Merimieskirkon eri toimipaikkojen vuosikertomukset 2014
2014 SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA MERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET 2 Suomen Merimieskirkko 2014 SISÄLLYSLUETTELO LAIVAKURAATTORITYÖ....................................4 HAMINA-KOTKAN MERIMIESKIRKKO JA NAVICAR..........................................................6 VUOSAARI JA HERNESAARI............................8 TURKU.................................................................. 10 RAUMA................................................................. 12 KOKKOLA............................................................ 14 RAAHE.................................................................. 16 OULU.................................................................... 18 KEMI –TORNION MERIMIESKIRKKO.......... 19 LONTOO.............................................................. 20 BENELUX-MAAT................................................ 28 POHJOIS-SAKSA............................................... 35 VARSOVA............................................................. 46 ATEENAN SKANDINAAVINEN KIRKKO..... 47 KRIISIVALMIUSTYÖ......................................... 50 KAUKOITÄ........................................................... 51 RASKAS MAANTIELIIKENNE........................ 52 TIEDOTUS........................................................... 52 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014................ 54 HENKILÖSTÖLUETTELOT 2014.................. 58 Kiitämme valokuvaajia ja valokuvien toimittajia: Sakari Lehmuskallio, Jaana Rannikko, Teemu Hälli Kannen kuva: Uusi toimipiste Hernesaaressa JOHDANNOKSI Suomen Merimieskirkko-yhteisön kertomus vuodelta 2014 jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on paperiversiona julkaistava yhteenvedonomainen vuosikertomus. Tämä jälkimmäinen osa sisältää yksityiskohtaisemmin tietoa eri merimieskirkkojen vastaavan työntekijän laatimassa muodossa. Ensimmäisessä osassa olleita tietoja ei pääsääntöisesti enää toisteta. Kuitenkin, henkilöstöluettelo on tässä julkaisu täydellisempänä siten, että kaikki vuoden aikana tehtävissä olleet on mainittu. Ensimmäisessä osassa on pitäydytty 31.12.2014 tilanteeseen. Sakari Lehmuskallio pääsihteeri 3 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 4 Suomen Merimieskirkko 2014 LAIVAKURAATTORITYÖ Kolmen kymmenen toimintavuotensa aikana laivakuraattorityö on tullut luontevaksi osaksi Suomen Merimieskirkko ry:n toimintaa. Kirkon läsnäoloa ei vierasteta, vaan se koetaan luontevaksi osaksi elämää laivalla. Varustamojen henkilöstöosastojen kanssa toimintaa kehitetään koko ajan ja eteen tuleviin vastataan mahdollisimman hyvin. Leimaa antava (tällekin) vuodelle oli suomalaisvarusta-mojen työsopimusneuvottelut, jotka estivät joissakin varustamoissa normaalin seilaustoiminnan. Kulunut vuosi oli perustoimintaan suuntautunut. Joitakin henkilömuutoksia tehtiin johtuen koti-maan toimipaikkojen henkilöstökierrosta. Muutokset vaikuttivat seilausten määrään, koska uuteen perehtyminen vei aikansa. Samoin päätoimisen seilaajan opintovapaa loppuvuodesta verotti seilaus-vuorokausia. Kohdattuja merenkulkijoita 2014 Kohdattu kirkolla Kohdattu laivoilla Yhteensä Antwerpen 67 604 671 Bryssel 36 - 36 Hamina 378 802 1 180 Hampuri 138 412 550 Hernesaari 5 528 - 5 528 Kemi 1 886 1 465 3 351 Kokkola 1 069 1 406 2 475 kuraattoriseilaus - 4 366 4 366 Lontoo 13 - 13 Lyypekki 126 2 551 2 677 Oulu 244 613 857 Raahe 487 616 1 103 Rauma 1 358 5 407 6 765 Rotterdam 76 891 967 Turku 363 1 854 2 217 Vuosaari 390 2 246 2 636 Yhteensä 12 159 23 233 35 392 TOIMINNAN VIRTAA Palkattuja kuraattoreita oli 4. Heistä Jaana Rannikko toimi johtavana laivakuraattorina erityisvastuualueena nimikkolaivakuraattoreiden ohjaus. Hänen työnsä Haminaan joh-tavan satamakuraattorin sijaisena jatkui edelleen. Antti Härö jatkoi osa-aikaista sei-laamista. Toimivapaa Oulun johtavan satamakuraattorin päättyi elokuun loppuun ja palattiin hänen osaltaan normaalijärjestelyyn. Sanna Siivonen seilasi päätoimisena kuraattorina. Lokakuun alussa hän jäi opintovapaalle merenkulun perustutkintoa suorit-tamaan. Rauman merimiespastorina toiminut Sirpa Tolppanen, joka seilasi n. 50 % osuudella Rauman satamatyön ohessa, siirtyi 1.10. alkaen Vuosaaren johtavaksi me-rimiespastoriksi ja kuraattorityön osuus putosi hänellä 20 %:iin. Seilauksien, kohtaamisten, keskustelujen ja sielunhoitokeskustelujen määrät pysyivät pitkän aikavälin tasollaan.. Työ on selkeäs- ti muuttumassa intensiivisemmäksi ja yksi-lön huomioivammaksi suurten joukkojen tavoittelemisen sijaan. Pääosan seilauksista teki palkattu henkilöstö ja nimikkokuraattoreiden toimintaan kiinnitettiin erityistä huomiota siirtämällä Jaana Rannikon työpanosta ohjaukseen ja koordinointiin. Keskimääräinen seilaus hieman vajaa 5 vrk, eli kuluneena vuonna sei-laukset olivat edelleen samanmittaisia kuin muutamana viimeisenä vuonna. Vuoden lopussa aktiivisia tai sopimuksellisia nimikkokuraattoreita oli kaikkiaan 13. YHTEISTYÖ JA RAHOITUS Laivakuraattoritoiminnan yhteistyösopimus oli voimassa seuraavien varustamoiden kanssa: Arctia Shipping Oy, Bore Ltd, ESL-shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, Tallink-Silja Oy, ja Viking Line Abp. Toimintaa rahoittivat sopimusvarustamot sekä merimieseläkekassa. Lisäksi avustuksia tuli laiva- Kirkkolaiva Kemin kirkossa pappityön tukijarenkaalta ja seurakunnilta, jotka nimenomaan haluavat tukea laivakuraattorityötä. Varustamojen avustuksiin tuli pieniä ”tasokorotuksia”, mutta pääosin ne pysyivät entisellään. KOULUTUS Koulutukseen kokoonnuttiin maaliskuussa Ilkon kurssikeskukseen Kangasalla. Tee-mana oli medelleen monikulttuurisuus ja kansainvälisyyttä erityisesti Filippiinit, kos-ka suomalais(rahti)laivoilla on lisääntyvässä määrin filippiiniläisiä työntekijöitä. Edel-lisen syksyn juhlaseminaarissa esitelmöinyt merikapteeni Tero Sairanen toi elävän kuvauksen työskentelystään erilaisissa monikansallisissa miehistöissä. Sen lisäksi kuraattorijoukko oli koolla marraskuussa. Silloin jatkui seilaustyön perus-kysymysten pohdinta ja oman työidentiteetin vahvistaminen. Palkattu henkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin vuoden mittaan. Laivakuraattorei-ta osallistui Diakoniatyöntekijöiden päiville, yhteiskuntatyön työntekijäkokouksiin ja HeHu-koulutuksiin. Kuudennen työpaikkapappisymposiumin suunnittelutyö jatkui koko vuoden. Jaakko Laasio johtaja merenkulkijatyö Sanna Kuisma Ritva Kauhanen Tapio Koivu (kriisitukiresurssi) Ulla Kosonen (kriisitukiresurssi) Minna Kärkkäinen Hanna Niemi Esa Pyöriä Olli Salomäenpää Raimo Salonen Pirjo Suomi (kriisitukiresurssi) Teemu Tähtinen PÄÄTOIMISET JA OSA-AIKAISET LAIVAKURAATTORIT 2014 Antti Härö osa-aikainen Jaana Rannikko osa-aikainen Sanna Siivonen päätoiminen (opintovapaalla 1.10.-) Sirpa Tolppanen osa-aikainen NIMIKKOLAIVAKURAATTORIT 2014 Juha Alander Gerd Erickson Eeva-Liisa Helle-Lahti Jorma Jussila Ilmari Karjalainen 5 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 6 Suomen Merimieskirkko 2014 Hamina-Kotkan merimieskirkko kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat Merenkulkijoita 16 5 1 180 1 232 73 40 1 926 1 983 Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä HAMINA-KOTKAN MERIMIESKIRKKO JA NAVICAR TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ SATAMASTA Haminan ja Kotkan satamien yhdistymisestä tuli kolme vuotta täyteen. Satamassa on seitsemän eri osaa, ja se on Suomen suurin satama. Haminan satamanosa, jossa toimipisteemme sijaitsee, vilkastui entisestään jälleen uuden operaattorin Timber Boxin aloittaessa siellä. Sataman johto pyrkii kehittämään Haminan satamanosaa jatkuvasti. Vuonna 2014 HaminaKotka satamassa oli yhteensä 2634 aluskäyntiä, mikä on vain 23 alusta eli 0,9% edellisvuotta vähemmän. VUOSI 2014 HAMINAKOTKAN MERIMIESKIRKOLLA Kirkko Haminan satamassa on ollut tarpeen mukaan auki arki-iltaisin vapaaehtoisvoimin. Kävijöitä on käynyt vaihtelevasti, välillä vilkkaastikin. Johtava satamakuraattori on työaikansa puitteissa tehnyt laivakäyntejä Haminakotkasataman alueella. Suunniteltu uuden toimipisteen avaaminen Mussalon satamanosassa ei toteutunut. Internet, puhelinkortit ja pre- paidliittymät ovat edelleen kysytyimmät palvelut – kuin myös henkilökohtaiset keskustelut. Haminan Merimieslähetyspiirin toiminta oli syksyllä vaakalaudalla, kun sen pitkäaikainen vetäjä Ismo Saarikoski sairastui. Toiminta kuitenkin jatkuu toistaiseksi Alpo Lommin johdolla. Piiriläiset tekivät tekivät joulupaketteja vietäväksi laivoille kuten myös Neuvottoman Martat. Yhteistyötä on ollut Haminan ja Kymin seurakuntien kanssa, lähinnä myyjäistapahtumissa. Tuotteillamme on pysyvä myyntipöytä Haminan srk:n tiloissa. Kaikki neljä paikallisseurakuntaa olisivat kiinnostuneita tekemään enemmänkin yhteistyötä, mutta omat resurssimme eivät ole riittäneet enempään. Paikallisen Merimiespalvelutoimiston asiamiehen kanssa on oltu tiiviisti yhteydessä koskien laivakäyntejä. Erityistapahtumista HaminaKotkan osalta on mainittava seuraavat : Johtavan satamakuraattorin toiminta: -vierailuja merimieslähetyspiirissä Haminassa kolme kertaa -vierailu merimieslähetyspiirissä Hämeenlinnassa -Haminan srk:n vapaaehtoisten retkipäivä Myyjäisiä -Porvoon seurakunnan pääsiäisja joulumyyjäiset -Haminan seurakunnan pääsiäismyyjäiset ja konttikirppisx2 -Kymin seurakunnan joulumyy- 14 0 132 204 3 341 3 244 jäiset -Wanhan Holviston Joulutapahtuma Haminassa Joulukuussa oli kahvitilaisuus yhteistyökumppaneille sekä rahtareille oma kirkkokahvitilaisuus. HENKILÖKUNTA Ainoa palkattu työntekijä oli 50% johtava satamakuraattori Jaana Rannikko. Kirsti ja Seppo Suurhasko toimivat sitoutuneesti vapaaehtoistyöntekijöinä. Muita vapaaehtoisia oli satunnaisesti avustamassa myyjäistapahtumissa. NAVICAR Johtava satamakuraattori ajoi Navicarilla HaminaKotkan seitsemässä eri satamassa tehden laivakäyntejä aina lokakuuhun asti, jolloin Navicar vaihdettiin Vuosaaren Merimieskirkon Volkswagen Caddyyn. Aika ajoi Navicarin alkuperäisen käyttötarkoituksen ohi, ja yksi aikakausi Merimieskirkon työssä päättyi. Viimeisen kerran Navicar oli mukana edustustehtävässä Haminan seurakunnan konttikirppistapahtumassa elokuun lopulla. Jaana Rannikko johtava satamakuraattori 7 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 8 Suomen Merimieskirkko 2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Vuosaaren satamassa olevilla laivoilla ja merimieskeskuksessa merenkulkijoita palvelee kaksi organisaatiota, Merimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Merimieskirkko. Tarkoituksenmukaiseksi osoittautunut yhteistyö ja työnjako toteutui siten, kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat 1 196 199 Merenkulkijoita 2 636 3 522 Muita toimintaan osallistujia 2 835 1 310 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 6 712 9 802 Rekkamiehiä 1 441 590 Sakraalitoiminnassa mukana 1 118 622 15 938 16 045 Yhteensä VUOSAAREN MERIMIESKIRKKO kävijämäärä että MEPA palveli laivoilla päiväsaikaan vieden muun muassa lehtiä ja uutiskoosteita materiaalipalvelunsa kautta, internet-tuotteiden ja puhelinkorttimyynnin lisäksi. Loppupäivän ajan Merimieskirkon henkilöstö ja vapaaehtoiset jatkoivat palvelua laivakäynneillä. Yhdessä MEPA:n kanssa Vuosaaressa järjestetyt teema-aiheiset merimiesillat ovat koonneet yhteen nykyisiä ja eläköityneitä merenkulkijoita. Laivoilla tapahtuneissa onnettomuustilanteissa Vuosaaren väki on toi- minut välittäjänä laivan henkilöstön ja Merimieskirkon laivakuraattoritoiminnan välillä, joka on tarjonnut kriisiapua ja keskustelutukea aluksella. Jouluna ylläpidettiin merenkulkualan perinnettä ja vietiin noin 20 laivan miehistöille lahjapaketit, joita merimieskirkkopiiriläiset ja muut vapaaehtoiset olivat valmistaneet ympäri Suomen. Sataman seudulla liikkuvat raskaanliikenteen kuljettajat, pääosin suomalaiset ja eestiläiset, ovat arki-iltaisin keskuksen vakioasiakaskuntaa heidän käydessään saunomassa, kahvilla ja osan hyödyntäessä pyykinpesumahdollisuutta. Rahtareiden grilli-illat muutaman kerran vuodessa vakiinnuttivat paikkansa keskuksen ohjelmassa. Talon yksittäisten kävijöiden määrä on kasvussa. Kevät-syyskaudella viereisen matkustajaterminaalin asiakkaat löysivät yhä useammin tiensä kahvioon ja terassille istuskelemaan uusien ulkokylttien ansiosta. Muista satunnaisista kävijöistä myös vuosaarelaisten osuus on kasvanut. Merimieskirkkohengelle ominaisesti kävijöiden kanssa myös jutellaan ja syvennytään keskusteluunkin, näin on haluttu tarjota mahdollisuus inhimilliseen kohtaamiseen käynnin aikana. Myös vierailevien ryhmien määrä on edelleen jatkanut tasaista kasvuaan. Talon palveluvalikoimaan lukeutuvat kokous- ja juhlatila, saunatilat, etenkin keväästä syksyyn käytetyt ulkoterassit ja catering-palvelu ryhmien tarpeiden mukaan sekä mahdollisuus jumalanpalveluselämän toteuttamiseen, Vuosaaren johtava satamakuraattori Heikki Huttunen jäi syksyllä vuorotteluvapaalle. mikä yhdistyy mahdollisuuteen perehtyä merimieskirkkotyöhön logistiikan maailmassa. Kiitos sataman Gate Housen henkilöstön, ryhmät ovat vieläpä voineet sisällyttää vierailuunsa käynnin viereisen Gate Housen näköalatasanteelle, joka on tarjonnut monelle rivikansalaiselle elämyksen konkretisoidessaan usein etäistä logistiikan maailmaa ja sen kuljetusketjuja. Palveluvalikoima tekee Vuosaaren merimieskeskuksen soveltuvaksi ja mielenkiintoiseksi kohteeksi hyvin erilaisille ryhmille ja vieraille. Myös yksityistilaisuuksien, kuten valmistujaisjuhlien ja yritysjuhlien järjestäminen visuaalisesti kauniissa tiloissa on kasvussa ja ne ovatkin tärkeä lisätulonlähde. Catering-palvelun ovat edelleen tuottaneet keittiömestari Kalevi Utriainen ja kondiittori Tuula Utriainen. Toimintavuoden aikana Vuosaaren merimieskeskuksessa toteutui 80 ryhmävierailua tai eriluonteista tilaisuutta. Kävijäkunnan kasvu ja tilaisuuksien lisääntyminen peräkkäisten vuosineljännestenkin aikana ovat pitkäjänteisen ja monikanavaisen tiedotushakuisen toiminnan ja talosta saatujen hyvien palvelukokemusten seurausta. Keskuksessa vieraileville ryhmille esitelmöidään ja satunnaisille kävijöille kerrotaan sekä merimieskirkon ulkomaan toiminnasta että kotimaan kansainvälisestä merenkulkijatyöstä ja laivakuraattorityöstä. Näin Vuosaari palvelee näköalapaikkana koko Merimieskirkon maailmaan ja lisää sen tunnettavuutta etenkin Etelä-Suomessa. Toiminnasta ja Vuosaaren mahdollisuuksista kerrotaan myös niissä verkostoissa, joissa työntekijät ovat mukana, esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisen ja kansainvälisen työn työntekijäverkostoissa. Osallistumisen tavoitteena on myös etsiä yhteistoimintamahdollisuuksia ja -malleja työaloja yhdistävien, liikkeellä olevien ihmisryhmien palvelemiseksi. Merimieskirkkopiirivierailujen ja seu- Filippiiniläinen merimies työasussaan. rakuntiin tehtyjen saarnavierailujen lisäksi Vuosaaren merimiespappi on ollut mukana myös erilaisten kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen vuoropuhelussa ja yhteistoiminnassa Helsingin Ekumeenisen toimikunnan jäsenenä. Vuosaaren vapaaehtoiset ovat tavanneet keskuksessa kuukausittain ja he ovat muun muassa päivystäneet kirkolla. Osan laivakäynneistä on toteuttanut vapaaehtoinen. Heidän panoksensa on ollut erityisen merkittävä Tuomaan Markkinoilla, Kädentaitomessuilla ja Uiva vene –näyttelyssä, joiden aikana Merimieskirkko varainkeruun kautta tavoittaa toista tuhatta suomalaista. Tapahtumanäkyvyyttä on saatu lisäksi Vuosaaren alueen omissa tapahtumissa. Satamakontekstin toimijoihin on ylläpidetty yhteyksiä sataman yhteistyöfoorumissa ja joukkoliikennefoorumissa sekä yritystapaamisissa. Vuosaaren merimieskirkon toiminnan osana hallinnoitiin ke- säkaudella suosittua Konttitoria, Vermon raviradan parkkipaikalla, jossa eri partiolippukunnat hoitivat käytännön järjestelyt ja toteutuksen. Konttitorilta saadut tulot tulivat Vuosaaren merimieskirkon hyväksi, jotka yhdessä joulukauden messu- ja myyjäistulojen kanssa muodostivat merkittävän osan vuosittaisista tuloista. Vuonna 2014 Vuosaaressa tapahtui henkilöstövaihdoksia kesäsyyskaudella kun merimiespastori Liinamaria Halén irtisanoutui, johtava satamakuraattori Heikki Huttunen jäi vuorotteluvapaalle lokakuusta alkaen ja Rauman merimiespappi Sirpa Tolppanen siirtyi Huttusen sijaiseksi. Satamakuraattorin tehtävässä toimi loka-marraskuussa Kirsi Hirvonen ja helmijoulukuussa siviilipalveluksensa keskuksessa suoritti Eliel Paavola. Sirpa Tolppanen johtava satamakuraattori 9 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 10 Suomen Merimieskirkko 2014 kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat 232 Merenkulkijoita 2 217 2 563 Muita toimintaan osallistujia 2 739 2 324 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 9 734 4 897 Rekkamiehiä 3 112 3 604 706 1 310 18 740 14 873 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä TURUN MERIMIESKIRKKO YLEISTÄ Turun Merimieskirkolla toteutettiin työtä arjessa liikkuvien ihmisten parissa. Työn painopisteenä oli raskaan liikenteen kuljettajien palveleminen ja kansainvälisten merenkulkijoiden kohtaaminen laivoilla ja kirkolla. Oman lukunsa tuovat ns. muut kävijät kirkolla, jotka ovat oppineet käymään kirkolla pelaamassa biljardia tai vain juttelemassa ja kahvittelemassa. Sekä kirkolla käyvät ryhmät. Yhteistyötä teemme lähiseurakuntien, satamien, Mepan, Meriauran, Turun kaupungin, Saksalaisen kappeliseurakunnan, Mäntyluodon Saksalaisen Merimieskirkon ja Rahtareiden Turun tiimin kanssa. Satamakäyntejä teemme Paraisten Kalkki- ja Sementtisatamaan, Turun ja Pansion Satamassa, Naantalin Kantasatamassa, Nesteen Satamassa ja Turun Korjaustelakalla, joka sijaitsee Naantalissa. Olemme jatkaneet suosittuja Yhteislauluiltoja kerran kuussa. Mikaelinseurakunnan Miesten saunaillat pidettiin kirkkoherran johdolla kerran kuussa Wanhat Merimiehet muistelee ryhmä on jatkanut toimintaansa kerran kuukaudessa todella hyvällä menestyksellä. Lokakuusta lähtien meillä alkoi kerran viikossa, Keskiviikkoisin, Veteraa- 175 ni Moottoripyöräkerho, Paronin Pojat kokoontua. Kerho on perustettu Jarno Saarisen muistoksi. He kokoontuvat meillä talvikauden. Kesäisin he kookontuvat Aurajoen varressa moottoripyörien kanssa. HENGELLINEN TYÖ Perinteeksi muodostuneen kiirastorstain ehtoollishartauden piti Tapani Rantala. Vapaaehtoisten illassa on laulettu virsiä ja pidetty lyhyt hartaus tai käsitelty jotakin hengellistä aihetta ja rukoiltu yhdessä. Merisunnuntain vietto Mikaelin kirkossa ja seurakuntakodilla on jo perinne. Olemme mukana myös Maarian seurakunnan merellisessä Johannesmessussa. Rahtarien Jouluhartaus perinteisesti kolmantena Adventtina. Sen piti Timo Hanttu. Mikaelin seurakunnan Ohravellitapahtuma oli kaksi kertaa. Keväällä ja syksyllä. Meillä oli myös yksi vihkiminen. Ryhmien niin halutessa olemme pitäneet hartauden ja laulaneet virren (virsiä). MYYJÄISET Olemme osallistuneet Henrikin srk:n Pääsiäismyyjäisiin, Mikaelin srk:n Kevätmyyjäiset. Gangut Regattaan Turussa elokuun alussa. Naantalin srk:n Joulumyyjäiset, Henrikin- ja Mikaelin srk:n Joulumyyjäiset. Turun Merimieskirkolla oli omat Joulumyyjäiset kirkolla. Olimme Turun kaupungin Satumaisessa Jouluavauksessa myymässä mukana. Osallistuimme myös Turun Joulutorille. www.joulutori.fi Meillä oli joulumökki jossa myimme merimieskirkon tuotteita hyvällä menestyksellä. RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJAT Kotimaisten kuljettajien lukumäärä on laskenut jonkin verran. Uutta on, että suomalainen kuljettaja odottaa kuormaa. Jopa ei tiedä seuraavasta kuormasta mitään. Ulkomaisia kuljettajat ovat pääsääntöisesti venäläisiä. Pääasiallinen käynnin syy on sauna, ja muut kahvilapalvelut sekä pyykinpesu. Keskustelut henkilökunnan kanssa ovat heille tärkeitä ja tuttu, vakituinen henkilökunta tuo heille turvallisuutta. Olemme kuin koti johon on helppo tulla. Ilolla olemme ottaneet vastaan ensikertalaisia, he ovat usein nuoria kuljettajia ja tulevat katsomaan toisten kehoituksesta. Ulkomaan kuljettajat tulevat kirkolle kuin kotiin ja he muistelevat kanssamme mielellään kokemuksia muilta ulkomaan merimieskirkoilta. Varsinkin sauna saa aina kiitosta. MERENKULKIJAT Merenkulkijoista vain pieni osa kirkolla kävijöistä on suomalaisia. (Nyt heidän osuutensa on tavallaan kasvanut kerran kuukaudes- sa kokoontuvan Wanhat Merimiehet Muistelee Ryhmän mukana.) Useimmiten he ovat jo eläkkeellä ja näin ollen heillä on aikaa käydä tutustumassa ja kertomassa meille tarinoitaan. Ulkomaalaisista merimiehistä suurin ryhmä on filippiiniläiset. Laivakäyntien lisäksi kuljetamme merimiehiä kirkolle, kaupungille ja kauppaan. Kirkolla he viihtyvät mielellään käyttäen puhelinta, nettiyhteyksiä ja biljardia pelaten tai muuten vain jutellen. MERIMIESKIRKKOPIIRIT Turussa on kaksi merimieskirkkopiiriä ja Naantalissa yksi, jotka tukevat taloudellisesti suoraan Turun Merimieskirkkoa. Turun piirit kokoontuvat kerran viikossa ja Naantalin piiri joka toinen viikko. Kaikki piirit tapaavat toisensa kaksi kertaa vuodessa yhteisen ruokailun merkeissä Turun Merimieskirkolla. Laskiaishernekeiton ja Jouluaterian merkeissä. Silloin vaihdetaan kuulumisia ja käydään lävitse Merimieskirkon vuosikalenterin ja piirien tapahtumia. Piirien tuki on Turun kirkolle merkityksellinen. Johtava satamakuraattori, satamakuraattori ja siviilipalvelusmies vierailevat piireissä vuorotellen ja piiriläiset osallistuivat myyjäisiin ja retkiin. Turun Merimieskirkko osallistui puolestaan seurakuntien myyjäisiin ja muihin tapahtumiin myyntipöydän kanssa useita kertoja. Turun Merimieskirkolla on perinteenä aina joulun alla viedä joulupuuro (Riisipuuro) ja rusina/luumusoppaa ja joulutortut piireihin tervehdyksenä ja kiitoksena kuluneesta vuodesta. Kaikki eivät enää jaksa kirkolle asti tulla. Ikä alkaa painaa piiriläisiä. VAPAAEHTOISET He ovat iältään nuorempia kuin piiriläiset ja antavat tukensa vapaaehtoistyön avulla, Vapaaehtoiset hoitivat kaikki sunnuntain aukioloajat. Vapaaehtoisten kokous pidettiin joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina.Yhteisiä siivousja pihatalkoita on myös järjestetty heidän kanssaan. Muutamia uusiakin vapaaehtoisia olemme joukkoomme jälleen saaneet. Olemme myös päässeet Suurella Sydämellä tapahtumaan mukaan, josta olemme saaneet uusia vapaaehtoisia mukaan. Vapaaehtoisissamme on muutama merieläkeläinen samoin kuin muutama kuljettajakin. He haluavat antaa näin panostaan, kun ovat ennen saaneet merimieskirkoilta palvelua. Ilman ahkeria ihania vapaaehtoisiamme emme pystyisi toimimaan. Siitä heille todella suuri kiitos! YHTEENVETO: Kävijämäärämme pieneni tänä vuonna viime vuoteen verrattuna jonkin verran. Siitä seurannaisena saunan käyttäjämäärä pieneni samoin. Rekkaliikenteen lama näkyy meillä kävijämääränä. Ryhmiä kävi saman verran kuin viime vuonna. Odotamme tulevasta vuodesta vain parempaa. Rekkaparkki on luvassa laajentua kunhan kaupunki saa luvat kuntoon. Sitä on odotettu jo pitkään Yhteislauluillat, Wanhat Merimiehet Muistelee ja Paronin Pojat ovat vastaavasti lisänneet kävijämäärää kirkolla. HENKILÖKUNTA: Johtava Satamakuraattori Arja Suvanto Satamakuraattori Tuure Oldendorff Siviilipalvelusmies Niko Ruohonen 17.9.2013-20.4.2014 Satamakuraattori Niko Ruohonen 1.5-31.8.2014 Siviilipalvelusmies Sami Pellonperä 1.9.2014- MEDIAJULKISUUS 2013 SMK:n Merimieskirkkolehti Rahtarit – lehti Arja Suvanto johtava satamakuraattori 11 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 12 Suomen Merimieskirkko 2014 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä RAUMAN MERIMIESKIRKKO Merimieskirkko on toiminut nyt uusissa tiloissa vuoden ja paikka on osoittautunut hyväksi. Toimitilat sijaitsevat nyt keskeisemmällä paikalla laituripaikkoihin nähden. Vuoden aikana muutamat merenkulkijat ovat haeskelleet merimieskirkkoa vanhalta paikalta, kun he eivät olleet käyneet Raumalla pitkään aikaan. Merimieskirkko on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo 18 – 22 sekä satunnaisesti päiväsaikaan työntekijän ollessa paikalla. Työnpainopiste on edelleen laivakäynneissä. Laivakäynneillä menee entistä enemmän aikaa, sillä siellä tarvitaan ulkopuolista kuuntelijaa ja läsnäolijaa, joka on vain heitä varten laivalla. Laivakäyntejä tehtiin n. 900 ja niillä kohdattiin yli 3700 henkeä. Vuoden aikana kohdattiin yhteensä yli 7 800 henkeä kirkolla, laivoilla ja eri tilaisuuksissa ja kävijämäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kirkolla kävi merenkulkijoita 1 358 ja muita kävijöitä n. 100. Uutta oli se, että monet merenkulkijat tulivat vain viettämään aikaa kirkolle – pelaamaan biljardia, soittamaan kitaraa ja laulamaan. Eri kansallisuuksia oli 28. Eniten kävijöitä oli Filippiineiltä, Venäjältä, Ukrainasta, Hollannista ja Kap Verdeltä. Vuoden aikana järjestettiin myös muistelu-ja lauluiltoja. Lauluillat pidettiin Sataman saunan tiloissa kesä- ja joulukuussa. Merelliset muisteluillat pi- dettiin kirkolla ja ryhmä on itseohjautuva eli he itse valitsevat keskusteluaiheet. Tilaisuuksia tullaan järjestämään myös ensi vuonna muutaman kerran vuodessa. Työntekijät ovat vierailleet lähialueen seurakuntien tilaisuuksissa ja eri järjestöissä kertomamassa merimieskirkon toiminnasta. Seurakunnan Franciscus-talon päivystyksiä on pidetty kerran kuukaudessa ja kävijöitä on ollut runsaasti. Franciscus-talossa jaetaan tietoa merimieskirkosta ja myynnissä on myös merimieskirkon tuotteita. Seurakunnan pääsiäis- ja joulumyyjäiset ovat vakiinnuttaneet paikkansa toiminnassa. Merimieskirkko osallistui Rauman silakkamarkkinoihin syyskuussa. Myynti silakkamarkkinoilla on kasvanut vuosittain. Kävijöiden mielestä myyntitavara on laadukasta ja arpavoitot hyviä. Elokuussa pidettiin merimieskirkon ystävien kesäpäivä Lomakodilla ja mukana oli myös seurakunnan diakoniatyöntekijä. Syvärauman merimieskirkko on kokoontunut viikoittain seurakunnan Erkinkadun tiloissa, mutta syyskuussa he alkoivat kokoontua merimieskirkolla kerran kuukaudessa. Laivoille jaettiin yli 200 joulupakettia. Innokkaita sukankutojia oli Puikkopiiriläiset, Lapin killan naiset, Murtamon lähetyspiiri, Luvian ja Kuivalahden kutojat sekä yksityiset henkilöt. Yhteistyötä on tehty Rauman seurakunnan, Rauman sataman, Euroports Rauma Oy:n, Merimiespalvelun ja ME Groupin kanssa sekä Lions Clubin kanssa. kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 155 207 6 765 5 990 89 360 1 351 1 310 7 4 476 115 8 843 7 986 Johtavana satamakuraattorina jatkoi Eija Tuorila. Satama-/laivakuraattorina oli Sirpa Tolppanen 31.8. saakka. Uutena satamakuraattorina aloitti 1.10. Mari Arvela. Rauma 12.1.2015 Eija Tuorila johtava satamakuraattori 13 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 14 Suomen Merimieskirkko 2014 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä KOKKOLAN MERIMIESKIRKKO Kokkolan satama teki jälleen uuden ennätyksen vuonna 2014. Tavaramäärissä ylitettiin ensi kertaa 8 miljoonaa tonnia. Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja suurin bulkkisatama. Satamassa kävi 582 laivaa. Merimieskirkko on ollut auki arki-iltaisin klo 18 alkaen. Aukioloaikaa muutettiin siten, että kirkko suljettiin jo klo 21, jos asiakkaita ei ollut. Laivakäyntejä tehtiin pääasiassa iltapäivisin. Joinakin päivinä on keskitytty pelkästään laivakäynteihin, koska kirkolle tulijoita ei ole ollut. Merimieskirkolla kävijöitä oli jälleen hieman vähemmän viime vuoteen verrattuna eli 1122. Kirkolla kävijöitä on ollut 29 eri kansallisuudesta. Enemmistönä ovat olleet filippiiniläiset, kiinalaiset ja venäläiset. Kuljetusten määrä on myös edelleen laskenut. Kuljetuksia on laivoilta merimieskirkolle tai kaupunkiin ja takaisin laivalle. Kuljetuksia oli 404 ja niissä oli kuljetettuja 1499. Laivakäyntejä tehtiin 332, joka on hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Laivakäynneillä kohdattuja oli 1392. Vapaaehtoisia on ollut mukana toiminnassa kymmenkunta. Vapaaehtoisista kaksi on ollut säännöllisesti mukana kirkolla aukioloaikaan noin kerran viikossa. Muut toimivat muissa tehtävissä, mm. arpajaisten ja ryhmävierailujen kahvitusten järjestämisessä sekä piha- talkoissa. Vapaaehtoisten tapaamiset ovat olleet kuukausittain kesäkuukausia lukuun ottamatta. Huhtikuussa tehtiin retki Kalajoen satamakirkkoon. Keväällä pidettiin pihatalkoot, loppukesällä siistittiin merimieskirkon ympärillä oleva pensasaita ja joulun alla paketoitiin merimiesten joululahjoja ja samalla vietettiin vapaaehtoisten pikkujoulua. Joulukuussa merimieskirkolla tarjottiin perinteiset adventtikahvit yhteistyökumppaneille. Vappuna ja joulun alla osallistuttiin seurakunnan lähetysmyyjäisiin. Kokkolan suomalaisen seurakunnan edustajana merimieskirkkotyössä on ollut mukana seurakuntapastori Martti Nykänen. Hän on osallistunut vapaaehtoisten kokouksiin. Yhteistyössä Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa pidettiin merisunnuntaina jumalanpalvelus Kokkolan kirkossa. Kuluneena vuonna merimieskirkolla on vieraillut Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta Ykspihlajan diakonia- ja lähetyspiiri 10.4. ja 25.9., Kajaanin merimieskirkkopiiri 5.5., Jurvan kappeliseurakunnan diakoniaryhmä 12.6. ja Kokkolan eläkkeensaajat 14.7. Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus piti kokoustaan Kokkolassa 8.-9.6. ja tutustui samalla sekä Kokkolan satamaan että merimieskirkkoon. Joulun alla jaettiin 15 laivaan merimiehille joululahjoja yhteensä 200 kappaletta. Joulupaketteihin kerättiin käsintehtyjä villasukkia ”villasukkatalkoilla”. Saimme taas runsaasti lahjoituksia seurakunnan piireiltä, muilta ryhmiltä ja useilta kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 21 25 2 475 2 485 48 37 1 698 1 986 5 2 140 172 4 387 4 707 yksityishenkilöiltä. Vuonna 2013 johtavana satamakuraattorina on toiminut diakoni Anu-Marja Kangasvieri. Tero Väliniemi on toiminut osa-aikaisena satamakuraattorina 12 tuntia viikossa. Kokkolassa 9.1.2015 Anu-Marja Kangasvieri Johtava satamakuraattori Johtava satamakuraattori Anu-Marja Kangasvieri kertoo toiminnastaan hallituksen jäsenille Kokkolan merimieskirkolla. 15 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 16 Suomen Merimieskirkko 2014 kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä RAAHEN MERIMIESKIRKKO VIERAILUT Raahen lähetyspiirin illassa vierailtiin yhden kerran. Kirkonkammarissa 9 kertaa. YLEISTÄ TAPAHTUMAT Raahen merimieskirkolla on toimittu aikaisempien vuosien tapaan. Kirkko on ollut avoinna arki-iltaisin klo 18.00 – 22.00 sekä muina aikoina tarpeen mukaan. Laivakäyntejä on tehty pääasiassa Esko Partasen ja Janika Knuutisen toimesta sekä Ruukin, että Lapaluodon satamissa. Satamassa kävi yhteensä 609 laivaa. Merenkulkijoiden joulupaketteja jaettiin 153kpl. Kirkon väki osallistui moottoripyöränäyttelyyn, Pekan-päivien apteekkimuseon kahvitukseen, taiteiden yöhön, kylien torille, Kuutintoimintatorille ja kalamarkkinoille. VAPAAEHTOISET Vapaaehtoisten määrä on pysynyt samana. Henkilöt ikääntyvät ja uusia vapaaehtoisia yritetään saada joukkoon. Olemme onnistuneet siinä kahden nuoren naisen lisällä. Vapaaehtoisten toimesta on siivottu satama-aluetta, hoidettu satamajohtajan kahvituksia, joulupuurot, istutukset, ruohon leikkuu, liputuspäivistä huolehtiminen sekä tarvittaessa kirkon päivystys. Maalattiin satamalaiturin pollareita ja varasto. Kesällä teimme Mepan lomitusta ja kolmen viikon ajan sen hoiti vapaaehtoinen Janika Knuutinen. Kirkonkammarin hartaus ja kahvitus ovat myös usein vapaaehtoisten kontolla. Kuukausipalaverit on pidetty kuun ensimmäisenä maanantaina. YHTEYDET Yhteistyökumppanit ovat olleet Raahen satamalaitos, Raahenseurakuntayhtymä, SSAB (Rautaruukki) ja Raahen alueen kauppiaat. Alakerran satamatyöntekijöiden kanssa meillä on myös hyvä yhteistyö- ja avunantosopimus ja saimme heiltä lahjoituksena kylläkin vanhan, mutta hyvin toimivan pakastimen. KOULUTUS Allekirjoittanut osallistui merimieskirkon järjestämiin koulutuksiin sekä kotimaassa, että Espanjassa. Raahessa16.1.2015 Rea Skog johtava satamakuraattori 1 103 1 010 161 103 1 171 1 073 4 3 273 199 2 712 2 388 17 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 18 Suomen Merimieskirkko 2014 kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat 366 1 003 Merenkulkijoita 857 1 535 73 107 430 213 1 2 Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä 0 1727 2 860 OULUN MERIMIESKIRKKO Oulun Merimieskirkkoa havaittiin alkuvuodesta sisäilmaongelma jonka johdosta toimipisteellä ei päivystetty. Työntekijä oli puhelimen tavoitettavissa ja teki laivakäyntejä. Tästä johtuen kävijämäärä tippui huomattavasti. Kesällä toimipisteessä tehtiin remontti jossa vaihdettiin lattiamateriaalit uusiin. Samaiseen remonttiin kuului yhden seinän teippaus porrashuoneessa. Seinälle laitettiin Euroopan kartta jossa on Suomen Merimieskirkon logoin nähtävissä eri toimipisteiden sijainti. Oulun Merimieskirkon väki Heli Tuokkolan avustuksella, osallistui Oulu-päiville Toppilansalmen rannassa. Syyskuussa tapahtui vahdinvaihto ja Antti Härö palasi johtavaksi satamakuraattoriksi jolloin Sanni Sirviö jatkoi satamakuraattorina. Adventtikahvi tilaisuudessa kävi tänä vuonna 43 henkeä. Oulussa 9.1.2015 Antti Härö Johtava satamakuraattori Antti Härö on palvellut pitkään Oulun Merimieskirkolla ja laivakuraattorina. kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat 0 Merenkulkijoita 3 351 5 211 Muita toimintaan osallistujia 735 1 276 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 480 513 Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä KEMI –TORNION MERIMIESKIRKKO Kemi-Tornion Merimieskirkolla on ollut toimintavuonna 2014 yksi vakituinen työntekijä. Siviilipalveluksensa kirkollamme suoritti elokuun loppuun mennessä kiitettävällä tavalla Aleksi Salonen. Vapaaehtoisten työ on jatkunut aiempien vuosien tapaan aktiivisena, mukaan on tullut muutamia uusia vapaaehtoisia. Olimme mukana kesäkuussa Oulun Meripäivillä yhdessä Oulun Merimieskirkon kanssa. Kemin Satamassa kävi kesällä yksi risteilyalus. Merimieskirkko palveli risteilyaluksen merenkulkijoita koko pitkän päivän kesäisissä tunnelmissa. Vuoden mittaan kirkollamme on käynyt vierailijaryhmiä mm. Kemin ystävyyskaupungeista sekä kaupungin maahanmuuttajatyöstä. Syyskuussa vietettiin Merimieskirkkomme 75-vuotisjuhlaa. Juhlamessussa Kemin kirkossa saarnasi Jaakko Laasio ja päiväjuhlassa juhlapuheen piti Sakari Lehmuskallio. Pitkän vapaaehtoistyön tehneitä palkittiin juhlan yhteydessä ansiomerkein. Lokakuussa järjestimme yhdessä Kemin seurakunnan diakoniatyön kanssa vapaaehtoistyön kurssin. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2015. Paikalliset yhdistykset osoittivat tukeaan neulomalla ja lahjoittamalla merenkulkijoiden joulupaketteihin 250 paria villasukkia. Joulupaketteja jaettiin yhteensä 182 kappaletta. Joulupukki oli mukana jakamassa paketteja laivoille joulun 37 67 224 145 4 827 7 212 alla. Joulukuussa tarjosimme joulupuurot perinteiseen tapaan 12.12.2014. Heli Tuokkola johtava satamakuraattori 19 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 20 Suomen Merimieskirkko 2014 Avustettavat ELÄMÄÄ KIRKOLLA Lontoon merimieskirkko eli vie- 213 13 106 28 325 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 21 440 21 592 Yhteensä Lontoon merimieskirkon tehtävänä oli tarjota välittävä kohtaamispaikka suomalaisille ja Suomen ystäville Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Kirkko, sen ympärille syntynyt yhteisö ja työntekijät tekivät parhaansa muuttaakseen perustehtävän sanat lihaksi. Toimintavuotta 2014 määrittää parhaiten vanhan mestarivalmentaja Curt Lindstörim teesi ”litet bättre”. Toiminnassa ei tehty mittavia uusia avauksia, mutta kaikki tehtiin hieman paremmin. Toimintaa olivat seurakuntalaisten palvelijoina toteuttamassa taloussihteeri Annu Burton, talonmies Mitch Flacko, kanttori/tiedottaja/pastori/ Anna Hälli, kirkon johtaja, pastori Teemu Hälli sosiaalikuraattori Hanna Lindholm, palveluvastaava Mervi Mattila, keittiötyöntekijä Elli Niemeläinen, vapaaehtoinen pappi Johanna Sternberg, kuusi vapaaehtoista assistenttia, viisi harjoittelijaa sekä noin 100 paikallisen yhteisön vapaaehtoista. 2013 33 137 56 Sakraalitoiminnassa mukana PALVELEVA KOHTAAMISPAIKKA 2014 Muita toimintaan osallistujia Rekkamiehiä TOIMINTAKERTOMUS kävijämäärä 151 Merenkulkijoita LONTOON SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO kävijämäärä railijoistaan. Kirkon ovet olivat auki kuutena päivänä viikossa (tisu) aamusta iltaan ja sisään tulleille tarjottiin ystävällinen tervehdys, kuunteleva korva, lämmin korvapuusti ja sauna, hiljainen nurkkaus tai eläväistä toimintaa ja ennen kaikkea mahdollisuus olla tekemisissä lähimmäisen kanssa. Jokainen kirkolle tulija pyrittiin ottamaan vastaan arvokkaimpana lahjana, lähimmäisenä, joka meille on luotu. 4 242 5 303 59 039 55 601 Kirkon ovikello soi vuoden aikana ilahduttavan usein. Viikoittain vierailijoita oli keskimäärin 500, joiden lisäksi myyjäisissä kävi noin 9500 ihmistä. Lisäksi kirkon ulkopuolella järjestetyissä tapahtumissa tavoitettiin noin 3500 henkeä. Kirkolle tulemisen taustalla oli useimmiten osallistuminen johonkin järjestettyyn toimintaan, majoittuminen tai saunominen. Lontoon merimieskirkko oli toimintakeskus, joka järjesti omaa toimin- taa ja toisaalta antoi tilojaan kaikelle perustehtävää palvelevalle toiminnalle. Kirkon kirjastossa suoritettiin vuoden aikana perusteellinen kirjojen inventointi: huonokuntoiset ja vanhentuneet kirjat poistettiin ja hyllyt järjestettiin houkuttelevan näköisiksi. Koko vuoden aikana tilastoitiin 58901 kohtaamista, mikä oli noin 3500 enemmän kuin edellisenä vuotena. Eniten kasvua saavu- tettiin myyjäistapahtumissa. JUMALANPALVELUSELÄMÄ Lontoon suomalaisella merimieskirkolla pidettiin messu aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina sekä helluntaina, kiirastorstaina, pitkänä perjantaina, pääsiäisenä, kirkon päivänä lokakuussa, 1. adventtina, jouluaattona ja joulupäivänä. Messukävijöiden määrä pysyi edellisten vuosien tasolla noin 40 seurakuntalaisessa. Messun yhteydessä järjestettiin pyhäkoulu. Viikoittaiset iltahartaudet sunnuntaisin klo 18 käynnistettiin syyskuussa uudelleen parin vuoden tauon jälkeen. Iltahartauksien toteuttamisesta vastasi koko työyhteisö. Kirkon ulkopuolella pidettiin vuoden aikana 17 jumalanpalvelusta tai joululaulutilaisuutta. Glasgow’ssa ja Edinburghissa pidetyt Kauneimmat joululaulut houkuttelivat paikalle runsaasti seurakuntaa (molemmissa tilaisuuksissa noin 130 osallistujaa) ja osoittivat, että joulua edeltävää tapahtumakiertuetta kannatti laajentaa. Kirkon kolmella papilla oli ilo toimittaa vuoden aikana yhteensä 44 kastetta ja 12 avioliittoon vihkimistä. Hautaan siunaamisia toimitettiin vuoden aikana neljä kertaa. Kirkollisten toimitusten kysyntä pysyi edellisten vuosien tasolla. Kirkon hengelliseen työhön kuuluivat myös seurat, viikoittainen rukousryhmä ja kerran kuukaudessa kokoontuva Raamattupiiri. Rauhanyhdistyksen seuroja pidettiin kahden kuukauden välein ja seurojen kävijämäärä kasvoi loppuvuodesta ilahduttavasti. HerättäjäYhdistyksen seuroihin kokoonnuttiin kertaalleen lokakuussa. DIAKONIA Lontoon merimieskirkko julisti armon ilosanomaa tarvittaessa myös sanoin, mutta keskittyi palvelemiseen. Diakoniatyö oli koLontoon suomalainen merimieskirkon sali on monikäyttöinen. Nyt on meneillää Finnguildin vuosikokous. 21 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 22 Suomen Merimieskirkko 2014 ko seurakunnan tehtävä ja päävastuuta siitä kantoi sosiaalikuraattori. Apua tarjottiin kohtaamalla, kuuntelemalla, järjestämällä toimintaa, aktivoimalla ja luomalla ilmapiiriä ja yhteisöä, johon jokaisen on hyvä tulla. Diakoniatyön kantava ajatus oli mahdollisten ongelmien ehkäiseminen jo ennen niiden syntymistä. Sosiaalikuraattori vastasi kirkolla kokoontuvista ryhmistä ja toimi itse vetäjänä useassa ryhmässä ja tapahtumassa. Monipuolinen ryhmätoiminta antoi seurakuntalaisille mahdollisuuden tavata toiLontoon vas- nen toisiaan ja irrottautua hetkektaanottotiskillä si työ- ja perhe-elämän paineita kaon tunnelmaa. saavista puolista. Sosiaalityön osana sosiaalikuraattori oli mukana ylläpitämässä paikallisista vapaaehtoisista koottua Ystäväverkostoa. Ystäväverkoston toimintaa koordinoitiin yhdessä Finn-Guildin kanssa. Ystäväverkoston nimissä järjestettiin aluetapaamisia eri puolilla Iso-Britanniaa yhteistyössä alueen ystäväverkostolaisen kanssa. Aluetapaamissa koottiin alueen suomalaisia yhteen keskustelemaan, tapaamaan oman alueensa suomalaisia ja kuulemaan ystäväverkoston toiminnasta. Kirkko otti toisen kerran osaa paikallisen Robes-hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan. Robes tarjoaa asunnottomien yömajatoimintaa kylmimpien kuukausien ai- kana eri kirkkojen tiloissa. Projekti toteutettiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Sosiaalityön toteuttamiseen saatiin kohdennettua avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä (RAY). RAY:n avustuksen vaatimusten mukaisesta raportoinnoisti vastasi sosiaalikuraattori. RYHMÄT Kirkon aktiivisimman kävijäryhmän muodostivat erilaisten toimintaryhmien vakiokävijät. Ryhmiä veti joko kirkon työntekijä tai ryhmän vetämisestä vastuun ottanut vapaaehtoinen. Jo vakiintuneen ryhmätoiminnan lisäksi vuoden ai- kana aloitettiin Martta-toiminta ja useamman vuoden tauon jälkeen käynnistettiin myös paikallisille nuorille suunnattu rippikoulu. Erilaisia ryhmiä: Lapsille ja perheille -Pallerot kirkolla ja Ruotsin kirkolla -Koululaisten iltapäiväkerho -Pyhäkoulu -Suomi-koulu -Kulkurin kotipesä -Lasten lauantait -Lasten musiikkiryhmät Nuorille -Au pairit -Rippikoulu Aikuisille -Martat -Teatteri -Merenkurkut-kuoro -Taideryhmä -Kirjallisuuspiiri -Pesäpallo -Jalkapallo Senioreille -Päiväpiiri TAPAHTUMAT Vuoden ylivoimaisesti suurin tapahtuma oli jälleen kerran joulubasaari, joka pidettiin marraskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna. Myyjäisvieraita kirkolla kertyi noin 9200. Myyjäistapahtuman yhteydessä järjestettiin kolmannen kerran Skandinaaviset katumarkkinat yhteistyössä Norjan kirkon, Southwarkin kunnan ja paikallisten aktiivisten ihmisten kanssa. Katumarkkinoilla vieraili arvioiden mu- kaan noin 15000 kävijää. Pääsiäismyyjäiset järjestettiin keväällä kolme viikkoa ennen pääsiäistä. Pääsiäismyyjäisten kävijämäärä kasvoi noin kolmannekselle ja yhteensä kolmen päivän aikana ostoksilla kävi noin 1500 ihmistä. Kokonaisuudessaan myyjäistoiminnan liikevaihto kasvoi 22%. Suomalaiseen vuodenkiertoon liittyen järjestettiin laskias- ja vappuriehat sekä juhannusjuhlat. Itsenäisyyspäivänä kirkolla kuultiin Norse String Orchestran esittämänä Sibeliuksen, Kuulan ja muiden pohjoismaisten säveltäjien musiikkia ja seurattiin lähetystä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta. Jo perinteeksi muodostuneessa Southwarkin joulukonsertissa esiintyi Vuokko Hovatta. Konsertin järjestämisessä auttoi London Symphony Orchestran suomalainen kontrabasisti Jani Pensola ja taloudellista tukea saatiin Finn Guildilta ja suurlähetystöltä. VARAINHANKINTA Suomalaisia elintarvikkeita myyvä kirkon kauppa houkutteli taas täydentämään ruisleipä- ja salmiakkivarastoja. Kaupan varastoja täytettiin myyjäistilausten yhteydessä sekä tilaamalla yksi erillinen kuivatavarakuljetus. Kaupan myyntiä kehitettiin huolehtimalla perustuotteiden jatkuvasta saatavuudesta. Samalla kiinnitettiin huomiota tuotteiden eräpäivien huolellisempaan seurantaan ja alennusmyyntejä järjestettiin tarvittaessa. Kahvilassa luovuttiin jokapäiväisestä ruokatarjoilusta. Ruokaa valmistettiin vain tiistaina pallerokerholle ja viikonloppuisin. Lämpimän ruuan tilalle kahvilan valikoimaan tuotiin täytettyjä voileipiä, suolaisia piirakoita ja uusia makeita leivonnaisia. Kirkon majoitushuoneiden käyttöaste oli 58% (3391 majoitusyötä / max 5840). Vuoden 2013 lopussa käyttöön otettu Hostelworldvarausjärjestelmä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Varauskirjan täyttämisen inhimilliset virheet vähenivät, majoittujia tuli useammasta maasta eikä majoittujasähköpostin käsittely ollut enää yhtä työlästä. Vuoden aikana yläkerran majoitushuoneissa suoritettiin remontti, jolla lisättiin huoneiden viihtyisyyttä. Jokaiseen majoitushuoneeseen sijoitettiin opastaulut palohälytysten varalle ja huoneiden majoittujakirjat uusittiin. Vuoden lopussa jo pitkään harmia aiheuttaneet pesulapalvelut siirrettiin uuden pesulan hoidettavaksi. Kirkon saunan kävijämäärä ja tulot kasvoivat noin 20%. Saunan vakituisten käyttäjien joukossa oli paljon ei-suomalaisia, joille sauna toimi porttina suomalaiseen kulttuuriin. Varainhankintatoiminnan liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta vajaan viidenneksen ollen lopulta noin £382000 . Vapaaehtoisia lahjoituksia kerättiin kannatusjäsenmaksuina, toimituslahjoituksina, säännöllisinä kuukausilahjoituksina, arpajai- 23 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 Äidit ja lap täyttävät kirkon joka tiistai pallerokerhon aikaan. 24 Suomen Merimieskirkko 2014 sissa, testamentteina ja kolehteina jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien yhteydessä. Lahjoituksiksi luokiteltavaa tuloa kertyi vuoden aikana noin £37500. HALLINTO Lontoon suomalaisen kirkon ylin paikallinen päättävä elimen The Finnish Church in London Charitable Trustin muodostivat SuurlähettiläsPekka Huhtaniemi Kirkon johtaja Teemu Hälli Pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Siirtokunnan edustaja Maarit Virenius-Varela Trust kokoontui vuoden aikana kolme kertaa viimeisen kokouksen ollessa Skype-kokous. Vuoden aikana trust hyväksyi Veale&Wasbrough&Vizard –lakitoimiston valmistamat muutokset trustin perustamisasiakirjaan (trust deed). Perustamisasiakirjan muutoksella hallinnon perusteet saatettiin yhteneväiseksi uuden lainsäädännön (Charities Act 2011) kanssa. Merkittävimpiä uudistuksia olivat virtuaalisten kokousten mahdollistaminen ja ohjeet jääviystilanteiden (conflict of interest) selvittämiseen. Trustin kokouksessa syyskuussa 2014 uusiksi tilintarkastajiksi nimi- tettiin Mazars LLP. Tilintarkastajien nimeämistä edelsi kilpailutus, jossa pyydettiin tarjousta neljältä tilintarkastusyhtiöltä. Kirkon kiinteistöjä hallinnoivan The Finnish Church in London Charitable Trust (Nominees) jäseniä olivat SuurlähettiläsPekka Huhtaniemi Kirkon johtaja Teemu Hälli Pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Siirtokunnan edustaja Maarit Virenius-Varela Vuoden aikana Nomineesin sihteerinä toiminut, aikaisemman lakiasiaintoimisto Payne&Hicks&Beachin edustaja Alice Palmer, luopui tehtävästään ja hänen paikalleen nimitettiin Maarit Virenius-Varela. Samassa yhteydessä Nomineesin postin käännettiin tulemaan suoraan Lontoon merimieskirkolle. Nominees ei pitänyt vuoden aikana erillisiä kokouksia ja Virenius-Varelan nimitys hyväksyttiin normaalissa trustin kokouksessa. Kirkon Management Committee oli osa Trustia, jolloin Trustin kokoukset olivat samalla myös Management Committeen kokouksia. Kirkon toiminnassa mukana olevista ihmisistä koostuvan kirkkotoimikunnan vaalit pidettiin kirkon päivän yhteydessä lokakuussa 2014. Vaaleissa kirkkotoimikuntaan valittiin erovuorossa olevien jäsenten tilalle kolme varsinaista ja kaksi varajäsentä. Kirkkotoimikunnan koostumus lokakuusta 2014 alkaen oli: Tina Falzon (varajäsen) Juha Hemminki VIESTINTÄ Tuija Hirva Lontoon merimieskirkko kertoi Eero Koivumäki (varajäsen) toiminnastaan nettisivuillaan, sosiElina Mäkelä-Briggs (varajäsen) aalisessa mediassa, sähköisessä uuHilkka Phillips tiskirjeessa ja painetussa mediassa. Petra Rönkkö Tuuli Sutinen (varajäsen) Viestinnästä kantoi päävastuuta vaPia Tanneraho (varapj.) paaehtoinen tiedottaja Anna Hälli. Nettisivujen sivulatausten määAki Temisevä (pj.) rä kaksinkertaistui vuodesta 2013. Teemu Hälli (esittelijä) Latauksia oli vuoden aikana keskiMervi Mattila (henkilöstön määrin 577 päivässä. Nettisivuilla edustaja) Erovuoroisia jäseniä olivat Tuu- pystyi myös tilaamaan kirkon sählia Matikainen-Castledine, Antti köpostiuutiskirjeen joka lähetettiin Lemberg (varajäsen), Virpi Lynch kerran kuukaudessa reilulle 500 ti(varajäsen), Maria Onuigbo ja Te- laajalle. Sosiaalisessa mediassa Lonro Pikala. Serafiina Sainio luopui toon merimieskirkon Facebook-sikirkkotoimikunnan jäsenyydestä. Kokouksissaan kirkkotoimikun- vut ylittivät 2100 seuraajan rajan. ta opasti ja tuki kirkon henkilö- Twitterissä seuraajia oli vuoden lokuntaa toiminnan kehittämisessä. pussa 560 ja Instagrammissa 260. Aikaisemmin kirkon hyväksi Vuoden aikana Lontoon merimieslentotoimintaa harjoittanut, mutta kirkon some-osaajat Anna Hälli ja tällä hetkellä lepotilassa (dormant Hanna Lindhom vastasivat kahden company) oleva Flying Finns ltd viikon ajan Suomen ev.lut. kirkon ei harjoittanut liiketoimintaa kulu- Instagram-tilin päivityksistä. Lontoon merimieskirkko toimitneen vuoden aikana. Yhtiön johtati säännöllisesti materiaalia Finn jina toimivat Guildin Horisonttiin ja MerimiesTuula Davis kirkko-lehteen. Horisontin sisältöTeemu Hälli jä kehitettiin kuvitetumpaan ja toiSakari Lehmuskallio Kirkon hallinnosta vastasi kir- mitetumpaan suuntaan. Jokaiseen kon johtaja Teemu Hälli. Hallin- Merimieskirkkolehteen lähetettiin nossa apuna oli taloussihteeri Annu sekä valokuva tai pieni juttu LonBurton, joka huolehtii kirkon kir- toon merimieskirkon toiminnasta janpidosta, laskuista ja sopimuksis- sekä Anna Hällin kirjoittama Papta. Uutena tehtävänä Burton hoi- pilan ikkunasta -kolumni. ti myös palkkalaskennan. Aikaisemmin palkkalaskennasta vastasi KIINTEISTÖT edellinen tilintarkasta Blinkhorns. Vuoden aikana Suomen opetusja kulttuuriministeriö myönsi noin £80000 apurahan Lontoon meri- 25 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 26 Suomen Merimieskirkko 2014 mieskirkon kirkkokiinteistön kunnostamiseen ja ylläpitoon. Avustusta käytettiin sähkötöihin, ilmanvaihtokanavien ja ilmastointijärjestelmän perusparannuksiin, ulkoovien uusimiseen, julkisivun ikkunankehysten ja parvekkeiden maalaamiseen, majoitustilojen ja kylpyhuoneiden huoltoihin ja pesulatilan täydelliseen remonttiin. Kirkon omistaman 1a Elephant Lanen asunnon autotalli remontoitiin makuuhuoneeksi. Elephant Lanen viidestä makuuhuoneesta kolme oli vuokrattuna ulkopuolisille. Myös Blackheathin 12 Pilgrims Court –asunto oli vuokrattuna. 10 ja 32 The Squirrels Lewishamissa olivat vuokrattuina kirkon henkilökunnalle. Vuoden aikana vuokratuloja kulujen jälkeen kertyi noin £20000. Kirkon kiinteistön ylläpidosta vastasi vapaaehtoinen talonmies J. Mitch Flacko yhdessä kirkon johtajan kanssa. Kirkon naapuritontilla sijaitseva entinen Rotherhithen kirjasto päätettiin purkaa. Kirkon johtaja apu- naan Lontoossa asuva arkkitehti Irene Siljama kävi Southwarkin kunnan kanssa keskusteluja kirkon ja kirjaston välissä olevan aukion hallinnan siirtämisestä Lontoon merimieskirkolle. Kunnan edustajat suhtautuivat myönteisesti aukion pitkäaikaiseen vuokraamiseen kirkolle ja suunnitelmiin suomalaisen tilan kehittämisestä aukiolle, mutta projektin aikataulu oli epäselvä. Suurimpia kysymysmerkkejä olivat purkuluvan saaminen ja uudisrakentamisen aikataulutus. Todennäköisesti kirkko saisi uuden tilan käyttöönsä aikaisintaan vuonna 2018. KIRKON TALOUS JA HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 aikana kirkolla työskentelivät seuraavat henkilöt: Palkatut työntekijät Annu Burton 1.1. - 31.12.taloussihteeri (80%) Bernard Creely 1.4. -31.12. siivooja (40%) Teemu Hälli 1.1. -31.12. kirkon johtaja Hanna Lindholm 1.1.-31.12.sosiaalikuraattori Mervi Mattila 1.1.-31.12.palveluvastaava Elli Niemeläinen 1.1.-31.12.keittiötyöntekijä Assistentit Enni Ahlfors 5.6.-31.12. assistentti Heli Lomu 8.1.- 23.12. assistentti Saara-Maria Pulkkinen 1.1.- 2.6. assistentti Simo Rinkinen 8.1.- 31.12. assistentti Katri Sipilä 1.1.- 10.3. assistentti Reeta Ylä-Jussila 12.3. - 31.12. assistentti Vapaaehtoiset Mitch Flacko 1.1.- 31.12. talonmies Anna Hälli 1.1.- 31.12. tiedottaja/kanttori/pappi Johanna Sternberg 1.1.- 31.5. pappi Harjoittelijat Laura Kunnari 1.11.- 30.11. kanttori Samuli Laine 1.11.- 30.11. kokki Saara Portaankorva 13.5.- 18.7. restonomi Kirsti Salminen 3.3.- 30.5. sosionomi Tiina Sulku 1.9.- 30.11. sosionomi lutuspäivät • Guild Travel •Matkajärjestelyt • ISO ry (Iso-Britannian suomalaiset opiskelijat) •Tapahtumatiedotus •Joulujuhla • Muut pohjoismaiset kirkot •Johtajien tapaamiset •Pohjoismaiset aamupalat •Pallerot Ruotsin kirkolla • Council of Lutheran Churches •Hallinto •Matkatuki •Southwark council •Joulukatumarkkinat • Suomen Rauhanyhdistysten keskusliitto •Lestadiolaisseurat • Suurlähetystö •Konsulitapaukset •Hallinto •Tapahtumatiedotus • Taiteen edistämiskeskus •Alternative Sibelius Teemu Hälli Lontoon Merimieskirkon johtaja YHTEISTYÖTAHOT Lontoon suomalainen Merimieskirkko teki vuoden 2014 aikana yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: • Anglo Finnish Society •Tapahtumatiedotus • Church of England •Paikalliset pappien tapaamiset •Koulutusmahdollisuudet CofE:n koulutuksissa •Southwarkin joulukonsertti • Finn Guild •Horisontti-lehti •Ystäväverkosto •Vuosikokous •Suomi-koulun opettajien kou- 27 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 28 Suomen Merimieskirkko 2014 BRYSSEL Avustettavat Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Sakraalitoiminnassa mukana TOIMINTA-AJATUS Benelux-maiden merimieskirkon perustehtävä määritellään sanoin: Ihmisiä varten oleva kirkko. Kaikessa toiminnassa tulee näkyä se, että merimieskirkko on matalan kynnyksen kirkko. Vaikka työ on kokonaisvaltaista, merimieskirkossa tehtävä työ jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1)varainhankinta, 2) sosiaalityö ja 3) kirkollinen työ. Kaiken toiminnan tavoitteena on ollut tukea sosiaalisesti, kulttuurisesti, henkisesti ja hengellisesti ulkosuomalaisten ja heidän perheidensä sekä muiden Beneluxin alueella liikkuvien suomalaisten hyvinvointia. Tähän tavoitteeseen pyrittiin tarjoamalla erilaista kerhotoimintaa lapsille, nuorille, perheille ja aikuisille sekä ylläpitämään kauppaa, kahvilaa ja saunaa, järjestämällä jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia, tarjoamalla keskustelu- ja kriisiapua sekä antamalla erilaista neuvontaa ja opastusta. Kaikessa toiminnassa on pyritty edelleen taloudellisuuteen ja uusien rahoituslähteiden löytämiseen. VÄESTÖTIEDOT JA TOIMINTA-ALUE Väestötiedoissa ei ole havaittavia muutoksia edellisten vuosien tietoihin nähden. Arvion mukaan Benelux-maissa asui noin 10 000 suomalaista. Suomalaisasutus jakautui niin, että Belgiassa asui noin 5 000, Alankomaissa noin 4 000 ja Luxemburgissa reilut 1000 suomalaista. Arviot perustuvat tilastokeskuksen, suurlähetystön ja merimieskirkon tietoihin. Tarkkoja tietoja on mahdotonta saada, sillä sellaisia lähteitä ei ole. Merimieskirkko toimi maantieteellisesti koko Benelux-maiden alueella. Toiminta keskittyi pääsääntöisesti omien toimipisteiden lähettyville (Rotterdam, Bryssel ja Antwerpen) ja Luxemburgiin. TOIMINTA Benelux-maiden suomalaisen merimieskirkon keskeiset toiminnat olivat edelleen kolme K:ta: Kohtaaminen, Kauppa ja Kirkko. Kävijämäärät ovat olleet edelleen pieniä Antwerpenissa, joskin syksyllä kävijöitä oli edellistä vuotta enemmän, kävijöinä mm opiskelijoita. Sauna on yhtä suosittu kuin ennenkin. Rekkaparkkia kaupunki ei ole saanut järjestettyä. Lähes kaikilla suomalai-silla laivoilla on käyty, suomalaisten laivojen määrä on vähentymässä. Varsinainen toiminta kirkolla on hyvin vähäistä. Grilli-illat vetävät väkeä. Brysselin merimieskirkolla toiminta on vilkasta. Erityisesti nuori- 2014 2013 139 36 Muita toimintaan osallistujia BENELUX-MAIDEN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO kävijämäärä 108 Merenkulkijoita Yhteensä kävijämäärä 18 595 20 275 7 823 10 656 1 790 1 935 28 352 33 005 sotyö ja isoskoulutus vetävät paljon nuoria. Syksyllä on alkanut muutaman vuoden tauon jälkeen myös rippikouluryhmä. Myös perhekerhot kokoavat paljon lapsia vanhempineen ja/tai hoitajineen. Brysselin merimieskirkolla toimii myös tasokas kirkkokuoro Matti Kataikon johdolla. Brysselin kirkolla kävijämäärät ovat pysyneet ennallaan ja esim lounasaikaan kirkon kahvila on täynnä asiakkaita. Kirjasto on erittäin suosittu ja lainattavissa ovat uutuudet melko pian ilmestymisensä jälkeen. Rotterdamin merimieskirkolla kevät oli vielä poikkeusaikaa väliaikaisissa tiloissa. Elokuussa oli muutto vakinaisiin tiloihin, vaikka remontti oli vielä hieman kesken. Toiminta käynnistyi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan välittömästi, mm kirjapiiri, aikuiset nuoret (tavoitti kymmenpäisen joukon opiskelevia tai jo työssä olevia Rotterdamin ympäristössä asuvia nuoria), senioritapaamiset, elokuvaillat ja raamattupiiri. Uutena alkoivat lasten leiripäivät lauantaisin (2 lauantaita syksyllä). Toiminnan painopiste oli syksyllä tapahtumissa, sillä suomalaistaustainen asiakaskunta asuu hajallaan Alankomaissa. Syksyn suuria tapahtumia olivat mm. ”Suomalaiset Hollannissa” ja ”kirkon uudelleen käyttöön ottamisen juhla”. Merkkitapahtumana vuoden aika on joulubasaari sekä Brysselissä että Rotterda-missa, Antwerpenissa oli jouluviikko. Luxemburgissa toiminta jatkui ANTWERPEN Avustettavat Merenkulkijoita Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Antwerpenissa toteutettiin kevään aikana pintaremontti, sekä käytävän että kahvilan seiniä on maalattu, rakennettiin toinen wc ja majoitustiloja maalattiin ja kylpyhuoneita parannettiin. Talossa kuitenkin näkyy ikä ja se vaatisi perus- 2014 2013 13 671 985 1 508 2 038 126 223 Rekkamiehiä 88 70 Sakraalitoiminnassa mukana 70 105 2 473 3 434 Yhteensä KIINTEISTÖT kävijämäärä 10 Muita toimintaan osallistujia entiseen malliin keskuksena suomenkielinen jumalanpalvelus ja nuorten ilta kerran kuussa. kävijämäärä teellisem-paa kunnostusta. Brysselissä toiminta on jo vakiintunutta omissa tiloissa, lisäksi naapuritalosta on vuokrattu kerho/ varastotila. Kirkon paikka on erinomainen komission ja parlamentin välissä ja välittömässä läheisyydessä on myös metroasema. Ympärillä tehtävät purku- ja rakennustyöt tuottavat jonkin verran huolta. Brysselin messut (jumalanpalvelukset) pidetään edelleen ekumeenisessa Ylösnousemuksen kap- pelissa. Syksyn aikana kiinteistössä tehtiin remonttia sekä vesivahinkojen että paloviran-omaisten vaatimusten vuoksi. Mm. rakennuksen yleisövessan ja keittiön välinen lattia/katto on uusittu, samoin sähkö ja putkityöt, on laitettu uusia palo-ovia ja asennettu hälytysjärjestelmä. Rotterdamin merimieskirkon peruskorjaus valmistui syksyn aikana, sauna viimeisenä. Tilat herät- 29 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 30 Suomen Merimieskirkko 2014 ROTTERDAM Avustettavat Merenkulkijoita 2013 46 183 967 1 002 2 870 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 7 026 7 237 Yhteensä Vuonna 2014 jatkettiin toiminnan suunnittelua ja toteutusta tiimiorganisaa-tiorakenteella. Tiimiorganisaatio on ollut toimiva, vaikka siinä on omat ongelmansa (mm. kokoukset vievät lähes koko päivän pitkien ja ruuhkaisten matkojen vuoksi, toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia). Kokouksia on pidetty myös skypen välityksellä. Vain kasvatuksen ja diakonian tiimin jäsenissä on työntekijöitä kaikilta kirkoilta. Kirkkokohtaiset talon kokoukset päättävät talojen toiminnasta ja jakavat tarpeellisen informaation yli tiimirajojen. Sekä palkatun henkilöstön että vapaaehtoisten osalta vuosi oli jälleen melko hajanainen sisältäen henkilöstömuutoksia. Benelux-maiden merimieskirkon toiminnasta vastaavat seuraavat tiimit: Diakonian ja kasvatustyön tiimi (koko Beneluxin alue), Brysselin palvelutiimi, Rotterdamin palvelutiimi ja hallintotiimi (koko Beneluxin alue). Tiimit pitävät säännölliset kokoontumiset noin kerran kuussa, käsitellyistä asioista tehdään muistio, mikä 2014 1 166 Sakraalitoiminnassa mukana TIIMIORGANISAATION TOIMINTA JA HENKILÖSTÖ kävijämäärä Muita toimintaan osallistujia Rekkamiehiä tivät sisääntulijoiden ansaitun ihastuksen. Tilat on varustettu huomioiden ulkopuolistenkin kokouksien ja koulutuksien tarpeet. Luxemburgissa toiminta jatkui vuokratiloissa protestanttisessa kirkossa (Centre Protestant-Clausen,1 Rue Jules Wilhelm) kävijämäärä jaetaan kaikille työntekijöille. Tiimien vetäjät kokoontuvat kerran kuussa johtajan johdolla. Tiimien toimintaa ohjaa tiimisopimus, mikä päivitetään vuosittain. Diakonian ja kasvatustyön tiimi Tiimi on toiminut merimieskirkon toiminta-ajatuksen mukaisesti tehden kristillistä, sosiaalista, kulttuurista, kasvatuksellista ja diakonista työtä Benelux-maissa. Se on vastannut kaikissa Benelux-maissa jumalanpalveluselämästä, kirkollisten toimitusten järjestämisestä, sielunhoitokeskusteluista sekä diakoniatyöstä. Tiimi on huolehtinut kasvatustyön toteuttamisesta, myös seniorit on huomioitu. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille on järjestetty mielekästä toimintaa. Keskustelu- ja muuta apua on tarjottu tarvitseville. Tiimi on huolehtinut laivakäynneistä ja raskaan liikenteen kuljettajien kohtaamisesta, tämä toteutuu erityisesti Antwerpenissa ja Rotterdamissa. Tiimin on yhteistyökumppaneina on ollut mm. Suomi-klubi, Eurooppa koulut, muut skandinaaviset kirkot, Kauppa-Kilta, Alankomaat –Suomi yhdistys, Martat, Suomalaisen naisen päivät, Lauantai- ja Suomi-koulut. Tiimi on huolehtinut edellä mainittujen työmuotojen kehittämisestä sekä määrärahojen seurannasta. Tiimipalavereja on pidetty kerran kuukaudessa ja lisäksi tarvittaessa. Perhekerhot ja nuorten toiminta Brysselissä ovat edelleen kasvattaneet suosiotaan. Tämä näkyy selke- 29 60 916 527 10 150 11 879 ästi kävijämäärän nousussa. Rotterdamissa sama on tapahtunut mm. nuorten aikuisten toiminnassa. Vuoden aikana Benelux-maiden merimieskirkossa on toteutettu yt neuvottelut koskien Brysselin merimiespapin tointa. Papin toimi siirtyi vuoden 2015 alusta Rotterdamin merimieskirkkoon. Vuoden aikana tiimissä työskentelivät: Merimiespastori Heli Huttunen (koko vuosi) Johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää – De la Cruz (koko vuosi), tiiminvetäjä Sosiaalikuraattori Eeva-Maria Ranta (koko vuosi) Sosiaalikuraattori Pekka Wilska (koko vuosi). Lisäresursseina hengellisessä työssä ovat toimineet palkkiotoiminen pappi Wille Westerholm, joka on hoitanut jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset Luxemburgissa sekä Taru Savelius-Latvus pääsääntöisesti Alankomaissa jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten hoitamisessa. Tiimissä on työskennellyt vapaaehtoisina assistentteina kevätkaudella Jenni Kallio, Syyskaudella Sirpa Saari ja Tuomas Kammonen. Tiimi on huolehtinut heidän rekrytoinnistaan ja perehdytyksestään. Kevätkaudella tiimissä oli mukana opiskelijoita keväällä: Satu Korpela, Santtu Salmela, Teemu Reinikainen (toimintakerhot ja leiri) sekä syksyllä Teija Suojanen ja Emma Nyman. Rotterdamissa ja Antwerpenissa osallistuttiin säännöllisesti ICMA:n toimintaan. LUXEMBURG kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat 3 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Brysselin palvelutiimi Tiimin tehtävänä oli huolehtia palvelujen päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä Antwerpenissa ja Brysselissä sekä tarvittaessa koko Belgian ja Luxemburgin alueella. Sen vastuualueena olivat kahvila, kauppa, saunat, kirjasto, majoitus, tilavaraukset, catering, kiinteistöhuolto ja asiakaspalvelu. Palveluvastaavan työpanos oli edellisvuoden tapaan vahvasti Bryssel-painotteinen, mutta myös Antwerpenissa toimintaa ylläpidettiin. Toiminta painottui vahvasti kaupan ja kahvilan pyörittämiseen sekä vieraanvaraiseen asiakaspalveluun. Brysselin merimieskirkon emän- 35 82 Sakraalitoiminnassa mukana 448 496 Yhteensä 483 581 tä Helena Pirhonen jäi eläkkeelle 31.8.2014. Uusi emäntä Tiina Oikarinen aloitti toimessa Brysselissä 1.9.2014. Tiimin tukena oli vuoden varrella paikallisten vapaaehtoisten joukko auttamassa eri tapahtumissa. Brysselin merimieskirkon kehuttu kirjasto pyöri edelleenkin täysin vapaaehtoisvoimin. Kirjahankintojen rahoittamiseksi järjestettiin kirjatori ja hankittiin avustuksia. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen (Turenki) kanssa, josta tiimiin saapui maaliskuussa kahden viikon ajaksi Brysselin ja Antwerpeniin joukko erityisopiskelijoita harjoitteluun. Uutena tapahtumana toteutet- tiin poronkäristysviikot 18.11.28.11.2014. Joulumyyjäiset Brysselissä olivat vuonna 2014 viiden päivän mittaiset ja järjestettiin 3.-7.12.2014. Antwerpenissa järjestettiin Brysselin myyjäisten jälkeen 10.-14.12. jouluviikko. Vuoden aikana tiimissä työskentelivät: Heidi Kvist, palveluvastaava, tiiminvetäjä (koko vuoden) Helena Pirhonen, emäntä, Bryssel (31.8. asti) Tiina Oikarinen, emäntä, Bryssel (1.9. >) Essi Selmo, vuosivapaaehtoinen, Antwerpen (31.1. asti) Laura Pyytövaara, vuosivapaaehtoinen (koko vuoden, siirtyi 31 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 Brysselin ka ossa on vilk Oikealla Ta Savelius-La keskellä Ha Koivisto sek Antwerpen sosiaalikur Pekka Wils tterdamin äliaikainen kahviotila 32 Suomen Merimieskirkko 2014 Brysselistä Antwerpeniin 26.3.) Saana Pyykkönen, vuosivapaaehtoinen, Bryssel (15.4. asti) Salla Kivekäs, vuosivapaaehtoinen, Bryssel (25.3. >) Anni Kemppainen, vuosivapaaehtoinen, Bryssel (19.4. >) Pekka Tapiomäki, kiinteistöassistentti, koko Benelux-maat (14.1.>) Jonna Nikkola (opiskelija/harjoittelija), 6.10.2014-6.1.2015 Juho Knuuti (kokkiopiskelija/ harjoittelija) 10.11.-17.12. Lisäksi tiimissä työskenteli kaksi TET-harjoittelijaa viikon ajan: Katri Aarnio (huhtikuussa) ja Joonas Palmulaakso (marraskuussa). Rotterdamin palvelutiimi Tiimi aloitti toimintansa ikään kuin uudelleen toiminnan muutettua takaisin merimieskirkon omiin tiloihin. Palveluvastaava Jukka Oksasen työsuhde päättyi 31.5. ja uusi pal- veluvastaava Samuli Kallio aloitti 1.8. Vapaaehtoiset assistentit aloittivat syyskuun alussa. Tiimin tehtävänä oli järjestää keittiön, kahvilan ja kaupan toiminta. Tiimi vastasi monien suurten tapahtumien tarjoilusta sekä päivittäisistä kirkon aukioloista. 21.10. – 5.11. kirkolla oli Kiipulan ammattiopistosta 3 opiskelijaa 2:n ohjaajansa kanssa työssäoppimassa. He tekivät perusteellisen ja tarpeellisen perussiivouksen, opettivat oikeaa siivousta ja välineiden käyttöä myös henkilökunnalle. Opettaja Arja Honkanen teki ajantasaisen siivoussuunnitelman. Syksyn aikana tiimissä työskentelivät: Palveluvastaava Samuli Kallio (1.8. –>) Periodiassistentti Teppo Tölli (1.9. – 31.12.) Periodiassistentti Jenni Kaitila (1.9. - >) Lisäresurssina periodiassistentti Tuomas Kammonen ja Tytti Winterswijk (3 päivää/kk) sekä markkinoinnissa palkkiotoimisena Mervi Leveelahti. Hallintotiimi Kaikki hallinnolliset asiat hoidettiin talous- ja hallintosihteeri Sari van Bregtin, johtaja Taru Savelius-Latvuksen sekä tiimien vetäjien tiiviillä yhteistyöllä. Varsinaiseen hallintotiimiin kuuluivat johtaja ja talous- ja hallintosihteeri. Tiimin tehtävänä on huolehtia hallinnon ja siihen liittyvien prosessien päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä seuraavien toimintojen osalta: taloushallinto, talousseuranta, laskutus, henkilöstön palkat, lupa-asiat, viranomaisyhteydet, verotus, kannatusjäsenrekisteri, jäsenasiat, asiakaspalvelu ja tiedotus. Asiakasryhminä olivat mm. viranomaiset Belgiassa ja Alankomaissa, Merimieskirkonkeskustoimisto, henkilökunta, Tiimien rakenne oli toimintavuoden lopussa seuraava: A. Hallintotiimi: 1) johtaja, (45 % Alankomaat, 45 % Belgia ja Luxemburg sekä 10 % yleinen hallinto ja kirkolliset työt) 2) talous- ja hallintosihteeri (50 % Alankomaat ja 50 % Belgia & Luxemburg) B. Rotterdamin palvelutiimi: palveluvastaava (tiimin vetäjä) ja 2 vuosivapaaehtoista (keväällä vapaaehtoisia ei ollut) + palkkiotoiminen emäntä (3 päivää /kk) C. Belgian palvelutiimi: palveluvastaava (= tiimin vetäjä) ja emäntä sekä 4 vuosivapaaehtoista (3 Bryssel ja 1 Antwerpen) D. Diakonian ja kasvatustyön tiimi: johtava sosiaalikuraattori (= tiimin vetäjä ja operatiivinen esimies), Bryssel sosiaalikuraattori Antwerpen, sosiaalikuraattori Rotterdam, merimiespastori Belgia/Benelux, 2 vuosivapaaehtoista (Bryssel ja Rotterdam) Liiketoimintaa pyörittää Belgiassa Finse Zeemanskerk vzw. (voittoa tavoittelematon yhdistys). Rotterdamin Suomalainen Merimieskirkko on osa Suomen Merimieskirkko ry:tä ja sen kirjanpito on osa Suomen Merimieskirkko ry:n kirjanpitoa, Luxemburgin toiminnasta vastaa Diakonian ja kasvatustyön tiimi, jonka rahaliikenne kulki toimin-ta¬vuoden ajan Belgian kautta. Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa on kussakin oma luottamuselimensä: Belgiassa ja Luxemburgissa on kirkkoraati ja Rotterdamissa kirkkotoimikun¬ta. Kirkkoraadit ja kirkkotoimikunta ovat siirtokuntakokouksen valitsemia, seurakuntaneuvoston tapaan toimivia elimiä. Alankomaiden kirkkotoimikunta Toimintavuoden aikaan toimikunta kokoontui 7 kertaa ja toimi aktiivisesti. Alankomaiden kirkkotoimikunnan jäseniä olivat Liisa Aholainen (pj), Anu Dekker, Tea Kuusinen, Ismo Vaittinen, Marja-Liisa de Hart, Kalervo Kuokkanen, varajäseninä Paula Alarinta ja Hele van Lynden sekä Taru Savelius-Latvus, Eeva-Maria Ranta (siht.). Kokouksissa mukana olivat myös talous- ja hallintosihteeri ja palveluvastaava. Belgian kirkkoraati Belgian kirkkoraati toimi niin ikään aktiivisesti koko toimintavuoden aikana. Vuoden aikana kirkkoraadin kokoonpanossa tapahtui muutoksia maasta muuton, kirkkoraadin vaalien ja puheenjohtajan erottu tehtävästään. Vuoden alusta kirkkoraadin puheenjohtajana toimi Ulla Koivisto ja varapuheenjohtajana Arto Leppilahti. Sihteerinä jatkoi Sari Oikarinen. Kirkkoraadin muina jäseninä olivat Merja Eräpolku, Merja Pitkänen (Eurooppa koulu), Henna Liljeström, Pia Lännenpää – DeLa Cruz (henkilökunnan keskuudestaan valitsemana edustajana) ja Matti Mannila. Kirkkoraadin vaalit toimitettiin 6.4., Arto Leppilahti oli vaaleissa erovuorossa, uudeksi jäseneksi tuli valituksi Santeri Paajanen. Merja Eräpolku muutti Suomeen, hänen tilalleen nousi varajäsen Jenni Gozzi , Ulla Koivisto erosi puheenjohtajan tehtävästä, mutta jatkoi kirkkoraadin jäsenenä, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Mannila. Antwerpenia edustamaan tuli Matti Maltari 23.10. kokouksen päätöksen mukaan. Eurooppa koulun edustajaksi vaihtui 20.3. Niina Viima. Vuoden viimeisessä kokouksessa päätettiin kutsua Suomeen muuttavan Henna Liljeströmin tilalle Paavo Mäkinen. Kokouksissa oli aina mukana kirkon johtaja. Brysselin taloustoimikunnan jäseninä olivat Seija Immonen, Vesa Katajisto, Ari Latvala, Arto Leppilahti (puh.joht), Piia Lännenpää– De La Cruz ja Heidi Kvist (siht). Luxemburgin kirkkoraati Luxemburgin kirkkoraati oli niin ikään aktiivinen toiminnassaan kokoontuen toimintavuoden aikana useaan otteeseen. Luxemburgin kirkkoraadin jäseniä ovat Marita Bright, Eini Corke, Jarmo Karttunen (pj.), Paula Lehtinen, Rea Mäkelä-Timberg, Esa Peltola, Marjo Sainio (sihteeri) ja Wille Westerholm työntekijäjäsenenä. 33 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 34 Suomen Merimieskirkko 2014 JUMALANPALVELUSELÄMÄ Jumalanpalveluksia pidettiin vuonna 2014 Brysselissä kuukauden 1. ja 3. sunnuntaina, Rotterdamissa ja Luxemburgissa noin kerran kuussa, osa oli erityisiä teemamessuja sekä Pohjoismaisten Merimieskirkkojen yhteisiä messuja. Rotterdamissa oli perinteinen Reformaatiopäivän messu paikallisessa luterilaisessa kirkossa (Andreas Kerk) yhdessä Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen kanssa. Varsinkin joulun ajan tapahtumat (Kauneimmat joululaulut, jouluaaton hartaudet ja Eurooppa koulun joulukirkot) ovat olleet suosittuja. Alankomaissa pidettiin Kauneimmat joululaulut Den Haagissa (Voorburg) ja Amstelveenissa. Messuista ja toimituksista vastasi Benelux-maiden alueella Heli Huttunen, käytännössä kirkon johtaja hoiti Alankomaiden toimitukset ja messut. Papit sijaistivat toisiaan. Brysselissä kanttorina on toiminut pääsääntöisesti Matti Kataikko ja Rotterdamissa palkkiotoimisesti Karla-Maria Toiviainen. Brysselissä on kirkkokuoro, Rotterdamissa avustajana Suomalainen naiskuoro. Sosiaalikuraattorit ovat avustaneet messuissa seurakuntalaisten lisäksi. Luxemburgissa palkkiotoiminen pappi, Wille Westerholm, hoiti messut ja kirkolliset toimitukset. Jumalanpalvelusmusiikki toteutui pääosin vapaaehtoisten voimin. BASAARITOIMINTA Vuotuinen toiminnan kohokohta olivat joulumyyjäiset, Rotterdamissa 19.-23.11. ja Brysselissä 3.7.12.2014. Sekä Brysselissä että Rotterdamissa toimivat aktiiviset basaaritoimikunnat, jotka vastasivat itsenäisesti pääosasta tilauksista. Rotterdamissa myynti jäi hieman tavoitteesta, vaikka oltiin Norjan ja Tanskan kirkkojen kanssa myyjäisissä myös Amsterdamissa sekä Haagissa. Brysselissä kokeiltiin menestyksekkäästi poronkäristyksen lounasmyyntiä jo kaksi viikkoa ennen varsinaisia myyjäisiä. Lisäksi Rotterdamissa, Brysselissä ja Antwerpenissa pidettiin pienet pääsiäisbasaarit. TIEDOTUS Tiedotus tapahtui nettisivujen, sähköpostitiedotteiden, Facebookin ja Majakka-lehden avulla sekä Belgiassa Suomi-Klubin Parlöörissä olevan merimieskirkon vakiopalstan kautta. Majakka-lehti ilmestyi ainoastaan kerran printattuna versiona. Lehden levikki oli 3 000 kpl. Sähköpostitiedotteita lähetettiin kesäkuukausia lukuun ottamatta keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa sekä Brysselissä (+Antwerpen) että Rotterdamissa. Kauan odotettu nettisivujen uudistus toteutui ja sivujen helppous mahdollisti niiden päivittämisen omien työntekijöiden voimin. Vuosi 2014 oli monien muutoksien, uusien alkujen ja remonttien vuosi. Benelux-maiden merimieskirkko oli vahvasti mukana elämäs- sä paikallisesti ja koko Merimieskirkon toiminnassa. Merimieskirkko katsoo kunnioittaen menneeseen, luottavaisesti tulevaisuuteen ja elää täysillä tätä päivää. Taru Savelius-Latvus johtaja HAMPURI Avustettavat 2013 550 735 Muita toimintaan osallistujia 17 144 16 236 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 50 832 37 081 23 29 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä Liikkuvien ihmisten ja ulkosuomalaisten parissa tehtävä työ Hampurin suomalaisella merimieskirkolla tarjoaa kokoontumispaikan vierailijoille ja toimintaryhmille 2014 1 167 Rekkamiehiä YLEISTÄ kävijämäärä 1 917 Merenkulkijoita HAMPURIN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO kävijämäärä sekä kirkollisia palveluja omalla äidinkielellä. Suomenkielisiä messuja ja jumalanpalveluksia pidettiin kerran kuukaudessa. Pohjoisen alueen pappina toimi pastori Helena Eckhoff. 31.8.2014 asti ja teologian tohtori Päivi Vähäkangas palasi hoitovapaalta 1.9.2014. Itsenäisyyspäivän juhlamessussa saarnasi pääsihteerimme Sakari Lehmuskallio. Muiden pohjoismaiden kirkkojen kanssa järjestettiin kolme yhteispohjoismais- 2 556 3 252 73 022 58 500 ta jumalanpalvelusta ja 6 yhteistä pohjoismaista aamupalaa. Kirkon johtaja oli tekstien tai esirukousten lukijana ja ehtoollisavustajana yhteispohjoismaisissa hartauksissa, messuissa ja jumalanpalveluksissa sekä St. Michaelis-kirkossa merenkulkijoiden joka pidettiin Hampurin sataman vuosijuhlan merkeissä. Kirkossa oli läsnä 2000 henkilöä. Lisäksi saarna Turun Mikaelin kirkossa SeaSunday-päivänä. Kanttoreina merimieskirkossa toimivat Christiane Säilä ja kuoron johtaja Eva-Christina Pietarinen. Kielikoulun lapsille järjestettiin kaksi kertaa oma jumalanpalvelus. Torstaisin pidettyihin hartaushetkiin osallistui pääasiassa työkerholaisia, keskimäärin 35 henkilöä. Hartauksia pitivät merimieskirkontyöntekijät, kirkkotoimikunnan puheenjohtaja, PohjoisSaksan pappi Helena Eckhoff, Päivi Vähäkangas, Maija Priess, Ellamaija Gries, Elsi Glässer ja Katri Oldendorff. Vuoden kohokohtina voimme pitää kahta seuraavaksi mainittua vierailua.Toukokuussa saimme piispa Tapio Luoman tutustumisvierailulle Pohjois-Saksan merimieskirkon toimipisteisiin ja vierailimme myös Hampurin/ Lyypekin piispa Kerstin Fehrsin luona. Marraskuun joulumyyjäisten jälkeen meillä oli ilo ottaa vastaan ja esitellä toimintaamme Eurooppaja ulkomaan kauppaministeri Lenita Toivakalle suurlähettiläs Päivi Luostariselle ja delegaatiolle Hampurin kirkolla. Talouden vahvaksi tukipilariksi 35 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 36 Suomen Merimieskirkko 2014 pekin, Travemünden ja Cuxhavenin satamissa suomalaisiin laivoihin. Laivojen kokonaismäärä oli 16 eri laivaa. Kohtaamiset merenkulkijoiden puolelta ovat odotettuja ja merkityksellisiä. Yhteydenottoja tulee laivoilta paljon, vaikka laivakäynnit eivät lyhyiden satamakäyntien aikana aina onnistukaan. Palvelun nykyisille kansainvälisille miehistöille koemme onnistuneen ja saamme yhteistyöstä hyvää palautetta ja kiitosta. RASKAAN LIIKENTEEN kuljettajien parissa tehty työ keskittyy Pohjois-Saksassa Lyypekin merimieskirkolle. muodostui pidennetty, 2-päiväinen pääsiäisbasaari ja erityisesti joulubasaari, joka pidettiin ensimmäistä kertaa kahtena viikonloppuna. Markkinointia lisäsimme kahdessa uudessa julkaisussa. Olemme esillä Hampurin kaupungin kansainvälisessä joulumarkkinointiesitteessä, ” Hamburg ist Weihnachten” (60000 kpl). Paransimme kokoustilojen teknistä varustusta, jonka avulla olemme lisänneet tilojen vuokrausta. Hampurin kaupungit oppaat esimerkiksi kokoontuvat säännöllisesti meillä pitämässä kokouksiaan. Pienimuotoiset taidekäsityömessut järjestettiin kirkon tiloissa kesäkuussa. Lehti-radio ja tv-haastatteluja on vuoden aikana ollut useita ja kiinnostus toimintaamme kohtaan on laajaa. Jutut Hampurin merimieskirkosta olivat; mm. Bild-Zeitung/ Hamburg aktuell, HSV- lehti, Senioren Magazin Hamburg, Karjala-Lehti, Perniön Seudun Joulu 2014, Pogostan Sanomat Ilomantsi, Lions Club/Jalopeura, VarsinaisSuomen yrittäjälehti, Leipuri-lehti NDR Info, Lounais-Suomen uutiset, Turun Radio, NDR- Hamburg Journal jne. MERENKULKIJAT Merimieskirkon toimialueeseen kuuluu Hampurin sataman lisäksi myös muita Pohjois-Saksan satamia, joista tärkeimmät ovat Cuxhaven, Kiel, Rendsburg, Bremerhaven, Lyypekki ja Travemünde. Laivakäyntejä ja miehistön vaihtokuljetuksia tehtiin Hampurin, Lyy- KIRKKOTOIMIKUNTA( KTK) Kirkkotoimikunnan tehtävänä on tukea ja edistää kirkon työtä. Kirkkotoimikuntaan kuuluivat 2014 puheenjohtajana Kaija Gaupp, varapuheenjohtaja ja sihteerinä Pauliina Vakkuri-Lappalainen, jäsenet Helena Hashemian, Markku Nurminen ja Marja Franken. Varajäsenet olivat Tarja Jeenicke ja Johanna Elo-Schäfer. Marja Franken erosi kirkkotoimikunnasta kevätkaudella ja Tarja Jeenicke siirtyi varsinaiseksi jäseneksi. Kirkon edustajina olivat Satu Oldendorff ja Tiina Ylitalo. Ktk kokoontui noin kuuden viikon välein. Ktk otti vastuun perinteisistä suomalaisista juhlista, kuten Vappu ja Juhannusjuhlista. Vappujuhlissa lakitettiin jo perinteeksi muodostunut Rakel Wihurin pysti. La- kittajana toimi ktk:n puheenjohtaja Kaija Gaupp. Siirtokuntainfoja pidettiin kaksi kertaa 23.2.2014 ja 14.9.2014. RYHMÄT JA TOIMINTAPIIRIT Työkerho Työkerho tukee ja edistää Hampurin Merimieskirkon toimintaa. Työkerholaiset kantavat suuren vastuun pääsiäis- ja joulumyyjäisten onnistumisista Hampurissa, niin kuin myös muissa Pohjois-Saksan alueella tapahtuvista tapahtumista, joissa he myyvät merimieskirkon tuotteita ja tekevät samalla Suomea tunnetuksi. He ovat olleet vuosikymmeniä kirkon vapaaehtoistyön selkäranka ja merkittävä taloudellinen tukiryhmä. Työkerholaiset pitävät huolta ikääntyvistä ja sairastuneista ryhmänsä jäsenistä ja he ovat hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä ja vertaistuesta. Työkerhon jäsenmäärä on kasvava, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja heillä on nyt enemmän aikaa osallistua kirkon toimintaan. Puheenjohtajana toimi Tarja Jeenicke. He kokoontuvat lyhyitä lomataukoja lukuun ottamatta torstaisin koko vuoden ajan kirkolla Rakelin salissa ja loppuvuodesta alhaalla Eevan salissa. Biljardisalin nimi muutettiin kirkkotoimikunnan päätöksellä Eevan saliksi. Työkerhon oheistoiminta on hyvin aktiivista vierailujen ja retkien muodossa. He ovat taitavia käsityöihmisiä ja kirkon tukeminen on heille sydämen asia. Suomalainen kielikoulu tarjoaa kerran viikossa suomalais-saksa- laisille lapsille Suur-Hampurin alueella suomenkielen opetusta kerran viikossa kielitaidon edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Useimmiten he ovat kaksikielisen perheen lapsia. Kielikoulupäivä on perjantai ja koulussa on noin 70 lasta. Kielikoulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi Katariina Röbbelen-Voigt. Kirkon edustajana vanhempainneuvostossa toimii Tiina Ylitalo. Lisäksi kirkolla kokoontui Kielikoulun pienten lasten kerho ja vauva-muskari-ryhmä tiistaisin. Ruotsinkielen keskusteluryhmästä kirkolla vastasi Anna-Rita Lau. Svenska Gruppen kokoontuu kerran kuussa ja ryhmässä on aina toistakymmentä ryhmäläistä, joiden äidinkieli on ruotsi tai he ovat kiinnostuneita ruotsinkielisestä kulttuurista. Perhekahvila Perhekahvila-toiminnasta vastasi Tiina Ylitalo ja Ilona Matilainen. Viimeinen perhekahvila pidettiin 23.3.2014. Osallistujaperheet vähenivät ja he siirtyivät tiistain lastenryhmiin. Kirkkokuoro Merimieskirkon kuoro esiintyi useissa tilaisuuksissa kirkossamme, jumalanpalveluksissa ja juhlissa. Heillä oli esiintymisiä myös kirkon ulkopuolella pääosin Suomeen liittyvissä tilaisuuksissa. Kuoron harjoitusilta on perjantai ja kuorolaisia oli mukana keskimäärin 20. Kuoronjohtajana toimi Eva-Christina Pietarinen. Raamattupiiri jatkoi myös toimintaansa kerran kuussa pienellä osallistujamäärällä Ritva Lehmann vastuuhenkilönä. Kirjallisuuspiiri Kokoontui kerran kuussa ja ryhmässä on yli kaksikymmentä aktiivista osanottajaa. Piirin vetäjänä toimi Kaija Gaupp. Naapuriapu Lähimmäisen huolenpito on kirkon toiminnassa tärkeää ja siitä kantaa tämä ryhmä vastuuta. Ryhmässä oli viisi jäsentä ja yhdyshenkilöinä toimivat Riitta Puck ja Anja Scharf. Uusmuuttajien edustajana toimi Leila Klawiter. Sähly-porukka Lauantaisin on kirkolta lähtenyt sähly-porukka Sommerhudestrassen koululle. Keskimäärin pelaajia on kymmenen. Sählyn jälkeen pelaajat saunovat silloin tällöin merimieskirkolla. Sauvakävelyryhmä puolestaan hoitaa kuntoliikuntaa kerran viikossa lauantaiaamuisin. Ryhmässä on mukana toistakymmentä osallistujaa Ryhmän vetäjänä toimi Anne Prüfer. Nuoret aikuiset ryhmä on vakiinnuttanut paikkansa ja on erittäin tärkeä ryhmä merimieskirkkotyön jatkuvuudelle Äidit ja muut naiset ryhmän vastuuhenkilönä toimi alkuvuodesta Tiina Mitchell ja he järjestivät muutaman mukavan illan eriikäisille naisille. Improvisaatioteatteri Satu Linnolahti veti pienelle joukolle teatteriharrastusiltaa lokakuun loppuun asti ja lopetti sitten vähäisen osallistujamäärän takia 37 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 38 Suomen Merimieskirkko 2014 Aamupala-tilaisuudet Kirjallisuusseminaari Dr. Marketta Göbel-Uotila, aiheena Tove Jansson- enemmän kuin muumimamma ja Johanna Hansen piti esitelmän Suomalais-ugrilaisesta lintumytologiasta ja toisena aiheena pirtanauhan käsityötekniikasta.. Tervetuloa Hampuriin- tilaisuus toi 16 uutta, merimieskirkosta kiinnostunutta henkilöä kirkolle. Kerran kuukaudessa pidetyt elokuvaillat ovat olleet mieluisia ja noin 15 katsojaa on nauttinut uusista suomalaisista elokuvista alakerran takkahuoneessa. Kirkolla kokoontui säännöllisesti myös kansainvälisiä ryhmiä. Eesti-kool on omaan Kielikouluumme verrattava koulu, joka kokoontui meillä kaksi kertaa kuussa. Kansainvälinen naisten kuoro harjoitteli meillä kerran kuussa Ja Global vocal-kuoro kerran viikossa. Lisäksi unkarilainen, protestanttinen seurakunta piti jumalanpalveluksen kerran kuussa kirkossamme. Kirkon johtaja vieraili Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Henrikin ja Mikaelinseurakunnan merimieskirkkopiireissä. Osallistuminen aktiivisesti Suomalais-saksalaisen kauppakillan ja Saksalaissuomalaisen kauppakamarin toimintaan. Osallistuminen Turussa järjestettävään kansalliseen Itämeri-foorumiin on tärkeä osa merimieskirkon näkyvyyttä. JUHLAT, KONSERTIT JA NÄYTTELYT Kirkon monipuolista toimintaa täydensivät useat taidenäyttelyt, klassiset sekä kevyen musiikin konsertit ja juhlat. Jazzlaulaja Tuija Komi hurmasi kuulijat konsertillaan. Maahanmuuttaja Helsingissä- näyttely toi mieliin historian varrelta kuuluisia Saksasta Suomeen muuttaneita kauppiaista ja muita ammattilaisia. Vuosi 2014 oli meillä todellinen kuorojen vuosi. Lokakuussa esiintyi kirkolla jopa kolme kuoroa. Vappu- ja j:uhannusjuhlat pidettiin kirkolla perinteisesti. Kaksi konserttia järjestettiin yhteistyössä DFG Nordin kanssa. Kirkko oli mukana “ Nacht der Kirchen”-suurtapahtumassa aktiivisten vapaaehtoisten avulla. Kirkolla kävi silloin 475 henkilöä. Otimme hartaustekstissä huomioon merenkulkijat, sillä tapahtuma oli lähellä Suomen Sea Sundaypäivää. Siirtokunnan joulujuhla pidettiin jouluaattoa edeltävänä sunnuntaina. Jouluaattona oli yksinäisille tarkoitettu ohjelmallinen aattoilta ja jouluruokailu. Suuri merkitys kirkolle oli jälleen Suomen itsenäisyyspäiväjuhlan ja Suomen Hampurin kunniakonsulin kirkolla järjestämä itsenäisyyspäivän vastaanotto. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli suurlähetystöstä läsnä ministeri Markku Lampinen. Juhlassa lauloi EvaChristiane Pietarinen. Kirkon omassa itsenäisyyspäiväjuhlassa juhlajumalanpalveluksen jälkeen 7.12.2014 jaettiin merimieskirkon ansiomerkkejä kirkon hyväksi tehdystä pitkäaikaises- ta vapaaehtoistyöstä. Juhlassa esiintyi merimieskirkon kuoro. Pääsihteeri Sakari Lehmuskalliolle järjestettiin 7.12.2014 läksiäisjuhla, jossa entiset työtoverit ja useat tahot toivat kiitoksensa. Kirkko toimi myös juhlapaikkana firmoille ja muille yhteisöille, samoin kuin pitopalveluna yrityksille. Vuoden aikana kirkon keittiön henkilökunta valmisti useita catering-tilauksia yksityistilaisuuksiin. Vuoden suurin koitos niin henkilökunnalle kuin vapaaehtoisille auttajille (300 henkilöä) oli jälleen joulubasaari, jonka toistuvasta hyvästä tuloksesta voi kiittää lämpimästi kaikkia talkoisiin monella eri tavalla osallistuneita. Basaaritulot ovat elintärkeä tuki kirkon toiminnalle. Joulubasaarin avasi kunniakonsuli Stadelin läsnä ollessa prokuristi Ralf Buchfink ja pääsponsorina toimi Viking Line. TURISTIT Majoitustoiminta oli edellisvuotta vilkkaampi, mutta tavoitteenamme olisi vierashuoneiden korkea käyttöaste laajennetun markkinoinnin avulla. Suurimmat majoittujaryhmät olivat Suomesta tulleet eri seurakuntaretkeläiset ja erilaiset ryhmät, jotka tulevat Hampuriin jonkun ison tapahtuman vuoksi. YHTEISTYÖ Hampurin Merimieskirkon läheisimpinä ja tärkeimpinä yhteistyökumppaneina Berliinin suurlä- Tseki on aina vaan suosittu Hamapurin suomalaisen merimieskirkon asukas. hetystö ja muut pohjoismaiset merimieskirkot. Hampurin Suomalainen kielikoulu, Suomalaisen kirkollisen työn keskus( SKTK) Hannoverissa, Hampurin pääkirkon St. Michaelis-seurakunta, Deutsch-Finnische Handelsgilde, ACKH ( Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen in Hamburg,) DFG, ja MEPA ja kansainvälinen merimieskirkkoyhteistyö ICMA:n puitteissa. yhteistyö olo luontevaa. Virassa oleva pääkonsuli on säätiömme (Stiftung die Finnische Seemannsmission in Hamburg) Vaikeuksiin joutuneita suomalaisia autoimme yhteistyössä kunniakonsulaatin/ kansalaispalvelupisteen kanssa. Yhteistoiminta Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen kanssa toimi hyvin, erityisesti tiedotustoiminnassa Rengas-lehdessä. Sktk:n vuosikokoukseen osallistui maaliskuussa 2014 Münsterissä Kaija Gaupp ja Satu Oldendorff. Ulkosuomalaisparlamentin KeskiEuroopan aluekokoukseen USP:n kokouksessa Manchesterissä olimme mukana Anna Eklundin, Kaija Gaupin ja Satu Oldendorffinvoimin. Suomi-Seura on tärkeä linkki yhteistyössämme. Suomalais-saksalaisen kauppakillan kautta pidettiin yhteyksiä suomalaisiin yrityksiin Hampurissa. Kerttu Salminen -Thieme piti aktiivisesti yhteyttä ACKH:n, Hän osallistui vuoden aikana useisiin tapahtumiin.ACKH juhli 50-vuotista taivaltaan ja olimme näkyvästi juhlassa mukana. Yhteistyö Pohjoismaisten kirkkojen, Saksan Merimieslähetyksen kanssa Hampurissa, Kielissä ja Lyypekissä. Bremenin suomalaisen seurakunnan basaarin järjestäjät saivat pääsihteerin myöntämät Merimieskirkon ansiomerkit 10 -vuotta tehdystä vapaaehtoistyöstä. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA Hampurin kirkon oma tiedotuslehti Ankkuri ilmestyi kuukausittain. Toinen tiedotuskanavamme oli SKTK:n Rengas-lehti. Tiedottajana toimi vapaaehtoistyön puitteissa Eira Weissenburg ja vuoden kaksi viimeistä lehteä toimitti Tanja Remman. Kotisivuillamme www.finnkirche.org ja Suomen Merimieskirkon nettisivuilla löytyi tietoja toiminnastamme. Basaarin kutsukortteja paina- tettiin 10 000 kpl ja pohjoismaiden yhteiset basaarimainokset olivat ajoissa näkyvillä Hampurin 87:llä metroasemalla. Basaarista tiedotettiin myös paikallislehdissä, NDR:n nettisivuilla ja radioissa. Useissa suomalaislehdissä oli joulumyyjäiset aiheena pitkin vuotta. RESURSSIT Johtaja Satu Oldendorff Palveluvastaava Tiina Ylitalo Sosiaalikuraattori Ritva Lehmann Toimistosihteeri Eira Weissenburg, osa-aikainen 32h/ viikossa Katri Oldendorff sosiaalityö, hengellinen työ ja taloushallinto 1.10.-30.11.2014 Kanttori ( palkkiotoim.) Christiane Säilä Kuoronjohtaja ( palkkiotoim.) Eva-Christina Pietarinen Vapaaehtoinen assistentti Hampurissa Vapaaehtoinen assistentti Ilona Matilainen 31.8.2014 asti Vapaaehtoinen assistentti Anni Rajasalo Kahvilatyöntekijä Elsi Glässer Kahvilatyöntekijä Johanna Hansen Kahvilatyöntekijä Leila Kelanne 1.-31.3.2014 Kahvilatyöntekijä Inka Tukiainen Siivous Mikko Ylitalo Laivatyö ja kiinteistö Kari Bonsdorff 1.-31.12.2014 39 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 40 Piispa Tapio Luoma Hampurn merimieskirkossa Suomen Merimieskirkko 2014 Vakituiset vapaaehtoiset ja ryhmien vetäjät Keittiö ja kiinteistö Siivous Leena Kasulke Siivous/ kiinteistö Manfred Kasulke Kiinteistö/laivakäynnit Kari Bonsdorff Kahvila; Pauliina Vakkuri-Lappalainen Eeva Gröning Raili Lemmke Anitta Stehling Leila Kelanne Heikki Raitanen Hengellinen työ Messuryhmä: Maija Priess Anna-Kaisa Müntz Ritva Küssner Anna-Liisa von Fersen Markku Nurminen Leila Klawiter Kirjasto Kaija Gaupp Raija Saoudi Piha ja puutarha ja juhla Asta Junttila Harjoittelijat Kuopion ammattikorkeakoulusta matkailualan harjoittelijat Santaharju Jenny ja Myöhänen Tiia Helsingin saksalaisesta koulusta TET-jakso Laura Matinpalo ja Emilia Koivisto Julia Schön, Hampurilaisen koulu TET-jakso Joonas Paukkunen, vaihto-oppilas, joka suoritti työelämään tutustumisen merimieskirkolla Saaga Hairisto, sosiaali- ja diskoniatyön harjoittelu, vaihtooppilas Wichern- Schule TALOUS Kirkon kiinteistön omistaa säätiö, Die Finnische Seemannsmission in Hamburg, jonka kautta rahaliikenne hoidetaan. Säätiön puheenjohtajana toimi Suomen kun- niakonsuli Hans-Christoph Stadel. Toiminnallisena vastuullisena merimieskirkon johtaja sekä jäsenenä pääsihteeri Sakari Lehmuskallio. Kirkollisverot, tukijäsenet, Suomi-kauppa, sauna ja majoitustuotot ovat basaarien lisäksi ne keinot, joiden onnistuminen antaa kirkolle toimintamahdollisuudet. merimieskirkolle. Tukijäsenyyttä ja kirkollisverojen siirtoa merimieskirkolle on markkinointi aktiivisesti. Hampuri/Lyypekki 31.12.2014 Satu Oldendorff, Pohjois-Saksan suomalaisen merimieskirkon johtaja. LYYPEKKI Avustettavat YLEISTÄ Lyypekin toimipisteemme tarjoaa kodinomaisen olohuoneen niin raskaan liikenteen kuljettajille kuin merenkulkijoillekin. Lisääntyvässä määrin myös Lyypekissä asuvalle suomalaisväestölle. Uusia ryhmiä Lyypekissä on käsityökerho, Tietovisaillat ja salibandi-ryhmä. Suomi-Koulu kokoontui kerran kuussa lauantaisin merimieskirkolla ja suomalaisen seurakunnan kirkkoraati piti kokouksiaan tiloissamme. Pohjois-Saksan suomalainen pappi Helena Eckhoff piti jumalanpalvelukset Paul-Gerhardt-kirkossa 31.8.2014 asti, jonka jälkeen teologian tohtori Päivi Vähäkangas palasi toimeensa hoitovapaalta. Sosiaalityön painopiste on kuljettajien palveluissa ja laivakäyntityössä. Vahva osuus on myös merenkulkijoiden kuljetuksella. Joulumyyjäiset järjestimme omalla kirkolla kahden viikonlopun aukioloaikojen puitteissa. Grilli-illat olivat hyvin suosittuja kesällä ja uusituissa saunatiloissa on asiakkaiden hyvä saunoa. Hoidimme Hampurista kä- 2014 2013 30 Merenkulkijoita 2 677 1 290 Muita toimintaan osallistujia 1 307 1 048 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 2 459 3 147 Rekkamiehiä 1 331 1 876 53 36 8 091 7 427 Yhteensä LYYPEKIN MERIMIESKIRKKO/ SUOMI- KOTI kävijämäärä 264 Sakraalitoiminnassa mukana POHJOIS-SAKSAN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO kävijämäärä sin vahvasti vapaaehtoisten turvin Lyypekin palvelujen ylläpitämistä ja Lyypekin omien vapaaehtoisten rekrytointi on edelleen haasteellista, mutta pieni avaus on saatu aikaan. Lyypekin merimieskirkon toiminnan kohokohta toukokuussa oli Hansa-päivät Lyypekissä. Myyntikojumme oli näkyvällä paikalla ja esittelimme toimintaamme. RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJAT Kuljettajien läsnä olo Lyypekin merimieskirkolla on vähentynyt vuoden toisella puoliskolla. Kuljettajat osallistuivat mielellään tilaisuuksien järjestämiseen. MERENKULKIJAT Laivakäynti- ja kuljetuspalvelut olivat pääosa sosiaalikuraattorin tehtäväkenttää. Työ on vakiintunutta ja laivojen lukumäärä 7-9 viikoittain on pysynyt vakaana. RYHMÄT JA TOIMINTAPIIRIT Suomalainen Kielikoulu toimi kerran kuussa merimieskirkolla ja edisti suomenkielisten lasten kielitaitoa. Puheenjohtajana toimi Henna Rosvall. Käsityökerho aloitti syksyllä toimintansa ja oli toiminnallemme iloinen uusi asia YHTEISTYÖ Yhteistyö Finnlinesin ja Viking Linen kanssa on toimivaa. Kielikoulu, DFG Nord, ja suomalainen seurakunta, Deutsche Seemannsmission ja uusi Suomen kunniakonsuli Lyypekissä pitää työtämme erittäin töärkeänä. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA Sosiaalikuraattori kirjoitti Ankkuri-lehtiseemme ” Lyypekin rivit”. Joulumyyjäisistä saimme jutun paikalliseen lehteen. Hampuriin liittyvissä julkaisuissa on Lyypekin toiminta aina mukana. Sosiaalityön raportti erillisenä liitteenä. RESURSSIT Johtaja Satu Oldendorff sosiaalikuraattori Anna Eklund Sosiaalikuraattori Ritva Lehmann kerran kuussa viikonlopun Toimistosihteeri Eira Weissenburg taloushallinto, yhteistyössä Palveluvastaava Tiina Ylitalo, yhteistyössä Vuosivapaaehtoinen Satu Laamanen Kahvilatyöntekijä/ tuntityöntekijä Hanna Ojuri 31.7.2014 asti Kahvilatyöntekijä/tuntityöntekijä Paula Enseleit 1.11.2014 alkaen Vapaaehtoiset Lyypekissä Arja Ahonen Tarja Maass Tiiamari Tiira Inga Sjölund ja Thomas 41 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 42 Suomen Merimieskirkko 2014 TALOUS Suomi-kauppa, kahvila, sauna, majoitus- ja vuokratuotot, kolehti sekä tukijäsenyys olivat basaarien lisäksi ne keinot, jotka antavat meille toimintaedellytykset. Hampuri/Lyypekki 31.12.2014 Satu Oldendorff, Pohjois-Saksan suomalaisen merimieskirkon johtaja. Lyypekin suomalaisen seurakunnan edustajia tapaamassa piispa Luomaa Lyypekin kahviossa. POHJOIS-SAKSAN MERIMIESKIRKON HAMPURIN TOIMIPISTEEN SOSIAALITYÖN TOIMINTAKERTOMUS Pohjois-Saksan merimieskirkko Hampurissa ja Lyypekissä toimii kohtaamispaikkana ja kulttuurikeskuksena kaikille suomalaisille sekä Suomen ja suomen kielen ystäville. Sellaisena se huolehtii niin paikallisten suomalaisten kuin myös kaikkien liikkeellä olevien suomalaisten esim. raskaanliikenteen kuljettajien ja merenkulkijoiden ja matkailijoiden hyvinvoinnista. Tämä tapahtuu mm. antamalla heille mahdollisuuden osallisuuteen, yhteisöllisyyteen, voimaantumiseen ja verkostoitumiseen eri toimintapiireissä ja tapahtumissa merimieskirkon tiloissa. Vuonna 2013 tehdyn laajan asiakaskyselyn vastauksien perusteella laadittiin vuoden 2014 toimintaa varten ohjelma ottaen huomioon asiakkaidemme tarpeet ja toiveet. Ehdotuksien mukaisesti merimieskirkolla järjestettiin seuraavia tilaisuuksia: Asianajaja Reina Waissin luento Suomen EU-perintölainsäädännön muutoksista, esim. verotus, Vellamo duo piti suomen-ruotsalaisille lapsille laululeikkipajan, Iris Valin veti yhteislauluillan, kulttuuripiiri kokoontui kerran, FM Johanna Hansen kertoi suomalaisesta kansanperinteestä ja mytologiasta. Tervetuloa Hampuriin-kahvitilaisuus tavoitti Hampuriin muuttaneita uusia suomalaisia, osa heistä halusi tulla jatkossa vapaaehtoisena avustamaan kirkolle. Meditatiivinen tanssi - ryhmä jäi pieneksi, kuitenkin se tarjosi osallistujille mahdollisuuden henkilökohtaisiin keskusteluihin. Kulttuuripiiri, liikunta esim. pesäpallo ja mölkky hakevat vielä vapaaehtoista vetäjää. Haasteena ovat ikääntyvät asiakkaamme, heidän määrän lisääntyessä kasvaa myös tarve ottaa huomioon heidän iän myötä muuttuvat elämäntilanteensa sairaus, syrjääntyneisyys ja yksinäisyys - jolloin kotikäynnit, hoivakoti- ja sairaalakäynnit tulevat tarpeellisiksi yhteydenpidon muodoiksi. Tervehdyskäyntejä ja kuljetuksia varten tarvitsisimme lisää (nuorempia) vapaaehtoisia. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutusta, mm. „Haastavan asiakastilanteen hallinta“(RL) ja saattoapuseminaareja (Charon, Raili Koivisto) 1x Hampurissa, „Saanko olla lähelläsi“- koulutus (RL) 1x Bremenissä, 1x Kielissä. Lisäksi heille järjestettiin 2 illanviettoa ja 1 kiitosateria. Nämä koulutukset ja yhdessäolon hetket luovat yhteenkuuluvuutta ja yhdessätekemisen iloa ja motivoivat jatkamaan vapaaehtoistyötä. Haasteelliset kriisitilanteet (3%) esim. vakava sairastuminen, puolison kuolema, työttömyysuhka, lastensuojeluasia, asunnottomuus, alkoholismi, psyykkiset sairaudet, 20-40 - vuotiaiden vaikeat elämäntilanteet, etenevä dementia, vaativat usein nopeita ja oikeita ratkaisumalleja. Aika ajoin keinottomuuden tunne tulee tutuksi. Tärkeätä on tarjota keskusteluapua ja tukea omaisille ja yhteydenpito sairaalan edustajiin, kotisairaanhoitoon, edunvalvojaan sekä viranomaisiin. Näitä tilanteita oli useampia v.2014 niin Hampurissa kuin Lyypekissäkin. V.2014 sosiaalikuraattorit osallistuivat kaksiosaiseen kriisikeskustelukoulutukseen (Carita Pohjolan-Pirhonen). Hampurin merimieskirkon sosiaalityö on pääosin ennaltaehkäisevää (30%) ja kokoavaa (30%) toimintaa. Tähän ryhmään kuuluvat säännölliset toimintapiirit kuten elämänkaariryhmä, seniorikahvila, raamattupiiri, meditatiivinen tanssi, jotka ovat sosiaalikuraattorin vastuulla. Työkerho, kirjallisuuspiiri, Svenska gruppen, nuorten ilta, elokuvaryhmä kokoontuvat kirkolla vapaaehtoisvetäjien ollessa niistä vastuussa, sauvakävelyryhmä ja sählyporukka kokoontuvat kirkon ulkopuolella. Sosiaalikuraattorin läsnäolo näissä ryhmissä tarjoaa keskustelumahdollisuuden tarvittaessa. Samoin läsnäolo kahvilassamme antaa mahdollisuuden kuulumisten vaihtoon ja kohtaamisiin. Liikkuva työ (25%) sisältää merenkulkijatyön Hampurissa sekä Lyypekissä satamissa, Hampurin sosiaalikuraattori on tarvittaessa 43 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 44 Suomen Merimieskirkko 2014 sijaistamassa Lyypekin Suomi-kodilla, jolloin kohtaamiset raskaanliikenteen kuljettajien kanssa ovat työn sisältönä. Useasti he tarvitsevat apua saksankielisten sopimusten, viranomaisasioiden ja sairaskassan asioiden hoitoon. YT-neuvottelut ja epävarmuus varjostavat niin merimiehen kuin raskaanliikenteen kuljettajan elämää, työtä ja arkipäivää. Ajatusten vaihdon ja puhumisen tarve suomen kielellä on suuri yksinäisen työviikon jälkeen. Liikkuva, jalkautuva työ koostuu Hampurissa mitä suurimmassa määrin koti-, hoivakoti- ja sairaalakäynneistä. Ikääntyneille henkilöille, jotka eivät pääse kotoa liikkumaan iän tai sairauden vuoksi, on tärkeää saada ylläpitää suomalaisuutta tervehdyskäynnin, lehtien ja karjalanpiirakan avulla. Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat suurin dementia aiheuttava uhka. Seniorityö kattaa tällä hetkellä noin 60% työstäni. Seniorien määrä kasvaa demograafisen muutoksen myötä. Työkerho ja sauvakävelyryhmä ovat malliesimerkkejä vertaistukiryhmästä, jossa myös huolehditaan toinen toisesta, verkostoidutaan, tehdään yhdessä asioita myös varsinaisen ryhmäkokoontumisen ulkopuolella. Tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan, jolla vähennetään syrjääntymisen ja yksinäisyyden riskiä ikääntyessä. Naapuriapu osallistuu myös koti- ja sairaalakäynteihin. Korjaavan työn (2%) osuus sosiaalityöstä on verrattain pieni. Hoitoonohjaus (esim. psyykkisesti sairaan) katkohoitoon ohjaaminen, yhteydenotto viranomaisiin, lääkäriin tai poliisiin on tarpeellinen, jotta henkilön todellinen avun tarve voidaan kartoittaa. Hallinnollisen työn osuus on (10%). Työn suunnittelu, sähköpostit, tilastointi, raportointi YHTEENVETO: Sosiaalityön sisältöihin kuuluvat olennaisesti niin Hampurissa kuin Lyypekissäkin kohtaamiset, henkilökohtaiset keskustelut, osallistuminen, läsnäolo ryhmissä ja tapahtumissa (vappu, juhannus, jouluaaton juhla-ateria ja illanvietto yksinäisille), ilon ja surun jakaminen , kuuntelevat korvat ja kiireettömyys ovat tärkeä työväline. Kunniakonsulaatin kanssa on esim. kadonneen passin vuoksi tehty yhteistyötä, samoin henkilöetsinnöissä on konsultoitu konsulaattia muutaman kerran vuoden 2014 aikana. Sosiaalikuraattorit esittelivät vienti- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakalle niin Hampurin kuin Lyypekin sosiaalityötä hänen vierailullaan Hampurin merimieskirkolla. V. 2013 aloitetut ryhmät seniorikahvila (samalla vertaistukiryhmä avustajille), elämänkaariryhmä, nuorten ilta, vaparien ilta ovat löytäneet vahvan paikkansa, meditatiivinen tanssi-ryhmässä osallistujia max. 4. Miehet osallistuvat sählyyn, kuoroon ja saunailtaan. Lisäksi basaarin rakennus- ja purkutalkoisiin. Nuorten, opiskelijoiden ja vapaaehtoisten rekrytointi on haasteellista. V. 2014 sosiaalityön kohtaamiset HH, (RAYn raportit) Asiakaskohtaamiset 486 Puh.keskustelut 393 Henk.koht.keskustelut 326 Kotikäynnit 60 Sairaalakäynnit 18 Laivakäynnit 62 Vapaaehtoisten tekemät kotikäynnit: Työkerho 125, Naapuriapu 4, yht. 129 Osallistujamäärät ryhmissä Saattoapukoulutus 12 HH, Bremen 9, Kiel 6 Raamattupiiri 4 Elämänkaariryhmä 9-12 Meditatiivinen tanssi 4 Seniorikahvila 18-21 Vapaaehtoisten koulutus 6, illanvietto 9 V. 2015 AIHEENA “SUOMALAISET JUURET” Suunniteltuina on mm. luento Suomen eläkemuutoksista, runonlaulua ja heavyrockia esitys, yhteislaulutilaisuus, luento suomalaisista sukulaiskansoista, luento Suomen ja Saksan uskonnonopetuksesta Lisäksi kulttuuripiiri tarvitsisi elvytystä sekä vetäjän, keskustelupiiri ajankohtaisista aiheista samoin, mahdollisesti Hyvinvointiliikuntaryhmän aloitus Työntekijöille ja vapaaehtoisille suunnitteilla poliisin antama turvakoulutus Ritva Lehmann Sosiaalikuraattori POHJOIS-SAKSAN MERIMIESKIRKKO, LYYPEKIN TOIMIPISTE SOSIAALITYÖN TOIMINTAKERTOMUS Vuonna 2014 Lyypekin merimieskirkon sosiaalityö painottui kokoavaan, ennaltaehkäisevään sekä liikkuvaan sosiaalityöhön. Kokoava sosiaalityö painottui kirkolla tapahtuviin kohtaamisiin ja sosiaalikuraattorin läsnäolon myötä mahdollisuuteen henkilökohtaisiin keskusteluihin. Koska Lyypekin merimieskirkon asiakaskunta on suurimmaksi osaksi raskaan liikenteen kuljettajia, painottui toiminta kirkoilla viikonloppuihin. Kirkolla kuljettajilla oli mahdollisuus saunomiseen, kahvitteluun sekä yöpymiseen. Tien päällä yksin vietetyn työviikon jälkeen yhdessä kirkolle kokoontuminen on kuljettajille tärkeä osa viikkoa, ja sen tähden kirkon säilyminen helposti lähestyttävänä, matalan kynnyksen kohtaamispaikkana on usealle elintärkeä. Erityisesti kuljettajat kaipaavat usein sosiaalikuraattorin apua kieliongelmissa esimerkiksi viranomaisten, eläkekassan tai sairaskassan kanssa asioidessa. Tärkeäksi toiminnaksi osoittautuivat myös 4-5 kertaa vuodessa kirkolla järjestettävät grilli-illat. Niinä iltoina kirkolle kokoontuivat niin kuljettajat, siirtokuntalaiset kuin myös mahdollisuuksien mukaan merenkulkijat rauhalliseen, mukavaan ja turvalliseen yhdessäoloon. Ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön kuului toimintaryhmien, kuten käsityöiltapäivien, Inkerin iltojen, kielikoulun, salibandyn sekä hieronnan mahdollistaminen kirkon puitteissa. Näissä ryhmissä sosiaalikuraattori ei ole vetäjä, mutta läsnäolija. Näin tarjoutui jälleen mahdollisuus keskusteluun ja avustustilanteisiin. Liikkuvaan sosiaalityöhön kuului pääasiassa laivakäynnit (vuonna 2014 226 kertaa) eli merenkulkijatyö. Lyypekin satamiin tulee yhä viikoittain 5-10 rahtialusta, jotka ovat joko Suomen lipun alla, tai miehistöön kuuluu suomalaisia, vaikka laiva olisikin muun maan lipun alla. Sosiaalikuraattori on lähes poikkeuksetta tervetullut vieras laivalla. Merimieskirkon työntekijän tarjoamaa keskustelumahdollisuutta, puhelinkorttien ostamista sekä kyytipalveluja käytetään laivoilla aktiivisesti. Merenkulkijatyön lisäksi vuonna 2014 liikkuvan sosiaalityön puitteissa oli myös muutamaan kertaan sairaalakäyntejä. Hallinnolliseen työhön kuului vuonna 2014 tilastointi, raportointi, kirkon vapaaehtoisten ohjaaminen ja työnsuunnittelu, sekä muut johtajan antamat hallinnolliset tehtävät. Lyypekin kirkon sosiaalikuraattorin kohtaamista ihmisistä suu- rin osa (noin 85 %) oli miehiä, joko raskaan liikenteen kuljettajia tai merenkulkijoita. Loput 15 % olivat siirtokuntalaisia, pääasiassa eläkeiässä olevia suomalaisia naisia. Suomen taloudellinen tilanne vaikutti vahvasti sosiaalikuraattorin kanssa käytyihin keskusteluihin ja avustustilanteisiin. Niin merenkulussa kuin myös kuljetusalalla lomautukset, irtisanomiset ja jatkuva epävarmuus työstä olivat vahvasti läsnä. Toinen vahvasti sosiaalikuraattorin työhön vaikuttanut tekijä oli asiakkaiden liiallisen alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat, elämänhallintaan liittyvät haasteet, ja niiden vaikutukset yksityis- kuin myös työelämään. Anna Eklund Sosiaalikuraattori 45 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 46 Suomen Merimieskirkko 2014 MATKAPAPPI VARSOVASSA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Jumalanpalvelukset (3) pidettiin Puolan luterilaisen seurakunnan kirkossa. Keväällä oli kinkerit ja kinkerikahvit Varsovan suurlähetystössä. Yhteensä tilaisuuksissa oli osallistujia 66. Kanttorina toimi Adam Lewandowski, kirkkokahvit seurakunta- VARSOVA kävijämäärä 2014 2013 Sakraalitoiminnassa mukana 66 90 Yhteensä 66 90 talolla, Pia Turunen-Rusinek huolehti kahvitarvikkeiden hankkimisesta. Joulukirkkokahveilla oli myös runsaasti puolalaisia. Lauloimme joululauluja ja suomenopiskelijat opettajansa Jukka Kiljusen johdolla esittivät Tiernapojat-kuvaelman. Edelleen olen ollut yksi sisua ja siunausta -nettihartauksien kirjoittajista. Samoin nettipappina. Ritva Szarek matkapappi kävijämäärä ATEENA Avustettavat kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 25 21 Muita toimintaan osallistujia 2 487 2 544 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 2 414 2 407 Merenkulkijoita 0 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä ATEENAN SKANDINAAVINEN KIRKKO SUOMALAISEN TYÖN TOIMINTAKERTOMUS 1. YLEISTÄ Ateenan merimieskirkko on Ateenan ja Pireuksen kaupunkien alueella asuvien suomalaisten koti-kirkko, mutta suomalainen työ ulottaa toimintansa kattamaan koko Manner-Kreikan. Suomalaisen toiminnan työtä tekee osa-aikainen sosiaalikuraattori (01.5.2014 lähtien kokopäiväinen), yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Suomen Merimieskirkon työ Ateenassa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden pohjoismaisten sisarkirkkojen kanssa. Toiminta tapahtuu Ruotsin kirkko ulkomailla, SKUT:in, isännöimissä tiloissa ja on osittain yhteistä suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa. Järjestämme yhdessä mm. myyjäisiä ja henkilökunta palvelee kaikkia pohjoismaalaisia. Suomalaisilla on lisäksi omia suomenkielisiä jumalanpalveluksia tilaisuuksia, toimintaryhmiä ja tapahtumia. Suomalaiset ovat myös kaikista pohjoismaalaisista aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa. 2. VARSINAINEN TOIMINTA 2.1. SAKRAALITOIMINTA Ateenassa pidettiin neljä suomenkielistä jumalanpalvelusta, helmikuussa kaksi, joista toinen oli konfirmaatiomessu. Sen toimitti Merimieskirkon diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen. Loimaan seurakunnan rippikoulupappi Leena Kajanus-Kujala toimitti hiihtolomaviikolla rippikoululaisten messun. Pääsiäisenä järjestettiin Nordic-messu yhdessä kaikkien Pohjoismaiden kans- 182 326 5 108 5 298 sa kirkkoherra Gunnar Lidenin johdolla. Heikki Rantanen toimitti kesäkuun messun. Rodoksen turistipastori Pertti Hell piti meille hartaushetken syyskuussa Mikkelinpäivän teemalla. Itsenäisyyspäivää juhlistimme Jarmo Karjalaisen johdolla jumalanpalveluksella joulukuun alussa. Kirkkokahvit tarjosi suurlähettiläs Pauli Mäkelä puoliso Leena Kurkon kanssa. Kanttoreina vuoden 2014 aikana ovat toimineet Pauliina Mäkinen-Loukas, Osmo Vatanen ja Ville Karhula. 2.2. KIRKKONEUVOSTO Kirkkoneuvosto kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa. Kirkkoneuvostossa on kaikilla Pohjoismailla omat edustajansa. Suomalaisten pysyvästi maassa asuvien edustaja on Pirjo Fragkopoulou ja varajäsen on Anita Liaska. Suurlähetystön edustaja on Merja Riikonen. 2.3. RYHMÄT , TOIMINTAPIIRIT, TAPAHTUMAT JA JUHLAT Suomi-koulu toimii kirkon tiloissa lauantaisin. Paikalla on paljon suomalaisia lapsia ja vanhempia, jotka käyttävät silloin aktiivisesti kirkon palveluja. Olen paikalla lauantaisin. Osallistuin heidän juhliinsa ja myös Ateenan seudun Suomi-koulun kannatusyhdistyksen kokouksiin. Tammikuussa Liisa Puhalainen, Kylväjän lähettämä lähetystyöntekijä kävi kertomassa meille elämästään ja työstään edellisessä kohteessaan eli Afganistanissa. Samalla saimme lisätietoa Kylvä- 47 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 48 Suomen Merimieskirkko 2014 Sosiaalikuraattori Mari Hilonen ,taustalla Heli Huttunen. jästä. Keskustelukerho kokoontui kerran kuukaudessa ja aiheet vaihtelivat. Osallistujat saivat valita aiheet. Kirjakerhossa kuulimme mielenkiintoista kirjoista ja kirjoittajista kerran kuukaudessa. Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin jälleen kirkolla yhdistetty pääsiäisbasaari- ja kirpputori. Toimintaryhmät olivat kesätauolla kesä-elokuun ajan. Syyskuu oli teemakuukausi ja aiheena olivat Muumit ja Tove Jansson. Halusimme osallistua Tove100v –tapahtumaan. Pidin suomalaisille lyhyen esitelmän Tove Janssonin elämästä ja siitä miten Muumit syntyivät, sekä hänen muusta tuotannostaan. Loka- ja marraskuussa pidimme kaksi kertaa aamukahvitapaamisen, silloin keskustelimme päivän polttavista aiheista, ja nämä tapaamiset olivat suosittuja. Lokakuussa Jan Holmberg luennoi aiheesta Keskiiän kriisi ja päihdeongelmat. Marraskuussa järjestettiin jälleen ker- ran taas kolmipäiväiset yhteispohjoismaalaiset joulumyyjäiset. Ne olivat menestys ja kävijöinä oli taas enemmän ja enemmän kreikkalaisia. Vaikka suomalaiset tuotteet menivät hyvin kaupaksi, jälkimyyntiin jäi jonkin verran tavaraa samoin kuin aikaisempina vuosina. Suomikoulun pikkujoulu oli 13.12. Kauneimmat joululaulut laulettiin 18.12. ja musiikista vastasi Pauliina Mäkinen. Jouluun hiljennyttiin 23.12. lukemalla jouluevankeliumia ja nauttien yhdessä joulupuuro. Tästä tapahtumasta seurakuntalaiset toivovat uutta perinnettä. 2.4. SOSIAALITYÖ Henkilökohtaiset yhteydenotot tapahtuvat usein miten sähköpostitse, facebook-viesteinä ja joskus myös puhelimitse. Kysymyksessä on ollut maahan vastamuuttaneiden neuvonta, perheongelmat, avustus erilaisten paperiasioiden hoitamisessa, sekä avustaminen erilaisissa matkailuun ja kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä. Maastamuuttokysymykset askarruttavat edelleenkin monen mieltä ja niihin haetaan apua kirkolta. Keskusteluja on käyty enemmän ja erilaisia avunpyyntöjä on tullut aikaisempiin vuosiin verrattuna enemmän. Vuoden aikana olen tehnyt useita sairaalakäyntejä, saarilta on lähetetty koko vuoden ajan matkailijoita Ateenaan sairaalaan ja heitä olen tavannut. Myös kotikäyntejä olen tehnyt ja nyt myös enemmän Ateenan ulkopuolelle. 2.5. TURISTIT, SATUNNAISET KULKIJAT JA RYHMÄT Suomalaisia matkailijoita käy kirkolla satunnaisesti. Helmikuussa hiihtolomaviikolla vieraili myös tänäkin vuonna Loimaan seurakunnan rippikouluryhmä Ateenan Merimieskirkolla. He käyttivät kirkon tiloja kokoontumisiin ja lounastivat kirkolla. Merimieskirkon johtoryhmä vieraili Ateenassa helmikuussa. Kirkon ulkosuomalaistyön Itäisen Välimeren henkilöstökokous pidettiin maaliskuussa Ateenan Merimieskirkolla. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan 11 henkilöä Mari Hilonen mukaan luettuna. Lieksan yrittäjät –ryhmä, 10 henkilöä, vieraili Merimieskirkolla 09.5. tutustumassa Merimieskirkkotyöhön yleisesti sekä siihen mitä teemme täällä Ateenassa. Lokakuussa kirkolla vieraili uudelleen Kajaanin lukio – ja kirkkokuororyhmä. Monille ryhmälle tein opastuksia Ateenassa ja ympäristössä. Myös SWEA-ryhmälle (Swedish Women Abroad Education) tein kaupunkiopastuksen Ateenassa. Joulukuussa Ateenan Merimieskirkolla vieraili ryhmä suomalasia matkailijoita, jotka olivat tutustumassa kreikkalaisiin kirkkoihin. 3. TOIMINTA ATEENASSA Osallistuin suurlähetystön järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin mm. eri aiheisiin päivällistilaisuuksiin ja itsenäisyyspäivän vas- taanottoon sekä elokuvaensi-iltaan. Ateenan Suomi-instituutti järjesti Sinikka Hurskaisen taidenäyttelyn lokakuussa, osallistuin näyttelyn avajaisiin. Yhteinen Nordic Christmas –konsertti pidettiin tänä vuonna Tanskan instituutissa joulukuussa johon osallistuin yhdessä kirkkoherra Gunnar Liden kanssa. 4. ATEENAN ULKOPUOLINEN TOIMINTA Tammikuussa olin mukana Matka2014 –messuilla Helsingissä. Osallistuin Merimieskirkon kesäjuhliin Kirkkonummella elokuussa. Syyskuussa vierailin Larissan kaupungissa tapaamassa Pohjois-Kreikan suomalaisia. Paikalle oli kokoontunut suomalaisia Thessalonikista, Larissasta ja Voloksen kaupungista. Haniassa, Kreetalla juhlittiin paikallisen suomiseuran ja suomikoulun 20v. juhlaa marraskuun lopulla, olin yksi satasta juhlavieraasta. 5. YHTEYDET Yhteistyö kirkon muiden työntekijöiden kanssa on lämmintä ja samoin kontaktit kaikkiin pohjoismaiden merimieskirkkoihin. Yhteistyö suurlähetystön kanssa on toiminut erittäin hyvin ja se on melko aktiivista. Konsuli Marja Porri siirtyi toiseen kohteeseen ja hänen tilalla toimii 01.8. alkaen Päivi Harju-Heikkilä. Uusi suurlähettiläs Pauli Mäkelä aloitti Ateenassa 01.9. Yhteydet Suomen Ateenan-instituuttiin ovat hyvät. Rodoksen turistipappi Pertti Hellin kanssa olemme sopineet jumalanpalvelusmatkat Ateenaan ja Thessalonikiin. 6. TIEDOTUS Ateenan Skandinaavinen kirkko tiedottaa IKAROS lehdellä neljä kertaa vuodessa. Se on A4-kokoinen ja siinä minulla on käytettävissä yksi kokonainen sivu. Ateenan Merimieskirkolla on myös oma Facebook -sivunsa sekä uudet kotisivut otettiin käyttöön 01.6. Näiden kanavien avulla pyrimme tiedottamaan kirkon tapahtumista. Samoin myös sähköpostitse. Kreikan ystävien informatiivinen lehti. Tämä lehti postitetaan kaikille Kreikassa asuville suomalaisille, jotka ovat ilmoittaneet osoitetietonsa. Sitä on myös mahdollisuus tilata Suomeen pientä tilausmaksua vastaan. Suomessa lehti lähetetään myös eri järjestöihin. Lehteä toimittavat vapaaehtoistyönä Sara Saure, Mari Hilonen, Annu Marttila ja Arja Heinonen. sistentti Birgitta Schönberg, ruotsalainen paikalta palkattu emäntä Eva Lancing, kirjanpitäjä Kirsi Rokosa, Ruotsin kirkon paikalta palkkaama osa-aikainen työntekijä. 7.2. TOIMITILAT. Jaamme Ruotsin kirkon (SKUT) kanssa toimitilat Ateenan keskustassa, Plakassa. Tiloissa toimii kirkon toimisto ja kahvila, sekä koulu-kokoustila ja musiikkihuone. Jumalanpalvelukset toimitetaan pääsääntöisesti St. Pauls’ anglikaanisessa kirkossa. 7.3. TALOUS SMKn ja SKUTin sopimuksen mukaan SMK maksaa sosiaalikuraattorin palkkion, toimeen liittyvät kulut ja Kas Kas -lehden painokustannukset. Kirkon tilat, konttorikoneet, puhelin ovat vapaasti käytettävissä, sillä ne korvataan sosiaalikuraattorin työpanoksella, basaarimyyntituloilla ja yleisellä varojen hankinnalla. 7. RESURSSIT 8. KOULUTUS 7.1. HENKILÖSTÖ Mari Hilonen, osa-aikainen 30.4. asti (15 viikkotuntia) / 01.5. läh. kokopäiväinen suomalainen sosiaalikuraattori Osallistuin toukokuussa (01.07.5.2014) Merimieskirkon ulkomailla tapahtuvan sosiaalityön koulutukseen, aiheena kriisikoulutus sekä Suomen Merimieskirkon ulkomaantyöntekijöiden koulutukseen Elämännokassa, Lohjalla. Skandinaavisen kirkon henkilökunta: Gunnar Liden ruotsalainen kirkkoherra Christina Liden kanttori ja as- Ateena 05.01.2015 Mari Hilonen Sosiaalikuraattori 49 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 50 Suomen Merimieskirkko 2014 SUOMEN MERIMIESKIRKKO RY:N KRIISIVALMIUSTYÖ TOIMINTAKERTOMUS Kriisitukipuhelin päivysti koko vuoden numerossa 040 540 3404. Numero on saatavilla mm. Merimies-Unionin kalenterissa merimieskirkkojen yhteystietojen ohessa. Sitä on myös jaettu laivoille ja varustamoihin tiedoksi. Kotimaan merimieskirkkojen työntekijöiden lisäksi 11 nimikkolaivakuraattorin seurakuntasopimus mahdollisti kriisitukitoimintaan osallistumisen. Varsinaisia hälytystehtäviä laivoilla oli viisi, joista kahteen osallistui myös Belgian ja Hol-lannin merimieskirkon työntekijöitä. Jotkut tehtävät vaativat seurantakäynnin laivalla. Merimieskirkon kotimaan henkilökunnan ja nimikkolaivakuraattoreiden henkisen huollon osaamista päivitettiin kriisityön koulutuksella. Ensimmäinen jakso pidettiin syyskuussa 2013 ja toinen debriefingiin perehdyttävä jakso toukokuussa 2014. Kouluttajana toimi Vöyrin kirkkoherra Ulf Sundstén, jolla on vuosien kokemus henkisen huollon toiminnasta ja koulu-tuksesta. Ulkomaan merimieskirkkojen sosiaalityön tekijöille toteutettiin vastaava koulutus vuoden 2014 aikana kahdessa jaksossa. Ensimmäinen jakso oli toukokuussa ennen Ulkomaan työnte-kijäkokousta ja toinen lokakuussa sosiaalityön erityiskokouksen yhteydessä. Molemmille jaksoille osallistui muutama kotimaan kirkkojen työntekijä. Kouluttajana toimi poliisipappi Carita Pohjolan-Pirhonen, joka hänkin on maamme eturivin osaajia alalla. Päätoimiset laivakuraattorityön työntekijät osallistuivat pääkaupunkiseudun HeHun toimin-taan ja koulutuksiin. HeHun koulutustyöryhmän jäsenenä jatkoi Jaana Rannikko. Lisäksi me-renkulkijatyön johtaja oli edelleen HeHun päätoimikunnan jäsen. Vuoden aikana jatkui kansainvälisen HeHun kehitystyö. Suomen Merimieskirkko ry:stä ko-kouksiin osallistuivat henkilöstöjohtaja ja merenkulkijatyön johtaja. KV-hehu mm toteutti yhden puhelinharjoituksen, jolla testattiin järjestelmän toimivuutta. Kriisivalmiustyöryhmän kokoonpano syksyn 2014 hallituksen järjestäytymiskokouksen jäl-keen on: Timo Frilander, Oula Korja, Jaana Rannikko, Pirjo Suomi ja Jaakko Laasio. Helsingissä 11.2.2015 Jaakko Laasio MATKAPAPPI kävijämäärä kävijämäärä 2014 2013 Avustettavat 86 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 0 Sakraalitoiminnassa mukana 684 381 Yhteensä 684 467 KAUKOITÄ Matkapappi vieraili pääsiöisen aikaan tapaamassa suomalaisia Filippiineillä, Malesiassa, Intiassa, Indonesiassa, Singaporessa ja Vietnamissa. Joulun aikaan tilaisuuksia oli poikkeuksellisesti vain Kuala Lumpurissa ja Hanoissa. Lisäksi Singaporeen suomalaisia tuettiin oman tilaisuuden järjestämisessä. Suomen suurlähettiläiden, lähetystöjen henkilökunnan ja kunniakonsuleiden tuki oli toiminnan onnistumiselle elintärkeää. Kaakkois-Aasian matkapappina toimi äkilliseen menehtymiseensä asti henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen. Joulunajan tapahtumien osalta tehtävää hoiti Sakari Lehmuskallio. Alla joulkukirkko Kuala Lumpurissa ja yllä Singaporessa. 51 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 52 Suomen Merimieskirkko 2014 RASKAS MAANTIELIIKENNE Raskaan liikenteen kuljettajien parissa kohtaamisten kokonaismäärän 6 148 (6 369) ljyrkkä lasku näyttää hidastuneen, lasku oli vain 2,1 %. Suomalaisia rekkamiehiä kohdattiin eniten Turussa (1799) ja Lyypekissä (1328). Vuosaaren merimieskirkon rekkamiesluvut ovat lähteneen merkittävään nousuun (993). Myös ulkolaisten rekkamiesten kohdalla Turku oli vilkkain (1313), Vuoisaaren ollessa toiseksi vilkkain (448). Tähän vaikuttaa sekä Suomessa vallitseva taloudellinen taantuma, että suomalaisten raskaan liikenteen kuljettajien heikentynyt asema Keski-Euroopan rahtimarkkinoilla. MERIMIESPAPPI / SJÖMANSPRÄSTEN NETISSÄ JA VIIKON SANA Merimieskirkon nettipappipalvelu tarjosi keskustelu- ja sielunhoitopalvelua internetissä. Viikon sana ilmestyi sähköposteihin joka maanantai hengelliseksi rohkaisuksi uuden viikon askeliin. Nettipappi palvelee merenkulki- joita, maailmalla liikkuvia ja ulkomailla asuvia suomalaisia. Palvelu löytyy osoitteesta www.merimieskirkko.fi./nettipappi. Kotimaisten kielten ohella palvelu on saatavissa myös englanniksi ja saksaksi. Nettipappeja on neljä. Toimintavuoden aikana yhteydenottoja nettipapit saivat sähköpostin ohella tekstiviestein ja puhelinsoitoin. Viikon sana on maanantai-aamuisin lähetettävä sähköpostiviesti, jossa merimieskirkko toivottaa sisua ja siunausta alkaneelle viikolle. Viikon sanoja ilmestyi vuoden aikana 52. Kirjoittajina olivat Merimieskirkon työntekijät ulkomailla ja kotimaassa. Huomattava osa kirjoituksista oli nettipappi Ritva Szarekin laatimia. Viikon sanan sai omaan sähköpostiosoitteeseensa automaattisesti toimittamalla osoitteensa merimieskirkolle. Viikon sana oli luettavissa myös merimieskirkon kotisivuilta. TIEDOTUS Suomen Merimieskirkko julkaisee vuodesta 1882 ilmestynyttä kaksikielistä lehteä Merimieskirkko / Sjömanskyrkan. Lehti ilmestyi vuoden aikana kuusi kertaa vuoden viimeisen numeron ollessa Merimieskirkon joulunumero. Lehteä painettiin 3 200 kpl paitsi joulunumeroa 3 500 kpl. Lehden päätoimittajana oli Sakari Lehmuskallio, toimitussihteerinä ja taittajana Marko Toljamo. Toimituskunnan jäseninä vuoden aikana toimivat Christina Juthas, Sakari Lehmuskallio (pj.), Thure Malmberg, Pertti Poutanen, Marko Toljamo, Paavo Tukkimäki, Anne Valtonen ja Liisa Varho. Lehti kuului Suomen Merimieskirkko ry:n jäsenetuihin. Erikseen tilattuna lehden vuosikertahinta oli edellisvuoden tapaan Suomeen 25 €, EU-maihin 30 € ja EU:n ulkopuolelle 35 €. Irtonumerohinta oli 4,50 €. Lehden vapaakappaleet jaettiin laivoille ja seurakuntiin. Lehden pdf-näköisversio oli ladattavissa veloituksetta internetissä. Ulkomaan merimieskirkot julkaisivat omia tiedotuslehtiään. Benelux-maissa julkaistava Majakka ilmestyi nettiversiona (pdf) neljä kertaa, joista yhden kerran myös painettuna lehtenä. Kreikassa ilmestyvä Kaskas (ent. Sinivalkopurjeet), Saksassa julkaistava Rengas ja Hampurilainen-lehtinen sekä Ison Britannian Horisontti raportoivat paikallisista ja paikallisten merimieskirkkojen tapahtumista. Merimieskirkon Internet-sivusto www.merimieskirkko.fi on yhdistyksen keskeinen viestintäkanava. Kotisivujen vastaavana päätoimittajana oli Sakari Lehmuskallio ja pääkäyttäjänä Marko Toljamo. Sivun teknisestä toteutuksesta vastasi Kotimaa Oy:n sujuu.fi -palvelu. Aikaisempi webmaster Risto Koistinen jatkoi teknisenä neuvonantajana. Ateenan merimieskirkolla oli suomenkielinen sivu Skandinaavisen merimieskirkon sivustossa. Seuran Facebook-profiilin käyttöä tehostettiin niin viestintä- kuin sitouttamiskanavana. Osalla kotimaan ja ulkomaan merimieskirkoista oli lisäksi oma itsenäisesti toimiva Facebook-profiilinsa sekä Youtube- ja Twitter-tilinsä. Youtube-videoiden käyttöä alettiin tehostaa etenkin ulkomailla. Merimieskirkon nettiblogia pidettiin yllä, ja Merimieskirkon uutiskirjeen tilaajia alettiin kerätä niin eri tapahtumissa kuin internetissä. Toiminnan interaktiivisuutta edusti myös Merimieskirkon nettipapin Viikon Sana, jonka sai edelleen myös suoraan sähköpostiinsa. Kaikkia tiedotuskanavia käytettiin paitsi viestintään myös varainhankinnan tukena. Esimerkiksi lahjoituspuhelinta, tekstiviestilahjoitusta, testamenttilahjoitusta, yrityskumppanuutta, joulu- ja pääsisäismyyjäisiä, konttitoria, merimieskirkkopuodin tuotteita ja merenkulkijoille tehtäviä joulupaketteja mainostettiin em. medioissa. Sea Sunday -materiaali julkaistiin Internet-sivustolla ja lähetettiin postitse kaikkiin Suomen seurakuntiin. Sisäistä tiedotusta varten Merimieskirkon henkilökunnalla oli käytössä intranet. MERIMIESKIRKKO MEDIASSA Merimieskirkko jatkoi ePressi. com -mediapalvelun käyttöä, joka on tehokas mediatiedotteen lähetys- ja säilytyskanava. Vuosisopimukseen kuului 10 tiedotetta, mistä toteutui 9. Mediakontakteja pidettiin yllä myös henkilökohtaisilla tapaamisilla. Yhdistys oli esillä vuoden mittaan niin lehdissä, radiossa, televisiossa, Internetissä kuin sosiaalisessa mediassa useita kertoja. Merimieskirkon työstä ja työntekijöistä julkaistiin useita artikkeleita printti- ja sähköisessä mediassa. Marko Toljamo viestintäpäällikkö 53 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 54 Suomen Merimieskirkko 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Suomen Merimieskirkko ry:n menestymisen edellytyksenä on motivoitunut, ammattitaitoinen ja verkostomaiseen yhteistyöhön kykenevä henkilöstö, joka voi olla ylpeä työpaikastaan ja työtovereistaan. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa työsopimuksen tehneen täysiaikaisen henkilöstön lukumäärä 31.12. oli yhteensä 32, joista 10 keskustoimistossa, 11 kotimaan merimieskirkoilla ja 12 ulkomaan merimieskirkoilla. Vuoden aikana yhdistyksen palkkaamaa päätoimista ja kokoaikaista henkilöstöä oli yhteensä 37. Osa-aikaisia Suomen Merimieskirkko ry:n työntekijöitä oli vuoden aikana yhteensä 12 (+2) (Hamina, Keskustoimisto, Kokkola, Laivakuraattorityö, Luxemburg, Raahe, Turku , Varsova ja Vuosaari). Näiden lisäksi vakinaisia paikalta palkattuja työntekijöitä oli vuoden päättyessä yhteensä viisi (Pohjois-Saksa, Iso-Britannia ja Benelux-maat). Merimieskirkkojen palkkiotoimisia ja osa-aikaisia työntekijöitä kotimaassa ja ulkomailla oli vuoden aikana yhteensä 22 (muutos +5) henkilöä. Ulkomaan merimieskirkkojen vapaaehtoisia assistentteja oli kaiken kaikkiaan 20 (-5) henkilöä. Vapaaehtoistyön pituudet vaihtelivat parista kuukaudesta vuoteen. Toimipaikoissa oli samanaikaisesti yhdestä neljään vapaaehtoista assistenttia. Ulkomaan ja kotimaan merimieskirkoilla oli opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa yhteensä 18 (+10) henkilöä. Vuoden aikana siviilipalvelustaan suoritti 4 henkilöä. Siviilipalvelusmiesten asemapaikkoina olivat Turun, Kemi-Tornion ja Vuosaaren merimieskirkot. Henkilöstön (vakituiset, osa-aikaiset, palkkiotoimiset, vapaaehtoiset assistentit, harjoittelijat ja erityistehtävissä toimivat) lukumäärä kuluneen vuoden aikana oli yhteensä 146 (-28) Asemapaikkojen ja keskustoimiston vapaaehtoisia ja merimieskirkkojen luottamustehtävissä oli yhteensä 823 (+118). henkilöä. Kaikkien työntekijöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien yhteismäärä oli 969 (+90). Yhdistyksen eläkkeellä olevia työntekijöitä oli vuoden lopussa 13 henkilöä. Henkilötyövuosien (htv) määrä Suomen Merimieskirkko ry:n vakituisilla työntekijöillä (42 henkilöä) kotimaassa ja ulkomailla oli yhteensä 40,96 htv (2013: 33,36 htv, 2012:33,28 htv, 2011 34). Yhteensä henkilöstövuosien määräksi voidaan laskea 70,27 htv (2013: 69,70 htv, 2012: 62,84 htv). Näistä yhdistyksen osa-aikaisia työntekijöitä oli 3,34 htv, siviilipalvelus- ta suorittavia 1,51 htv, ulkomailla palkattuja 8,82 htv (2013: 6,37 htv, 2012:4,41 htv). Suomesta lähetettyjä vapaaehtoisia assistentteja ja harjoittelijoita oli yhteensä 11,63 htv. Paikallisia vapaaehtoisia ja erityistehtävissä toimivia 16,25 htv sekä nimikkolaivakuraattoreita, mentoreita ja nettipappeja 0,23 htv. Koko henkilöstön henkilötyövuosien määrä lisääntyi noin 7 henkilötyövuodella. Lisäys selittyy osa-aikaisten työntekijöiden ja paikallisten vapaaehtoisten määrän lisääntymisellä. Vapaaehtoisten assistenttien, harjoittelijoiden ja paikallisten vapaaehtoisten osuus kaikista henkilötyövuosista vajaa kolmannes kaikista henkilöresursseista. HENKILÖSTÖN IKÄ, SUKUPUOLI JA KOULUTUS Vakituisen henkilöstön keskiikä oli vuoden lopussa 44,5 vuotta. Keskustoimistossa keski-ikä oli tasan 47 vuotta ja kotimaan merimieskirkoilla vähän alle 46 vuotta. Ulkomaan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta ja periodiassistenttien vajaa 28 vuotta. Naisten osuus keskustoimistossa oli 40 %, kotimaan merimieskirkoilla noin 85 % ja ulkomaan merimieskirkoilla 80 %. Toimintayksiköiden ja keskustoimiston johtavista työntekijöistä naisia oli 60 %. Kirkollisen koulutuksen saaneita oli 18, henkilöä, 9 pappia ja 9 diakonia. Sosiaalialan ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 3 henkilöä. Keittiöalan koulutuksen saaneita oli 5, liikealan koulutuk- vt henkilöstöpäällikkö Jaakko Laasio ja hallituksen työvaliokunnan puheenjohtaja Paula Raitis marraskuussa Bergenissä. sen saaneita 5 ja muita 6 henkilöä. Toiminnallisissa tehtävissä oli 80 % ja hallinnollisissa tehtävissä 20 % henkilöstöstä. MUUTOKSIA HENKILÖSTÖSSÄ Varainhankintapäällikkö Sari Pirinen irtisanoutui heti vuoden alussa siirryttyään toisiin tehtäviin. Diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen siirtyi Belgiaan 1.12. alkaen ja 1.1.2015 alkaen Benelux-maiden merimieskirkkotyön johtajaksi 1.8. lukien. Vuoden loppuun päättyi myös merimiespastori Kari Latvuksen työsuhde teologisen prosessin ohjaajana. Viimeisteltäväksi vuoden 2015 aikana jäi vielä osa kirjallisista töistä. Elokuussa saatiin suruviesti henkilöstöjohtaja Heikki Rantasen kuoltua vakavaan sairauteen. Rantanen heti palvella Merimieskirkon eri tehtävissä koti- ja ulkomailla yli 30 vuoden ajan. Vuosaaren merimiespastori Liinamaria Halén irtisanoutui syyskuussa ja hänen seuraajakseen siirrettiin Raumalta merimiespastori ja laivakuraattori Sirpa Tolppanen. Sanni Sirviö toimi Oulun merimieskirkon johtavana satamakuraattorina 30.8. saakka, jolloin vakituinen toimenhaltija Antti Härö palasi toimivapaaltaan. Sirviö jatkoi sen jälkeen osa-aikaisena satamakuraattorina Vuosaaren johtava satamakuraattori Heikki Huttunen jäi vuorotteluvapaalle 1.10. alkaen ja samalla Sirpa Tolppanen siirtyi hänen sijaisekseen. Päätoiminen laivakuraattori Sanna Siivonen jäi 1.10. opintovapaalle. Ulkomaan merimieskirkoilla eläkkeelle jäi Brysselin emäntä Helena Pirhonen. Vuoden aikana työsuhde päättyi Rotterdamin palveluvastaava Jukka Oksasella. Määräaikaisena Benelux-maiden johtajana toiminut merimiespastori Taru Savelius-Latvus palasi suomeen vuoden loputtua. HENKILÖSTÖKOULUTUS Suomen Merimieskirkon ulkomaan henkilöstö kokoontui Lohjan Sammattiin Elämännokan leirikeskukseen 2.-5.5. Päivien teemana oli Merimieskirkon teologisen itseymmärryksen syventäminen. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Turun kristillisen opiston kanssa. Ulkomaan merimieskirkkojen sosiaalikuraattorit osallistuivat kahteen koulutusjaksoon Jarmo Karjalaisen johdolla. Toukokuussa Lohjalla pidetyssä koulutuksessa aiheena oli kriisikoulutuksen ensimmäinen osa. Lokakuussa Espanjassa jatkettiin toisella kriisikoulutuksen jaksolla. Ulkomaanyksiköissä on pidetty omia henkilöstökokouksia. Kotimaantyöntekijät kokoontuivat Lohjalla Tammikuussa, Kangasalla maaliskuussa sekä Helsingissä marraskuussa. Keskustoimiston henkilöstö kokoontui Lohjalla syyskuussa. Laivakuraattorikoulutusta järjestettiin henkilöstökokouksen yhteydessä maalis- ja marraskuussa. Johtoryhmän koulutusja neuvottelupäivät pidettiin syyskuussa Helsingissä ja marraskuussa Rotterdamissa. Yksittäiset työntekijät ovat hankkineet lisäkoulutusta muun muassa johtamisen ja ohjelmistosovellutusten sekä henkilöstö- ja taloushallinnon alalta. ATK-koulutusyhteistyötä on tehty lähinnä Datafankin kanssa. Suomen Merimieskirkon työntekijöitä osallistui erilaisille kirkollisille neuvottelupäiville. 55 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 56 Suomen Merimieskirkko 2014 Uusille työntekijöille on järjestetty perehdyttämiskoulutus keskustoimistossa ja omassa yksikössä. Uudet työntekijät sekä vapaaehtoiset assistentit ja harjoittelijat ovat pääsääntöisesti käyneet merimieskirkkotyön peruskurssin. Järvenpään seurakuntaopistolla toukokuussa pidetyllä peruskurssilla oli osanottajia yhteensä 19. Merimieskirkkotyön peruskurssi on Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallista henkilöstökoulutusta. Kaikista omista koulutuksista kerättiin kurssipalautetta sähköisellä kyselylomakkeella. Ulkomaantyöhön lähtijät ja heidän puolisonsa ovat voineet osallistua kirkon ulkomaantyön opintokokonaisuuden suorittamiseen (peruskurssi, Turku, huhtikuu ja kokemuksellisen oppimisen jakso ulkomailta palanneille työntekijöille, Espoo, marraskuu) joka on järjestetty yhteistyössä Kirkon ulkosuomalaistyön, Suomen Merimieskirkon, Suomen Lähetysseuran, Kirkon Lähetystyön Keskuksen ja Turun kristillisen opiston kanssa. Suomen Merimieskirkko osallistui Kirkon ohjaajakoulutuksen ja Kansainvälisen henkisen huollon (Kv. HEHU) suunnitteluun. Mentorit ovat kokoontuneet koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen kahdesti vuodessa. Henkilöstöjohtaja vastasi henkilökunnan koulutusten järjestelyistä sekä teki ohjaus- ja konsultaatiovierailuja toimipisteisiin. Merenkulkijatyön johtaja kuuluu ICMAn koulutus- ja valmennustyöryhmään. Henkilöstöjoh- taja Heikki Rantanen (-26.8.2014) toimi Suomen evankelisluterilaisen kirkon kansainvälisen koulutuksen seurantaryhmän jäsenenä sekä eri lähetysjärjestöjen ja Suomen Merimieskirkon mentori- ja ryhmänohjaajakoulutusryhmän (MENRY) puheenjohtajana. HENKILÖSTÖN TYÖHISTORIA JA VAIHTUVUUS Henkilöstön työhistoria Suomen Merimieskirkon palveluksessa 2014: Keskustoimisto TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Toimintavuoden aikana YTtoimikunta kokoontui kerran. Neuvotteluryhmään ovat kuuluneet työnantajan edustajana henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen (-26.8.2014) ja henkilöstön edustajina henkilöstövaltuutetut/luottamusmiehet Antti Härö, Pekka Wilska ja työsuojeluvaltuutettu Piia Lännenpää sekä varavaltuutettu Heli Tuokkola. Kotimaa Ulkomaat TYÖKYKY JA TERVEYS alle 1 vuotta 2 1 2 1-3 1 3 9 4-6 2 2 4 7-9 2 2 2 10-14 1 2 3 15-19 1 2 0 20-24 1 1 0 250 0 Yhteensä: 42 henkilöä 0 Kotimaan merimieskirkkojen henkilöstön työterveyspalveluista on tehty sopimus Suomen Terveystalo Oyj:n kanssa. Keskustoimiston ja Vuosaaren merimieskirkon henkilöstö työterveyspalveluista vastasi Diacor. Ulkomaan merimieskirkkojen henkilökunta on käyttänyt oman alueensa yleisiä terveyspalveluja. Kotimaan lomien ja työmatkojen aikana Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat ulkomaan työntekijät ovat voineet käyttää Diacorin työterveyspalveluja tai erillisen sopimuksen perusteella Suomen Terveystalon palveluja. Kaikilta uusilta yhdistyksen työntekijöiltä on edellytetty terveys- ja työhön sijoittumistarkastusta. Terveydenseurantatarkastukset ovat olleet työntekijän iästä riippuen joko viiden tai kolmen vuoden välein. Kotimaan vakituisella henkilöstöllä oli Tapiolan hoitoturvavakuutus, joka laajentaa työterveydenhuollon antamaa turvaa. Keskustoimistossa työntekijöiden keskimääräinen yhtäjaksoinen palvelusaika oli 12,7 v. Kolme työntekijää oli aloittanut työsuhteensa kotimaan tai ulkomaan merimieskirkoilla. Kotimaan merimieskirkoilla keskimääräinen yhtäjaksoinen palvelusaika oli 7,4 v. Ulkomaan merimieskirkoilla keskimääräinen palvelusaika oli 4,4 vuotta. Kokkolan Merimieskirkon retkeläisiä Kalajoella Työterveyshuollon lisäksi Suomen Merimieskirkon työhyvinvointisuunnitelmaan sisältyivät koulutus, liikunta ja sosiaalinen kanssakäyminen. Ulkomaan ja kotimaan merimieskirkot sekä keskustoimisto ovat laatineet omat työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmansa. Kotimaassa toimivat työntekijät saivat tilata käyttöönsä Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Toimintayksiköissä on toteutettu henkilökunnan virkistyspäiviä. Kehittämiskeskustelut on käyty kaikissa toimintayksiköissä. Kaikille uusille työntekijöille on tarjottu mentoria. Vuoden aikana kahdella työntekijällä oli oma mentori. Henkilöstöjohtajan luvalla oli mahdollista hakeutua myös työnohjaukseen. Työntekijöiden koulutustarvetta arvioitiin erityisesti kehityskeskustelujen yhteydessä ja työntekijät ovat voineet esittää koulutustoiveitaan. 1 päivä 8 pv 2 – 3 päivää 48 pv 4-10 päivää 92 pv HENKILÖSTÖLUETTELOT 31.12.2014 11-60 403 pv Merkkien selitykset: yli 60 päivää 0 pv * = sopimus paikallisen merimieskirkon kanssa Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli seuraavasti: Sairauspoissaolojen määrä oli yhteensä 551 päivää, (v. 2013: 299, v. 2012:257, v.2011:271) eli 14,77 työpäivää jokaista henkilöstötyövuotta kohden (37,3 htv). Työterveydenhoitokulut olivat yhteensä 17 000 € (+3 000 €) eli 459,45 €/työntekijä (37). HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökulut olivat yhteensä 2 148 t € (2013: 2 238 t €, 2012: 2170 t €, 2010: 2601 t €). Henkilöstökuluista henkilöstökoulutuksen osuus oli 47 t € (2013: 37 t €,2012: 43 t €) ja työterveyskuluja 17 t €, (2013:14 t €, 2012: 12 t €). **=osa-aikainen/palkkiotoiminen työntekijä. Sopimus Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa Keskustoimisto Egger, Heidy, toimistoassistentti Honkala Katja, varainhankintakoordinaattori (1.2.2014-) vanhempainlomalla Laasio Jaakko, merenkulkijatyön johtaja va henkilöstöjohtaja (27.8.2014-) Latvus Kari, (-31.12.2014) merimiespastori /merimieskirkkoteologi (51 %)** Lehmuskallio Sakari, pääsihteeri Lindqvist Saara-Helena, hallintosihteeri 57 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 58 Suomen Merimieskirkko 2014 Oldendorff Katri, (1.12.2014-) varainhankintakoordinaattori Rantanen Heikki, (-26.8.2014) henkilöstöjohtaja Rihtniemi Jouni, kirjanpitäjä Siivonen Sanna, laivakuraattori Toljamo Marko, viestintäpäällikkö Wallén Kirsi, talousjohtaja Keskustoimistossa oli 10 vakituista työntekijää Erityistehtävät (vapaaehtoisia) Blumenthal Eeva, toimistoapulainen Byde Howard, nettipappi Kinnunen Mari, nettipappi Laurén Mikko, merimiespastori ja nettipappi Szarek Ritva, nettipappi Thilman Ben, nettipappi Mentorit Frilander Tarja Frilander Timo Haunia Henna Jalli Tarja Kalliala Eija Kangasvieri Anu-Marja Koivisto Hannele Miettinen Leena Miettinen Pentti Puranen Kauko Suihkonen Hannu Suomalainen Mari Laivakuraattorit Siivonen Sanna (opintovapaalla 1.10.2014 -) Härö Antti (50%) Rannikko Jaana (50%) Tolppanen Sirpa (30.9. saakka 50%, 1.10. alk 20 %)) Nimikkolaivakuraattorit Alander Juha Erickson Gerd Helle Eeva-Liisa Jussila Jorma Karjalainen Ilmari Kauhanen Ritva Koivu Tapio Kosonen Ulla Kuisma Sanna Kärkkäinen Minna Niemi Hanna Pyöriä Esa Salomäenpää Olli Salonen Raimo Suomi Pirjo Tähtinen Teemu KOTIMAAN MERIMIESKIRKOT Hamina Rannikko Jaana, johtava satamakuraattori (50%) Oulu Sirviö Sanni) johtava satamakuraattori (80 %, -31.8.2014) satamakuraattori oa. (1.9.2014-) Antti Härö (1.9.2014 -) johtava satamakuraattori (50 %) Raahe Skog Rea, johtava satamakuraattori (60%) Rauma Tuorila Eija, johtava satamakuraattori Arvela Mari (1.10.2014-) satamakuraattori Turku Suvanto Arja, johtava satamakuraattori Oldendorff Tuure, satamakuraattori (50%) Pellonperä Sami, (5.7.2014-) Siviilipalvelusmies Kemi-Tornio Vuosaari Tuokkola Heli, johtava satamakuraattori Salonen Aleksi (-4.9.2014) Siviilipalvelusmies Huttunen Heikki (vuorotteluvapaalla 1.10.2014-) johtava satamakuraattori Tolppanen, Sirpa, (1.10.2014-) merimiespastori-laivakuraattori Kokkola Kangasvieri Anu-Marja, johtava satamakuraattori Väliniemi Tero, satamakuraattori (31%) Kotimaan merimieskirkoilla oli 31.12. yhteensä 13 työntekijää. ULKOMAAN MERIMIESKIRKOT Benelux-maat Päätoimiset työntekijät Savelius-Latvus Taru, johtaja (-31.12.2014) Karjalainen Jarmo, diakoniajohtaja, 1.1.2015 alk. johtaja Huttunen Heli, (-31.12.2014) merimiespastori * Kallio Samuli, (1.8.2014 -) palveluvastaava Kvist Heidi, palveluvastaava Lännenpää-De La Cruz Piia, johtava sosiaalikuraattori Oikarinen Tiina, (1.9.2014 - ) emäntä Ranta Eeva-Maria, sosiaalikuraattori Wilska Pekka, sosiaalikuraattori van Bregt Sari, sihteeri* Periodiassistentit* Kemppainen Anni Kivekäs Salla Saari Sirpa Erityistehtävissä (ilman palkkaa): Westerholm Wille, merimiespastori (Luxemburg) Suurhasko Seppo, kiinteistö, laivakäyntityö ja myyjäiset Scholten Anna-Maija, rakennuttajakonsultti Winterswijk Tytti, apuemäntä Dekker Anu, kiinteistön siivous Kreikka Iso-Britannia ja Irlanti Hilonen Mari, sosiaalikuraattori Päätoimiset Lindholm Hanna, sosiaalikuraattori Hälli Teemu, johtaja Mattila Mervi, palveluvastaava* Niemeläinen Elli, keittiötyöntekijä* Palkkiotoimiset/ osa-aikaiset työntekijät* Burton Annu, hallintosihteeri* Creely Bernard, siistijä Periodiassistentit * Ahlfors Enni Ylä-Jussila Reeta Erityistehtävät* Zabiega Marja, raamattupiirin vetäjä Iso-Sipilä Juha, suntio Iso-Sipilä Susanna, suntio J. Mitch Flacko, vapaaeht. talonmies Sternberg Johanna, pappi Hälli Anna, tiedottaja/kanttori/pappi Pikala Tero, kirkkotoimikunnan pj Rönkko Petra, kuoron johtaja Pohjois-Saksa Päätoimiset Oldendorff Satu, johtaja Lehmann Ritva, sosiaalikuraattori Ylitalo Tiina, palveluvastaava Eklund Anna, sosiaalikuraattori Palkkiotoimiset/ osa-aikaiset työntekijät* Weissenburg Eira, toimistosihteeri Ensleit Paula, kahvilatyöntekijä Gläßer Elsi, kahvilatyöntekijä Hansen Johanna, kahvilatyöntekijä Tukiainen Inka, kahvilatyöntekijä Ylitalo Mikko siistijä Periodiassistentit * Oksanen Päivi Rajasalo Anni Puola Palkkiotoimiset työntekijät Szarek Ritva, merimiespastori** Ulkomaantyöntekijöiden yhteismäärä 31.12. oli 35. Yhteisön palveluksesta 59 Merimieskirkkojen kertomukset 2014 60 Suomen Merimieskirkko 2014 eläkkeelle siirtyneet Työsuojelutoimikunta Bonsdorff Kari Broström Kati Heinonen Liisa Kari Sirkka Lagerroos Marja-Leena Lindbohm Katariina Lindqvist Ari Nieminen Ville Ollitervo Hilkka Paldan Marjatta Sipilä Aune Salmela Marja-Liisa Vepsä Esko Rantanen Heikki, (27.8. alk Jaakko Laasio) työsuojelupäällikkö Lännenpää Piia työsuojeluvaltuutettu Tuokkola Heli 1.varavaltuutettu Ylitalo Tiina 2.varavaltuutettu Eläkkeellä 31.12. yhteensä 13. Työntekijöiden henkilöstövaltuutetut ja luottamusmiehet Wilska Pekka ulkomaantyöntekijät Eeva-Maria Ranta ulkomaantyöntekijät (varalla) Härö Antti, kotimaantyöntekijät Kangasvieri Anu-Marja kotimaantyöntekijät (varalla) VAKINAINEN HENKILÖSTÖ 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2011 2012 2013 2014 KESKUSTOIMISTO 13 12 11 12 12 10 10 10 11 10 10 10 KOTIMAAN KIRKOILLA 10 10 11 12 12 16 15 12 11 9 11 11 ULKOMAAN KIRKOILLA 17 18 18 17 16 18 16 17 18 15 12 12 OSA-AIKAELÄKKEELLÄ 2 1 0 0 0 0 0 3 2 0 0 0 VAKINAISIA YHTEENSÄ 40 40 40 41 40 44 41 39 42 37 38 37 39 39 37 41 41 37,3 39 33 33 41 80,0 % 80,0 % 75,0 % 80,0 % 80,0 % 80% 80% 80,0 % 80,0 % 80% HENKILÖTYÖVUOSIA TOIMINNALLISET TEHTÄVÄT KOULUTUS KIRKOLLINEN KEITTIÖALA 39 39 80,0 % 80,0 % 22 21 20 22 22 23 20 17 15 18 18 18 5 5 5 7 6 7 7 6 6 4 4 5 LIIKEALA 7 7 7 7 8 8 8 9 7 6 6 5 MUU KOULUTUS 6 7 4 5 4 6 5 7 7 3 5 9 TYÖSUHTEEN KESTO ALLE 3 V 20 19 20 20 19 22 20 20 13 13 11 18 4-14 V 14 19 15 15 16 16 17 13 16 16 17 19 6 7 5 5 5 6 7 6 6 5 4 5 KESKI-IKÄ KOTIMAAN KIRKOT YLI 15V 42 41 45 41 42 53 52 44,5 52 44 44 46 KESKUSTOIMISTO 50 49 46 47 49 51 52 52,2 54 52 48 47 ULKOMAAN KIRKOT 35 36 38 39 39 38 38 42,5 42 42 43 44,5 KESKI-IKÄ KAIKKI 42 41 42 42 43 46 45 44 47 44 44 44,5 MUU HENKILÖSTÖ 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2011 2012 2 013 2014 PALKKIOTOIMISIA/OSA-AIKAISIA 22 26 30 27 23 28 22 25 18 7 26 22 VAPAAEHTOISIA ASSISTENTTEJA 24 29 23 25 27 33 36 38 35 23 25 20 HARJOITTELIJOITA 16 19 25 28 20 18 23 15 19 10 8 18 ERITYISTEHTÄVISSÄ ILMAN PALKKAA 39 43 38 54 48 38 44 38 53 45 57 86 NÄISTÄ LAIVAKURAATTOREITA 30 30 25 30 23 16 24 19 18 24 22 16 158 162 156 175 158 161 141 144 176 159 171 146 63 72 63 69 67 48 74 59 75 77 77 79 69 76 77 70,9 80 63 69 70,3 1 000 1 000 1 000 1 000 840 869 884 883 739 651 701 823 TYÖNTEKIJÖITÄ KAIKKIAAN JOSTA PALKATTUA HENKILÖSTÖÄ HENKILÖTYÖVUOSIA YHT. VAPAAEHTOISIA AVUSTAJIA 7 8 10 11 10 9 8 8 9 12 13 13 TYÖTERVEYDENHOITOKULUT € ELÄKKEELLÄ 7 609 6 258 6 258 6 430 7 120 9 854 9 652 8 113 8000 12 000 14 000 16 500 PALKKAKULUT TUHAT € 1 842 1 801 1 803 1 887 2 267 2 269 2 495 2 495 2 601 2 170 2 237 2 148 284 232 198 172 144 169 172 MATKA- JA EDUSTUSKULUT TUHAT € 304 228 61 Merimieskirkkojen kertomukset 2014
© Copyright 2024