Asemakaavan2muutos2977: KLEMETTILÄN2LAITOSALUE
Asemakaavan2muutos2977: KLEMETTILÄN2LAITOSALUE asemakaavaselostus2 ehdotusvaihe2 kesäkuu22015 Vaasan2kaupunki2|2kaavoitus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta: Kaupunginosa: Kortteli: 4. 30 Suunnittelulaji: Kaavan nimi: Kaavan numero: Asemakaavan ja tonttijaon muutos Klemettilän laitosalue 977 Laatija: Vaasan kaupunkisuunnittelu Kaavoitusinsinööri Matti Laaksonen Kirkkopuistikko 26 A, 2. kerros PL 3, 65101 VAASA [email protected] 040 724 3569 Käsittely: 905 Vaasa Vireilletulosta ilmoittaminen 13.9.2010 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 31.8.2010 5.11.2013 21.10.2014 16.6.2015 Kaupunginhallitus xx.xx.xxxx Kaupunginvaltuusto xx.xx.xxxx 1.2. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee korttelia 30 neljännessä kaupunginosassa ja siihen liittyviä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueita. Suunnittelualue on 32 hehtaarin kokoinen ja sijaitsee 1,3 kilometriä torilta itään. Alue rajautuu pohjoisessa Sepänkyläntiehen, idässä Yhdystiehen, etelässä Klemettilän teollisuusalueen ja suunnittelualueen väliin jäävään viheralueeseen ja lännessä Sairaskodinkatuun. Klemettilän laitosalueella toimii useita kaupungin laitoksia yhdellä suurella tontilla. Alueella on kaupunginsairaala, pääterveysasema, vanhainkoti, päiväkoti, historiallisesti merkittävä entinen kunnalliskoti, urheiluhalleja, Vaasan ammattiopisto, pelastuslaitos ja hätäkeskus. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Klemettilän laitosalueen asemakaavan muutoksen tarkoitus on suunnitella alueen täydennysrakentaminen, liikennejärjestelyt, viheralueet ja suojeluasiat. Alue jaetaan korttelialueisiin ja alueelle tehdään tonttijako. 1 1.4. Selostuksen sisällysluettelo 1.PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ...................................................................................... 1 1.1.Tunnistetiedot .......................................................................................................1 1.2.Kaava-alueen sijainti.............................................................................................1 1.3.Kaavan nimi ja tarkoitus........................................................................................1 1.4.Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................2 1.5.Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ....................................................................3 1.6.Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista .......................................................................................................3 2.TIIVISTELMÄ ................................................................................................................... 4 2.1.Kaavaprosessin vaiheet........................................................................................4 2.2.Asemakaava .........................................................................................................4 2.3.Asemakaavan toteuttaminen ................................................................................4 3.LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................. 4 3.1.Selvitys suunnittelualueen oloista .........................................................................4 3.1.1.Alueen yleiskuvaus ................................................................................... 4 3.1.2.Luonnonympäristö .................................................................................... 4 3.1.3.Rakennettu ympäristö............................................................................... 5 3.1.4.Maanomistus ............................................................................................ 6 3.2.Suunnittelutilanne .................................................................................................6 3.2.1.Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ................ 6 4.ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................. 6 4.1.Asemakaavan suunnittelun tarve ..........................................................................6 4.2.Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ......................................7 4.3.Osallistuminen ja yhteistyö ...................................................................................7 4.3.1.Osalliset.................................................................................................... 7 4.3.2.Vireilletulo ................................................................................................. 7 4.3.3.Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................... 8 4.3.4.Viranomaisyhteistyö ................................................................................. 8 4.4.Asemakaavan tavoitteet .......................................................................................8 4.4.1.Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................... 8 4.4.2.Kunnan asettamat tavoitteet ..................................................................... 8 4.4.3.Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet .................................................. 8 4.4.4.Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ............................... 8 4.4.5.Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .......... 8 4.4.6.Osallisten tavoitteet .................................................................................. 8 4.4.7.Asemakaavan laadulliset tavoitteet .......................................................... 8 4.4.8.Muut tavoitteet .......................................................................................... 9 4.5.Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ......................................9 4.5.1.Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ............................................. 9 4.5.2.Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ..... 9 4.5.3.Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta ........................................................ 9 4.5.4.Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ............................................... 9 4.5.5.Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset .................................................. 9 4.5.6.Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen ................................................... 9 4.5.7.Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................. 9 5.ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 9 5.1.Kaavan rakenne ...................................................................................................9 5.1.1.Mitoitus ..................................................................................................... 9 2 5.1.2.Palvelut..................................................................................................... 9 5.2.Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .......................................9 5.3.Aluevaraukset .......................................................................................................9 5.3.1.Korttelialueet ............................................................................................ 9 5.3.2.Muut alueet ............................................................................................... 9 5.4.Kaavan vaikutukset...............................................................................................9 5.4.1.Vaikutukset rakennettuun ympäristöön..................................................... 9 5.4.2.Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................... 9 5.4.3.Muut vaikutukset ...................................................................................... 9 5.5.Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................9 5.6.Kaavamerkinnät ja -määräykset ...........................................................................9 5.7.Nimistö..................................................................................................................9 6.ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................... 9 6.1.Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ..........................................9 6.2.Toteuttaminen ja ajoitus........................................................................................9 6.3.Toteutuksen seuranta ...........................................................................................9 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavakartta Asemakaavan määräykset Seurantalomake 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Rakennusinventointi, Susanne Öst, maalis-huhtikuu 2009 Fatikoolin käyttömahdollisuuksien kartoitus, työryhmän raportti 20.10.2005 Vaasan Klemettilän asemakaava-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys, Suomen Luontotieto Oy , 2008 Vaasan klemettilän laitosalueen lepakkoselvitys 2009, Vaasan kaupunkisuunnittelu, Toni Lustila, Jan Nyman & Aaro Toivio, 2009 Vaivaistalosta Tammikartanoon 1886-2004 = Från Fattiggården till Dammbrunnsgården 1886-2004 , Bertta Hietamäki, 2008 3 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutokseen on ryhdytty kaupunkisuunnittelun toimesta ja siitä on sovittu Vaasan talotoimen kanssa. Vaasan talotoimi hallinnoin miltei kaikkia alueen rakennuksia. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti alueen kaavoittamisesta kokouksessaan 31.8.2010. Klemettilän laitosalue on merkitty vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa asemakaavakohteeksi Alueen toimijoiden edustajien kesken pidettiin suunnittelukokous 19.10.2010, jossa linjattiin toimijoiden tarpeet alueen suhteen, ja asetettiin reunaehdot alueen tuleville toiminnoille ja toimijoille. Asemakaavaluonnos käsiteltiin suunnittelujaostossa marraskuussa 2013, jonka jälkeen se oli nähtävillä. Luonnosvaiheessa alueen suunnittelua on tehty yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 21.11.–21.12.2014. Tämän selostuksen liitteenä on tiivistelmät saaduista lausunnoista ja muistutuksesta vastineineen. 2.2. Asemakaava Asemakaavan muutoksella suuri tontti on jaettu korttelialueiksi, virkistysalueiksi ja kaduiksi. Alue koostuu kolmesta osasta: Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen Sampo-kampuksen ja pelastuslaitoksen alue, pääterveysaseman alue ja väliin jäävä virkistysalue. Kaikkia alueita kehitetään edelleen ja niiden ominaispiirteitä vahvistetaan. Alueen pohjoisin osa, jossa sijaitsevat Sampo-kampus, pelastuslaitos ja hätäkeskus, on alueen tehokkaimmin rakennettua osaa. Tälle alueella on eniten lisärakennusoikeutta uudessa luonnoksessa. Luonnoksessa on lisärakennusoikeutta kaikille nykyisille toimijoille ja kolme uutta rakennuspaikkaa. Uudet rakennuspaikat on käytettävissä Sampo-kampuksen tarpeisiin, mutta kaavaluonnoksessa on pyritty mahdollistamaan myös muu käyttö. Tämän alueen rakentaminen on modernia ja voi tapahtua useampi kerroksisena, mutta pelastuslaitoksen mahdollinen pelastushelikopteritoiminta rajoittaa alueen rakentamisen korkeutta. Alueen itäosassa sijaitsevat pääterveysasema, kaupunginsairaala ja Tammikartano. Tätä alueen osaa kehitetään toimijoiden ehdoilla. Kaavaluonnos mahdollistaa lisärakentamisen ja jakaa pääterveysaseman ja Tammikartanon omille tonteilleen. Omat tontit mahdollistavat alueen joustavamman käytön ja toimijoille omat osoitteet. Nykyisellään yhden suuren tontin vuoksi osoitteiden kanssa on ongelmia. Alueen uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan alueen mittakaavaan rakennustapaan. Loput alueesta on pääosin vähemmän ja pienimittakaavaisemmin rakennettua puisto- ja virkistysaluetta. Alueella sijaitsee nykyisen Vaasan vanhimpia rakennuksia. Alue on historiallisesti arvokas ja alueen virkistyskäyttö lisääntyy tulevaisuudessa merkittävästi. Alueelle sallitaan lisärakentaminen ja sen virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan laajempien yhtenäisten alueiden ja 4 varmistettujen yhteyksien avulla. Alueen lisärakentaminen tehdään olemassa olevan arvokkaan rakennuskannan ehdoilla. Rakentaminen voi olla korkeintaan kaksikerroksista ja rakentamisen tyylissä ja sijoittamisessa kunnioitetaan Vaasan historian kannalta merkittävää entisen vaivaistalon rakentamista. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Klemettilän kaupunginosan kortteli 19 tunnetaan Vaasassa entisen vaivaiskodin alueena. Alue on paikallishistoriallisesti erittäin merkittävä, koska tällä paikalle sijainneen Klemettilän kylän maat lunastettiin uuden Vaasan rakentamista Vanhan Vaasan palon jälkeen. Uuteen Vaasaan tarvittiin 1880-luvulla köyhäinlaitos, joka sijoitettiin Klemettilään, koska kaupungilla oli alueella paljon maita ja käyttämättömiä rakennuksia. Tämän jälkeen alueelle on rakennettu tarpeen mukaan erilaisia kaupungin laitoksia. 3.1.2. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueella on erilaisia luonnonympäristöjä istutetusta ja hyvin hoidetusta puistosta vanhaan miltei luonnontilaiseen metsäkuvioon. Luonnontilaisiin alueisiin liittyy myös kulttuurihistoriallisia jäänteitä. Alueen luoteiskulmassa (numero 1 kartalla) on pieni metsikkö, jossa kulkee pururata. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja, mutta pururata on pelastuslaitoksen käytössä. Kuva Alueen pohjoislaidassa (2) Sampo-kampuksen ja kaupungin sairaalan väliin jäävässä rinteessä on metsikkö. Alueelle ei ole l luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksessä (Liite 1) mainittu merkittäviä 1: Kaavamuutosalueen luonnonympäristöt luontoarvoja, mutta alueella on rakennusinventoinnin yhteydessä löydetty merkkejä vanhoista juoksuhaudoista tai ampumaesteistä. Alueen keskellä (3) sijaitsee alueen hyvin hoidettu keskuspuisto, jonka keskellä on lampi suihkulähteineen. Luontoselvityksessä puisto on mainittu visuaalisesti merkittävänä virkistäytymiskohteena, ja se onkin läheisten sairaalan ja vanhainkodin asukkaiden aktiivisessa virkistyskäytössä. Sairaskodinkadun varrella (4) avonaisen kentän ja Fatikoolin väliin jää joutomaaalue, joka on osaksi metsää ja osaksi kesannolle jäänyttä siirtolapuurtarha-aluetta. Alueella on paljon vanhojen rakennusten kivijalkoja. Alueella on ollut kaupungin työntekijöiden viljelypalstoja, joista yhtä enää viljellään aktiivisesti. 5 Alueen itälaidassa (5) on alueen suurin yhtenäinen luonnonympäristö. Alueella on sekä vanhaa metsää että villiintynyttä vanhaa puutarhaa. Luontoselvityksen mukaan tämä osa on alueen ainoa luonnontilaisen kaltainen metsäkuvio. Osa alueen männyistä arvioidaan reilusti yli100-vuotiaiksi. Selvityksen maankäyttösuosituksen mukaan vanhaa puustoa kannattaa säästää mahdollisuuksien mukaan. Alueen koilliskulmassa (6) on metsikkö, joka on osa yhdystien suojaviheraluetta. Alue ei ole mukana vuonna 2008 tehdyssä luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksessä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Klemettilän laitosalueella on tehty rakennusinventointi maalis-huhtikuussa 2009 (liite 1). Vanhimmat rakennukset entisen fatikoolin alueella ovat 1700-luvulta ja Sampo-kampuksen uusimmat laajennukset valmistuvat 2011, joten alueen rakennuskanta on erittäin monipuolinen ja edustaa montaa eri aikakautta ja tyyliä. Entisen fatikoolin alueen rakennukset ovat vanhoja kunnalliskodin rakennuksia ja ovat kaikki rakennusinventoinnin mukaan historiallisesti ja miljööarvoltaan merkittäviä, ja suurin osa rakennushistoriallisestikin. Kaikki rakennukset ovat suojeltavia, mutta osaan säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1951 ammattikoulun rakentamisesta Klemettilän laitosalueelle. Ensimmäiset osat rakentuivat 1950-luvun alkupuolella ja uusimmat valmistuvat 2011. 1950-luvulla rakennetut osat ovat rakennushistoriallisesti ja miljööarvoltaan merkittäviä ja esitetään rakennusinventoinnissa asemakaavassa suojeltavaksi. Kaupunginsairaala päätettiin rakentaa Klemettilään 1956. Uuden sairaala suunnittelijaksi valittiin Olli Saijonmaa, joka oli suunnittelut myös viereisen ammattikoulun rakennuksia. Osa sairaalan rakennuksista oli rakennettu jo osana ammattikoulun kokonaisuutta. Sairaalan lämpökeskus on rakennushistoriallisesti arvokas. Lisäksi sen viereiset valurautaportaat tulisi säilyttää. Klemettilän laitosalueella sijaitsee myös maapohjahalliksi kutsuttu urheiluhalli. Sen on suunnittelut I. Serenius vuonna 1954 ja se on rakennushistoriallisesti merkittävä. Pelastuslaitoksen rakennus on rakennettu vuonna 1960 ja sitä on laajennettu tarpeen mukaan. Uusin osa päärakennusta on vuonna 1997 rakennetut autotallit rakennuksen länsipäässä. Päärakennuksen lisäksi pelastuslaitoksen alueella on vuonna 2003 rakennettu helikopterihalli. Tammikartanon punatiilisen rakennuksen alkuperäiset osat, nelikerroksinen osa ja yksikerroksiset siipiosat, ovat vuodelta 1966 ja ne on suunnitellut arkkitehtitoimisto Olli ja Erkki Saijonmaa. Rakennusta laajennettiin vuonna kaupungin arkkitehtiosaston suunnitelmien mukaan vuonna 1981 kolmikerroksisella laajennus osalla. Alueella sijaitsevat arkkitehtitoimisto Veli ja Jaakko Paatelan suunnittelema pääterveysasema vuodelta 1985 ja arkkitehtitoimisto Bonn&Bergströmin 6 suunnittelema päiväkoti 1976. Pohjanmaan hätäkeskuksen rakennukset rakennettiin pelastuslaitoksen viereen vuonna 2002. Lisäksi alueella on Tuki-Kiisto ry:n omista kuplahalli. 3.1.4. Maanomistus Asemakaavanmuutosalue on kokonaisuudessaan Vaasan kaupungin omistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaupunginvaltuustossa hyväksytyssä Vaasan yleiskaavassa 2030 alueen puistoalueita on merkitty erikseen niiden merkityksen korostamiseksi, vaikka pääosa alueesta on edelleen yleisten rakennusten korttelialuetta. Lisäksi alueella sijaitsevat entisen köyhäintalon alueet ja säilyneet rakennukset on merkitty merkittäväksi suojelukohteeksi. Asemakaavan muutosalueella on voimassa kuusi asemakaavaa. Muutos koskee viiden kaavan osalta vain osaa ja yhden osalta koko asemakaavaa. Viidestä kaavasta muutos koskee katu- tai lähivirkistysalueita ja asemakaavan 654 osalta koko sen käsittämää yleisten rakennusten korttelialuetta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Klemettilän laitosalue on ollut pitkään kokonaan kaupungin omistuksessa oleva suuri yleisten rakennusten korttelialue, jolla on paljon rakennusoikeutta. Alueelle on rakennettu uusia toimintoja vanhojen jatkeeksi aina hankekohtaisesti kokonaisuutta suunnittelematta. Suunnittelemattoman kehityksen seurauksena alueen toiminnot ja niitä yhdistävät liikenneväylät eivät muodosta loogista tai hyvin toimivaa kokonaisuutta. Asemakaavanmuutoksella suunnitellaan nykyisten toimintojen kokonaisuus paremmin toimiviksi ja alueen tuleva kehittäminen ja lisärakentaminen. Asemakaavanmuutosalueella on useita suojeltavaksi ehdotettuja kohteita, jotka suojeleminen asemakaavalla tutkitaan. Alueella on useita rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittäviä kohteita. Lähivirkistysalueita kehitetään edelleen palvelemaan paremmin alueen laitosten asiakkaiden ja muiden alueen käyttäjien tarpeita. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutokseen on ryhdytty kaupunkisuunnittelun omasta aloitteesta ja siitä on sovittu Vaasan talotoimen kanssa. Asemakaavanmuutos on kirjattu kaavoitusohjelmaan ja kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti sen vireille tulosta kokouksessaan 31.8.2010 7 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Asemakaavanmuutos tehdään kokonaan kaupungin omistamalle maalle. Tärkeimmät osalliset ovat alueella toimivien kaupungin eri laitokset. Muita osallisia ovat valvovat viranomaiset ja muut kaupungin alueeseen liittyvät hallintokunnat. Alla on luettelo asemakaavan muutoksessa osallisena kuulluista tahoista. Kasvatus- ja opetusvirasto Vaasan ammattiopisto Vapaa-aikavirasto Sosiaali- ja terveysvirasto Kuntatekniikka Kiinteistötoimi Vaasan talotoimi Vaasan Vesi Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan museo Pohjanmaan poliisilaitos Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Pohjanmaan hätäkeskus Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähkö Oy Anvia Oyj 4.3.2. Vireilletulo Asemakaavan muutoksen on ryhdytty kaupunkisuunnittelun omasta aloitteesta ja siitä on sovittu talotoimen kanssa. Asemakaavan muutos on kirjattu kaavoitusohjelmaan. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto teki päätöksen alueen asemakaavanmuutoksen aloittamisesta 31.8.2010. Vireille tulosta ilmoitettiin kaavoitushankkeissa käytettävissä kuulutuslehdissä Pohjalaisessa ja Vasabladetissa sekä kaupunginilmoitustauluilla ja Internet-sivuilla. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen suunnittelun pohjaksi on järjestetty kaksi työneuvottelua. Ensimmäiseen osallistuivat Vaasan talotoimi, joka hallinnoi alueen rakennuksia, ja katutoimi. Jälkimmäisessä oli alueen toimijoiden edustajat ja muita kaupungin hallintokuntia kuten museo. Ensimmäisen neuvottelussa keskityttiin lähinnä kaavaprosessin kulkuun ja sen vaikutuksiin alueella käynnissä oleviin hankkeisiin. Jälkimmäisessä käytiin läpi eri toimijoiden tarpeita ja näkemyksiä alueen kehittämiseen. Työkokouksessa kävi ilmi, ettei toimijoiden tarpeet olleet ristiriidassa ja kaikki tunnistivat samat ongelmat, etenkin alueen liikennejärjestelyissä. 8 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Alueen toimijat ovat kaikki julkishallinnon osapuolia. Lisäksi viranomaisyhteistyötä tehdään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan museon kanssa, etenkin entisen köyhäintalon osalta. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta ja suunnitella alueen tuleva lisärakentaminen. Suurelle tontille on sijoitettu toimintoja aina tarpeen mukaan, eikä alueen kokonaisuutta ole suunniteltu. Suunnittelemattomuus näkyy etenkin alueen liikennejärjestelyjen puutteina. Tavoitteena on jakaa alue kortteleiksi ja tonteiksi joustavasti, jotta aluetta voidaan tarpeen mukaan käyttää monipuolisesti. Klemettilän laitos alue on rakentunut vaihtelevasti ja ympäristön laadussa alueella on suurta vaihtelua. Alueella sijaitsee hyvin hoidettu, kaunis puisto ja toisaalta epämääräistä joutomaata tilapäisine rakennelmineen. Asemakaavalla pyritään parantamaan ympäristön laatua vastamaan sen merkitystä muun muassa toiseen asteen tekniikan alan koulutuksen yhtenä maan suurimmista yksiköistä. 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaluonnosta valmisteltaessa laadittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Alueen merkittävimmät toiminnot ovat jo rakennettuna, joten vaihtoehdoissa tutkittiin pääasiassa erilaisia ratkaisuja katuverkoksi ja tonttijaoksi. Vaihtoehdoissa tutkittiin muun muassa eri mahdollisuuksia alueen sisääntulon järjestämiseksi. Valittu ratkaisu tukeutuu kuitenkin olemassa oleviin yhteyksiin ja niiden kehittämiseen. Alueella tällä hetkellä Vaasan ammattiopistolla ja aikuiskoulutuskeskuksella on suurimmat kasvupaineet. Vaihtoehtoisissa tonttijaoissa tutkittiin mahdollisuutta muiden muassa yhdelle suurelle opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, mutta alueen katuverkon selkeyden ja monipuolisten käyttömahdollisuuksien turvaamiseksi päädyttiin jakamaan alue osiin. 4.5.2. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen kehittämiseen, koska Klemettilän laitosalueella on merkittävä rooli sekä Vaasan yleiskaavassa 2030 ja Vaasan keskustastrategiassa. Yleiskaavan ja keskustastrategian mukaan Klemettilän laitosalueen virkistysalueet ovat lähivirkistysalueet tuhansille uusille vaasalaisille. Strategisissa suunnitelmissa keskusta laajenee radan pohjoispuolelle Klemettilän alueelle. Klemettilän pohjoisosiin hyväksytyssä asemakaavassa alueelle on suunniteltu noin 2300 asukkaan kodit ja keskusstrategian mukaan suurin osa uudisrakentamisesta sijoittuu radan varteen. 4.5.3. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Kaavamuutos on pääasiassa olemassa olevan tilanteen mukainen ja uudisrakentaminen tapahtuu olemassa olevan rakenteen yhteyteen, joten kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöönsä. 9 4.5.4. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Suunnittelutyö on tehty alusta asti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja saadut mielipiteet on otettu huomioon kaavatyössä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1.1. Kaavan rakenne 5.1.2. Mitoitus Asemakaavan muutosluonnoksen mitoitus perustuu alueen nykyiseen rakentamiseen ja realistiseen lisärakentamiseen. Alueelle on rakennettu noin 57 000 k-m², kaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeus on hieman yli 100 000 km² ja nykyisen voimassa olevan asemakaavan noin 115 000 k-m². Nykyisen kaavan rakennusoikeus muodostuu koko korttelin kokoisen tontin mukaan tehokkuusluvulla e = 0,5. Uudessa kaavassa alue jaetaan tontteihin ja suuri osa muuttuu yleiskaavan mukaisesti puisto- tai lähivirkistysalueeksi. Nykyisen kaavan mukaista rakennusoikeutta ei ole mahdollista käyttää tuhoamatta alueen historiallisia arvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kaavaluonnoksen pysäköintimitoitus perustuu kaupungin pysäköintinormiin. Kaavaluonnoksen täysimittainen toteutuminen vaatii pysäköinnin järjestämiseen laitospysäköintiä. Pysäköinti sijoittuu sekä yleisille pysäköintialueille että tonteille. 5.2. Aluevaraukset 5.2.1. Korttelialueet Asemakaavassa ovat seuraavat korttelialueet Asuinrakennusten korttelialue. Fatikoolin rakennukset sikalaa lukuun ottamatta sijaitsevat asuinrakennusten korttelialueilla. Alueet ovat kultuurihistoriallisesti erittäin arvokkaita. Toiselle tontille on sallittu pienimuotoinen lisärakentaminen. Molemmilla tonteilla voidaan rakentaa piha-alueille käytön kannalta tarpeelliset toiminnot. Kaiken rakentamisen tulee olla harkittua ja arvokkaaseen ympäristöön sopivaa. Yleisten rakennusten korttelialue. Asemakaavan itäosan korttelialue ja Sampokampuksen länsipuolinen korttelialue ovat yleisten rakennusten korttelialueita. Yleispiirteisellä merkinnällä tonttien käyttöä ei lyödä lukkoon, vaan niitä voidaan käyttää minkä tahansa alueella jo toimivan julkisen toimijan uusiin tarpeisiin, tai johonkin uuteen julkiseen toimintaan. Palvelurakennusten korttelialue. Fatikoolin entisen sikalan tontti on palvelurakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö suojellaan. Yleispiirteinen merkintä mahdollistaa monipuoliset käyttömahdollisuudet. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelialue on varattu ammattikoulun toimintaan. Korttelin rakentamista on jäsennetty pääsisäänkäynnin puolelta istutettavin aluein, muutoin tontti on melko vapaasti käytettävissä rakentamiseen. 10 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueella sijaitsee Pääterveysasema ja kaupunginsairaala. Olemassa olevia rakennuksia voidaan laajentaa tai niiden läheisyyteen voidaan rakentaa uusia. Nykyisellä pysäköintialueelle on mahdollista tarvittaessa rakentaa pysäköintilaitos. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Alueelle on kaupunginhallituksen päätöksellä päätetty rakentaa palvelutalo vanhuksille. Puisto. Lähivirkistysalue. Alueilla suojeltuja osia ja ohjeelliset palstaviljelyalue. Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen ET-alueilla sallitaan lisärakentaminen. Suojaviheralue. 5.3. Kaavan vaikutukset 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen tavoitteena on alueen kaupunkikuvan ja rakenteen parantaminen ja selkiyttäminen. Uudisrakentamisella parannetaan etenkin alueen sisääntuloa Sairaskodinkadun suunnalta, koska nykyisellään alue vaikuttaa takapihamaiselta joutomaalta. Sairaskodinkadun ja Taitokadun risteysaluetta tuodaan esiin ja Sepänkyläntien suunnalta ammattikoulun sisääntuloa jäsennetään ja varmistetaan suojeltujen 1950-luvun rakennusosien näkyvyys. Alueen itäosan rakentaminen pidetään pienempänä ja uudisrakentaminen maltillisempana, jotta alueen virkistysmahdollisuudet ja historialliset arvot säilyvät. Alueelle tulee yksi uusi rakennuspaikka palvelutaloa varten ja olemassa olevien rakennuksien kehittäminen mahdollistetaan. Fatikoolin pihapiiriin sallitaan uusi rakennus rajaamaan aluetta vilkkaalta Sairaskodinkadun suunnalta. Uudisrakentaminen ei saa vaarantaa alueen arvoja ja tulee olla olemassa olevaan rakennuskantaan sopivaa ja sille selvästi alisteista. Pääterveysaseman ympäristön jatkokehittäminen uusin rakennuksin tai laajennuksin sallitaan ja pysäköintijärjestelyjä voidaan tarpeen tullen kehittää laitos pysäköinnillä. 5.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutos perustuu alueen vallitsevaan tilaan, joten vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön jäävät vähäisiksi. Asemakaavan muutoksella määritellään puistot ja lähivirkistysalueet, joten aiempaan asemakaavaan verrattuna tilanne on luonnonympäristön kannalta selkeämpi. 5.4. Kaavamerkinnät ja –määräykset Asemakaavamääräykset ovat liitteessä 2. 11 5.5. Nimistö Alueelle muodostuu uusia katuja, koska reitit alueella ovat olleet aiemmin tontin sisäisiä. Kadut alueen pohjoisosassa on nimetty ammattikouluun perustuvilla nimillä Ammattikatu, Ammattipolku ja Taitokatu. Loput nimet on johdettu alueen historiasta: Tammikaivonrinne, Tammikaivonreitti, Tammikaivonpuisto ja Vaivaistalonkuja. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutos toteutetaan kaupungin tarpeiden mukaan. Uusien katujen rakentaminen ajoitetaan erikseen kuntatekniikkaan liittyvissä investointiohjelmissa. Rakennus- ja tonttikohtainen toteuttaminen ajoittuu käyttäjien tarpeiden mukaan. Asemakaavan muutoksen toteutukseen liittyvät riskit koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteen epävarmuutta ja liikenteen lisääntymistä alueen terveysaseman puoleisessa päässä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on menossa uudistuksia sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Alueelta on siirtynyt päivystystoiminta pois. Alueelle on alustavien suunnitelmien mukaan tulossa kuntouttavaa hoitoa ja kaupungin hammaslääkäripalvelut. Valtakunnallisesti sote-uudistus on vielä epämääräinen, eikä sen vaikutuksia alueeseen voi vielä ennustaa. Riskeihin on varauduttu asemakaavoituksessa väljin merkinnöin, jotka mahdollistavat alueelle monenlaista julkista toimintaa. Alueelle muodostuu katuverkko. Alueen läpikulkeminen autolla on mahdollista tulevaisuudessakin. Parantuva katuverkko voi houkutella käyttäjiä uusille paremmille kaduille ja lisätä läpikulkuliikennettä. Riskiin varaudutaan varaamalla katualueille riittävästi tilaa, jotta kevyt liikenne mahtuu omille väylilleen. Tammikaivonrinne on merkitty hidaskaduksi, jossa ajonopeuksia voidaan rajoittaa rakenteellisin keinoin. Näillä tavoin pyritään tekemään liikenteestä turvallista ja vähentämään läpiajoliikenteen houkuttelevuutta. 12 ak0977 Klemettilän laitosalue 1 : 4 000 asemakaavan muutosehdotus 9.6.2015 ak977: Klemettilän laitosalueen Selostuksen liite 9.6.2015 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET DETALJPLANEBESTÄMMELSER Merkintä Selitys Asuinrakennusten korttelialue. Kvartersområde för bostadshus. Palvelurakennusten korttelialue. Kvartersområde för servicebyggnader. Yleisten rakennusten korttelialue. Kvartersområde för allmänna byggnader. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Kvartersområde för byggnader för undervisningsverksamhet. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Kvartersområde för byggnader för social verksamhet och hälsovård. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien asuinrakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Kvartersområde för bostadsbyggander för socialverrksamhet och hälsovård, på vilket får placeras ett servicecentrum för åldringar med tillhörande bostäder. Puisto. Park. Lähivirkistysalue. Område för närrekreation. Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue. Kvartersområde för allmänna parkeringsanläggningar. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning. Suojaviheralue. Skyddsgrönområde. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen täydennys-, korjaus- ja piharakentaminen tehdään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopivalla tavalla. Piha-alueille voidaan rakentaa käytön kannalta tarpeelliset toiminnot. Ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Område där miljön bevaras. Kompletterande byggande, reparationer och gårdsbyggande i området görs på ett sätt som är lämpligt i den kulturhistoriskt värdefulla miljön. På gårdsområdena kan sådana funktioner byggas som är nödvändiga med tanke på användningen.. Förhandlingar om planerna skall föras med museimyndiheterna innan beslutet om bygglov eller åtgärdstillstånd kan meddelas. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Linje 3 m utanför planområdets gräns. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns. Osa-alueen raja. Gräns för delområde. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Riktgivande gräns för område eller del av område. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. Kryss på beteckning anger att beteckningen slopas. Kaupunginosan numero. Stadsdelsnummer. Korttelin numero. Kvartersnummer. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Nummer på riktgivande tomt-/byggnadsplats. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Namn på gata, väg, öppen plats, torg, park eller annat allmänt område. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Tehokkuusluku eli tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan tillåtna våningsytan för byggande på tomten och tomtens yta. Auton säilytyspaikan rakennusala. Byggnadsyta för förvaringsplats för bil. Maanalainen tila. Lukusarja ma-merkinnän perässä kertoo suurimman sallitun maanalaisen kerrosluvun ja kerrosalan neliömetreinä Underjordiskt utrymme. Talserien efter ma-beteckningen anger det största tillåtna underjordiska våningsantalet och byggnadsrätten i kvadratmeter. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Linje som anger takåsens riktning. Istutettava alueen osa. Områdesdel som ska planteras. Istutettava puurivi. Trädrad som bör planteras. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Gata/väg reserverad för gång- och cykeltrafik. Ajoyhteys. Körförbindelse. Johtoa varten varattu alueen osa. För ledning reserverad del av område. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Del av gatuområdes gräns där in- och utfart är förbjuden. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Beteckningen anger per hur många kvadratmeter våningsyta en bilplats skall anläggas. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. Siffrorna inom parentesen anger de kvarter vilkas bilplatser får förläggas till området. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala. Byggnadsyta för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning. Hidaskatu tai osa katualuetta, jolla rakentein, pintamateriaalein ja istutuksin pyritään alentamaan ajonopeuksia. Låghastighetsgata eller del av gatuområde där genom konstruktioner, ytmaterial och planteringar lägre körhastigheter eftersträvas. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosneliömetriä kohti on rakennettava yksi runkolukittava ja/tai säältä suojattu polkupyörän säilytyspaikka. Beteckningen anger, per hur många kvadrater våningsyta en cykelställning med ramlås och/eller en väderskyddad bevaringsplats för cyklar skall byggas. Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka eivät tärvele sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla. Byggnad som ska skyddas. Arkitektoniskt och kulturhistoriskt värdefull byggnad. Byggnaden får inte rivas. I byggnaden får utföras sådana tillbyggnads- eller ändringsarbeten som inte fördärvar dess arkitektoniska eller kulturhistoriska värde eller stil. Om sådana åtgärder som strider mot denna målsättning tidigare utförts i byggnaden bör man sträva efter att i samband med ändringsarbete, reparera byggnaden på ett sätt som anpassar sig till stilen. Suojeltava rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasun luonne säilyy. Byggnad som ska skyddas. De reparations- och ändringsarbeten, som utförs i byggnaden bör vara sådana, att utseendets karaktär bevaras. Ohjeellinen palstaviljelyalueeksi varattu alueen osa. Instruktivt delområde reserverat för odlingslotter. Säilytettävä rakennelma (kiviaita tms). Konsruktion som bör bevaras (stengärdsgård o.a.d). YLEISMÄÄRÄYKSIÄ ALLMÄN BESTÄMMELSER Tämän asemakaavan alueella oleville tonteille on laadittava erillinen sitova tonttijako. För tomter på detta detaljplaneområde skall en separat bindande tomtindelning göras. Pysäköintialueet on jäsennöitävä istutuksin tai vastaavin rakenteellisin keinoin. Parkeringsplatser bör struktureras med planteringar eller med motsvarande konstruktioner. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 905 Vaasa Täyttämispvm 10.06.2015 Kaavan nimi Klemettilän laitosalue Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 13.09.2010 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 977 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 32,3531 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 32,3531 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 32,3531 1,2703 0,1859 12,0568 26,1 7,5364 2,8605 23,3 8,8 Rakennussuojelu Yhteensä Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 105271 0,33 3,9 2620 0,21 0,6 37,3 80921 0,67 8,4432 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [%] Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,6248 1,2703 0,1859 -12,1171 Kerrosalan muut. [km² +/-] -24598 2620 -48948 5,8170 15000 6730 0,20 0,24 2,6082 2,8605 15000 6730 Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 11 11 Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä A P yhteensä P Y yhteensä Y YO YS YSA C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä VP VL R yhteensä L yhteensä Kadut LPY E yhteensä ET EV S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 32,3531 1,2703 1,2703 0,1859 0,1859 12,0568 3,2979 4,8225 2,9821 0,9543 8,4432 2,7401 5,7031 26,1 32,5 67,5 7,5364 6,4112 1,1252 2,8605 2,2727 0,5878 23,3 85,1 14,9 8,8 79,5 20,5 Rakennussuojelu Yhteensä Asemakaava Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 105271 0,33 3,9 2620 0,21 100,0 2620 0,21 0,6 100,0 37,3 80921 0,67 27,4 24921 0,76 40,0 30000 0,62 24,7 22500 0,75 7,9 3500 0,37 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,6248 1,2703 1,2703 0,1859 0,1859 -12,1171 -20,8760 4,8225 2,9821 0,9543 Kerrosalan muut. [km² +/-] -24598 2620 2620 -48948 -104948 30000 22500 3500 5,8170 3,7583 2,0587 15000 0,20 15000 6730 6730 1,33 0,24 0,30 2,6082 1,4830 1,1252 2,8605 2,2727 0,5878 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 11 11 11 11 15000 15000 6730 6730
© Copyright 2024