Lahden ammattikorkeakoulun laatukäsikirja
Lahden ammattikorkeakoulu LAATUKÄSIKIRJA Helmikuu 2015 Sisällys Johdanto ....................................................................................................................... 2 1 TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE ........................................................................... 3 1.1 Kansallinen korkeakoulupolitiikka ....................................................................... 3 1.2 Kansainvälinen koulutuspolitiikka ....................................................................... 3 1.3 Kansallinen koulutuksen arviointitoiminta (Karvi) ................................................ 4 1.4 FUAS, strateginen liittouma - yhteistyöllä kilpailukykyä ...................................... 4 1.5 Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio ja johtamisjärjestelmä ..................... 5 2 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA ...................................... 7 2.1 Laatujärjestelmän tavoitteet ja laatutyön organisoituminen ................................ 7 2.2 Laatujärjestelmän dokumentaatio ....................................................................... 9 2.3 Laatukulttuuri ja sen kehittäminen ..................................................................... 11 3 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN PROSESSI JA MENETTELYTAVAT .............................................................................................12 3.1 Toiminnan suunnittelu ........................................................................................13 3.1.1 Strategiatyö ...............................................................................................13 3.1.2 OKM:n sopimusmenettely ..........................................................................14 3.1.3 LAMKin sisäinen toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi ............................ 14 3.2 Toimintaprosessit ...............................................................................................15 3.3 Toiminnan arviointi .............................................................................................16 3.3.1 Ulkoiset arvioinnit ...................................................................................... 17 3.3.2 Sisäiset arvioinnit ...................................................................................... 17 3.3.3 Palaute- seuranta- ja arviointijärjestelmä .................................................. 17 3.3.4 Tulosmittarit ..............................................................................................19 3.4 Toiminnan kehittäminen .................................................................................... 20 Liitteet 1. Laatutyön strategisen ohjausryhmän ja laatujärjestelmän kehittämistiimin jäsenet 2. Koulutuksen PDCA 3. TKI-toiminnan PDCA 4. Aluekehityksen PDCA Päivitysvastuu: laatu- ja suunnittelujohtaja 1 Johdanto Ammattikorkeakoulukenttä on ollut vahvassa muutoksen tilassa. Valtakunnallisen ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ollut edellytysten luominen ammattikorkeakoululle, joka on kansainvälisesti arvotettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja sekä innovaatioiden kehittäjä. Kehittämisen avainsanoja ovat laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Toimilupaprosessin uudistaminen, aloituspaikkojen leikkaukset, talouden kiristyminen, rahoitusmallin muuttuminen tuloksellisuuspohjaiseksi sekä ylläpitojärjestelmän uudistus asettavat uusia haasteita myös laatujärjestelmälle ja sen toimivuudelle. Toimintakulttuuri muuttuu aiempaa laatupainotteisemmaksi – jokaisen toimijan vastuu laadun ylläpitämisestä ja kehittämisestä korostuu. Lahden ammattikorkeakoulussa laadunhallinta tarkoittaa niitä toimintatapoja, prosesseja sekä menettelyitä, joilla ylläpidetään ja kehitetään koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan puolestaan laadunhallinnan organisoitumisesta, vastuunjaosta ja menettelytavoista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Lahden ammattikorkeakoulussa on Demingin jatkuvan parantamisen PDCA-sykliin (plan-do-check-act) perustuva, hyvien oppimistulosten saavuttamista tukeva laatujärjestelmä. Laadunhallinta on osa ammattikorkeakoulun toiminnanohjausta, ja laadunhallintaan vaikuttavia keskeisiä elementtejä PDCA-syklin lisäksi ovat toiminnan ulkoinen ohjaus sekä Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan taustalla oleva laatuajattelu rakentuu kehittävän arvioinnin periaatteelle, jossa pyrkimyksenä on tunnistaa toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä löytää hyviä käytäntöjä laajemmin levitettäväksi. Lahden ammattikorkeakoulun strategia antaa kaikelle kehittämiselle suunnan. Strategiassa kuvataan ammattikorkeakoulun toiminnan arvot, visio ja tavoitteet, jotka pyritään saavuttamaan. Koulutusorganisaatiossa laadunhallinnan fokus on opetuksen laadussa ja oppimisessa, jolloin koulutusprosessin laadun taustalla on näkemys siitä, mitä on hyvä opetus ja oppiminen. LAMKin pedagoginen strategia antaa opetuksen kehittämiselle, tki-strategia tki-toiminnan kehittämiselle ja kv-strategia kv-toiminnan kehittämiselle suuntaviivat. Tässä laatukäsikirjassa kuvataan Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan menettelytavat ja laatujärjestelmän keskeiset elementit. 2 1 TAUSTAA LAATUTOIMINNALLE 1.1 Kansallinen korkeakoulupolitiikka Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU), joka sisältää lähivuosien koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset. Hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja lainsäädännön lisäksi Lahden ammattikorkeakoulua ohjataan ministeriön ja ammattikorkeakoulun välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään neljäksi vuodeksi ja siinä sovitaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista, niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. Niinä vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetus- ja kulttuuriministeriö antaa korkeakoululle kirjallisen palautteen. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö otti uutena ohjaus- ja palautemenettelynä käyttöön ns. ammattikorkeakouluvierailut. Vierailu toteutetaan kerran sopimuskauden aikana. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat myöntää valtioneuvosto. Toimilupien myöntämisperusteet on uudistettu osana ammattikorkeakoulu-uudistusta. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa 1.1.2014 alkaen määrätään mm. siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu antaa (koulutusvastuu). Ammattikorkeakouluja ohjataan vuodesta 2014 alkaen ainoastaan tulosten pohjalta. Rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen, opintoprosessien laadun, tehokkuuden ja työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta sekä julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset. Ammattikorkeakoulun tulee myös osallistua säännöllisesti ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmänsä arviointiin. Uusi ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.1 2015. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa vastuu rahoituksesta siirtyi kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tuli itsenäisiä oikeustoimihenkilöitä. LAMK Oy:n hallituksen perustamiskokous oli kesäkuussa 2014 ja Lahden ammattikorkeakoulu Oy aloitti toimintansa tammikuun alussa 2015. 1.2 Kansainvälinen koulutuspolitiikka Kansainvälinen kehitys on luonut uusia haasteita korkeakoulutuksen kehittämiselle. Koulutuksen laatu on nostettu yhdeksi keskeiseksi tekijäksi eurooppalaista korkeakoulutusaluetta rakennettaessa (Bolognan prosessi). Kiristynyt kilpailu ja liikkuvuus ovat johtaneet siihen, että luottamus oman kansallisen korkeakoulutuksen yhtenäiseen tasoon ei enää riitä vaan laatu on pystyttävä osoittamaan ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi myös muille. Erityisesti opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuus lisää tarvetta osoittaa koulutuksen ja tutkintojen laatu kansainvälisesti. Kansainvälisen 3 koulutuspolitiikan ohjaava rooli on selvästi vahvistunut. Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG) –asiakirjaan on kirjattu eurooppalaisia laadunhallinnan suosituksia ja periaatteita. Suomessa on otettu käyttöön korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit 2000-luvun puolivälissä osana eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista. Auditointimalli täyttää eurooppalaiset laatuvaatimukset. 1.3 Kansallinen koulutuksen arviointitoiminta (Karvi) Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen virasto, joka vastaa opetuksen ja koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kuuluu luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston ENQA:n täysjäsen. Kolme keskeistä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevaa arviointityyppiä ovat: • • • Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit, koulutusjärjestelmää koskevat teema-arvioinnit tekniikan alan koulutusohjelma-arvioinnit Entinen korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut kehittävän arvioinnin periaatteella laadunvarmistusjärjestelmän auditointeja vuodesta 2004 alkaen. Kaikki korkeakoulut on jo kertaalleen auditoitu ja toinen kierros on käynnistynyt 2011. Auditointien tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden omien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja kehittämisen suuntaamisessa sekä luoda myös tällä toiminnalla perustaa korkeakoulujen jatkuvalle kehittymiselle. Suomalaisen auditointimallin tavoitteena on tukea korkeakouluja niiden kehittäessään laatujärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita. Vuosina 2011 - 2017 toteutettavat laatujärjestelmien auditoinnit kattavat korkeakoulun kaikkien perustehtävien laadunhallinnan. Tausta-ajatuksena on, että korkeatasoisen laadunhallinnan avulla korkeakoulu saavuttaa asettamansa tavoitteet. Toisen kierroksen auditointimallia on muutettu mm. siten, että itsearviointi painottuu aiempaa enemmän ja tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta on aiempaa vahvemmin mukana (sis. mm. koulutuskohtaiset näytöt) Uusi korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja (2011- 2017) ohjaa laatujärjestelmän kehittämistyötä lähivuosien aikana. FUAS-ammattikorkeakoulujen laatujärjestelmien kansainväliset auditoinnit toteutetaan keväällä 2016. 1.4 FUAS, strateginen liittouma - yhteistyöllä kilpailukykyä Itsenäiset ammattikorkeakoulut, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ja Laurea-ammattikorkeakoulu (Laurea) muodostavat FUAS-liittouman (Federation of Universities of Applied Sciences). Sopimuspohjainen liittouma toimii Helsingin laajalla metropolialueella: Uusimaa, Päijät-Häme, KantaHäme ja Etelä-Pirkanmaa. 4 Kehittyvä metropolialue edellyttää aluelähtöisten, erilaisten ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyötä ja ammatillista korkeakoulutusta, johon FUAS-liittouma vastaa kattavalla ja monipuolisesta osaamisesta koostuvalla palvelutarjonnalla. Liittouman tarkoituksena on vahvistaa jäsenkorkeakoulujensa alueellisia toimintaedellytyksiä sekä toimia aktiivisesti korkeakoulupoliittisena ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. FUAS-laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä yhteisiä toiminnan suunnittelun (Plan), toteuttamisen (Do), arvioinnin (Check) ja kehittämisen menettelytapoja (Act), joilla FUAS-liittouma ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua. FUAS-laadunhallintaa toteutetaan itsenäisten FUAS-jäsenkorkeakoulujen omia toimintakulttuureja toteuttavien laatujärjestelmien kautta. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan jäsenkorkeakoulujen laadunhallinnan organisoitumisesta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kuviossa 1. on esitetty FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien suhde. KUVA1. FUAS-laadunhallinnan ja FUAS-jäsenkorkeakoulujen laatujärjestelmien suhde FUAS-laadunhallinta on osa FUAS-liittouman sisäistä toiminnanohjausta, johon laadunhallinnan lisäksi sisältyvät liittouman sisäinen toimintarakenne ja sen mukaiset toiminta- ja ohjausvastuut sekä talouden ohjausrakenteet. 1.5 Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio ja johtamisjärjestelmä Lahden ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan itsehallinto. Sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori, joka on samalla LAMK Oy:n toimitusjohtaja. Lahden ammattikorkeakoulun johtamis- ja ohjausjärjestelmä perustuu ammattikorkeakoululakiin, osakeyhtiölakiin ja muuhun toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä yhtiöjärjestykseen, perustamis- ja osakassopimuksiin sekä johto-, talous- ja toimintasääntöihin. 5 Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan ohjauksen tasot jakaantuvat seuraavasti: • • • • ammattikorkeakoulutaso osaamisaluetaso ja matriisitaso (1.4.2015 alk. osaamisaluetaso poistuu) koulutusalataso koulutustaso (entinen koulutusohjelmataso) Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio (1.4.2015 alk.) on esitetty kuvassa 2. KUVA 2. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio 1.4.2015 alkaen Rehtorin alaisuudessa toimivaan Kehittämispalvelut -yksikköön kuuluu seuraavat toiminnot ja toimijat: • • • • • • • hallintopalvelut (hallintojohtaja) korkeakoulupalvelut ja pedagoginen kehittäminen (kehitysjohtaja) strategiatyö, toiminnanohjaus, laadunhallinta- ja tietotuotantopalvelut (laatuja suunnittelujohtaja) TKI-palvelut (tutkimusjohtaja) oppimisympäristö- ja kampuspalvelut (kehitysjohtaja) tieto- ja kirjastopalvelut (tietopalvelujohtaja) viestintä- ja markkinointipalvelut (viestintäpäällikkö) Lahden ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä kaksi osaamisaluetta (muotoilu ja tekniikka, hyvinvointi ja liiketalous), joita johtavat osaamisaluejohtajat. Osaamisaluejohtajien vastuulla on osaamisalueen kokonaisvaltainen johtaminen, koordinointi ja kehittäminen sisältäen ydinprosessien toimivuuden ja tuloksellisuuden varmistamisen ja henkilöstöjohtamisen. Lisäksi osaamisaluejohtajan keskeisiin 6 tehtäviin kuuluu mm. LAMKin strategian toimeenpano. Osaamisaluejohtajat ovat koulutuspäälliköiden lähiesimiehiä. Koulutusaloilla (liiketalous, muotoilu ja taide, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka) koulutuspäälliköt vastaavat koulutusalan toiminnan ja talouden kehittämisestä ja heillä on esimies- ja hallinnollisia tehtäviä. Koulutuspäälliköt ovat koulutusvastaavien ja yliopettajien lähiesimiehiä. Koulutusvastaavat ovat tiettyyn koulutusvastuuseen kuuluvien vastuuopettajien ja muiden opettajien lähiesimiehiä. Lakkautettavien koulutusten johtoon on erikseen määritelty henkilöt. Johtoryhmätasoja on kolme: LAMKin johtoryhmä (pj. rehtori), osaamisalueen johtoryhmä (pj. osaamisaluejohtaja) ja koulutusalan johtoryhmä (pj. koulutuspäällikkö). Johtoryhmän jäsenistä muodostetaan tarvittaessa pieniä työjaostoja. Kehittämistiimit ovat keskeisessä roolissa toiminnan kehittämisessä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä perustettiin strategiaan pohjautuvat painoala- ja profiilitiimit. Lisäksi Lahden ammattikorkeakoulussa on keskeisten prosessien mukaiset monialaiset kehittämistiimit. 2 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA 2.1 Laatujärjestelmän tavoitteet ja laatutyön organisoituminen Lahden ammattikorkeakoulussa laatujärjestelmällä tarkoitetaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen kokonaisuutta (plan – do – check – act). Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja ja laatutyökaluja, joiden avulla LAMK ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Menettelytapoja ja prosesseja on kehitetty yhdessä FUASammattikorkeakoulujen kesken valmistauduttaessa vuoden 2016 auditointeihin. Osa menettelytavoista on yhteisiä. Yhteiset arviointimenetelmät ja niiden tulokset mahdollistavat toisilta oppimisen ja hyvien käytänteiden jakamisen. Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän tavoitteena on • • • • • • • tukea vision ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja ohjata LAMKin toiminnan kehittämistä vahvistaa koulutuksen ja muun toiminnan laatua tuottaa systemaattisesti tietoa toiminnan kehittämiseksi tukea hyvien käytänteiden leviämistä yhtenäistää ja tehostaa LAMKin laadunhallintaa ja toimintatapoja vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatuosaamista edistää LAMKin laatukulttuurin kehittymistä FUAS-liittouman yhteisellä laadunhallinnalla tuetaan jäsenkorkeakoulujen omien laatujärjestelmien toteuttamista ja edistetään FUAS-liittouman laatukulttuurin kehittymistä. 7 Lahden ammattikorkeakoulun rehtori vastaa koko ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Rehtori toimii laatutyön strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Laatutyön strategisen ohjausryhmän tehtävänä on • • • • • • toiminnanohjauksen ja laatujärjestelmätyön strateginen ohjaus, johtaminen ja kehittäminen LAMKin strategiakehikon mukaisesti luoda yleiset laatupoliittiset linjaukset valmistella laatukäsikirja korkeakoululautakunnan hyväksyttäväksi hyväksyä LAMK-tason laatutyön kehittämisen painopisteet ja priorisoinnin vastata LAMK-tasolla oppimisen laadusta varmistaa, että LAMK läpäisee vuonna 2016 laatujärjestelmän kansainvälisen auditoinnin Laatu- ja suunnittelujohtaja johtaa ja koordinoi laatujärjestelmän kehittämistä sekä valvoo uusien laadunhallinnan menettelytapojen käyttöönottoa ja kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä koulutusaloilla/yksiköissä. Laatu- ja suunnittelujohtajan apuna on laatujärjestelmän kehittämistiimi, jossa on edustus kaikilta koulutusaloilta ja matriisitoiminnoista sekä opiskelijakunnasta. Laatujärjestelmän kehittämistiimi kehittää laatujärjestelmää ja suunnittelee uusia laadunhallinnan menettelytapoja. Tiimin jäsenet (ns. laatuvastaavat) vastaavat käytännön toimeenpanosta yksiköissä ja erityisesti kehittämisen työkirjan käytöstä ja kehittämistoimenpiteiden seurannasta. Liitteessä 1 on laatutyön strategisen ohjausryhmän ja laatujärjestelmän kehittämistiimin jäsenet. Organisaatiouudistuksessa (1.1.2013 alk.) laadun seurannan ja kehittämisen vastuuta siirrettiin osaamisaluejohtajille ja koulutuspäälliköille. Osaamisaluejohtajien tehtävänkuvaan kuuluu opetusprosessin, tki-toiminnan sekä laatutoiminnan johtaminen, yhteensovittaminen ja kehittäminen osaamisalueella. Koulutuspäälliköiden vastuulla on laatutoiminnan johtaminen ja organisointi koulutusalalla. Prosessien omistajilla on vastuu oman prosessinsa seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä. Yksiköiden johtamista ja samalla laadunhallinnan vastuunjakoa uudistetaan 1.4.2015 voimaan tulevassa organisaatiouudistuksessa. TAULUKKO 1. Laatujärjestelmätyön vastuut TOIMIJA VASTUU/TEHTÄVÄ Opiskelija Vastaa omalta osaltaan oppimisestaan ja koulutusta koskevan palautteen antamisesta. Osallistuu kehittämisryhmien toimintaan. Vastaa omalta osaltaan toiminnan kehittämisestä ja hyödyntää palautetta kehittämisessä. Osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kehittää laatujärjestelmää laatu- ja suunnittelujohtajan tukena. Suunnittelee uusia laadunhallinnan menettelytapoja. Vastaa laatutyön koordinoinnista yksikössä, kehittämisen työkirjan käytöstä ja kehittämistoimenpiteiden seurannasta. Toimii Ammattikorkeakoulun henkilöstö Laatujärjestelmän kehittämistiimi Laatuvastaava 8 Koulutuspäällikkö Tutkimusjohtaja Osaamisaluejohtaja Laatu- ja suunnittelujohtaja Laatutyön strateginen ohjausryhmä Korkeakoululautakunta Rehtori Hallitus yksikön johtajan tukena. Kuuluu laatujärjestelmän kehittämistiimiin. Vastaa laatutoiminnan johtamisesta ja organisoinnista koulutusalalla. Vastaa TKI-toiminnan johtamisesta ja laadunhallinnan kehittämisestä. Vastaa opetusprosessin, tki-toiminnan sekä laatutoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä osaamisalueella. Vastaa LAMKin laatujärjestelmän kehittämisestä, johtaa ammattikorkeakoulun arviointeja ja uusien laadunhallinnan menettelytapojen käyttöönottoa. Linjaa laadunhallinnan kehittämistä amk-tasolla. Linjaa laatujärjestelmän kehittämistä koulutuksen osalta, hyväksyy laatukäsikirjan. Vastaa ammattikorkeakoulun tehtävien tuloksellisesta hoitamisesta, vastaa koko ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä. Toimii laatutyön strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Seuraa strategian toteutumista ja samalla laatujärjestelmän toimivuutta. Ammattikorkeakoulun henkilöstö vastaa laadunhallinnasta osallistumalla toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijat vastaavat toiminnan laadun kehittämisestä erityisesti opiskelijapalautejärjestelmän kautta sekä osallistumalla erilaisten kehittämisryhmien toimintaan. Lisäksi myös opiskelijalla on vastuu oppimisesta. FUASissa laadunhallinta on organisoitu siten, että FUAS-toiminnanjohtaja vastaa FUAS-laadunhallinnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä yhdessä FUASin laatu- ja tietotuotantoryhmän kanssa. Laatu- ja tietotuotantoryhmässä on jäsenenä kunkin FUAS-ammattikorkeakoulun laadunhallinnasta ja tietotuotannosta vastaavat henkilöt (laatupäälliköt, tietotuotantopäälliköt tv.). Toiminnanjohtaja raportoi rehtorikollegiolle FUAS-laadunhallinnan kehittämisen tuloksista. 2.2 Laatujärjestelmän dokumentaatio Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on kuvattu henkilöstön intranetissä, www-sivuilla ja opiskelijoiden tiedotus- ja verkko-opetusympäristössä Repussa. Toiminnan ohjauksen keskeiset dokumentit (mm. strategiat, toimintasuunnitelmat, talousarvio- ja tilinpäätösasiakirjat, strategian toteuttamissuunnitelman väliarvioinnit, tulosanalyysit) löytyvät niin ikään intranetistä. LAMKissa on kehitetty toiminnan ohjauksen ja laadunhallinnan dokumentaation tueksi intraan ns. laatuympyrä, johon on koottu kaikki tärkeimmät asiaan liittyvät dokumentit. Sidosryhmien ja opiskelijoiden kannalta relevantti tieto viedään www-sivuille ja Reppuun. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella on käynnistetty uuden, vuorovaikutteisemman opiskelijaportaalin suunnittelu. Laatujärjestelmän tuottamaa reaaliaikaista tietoa on mahdollista seurata LAMKin oman tietovaraston (DW:n) kautta. Keskeiset opiskelijoihin ja henkilöstön mittaritiedot ovat helposti saatavilla tietovarastosta. Tämä vahvistaa tiedolla johtamisen kulttuuria. 9 Tietovarastoraportointia kehitetään ja kevään 2015 aikana uudet, erityisesti johdon tarpeisiin suunnitellut raportit ovat käytössä. Myös erilaisten arviointien ja palautekyselyjen raportit ovat luettavissa intrassa, Repussa ja osittain myös www-sivuilla. Toiminnan seurannan ja dokumentoinnin tueksi on laadittu ns. kehittämisen työkirjat, joista käy ilmi arviointien ja palautteiden pohjalta suunnitellut kehittämistoimenpiteet. LAMK-tason kehittämisen työkirja ja yksiköiden kehittämisen työkirjat on nähtävissä ja työstettävissä intrassa, työryhmäsivustolla. LAMKin laatukäsikirjaa päivitetään tarvittaessa. Vuosittain laatutyön strateginen ohjausryhmä arvioi päivittämistarpeen kehittämistyön ja laatujärjestelmästä saadun palautteen pohjalta. FUAS-liittouman laadunhallintadokumentit löytyvät FUASin ekstranetistä, QPRohjelmiston kautta ja FUASin www-sivuilta (www.fuas.fi). Laadunhallintakokonaisuus on kuvattuna myös FUAS-liittouman internet-sivuille. FUAS-mittaristossa (QPR) on esitetty FUASin strategisten mittareiden, OKMsopimusmittareiden, OKM:n rahoitusmalliin liittyvien perustietojen sekä muiden perustietojen mukaiset tulokset FUAS-ammattikorkeakouluittain ja FUAS-tulos yhteenlaskettuna. FUAS-tulosmittariston käyttöä on laajennettu dokumentoimalla sinne myös muuta arviointi- ja kehittämistietoa toteutettujen arviointien pohjalta. FUAS-laatu ja tietotuotannon toimintaan (mm. asialistat, muistiot, työpaperit) liittyvä dokumentaatio on tallennettu FUAS-extranettiin ja ne ovat esillä avoimesti kaikkien jäsenammattikorkeakoulujen henkilöstölle. Opiskelijoiden rajapinta ammattikorkeakoulujen ja FUAS-liittouman toiminnan kehittämiseen on kuvattu HAMKin, LAMKin ja Laurean opiskelijakuntien laatukäsikirjoissa. TAULUKKO 2. Laatujärjestelmän dokumentaatio DOKUMENTAATIOALUSTA SISÄLTÖ TARKOITUS Henkilöstön intranet Toiminnanohjaus- ja laadunhallinta -sivustot Raportit ja analyysit Kuvaa toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan periaatteet sisäisille toimijoille. Kokoaa laatujärjestelmän tuottaman tiedon. Seuranta- ja tulostiedot, mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan DW –tietovarasto, johdon raportointi Työryhmäsivustot Reppu, opiskelijoiden tiedotus- ja verkkoopetusympäristö Kehittämisen työkirjat Koulutusalojen omat sivut Laatulokero Kuvaa kehittämistoimenpiteet, aikataulutuksen, vastuut ja seurannan. Mahdollisuus työstää työkirjoja. Viestittää koulutusalojen ajankohtaisista asioista Kokoaa laatujärjestelmän tuottamaa tietoa, viestittää ajankohtaisista asioista 10 Internetsivusto, www.lamk.fi Laadunhallinta, laatukäsikirja Kuvaa laadunhallinnan kokonaisuuden ulkoisille sidosryhmille, toimii tiedottamisen välineenä Yhteiset levyasemat Yhdessä työstettävät tai arkistoitavat dokumentit Internet-sivusto www.fuas.fi FUAS-tason laadunhallinnan periaatteet Dokumenttien työstäminen, tietosuojattujen aineistojen säilytys Kuvaa liittouman laadunhallintakokonaisuuden henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille FUAS, extranet -sivusto Laadunhallintadokumentit Intranet/QPR-ohjelmisto FUAS-mittaristo Internet -opiskelijakunta www.lamko.fi Opiskelijakunnan laatukäsikirja Kokoaa liittouman laadunhallintaan liittyvät dokumentit (muistiot, asiakirjat, työpaperit) jäsenkorkeakoulujen henkilöstölle. Dokumenttien työstäminen. Kokoaa liittouman keskeisen mittaritiedon, määrällisen ja laadullisen tulos- ja arviointitiedon sekä liittouman yhteisen kehittämistiedon. Kuvaa opiskelijakunnan toiminnan ja sen kehittämisen keskeiset periaatteet. Toimii kehittämistoimintaa tukevana työvälineenä ja perehdytysmateriaalina 2.3 Laatukulttuuri ja sen kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulun laatukulttuuri rakentuu yhteisistä arvoista, yhteisestä näkemyksestä, sitoutumisesta ja halusta kehittää toimintaa kohti visiota. Tavoitteena on kehittää yhteisen tekemisen kulttuuria, jolloin laadun kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman monet (johto, henkilöstö, opiskelijat, sidosryhmät, muu työelämä) ovat mukana kehittämistyössä ja että kehittämisestä tulee luonnollinen osa arjen toimintaa. Laatukulttuurin kehittämisessä erityinen huomio kiinnitetään opiskelijoiden osallistumiseen. Opiskelijat ovat osa korkeakouluyhteisöä. Yhteinen laatujärjestelmä luo yhtenäistä organisaatiokulttuuria ja edistää lamkilaisuuden kehittymistä. Lahden ammattikorkeakoulun laatukulttuuria vahvistetaan erilaisten yhteisten tapahtumien ja toimintojen avulla. Strategian jalkauttaminen konkreettisen yhteisen tekemisen kautta on hyvä keino lisätä yhteisöllisyyttä – yhteiset haasteet ja tavoitteet yhdistävät. Avoin kommunikointi, osallistuminen ja vuorovaikutus (top-down ja bottom-up) ovat menestyksekkään laatukulttuurin lähtökohtia. 11 Laatukulttuuri on osa organisaatiokulttuuria. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiouudistus luo entistä paremmat mahdollisuudet yhdessä tekemiselle ja monialaiselle, rajat ylittävälle toiminnalle. Tämä luo hyvää pohjaa myös jatkuvan kehittämisen kulttuurin Otamme yhdessä vastuun vahvistumiselle organisaatiossa. opetuksen ja oppimisen laadusta! FUAS-liittouma ja sen verkostoitunut toimintamalli mahdollistavat yhdessä tekemisen ja monialaisen, toiminta-alue/koulutusalarajat ylittävän yhteistoiminnan, joka yhdistää jäsenkorkeakoulun vahvuudet ja osaamiset. Tämä luo vahvan pohjan jatkuvan kehittämisen kulttuurin vahvistumiselle liittoumassa. 3 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN PROSESSI JA MENETTELYTAVAT Lahden ammattikorkeakoulun laadunhallinnan prosessi perustuu PDCA-sykliin ja jatkuvan parantamisen periaatteelle. Kuvassa 3 on Oivaltava, tutkiva ja kehittävä kuvattu LAMKin laatujärjestelmä ja laadunhallinnan LAMK 2020 – alueen kasvun keskeiset menettelytavat. Laatutyön tavoitteena on aloitteellinen edistäjä ja tukea vision saavuttamista. kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja KUVA 3. Lahden ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä FUAS-toiminnan päämääränä on yhteisen vision toteuttaminen. FUAS-liittouman visio 2020: FUAS-liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet. Liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat, monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet. 12 3.1 Toiminnan suunnittelu 3.1.1 Strategiatyö Ammattikorkeakoulun strategisen perustan muodostaa Lahden ammattikorkeakoulun strategia joka on laadittu sopimuskauden (OKM) mukaisesti vuosille 2013 – 2016 sekä ja FUAS-strategia vuosille 2015 – 2020. Lahden ammattikorkeakoulussa on päästrategian lisäksi pedagoginen strategia, TKI-strategia ja KV-strategia (jatkossa strategisia dokumentteja). Lahden ammattikorkeakoulun strategiat luovat laadunhallinnan ja kehittävän arvioinnin strategisen perustan. LAMKin päästrategia uudistetaan keväällä 2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategiassa (2013 – 2016) on lähivuosien strategiset linjaukset ja lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet. Strategian toteutumisen johtamisen ja seurannan tueksi on laadittu strategian toteuttamissuunnitelma. Strategian toteuttamissuunnitelman avulla toimintaa ohjataan strategisten tavoitteiden suuntaan ja priorisoidaan ja konkretisoidaan kehittämisen painopisteet. Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritelty kehittämisen painopisteet, joiden katsotaan olevan strategian ja tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisiä. Näiden painopisteiden toteutumisen seurannalle on asetettu vastuuhenkilöt, mittarit ja tavoitetasot, joiden saavuttamista mitataan vuosittaisen väliarvioinnin yhteydessä sekä (suunnitelma)kauden päätyttyä loppuarvioinnissa. Toteuttamissuunnitelmassa määritellyt vastuuhenkilöt ohjaavat kehittämistoiminnan käynnistämistä ja vastaavat tulosten seurannasta. KUVA 4. Lahden ammattikorkeakoulun strategiakartta 13 Strategioiden lisäksi Lahden ammattikorkeakoululla on strategisia ohjelmatason dokumentteja, joista on valmistunut aluekehitysohjelma, opiskelijayrittäjyysohjelma ja oppimisympäristöohjelma. Loput ohjelmat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. 3.1.2 OKM:n sopimusmenettely Toiminnan suunnittelua ohjaa vahvasti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neljän vuoden välein laadittava sopimus (Lahden ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön välinen sopimus). Siinä sovitaan ammattikorkeakoulujen toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista (tutkintotavoitteet ja tunnuslukutavoitteet), niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. OKMsopimuksen pohjalta Lahden ammattikorkeakoulu käy omat sisäiset sopimusneuvottelut koulutusalojen/tulosyksiköiden kanssa ja LAMK-tasolle sovitut tavoitteet jalkautetaan koulutusaloille vuosittaisten toimintasuunnitelmien avulla. Sopimusmenettelyyn liittyy vuosittaiset raportoinnit ja korkeakouluvierailu, joka toteutetaan kerran sopimuskaudessa. 3.1.3 LAMKin sisäinen toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi Toiminnan suunnittelun konkreettisen rungon muodostaa toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen vuosittain. Taloutta ja toimintaa seurataan ennusteiden, välitilinpäätösten ja Q4 -raportoinnin (osavuosikatsaukset) yhteydessä. Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä strategian toteuttamissuunnitelma ohjaavat tulosyksiköiden ja matriisien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista ja tukevat johtamista ja toiminnan kehittämistä. Koulutusalojen ja matriisiyksiköiden laatimissa toimintasuunnitelmissa LAMK-tason tavoitteet jalkautetaan yksiköihin ja yksiköiden pitää määritellä omat tulostavoitteensa ja kehittämistoimenpiteensä, joita LAMKtason tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Koulutusalojen ja matriisien toimintasuunnitelmat laaditaan syksyisin. Uutena menettelynä otetaan syksyllä 2015 käyttöön toiminnan katselmukset osana toimintasuunnitelmaprosessia. LAMKin johtoryhmä ja yksiköiden johtoryhmät käyvät katselmuksessa läpi yksikön tulokset, palautteet ja kehittämisen työkirjat sekä keskustelevat seuraavan vuoden tavoitteista. Toiminta- ja taloussuunnittelu pitää sisällään myös henkilöstösuunnittelun. Henkilöstösuunnittelu käsittää organisaation strategian ja toiminnan vaatiman henkilöstön määrällisen ja laadullisen kokonaistarpeen (kysynnän) määrittelyn tulevaisuudessa. Laajassa mielessä henkilöstösuunnittelu käsittää useimmat henkilöstöstrategian ja henkilöstötoimen johto- ja esimiestehtävät kuten henkilöstön osaamisesta, hyvinvoinnista ja työnteon edellytyksistä huolehtimisen sekä esimerkiksi henkilöstön jatkuvan sijoittamisen eri tehtäviin. Henkilöstösuunnittelu on jatkuva prosessi, esimerkiksi rekrytointeja suunniteltaessa. Lahden ammattikorkeakoulussa tehdään ennakoivaa henkilöstösuunnittelua yksikkökohtaisissa suunnittelupalavereissa esimiesten ja henkilöstöpalveluiden kanssa. Esimiesten käytössä on suunnittelun tukena AGS-raportointi ja henkilöstötietovarasto (HR-DW). 14 Kuva 5. Toiminnanohjauksen vuosikello 3.2 Toimintaprosessit Lahden ammattikorkeakoulun toimintatapoja kuvataan prosessikuvausten avulla. Prosessikuvausten tavoitteena on selkiyttää ja yhtenäistää toimintaa ammattikorkeakoulun sisällä sekä helpottaa yhteistyötä toisten organisaatioiden kanssa. Määrätietoisen, suunnitelmallisen toiminnan avulla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet. Prosessien mallintaminen, arviointi ja kehittäminen on yksi laadunhallinnan menettelytavoista. Lahden ammattikorkeakoulun prosessit jaetaan ydinprosesseihin (koulutus, tkitoiminta ja aluekehitystyö), strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessiin sekä tukiprosesseihin. Jokaisella em. prosessilla on kokonaisuudesta vastaava omistaja, joka hyväksyy oman vastuualueensa osaprosessit tai toimintaohjeet. Lahden ammattikorkeakoulun tukiprosessit hoidetaan joko itsenäisesti tai PäijätHämeen koulutuskonsernin yhteisten palveluiden –yksikön kanssa tehtävillä palvelusopimuksilla. Lahden ammattikorkeakoulun omia tukipalveluja ovat hallintopalvelut, tki-palvelut, kv-palvelut, työelämäpalvelut, viestintäpalvelut sekä opiskelija- ja opetusteknologiapalvelut. 15 KUVA 6. Prosessit Vuoden 2015 aikana prosessimallinnuksia päivitetään. Kaikkia toimintatapoja ei kuvata prosessien mallinnuksen avulla. Lähtökohtana on, että ne prosessit on mallinnettu, jotka ovat tavoitteiden/tuloksen saavuttamisen kannalta keskeisimpiä, joissa on paljon kehitettävää tai joissa on paljon rajapintoja muihin prosesseihin. Joissakin tapauksissa prosessien mallintamisen sijaan laaditaan yhteiset toimintaohjeet. Liitteinä koulutuksen, TKI:n ja aluekehitystyön PDCA-mallinnukset. FUAS-liittouman toiminnan vahvuus perustuu tulosten synnyttämiseen strategisilla yhteistyöalueilla, jotka perustuvat sopimuspohjaiseen kehittämiseen, toimintaan ja työnjakoon osana liittoumastrategian toteuttamista. Strategisten yhteistyöalueiden mukaisesta toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat asiantuntijaryhmät. Toiminnanjohtaja koordinoi yhteistyöaluekokonaisuutta ja arvio sen toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta yhteistyössä rehtorikollegion kanssa. Strategiset yhteistyöalueet ovat FUAS-kesäopinnot, FUAS-graduate school, FUAS-virtuaalikampus sekä FUASin palvelut yrityksille ja yhteisöille. Strategisia yhteistyöalueita tuetaan toiminnanohjaus- laadunhallinta ja viestintäpalveluiden avulla. 3.3 Toiminnan arviointi Lahden ammattikorkeakoulun toiminnan arviointi koostuu ulkoisista arvioinneista, sisäisistä arvioinneista sekä palautejärjestelmän avulla kerättävästä palautetiedosta. Toiminnan arviointi kohdistuu strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Lisäksi tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa määriteltyjen mittareiden avulla. Seurattavat mittarit ja niiden tavoitetasot pohjautuvat strategiaan, OKM:n kanssa laadittuun sopimukseen (tutkintotavoitteet ja tunnuslukutavoitteet) sekä uuteen rahoitusmalliin. Osa arviointimenetelmistä on FUAS-ammattikorkeakoulujen yhteisiä. 16 3.3.1 Ulkoiset arvioinnit Lahden ammattikorkeakoulu osallistuu säännöllisesti ulkoisiin arviointeihin. FUASyhteistyössä on vuonna 2012 toteutettu ensimmäinen yhteinen kansainvälinen arviointi, Curriculum Review ja vuonna 2013 kansainvälinen Research Review – arviointi. Vuonna 2014 käynnistyi FUAS-opetussuunnitelma-arviointi. FUASyhteistyössä on toteutettu säännöllisesti myös laatujärjestelmän arviointeja. FUASammattikorkeakoulujen kesken ristiinarviointi on yleinen arviointimenettely. LAMK on osallistunut myös Korkeakoulujen arviointineuvoston koordinoimiin teemaarviointeihin, koulutuksen laatuyksikköarviointeihin sekä laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin. Lahden ammattikorkeakoulu auditoitiin ensimmäisten joukossa vuonna 2006. 3.3.2 Sisäiset arvioinnit Lahden ammattikorkeakoulun sisäisiä arviointeja ovat strategian toteuttamissuunnitelman väliarviointi ja ns. osavuosikatsaukset keskeisimpien mittaritulosten pohjalta (Q1-Q4), tilinpäätöksen yhteydessä tehtävä tulosanalyysi, yksiköiden itsearvioinnit osana toimintasuunnitelmaprosessia ja ops-arvioinnit. Riskienhallinta on osa sisäistä arviointia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosesseissa. Vuonna 2013 on otettu käyttöön koulutusalojen laatutapaamiset, joissa ylin johto käy koulutusaloilla tapaamassa koulutusalojen keskeisiä työelämäkumppaneita, henkilöstöä ja opiskelijoita. Laatutapaamiset toteutetaan vuosittain. Lisäksi on otettu käyttöön myös muita, pienimuotoisempia katselmuksia (kv-katselmukset, tkikatselmukset) sekä uudet toiminnan katselmukset osana sisäisiä sopimusmenettelyjä. Säännöllisesti toteutettavien arviointien lisäksi toteutetaan ajankohtaisia arviointeja, kuten organisaatiouudistuksen arviointi ja johtamisjärjestelmän arviointi. 3.3.3 Palaute- seuranta- ja arviointijärjestelmä Lahden ammattikorkeakoulun palautejärjestelmä pitää sisällään opiskelijoilta, henkilöstöltä, ylimmältä johdolta, työelämältä/sidosryhmiltä kerättävän palautteen ja muut laadunhallintamenettelyt. Opiskelijat FUAS-amkeissa toteutetaan vuorovuosin koulutuksen laatupalautekysely ja opiskeluhyvinvointikysely. Lisäksi opiskelijapalautetta kerätään valmistumisvaiheessa (valmistumisvaiheen AVOP/OPALA-kysely ja LAMKin oma valmistumiskysely) ja valmistumisen jälkeen. Kaikki FUAS-amkit ovat mukana valtakunnallisessa sijoittumisseurantakyselyssä (1 vuosi valmistumisesta). Lahden ammattikorkeakoulussa opintojaksopalautetta on kerätty syksystä 2013 lähtien päivitetyllä sähköisellä opintojaksokyselyllä (winhaopaali). LAMK ottaa vuonna 2015 käyttöön uusia kyselyjä: aloittaneiden kysely ja valmistuvien kysely, jossa keskitytään osaamisen arviointiin valmistumisvaiheessa. YAMK-koulutukseen kehitetään yhteisiä palautekyselyjä. Koulutusaloilla on lisäksi omia palautekäytäntöjään, esimerkiksi koulutusvastuukohtaiset palautepäivät ja muut palautekeskustelut ja kohtaamiset opiskelijoiden kanssa. Keväällä 2013 käyttöön otetut laatutapaamiset opiskelijoiden ja 17 johdon välillä ovat osa opiskelijapalautejärjestelmää. Lisäksi opiskelijakunta kokoontuu säännöllisesti johdon kanssa keskustelemaan ajankohtaisista asioista (LAMK-LAMKO -foorumit). Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että opiskelijoiden antamaan palautteeseen reagoidaan (ns. palautteen palaute). Sähköistä opintojaksopalautetta on kehitetty niin, että opettajien on helpompi jatkossa antaa opiskelijaryhmälle palautetta saamastaan palautteesta. Opettajia on myös pyydetty kertomaan uudelle opiskelijaryhmälle, miten he ovat muuttaneet käynnistyvää opintojaksoa edellisen palautteen perusteella. Henkilöstö Keskeisiä henkilöstöpalautejärjestelmän elementtejä ovat kehityskeskustelut, osaamisprofiilityö ja osaamiskeskustelut, kyselyt ja laatutapaamiset. Kehityskeskusteluissa pohditaan ja arvioidaan yhteisten arvojen merkitystä työssä, strategian toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista, työyhteisön toimivuutta sekä oman työn ja työyhteisön kehittämistä sekä työntekijän omasta että esimiehen näkökulmasta. LAMKissa lähiesimies käy keskustelut vakinaisen henkilöstön, yli kahden vuoden määräaikaisen henkilöstön ja osa-aikaeläkeläisten kanssa sekä harkinnan ja tarpeen mukaan myös sivutoimisen tai osa-aikaisen henkilöstön ja lyhyemmässä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien kanssa. Lisäksi voidaan käydä ryhmäkeskusteluja. Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Osaamisten määrittämisellä ja arvioinnilla tuetaan laatutyötä. Osaamisten kuvaamisella tavoitellaan organisaatiossa olevan osaamisen tunnistamista sekä osaamisen ja työtehtävien entistä parempaa kohtaamista, joilla on suora vaikutus laatuun. Osaamisprofiilit määritellään sähköiseen työvälineeseen, osaamisen johtamisen ohjelmistoon. Sähköinen työväline mahdollistaa osaamisten nopean tulosten tarkastelun sekä tiedon hyödyntämisen jatkuvasti ja joustavasti. Työyhteisössä osaamisprofiilityö ja osaamiskeskustelut aktivoivat keskusteluun omasta osaamisesta suhteessa työyhteisössä tarvittavaan osaamiseen ja sen kehittämiseen. Aktiivinen keskustelu osaamisesta tukee osaamisen yhteisöllistä jakamista sekä osaamisen liikkuvuutta työyhteisön sisällä. Uusi johtamis- ja työhyvinvointikysely on otettu käyttöön syksyllä 2013. Kyselyn teemat ovat: 1) johtaminen ja organisaatio, 2) lähiesimiestyö, 3) oma työ ja oman työn kehittäminen, 4) terveys ja työkyky, 5) osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, 6) motivaatio ja sitoutuminen sekä 7) työyhteisö ja vuorovaikutus. Kyselyn tuloksista muodostetaan johtamis- työhyvinvointi- sekä viestintämittarit, joilla seurataan osaltaan henkilöstöohjelman sekä viestintä- ja markkinointiohjelman toteutumista. Vuosittaisten laatutapaamisten yhteydessä henkilöstö ja ammattikorkeakoulun ylin johto käyvät keskustelua ajankohtaisista asioista ja kuluneen vuoden aikana kertyneestä palautteesta ja sen pohjalta toteutetuista kehittämistoimenpiteistä. Työelämä/sidosryhmäpalaute Työelämäpalautetta on aktiivisemmin kerätty koulutusaloilla olemassa olevien, aitojen työelämäkontaktien yhteydessä. LAMK-tasolla on kerätty palautetta työelämän toimijoilta kyselylomakkeen avulla, mutta vastanneiden määrä on jäänyt vähäiseksi. Työelämäpalautetta kerätään tällä hetkellä työelämän neuvottelukuntien kokouksissa 18 ja laatutapaamisissa, joihin kutsutaan työelämän edustajia keskustelemaan opiskelijoiden osaamisesta ja työelämän tarpeista ja muista ajankohtaisista asioista. AHA-järjestelmän (asiakkuudenhallintajärjestelmä) avulla on mahdollista seurata opiskelijaprojektien, harjoittelun sekä myynnin tarjousten ja tilausten asiakkuuksia (mm. organisaatiot, julkisen sektorin toimijat, sijaintikunnat, organisaation koko). AHAjärjestelmä on otettu koulutusaloilla käyttöön, ja järjestelmään on tallennettu vasta osa tiedoista. Johtamispalaute (johtoryhmäkysely, rehtorikysely) Johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseksi on laadittu palautekysely, joka toteutetaan kerran vuodessa. Myös rehtorin toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi on rehtorin aloitteesta laadittu oma palautekysely, joka toteutetaan samaan aikaan kuin johtoryhmäkysely. Johtamispalautteen keruuta on laajennettu, ja vuonna 2014 kerättiin ensimmäisen kerran myös osaamisaluejohtajia ja koulutuspäälliköitä koskeva palaute sekä osaamisalueen johtoryhmä teki oman työskentelynsä kehittämiseksi itsearvioinnin. Johtamispalaute kerätään vuosittain. Tukipalvelupalaute Koulutuksen laatupalautteessa ja opiskeluhyvinvointipalautteessa kerätään opiskelijoilta palautetta tukipalvelujen toiminnasta. Myös uudistettavaan valmistuneiden kyselyyn (AVOP) sisältyy opiskelun tuki- ja hyvinvointipalveluihin liittyviä kysymyksiä. Koulutuskonsernin yhteiset palvelut (YPA) –yksikkö on tehnyt palautekyselyjä oman toimintansa kehittämiseksi. 3.3.4 Tulosmittarit Lahden ammattikorkeakoulun keskeisimmät seurattavat mittarit on määritelty strategisten tavoitteiden pohjalta. Määrittelyyn vaikuttaa uusi rahoitusmalli ja OKM:n kanssa tehty sopimus, jossa on sovittu tutkinnoille ja keskeisille tunnusluvuille tavoitteet sopimuskauden ajaksi. LAMK-tasot mittarit tarkistetaan toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessin yhteydessä. Vuosittain laadittavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy LAMK-tason tuloskortti. Pyrkimyksenä on, että seurattavat mittarit pysyvät samoina strategia/sopimuskauden ajan, mutta asetettuja tavoitetasoja voidaan tarkistaa vuosittain. Strategian toteuttamissuunnitelmaan on nostettu keskeisimmät seurattavat mittarit johtamisen ja seurannan tueksi. LAMK-tason tulostavoitteet työstetään yhdessä johdon kanssa johdon arviointi- ja kehittämispäivillä ja tulostavoitteet jalkautetaan koulutusaloille toimintasuunnitelmien kautta. Koulutusalat määrittelevät toimintasuunnitelmansa tuloskorttiin omat tavoitetasonsa. Koulutusalojen tavoitetasot tarkistetaan johtoryhmissä, jotta varmistetaan, että LAMK-tasolle asetetut tavoitteet saavutetaan. FUAS-liittouman toiminnan arvioinnin ja seurannan välineenä toimii liittouman strategian toteuttamissuunnitelma, jonka laadinnan lähtökohtana ovat liittouman visio ja strategia. Strategian toteuttamissuunnitelmassa on määritetty mittarit ja palautemekanismit, joiden avulla arvioidaan strategisia yhteistyöalueita ja niitä tukevien palvelujen tuloksellisuutta. 19 Liittouman strategian toteuttamissuunnitelma on laadittu FUAS-liittoumastrategian voimassaolokaudelle. Mittareiden mukaiset tavoitteet ja tulokset sekä palaute- ja kehittämistulokset on esitettynä FUAS-tulosmittaristossa, QPR. Mittaristo sisältää FUAS-strategisen tulostietojen lisäksi OKM-sopimusmittareihin ja -rahoitusmalliin liittyvät tulostiedot sekä perustietoihin (esim. opiskelija- ja henkilöstötiedot) liittyvät tulokset. LAMKin arviointiaikataulu on esitetty ao. kuvan arviointiohjelmassa. Ohjelmasta käy ilmi säännöllisesti toistuvat arvioinnit sekä 2014 – 2016 toteutetut ja suunnitellut yksittäiset, teema-arvioinnit. KUVA 7. Arviointiohjelma 2014 - 2016 3.4 Toiminnan kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan kehittäminen voidaan jakaa prosessien mukaisesti strategiseen kehittämiseen, koulutusprosessien kehittämiseen, TKI-toiminnan kehittämiseen tai tukipalveluiden kehittämiseen. Toisaalta kehittäminen voi kohdistua ammattikorkeakoulutasolle, koulutusala-/yksikkötasolle tai esim. tiettyyn toimintoon tai henkilöstöryhmään. Toiminnan arvioinnin menettelytavat ovat useimmiten samalla myös kehittämismenettelyjä. Sisäisten ja ulkoisten arviointien tuloksena saadaan arvokasta 20 tietoa kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi, mutta esim. prosessin alussa tehdyt itsearvioinnit ovat usein myös toiminnan kehittämistä. Erityisenä toiminnan kehittämisen menettelynä voidaan LAMKissa pitää vahvaa kehittämistiimirakennetta; esimerkiksi strategiaan pohjautuvat painoala- ja profiilitiimit sekä ydintoiminnoista rakentuvat prosessitiimit työskentelevät vahvasti strategisten tavoitteiden suuntaan. Erilaiset Lahden ammattikorkeakoulun järjestämät kehittämispäivät ja –seminaarit ovat keskeisiä toiminnan kehittämisen ja ihmisten kohtaamisten foorumeita. Säännöllisesti järjestetään seuraavia kehittämistapahtumia: • • • • • • • • tulos- ja tavoitepäivät kehittämisen foorumit johdon arviointi- ja kehittämispäivät johdon tulevaisuusfoorumit henkilöstön kehittämispäivät yliopettajien kehittämisfoorumit henkilöstön laatupäivät hallituksen ja johtoryhmän seminaarit Koulutusaloilla on myös omia, koko henkilöstöä koskevia kehittämispäiviä ja –seminaareja. Toiminnan kehittämisen ja tulosten seurannan tehostamiseksi LAMKissa on syksyllä 2012 otettu käyttöön kehittämisen työkirjat, joihin dokumentoidaan palautteiden ja arviointien pohjalta nousseet kehittämiskohteet, konkreettiset kehittämistoimenpiteet, vastuut ja aikataulu, jolloin tulosten saavuttamista arvioidaan. Lahden ammattikorkeakoulussa on LAMK-tasolla käytössä yksi kehittämisen työkirja. Yksiköissä on omat kehittämisen työkirjat. Toimintasuunnitelmista tehdään oma työkirja ja vuoden aikana tehtyjen kyselyjen ja arviointien palautteen pohjalta tehdään toinen työkirja. Työkirjat säilytetään intrassa työryhmäsivustolla (kehittämisen työkirjat). Työryhmäsivustolle on tallennettu yhteinen työkirjan pohjamalli. Opiskelijoille on säännöllisesti tiedotettava kehittämisen työkirjaan nostetuista kehittämistoimenpiteistä ja niiden toteutumisesta. Yksiköiden laatuvastaavat vastaavat tästä. Keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutumista arvioidaan hallituksessa, johtoryhmissä ja laatutapaamisten yhteydessä. 21 KUVA 8. Kehittämisen työkirja -malli Lahden ammattikorkeakoulussa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen yhtenä peruslähtökohtana on, että annettuun palautteeseen reagoidaan. Kehittämisen työkirja on tässä apuna. Saadun palautteen pohjalta tunnistetaan vuosittain kriittiset kehittämiskohteet, joista rakennetaan 1- 2 LAMK-tason strategista kehittämishanketta. 22
© Copyright 2024