ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI
Konginkangas
Käpykolon ranta-asemakaava
Pyyrinlahden kylän tiloille
Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1
KAAVASELOSTUS
LUONNOSVAIHE 4.6.2014, korjattu 11.5.2015
Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, 40100 Jyväskylä p. 044 755 5500 www.arkkitehtipalvelu.fi
Kaavaselostus
2
____________________________________________________________________________________________________________
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualueeseen kuuluu neljä osittain asuinkäytössä olevaa tilaa Kytänsalon
saaren länsirinteellä rantoineen. Alue sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella
Pyyrinlahden kylässä Keiteleen Siltasalmen rannassa Käpykolontien varressa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 19 km ja Konginkankaalle 11 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4,22 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu
kartalla punaisella nuolella.
Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti
1.2
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavasta käytetään nimeä Käpykolon ranta-asemakaava. Muiden tilojen nimet ovat
Kallionkolo, Mäkikolo ja Lisäkolo, joka on pieni lisämaakaista.
Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa rantayleiskaavan mukainen alueen käyttö
omarantaisten lomatonttien ja/tai matkailutoiminnan muodossa. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä ranta-alueen suojelutarve.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
3
____________________________________________________________________________________________________________
1.3
Sisällysluettelo
1.
1.1
1.2
1.3
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Kaava-alueen sijainti
Kaavan nimi ja tarkoitus
Sisällysluettelo
2
2
2
3
2.
2.1
2.2
2.3
TIIVISTELMÄ
Kaavaprosessin vaiheet
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaavan toteuttaminen
4
4
4
4
3.
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
LÄHTÖKOHDAT
Alueen yleiskuvaus
Luonnonympäristö
Rakennettu ympäristö
Maanomistus
Suunnittelutilanne
5
5
6
7
8
8
4.
4.1
4.2
4.3
4.4
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
12
Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset
Osallistuminen ja yhteistyö
12
Ranta-asemakaavan tavoitteet
12
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot
12
5.
5.1
5.2
5.3
5.4
5.5
RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS
Kaavan rakenne ja mitoitus
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Aluevaraukset
Kaavan vaikutukset
Kaavamerkinnät ja -määräykset
12
12
13
13
13
14
6.
RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
15
LIITTEET:
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 11.5.2015
Kaavan laatijan vastineet luonnosvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja kommentteihin
27.4.2015
Ranta-asemakaavaehdotuksen havaintokuva 11.5.2015
Alueen luontoselvitys kesäkuu 2013, Reima Välivaara, Jyväskylä
Ranta-asemakaavan alustava vaihtoehto pvm 15.4.2014
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
4
____________________________________________________________________________________________________________
2.
TIIVISTELMÄ
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Käpykolon ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio
Tervon aloitteesta.
15.4.2014
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (ELY-keskus)
15.4.2014
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen
28.4.2014
Päätös ranta-asemakaavan vireilletulosta
(Äänekosken kaupunginhallitus)
9.6.2014
Luonnoksen käsittely kaupunginhallituksessa
19.6. – 1.8.2014
Valmisteluvaiheen nähtävilläolo
11.5.2015
Kaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös nähtävillepanosta
xx 2015
Ehdotusvaiheen nähtävilläolo
xx 2015
Kaavoittajan vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin
lausuntoihin
xx 2015
Kaavakartta ja selostukset korjattu
xx 2015
Hyväksyminen
2.2
Ranta-asemakaava
Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alue rajoittuu etelässä
15.11.1993 vahvistettuun Kytänsalon ranta-asemakaava-alueeseen.
Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä detaljikaavatasolla nykyisen asutun tilan alueelle rantayleiskaavan mukainen käyttötarkoitus (RM).
Tavoitteena on lisäksi kaksi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa maanomistajan omaan käyttöön. Suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon
luonnonolosuhteet.
2.3
Ranta-asemakaavan toteuttaminen
Suunnittelualueen toteuttaminen tapahtuu maanomistajien tarpeiden mukaan. Toteutusta ohjaa rantayleiskaava ja rakennuslupamenettely.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
5
____________________________________________________________________________________________________________
3.
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Alueen yleiskuvaus
Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua asuinrakennusta, talousrakennus
ja rantasauna. Käpykolon ja Lisäkolon tiloilla 5:29 ja 5:33 on loma-asuinrakennus talousrakennuksineen. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus.
Kartta tilojen nimistä ja niillä sijaitsevista rakennuksista
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
6
____________________________________________________________________________________________________________
3.2
Luonnonympäristö
Alueella on tehty luontoselvitys kesäkuussa 2013, maastokäynti 10.6.2013, joka on
liitteenä 4. (Reima Välivaara, Jyväskylä)
Sen mukaan kapealle ranta-alueelle on rakennettu tie, joka jatkuu myös itään ja pohjoiseen. Sillalta Kytänsalon saareen tultaessa huomion kiinnittää Siltasalmenvuori,
jonka länsirinne on jyrkkä ja kallioinen (Kuva 1 alla).
Kuva 1. Siltasalmenvuoren rinnettä
Kuva 2. Rantakiviä
Tutkittu alue on suurelta osin rakennettua. Kauempana rannasta alue on metsätalousaluetta, osittain kuusivaltaista, osittain ylempänä mäntyvaltaista kuivaa kangasta.
Alueen keskivaiheilla on maastopainanne, josta rinteen sulavedet keväisin purkautuvat purona järveen. Sen ympärillä kapeana kaistana on lehtomaista kangasta. Selvitysalueen itäosissa on entinen peltolaikku, jossa nyt kasvaa koivua. Pohjoisosassa
kasvaa sekametsää. Rannat ovat rakennettuja ja kivisiä (Kuva 2 yllä). Keskiosan
pohjukassa on pieni hiekkapoukama (kts. kansikuva).ELY-keskuksen tekemässä pintavesien luokittelussa Ala-Keitele ja Pyyrinlahti kuuluvat luokkaan hyvä.
Merkittävin lintuhavainto tehtiin selvitysalueen pohjoispäästä alueen ulkopuolelta, jossa lauloi pikkusieppo, jolla on Keski-Suomessa muutama kymmenen reviiriä, tosin
vuonna 2013 niitä on havaittu ennätyksellisen paljon. Muuten metsälinnusto oli tavanomaista.
Nisäkkäiden jälki- tai ulostehavaintoja tehtiin vain hirvestä, oravasta ja jäniksestä.
ELY-keskuksen Johanna Viljanen pitää tehtyä luontoselvitystä riittävänä eikä tarvetta
erilliselle liito-oravatutkimukselle ole.
Alue ei kuulu Natura-alueisiin.
Luontoselvityksen suositusten mukaan alue on keskisuomalaisittain melko tavanomaista eikä sisällä erityisiä luontoarvoja eikä valtakunnallisesti, alueellisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia lajeja.
Siltasalmenvuoren jyrkkä kalliorinne on rakentamiseen sopimatonta ja tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle huonon kulutuskestävyytensä ja maisemallisen arvonsa takia. Muulla rantavyöhykkeellä maisematekijät voidaan ottaa huomioon rakentamisen
sijoittelulla ja rantapuuston säästämisellä.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
7
____________________________________________________________________________________________________________
3.3
Rakennettu ympäristö
Väestö, palvelut ja työpaikat
Suunnittelualueella asuu vakituisesti vanhempi pariskunta (omistaja). Alue ei tarjoa
työpaikkoja, mutta Käpykoloa on aiemmin käytetty maaseutumatkailualueena.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee uudehko loma-asunto piharakennuksineen, joka on
vuokralla. Palvelut ovat Äänekosken keskustassa noin 19 km:n etäisyydellä ja Konginkankaalla noin 11 kilometrin etäisyydellä.
Rakennuskanta
Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua hirsirakenteista asuinrakennusta:
tummansiniseksi maalattu Käpylinna on valmistunut 1975 ja tumman ruskeaksi käsitelty Talvipalatsi 1981 sekä talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon tilalla 5:29 on
hirsirakenteiset Käpykolo (entinen päärakennus, nykyään loma-asuntona), Karakolo
(entinen eläinten ruoka-aitta) sekä 1800-luvun Savupirtti, joka on siirretty Uuraisilta.
Lisäksi talousrakennuksia. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus.
Asuinrakennukset ovat hirsirakenteiset. Niissä on harjakatto, jonka bitumikate on uusittu. Rannassa on laituri ja entisen venevajan perustukset.
Keski-Suomen museo on tehnyt rakennuskannan inventointiin liittyvän tarkastuskäynnin toukokuussa 2014.
Liikenne
Alueelle ajetaan sisään vähäliikenteiseltä sorapintaiselta Liimattalantieltä valkoisen
sillan yli. Siltasalmentie on kapea, mutta hyvässä kunnossa.
Kuva 3. Alueelle johtava tie
Kuva 4. Alueelta lounaaseen
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset
ELY-keskuksen Miikka Kumpulaisen mielestä alueen maaston ja sijainnin perusteella
tarvetta arkeologiseen inventointiin ei ole.
Alueen rakennettu lähikulttuurihistoria on mielenkiintoinen. Rakennukset piilopirtikseen on rakentanut näyttelijä-elokuvaohjaaja Mikko Niskanen ja majoitusrakennuksessa on yöpynyt lukuisia sen ajan julkisuuden henkilöitä. Niskasen jälkeen tilanomistajaksi tuli ministeri Urpo Leppänen, jolta Tervo on kaavoitettavan alueen ostanut.
Tekninen huolto
Suunnittelualueella on olemassa tiet ja sähkö. Asuinrakennukset saavat käyttövetensä omasta porakaivosta. Tervon omistamien rakennusten jätevedet saostetaan saostusaineella omassa pienpuhdistamossa, josta jätehuollon pumppuauto käy sen keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa tyhjentämässä. Puhdistamo on rakennettu
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
8
____________________________________________________________________________________________________________
ennen vuotta 1993. Tervo on vesiosuuskunnan jäsen. On selvitettävä vesihuoltoverkoston riittävyys rakentamisen laajetessa.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Luontoselvityksen mukaan jyrkkä rinne alueen eteläosassa on säilyttämisen arvoinen
maasto, mutta muuten tutkittu alue on tyypillistä keskisuomalaista talousmetsää. Selvitys on liitteenä 4.
Kaavoitettava alue rajautuu lännessä kalaisaan ja puhtaaseen vesistöön.
Ranta-asemakaava-alueella ei ole havaittavia melu- eikä muitakaan häiriöitä.
3.4
Maanomistus
Tilat Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 omistaa
Tapio Tervo. Tilan kohdealueesta koilliseen ja pohjoiseen omistaa Tauno ja
Pirjo Paananen yhdessä Marko Kilpisen kanssa. Eteläpuolisen metsätilan omistaa
UPM Oyj.
3.5
Suunnittelutilanne
Maakuntakaava:
Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan
16.5.2007. Se on vahvistettu 14.4.2009. Ote seuraavalla sivulla.
Vaihemaakuntakaavat:
1.VMK vahv. YM 14.4.2009, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
2.VMK vahv. YM 11.5.2011, Maa-ainesten kestävä käyttö
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
3.VMK maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä,
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
4.VMK maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä,
Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym.
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
9
____________________________________________________________________________________________________________
Keski-Suomen maakuntakaavan ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella,
punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin
Äänekosken rakenneyleiskaava 2016:
Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella
oikeusvaikutukseton, KV hyv. 3.11.2008.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
10
____________________________________________________________________________________________________________
Rantayleiskaava:
Äänekosken kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan 10.12.2012. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 6.5.2014
hylännyt valitukset, jotka koskivat tätä päätöstä.
Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote. Alue rajattu kartalle punaisella katkoviivalla.
RM
MATKAILUPALVELUJEN ALUE.
Alue rajoittuu lännessä vesialueeseen.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
11
____________________________________________________________________________________________________________
Pohjakartta
Ranta-asemakaavan pohjakartta on tehty elokuussa 2013 (Äänekartta Ky).
Pohjakartta on mittakaavassa 1:2000, korkeusjärjestelmä N2005.
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset ja se on hyväksytty
30.10.2013.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
12
____________________________________________________________________________________________________________
4.
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset
Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon
aloitteesta.
4.2
Osallistuminen ja yhteistyö
Osalliset
Ranta-asemakaavan laatimiseen osalliset (MRL 62 §) on lueteltu liitteenä 1 olevassa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).
Vireilletulo
Kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta ja kaavan vireilletulosta
28.4.2014.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaprosessin aikana on oltu yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukseen (ELY), jossa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 15.4.2014. Lausunnot kaavasta pyydetään myös seuraavilta tahoilta: Elenia
Oy, Kauton kalastuskunta, Siltasalmen tieosuuskunta, Liimattalan viemäriosuuskunta, Keski-Suomen museo, Äänekosken ympäristölautakunta, rakennusvalvonta
ja Äänekosken tekninen lautakunta.
Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä OAS:sta
maakuntakaavoituksen lähtökohdista tarkasteltuna.
sähköposti 14.4.2014 / Hanna Kunttu, maakuntasuunnittelija
4.3
Ranta-asemakaavan tavoitteet
Ranta-asemakaavan tavoitteena on pitää kulttuuriperintöä yllä elvyttämällä nykyisten
rakennusten niille ominainen tuleva käyttö sekä mahdollistaa maanomistajan vanhuusajan asuminen tutussa ympäristössä. Kaavan tavoitteena on myös tutkia pihapiirin ja luonnon suojelutarve.
4.4
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot
Valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) oli esillä poikkeava vaihtoehto, päivätty
15.4.2014 (liite 5). Eroavaisuudet koskivat uudisrakennusten kaavamerkintöjä.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa päädyttiin jatkamaan yksinkertaisemman
nykyvaihtoehdon pohjalta.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
13
____________________________________________________________________________________________________________
5.
RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne ja mitoitus
Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan alueelle matkailua palvelevien rakennusten
korttelialue sekä maa- ja metsätalousaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu nykyisten
tiepohjien välittömään läheisyyteen ylemmäs rantaviivasta. Rakentamisen sijoittelulla
varmistetaan alueen säilyminen maisemallisesti tasapainoisena ja viihtyisänä alueena.
Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 4,22 ha.
Mitoitus:
RM –alue on 2,54 ha ja sillä on rakennusoikeutta seuraavasti:
Käpykolo nykyiset 555 kem2
Mäkikolo nykyiset 870 + uutta 250 kem2 = yhteensä 1120 kem2
Kallionkolo nykyinen talousrakennus tilan itäreunalla 80 kem2 ja uutta 3 x 150 kem2
(loma/asuinrakentaminen) ja 3 x 50 kem2 (talousrakennukset) = yhteensä 600 kem2.
M-2 –alue on 1,68 ha.
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Ranta-asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda toimintaolosuhteet esimerkiksi
tulevalle matkailuyritykselle sekä tarjota viihtyisiä majoitustiloja ja vuokrattavia lomaasuntoja. Kaava pyritään laatimaan siten, ettei sen toteuttaminen aiheuta suuria muutoksia nykyisten rakennusten pihapiirissä eikä ympäröivässä maisemassa.
Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisia kasveja. Alueen kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon luontoselvityksessä mainittu Siltasalmenvuori ja rauhoittaa rannat rakentamiselta.
5.3
Aluevaraukset
Korttelialueet
RM matkailua palvelevien rakennusten alue sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan.
Olevalle rakennuskannalle on vahvistettu nykyinen kerrosluku ja rakennusoikeus.
Nykyisiä rakennuksia on alueella 11 kpl, joista museon esittämän lausunnon mukaan
Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi olisi
tarkoituksenmukaista säilyttää merkinnällä sr-4: Suojeltava rakennus, jonka korjausja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai
toimenpideluvan hyväksymistä.
Museon esityksen mukaisesti on suojeltu myös nykyiset pihapiirit suojeltavien rakennusten ympärillä merkinnällä /s. Pihalla sijaitsee mm. näyttelijä/elokuvaohjaaja Mikko
Niskasen näköispatsas. Käpykolo ja Käpylinna pihapiireineen ovat alun perin hänen
vaikutuksestaan syntyneitä. Suojelumerkintä tarkoittaa pihapiirin luonteen säilyttämistä nykyisen kaltaisena. Lisäksi ranta-alueella on kasvillisuuden suojelumerkintä s-4:
Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten.
Kaava-alueen tasaisempaan keskiosaan saa rakentaa 3 kpl uusia loma-asuntoja, joilla myös ympärivuotinen asuminen on sallittu. Kerrosala on á 150 kem2 ja kerrosluku
I u ½, talousrakennuksissa 50 kem2 ja I. Lisäksi on merkitty yksi uusi majoitusrakennuksen rakennusala ylös rinteeseen, jonka kerrosluku on I ja kerrosala sama 200
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
14
____________________________________________________________________________________________________________
kem2 kuin Talvipalatsin. Uusille rakennuksille on määrätty sitova rakennusala ja harjan suunta.
Rantaan saa rakentaa kaksi enintään 10 m pitkää laituria, paikka ohjeellinen.
M-2 maa- ja metsätalousalue, jolla avohakkuu on kielletty, toimii virkistysmetsäalueena ja säästää alueen eteläosan rakentamiselta.
Ajoyhteyden rakentaminen RM-alueelle M –alueen kautta on sallittu.
5.4
Kaavan vaikutukset
Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen
merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. Kaavamerkinnät noudattelevat Äänekosken rantayleiskaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä.
Vaikutukset väestöön, palveluihin ja työpaikkoihin
Nykytilanteessa alueella ei ole työpaikkoja, sillä alueella on yksityiskoti. Kaavoituksen
myötä ranta-alueelle tulisi lisää loma-asuntoja, joita saa käyttää myös ympärivuotisesti. Nykyisen päärakennuksen muuttaminen matkailu- ja majoituskäyttöön lisäisi
kyseisen alan palveluja ja työpaikkoja.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Kytänsalon saari on kaukana taajamarakenteesta. Suunnittelualueella on olemassa
osittainen infra: tie, sähkö ja pihavalaistus. Omatoimisesti on hoidettu vesi- ja viemärijärjestelmät. Uudet loma-asunnot lisäävät tarvetta selvittää liittyvätkö kaikki rakennukset vesiosuuskuntaan. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja
Mämmen vesiosuuskunnan kanssa. Uusia teitä ei rakenneta, vaan ajoyhteydet rakennetaan tonttien sisäisesti ja hyvin pitkälti nykyisille tiepohjille. Tämä edellyttää rasitteiden muodostamista.
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle rakennuskannan inventoinnin toukokuussa
2014, jossa esitetään, että Savupirtti Niskavilla, Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää merkinnällä sr: Suojeltava
rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä. Kyseiset rakennukset on esitetty kaavassa suojeltaviksi museon ehdotuksen mukaisesti, merkintä sr-4. Uudisrakentaminen on pienimuotoista ja rajautuu pienelle alueelle nykyisten suojeltavien rakennusten pihapiirin ulkopuolelle.
Uusi majoitusrakennuksen rakennusala on ylärinteessä nykyisen tien varressa.
Uusia lomarakennusten rakennusaloja tulee kolme ja ne ovat luontoselvityksen suosittelemilla paikoilla. Lehtokankaalle eikä vuorenrinteen jyrkimpään osaan rakenneta.
Ajoyhteys RM-alueelle rakennetaan maa- ja metsätalousalueen läpi. Se on linjattu
nykyisen tien paikalle.
Vaikutukset virkistysalueisiin
Alueen eteläosa merkitään metsäalueeksi merkinnällä M-2, jolla liikkuminen jokamiehenoikeuden nojalla on sallittu, mutta jyrkällä rinteellä sitä ei suositella.
Metsien avohakkuu on kielletty.
Yleisen virkistyskäytön ulkopuolelle rajautuvat kaikki korttelialueet. Myös niiden rannat tulevat yksityiskäyttöön.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
15
____________________________________________________________________________________________________________
Vaikutukset liikenteeseen
Liikenne tulee lisääntymään hieman. Ajoneuvojen määrä riippuu RM -alueelle tulevan
toiminnan laadusta. Kesäasutuksesta johtuen liikenne on runsaimmillaan kesälomien
aikaan.
Johtuen liikenteen vähäisyydestä erillisiä kevytliikenteen väyliä ei ole tarpeen osoittaa
kaavassa.
Joukkoliikenteen verkkoon alueen rakentumisella ei ole vaikutusta.
Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännökset
Museon ehdotuksen mukaisesti alueella on suojeltu rakennukset Savupirtti Niskavilla,
Käpykolo, Rantakolo, Karakolo, Käpylinna ja Talvipalatsi merkinnällä sr-4: Suojeltava
rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää Keski-Suomen museon lausunto ennen rakennus- tai toimenpideluvan hyväksymistä.
Museon esityksen mukaisesti on suojeltu myös nykyiset pihapiirit suojeltavien rakennusten ympärillä merkinnällä /s. Pihalla sijaitsee mm. näyttelijä/elokuvaohjaaja Mikko
Niskasen näköispatsas. Käpykolo ja Käpylinna pihapiireineen ovat alun perin hänen
vaikutuksestaan syntyneitä. Suojelumerkintä tarkoittaa pihapiirin luonteen säilyttämistä nykyisen kaltaisena.
Arkeologiseen tutkimukseen alueella ei ole tarvetta maasto-olosuhteista johtuen.
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Uudisrakentaminen on väljää ja se on ohjattu paikalle, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä luonnonympäristölle. Talousrakennuksille on omat rakennusalansa. Ranta-alueet säilytetään rakentamiselta ja arat luontotyypit kuten jyrkkä rinne
rauhoitetaan rakentamiselta. Alueiden kartoitus on luontoselvityksen mukainen.
Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöt:
Luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia
suojelukohteita. M-2 alueella metsien avohakkuu on kielletty.
5.5
Kaavamerkinnät ja – määräykset
Ranta-asemakaavakartan merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset ovat liitteenä.
6.
RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Ranta-asemakaavan toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvonta.
Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa:
Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä
Tourukatu 24
40100 Jyväskylä
Tommi Luukkonen
[email protected]
Anne Nieminen
[email protected]
p. 040 579 5633
p. 040 558 6969
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
16
____________________________________________________________________________________________________________
Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat:
Olli Kinnunen
Mirva Jylhä
Henriikka Lonka
[email protected]
[email protected]
[email protected]
p. 020 632 2035
p. 020 632 2036
p. 020 632 2036
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
17
____________________________________________________________________________________________________________
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI
Konginkangas
LIITE 1
Käpykolon ranta-asemakaava
Pyyrinlahden kylän tiloille
Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, 40100 Jyväskylä p. 044 755 5500 www.arkkitehtipalvelu.fi
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
18
____________________________________________________________________________________________________________
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 §:N MUKAINEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ÄÄNEKOSKI
Suunnittelun kohde:
Suunnittelualueeseen kuuluu neljä osittain asuinkäytössä olevaa tilaa Kytänsalon
saaren länsirinteellä rantoineen. Tilat ovat yksityisomistuksessa. Alue sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella Pyyrinlahden kylässä Keiteleen Siltasalmen rannassa Käpykolontien varressa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 19 km ja Konginkankaalle 11 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4,22 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu kartalla punaisella nuolella.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
19
____________________________________________________________________________________________________________
Suunnittelun tavoite ja sisältö:
Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alue rajoittuu etelässä
15.11.1993 vahvistettuun Kytänsalon ranta-asemakaava-alueeseen.
Alue ei kuulu Natura-alueisiin.
Äänekosken rantayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2012 (Hämeenlinnan hallinto-oikeus 6.5.2014).
Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua asuinrakennusta: Käpylinna valmistunut 1975 ja Talvipalatsi valmistunut 1981, talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon ja Lisäkolon tiloilla 5:29 ja 5:33 on loma-asuinrakennus talousrakennuksineen.
Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus.
Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa rantayleiskaavan mukainen alueen käyttö
omarantaisten lomatonttien ja/tai matkailutoiminnan muodossa. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä ranta-alueen suojelutarve.
Maanomistus:
Tilat Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 omistaa
Tapio Tervo. Tilan kohdealueesta koilliseen ja pohjoiseen omistaa Tauno ja
Pirjo Paananen yhdessä Marko Kilpisen kanssa. Eteläpuolisen metsätilan omistaa
UPM Oyj.
Suunnittelun lähtökohdat:
Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon
aloitteesta syksyllä 2013. Päätös vireilletulosta kaupunginhallitus 28.4.2014.
Kaavatilanne:
Maakuntakaava:
Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan
16.5.2007. Se on vahvistettu 14.4.2009. Ote seuraavalla sivulla.
Vaihemaakuntakaavat:
1.VMK vahv. YM 14.4.2009, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
2.VMK vahv. YM 11.5.2011, Maa-ainesten kestävä käyttö
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
3.VMK maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä,
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
4.VMK maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä,
Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym.
- ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
20
____________________________________________________________________________________________________________
Keski-Suomen maakuntakaava, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella.
Punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin.
Äänekosken rakenneyleiskaava 2016:
Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella
oikeusvaikutukseton, KV hyv. 3.11.2008.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
21
____________________________________________________________________________________________________________
Rantayleiskaava:
Äänekosken kaupunginvaltuusto on päätöksellään hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan 10.12.2012. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 6.5.2014
hylännyt valitukset, jotka koskivat tätä päätöstä.
Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote. Alue rajattu kartalle punaisella katkoviivalla.
RM
MATKAILUPALVELUJEN ALUE.
Alue rajoittuu lännessä vesialueeseen.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
22
____________________________________________________________________________________________________________
Tehtävät selvitykset:
Kaavaselostukseen tehdään ranta-asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 ja 73
pykälien mukaisesti.
- luontoselvitys tehty kesäkuussa 2013, Reima Välivaara, Jyväskylä
- rakennusten kuntoarvio
- rakennuskannan inventointi (K-S museo), tehty toukokuun 2014 alkupuolella
- selvitys vesihuoltoverkoston järjestämisestä
ELY-keskuksen Miikka Kumpulaisen mielestä ei tarvetta arkeologiseen inventointiin.
ELY-keskuksen Johanna Viljanen pitää tehtyä luontoselvitystä riittävänä eikä tarvetta
erilliselle liito-oravatutkimukselle ole.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
23
____________________________________________________________________________________________________________
Vaikutusten arviointi:
Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen
sekä liikenteeseen;
5) maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella
suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
24
____________________________________________________________________________________________________________
Kaavaprosessi ja alustava aikataulu:
Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavaprosessin eri vaiheissa Ympäristöhallinnon ohjeita 1 / 2007 kirjasen mukaan:
Alustava aikataulu:
OAS ja viranomaisneuvottelu
Kaavan vireilletulo
Kaavaluonnos
Valmisteluvaiheen nähtävilläolo
Ehdotus
Ehdotusvaiheen nähtävilläolo
Hyväksyminen
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
15.4.2014
kh 28.4.2014
kesäkuu 2014
kesä-heinäkuu 2014
huhtikuu 2015
touko-kesäkuu 2015
kesäkuu 2015
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
25
____________________________________________________________________________________________________________
Osalliset:
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 §) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden
omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, ne henkilöt, joiden asumiseen
työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi
osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Osallisia ovat alustavasti seuraavat:
x Suunnittelualueen maanomistaja Tapio Tervo
x Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Tauno ja Pirjo Paananen, Marko
Kilpinen ja UPM Oyj
x Ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa
huomattavasti vaikuttaa
x Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt
- Elenia Oy / Äänekosken Energia Oy
- Kauton kalastuskunta
- Siltasalmen tieosuuskunta
- Liimattalan viemäriosuuskunta
x Kaupungin viranomaiset
x Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY
x Keski-Suomen museo
Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä OAS:sta
maakuntakaavoituksen lähtökohdista tarkasteltuna.
sähköposti 14.4.2014 / Hanna Kunttu, maakuntasuunnittelija
Kaavan vireilletulo:
Ranta-asemakaavan vireilletulo Kh 28.4.2014.
Vuorovaikutuksen järjestäminen:
Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma pidetään nähtävänä Äänekosken kaupungin
kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osalliset voivat esittää mielipiteensä osallistumisja arviointisuunnitelmasta kaavoittajalle kirjallisesti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mahdollisesti saadut mielipiteet huomioidaan
mahdollisuuksien mukaan kaavaa laadittaessa. Kaavaluonnos on yleisesti nähtävänä
kahden viikon ajan ja tänä aikana osalliset voivat ilmaista mielipiteensä luonnoksesta
kirjallisesti. Lisäksi pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) ja
Keski-Suomen museolta.
Valmisteluvaiheen nähtävillä olo pidettiin 19.6. – 1.8.2014. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja niissä esitetyt parannusehdotukset huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan kaavaehdotusta laadittaessa.
Laadittu kaavaehdotus asetetaan 30 päivän ajaksi nähtäville touko-kesäkuussa 2015.
Jos muistutuksista ja annetuista lausunnoista aiheutuneet muutokset ovat olennaisia,
asetetaan kaava uudelleen nähtäville.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
26
____________________________________________________________________________________________________________
Ranta-asemakaavan hyväksymisestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Yhteystiedot:
Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa:
Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä
Tourukatu 24
40100 Jyväskylä
Tommi Luukkonen
Anne Nieminen
[email protected]
[email protected]
p. 040 579 5633
p. 040 558 6969
Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat:
Olli Kinnunen
Mirva Jylhä
Henriikka Lonka
[email protected]
[email protected]
[email protected]
p. 020 632 2035
p. 020 632 2036
p. 020 632 2036
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
27
____________________________________________________________________________________________________________
ÄÄNEKOSKI
27.4.2015 LIITE 2
PYYRINLAHTI
KÄPYKOLON RANTA-ASEMAKAAVA
tilat 992-460- Käpykolo 5-29, Lisäkolo 5-33, Mäkikolo 5-41 ja Kallionkolo 14-1
LUONNOSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO 19.6. – 1.8.2014
Saadut lausunnot ja kommentit sekä niiden vastineet
1. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto:
1.1 Kaavaan tulee sisällyttää sekä itse rakentamiseen että myös rakentamisen ympäristöön
sovittamiseen liittyvää kaavamääräyksellistä ohjausta.
Vastine: Laaditaan ohjeet, joissa määritellään pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi puu ja
väriksi tummat ja maanläheiset, hillityt värit sekä kattomuodoksi harjakatto, jonka kattokulma on 1:1,5 – 1:2. Lisäksi kaavakarttaan merkitään harjansuuntaa osoittava viiva.
Pihankäyttösuunnitelma on liitettävä rakennusluvan asemapiirrokseen ja rakentamattomat
alueet tulee pitää luonnonmukaisina.
1.2 Tulee arvioida rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja suojeluun liittyvän, kaavassa osoitettavan kaavamerkinnällisen ja kaavamääräyksellisen ohjauksen tarpeellisuus.
Vastine: Keski-Suomen museo sanoo lausunnossaan: ”Alueelle voidaan asemakaavan
mukaisesti lisätä rakentamista, kunhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Käpykolon pihaympäristön ja rakennusperinnön ominaispiirteet pystytään säilyttämään. Uudisrakentamisen sovittamista ympäristöönsä tulee ohjeistaa kaavamääräyksin.
Suojelumerkinnän arvoisia ovat savupirtti Niskavilla (rakennuslupa vuodelta 1969), asuinrakennus Käpykolo, studiorakennus Käpylinna vuodelta 1975 ja majoitusrakennus Talvipalatsi vuodelta 1981 sekä nukkuma-aitta Rantakolo ja pylvään päälle rakennettu Karakolo.
Samoin tulee säilyttää pihapiiriin luontevasti kuuluva Mikko Niskasen näköispatsas.”
Rakennusten suojelutarpeesta käytiin palaveri maanomistajan kanssa ja päädyttiin museon
ehdottamaan kuuden rakennuksen suojeluun merkinnällä sr. Merkinnän sisältö on kuten
museon ehdotuksessa.
Pihapiiriin lisätään suojelumerkintä /s, jolloin myös Mikko Niskasen näköispatsas sisältyy
säilytettävään alueeseen.
Katso myös edellinen vastine 1.1 kaavamääräysten lisäksi laadittavista rakentamisohjeista.
1.3 Kaava-asiakirjoissa tulee tuoda esille, millä tavoin pysäköimisjärjestelyt alueella on tarkoitus järjestää.
Vastine: Varsinaisia pysäköintialueita ei ole tarkoitus muodostaa, mutta ajo-oikeudet rakennuspaikoille näytetään kaavassa. Autopaikat rakennetaan joka erillismökin tai asuinrakennuksen pihaan erikseen ja majoitusrakennuksille niiden välittömään läheisyyteen. Auto-
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
28
____________________________________________________________________________________________________________
paikat lisätään kaavan havainnekuvaan ja ne tulee esittää tarkemmin asemapiirroksessa
haettaessa rakennuslupaa.
1.4 Siltasalmen yli johtavan yksityisen tien toimivuus käyttökelpoisena yhteytenä alueelle
tulee tarkistaa.
Vastine: Sillan ja yksityistien käyttäjinä on tällä hetkellä yhteensä noin 27 sekä lomaasunto- että vakituista asuntokuntaa. Ranta-asemakaavan luonnoksessa ehdotettiin 4 uutta
loma-asunnon rakennuspaikkaa sekä 2 uutta vakituista asuntoa sekä lisäksi 200 k-m2 uutta
majoitustilaa. Lisäys olisi ollut noin 22 % nykyiseen verrattuna.
Kaavaehdotuksessa on vähennetty uusien rakennuspaikkojen määrää kolmeen, jolloin
tienkäyttäjien määrä lisääntyisi vain noin 11 %. Yksityistie tulee toimimaan käyttökelpoisena
yhteytenä mantereelle myös tulevaisuudessa.
Silta on rakennettu osin maapenkalle ja sillä on 45 tonnin painorajoitus, mikä riittänee myös
rakentamisaikaiselle liikenteelle.
Tiehoitokunta tulee määrittämään uudet laskentaperusteet käyttökustannuksista tilanteen
muuttuessa asuinrakennusten lukumäärän mukaan.
Myös liittymän turvallisuus Liimattalantielle tulee tarkistaa.
1.5 Kaava-asiakirjoihin tulee lisätä sellaista karttamateriaalia, josta käy selkeästi ilmi nyt
kaavan laadinnan kohteena olevat tilat tilarajoineen.
Tulee myös tarkistaa, mikä Äänekosken rantayleiskaava on voimassa tätä rantaasemakaavaa laadittaessa.
Lisäksi täytyy täyttää asemakaavan seurantalomake ja TYVI-verkkolomake kaupunginvaltuuston hyväksyttyä asemakaavan.
Vastine: Tilakartta lisätään kaavaselostukseen. Äänekosken rantayleiskaava on hyväksytty
kaupunginvaltuustossa 10.12.2012 (Hämeenlinnan hallinto-oikeus 6.5.2014) ja se korjataan
kaavaselostukseen. Lomakkeet täytetään.
2. Keski-Suomen museon lausunto:
2.1
Suojelumerkinnän arvoisia ovat savupirtti Niskavilla (rakennuslupa vuodelta 1969), asuinrakennus Käpykolo, studiorakennus Käpylinna vuodelta 1975 ja majoitusrakennus Talvipalatsi
vuodelta 1981 sekä nukkuma-aitta Rantakolo ja pylvään päälle rakennettu Karakolo. Samoin
tulee säilyttää pihapiiriin luontevasti kuuluva Mikko Niskasen näköispatsas.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
29
____________________________________________________________________________________________________________
Vastine:
Rakennusten suojelutarpeesta käytiin palaveri maanomistajan kanssa ja päädyttiin museon
ehdottamaan kuuden rakennuksen suojeluun merkinnällä sr. Merkinnän sisältö on kuten
museon ehdotuksessa.
Pihapiiriin lisätään suojelumerkintä /s, jolloin myös Mikko Niskasen näköispatsas sisältyy
säilytettävään alueeseen.
2.2 Alueelle voidaan asemakaavan mukaisesti lisätä rakentamista, kunhan kulttuurihistoriallisesti
arvokkaan Käpykolon pihaympäristön ja rakennusperinnön ominaispiirteet pystytään säilyttämään. Uudisrakentamisen sovittamista ympäristöönsä tulee ohjeistaa kaavamääräyksin.
Vastine: Laaditaan ohjeet, joissa määritellään pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi puu ja
väriksi tummat ja maanläheiset, hillityt värit sekä kattomuodoksi harjakatto, jonka kattokulma on 1:1,5 – 1:2. Lisäksi kaavakarttaan merkitään harjansuuntaa osoittava viiva.
Pihankäyttösuunnitelma on liitettävä rakennusluvan asemapiirrokseen ja rakentamattomat
alueet tulee pitää luonnonmukaisina.
2.3 Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei ole huomautettavaa asemakaavan luonnokseen.
3. Äänekosken ympäristölautakunnan lausunto:
3.1 Mittava rakennusoikeuden lisääminen edellyttää, että alue liitetään jätevesiverkostoon,
josta jätevesi johdetaan yhteiskunnan ylläpitämälle tehokkaalle ja valvotulle puhdistamolle.
Vastine: Liimattalan viemäriosuuskunta on antanut oman lausuntonsa alueen viemäriasioista, katso kohta 4. Se on tehnyt päätöksen, ettei se laajenna toiminta-aluettaan kaavan
toteutumisen varmistamiseksi. Jäteveden vastaanottaminen on mahdollista vain erillisen
sopimuksen perusteella ja erikseen hyväksyttävien suunnitelmien pohjalta.
Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää sakkakaivot
useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa.
Nykyinen porakaivo ja siitä saatava raakavesi riittävät myös uudisrakentamisen tarpeisiin,
sillä uusia rakennuspaikkoja on suunnitelmien korjauksen jälkeen tulossa vain kolme sekä
200 k-m2 uutta majoitustilaa.
3.2 Kaavaan tulisi lisätä merkintä ranta-alueen puuston säilyttämisestä ja siihen tulisi merkitä uima- ja venepaikat vuokrattaville loma-asunnoille. Aallonmurtajatyyppisiä laitureita ei
alueelle tule sallia lainkaan.
Vastine: Kaavan ranta-alueelle voidaan lisätä kasvillisuuden suojelumerkintä s-4: Maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue.
Alue tulee säilyttää puustoisena maisemakuvan säilymistä varten.
Kaavaehdotusalue on yhtä tonttia, jolla kaavamerkintä RM – matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Sen alueella olevat tietyt nykyiset ja mahdolliset tulevat rakennelmat
rannassa on katsottava osittain yhteiskäyttöisiksi kuten nykyinen laituri, uimapaikka ja veneen laituripaikka. Kaavaan laitetaan merkintä, joka sallii kahden enintään 10 m pitkän laiturin rakentamisen, paikka ohjeellisena.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
30
____________________________________________________________________________________________________________
3.3 Lisääntyvä käyttäjämäärä edellyttää kunnollista tiestöä ja kaava-alueen läpi kulkevien
ajorasitteiden muodostamista. Lisäksi Liimattalantien risteys voi muodostua vaaralliseksi ja vaatia uusia teknisiä ratkaisuja.
Vastine: Katso vastine 1.4. Tiehoitokunta on antanut myös oman lausuntonsa tien kestävyydestä, katso kohta 5.
Sillalla on 45 tonnin painorajoitus. Ajorasitteet tullaan muodostamaan, kun kaavan mukainen uudisrakentaminen alkaa toteutua. Myös liittymän turvallisuus Liimattalantielle tulee
tarkistaa.
Rinteen osalla kaavamerkintä M-2, maa- ja metsätalousalue, jolla metsien avohakkuu on
kielletty, on aiheellinen.
4. Liimattalan viemäriosuuskunnan lausunto:
Käpykolon omistajat eivät ole tuoneet tiedusteluja hallitukselle käsiteltäväksi, mutta osuuskuntakokous on tehnyt päätöksen, että se ei laajenna toiminta-aluetta kaavan toteutumisen
varmistamiseksi. Jäteveden vastaanottaminen on mahdollista vain erillisen sopimuksen perusteella ja erikseen hyväksyttävien suunnitelmien pohjalta.
Vastine: Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää
sakkakaivot useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan
lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/ viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa.
Nykyinen porakaivo ja siitä saatava raakavesi riittävät myös uudisrakentamisen tarpeisiin,
sillä uusia rakennuspaikkoja on suunnitelmien korjauksen jälkeen tulossa vain kolme sekä
200 k-m2 uutta majoitustilaa.
5. Siltasalmen tiehoitokunnan lausunto:
Mikäli Käpykolon ranta-asemakaavahanke toteutuu, joudutaan tien käyttökustannuksia tarkastelemaan ajan tasalle. Sillan kestokyky joutuu äärirajoille ja sillä on jo nyt 45 tonnin painorajoitus ja rajallinen näkyvyys. Lisäksi tiellä on liikennerajoitteita kelirikkoaikaan. Mikäli
Käpykolon rakennushankkeesta aiheutuu vahinkoa Siltasalmentielle/sillalle, on rakennuttaja
velvollinen korvaamaan aiheutuneet vahingot.
Vastine: Sillan 45 tonnin painorajoitus riittänee myös rakentamisaikaiselle liikenteelle.
Tiehoitokunta tulee määrittämään uudet laskentaperusteet käyttökustannuksista tilanteen
muuttuessa asuinrakennusten lukumäärän mukaan. Ei muutostarvetta.
6. Jorma Niskanen vastustaa hanketta seuraavin perustein:
6.1 Käpykolon alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Se tuhotaan, jos sinne rakennetaan mökkikylä, yhteensä 14 rakennusta.
Vastine: Jorma Niskasen kanssa 30.3.2015 käydyn neuvottelun tuloksena uusien rakennuspaikkojen määrää päätettiin vähentää puoleen eli kuudesta kolmeen. Uusia lomaasuntorakennuksia á 150 k-m2, joita voidaan käyttää myös ympärivuotiseen asumiseen, on
uudessa luonnoksessa yhteensä kolme ja lisäksi yksi majoitusrakennus nykyisten takana,
jolle on luonnosteltu sama rakennusoikeus kuin nykyiselle Talvipalatsille 200 k-m2. Myös
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
31
____________________________________________________________________________________________________________
talousrakennuksia on vähennetty edellisten suhteessa ja ne kooltaan enintään 50 neliötä
rakennusta kohti. Talousrakennus voi olla sauna, autotalli, varasto jne.
Arvokas pihapiiri säilyy nykyisellään suojelumerkinnän /s turvin ja uudisrakentaminen keskittyy ylemmäs rinteeseen ja pääosin kauemmas rantaviivasta kuin nykyiset rakennukset
ovat.
Katso lisäksi museon lausunnon kohta 2.2 ja sen vastine.
6.2 Alueella ei ole matkailijalle aktiviteetti palveluja kuten esim. uimarantaa, virallisia liikuntareittejä taukopaikkoineen, kunto- ja liikuntasalia tai ruokailumahdollisuutta.
Vastine: Kaavaluonnosalue on yhtä tonttia, jolla kaavamerkintä RM – matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Sen alueella olevat tietyt nykyiset ja mahdolliset tulevat palvelut on katsottava osittain yhteiskäyttöisiksi kuten rantasauna ja sen laituri (uimapaikka) ja
veneen laituripaikka. Riippuu majoitustilojen tulevasta käyttöasteesta kannattaako järjestää
esim. aamiaistarjoilu päärakennuksessa. Mitään liikuntasalityyppistä ei alueelle ole mahdollista rakentaa, sillä alue on tarkoitettu luonnonläheiseen mökkeilyyn.
6.3 Pyyrinlahti on rehevöitynyt ja alueelta puuttuu vesi/jätevesi liittymä.
Vastine: Konginkankaan ja Saarijärven korpialueiden turvesoiden ja suolampien valumavedet laskevat Isojokeen, mikä kuormittaa myös Pyyrinlahtea. Siltasalmen silta on rakennettu osin maapenkalle, mikä on edesauttanut Pyyrinlahden virtaaman heikkenemistä ja
lahden rehevöitymistä.
Ote ympäristölautakunnan lausunnosta: Mittava rakennusoikeuden lisääminen edellyttää,
että alue liitetään jätevesiverkostoon, josta jätevesi johdetaan yhteiskunnan ylläpitämälle
tehokkaalle ja valvotulle puhdistamolle.
Käpykolon tilalla on oma vedenpuhdistamo, jonka sakkakaivo tyhjennetään säännöllisesti.
Puhtaan veden jakelusta alueella vastaa Äänekosken Energia, mutta Käpykolo ottaa vetensä omasta porakaivosta.
6.4 Muunkinlainen ympäristöhaitta lisääntyisi, liikenne, veneily, viihde-elektroniikka.
Vastine: Uuden kaavaehdotuksen mukaan uudisrakentamista on selvästi vähennetty nähtävillä olleeseen luonnokseen verrattuna. Näin pienimuotoinen uudisrakentaminen ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja.
6.5 Yleismaailmallisen taloustilanteen huomioon ottaen olisi järkevämpää kunnostaa jo
olemassa olevat majoitustilat.
Vastine: Tämä on ensisijainen tarkoitus ja uuden majoitusrakennuksen rakennusala pidetään reservinä tulevaisuutta varten. Riippuu taloussuhdanteista milloin sen rakentaminen ja
käyttöönotto on taloudellisesti kannattavaa.
7. Ilpo Korhonen vastustaa kaavoitusta seuraavin perustein:
7.1 Vesistön laatu on huonontunut radikaalisti siitä lähtien, kun Siltasalmen tie siltoineen rakennettiin. Paikka on vilkkaan liikenteen vuoksi jo nyt rauhaton. Mikäli liikenne Siltasalmentiellä lisääntyy, edellyttää se sillan uusimista, joihin kustannuksiin Korhonen ei aio osallistua. Mikäli hanke toteutuu, silta on ehdottomasti uusittava ja veden virtausta silta-aukoista
parannettava.
Vastine: Siltasalmen tiehoitokunta on antanut oman lausuntonsa asiasta, katso kohta 5.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
32
____________________________________________________________________________________________________________
Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää sakkakaivot
useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa.
7.2 Ensisijaisesti vanhat rakennuskohteet tulisi kunnostaa ennen kuin uutta ryhdytään rakentamaan.
Vastine: Näin on järkevää tehdä. Nykyiset suojelun arvoiset rakennukset suojellaan sr merkinnällä museon ehdotuksen mukaisesti, katso kohta 2.1.
7.3 Luontoselvitys on puutteellinen. Korhonen on nähnyt kaava-alueen itärajalla liito-oravan
viimeksi syksyllä 2012. Pikkusieppohavaintoja oli vuonna 2013 kolme ja tänä vuonna tähän
mennessä kaksi. Kytänsalon reviirin pysyvyys tulisi tutkia paremmin.
Vastine: Mahdollinen liito-oravan pesimispuusto säilyy ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla
metsien avohakkuu on kielletty (M-2), laajennetaan kaava-alueen eteläosassa lähes kaksinkertaiseksi nähtävillä olleeseen luonnokseen verrattuna.
7.4 Korhonen vastustaa kaavoitusta puutteellisin perustein laadittuna, ylimitoitettuna ja usealle
taholle haittaa aiheuttavana.
Vastine: Ennen kaavasuunnitteluun ryhtymistä on pidetty Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaispalaveri Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jossa määriteltiin tutkittavat seikat. Kaavaluonnos on laadittu tuolloin sovittujen selvitysten pohjalta.
Katso ELY-keskuksen lausunto ja sen vastineet, kohta 1.
Uusien rakennuspaikkojen määrää on vähennetty puoleen eli kuudesta kolmeen. Uusia loma-asuntorakennuksia, joita voidaan käyttää myös ympärivuotiseen asumiseen, on uudessa luonnoksessa yhteensä 3 ja lisäksi yksi majoitusrakennus nykyisten takana, jolle on
luonnosteltu sama rakennusoikeus kuin nykyiselle Talvipalatsille. Myös talousrakennuksia
on vähennetty edellisten suhteessa ja ne ovat kooltaan enintään 50 neliötä rakennusta kohti. Talousrakennus voi olla sauna, autotalli, varasto jne.
Katso lisäksi museon lausunnon kohdat 2.1 ja 2.2 ja niiden vastineet.
8. Mari Jokinen vastustaa kaavoitusta seuraavin perustein:
8.1 Niin autoliikenteen kuin veneliikenteenkin melu alueella tulee lisääntymään.
Vastine: Uudessa kaavaehdotuksessa uusien rakennuspaikkojen määrää on vähennetty
puoleen, joten melu ei merkittävästi lisäänny, vain normaalia loma-asutusliikennettä.
8.2 Rakennusmäärän kasvu vahingoittaisi merkittävästi Kytänsalon saaren maisemaa.
Vastine: ELY-keskus sanoo lausunnossaan (kohta 1):
Kaavaan tulee sisällyttää sekä itse rakentamiseen että myös rakentamisen ympäristöön
sovittamiseen liittyvää kaavamääräyksellistä ohjausta.
K-S museo sanoo lausunnossaan (kohta 2.2): Alueelle voidaan asemakaavan mukaisesti
lisätä rakentamista, kunhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Käpykolon pihaympäristön ja
rakennusperinnön ominaispiirteet pystytään säilyttämään. Uudisrakentamisen sovittamista
ympäristöönsä tulee ohjeistaa kaavamääräyksin.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
33
____________________________________________________________________________________________________________
Näihin annetuissa vastineissa kerrotaan uusien rakennuspaikkojen vähentämisestä, suojelumerkintöjen lisäämisestä kaavaan sekä rakennuksille (sr) että pihaympäristöön (/s). Lisäksi uutta rakentamista ohjataan rakentamistapaohjein. Katso myös kohta 6.1.
8.3 Luontoselvityksessä ei ole selvitetty vesistön tilaa kovinkaan perusteellisesti. Lisääntyvä käyttö vauhdittaisi rehevöitymistä entisestään.
Vastine: Konginkankaan ja Saarijärven korpialueiden turvesoiden ja suolampien valumavedet laskevat Isojokeen, mikä kuormittaa myös Pyyrinlahtea. Siltasalmen silta on rakennettu osin maapenkalle, mikä on edesauttanut Pyyrinlahden virtaaman heikkenemistä ja
lahden rehevöitymistä.
Ote ympäristölautakunnan lausunnosta: Mittava rakennusoikeuden lisääminen edellyttää,
että alue liitetään jätevesiverkostoon, josta jätevesi johdetaan yhteiskunnan ylläpitämälle
tehokkaalle ja valvotulle puhdistamolle.
Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää sakkakaivot
useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa.
Nykyinen porakaivo ja siitä saatava raakavesi riittävät myös uudisrakentamisen tarpeisiin,
sillä uusia rakennuspaikkoja on suunnitelmien korjauksen jälkeen tulossa vain kolme sekä
200 k-m2 uutta majoitustilaa.
8.4 Rantakaavan muutos ei ole tarpeellista, koska kyseisten tilojen alueella sijaitsee jo
nyt useita rakennuksia, jotka kunnostamalla matkailutoimintaa olisi mahdollista harjoittaa pienemmässä mittakaavassa.
Vastine: Kyseessä ei ole rantakaavan muutos, sillä alueella on voimassa vain yleispiirteinen rantayleiskaava, joka ei riitä ohjaamaan yksityiskohtaista rakentamista, sillä siinä ei
määritellä esim. rakennusoikeuksia. Kun ryhdytään suunnittelemaan alueen maankäyttöä
tarkemmin, on tarpeen laatia ranta-asemakaava, jossa määritellään esim. rakennusoikeudet ja rakennusten paikat. Ensimmäisen ranta-asemakaavan luonnos on nyt ollut nähtävillä.
On järkevää ensivaiheessa kunnostaa nykyiset rakennukset. Matkailutoiminnalle varattu lisärakennusoikeus otetaan käyttöön tarvittaessa.
9. Erkki ja Maria Keljo ja 21 muuta allekirjoittanutta vastustavat kaavoitusta
9.1 Kaavaluonnos ei noudata rantayleiskaavan mukaisia rakentamisperiaatteita. Liian suuri
rakennusoikeus määritelty.
Vastine: Rantayleiskaavassa ei ole määritelty rakennusoikeuden suuruutta RM-alueelle
(matkailua palvelevien rakennusten korttelialue). Tarvitaan yksityiskohtaisempi rantaasemakaava täsmentämään yleiskaavan periaatteita ja rakentamisen tyyppiä. Uudessa
kaavaehdotuksessa on vähennetty uusien rakennuspaikkojen määrä kolmeen eli uutta rakennusoikeutta tulisi yhteensä 600 k-m2 loma-asuntorakennuksille, joita voidaan käyttää
myös ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi on yksi majoitusrakennus, jolle on luonnosteltu
sama rakennusoikeus kuin nykyiselle Talvipalatsille 200 k-m2. Uutta tulisi siis 800 k-m2.
Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa mainittu 870 k-m2 on nykyisen Mäkikolo-nimisen tilan
rakennusoikeus. Kaava-alue käsittää kuitenkin neljä tilaa: Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33,
Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1.
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Kaavaselostus
34
____________________________________________________________________________________________________________
Ranta-asemakaavaluonnos noudattaa rantayleiskaavan periaatteita. - Katso myös kohta
8.4 ja sen vastine.
9.2 Vesistö ei kestä ranta-asemakaavan luonnoksen mukaista rakentamista. Pyyrinlahti
umpeutuu kokonaan.
Vastine: Uudessa kaavaehdotuksessa on vähennetty uusien rakennuspaikkojen määrä
puoleen, jos verrataan nähtävillä olleeseen luonnokseen. Konginkankaan ja Saarijärven
korpialueiden turvesoiden ja suolampien valumavedet laskevat Isojokeen, mikä kuormittaa
myös Pyyrinlahtea. Siltasalmen silta on rakennettu osin maapenkalle, mikä on edesauttanut
Pyyrinlahden virtaaman heikkenemistä ja lahden rehevöitymistä.
Ote ympäristölautakunnan lausunnosta: Mittava rakennusoikeuden lisääminen edellyttää,
että alue liitetään jätevesiverkostoon, josta jätevesi johdetaan yhteiskunnan ylläpitämälle
tehokkaalle ja valvotulle puhdistamolle.
Jätevesihuolto toimii nykyään oman puhdistamon avulla ja jätehuolto tyhjentää sakkakaivot
useasti vuodessa. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräys, jonka mukaan lisärakentamisen edellytyksenä on alueen liittäminen keskitettyyn vesihuoltoon/viemäriverkkoon. Käytännössä neuvotteluja tullaan käymään Liimattalan ja Mämmen vesiosuuskunnan kanssa.
Nykyinen porakaivo ja siitä saatava raakavesi riittävät myös uudisrakentamisen tarpeisiin,
sillä uusia rakennuspaikkoja on suunnitelmien korjauksen jälkeen tulossa vain kolme sekä
200 k-m2 uutta majoitustilaa.
9.3 Miksi ei Pyyrinlahdesta ole reaaliaikaisempaa tulosta ekologiselle ja kemialliselle luokitukselle?
Vastine: Keski-Suomen ELY-keskus on oikea taho vastaamaan tähän.
9.4 Nykyiset rakennukset pitäisi ensin suunnitella korjattaviksi eikä suunnitella uutta rakennuskantaa.
Vastine: Näin on järkevää tehdä. Nykyiset suojelun arvoiset rakennukset suojellaan sr merkinnällä museon ehdotuksen mukaisesti, katso kohta 2.1.
9.5 Lisäksi lausutaan mielipiteitä edunmenetyskorvausten maksamatta jättämisestä, sillan
rumpuputkien puhdistuksen laiminlyönnistä, Konginkankaan kanavan rakentamisesta ja
Siltasalmen sillan muuttamisesta pilarirakenteiseksi
Vastine: Asiat eivät välittömästi liity itse rantakaavahankkeeseen. Ei muutostarvetta.
10. Keski-Suomen pelastuslaitos:
Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tulee ottaa huomioon pelastustoimen vaatimukset
maapaloposteista tai luonnon sammutusvedenottopaikoista (Pelastuslaki 379/2011;30 §).
Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan.
Vastine: Merkitään vedenottopaikka kaavakarttaan laiturin järven puoleiseen päähän..
Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Anne Nieminen
Äänekoski Käpykolon ranta-asemakaavan selostus
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
5:83
6
6
10
14
10
14
55
5:41
5:29
5:33
4
5:53
4
5:29
Käpykolo 5:29
Lisäkolo 5:33
2 ap
7
7
1
1
8
2
8
2
3 ap
12
12
Mäkikolo 5:41
5:41
inva-ap
5
KEITELE
5
6 ap
KEITELE
100.0
100.0
876:4
2
876:4
2 ap
2
2 ap
14:1
14:1
2 ap
Kallionkolo 14:1
2:351
105
14:1
115
110
11
120
125
5
13
130
14
0
oleva rakennus
45
uusi rakennus
45
ap = ohjeellinen autopaikka
1:2000
ÄÄNEKOSKI
Pyyrinlahti
Käpykolon ranta-asemakaava 1:2000
HAVAINNEKUVA
EHDOTUSVAIHE 11.5.2015
Liite 3
Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä
LIITE 4
LIITE 5
Ranta-asemakaavan alustava vaihtoehto
15.4.2014
5:83
10
5
5:41
RA
3 540,2 m2
Käpykolo 5:29
ajo
100
I u 1/2 t 40
I
t 65
t 40
I
I
5:53
4
- nykyinen lomarakennus talousrakennuksineen (RA)
- rakennusoikeus nykyisten rakennusten mukainen ? m2
- kerrosluku I ja lisäksi ullakolle 1/2, talousrakennuksissa I
5:29
1
71,4
RA yht. 555 m2
14
t 290
I
t 20
I
o
aj
6
7
200
I
1
8
2
Mäkikolo 5:41
9 233,4 m2
t 50
500 I
II u 1/2
RM yht. 1120 m2
RM
t 80
I
t 90
I
- matkailupalveluiden korttelialue, jossa ympärivuotinen
asumisoikeus (RM)
- rakennusoikeus nykyinen + 200 m2 + talousrakennus 50 m2
- asuinrakennuksen kerrosluku II ja ullakolle 1/2
- uuteen majoitusrakennukseen I kerros
ajo
76,78
12
5
t 200
I
KEITELE
s-1
t 25
I
100.0
876:4
Kallionkolo 14:1
s-1
- neljä uutta lomarakennusten rakennuspaikkaa (RA), keskimäärin 2690 m2
- rakennusoikeus á 100 m2 + talousrakennus t 40 m2 + sauna 25 m2
t 25
I
I u 1/2
14:1
AO
t 50
t 25 150
I
I u 1/2
- kerrosluku I ja lisäksi ullakolle 1/2, talousrakennuksissa I
ajo = ajo-oikeus rasitteena
22 986,4 m2
150
2:351
s-1 = Alueen osa, jonka erityiset luontoarvot tulee säilyttää (ks. luontoselvitys)
ajo
RA 14 306 m2
RM 9 233 m2
AO 3 090 m2
M 22 986 m2
M
115
110
11
3 089,5 m2
t 50
I
- kaksi omakotitalon paikkaa (AO)
- rakennusoikeus á 150 m2 + talousrakennus t 40 m2 + sauna 25 m2
105
M
I
t 80
I
t 150
I
100
t 50
I
ajo
100
AO yht. 425 m2
100
ajo
RA yht. 730 m2
RA
10 766,6 m2
ajo
100
ajo
116
,00
2
120
125
yht. 49 615 m2 eli 4,96 ha
13
5
130
14
0
45
Kaavoituksen pohjakartta 1:2000
Kartan laatija
lääni
Mittausluokka 3
LÄNSI-SUOMI
kunta
ÄÄNEKOSKI
kylä
PYYRINLAHTI
Maastokartoitus
Äänekartta Ky
Äänekartta Ky
8 / 2013
MML, laserkeilaus 2012
Korkeuskäyrät
tilat
KÄPYKOLO 5:29
LISÄKOLO 5:33
Korkeusjärjestelmä
KALLIONKOLO 14:1
ÄÄNEKOSKI
Pyyrinlahti
Ranta-asemakaava
Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä
N2000
Koordinaattijärjestelmä
ETRS-TM35FIN
MÄKIKOLO 5:41
Kartta hyväksytty
8 / 2013
.
.2013
ALUSTAVA LUONNOS 15.4.2014
1:2000