunta toteaa, että mielenterveyspotilaiden palveluita ja tuettua asumista tulee kehittää entistä enemmän kuntien ja sairaanhoitopiirin välisenä yhteistyönä. Nuoriin kohdistuvien panostusten uskotaan vähentävän itsemurhien määrää. 4.6 Psykiatriaa koskevat havainnot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalue on vuodesta 2006 alkaen joka vuosi pysynyt sitovassa nettokulutavoitteessaan, kuten alla olevassa kuvassa näkyy. Talousarviossa pysymiseksi on tehty systemaattista strategialähtöistä toiminnan kehittämistyötä. Vuodeosastolla 44 hoidettavien potilaiden määrää on suunnitelmallisesti vähennetty ja sairaansijojen määrää on vähennetty 47 % vuodesta 2006 vuoteen 2014. Sijaisten käyttöön on suhtauduttu kriittisesti. Eräänä syynä henkilöstömenojen alittumiseen on ollut myös se, ettei kaikkia vapautuvia virkoja ole saatu heti täytettyä. Erityisesti nuorisopsykiatreista on valtakunnallisestikin pulaa. Lähde: Psykiatrian tulosalue, Tuula Ahola 5.3.2015 Psykiatrian tulosalueen deflatoidut toiminnan kulut ovat pysyneet melko samalla tasolla vuodesta 2006 vuoteen 2014, kun samaan aikaan sairaanhoitopiirin toiminnan kulut ovat deflatoituna kasvaneet 25 %. Lähde: Psykiatrian tulosalue, Tuula Ahola 5.3.2015 Psykiatrian tulosalueen vuoden 2014 toteutuneet sitovat nettokulut olivat 43,16 M€, mikä oli 2,6 M€ alle talousarvion ja jopa vähemmän kuin vuoden 2013 toteutuma (43,39 M€). Ylijäämää kertyi 1,8 M€. Vuonna 2014 lähetteitä ulkoisten lähetteiden määrä tosin laski ‒3,9 % ja palveluja saaneiden henkilöiden määrä laski ‒0,5 %. Avohoitokäyntien määrä kuitenkin kasvoi +1,9 % vuodesta 2013. 45 Hyvää taloudellista tulosta varjostaa hieman se, ettei lain mukaisessa hoitotakuussa vuoden aikana aivan pysytty. Esimerkiksi vuoden 2014 elokuun lopussa hoitoa odottavista kaksi alle 23vuotiasta nuorta ja kolme lasta oli odottanut yli lain salliman 90 vuorokautta hoitoa. Elokuun lopussa arviointikäynnille jonottavista yli lain salliman kuuden viikon ajan oli odottanut kuusi lasta. Koko vuonna 44 psykiatrian tulosalueen potilaan lähetteen käsittely kesti yli lain salliman 21 vuorokautta, josta nuorisopsykiatrian lähetteitä oli 12 ja lastenpsykiatrian kaksi. Vuoden 2014 viimeisenä päivänä psykiatriassa ei kuitenkaan enää ollut hoitotakuun ylityksiä. Vuonna 2014 Psykiatrian tulosalueella potilaspalautteita annettiin 763 kappaletta (aikuispsykiatria 741, lastenpsykiatria 6, nuorisopsykiatria 16). Käsiteltyjen palautteiden keskiarvo oli 4,3, kun maksimipistemäärä oli 5. Tarkastuslautakunnan mielestä Psykiatrian tulosalue on hyvä esimerkki siitä, miten erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua voidaan hillitä toiminnan systemaattisilla rakenteellisilla muutoksilla ilman, että riittävästä palvelutasosta tingitään. 5 AIKAISEMPIEN HAVAINTOJEN JÄLKISEURANTA 5.1 Rakentamis- ja laajentamishankkeet 5.1.1 Työtilojen turvallisuus Tarkastuslautakunta käsitteli työtilojen turvallisuutta ja sisäilmaongelmia vuoden 2012 arviointikertomuksessa. Tuolloin tarkastuslautakunta piti tärkeänä, että sairaanhoitopiirin kiinteistöjen hallittuun kunnossapitoon ja saneeraustarpeisiin varaudutaan taloudellisesti. Samaan aikaan kun ryhdytään suunnittelemaan uutta rakennusta, tulee tehdä suunnitelmat vanhojen rakennusten hallitusta luopumisesta. Lisäksi todettiin, että sairaanhoitopiirin henkilöstön työturvallisuudesta tulee huolehtia poistamalla oireita aiheuttavan huonon sisäilman syyt, ongelmakohteet tulee korjata mahdollisimman ripeästi ja korjaustöiden laatu varmistaa. Työsuojeluyhteistyön vuosikertomuksesta vuodelta 2014 ilmenee, että sisäilmaongelma on yhä pahentunut vuoden 2012 jälkeen. Vsshp sisäilmaongelmia koskevia ilmoituksia on tehty vuosi vuodelta yhä enemmän. Sisäilmailmoitusten määrä vuosittain 2011‒2014 Vuosi Sähköiset ilmoitukMuulla tavoin tehdyt set ilmoitukset 2011 168 55 2012 263 75 2013 339 82 2014 466 93 Yhteensä 223 338 421 559 Lähde: Vsshp:n työsuojeluyhteistyön vuosikertomus 2014 Vesivuotojen ja kosteusvaurioiden osuus ilmoitusten määrästä on vähäinen. Myös home-epäilyjen määrä on melko vähäinen. Huono ilman laatu on selvästi suurin ryhmä ja myös muut sisäilmaan liittyvät asiat muodostavat suuren ryhmän. 46 Sisäilmailmoituksen aiheet 2014 Lähde: Vsshp:n työsuojeluyhteistyön vuosikertomus 2014 Oireiden kokeminen on ylivoimaisesti useimmin valittu perustelu sisäilmailmoituksen tekemiselle. Perustelut sisäilmailmoitukselle Lähde: Vsshp:n työsuojeluyhteistyön vuosikertomus 2014 Työsuojeluyhteistyön vuosikertomuksessa todetaan, että ”sisäilmaan liittyviä asioita ilmoitettiin suurimmasta osasta sairaanhoitopiirin käytössä olevasta rakennuksesta ja piirin toiminta-alueelta. Ylivoimaisesti eniten sisäilmailmoituksia tuli U-sairaalasta, 403 kpl. Raision sairaala on rakennuksena melko pieni ja siellä on vähän henkilökuntaa, mutta sieltä tuli 11 sisäilmailmoitusta. Halikosta, Salosta ja Loimaalta tuli kustakin 9 sisäilmaa koskevaa ilmoitusta. U-sairaalasta tulleiden sisäilmaa koskevien ilmoituksien lukumäärä on vuonna 2014 ensimmäisen ja kolmannen kerroksen osalta lisääntynyt, vaikka ko. kerroksissa tehtiin vuonna 2013 mittava korjaus. Sisäilmailmoituksien määrän perusteella myös kerroksien 7 ja 10 tilanne on huolestuttava.” 47 Edelleen vuosikertomuksessa todetaan, että ”useimmissa sisäilmailmoituksissa ilmoitetaan sisäilmasta tulleista oireista. Altistumisen estäminen tai vähentäminen tulisi toteuttaa viivytyksettä, jotta työntekijän terveydelle ei aiheutuisi vaaraa tai haittaa. Korjauksien tekemiseksi yksikön toiminta pitää siirtää väistötilaan. Koska väistötiloja ei ollut, korjauksien aloittaminen viivästyi ja työntekijöiden altistuminen jatkui. Vaihtoehtoisesti oireita saavan henkilön altistumisen lopettamiseksi hänelle tulisi osoittaa työskentelypaikka muista työtiloista. Tällaisten työpisteiden löytyminen tuntui vaikenevan vuoden 2014 aikana. Käsitys siitä, että toteutettujen korjausten seurauksena työolosuhteet eivät parantuneet odotetun mukaisesti, vahvistui vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 aikana korjattujen Usairaalan ensimmäisen ja kolmannen kerroksen henkilökunta ilmoitti vuoden 2014 aikana kokemistaan oireista jopa enemmän kuin ennen korjausta. Osa ilmoittajista kuvailee oireitaan vakaviksi. Työsuojeluhenkilöiden arvion mukaan remontit pitäisi tehdä entistä huolellisemmin ja ne tulee kohdistaa aikaisempaa ”syvemmälle” rakennukseen kuten ulkoseinäelementtiin ja eristekerrokseen. Remonttien tekeminen pyritään luonnollisesti tekemään mahdollisimman lyhyessä ajassa, jolloin kostuneen rakenteen kuivumisen edellyttämä aika jää lyhyeksi tai kaikkea saastunutta rakenteen osaa ei ajanpuutteen seurauksena poisteta ja tehdä uudelleen. Remontteihin tulee varata aika, joka vastaa remontin tekemiseen huolellisesti tarvittavaa aikaa.” Työterveyshuolto selvitti äitiyspoliklinikan ja synnytysosaston henkilöstön oireita joulukuusta 2013 marraskuuhun 2014. 18.12.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan johtopäätöksenä, että ”merkittävä osa äitiyspoliklinikan ja synnytysosaston henkilöstöstä kokee oireita, jotka voivat aiheutuva huonosta sisäilman laadusta. Nämä oireet ovat pääasiassa ärsytystyyppisiä, jotka loppuvat altistuksen päättyessä, eivätkä aiheuta pysyvän sairastumisen vaaraa. Koettu oireisto ja ongelman pitkittyminen aiheuttaa henkilökunnalle myös ilmeistä psykososiaalista kuormitusta. Voimakkaasti oirelevien kohdalla tulee yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kartoittaa mahdollisuus kokeilla työskentelyä muissa tiloissa vointia ja oireilua seuraten. Koettuun sisäilmaongelmaan liittyy työntekijöille ilmeistä ja merkittävää terveydellistä haittaa. Pysyvän sairastumisen vaara ei nykytiedon valossa ole välitön. ” Työterveyslaitoksen 27.11.2014 päivätyssä lausunnossa, joka perustuu 21.11.2014 tehtyyn tutustumiskäyntiin U-sairaalassa, todetaan mm., että ”Kiinteistöhuollon toiminta perustuu tällä hetkellä viallisten laitteiden korjaukseen. Kiinteistöhuollon tulisi olla ennakoivaa tarkastuspainotteista toimintaa, jossa tavoitteena on estää laitteiden vikaantuminen. Se edellyttää mm. riittäviä resursseja. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on käyttää rakennusta sairaalatoimintaan vielä viisi vuotta. Kiinteistöhuollon toimintaa on tehostettava viimeisen viiden vuoden aikaa.” Lausunnossa esitetään runsaasti toimenpidesuosituksia tilojen kunnossapidon parantamiseksi. Lounais-Suomen Aluehallintovirasto teki vuonna 2014 työsuojelutarkastuksia toistuvasti ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi U-sairaalaan, Raision sairaalaan ja Loimaan sairaalaan. Aluehallintovirasto antoi sairaanhoitopiirille tarkastuskertomuksissa toimintaohjeita ja kehotuksia. Usairaalassa toimivan synnytysosaston ja äitiyspoliklinikan osalta Aluehallintovirasto antoi 30.10.2014 päivätyssä tarkastusraportissaan Vsshp:lle kehotuksen saattaa asia kuntoon 31.1.2015 mennessä. 48 Vsshp:n kiinteistöjaosto on 17.11.2014 päättänyt useista toimenpiteistä koskien U-sairaalan synnytysosastoa, äitiyspoliklinikkaa, K-kerroksen pukuhuonetta ja pesutiloja. Lisäksi Vsshp antoi aluehallintovirastolle 19.12.2014 päivätyn selvityksen lukuisista korjaavista toimenpiteistä, joihin on jo ryhdytty tai joita tullaan toteuttamaan vuoden 2015 aikana. Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2012 arviointikertomuksessa annetut, sisäilmakorjauksia koskevat suositukset eivät ole johtaneet riittäviin toimenpiteisiin. Sisäilmaan liittyvät ongelmat eri rakennuksissa ja erityisesti U-sairaalassa ovat jatkuvasti pahentuneet. Korjaaviin toimenpiteisiin tulee irrottaa riittävästi resursseja. Lisäksi korjaustöiden valvontaa tulee lisätä, jotta vältytään korjausvirheiltä. Rakentamisen virheet tulee torjua etukäteen laatimalla tarkat tarjouspyynnöt ja valvomalla rakentamista ja korjaustöitä tarkasti. Rakentamisen aikataulujen tulee olla realistisia. 5.1.2 Lääkehuoltorakennuksen viivästyminen ja Välinehuollon laitteiden ongelmat Vuoden 2013 arviointikertomuksessa käsiteltiin mm. Varsinais-Suomen Lääkehuollon toimitalon rakentamista. Alun perin tarkoitus oli, että Lääkehuolto olisi päässyt muuttamaan vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Rakentamisen aikatauluviiveet sekä rakennusvirheet ja niiden korjaus on siirtänyt muuttoa eteenpäin jo yli kahdella vuodella. Tekniikan ja huollon tulosalueen antaman arvion mukaan tilojen ja laitteiden testaaminen ja validointi voitaisiin aloittaa vuoden 2015 keväällä, jonka jälkeen tilat ovat otettavissa käyttöön myöhemmin vuoden 2015 aikana. Hankkeessa oli rakennusaikana riittämätön valvonta, mikä on mahdollistanut rakennusvirheet. Rakennuksen valmistuttua on irrotettu aiempaa enemmän resursseja rakennusvirheiden korjaustöiden valvontaan. Varsinais-Suomen Lääkehuollosta 24.3.2015 saadun arvion mukaan uuden toimitalon viivästymisen aiheuttamia ennakoimattomia menoja aiheutui Lääkehuollolle vuonna 2013 193.000 euroa, joista suurin osuus oli ylimääräisiä vuokria (120.000 €). Vuonna 2014 ylimääräisiä menoja aiheutui 370.000 €. Varsinais-Suomen Välinehuollon laitteiden käyttöönottoon liittyviä ongelmia on käsitelty vuoden 2013 arviointikertomuksessa ja lisäksi tämän arviointikertomuksen kohdassa 4.2 Välinehuollon keskittämisestä aiheutuvat kustannukset. Välinehuollon maaliskuussa 2013 käyttöön ottama laitteisto ei vuonna 2014 edelleenkään toiminut vaatimusten mukaisesti. Alla olevassa taulukossa on Tyks-Sapa-liikelaitokselta 24.3.2015 saatu laskelma siitä, mitä ylimääräisiä budjetoimattomia kustannuksia Lääkehuollon toimitalon viivästymisestä ja Välinehuollon laitteiden toimimattomuudesta on aiheutunut Tyks-Sapa-liikelaitokselle vuosina 2013‒2014. 49 Ennakoimattomat talousarvioon sisältymättömät kustannukset 2013‒14 ‒ uudet tilat/laitteet käyttöönotto v. 2013 Palkat Palvelujen ostot Materiaalin ostot Vuokrat Muut kulut Poistot Yhteensä v. 2014 Palkat Palvelujen ostot Materiaalin ostot Vuokrat Muut kulut Poistot Yhteensä YHTEENSÄ Palkat Palvelujen ostot Materiaalin ostot Vuokrat Muut kulut Poistot Yhteensä Lääkehuolto 48 000 25 000 120 000 193 000 Lääkehuolto 61 211 234 979 Välinehuolto 214 953 35 000 6 000 255 953 Välinehuolto 84 000 239 027 73 895 370 085 Lääkehuolto 109 211 234 979 25 000 120 000 73 895 0 563 085 323 027 Välinehuolto 298 953 274 027 6 000 0 0 0 578 980 Yhteensä 262 953 35 000 31 000 120 000 0 0 448 953 Yhteensä 145 211 474 006 0 0 73 895 0 693 112 Yhteensä 408 164 509 006 31 000 120 000 73 895 0 1 142 065 Lähde: Tyks-Sapa-liikelaitos 24.3.2015 Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueen laskelman mukaan tulosalueella on tehty erilaisia korjaustöitä, ylimääräistä kalibrointityötä, suunnitelmien muutostöitä ym. joiden laskennalliseksi yhteiskustannuksiksi arvioidaan 893.000 €. Tyks-Sapa-liikelaitoksen ja Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueen laskemissa luvuissa on osaksi päällekkäisiä kustannuksia. Nämä ovat lisäkustannuksia varsinaisen hankkeen alkuperäisiin kustannuslaskelmiin verrattuna, mutta eivät kuitenkaan kokonaisuudessaan sellaisia kustannuksia, jotka selkeästi olisivat kuuluneet johonkin urakkaan., Ne ovat tulleet suunnitelmiin myöhemmin tai Vsshp on itse muuttanut suunnitelmia siten, että kustannus on ollut seuraus muutoksesta. Teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueen tekemän analyysin mukaan pääasiallisin syy ongelmiin oli kahden teknisesti vaativan ja suuren kohteen, T2-sairaalan ja Lääkehuoltorakennuksen toteuttaminen samanaikaisesti. Valvontaresurssit olivat liian pienet hankkeiden laajuuteen nähden. Lisäksi aikataulu oli epärealistisen kireä. Valvojien luottamus ns. ammattityöhön ja työmoraaliin oli liiallinen. Teknisten järjestelmien päävalvoja tai koordinaattori puuttui. Välinehuollossa laitteiden 50 käyttöönoton toimintakokeet toteutettiin osakokonaisuuksina, eikä kokonaisjärjestelminä. Pääurakkaan kuuluvia hankintoja ja ns. Vsshp:n omia hankintoja ei koordinoitu ja niiden toimitusaikatauluissa oli eroavuuksia. Tarkastuslautakunta suosittaa, että rakennus-, korjaus- ja laajoissa laitehankintaan liittyvissä hankkeissa varataan riittävät projektinjohto- ja laadunvalvontaresurssit sairaanhoitopiirin rakennusalan organisaatiosta sekä lisäksi tilojen ja laitteiden käyttäjäorganisaatiosta, jotta varmistetaan laadukas lopputulos. Rakennusajan riittävällä laadunvalvonnalla ja eri osahankkeiden koordinoinnilla sekä rakennustyön huolellisella ja realistisella aikataulutuksella voidaan ennaltaehkäistä laatuongelmat, hankkeiden viivästyminen ja arvaamattomat lisäkustannukset. 5.2 Sote-uudistukseen valmistautuminen Valtakunnallista Sote-ratkaisua ei saatu vuoden 2014 aikana syntymään. Perustuslakivaliokunta ei lopulta maaliskuussa 2015 hyväksynyt hallituksen lakiehdotusta edes muutosten jälkeen. Asia siirtyi eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen valmisteltavaksi. Sairaanhoitopiirissä on jo monella tapaa lähdetty etukäteen liikkeelle kuntien perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamiseksi. Esimerkkinä on Yksi sairaala -hanke, jolla aluesairaalat liitettiin Tyksiin 1.1.2015 alkaen ja aluesairaaloiden päivystykset Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen. Aluesairaaloiden johdon mukaan muutos on pääosin myönteinen ja tulee helpottamaan jatkossa sijaisten saamisen aluesairaalaan lääkäreiden lomien ja poissaolojen ajaksi. Loimaan kaupungin kanssa on käynnistetty projekti Loimaan alueen vuodeosastotoiminnan kehittämisestä ja Tyks Loimaan sairaalan ja Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaon uudistamiseksi. Loimaan kaupunki on valmistellut sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelman, jonka Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.12.2014 toteutettavaksi. Asiaa käsiteltiin Vsshp:n hallituksessa 16.12.2014. Hallitus piti Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa kuvattuja linjauksia perusteltuina ja hyväksyi niiden toteuttamiseen tähtäävän valmistelun aloittamisen sekä nimesi hankkeen vastuuhenkilöksi sairaanhoitopiirin puolelta johtajaylilääkärin. Tavoitteena on, että vuodeosastopotilaan ei tarvitsisi siirtyä toiseen hoitopaikkaan kun hän siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon vastuulle. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteiset vuodeosastot merkitsisivät kunnille merkittävästi halvempia hoitopäivämaksuja potilaan erikoissairaanhoidon tarpeen loputtua, kun ei enää olisi siirtoviivehoitopäiviä eikä korotettuja hoitopäivämaksuja. Myös Uudessakaupungissa on käynnistynyt vastaava hanke. Uudenkaupungin kaupunginhallitus käsitteli 15.12.2014 yhteistyöneuvottelujen käynnistämistä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Asian esittelyssä Uudenkaupungin kaupunginhallitus totesi, että kaupunki haluaa käynnistää neuvottelut erityisesti perusterveydenhuollon ja alueellisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitotoiminnan yhdistämisestä, sekä myös tiettyjen polikliinisten alojen osalta niiden säilymisen varmistamiseksi ja kehittymiseksi, ja että neuvottelujen tavoitteena on paitsi kustannusten kasvun hillitseminen ja yhteistyön lisääminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä myös varmistaa laadukas erikoissairaanhoito alueella. Keskeinen tavoite on kuitenkin vahvistaa myös perusterveydenhuoltoa. 51 Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli kokouksessaan 27.1.2015 tiedoksiantoasioiden yhteydessä Uudenkaupungin kaupungin pyyntöä neuvotteluedustajien nimeämiseksi ja päätti, että virkamiesedustajien lisäksi hallituksen puheenjohtajisto osallistuu neuvotteluihin. Hallintokeskuksessa on hallintojohtajan johdolla keväällä 2015 ryhdytty valmistelemaan esimerkiksi kiinteistöjen ja sopimusten siirtoa mahdolliselle tulevalle sote-tuottajalle. Tarkastuslautakunta toteaa, että sairaanhoitopiirin ja kuntien välinen yhteistyö on voimistunut vuonna 2014. Monet toimintatapamuutokset, joilla vähennetään terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannuksia ja virtaviivaistetaan potilaan hoitoprosessia kokonaisuutena, voidaan haluttaessa toteuttaa ilman valtakunnallisia sote-päätöksiä. ALLEKIRJOITUKSET Turussa 7.5.2015 Reino Lindqvist Antti Ääritalo puheenjohtaja varapuheenjohtaja Inkeri Backman Piki Kettinen jäsen jäsen Erkki Koskinen Merja Nurmio jäsen jäsen Jukka Sirén jäsen 52 LIITE TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Tarkastuslautakunnan keskeinen lakisääteinen tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Tarkastussääntö määrää lisäksi, että tarkastuslautakunnan tulee erityisesti tarkastaa toiminnan tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty tarkastussäännön lisäksi kuntalain 71 ja 75 pykälissä. Toimikauden 2013‒2016 tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta 2013‒2016 Jäsen Reino Lindqvist, puheenjohtaja, Marttila Antti Ääritalo, varapuheenjohtaja, Kustavi Inkeri Backman, Turku Piki Kettinen, Rusko Erkki Koskinen, Turku Merja Nurmio, Turku Jukka Sirén, Kaarina Varajäsen Hilkka Lindgren, Pöytyä Kyösti Kuronen, Laitila Birgitta Juhala, Turku Kaisa Vasama-Kakko, Somero Antti Hautamäki, Turku Marja Vyyryläinen, Turku Birger Ehrnström, Parainen Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 10.6.2014 tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, lähetti arviointikertomuksen kuntayhtymän hallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten sekä velvoitti hallituksen tuomaan valtuuston syyskokoukseen selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Hallituksen antama selvitys käsiteltiin valtuustossa 25.11.2014. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että useimmissa esille nostetuissa asioissa on edetty tarkastuslautakunnan suositusten suuntaisesti. Toimikauden 2013–2016 tarkastuslautakunta piti vuoden 2014 aikana yksitoista kokousta. Lautakunta perehtyi hyväksymänsä työohjelman mukaisesti mm. Tyks-Sapa-liikelaitokseen, hallintokeskuksen organisaatiouudistukseen, konsernivalvontaan, alueelliseen erikoissairaanhoitoon, talouden vakauttamisohjelmaan, investointeihin ja lainakannan kehitykseen, Medbit Oy:öön, tietojärjestelmien laatuun ja asiakastyytyväisyyteen sekä tietohallinnon riskienhallinnan kehittämiseen. Lisäksi kuultiin selvitykset mm. Yksi sairaala -hankkeesta ja Psykiatriasta. Elokuussa lautakunta osallistui Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan järjestämään yliopistosairaanhoitopiirien tarkastuslautakuntien seminaariin Kuopiossa. Lautakunnan edustajat ovat osallistuneet vuoden 2014 aikana FCG Oy:n järjestämään Tarkastuslautakunnan koulutuspäivään 29.1.2014 Turussa ja BDO Audiator Oy:n järjestämään risteilyseminaariin Turusta Maarianhaminaan 17.10.2014. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa toimi osa-aikaisesti (3 pv/viikko) sisäisenä tarkastajana Anita Kairinen 17.4.2014 asti. Uuden sisäisen tarkastajan rekrytointi siirtyi vuodelle 2015.
© Copyright 2024