Merimieskirkon eri toimipaikkojen vuosikertomukset 2013
SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA MERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET 2013 2 Suomen Merimieskirkko 2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdannoksi..........................................................3 Laivakuraattorityö...............................................4 Seemannsdiakonin Martina Platte Hong Kongista ja pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Merimieskirkkojen maailmanjärjestö ICMA:n konsultaatiokokouksessa Bukarestissa lokakuun alussa 2013 Hamina ja Navicar...............................................6 Vuosaari..................................................................8 Turku..................................................................... 10 Rauma.................................................................. 12 Kokkola................................................................ 14 Raahe.................................................................... 16 Oulu....................................................................... 18 Kemi-Tornio.........................................................20 Lontoo.................................................................. 22 Benelux................................................................ 30 Hampuri............................................................... 38 Lyypekki..............................................................44 Varsova................................................................. 46 Ateena.................................................................. 47 Kriisivalmiustyö................................................. 50 Kaukoitä............................................................... 51 Raskas maantieliikenne.................................. 52 Merimiespappi / Sjömansprästen netissä ja viikon sana...................................................... 53 Tiedotus............................................................... 53 Henkilöstötilinpäätös 2013........................... 55 Tilastotietoja henkilöstöstä.......................... 63 Kiitämme valokuvaajia ja valokuvien toimittajia: Sakari Lehmuskallio, Martina Platte, Heikki Rantanen, Jarmo Karjalainen, Marko Toljamo Kannen kuva: Somiste Rauman Merimieskirkon ikkunassa uusien tilojen vihkimispäivänä Suomalainen konfirmaatiojumalanpalvelus Ateenan anglikaanisessa St Pauls kirkossa. Yksityisrippikoulu käytiin 2013, opettajina oikealla kuvaa ottava sosiaalikuraattori Mari Hilonen ja vastaavana pappina rippilapsen vanhempien kanssa kätensä siunaukseen kohottanut Jarmo Karjalainen. JOHDANNOKSI Suomen Merimieskirkko-yhteisön kertomus vuodelta 2013 jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on paperiversiona julkaistava yhteenvedonomainen vuosikertomus. Tämä jälkimmäinen osa sisältää yksityiskohtaisemmin tietoa eri merimieskirkkojen vastaavan työntekijän laatimassa muodossa. Ensimmäisessä osassa olleita tietoja ei pääsääntöisesti enää toisteta. Kuitenkin, henkilöstöluettelo on tässä julkaisu täydellisempänä siten, että kaikki vuoden aikana tehtävissä olleet on mainittu. Ensimmäisessä osassa on pitäydytty 31.12.2013 tilanteeseen. Sakari Lehmuskallio pääsihteeri 3 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 4 Suomen Merimieskirkko 2013 TOIMINTA MERENKULKIJOIDEN PARISSA Kotimaan merimies kirkot Ulkomaan merimies kirkot 2013 suomalaisia merenkulkijoita kirkolla 325 584 909 ulkomaisia merenkulkijoita kirkolla 6 488 145 5 125 16 737 5 125 16 % Laiva kuraattorit laivalla tavattuja 2012 muutos vuodesta 2012 3% 714 +27 % 6 634 20 % 6 903 -4 % 3 389 25 259 77 % 22 700 +11 % 23 550 4 118 32 802 100 % 30 306 +8 % 72 % 12 % muualla tavattuja Merenkulkijoita yhteensä sielunhoidollisia keskusteluja muita keskusteluja laivakäyntejä seilausvuorokausia eri laivoja 0% 100 % 479 569 325 1 373 690 +99 % 2 001 1 588 1 636 5 225 3 646 +43 % 49 967 391 1 407 1 612 -13 % 5 193 189 +2 % 2 462 182 2 678 3 466 -13 % 188 34 SUOMALAISIA MERIMIEHIÄ 29 % 9 423 ULKOLAISIA MERIMIEHIÄ 71 % 23 370 LAIVAKURAATTORITYÖ Kolmen kymmenen toimintavuotensa aikana laivakuraattorityö on tullut luontevaksi osaksi Suomen Merimieskirkko ry:n toimintaa. Kirkon läsnäoloa ei vierasteta, vaan se koetaan luontevaksi osaksi elämää laivalla. Varustamojen henkilöstöosastojen kanssa toimintaa kehitetään koko ajan ja eteen tuleviin vastataan mahdollisimman hyvin. JUHLAA JA SEMINAARIA 30. toiminnan vuotta juhlistettiin marraskuussa järjestetyllä seminaarilla. Teemana oli monikansal-linen miehistö ja siihen tutustuttiin muutaman alustuksen kautta. Pääpuhujaksi saatiin professori Jens-Uwe Shröder-Hinrichs World Maritime Universitystä. Muina alustajina toimivat tutkija Olli-Pekka Brunila, merikapteeni Tero Sairanen ja pääsihtee- ri Sakari Lehmuskallio. Seminaari keräsi nelisen kymmentä osallistujaa koko merenkulun toimijakentän laajuudelta. Syyskuussa ICMAn Pohjois-Euroopan aluekokoukseen kerääntyi n 35 merimieskirkkotyöntekijää ja muuta osallistujaa koko Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueelta. Yksi seminaarin aiheista oli ku-raattorityö risteilijöillä. Muina teemoina käsiteltiin merimieskirkkoteologiaa, MLC2006 yleissopi-musta ja keskinäistä verkostoitumista. Retkipäivänä tutustuttiin Viron merimieskirkon toimintaan Muugan satamassa. TOIMINNAN VIRTAA Palkattuja kuraattoreita oli 4. Heistä Jaana Rannikko toimi johtavana laivakuraattorina erityisvastuualueena nimikkolaivakuraattoreiden ohjaus. Hänen työnsä Haminaan johtavan satamakuraattorin sijaisena jatkui edelleen. Antti Härö jatkoi osa-aikaista seilaamista Oulun johtavan satamakuraat- torin työn lisäksi. Syyskuun alusta hän jäi johtavan satamakuraattorin osuudesta toimivapaalle, mutta jatkoi seilauksia. Sanna Siivonen siirtyi huhtikuun alusta päätoimiseksi seilaajaksi. Rauman meri-miespastoriksi valittiin 1.4. alkaen Sirpa Tolppanen, joka myös seilasi n. 50 % osuudella Rauman satamatyön ohessa. Seilauksien määrä pysyi pitkän aikavälin tasollaan. Kohtaamisten määrä jatkoi laskuaan, mutta samaan aikaan keskustelujen ja sielunhoitokeskustelujen määrät kasvoivat. Työ on selkeästi muuttumassa intensiivisemmäksi ja yksilön huomioivammaksi suurten joukkojen tavoittelemisen sijaan. Pääosan seilauksista teki palkattu henkilöstö ja nimikkokuraattoreiden toimintaan kiinnitettiin erityistä huomiota siirtämällä Jaana Rannikon työpanosta ohjaukseen ja koordinointiin. Keskimääräinen seilaus hieman vajaa 5 vrk, eli kuluneena vuonna seilaukset olivat edelleen samanmittaisia kuin muutamana viimeisenä vuonna. Laivakuraattoreita koulutuksessa Turun Heinänokassa keväällä 2013. Kouluttajana Kari Latvus, kuvassa keskellä vasemmalla. Hänestä vasemmalle istuu johtava laivakuraattori Jaana Rannikko. Vuoden lopussa aktiivisia tai sopimuksellisia nimikkokuraattoreita oli kaikkiaan 22. YHTEISTYÖ JA RAHOITUS Laivakuraattoritoiminnan yhteistyösopimus oli voimassa seuraavien varustamoiden kanssa: Arctia Shipping Oy, Bore Ltd, ESL-shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, Tallink-Silja Oy, ja Viking Line Abp. Toimintaa rahoittivat sopimusvarustamot sekä merimieseläkekassa. Lisäksi avustuksia tuli laivapappityön tukijarenkaalta ja seurakunnilta, jotka nimenomaan haluavat tukea laivakuraattorityötä. Varustamojen avustuksiin tuli pieniä ”tasokorotuksia”, mutta pääosin ne pysyivät entisellään. KOULUTUS Palkatut ja nimikkolaivakuraattorit osallistuivat huhtikuussa koko Merimieskirkon henkilöstön ko-koontumiseen Turussa. Omassa ohjelmaosuudessa pohdittiin monikulttuurisuutta ja kansainväli-syyttä sekä käytiin seilausten purkukeskusteluja mm. case kertomusten avulla. Sen lisäksi kuraattorijoukko oli koolla syyskuussa. Silloin jatkui seilaustyön peruskysymysten pohdinta. Palkattu henkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin vuoden mittaan. Laivakuraattoreita osallistui Diakoniatyöntekijöiden päiville, yhteiskuntatyön työntekijäkokouksiin ja HeHu-koulutuksiin. Vii-dennen työpaikkapappisymposiumin suunnittelutyö käynnistyi keväällä. Jaakko Laasio johtaja merenkulkijatyö PÄÄTOIMISET JA OSA-AIKAISET LAIVAKURAATTORIT Antti Härö osa-aikainen Jaana Rannikko päätoiminen, 1.9. alkaen osa-aikainen Sanna Siivonen osa-aikainen Ben Thilman osa-aikainen (-31.10.) NIMIKKOLAIVAKURAATTORIT Juha Alander Gerd Erickson Eeva-Liisa Helle Jouni Hilke Juhani Husa Jorma Jussila Ilmari Karjalainen Sanna Kuisma Ritva Kauhanen Tapio Koivu (kriisitukiresurssi) Ulla Kosonen (kriisitukiresurssi) Minna Kärkkäinen Hanna Niemi Sanna Ollikainen Esa Pyöriä Sirpa Rosenberg Olli Salomäenpää Raimo Salonen Antero Sjöblom Pirjo Suomi (kriisitukiresurssi) Satu Tarkio Teemu Tähtinen Robert Willadsen Jochum Wilman 5 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 6 Suomen Merimieskirkko 2013 Haminan merimieskirkko ja Navicar Avustettavat Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 YLEISTÄ SATAMASTA Haminan ja Kotkan satamien yhdistymisestä tuli kaksi vuotta täyteen. Yhdistyminen on tuonut satamalle vahvan aseman. Suomen suurimpana satamana sen ääntä kuunnellaan. Alusliikenne on suurelta osin keskittynyt Kotkan alueen kuuteen satamaan Haminan sataman ollessa hiljaisempi. Vaasalainen operaattori Rauanheimo kuitenkin aloitti vuoden alussa toiminnan Haminassa, ja sataman johto etsii alueelle jatkuvasti uusia toimijoita. Vuonna 2013 Hamina-Kotka satamassa oli 2 657 aluskäyntiä, mikä on 5 % edellisvuotta vähemmän. Lama näkyy Hamina-Kotkassa kuitenkin vähemmän kuin muissa satamissa. Muutos vuodesta 2012 5 Merenkulkijoita HAMINAN MERIMIESKIRKKO JA NAVICAR kävijämäärä 1 232 -64,0% 40 -27,3% 1 983 234,4% 0 -100 % 204 3 244 + 32,4% HAMINAN MERIMIESKIRKOSTA Erityistapahtumista Haminan osalta on mainitAlusten määrä on vaihdellut tava seuraavat: suuresti: välillä ei ole yhtään laivaa satamassa ja välillä on jopa viisi tai kuusi laivaa kerralla. Kävijämäärät ja myynti ovat tämän myötä vähentyneet kirkolla. Kirkko on ollut tarpeen mukaan auki arki-iltaisin pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Merimieslähetyspiiri toimi edelleen aktiivisesti Ismo Saarikosken johdolla, vaikkakin sen jäsenmäärä ikääntymisen myötä pienenee koko ajan. Heillä oli marraskuussa omat myyjäiset, jossa Haminan Merimieskirkolla oli oma pöytä. Piiriläisten lisäksi myös Neuvottoman Martat tekivät joulupaketteja vietäväksi laivoille Yhteistyö Haminan seurakunnan kanssa on tiivistynyt. Tuotteillamme on jatkuva myyntipöytä srk:n Juttutuvalla. Satamakuraattori on vieraillut siellä kaksi kertaa ja ollut mukana vapaaehtoisten retkellä, jossa kertoi Merimieskirkon työstä. Johtavan satamakuraattorin toiminta: -vierailu rovastikunnallisella nuorten leirillä -luento Merikeskus Vellamon yleisötilaisuudessa aiheena Elämä ja kuolema merellä -merenkulkuoppilaitoksessa merimieskirkon toiminnan esittely -vierailuja merimieslähetyspiirissä Haminassa kolme kertaa -Sea Sunday Johanneksen kirkossa, Haminassa Myyjäisiä -Porvoon seurakunnan pääsiäisja joulumyyjäiset -Haminan Merimieslähetyksen syysmyyjäiset -Haminan seurakunnan joulumyyjäiset -Kymin seurakunnan lähetysmyyjäiset -Wanhan Holviston Joulutapahtuma Haminassa Hamina-Kotka sataman syntymäpäiväjuhla elokuussa. Joulukuussa oli kahvitilaisuus yhteistyökumppaneille sekä rahtareille oma kirkkokahvitilaisuus. HENKILÖKUNTA Ainoa palkattu työntekijä oli 50 % johtava satamakuraattori Jaana Rannikko. Kirsti ja Seppo Suurhasko toimivat sitoutuneesti vapaaehtoistyöntekijöinä. Muita vapaaehtoisia oli satunnaisesti avustamassa myyjäistapahtumissa. Eläkkeellä oleva kirkkoherra Matti Virmakoski antoi viisi työnohjauskertaa johtavalle laivakuraattorille. NAVICAR Johtava satamakuraattori on ajanut Navicarilla Hamina-kotkan seitsemässä eri satamassa tehden laivakäyntejä. Loviisan satama on ollut resurssipulan tähden pakko jättää pois. Merimiehillä ei ole ollut halua tai tarvetta vierailla itse autossa. He arvostavat sitä, että työntekijä menee heidän luokseen laivalle ja että hänellä on aikaa juuri heille. Internet, puhelinkortit ja prepaidliittymät ovat edelleen kysytyimmät palvelut – kuin myös henkilökohtaiset keskustelut. Kuljetusten määrä oli 4. Navicar erityistapahtumissa Haminan Satamamarkkinat Herättäjäjuhlat Neste Ralli SMK:n kesäjuhlat MEPA:n Futistapahtuma Jaana Rannikko johtava satamakuraattori 7 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 8 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Avustettavat 199 1 558 % Merenkulkijoita 3 522 26,7 % Muita toimintaan osallistujia 1 310 -27,9 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 9 802 250 % Rekkamiehiä 590 58,6 % Sakraalitoiminnassa mukana 622 38,5 % 16 045 95,1 % Yhteensä VUOSAAREN MERIMIESKIRKKO TOIMINTAKERTOMUS 2013 Vuosaaren merimieskirkon neljäs toimintavuosi oli vaihderikas. Henkilökunta vaihtui helmi-maaliskuun aikana kokonaisuudessaan. Johtava satamakuraattori Päivi Tuomi irtisanoutui toimestaan 31.1.2013 ja uudeksi johtavaksi sa- Muutos vuodesta 2012 tamakuraattoriksi valittiin Heikki Huttunen, johon hän siirtyi merimieskirkon hankintapäällikön tehtävistä. Liinamaria Halén valittiin merimiespastoriksi 1.3.2013 alkaen. Helmikuun alusta uutena siviilipalvelusmiehenä aloitti Matias Heikkilä. Christian Sierks, joka oli palkattu työllistämistuella, siirtyi kouluavustajaksi. PortCatering Leena Talajan kanssa tehtiin yhteistyösopimus cateringpalveluista kirkolla, joka oli samalla uusi päänavaus. Aikaisemmin cateringpalveluita oli hoidettu omin voimin, nyt palvelut vuokrattiin ulkopuoliselta. Tällä tavalla henkilökunta keskittyi enemmän talon toiminnan pyörittämiseen. Hyvin alkanut yhteistyösopimus kuitenkin päättyi heinäkuun lopussa yhteisellä sopimuksella. Cateringpalveluille löytyi onneksi jatkaja Kalevi Utriainen, joka tekee yhdessä vaimonsa Tuulan kanssa kirkolle cateringia erillisellä sopimuksella Merimieskirkko on jatkanut korvauksetonta merenkulkijoiden kuljetuspalvelua. Maksulliset kuljetukset laivojen ja sataman porttien välillä perustui vuoden loppuun asti kaupalliseen (Port Service) kuljetukseen, mikä oli useille merenkulkijoille kohtuuttoman kallis. Helsingin satama sanoi loppuvuodesta sopimuksen irti. Vuoden 2014 alusta alkaen Helsingin satama hoitaa kuljetukset ilmaiseksi. Rekkamiesten kävijämäärät ovat nousseet ja saunaa on käytetty ahkerasti, samoin pesulapalvelua. Syksyllä teetettiin pyykkipassi, jota on jaettu lähinnä rekkakuskeille. Valtaosa kävijöistä oli virolaisia kuskeja, jotka viihtyivät kirkolla useina päivinä viikossa. Suomalaisten rekkakuskien määrä kirkolla on ollut kasvussa. Rahtarilehdessä on mainostettu kirkkoa ja Turun merimieskirkko on jakanut myös Vuosaaren esitteitä kuskeille. Ammattiyhdistyslehdet ja kirkolliset lehdet ovat kirjoittaneet artikkeleita toiminnasta ja talosta. Yhä useammat pääkaupunkiseutulaiset löysivät tien merimieskirkolle. Satunnaisia matkailijoita vieraili varsinkin kesäkuukausina. Ryhmävierailuja kirkolle tehtiin runsaasti ja niistä poiki usein uusia vierailuja, kun sana kiiri kävijältä toiselle. Kirkolla kävijöiden määrä on ollut kasvussa viime vuoden osalta. Kirkon tiloja on vuokrattu yksityisiin perhejuhliin, koulutuksiin, pikkujouluihin ja kokouksiin. Tilaisuuksien määrä on ollut kasvussa toimintavuonna johtuen mainostamisesta. Hartauksia on Vuosaaren johtava satamakuraattori Heikki Huttunen järjestetty tarvittaessa mm ryhmille. Vuosaaren Merimieskirkko toimii edelleen ympärivuotisena tiekirkkona. Kesäkuukausina jatkettiin grilli-iltojen pitämistä. Illoista tiedotettiin Kirkko ja Kaupunki – lehdessä, Vuosaari-lehdessä ja Vuosaaren seurakunnan alla sekä Facebookissa. Kävijämäärä kirkon eri tapahtumissa nousi lähes 50 %:lla. Kirkon arkkitehtuuria ja merimieskirkon historiaa ja toimintaa on esitelty ryhmille, joita kävi lähes viikoittain vuoden aikana. Vuosaaren arkkitehtuurinen ilme kiehtoo edelleen myös kansainvälisesti. Arkkitehtiryhmiä kävi mm. Saksasta. Arkkitehtuuri herätti myös muotimaailman kiinnostuksen. Kesällä kuvattiin muotikuvia Moda -lehteen. Lisäksi useat merenkulkualan lehdet kirjoittivat artikkeleita Vuosaaren merimieskirkosta. MTV3 teki ohjelman Wihurin rahastosta, johon kuvattiin materiaalia mm. Vuosaaren merimieskirkosta. Yhteistyötahoina varsinaisen toiminnan osalta ovat olleet MEPA ja Helsingin satama. MEPA:n rooli miehistöjen tavoitettavuuden sekä lehtien ja filmien välittämisen osalta on ollut merkittävä ja täydentää merimieskirkon merenkulkijoiden kohtaamiseen tähtäävää työtä. Yhteistyö on toiminut mm siten, että MEPA:n asiamies on käynyt aamulla ja päivällä laivoilla ja merimieskirkko on sitten hoitanut laivat illalla. Muun toiminnan osalta yhteistyötahoina ovat olleet Vuosaaren seurakunta sekä muut Vuosaaren alueella toimivat kristilliset kirkkokunnat. Vuosaari-seuran kanssa on järjestetty kevätlaulajaiset ja kauneimmat joululaulut sekä muita yksittäisiä tapahtumia. Yhteistyö sataman muiden toimijoiden kanssa on jatkunut ja Vuosaaren merimieskirkko on ollut edustettuna sataman joukkoliikennefoorumissa ja satamatoimijoiden yhteistyöfoorumissa. Molemmat kokoontuivat kaksi kertaa vuodessa. Vapaaehtoisten postituslistalla oli 41 henkilöä. Vuoden aikana on tullut uusia vapaaehtoistoimijoita mukaan. Vapaaehtoistapaamisia järjestettiin kuukausittain. Vapaaehtoisten panos on ollut merkittävä eri tilaisuuksien avustustehtävissä, laivakäynneillä, Venemessuilla helmikuussa, Tall Ships Races tapahtumassa heinäkuussa, Uivassa venenäyttelyssä elokuussa, Käden Taito -messuilla Tampereella ja Tuomaan markkinoilla joulukuussa. Lisäksi osallistuimme omalla esittelypöydällä Herättäjuhlille heinäkuussa, Pirkkalan kesäjuhlille elokuussa ja Vuosaari-päivänä elokuussa. Ruotsinkielisillä Kirkkopäivillä edustettiin Suomen Merimieskirkon nimissä. Tall Ships Racessa järjestettiin sekä muistotilaisuus kilpailuun osallistuneille että ekumeeninen iltahartaus. Vuosaaren merimieskirkko piti joulukirkon matkustajalaiva Baltic Princesillä. Syksyllä pidettiin toimintapiirejä, jossa opeteltiin solmujen tekemistä sekä punontatekniikkaa. Joulukuussa paketoitiin joululahjoja merenkulkijoille, joita jaettiin yli 450 kpl lähes 20 laivaan. Vuosaaren merimieskirkko hoiti myös suosittua Konttitoria Vermossa raviradan parkkipaikalla. Konttitorilta saadut tulot tulivat kirkon hyväksi, joka oli erittäin hyvä lisä nykyisessä taloustilanteessa. Eri partiolippukunnat hoitivat Vuosaaren merimiespastori Liinamaria Halén käytännön järjestelyt. Muutkin tapahtumat, joissa Vuosaaren merimieskirkko oli mukana, näkyy myynnin budjetin ylityksenä. Puhelinkorttien myynnin kasvu on ollut huikeaa, joka kertoo mm siitä, että laivoilta ei ehditä maihin ja kun laivalla käydään, niin aikaa menee puhelinkorttien ja latureiden myyntiin. Mattila-säätiöltä saatiin avustus uusiin kalusteisiin, verhoihin ja eteisen mattoon. Korson Lionsit otti Vuosaaren merimieskirkon tukikohteekseen. Lohjan srk myi tapahtumissa tuotteita. Ensimmäinen toimintavuotemme uudella porukalla oli oppimisen ja opettelun aikaa. Tästä on hyvä jatkaa talon toimintojen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä. Heikki Huttunen johtava satamakuraattori 9 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 10 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Avustettavat 175 -44,3 % Merenkulkijoita 2 563 +0,9 % Muita toimintaan osallistujia 2 324 -26,9 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 4 897 -24,2 % Rekkamiehiä 3 604 -22,0 % Sakraalitoiminnassa mukana 1 310 +46,4% 14 873 -17,4% Yhteensä TURUN MERIMIESKIRKKO YLEISTÄ Turun Merimieskirkolla toteutettiin työtä arjessa liikkuvien ihmisten parissa. Työn painopisteenä oli raskaan liikenteen kuljettajien palveleminen ja kansainvälisten merenkulkijoiden kohtaaminen laivoilla ja kirkolla. Oman lukunsa tuovat ns. muut kävijät kirkolla, jotka ovat oppineet käymään kirkolla pelaamassa biljardia tai vain juttelemassa ja kahvittelemassa. Yhteistyötä teemme lähiseurakuntien, satamien, MEPA:n, Meriauran, Turun kaupungin, Saksalaisen kappeliseurakunnan, Forum Marinumin, Mäntyluodon Saksalaisen Merimieskirkon ja Rahtareiden Turun tiimin kanssa. Risteilijöillä käytiin kaksi kertaa kesän aikana ja siellä olimme mukana myyntipöydän kanssa. Olemme myös laajentaneet satamakäyntejämme Paraisten Kalkki- ja Sementtisatamaan. Eli tällä hetkellä käymme Paraisten lisäksi Turun ja Pansion Satamassa, Naantalin Kantasatamassa, Nesteen Satamassa ja Turun Korjaustelakalla, joka sijaitsee Naantalissa. Aloitimme maaliskuusta lähtien jälleen kuukausittaiset Yhteislauluillat, joissa kävi keskimäärin n.25-35 henkilöä. On laulettu virsiä, merimieslauluja ja vanhoja iskelmiä. Illat ovat olleet suosittuja. Muutos vuodesta 2012 Lopuksi oli vielä Merimieskirkon Joululaulutapahtuma. Mikaelinseurakunnan Miesten saunaillat pidettiin kirkkoherran johdolla kerran kuussa. Perustimme myös ryhmän Wanhat Merimiehet muistelee. Tarkoituksena saada eläkkeellä ja vapailla olevat entiset ja nykyiset merimiehet kohtaamaan toisensa seilausvuosien jälkeen. srk:n Kevätmyyjäiset, Naantalin srk:n Joulumyyjäiset, Henrikin- ja Mikaelin srk:n Joulumyyjäiset. Turun Merimieskirkolla oli omat Joulumyyjäiset kirkolla. Osallistuimme myös Turun Joulutorille 7-22.12.2013. www.joulutori.fi Meillä oli joulumökki jossa myimme merimieskirkon tuotteita. HENGELLINEN TYÖ Kotimaisten kuljettajien lukumäärä oli 2 042. Ulkomaisia kuljettajien luku oli 1 562. Valtaosa heistä on venäläisiä kuljettajia. Pääasiallinen käynnin syy on sauna, ruokailu ja muut kahvilapalvelut sekä pyykinpesu. Keskustelut henkilökunnan kanssa ovat heille tärkeitä ja tuttu, vakituinen henkilökunta tuo heille turvallisuutta. Ilolla olemme ottaneet vastaan ensikertalaisia, he ovat usein nuoria kuljettajia ja tulevat katsomaan toisten kehotuksesta. Ulkomaan kuljettajat tulevat kirkolle kuin kotiin ja he muistelevat kanssamme mielellään kokemuksia muilta ulkomaan merimieskirkoilta. Varsinkin sauna saa aina kiitosta. Perinteeksi muodostuneen kiirastorstain ehtoollishartauden piti kappalainen Mikko Laurèn. Vapaaehtoisten illassa on laulettu virsiä ja pidetty lyhyt hartaus tai käsitelty jotakin hengellistä aihetta ja rukoiltu yhdessä. Merisunnuntain vietto Mikaelin kirkossa ja seurakuntakodilla on jo perinne. Olimme mukana myös Maarian seurakunnan merellisessä Johannesmessussa. Rahtarien Jouluhartaus perinteisesti kolmantena adventtina. Sen piti kappalainen Eija Kalliala. Mikaelin seurakunnan Ohravellitapahtuma oli kaksi kertaa. Keväällä ja syksyllä. Olimme myös osa kansainvälistä karavaanaritapahtumaa. Pidimme Merimieskirkossa tapahtuman siunaamistilaisuuden. Kirkkoherra Vesa Tuominen veti tapahtumaa ja mukana oli gospellaulua ym. MYYJÄISET Olemme osallistuneet Henrikin srk:n Pääsiäismyyjäisiin, Mikaelin RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJAT MERENKULKIJAT Merenkulkijoista vain pieni osa kirkolla kävijöistä on suomalaisia. Useimmiten he ovat jo eläkkeellä ja näin ollen heillä on aikaa käydä tutustumassa ja kertomassa meille tarinoitaan. Ulkomaalaisista merimiehistä suurin ryhmä on filippiiniläiset. Laivakäyntien lisäksi kuljetamme merimiehiä kirkolle, kaupungille ja kauppaan. Kirkolla he viihtyvät mielellään käyttäen puhelinta, nettiyhteyksiä ja biljardia pelaten. MERIMIESKIRKKOPIIRIT Turussa on kaksi merimieskirkkopiiriä ja Naantalissa yksi, jotka tukevat taloudellisesti suoraan Turun Merimieskirkkoa. Turun piirit kokoontuvat kerran viikossa ja Naantalin piiri joka toinen viikko. Kaikki piirit tapaavat toisensa kaksi kertaa vuodessa yhteisen ruokailun merkeissä Turun Merimieskirkolla. Laskiaishernekeiton ja Jouluaterian merkeissä. Silloin vaihdetaan kuulumisia ja käydään lävitse Merimieskirkon vuosikalenterin ja piirien tapahtumia. Piirien tuki on Turun kirkolle merkityksellinen. Johtava satamakuraattori, satamakuraattori ja siviilipalvelusmies vierailevat piireissä vuorotellen ja piiriläiset osallistuivat myyjäisiin ja retkiin. Turun Merimieskirkko osallistui puolestaan seurakuntien myyjäisiin ja muihin tapahtumiin myyntipöydän kanssa useita kertoja. Turun Merimieskirkolla on perinteenä aina joulun alla viedä joulupuuro (riisipuuro) ja rusina/luumusoppaa ja joulutortut piireihin tervehdyksenä ja kiitoksena kuluneesta vuodesta. Kaikki eivät enää jaksa kirkolle asti tulla. Ikä alkaa painaa piiriläisiä. vat antaa näin panostaan, kun ovat ennen saaneet merimieskirkoilta palvelua. Ilman ahkeria vapaaehtoisiamme emme pystyisi toimimaan. Siitä heille todella suuri kiitos! YHTEENVETO Kävijämäärämme pieneni tänä vuonna viime vuoteen verrattuna huomattavasti. Siitä seurannaisena saunan käyttäjämäärä pieneni samoin. Ryhmiä kävi vähemmän. Suikkilantien korjaustyön myöhästyminen ja tietyö haittasi toimintaamme huomattavasti. Samoin henkilökuntavaje. Satamakuraattori puolipäiväiseksi ja siviilipalvelusmiehen puuttuminen melkein puoli vuotta. Liikevaihdossa emme päässeet edellisvuoden tasoon. Odotamme tulevasta vuodesta vain parempaa. Tietyö on valmis. Rekkaparkki on luvassa laajentua kunhan kaupunki saa luvat kuntoon. Eri kansallisuuksia kohtasimme kirkolla 22. Ulkopuolella ainakin saman verran. RYHMÄT Kansan Raamattuseura, Merimieskirkkopiirit, Nivelyhdistys, Pahaniemen omakotiyhdistys, Rahtarit, Partiolaiset: Teljän Tuikkeet-Pori, Naislähetysliitto, Raision srk:n eri kerhot, VaSo, Odd Fellows, Saaristomeren Merivartijat -eläkekerho, Wanhat Merimiehet muistelevat HENKILÖKUNTA: Johtava Satamakuraattori Arja Suvanto Satamakuraattori Tuure Oldendorff Satamakuraattori Markku Mikkonen 3.6-9.8.2013 Siviilipalvelusmies Niko Ruohonen 17.9.2013- MEDIAJULKISUUS 2013 SMK:n Merimieskirkkolehti Rahtarit – lehti Turun Sanomat Arja Suvanto johtava satamakuraattori VAPAAEHTOISET He ovat iältään nuorempia kuin piiriläiset ja antavat tukensa vapaaehtoistyön avulla, Vapaaehtoiset hoitivat kaikki sunnuntain aukioloajat. Vapaaehtoisten kokous pidettiin joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Yhteisiä siivous- ja pihatalkoita on myös järjestetty heidän kanssaan. Muutamia uusiakin vapaaehtoisia olemme joukkoomme jälleen saaneet. Vapaaehtoisissamme on muutama merieläkeläinen samoin kuin muutama kuljettajakin. He haluaTurun Merimieskirkon johtava satamakuraattori Arja Suvanto ja satamakuraattori Tuure Oldendorff. Turkulainen on myös taustalla näkyvä Merimieskirkon hallituksen varapuheenjohtaja Paula Raitis. 11 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 12 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä RAUMAN MERIMIESKIRKKO Merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio löytää paikallisen Länsi-Suomi -lehden etusivulta jutun Rauman merimieskirkon muutosta. Eija Tuorila myhäilee. Merimieskirkon vuosi alkoi muutolla. Tammikuussa pakattiin tavarat ja muutto uusiin tiloihin oli 1.2. Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala vihki uudet tilat käyttöön 18.4. Uudet toimitilat sijaitsevat Sataman Varikolla, joka on keskemmällä satamassa Isohakunintiellä. Matka konttilaiturista ja Petäjäksestä on lyhentynyt. Uudet tilat ovat osoittautuneet hyviksi ja palaute on ollut positiivista. Merimieskirkko on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo 18 – 22 ja satunnaisesti päivisin työntekijän ollessa paikalla. Työn painopiste on edelleen laivakäynneissä. Laivakäynneillä menee enemmän aikaa, sillä läsnä olevaa kuuntelijaa tarvitaan yhä enemmän. Vuoden aikana kohdattiin n. 7 200 henkeä kirkolla, laivoilla ja eri tilaisuuksis- sa. Kävijämäärät kirkolla laskivat ja samoin laivakäynnit. Sataman laivaliikenne laski viime vuonna n. 12 %, joka näkyy siten merimieskirkon toiminnassa. Kävijämääriin vaikuttavat myös laivojen lyhentyneet satamassa oloajat, kiire ja tietotekniikan kehittyminen. Kirkolla vieraili 1 600 henkeä, joista 1 230 oli merenkulkijaa. Eri kansallisuuksia oli 25. Eniten kävijöitä oli Filippiineiltä, Venäjältä, Hollannista, Intiasta ja Ukrainasta. Laivoilla kohdattiin yli 4 400 henkeä. Myös kontaktit sataman työntekijöihin ovat lisääntyneet. Työntekijät ovat vierailleet lähialueen seurakuntien tilaisuuksissa ja eri järjestöissä kertomassa merimieskirkon toiminnasta. Rauman seurakunnan Franciscus-talon päivystyksiä on ollut kerran kuukaudessa lukuun ottamatta kesäkuukausia. Franciscus-talossa kävijät saavat tietoa merimieskirkosta ja siellä on ollut mahdollisuus ostaa merimieskirkon tuotteita. Päi- Muutos vuodesta 2012 207 -25,8 % 5 990 -8,6 % 360 +130,8 % 1 310 +8,3 % 4 +400 % 115 +19,8 % 7 986 -3,7 % vystyksestä saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Myös seurakunnan pääsiäis- ja joulumyyjäiset ovat vakiinnuttaneet paikkansa toiminnassa. Merimieskirkko oli perinteiseen tapaan mukana Rauman silakkamarkkinoilla syyskuussa. Merimieskirkon ystävien kesäpäivä oli elokuun alussa Lomakodilla ja mukana oli myös seurakunnan diakoniatyöntekijöitä. Työntekijät ovat vierailleet Syvärauman merimieskirkkopiirissä. Piiriläiset ovat vierailleet merimieskirkolla ja heidän kanssaan on vierailtu Kuivalahden merimieslähetyksen kevätjuhlassa. Joulukuussa Syvärauman piiriläiset järjestivät seurakunnan tiloissa joulukahvitilaisuuden, johon osallistui Keski-Porin seurakunnan ja Kuivalahden merimieskirkkoväkeä. Yhteistyötä on tehty Rauman seurakunnan, Rauman sataman, Euroports Rauma Oy:n, Merimiespalvelun ja ME Groupin kanssa. Merenkulkijoiden joulupakettei- hin villasukkia ovat kutoneet seurakunnan Puikkopiiriläiset, Murtamon lähetyspiiri, Säkylän ja Luvian seurakunnan kutojat, Kuivalahden kutojat, Martat Hämeenlinnasta sekä yksityiset henkilöt. Johtavana satamakuraattorina jatkoi Eija Tuorila. Satama-/laivakuraattorina oli Sanna Siivonen 30.3. saakka, jonka jälkeen Sanna jatkoi töitä laivakuraattorina. Uutena satama-/laivakuraattorina aloitti 1.4. Sirpa Tolppanen. Eija Tuorila johtava satamakuraattori Yllä: Merimiespastori Sirpa Tolppanen avustaa piispa Kaarlo Kallialaa varustautumaan ennen juhlallista merimieskirkon vihkimistä. Rauman johtava satamakuraattori Eija Tuorila Merimieskirkon työntekijäkokouksessa Turussa. Käden alla vasemmalta hallintosihteeri SaaraHelena Lindqvist ja viestintäpäällikkö Alla: Merimieskirkon vihkiminen on alkamaisillaan. Kutsuvieraat oikealla, Merimies- Marko Toljamo palvelutoimisto MEPA:n uusi toimitusjohtaja Niklas Rönnberg asettautuu valmiiksi. 13 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 14 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Avustettavat 25 Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä KOKKOLAN MERIMIESKIRKKO käy enemmän suuria laivoja, joissa on paljon miehistöä. Näillä laivakäynneillä kuluu myös enemmän aikaa kuin pienemmillä laiKokkolan sataman toiminta jat- voilla käydessä. kui vilkkaana koko vuoden 2013. Vapaaehtoisia on ollut mukana Kokkolan satama on edelleen Suotoiminnassa kymmenkunta. Vamen kolmanneksi suurin yleissatapaaehtoiset toimivat monenlaisisma ja suurin bulkkisatama. Satamassa kävi 614 laivaa, joka jälleen sa eri tehtävissä. Toiset ovat mukana aktiivisemmin ja toiset harvemsataman uusi ennätys. min tarpeen ja elämäntilanteen Merimieskirkko on ollut auki ar- mukaan. Vapaaehtoisten tapaamiki-iltaisin klo 18 alkaen. Laivakäyn- set ovat olleet kuukausittain, kesänit on tehty pääasiassa iltapäivisin. kuukausia lukuun ottamatta. TouJoinakin päivinä on keskitytty pel- kokuussa osallistuttiin Kälviän läkästään laivakäynteihin ja pidetty himmäisen kamarin virkistyspäiillalla kirkko kiinni, koska kävijöi- vään Vasikkasaaressa. Keväällä pidettiin varaston ja pihan siivoustä ei ole ollut tulossa kirkolle. talkoot, loppukesällä siistittiin meMerimieskirkolla kävijöiden rimieskirkon ympärillä oleva penmäärä on edelleen ollut laskussa, sasaita ja joulua ennen paketoitiin kävijöitä oli 1 154, mikä on lähes merimiesten joululahjoja. 300 vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Kirkolla kävijöitä on ollut 27 eri kansallisuudesta. Enemmistönä ovat olleet filippiiniläiset, venäläiset ja kiinalaiset. Näyttää siltä, että internetin ollessa saatavilla laivalla, eivät merimiehet ole innokkaita lähtemään maihin. Kuljetusten määrä on myös edelleen laskenut. Kuljetuksia on laivoilta merimieskirkolle tai kaupunkiin ja takaisin laivalle. Kuljetuksia oli 478 ja niissä oli kuljetettuja 1 685. Laivakäyntejä tehtiin 322, eli suunnilleen samaan tahtiin edellisvuoteen verrattuna. Laivakäynneillä kohdattuja sen sijaan oli selvästi edellisvuotta enemmän eli 1 368. Tämä kertoo siitä, että Kokkolassa Heinäkuussa Ykspihlajassa oli Ykspihlajan kulttuuriviikko -tapahtuma, jonka yhteydessä järjestettiin opastettu kiertoajelu satamassa. Yksi kiertoajelun kohteista oli merimieskirkko, jossa osallistujat saivat nauttia vapaaehtoisten valmistamat pullakahvit. Väkeä oli kaksi bussilastillista. Marraskuussa merimieskirkolla tarjottiin perinteiset adventtikahvit yhteistyökumppaneille. Joulukuussa vapaaehtoisten kanssa tehtiin retki Luotoon Tyynelän Tonttulaan, jossa vietimme pikkujoulua. Vappuna ja joulun alla osallis- Muutos vuodesta 2012 -85,5 % 2 485 -5,0 % 37 -47,1 % 1 986 -6,1 % 2 100,0% 172 +23,7 % 4 707 -8,0 % tuttiin seurakunnan lähetysmyyjäisiin. Lisäksi merimieskirkolla on vieraillut seurakunnan eri piirejä ja työntekijäryhmiä, jolloin vapaaehtoiset ovat valmistelleet kahvit ja tarjottavat. Kokkolan suomalaisen seurakunnan puolesta merimieskirkkotyön vastuuta on kantanut seurakuntapastori Martti Nykänen. Hän on vieraillut merimieskirkolla noin kerran kuussa ja lisäksi osallistunut vapaaehtoisten kokouksiin. Yhteistyössä Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa pidettiin merisunnuntaina jumalanpalvelus ja kirkkokahvit merimieskirkolla. Sataman kanssa oli sovittu, että sataman portti on merisunnuntai-tapahtuman aikaa auki, jolloin seurakuntalaiset pääsivät vapaasti tulemaan merimieskirkolle. Väkeä tulikin yli kuusikymmentä henkilöä. Laivoille jaettiin joululahjoja 106 kappaletta. Joulupaketteihin kerättiin käsintehtyjä villasukkia ”villasukkatalkoilla”. Saimme taas runsaasti lahjoituksia seurakunnan piireiltä ja useilta yksityishenkilöiltä. Vuoden 2013 aikana Kokkolassa on kokoontunut uskontojen välistä dialogia edistämään pyrkivä ryhmä, jossa on ollut edustajia eri kristillisistä kirkoista. Johtava satamakuraattori on ollut ryhmässä mukana Merimieskirkon edustajana. Ryhmä järjesti vuoden aikana kaksi tapahtumaa: huhtikuussa Kultainen Sääntö –päivän tapahtu- man Kokkolan kirjastossa sekä lokakuussa Vastuuviikon elokuvailta – tapahtuman. Johtava satamakuraattori osallistui ICMA Northern Europe – kokoukseen Helsingissä syyskuussa, esimieskoulutukseen Turun kristillisellä opistolla huhtikuussa ja lokakuussa, laivakuraattorityön 30-vuotisseminaariin Vuosaaressa marraskuussa sekä kotimaan merenkulkuosaston koulutuksiin. HENKILÖSTÖ Vuonna 2013 johtavana satamakuraattorina on toiminut diakoni Anu-Marja Kangasvieri. Tero Väliniemi on toiminut osa-aikaisena satamakuraattorina 12 tuntia viikossa. Antti Kopakkala on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa 4 h/pvä, 4-5 pvää/vko 2.31.12.2013. Anu-Marja Kangasvieri Johtava satamakuraattori Johtava satamakuraattori Anu-Marja Kangasvieri puhuu kolleegoilleen Turun koulutustilaisuudessa. 15 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 16 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä RAAHEN MERIMIESKIRKKO TAPAHTUMAT Kirkon väki osallistui moottoripyöränäyttelyyn, taiteiden yöhön, kylien torille ja kalamarkkinoille. YLEISTÄ YHTEYDET Raahen merimieskirkolla on toimittu aikaisempien vuosien tapaan. Kirkko on ollut avoinna arki-iltaisin klo 18.00 – 22.00 sekä muina aikoina tarpeen mukaan. Laivakäyntejä on tehty pääasiassa Esko Partasen toimesta sekä Ruukin että Lapaluodon satamissa. Satamassa kävi yhteensä 552 laivaa. Merenkulkijoiden joulupaketteja jaettiin 114 kpl. Yhteistyökumppanit ovat olleet Raahen satamalaitos, Raahen-seurakuntayhtymä, Rautaruukki ja Raahen alueen kauppiaat. VAPAAEHTOISET Vapaaehtoisten määrä on pysynyt samana. Vapaaehtoisten toimesta on siivottu satama-aluetta, hoidettu satamajohtajan kahvituksia, joulupuurot, istutukset, ruohon leikkuu, liputuspäivistä huolehtiminen sekä tarvittaessa kirkon päivystys. Kirkonkammarin hartaus ja kahvitus ovat myös usein vapaaehtoisten kontolla. Kuukausipalaverit on pidetty kuun ensimmäisenä maanantaina. VIERAILUT Raahen lähetyspiirin illassa vierailtiin kaksi kertaa. Kirkonkammarissa 9 kertaa. Osallistuimme Kalajoen Satamakirkon tilojen siunaustilaisuuteen. Rea Skog johtava satamakuraattori Muutos vuodesta 2012 - -100 % 1 010 +54,0 % 103 -43,1 % 1 073 + 5861,1 % 3 +60,0 % 199 275,5 % 2 388 +162,1 % Helsingborgin vuonna 2013 avatussa uudessa merimuseossa on paljon laivaelämään liittyvää materiaalia. Alla on päiväntasaajan ylittäneelle annettava todistus. 17 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 18 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Muutos vuodesta 2012 Avustettavat 1 003 +114,3 % Merenkulkijoita 1 535 -1,9 % Muita toimintaan osallistujia 107 -28,7 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 213 -39,1 % Rekkamiehiä 2 -50,0 % Sakraalitoiminnassa mukana 0 -100,0 % 2 860 +12,1 % Yhteensä OULUN MERIMIESKIRKKO Oulun Merimieskirkkoa on pääsääntöisesti pidetty alkuvuodesta auki maanantaista perjantaihin kello 18.00 – 22.00, loppuvuodesta noin neljänä päivänä viikossa. Laivakäynnit on yleisesti suoritettu aikaisemmin päivällä. Ne ovat kohdistuneet pääsääntöisesti Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamiin. Oulun merimieskirkko oli mukana Toppilan meripäivillä 15.16.6.2013. Edustimme Suomen Merimieskirkko ry:tä myyden tuotteita ja kertoen toiminnasta. Oulun merimieskirkolla vietettiin adventtikahveja 11.12.2013. Vuoden aikana kirkolla kävi muutamia ryhmiä ja vierailijoita tutustumassa toimintaamme. Merimiesten vierailut merimieskirkolla ovat selvästi vähentyneet ja muuttaneet muotoaan. Tällä hetkellä suurin tarve on käydä ostamassa puhelinkortti tai latausseteli internetliittymään. Koska laivoilla on usein internetyhteydet ja monilla merimiehillä omat mobiililaajakaistaliittymät, on esimerkiksi internetin käyttö kirkolla vähentynyt huomattavasti. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Oulun ev.lut. seurakunnat, Oulun Satama, Herman Andersson Oy sekä MEPA. Sanni Sirviö Johtava satamakuraattori Antti Härö on palvellut pitkään Oulun Merimieskirkolla. ja laivakuraattorina. Nyt hän on virkavapaalla. 19 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 20 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Avustettavat 0 -100,0% Merenkulkijoita 5 211 +68,9 % Muita toimintaan osallistujia 1 276 +6,3 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä KEMI –TORNION MERIMIESKIRKKO Pohjoiskalotin kaivostoiminta näkyi satamassa projektilasteina vientinä ja tuontina. Risteilyaluksia vieraili satamassa kesällä kolme Kemi-Tornion merimieskirkko kappaletta. on ollut avoinna arkisin kello 18.00 Tornion satamassa laivoja kävi – 22.00. Muina aikoina olemme lähes edellisvuoden tahtiin. Laivapalvelleet merenkulkijoita erikseen sovittuina aikoina. Päiväaikaan lai- käynnit painottuivat nimenomaivakäyntejä on tehty Tornion Röy- sesti Tornion satamaan, jossa metän ja Kemin Ajoksen ja Veitsiluo- rimieskirkolla ei ole varsinaisia toimitiloja. Yhteistyö Tornion satadon satamiin. man kanssa puhelinkorttienmyynKemin Satamassa vuosi 2013 oli nin ja merenkulkijoiden palvelun hyvä: vienti kasvoi 11,5 % edellis- muodossa on edelleenkin kiitettävuoteen verrattuna. Uutena tuottee- vää. na Ajoksesta laivattiin Kevitsan kaivoksen kupari- ja nikkelirikastetta. Perämeren rannikolle rakennettavia tuulivoimaloiden komponentteja tuotiin 12 tuulivoimalan tarpeisiin Kemin sataman kautta. Muutos vuodesta 2012 Merimieskirkolla palveli vuonna 2013 siviilipalvelusmies Leevi Virtanen sekä siviilipalvelusmies Aleksi Salonen. Vapaaehtoisten määrä on hienoisessa kasvussa. Vapaaeh- 513 +3,6 % 67 -28,0 % 145 -45,7 % 7 212 +36,1 % toiset ovat palvelleet kirkolla päivystäen, tilaisuuksissa ja erityisesti risteilijöiden satamassa ollessa. Yhteinen vapaaehtoisten retki tehtiin kesäkuussa Kalajoelle ja Raahen Merimieskirkolle. Vuoden aikana kirkollamme vieraili lukuisia ryhmiä seurakunnan toiminnallisista piireistä eläkeläisjärjestöihin. Useat vierailijat muistivat meitä joulun alla itse neulotuin villasukin. Lahjoja jaoimme laivoille 120 paketin verran. Joulupuurot tarjottiin ja joululaulut laulettiin yhdessä vapaaehtoisten ja vieraiden kanssa 5.12.2013. Heli Tuokkola johtava satamakuraattori Johtava satamakuraattori Heli Tuokkola 21 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 22 Suomen Merimieskirkko 2013 kävijämäärä Avustettavat 213 -85,5 % Merenkulkijoita 106 +152,4 % Muita toimintaan osallistujia 28 325 +5,7 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 21 592 + 4,5 % 5 303 +15,0% 55 601 +3,7 % Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä LONTOON SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO Vuoden 2013 aikana Lontoon suomalainen merimieskirkko palveli liikkeellä olevia ihmisiä tarjoamalla välittävän kohtaamispaikan ja etsimällä yhteyttä toiminta-alueensa suomalaisiin ja Suomen ystäviin. Perustehtävän mukaisesti toiminta keskittyi elämän merellä erilaisissa tilanteissa liikkuvien lähimmäisten kohtaamiseen, rinnalla kulkemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintaa olivat toteuttamassa kirkon johtaja, pastori Teemu Hälli, taloussihteeri Annu Burton, sosiaalikuraattori Hanna Lindholm, palveluvastaavat Annukka Kuusiniemi (31.8. asti) ja Mervi Mattila (alkaen 1.8.), keittiötyöntekijä Elli Niemeläinen, vapaaehtoinen pappi Johanna Sternberg, kanttori/tiedottaja/ pastori/ Anna Hälli, kahdeksan vapaaehtoista assistenttia sekä noin 95 paikallisen yhteisön vapaaehtoista. ELÄMÄÄ KIRKOLLA Lontoon merimieskirkko oli vuoden 2013 aikana kristillinen, sosiaalinen, kulttuurillinen ja diakoninen kohtaamispaikka suomalaisille ja Suomen ystäville. Toiminnan keskus oli kirkkorakennus, jossa vieraili viikoittain 400-500 ihmistä. Kirkolle tulemisen taustalla oli useimmiten osallistuminen johonkin järjestettyyn toimintaan, ma- Muutos vuodesta 2012 joittuminen tai saunominen. Pelkästään kahville tai ostoksille tulevien kävijöiden määrä jatkoi laskuaan. Lontoon merimieskirkko olikin yhä enenevässä määrin toimintakeskus, joka järjesti omaa toimintaa ja toisaalta antoi tilojaan kaikelle perustehtävää palvelevalle toiminnalle. Perinteinen merimieskirkkokahvila ei kuitenkaan kuollut pois. Eri syistä kirkolle tulleet ihmiset kohtasivat toisiaan ja kirkon työnteki- jöitä kahvilan pöydissä ennen ja jälkeen omia aktiviteettejaan. Kirkko oli auki tiistai-perjantai 14-21, lauantai 10-21 ja sunnuntai 10-20. Ryhmätoiminnalle pystyttiin tarjoamaan tiloja myös aukioloaikojen ulkopuolella. Kirkolla kävijöiden määrä jatkoi myönteistä kehitystä. Koko vuoden aikana tilastoitiin 55 399 kohtaamista, mikä oli noin 2 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Eniten kasvua saavutettiin kirkon ul- kopuolella järjestetyissä tilaisuuksissa. KAUPPA, MAJOITUS JA SAUNA Suomalaisia elintarvikkeita myyvä kirkon kauppa houkutteli taas täydentämään ruisleipä- ja salmiakkivarastoja. Kaupan varastoja täytettiin myyjäistilausten yhteydessä sekä tilaamalla kaksi kuivatavarakuljetusta. Kaupan ulkoasu kohennettiin syksyn aikana järjestämällä ja sisustamalla tila uudestaan. Uuden kauppatilan avajaisten yhteydessä järjestettiin kaupan ale-viikko, joka toi paikalle runsaasti uusia asiakkaita. Kirkon majoitushuoneiden käyttöaste oli 60 % (3 505 majoitusyötä /max 5 840). Majoittujat tulivat pääasiassa Suomesta, mutta myös ruotsalaisten majoittujien osuus oli suuri. Pitkään jatkuneeseen ongelmaan inhimillisistä virheistä majoi- tuskirjassa haettiin loppuvuodesta ratkaisua siirtymällä sähköiseen varauskirjaan Hostelworld-palvelussa. Kirkon sauna oli totutusti ahkerassa käytössä. Saunan vakituisten käyttäjien joukossa oli paljon ei-suomalaisia, joille sauna toimi porttina suomalaiseen kulttuuriin. Lokakuun alussa kirkon tarjomat palvelut olivat neljättä kertaa näyttävästi esillä Lontoossa järjestetyssä Skandinavian Show’ssa. Messujen aikana kirkon pöydällä tarjottiin suomalaista ruokaa, kerrottiin kirkon toiminnasta ja jaettiin esitteitä noin 4 000 Pohjoismaista kiinnostuneelle ihmiselle. HENGELLINEN TYÖ Lontoon suomalaisella merimieskirkolla pidettiin messu aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina sekä helluntaina, kiirastorstaina, pitkäperjantaina, 1. adventtina, jouluaattona ja joulupäivänä. Messukävijöiden määrä pysyi edellisten vuosien tasolla noin 40 seurakuntalaisessa. Messun yhteydessä järjestettiin pyhäkoulu. Aina kuukauden kolmantena sunnuntaina järjestettiin klo 12 alkava ”Ystävyyden iltapäivä”. Ystävyyden iltapäivät koostuivat laulusta, alustuksista, keskustelusta ja rukouksesta vaihtelevien aihepiirien äärellä. Yksittäisiä hengellisen elämän tapahtumia olivat kirkon johtajan vierailu Greenwichin Naval Collegen kappelin jumalanpalveluksessa saarnaamassa sekä osallistuLontoon suomalainen merimieskirkko on kuuluisa prominenteista vieraistaan. Muumipappa oli paikalla Pääsiäisen aikaan. 23 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 24 Kirkkosalin ollessa muussa käytössä kokoushuone voidaan muuntaa kappelikäyttöön. Suomen Merimieskirkko 2013 minen Lewesissä järjestettyyn Krimin sodan aikaisten suomalaisten sotavankien muistomerkin juhlajumalanpalvelukseen. Kirkon ulkopuolella pidettiin 16 aluejumalanpalvelusta seuraavissa kaupungeissa: Birmingham, Bournemouth, Cambridge, Cardiff, Childrey, Dublin, Edinburgh, Farnborough, Ipswich, Kingston, Leicester, Liverpool, Manchester, Newcastle, St Albans ja York. Aluejumalanpalveluksen toteutettiin yhteistyössä paikallisten vapaaehtoisten kanssa ja niihin liittyi usein myös vierailu Suomi-koulussa. Suurin muutos edellisiin vuosiin oli Edinburghin liittäminen osaksi joulua edeltävää myyjäis- ja Kau- neimmat joululaulut – kiertuetta. Kirkon kolmella papilla oli ilo toimittaa vuoden aikana yhteensä 49 kastetta ja 14 avioliittoon vihkimistä. Hautaan siunaamisia toimitettiin vuoden aikana neljä kertaa. Kirkon hengelliseen työhön kuuluivat myös seurat ja Raamattupiiri. Rauhanyhdistyksen seurojen kävijämäärä jatkoi pienenemistään ja seuroja pidettiin loppuvuoden aikana vain joka toinen kuukausi. SOSIAALITYÖ Kirkon sosiaalikuraattori jatkoi suomalaisten hyvinvoinnista huo- lehtimista. Apua tarjottiin keskustelemalla, mutta myös neuvomalla käytännöllisten ongelmien kanssa. Keskusteluapua antoivat sosiaalikuraattorin lisäksi kirkon muu henkilöstö. Sosiaalikuraattorin työ painottui tänäkin vuonna ennaltaehkäisevään työhön etenkin perheiden parissa. Yleisen sosiaalityön lisäksi sosiaalikuraattori vastasi kirkolla kokoontuvista ryhmistä ja toimi itse vetäjänä useassa ryhmässä. Sosiaalikuraattori toimi myös kirkon erilaisten tapahtumien ohjelmapäällikkönä. Sosiaalityön osana sosiaalikuraattori oli mukana ylläpitämässä paikallisista vapaaehtoisista koot- tua Ystäväverkostoa. Ystäväverkoston toimintaa koordinoitiin yhdessä Finn-Guildin kanssa. Ystäväverkosto on vapaaehtoisten verkosto, jossa eri puolilla kirkon toiminta-aluetta asuvia verkostolaisia oli yli 70. Ystäväverkoston nimissä järjestettiin viisi aluetapaamisia eri puolilla Iso-Britanniaa yhteistyössä alueen ystäväverkostolaisen kanssa. Aluetapaamisissa koottiin alueen suomalaisia yhteen keskustelemaan, tapaamaan oman alueensa suomalaisia ja kuulemaan ystäväverkoston toiminnasta. Yhä useampi aikaisemmin sosiaalikuraattorin käyntien varassa ollut lähimmäistä kaipaava suomalainen siirtyikin Ystäväverkoston jäsenen hoitoon, jolla pystyttiin lisäämään kotikäyntien tiheyttä. Sosiaalikuraattorin vierailutyö jatkui kuitenkin edelleen Ystäväverkoston kehittymisestä huolimatta. Vierailut keskittyivät etenkin sairaala- ja kotikäynteihin, jotka vaativat erityistä ammattitaitoa. Kirkko otti myös osaa paikallisen Robes-hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan. Robes tarjoaa asunnottomien yömajatoimintaa kylmimpien kuukausien aikana eri kirkkojen tiloissa. Kuuden viikon ajan projektissa mukana olleet asunnottomat saivat torstai-iltaisin saapua myös Lontoon Me- rimieskirkolle yöpymään. Projektia varten kirkolle etsittiin noin 15 paikallista suomalaista auttamaan yömajan toteutuksessa. Suurin osa näistä vapaaehtoisista oli täysin uusia toiminnassamme. Sosiaalityön toteuttamiseen saatiin kohdennettua avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä (RAY). RAY:n avustuksen vaatimusten mukaisesta raportoinnista vastasi sosiaalikuraattori. RYHMÄT Kirkon aktiivisimman kävijäryhmän muodostivat erilaisten toimintaryhmien vakiokävijät. Kaikki ryhmät ulkopuolisten ohjaajien vetämiä lasten draama- ja musiikkikerhoja sekä kouluryhmiä lukuun ottamatta olivat ilmaisia. Viikottaisen toiminnan lippulaiva olivat kirkon pallerot. Pallerot kokosivat joka tiistai yhteen alle 4-vuotiaita lapsia vanhempiensa tai hoitajiensa kanssa puolituntiseen laulutuokioon, josta siirryttiin syömään ja seurustelemaan. Palleroihin osallistui säännöllisesti noin 40-80 kävijää. Vuoden lopulla pidettiin kerran kuukaudessa palleroiden yhteydessä vartin pituisia pikkukirkkoja, jotka otettiin vastaan positiivisesti. Palleroiden suosion seurauksena käynnistettiin pallerot-ryhmä kerran kuukaudessa myös Ruotsin kirkon tiloissa, joka sijaintinsa puolesta mahdollisti uusien perheiden saapumisen mukaan toimintaan. Muita lapsiryhmiä olivat draamaryhmä, herkkukurkku ja minikurkku -musiikkiryhmät ja perjantain iltapäiväkerhot sekä messujen yhteydessä järjestetty pyhäkoulu. Lisäksi kirkolla kokoontui Suomikoulu, Kulkurin kotipesä ja Kulkurin ABC- ryhmä. Noin kerran kuukaudessa kirkolla pidettiin myös jonkinlainen koko perheen tapahtuma viikonloppuna. Helmikuussa Merimieskirkolla järjestettiin valtakunnallinen lasten- ja nuorten teatterileiri. Leirille osallistui 22 7-15 -vuotiasta innokasta teatteriuran aloittajaa. Leiri toteutettiin yhteistyössä Lontoon suomalaisen teatterin kanssa. Rahoitusta saatiin leirimaksujen lisäksi Suomi-seuralta ja Finn-Guildilta. Leirin suosion takia kesäkuussa järjestettiin myös päivän pituinen jatkoleiri. Kirkon kulttuurityötä tekivät viikoittain harjoitteleva Merenkurkut-kuoro, teatteri sekä kerran kuukaudessa tapaavat taideryhmä ja kirjallisuuspiiri. Merenkurkut rikastuttivat omalla panoksellaan erilaisia kirkon tapahtumia messuista joulumyyjäisiin. Kirkolla harjoitteleva Lontoon suomalai- 25 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 Äidit ja lapset täyttävät kirkon joka tiistai pallerokerhon aikaan. 26 Suomen Merimieskirkko 2013 nen teatteri puolestaan kokoontui harjoituksiin säännöllisesti ja lisäksi esittivät Vaahteramäen Eemeli – näytelmää mm. kirkon laskiaisriehassa ja lauantai-koulun päätökseksi. Urheiluryhmiä olivat sunnuntaisin Southwarkin puistossa pelaavat Lontoon Palloseura sekä pesäpalloilijat. Rauhallisempi Päiväpiiri oli kahden viikon välein kokoontuva senioripiiri, jossa kokoontui yhteen noin 10-20 suomalaista eläkeikäistä. Jokaiselle kerralle oli oma aiheensa, jonka mukaisesti ryhmä mm. keskusteli, askarteli, tanssi, katsoi elokuvaa tai kävi retkellä. Au pairien ryhmä kokoontui kirkolla kuukauden viimeisenä sunnuntaina. Ryhmään osallistui noin 10 osallistujaa. Kesä- ja joulukuussa au pairit retkeilivät Lontoon ulkopuolella. TAPAHTUMAT Lontoon suomalaisen Merimieskirkon vuoden kohokohta oli jälleen kerran joulubasaari. Basaari pidettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna ja myyjäisvieraita kertyi noin 7 500. Myyjäistapah- tuman yhteydessä järjestettiin nyt toisen kerran Skandinaaviset katumarkkinat yhteistyössä Norjan kirkon, Southwarkin kunnan ja Scanevents-yrityksen kanssa. Edellisen vuoden kasvanut väkimäärä saapui myyjäisiin myös vuonna 2013. Edellisen vuoden kävijämäärän kasvusta viisastuneina myyjäistapahtuman sujuvuuteen ihmismassojen liikkumiseen varauduttiin uudella tavalla. Mekaniikka toimi onnistuneesti ja suuremmilta jonoilta vältyttiin. Joulumyyjäisten jälkeen kirkko toteutti toista kertaa yhdessä Lon- Pääsiäismyyjäisten tavaralajitelma alkaa olla valmis asiakkaiden tulla. toon suomalaisen kulttuuri-instituutin kanssa suomalaisen pop up -puodin Instituutin tiloissa Lontoon keskustassa. Pop up -puodissa vieraili kolmen päivän aikana noin 1000 kävijää. Pienemmät pääsiäismyyjäiset järjestettiin keväällä kaksi viikkoa ennen pääsiäistä. Pääsiäismyyjäisten kävijämäärä on vakiintunut hieman alle tuhanteen vieraaseen. Suomalaiseen vuodenkiertoon liittyen järjestettiin lapsille suunnatut laskiais- ja vappuriehat sekä suomalaisten seuraintupailtamien tunnelmaa tavoitelleet juhannusjuhlat. Itsenäisyyspäivänä kirkolla seurattiin lähetystä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta. Konserteista eniten väkeä kokoontui Southwarkin katedraalissa pidettyyn joulukonserttiin, jossa tällä kertaa esiintyi Irma ja Nina ystäviensä kanssa. Lontoon merimieskirkko oli jälleen kerran onnellisessa asemassa siinä, että useat suomalaiset esiintyjät etsivät konserttipaikkoja Lontoosta, jolloin kirkolle oli mahdollista järjestää ilmaiseksi tasokkaita konsertteja. Kirkon Kauneimmat joululaulut – tilaisuus täytti taas talon ja joulun ympärillä väkeä riitti myös lasten omiin kauneimpiin joululauluihin ja puurojuhlaan. HALLINTO Lontoon suomalaisen kirkon ylin paikallinen päättävä elimen The Finnish Church in London Charitable Trustin jäseniä olivat Pekka Huhtaniemi, Teemu Häl- li, Sakari Lehmuskallio sekä uutena jäsenenä Maarit Virenius-Varela. Trust kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kirkon Management Committee oli osa Trustia, jolloin Trustin kokoukset olivat samalla myös Management Committeen kokouksia. Kirkon lakiasioiden hoito siirrettiin Payne & Hicks & Beach – toimistolta Veale & Wasbrough & Vizard – toimistolle. Siirron taustalla oli taloudellisen säästön saavuttaminen. Uusi lakitoimisto käynnisti Trustin perustamisasiakirjojen saattamisen uuden lainsäädännön (Charities Act 2011) mukaisiksi. Kirkon toiminnassa mukana olevista ihmisistä vaaleilla valittu kirkkotoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kirkkotoimikunnan jäseniä olivat Juha Hemminki, Eero Koivumäki (varajäsen), Tuulia Matikainen-Castledine, Antti Lemberg (varajäsen), Virpi Lynch (varajäsen), Maria Onuigbo, Hilkka Phillips, Tero Pikala (puheenjohtaja), Serafiina Sainio, Tuuli Sutinen (varajäsen) ja Pia Tanneraho. Henkilökunnan edustajana toimivat Hanna Lindholm ja Mervi Mattila. Kirkkotoimikunta antoi myös näkemyksiään Merimieskirkon screenaustyöskentelyyn. Kirkon hallinnosta vastasi kirkon johtaja Teemu Hälli. Hallinnossa apuna oli taloussihteeri Annu Burton, joka huolehtii kirkon kirjanpidosta, laskuista ja sopimuksista. VIESTINTÄ JA VARAINHANKINTA Kirkon viestintä sai uutta puhtia, kun Anna Hälli aloitti syksyllä kirkon vapaaehtoisena tiedottajana. Merkittävin tapahtuma kirkon viestinnässä oli uusien nettisivujen avautuminen. Samassa yhteydessä nettisivujen sivukartta, sisällöt ja kuvitus uudistettiin perinpohjaisesti. Nettisivut tavoittavat tavallisena päivänä noin 150 kävijää, mutta joulumyyjäisten aikana vierailijoita saattoi olla yhden päivän aikana jopa tuhat. Facebook ja Twitter vahvistivat asemiaan entisestään paitsi tiedottamisen myös kirkon kuulumisten kertomisen kanavana. Facebookissa ylitettiin 1 600 tykkääjän ja Twitterissä 290 seuraajan raja. Uutena sosiaalisen median kanavana kirkolle avattiin Youtube-tili. Sosiaalisen median vastuuhenkilöinä ja toteuttajina toimivat Hanna Lindholm ja Anna Hälli. Kirkon sosiaalisessa mediassa työntekijät osallistuivat myös ulkosuomalaisfoorumeilla käytyihin keskusteluihin. Toiminnasta kerrottiin sähköisesti myös kerran kuukaudessa noin 500 sähköpostilistalaiselle lähetetyllä uutiskirjeellä. Vaikka perinteiset lehdet ovat menettäneet merkitystään, kirkolta lähetettiin säännöllisesti materiaalia Finn Guildin Horisonttiin ja Merimieskirkko-lehteen. Horisontin sisältöjä kehitettiin kuvitetumpaan ja toimitetumpaan suuntaan. Jokaiseen Merimieskirkkolehteen lähetettiin sekä valokuva tai pieni juttu Lontoon merimieskirkon toi- 27 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 28 Työntekijäkokoukset ovat toiminnan sujumisen kannalta välttämättömiä. Suomen Merimieskirkko 2013 minnasta sekä Anna Hällin kirjoittama Pappilan ikkunasta -kolumni. Lontoon merimieskirkolla aloitettiin myös sosiaalisen median kautta toimiva uusi varainhankintakampanja, jonka suunnittelivat ja toteuttivat Anna Hälli ja Tarja Hillman. Varainhankintakampanjan tavoite on lähestyä kirkolla käyviä tai käyneitä ihmisiä ja kutsua heitä kuukausilahjoittajiksi. Kampanjan teema on ”Pidetään kirkon ovat auki vitosella kuussa!”. Kampanja toteutuu pääasiassa kirkkorakennuksessa ja netissä. Kirkkorakennuksessa esillä ovat kampanjaständit ja flyerit, kampanjavideoita taas on tarkoitus esitellä alkuvuoden 2014 aikana laajasti kirkon sosiaalisen median kanavissa. Edellisenä vuotena aloitettu jäsenkampanja jatkoi hiljaista kasvua. Kannatusjäsenmaksun (£50 aikuiset/£15 muut saman perheen jäsenet) maksoi vuoden aikana noin 70 henkilöä (edellinen vuosi noin 50). Yhdessä muiden lähialueen kirkkojen kanssa käynnistetty UpMar- ket-hyväntekeväisyyskauppa jatkoi toimintaansa kirkon naapurissa. KIINTEISTÖT Vuoden 2013 aikana peruskorjattiin kirkon omistamien 10 ja 32 The Squirrels asuntojen putket ja sähköjohdot. Blackheathissa sijaitseva 12 Pilgrims Court – asunto oli koko vuoden ajan vuokrattuna ulos. 1a Elephant Lanen neljästä makuuhuoneesta 2-3 oli myös vuokrattuna. Näistä asunnoista kertyi vuokratuloja vuoden aikana noin £35 000. Kirkon kiinteistön ylläpidosta vastasi vapaaehtoinen talonmies J. Mitch Flacko yhdessä kirkon johtajan kanssa. Itse kirkkorakennus vaati jatkuvaa ylläpitoa ja etenkin erilaiset tekniset laitteet aiheuttivat harmia ja kalliita huoltokäyntejä. Edellisenä vuonna aloitettu paloturvallisuusvalmiuden kehittämisprojekti saatettiin loppuun. Palohälytinlaitteistoa testattiin jatkuvasti, henkilökunta sai koulutusta paloturvallisuudesta ja koko kiinteistölle laadittiin asetusten vaatima paloturvallisuusopas. Kirkon naapuritontilla sijaitseva entinen Rotherhithen kirjasto päätettiin purkaa. Päätöksen tehnyt Southwarkin kunta ilmoitti rakentavansa tontille asuintalon. KIRKON HENKILÖSTÖ Vuoden 2013 aikana kirkolla työskentelivät seuraavat henkilöt: Vakituiset työntekijät Annu Burton 1.1.- 31.12. taloussihteeri Teemu Hälli 1.1.-31.12. kirkon johtaja Annukka Kuusiniemi1.1.-31.8. palveluvastaava Hanna Lindholm 1.1.-31.12. sosiaalikuraattori Mervi Mattila 1.8.-31.12. palveluvastaava Elli Niemeläinen 1.1.-31.12. keittiötyöntekijä Assistentit Jenni Aulio 5.3. -31.6. osa-aikainen assistentti Virpi Kemppainen 1.1.-31.5. Minna-Mari Konga 1.1.-26.3. Saara-Maria Pulkkinen 1.6.-1.12. Katri Sipilä 11.3.-31.12 Jaana Theman 1.1.-31.3. Sanna-Pauliina Vaarala 17.6.-8.12. Tero Valtanen 17.9.-22.12. Harjoittelijat Sara Lind 1.9.-15.12. Palveluvastaava Annukka Kuusiniemi irtisanoutui kahden vuoden palvelun jälkeen kesällä 2013. Hänen tilalleen rekrytoitiin Englannissa jo pitempään asunut Mervi Mattila. Mattilan kanssa solmittiin paikallinen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. YHTEISTYÖTAHOT Lontoon suomalainen Merimieskirkko teki vuoden 2013 aikana yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Finn Guild •Horisontti-lehti •Ystäväverkosto •Vuosikokous • Suomi-koulun opettajien koulutuspäivät Guild Travel •Matkajärjestelyt Suurlähetystö •Konsulitapaukset •Kunniakonsulikoulutus •Hallinto •Tapahtumatiedotus SRK (Suomen Rauhanyhdistysten keskusliitto) •Lestadiolaisseurat Lontoon suomalaisen merimieskirkon palveluvastaava Mervi Mattila Kauppakamari •Tapahtumatiedotus ISO ry (Iso-Britannian suomalaiset opiskelijat) •Tapahtumatiedotus FinnsWorldWide •Tapahtumatiedotus Church of England • Paikalliset pappien tapaamiset • Koulutusmahdollisuudet CofE:n koulutuksissa • Southwarkin joulukonsertti Muut pohjoismaiset kirkot • Johtajien tapaamiset • Pohjoismaiset aamupalat Kulttuuri-instituutti • Jouluinen pop up -puoti Scanevents •Joulukatumarkkinat Southwark council •Joulukatumarkkinat Teemu Hälli Lontoon Merimieskirkon johtaja 29 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 30 Suomen Merimieskirkko 2013 BRYSSEL kävijämäärä Avustettavat 139 +4,5 % Muita toimintaan osallistujia 20 275 +74,3 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 10 656 -26,7 % Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä BENELUX-MAIDEN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO maiden Merimieskirkon tavoitteena toimintavuonna 2013 oli edelleen tasapainottaa taloutta vakaalle pohjalle. Kaikessa toiminnassa pyrittiin saamaan kuluja pienemmiksi ja tuloja suuremmiksi. TOIMINTA-AJATUS JA ORGANISAATIO VÄESTÖTIEDOT JA TOIMINTA-ALUE Benelux-maiden Suomalaisen Merimieskirkon toiminta-ajatuksena on olla korkeatasoinen, kaikkien Benelux-maissa asuvien ja liikkuvien ihmisten kirkko, jonka perustehtävä on määritelty sanoin: Väestötiedoissa ei ole havaittavia muutoksia vuoden 2012 tietoihin nähden. Silloin arvion mukaan Benelux-maissa asui noin 10 000 suomalaista. Suomalaisasutus jakautui niin, että Belgiassa asui noin 5 000, Alankomaissa noin 4 000 ja Luxemburgissa reilut 1 000 suomalaista. Arviot perustuvat tilastokeskuksen, suurlähetystön ja merimieskirkon tietoihin. Tarkkoja tietoja on mahdotonta saada, sillä sellaisia lähteitä ei ole. Merimieskirkko toimi maantieteellisesti koko Benelux-maiden alueella. Toiminta keskittyi pääsääntöisesti omien toimipisteiden lähettyville ja Luxemburgiin. ihmisiä varten oleva kirkko. Benelux-maiden Merimieskirkon tekemä työ jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen: 1) varainhankintatyö, 2) sosiaalityö ja 3) kirkollinen työ. Näiden ulottuvuuksien kautta toimintaa suunniteltiin, jäsennettiin ja toteutettiin. Toiminnan yleisenä tavoitteena oli tukea sosiaalisesti, kulttuurillisesti, henkisesti ja hengellisesti ulkosuomalaisten ja heidän perheidensä sekä muiden Beneluxmaissa liikkuvien suomalaisten hyvinvointia. Sen Merimieskirkko teki tarjoamalla suomalaisille ja heidän perheilleen sosiaali- ja kasvatuspalveluja, suomalaista kulttuuria, elintarvikkeita, elämyksiä, kirkollisia palveluja, toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia, keskusteluja kriisiapua sekä käytännön neuvoja ja opastusta – joskus yksin, mutta usein myös yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Benelux- Muutos vuodesta 2012 TOIMINTA Benelux-maiden Suomalaisen Merimieskirkon keskeiset toiminnat olivat edelleen kolme K:ta: Kohtaaminen, Kauppa ja Kirkko. Kävijämäärät ja kohtaamiset vähenivät jonkin verran Antwerpenin ja Rotterdamin toimipisteissä. Antwerpenissa eivät ole vielä toteutuneet suunnitellut rekkaparkit, mikä vaikuttaa omalta osaltaan rekkamiesten käynteihin. Rotterdamissa monet toiminnat siirtyivät kirkol- 1 935 +8,3 % 33 005 +17,5 % ta väliaikaisesti muualle väistötilojen ahtauden vuoksi. Myynti kasvoi jonkin verran Brysselissä, Rotterdamissa ja Antwerpenissa se laski entisestään. Rotterdamissa varsinaista kauppaa ei voi käydä väliaikaisissa kirkon tiloissa, mutta syksyllä avattiin uutena aluevaltauksena nettikauppa. Merkittävin yksittäinen tapahtuma vuoden varrella oli joulubasaari. Brysselissä basaari oli menestys. Rotterdamissa joulubasaari oli väistötilan autotallissa, kävijöitä oli paljon, mutta ei päästy edellisten vuosien tasolle. Antwerpenissa toteutettiin jouluviikko, jolloin jouluisia tuotteita oli runsaasti tarjolla. KIINTEISTÖT Brysselissä on vakiinnutettu toimintaa omissa tiloissa. Asiakaskunta on ottanut sen omakseen, paikka on hyvä komission ja parlamentin rakennuksien keskellä. Tilat ovat kovalla käytöllä. Rakennuksessa on tehty pitkin vuotta erilaisia pieniä takuuseen meneviä korjauksia. Antwerpenissa näkyy yhä selvemmin rakennuksen ikä ja talo on melko huonossa kunnossa. Remonttia suunniteltiin aloitettavaksi vuoden 2014 alusta ja erilaisia parannuksia tehtiin mm palokunnan tarkastuksen vaatimusten mukaan. Rotterdamissa viimeisteltiin peruskorjauksen suunnittelua ja samalla tehtiin muuttoa koko kevään ajan. Muutto Aleidisstraat 18c:hen tapahtui kesällä ja syksyllä alkoi toiminta näissä tiloissa. Kirkon tavaroita on varastoituna kylmäkon- ANTWERPEN kävijämäärä Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Brysselissä jumalanpalvelukset ja muut hengelliset tilaisuudet pidetään lähellä Merimieskirkkoa sijaitsevassa ekumeenisessa Van Maerlant-kappelissa, jonka peruskorjaukseen aikanaan osallistuttiin kirkkohallituksen myöntämän avustuksen tuella. Kansanedustaja Ilkka Kantola, Suomen Merimieskirkon hallituksen jäsen, saarnasi 28.1.2013 toimitetussa jumalanpalveluksessa. tissa rakennusfirman tiloissa ja varastohotellissa. Luxemburgissa työskentelyä jatkettiin vuokratiloissa. Messuja pidettiin protestanttisessa kirkossa, Centre Protestant - Clausen, 1 rue Jules Wilhelm. TIIMIORGANISAATION TOIMINTA JA HENKILÖSTÖ Vuonna 2013 jatkettiin toiminnan suunnittelua ja toteutusta tiimiorganisaatiorakenteella. Tiimiorganisaatio on osoittautunut olevansa monessa suhteessa hyvä toimintamalli (esim. työn jakaminen, yhteistyö, sijaistaminen, laajempi osaaminen yms.), toki puut- Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä teitakin ja kehittämiskohteita löytyi (esim. toiminnan päällekkäisyyksiä, synergian hyödyntämättömyyttä ja erityisesti diakonian- ja kasvatuksen tiimin jakautuminen kahteen erilaiseen toimintaympäristöön/maahan). Tiimien rinnalla ovat toimineet kirkkokohtaiset talonkokoukset, joissa eri tiimien jäsenet päättävät yhdessä kyseisen kirkon toiminnasta ja joissa jaetaan tarpeellinen informaatio. Palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten osalta vuosi oli jälleen melko hajanainen. Henkilöstömuutoksia olivat Belgian palveluvastaavan Katja Honkalan työso- Muutos vuodesta 2012 13 -13,3 % 985 -49,5 % 2 038 +32,1 % 223 -69,0 % 70 -60,9 % 105 -11,8 % 3 434 -24,1 % pimuksen päättyminen ja palveluvastaava Heidi Kvist aloitti työnsä heinäkuussa. Koko Benelux-maiden Merimieskirkkoa koskeva muutos oli johtaja Jarmo Karjalaisen siirtyminen heinäkuun alusta Suomeen toisiin tehtäviin Merimieskirkossa. Kutsumenettelyllä vuoden 2015 loppuun saakka tuli vt. johtajaksi Taru Savelius-Latvus, joka oli toiminut merimiespastorina Rotterdamissa vuoden 2012 elokuusta alkaen. Johtajan toimen sijoituspaikkana säilyy tämän ajan vielä Rotterdam. 31 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 32 Suomen Merimieskirkko 2013 ROTTERDAM kävijämäärä Avustettavat 183 -81,8 % Merenkulkijoita 1 002 -32,4 % Muita toimintaan osallistujia 2 870 -48,8 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 7 237 -80,0 % 60 -80,0 % 527 -42,3 % 11 879 -50,0% Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä Benelux-maiden Merimieskirkon tiimiorganisaatiomalli. Kirkkoraati Belgia Kirkkotoimikunta Alankomaat Belgian palvelutiimi: Bryssel & Antwerpen Kirkkoraati Luxemburg Rotterdamin palvelutiimi Hallintotiimi Benelux-maat Diakonian ja kasvatustyön tiimi Benelux-maat HALLINTO Koko toimintavuoden ajan toimittiin neljällä tiimillä ja yhdellä hallinnollisella johtajalla. Tiimijako pysyi entisenä: Rotterdamin palvelutiimi, Belgian palvelutiimi, Diakonian ja kasvatustyön tiimi sekä hallintotiimi, jotka vastasivat kukin itsenäisesti oman tehtäväalueensa toiminnasta koko Benelux-alueella. Piia Lännenpää - De La Cruz toimi Diakonian ja kasvatustyön tiimin operatiivisena esimiehenä. Palveluvastaavat Brysselissä ja Rotterdamissa toimivat tiimiensä jä- Muutos vuodesta 2012 senten esimiehinä. Brysselin palveluvastaava vastaa myös Antwerpenin toiminnasta kaupan ja kahvilan osalta. Kaikki hallinnolliset asiat hoidettiin talous- ja hallintosihteerin Sari van Bregtin, johtaja Jarmo Karjalaisen ja 1.7. alkaen Taru Savelius-Latvuksen sekä tiimivastaavien tiiviillä yhteistyöllä. Vuoden aikana pidettiin säännöllisesti eri työntekijäryhmien kokouksia (tiimivastaavien palaverit, tiimipalaverit, talonkokoukset) hallinnon ja toiminnanohjauksen tueksi. Tiimien rakenne oli toimintavuoden lopussa seuraava: A. Hallintotiimi: 1) johtaja, (45 % Alankomaat, 45 % Belgia ja Luxemburg sekä 10 % yleinen hallinto ja kirkolliset työt) 2) talous- ja hallintosihteeri (50 % Alankomaat ja 50 % Belgia & Luxemburg) B. Rotterdamin palvelutiimi: palveluvastaava (= tiimivastaava) & 2 vuosivapaaehtoista (Alankomaat, syyskaudella vapaaehtoisia ei ole ollut) + palkkiotoiminen emäntä (3 pv/kk). C. Belgian palvelutiimi: palveluvastaava (= tiimivastaava), emäntä & 4 vuosivapaaehtoista (Belgia) D. Diakonian ja kasvatustyön tiimi: johtava sosiaalikuraattori (= tiimivastaava, tiimin operatiivinen esimies, Bryssel), sosiaalikuraattori (Rotterdam), sosiaalikuraattori (Antwerpen) merimiespastori (Bryssel), merimiespastori (Rotterdam) 30.6. saakka, 3 vuosivapaaehtoista (1 Rotterdam, tosin ei syyskaudella ja 1 Bryssel). LUXEMBURG kävijämäärä Avustettavat 3 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Alankomaissa oli vuoden 2013 lopussa 2 henkilöä kokoaikaisena (sosiaalikuraattori ja palveluvastaava) sekä 1 henkilö 50 % työajasta (talous- ja hallintosihteeri) sekä yksi henkilö 55 % työajasta (johtaja). Yhteensä 3,05 kokoaikaista työntekijää. Belgiassa ja Luxemburgissa oli 5 henkilöä kokoaikaisena (palveluvastaava, emäntä, johtava sosiaalikuraattori, sosiaalikuraattori ja merimiespastori) sekä 1 henkilö 50 % työajasta (talous- ja hallintosihteeri) ja yksi henkilö 45 % työajasta (johtaja). Belgian ja Luxemburgin henkilöstö määrä oli 5,8 kokoaikaista työntekijää, 5 vuosivapaaehtoista sekä 1 palkkiotoiminen pappi (Luxemburg). Liiketoimintaa pyörittävät taus- Muutos vuodesta 2012 -40,0 % 82 +74,5 % Sakraalitoiminnassa mukana 496 -13,3 % Yhteensä 581 -6,9 % tayritykset ovat Belgiassa Finse Zeemanskerk vzw. (voittoa tavoittelematon yhdistys) ja Alankomaissa De Finse Zeemanskerk (kirkollinen yhdistys). Rotterdamin Suomalainen Merimieskirkko on osa Suomen Merimieskirkko ry:tä ja sen kirjanpito on osa Suomen Merimieskirkko ry:n kirjanpitoa, ja se kirjaa tukijäseniä. Luxemburgin toiminnasta vastaa diakonian ja kasvatustyön tiimi, jonka rahaliikenne kulki toimintavuoden ajan Belgian kautta. Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa on kussakin oma luottamuselimensä: Belgiassa ja Luxemburgissa kirkkoraati ja Rotterdamissa kirkkotoimikunta. Kirkkoraadit ja kirkkotoimikunta ovat siirtokuntakokouksen valitsemia, seurakuntaneuvoston tapaan toimivia elimiä. Alankomaiden kirkkotoimikunta Toimintavuoden aikaan toimikunta kokoontui 5 kertaa ja toimi aktiivisesti vaikuttaen moniin kirkon strategisiin asioihin. Alankomaiden kirkkotoimikunnan jäseniä olivat Anna-Maija Scholten (pj), Anu Dekker, Tea Kuusinen, Mervi Leveelahti, Ismo Vaittinen, Marja-Liisa de Hart, Jarmo Karjalainen, Taru Savelius-Latvus, Eeva-Maria Ranta, Jukka Oksanen ja Sari van Bregt. Varajäsenenä toimi Liisa Aholainen. 29.9. pidetyssä siirtokuntakokouksessa valittiin erovuorossa olevien Anna- 33 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 Brysselin kahviossa on vilkasta. Oikealla Taru Savelius-Latvus ja keskellä Hannele Koivisto sekä Antwerpenin sosiaalikuraattori Pekka Wilska. 34 Merimieskirkon hallitus vieraili tammikuussa Antwerpenin kirkolla. Sali on aina vaan kodikas. Suomen Merimieskirkko 2013 Maija Scholtenin ja Mervi Leveelahden tilalle varsinaisiksi jäseniksi Liisa Aholainen ja Kalervo Kuokkanen. Varajäseniksi valittiin Hele van Lynden ja Paula Alarinta. Belgian kirkkoraati Belgian kirkkoraati toimi niin ikään aktiivisesti koko toimintavuoden ollen mukana vaikuttamassa ja edustamassa monissa eri tilanteissa kirkon asioissa ja tilaisuuksissa. Kirkkoraadin puheenjohtajana toimi Ulla Koivisto ja varapuheenjohtajana Arto Leppilahti. Sihteerinä jatkoi Sari Oikarinen. Kirkkoraadin muina jäseninä olivat Merja Eräpolku, Heli Huttunen, Iiris Jero (syyskaudella hänen tilalleen tuli Merja Pitkänen), Jarmo Karjalainen (kirkon johtaja, heinäkuun alusta Taru Savelius-Latvus), Henna Liljeström, Pia Lännenpää – De La Cruz (henkilökunnan keskuudestaan valitsemana edustajana) ja Matti Mannila. Kirkkoraadin lisäksi Belgiassa toimi kuluneena vuonna aktiivisesti useita eri toimikuntia, kuten taloustoimikunta ja hengellisen työn toimikunta. Hengellisen työn toimikunnan jäseninä toimivat Pirkko-Liisa Erno, Marlene Katajisto, Ritva Latvala, Sari Oikarinen, Merja Rautiainen, Hanna Seppälä, Piia Lännenpää-De La Cruz ja Heli Huttunen. Taloustoimikunnan jäseninä olivat Seija Immonen, Vesa Katajisto, Ari Latvala, Jarmo Lehtinen, Arto Leppilahti, Jussi Hannula/Katja Honkala, Pia Lännenpää–De La Cruz, Jarmo Karjalainen, 1.7. alkaen Heidi Kvist (joka kutsuttiin myös kokouksen sihteeriksi) ja Suomesta asiantuntijaksi kutsuttu Jukka Hanni. Luxemburgin kirkkoraati Luxemburgin kirkkoraati oli niin ikään aktiivinen toiminnassaan kokoontuen toimintavuoden aikana useaan otteeseen. Luxemburgin kirkkoraadin jäseniä ovat Marita Bright, Eini Corke, Jarmo Karttunen (pj.), Paula Lehtinen, Rea Mäkelä-Timberg, Esa Peltola, Marjo Sainio (sihteeri) ja Wille Westerholm työntekijäjäsenenä. TIIMIT Hallintotiimin tehtävänä oli huolehtia hallinnon ja siihen liittyvien prosessien päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä seuraavien toimintojen osalta: taloushallinto, talousseuranta, laskutus, henkilöstön palkat, lupa-asiat, viranomaisyhteydet, verotus, kannatusjäsenrekisteri, jäsenasiat, asiakaspalvelu ja tiedotus. Asiakasryhminä olivat mm. viranomaiset Belgiassa ja Alankomaissa, Merimieskirkon keskustoimisto, henkilökunta, jne. Yleistä hallintoa hoitavat johtajan lisäksi hallinto- ja taloussihteeri sekä kirkkojen palveluvastaavat, jotka ovat vastanneet toimintavuonna keittiö- ja kanttiini- Antwerpenin merimieskirkolla on kunniakas historia. tässä laivoille jaettava lehtinen takavuosilta. toiminnasta. Johtajan työstä 90 % oli hallintoa ja 10 % kirkollista sekä muuta operatiivista toimintaa. Sihteerin työaika kului täysin hallintotehtävissä (mm. kirjanpito ja useat viranomaisyhteydet) ja palveluvastaavaltakin hallinto vei noin 20 % työajasta. Vuoden aikana hallintotiimissä työskentelivät: Jarmo Karjalainen, johtaja 30.6. saakka Taru Savelius-Latvus 1.7. alkaen Sari van Bregt, talous- ja hallintosihteeri Belgian palvelutiimin tehtävänä oli huolehtia palvelujen päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä Antwerpenissa ja Brysselissä sekä tarvittaessa koko Belgian ja Luxemburgin alueella. Sen vastuualueena olivat kahvila, kauppa, saunat, kirjasto, majoitus, tilavaraukset, kiinteistöhuolto ja asiakaspalvelu. Palveluvastaavan työpanos oli edellisvuoden tapaan vahvasti Bryssel-painotteinen, mutta myös Antwerpenissa hän vastaa kaupan ja kahvilan toiminnasta. Toimintavuoden aikana tiimin toiminta selkiintyi ja jäsentyi edelleen, ja ilmapiiri siinä oli hyvä ja toiminta avointa. Tämä mahdollistui ammattitaitoisen henkilökunnan ja periodiassistenttien toimesta. Toiminta painottui vahvasti kaupan ja kahvilan pyörittämiseen sekä vieraanvaraiseen asiakaspalveluun. Terveysviranomaisten toimesta on myös kiinnitetty huomiota keittiön toimintaan ja hygieniaan sekä omavalvonnan toimivuuteen. Tiimin tukena oli vuoden varrella paikallisten vapaaehtoisten joukko auttamassa eri tapahtumissa. Brysselin Merimieskirkon kirjasto pyöri edelleenkin täysin vapaaehtoisvoimin. Kirjahankintojen rahoittamiseksi järjestettiin kaksi kirjatoria. Vuoden aikana tiimissä työskentelivät: Katja Honkala, palveluvastaava (>30.4) Helena Pirhonen, emäntä, Bryssel (koko vuoden) Päivi Oksanen, periodiassistentti, Antwerpen (>10.2.) Melli Lydman, periodiassistentti, Antwerpen (7.2. - 31.8) Juha Martin, periodiassistentti, Benelux-maat (20.5. – 31.12) Essi Selmo, periodiassistentti, Antwerpen (27.8.>) Suvi Saari, periodiassistentti, Bryssel (>31.3., teki palveluvastaavalle kuuluvia töitä palkattuna 1.4.21.6.) Laura Pyytövaara, periodiassistentti, Bryssel (1.9.>) Opiskelijoita syyskaudella Marko Sairinen Rotterdamin palvelutiimin perustehtävänä oli huolehtia tiimin vastuualueella olevien palvelujen päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä. Perustehtävä sisälsi palvelujen tuottamisen, ohjauksen, ohjeistuksen sekä toiminnan kehittämisen kahvilan, kaupan, saunan, kiinteistöhuollon, majoituksen, asiakaspalvelun ja tilavarausten osalta. Asiakasryhminä olivat ulkosuomalaiset perheineen, rekkamiehet, merimiehet ja paikalliset kävijät. Keittiön ja kanttiinin toiminta jatkui entiseen tapaan. Rotterdamin palvelutiimiin merkittävimmät tapahtumat toimintavuoden aikana olivat pääsiäismyyjäiset, sunnuntailounaat, grilli-illat, senioriruokailu, kirpputori, jääkiekon mm-kisakatsomo, Marimekko event sale- tapahtumat ja jo hyvissä ajoin keväällä organisoitu ja aloitettu pakkaaminen ja koko rakennuksen tyhjentäminen peruskorjausta varten. Anna-Maija Scholten toimi organisaattorina. Muutto väliaikaisiin tiloihin merkitsi muutosta kaupan toimintaan ja siihen, ettei vapaaehtoisia ollut syyskautena. Nettikauppa aloitti toimintansa syyskuussa (www.shopfinland.nl). Vuoden aikana tiimissä työskentelivät: Jukka Oksanen, palveluvastaava (koko vuoden) Irma Alastalo, periodiassistentti (>30.7. ) Siiri Selmo (>10.8.) Myös kirkon ulkopuolisten vapaaehtoisten panos on ollut huomattavaa etenkin joulumyyjäisissä sekä sen valmisteluihin liitty- 35 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 36 Merimiespastori Heli Huttunen valmistautuu jumalanpalvelukseen Rotterdamin väistötiloissa, joka näkyy keskimmäisessä kuvassa. Kaksi suomalaista on aikeissa astua ovesta sisään. Suomen Merimieskirkko 2013 vissä tehtävissä. Kirkon peruskorjaukseen liittyvät remontit ja suunnittelu ovat tuoneet vuoden aikana lisähaasteita toiminnalle ja siihen on käytetty palvelutiimissä paljon työtunteja. Tiimien välinen työskentely Diakonia ja kasvatustyön ja Belgian palvelutiimin välillä on käytännön tasolla toiminut hyvin. Syksyllä asennettu Winpos- kassajärjestelmä helpottaa kirjanpitoa, inventointia ja myyntiä. Diakonian ja kasvatustyön tiimin perustehtävänä oli huolehtia tiimin vastuualueella olevien palvelujen ja toimintojen päivittäisestä tuottamisesta ja kehittämisestä. Perustehtävä sisälsi palvelujen tuottamisen, ohjauksen, ohjeistuksen sekä toiminnan kehittämisen hengellisen työn, sosiaalityön, kasvatustyön, kriisityön, kokoontuvien ryhmien, vapaaehtoistyön koulutuksen ja koordinoinnin, verkostoja sidosryhmätyön sekä tapahtumien osalta. Kohderyhminä olivat ulkosuomalaiset perheineen, merenkulkijat, raskaanliikenteen kuljettajat, au pairit, opiskelijat, nuoret, lapset, perheet, vanhukset, jne. koko toimialueella. Tehtäväkenttä oli erittäin laaja ja toimialue suuri, jolloin erityisenä haasteena oli löytää soveltuva tapa hyödyntää tiimiä ja palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Tässä onnistuttiin hyvin. Tiimi teki yhteistyötä muiden tahojen ja toiminnan järjestäjien kanssa, joista merkittävimmät olivat: SuomiKlubi, Alankomaat-Suomi -yhdis- tys, Suomi-Luxemburg -seura, Eurooppakoulut, Lauantai- ja Suomikoulut, sisarkirkot ja muut kirkot, oppilaitokset Suomessa ja Beneluxmaissa, yms. Brysselissä toiminta jatkui erittäin vilkkaana ja tehokkaana. Antwerpenissa jatkettiin hyväksi koettuja toimintamuotoja, kuten perhekerho sekä seniorien kokoontumiset. Alankomaissa jatkettiin edellisvuosien tapaan laaja-alaista toimintaa. Luxemburgissa toiminta jatkui edellisen vuoden tapaan. JUMALANPALVELUSELÄMÄ Jumalanpalveluksia pidettiin vuonna 2013 kaikkinensa Benelux-maiden alueella yli 25, joista osa oli erityisiä teemamessuja ja 6 Pohjoismaisten Merimieskirkkojen yhteisiä messuja. Rotterdamissa oli perinteinen Reformaatiopäivän messu paikallisessa luterilaisessa kirkossa yhdessä Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen kanssa. Jumalapalveluselämä toimi erittäin hyvin ja erityisesti Brysselissä oli paljon osallistujia. Varsinkin joulun ajan tapahtumat (Kauneimmat joululaulut, jouluaaton hartaudet ja Eurooppakoulun joulukirkot) olivat niin suosittuja, että ne pidettiin kahdessa vuorossa. Jumalanpalveluksissa otettiin huomioon lapset ja nuoret. Alankomaissa pidettiin Kauneimmat joululaulut ja joulukirkot Den Haagissa (Voorburg) ja Amstelveenissa. Messuista ja toimituksista vastaa Benelux-maiden alueella Heli Huttunen, käytännössä kirkon johtaja hoitaa Alankomaiden toimitukset ja messut. Alankomaissa messuja ovat hoitaneet Jarmo Karjalainen ja Taru Savelius-Latvus, samoin sosiaalikuraattori Eeva-Maria Ranta. Suuremmista tilaisuuksissa palkkiotoimisena kanttorina oli Karla-Maria Toiviainen. Jumalanpalveluselämässä olivat mukana Brysselissä ja Antwerpenissa sosiaalikuraattori Piia Lännenpää - De La Cruz sekä sosiaalikuraattori Pekka Wilska. Luxemburgissa palkkiotoiminen pappi, Wille Westerholm, hoiti messut ja kirkolliset toimitukset. Jumalanpalvelusmusiikki toteutui pääosin vapaaehtoisten voimin. PERHEET, LAPSET JA NUORET Benelux-maissa toimi monia perheen hyvinvointia tukevia kerhoja ja piirejä. Esimerkiksi Brysselissä kokoontui aktiivisesti päiväkerho, perhekerho ja 2 lasten ja nuorten kokkikerhoa. Antwerpenissa perhekerho kokoontui kerran kuussa, Rotterdamissa Merimieskirkon tiloissa toimi leikkipiiri kerran viikossa. Brysselissä messujen yhteydessä toimi pyhäkoulu. Brysselissä ja Luxemburgissa järjestettiin säännöllisesti isoskoulutuksia ja nuorten iltoja. Erityisesti Luxemburgissa nuortenillat saivat lisää kävijöitä, illoista vastasi Pekka Wilska. KERHOT, PIIRIT, KIRJASTO JA MUUT AKTIVITEETIT Benelux-maissa ryhmät toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisten vastuuhenkilöiden voimin. Toimintaa koordinoi johtava sosiaalikuraattori tai sosiaalikuraattori. Rotterdamissa seniorit kokoontuivat kerran kuukaudessa aktiivisesti läpi vuoden. Kirjaston suosio oli hyvin suuri niin Brysselissä kuin Rotterdamissakin. Rotterdamissa toimii aktiivinen kirjapiiri, joka on myös ottanut tehtäväkseen kirjaston hoidon, myös Brysselissä kirjastoa hoitavat vapaaehtoiset. DIAKONIA- JA KRIISITYÖ Merimieskirkko oli edelleen tärkeä paikka niin liikkuville suomalaisille kuin siirtokunnallekin. Yhteistyötä tehtiin Suomen suurlähetystön kanssa tiiviisti. Erityisesti sosiaalikuraattorit ja merimiespastorit tekivät säännöllisesti myös kotikäyntejä ja vierailuja eri paikkoihin. Benelux-alueella ekumeeninen yhteistyö jatkui monien eri tahojen kanssa, mikä toteutui konkreettisimmin ICMA-työssä sekä työssä skandinaavisten sisarkirkkojen kanssa. Vuoden aikana tiimissä työskentelivät: Heli Huttunen, Merimiespastori (koko vuoden) Taru Savelius-Latvus, Merimiespastori (>30.6.) Piia Lännenpää-De La Cruz, johtava sosiaalikuraattori (koko vuoden) Eeva-Maria Ranta, sosiaalikuraattori (koko vuoden) Pekka Wilska, sosiaalikuraattori (koko vuoden) Lisäresursseina hengellisessä työssä Jarmo Karjalainen, johtaja (>30.6.) Wille Westerholm, palkkiotoiminen pappi (koko vuoden) Timo Lahtimo, periodiassistentti (>30.6.) Riikka Juutinen, periodiassistentti (> 30.6.) Jenni Kallio, periodiassistentti (15.8.>) Sekä toimintavuoden kevätkaudella opiskelijat: Heli Suutari Jenni Kallio Syyskaudella Laura Sahlström BASAARITOIMINTA Vuotuinen toiminnan kohokohta olivat joulumyyjäiset, joita pidettiin yhteensä 17 päivää: Rotterdamissa 10 päivää ja Brysselissä 10 päivää, molemmissa kahden viikonlopun yli. Sekä Brysselissä että Rotterdamissa toimivat aktiiviset basaaritoimikunnat, jotka vastasivat itsenäisesti pääosasta tilauksista. Rotterdamissa myynti jäi tavoitteesta. Brysselissä myynti kasvoi edellisvuoteen nähden jonkin verran, kauppapäivien lisääminen ei kasvattanut myyntiä toivotun suuruisesti. Lisäksi Rotterdamissa, Kaikilla meriBrysselissä ja Antwerpenissa pidet- mieskirkoilla on muinaisista tiin pienet pääsiäisbasaarit. TIEDOTUS Tiedotus tapahtui nettisivujen, sähköpostitiedotteiden ja Majakka-lehden avulla sekä Belgiassa Suomi-Klubin Parlöörissä olevan merimieskirkon vakiopalstan kautta. Majakka-lehti ilmestyi ainoastaan kerran printattuna versiona ja kerran digi-versiona. Lehden levikki oli 3 000 kpl. Lehden toimitussihteerinä, nettisivujen päivittäjänä ja tiedotuskoordinaattorina toimi oman työnsä ohella Raili Minkkinen. Sähköpostitiedotteita lähetettiin Belgiassa kesäkuukausia lukuun ottamatta keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. Alankomaissa sähköpostitiedotteita lähetettiin noin kerran kuussa. Yhteisessä työnjaossa sovittiin, että Heli Huttunen vastaa Brysselin ja Antwerpenin Merimieskirkkojen ja Eeva-Maria Ranta Rotterdamin Merimieskirkon tiedotuksesta TULOS JA KEHITYS Benelux-maiden Suomalainen Merimieskirkko pystyi toimintavuonna 2013 toimimaan tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Benelux-maiden Suomalainen Merimieskirkko saavutti keskeiset tavoitteensa vuonna 2013. Taru Savelius-Latvus johtaja 37 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 ajoista asti ollut vieraskirja, tässä on kirja Antwerpenista. Enin osa merkintöjen tekijöistä on rekkamiehiä tai merenkulkijoita. 38 Suomen Merimieskirkko 2013 HAMPURI kävijämäärä Avustettavat 1 167 Merenkulkijoita 735 -4,0 % 16 236 +8,1 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 37 081 +11,9 % Rekkamiehiä Yhteensä YLEISTÄ Merimieskirkon hallituksen puheenjohtaja Timo Lappalainen ja Satu Oldendorff kirkkopäivien päätöstilaisuudessa Hampurin Stadtparkissa. Liikkuvien ihmisten ja ulkosuomalaisten parissa tehtävä työ Hampurin suomalaisella merimieskirkolla tarjoaa kokoontumispaikan vierailijoille ja toimintaryhmille sekä kirkollisia palveluja omalla äidinkielellä. Suomenkielisiä messuja ja jumalanpalveluksia pidettiin kerran kuukaudessa. Pohjoisen alueen pappina toimi teologian tohtori Päivi Vähäkangas 31.8.2013 asti ja hänen äitiyslomasijaisuuttaan hoitaa pastori Helena Eckhoff 31.8.2014 saakka. Itsenäisyyspäivän juhlamessussa saarnasi Pirkkalan kirkkoherra Olli-Pekka -18,3 % Muita toimintaan osallistujia Sakraalitoiminnassa mukana HAMPURIN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO Muutos vuodesta 2012 Silfverhuth ja liturgina toimi pastori Maija Priess. Muiden pohjoismaiden kirkkojen kanssa järjestettiin kolme yhteispohjoismaista jumalanpalvelusta ja 6 yhteistä pohjoismaista aamupalaa. Kirkon johtaja oli tekstin lukijana ja ehtoollisavustajana yhteispohjoismaisissa hartauksissa, omissa messuissa ja jumalanpalveluksessa St. Michaelis-kirkossa, joka pidettiin Hampurin sataman vuosijuhlan merkeissä. Satamajuhlan isäntämaana oli Pakistan. St. Michaelis-kirkossa oli läsnä noin 2000 henkilöä. Suuri ja merkittävä tapahtuma meille oli Saksan Kirkkopäivät, jotka järjestettiin Hampurissa. Merimieskirkolla pidimme hartaushetkiä, esittelimme kirkkoamme, pidimme esitelmiä ja pääsihteerimme Sakari Lehmuskallio saarnasi Seafarer’s Night-messussa Fischauktionshallessa. Messu oli kolmen tunnin pituinen ja läsnä oli 900 osallistujaa. 29 -3,3 % 3 252 +15,3 % 58 500 +10,0 % Kanttoreina merimieskirkossa toimivat Christiane Säilä ja kuoron johtaja Eva-Christina Pietarinen. Kielikoulun lapsille järjestettiin kaksi kertaa myös oma jumalanpalvelus. Torstaisin pidettyihin hartaushetkiin osallistui pääasiassa työkerholaisia, keskimäärin 35 henkilöä. Hartauksia pitivät työntekijät, kirkkotoimikunnan puheenjohtaja ja Pohjois-Saksan pappi Helena Eckhoff, Sakari Lehmuskallio ja Maija Priess. Suomen Hampurin pääkonsulaatti suljettiin 31.8.2013. Kansalaispalvelupiste avattiin merimieskirkon tiloissa 21.10.2013. Toimitila on vuokrattu Suomen Berliinin suurlähetystölle ja suurlähetystön virkailija vastaa toiminnasta. Yhteistyömme on sujuvaa. Suomen kunniakonsuliksi Hampuriin valittu Hans-Christoph Stadel kutsuttiin myös säätiömme hallituksen puheenjohtajaksi. Suurlähetystön kansalaispalvelupiste alkoi toimia Hampurin merimieskirkon yhteydessä. Virkailija Jussi Kiho Ditmar-Koel Stassella yhdessä Satu Oldendorffin kanssa. Vuosi 2013 oli erityisen tapahtumarikas ja suurten muutosten vuosi. Sosiaalityössä kotikäynnit ja sairaalavierailut kuuluivat palveluumme. Lukumäärät seniorityössä ovat lisääntymässä. Aloitimme keväällä Seniori-kahvilatoiminnan, johon osallistuvat ne entiset tukijamme, jotka eivät enää omin avuin pääse kirkolle. Kehityksen alla on ollut nuorisotyö ja se on vakiinnuttanut paikkansa kuukausiohjelmassamme. Jatkamme työalan kehittämistä edelleen. Markkinointia lisäsimme kahdessa uudessa julkaisussa. Olemme esillä Hampurin kaupungin markkinointiesitteessä (60 000 kpl) sekä uusitussa karttakirjassa, jossa on logomme (30 000 kpl), joka on tehty Hampurin Kirkkopäiviä 2013 varten. Kokoustilojen kysyntä on hieman kasvanut. Hampurin kaupungit oppaat kokoontuvat edelleen säännöllisesti meillä. Pienimuotoiset matkailualan messut järjestettiin kirkon tiloissa. Lehti-, radio ja TV-haastatteluja on ollut paljon ja kiinnostus toimintaamme kohtaan on laajaa. Jutut Hampurin merimieskirkosta olivat; Kirchentag Zeitung (jakelu 300 000 kpl), Centrum Balticum, Pulloposti Itämeri ja merimieskirkkotyö (jakelu 10 000 kpl), Rengas, Naisvoimaa, Karjala-leh- kana aina onnistukaan. Palvelun nykyisille sekamiehistöille koemme onnistuneen ja saamme yhteistyöstä hyvää palautetta ja kiitosta. RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJIEN ti, Porin Kirkkosanomat, DeutschFinnische Rundschau, Deutsche Gemeindeblatt Helsinki, Riihimäen Aamuposti, Perniön Seudun Lehti, Silta-Brücke, Joensuun Kirkkotie, Juuka, Merimieskirkkolehti Yle, Puhelinlangat laulaa, NDRHamburg Journal, Deutschlandfunk jne. MERENKULKIJAT Merimieskirkon toimialueeseen kuuluu Hampurin sataman lisäksi myös muita Pohjois-Saksan satamia, joista tärkeimmät ovat Bremerhaven, Lyypekki ja Travemünde. Laivakäyntejä ja miehistön vaihtokuljetuksia tehtiin Hampurin, Lyypekin, Bremenin, Travemünden ja Cuxhavenin satamissa suomalaisiin laivoihin. Laivojen kokonaismäärä oli 20 eri laivaa. Kohtaamiset merenkulkijoiden puolelta ovat odotettuja ja merkityksellisiä. Yhteydenottoja tulee laivoilta paljon, vaikka laivakäynnit eivät lyhyiden satamakäyntien ai- parissa tehtävä työ keskittyy Pohjois-Saksassa Lyypekin merimieskirkolle. KIRKKOTOIMIKUNTA (KTK) Kirkkotoimikunnan tehtävänä on tukea ja edistää kirkon työtä. Kirkkotoimikuntaan kuuluivat 2013 puheenjohtajana Kaija Gaupp, varapuheenjohtaja ja sihteeri Pauliina Vakkuri-Lappalainen, jäsenet Helena Hashemian, Markku Nurminen ja Marja Franken. Varajäsenet olivat Tarja Jeenicke ja Johanna Elo-Schäfer. Kirkon edustajina olivat Satu Oldendorff ja Tiina Ylitalo. Ktk kokoontui noin kuuden viikon välein. Kirkkotoimikunnan sääntöihin tehtiin muutoksia, jotka Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus hyväksyi. Ktk otti vastuun perinteisistä suomalaisista juhlista, kuten Vappu ja Juhannusjuhlista. Vappujuhlissa lakitettiin toistamiseen Rakel Wihurin pysti. Lakittajana toimi pääkonsuli Erja Tikka. Siirtokuntakokous pidettiin 17.2.2013. RYHMÄT JA TOIMINTAPIIRIT 39 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 40 Suomen Merimieskirkko 2013 Työkerho Työkerho tukee ja edistää Hampurin Merimieskirkon toimintaa. Työkerholaiset kantavat suuren vastuun pääsiäis- ja joulumyyjäisten onnistumisista Hampurissa, niin kuin myös muissa Pohjois-Saksan alueella tapahtuvista tapahtumista, joissa he myyvät merimieskirkon tuotteita ja tekevät samalla Suomea tunnetuksi. He ovat olleet vuosikymmeniä kirkon vapaaehtoistyön selkäranka ja merkittävä taloudellinen tukiryhmä. Työkerholaiset pitävät huolta ikääntyvistä ja sairastuneista ryhmänsä jäsenistä ja he ovat hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä ja vertaistuesta. Työkerhon jäsenmäärä on kasvava, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja heillä on nyt enemmän aikaa osallistua kirkon toimintaan. Puheenjohtajana toimi loppusyksystä alkaen Kerttu Salminen-Thieme. He kokoontuvat lyhyitä lomataukoja lukuun ottamatta torstaisin koko vuoden ajan kirkolla Raakelin salissa ja loppuvuodesta alhaalla biljardisalissa. Biljardisalin nimi muutettiin kirkkotoimikunnan päätöksellä Eevan saliksi 8.12.2013 kiitoksena Eeva Strehmelin mittavalle vapaaehtoistyölle kirkkomme hyväksi. Työkerhon oheistoiminta on hyvin aktiivista vierailujen ja retkien muodossa. He ovat taitavia käsityöihmisiä ja kirkon tukeminen on heille sydämen asia. Kielikoulu Suomalainen kielikoulu tarjoaa kerran viikossa suomalais-saksalaisille lapsille Suur-Hampurin alueella suomenkielen opetusta kerran viikossa kielitaidon edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Useimmiten he ovat kaksikielisen perheen lapsia. Kielikoulupäivä on perjantai ja koulussa on noin 80 lasta. Kielikoulun vanhempainneuvoston puheenjohtajana toimi Katariina Röbbelen-Voigt. Kirkon edustajana vanhempainneuvostossa toimii Tiina Ylitalo. Lisäksi kirkolla kokoontui Kielikoulun pienten lasten kerho ja Muskari-ryhmä tiistaisin. Ruotsinkielen keskusteluryhmästä kirkolla vastasi Anna-Rita Lau. Svenska Gruppen kokoontuu kerran kuussa ja ryhmässä on aina toistakymmentä ryhmäläistä, joiden äidinkieli on ruotsi tai he ovat kiinnostuneita ruotsinkielisestä kulttuurista. Perhekahvila Perhekahvilasta on tullut nuorten perheiden yhteinen tapaamispäivä kirkolla. Toiminnasta vastasi Tiina Ylitalo ja vapaaehtoinen assistenttimme Ilona Matilainen. Ohjelmassa on niin askartelua, leikkiä ja laulua, retkiä kuin muutakin ohjelmaa. Kirkkokuoro Merimieskirkon kuoro esiintyi useissa tilaisuuksissa kirkossamme, Hampurin merimieskirkon työkerho on runsaasti yli 50 vuotta vastannut merimieskirkon myyjäisten valmisteluista ja toteuttamisesta yhdessä henkilökunnan kanssa. Vuonna 2013 se muutti kokoontumispaikkansa Raakelin salista väljempiin tiloihin kerrosta alemmas Eevansaliin. jumalanpalveluksissa ja juhlissa. Heillä oli esiintymisiä myös kirkon ulkopuolella pääosin Suomeen liittyvissä tilaisuuksissa. Kuoron harjoitusilta on perjantai ja kuorolaisia oli mukana keskimäärin 20. Kuoronjohtajana toimi Eva-Christina Pietarinen. Raamattupiiri jatkoi myös toimintaansa kerran kuussa pienellä osallistujamäärällä Ritva Lehmannin vastuualueena. Raamattupiiriä ovat pitäneet myös papit ja vapaaehtoinen assistenttimme Anna Eklund. Kirjallisuuspiiri kokoontui kerran kuussa ja ryhmässä on kaksikymmentä aktiivista osallistujaa. Ryhmän vetäjänä on toiminut Kaija Gaupp. Naapuriapu Lähimmäisen huolenpito on kirkon toiminnassa tärkeää ja siitä kantaa tämä ryhmä vastuuta. Ryhmässä oli viisi jäsentä ja yhdyshenkilöinä toimivat Riitta Puck ja Anja Scharf. Uusmuuttajien edustajana toimi Leila Klawiter. Sähly-porukka Lauantaisin on kirkolta lähtenyt sähly-porukka Sommerhudestrassen koululle. Keskimäärin pelaajia on kymmenen. Sählyn jälkeen pelaajat saunovat silloin tällöin merimieskirkolla. Sauvakävelyryhmä puolestaan hoitaa kuntoliikuntaa kerran viikossa lauantaiaamuisin. Ryhmässä on mukana toistakymmentä osallistujaa Ryhmän ve- täjänä toimi Anne Prüfer. Naiset goes kapakka Ryhmän vastuuhenkilönä toimi alkuvuodesta Pauliina VakkuriLappalainen ja he järjestivät muutaman mukavan illan eri-ikäisille naisille. Aamupala-tilaisuudet Kirjallisuusseminaari Dr. Marketta Göbel-Uotila Kerran kuukaudessa pidetyt elokuvaillat ovat olleet mieluisia ja noin 15 katsojaa on nauttinut uusista suomalaisista elokuvista alakerran takkahuoneessa. Kirkolla kokoontui säännöllisesti myös kansainvälisiä ryhmiä. Eesti-kool on omaan Kielikouluumme verrattava koulu, joka kokoontui meillä kaksi kertaa kuussa. Kansainvälinen naisten kuoro harjoitteli meillä kerran kuussa. Lisäksi unkarilainen protestanttinen seurakunta piti jumalanpalveluksen kerran kuussa kirkossamme. Kirkon johtaja kävi pitämässä merimieskirkkoaiheisia esitelmiä Kölnissä suomalaisten seurakuntien ja paikallisten DFG:n kutsumana samoin kuin Suomi-Saksa-tilaisuuksissa Helsingissä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Henrikin ja Mikaelinseurakunnan merimieskirkkopiirivierailut kuuluvat vuosittaiseen ohjelmaan. Osallistuminen aktiivisesti Suomalais-saksalaisten kauppakillan ja Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimintaan. Osallistuminen Turussa järjestettävään kansalliseen Itämeri-foorumiin on tärkeä osa merimieskirkon näkyvyyt- tä. Syksyn Pohjois-Euroopan alueen ICMA-koulutukseen osallistuminen. JUHLAT, KONSERTIT JA NÄYTTELYT Kirkon monipuolista toimintaa täydensivät useat taidenäyttelyt, klassiset sekä kevyen musiikin konsertit ja juhlat. Vappu- ja juhannusjuhlat pidettiin kirkolla perinteisesti. Muutama konsertti järjestettiin yhteistyössä DFG Nordin kanssa. Kirkko oli mukana “Nacht der Kirchen”-suurtapahtumassa aktiivisten vapaaehtoisten avulla. Kirkolla kävi silloin noin 600 henkilöä. Otimme hartaustekstissä huomioon merenkulkijat, sillä tapahtuma oli lähellä Suomen Sea Sundaypäivää. Siirtokunnan joulujuhla pidettiin jouluaattoa edeltävänä sunnuntaina. Jouluaattona oli yksinäisille tarkoitettu ohjelmallinen aattoilta ja jouluruokailu. Kirkkotoimikunnan ja merimieskirkon sosiaalityön asiakaskyselyyn vastasi 94 asiakasta. Saimme kyselyssä hyvää palautetta ja uusia ideoita toimintaamme. Suuri merkitys kirkolle oli jälleen Suomen itsenäisyyspäiväjuhlan ja Suomen Hampurin kunniakonsulin kirkolla järjestämä itsenäisyyspäivän vastaanotto. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla olivat läsnä Suurlähettiläs Päivi Luostarinen ja Hampurin kaupungin taloussenaattori Frank Horch. Juhlassa esiintyivät laulaja Merja Mäkelä ja pianisti Jarkko Riihimäki. Suurlähetystön lehdistöpäällikön Merja Sundströmin järjestämässä lehdistöglögi-tilaisuudessa esiintyi kirjailija Roman Schatz, Laulaja Eero-Veikko Häkkilä ja säestäjänä Kai Friedmann. Kirkon omassa itsenäisyyspäiväjuhlassa juhlajumalanpalveluksen jälkeen 8.12.2013 jaettiin lisäksi merimieskirkon ansiomerkkejä kirkon hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta vapaaehtoistyöstä. Juhlassa esiintyivät Anna Kreetta ja Goran Gribajcevic. Kirkko toimi myös juhlapaikkana firmoille ja muille yhteisöille, samoin kuin pitopalveluna yrityksille. Vuoden aikana kirkon keittiön henkilökunta valmisti useita catering-tilauksia yksityistilaisuuksiin, yli 70 tilaisuuteen. Vuoden suurin koitos niin henkilökunnalle kuin vapaaehtoisille auttajille (225 henkilöä) oli jälleen joulubasaari, jonka toistuvasta hyvästä tuloksesta voi kiittää lämpimästi kaikkia talkoisiin monella eri tavalla osallistuneita. Basaaritulot ovat elintärkeä tuki kirkon toiminnalle. Basaarin avasi uusi kunniakonsulimme Hans-Christoph Stadel ja pääsponsorina toimi suomalainen lääkeyritys Vitabalanz edustajansa Päivi Korhosen välityksellä. TURISTIT Majoitustoiminta oli edellisvuotta vilkkaampi, mutta tavoitteenamme olisi vierashuoneiden jatkuva, korkea käyttöaste laajennetun markkinoinnin avulla. Suurimmat majoittujaryhmät olivat Suo- 41 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 42 Suomen Merimieskirkko 2013 mesta tulleet eri seurakuntaretkeläiset ja erilaiset ryhmät, jotka tulevat Hampuriin jonkun ison tapahtuman vuoksi. YHTEISTYÖ Hampurin Merimieskirkon läheisimpinä ja tärkeimpinä yhteistyökumppaneina olivat Hampurin Suomen pääkonsulaatti pääkonsuli Erja Tikan johdolla 31.8.2013 asti, Suomen Berliinin suurlähetystö ja muut pohjoismaiset merimieskirkot. Hampurin Suomalainen kielikoulu, Suomalaisen kirkollisen työn keskus (SKTK) Hannoverissa, Hampurin pääkirkon St. Michaelis-seurakunta, Deutsch-Finnische Handelsgilde, ACKH (Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen in Hamburg,) DFG, ja MEPA ja kansainvälinen merimieskirkkoyhteistyö ICMA:n puitteissa. Pääkonsulaatin ja Merimieskirkon yhteistyö oli luontevaa. Virassa oleva pääkonsuli on säätiömme (Stiftung die Finnische Seemannsmission in Hamburg) puheenjohtaja 31.8.2013 asti. Vaikeuksiin joutuneita suomalaisia autoimme useamman kerran yhteistyössä pääkonsulaatin kanssa. Kauneimmat joululaulut juonsi Anna Eklund ja säestäjänä toimi Kai Friedmann. Yhteistoiminta Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen kanssa toimi hyvin, erityisesti rippikoulutoiminnassa ja tiedotustoiminnassa Rengas-lehdessä. Sktk piti vuosikokouksensa merimieskirkolla maaliskuussa 2013. Ulkosuomalaispar- lamentin Keski-Euroopan aluekokoukseen osallistuttiin Kölnissä ja USP:n kokouksessa Kölnissä olimme mukana Ritva Lehmannin, Noora Alimattilan, Kaija Gaupin ja Satu Oldendorffin kanssa. Suomi-Seura on tärkeä linkki yhteistyössämme. Suomalais-saksalaisen kauppakillan kautta pidettiin yhteyksiä suomalaisiin yrityksiin Hampurissa. Kerttu Salminen-Thieme piti aktiivisesti yhteyttä ACKH:n, on sen hallituksen jäsen. Hän osallistui vuoden aikana useisiin tapahtumiin ja on toiminnassa mukana hallituksen jäsenenä. Yhteistyötä teemme myös Helsingin Saksalaisen Koulun ja Turun Kappeliseurakunnan kanssa. Yhteistyö Pohjoismaisten kirkkojen, Saksan Merimieslähetyksen kanssa Hampurissa, Kielissä ja Lyypekissä sekä ICMA-Hampurin kanssa on tiivistynyt. Bremenin suomalaisen seurakunnan basaarin järjestäjät saivat pääsihteerin myöntämät Merimieskirkon ansiomerkit 20-vuotta tehdystä vapaaehtoistyöstä. Kouluttajana merimieskirkon sosiaalityön kehittämiskoulutuksessa. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA Hampurin kirkon oma tiedotuslehti Ankkuri ilmestyi kuukausittain. Toinen tiedotuskanavamme oli SKTK:n Rengas-lehti. Tiedottajana toimi vapaaehtoistyön puit- teissa Eira Weissenburg ja vuoden kaksi viimeistä lehteä toimitti Tanja Renman. Kotisivuillamme www.finnkirche.org ja Suomen Merimieskirkon nettisivuilla löytyi tietoja toiminnastamme. Basaarin kutsukortteja painatettiin 10 000 kpl ja pohjoismaiden yhteiset basaarimainokset olivat ajoissa näkyvillä Hampurin 87:llä metroasemalla. Basaarista tiedotettiin myös paikallislehdissä, NDR:n nettisivuilla ja radioissa. Useissa suomalaislehdissä oli joulumyyjäiset aiheena pitkin vuotta. Hampurin ja Lyypekin Merimieskirkoista ja merimieskirkon työntekijöistä kerrottiin useissa lehdissä Suomessa ja Saksassa kertomusvuoden aikana. Esimerkkeinä Suomessa: Turun ja Kaarinan seurakuntien Kirkko ja Me-lehti, Yle Horisontti- ohjelma (2x 20 min,) toimittajana Riitta Vauras, Yle Turku, Radio Suomi, Merimiehen joulupaketti-ohjelma jouluaattona ja joulupäivänä (mol. päivinä 45 min.) toimittajana Sanna Kojo. Saksassa: Szene Hamburg-lehti, NDR 90,3 2x vuoden aikana. Joulumyyjäisistä Oldie Radio Hamburg ja NDR 90,3. Jouluperinteistä NDR 90,3. RESURSSIT Johtaja Satu Oldendorff Palveluvastaava Tiina Ylitalo Sosiaalikuraattori Ritva Lehmann Toimistosihteeri Eira Weissenburg, osa-aikainen 24h/ viikossa (tiedotuslehti vapaaehtoistyönä) Kanttori (palkkiotoim.) Christiane Säilä Kuoronjohtaja (palkkiotoim.) Eva-Christina Pietarinen Vapaaehtoinen assistentti Reetta Pauliina Niemi Hampurissa 1.1-30.4.2013 asti sitten Lyypekissä 1.5.31.12.2013 Vapaaehtoinen assistentti Anna Eklund 27.8.-31.12.2013 Vapaaehtoinen assistentti Ilona Matilainen 1.10.2013 alkaen 30.8.2014 asti Vapaaehtoinen assistentti Eeva Blumenthal 1.9.15.12.2013 Kahvilatyöntekijä Elsi Glässer Kahvilatyöntekijä Johanna Hansen Kahvilatyöntekijä Leila Kelanne 1.-31.3.2013 Kahvilatyöntekijä Johanna Elo-Schäfer 1.2- 30.4.2013 Kahvilatyöntekijä Ritva Küssner 1.7.-31.8.2013 Catering-palvelut Mikko Ylitalo 1.11.-31.12.2013 Laivatyö ja kiinteistä Kari Bonsdorff 1.-31.12.2013 Sosiaalityö Anja Scharf 1.1-28.2.2013 Siivous Eero-Veikko Häkkilä 31.7.2013 asti Aleksi Parviainen 1.-31.7.2013 Vakituiset vapaaehtoiset auttajat Keittiö ja kiinteistö Mikko Ylitalo Siivous Leena Kasulke Siivous/ kiinteistö Manfred Kasulke Kiinteistö ja aivakäynnit Kari Bonsdorff Kahvila: Pauliina Vakkuri-Lappalainen Karoliina Haberland Helena Hashemian Anne Pruefer Anitta Stehling Leila Kelanne Heikki Raitanen Eeva Gröning Hengellinen työ: Maija Priess Kirjasto Kaija Gaupp Raija Saoudi Piha ja puutarha Asta Junttila Harjoittelijat Hampurin yliopistosta Jari Gonzales 2.2.-2.4.2013 Joensuun yliopistosta Sini-Tuuli Saaristo 20.5.-20.8.2013 TALOUS Kirkon kiinteistön omistaa säätiö, Die Finnische Seemannsmission in Hamburg, jonka kautta rahaliikenne hoidetaan. Säätiön puheenjohtajana toimi pääkonsuli Erja Tikka ja 21.10.2013 alkaen Hans-Christoph Stadel, toiminnallisena vastuullisena merimieskirkon johtaja sekä jäsenenä pääsihteeri Sakari Lehmuskallio. Suomi-kauppa, sauna ja majoitustuotot ovat basaarien lisäksi ne keinot, joiden onnistuminen antaa kirkolle toimintamahdollisuudet. Lisäksi Hampurin alueella Suomen kansalainen voi osoittaa kirkollisveronsa merimieskirkolle. Tuki- ja kannatusjäsenyydellä voivat myös Hampurin ulkopuolella asuvat henkilöt tukea Hampurin merimieskirkon tärkeää toimintaa. Tukijäsenyyttä ja kirkollisverojen siirtoa merimieskirkolle on markkinointi aktiivisesti. Satu Oldendorff Pohjois-Saksan suomalaisen merimieskirkon johtaja. 43 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 Pohjoismainen yhteistyö on itsestään selvä osa Hampurin merimieskirkon elämää. Kerran kuukaudessa henkilöstöt syövät yhdessä aamupalaa ja muutaman kerran vuodessa on yhteispohjoismainen jumalanpalvelus. Tarvikkeiden lainaaminen ja koordinoitu myyjäismainonta ovat jo rutiinia. 44 Suomen Merimieskirkko 2013 LYYPEKKI kävijämäärä Avustettavat 30 -37,5 % Merenkulkijoita 1 290 -6,5 % Muita toimintaan osallistujia 1 048 -8,2 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 3 147 +49,7 % Rekkamiehiä 1 876 -17,8 % 36 -64,7 % 7 427 + 5,3 % Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä POHJOIS-SAKSAN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO merenkulkijoillekin. Lisääntyvässä määrin myös Lyypekissä asuvalle suomalaisväestölle. Suomi-Kodin asukkaiden määrä on nyt 11. Uusia ryhmiä Lyypekissä on käsityökerho, Tietovisaillat ja salibandy-ryhmä. Suomi-koulu kokoontui kerran kuussa lauantaisin merimieskirkolla ja suomalaisen seurakunnan kirkkoraati piti kokouksiaan tiloissamme. Pohjois-Saksan suomalainen pappi Helena Eckhoff YLEISTÄ piti jumalanpalvelukset Paul-GerLyypekin toimipisteemme tarjo- hardt-kirkossa. aa kodinomaisen olohuoneen niin Sosiaalityön painopiste on kulraskaan liikenteen kuljettajille kuin jettajien palveluissa ja laivakäynti- LYYPEKIN MERIMIESKIRKKO/ SUOMI- KOTI Suomi-Kodin ensimmäinen sosiaalikuraattori Maija-Liisa Zawallich piti vielä eläkkeelle jäätyäänkin yhteyttä Lyypekin Suomi-Kotiin ja oli siellä aika ajoin tuntityöntekijänä aina tammikuulle 2013. Hän kuoili 3.10.2013. Muutos vuodesta 2012 työssä. Vahva osuus on myös merenkulkijoiden kuljetuksella. Joulumyyjäiset järjestimme perinteisesti yhdessä suomalaisen seurakunnan, Kielikoulun ja merimieskirkon kanssa yhteistyössä ” Haus der Kulturen”- tiloissa. Grilli-illat olivat hyvin suosittuja kesällä ja uusituissa saunatiloissa on asiakkaiden hyvä saunoa. Lyypekin saksalainen merimieslähetys tutustui toimintaamme työntekijän ja seitsemän vapaaehtoisen voimin. Hoidimme Hampurista käsin vahvasti vapaaehtoisten turvin Lyypekin palvelujen ylläpitämistä ja Lyypekin omien vapaaehtoisten rekrytointi on edelleen haasteellista, mutta pieni avaus on saatu aikaan. Sosiaalikuraattori Noora Alimattila osallistui Sktk:n vuosikokoukseen Hampurissa ja ulkosuomalaisparlamentin kokoukseen Kölnissä. Noora Alimattilan työsuhde päättyi hänen pyynnöstään 9.11.2013. Työtä jatkoi vuoden 2013 loppuun asti Toni Harjunheimo, joka osallistui merimieskirkon sosiaalityön neuvottelupäiville. RASKAAN LIIKENTEEN KULJETTAJAT Kuljettajien läsnä olo Lyypekin merimieskirkolla on vakiintunutta ja he olivat siellä viikonloppuisin. Uusia kuljettajia on tullut joukkoon ja muutamia palasi Suomesta takaisin. Kuljettavat osallistuivat mielellään tilaisuuksien järjestämiseen. Saunan korjaustyössä oli aloitteellinen kuljettaja Ilkka Halonen ja hän oli myös osallisena vapaaehtoisvoimin. MERENKULKIJAT Laivakäynti- ja kuljetuspalvelut olivat iso osa sosiaalikuraattorin tehtäväkenttää. Työ on vakiintunutta ja laivojen lukumäärä 1215 viikoittain on pysynyt vakaana. RYHMÄT JA TOIMINTAPIIRIT Suomalainen kielikoulu toimi kerran kuussa merimieskirkolla ja edisti suomenkielisten lasten kielitaitoa. Puheenjohtajana toimi Henna Rosvall. Käsityökerho aloitti syksyllä toimintansa ja oli toiminnallemme iloinen uusi asia. YHTEISTYÖ Yhteistyö Finnlinesin ja Viking Linen kanssa on toimivaa. Kielikoulu, DFG Nord, ja suomalainen seurakunta, Deutsche Seemannsmission, Hampurin Suomen pääkonsulaatti 31.8.2013 asti, Berliinin Suomen suurlähetystö ja Lyypekin kunniakonsulin kanssa on ollut aktiivista. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA Sosiaalikuraattori kirjoitti Ankkuri-lehtiseemme ” Lyypekin rivit”. Joulumyyjäisistä saimme jutun paikalliseen lehteen. Hampuriin liittyvissä julkaisuissa on Lyypekin toiminta aina mukana. RESURSSIT Toni Harjunheimo 1.1031.12.2013 Kahvilatyöntekijä/ tuntityöntekijä Maija-Liisa Zawallich 1.1.31.1.2013 Ritva Küssner 1.2.-31.3.2013 Vapaaehtoinen Assistentti 1.5.31.12.2013 Kahvilatyöntekijä/ tuntityöntekijä Hanna Ojuri Hampurin vapaaehtoiset Lyypekissä Marja Franken Wolfgang Ketelsen Tarja Maass Anne Prüfer Helena Hashemian Pirkko Dadason TALOUS Suomi-kauppa, sauna, majoitustuotot, tukijäsenyys olivat basaarien lisäksi ne keinot, jotka antoivat meille toimintaedellytykset. Satu Oldendorff, Pohjois-Saksan suomalaisen merimieskirkon johtaja. Johtaja Satu Oldendorff Sosiaalikuraattori Ritva Lehmann kerran kuussa viikonlopun Toimistosihteeri Eira Weissenburg taloushallinto, yhteistyössä Palveluvastaava Tiina Ylitalo, yhteistyössä Sosiaalikuraattori Noora Alimattila 9.11.2013 asti Sosiaalikuraattori 45 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 46 Suomen Merimieskirkko 2013 MATKAPAPPI VARSOVASSA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Jumalanpalvelukset pidettiin Puolan luterilaisen seurakunnan kirkossa. Jumalanpalveluksia oli yhteensä 6, osallistuneita yhteensä 90. Kanttorina toimi Adam Lewandowski. VARSOVA Muutos vuodesta 2012 Sakraalitoiminnassa mukana 90 -86,1 % Yhteensä 90 -86,1 % Kirkkokahvit olivat seurakuntatalolla, Pia Turunen-Rusinek vastasi kahvitarvikkeiden hankkimisesta. Edelleen olen ollut yksi sisua ja siunausta –nettihartauksien kirjoittajista, samoin nettipappina. Ritva Szarek matkapappi kävijämäärä ATEENA kävijämäärä Avustettavat 21 +50,0 % 0 0% Muita toimintaan osallistujia 2 544 +57,9 % Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 2 407 -9,2 % 326 +162,9 % 5 298 +20,4% Merenkulkijoita Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä ATEENAN SKANDINAAVINEN KIRKKO SUOMALAISEN TYÖN TOIMINTAKERTOMUS 1. YLEISTÄ Ateenan merimieskirkko on Ateenan ja Pireuksen kaupunkien alueella asuvien suomalaisten kotikirkko, mutta suomalainen työ ulottaa toimintansa kattamaan koko Manner-Kreikan. Suomalaisen toiminnan työtä tekee osa-aikainen sosiaalikuraattori, yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Suomen Merimieskirkon työ Ateenassa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden pohjoismaisten sisarkirkkojen kanssa. Toiminta tapahtuu Ruotsin kirkko ulkomailla, SKUT:n, isännöimissä tiloissa ja on osittain yhteistä suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa. Järjestämme yhdessä mm. myyjäisiä ja henkilökunta palvelee kaikkia pohjoismaalaisia. Suomalaisilla on lisäksi omia suomenkielisiä jumalanpalveluksia sekä tilaisuuksia ja tapahtumia. Suomalainen Kirsi Rokosa on tehnyt töitä Skandinaavisella kirkolla osa-aikaisesti tarvittaessa. Suomalaiset ovat myös kaikista pohjoismaalaisista aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa. Muutos vuodesta 2012 2. VARSINAINEN TOIMINTA 2.1. SAKRAALITOIMINTA Ateenassa pidettiin viisi jumalanpalvelusta, kolme keväällä ja kaksi syksyllä. Yhteispohjoismaalaiset, ruotsinkieliset jumalanpalvelukset toimitti ruotsalainen kirkkoherra Gunnar Liden. Helmikuussa Ateenassa vieraili Loimaan seurakunnan rippukouluryhmä ja pappi Ritva Szarek toimitti helmikuussa talven ensimmäisen suomalaisen messun. Merimieskirkon henkilöstöpäällikkö Heikki Rantanen piti 25-vuotis juhlamessun kesäkuun alussa. Rodoksen turistipappi Pertti Hell toimitti keväällä kiirastorstain messun sekä lokakuun ja itsenäisyyspäivän messut. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit tarjosi suurlähettiläs Pekka Lintu ja puoliso Laurel Colless. Kanttorina toimi Vesa Mäkeläinen. 2.2. KIRKKONEUVOSTO Kirkkoneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa. Kirkkoneuvostossa on kaikilla Pohjoismailla omat edustajansa. Suomalaisten pysyvästi maassa asuvien edustaja on Pirjo Fragkopoulou ja varajäsen on Anita Liaska. Suurlähetystön edustaja on konsuli Marja Porri ja Merja Riikonen. 2.3. RYHMÄT, TOIMINTAPIIRIT, TAPAHTUMAT JA JUHLAT Suomi-koulu toimii kirkon tiloissa lauantaisin. Paikalla on paljon suomalaisia lapsia ja vanhempia, jotka käyttävät silloin aktiivisesti kirkon palveluja. Olen paikalla lauantaisin. Osallistuin heidän juhliinsa ja myös Ateenan Suomikoulun kannatusyhdistyksen kokouksiin. Helmikuussa vietimme ystävänpäivää uudelleen pohjoismaalai- 47 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 48 Suomen Merimieskirkko 2013 Sosiaalikuraattori Mari Hilonen ja alkava iltahämärä Ateenassa. sessa Safka-ravintolassa. Maalis-huhtikuun vaihteessa kirkolla pidettiin yhdistetty pääsiäis- ja kirpputori. Keväällä kerran kuussa pidimme suomalaisen elokuvaillan. Kreikkalaiset tanssit-ryhmä tanssahteli kirkolla torstaisin koko kevään ajan. Kesäkuun 2. päivä vietimme Ateenan/Pireuksen Merimieskirkon 25-vuotisjuhlaa. Messun toimitti henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen ja juhlaa jatkettiin grilli-illanmerkeissä kirkon kattoterassilla. Kirkolla oli kesällä grilli-iltoja sekä yhteispohjoismaalainen juhannusjuhla. Syksyllä aloitti suomalainen keskustelukerho toimintansa ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Kirjakerho tuli myös uutuutena ohjelmistoon ja syksyllä kirjakerho kokoontui kolme kertaa. Pauliina Mäkinen avusti lauluiltojen järjestämisessä. Marraskuussa pidettiin kolmipäiväiset joulumyyjäiset. Ne olivat menestys ja kävijöinä oli taas enemmän ja enemmän kreikkalaisia. Vaikka suomalaiset tuotteet menivät hyvin kaupaksi, jälkimyyntiin jäi jonkin verran enemmän tavaraa kuin viime vuonna. Seurakunnan toiveesta järjestimme Vesa Mäkeläisen kanssa virsilauluillan 07.12. jotta virret tulisivat tutuimmiksi. Kauneimmat joululaulut laulettiin jouluun puolivälissä ja musiikista vastasi Pauliina Mäkinen. Suomikoulun pikkujoulu oli 14.12. 2.4. SOSIAALITYÖ Henkilökohtaiset yhteydenotot tapahtuvat usein miten sähköpostitse, facebook-viesteinä ja joskus myös puhelimitse. Kysymyksessä on ollut maahan vastamuuttaneiden neuvonta, perheongelmat, avustus erilaisten paperiasioiden hoitamisessa, sekä avustaminen erilaisissa matkailuun ja kuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä. Maastamuuttokysymykset askarruttavat edelleenkin monen mieltä ja niihin haetaan apua kirkolta. Keskusteluja on käyty enemmän ja erilaisia avunpyyntöjä on tullut aikaisempiin vuosiin verrattuna enemmän. Vuoden aikana olen tehnyt useita sairaalakäyntejä, saarilta on lähetetty kesän aikana matkailijoita Ateenaan sairaalaan ja heitä olen tavannut. Myös kotikäyntejä olen tehnyt ja nyt myös enemmän Ateenan ulkopuolelle. 2.5. TURISTIT, SATUN NAISET KULKIJAT JA RYHMÄT Suomalaisia matkailijoita käy kirkolla satunnaisesti. Helmikuus- sa hiihtolomaviikolla vieraili Loimaan seurakunnan rippikouluryhmä myös Ateenan Merimieskirkolla. He käyttivät kirkon tiloja kokoontumisiin ja lounastivat kirkolla. Toukokuussa kirkolla vieraili Kajaanin lukio- ja kirkkokuororyhmä. Korson seurakunnan Merimieskirkko-ryhmä vieraili Ateenassa lokakuussa, heidän kanssaan tein retken Korinttiin Apostoli Paavalin jalanjäljille. Vierailimme ryhmän kanssa myös Suomi-instituutilla. Merimieskirkon puheenjohtajisto piti workshop kokouksen Ateenassa syyskuun alussa, kokoukseen osallistuivat pääsihteeri Sakari Lehmuskallio, hallituksen puheenjohtaja Timo Lappalainen, varapuheenjohtaja Paula Raitis sekä henkilöstöpäällikkö Heikki Rantanen. Lokakuun alussa Ateenassa vieraili myös Kirkon ulkosuomalaistyön / turistityön uusi koordinaattori Bror Träskbacka. Journalistit Marja Siekkinen ja Sören Viktorsson vierailivat syksyn aikana Ateenassa ja haastattelivat minua Ruotsin suomalaisten Sisu Radioon ja Suomessa ilmestyvään Kyrkopressen -lehteen. 3. TOIMINTA ATEENASSA Osallistuin suurlähetystön järjestämiin erilaisiin tilaisuuksiin mm. eri aiheisiin päivällistilaisuuksiin ja itsenäisyyspäivän vastaanot- Kirkkoherra Gunnar Liden on skandinaavisen kirkon isäntä toon. Pyrin osallistumaan myös Suomen instituutin järjestämiin tilaisuuksiin. Christina Liden kanttori ja assistentti Birgitta Schönberg, ruotsalainen paikalta palkattu emäntä Eva Lancing, kirjanpitäjä Kirsi Rokosa, Ruotsin kirkon paikalta palkkaama osa-aikainen työntekijä. 4. ATEENAN ULKOPUOLINEN TOIMINTA Tammikuussa osallistuin Matka2013 – messuille Helsingissä ja samalla vierailin Korson seurakunnan illanvietossa. Vuoden aikana tein muutamia kotikäyntejä Ateenan ulkopuolelle mm. Spartaan. 5. YHTEYDET Yhteistyö kirkon muiden työntekijöiden kanssa on lämmintä ja samoin kontaktit kaikkiin pohjoismaiden merimieskirkkoihin. Yhteistyö suurlähetystön kanssa on toiminut erittäin hyvin ja se on melko aktiivista. Konsuli Marja Porri on kirkkoneuvoston jäsen. Yhteydet Suomen Ateenan-instituuttiin ovat hyvät. Rodoksen turistipappi Pertti Hellin kanssa olemme sopineet jumalanpalvelusmatkat Ateenaan ja Thessalonikiin. 6. TIEDOTUS Ateenan Skandinaavinen kirkko tiedottaa IKAROS lehdellä kolme-neljä kertaa vuodessa. Se on nykyään A4-kokoinen ja siinä minulla on käytettävissä yksi kokonainen sivu. Ateenan Merimieskirkolla on myös oma Facebook-sivunsa ja sen avulla pyrimme tiedottamaan kirkon tapahtumista. Samoin myös sähköpostitse. Julkaisemme kerran vuodessa Kas Kas (ent. Sinivalkopurjeet) – lehden, se on kreikansuomalaisten ja Kreikan ystävien informatiivinen lehti. Tämä lehti postitetaan kaikille Kreikassa asuville suomalaisille, jotka ovat ilmoittaneet osoitetietonsa. Tänä vuonna oli myös ensimmäistä kertaa mahdollisuus tilata lehti Suomeen pientä tilausmaksua vastaan. Suomessa lehti lähetetään myös eri järjestöihin. Lehteä toimittavat vapaaehtoistyönä Sara Sure, Mari Hilonen, Annu Marttila ja Arja Heinonen. 7. RESURSSIT 7.1 HENKILÖSTÖ Mari Hilonen, osa-aikainen (15 viikkotuntia) suomalainen sosiaalikuraattori Skandinaavisen kirkon henkilökunta: Gunnar Liden ruotsalainen kirkkoherra 7.2. TOIMITILAT Jaamme Ruotsin kirkon (SKUT) kanssa toimitilat Ateenan keskustassa, Plakassa. Tiloissa toimii kirkon toimisto ja kahvila, sekä koulu-kokoustila ja musiikkihuone. Jumalanpalvelukset toimitetaan pääsääntöisesti St. Pauls’ anglikaanisessa kirkossa. 7.3 TALOUS SMK:n ja SKUT:n sopimuksen mukaan SMK maksaa sosiaalikuraattorin palkkion, toimeen liittyvät kulut ja Kas Kas (ent. Sinivalkopurjeet) -lehden painokustannukset. Kirkon tilat, konttorikoneet, puhelin ovat vapaasti käytettävissä, sillä ne korvataan sosiaalikuraattorin työpanoksella, basaarimyyntituloilla ja yleisellä varojen hankinnalla. Mari Hilonen Sosiaalikuraattori 49 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 50 Suomen Merimieskirkko 2013 SUOMEN MERIMIESKIRKKO RY:N KRIISIVALMIUSTYÖ TOIMINTAKERTOMUS Kriisitukipuhelin päivysti koko vuoden numerossa 040 540 3404. Numero on saatavilla mm. Merimies-Unionin kalenterissa merimieskirkkojen yhteystietojen ohessa. Sitä on myös jaettu laivoille ja varustamoihin tiedoksi. Kotimaan merimieskirkkojen työntekijöiden lisäksi 11 nimikkolaivakuraattorin seurakuntasopimus mahdollisti kriisitukitoimintaan osallistumisen. Varsinaisia hälytystehtäviä oli kaksi, joista toiseen osallistui myös Lontoon merimieskirkon työntekijöitä. Tammikuussa allekirjoitettiin kriisivalmiuden yhteistyösopimus Neste Oil Oy:n kanssa. Se korvaa aiemmin voimassa olleen laivakuraattorityön sopimuksen. Merimieskirkon kotimaan henkilökunnan ja nimikkolaivakuraattoreiden henkisen huollon osaamista päivitettiin aloittamalla kriisityön koulutus. Ensimmäinen jakso, jonka aiheena oli erityisesti defusing-menetelmä, pidettiin syyskuussa ja toinen debriefingiin pe- rehdyttävä jakso tulee toukokuulle 2014. Kouluttajana toimi Vöyrin kirkkoherra Ulf Sundstén, jolla on vuosien kokemus henkisen huollon toiminnasta ja koulutuksesta. Vastaavan koulutuksen järjestämisestä ulkomaan merimieskirkkojen sosiaalityön tekijöille valmisteltiin ja se toteutetaan vuoden 2014 aikana kah-dessa jaksossa. Päätoimiset laivakuraattorityön työntekijät osallistuivat pääkaupunkiseudun HeHun toimintaan ja koulutuksiin. HeHun koulutustyöryhmän jäsenenä jatkoi Jaana Rannikko. Lisäksi merenkulkijatyön johtaja oli edelleen HeHun päätoimikunnan jäsen. Vuoden aikana jatkui edellisenä vuonna käynnistetty kirkon ja kristillisten ulkomailla toimivien järjestöjen kansainvälisen HeHun kehitystyö. Suomen Merimieskirkko ry:stä kokouksiin osallistuivat henkilöstöjohtaja ja merenkulkijatyön johtaja. Loppuvuodesta kansainvälinen HeHu alkoi saada muotoaan. Kriisivalmiustyöryhmän kokoonpano syksyn 2013 hallituksen järjestäytymiskokouksen jäl-keen on: Timo Frilander, Oula Korja, Carolus Ramsay, Jaana Rannikko, Pirjo Suomi ja Jaakko Laasio. Jaakko Laasio MATKAPAPPI kävijämäärä Avustettavat Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana KAUKOITÄ Matkapappi vieraili joulun alla tapaamassa suomalaisia Filippiineillä, Malesiassa, Intiassa, Indonesiassa, Singaporessa ja Vietnamissa. Matkan aikana pidettiin suomenkielisiä jouluhartauksia Suomen kunniakonsulin residenssissä Manilassa (osanottajia 35), Suomen suurlähetystössä New Delhissä (60) ja Suomen suurlähettilään residenssissä Hanoissa (30). Jouluajan messu toimitettiin Kuala Lumpurin Pyhän Marian kirkossa (55) ja Tanskan merimieskirkolla Singaporessa (130). Matkaan sisältyi myös kotikäyntejä, kotikaste ja yksi vankilakäynti. Lisäksi matkapappi osallistui Suomen suurlä- Muutos vuodesta 2012 86 -70,4 % 0 -100,0 % Sakraalitoiminnassa mukana 381 -42,2 % Yhteensä 467 -56,8 % hetystön itsenäisyyspäivän vastaanotoille Bangkokissa ja Kuala Lumpurissa sekä toimi avustajana Kuala Lumpurin presbyteerikirkossa järjestetyssä kansainvälisessä jouluajan kirkkotilaisuudessa. Kaakkois-Aasian joulukirkkokierroksella järjestetyissä merimieskirkon tilaisuuksissa ja neuvotteluissa matkapappi kohtasi yhteensä 401 henkilöä. Lisäksi muiden järjestämissä tilaisuuksissa kohtaamisia oli yhteensä 100. Joulukirkon lisäksi Singaporen suomalaisille järjestettiin pääsiäismessu lauantaina 30.3. Osanottajia oli yhteensä 65. Kaakkois-Aasian matkapappityön paikallisina isäntinä olivat Suomen Suurlähetystöt (Malesia, Vietnam ja Intia), Suomen kunniakonsulinvirasto (Filippiinit) ja Suo- malainen pyhäkoulu (Singapore). Matkapapin joulukirkkokierroksesta kerrottiin muun muassa YLE Radio Suomen Ajantasaohjelmassa 25.11. sekä useissa paikallislehdissä eri puolilla Suomea. Lisäksi matkasta kerrottiin Merimieskirkon Facebook-sivuilla, joita kävi lukemassa runsaat 3 000 ihmistä. Kaakkois-Aasian matkapappina toimi henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen. Singaporen pääsiäismessusta vastasi pastori Tapio Karjalainen Singaporesta. Heikki Rantanen 51 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 Pohjoismainen illanvietto Norjalaisella merimieskirkolla Thaimaan Pattayassa 52 Suomen Merimieskirkko 2013 RASKAS MAANTIELIIKENNE Raskaan liikenteen kuljettajien parissa kohtaamisten kokonaismäärä (6 369) laski jo neljättä vuotta peräkkäin, tällä kertaa kokonaismäärä 23 %. Vilkkaimmissa rekkamiehiä palvelevissa paikoissa Lyypekissä pudotus oli 21 % ja Turussa 28 %. Tähän vaikuttaa sekä Suomessa vallitseva taloudellinen taantuma, että suomalaisten raskaan liikenteen kuljettajien heikentynyt asema Keski-Euroopan rahtimarkkinoilla. TOIMINTA REKKAMIESTEN PARISSA Turku 2010 Vielä 90-luvulla täynnä rekkamiehiä ollut Antwerpenin merimieskirkko saa rekkamiehiä vieraakseen kerran, ehkä kaksi viikossa. Sosiaalikuraattori Pekka Wilska Antwerpenin merimieskirkon kahviossa. 2011 Suomalaisia ulkolaisia 3 732 891 4 623 2012 % Suomalaisia ulkolaisia 45,3 % 2 927 1 302 4 229 2013 % Suoma- ulkolailaisia sia 41,4 2 641 1 981 4 622 % Suomalaisia ulkolaisia 58.6 2 042 1 562 % 3 604 57 Vuosaari 90 7 97 0,9 % 109 58 167 1,6 150 222 372 4,7 220 370 590 9 Kemi-Tornio 33 0 33 0,3 % 0 0 0 0,0 90 3 93 1,2 67 0 67 1 Hamina 15 0 15 0,1 % 11 8 19 0,2 - 1 1 0 0 0 0 0 Rauma 1 0 1 0,0 % 2 1 3 0,0 - - - 0 1 3 4 0 Kokkola 0 0 0 0,0 % 1 0 1 0,0 1 - 1 0 1 1 2 0 Raahe 4 0 4 0,0 % 4 1 5 0,0 2 - 2 0 1 2 3 0 Oulu 3 0 3 0,0 % 1 0 1 0,0 4 - 4 0,1 2 0 2 0 Kotimaa yhteensä 3 878 898 4 776 46,8 % 3 055 1 370 4 425 54,7 2 886 2 207 5 095 64,6 2 334 1 938 4 272 68 Lyypekki 4 379 10 4 389 43,0 % 2 797 0 2 797 27,4 2 267 14 2 281 28,9 1 865 11 1 876 29 Rotterdam 564 12 576 5,6 % 540 10 550 5,4 269 31 300 3,8 59 1 60 1 Antwerpen 393 79 472 4,6 % 228 60 288 2,8 116 63 179 2,3 69 1 70 1 Hampuri 0 0 0 0,0 % 27 0 27 0,3 25 5 30 0,4 27 2 29 0,5 Ulkomaa yhteensä 5 336 101 5 437 53,2 % 3592 60 3 662 45,3 2 683 113 2 794 35,4 2 020 15 2 035 32 Summa 9 214 999 10 213 100 6 647 1 440 8 087 100 5 569 2 320 4 354 2 296 6 307 100 7 889 100 MERIMIESPAPPI / SJÖMANSPRÄSTEN NETISSÄ JA VIIKON SANA Merimieskirkon nettipappipalvelu tarjosi keskustelu- ja sielunhoitopalvelua internetissä. Viikon sana ilmestyi sähköposteihin joka maanantai hengelliseksi rohkaisuksi uuden viikon askeliin. Nettipappi palvelee merenkulkijoita, maailmalla liikkuvia ja ulkomailla asuvia suomalaisia. Palvelu löytyy osoitteesta www.merimieskirkko.fi./nettipappi. Kotimaisten kielten ohella palvelu on saatavissa myös englanniksi ja saksaksi. Nettipappeja on neljä. Toimintavuoden aikana yhteydenottoja nettipapit saivat sähköpostin ohella tekstiviestein ja puhelinsoitoin. Viikon sana on maanantai-aamuisin lähetettävä sähköpostiviesti, jossa merimieskirkko toivottaa sisua ja siunausta alkaneelle viikolle. Viikon sanoja ilmestyi vuoden aikana 52. Kirjoittajina olivat Merimieskirkon työntekijät ulkomailla ja kotimaassa. Huomattava osa kirjoituksista oli nettipappi Ritva Szarekin laatimia. Viikon sanan sai omaan sähköpostiosoitteeseensa automaattisesti toimittamalla osoitteensa merimieskirkolle. Viikon sana oli luettavissa myös merimieskirkon kotisivuilta. TIEDOTUS Suomen Merimieskirkko julkaisee vuodesta 1882 ilmestynyttä kaksikielistä lehteä Merimieskirkko / Sjömanskyrkan. Lehti ilmestyi vuoden aikana kuusi kertaa vuoden viimeisen numeron ollessa Merimieskirkon joulunumero. Lehti painettiin Vammalan Kirjapaino / Miktor Oy:ssä Helsingissä. Lehteä painettiin 3 200 kpl paitsi joulunumeroa 3 500 kpl. Lehden päätoimittajana oli Sakari Lehmuskallio, toimitussihteerinä ja taittajana Marko Toljamo. Toimituskunnan jäseninä vuoden aikana toimivat Christina Juthas, Sakari Lehmuskallio (pj.), Thure Malmberg, Pertti Poutanen, Marko Toljamo, Paavo Tukkimäki, Anne Valtonen ja Liisa Varho. Ruotsiksi käännetyistä teksteistä huolehti Märta von Schantz ja käännöksistä ruotsista suomeen Liisa Varho. Lehti kuului Suomen Merimieskirkko ry:n jäsenetuihin. Erikseen tilattuna lehden vuosikertahinta oli edellisvuoden tapaan Suomeen 25 €, EU-maihin 30 € ja EU:n ulkopuolelle 35 €. Irtonumerohinta oli 4,50 €. Lehden vapaakappaleet jaettiin laivoille ja seurakuntiin. Lehden pdf-näköisversio oli ladattavissa veloituksetta internetissä. Ulkomaan merimieskirkot julkaisivat omia tiedotuslehtiään. Benelux-maissa julkaistava Majakka ilmestyi nettiversiona (pdf) neljä kertaa, joista yhden kerran myös painettuna lehtenä. Kreikassa ilmestyvä Kaskas (ent. Sinivalko- purjeet), Saksassa julkaistava Rengas ja Hampurilainen-lehtinen sekä Ison Britannian Horisontti raportoivat paikallisista ja paikallisten merimieskirkkojen tapahtumista. Merimieskirkon Internet-sivusto www.merimieskirkko.fi on yhdistyksen keskeinen viestintäkanava. Kotisivujen vastaavana päätoimittajana oli Sakari Lehmuskallio ja pääkäyttäjänä Marko Toljamo. Sivun teknisestä toteutuksesta vastasi Kotimaa Oy:n sujuu.fi -palvelu. Aikaisempi webmaster Risto Koistinen jatkoi teknisenä neuvonantajana. Ulkomaan merimieskirkoista Benelux-maat, Saksa ja Iso Britannia pitivät yllä omia sivustoaan, jotka on linkitetty osaksi Merimieskirkon pääsivustoa. Ateenan merimieskirkolla oli suomenkielinen sivu Skandinaavisen merimieskirkon sivustossa. Seuran Facebook-profiilin käyttöä tehostettiin niin viestintäkuin sitouttamiskanavana. Osalla kotimaan ja ulkomaan merimieskirkoista oli lisäksi oma itsenäisesti toimiva Facebook-profiilinsa sekä Youtube- ja Twitter-tilinsä. Youtube-videoiden käyttöä alettiin tehostaa etenkin ulkomailla. Merimieskirkon nettiblogia pidettiin yllä, ja Merimieskirkon uutiskirjeen tilaajia alettiin kerätä niin eri tapahtumissa kuin internetissä. Toiminnan interaktiivisuutta edusti myös Merimieskirkon nettipapin Viikon Sana, jonka sai edelleen myös suoraan sähköpostiinsa. Kaikkia tiedotuskanavia käytettiin paitsi viestintään myös varain- 53 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 54 Suomen Merimieskirkko 2013 hankinnan tukena. Esimerkiksi lahjoituspuhelinta, tekstiviestilahjoitusta, testamenttilahjoitusta, yrityskumppanuutta, joulu- ja pääsisäismyyjäisiä, konttitoria, merimieskirkkopuodin tuotteita ja merenkulkijoille tehtäviä joulupaketteja mainostettiin em. medioissa. Vuoden lopulla lähetetyn varainhankintakirjeen mukaan liitettiin Merimieskirkon merenkulkutyöstä kertova 8-sivuinen esite. Sea Sunday -materiaali julkaistiin Internet-sivustolla ja lähetettiin postitse kaikkiin Suomen seurakuntiin. Sisäistä tiedotusta varten Merimieskirkon henkilökunnalla oli käytössä intranet. MERIMIESKIRKKO MEDIASSA Merimieskirkko aloitti ePressi.com -mediapalvelun käytön, joka on tehokas mediatiedotteen lähetys- ja säilytyskanava. Vuosisopimukseen kuului 10 tiedotetta, mistä toteutui 9. Mediakontakteja pidettiin yllä myös henkilökohtaisilla tapaamisilla. Yhdistys oli esillä vuoden mittaan niin lehdissä, radiossa, televisiossa, Internetissä kuin sosiaalisessa mediassa useita kertoja. Merimieskirkko oli Ylen ”Entisten nuorten sävellahjan” keräyskohteena elokuussa 2013. Rotterdamin merimieskirkko oli mukana rasismikeskustelussa A-studiossa, 80 vuotta täyttänyt Kajaanin merimieskirkkopiiri huomioitiin Kainuun Sanomissa ja kesäjuhlat Pirkanmaan medioissa, Joulun alla Yle-radio Marko Toljamo toukokuussa 2013 sidosryhmätehtävissä Utön majakkasaarella . lähetti ohjelmaa niin Kaukoidän matkapapista kuin Lontoon merimieskirkolta. Lisäksi Merimieskirkon työstä ja työntekijöistä julkaistiin useita artikkeleita printti- ja sähköisessä mediassa. TAPAHTUMAEDUSTUKSET JA KONTTITORI Merimieskirkko oli osastollaan mukana Matka 2013 -messuilla Helsingissä. Vuosaaren merimieskirkko oli mukana omalla osastollaan Vene 13 -messuilla ja Uivassa venenäyttelyssä Helsingissä sekä meri kutsuu -messuilla Turussa ja niin ikään Kädentaitomes- suilla Tampereella, Herättäjäjuhlilla Haapajärvellä, sekä joulutorilla Helsingissä. Turun joulutorilla edusti Turun merimieskirkko. Konttitori järjestettiin kesäkaudella sunnuntaisin Vermon raviradalla Espoossa. Erillinen promootiotilaisuus järjestettiin kirkollisille sidosryhmille sekä Myrskyjoukon jäsenille. Marko Toljamo viestintäpäällikkö HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Suomen Merimieskirkko ry:n menestymisen edellytyksenä on motivoitunut, ammattitaitoinen ja verkostomaiseen yhteistyöhön kykenevä henkilöstö, joka voi olla ylpeä työpaikastaan ja työtovereistaan. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa työsopimuksen tehneen täysiaikaisen henkilöstön lukumäärä 31.12. oli yhteensä 33, joista 10 keskustoimistossa, 11 kotimaan merimieskirkoilla ja 12 ulkomaan merimieskirkoilla. Vuoden aikana yhdistyksen palkkaamaa päätoimista ja kokoaikaista henkilöstöä oli yhteensä 38. Osa-aikaisia Suomen Merimieskirkko ry:n työntekijöitä oli vuoden aikana yhteensä 10 (+3) (Ateena, Hamina, Keskustoimisto, Kokkola, Laivakuraattorityö, Luxemburg, Raahe, Turku, Varsova ja Vuosaari). Näiden lisäksi vakinaisia paikalta palkattuja työntekijöitä oli vuoden päättyessä yhteensä viisi (Pohjois-Saksa, Iso-Britannia ja Benelux-maat). Määrä lisääntyi yhdellä työntekijällä, koska Lontoon merimieskirkon palveluvastaava palkattiin paikalta. Merimieskirkkojen palkkiotoimisia ja osa-aikaisia työntekijöitä kotimaassa ja ulkomailla oli vuoden aikana yhteensä 17 (muutos +10) henkilöä. Ulkomaan merimieskirkkojen vapaaehtoisia assistentteja oli kaiken kaikkiaan 25 (+2) henkilöä. Vapaaehtoistyön pituudet vaihtelivat parista kuukaudesta vuoteen. Toimipaikoissa oli samanaikaisesti yhdestä neljään vapaaehtoista assistenttia. Ulkomaan ja kotimaan merimieskirkoilla oli opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa yhteensä 8 (-2) henkilöä. Vuoden aikana siviilipalvelustaan suoritti 4 henkilöä. Siviilipalvelusmiesten asemapaikkoina olivat Turun, Kemi-Tornion ja Vuosaaren merimieskirkot. Henkilöstön (vakituiset, osa-aikaiset, palkkiotoimiset, vapaaehtoiset assistentit, harjoittelijat ja erityistehtävissä toimivat) lukumäärä kuluneen vuoden aikana oli yhteensä 174 (+15) Asemapaikkojen ja keskustoimiston vapaaehtoisia ja merimieskirkkojen luottamustehtävissä oli yhteensä 705 (+54) henkilöä. Kaikkien työntekijöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien yhteismäärä oli 879 (+69). Yhdistyksen eläkkeellä olevia työntekijöitä oli vuoden lopussa 13 henkilöä. Henkilötyövuosien (htv) määrä Suomen Merimieskirkko ry:n vakituisilla työntekijöillä (33 henkilöä) kotimaassa ja ulkomailla oli yhteensä 33,36 htv (2012:33,28 htv, 2011 34,43 htv 2010: 37,97 htv, 2009: 41,1 htv, 2008: 40,8 htv). Yhteensä henkilöstövuosi- en määräksi voidaan laskea 69,70 htv, (2012: 62,84 htv, 79,8 htv, 2010: 70,92 htv, 2009: 77,5 htv, 2008: 75,4 htv). Näistä yhdistyksen osa-aikaisia työntekijöitä oli 3,07 htv, siviilipalvelusta suorittavia 1,47 htv, ulkomailla palkattuja 6,37 htv, (2012:4,41 htv). Suomesta lähetettyjä vapaaehtoisia assistentteja ja harjoittelijoita oli yhteensä 12,91 htv. Paikallisia vapaaehtoisia ja erityistehtävissä toimivia 12,38 htv sekä nimikkolaivakuraattoreita, mentoreita ja nettipappeja 0,14 htv. Koko henkilöstön henkilötyövuosien määrä lisääntyi lähes 7 henkilötyövuodella. Lisäys selittyy osa-aikaisten työntekijöiden ja paikallisten vapaaehtoisten määrän lisääntymisellä. Vapaaehtoisten assistenttien, harjoittelijoiden ja paikallisten vapaaehtoisten osuus kaikista henkilötyövuosista oli 37 % kaikista henkilöresursseista. HENKILÖSTÖN IKÄ, SUKUPUOLI JA KOULUTUS Vakituisen henkilöstön keskiikä oli vuoden lopussa 44,79 vuotta. Keskustoimistossa keski-ikä oli hieman alle 48 vuotta ja kotimaan merimieskirkoilla 43,55 vuotta. Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa työsopimussuhteessa toimivan ulkomaan päätoimisen henkilöstön (12 henkilöä) keski-ikä oli 43,33 vuotta. Ulkomaan vapaaehtoisten assistenttien keski-ikä oli noin 25 vuotta. Naisten osuus keskustoimistossa oli 40 %, kotimaan merimieskir- 55 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 56 Suomen Merimieskirkko 2013 koilla 80 % ja ulkomaan merimieskirkoilla noin 75 %. Toimintayksiköiden ja keskustoimiston johtavista työntekijöistä naisia oli 60 %. Kirkollisen koulutuksen saaneita henkilöstöstä oli 18, joista 9 pappia ja 9 diakonia. Sosiaalialan ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 3 henkilöä. Keittiöalan koulutuksen saaneita oli 4, liikealan koulutuksen saaneita 6 ja muita 2 henkilöä. Toiminnallisissa tehtävissä oli 80 % ja hallinnollisissa tehtävissä 20 % henkilöstöstä. MUUTOKSIA HENKILÖSTÖSSÄ Toimintavuoden aikana perustettiin yksi uusi toimi, kun Benelux-maiden merimieskirkkotyön johtaja Jarmo Karjalainen siirtyi keskustoimiston palvelukseen diakoniajohtajaksi 1.8. lukien. Diakoniajohtaja vastaa seurakuntayh- Benelux-maiden merimieskirkkotyön johtaja Taru Savelius-Latvus teyksistä ja merimieskirkkojen sosiaalityön johtamisesta. Benelux-maiden merimieskirkkotyön määräaikaiseksi johtajaksi valittiin Benelux-maiden merimiespastori Taru Savelius-Latvus. Belgian palveluvastaava Katja Honkalan palattua Suomeen hänen tilalleen valittiin Heidi Kvist 1.7. lukien. Lontoon palveluvastaava Annukka Kuusiniemi palasi kesällä Suomeen. Hänen tilalleen paikalta palkattuna valittiin Mervi Mattila. Pääkirjanpitäjä Kati Broströmin siirtyi eläkkeelle 1.11 lukien. Hänen tilalleen kirjanpitäjäksi valittiin Jouni Rihtniemi 1.6. lukien. Raumalla satamakuraattori Sanna Siivonen siirtyi päätoimiseksi laivakuraattoriksi 1.4. Hänen tilalleen valittiin pastori Sirpa Tolppanen, jonka vastuulla on 50 % satamakuraattorin työtä ja 50 % seilauksia. Vuosaaren johtavaksi satamakuraattoriksi kutsuttiin yhdistyksen hankintapäällikkö Heikki Huttunen 1.3. alkaen. Vuosaaren merimiespastoriksi valittiin Liinamaria Halén. Merimiespastorin paikka oli ollut täyttämättä useita kuukausia. Oulun merimieskirkon johtavaksi satamakuraattoriksi kutsuttiin Sanni Sirviö. Hän toimii tehtävässään 30.8.2014 saakka, jolloin vakituinen toimenhaltija Antti Härö palaa hoitamaan tehtäväänsä. Toimivapaansa aikana Antti Härö toimii 50 % työajalla laivakuraattorina. Pohjois-Saksan sosiaalikuraattori Noora Alimattila irtisanoutui tehtävästään 9.11. lukien. Hänen tilalleen valittiin diakoni Toni Harjunheimo 31.12. saakka. Turun satamakuraattori Tuure Oldendorff siirtyi 50 %:lle työajalle 1.1. lukien. Keväällä ja alkukesästä Suomen Merimieskirkon palvelukseen vihittiin kolme pappia: Liinamaria Halén (Vuosaari), Johanna Sternberg (Lontoo, vapaaehtoistehtävät ja palkkiotoiminen pappi) ja Sirpa Tolppanen (Rauma). HENKILÖSTÖKOULUTUS Suomen Merimieskirkon henkilöstön koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin Heinänokan kurssikeskuksessa Turussa 2.-5.4. Mukana olivat myös nimikkolaivakuraattorit. Päivien teemana oli Merimieskirkon teologisen itseymmärryksen syventäminen. Koulutuksen keskeisimmästä sisällöstä vastasi TT Kari Latvus. Koulutusta käynnistämässä oli myös piispa Kaarlo Kalliala. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Turun kristillisen opiston kanssa. Kotimaan johtaville satamakuraattoreille ja ulkomaan palveluvastaaville järjestettiin ensimmäistä kertaa esimieskoulutusta. Koulutukseen sisältyivät ennakko- ja välitehtävä sekä lähijaksot Turun kristillisellä opistolla 5.-7.4. ja 30.9.– 2.10. Kouluttajina olivat sosiaali- neuvos, rovasti Antti Lemmetyinen ja psykologisten aineiden lehtori Eeva-Kaija Lemmetyinen. Ulkomaan merimieskirkkojen sosiaalikuraattorit osallistuivat kahteen koulutusjaksoon Jarmo Karjalaisen johdolla. 5.-7.4. Turussa pidetyssä koulutuksessa aiheena oli ”Arvioinnin perusteet merimieskirkon sosiaalityössä”. 14.–18.10. aiheena oli ”Toiminta- ja taloussuunnitelma Merimieskirkon sosiaalityöhön” sekä tutustuminen sisarkirkkojen toimintaan. Ulkomaanyksiköissä on pidetty omia henkilöstökokouksia. Kotimaantyöntekijät kokoontuivat Turussa 2.10. ja keskustoimiston henkilöstö Lohjalla 11.-12.9. Laivakuraattorikoulutusta järjestettiin henkilöstökokouksen yhteydessä huhtikuussa ja 25.-26.9. Helsingissä. Johtoryhmän koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin syyskuussa Helsingissä. Yksittäiset työntekijät ovat hankkineet lisäkoulutusta muun muassa johtamisen ja ohjelmistosovellutusten sekä henkilöstö- ja taloushallinnon alalta. ATK-koulutusyhteistyötä on tehty lähinnä Datafankin kanssa. Suomen Merimieskirkon työntekijöitä osallistui erilaisille kirkollisille neuvottelupäiville (kirkkopäivät, diakoniatyöntekijät, työpaikkapappisymposium) ja ICMA Northern Europe Region konferenssiin (Helsinki/ Tallinna). Uusille työntekijöille on järjestetty perehdyttämiskoulutus keskustoimistossa ja omassa yksikössä. Uudet työntekijät sekä vapaa- ehtoiset assistentit ja harjoittelijat ovat pääsääntöisesti käyneet merimieskirkkotyön peruskurssin. Järvenpään seurakuntaopistolla toukokuussa pidetyllä peruskurssilla oli osanottajia yhteensä 23. Merimieskirkkotyön peruskurssi on Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallista henkilöstökoulutusta. Kaikista omista koulutuksista kerättiin kurssipalautetta sähköisellä kyselylomakkeella. Ulkomaantyöhön lähtijät ja heidän puolisonsa ovat voineet osallistua kirkon ulkomaantyön opintokokonaisuuden suorittamiseen (peruskurssi, Turku, huhtikuu ja kokemuksellisen oppimisen jakso ulkomailta palanneille työntekijöille, Espoo, marraskuu) joka on järjestetty yhteistyössä Kirkon ulkosuomalaistyön, Suomen Merimieskirkon, Suomen Lähetysseuran, Kirkon Lähetystyön Keskuksen ja Turun kristillisen opiston kanssa. Suomen Merimieskirkko osallistui Kirkon ohjaajakoulutuksen ja Kansainvälisen henkisen huollon (Kv. HEHU) suunnitteluun. Mentorit ovat kokoontuneet koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen kahdesti vuodessa. Henkilöstöjohtaja vastasi henkilökunnan koulutusten järjestelyistä sekä teki ohjaus- ja konsultaatiovierailuja toimipisteisiin. Merenkulkijatyön johtaja kuuluu ICMAn koulutus- ja valmennustyöryhmään. Henkilöstöjohtaja on Suomen evankelisluterilaisen kirkon kansainvälisen koulutuksen seurantaryhmän jäsen sekä eri lähetysjärjestöjen ja Suomen Merimies- kirkon mentori- ja ryhmänohjaajakoulutusryhmän (MENRY) puheenjohtaja. HENKILÖSTÖN TYÖHISTORIA JA VAIHTUVUUS Henkilöstön yhtäjaksoinen työhistoria Suomen Merimieskirkon palveluksessa 2013: Keskustoimisto Kotimaa Ulkomaat alle 1 1 vuotta 3 1 1-3 2 0 4 4-6 0 3 4 7-9 3 3 0 10-14 1 1 3 15-19 1 0 0 20-24 1 1 0 25- 1 0 0 Yhteensä: 33 henkilöä Keskustoimistossa työntekijöiden keskimääräinen yhtäjaksoinen palvelusaika oli 11,5 v. Kolme työntekijää oli aloittanut työsuhteensa kotimaan tai ulkomaan merimieskirkoilla. Kotimaan merimieskirkoilla keskimääräinen yhtäjaksoinen palvelusaika oli 7,1 v. Ulkomaan merimieskirkoilla keskimääräinen palvelusaika oli 5,1 vuotta. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTA Toimintavuoden aikana YT-toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Neuvotteluryhmään ovat kuuluneet työnantajan edustajana henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen ja 57 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 58 Suomen Merimieskirkko 2013 henkilöstön edustajina henkilöstövaltuutetut/luottamusmiehet Antti Härö, Pekka Wilska ja työsuojeluvaltuutettu Piia Lännenpää sekä varavaltuutettu Heli Tuokkola. TYÖKYKY JA TERVEYS Kotimaan merimieskirkkojen henkilöstön työterveyspalveluista on tehty sopimus Suomen Terveystalo Oyj:n kanssa. Keskustoimiston ja Vuosaaren merimieskirkon henkilöstö työterveyspalveluista vastasi Diacor. Ulkomaan merimieskirkkojen henkilökunta on käyttänyt oman alueensa yleisiä terveyspalveluja. Kotimaan lomien ja työmatkojen aikana Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat ulkomaan työntekijät ovat voineet käyttää Diacorin työterveyspalveluja tai erillisen sopimuksen perusteella Suomen Terveystalon palveluja. Kaikilta uusilta yhdistyksen työntekijöiltä on edellytetty terveys- ja työhön sijoittumistarkastusta. Terveydenseurantatarkastukset ovat olleet työntekijän iästä riippuen joko viiden tai kolmen vuoden välein. Kotimaan vakituisella henkilöstöllä oli Tapiolan hoitoturvavakuutus, joka laajentaa työterveydenhuollon antamaa turvaa. Työterveyshuollon lisäksi Suomen Merimieskirkon työhyvinvointisuunnitelmaan sisältyivät koulutus, liikunta ja sosiaalinen kanssakäyminen. Ulkomaan ja kotimaan merimieskirkot sekä keskustoimisto ovat laatineet omat työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmansa. Kotimaassa toimivat työntekijät saivat tilata käyttöönsä Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Toimintayksiköissä on toteutettu henkilökunnan virkistyspäiviä. Kehittämiskeskustelut on käyty kaikissa toimintayksiköissä. Kaikille uusille työntekijöille on tarjottu mentoria. Vuoden aikana kahdella työntekijällä oli oma mentori. Henkilöstöjohtajan luvalla oli mahdollista hakeutua myös työnohjaukseen. Työntekijöiden koulutustarvetta arvioitiin erityisesti kehityskeskustelujen yhteydessä ja työntekijät ovat voineet esittää koulutustoiveitaan. Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli seuraavasti: 1 päivä 8/8 2 – 3 päivää 17/50 4-10 päivää 15/99 11-60 7/136 yli 60 päivää 0/0 Sairauspoissaolojen määrä oli yhteensä 299 päivää, v. 2012:257, v.2011:271, v. 2010: 289, v.2009:302; v. 2008: 447; v. 2007: 861, v. 2006: 444, v. 2005: 548, 2004: 399) eli 8,96 työpäivää jokaista henkilöstötyövuotta kohden (33,36 htv). . Työterveydenhoitokulut olivat yhteensä 14 000 € (+6 000 €) eli 368,42 €/työntekijä (38). Työntekijöiden työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista edelliseltä tilikaudelta 1.1.–31.12.2012 KELA hyväksyi yhteensä 14 612,53 Euroa (v. 2011: 11 382,83, 2010: 10 7669, 2009: 10 272, 97, 2008: 11 524,11 Euroa), jonka perusteella maksoi korvausta yhteensä 6 855,12. Euroa. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökulut olivat yhteensä 2 056 t € (2012: 2 170 t €, 2010: 2 601 t €). Henkilöstökuluista henkilöstökoulutuksen osuus oli 37 t € (2012: 43 t €) ja työterveyskuluja 14 t €. HENKILÖSTÖ LUETTELOT 2013 Merkkien selitykset: * = sopimus paikallisen merimieskirkon kanssa **=osa-aikainen/palkkiotoiminen työntekijä. Sopimus Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa Keskustoimisto Egger, Heidy, toimistoassistentti Karjalainen, Jarmo diakoniajohtaja Laasio Jaakko, merenkulkijatyön johtaja Latvus Kari, merimiespastori /merimieskirkkoteologi (51 %)** Lehmuskallio Sakari, pääsihteeri Lindqvist Saara-Helena, hallintosihteeri Pirinen Sari, varainhankintapäällikkö Rantanen Heikki, henkilöstöjohtaja Rihtniemi, Jouni kirjanpitäjä Toljamo Marko, viestintäpäällikkö Wallén Kirsi, talousjohtaja Szarek Ritva, nettipappi Thilman Ben, nettipappi Mentorit Frilander Tarja Frilander Timo Haunia Henna Jalli Tarja Kalliala Eija Kangasvieri Anu-Marja Koivisto Hannele Miettinen Leena Miettinen Pentti Puranen Kauko Suihkonen Hannu Suomalainen Mari Laivakuraattorit Siivonen Sanna Härö Antti (50%) Rannikko Jaana (50%) Tolppanen Sirpa (50%) Nimikkolaivakuraattorit Alander Juha Erickson Gerd Helle Eeva-Liisa Hilke Jouni Husa Juhani Jussila Jorma Karjalainen Ilmari Kauhanen Ritva Koivu Tapio Kosonen Ulla Kuisma Sanna Keskustoimistossa oli 10 vakituista työntekijää Erityistehtävät (vapaaehtoisia) Blumenthal Eeva, toimistoapulainen Byde Howard, nettipappi Kinnunen Mari, nettipappi Laurén Mikko, merimiespastori ja nettipappi Talousjohtaja Kirsi Wallén 59 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 60 Suomen Merimieskirkko 2013 Kärkkäinen Minna Niemi Hanna Pyöriä Esa Rosenberg Sirpa Salomäenpää Olli Salonen Raimo Suomi Pirjo Tarkio Satu Tähtinen Teemu Willadsen Robert Wilman Jochum KOTIMAAN MERIMIESKIRKOT Oulu Hamina Sirviö Sanni johtava satamakuraattori Rannikko Jaana, johtava satamakuraattori (50%) Kemi-Tornio Raahe Tuokkola Heli, johtava satamakuraattori Salonen Aleksi Siviilipalvelusmies Skog Rea, johtava satamakuraattori (60%) Kokkola Kangasvieri Anu-Marja, johtava satamakuraattori Väliniemi Tero, satamakuraattori (31%) Työharjoittelussa: Kopakkala Antti Rauma Tuorila Eija, johtava satamakuraattori Tolppanen, Sirpa, satamakuraattori-laivakuraattori Turku Vapaaehtoiset assistentit* Palkkiotoimiset/ osa-aikaiset työntekijät* Suvanto Arja, johtava satamakuraattori Oldendorff Tuure, satamakuraattori (50%) Ruohonen Niko Siviilipalvelusmies Työharjoittelussa: Willems Tuija Kallio Jenni Martin Juha Pyykkönen Saana Pyytövaara Laura Selmo Essi Alastalo Irma (>07/13) Selmo Siiri (>08/13) Lydman Melli (02-08/13) Juutinen Riikka (>06/13) Burton Annu, hallintosihteeri* Karosto Siiri, siistijä Vuosaari Huttunen Heikki johtava satamakuraattori Halén Liinamaria, merimiespastori Heikkilä Matias (02-12/13) Siviilipalvelusmies Opintoharjoittelussa: Willadsen Robert Kotimaan merimieskirkoilla oli 31.12. yhteensä 14 työntekijää. ULKOMAAN MERIMIESKIRKOT Benelux-maat Harjoittelijat* Suutari Heli Kallio Jenni (02-04/13) Erityistehtävissä (ilman palkkaa): Westerholm Wille, merimiespastori (Luxemburg) Suurhasko Seppo, kiinteistö, laivakäyntityö ja myyjäiset Scholten Anna-Maija, kiinteistön projektivastaava Winterswijk Tytti, apuemäntä Dekker Anu, kiinteistön siivous Päätoimiset työntekijät Savelius-Latvus Taru, johtaja Huttunen Heli, merimiespastori Kvist Heidi, palveluvastaava Lännenpää-De La Cruz Piia, johtava sosiaalikuraattori Oksanen Jukka, palveluvastaava Pirhonen Helena, emäntä Ranta Eeva-Maria, sosiaalikuraattori Saari Suvi, palveluvastaavan sijainen (04-06/13) Wilska Pekka, sosiaalikuraattori van Bregt Sari, sihteeri* Iso-Britannia ja Irlanti Vapaaehtoiset assistentit* Pulkkinen Saara-Maria Sipilä Katri Vaarala Sanna-Pauliina Kemppainen Virpi (>04/13) Konga Minna-Mari (>02/13) Theman Jaana (>06/13) Vaarala Sanna-Pauliina (>06/13) Aulio Jenni (>06/13) Pulkkinen Saara-Maria (>08/13) Sipilä Katri (>04/13) Valtanen Tero (06-12/13) Harjoittelijat* Lind Sara Erityistehtävät* Zabiega Marja, raamattupiirin vetäjä Wilson Kirsti, suntio J. Mitch Flacko, vapaaeht. talonmies Sternberg Johanna, pappi Hälli Anna, tiedottaja/kanttori/pappi Päätoimiset Hälli Teemu, johtaja Kuusiniemi Annukka, palveluvastaava (>08/13) Lindholm Hanna, sosiaalikuraattori Mattila Mervi, palveluvastaava* Niemeläinen Elli, keittiötyöntekijä* Kreikka Osa-aikainen työntekijä Hilonen Mari, sosiaalikuraattori ** 61 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 62 Suomen Merimieskirkko 2013 Pohjois-Saksa Erityistehtävissä: Eläkkeellä 31.12. yhteensä 13. Päätoimiset Raitanen Heikki Ylitalo Mikko Työsuojelutoimikunta Oldendorff Satu, johtaja Alimattila Noora (>11/13) Lehmann Ritva, sosiaalikuraattori Ylitalo Tiina, palveluvastaava Harjunheimo Toni, sosiaalikuraattori* Palkkiotoimiset/ osa-aikaiset työntekijät* Weissenburg Eira, toimistosihteeri Gläßer Elsi, kahvilatyöntekijä Hansen Johanna, kahvilatyöntekijä Ylitalo Mikko, Juhlat (11/13>) Bonsdorff Kari, laivatyö (12/13) Scharf Anja, sosiaalikuraattorin sijainen (>02/13) Parviainen Aleksi, siivous (08/13) Kelanne Leila, kahvilatyöntekijä (02-05/13) Küssner Ritva, kahvilatyöntekijä (02-03/13 ja 07-08/13) Elo-Schäfer Johanna, kahvila- ja toimistotyöntekijä (02-03/13) Blumenthal Eeva (09-12/13) Häkkilä Eero-Veikko, siivous (>07/13) Zawallich Maija-Liisa, kahvilatyöntekijä (01/13) Puola Palkkiotoimiset työntekijät Szarek Ritva, merimiespastori** Ulkomaantyöntekijöiden yhteismäärä 31.12. oli 28. Yhdistyksen palveluksesta eläkkeelle siirtyneet Bonsdorff Kari Broström Kati Heinonen Liisa Kari Sirkka Lagerroos Marja-Leena Lindbohm Katariina Lindqvist Ari Nieminen Ville Ollitervo Hilkka Paldan Marjatta Sipilä Aune Salmela Marja-Liisa Vepsä Esko Rantanen Heikki, työsuojelupäällikkö Lännenpää Piia Työsuojeluvaltuutettu Tuokkola Heli 1.varavaltuutettu Ylitalo Tiina 2.varavaltuutettu Työntekijöiden henkilöstövaltuutetut ja luottamusmiehet Wilska Pekka ulkomaantyöntekijät Eeva-Maria Ranta ulkomaantyöntekijät (varalla) Härö Antti, kotimaantyöntekijät Kangasvieri Anu-Marja kotimaantyöntekijät (varalla) Vapaaehtoiset assistentit* Eklund Anna Matilainen Ilona Niemi Reetta Rantala Lea (10/13) Ranta Eeva-Maria (02-11/13) Niemi Reetta Pauliina (01-04/13) Mörä Antti (>01/13) Merimiespastori Sirpa Tolppanen, Rauma VAKINAINEN HENKILÖSTÖ 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2011 2012 2013 KESKUSTOIMISTO 13 12 11 12 12 10 10 10 11 10 10 KOTIMAAN KIRKOILLA 10 10 11 12 12 16 15 12 11 9 11 ULKOMAAN KIRKOILLA 17 18 18 17 16 18 16 17 18 15 12 OSA-AIKAELÄKKEELLÄ 2 1 0 0 0 0 0 3 2 0 0 40 40 40 41 40 44 41 39 42 37 38 39 39 37 41 41 37,3 39 33 33 80,0 % 80,0 % 75,0 % 80,0 % 80,0 % 80% 80% 80,0 % 80,0 % VAKINAISIA YHTEENSÄ 2 001 38 2 002 39 HENKILÖTYÖVUOSIA TOIMINNALLISET TEHTÄVÄT KOULUTUS KIRKOLLINEN KEITTIÖALA 39 39 80,0 % 80,0 % 22 21 20 22 22 23 20 17 15 18 18 5 5 5 7 6 7 7 6 6 4 4 LIIKEALA 7 7 7 7 8 8 8 9 7 6 6 MUU KOULUTUS 6 7 4 5 4 6 5 7 7 3 5 TYÖSUHTEEN KESTO ALLE 3 V 20 19 20 20 19 22 20 20 13 13 11 4-14 V 14 19 15 15 16 16 17 13 16 16 17 6 7 5 5 5 6 7 6 6 5 4 KESKI-IKÄ KOTIMAAN KIRKOT YLI 15V 42 41 45 41 42 53 52 44,5 52 44 44 KESKUSTOIMISTO 50 49 46 47 49 51 52 52,2 54 52 48 ULKOMAAN KIRKOT 35 36 38 39 39 38 38 42,5 42 42 43 KESKI-IKÄ KAIKKI 42 41 42 42 43 46 45 44 47 44 44 2 002 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2011 2012 2 013 PALKKIOTOIMISIA/OSA-AIKAISIA 28 22 26 30 27 23 28 22 25 18 7 26 VAPAAEHTOISIA ASSISTENTTEJA 32 24 29 23 25 27 33 36 38 35 23 25 MUU HENKILÖSTÖ 2 001 HARJOITTELIJOITA SIS. 16 19 25 28 20 18 23 15 19 10 8 39 43 38 54 48 38 44 38 53 45 57 34 30 30 25 30 23 16 24 19 18 24 22 160 158 162 156 175 158 161 141 144 176 159 171 63 72 63 69 67 48 55 75 77 77 79 69 76 77 70,9 80 63 69 1 000 1 000 1 000 1 000 840 869 884 883 739 651 701 ERITYISTEHTÄVISSÄ ILMAN PALKKAA NÄISTÄ LAIVAKURAATTOREITA TYÖNTEKIJÖITÄ KAIKKIAAN 184 JOSTA PALKATTUA HENKILÖSTÖÄ HENKILÖTYÖVUOSIA YHT. VAPAAEHTOISIA AVUSTAJIA ELÄKKEELLÄ 1 000 1 000 9 9 7 8 10 11 10 9 8 8 9 12 13 TYÖTERVEYDENHOITOKULUT € 4 024 4 371 7 609 6 258 6 258 6 430 7 120 9 854 9 652 8 113 8000 12 000 14 000 PALKKAKULUT TUHAT € 1 659 1 648 1 842 1 801 1 803 1 887 2 267 2 269 2 495 2 495 2 601 2 170 2 056 304 258 304 284 232 198 172 144 169 172 MATKA- JA EDUSTUSKULUT TUHAT € 228 63 Merimieskirkkojen kertomukset 2013 64 Suomen Merimieskirkko 2013
© Copyright 2024