Keljon koulu, selostusluonnos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 21 TONTIN 4 ASEMAKAAVAN MUUTOS KELJON KOULU Luonnosvaihe KAAVATUNNUS 10:063 KAAVAN PÄIVÄYS xx.xx.2015 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 5.8.2015 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 10. kaupunginosan korttelin 21 tonttia 4 sekä katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 21 tontit 8-13 sekä katu-, erityis- ja virkistysaluetta. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi KELJON KOULU Kaavan tunnus 10:063 Kaavan päiväys xx.x.2015 Kaavan laatija Taavi Tenhu, kaavasuunnittelija Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh.( 014) 266 5034 email: [email protected] Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 27.3.2015 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kh xx.xx.201x Kv xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Korkeakoskentien varressa, noin 3 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Tontin osoite on Korkeakoskentie 25. Kaavan nimi ja tarkoitus Keljon koulun asemakaavamuutoksessa koulun kiinteistöä tutkitaan täydennysrakentamisen kohteena, jossa vanhan säilytettävän koulurakennuksen ympärille sijoittuu pienkerros- ja kerrostalojen korttelialue. Asemakaavassa suojellaan koulurakennuksen vanha osa. Kaava-alueena on koulun tontti ja viereinen viheralue. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................... 5 1.1 1.2 1.3 2 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 5 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 5 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 6 2.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................... 8 2.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................................ 14 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................................ 14 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................... 14 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................ 18 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ............................................................................................. 18 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET........................................ 18 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 18 3.3.1 Osalliset................................................................................................................................................. 18 3.3.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 18 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 18 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 19 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 20 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 20 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen.............................................. 21 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ..................................................................................... 21 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta .................................................................................... 21 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ....................................... 23 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ...................................................................................... 25 3.6. ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN ........................................................... 26 3.6.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset ....................................................................................... 26 3.6.2 Asemakaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehtyt muutokset .......................................... 26 3.6.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ........................................................................................... 26 3.6.4. Asemakaavaan ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ..................................... 26 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................................................... 27 4.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 27 4.1.1 Mitoitus .................................................................................................................................................. 27 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 28 4.3 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 28 4.3.1 Korttelialueet ......................................................................................................................................... 28 4.3.2 Muut alueet ........................................................................................................................................... 28 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 29 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön ............ 29 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .................................................................................. 31 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 31 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET ................................................................................................ 31 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................................................... 34 5.1 5.2 5.3 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 34 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 35 TOTEUTUKSEN SEURANTA..................................................................................................................... 35 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) asemakaavan havainnekuva 5) yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet (täydennetään asemakaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen) 6) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (täydennetään asemakaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen) 7) tonttijakokartta (täydennetään asemakaavan ehdotusvaiheeseen) 8) asemakaavan seurantalomake (täydennetään asemakaavan ehdotusvaiheeseen) Muu aineisto - Liikennemittauksen tulokset (liite 9) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA 5.8.2015 (5) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa vanhan koulurakennuksen äärelle viihtyisiä täydennysrakentamisen korttelialue. Asemakaavan lähtökohtana on vanhan koulurakennuksen suojeleminen ja lähiympäristöön soveltuvan täydennysrakentamisen osoittaminen. Kaava-alue rajautuu Jyväskylä-Tampere rata-alueeseen ja Rantaväylään sekä pienimittakaavaiseen asuinalueeseen. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.3.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 26.3.2015. Aloitusvaiheen kaavakävely järjestettiin 14.4.2015. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 11.8.2015. Asemakaavaluonnos oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 21.8. - 18.9.2015 välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 12.8.2015. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x. Punaisella merkityt kohdat ovat kesken ja tarkentuvat/päivittyvät kaavaprosessin edetessä. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaava pyritään tekemään vuosien 2015-2016 aikana. Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 5.8.2015 (6) Suunnittelualueen muodostaa koulun tontti, jonka lisäksi kaava-alueeseen on lisätty viereinen viheralue. Tontilla sijaitsevat vanha koulurakennus (rakennettu 1936) ja siihen yhdyskäytävällä liitetty uudempi puoli (rakennettu vuonna 1964). Koulun ympärillä sijaitsevat leikki- ja urheilukentät sekä pysäköintialueet autoille ja polkupyörille. Korkeakoskentien varteen jää korkeahkoa puustoa kasvava kasvillisuusvyöhyke. Tonttia reunustaa myös radan varrella kasvillisuusvyöhyke, joka laajenee tontin eteläkulmaan sijoittuvaksi puustovyöhykkeeksi. Rinne viettää voimakkaasti Korkeakoskentieltä rautatien suuntaan. Lähiympäristö on rakennettua asuinympäristöä ja liikennealuetta. Tontin länsipuolelle nousevalle rinteelle sijoittuu pientalojen asuinalue ja koulun lähiympäristöön rivi- ja pienkerrostaloja tontin pohjois- ja eteläpuolelle. Alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa; rakennukset ovat rakentuneet pääosin 60-luvun jälkeen ja etenkin Korkeakoskentien varteen koulun lähistölle on uudisrakennettu 2000-luvulla pien- ja pienkerrostaloja. Merkittävä ympäristötekijä on suunnittelualueen itäpuolella kulkevat Jyväskylä-Tampere-rautatie ja Rantaväylä, jotka aiheuttavat tontille ja sen lähiympäristöön melua ja maaperän tärinää. Ilmakuva alueelta, pohjoisesta etelään. 2.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Koulun tontilla on metsäisiä alueita noin hehtaarin verran. Metsäalueet reunustavat radanvartta (koulun pihan ja radan väliin jäävä vyöhyke noin 20-40 metriä) ja Korkeakoskentietä (vyöhykkeen leveys noin 30-40 metriä). Vaikutus näkymässä on selvä sekä asuinalueelta että kaupungin sisääntulonäkymien kannalta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (7) Alueen metsät ovat metsittyneitä peltoja, jotka ovat lehtipuuvaltaisia ja kasvillisuudeltaan kulttuurivaikutteisia. Valtapuusto on iältään n. 40-50-vuotiasta. Järeänä puustona kasvaa lähinnä rauduskoivuja ja kentän lounaispuolella ryhmä haapoja. Kenttäkerroksen lajistona esiintyvät mm. maitohorsma, nokkonen, vuohenputki, aitovirna, metsäalvejuuri ja koiranputki. Näkymä on Rantaväylää ylittävältä kevyen liikenteen sillalta kesällä 2014 ja kevät-talvella 2015. Koulurakennus jää kesäisin tiheähkön kasvillisuuden taa. Maaperä Tontin maaperän laatu ei ole tiedossa, mutta viitteitä pehmeisiin maalaatuihin (pehmeä saviset kerrokset) on viereisten tonttien pohjatutkimusten perusteella. Tontti sijoittuu moreeniharjun reunaalueeseen, jolla pohjaolosuhteet muuttuvat rakentamisen kannalta oleellisesti haastavammiksi rataa lähestyttäessä. Maaperäolosuhteet vaikuttavat suunnittelualueen rakennettavuuteen ja perustustapoihin, raideliikenteen tärinän leviämiseen, hulevesien imeytymiseen ja imeyttämiseen sekä maanrakennustöihin. Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maisemarakennetta hallitsee koillis-lounas-suuntainen rinnemuodostuma, jota Korkeakoskentie seurailee. Näkymä rinteelle nousevalta Kyöpelinkujalta koulun länsipuolelta. Taustalla erottuvat Ristonmaan ja Ristikiven pinnanmuodot. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (8) Vesistöt ja vesitalous Lähialueen pintavedet valuvat Korkeakoskenlahteen. Suunnittelualueen sijoittuessa voimakkaasti rinteeseen sade- ja sulamisvedet valuvat kohti rata-aluetta. Luonnonsuojelu Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole suunnittelua erityisesti ohjaavia luontoarvoja. Luontoarvot on kartoitettu kesällä 2014 (Jyväskylän kaupunki, kaavoitus). 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueen läheisyydessä asuu noin 360 asukasta, Länsi-Päijänteentien ja Rantaväylän väliin jäävällä kaistaleella noin 400 metrin etäisyydellä koulun tontista. Asukkaista 15-64 vuotiaat on määrällisesti hallitseva ikäryhmä (noin 71 % asukkaista). Alle kouluikäisiä alueella asuu 21 henkilöä (6 %) ja alakouluikäisiä 7-14-vuotiaita 30 henkilöä (8 %). 65-74 vuotiaita asukkaita on 35 henkilöä (10 %) ja yli 75-vuotiaita 17 henkilöä (5 %). Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteellisesti alue sijoittuu kahden vilkkaan liikenneväylän, Länsi-Päijänteentien sekä Rantaväylän ja rautatien väliin. Alue muodostaakin oman saarekkeensa kokonaisrakenteessa, mikä luo osaltaan miljöön viehättävää suojaisuutta ja kodikkuutta. Alue on toteutunut pientalomaisen tiiviisti, suurten pinnanmuotojen ansiosta myös alueen sisälle muodostuu eriasteisia tihentymiä ja rakeisuuteen syntyy rytmiikkaa. Suunnittelualueella yhdistyvät pieni- ja suurimittakaavaisuus: toisaalta läsnä ovat pientalot pihapiireineen, toisaalta liikennealue häiriöineen. Alueen tunnelmallisesta eristäytyneisyydestään huolimatta etäisyys kaupungin keskustaan on yllättävän lyhyt, noin kolme kilometriä. Kuva lähiympäristön rakeisuudesta. Suunnittelualue sijoittuu selkeästi kahden liikenneväylän väliin jäävälle kaistaleelle. Ympäristössä yhdistyvät pieni- ja suurimittakaavaisuus: aluetta rajaa toisaalta pientalot pihapiireineen, toisaalta liikenne häiriöineen. Kaupunkikuva Kaupunkikuvallisesti suunnittelualueen kehittymisellä on merkitystä kaupungin sisääntulonäkymille. Kasvillisuus kätkee kesäisin koulun Rantaväylän ja Jyväskylä-Tampere –radan suunnasta tarkasteltaessa, mutta etenkin lehdettömään aikaan tontti on erottuu Rantaväylän suuntaan. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (9) Leikkaus Keljon koulun tontilta luoteis-kaakkois-suunnassa, likimain kohtisuoraan rataa nähden. Kaupunkiin saavuttaessa koulua katsotaan hieman alempaa: rata kulkee voimakkaassa notkelmassa tontin vieressä ja Rantaväylä sijoittuu noin 5 metriä koulurakennusta alemmas. Etäisyyttä koululta Rantaväylälle on noin 110 metriä. Panoraamanäkymä läheiseltä kevyen liikenteen sillalta. Suunnittelualueen sijainti korostettu valkoisella rajauksella. Asuminen Lähiympäristö on asuinaluetta. Alueella tyypillisin asumismuoto on pien- tai rivitalo, lisäksi lähistöllä on hiljattain toteutuneita pienkerrostaloja. Palvelut Alueelle ei sijoitu palveluita, mutta etäisyys sekä Jyväskylän keskustan että Keljon kauppakeskuksen kaupallisiin palveluihin on lyhyt. Reitti Keljon kauppakeskukseen kevyen liikenteen väyliä pitkin on turvallinen ja alle kilometrin. Jyväskylän keskustaan etäisyys on noin kolme kilometriä. Palvelut voidaan katsoa olevan hyvin saavutettavissa. Paikallisliikenteen vuorot kulkevat Länsi-Päijänteentiellä, jonne etäisyyttä suunnittelualueelta on noin 300 metriä. Palvelutaso on hyvä. Koulutoiminnan lakattua alueen koululaiset jatkavat koulunkäyntiä Kilpisen koululla. Etäisyyttä Kilpisen koululle on noin kilometri. Asemakaavassa ei oteta kantaa kouluverkkoselvityksen ratkaisuihin. Aivan suunnittelualueen naapurissa sijaitsee Hovilan nuorisokoti. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Hovilan nuorisokoti, muutoin lähiympäristö on asuinaluetta. Alue sijoittuu lähelle suurta osaa Jyväskylän työpaikoista. Virkistys Lähimmät viherpalveluverkostoon kuuluvat puistot sijaitsevat Rantaväylän itäpuolella Ristonmaalla. Lähin kaupungin ylläpitämä leikkikenttä on Helkanpuisto, jossa on ylläpidetty nurmipintainen leikkikenttä ja kivituhkapintainen pieni pelikenttä. Helkanpuistoon etäisyyttä on alle kilometri ja matka on kuljettavissa kevyen liikenteen väylää pitkin. Lähin viherpalveluohjelman mukainen urheilukenttä on Ristonmäenrinteen kenttä. Lähimmät liikuntapalvelut ovat noin puolentoista kilometrin etäisyydellä (Sippulanniemen luontopolku, Myllyjärven uimaranta, Tarhamäen pallokenttä). Lisäksi koulun pihapiirissä ovat koulun pieni leikkikenttä ja kivituhkapintainen, iso urheilukenttä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (10) Liikenne Alueelle saavutaan Keljonkadulta tai Länsi-Päijänteentieltä, alueen pohjois- ja länsipuolelta. Lisäksi alueelle pääsee kevyen liikenteen väyliä pitkin sekä itä- että eteläpuolelta. Korkeakoskentien varressa kulkee kevyen liikenteen väylä lyhyellä matkalla koulun läheisyydessä, mutta muuten Korkeakoskentiellä liikutaan ajoradan vieressä. Ajonopeus asuinalueella on rajoitettu 30 km/h:ssa, Korkeakoskentien alkupäässä nopeusrajoitus on 40 km/h:ssa. Liikennejärjestelyt ovat haasteelliset. Keskeisimmät ongelmakohdat ovat Korkeakoskentien ja Keljon kadun risteys, ns. maailmanlopunsillan alitus ja Valkolantien liittyminen Länsi-Päijänteentielle. Lisäksi Valkolantien ja Korkeakoskentien risteys on vaikeahko. Ongelmia on risteyksien huonoissa näkymissä ja kevyen liikenteen kulkijoiden turvattomassa asemassa. Ajonopeudet nousevat helposti etenkin Korkeakoskentien rakentamattomalla, suoralla alamäkiosuudella, jolla ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Liikennejärjestelyjen parantamista vaikeuttavat pinnanmuodot ja maailmanlopunsillan alikulun kapeus. Asemakaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty alueen liikennemääriä kolmesta kohdasta (Korkeakoskentien loiva alamäkiosuus ja kevyen liikenteen reunustama osuus sekä Valkolantie). Selvityksen perusteella liikennemäärät olivat varsin pieniä, päivittäisen liikenteen vaihdellessa likimain 400-500 ajon molemmin puolin. Ruuhkatunteina liikennemäärät olivat likimain 50-70 ajoneuvoa tunnissa. Korkeakoskentien maantiemäinen katuosuus. Loivasti laskevalla, suoralla tieosuudella ajonopeudet helposti nousevat ja pientareella kulkevat kävelijät ja pyöräilijät voivat yllättyä läheltä sujahtavia ajoneuvoja. Kuva: Destia Oy. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Keski-Suomen museo on inventoinut Keljon koulun rakennusinventoinnissa vuonna 1983 ja myöhemmin Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa vuosina 2012-2014. KeskiSuomen museo on antanut lausunnon 29.10.2013 Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta Keljon vanhempainyhdistys ry:n pyynnöstä. Keljon koulu aloitti toimintansa vuonna 1896 ja ehti toimia useassa paikassa ja rakennuksessa ennen nykyisen koulun rakentamista. Viimeisimpänä koulurakennuksena toimineen Valkolan päärakennuksen tuhouduttua tulipalossa 1935 alettiin rakentaa nykyistä koulua. Keljon koulun vanha osa on rakennettu 1936 maakuntaan useampia koulurakennuksia suunnitelleen rakennusmestari V.F.Peltosen uusklassisen suunnitelman mukaan. Vanha koulurakennus on keltaiseksi rapattu, aumakattoinen tiilirakennus. Rakennus on uusklassiseen tyyliin pienin yksityiskohdin koristeellinen. Myöhemmin 1963 Keljon koulun lisärakennus valmistui kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnitelmin ja samalla vanha osa peruskorjattiin. Uusi rakennusosa noudattaa aikakautensa suoraviivaista betonielementein toteutettua arkkitehtuuria ja eroaa tyylillisesti selkeästi vanhemmasta osasta. Lisärakennuksen myötä alueelle toteutettiin kunnallistekniikka, mikä innosti lähiympäristössä rakennuskannan kunnostamiseen ja vaikutti alueen yleisilmeen järjestäytymiseen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (11) Koulun vanha osa (1936, V.F.Peltonen). Mauri Hähkiöniemi, Taavi Tenhu Vanhan koulurakennus on säilynyt varsin hyvin alkuperäisasussaan. Lukuun ottamatta vanhan osan tiilikatteen korvaamista peltikatteella muutokset ovat olleet pääosin sisätiloihin liittyviä. Etenkin vanhalla koulurakennuksella on kulttuurihistoriallisia arvoja sekä rakennuksena että rakennettuna maisemallisena tunnusmerkkinä. Isojen liikenneväylien rakentamisen myötä alueen ilme on muuttunut voimakkaasti ja vanha rakennus tuo Keski-Suomen museon lausunnossa Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta merkityksestä todetaan seuraavasti: ”Keljon koulu on vuonna 1936 rakennettu uusklassista kouluarkkitehtuuria edustava rakennus, jota on jatkettu 1960-luvun arkkitehtuuria kuvastavalla laajennusosalla vuosina 1963-1964. Koulukeskus, jossa vanha koulutalo sijaitsee, on kuitenkin edelleen Rantaväylän maisemassa oleellinen rakennettu maisematekijä. Koulukokonaisuuden kerroksellisuus kertoo eri aikakausien ihanteista ideaaleille kouluympäristöille ja rakennustekniikoille. Molempien osien suunnittelusta vastasivat paikallisesti tai jopa maakunnallisesti merkittävät suunnittelijat, joiden tuotannon laajuus sekä merkitys on vasta monin paikoin hahmottumassa modernin rakennusperinnön tutkimuksen myötä. Koulun täydennysosa (1963, Erkki Kantonen). ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (12) Kaksikerroksinen, aumakattoinen ja vaaleaksi rapattu koulurakennus pieniruutuisine ikkunoineen edustaa V.F.Peltosen 1930-luvun suunnitelmille ominaista, pelkistettyä klassismia. Vanhalla koulurakennuksella on merkittävää rakennushistoriallista merkitystä rakennusaikansa koulurakentamisen kohteena, edustaen laadukasta, käsityövaltaista rakentamisen perinnettä. Keljon koulu muodostaa kolmen muun V.F. Peltosen suunnitteleman koulun kanssa rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävän jyväskyläläisen kokonaisuuden myöhäisklassistisia kivikouluja. Kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnittelemalla, vuonna 1964 valmistuneella laajennusosalla on paikallista rakennushistoriallista merkitystä oman aikakausiensa tyyli-ihanteiden ja rakennusteknisten ratkaisujen edustajina koulurakentamisen näkökulmasta. Laajennusosa erottuu vanhasta koulusta omaksi ajalliseksi kerrostumakseen. Moderniin rakennusperintöön kuuluvan 1960-1970lukujen koulurakentamisen tutkimus on vielä käynnissä Jyväskylän osalta. Todettava kuitenkin on, ettei uudemmalla laajennusosalla ole yhtä merkittäviä suojeluarvoja kuin vanhalla osalla, vaan edustaa ensisijassa 1960–1970-luvuille tyypillistä rakennuksien laajentamistapaa ja arkkitehtuuriilmaisua.” Lisäksi Keski-Suomen museo toteaa antamassaan lausunnossa tarpeen suojella vanha koulurakennus asemakaavassa sr-merkinnällä. Suunnittelualueella ei ole suojeltuja rakennuksia eikä muinaismuistoja. Koulurakennusten lisäksi miljööllä on kulttuurihistoriallista arvoa. Korkeakoskentie noudattaa varsin tarkasti vanhan Laukaantien linjausta ja on muistuma entisestä saapumisreitistä kaupunkiin. Lisäksi ns. Maailmanlopunsilta ja Korkeakosken ylittävä silta sisältävät aikakerroksia alueen historiasta. Alueen pohjakartat vuosilta 1922 (vasemmalla ylhäällä),1963-72 (oikealla ylhäällä) ja alin 1980-luvulta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (13) Tekninen huolto Tontilla on toteutettu kunnallistekniikka Korkeakoskentieltä. Lisäksi aivan tontin itäreunassa kulkee talous- ja jätevesijohdot radan suuntaisesti. Mahdolliset radan lisäraidesuunnitelmat vaikuttavat radanvarren talous- ja jätevesijohtoihin ja ne on lisäraidesuunnitelman toteutuessa uudelleensijoitettava. Erityistoiminnat Koulun tontin itäpuolella kulkee Jyväskylä-Tampere-rautatie notkelmassa. Etäisyyttä rautatieltä vanhaan koulurakennukseen on noin 70–85 metriä ja etäisyyttä tontin itäreunaan on noin 20 metriä. Rautatie kulkee huomattavasti tonttia alempana, vanha koulurakennus sijoittuu hieman yli kymmenen metriä korkeammalle. Tontin alimmat kohdat ovat noin 5-8 metriä rataa korkeammalla. Raideliikenteen aiheuttama tärinä on VTT:n julkaisun Suositus liikennetärinän arviointiin maankäytön suunnittelussa (2006) antamien ohje-etäisyyksien mukaisesti tutkittava. Pehmeällä maaperällä etäisyyden pikajunaliikenteeseen ollessa vähemmän kuin 200 metriä (kovalla maaperällä 100 metriä) on tarpeen selvittää tärähtelyä. Mahdollisen Jyväskylä-Tampere-lisäraiteen rakentaminen pitkällä aikavälillä tulee huomioida tontin suunnittelussa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Liikenneviraston tekemän maanteiden melua tutkineen selvityksen (Liikennevirasto, 2012) aineiston perusteella maanteiden aiheuttama melu suunnittelualueella on pääosin valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisten ohjearvojen sallituissa rajoissa asumiseen käytettävillä alueilla sekä yö- että päiväaikaan. Tieliikennelaitoksen vt 9 Mattilanniemi-Pumperi-meluselvityksessä (2002) huomioitiin lisäksi rautatiemelu ja selvityksessä valtioneuvoston ohjearvot ylitetään selvityksessä hienoisesti. Tarkempi meluselvitys on tarpeen tehdä, koska maanteiden meluselvitys ei huomioi junaliikennettä eikä sen yhteisvaikutusta maantiemelun kanssa. Lisäksi maanteiden meluselvitys on tehty laajemman kokonaisuuden arvioimiseksi eikä välttämättä ole suoraan sovellettavissa yksittäisen tontin totuudenmukaisen tilanteen arvioimiseksi. Tieliikennelaitoksen meluselvitys on tehty ennen toteutettua melusuojausta eikä ole suoraan sovellettavissa suunnittelualueen toteutuman arvioimiseksi. Tarkemmassa meluselvityksessä pyritään huomioimaan myös liikennemäärien kasvu. Vilkkaat liikennereitit aiheuttavat melun lisäksi tärinää, jotka selvitetään kaavan luonnosvaiheessa. Pilaantuneita maa-alueita ei alueen pitkän koulukäytön myötä luultavimmin ole, tarve tarkempaan tutkimiseen selvitetään pohjatutkimuksen tulosten avulla. Lähtöaineistona olleen maantien melumallinnuksen kartat järjestyksessä yömelu-, alueen pohja- ja päivämelukartta. Aineiston perusteella maantien aiheuttama melu on likimain 55 dB päiväsaikaan. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (14) Sosiaalinen ympäristö Lähiympäristö on pienehkö, selvästi rajautuva alue, jonka sosiaalisen ympäristön muodostavat pientalojen ja pienten kerros- ja rivitalokokonaisuuksien asukkaat. Asuinkatujen ja pienten pihapiirien ympärille muodostuva sosiaalinen ympäristö on tunnelmaltaan rauhallinen. Rauhallista tunnelmaa korostaa alueen eristynyt sijainti. Sosiaalista ympäristöä monipuolistaa Keljon koulun tontin äärelle sijoittuva Hovilan nuorisokoti. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kuvassa violetilla Tilapalvelujen hallinnoima ja vihreällä kaupungin omistama maa-alue. Harmaalla on merkitty ELY-keskuksen omistamat tiealueet. Valkoinen maa-alue on yksityisessä omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta A. Yleiskaavat Voimassaolevassa yleiskaavassa (hyv. 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana) alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta PY. Jyväskylän uudessa yleiskaavassa (hyv. kaupunginvaltuustossa oikeusvaikutteisena 10.11.2014, ei vielä lainvoimainen) alue on kestävän liikkumisen taajamaaluetta, joka on ensisijaisen täydennysrakentamisen vyöhykkeen reunalla. Jyväskylän uudessa yleiskaavassa alueelle ei ole merkitty merkittäviä viheryhteyksiä viheralueverkon osana. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (15) Karttaote Jyväskylän kaupungin uuden yleiskaavan yhdyskuntarakenteen ohjaamista käsittelevästä kartasta (kartta 1/7). Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavassa (hyv. 17.5.1983) Keljon koulun tontti on merkitty asemakaavamerkinnällä Y-k (Yleisten rakennusten alue, varattu kunnan käyttöön). Rakennustehokkuudeksi tontille on määritetty e=0,25 (rakennusoikeutta 4 665 kem²). Asemakaavassa ei ole suojelumerkittyjä rakennuksia. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Kaava-alue käsittää violetin Y-k –tontin. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (16) Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset Alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaluonnoksia. KymppiR –ohjelma Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olem assa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan muutos koskee tonttia 10-21-4. Alueelle on laadittu tonttijako vuonna 1983 edellisen asemakaavan yhteydessä. Lisäksi asemakaava koskee kiinteistöä 401-7-694, joka on asemakaavassa viheraluetta. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 15.9.2014. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole tehty aiempia suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla - Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys 2014-2025 (käsitelty sivistyslautakunnassa 16.4.2014, palautettu käsittelyyn) - Keljon koulun lakkauttamisesta päätetty sivistyslautakunnassa 14.5.2014 - Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelma vuosille 2015-2017 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristön vanhimmat asemakaavat ovat 1960-luvulta, jonka jälkeen tonttikohtaisia postimerkkikaavoja on tehty lähistölle useampia. Lähiympäristö on lähes täysin pien-, rivi- ja pienkerrostalojen asuinaluetta. Keljon koulun ja Hovilan nuorisokodin tontin yleisten rakennusten korttelialueita. Alue on rakentunutta ja asemakaavat ovat toteutuneita. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit - Liikennemeluselvitys: Vt 9 Mattilanniemi-Pumperi, Jyväskylä (Tiehallinto, 2002) - Liikenneviraston maanteiden meluselvitys (Liikennevirasto, 2012) - Jyväskylän täydennysinventointi (Keski-Suomen museo, 1995) - Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi (Keski-Suomen museo 2013) - Keski-Suomen museon rakennusinventointi (Keski-Suomen museo, 1983) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (17) - Keljon koulun koulumatkojen turvallisuuskartoitus (Jyväskylän kaupunki, Liikenne- ja viheralueet, 2013-2014) - Keljon koulun luontoarvojen maastokatselmus (Jyväskylän kaupunki, kaavoitus, 18.9.2014) - Liikennemäärien mittaus Korkeakoskentie-Valkolantien ja Korkeakoskentie-Keljonkadun risteyksistä (Jyväskylän kaupunki, Liikenne- ja viherpuoli, 31.3.2015) - Pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys (kesä 2015) – valmistuu elo-syyskuussa 2015 - Melu- ja tärinäselvitys (kesä 2015) – valmistuu elo-syyskuussa 2015 - Rautatiealueen suojaviheralueen leveys (Lisäraiteen aluevarausselvitys, Liikennevirasto ja Destia, aloitettu kesällä 2015) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (18) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitusohjelmassa asemakaavatyö ajoittuu vuosille 2015-2016. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavahanke on käynnistetty kaupungin kaavoitusohjelman mukaisesti. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa 19.3.2051. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Jyväskylän tilapalvelu Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Keski-Suomen museo Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikennevirasto Keljon kylätoimikunta 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.3.2015 ja maanomistajille 26.3.2051 päivätyllä kirjeellä. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erikseen lausunto kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavan valmisteluvaihe ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (19) Asemakaavoituksen valmisteluvaiheessa on neuvoteltu asemakaavan sisällöstä kaupungin sisäisesti eri asiantuntijatahojen. Asukkaiden mielipiteitä on selvitetty 14.4.2015 järjestetyssä asukastilaisuudessa. Asemakaava on ilmoitettu vireille 3.2.2015. Kaavahanke on mukana Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelmassa vuosille 2015-2017. Luonnosvaihe 18.8.-15.9.2015 (päivämäärät korjataan, mikäli ajankohta muuttuu) Asemakaavan muutosluonnos pidettiin/pidetään nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 18.8.15.9.2015 välisen ajan, jotta osallisilla olisi mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotettiin myös kirjeitse, kirjeet postitettiin 5.8.2015. Mielipiteensä pystyi ilmoittamaan kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä on tehty kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Osallisille järjestetään/on järjestetetty 12.8.2015 asemakaavan yleisötilaisuus, jossa asemakaavaluonnosta esitellään. Kaavaluonnoksesta voi jättää sekä tilaisuudessa että tilaisuuden jälkeen mielipiteitä ja huomioita kaavoittajalle. Palaute: Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.6 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”. Lisäksi kaavaselostuksen liitteessä 5 on luonnosvaiheen palaute vastineineen. Ehdotusvaihe (xx.xx.-xx.xx.2015) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Palaute: Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.6 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”. Kokonaisuudessaan ehdotusvaiheessa saatu palaute ja vastineet on koottu kaavaselostuksen liitteeseen 8 (täydennetään kaavan hyväksymisvaiheessa). Hyväksymisvaihe (kevät-syksy 2016) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (20) Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. Kaavan valmisteluvaiheessa on käynnistetty Liikenneviraston kanssa selvitys rautatiealueen lisäraiteen aluevarauksesta rataosuudella Keljonlahti-Vaajakoski. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena asemakaavamuutoksessa on viihtyisän täydennysrakentamisen kohteen toteuttaminen tukien vanhan koulurakennuksen säilyttävää uusiokäyttöä. Täydennysrakentamisen tulee huomioida ympäristön reunaehdot, joita ovat suojeltavan koulurakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo, tontin tärinä- ja melutilanne sekä lähiympäristön suur- ja pienmittakaavaisuus. Uudisrakentamisen tulee muodostaa korkealuokkainen kokonaisuus, joka täydentää koulurakennusta, muodostaa näkymällisen kiinnekohdan Rantaväylää ajaville ja sopii osaksi lähiympäristöään. Asemakaavassa alueelle voidaan osoittaa tiivis korttelirakenne, jonne voidaan sijoittaa asumisen lisäksi myös esimerkiksi hoivapalveluita. Vanhan koulurakennuksen käyttötarkoitus, asemakaavan muut toiminnat ja asemakaavan lopullinen sisältö määräytyvät suunnittelun tarkentuessa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelu on lähtenyt liikkeelle koulukäytön lakattua kiinteistössä ja tarpeesta kehittää kaupunkirakenteessa keskeisellä sijainnilla olevaa tonttia uuteen käyttötarkoitukseen. Tyhjäksi jääneen alueen kehittäminen on Jyväskylän kaupungin asumisvision mukaista resurssiviisasta ja suvaitsevaa asumista, jossa täydennysrakentamalla muutosalueita hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluita. Asumisvision mukaisesti tontille voidaan osoittaa esimerkiksi ikääntyville suunnattuja asuntoja. Alue sijoittuu myös kaupungin uudessa yleiskaavassa osoitetulle ensisijaiselle täydennysrakentamisen alueelle. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon vanhan koulurakennuksen kulttuurihistoriallinen merkitys ja sovittaa uudisrakentaminen osaksi suojeltavaa rakennusta. Vilkkaiden liikennereittien varrelle sijoittuvalla tontilla tulee varmistaa terveellisen asuinympäristön toteuttaminen liikenteen aiheuttaman melun ja tärinän osalta. Tavoitteellisesti suunniteltava kokonaisuus vähentää myös viereisille tonteille kantautuvaa liikennemelua. Suunnittelutilanteeseen liittyviä tavoitteita on esimerkiksi myös kaupungin sisääntuloväylien näkymien kaupunkikuvalliset vaikutukset. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Täydennysrakentamisen kokonaisuuden tulee luontevasti ja tasapainoisesti täydentää vanhaa koulua ja sen pihapiiriä, rajata selkeästi liikennealueet korttelin ulkopuolelle ja löytää kiinnekohtia lähiympäristöön ja muodostaa kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen kokonaisuus. Uudisrakentamisen tulee sovittautua ja löytää paikkansa ajallisesti vahvasti kerrostuneessa ympäristössä. Totutettavan ratkaisun tulee muodostaa viihtyisää ja oivaltavaa ympäristöä, joka huomioi uuden ja vanhan sekä liikenne- ja asuinalueen. Suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueelle sopiva kerrosluku ja rakennusten mittasuhteet. Tarvittaessa rakennuksia tulee arkkitehtonisin keinoin sovittaa pienimittakaavaiseen lähialueen rakentamiseen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 3.4.2 tuminen 5.8.2015 (21) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarken- Osallisten tavoitteet Lähialueen asukkaille asemakaavalla on vaikutusta ennen kaikkea alueen liikennöintiin, koulun ulkoalueiden käyttömahdollisuuksiin ja näkymiin, jonka lisäksi myös sosiaalinen ympäristö tulee muuttumaan. 14.4.2015 järjestetyssä yleisötilaisuudessa osallisten tavoitteet tarkentuivat. Esille nousi etenkin alueen liikenneongelmien ratkaiseminen ja nykyisten käytettävien yhteisalueiden säilyminen. Lisäksi asuinalueen täydentyessä osallisten huolena yleisesti ottaen on liian tiiviin ja eroavan ratkaisun toteutuminen, joka osin luultavimmin on myös totutun tilanteen muutoksen aiheuttamaa epävarmuutta. Asemakaavan valmisteluvaiheessa järjestetyssä asukastilaisuudessa tuli voimakkaasti esiin tahto säilyttää koulun kenttä paikallisena palveluna ja toive koulurakennuksen säilymisestä. Lisäksi liikenteellisten vaikutusten arvioiminen ja liikenteen ongelmien ratkaiseminen olivat voimakkaasti esillä. 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan pohjalle tutkittiin erilaisia korttelirakenteita. Lähtökohtaisesti melualueelle ja todennäköiselle tärinäalueelle lähelle rataa sijoittuvalle tontille etsittiin ratkaisua, joka muodostaa suojaa liikennemelulta ja kestää rautatien aiheuttaman tärinän. Tavoitteena oli riittävän tiivis kokonaisratkaisu, joka olisi mittakaavaltaan sopiva sekä viereiseen liikenne- ja asuinalueeseen sekä vanhaan koulurakennukseen, kaupunkikuvallisesti laadukas ja korttelirakenteeltaan koherentti. Suunnittelun läpi säilyi pyrkimys osoittaa matalampaa rakentamista lähemmäs Korkeakoskentietä ja korkeampaa rakentamista lähemmäs rataa – tällä ratkaisulla pystyttiin huomioimaan sekä liittyminen toisaalta asuinalueeseen ja toisaalta melualueeseen että haasteellisen rakennuspaikan edellyttämä taloudellinen rakentaminen. Suunnittelun edetessä tontin kehittämisen reunaehdot tarkentuivat. Mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettava Jyväskylä-Tampere-rautatien lisäraide vaatiman suojaviheralueen muodostamisen kavensi tonttia idästä. Asukkaiden esille tuoma kentän säilyttäminen koettiin perustelluksi alueella ja suunnittelussa löydettiin säilyttävä ratkaisu. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (22) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 3.5.2 5.8.2015 (23) Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisujen keskeisiä ympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat rakentamisen määrä ja sen korkeus sekä alueen käyttötarkoitukset. Lisäksi toteutuksen ja suunnittelun laadukkuus sekä liittyminen asuinalueeseen vaikuttavat koettavaan viihtyisyyteen. Tiiviimpi rakentaminen muuttaa aluetta voimakkaammin ja vaikuttaa muun muassa liikennemääriin; liian tiivis ratkaisu ei kuitenkaan ole viihtyisä eikä perusteltu kuin taloudellisesti. Väljempi ratkaisu on joko matalampi tai jättää alueita osin koskematta, mutta toisaalta voi jäädä tarpeettoman varovaiseksi ja kannattamattomaksi. Tiiviyden ratkaisemiseksi tulee arvioida eri tekijöiden lopullista vaikutusta ja niiden rajoittavuutta. Loppujen lopuksi hyvinkin erilaiset ratkaisut voivat johtaa laadukkaaseen ja viihtyisään lopputulokseen, jos toteutus ja suunnittelu tehdään loppuun saakka ammattitaitoisesti. Suunnittelualueen käsittäessä yksi, käyttämättömäksi jäänyt tontti sen kehittämisen suorat vaikutukset ympäristöön ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan pienehköt. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutos vaikuttaa rakennettuun ympäristöön etenkin koulun tontilla. Välilliset vaikutukset ympäröivään rakennettuun ympäristöön liittyvät liikenteellisiin muutoksiin ja alueen aistittavaan tunnelmaan. Asemakaavoitus tiivistää yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu nykyiseen kunnallistekniikkaan sekä kunnallisiin palveluihin. Palveluiden käyttäjien määrän kasvaessa niiden käyttö tehostuu, mutta toisaalta myös voi vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Kaavaratkaisu vaikuttaa asukasmäärän lisäykseen. Asemakaavan myötä alueelle voi syntyä uusia palveluita. Kaavamuutoksella ei ole suoria vaikutuksia liikenteen järjestelyihin, mutta kaavoituksen yhteydessä tutkittavien liikenteellisten vaikutusten yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia ja tarvetta muutoksiin liikenteen järjestelyissä. Täydennysrakentaminen vaikuttaa kaupunkikuvaan kaupunkiin saavuttaessa. Asemakaavoitus vaikuttaa suotuisasti suojeltavan koulurakennuksen säilymiseen ja uusiokäytön löytämiseen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavoitus vaikuttaa lähialueen viherympäristöön ja Korkeakoskentien näkymiin. Tontin kehittämisen myötä kaavallisen viherympäristön määrä säilyy ennallaan tai kasvaa. Toisaalta rakentaminen voi edellyttää tontilla nykyisen puuston harventamista. Tontin rakentaminen vaikuttaa hulevesien hallintaan. Jyväskylän kaupungin teettämän valumaalueselvityksen (Ramboll, 2009) ja alustavien maaperätietojen perusteella maaperän voi arvioida mahdollisesti soveltuvan tai soveltuvan vain huonosti imeytykseen. Tontin hulevedet johtuvat lopulta rautatien vartta kulkevaan avo-ojaan, jota ennen ne tulee viivyttää tontilla. Vaikutukset terveellisyyteen Asemakaavan lähtökohtana on liikenteen häiriöiden huomioon ottaminen ja niiden vaikutus ympäristön turvallisuuteen on arvioitava suunnittelussa. Melun kannalta korttelirakenteen tulee olla riittävän tiivis, jotta se suojaisi oleskelualueita. Täydennysrakentaminen ei vaikuta läheisten alueiden terveellisyyteen. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen määrä vaikuttaa lähiympäristön liikennemääriin ja vaikuttaa siten sekä alueen asukkaiden viihtyisyyteen että ympäristön turvallisuuteen. Ympäristöministeriön oppaan mukaisesti Keljon koulun ympäristö on arvioitu kuuluvan joukkoliikennevyöhykkeelle: palvelutaso on noin 10 vuoroa tunnissa ja etäisyyttä paikallisliikenteen pysäkkiin on 400 metriä tai alle. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (24) Joukkoliikennevyöhykkeellä täydennysrakentamisen aiheuttamaa liikennesuoritetta on arvioitu kerrosalamäärän välillä 10 000 kem² - 15 000 kem². Kotiperäisten matkojen määräksi voidaan laskea vaihteluväli 10 000 kem² x (5,15 / 100 kem²) = 515 15 000 kem² x (5,15 / 100 kem²) = 772.5 Kotiperäisten matkojen liikennesuoritteen vaihteluväli on karkeasti noin 510 – 780 matkaa vuorokaudessa. Koteihin tehtävien vierailumatkojen keskimääräisen vuorokauden korjauskertoimella 1,22 liikennesuoritteen kokonaismääräksi saadaan karkea vaihteluväli 630 – 950 matkaa vuorokaudessa. Matkoista noin 335 - 500 matkaa vuorokaudessa voidaan karkeasti arvioida tehtävän henkilöautolla (63 - 94 polkupyörällä, 44 - 66 joukkoliikenteellä ja 163 - 245 jalan). Ruuhkatunteina asumisen matkatuotos on suurimmillaan arkisin kello 16:00-16:59 (yhteensä 18.8 prosenttiyksikköä koko päivän lähtevistä ja saapuvista matkoista). Suurimmillaan täydennysrakentamisen aiheuttaman henkilöautojen matkatuotoksen voi arvioida olevan keskimäärin noin 49 -94 (henkilöauto/ruuhkatunti) kiireisimpinä ruuhkatunteina. Nykyiseen laskettuun toteutuneeseen liikenteeseen verrattuna täydennysrakentamisen aiheuttama muutos olisi karkeasti keskimääräisesti suurimmillaan henkilöautoliikenteen hieman reilu kaksinkertaistuminen ruuhkatuntien aikana (nykytilanne ruuhkatunteina noin 50-70 ajoneuvoa/tunti). Liikenteellisesti tieverkko kestää täydennysrakentamisen aiheuttaman liikenteen määrän kasvun eikä ruuhkatunteinakaan ajoneuvoliikenne kasva asuinalueelle poikkeuksellisen suureksi. Erityisesti vaikutusta on liikenteellisissä ongelmakohdissa, joissa ruuhkatunteina kohtaustilanteet kaksinkertaistuvat. Liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta vähentävien epäkohtien kehittäminen on vaikeaa katualueen tilan puutteen ja korkeuserojen vuoksi, mutta vaihtoehtoja on syytä tutkia kaavahankkeen yhteydessä. Liikenteellisiin vaikutuksiin liittyy myös Keljon koulutoiminnan loppuminen, minkä myötä loppuu saatto-, huolto- ja työmatkaliikenne koululle. Liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu tehdyn liikenneselvityksen ja ympäristöministeriön julkaisun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2008) avulla. Liikennemäärien lisäystä on verrattu nykyiseen liikenteeseen ja tieverkon teoreettiseen liikennemäärään sekä arvioitu liikenneympäristön nykyisien ongelmien korostumista. Asemakaavoituksen yhteydessä on käynnistetty tarkempi tarkastelu liikenneverkon ongelmakohdista. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Asemakaavaratkaisu vaikuttaa voimakkaasti toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. Asemakaavassa on tutkittu vaihtoehtoja, joissa koko koulun tontti käytetään täydennysrakentamiseen ja joissa säilytetään osa tontista yhteiskäyttöisenä. Alueen asukkaille koulun pihapiiristä löytyvät leikkialue ja urheilukenttä ovat alueelta totutusti löydettyjä palveluita, joiden säilyminen on tärkeää. Vaihtoehdossa, jossa koko tontti käytetään uudisrakentamiseen piha-alueineen, voidaan luoda väljempää asuinympäristöä ja osoittaa viihtyisät, suuret yhteisalueet. Rakentamisen mittakaava voi olla pienempi ja muodostettava kokonaisuus voi olla yhtenäisempi. Myös koulurakennuksen ympärille on mahdollista jättää enemmän tilaa. Koulun kentän nykyisellä paikallaan säilyttävä vaihtoehto estää tilantarpeen vuoksi käytännössä kokonaan täydennysrakentamisen. Kentän säilyttäminen on mahdollista vaihtoehdossa, jossa kentän sijoittumista muutetaan muun rakentamisen yhteydessä. Vaihtoehto johtaa tiiviin, koulua reunustavan kokonaisuuden rakentamiseen. Kentän säilyttävän vaihtoehdon haasteena ovat onnistuneen kokonaisuuden toteuttaminen ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (25) oleellisesti pienentyvälle tontille sekä kentän ylläpidon järjestelyvastuu. Pohdittavaksi jää, arvioidaanko väljemmin toteutettava asuinympäristö alueella säilytettävää kenttää merkittävämmäksi. Tontin käytön lisäksi myös kasvava asukasmäärä vaikuttaa toimintamahdollisuuksiin palvelujen käyttäjien määrän kasvaessa. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Asemakaavaratkaisussa osoitettu rakentamisen määrä vaikuttaa alueen asukkaiden määrään ja käyttötarkoitus asukasjakaumaan. Myös uudisrakentamisen liittyminen osaksi lähiympäristöä vaikuttaa sen koettavuuteen joko alueelle sopivaksi tai alueelle vieraaksi. Asemakaavavaihtoehdoissa tutkittu noin 200 – 300 hengen asukasmäärä rikastuttaa alueen sosiaalista rakennetta. Tyhjilleen jääneen tontin käyttöönotto parantaa alueen viihtyisyyttä muutoin ilman huoltoa jääneiden rakennusten ja pihojen päästessä ylläpidon piiriin. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Asemakaavan lähtökohtana on kulttuuriympäristöön soveltuvan ratkaisun löytäminen. Säilytettävän vanhan koulurakennuksen ympärille on tutkittu korttelirakennetta, jossa täydennysrakennukset eivät ylitä koulun räystäs- ja harjakorkoa. Eri korttelivaihtoehdoissa koulun ympärille on jätettävissä enemmän tilaa, mikäli kentän aluetta käytetään osana tontin täydentämistä – kentän säilyttävissä ratkaisuissa uudisrakennukset tulevat lähemmäs koulua. Liian tiivis tai arkkitehtuuriltaan vieras ratkaisu jättää suojelurakennuksen puristuksiin uuden rakentamisen lomaan. Täydennysrakentamisen sovittautuminen koulun ympärille vaikuttaa uudiskokonaisuuden sopeutumiseen koko alueelle. 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Suunnittelualueen lähiympäristöineen todettiin kestävän täydennysrakentaminen ja rakennetun ympäristön suojeltavien arvojen liittyvän nimenomaisesti vanhaan koulurakennukseen. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa todettiin, ettei lisärakentaminen tutkitulla rakentamisen määrällä aiheuta liian raskasta liikennettä lähialueille. Koulurakennuksen päälähestymissuunnaksi koettiin jo alueen historiankin perusteella Korkeakoskentie, jolle rakennuksen erottuminen erityisesti oli merkittävää – sekä näkymien että myös rakennuksen aseman kannalta suhteessa uudisrakennuksiin. Täydennysrakentamisen ei tulisi kohota vanhaa koulurakennusta ylemmäs ja sen tulisi jäädä pääosin sen taa. Vastaavasti Rantaväylän suuntaan koulun erottumista ei koettu merkittäväksi. Lähelle liikenneväyliä olisi mahdollista sijoittaa hyvin lähiympäristön asumista raskaampaa rakentamista sen kontekstin ollessa nimenomaisesti myöhemmin rakentuneissa liikennealueissa ja muodostaessa korttelin taustaa. Toisaalta myös koulun itsensä korkeus vaatii parikseen korkeampaa rakentamista alarinteeseen. Muodostuvan suurehkon korttelin liittyminen lähiympäristöön kerroslukua laskemalla rinnettä noustaessa koettiin luontevaksi tavaksi huomioida lähestyminen asuinympäristöä. Koulukortteliin sijoittuva tiivis kokonaisuus tuntui perustellulta koulutontin ollessa jo aiemmin muuta ympäristöään kookkaammin rakennettu ja lisäksi erottuneen selkeänä kohokohtana ympäristössään aina koulun alkuajoista. Koulun kentän säilyttäminen ei ollut asemakaavan lähtökohtaisena tavoitteena tontin ollessa pienehkö ja kentän viedessä suuren osan siitä. Lisäksi koulun lakattua kentän ylläpito oli epävarmalla pohjalla. Suunnittelun edetessä kentän tärkeys tarkentui muun muassa asukkaille järjestetyssä asukastilaisuudessa. Jatkotarkastelussa kehittämisenarvoiseksi koettiin ratkaisu, jossa kenttä säilyy alueella sen ollessa pienelläkin käytöllä kannatettava palvelu ja ylläpidoltaan ratkaistavissa. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (26) Alueen kehittämisen kanssa ristiriitaiselta tuntui nykyisen palvelutason yhtäaikainen laskeminen ja kannatettavampana alueen täydentäminen nykyistä palvelutasoa tukien. Asemakaavaratkaisuun vaikutti myös valmisteluvaiheessa selvinnyt tarve varata radanvarteen suojavihervyöhykettä radan kehittämisen mahdollistamiseksi. Suojaviheralue kavensi oleellisesti tonttia. Tiukentuneet reunaehdot ohjasivat yhtenäisen, nauhamaisen ratkaisun arvioimiseksi kehittämisen ja eteenpäin viemisen arvoiseksi vaihtoehdoksi. 3.6. ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN 3.6.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 18.8.-15.9.2015 (päivämäärä tarkentuu, mikäli lautakunnassa muutetaan nähtävilläoloaikaa) ja siitä on saatu x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnon antoivat xx,. Mielipiteensä antoivat x.x., Lausunnoissa ja mielipiteissä tuotiin esiin seuraavat asiakokonaisuudet: - täydennetään luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen Kokonaisuudessaan luonnosvaiheesta saatu palaute vastineineen on koottu liitteeseen 5. Myös alkuperäiset palautteet ovat yhteenvedon lisäksi mukana asemakaavaa koskevassa päätöksenteossa. 3.6.2 Asemakaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehtyt muutokset täydennetään asemakaavan luonnosvaiheen nähtävilläolon, palautteen käsittelyn ja tarkentuneen suunnittelun jälkeen 3.6.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset täydennetään asemakaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen 3.6.4. Asemakaavaan ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset täydennetään asemakaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon, palautteen käsittelyn ja tarkentuneen suunnittelun jälkeen ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 5.8.2015 (27) Asemakaavassa suojeltavan vanhan koulurakennuksen ympärille osoitetaan polveileva kerrostalojen nauha, joka asettuu Keljon koulun jatkoksi muodostaen samalla sille oleskelualueiden ja rakennusten kehyksen, kohoaa ryhdikkäänä rakennusrivistönä liikennealuetta kohden ja madaltuu lähestyttäessä naapurustoa, täydentäen Korkeakoskentien katutilaa. Alueelle saapuvan kevyen liikenteen väylän varrelle osoitetaan kaavassa urheilu- ja virkistyspalveluiden alue, johon sopii likimain nykyisen kokoinen urheilukenttä. Urheilukenttä säilyttää edelleen osan tontista avoimena koko alueen asukkaille. Kaavassa huomioidaan suojeltavan koulurakennuksen arvo osoittamalla uudisrakentaminen pääosin Korkeakoskentieltä katsottuna koulun taakse, ohjaamalla uudisrakennuksia pidättäytymään koulun harjakorossa ja kehystämällä koulurakennus yhteiskäyttöisellä viheralueella. Uudisrakentamisen arkkitehtuuria ohjataan sovittautumaan vanhaan koulurakennukseen, mutta myös annetaan muodostaa oman aikakautensa kerrostuma. Korttelialueiden pysäköinti sijoitetaan pääosin lähelle liikennealuetta. Kaava-alueessa mukana olevalle viheralueelle kevyen liikenteen väylän eteläpuolella tehdään kaavateknisiä korjauksia. 4.1.1 Mitoitus Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: - asuinrivi- ja asuinkerrostalojen korttelialueelle AKR 5 500 kem² (tontin koko 3930 m²) - asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialueelle AKY 4 500 kem² (tontin koko 2672 m²) - asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueelle ALY 1 000 kem² (tontin koko1885 m²) Yleisten rakennusten korttelialueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi erityisesti iäkkäille tarkoitettua tuettua asumista. Suojeltavaan koulurakennukseen voidaan sijoittaa monipuolisesti eri käyttötarkoituksia loft-asunnoista erilaisiin työskentely- ja galleriatiloihin. Rakennusten kerrosluvut kasvavat rinteen laskiessa Korkeakoskentien varteen sijoittuvista II-IIIkerroksisista lähelle rataa osoitettuun kerroslukuun VI. Rinteen laskiessa ja kerrosluvun kasvaessa rakennusten räystäs- ja harjakorko tulee sovittaa samaan korkoon. Ne eivät kuitenkaan saa ylittää vanhaa koulurakennusta. Suunnittelualueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 11 000 kem². Tämä vastaa noin 200300 asukasta. Rakentaminen on pääosin asuinrakentamista, johon voi lisäksi liittyä esimerkiksi asumisen tukea. Vanhaan koulurakennukseen voidaan sijoittaa joustavasti erilaisia toimintoja tilojen soveltuvuuden mukaisesti. Työpaikkojen määrä ei alueella tule oletettavasti olemaan merkittävä. Asemakaavassa osoitetaan rakentamisen korttelialueiden lisäksi eri toimintoja seuraavasti: - kortteleiden yhteiskäyttöinen oleskelualue AH 1646 m² - urheilu- ja virkistyspalvelualue VU 3386 m² - suojaviheralue EV 2978 m² - autopaikkojen korttelialue LPA 3371 m² - lähivirkistysalue VL 9356 m² ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (28) Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 2,8 ha. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavalla muodostuu omaleimainen täydennysrakentamisen kohde, joka täydentää vanhaa ympäristöä. Asemakaava tukee koulurakennuksen säilymistä ja käyttötarkoitusta vaille jääneen alueen kehittymistä. Rakentamista ohjataan täyttämään laadukkaan ja terveellisen ympäristön tavoitteet. Keljon koulun erityisasema säilyy ja korostuu täydennysrakentamisessa. Asemakaavan katsotaan huomioivan suunnittelukontekstin ja onnistuvan muodostamaan koherentin korttelirakenteen. Liikennealueen häiriöitä suojaava nauhamainen rakenne muodostaa kaupunkikuvallisesti kiinnostavan lähtökohdan arkkitehtisuunnittelulle. Samalla korttelirakenteen madaltuminen lähestyttäessä Korkeakoskentietä huomioi pienimittakaavaisemman lähiympäristönsä. Koulurakennus nivoutuu osaksi rakennetta, mutta säilyy selkeästi alueen tunnusmerkkinä asuinalueen puolella. Asemakaavan katsotaan huomioivan ympäristön viihtyisyyden säilyminen tontin käyttötarkoituksen muuttuessakin. Yleisten rakennusten korttelialueen muuttuessa yksityisemmäksi muutosta tasapainottaa muodostettava urheilu- ja virkistyspalveluiden kenttäalue. 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue AKR sijoittuu urheilu- ja virkistysalueen viereen, koulun eteläpuolelle. Tontille ajetaan Korkeakoskentieltä kaavassa osoitetusta kohdasta. Suurten korkeuserojen vuoksi lähemmäs rataa sijoittuville rakennuksille huolto- ja pelastusliikenne on järjestettävä LPA-alueen kautta ja osin AH-alueen läpi. Tontin pysäköinti osoitetaan osittain Korkeakoskentien varteen osoitetulle viherkattoiseen autokatokseen ja osittain lähelle rataa, tontin itäpuolelle. Oleskelualueet järjestetään yhteisjärjestelyinä kahden muun tontin kanssa AH-korttelialueelle. Lisäksi pysäköintiä on mahdollista osoittaa rakennusrunkoon sijoittuviin autotalleihin. Rakentaminen vaatii voimakkaiden pinnanmuotojen vuoksi maanrakennustöitä. Asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue AKY aloittaa koulua kehystävän nauhamaisen rakenteen. Tontille on osoitettavissa tavallisen asumisen lisäksi myös esimerkiksi erityisryhmien tuettua asumista. Tontilla on korkeuseroa, joka vaikuttaa sekä rakennusten kerroslukuun että tontille ajoon. Lähelle Korkeakoskentietä osoitetaan tontille yksi autopaikoitusalue, jonka lisäksi autoja on ajateltu sijoitettavan LPA-alueelle ja mahdollisesti rakennuksen runkoon autotalleihin. Huolto- ja pelastusajo järjestetään lähelle rataa sijoittuville rakennuksille LPA-alueen kautta, lähemmäs Korkeakoskentietä joko tontin sisäisesti tai viereisen koulun tontin kautta. Tontilla sijaitsee nykyinen koulun täydennysosa, joka tulee purettavaksi ennen uudisrakentamista. Asuin-, liike-, ja toimistorakennusten sekä yleistenrakennusten korttelialue ALY on suojeltavan koulun tontti. Tontille ei osoiteta uutta rakennusoikeutta suojeltavan, sr-merkityn vanhan koulurakennuksen lisäksi. Autopaikoitus on järjestettävissä tontilla, koulurakennuksen edessä. Tontilla tulee erityisesti huolehtia koulurakennuksen edustan vihersuunnittelusta. Huoltoajo järjestetään LPA-tontin tai viereisen AKY-tontin kautta. Tällä hetkellä alue on pääosin liikennöityä tai metsittynyttä alutta. 4.3.2 Muut alueet Autopaikkojen korttelialue LPA reunustaa rata-aluetta ja jakaa korttelin liittyessään Korkeakoskentielle. Korttelialueen kautta on osoitettavissa huolto- ja pelastusajoa viereisille tonteille. Autopaikkojen sijoittaminen vaatii pinnanmuokkaamista, jossa tulee käyttää hyödyksi suunnittelualueella tehtäviä maansiirtoja mahdollisuuksien mukaan. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue VU sijoittuu pääosin nykyisen kentän kohdalle. Alue rajautuu rakennuksiin ja voimakkaisiin pinnanmuotoihin, joiden muokkaaminen tontin rakentamisen yh- ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (29) teydessä voi tulla kyseeseen. Tontille on mahdollista sijoittaa noin 40 x 60 metriä suuri kenttä. Urheilu- ja virkistysalueen huolto toteutetaan joko viereisen asuinrakentamisen tontin tai kevyen liikenteen väylän kautta. Kentän toteuttaminen voi vaatia muun rakentamisen yhteydessä tehtäviä maanmuokkaustöitä. Suojaviheralue EV jättää tarvittavan etäisyyden rakentamatta ennen voimakkaasti viettävää rautatie-alueen reunaa. Suojaviheralue on mitoitettu varauksena mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavaa rautatien kaksoisraidetta varten. Kaksoisradan toteutuessa suojaviheralue joudutaan pääosin pengertämään. Lähivirkistysalue VL säilyy kaavateknisiä korjauksia lukuun ottamatta ennallaan. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva: yhdyskuntarakennetta tiivistävä, kaupunkikuvallisesti merkittävä Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen on kaupungin kehittämisen tavoitteiden mukaista. Nykyiseen liikenne-, palvelu- ja kunnallistekniseen verkostoon tukeutuva rakentaminen on kaupungin kannalta suotuisa kehityssuunta löydettäessä ympäristöön soveltuva täydennysaste. Rakennuskokonaisuus vaikuttaa kaupunkikuvaan lähestyttäessä kaupunkia Rantaväylää ja Jyväskylä-Tampere-rataa pitkin. Vaikutus riippuu toteutuksen laadusta; parhaimmillaan edustava rakennuskokonaisuus on mieleenpainuva, kiinnostava ja identifioi Jyväskylään saapumista. Asuminen, työpaikat ja palvelut: ei suuria vaikutuksia Asemakaavassa osoitetaan alueelle pääosin asuinrakentamista. Rakentamisen myötä voi mahdollisesti syntyä pieni määrä työpaikkoja alueelle sijoittuvan toiminnan tarkentuessa. Kaavaratkaisun mahdollistama rakentamisen määrä johtaa noin 200-300 uuden asukkaan muuttamiseen alueelle. Muutos vaikuttaa totuttuun asuinympäristöön ja läheisten palveluiden käyttöasteeseen. Vaikutukset kunnallisten palveluiden sijoittamiseen arvioidaan tarkemmin muun muassa Jyväskylän kaupungin Kymppi-ohjelman kautta. Virkistys: kehittävä vaikutus Kaavamuutoksessa suunnittelualueelle osoitetaan liikunta- ja virkistyspalveluiden alue, joka vastaa likimain nykyisen koulun kentän. Koulun pihan pieni leikkikenttä poistuu. Mahdollisuus urheiluun ja kokoontumiseen säilyy kentän myötä. Pienen leikkikentän poistuminen voi vaikuttaa lähialueiden asukkaiden totuttuihin käyttötottumuksiin, mutta viherpalveluverkoston mukainen paremmin varusteltu ja ylläpidetty leikkikenttä on saavutettavissa kohtuullisen etäisyyden päässä Ristonmaan puolelta. Koulutoiminnan lakattua muutoin ilman huoltoa jääneiden alueiden rappeutumisen kannalta uudisrakentamisen vaikutus virkistysmahdollisuuksiin voidaan toisaalta nähdä myös kehittävänä, vaikka osa alueesta muuttuukin yksityiseksi. Liikenne: merkittäviä vaikutuksia Täydennysrakentamisen vaikutus liikenteeseen kohdistuu ensisijaisesti Korkeakoskentielle ja Valkolantielle. Johdannaisvaikutuksia on myös Länsi-Päijänteentielle ja Keljonkadulle liittyvien autojen määrän kasvaessa. Lisäksi kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrä tulee lisääntymään, joka johtaa erilaisten liikkujien kohtaamisien lisääntymiseen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (30) Rakentamisen myötä arvioitu liikennemäärän lisäys on ruuhkatunteina noin 50-70 ajoa, mikä vastaa liikennemäärän lisääntymistä vilkkaimpina tunteina Korkeakoskentiellä ja Valkolantiellä likimain kaksinkertaiseksi. Lisääntymisen jälkeenkään liikennemäärien ei kuitenkaan arvioitu nousevan poikkeuksellisen suuriksi. Liikenteen lisäyksen myötä on ollut tarpeen käynnistää lähiliikenneverkon parantamistarpeen ja parannusmahdollisuuksien arvioiminen. Ongelmalliseksi koetaan etenkin vaikeat ajoneuvo- ja kevyen liikenteen kohtauspaikat maailmanlopunsillan kohdalla ja Korkeakoskentien alun pitkällä suoralla sekä Valkolantien risteys Länsi-Päijänteentien kanssa. Täydennysrakentamisen vaikutus liikenteeseen koulutoiminnan lakattua on kasvattava, mutta huomioitava on myös koulutoiminnan ja koulutilojen muun käytön aiheuttaman liikenteen poistuminen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot: suojeleva vaikutus Vanha koulurakennus vuodelta 1936 suojellaan asemakaavassa sr-merkinnällä ja tiukasti rajatulla rakennusalalla. Koulurakennuksen täydennysosaa vuodelta 1963 ei suojella ja se esitetään purettavaksi täydennysrakentamisen alta. Tontilla ei ole muita rakennuksia. Asemakaavamuutos mahdollistaa tontilla merkittävän kulttuuriympäristön muutoksen: tontin muuttuu julkisluonteisesta yksityiseksi. Alueen tunnusmerkki vanha koulurakennus kuitenkin säilyy ja jatkaa historian jatkumoa vaihtuvassa käyttötarkoituksessaan. Vanhan koulurakennuksen suojelutarve ja suojeluarvo todetaan asemakaavalla. Sen kunnostaminen ja korjaaminen tulee tehdä museoviranomaisten ohjauksessa. Tyhjän koulurakennuksen käyttöönottoa tukeva kaavallinen käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa rakennuksen monipuolisemman käytön ja tukee siten rakennuksen kunnostusta ja säilymistä käytössä. Rakennuksen käytön ollessa edellytys sen säilymiselle kaavamuutoksen voi todeta sekä muuttavan että säilyttävän rakennettua kulttuuriympäristöä. Tontin täydentymisen vaikutus rakennettuun kulttuuriympäristöön on myös vanhan maiseman ja rakennetun ympäristön rakeisuuden muutos. Alueella ei ennestään ole asemakaavamuutoksen esittämiä kerrostalojen rakennustyyppiä, mikä osaltaan kertoo rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman muutoksesta kaupungin kehittyessä. Aiemmin kaupungin ulkopuolelle jäänyttä, pienesti ja vapaammin rakentunutta kaupungin laitamaa täydennetään 2000-luvulla tiiviimmällä, olemassa olevaan kunnallistekniikkaan tukeutuvalla täydennysrakentamisella. Tekninen huolto: ei vaikutuksia Suunnittelualueelle on rakennettu kunnallistekniikka, johon uudet kiinteistöt voivat liittyä. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee talous- ja jätevesijohto, joka sijoittuu suojaviheralueelle. Sen siirtäminen voi tulla ajankohtaiseksi, mikäli suojaviheralue tarvitaan rata-alueen laajentamiseen tulevaisuudessa. Muutoin alueella ei ole tiedossa olevia johtoja, jotka tulisivat siirrettäviksi ennen rakentamista. Tonttien kunnossapito on kiinteistöjen vastuulla ja järjestettävänä. Suunnittelualueelle ei muodosteta kaupungin ylläpitämää katuverkostoa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt: ei vaikutuksia Asemakaavassa huomioidaan nykyiset melu- ja tärinäongelmat. Tarkemmassa rakennussuunnittelussa on ratkaistava ja osoitettava niihin varautuminen. Täydennysrakentaminen vähentää ympäristöön leviävää melua. Se ei aiheuta uusia ympäristöhäiriöitä. Asemakaava-alueella ei ole ympäristösuojelun piirissä olevia kohteita eikä niitä tarvitse suunnittelussa huomioida. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (31) Sosiaalinen ympäristö: rikastava vaikutus Sosiaalinen ympäristön tulee asemakaavan myötä muuttumaan etenkin asukasmäärän lisääntyessä. Muutos suhteessa nykyiseen asukasmäärään on suuri täydennysrakentamisen asukasmäärän vastatessa likimain alueella tällä hetkellä asuvien määrää. Täydennysrakentaminen rikastaa alueen sosiaalista rakennetta. Koulun tontin hiljennyttyä se on jo tässä vaiheessa kohdannut jonkin verran ilkivaltaa. Alueen käyttöönotto lisää sosiaalista kontrollia ja edesauttaa ympäristön säilymistä viihtyisänä. Vajaakäyttöisten, huonosti kohdeltujen kiinteistöjen läheisyys myös voimistaa turvattomuuden tunnetta. Rakentamisvaiheessa alueelle syntyy tilapäistä työmaaliikennettä ja rakentamisen ääniä. Kentän käyttö rakentamisen aikana estynee. Työvaiheen valmistuttua alue kuitenkin rauhoittuu. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva: maisemakuvallisesti merkittävä Asemakaava-alueen ollessa pieni kaavamuutos ei juuri vaikuta maisemarakenteeseen. Maisemakuvallisesti vaikutus on suuri: rinne täydentyy ja rakennukset korvaavat puuston. Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus: ei merkittäviä vaikutuksia Kaavallisesti viheralueen määrä kasvaa osan tontista muuttuessa urheilu- ja virkistysalueiden korttelialueeksi VU. Vallitsevaan tilanteeseen verrattuna kasvillisuus saattaa vähentyy. Täydennettäessä aluetta vapaasti kasvaneen kasvillisuuden tilalle tulee istutettua kasvillisuutta. Muutoksella on merkitystä erityisesti Korkeakoskentien katutilassa ja Rantaväylän näkymässä tontin itäreunan puiston poistuessa. Erityisesti vaikutusta tulee olemaan lähelle Korkeakoskentietä asettuvan metsikön poistuessa. Rakennuspaikan kapeuden vuoksi säilytettävä puustoalue on pieni ja jouduttaneen korvaamaan kokonaan istutettavalla puurivillä. Näkymän avartuminen ja Korkeakoskentien katunäkymän muutos on ilmeinen. Korkeakoskentien katunäkymän säilymistä on ohjattu kaavamääräyksellä: ”Korkeakoskentien varrella olevat puut tulee säilyttää ja tarvittaessa istuttaa tilalle uusia”. Lisäksi istutettavien puiden vaaditaan olevan suurikokoisia taimia. Luonnonsuojelu: ei vaikutuksia Alueella ei ole luontoarvoja, jotka erityisesti ohjaavat suunnittelua. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä kulkevat vilkkaat auto- ja raideliikenneväylät, jotka aiheuttavat melua ja tärinää. Kaavassa melua torjutaan rakennusten muodostamalla tiiviillä korttelirakenteella, joka suojaa oleskelualueita melulta. Kaavassa radanpuoleisten rakennusten rakennusalaan on merkitty sivu, jolla rakennusten ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee erityisesti huomioida. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (32) Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 autopaikka 100 asuin- ja yleisten rakennusten kerrosalaneliömetriä, - 1 autopaikka 150 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä ja - 1 autopaikka 70 liikerakentamisen kerrosalaneliömetriä kohti Polkupyöräpaikkoja on osoitettava vähintään 1,5 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet on oltava katettuja. Polkupyörien säilytyspaikkoja saa rakentaa tonteilla rakennusalan ulkopuolelle. Tonttien 8 ja 12 autopaikkoja voidaan sijoittaa tonttikohtaisille pysäköintialueille, rakennusrunkoon upotettuihin autotalleihin ja LPA-alueelle. LPA-alueen toteutuksen tulee pohjautua korttelin kokonaissuunnitelmaan. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisia sekä väreiltään ja mittasuhteiltaan ympäristöön sopivia. Rakennusten julkisivujen tulee olla rapattuja materiaaleja. Julkisivuaukotuksen tulee olla vaihtelevaa ja muodostaa kiinnostava, julkisivua elävöittävä sommitelma. Julkisivuaukotusta voi korostaa esimerkiksi rakennusta tummemmin karmein ja parvekkeiden sisäpintojen puupinnoin. Koulun puoleisten julkisivujen tulee olla rautatien puoleisia pienipiirteisempiä. Koulun puoleisille julkisivuille tulee luoda elävyyttä esimerkiksi ranskalaisin parvekkein, parvekkeiden eri sävyisin puupinnoin ja vaihtelevan kokoisella aukotuksella. Julkisivujen värisävyjen on oltava vaaleita ja maanläheisiä, esimerkiksi ruskean, vihreän ja sinisen eri murrettuja sävyjä. Rakennusten värien täytyy muodostaa harmoninen kokonaisuus. Värien on sovittava säilytettävän koulurakennuksen värimaailmaan. Rakennuksissa voidaan käyttää viereisen rakennuksen väriä, toista päävärin sävyä tai valkoista pienissä määrin julkisivun elävöittämiseen. Kirkkaita värejä, kuten voimakkaan oransseja, ei sallita. Rakennusten värityksen tulee pohjautua korttelin kokonaissuunnitelmaan. AKY- ja AKR-kortteleissa kattojen tulee olla muodoltaan harjakatto ja pääasiallisen kaltevuuden tulee olla yhtenäinen koko muodostuvassa korttelissa. Myös epäkesko harjakatto sallitaan. Kattojen tulee olla konesaumattua peltiä ja väriltään keskenään samansävyisiä ja tummia. Rakennusten keskinäinen harja- ja räystäskorkeus tulee olla sama koko korttelissa. Säilytettävän koulurakennuksen harja- ja räystäskorkeutta ei saa ylittää. Parvekkeiden tulee olla valtaosin sisäänvedettyjä, koulun puoleisilla julkisivuilla sallitaan yksittäiset ulokeparvekkeet. Rakennukset tulee liittää toisiinsa parvekkein tai muutoin otettava huomioon piha-alueiden suojaaminen liikennemelulta. Rakennusten julkisivuun ja kattoon kiinnittyvät ilmastointiin ja energiantuotantoon liittyvät laitteet tulee toteuttaa siten, että ne asettuvat osaksi julkisivuarkkitehtuuria. Ilmastointikonehuoneita saa sijoittaa rakennuksen ullakkotilaan. Kaava-alueen tekniset rakennukset, huoltorakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen ja rakennusten arkkitehtuuriin. Piharakennusten kattomuoto voi olla loiva pulpettikatto. Korkeakoskentien varteen sijoittuva autokatos tulee rakentaa viherkattoisena. Asemakaavasta on laadittu alustavia havainnekuvia, joissa on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoittelun periaatteita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteuttamista. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (33) PIHA-ALUEET JA MAASTONMUODOT Rakennukset tulee sopeuttaa maastonmuotoihin rakentamalla kokonainen tai osittainen kellarikerros tai porrastamalla rakennusta. Rakennukset tulee sijoittaa korkeusasemaltaan maastoon niin, että ne ja piha-alueet sopeutuvat viereisten tonttien korkeusasemiin. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa keskitettynä kaikkien rakennusten yhteisinä AHkorttelialueille. Oleskelu- ja piha-alueet on toteutettava laadukkain materiaalein. Oleskelualueiden tulee olla pääosin istutettuja ja pintamateriaalina tulee käyttää luonnonkiveä. Sisäänkäyntipihat tulee toteuttaa pääosin kiveyksin. Puuta tulee käyttää oleskelu- ja sisäänkäyntipihojen yksityiskohdissa, esimerkiksi piharakennelmissa. Istutettavien puiden tulee olla suurikokoisia taimia. Korkeuserot tulee ratkaista muurirakenteilla ja pengerryksin, jyrkempiä kuin 1:2 luiskia ei sallita. Muurirakenteet on hyödynnettävä oleskelu-, istumis- ja leikkialueiden osana. Suuria betonipintaisia muurirakenteita ei sallita, pinnat tulee toteuttaa luonnonmateriaalein (luonnonkivi, puu) tai esimerkiksi peittää istuttavilla köynnöskasveilla. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Piha- ja pysäköintialueiden pinnoitteiden tulee olla pääsääntöisesti vettä läpäiseviä. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma ja tonttien pihasuunnitelma. Korkeakoskentien varrella olevat puut tulee säilyttää ja tarvittaessa istuttaa tilalle uusia. Alueen toteutuksessa syntyviä puhtaita maamassoja tulee hyödyntää alueen viherrakentamisessa. Tonttien 8 ja 12 jätekeräyspisteet tulee toteuttaa keskistetysti tonteilla, AH- tai LPA-alueilla. LPA-aluetta tulee jakaa osiin puu- ja pensasistutuksin. YLEISMÄÄRÄYKSET Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön (MRL 57 a pykälä). Raide- ja autoliikenteestä mahdollisesti aiheutuvat tärinä- ja meluongelmat tulee selvittää ja tarvittaessa on laadittava erillinen suunnitelma ongelmien poistamiseksi. Selvitykset ja suunnitelmat tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin. Ennen rakennusten käyttöönottoa tulee suorittaa tärinätasomittaus valmiissa kohteessa. Korttelialueille on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä perustamissuunnitelmineen rakennuslupa-asiakirjoihin. Rakennushankkeen toteuttamisessa on huolehdittava olemassa olevan, suojellun rakennuksen riittävästä suojaamisesta ja turvattava, ettei rakennukselle aiheudu vahinkoa. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.8.2015 (34) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavasta on laadittu havainnekuvia (liite 4), jotka ohjaavat toteutusta. Asemakaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 10:063 / KELJON KOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS luonnosvaihe 5.2 5.8.2015 (35) TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Tontin rakentamisen aikataulu tarkentuu kaavan edetessä. Kaavan toteuttamiseen ei liity kunnallistekniikan laajamittaista rakentamista eikä kunnallisten palveluiden uudelleenjärjestelyä. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutusta seurataan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, rakennusvalvonnan sekä liikenne- ja viheralueet palvelualueen kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: - alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin - liikenteellisiin vaikutuksiin - suojeltavan rakennuksen korjaustöihin ja käyttöönottoon Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajan kanssa. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
© Copyright 2024