onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelma

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Helsingin kaupungin pelastuslaitos tekee vuosittain onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelman, joka
kuvaa tulevan vuoden onnettomuuksien ehkäisemiseksi suoritettavat toimenpiteet. Onnettomuuksien ehkäisytyön
toimintasuunnitelma pitää sisällään pelastuslain 379/2011 79 § määritellyn valvontasuunnitelman sisällön. Toimenpiteet on suunniteltu, valittu ja kohdennettu pelastuslaitoksen suorittaman riskianalyysin johtopäätelmien, tulevan
palvelutasopäätöksen valmisteluasiakirjojen, tutkimuksen sekä tilastojen perusteella. Onnettomuuksien ehkäisytyöhön on käytettävissä yhteensä noin 34 henkilötyövuotta.
Yhteensä turvallisuuspistekertymätavoite vuonna 2015 on 8000 turvallisuuspistettä. Turvallisuuspisteet muodostuvat kaikista niistä toimenpiteistä, joista onnettomuuksien ehkäisytyö koostuu, ja yksi turvallisuuspiste vastaa
neljän tunnin työpanosta. Onnettomuuksien ehkäisytyön tuloksellisuutta mitataan turvallisuuspisteiden
kokonaiskertymällä sekä seuraamalla onnettomuuksien ehkäisytyöhön varattujen resurssien oikeaa kohdentumista.
Riskilukujen kehittymisessä seurataan tunnuslukua, joka kertoo auditoivalla palotarkastusmallilla auditoitujen
kohteiden positiivisen lukuarvon (lain vaatima taso tai parempi) kertymän kaikista valvottavista kohteista. Määräaikaisten palotarkastusten osalta mittarina käytetään auditoivan palotarkastusmenetelmän avulla tunnistettujen
riskilukujen kehittymistä.
Rakennuskannan pitkän aikavälin valvonnassa Helsingin kaupungin pelastuslaitos käyttää työmenetelmänä
omatoimisen varautumisen auditointia. Määräaikaisia palotarkastuksia tehdään noudattaen vuoden 2014 alussa
käyttöön otettua viiden vuoden ajalle laadittua suunnitelmaa. Toimintamalli mahdollistaa jatkossa kaikkien
valvontakohteiden (yhteensä 5008 rakennusta, toiminnallista kokonaisuutta tai muuta valvontakohdetta, pl. asuinkiinteistöt) valvomisen viiden vuoden aikajänteellä. Kohteet on jaettu kohdetyypeittäin neljään kriittisyysluokkaan ja
jokaiselle kohteelle määritellään määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä riskiluku omatoimisen varautumisen
auditointimallin mukaisesti. Yksittäisen kohteen palotarkastusmääräväli määräytyy sekä kriittisyysluokan ja
riskiluvun perusteella. Määräaikaisia palotarkastuksia tehdään 1301 kappaletta ja jokainen annettu korjausmääräys
jälkivalvotaan, mikä tuottaa noin 2600 turvallisuuspistettä. Tarkka määräaikaisten palotarkastusten lukumäärä elää
vuoden aikana jonkin verran rakennustietokannassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Asuinkiinteistöjen osalta
valvonta toteutetaan omavalvontana vuonna 2014 toteutettujen pilottien pohjalta suunnitellun toimintamallin
mukaisesti. [liite 1]
Alueelliset riskienhallintatoimenpiteet kohdistetaan asiakaskunnasta vuoden aikana nouseviin sekä alueelliseen
riskianalyysin perusteella tunnistettuihin tarpeisiin. Uutena vuoden 2015 aikana käynnistetään kaksi erityisesti
operatiivisten toimintaedellytysten varmistamiseen tähtäävää toimenpidettä, joita on pilotoitu vuoden 2014 aikana.
Alueelliset riskienhallintatoimenpiteet tuottavat 1400 turvallisuuspistettä. [liite 2]
Pelastuslaitos tuottaa monipuolisia pelastustoimen erityisasiantuntijapalveluita, joiden avulla pelastuslaitoksen
henkilöstön osaamisen tuodaan yritysten ja virastojen, kuntalaisten sekä toisten viranomaisten käyttöön.
Helsingissä on valtakunnallisesti katsottuna poikkeuksellinen mm. tarve rakenteellisen palo- ja
pelastusturvallisuuden ohjaukselle ja neuvonnalle sekä erityisille palotarkastuksille. [liite 3]
Turvallisuusviestintä kohdentaa turvallisuuskoulutusta erityisesti kaupungin muille virastoille kumppanuuksien
kautta. Turvallisuusviestinnän palvelutuotteita ovat mm. koulutukset ja harjoitukset sekä turvallisuusaiheiset
lyhytkurssit. Lisäksi viestintää toteutetaan eri medioiden kautta. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti erilaisiin
tapahtumiin ja järjestää peruskoulun 8.-luokkalaisille kohdistetun Nou Hätä! –kampanjan vuoden 2015
aluekilpailun. Turvallisuusviestintä tuottaa noin 1000 turvallisuuspistettä. [liite 4]
ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖN SUORITTEET JA TULOSTAVOITTEET VUONNA 2015
TULOS
Omatoimisen varautumisen auditointi
- Yritysten ja organisaatioiden määräaikaiset palotarkastukset, 1301 kpl
- Asuinkiinteistöjen omavalvonta
2600
Alueelliset riskienhallintatoimenpiteet
- Pelastustoiminnan edellytysten tarkistaminen asuinalueilla
- Vaarallisten kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta sekä
suuronnettomuusvaarallisten kohteiden ulkoiset pelastussuunnitelmat ja yhteisharjoitukset
- Operatiivista erityistarkastelua vaativat kohteet
- Yleisötapahtumien valvonta
- Muut yksittäiset riskiperusteiset valvontatoimenpiteet (sis. paloriskiasunnot)
1400
Pelastustoimen erityisasiantuntijapalvelut
- Rakenteellisen palo- ja pelastusturvallisuuden (sis. korkean ja maanalaisen rakentamisen) sekä
väestönsuojien rakentamisen ja kunnossapidon ohjaus ja neuvonta
- Poistumisturvallisuusselvitysten laadinnan ohjaus ja käsitteleminen
- Tulipysäkki –toiminta
- Pelastustoimen tuottama yleinen ohjaus ja neuvonta (päivystävä palotarkastaja)
- Nuohouspalvelujen valvonta
- Palontutkinta
- Ensihoidon erityisasiantuntijapalvelut
- Kunnan suuronnettomuus- ja häiriötilannevalmiuden sekä öljyntorjunnan suunnittelun tukeminen
3000
Turvallisuusviestintä
- Luennot ja koulutukset
- Harjoitukset
- Viestintä median, Internetin ja sosiaalisen median välityksellä
- Osallistuminen alueen yleisötapahtumiin
- Asemavierailut
1000
YHTEENSÄ
8000
Taulukko 1: Onnettomuuksien ehkäisyn suoritteet ja tulostavoitteet vuonna 2015
Liite 1
OMATOIMISEN VARAUTUMISEN AUDITOINTI
Vuoden 2014 alusta valtakunnallisen kohdeluokitukset mukaiset kohdetyypit (taulukko 2) on jaettu neljään
kriittisyysluokkaan, joiden sisällä kohteen seuraavan määräaikaisen palotarkastuksen määräväli määräytyy
omatoimisen varautumisen auditointimallin avulla tunnistetun riskiluvun perusteella (taulukko 3). Määräväli
vaihtelee yhdestä viiteen vuoteen, mikä mahdollistaa kaikkien Helsingin valvontakohteiden (pl. asuinkiinteistöt) sekä
niiden muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien valvomisen viiden vuoden sykleissä. Kohteet jaetaan vuoden
aikana kvartaaleittain siten, että jokainen kriittisyysluokka on edustettuna tasaisesti suhteessa ko. kriittisyysluokan
kokoon.
Palotarkastusmenetelmänä jatketaan vuoden 2013 alusta käyttöön otetun omatoimisen varautumisen
auditointimallin käyttöä. Auditoinnin avulla muodostetaan käsitys toimijan omatoimisen varautumisen tasosta sekä
sitä kautta arvio toiminnan onnettomuusriskin suuruudesta (riskiluku). Auditointimallin mukaisesti organisaatioiden
on mahdollista suorittaa
myös itsearviointi. Kuvaus työmenetelmästä ja Omatoimisen varautumisen
auditointimanuaali ovat luettavissa Internet-osoitteessa www.hel.fi/palotarkastus.
Pelastusviranomaisen tulee määrätä pelastuslain 379/2011 81 § mukaisesti korjattavaksi havaitsemansa puute
pelastuslain 379/2011 noudattamisessa. Korjausmääräyksiä annetaan lähes jokaisessa valvontatehtävässä.
Valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen annettu korjausmääräys jälkivalvotaan. Pelastuslaitos
valvoo antamiaan korjausmääräyksiä jälkipalotarkastuksin sekä asiakirjavalvonnan avulla.
Asuinkiinteistöjen omavalvonta käynnistetään vuonna 2015 täysipainoisesti vuoden 2014 aikana tehdyn
pilottialueiden valvonnan jälkeen. Valvonta keskittyy toistaiseksi kerrostaloalueille (vuonna 2015 Alppiharju, KeskiVuosaari, Malminkartano sekä Ruoholahti syksyllä mukaan tulevat Linjat, Kallahti ja Aurinkolahti), joiden valvonnan
omavalvontamalli mahdollistaa kymmenen vuoden sykleillä. Tämä tarkoittaa, että vuosittain omavalvonta
kohdistetaan noin 1000 asunto-osakeyhtiöön (noin 1400 rakennusta, 10 % kerrostalokannasta). Pientaloalueiden
osalta omavalvonnan aloittamista valmistellaan. Toimintamalli pitää sisällään pelastuslain määräysten
noudattamisen varmistamisen määrämuotoisen lomakkeen avulla (kiinteistön itse suorittama tarkastus), vastausten
käsittelemisen, korjausmääräysten antamisen
palautettujen vastausten perusteella sekä jälkivalvonnan.
Palotarkastuksia suoritetaan kiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta määräaikaan
mennessä. Lisäksi osaan omavalvonnan kohteina olevista kiinteistöistä tehdään palotarkastuksia
pistokoeluontoisesti vastausten oikeellisuuden varmistamiseksi. Omavalvonnan osalta tehdään yhteistyötä Helsingin
pelastusliiton (infotilaisuudet alueille) sekä sopimuspalokuntien kanssa (kiinteistöjen konsultointi
omavalvontalomakkeen täyttämisessä).
Liite 1
A1 YMPÄRIVUOROKAUTISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAKENNUKSET
A100
Keskussairaalat, muut sairaalat
A105
Terveyskeskusten vuodeosastot
Terveydenhuollon erityislaitokset, muut
A110
terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä)
A115
Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset
A120:1
Palvelutalot, sprinklattu
A120:2
Palvelutalot, ei sprinklattu
Tuettu asuminen ja muut vastaavat
A125
poistumisturvallisuusselvityskohteet
A130:1
Vankilat
A130:2
Lasten- ja nuorisokodit
A130:3
Ympärivuorokautiset päiväkodit
Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut
A135
majoitusliikerakennukset
A140:1
Vuokrattavat lomamökit ja – osakkeet
A140:2
Leirintäalueet
A145
Asuntolat, muut asuntolarakennukset
A2 OPETUSRAKENNUKSET JA PÄIVÄKODIT
A200:1
Päiväkoti, alle 25 paikkaa
A200:2
Päiväkoti, 25–100 paikkaa
A200:3
Päiväkoti, yli 100 paikkaa
A205
Yleissivistävät oppilaitokset
A210
Keskiasteen oppilaitokset
A4 TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET
A400:1
Energiatuotannon rakennukset, alle 1000 m2
A400:2
Energiatuotannon rakennukset, 1000 m2 tai enemmän
A405
Infrastruktuurin kannalta merkittävät
A410:1
A410:2
A410:3
Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, alle 1000 m2
Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, 1000–4999 m2
Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, yli 4999 m2
A415:1
Teollisuus- ja pienteollisuustalot, alle 1000 m2
A415:2
A420:1
A420:2
Teollisuus- ja pienteollisuustalot, 1000 m2 tai enemmän
Varastorakennukset, alle 1000 m2
Varastorakennukset, 1000-9 999 m2
A420:3
Varastorakennukset, 10 000 m2 tai enemmän
A5 MAATALOUSRAKENNUKSET
A510:1
Erilliset viljankuivaamorakennukset
A510:2
Muut maatalousrakennukset
A6 MUUT RAKENNUKSET
A600
Toimisto- ja työpaikkatilat
A605
Palo- ja pelastustoimen rakennukset
A610
Ei kuulu muihin ryhmiin, mutta on kytketty hätäkeskukseen
Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat: kylmä jakeluasema (ei
A615:1
rakennuksia)
Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat: jakeluasemat (esim.
A615:2
liikennemyymälät)
A620:1
Seveso-kohteet ja muut vastaavat: turvallisuusselvityslaitos
A620:2
Seveso-kohteet ja muut vastaavat: toimintaperiaatelaitos
A620:3
Seveso-kohteet ja muut vastaavat: lupalaitos
A215
Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset
A220
Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms.
A3 KOKOONTUMIS- JA LIIKETILAT
Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, alle 400
A300:2
A620:4
m2
A300:2
A300:3
A300:4
A305:1
A305:2
A305:3
A310
A315:1
A315:2
A320:1
A320:2
A325
A330
A335:1
A335:2
Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, 400–
2499 m2
A620:5
Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, 2499–
A625
9999 m2
Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, 10 000
A630
m2 tai enemmän
Anniskeluravintolat, alle 50 asiakaspaikkaa
A635
Anniskeluravintolat, 50-500 asiakaspaikkaa
Anniskeluravintolat, yli 500 asiakaspaikkaa
Ruokaravintolat
Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku yli 300
Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku korkeintaan 300
Kirjastot ja museot
Näyttelyhallit
Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset
Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja
kerhorakennukset sekä urheilu – ja kuntoilurakennukset
Lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat
Muut liikenteen rakennukset
Taulukko 2: Valtakunnallinen kohdeluokitus
Seveso-kohteet ja muut vastaavat: ilmoituslaitos
Seveso-kohteet ja muut vastaavat: Kemikaaliratapihat ja
vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen
logistiikkakeskukset
Turvetuotantoalueet
Kulttuurihistoriallinen rakennus
Muut rakennukset ja kohteet
Liite 1
Vuosittain noin 1301 määräaikaista palotarkastusta (15 htv)
1v
2v
3v
4v
5v Perustelut (asteikko 1-4)
KRIITTISYYSLUOKKA 1 (yht. 229 kpl)
A100 Keskussairaalat ja muut sairaalat (32)
A115 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset (52)
A300:4 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, >10 000 neliötä (45)
A315:1 Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku yli 300 (12)
A335 Lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat sekä muut liikenteen
rakennukset (47)
A405 Infrastruktuurin kannalta merkittävät (3)
A620 Seveso-kohteet ja muut vastaavat (35)
A630 Kulttuurihistorialliset rakennukset (3)
1
Kohteet toiminnan luonteeltaan erityisen riskialttiita,
kooltaan suuria ja teknisiltä ratkaisuiltaan haastavia.
Myös operatiivisen toiminnan toteuttaminen on
tavanomaista haastavampaa. Mahdollisen
onnettomuuden sisäiset ja ulkoiset vaikutukset ovat
erittäin vakavia (suuronnettomuusvaara). Kohteet myös
toiminnallisesti muutosherkkiä. Ihmisten tai vaarallisten
kemikaalien määrä kohteissa on poikkeuksellisen suuri.
Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää erityistä
osaamista. Kriittisimmissä kohteissa tarkastuksella
mukana operatiivisen osaston henkilö?
4
3
2+?
5
KRIITTISYYSLUOKKA 2 (yht. 1249 kpl)
A105 Terveyskeskusten vuodeosastot (0)
A110 Terveydenhuollon erityisrakennukset, muut terveydenhuollon rakennukset (29)
A120:1-2 Palvelutalot (sprinklatut ja sprinklaamattomat) (41)
A205 Yleissivistävät oppilaitokset (172)
A210 Keskiasteen oppilaitokset (38)
A215 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset (54)
A300:3 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, 2500-9999 neliötä (67)
A305: Anniskeluravintolat, yli 500 asiakaspaikkaa (38)
A315:2 Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku korkeintaan 300 (11)
A330 Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu
ja kuntoilurakennukset (464)
A410:3 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, yli 5000 neliötä (122)
A415:2 Teollisuus- ja pienteollisuustalot, 1000 neliötä tai enemmän (69)
A615 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat, jakeluasemat ja kylmäasemat (144)
Kohteen toiminnan luonteeltaan riskialttiita, kooltaan
suurehkoja. Tekniset ratkaisut ovat monipuolisia, mutta
ei erityisen sovellettuja. Operatiivinen toiminta
onnettomuustilanteessa haastavaa. Kohteissa paljon
ihmisiä tai vaarallisia kemikaaleja.
Onnettomuustilanteiden vaikutukset vakavia.
Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää vahvaa
osaamista.
4
1
2+?
3
5
KRIITTISYYSLUOKKA 3 (yht. 1757 kpl)
A125 Tuettu palveluasuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet
(122)
A130 Vankilat, lasten- ja nuorisokodit ja ympärivuorokautiset päiväkodit (37)
A135 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset (73)
A200:3 Päiväkodit, yli 100 paikkaa (44)
A220 Muut opetusrakennukset, mm. kansanopistot yms. (24)
A300:2 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, 400- 2499 neliötä (81)
A305:2 Anniskeluravintolat, 50-500 asiakaspaikkaa (311)
A320 Kirjastot, museot ja näyttelyhallit (71)
A400:2 Energiatuotannon rakennukset, 1000 neliötä tai enemmän (21)
A415:1 Teollisuus- ja pienteollisuustalot, alle 1000 neliötä (91)
A420:3 Varastorakennukset, 10 000 neliötä tai enemmän (22)
A600 Toimisto ja työpaikkatilat (860)
A625 Turvetuotantoalueet (0)
3
1
2+?
4
5
KRIITTISYYSLUOKKA 4 (yht. 1786 kpl)
A140:1 Vuokrattavat lomamökit ja –osakkeet (0)
A140:2 Leirintäalueet (1)
A145 Asuntolat, muut asuntolarakennukset (62)
A200:1 Päiväkodit, alle 25 paikkaa (221)
A200:2 Päiväkodit, 25-100 paikkaa (305)
A300:1 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, alle 400 (15)
A305:1 Anniskeluravintolat, alle 50 asiakaspaikkaa (12)
A310 Anniskeluravintolat, ruokaravintolat (139)
A325 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset (98)
A400:1 Energiatuotannon rakennukset, alle 1000 neliötä (84)
A410:1 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, alle 1000 neliötä (100)
A410:2 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, 1000-4999 neliötä (183)
A420:1 Varastorakennukset, alle 1000 neliötä (141)
A420:2 Varastorakennukset, 1000-9999 neliötä (132)
A510 Erilliset viljankuivaamot ja muut maatalousrakennukset (16)
A605 Palo- ja pelastustoimen rakennukset (151)
A610 Ei kuulu muihin ryhmiin, mutta on kytketty hätäkeskukseen (78)
A635 Muut rakennukset ja kohteet (48)
Uudiskohteet kaikista asiakasluokista
Kohteet toiminnoiltaan, rakenteiltaan ja ihmismääriltään
hyvin tavanomaisia. Kohteissa voi olla vaarallisia
kemikaaleja, mutta ihmismäärät pysyvät kohtuullisen
pieninä. Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää
perusmuotoista osaamista.
Kohteet rakenteeltaan, kooltaan ja teknisiltä
ratkaisuiltaan yksinkertaisia ja pysyväisluonteisia.
Ihmisten ja vaarallisten kemikaalien määrä on alhainen.
Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää
perusmuotoista osaamista.
2+?
3
1
4
5
+2Q lopullisesta
käyttöönotosta
Turvataan mahdollisuus vaikuttaa omatoimisen
varautumisen rakentumiseen
Taulukko 3: Kohdetyyppien kriittisyysluokkajako ja palotarkastuksen määrävälin määräytyminen riskiluvun
perusteella
Liite 2
ALUEELLISET RISKIENHALLINTATOIMENPITEET
Alueellisia riskienhallintatoimenpiteitä suoritetaan sekä asiakaskunnasta nousevien että alueellisen riskianalyysin
perusteella tunnistettujen tarpeiden perusteella. Toimenpiteet mahdollistavat reagoinnin ketterästi ajankohtaisiin
turvallisuusuhkiin ja tukevat rakennuskannan pitkän aikavälin valvontaa. Turvallisuuspistekertymän (1400)
arvioinnissa on huomioitu edellisten vuosien toteutumat ja vuodelle 2015 varattu lisäresurssi.
Vuoden 2015 aikana käynnistetään kaksi erityisesti operatiivisten toimintaedellytysten varmistamiseen tähtäävää
toimenpidettä. Pelastustoiminnan edellytysten tarkastaminen keskittyy asuinalueille ja toimenpiteen suorittaa
pelastusyksiköiden miehistö. Toimenpiteen yhteydessä tarkastellaan muun muassa osoitemerkintöjen näkyvyyttä ja
pelastusteiden käytettävyyttä. Samalla paranee pelastusyksiköiden miehistön kohdetuntemus.
Operatiivista erityistarkastelua vaativat kohteet valitaan vuosittain alueellisen riskianalyysin tulosten perusteella.
Toimenpide sisältää kohteen edustajien kanssa operatiivisen toiminnan näkökulmasta tehtävän tutustumis- ja
neuvontakäynnin, minkä lisäksi kohteessa tarvittaessa tehdään palotarkastus. Toimenpiteen tuloksena syntynyttä
materiaalia hyödynnetään pelastuslaitoksen sisäisessä koulutuksessa. Lisäksi pelastusyksiköt tekevät toimenpiteen
yhteydessä kohteisiin tutustumiskäyntejä.
Kemikaalivalvonnan tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta,
käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja
omaisuusvahinkoja. Valvontatoimenpiteinä ovat vaarallisten kemikaalien vähäistä (myös tilapäistä) teollista
käsittelyä ja varastointia harjoittavien kohteiden tarkastukset, maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset,
öljylämmityslaitteistojen käyttöönottotarkastukset sekä ilotulitemyyntipisteiden luvittaminen sekä valvonta.
Tarkastusten lisäksi kemikaaleihin liittyviin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat erilaiset lausunnot ja päätökset. Lisäksi
pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaisesti vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia ja käsittelyä
harjoittavien tuotantolaitosten Turvallisuus- ja kemikaaliviraston suorittamiin tarkastuksiin. Erityistä vaaraa
aiheuttavin kohteiden lähialueen asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuustietoisuutta parannetaan
pelastuslaitoksen laatimalla ulkoisella pelastussuunnitelmalla. Tämän lisäksi erityistä vaaraa aiheuttavat kohteet
ovat velvollisia yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa jakamaan turvallisuustiedotteita, jossa kuvataan tärkeimpänä
asiana toimintaohjeet onnettomuustilanteen varalle.
Helsingissä järjestetään yleisötilaisuuksia ja -tapahtumia ympäri vuoden, joissa yleisömäärä voi olla sadoista
henkilöistä sataan tuhanteen henkilöön. Yleisötilaisuudet ovat aina onnettomuusriskin näkökulmasta riskialttiita
tapahtumia. Pelastuslaitos suorittaa yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin valvontakäyntejä riskiperusteisesti sekä
pistokoeluontoisesti. Riskiperusteisessa arvioinnissa huomioidaan tapahtuman luonne ja erityispiirteet,
tapahtumapaikka, vaarat ja riskit, paikalla olevien ihmisten määrä, toimintamahdollisuudet onnettomuustilanteen
aikana sekä mahdollisesti käytettävät ilotulitteet, muut pyrotekniset tuotteet sekä palo- ja räjähdysvaaralliset
kemikaalit. Yleisötapahtumien valvonnassa käytännön toimenpiteitä ovat tapahtumien järjestäjien ohjaus ja
neuvonta, yhteistoiminta poliisin kanssa, yleisötapahtumien pelastussuunnitelmien tarkastaminen sekä
yleisötapahtuman palotarkastus.
Ylimääräisiä palotarkastuksia suoritetaan riskiperusteisen valinnan mukaisesti sekä pelastuslaitokselle tulevien
pyyntöjen perusteella. Pyyntö tarkastuksen suorittamisesta voi tulla kohteesta, sivulliselta, toiselta viranomaiselta
tai operatiivisen toiminnan yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella pelastustoimen osaston sisältä. Pyyntöjä
Helsingissä tulee runsaasti, joten valintaa kohdennetaan riskiperusteisesti. Mikäli tarkastuskohteessa arvioidaan
olevan korostunut onnettomuusriski, tai kyseessä on paloriskiasunto tai viranomaisten yhteistarkastus, pyyntöön
pyritään aina vastaamaan.
Liite 3
PELASTUSTOIMEN ERITYISASIANTUNTIJAPALVELUT
Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus ja neuvonta on olennainen tapa viestiä rakenteellisen paloturvallisuuden
ratkaisuista rakennusprojektien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakenteellisen paloturvallisuuden
neuvontaryhmän toimintaan kuuluu mm. neuvonta kaavoitusasioissa sekä laitosten ja lautakunnan
kaavalausuntojen valmistelu, suunnittelijoiden neuvonta koskien rakenteellista paloturvallisuutta ja väestönsuojia,
erilaisten suunnitelmien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä käyttöönottovaiheen erityiset palotarkastukset, jotka
sisältävät myös väestönsuojien käyttöönottotarkastukset. Prosessiin kuuluu myös erityisten palotarkastusten
ennakkotarkastukset, joita suoritetaan riskiperusteisen arvion mukaisesti. Erityinen palotarkastus suoritetaan aina
ennen rakennuksen tai tilan käyttöönottoa uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä. Tällöin valvotaan, että
rakennus täyttää palo- ja käyttöturvallisuuden perusratkaisut. Tarve rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaukselle ja
neuvonnalle on Helsingissä suuri. Lisäksi resursseja on kohdennettu merkittäviin rakennushankkeisiin, kuten
Pisararata- ja Länsimetro-hankkeisiin. Helsingissä rakennuskanta on myös poikkeuksellisen monimuotoista mm.
korkean ja maanalaisen rakentamisen muodoissa. Väestönsuojien rakentamisen kunnossapidon ohjausta ja
neuvontaa tehdään myös pelastuslaitoksen teknisellä osastolla.
Pelastuslaitos on ottanut vuoden 2014 aikana erityiseen valvonnan ja ohjauksen piiriin pelastuslain 379 / 2011 §18
mukaisten poistumisturvallisuusselvitysten laadinnan. Vuonna 2015 resursseja on varattu noin 3,6 htv
poistumisturvallisuusselvitysten käsittelemistä ja lausuntojen kirjoittamista varten. Selvitysten käsittelemisen
yhteydessä poistumisturvallisuusselvitysvelvollisiin kohteisiin tehdään tarvittaessa palotarkastus ja poistumiskoe
toiminnanharjoittajan itsenäisen toimintakyvyn riittävyyden varmistamiseksi. Mikäli selvityksen perusteella
arvioidaan, ettei turvallisuustaso ole riittävä, annetaan määräys poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman
tekemisestä.
Pelastuslaitos osallistuu Tulipysäkki-hankkeeseen, jossa puututaan lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn yhteistyössä
kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja pelastusalan viranomaisten sekä poliisin kanssa. Pelastuslaitos on kehittänyt vuoden
2012 aikana Helsingin paikallisiin erityistarpeisiin suunnitellun toimintamallin menetelmän toteuttamiseksi.
Arkipäivisin virka-ajan puitteissa ylläpidetään päivystävä palotarkastaja -järjestelmää. Päivystävänä
palotarkastajana toimii palotarkastaja, joka antaa ohjausta ja neuvontaa kansalaisille ja organisaatioille. Tarvittaessa
päivystävä palotarkastaja ohjaa yhteydenottopyynnöt pelastuslaitoksen organisaatiossa oikealle taholle.
Liite 3
Pelastuslain 379/2011 59 § mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan.
Helsingissä on käytössä piirinuohousjärjestelmä, jossa nuohoustoiminta on kilpailutettu kolmen yrityksen
hoidettavaksi. Kaupunki on jaettu kolmeen nuohousalueeseen, joissa nuohousyritykset suorittavat
nuohousalueillaan pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen sekä savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt.
Nuohoojamestarit antavat tarvittaessa nuohoukseen sekä tulisijoihin ja savuhormeihin liittyviä
asiantuntijalausuntoja. Pelastuslaitos on jatkuvassa yhteydessä piirinuohoojiin ja reagoi heidän antamiinsa
pelastuslain 379/2011 61 §:n mukaisiin ilmoituksiin tulisijojen ja hormien ja kattoturvalaitteiden vioista ja
puutteista. Pelastusviranomainen tekee tarvittavat viranomaispäätökset ilmoitusten perusteella. Pelastuslaitos
valvoo nuohousyrittäjien kanssa tehtyjen nuohoussopimusten mukaista toiminnan toteutumista.
Pelastuslaitos suorittaa pelastuslain 379/2011 41 § mukaista palontutkintaa. Palontutkinnan tavoitteena on
vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien
kehittäminen. Tavoitteena on tutkia kaikki tutkintakynnyksen ylittävät palot ja onnettomuudet ja tuottaa entistä
tehokkaammin tapahtuneista onnettomuuksista tuotettua tietoa hyödynnettäväksi onnettomuuksien
ehkäisytyössä, kuten pelastuslain 379/2011 43 § velvoittaa. Resurssien salliessa tutkintaa kohdennetaan
riskiperusteisesti myös muihin tapahtuneisiin poikkeamiin, joista arvioidaan saatavan onnettomuuksien ehkäisyssä
hyödynnettävää tietoa.
Pelastuslaitos vastaa laaja-alaisesti erilaisiin lausuntopyyntöihin. Onnettomuuksien ehkäisytyön näkökulmasta
olennaisia lausuntoja ovat mm. lainsäädäntöön, kansallisiin ohjelmiin, ohjeisiin, kaavoitukseen, rakennuslupiin ja
tuotantolaitoksissa tapahtuviin toiminnan muutoksiin liittyvät lausuntopyynnöt.
Liite 4
TURVALLISUUSVIESTINTÄ
Turvallisuusviestinnän ja –koulutuksen suunnittelussa on huomioitu pelastuslaitoksen palvelutasopäätös. Toimintaa
ohjaavat Helsingin kaupungin viralliset asiakirjat, valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden III ohjelma sekä
pelastustoimen turvallisuusviestinnän kansalliset linjaukset. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on vähentää
onnettomuuksien määrää sekä parantaa ihmisten ja yhteisöjen turvallisuustietoisuutta, osaamista ja
turvallisuusasennetta.
Vuoden 2015 aikana pelastuslaitos tehostaa onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävää monimuotoista
mediaviestintää. Toimintaa sosiaalisen median kanavilla jatketaan ja ajankohtaista turvallisuusviestintää
kohdennetaan helsinkiturva.fi -sivuston kautta.
Sosiaalista mediaa hyödynnetään muun muassa omatoimisen varautumisen ohjauksen kehittämisessä
vuorovaikutteisemmaksi. Omatoimisen varautumisen ohjauksen osalta lisäksi selvitetään mahdollisuuksia jakaa
hyviä käytänteitä verkottamalla varautumisen vertais- ja viranomaistoimijoita. Kaupungin sopimuspalokuntien
osallistuminen oman alueensa monimuotoiseen turvallisuusviestintätyöhön vakiinnutetaan.
Tapahtumatoiminta järjestetään turvallisuusviestinnän vuosikalenterin mukaan, esimerkkeinä Nou Hätä! –
kampanja ja sen pääkaupunkiseudun aluekilpailun järjestäminen, Urbaanin selviytymisen päivä, Helsinki-päivä,
Educa –messut, FinnSec –messut sekä Paloturvallisuusviikko.
Koulutuksellisia työmuotoja ovat mm. paloturvallisuusopetus, alkusammutuskoulutus, hätäensiapukoulutus,
varautumiskoulutus, poistumisharjoitukset sekä museossa ja pelastusasemilla vieraileville suunnattu
turvallisuuskoulutus Tavoitteena on, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä
onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa. Osaamiskeskus järjestää kumppanuustoimintansa osana
turvallisuusaiheisia lyhytkursseja kaupungin virastoille erillisen ohjelman mukaan. Vuonna 2015 jatketaan koulujen
poistumisturvallisuuden valvontaa tehostetusti. Tavoitteena on kehittää virastojen turvallisuuskulttuuria.
Käytössä oleva turvallisuusviestintämateriaalia päivitetään edelleen sisällöllisesti ajanmukaiseksi. Lisäksi pyritään
tuottamaan videomuotoista turvallisuusviestintämateriaalia hyödynnettäväksi some-kanavilla. Vuonna 2015
luodaan ja toteutetaan tapahtuneiden onnettomuuksien jälkeisen herkkyystilan hyödyntävä turvallisuusviestinnän
konsepti ja siihen liittyvät oheismateriaalit, sekä pilotoidaan asiaan liittyviä informaatio- ja koulutustilaisuuksia.
Tähänkin toimintaan osallistetaan mukaan myös kaupungin sopimuspalokunnat.