onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelma
ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Helsingin kaupungin pelastuslaitos tekee vuosittain onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelman, joka kuvaa tulevan vuoden onnettomuuksien ehkäisemiseksi suoritettavat toimenpiteet. Onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelma pitää sisällään pelastuslain 379/2011 79 § määritellyn valvontasuunnitelman sisällön. Toimenpiteet on suunniteltu, valittu ja kohdennettu pelastuslaitoksen suorittaman riskianalyysin johtopäätelmien, tulevan palvelutasopäätöksen valmisteluasiakirjojen, tutkimuksen sekä tilastojen perusteella. Onnettomuuksien ehkäisytyöhön on käytettävissä yhteensä noin 34 henkilötyövuotta. Yhteensä turvallisuuspistekertymätavoite vuonna 2015 on 8000 turvallisuuspistettä. Turvallisuuspisteet muodostuvat kaikista niistä toimenpiteistä, joista onnettomuuksien ehkäisytyö koostuu, ja yksi turvallisuuspiste vastaa neljän tunnin työpanosta. Onnettomuuksien ehkäisytyön tuloksellisuutta mitataan turvallisuuspisteiden kokonaiskertymällä sekä seuraamalla onnettomuuksien ehkäisytyöhön varattujen resurssien oikeaa kohdentumista. Riskilukujen kehittymisessä seurataan tunnuslukua, joka kertoo auditoivalla palotarkastusmallilla auditoitujen kohteiden positiivisen lukuarvon (lain vaatima taso tai parempi) kertymän kaikista valvottavista kohteista. Määräaikaisten palotarkastusten osalta mittarina käytetään auditoivan palotarkastusmenetelmän avulla tunnistettujen riskilukujen kehittymistä. Rakennuskannan pitkän aikavälin valvonnassa Helsingin kaupungin pelastuslaitos käyttää työmenetelmänä omatoimisen varautumisen auditointia. Määräaikaisia palotarkastuksia tehdään noudattaen vuoden 2014 alussa käyttöön otettua viiden vuoden ajalle laadittua suunnitelmaa. Toimintamalli mahdollistaa jatkossa kaikkien valvontakohteiden (yhteensä 5008 rakennusta, toiminnallista kokonaisuutta tai muuta valvontakohdetta, pl. asuinkiinteistöt) valvomisen viiden vuoden aikajänteellä. Kohteet on jaettu kohdetyypeittäin neljään kriittisyysluokkaan ja jokaiselle kohteelle määritellään määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä riskiluku omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti. Yksittäisen kohteen palotarkastusmääräväli määräytyy sekä kriittisyysluokan ja riskiluvun perusteella. Määräaikaisia palotarkastuksia tehdään 1301 kappaletta ja jokainen annettu korjausmääräys jälkivalvotaan, mikä tuottaa noin 2600 turvallisuuspistettä. Tarkka määräaikaisten palotarkastusten lukumäärä elää vuoden aikana jonkin verran rakennustietokannassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Asuinkiinteistöjen osalta valvonta toteutetaan omavalvontana vuonna 2014 toteutettujen pilottien pohjalta suunnitellun toimintamallin mukaisesti. [liite 1] Alueelliset riskienhallintatoimenpiteet kohdistetaan asiakaskunnasta vuoden aikana nouseviin sekä alueelliseen riskianalyysin perusteella tunnistettuihin tarpeisiin. Uutena vuoden 2015 aikana käynnistetään kaksi erityisesti operatiivisten toimintaedellytysten varmistamiseen tähtäävää toimenpidettä, joita on pilotoitu vuoden 2014 aikana. Alueelliset riskienhallintatoimenpiteet tuottavat 1400 turvallisuuspistettä. [liite 2] Pelastuslaitos tuottaa monipuolisia pelastustoimen erityisasiantuntijapalveluita, joiden avulla pelastuslaitoksen henkilöstön osaamisen tuodaan yritysten ja virastojen, kuntalaisten sekä toisten viranomaisten käyttöön. Helsingissä on valtakunnallisesti katsottuna poikkeuksellinen mm. tarve rakenteellisen palo- ja pelastusturvallisuuden ohjaukselle ja neuvonnalle sekä erityisille palotarkastuksille. [liite 3] Turvallisuusviestintä kohdentaa turvallisuuskoulutusta erityisesti kaupungin muille virastoille kumppanuuksien kautta. Turvallisuusviestinnän palvelutuotteita ovat mm. koulutukset ja harjoitukset sekä turvallisuusaiheiset lyhytkurssit. Lisäksi viestintää toteutetaan eri medioiden kautta. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja järjestää peruskoulun 8.-luokkalaisille kohdistetun Nou Hätä! –kampanjan vuoden 2015 aluekilpailun. Turvallisuusviestintä tuottaa noin 1000 turvallisuuspistettä. [liite 4] ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYTYÖN SUORITTEET JA TULOSTAVOITTEET VUONNA 2015 TULOS Omatoimisen varautumisen auditointi - Yritysten ja organisaatioiden määräaikaiset palotarkastukset, 1301 kpl - Asuinkiinteistöjen omavalvonta 2600 Alueelliset riskienhallintatoimenpiteet - Pelastustoiminnan edellytysten tarkistaminen asuinalueilla - Vaarallisten kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta sekä suuronnettomuusvaarallisten kohteiden ulkoiset pelastussuunnitelmat ja yhteisharjoitukset - Operatiivista erityistarkastelua vaativat kohteet - Yleisötapahtumien valvonta - Muut yksittäiset riskiperusteiset valvontatoimenpiteet (sis. paloriskiasunnot) 1400 Pelastustoimen erityisasiantuntijapalvelut - Rakenteellisen palo- ja pelastusturvallisuuden (sis. korkean ja maanalaisen rakentamisen) sekä väestönsuojien rakentamisen ja kunnossapidon ohjaus ja neuvonta - Poistumisturvallisuusselvitysten laadinnan ohjaus ja käsitteleminen - Tulipysäkki –toiminta - Pelastustoimen tuottama yleinen ohjaus ja neuvonta (päivystävä palotarkastaja) - Nuohouspalvelujen valvonta - Palontutkinta - Ensihoidon erityisasiantuntijapalvelut - Kunnan suuronnettomuus- ja häiriötilannevalmiuden sekä öljyntorjunnan suunnittelun tukeminen 3000 Turvallisuusviestintä - Luennot ja koulutukset - Harjoitukset - Viestintä median, Internetin ja sosiaalisen median välityksellä - Osallistuminen alueen yleisötapahtumiin - Asemavierailut 1000 YHTEENSÄ 8000 Taulukko 1: Onnettomuuksien ehkäisyn suoritteet ja tulostavoitteet vuonna 2015 Liite 1 OMATOIMISEN VARAUTUMISEN AUDITOINTI Vuoden 2014 alusta valtakunnallisen kohdeluokitukset mukaiset kohdetyypit (taulukko 2) on jaettu neljään kriittisyysluokkaan, joiden sisällä kohteen seuraavan määräaikaisen palotarkastuksen määräväli määräytyy omatoimisen varautumisen auditointimallin avulla tunnistetun riskiluvun perusteella (taulukko 3). Määräväli vaihtelee yhdestä viiteen vuoteen, mikä mahdollistaa kaikkien Helsingin valvontakohteiden (pl. asuinkiinteistöt) sekä niiden muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien valvomisen viiden vuoden sykleissä. Kohteet jaetaan vuoden aikana kvartaaleittain siten, että jokainen kriittisyysluokka on edustettuna tasaisesti suhteessa ko. kriittisyysluokan kokoon. Palotarkastusmenetelmänä jatketaan vuoden 2013 alusta käyttöön otetun omatoimisen varautumisen auditointimallin käyttöä. Auditoinnin avulla muodostetaan käsitys toimijan omatoimisen varautumisen tasosta sekä sitä kautta arvio toiminnan onnettomuusriskin suuruudesta (riskiluku). Auditointimallin mukaisesti organisaatioiden on mahdollista suorittaa myös itsearviointi. Kuvaus työmenetelmästä ja Omatoimisen varautumisen auditointimanuaali ovat luettavissa Internet-osoitteessa www.hel.fi/palotarkastus. Pelastusviranomaisen tulee määrätä pelastuslain 379/2011 81 § mukaisesti korjattavaksi havaitsemansa puute pelastuslain 379/2011 noudattamisessa. Korjausmääräyksiä annetaan lähes jokaisessa valvontatehtävässä. Valvonnan vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen annettu korjausmääräys jälkivalvotaan. Pelastuslaitos valvoo antamiaan korjausmääräyksiä jälkipalotarkastuksin sekä asiakirjavalvonnan avulla. Asuinkiinteistöjen omavalvonta käynnistetään vuonna 2015 täysipainoisesti vuoden 2014 aikana tehdyn pilottialueiden valvonnan jälkeen. Valvonta keskittyy toistaiseksi kerrostaloalueille (vuonna 2015 Alppiharju, KeskiVuosaari, Malminkartano sekä Ruoholahti syksyllä mukaan tulevat Linjat, Kallahti ja Aurinkolahti), joiden valvonnan omavalvontamalli mahdollistaa kymmenen vuoden sykleillä. Tämä tarkoittaa, että vuosittain omavalvonta kohdistetaan noin 1000 asunto-osakeyhtiöön (noin 1400 rakennusta, 10 % kerrostalokannasta). Pientaloalueiden osalta omavalvonnan aloittamista valmistellaan. Toimintamalli pitää sisällään pelastuslain määräysten noudattamisen varmistamisen määrämuotoisen lomakkeen avulla (kiinteistön itse suorittama tarkastus), vastausten käsittelemisen, korjausmääräysten antamisen palautettujen vastausten perusteella sekä jälkivalvonnan. Palotarkastuksia suoritetaan kiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta määräaikaan mennessä. Lisäksi osaan omavalvonnan kohteina olevista kiinteistöistä tehdään palotarkastuksia pistokoeluontoisesti vastausten oikeellisuuden varmistamiseksi. Omavalvonnan osalta tehdään yhteistyötä Helsingin pelastusliiton (infotilaisuudet alueille) sekä sopimuspalokuntien kanssa (kiinteistöjen konsultointi omavalvontalomakkeen täyttämisessä). Liite 1 A1 YMPÄRIVUOROKAUTISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAKENNUKSET A100 Keskussairaalat, muut sairaalat A105 Terveyskeskusten vuodeosastot Terveydenhuollon erityislaitokset, muut A110 terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) A115 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset A120:1 Palvelutalot, sprinklattu A120:2 Palvelutalot, ei sprinklattu Tuettu asuminen ja muut vastaavat A125 poistumisturvallisuusselvityskohteet A130:1 Vankilat A130:2 Lasten- ja nuorisokodit A130:3 Ympärivuorokautiset päiväkodit Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut A135 majoitusliikerakennukset A140:1 Vuokrattavat lomamökit ja – osakkeet A140:2 Leirintäalueet A145 Asuntolat, muut asuntolarakennukset A2 OPETUSRAKENNUKSET JA PÄIVÄKODIT A200:1 Päiväkoti, alle 25 paikkaa A200:2 Päiväkoti, 25–100 paikkaa A200:3 Päiväkoti, yli 100 paikkaa A205 Yleissivistävät oppilaitokset A210 Keskiasteen oppilaitokset A4 TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET A400:1 Energiatuotannon rakennukset, alle 1000 m2 A400:2 Energiatuotannon rakennukset, 1000 m2 tai enemmän A405 Infrastruktuurin kannalta merkittävät A410:1 A410:2 A410:3 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, alle 1000 m2 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, 1000–4999 m2 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, yli 4999 m2 A415:1 Teollisuus- ja pienteollisuustalot, alle 1000 m2 A415:2 A420:1 A420:2 Teollisuus- ja pienteollisuustalot, 1000 m2 tai enemmän Varastorakennukset, alle 1000 m2 Varastorakennukset, 1000-9 999 m2 A420:3 Varastorakennukset, 10 000 m2 tai enemmän A5 MAATALOUSRAKENNUKSET A510:1 Erilliset viljankuivaamorakennukset A510:2 Muut maatalousrakennukset A6 MUUT RAKENNUKSET A600 Toimisto- ja työpaikkatilat A605 Palo- ja pelastustoimen rakennukset A610 Ei kuulu muihin ryhmiin, mutta on kytketty hätäkeskukseen Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat: kylmä jakeluasema (ei A615:1 rakennuksia) Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat: jakeluasemat (esim. A615:2 liikennemyymälät) A620:1 Seveso-kohteet ja muut vastaavat: turvallisuusselvityslaitos A620:2 Seveso-kohteet ja muut vastaavat: toimintaperiaatelaitos A620:3 Seveso-kohteet ja muut vastaavat: lupalaitos A215 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset A220 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. A3 KOKOONTUMIS- JA LIIKETILAT Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, alle 400 A300:2 A620:4 m2 A300:2 A300:3 A300:4 A305:1 A305:2 A305:3 A310 A315:1 A315:2 A320:1 A320:2 A325 A330 A335:1 A335:2 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, 400– 2499 m2 A620:5 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, 2499– A625 9999 m2 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset, 10 000 A630 m2 tai enemmän Anniskeluravintolat, alle 50 asiakaspaikkaa A635 Anniskeluravintolat, 50-500 asiakaspaikkaa Anniskeluravintolat, yli 500 asiakaspaikkaa Ruokaravintolat Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku yli 300 Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku korkeintaan 300 Kirjastot ja museot Näyttelyhallit Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu – ja kuntoilurakennukset Lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat Muut liikenteen rakennukset Taulukko 2: Valtakunnallinen kohdeluokitus Seveso-kohteet ja muut vastaavat: ilmoituslaitos Seveso-kohteet ja muut vastaavat: Kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen logistiikkakeskukset Turvetuotantoalueet Kulttuurihistoriallinen rakennus Muut rakennukset ja kohteet Liite 1 Vuosittain noin 1301 määräaikaista palotarkastusta (15 htv) 1v 2v 3v 4v 5v Perustelut (asteikko 1-4) KRIITTISYYSLUOKKA 1 (yht. 229 kpl) A100 Keskussairaalat ja muut sairaalat (32) A115 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset (52) A300:4 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, >10 000 neliötä (45) A315:1 Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku yli 300 (12) A335 Lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat sekä muut liikenteen rakennukset (47) A405 Infrastruktuurin kannalta merkittävät (3) A620 Seveso-kohteet ja muut vastaavat (35) A630 Kulttuurihistorialliset rakennukset (3) 1 Kohteet toiminnan luonteeltaan erityisen riskialttiita, kooltaan suuria ja teknisiltä ratkaisuiltaan haastavia. Myös operatiivisen toiminnan toteuttaminen on tavanomaista haastavampaa. Mahdollisen onnettomuuden sisäiset ja ulkoiset vaikutukset ovat erittäin vakavia (suuronnettomuusvaara). Kohteet myös toiminnallisesti muutosherkkiä. Ihmisten tai vaarallisten kemikaalien määrä kohteissa on poikkeuksellisen suuri. Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää erityistä osaamista. Kriittisimmissä kohteissa tarkastuksella mukana operatiivisen osaston henkilö? 4 3 2+? 5 KRIITTISYYSLUOKKA 2 (yht. 1249 kpl) A105 Terveyskeskusten vuodeosastot (0) A110 Terveydenhuollon erityisrakennukset, muut terveydenhuollon rakennukset (29) A120:1-2 Palvelutalot (sprinklatut ja sprinklaamattomat) (41) A205 Yleissivistävät oppilaitokset (172) A210 Keskiasteen oppilaitokset (38) A215 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset (54) A300:3 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, 2500-9999 neliötä (67) A305: Anniskeluravintolat, yli 500 asiakaspaikkaa (38) A315:2 Teatteri- ja konserttirakennukset, paikkaluku korkeintaan 300 (11) A330 Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu ja kuntoilurakennukset (464) A410:3 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, yli 5000 neliötä (122) A415:2 Teollisuus- ja pienteollisuustalot, 1000 neliötä tai enemmän (69) A615 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat, jakeluasemat ja kylmäasemat (144) Kohteen toiminnan luonteeltaan riskialttiita, kooltaan suurehkoja. Tekniset ratkaisut ovat monipuolisia, mutta ei erityisen sovellettuja. Operatiivinen toiminta onnettomuustilanteessa haastavaa. Kohteissa paljon ihmisiä tai vaarallisia kemikaaleja. Onnettomuustilanteiden vaikutukset vakavia. Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää vahvaa osaamista. 4 1 2+? 3 5 KRIITTISYYSLUOKKA 3 (yht. 1757 kpl) A125 Tuettu palveluasuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet (122) A130 Vankilat, lasten- ja nuorisokodit ja ympärivuorokautiset päiväkodit (37) A135 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset (73) A200:3 Päiväkodit, yli 100 paikkaa (44) A220 Muut opetusrakennukset, mm. kansanopistot yms. (24) A300:2 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, 400- 2499 neliötä (81) A305:2 Anniskeluravintolat, 50-500 asiakaspaikkaa (311) A320 Kirjastot, museot ja näyttelyhallit (71) A400:2 Energiatuotannon rakennukset, 1000 neliötä tai enemmän (21) A415:1 Teollisuus- ja pienteollisuustalot, alle 1000 neliötä (91) A420:3 Varastorakennukset, 10 000 neliötä tai enemmän (22) A600 Toimisto ja työpaikkatilat (860) A625 Turvetuotantoalueet (0) 3 1 2+? 4 5 KRIITTISYYSLUOKKA 4 (yht. 1786 kpl) A140:1 Vuokrattavat lomamökit ja –osakkeet (0) A140:2 Leirintäalueet (1) A145 Asuntolat, muut asuntolarakennukset (62) A200:1 Päiväkodit, alle 25 paikkaa (221) A200:2 Päiväkodit, 25-100 paikkaa (305) A300:1 Liike- ja tavaratalot, myymälähallit ja kauppakeskukset, alle 400 (15) A305:1 Anniskeluravintolat, alle 50 asiakaspaikkaa (12) A310 Anniskeluravintolat, ruokaravintolat (139) A325 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset (98) A400:1 Energiatuotannon rakennukset, alle 1000 neliötä (84) A410:1 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, alle 1000 neliötä (100) A410:2 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset, 1000-4999 neliötä (183) A420:1 Varastorakennukset, alle 1000 neliötä (141) A420:2 Varastorakennukset, 1000-9999 neliötä (132) A510 Erilliset viljankuivaamot ja muut maatalousrakennukset (16) A605 Palo- ja pelastustoimen rakennukset (151) A610 Ei kuulu muihin ryhmiin, mutta on kytketty hätäkeskukseen (78) A635 Muut rakennukset ja kohteet (48) Uudiskohteet kaikista asiakasluokista Kohteet toiminnoiltaan, rakenteiltaan ja ihmismääriltään hyvin tavanomaisia. Kohteissa voi olla vaarallisia kemikaaleja, mutta ihmismäärät pysyvät kohtuullisen pieninä. Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää perusmuotoista osaamista. Kohteet rakenteeltaan, kooltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan yksinkertaisia ja pysyväisluonteisia. Ihmisten ja vaarallisten kemikaalien määrä on alhainen. Palotarkastuksen suorittaminen edellyttää perusmuotoista osaamista. 2+? 3 1 4 5 +2Q lopullisesta käyttöönotosta Turvataan mahdollisuus vaikuttaa omatoimisen varautumisen rakentumiseen Taulukko 3: Kohdetyyppien kriittisyysluokkajako ja palotarkastuksen määrävälin määräytyminen riskiluvun perusteella Liite 2 ALUEELLISET RISKIENHALLINTATOIMENPITEET Alueellisia riskienhallintatoimenpiteitä suoritetaan sekä asiakaskunnasta nousevien että alueellisen riskianalyysin perusteella tunnistettujen tarpeiden perusteella. Toimenpiteet mahdollistavat reagoinnin ketterästi ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin ja tukevat rakennuskannan pitkän aikavälin valvontaa. Turvallisuuspistekertymän (1400) arvioinnissa on huomioitu edellisten vuosien toteutumat ja vuodelle 2015 varattu lisäresurssi. Vuoden 2015 aikana käynnistetään kaksi erityisesti operatiivisten toimintaedellytysten varmistamiseen tähtäävää toimenpidettä. Pelastustoiminnan edellytysten tarkastaminen keskittyy asuinalueille ja toimenpiteen suorittaa pelastusyksiköiden miehistö. Toimenpiteen yhteydessä tarkastellaan muun muassa osoitemerkintöjen näkyvyyttä ja pelastusteiden käytettävyyttä. Samalla paranee pelastusyksiköiden miehistön kohdetuntemus. Operatiivista erityistarkastelua vaativat kohteet valitaan vuosittain alueellisen riskianalyysin tulosten perusteella. Toimenpide sisältää kohteen edustajien kanssa operatiivisen toiminnan näkökulmasta tehtävän tutustumis- ja neuvontakäynnin, minkä lisäksi kohteessa tarvittaessa tehdään palotarkastus. Toimenpiteen tuloksena syntynyttä materiaalia hyödynnetään pelastuslaitoksen sisäisessä koulutuksessa. Lisäksi pelastusyksiköt tekevät toimenpiteen yhteydessä kohteisiin tutustumiskäyntejä. Kemikaalivalvonnan tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Valvontatoimenpiteinä ovat vaarallisten kemikaalien vähäistä (myös tilapäistä) teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien kohteiden tarkastukset, maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset, öljylämmityslaitteistojen käyttöönottotarkastukset sekä ilotulitemyyntipisteiden luvittaminen sekä valvonta. Tarkastusten lisäksi kemikaaleihin liittyviin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat erilaiset lausunnot ja päätökset. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaisesti vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia ja käsittelyä harjoittavien tuotantolaitosten Turvallisuus- ja kemikaaliviraston suorittamiin tarkastuksiin. Erityistä vaaraa aiheuttavin kohteiden lähialueen asukkaiden ja työntekijöiden turvallisuustietoisuutta parannetaan pelastuslaitoksen laatimalla ulkoisella pelastussuunnitelmalla. Tämän lisäksi erityistä vaaraa aiheuttavat kohteet ovat velvollisia yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa jakamaan turvallisuustiedotteita, jossa kuvataan tärkeimpänä asiana toimintaohjeet onnettomuustilanteen varalle. Helsingissä järjestetään yleisötilaisuuksia ja -tapahtumia ympäri vuoden, joissa yleisömäärä voi olla sadoista henkilöistä sataan tuhanteen henkilöön. Yleisötilaisuudet ovat aina onnettomuusriskin näkökulmasta riskialttiita tapahtumia. Pelastuslaitos suorittaa yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin valvontakäyntejä riskiperusteisesti sekä pistokoeluontoisesti. Riskiperusteisessa arvioinnissa huomioidaan tapahtuman luonne ja erityispiirteet, tapahtumapaikka, vaarat ja riskit, paikalla olevien ihmisten määrä, toimintamahdollisuudet onnettomuustilanteen aikana sekä mahdollisesti käytettävät ilotulitteet, muut pyrotekniset tuotteet sekä palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit. Yleisötapahtumien valvonnassa käytännön toimenpiteitä ovat tapahtumien järjestäjien ohjaus ja neuvonta, yhteistoiminta poliisin kanssa, yleisötapahtumien pelastussuunnitelmien tarkastaminen sekä yleisötapahtuman palotarkastus. Ylimääräisiä palotarkastuksia suoritetaan riskiperusteisen valinnan mukaisesti sekä pelastuslaitokselle tulevien pyyntöjen perusteella. Pyyntö tarkastuksen suorittamisesta voi tulla kohteesta, sivulliselta, toiselta viranomaiselta tai operatiivisen toiminnan yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella pelastustoimen osaston sisältä. Pyyntöjä Helsingissä tulee runsaasti, joten valintaa kohdennetaan riskiperusteisesti. Mikäli tarkastuskohteessa arvioidaan olevan korostunut onnettomuusriski, tai kyseessä on paloriskiasunto tai viranomaisten yhteistarkastus, pyyntöön pyritään aina vastaamaan. Liite 3 PELASTUSTOIMEN ERITYISASIANTUNTIJAPALVELUT Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus ja neuvonta on olennainen tapa viestiä rakenteellisen paloturvallisuuden ratkaisuista rakennusprojektien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaryhmän toimintaan kuuluu mm. neuvonta kaavoitusasioissa sekä laitosten ja lautakunnan kaavalausuntojen valmistelu, suunnittelijoiden neuvonta koskien rakenteellista paloturvallisuutta ja väestönsuojia, erilaisten suunnitelmien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä käyttöönottovaiheen erityiset palotarkastukset, jotka sisältävät myös väestönsuojien käyttöönottotarkastukset. Prosessiin kuuluu myös erityisten palotarkastusten ennakkotarkastukset, joita suoritetaan riskiperusteisen arvion mukaisesti. Erityinen palotarkastus suoritetaan aina ennen rakennuksen tai tilan käyttöönottoa uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä. Tällöin valvotaan, että rakennus täyttää palo- ja käyttöturvallisuuden perusratkaisut. Tarve rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaukselle ja neuvonnalle on Helsingissä suuri. Lisäksi resursseja on kohdennettu merkittäviin rakennushankkeisiin, kuten Pisararata- ja Länsimetro-hankkeisiin. Helsingissä rakennuskanta on myös poikkeuksellisen monimuotoista mm. korkean ja maanalaisen rakentamisen muodoissa. Väestönsuojien rakentamisen kunnossapidon ohjausta ja neuvontaa tehdään myös pelastuslaitoksen teknisellä osastolla. Pelastuslaitos on ottanut vuoden 2014 aikana erityiseen valvonnan ja ohjauksen piiriin pelastuslain 379 / 2011 §18 mukaisten poistumisturvallisuusselvitysten laadinnan. Vuonna 2015 resursseja on varattu noin 3,6 htv poistumisturvallisuusselvitysten käsittelemistä ja lausuntojen kirjoittamista varten. Selvitysten käsittelemisen yhteydessä poistumisturvallisuusselvitysvelvollisiin kohteisiin tehdään tarvittaessa palotarkastus ja poistumiskoe toiminnanharjoittajan itsenäisen toimintakyvyn riittävyyden varmistamiseksi. Mikäli selvityksen perusteella arvioidaan, ettei turvallisuustaso ole riittävä, annetaan määräys poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman tekemisestä. Pelastuslaitos osallistuu Tulipysäkki-hankkeeseen, jossa puututaan lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn yhteistyössä kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja pelastusalan viranomaisten sekä poliisin kanssa. Pelastuslaitos on kehittänyt vuoden 2012 aikana Helsingin paikallisiin erityistarpeisiin suunnitellun toimintamallin menetelmän toteuttamiseksi. Arkipäivisin virka-ajan puitteissa ylläpidetään päivystävä palotarkastaja -järjestelmää. Päivystävänä palotarkastajana toimii palotarkastaja, joka antaa ohjausta ja neuvontaa kansalaisille ja organisaatioille. Tarvittaessa päivystävä palotarkastaja ohjaa yhteydenottopyynnöt pelastuslaitoksen organisaatiossa oikealle taholle. Liite 3 Pelastuslain 379/2011 59 § mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Helsingissä on käytössä piirinuohousjärjestelmä, jossa nuohoustoiminta on kilpailutettu kolmen yrityksen hoidettavaksi. Kaupunki on jaettu kolmeen nuohousalueeseen, joissa nuohousyritykset suorittavat nuohousalueillaan pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen sekä savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt. Nuohoojamestarit antavat tarvittaessa nuohoukseen sekä tulisijoihin ja savuhormeihin liittyviä asiantuntijalausuntoja. Pelastuslaitos on jatkuvassa yhteydessä piirinuohoojiin ja reagoi heidän antamiinsa pelastuslain 379/2011 61 §:n mukaisiin ilmoituksiin tulisijojen ja hormien ja kattoturvalaitteiden vioista ja puutteista. Pelastusviranomainen tekee tarvittavat viranomaispäätökset ilmoitusten perusteella. Pelastuslaitos valvoo nuohousyrittäjien kanssa tehtyjen nuohoussopimusten mukaista toiminnan toteutumista. Pelastuslaitos suorittaa pelastuslain 379/2011 41 § mukaista palontutkintaa. Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Tavoitteena on tutkia kaikki tutkintakynnyksen ylittävät palot ja onnettomuudet ja tuottaa entistä tehokkaammin tapahtuneista onnettomuuksista tuotettua tietoa hyödynnettäväksi onnettomuuksien ehkäisytyössä, kuten pelastuslain 379/2011 43 § velvoittaa. Resurssien salliessa tutkintaa kohdennetaan riskiperusteisesti myös muihin tapahtuneisiin poikkeamiin, joista arvioidaan saatavan onnettomuuksien ehkäisyssä hyödynnettävää tietoa. Pelastuslaitos vastaa laaja-alaisesti erilaisiin lausuntopyyntöihin. Onnettomuuksien ehkäisytyön näkökulmasta olennaisia lausuntoja ovat mm. lainsäädäntöön, kansallisiin ohjelmiin, ohjeisiin, kaavoitukseen, rakennuslupiin ja tuotantolaitoksissa tapahtuviin toiminnan muutoksiin liittyvät lausuntopyynnöt. Liite 4 TURVALLISUUSVIESTINTÄ Turvallisuusviestinnän ja –koulutuksen suunnittelussa on huomioitu pelastuslaitoksen palvelutasopäätös. Toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin viralliset asiakirjat, valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden III ohjelma sekä pelastustoimen turvallisuusviestinnän kansalliset linjaukset. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on vähentää onnettomuuksien määrää sekä parantaa ihmisten ja yhteisöjen turvallisuustietoisuutta, osaamista ja turvallisuusasennetta. Vuoden 2015 aikana pelastuslaitos tehostaa onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävää monimuotoista mediaviestintää. Toimintaa sosiaalisen median kanavilla jatketaan ja ajankohtaista turvallisuusviestintää kohdennetaan helsinkiturva.fi -sivuston kautta. Sosiaalista mediaa hyödynnetään muun muassa omatoimisen varautumisen ohjauksen kehittämisessä vuorovaikutteisemmaksi. Omatoimisen varautumisen ohjauksen osalta lisäksi selvitetään mahdollisuuksia jakaa hyviä käytänteitä verkottamalla varautumisen vertais- ja viranomaistoimijoita. Kaupungin sopimuspalokuntien osallistuminen oman alueensa monimuotoiseen turvallisuusviestintätyöhön vakiinnutetaan. Tapahtumatoiminta järjestetään turvallisuusviestinnän vuosikalenterin mukaan, esimerkkeinä Nou Hätä! – kampanja ja sen pääkaupunkiseudun aluekilpailun järjestäminen, Urbaanin selviytymisen päivä, Helsinki-päivä, Educa –messut, FinnSec –messut sekä Paloturvallisuusviikko. Koulutuksellisia työmuotoja ovat mm. paloturvallisuusopetus, alkusammutuskoulutus, hätäensiapukoulutus, varautumiskoulutus, poistumisharjoitukset sekä museossa ja pelastusasemilla vieraileville suunnattu turvallisuuskoulutus Tavoitteena on, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa. Osaamiskeskus järjestää kumppanuustoimintansa osana turvallisuusaiheisia lyhytkursseja kaupungin virastoille erillisen ohjelman mukaan. Vuonna 2015 jatketaan koulujen poistumisturvallisuuden valvontaa tehostetusti. Tavoitteena on kehittää virastojen turvallisuuskulttuuria. Käytössä oleva turvallisuusviestintämateriaalia päivitetään edelleen sisällöllisesti ajanmukaiseksi. Lisäksi pyritään tuottamaan videomuotoista turvallisuusviestintämateriaalia hyödynnettäväksi some-kanavilla. Vuonna 2015 luodaan ja toteutetaan tapahtuneiden onnettomuuksien jälkeisen herkkyystilan hyödyntävä turvallisuusviestinnän konsepti ja siihen liittyvät oheismateriaalit, sekä pilotoidaan asiaan liittyviä informaatio- ja koulutustilaisuuksia. Tähänkin toimintaan osallistetaan mukaan myös kaupungin sopimuspalokunnat.
© Copyright 2024