ASKOLA KIRKONKYLÄ-VAKKOLA SORVASUONTIE - MÄITTÄLÄNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos 20.10.2015 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: [email protected] Vireille tulo: KH:n päätös 30.9.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 §) … Ehdotus nähtävänä (MRA 27 §) … Hyväksytty valtuustossa … Tullut voimaan ... 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylä-Vakkolassa Askolantiehen, Sorvasuontiehen ja Mäittäläntiehen rajoittuvalla alueella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Sorvasuontie- Mäittäläntien asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaavan tarkoitus Alue suunnitellaan pientaloalueeksi yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Sorvasuontien varressa on tarkoitus sallia myös tuettu palveluasuminen esim. vanhuksia ja/tai erityisryhmiä varten. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja ovat solmineet kaavan laatijan kanssa kaavan laadintaa koskevan sopimuksen. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. Suunnittelussa otetaan huomioon, että alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, koko kaava-alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen ja alueella sijaitsee muinaisjäännöksiä. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................... 1 1.1 1.2 2 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................... 4 2.1 2.2 2.3 3 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista ............................................................................... 5 3.11 Alueen yleiskuvaus .......................................................................................... 5 3.12 Luonnonolot ja maisema .................................................................................. 6 3.13 Rakennuskanta, rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema ........................... 8 3.131 Kulttuuriympäristö .............................................................................. 8 3.132 Muinaisjäännökset ............................................................................. 11 3.14 Pohjavesi ........................................................................................................ 11 3.15 Liikenne ......................................................................................................... 12 3.16 Tekninen huolto ............................................................................................. 12 3.17 Maanomistusyksiköt ...................................................................................... 12 Suunnittelutilanne...................................................................................................... 13 3.21 Maakuntakaava .............................................................................................. 13 3.22 Yleiskaava ...................................................................................................... 13 3.23 Asemakaava ................................................................................................... 14 3.24 Rakennusjärjestys........................................................................................... 14 3.25 Pohjakartta ..................................................................................................... 15 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................. 15 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................... 4 Asemakaava................................................................................................................. 4 2.21 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet ............................................... 4 2.22 Korttelialueet .................................................................................................... 4 2.23 Viheralueet ....................................................................................................... 5 2.24 Vesihuolto ........................................................................................................ 5 2.25 Sähköistys ........................................................................................................ 5 Toteuttaminen .............................................................................................................. 5 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................. 5 3.1 4 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................... 1 Kaavan nimi ja tarkoitus.............................................................................................. 1 Asemakaavan suunnittelun tarve ............................................................................... 15 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .......................................... 15 Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................... 15 4.31 Osalliset .......................................................................................................... 15 4.32 Vireilletulo ..................................................................................................... 15 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................... 16 Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................. 16 4.41 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet .................................................... 16 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet ...................................................... 16 4.43 Kunnan asettamat tavoitteet ........................................................................... 17 Tutkitut vaihtoehdot .................................................................................................. 17 ASEMAKAAVAN KUVAUS.............................................................................................. 17 5.1 5.2 5.3 Kaavan rakenne ......................................................................................................... 17 5.11 Mitoitus .......................................................................................................... 17 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .......................................... 17 Aluevaraukset ............................................................................................................ 17 5.31 Korttelialueet .................................................................................................. 18 2 5.4 5.32 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet ............................................. 18 5.33 Virkistysalueet ............................................................................................... 18 Kaavan vaikutukset ................................................................................................... 19 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan ...................................................... 19 5.411 Maakuntakaava .................................................................................. 19 5.412 Yleiskaava ......................................................................................... 19 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön .............................................................. 20 5.421 Yhdyskuntarakenne ........................................................................... 20 5.422 Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset ..................................................... 20 5.423 Liikenteelliset vaikutukset ................................................................. 20 5.424 Rakennettu kulttuuriympäristö .......................................................... 20 5.425 Muinaismuistot .................................................................................. 20 5.426 Vesihuolto ja sähköistys .................................................................... 21 5.43 Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön .................................................... 21 5.44 Taloudelliset vaikutukset ............................................................................... 21 6 KAAVAN HAVAINNOLLISTAMINEN ............................................................................ 21 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.......................................................................................... 22 3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet  Kunnanhallitus teki kaavan vireille tuloa koskevan päätöksen 30.9.2015  Luonnos nähtävänä (MRA 30 §) …  Ehdotus nähtävänä (MRA 27 §) … 2.2 Asemakaava 2.21 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet Kaavaratkaisu tukeutuu pääosin olemassa olevaan katuverkkoon sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Mäittälänpolku on uusi katuyhteys. Syrjäläntie vaatii kunnostamista. Liikenne alueelle johdetaan pääosin Mäittäläntien ja osin Syrjäläntien kautta. Askolantielle sallitaan yksi suora tonttiliittymä. Alue rajoittuu Askolantien lunastettuun katualueeseen. Askolantielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys, bussipysäkki sekä suojatie. Kadulle sallitaan yksi suora tonttiliittymä korttelin 40 rakennuspaikalle 6. Muualla liittyminen on kielletty (hakaviiva). Alue rajoittuu Sorvasuontien lunastettuun tiealueeseen. Sorvasuontielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys. Suorat tonttiliittymät on kielletty (hakaviiva). Mäittälänpolun ja Syrjäläntien välille on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie, mikä mahdollistaa suoran kevyen liikenteen yhteyden Askolantien bussipysäkille. 2.22 Korttelialueet Noin puolet korttelialueista on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP, AP-1) ja muu osa erillispientalojen (AO) alueeksi. AP-1-alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu käsiteollisuusrakennusten korttelialueeksi. AP- ja AP-1 merkintä mahdollistaa erillispientalot, kytketyt ratkaisut, rivitalot ja näiden yhdistelmät. Yhteenlaskettu pinta-ala on 12864 m2. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on 30 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,30), mikä merkitsee 3860 kerrosala-m2:n rakennusoikeutta ja laskennallisesti noin 80-100 asukasta. AP-1-alueelle saa sijoittaa myös vanhusten ja muiden erityisryhmien hoivatoimintaan liittyviä palveluita ja asuntoja sekä toiminnan tarvitsemia tukitiloja ja tukipalveluita. Ohjeellisia AO-rakennuspaikkoja on 10, joista 8 on uusia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen keskimääräinen koko on 1341 m2, pienin rakennuspaikka on 773 m2 ja suurin 1576 m2. Enimmäiskerrosluku on joko alarinteen puolella kaksitasoratkaisun mahdollistava (1/2kI) tai kaksitasoratkaisu (Iu2/3). Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pintaalasta (e=0,25). Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 1:2 - 2:3. Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Rakennuksen katon väri on musta, harmaa tai tummanruskea. Rakennukset tulee sovittaa maaston korkeusasemaan. Maisemaa muuttavien laajojen 4 pengerrysten ja leikkausten tekeminen on kiellettyä. Rakennukset tulee sopivina ryhminä rakentaa julkisivun korkeuden, materiaalin ja värin sekä katon värin ja kaltevuuden suhteen yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. 2.23 Viheralueet Alueen keskellä sijaitsee maisemakuvan kannalta merkittävä metsäinen mäki, joka jää lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon (pm). 2.24 Vesihuolto Alue sijaitsee vesijohto- ja viemäriverkon vieressä. Alueen viemäröinti on tarpeen suunnitella yhtenä kokonaisuutena Lakeakallion vielä toteuttamattoman alueen (korttelit 64, 80 ja 81) kanssa, jolloin päästään kokonaisuuden kannalta edullisimpaan ratkaisuun. Ratkaisu kytkeytyy myös vielä kaavoittamattoman Saarnikorven alueen vesihuollon toteutukseen. 2.25 Sähköistys Alueen läpi kulkee 20 kV:n sähkölinja, jonka siirtäminen on korttelin 118 toteutuksen kannalta välttämätöntä. Linjan siirtämisestä ja kaapeloinnista on olemassa Kymenlaakson Sähkön laatima suunnitelma 25.8.2015. VL-alueella on varaus puistomuuntamoa varten. 2.3 Toteuttaminen Alue on yhdyskuntarakenteessa sekä luonnonolojen kannalta niin edullista aluetta, että merkittävä osa Kirkonkylä-Vakkolan rakennuspaikkojen kysynnästä kohdistunee lähivuosina tähän alueeseen. Korttelin 40 toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikat voidaan liittää edullisesti Sorvasuontien vieressä olevaan vesijohto- ja viemäriverkkoon. Alue on yksityisessä omistuksessa, joten rakennuspaikkojen toteutuksesta päättää maanomistaja. Alueen toteuttaminen kestänee noin 5-10 v. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja ovat solmineet kaavan laatijan kanssa kaavan laadintaa koskevan sopimuksen. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. Korttelin 40 rakennuspaikalla 5 sijaitsee kiinteä muinaisjäännös. Alueen rakentaminen ei ole mahdollista ennen Museoviraston lupaa. Luvan saaminen edellyttänee alueen tarkempaa tutkimista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee yhdyskuntarakenteessa edullisesti olemassa olevan asutuksen vieressä. Etäisyys kouluun on n. 0,5 km ja kaupallisiin palveluihin n. 1 km. Palveluihin johtaa kevyen liikenteen väylä (kohdan 1.1 kartta). Alueella on omakotitalo sekä entinen maatilan tilakeskus. 5 Sijainti yhdyskuntarakenteessa 3.12 Luonnonolot ja maisema Koko kaava-alue sisältyy Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö Osa 2. Mietintö 66/1992): Porvoonjokilaakso on edustavaa Eteläisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa. Sen arvo perustuu viljavan jokilaakson hyvin hoidettuun, loivasti kumpuilemaan viljelymaisemaan sekä vanhaan rakennus- ja asutuskulttuuriin. Ilmakuva havainnollistaa asemaa jokilaakson maisemassa. Askolantieltä katsottuna alue jää pääosin piiloon puuston suojaan 6 Lentokuva Vallas 2005. Rakentamaton alue on peltoa tai niittyä. Kaava-alueen keskellä on maisemakuvan kannalta merkittävä metsäinen mäki, jossa valtapuuston muodostavat järeät männyt sekä kuuset, seassa on pihlajia, vaahteroita ja koivuja. Kahden rakennetun rakennuspaikan pääasiallisen puuston muodostavat koivu, vaahtera ja pihlaja. Lentokuva Vallas 2005. Maisemallisesti merkittävän metsäsaarekkeen valtapuu on järeä mänty 7 Alueelta aukeaa jokilaaksoon edustavia näkymiä. Näkymä Mäittäläntieltä jokilaaksoon. Oikealla Sorvasuontie. Keskellä vaalittava metsäsaareke. Näkymä korttelin 40 rakennuspaikalta 6. Näkymä Syrjäläntieltä rakennuspaikan 7 kohdalta. 3.13 Rakennuskanta, rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema 3.131 Kulttuuriympäristö 8 Yleiskaavan rakennuskantaa ja kulttuuriympäristöä koskeva selvitys Yleiskaavoitusta varten on laadittu vanhaa rakennuskantaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys: Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys Askolan keskustaajamien osayleiskaava-alueella, Arkkitehtitsto Lehto Peltonen Valkama Oy, 8.11.2006. Kohde 168 sijaitsee kaava-alueella. Siitä selvityksessä todetaan seuraavaa: Arvioitu valmistumisaika 1924 Sailyneisyys: Päärakennus peruskorjattavana Arvotus: 2 * Luettelointiperuste: y Luettelointiperuste, tarkennus: ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeä, maiseman kannalta tärkeä. Asuinrakennus 1924, peruskorjattavana parhaillaan sekä suurehkoja talousrakennuksia. Näistä kahden kerroksen korkuinen reunustaa Syrjäläntietä. Läheisyydessä kaksi muuta pienehköä asuinrakennusta (kaava-alueen ulkopuolella). *) Alueet ja kohteet on arvotettu kaava-alueen sisällä luokkiin 1-3/3. Näistä luokkaan 1 ja 1-2 kuuluvat ovat kaava-alueen arvokkaimpia kohteita, joiden joukosta saattavat myöhemmin löytyä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Luokkaan 2 on luettu sellaiset kohteet, jotka sisältävät luokkien 1 ja 1-2 ominaisuuksia, kuitenkin säilyneisyytensä ja esteettisen arvonsa suhteen jonkin verran vähäisemmässä määrin. Niillä on oma paikallinen merkityksensä. Korttelin 118. Asuinrakennus (1924) ja entinen navetta (rakennuspaikka 2). Asuinrakennuksen laajennus kuistilla on työn alla. Harmaa rakennus on entinen puimala/verstasrakennus (rp 4) 9 Asuinrakennus joen suunnasta ja piharakennus (osin rakennuspaikalla 9) Askolantie on historiallinen tie ja se on selvityksessä osoitettu merkinnällä ”Säilynyt vanha tie” Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 – 2012). Otteita selvityksestä: Porvoonjokilaakson maisema-alue kulkee Askolassa pohjoisessa jyrkkärinteisen kalliomaaston suojissa laajentuen ennen Askolan kirkonkylää avarammaksi, loivapiirteiseksi viljelylaaksoksi, jota reunustavat korkeat selänteet. Jokilaakso on muinaisen merenlahden tuntumassa löydettyjen muinaisjäännösten perusteella ollut huomattava asutuskeskittymä kivikaudella. Alue on ollut pitkään viljelyksessä. Kulttuurimaiseman kohokohta on kosken partaalle rakentunut, yhtenäisenä ja tiiviinä säilynyt Vakkolan kylä, joka on ollut pysyvästi asutettu ainakin 1300-luvulta. Kylän maisemassa keskeistä on 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta säilyneen rakennuskannan lisäksi 1900-luvun alun kiviholvisilta ja vesisahan punamullattu rakennuskanta. 10 Historialliset kartat osoittavat rakentamistilannetta ja tiestöä vv. 1778 ja 1873 Kuninkaan kartta vuodelta 1778 Senaatin kartta vuodelta 1873 3.132 Muinaisjäännökset Yleiskaavoitusta varten Museovirasto suoritti muinaisjäännöksiä koskevan selvityksen kesällä 2008 (Askola, Keskustaajamien osayleiskaava-alueen inventointi, Petro Pesonen, 2008). Selvityksen mukaan käsillä olevalla alueella on kolme muinaisjäännöskohdetta:  Töyrylä (kivikautinen asuinpaikka)  Syrjälän piha (muistomerkki, kaiverrukset kalliossa)  Vapunpelto/Jobinpelto (kivikautinen asuinpaikka). Ote muinaisjäännösrekisteristä http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki &taulu=T_KOHDE&tunnus=18010078 3.14 Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. 11 3.15 Liikenne Aluetta lännessä sivuava Askolantie on entinen paikallistie, joka on muutettu yksityistieksi. Tien liikennemäärä on n. 1060 ajoneuvoa /vrk. Tien vieressä on erillinen kevyen liikenteen väylä. Sorvasuontie on entinen paikallistie, joka on muutettu yksityistieksi. Tien vieressä on erillinen kevyen liikenteen väylä. Tien liikennemäärä on n. 130 ajoneuvoa /vrk. 3.16 Tekninen huolto Alueen vieressä on vesijohto ja viemäri 3.17 Maanomistusyksiköt Alue on yksityisessä omistuksessa. Maanomistusyksiköt on osoitettu viereisessä kuvassa. Kunta omistaa ympäristössä merkittävästi maata (vihreät alueet) 12 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (ruskea alue). Aluetta koskee merkintä, joka tarkoittaa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (turkoosi vaakaviivoitus). Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 3.22 Yleiskaava Askolan keskustaajamien osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 5.5.2011. 13  Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP, AP/r). Merkintä /r osoittaa, että alue on pääosin rakentamaton. Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja.  Aluetta lännessä sivuava Askolantie on historiallinen tie (ht). Tien toiminnallinen luokka on yhdystie/kokoojakatu.  Sorvasuontien toiminnallinen luokka on huomattava pääsytie.Tien viereen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (joka on tällä hekellä jo toteutettu).  Puolet alueesta sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (km, ruskea katkoviiva). Kaavamääräys: Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön.  Koko kaava-alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (mav, aniliini pistekatkoviiva).  Alueelle on osoitettu kolme muinaisjäännöskohdetta. 3.23 Asemakaava Noin puolet alueesta on asemakaavan piirissä. Sorvasuontien varressa on toteutumaton teollisuus- ja varastorakennusten aluevaraus Tk (Käsiteollisuusrakennusten korttelialue) sekä asuinpientalojen (AO) aluevaraus kahta rakennuspaikkaa varten. Näistä toinen on rakentamaton. Voimassa olevassa asemakaava on vanhentunut teollisuusaluevarauksen osalta. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan uusittu rakennusjärjestys on hyväksytty v. 2002. 14 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 1984 ja hyväksytty 22.9.1986. Kartta on pääpiirteissään ajan tasalla. Siitä puuttuu Sorvasuontien ja Askolantien kevyen liikenteen väylät. Tuore ilmakuva havainnollistaa olemassa olevan tilanteen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevassa asemakaava on vanhentunut teollisuusaluevarauksen osalta. Yleiskaavan toteuttamista koskevassa ohjelmassa alue sisältyy kiireisimpään ryhmään, jonka tavoitteellinen toteuttamisajankohta on 2010-2015 (yleiskaavan selostuksen liite 10). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty maanomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat (erillinen suunnitelma) alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). 4.32 Vireilletulo Kunnanhallitus teki kaavan vireille tuloa koskevan päätöksen 30.9.2015 ja päätti seuraavaa:  Alueen asemakaavoitus laitetaan vireille; 15  Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja solmivat kaavan laatijan kanssa sopimuksen kaavoituksen valmistelusta;  Hyväksyy kaavan laatijaksi DI Pertti Hartikaisen/Karttaako Oy;  Ennen kaavan hyväksymistä kunnan ja maanomistajien kesken laaditaan maankäyttösopimus. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnos pidetään nähtävänä (MRA 30 §) … ja siitä pyydetään lausunnot. Ehdotus pidetään nähtävänä (MRA 27 §) .... ja siitä pyydetään lausunnot. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt tarkisteutuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Ne tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu  Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen ole massa olevasta yhdyskuntarakenteesta.  Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat  Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.  Kaava-alue on aiemmin sisältynyt valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, mutta uuteen RKY 2009 päätökseen se ei enää sisälly.  Koko kaava-alue sisältyy Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö Osa 2. Mietintö 66/1992). 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Maakuntakaavan asettamat lähtökohdat Ote maakuntakaavasta on esitetty kohdassa 3.21. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. 16 Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavan sisältö on esitetty kohdassa 3.22. Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Yleiskaavan toteuttamista koskevassa ohjelmassa alue sisältyy kiireisimpään ryhmään, jonka tavoitteellinen toteuttamisajankohta on 2010-2015 (yleiskaavan selostuksen liite 10). 4.43 Kunnan asettamat tavoitteet OAS:ssa alueen kaavoitukselle on asetettu seuraavia tavoitteita: Alue suunnitellaan pientaloalueeksi yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Sorvasuontien varressa on tarkoitus sallia myös tuettu palveluasuminen esim. vanhuksia ja/tai erityisryhmiä varten. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja ovat solmineet kaavan laatijan kanssa kaavan laadintaa koskevan sopimuksen. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. Suunnittelussa otetaan huomioon, että alue sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, koko kaava-alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen ja alueella sijaitsee muinaisjäännöksiä. 4.5 Tutkitut vaihtoehdot Täydennetään prosessin aikana. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus AP- ja AP-1-alueet: Yhteenlaskettu pinta-ala on 12864 m2. Rakennusoikeus on 30 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,30), mikä merkitsee 3860 kerrosala-m2:n rakennusoikeutta ja laskennallisesti noin 80-100 asukasta. Ohjeellisia AO-rakennuspaikkoja on 10, joista 8 on uusia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen keskimääräinen koko on 1341 m2. Laskennallinen asukasluku on n. 35 asukasta. Koko kaava-alueen laskennallinen asukasluku on n. 115-135 asukasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamisella täydennetään olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Rakentaminen tukeutuu olevaan asutukseen sekä metsäalueisiin ja metsäsaarekkeisiin siten, ettei se aiheuta oleellisia muutoksia kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Rakentamistapaa ohjataan kaavamääräyksillä siten, että se sopeutuu alueen perinteiseen rakentamistapaan. 5.3 Aluevaraukset 17 5.31 Korttelialueet Noin puolet korttelialueista on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP, AP-1) ja muu osa erillispientalojen (AO) alueeksi. AP-1-alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu käsiteollisuusrakennusten korttelialueeksi. AP- ja AP-1 merkintä mahdollistaa erillispientalot, kytketyt ratkaisut, rivitalot ja näiden yhdistelmät. Yhteenlaskettu pinta-ala on 12864 m2. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on 30 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,30). AP-1-alueelle saa sijoittaa myös vanhusten ja muiden erityisryhmien hoivatoimintaan liittyviä palveluita ja asuntoja sekä toiminnan tarvitsemia tukitiloja ja tukipalveluita. Ohjeellisia AO-rakennuspaikkoja on 10, joista 8 on uusia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen keskimääräinen koko on 1341 m2, pienin rakennuspaikka on 773 m2 ja suurin 1576 m2. Enimmäiskerrosluku on joko alarinteen puolella kaksitasoratkaisun mahdollistava (1/2kI) tai kaksitasoratkaisu (Iu2/3). Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pintaalasta (e=0,25). Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 1:2 - 2:3. Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Rakennuksen katon väri on musta, harmaa tai tummanruskea. Rakennukset tulee sovittaa maaston korkeusasemaan. Maisemaa muuttavien laajojen pengerrysten ja leikkausten tekeminen on kiellettyä. Rakennukset tulee sopivina ryhminä rakentaa julkisivun korkeuden, materiaalin ja värin sekä katon värin ja kaltevuuden suhteen yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. 5.32 Liikenneratkaisu ja kevyen liikenteen yhteydet Kaavaratkaisu tukeutuu pääosin voimassa olevan asemakaavan mukaiseen olemassa olevaan katuverkkoon sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Mäittälänpolku on uusi katuyhteys. Syrjäläntie vaatii kunnostamista. Liikenne alueelle johdetaan pääosin Mäittäläntien ja osin Syrjäläntien kautta. Askolantielle sallitaan yksi suora tonttiliittymä. Alue rajoittuu Askolantien lunastettuun katualueeseen. Askolantielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys, bussipysäkki sekä suojatie. Kadulle sallitaan yksi suora tonttiliittymä korttelin 40 rakennuspaikalle 6. Muualla liittyminen on kielletty (hakaviiva). Alue rajoittuu Sorvasuontien lunastettuun tiealueeseen. Sorvasuontielle on hiljattain toteutettu kevyen liikenteen yhteys. Suorat tonttiliittymät on kielletty (hakaviiva). Mäittälänpolun ja Syrjäläntien välille on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie, mikä mahdollistaa suoran kevyen liikenteen yhteyden Askolantien bussipysäkille. 5.33 Virkistysalueet Alueen keskellä sijaitsee maisemakuvan kannalta merkittävä metsäinen mäki, joka jää lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle saa sijoittaa puistomuuntamon (pm). 18 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan 5.411 Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.21. Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaavan alueella. 5.412 Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on esitetty kohdassa 3.22. Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP, AP/r). Asemakaavan AO- ja AP-varaukset toteuttavat yleiskaavan tarkoituksen. Noin puolet alueesta sisältyy maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (km, ruskea katkoviiva). Kaavamääräys: Alueelle rakennettaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa olevaan rakennuskantaan sekä ympäristöön. Rakentamistapaa säädellään melko tiukoin määräyksin:  Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 1:2 - 2:3.  Rakennuksen julkisivun pääasiallinen materiaali on kylän perinteisen rakentamistavan mukaisesti vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai vaalea rappaus. Rakennuksen katon väri on musta, harmaa tai tummanruskea.  Rakennukset tulee sovittaa maaston korkeusasemaan. Maisemaa muuttavien laajojen pengerrysten ja leikkausten tekeminen on kiellettyä.  Rakennukset tulee sopivina ryhminä rakentaa julkisivun korkeuden, materiaalin ja värin sekä katon värin ja kaltevuuden suhteen yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. Koko kaava-alue sisältyy Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (kohta 3.12)  Rakentaminen tukeutuu olevaan asutukseen sekä metsäalueisiin ja metsäsaarekkeisiin siten, ettei se aiheuta oleellisia muutoksia maisemaan. Rakentamistapaa ohjataan kaavamääräyksillä siten, että se sopeutuu alueen perinteiseen rakentamistapaan. Rakennusten sijoittuminen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön 19 Alueelle on osoitettu kolme muinaisjäännöskohdetta.  Muinaisjäännökset on osoitettu merkinnällä sm, jota koskee seuraava määräys: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain (296/63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty ilman museoviranomaisen lupaa. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. Lisäksi kohta 5.425 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 5.421 Yhdyskuntarakenne Kaavaratkaisulla tiivistetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta yleiskaavan tarkoittamalla tavalla. 5.422 Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunnitellulla rakentamisella ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. Etäisyys kouluun on n. 0,5 km ja kaupallisiin palveluihin n. 1 km. Palveluihin johtaa kevyen liikenteen väylä (kohdan 1.1 kartta). 5.423 Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisu tukeutuu pääosin olemassa olevaan katuverkkoon sekä olemassa oleviin kevyen liikenteen väyliin. Mäittälänpolku on uusi katuyhteys. Syrjäläntie vaatii kunnostamista. Askolantielle sallitaan yksi suora tonttiliittymä korttelin 40 rakennuspaikalle 6. Muualla liittyminen on kielletty (hakaviiva). Suorat tonttiliittymät Sorvasuontielle on kielletty (hakaviiva). Mäittälänpolun ja Syrjäläntien välille on osoitettu jalankulku- ja polkupyörätie, mikä mahdollistaa suoran kevyen liikenteen yhteyden Askolantien bussipysäkille. Ratkaisu johtaa Askolantien ylittämiseen Syrjäntien kohdalla. Tässä kohtaa on hyvä näkyvyys. 5.424 Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön huomioonotto on selvitetty kohdassa 5.412. 5.425 Muinaismuistot Muinaisjäännökset (kohta 3.132) on osoitettu merkinnällä sm, jota koskee seuraava määräys: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain (296/63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty ilman museoviranomaisen lupaa. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. Korttelin 40 rakennuspaikan 5 rakennusala sijaitsee Töyrylän kivikautisen asuinpaikan kohdalla, joten sen rakentaminen ei ole mahdollista ilman museoviranomaisen lupaa (MML 1 § 2 mom.). Muinaisjäännös sijaitsee alueella, joka voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu pääosin AO-alueeksi ja osin Tp-alueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole muinaismuistoa koskevaa suojelumerkintää, mutta siitä huolimatta kohde on suojeltu muinaisluistolain perusteella. Muinaisjäännösrekisterin perusteella kohde on löydetty v. 1999, joten voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa (1967) se ei ole ollut tiedossa. 20 Muinaisjäännökseen kajoamisesta on säädetty MML 11 §:ssä. Velvollisuudesta osallistua muinaisjäännöksen erityisen tutkimisen kustannuksiin on säädetty MML 15 §:ssä. Osallistumisvelvollisuus koskee yleistä tai suurehkoa yksityistä työhanketta. 5.426 Vesihuolto ja sähköistys Alue on osin vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä Alueen viemäröinti on tarpeen suunnitella yhtenä kokonaisuutena Lakeakallion vielä toteuttamattoman alueen (korttelit 64, 80 ja 81) kanssa, jolloin päästään kokonaisuuden kannalta edullisimpaan ratkaisuun. Ratkaisu kytkeytyy myös vielä kaavoittamattoman Saarnikorven alueen vesihuollon toteutukseen. Nykyinen vesihuoltoverkko sekä kaavan laatijan näkemys em. laajemman alueen ratkaisusta on esitetty kohdassa 3.16. Alueen läpi kulkee 20 kV:n sähkölinja, jonka siirtäminen on korttelin 118 toteutuksen kannalta välttämätöntä. Linjan siirtämisestä ja kaapeloinnista on olemassa Kymenlaakson Sähkön laatima suunnitelma 25.8.2015 (seuraava kuva). VL-alueella on varaus puistomuuntamoa varten. 5.43 Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen sijoittuu pääosin peltoalueelle, johon ei liity erityisiä luonnonarvoja. Osa rakentamisesta sijoittuu olemassa oleviin pihapiireihin, joissa ei sijaitse erityisesti suojeltavaa puustoa. Alueen keskellä sijaitseva maisemakuvan kannalta merkittävä metsäsaareke on osoitettu virkistysalueeksi. 5.44 Taloudelliset vaikutukset Kaavaratkaisu on taloudellisesti edullinen, sillä se tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon sekä vesijohto- ja viemäriverkkoon (kohta 5.426). 6 KAAVAN HAVAINNOLLISTAMINEN Havainnekuva on esitetty liitteessä 1 21 Havainnepiirros ilmakuvalla 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Alue on yhdyskuntarakenteessa sekä luonnonolojen kannalta niin edullista aluetta, että merkittävä osa KirkonkyläVakkolan rakennuspaikkojen kysynnästä kohdistunee lähivuosina tähän alueeseen. Korttelin 40 toteuttaminen käynnistynee heti kaavan laillistumisen jälkeen. Rakennuspaikat voidaan liittää edullisesti Sorvasuontien vieressä olevaan vesijohto- ja viemäriverkkoon. Alue on yksityisessä omistuksessa, joten rakennuspaikkojen toteutuksesta päättää maanomistaja. Alueen toteuttaminen kestänee noin 5-10 v. Maanomistajat vastaavat kaavoituskustannuksista ja ovat solmineet kaavan laatijan kanssa kaavan laadintaa koskevan sopimuksen. Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi vasta sitten, kun kunnan ja maanomistajien kesken on laadittu maankäyttösopimus. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajien osallistumisesta siihen kunnallistekniikan rakentamiseen, jonka kunta on jo toteuttanut ja mitä kaavan toteuttaminen vielä edellyttää. Korttelin 40 rakennuspaikalla 5 sijaitsee kiinteä muinaisjäännös. Alueen rakentaminen ei ole mahdollista ilman Museoviraston lupaa. Luvan saaminen edellyttänee alueen tarkempaa tutkimista. 22 Helsinki 20.10.2015 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva Erilliset asiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23