Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä • Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan arviointia • Valtioneuvoston ennakointiverkoston määritelmässä painotetaan sidosryhmien osallistamista ja päätöksenteon tietopohjaa, sen mukaan ennakoinnilla tarkoitetaan: – [...] järjestelmällistä, osallistavaa prosessia, jossa kerätään, arvioidaan ja analysoidaan tietoa sekä laaditaan perusteltuja kuvia ja visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään parantamaan päätöksenteon tietopohjaa. 2 Pitääkö ennakointitieto kutinsa? • Menneisyyteen perustuen tulevaisuutta ei voi ennakoida varmasti • Ennakoinnin osuvuus riippuvaista ainakin kahdesta tekijästä: – Miten ennakoidaan • ennakointimenetelmän kehittyneisyys – Mitä ennakoidaan • tiettyjä ilmiöitä helpompi ennakoida kuin toisia • väestöennusteet vs. yllättävät tapahtumat / katastrofit – Ovatko nämä edes oikeita kysymyksiä? 3 Miksi koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää? • Luodaan pohjaa koulutuspolitiikan tulevaisuussuuntautuneelle kehittämiselle • Luodaan edellytyksiä koulutuksen ala- ja astekohtaiselle mitoittamiselle – ennakoidun aloittajatarpeen pohjana työvoiman tarve eri toimialoilla • Turvataan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen • Luodaan edellytyksiä koulutuksen sisällölliselle suunnittelulle ja opetussuunnitelmatyölle – osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi) • Luodaan edellytyksiä alueelliselle kehittämistyölle ja korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyölle • Varaudutaan ikärakenteen voimakkaaseen muutokseen • Varaudutaan tuleviin työmarkkinoihin – koulutustarpeen ennakoinnin vaikutukset 2020-luvulla 4 Ennakointi osana päätöksentekoa opetushallinnossa • Kehittämissuunnitelmaprosessissa ennakointitieto päätöksenteon tukena – ennakointitieto tuottaa päätöksentekijälle pohjan • Tulos- ja normiohjauksen tukena • Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen oman toiminnan tukena • Alueellisen kehittämisen tukena 5 Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -järjestelmäkaavio Tietoa koulutuspolitiikan suunnittePäätökset lua varten; esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelaloittajista ma ja toimialan ohjaus Vastuutaho: OPM Ammattirakenne-ennusteet Aloittajatarvelask Vastuutaho: Opetushallitus elmat ja Koulutustarpeen ennakointi aloittajaehdotuks Vastuutaho: Opetushallitus et Keskipitkän ja pitkän aikavälin talouden ja työmarkkinoidenrakenne-ennusteet Vastuutaho: toimialat VATT, yhteistyössä tilaajakonsortion kanssa (TEM, OPM, VM, STM) Valtioneuvoston ennakointiverkoston työn tuki: mm. tulevaisuuskatsaukset Vastuutaho: VN ennakointiverkosto ja kaikki ministeriöt Tietoa talouspolitiikan suunnittelua varten Vastuutaho: VM Tietoa työ- ja elinkeinopolitiikan sekä aluekehityksen suunnittelua varten Vastuutaho: TEM Lyhyen ja keskipitkän aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteet (toimialaennakointi/alue-ennakointi) Vastuutaho: TEM Osaamistarpeiden laadullinen ennakointi Vastuutaho: OPH ja OPM Alueellinen ennakointi Alueelliset keskipitkän ja Alueelliset pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennusteet aloittajaehdotukset Vastuutaho: Maakunnan liitot Keskipitkän ja pitkän aikavälin talouden ja työmarkkinoiden rakenne-ennusteet Vastuutaho: VATT, yhteistyössä tilaaja-konsortion kanssa (TEM, OPM, VM, STM) sekä maakunnan liitot ja valtion aluehallinto Alueelliset lyhyen aikavälin koulutus- ja työvoimatarve-ennusteet Vastuutaho: ELY:t 6 Laadullisen ja määrällisen ennakoinnin eroista • KOULUTUSTARPEIDEN ENNAKOINTI(=MÄÄRÄLLINEN ENNAKOINTI) • Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnilla tuotetaan tietoa siitä, millaista osaamista työelämä tulevaisuudessa tarvitsee ja miten tähän tarpeeseen voidaan koulutustarjonnan (esim. aloittajamäärät) avulla vastata. – Vrt. Koulutusrakennekomitea 1969 ja siihen liitetty eriävä mielipide • Tavoitteena on, että työvoiman määrällinen kysyntä ja tarjonta vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. • Ennakoidaan koulutusmäärien muutostarpeita tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta. • Kun ennakointityön keskeiset tulokset kerrotaan pääasiassa numeerisessa muodossa, kuten esimerkiksi tulevaisuuden aloituspaikkatarpeina eri opintoaloilla puhutaan usein määrällisestä ennakoinnista 7 Laadullisen ja määrällisen ennakoinnin eroista • • • • OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI(=LAADULLINEN ENNAKOINTI) Ennakointityön keskeiset tulokset kerrotaan pääasiassa sanallisessa muodossa, kuten esimerkiksi tulevaisuudessa tarvittavina osaamiskuvauksina Jakoa laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin voidaan pitää ainakin osin keinotekoisena Laadullisen ennakoinnin ajatellaan olevan siinä mielessä määrällisestä ennakoinnista riippumatonta, että työelämän muutokset voidaan pyrkiä viemään koulutuksen sisällöllisiin muutoksiin ilman, että otetaan kantaa koulutuksen määrällisiin muutostarpeisiin. Koulutuksen määrällisiä tarpeita on puolestaan mahdotonta ennakoida ilman käsitystä tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista työelämän työtehtävissä, menetelmissä ja -olosuhteissa. 8 Ennakoinnin kehittäminen osana rakennepoliittista; järjestelmälle esitetyt kysymykset • Millainen on ennakoinnin ja päätöksenteon välinen suhde? • Tarjoaako ennakointitieto mahdollisuuden tavoitteelliseen tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon? • Pitäisikö ennakoinnin olla alusta lähtien osallistavaa ja sitouttavaa ja miten se tehdään? • Mitä voidaan ja on järkevää ennakoida? • Kattaako nykyinen ennakointi päätöksenteon merkittävimmät osa-alueet • Kenen tulisi ennakoida ja mitä? Ehdotukset • Ennakointi ei korvaa päätöksentekoa, vaan tukee sitä – Edesautetaan valintojen tekoa eri vaihtoehtojen välillä laatimalla useampia skenaarioita – Kysymyksen, millainen Suomesta tulee rinnalle kysymys millainen Suomesta halutaan – Skenaarioiden taustaoletukset kirjataan ymmärrettävästi ja selkeästi – Koulutustarjonnan ennakointitulokset ammattiryhmien lisäksi toimialoittain – Tehtyjä valintoja arvioidaan ns. herkkyysanalyyseilla Ehdotukset • Ennakoinnilla osallistetaan ja luodaan konsensusta – Vuoropuhelua käydään ennakoinnin jokaisessa vaiheessa työelämän järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa – Vuoropuhelu ei ala ennakointitulosten jälkeen, vaan on käynnissä koko prosessin ajan • Ennakoinnilla tuetaan kasvua ja työelämän kehittämistä – Tunnistetaan alueet, joita ei voi tai kannata ennakoida – Paikannetaan aloja, joilla poistuma kesken työurien on suurta -> työelämän sisällöllinen kehittäminen – Paikannetaan kasvuyritysten piirteitä ja arvioidaan niille tyypillisiä osaamistarpeita Ehdotukset • Kehitetään malli aikuiskoulutuksen ennakointiin – Työelämän ja ammattirakenteen muutokset – Väestön koulutustason kehitys – Aikuiskoulutuksen määrällisen suunnittelun edellytykset • Ennakointi tukee hallinnonalan ydintoimintoja – Ennakoinnin vastuut seuraavat hallinnollisesta vastuusta – Poistuma- ja ammattirakenne-ennusteiden tarkoituksenmukainen paikka – Alue-ennakointi