Selostus - Nokian kaupunki
NOKIAN KAUPUNKI 10.3.2015 HARJUNIITYN KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN SELOSTUS Kaava-alueen sijainti. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2013 Tekninen lautakunta 29.4.2014, 20.1.2015 Kaupunginhallitus 9.3.2015 Kaupunginvaltuusto DNO: TEKE 511 / 2014 1 1 . PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee 5.3.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Harjuniityn kaupunginosan katu-, virkistys- ja erityisaluetta sekä 4. kaupunginosan katu-, virkistys- ja erityisaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Harjuniityn kaupunginosan korttelit 90-140, katu-, virkistys- ja erityisalueet sekä 4. kaupunginosan katualue. Kortteleihin 90 -140 muodostetaan sitovat tonttijaot. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola Ilmakuva kaava-alueesta 2 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Porin yhdystien (tie n:o 3001) ja Urpolankadun luoteiskulmauksessa rajautuen edellä mainittujen teiden lisäksi etelässä Harjuniityn koulun kiinteistöön ja lännessä Heposuohon, Muurainkallioon ja Muurainsuon metsään. Alueen pinta-ala on n. 122 ha. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa. 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 Harjuniitty on keskustan ohella Nokian suurin tulevaisuuden kasvualue. Alueen väestömäärän lisäykseksi on rakennesuunnitelmassa esitetty 4000 uuttaa asukasta vuoteen 2030 mennessä. Alueen maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon myös alueelle jo nykyisinkin kohdistuva ulkoilukäyttö. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 . PERUS- JA TUNNISTETIEDOT........................................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot........................................................................................................................................ 2 1.2 Kaava alueen sijainti............................................................................................................................. 3 1.3 Kaavan tarkoitus ja tavoitteet............................................................................................................... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ................................................................................................................. 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .................................................................................................. 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista............ 4 2 TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................ 5 3 LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................................................................... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................................... 5 3.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................ 5 3.3. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäänteet ................................................................................................ 9 3.4 Rakennettu ympäristö......................................................................................................................... 10 3.5 Ympäristöhäiriöt .................................................................................................................................. 12 3.6 Suunnittelutilanne ............................................................................................................................... 14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ...................................................................................................... 16 4.2 Asemakaavasuunnittelun vaiheet...................................................................................................... 17 4.3.Osalliset ............................................................................................................................................... 17 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................................................... 17 3 4.3.4 Kaavaehdotus .................................................................................................................................. 23 4.4 Viranomaisyhteistyö ........................................................................................................................... 23 5 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS ........................................................................................... 24 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus................................................................................................................ 24 5.2 Palvelut ................................................................................................................................................ 24 5.3 Aluevaraukset ..................................................................................................................................... 24 5.4 Kaavan vaikutukset............................................................................................................................. 26 5.4.1 Kaavan vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja sosiaaliset vaikutukset ....................................... 26 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön................................................................................ 26 5.4.3 Ympäristön häiriötekijät ................................................................................................................... 27 5.4.4 Kaavan vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin ................................................. 27 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .............................................................................................................. 27 7 LIITTEET................................................................................................................................................. 27 Asemakaavan seurantalomake................................................................................................................ 28 Harjuniityn kaupunginosan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma .................................................................................................................................. 30 ELY-keskuksen lausunto Ote ajantasa-asemakaavasta Ote asemakaavan hakemistokartasta Tonttijakokartat 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Nokian kaupungin Harjuniityn liito-oravaselvitys 2010 T:mi Mira Ranta - Harjuniityn osayleiskaava, Liikenneselvitys 2010 A-insinöörit - Harjuniityn osayleiskaava, lausunto rakentamiskelpoisuudesta 2009 Geopalvelu Oy - Nokian kaupungin Harjuniityn luontoselvitys 2008 T:mi Mira Ranta - Nokia Harjuniitty Hulevesiselvitys 2011 Ramboll - Harjuniityn arseeniselvitys 2011 WSP Oy - Nokia, Harjuniityn osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Mikroliitti Oy - Harjuniityn asemakaava, Nokia meluselvitys 2014 Ramboll 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Rakennesuunnitelma 2030, (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2009) - Nokian kaupunki nopeusmittaukset / Toukokuu 2010 (Destia) - Nokian kaupungin maapoliittinen ohjelma 2005, (Nokian kaupunki) - Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla 2010 (Suomen ympäristökeskus) 4 - Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA), I vaiheen loppuraportti 2009 (GTK) - Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön, 2009 (GTK) - Arseeni Pirkanmaalla – esiintyminen, riskinarviointi ja riskinhallinta, RAMAS hankkeen tärkeimmät tulokset, Teknillinen korkeakoulu, 2007 - Naapurina voimajohto (Fingrid) - Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa (Fingrid) - Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät, (Tampereen teknillinen yliopisto) 2011 - Sähkö- ja magneettikenttien viranomaisohjeet tarkentuvat, Tiedote 304/2003 (Sosiaali- ja terveysministeriö) 2 TIIVISTELMÄ Harjuniityn kaupunginosan osayleiskaava hyväksyttiin 29.10.2012. Seuraavana vuonna aloitettiin asemakaavan valmistelu. Kaavaluonnos saatiin nähtäville keväällä 2014. Korttelirakenteen tarkennettua laadittiin meluselvitys. Lisäksi tehtiin suunnitelma siitä missä alueen ylijäämämaat käsitellään. Samaan aikaan kaavatyön kanssa on laadittu alustavat alueen katu- ja verkostosuunnitelmat. Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä talvella 2015 ja kaava on tarkoitus hyväksyä sen jälkeen. Alueen toteuttamisen ensimmäinen vaihe on tarkoitus aloittaa kaavan vahvistuttua keväällä 2015. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Alue on rakentamatonta talousmetsää. Alueen sijaintitekijät ja ulkoilutoimintojen kannalta houkuttelevat luonnonolot ovat tuottaneet metsäalueelle suosittuja ulkoilureittejä sekä jokamiehen oikeuteen perustuvaa muuta virkistyskäyttöä. 3.2 Luonnonympäristö Kaava-alue koostuu lähinnä kallioisesta metsämaasta lukuun ottamatta pientä lampea, metsittynyttä rämealuetta sekä alueella kulkevia polkuja ja metsäautoteitä sekä sähkölinjaaluetta. Suunnittelualueelle on tyypillistä korkeiden kallioalueiden ja kangasmetsän mosaiikkimainen vaihtelu, sekä tasaisemmat ja ravinnerikkaammat metsämaat. Luonnonolot Alueen korkeusasema vaihtelee siten, että Kaakkurilammen korkeusasema on n. +138 m mpy ja sen länsipuolella kallion lakialueet kohoavat korkeimmillaan tasolle + 164 m mpy. Alueen maaperä on pääosin kantavaa moreenia ja kalliota. Kallioalueiden reunoilla on huonosti rakentamiseen sopivia jyrkänteitä ja moreenialueilla on paikoitellen louhikkoa. Kaavaalueen keskellä on metsäinen räme. Lisäksi on myös pienialaisia savi- ja hiesualueita joiden rakennettavuutta heikentää lähinnä pohjaveden korkeus. Kosteissa painanteissa esiintyy 5 saraturvetta. Vaikka turpeen alta löytyykin paikoin kantavaa kalliota tai moreenia, on niiden rakennettavuus kuivattamatta heikkoa. Kasvillisuus Suunnittelualueen kasvillisuutta kuvataan laajasti Harjuniityn luontoselvityksessä 2008 (T:mi Mira Ranta). Kaava-alueen metsät on pääosin kalliolakien karukkokangasmetsiksi määriteltyjä männiköitä ja alavampien maastokohtien tuoreita mustikkatyypin kangasmetsiä valtapuuna kuusi. Alueen keskellä on suo ja Porin yhdystien varressa lampi. Luonnonsuojelu Alueella ei ole havaintoja LSL 29§:n mukaisista suojelluista luontotyypeistä eikä LSL 47§:ssä mainituista erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikoista. Luontoselvityksessä ja liito-oravaselvityksessä ei mainittu havaintoja EU:n luontodirektiivin mukaisista elinympäristöistä ja lajeista, jotka erityisesti tulisi ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kaava-alueen keskellä oleva vähäpuustoinen suo on Metsälain mukainen kohde jota selvitys suosittelee säilytettäväksi luonnontilaisena. ja Kaakkurilampi on muuten erityisesti huomioitava (kts. alla oleva kartta). Kaakkurilammista todetaan selvityksessä, että se ei täytä metsälain eikä vesilain luonnontilaisuuden kriteerejä, mutta silti suosittelee, että alueen säilyminen turvataan niin, että pienilmasto ja vesitalous eivät muuttuisi. Kaakkurilammen alue ei ole rakentamiseen soveltuvaa alavien alueiden maaperän kosteuden ja pehmeyden takia ja rinnealueet jyrkkyyden takia. Seuraavalla sivulla Harjuniityn osayleiskaava-alueen kasvillisuuskartta 6 7 Alla alueen erityiskohteet: 1 vähäpuusoinen suo, 2 vähäpuustoinen suo, 3 näköalakallio, 4 Kaakkurilampi. Harjuniityn liito-oravaselvityksessä ei asemakaava-alueella havaittu liito-oravasta jälkiä eikä alueelta todettu liito-oravalle soveltuvaa metsää. Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla 2010 (Suomen ympäristökeskus) julkaisun mukaan asemakaava-alueella ei ole liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä (kuva yllä). 8 3.3. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäänteet Mikroliitti Oy:n alueelta tekemän arkeologisen selvityksen mukaan alueelta karttatarkastelun perusteella ei löydy sellaista mikä olisi mahdollinen muinaisjäännös. Tehdyssä maastotarkastelussakaan ei löytynyt muinaisjäännöksiä. 9 Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä (2012) ei ole kohteita kaava-alueella. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset (2005) selvityksen mukaan alueella ei ole muinaisjäännöksiä (kuva alla). 3.4 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne: Asemakaava-alue on rakentamaton. Viereisellä Harjuniityn alueella asuu noin 1300 asukasta. Alueen väestön ikärakenteessa on 0 – 18 v lasten osuus jonkun verran kaupungin keskiarvoa suurempi ja eläkeikäisten, yli 65 vuotiaitten osuus selvästi keskiarvoa pienempi. Rakenteilla olevan pientaloalueen valmistumisen myötä samansuuntaisten painotusten voi arvella voimistuvan. Yhdyskuntarakenne: Asemakaava-alue on laajennus Harjuniityn taajamaan joka on kehittynyt neljän asemakaavoitusvaiheen kautta. Sitä ennen alueella oli kymmenkunta omakotityyppistä asuintaloa. Kukin kaavoitusvaihe on kehämäisesti sijoittunut länsi-luode-suuntaan lähtökohtana olleesta nykyisen Siuronvaltatien ja Porin yhdystien kulmauksen luoteispuolelle sijoittuneesta taloryhmästä. Nykyisen asemakaavoitetun Harjuniityn alueen rakentaminen käynnistyi voimaperäisemmin muun muassa Harjuniitynkatuun ja Jyränmaankatuun liittyvien kortteleiden osalta v. 1960 laaditun asemakaavan pohjalta. Toinen voimakkaampi kasvu tapahtui v. 1974 laaditun asemakaavan valmistuttua (vahvistettu 1975), jolloin käynnistyi Sipiläntie- nimisen kokoojatien kautta kulkevan alueen osien rakentuminen. Kohde sai laajennusosan v. 1980 vahvistetulla asemakaavalla. Vuonna 2005 valmistui Harjuniityn pientaloalueen edellisen laajennuksen asemakaava jota on muutettu sen jälkeen jo neljä kertaa (2010, 2011, 2011 ja 2013). 10 Harjuniityn alueen asuntokanta muodostui aluksi lähinnä omakotitaloista. 1975 vahvistettu asemakaava toi alueelle myös joitain rivitalotyyppisiä asuintaloja. Samoin tällä hetkellä rakentuvalle alueelle tulee muutama rivitalo. Alueen pohjoisosaan on kaavamuutoksella muodostettu kerrostalotontteja. Kaksi ensimmäistä kerrostaloa on valmistuivat vuonna 2014. Palvelut: Asemakaava-alueella ei ole palveluita. Lähimmät palvelut ovat Harjuniityn päiväkodit Kämppätiellä ja Lautamiehenkadulla sekä Sipiläntien kaupalliset palvelut. Muutoin alue tukeutuu Nokian keskustan palveluihin. Työpaikat: Lähialueen asukkaat käyvät työssä pääsääntöisesti alueen ulkopuolella, kuten kaupungin keskustaajaman muissa osissa. Virkistys: Harjuniityn asemakaavoitetuilla alueilla on tavanomaiset lähivirkistysalueet leikkija palloilukenttineen. Lähivirkistysalueilta johtaa viherväyliä vilkkaassa virkistyskäytössä olevalle alueen pohjoisosan metsäalueelle. Kaava-alueen lounaisosassa kulkee kaupungin pohjoisosien ulkoilureittiverkostoon kuuluvaa reitistöä. Liikenneväylät ja joukkoliikenne: Aluetta koillisessa rajaava Porin yhdystie (tie n:o 3001) on luokiteltu seututie/pääkaduksi. Harjuniityn asuntotaajamaa kehystää ja em. teitä yhdistää pääkokoojaluokkainen Urpolankatu. Edellä mainitut väylät sisältävät myös erilliset kevyenliikenteen raitit. Nykyisellään Siuronvaltatie ja Urpolankatu toimivat joukkoliikenteen käyttäminä väylinä. Porin yhdystietä kulkevat lähinnä Tampere – Pori välisen liikenteen bussit. Tekninen huolto: Voimassa olevan asemakaavan alueella on vesijohto- ja viemäriverkosto. Maanomistus: kaupungin maa on osoitettu vihreällä (kuva alla). 11 3.5 Ympäristöhäiriöt Maaperän haitta-ainepitoisuudet Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusraportin 182 Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoisuudet mukaan kaava-alue sijoittuu Tampereen liuskevyöhykkeelle ja eteläsuomen arseeni- ja metalliprovinsseihin, jossa arseenin ja muiden raskasmetallien pitoisuudet ovat yleisesti tavanomaista suuremmat ylittäen PIMA-asetuksen kynnysarvon. Näiden alkuaineiden osalta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa Pirkanmaan taajamissa tulisi käyttää kynnysarvon sijaan taustapitoisuustietoa. Raportti esittää, että suurimmaksi suositelluksi taustapitoisuusarvoksi (SSTP) Pirkanmaan taajamien maaperässä on arseenille 19 mg/kg. Tällä alueella tehtyjen taustapitoisuuskartoitusten (TAATA/GTK) perusteella arseenipitoisuus olisi kohteessa välillä 13…21 mg/kg. WSP Finland Oy: laatimassa Harjuniityn arseeniselvityksessä havaittiin yhdellä koeruudulla kohonnut arseenipitoisuus (22 mg/kg näyte 12), joka ylittää eteläisen Pirkanmaan alueelle asetetun kynnysarvon (19 mg/kg). Havaitun pitoisuuden katsotaan kuitenkin olevan normaalin vaihteluvälin rajoissa (Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön, GTK, 19.5.2009). Näin ollen Harjuniityn alueelta todetut arseenipitoisuudet eivät vaikuta alueen kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun. Harjuniityn ylijäämämaiden käsittelyyn suunniteltu alue asemakaavan luoteispuolella. Maankäyttöä suunniteltaessa on kuitenkin huomioitava, että mahdollisia haittaainepitoisuudeltaan kynnysarvon ylittäviä massoja kaivettaessa niitä ei voida sijoittaa maankäytöltään herkille alueille kuten pohjavesialueille tai päiväkotien läheisyyteen. Niitä voidaan käyttää samalla kiinteistöllä esim. täyttömaana. Jos näitä massoja ei voida hyödyn12 tää kohteessa, niin ne tulee kuljettaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Jos kohteen massoja halutaan käyttää muualla kuin kohteessa, täytyy tähän olla asianmukainen ympäristöviranomaisen lupa. Massojen haitta-ainepitoisuus tulee varmistaa ennen niiden kuljettamista kohteen ulkopuolella. Liikennemelu Meluselvityksen (Harjuniityn asemakaava, Nokia meluselvitys 2014 Ramboll) mukaan Porin yhdystie ja Urpolankatu aiheuttavat asuintonteille melultasuojautumistarvetta. Kaavassa esitetyn meluvallin Porin yhdystien varressa ja autosuojan lisäksi kaavaehdotuksen korttelissa 96 tulee melusuojausta täydentää Urpolankadun varressa. Selvitys edellyttää, että melusuojaus ja sen toimivuus osoitetaan rakennuslupavaiheessa Urpolankadun varrella sijaitsevilla asuintonteilla. Laskennallinen päivämelutaso ilman melusuojausta yllä. Laskennallinen päivämelutaso, kaksi metriä korkea meluvalli Porin yhdystien varressa ja kolme metriä korkea autokatos korttelissa 95 (seuraava sivu). 13 Voimalinjat Kaava-alueen lounaislaidalla sijaitsee 20 kV ja 110 kV voimajohdot, joita varten on muodostettu 44 metriä leveä johtoalue lännestä itään. Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät, (Tampereen teknillinen yliopisto) 2011 julkaisun mukaan Säteilyturvakeskus suosittelee, että uutta asutusta ei tulisi osoittaa 40 m lähemmäksi 110 kV:n linjasta magneettikentän mahdollisten vaikutusten takia. 3.6 Suunnittelutilanne Alueella on 18.4.2007 voimaan tullut Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on maakuntakaavassa määritelty pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen luoteisosia sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Kaavassa aluetta halkoo lisäksi ulkoilureittimerkintä (kuva seuraavalla sivulla). 14 Maakuntakaavaote Harjuniityn osayleiskaava kattaa koko suunnittelualueen 29.10.2012 hyväksytyssä yleiskaavassa nykyiset Harjuniityn asemakaavoitetut alueet on osoitettu niiden nykykäytön mukaisina. Asemakaavan ulkopuoliset alueet on määritelty asuinalueeksi A, pientalovaltaiseksi asuinalueeksi AP ja kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi AK sekä lähipalvelujenalueeksi PL sekä julkisten palvelujen alueeksi PY. Lisäksi alueelle on ositettu virkistysaluetta V ja lähivirkistysaluetta VL. Kaakkurilammi on osoitettu vesialueeksi W. Heposuonalue, Kaakkurilammi ja niiden välinen suo on osoitettu alueen osaksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (se). Kaakkurilammin ja suon välille on osoitettu viheryhteystarve. Korttelialueille on osoitettu hulevesien hallintaa koskeva määräys hule-1 alueellinen hulevesien vivytysallas ja hule-2 jonka mukaan alueelta tulevat hulevedet on johdettava biopidätysaltaiden kautta. Yleismääräyksissä edellytetään että asemakaavoituksen yhteydessä varmistetaan alueen hulevesikäsittelyn toimivuus siten, ettei ympäristöhaittoja synny. Alueelle on ositettu pää- ja kokoojakadut, virkistysreitti sekä voimajohto. Liikenneväylille on osoitettu kaksi liikennetunnelia virkistysreittejä varten. Porin yhdystien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve. 15 Yleismääräyksissä edellytetään että pää- ja kokoojakatujen välittömään läheisyyteen asemakaavoja valmisteltaessa on laadittava meluselvitys ja että alueen luontaisesti kohonneita ylijäämämaita varten tulee asemakaavoituksen tai alueen muun rakentamisen yhteydessä selvittää maaperän arseenipitoisuus la laatia arseenipitoisen maa- ja kiviaineksen sijoitusja seurantasuunnitelma. Harjuniityn osayleiskaava. Kaava-aluetta rajaa etelässä asemakaavat 8:17 (hyväksytty 10.1.2005), 8:20 (hyväksytty 6.9.2010), 8:21 (hyväksytty 20.6.2011) ja 8:24 (hyväksytty 26.8.2013) idässä 4:109 (hyväksytty 11.12.2000). Ensimmäisessä kaavassa on suunnittelualuetta vasten rivitalokortteleita, toisessa kaavassa kerrostalokortteli, kolmannessa ja neljännessä omakotitalo- ja rivitalokortteleita ja viidennessä puistoa ja erityisaluetta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alue on yksi kaupungin ns. tulevaisuuden kasvusuunnista. Alueesta on laadittu osayleiskaava. 16 4.2 Asemakaavasuunnittelun vaiheet Asemakaavan laadinnan vireilletulosta on ilmoitettu 15.3.2013 päivätyssä Nokian kaupungin kaavoituskatsauksessa. 29.4.2014 tekninen lautakunta päätti asettaa kaavaluonnoksen laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä teknisen keskuksen ilmoitustaululla, Harjukatu 21, 3. kerros 12.5.-11.6.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläoloaikana viisi lausuntoa ja yksi nähtävillä oloajan jälkeen. 20.1.2015 tekninen lautakunta päätti hyväksyä kaavakarttaan tehdyt muutokset sekä asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Lisäksi lautakunta päätti muuttaa erillispientalokorttelialueen kaavamääräystä niin, että tontille voi rakentaa vain yksiasuntoisen rakennuksen talousrakennuksineen. Kaavaehdotus oli nähtävillä teknisen keskuksen ilmoitustaululla, Harjukatu 21, 3. kerros 26.1.-25.2.2015. Kaavaehdotuksesta saatiin yksi lausunto. 9.3.2015 kaupunginhallitus hyväksyi kaavakarttaa tehdyt vähäiset tekniset tarkennukset sekä päätti esittää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valtuustolle hyväksyttäväksi. 4.3.Osalliset Osallisiksi määriteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa: Viranomaiset: Nokian kaupungin asianomaiset hallintokunnat ja Pirkanmaan ELY -keskus, Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Tällaisia ovat mm. kaavan vaikutusalueen asukkaat sekä yritykset, elinkeinonharjoittajat ja mahdolliset yritysten työntekijät sekä yhdistykset Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus (MRA 30 §): 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos Kaavaluonnos oli nähtävillä teknisen keskuksen ilmoitustaululla, Harjukatu 21, 3. kerros 12.5.-11.6.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläoloaikana viisi lausuntoa ja yksi nähtävillä oloajan jälkeen. Asemakaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja vastineet: Kasvatus- ja opetuslautakunta: Harjuniityn koulu on mitoitettu siten, että se tulee vastaamaan Harjuniityn vahvasti kasvavan alueen tarpeeseen. Äärimmilleen täyttyessään kouluun mahtuu lähes 1 000 vuosiluokkien 1 – 9 oppilasta. Harjuniityn koulusta kehittyy koko asuinalueen palvelukeskittymä, jos17 sa on koulutoiminnan lisäksi nuorisotiloja, terveydenhuollon tiloja sekä monipuoliset puitteet liikunnan harrastamiselle sisällä ja ulkona. Kaavan mukainen kasvusuunta on luonnollinen ja palvelut Harjuniityn koulun yhteydessä pysyvät kohtuullisen etäisyyden puitteissa. Kasvatus- ja opetuskeskus toivoo mahdollisimman tasaista rytmiä tonttien luovutuksessa, mikä helpottaa oppilaaksi oton ja muun palvelutuotannon järjestelyissä. Vastine: (sisennettynä, kursiivilla) Tonttien luovutus toteutetaan vaiheittain. Perusturvalautakunta: Perusturvakeskuksella ei ole alueella tarvetta tilavarauksiin omia toimintojaan varten. Kaavaluonnoksen alueen asukkaat tukeutuvat keskustassa sijaitseviin perusturvakeskuksen palveluihin. Perusturvakeskuksen toimitilatarpeen painopiste on keskustassa, jotta voidaan turvata palvelutuotanto suunnittelualueen 2000 asukkaalle ja muille alueille tuleville asukkaille. Vastine: (sisennettynä, kursiivilla) Kaava perustuu siihen, että perusturvakeskuksen painopiste on keskustassa. Rakennus- ja ympäristölautakunta: Vaikka kaava-alueelle on asemakaavaluonnoksessa osoitettu pinta-alaltaan kohtuullisesti viheralueita, lähivirkistysalueet ovat pääosin soita, sähkölinjan alusta ja muita joutomaita. Viheralueet eivät siis luonnoksen osoittaman kaavaratkaisun mukaan tarjoa asukkaille kovinkaan houkuttelevia virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi asuinalueiden väliin jätetyt ekologiset käytävät ovat paikoin huomattavan kapeita ja sisältävät ihmisten käyttöön tarkoitetun ulkoilureitin eivätkä näin ollen tarjoa alueen viheralueiden lajeille aitoa liikkumiseen soveltuvaa ekologista käytävää. Kaava-alueen eteläosaan osoitetun virkistys- urheilupalvelujen alueen (VU) aiheuttaman häiriön vuoksi korttelin 105 sekä korttelin 106 itäisimmät tontit sijoittuvat viihtyisyyden kannalta ongelmalliselle alueelle. Lautakunta suosittelee näiden jättämistä kokonaan rakennettavan alueen ulkopuolelle. Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää, että Nokian kaupunki teettäisi kallioisilla tonteilla aluelouhinnan ennen niiden myymistä rakentajille. Tällä saataisiin minimoitua melu- ja tärinähaittoja jo rakennetuilla alueilla. Nykyisellään käytäntö on että rakennuttaja louhii tonttinsa itse. Yleensä naapuritonteilla tai -kortteleissa on tässä vaiheessa jo asuttuja rakennuksia. Tilanne korostuu etenkin suurilla kaava-alueilla, joissa kortteleita rakennetaan ja tontteja luovutetaan useina peräkkäisinä vuosina. Kallioisimmilla tonteilla harjoitetaan louhittavasta määrästä johtuen joskus myös murskaustoimintaa melko lähellä asuttuja rakennuksia. Asemakaavassa tulisi jollain tasolla määrittää rakennettavien tonttien lattiatasot, jotta vältyttäisiin eri tasoon rakennettavilta naapuritonteilta ja siitä johtuvista ongelmista. 18 Kaavamääräyksiä koskien rakennus- ja ympäristölautakunta esittää seuraavaa: Tällä hetkellä rakennuslupiin kirjoitettavat ehdot koskien arseenin aiheuttamien haittojen minimoimista, tulisi esittää asemakaavassa kaavamääräyksenä. Tonttien istutuksia koskevassa määräysosiossa olisi suotavaa olla maininta ”Pihamaa tulee muotoilla ja rakentaa siten, että se täyttää Nokian kaupungin rakennusjärjestyksen määräykset. Luiskaukset tontin rajoilla saa rakentaa maksimissaan kaltevuuteen 1:3 ja tontin rajalle ei saa rakentaa pengerryksiä. Tonttien rajoille ei saa muodostua selkeitä porrastuksia, mikäli tonttia pengerretään tukimuurein, tulee tukimuurin olla vähintään oman korkeutensa etäisyydellä naapurin rajasta. Tontin rajoille tulee tarvittaessa rakentaa ojanne pintavesien johtamiseksi”. Autopaikkojen määrää koskevassa määräysosiossa lienee kirjoitusvirhe. Julkisten palveluille, lähipalveluille sekä energiahuollolle varattujen alueiden autopaikkavaatimuksessa on käytetty yksikköä autopaikkaa/neliökilometri (km2), oikea yksikkö lienee autopaikkaa/kerrosneliömetri (kem2). Rakennusten enimmäispituutta käsittelevässä määräysosiossa olisi suotavaa olla maininta ”Paritalojen suunnittelussa ja korkeusaseman määrittämisessä tulee noudattaa erityistä huomiota rakennusten soveltuvuuteen ympäristöönsä. Mikäli tontin pinnan korkeusasema muuttuu rakennuksen pituussuunnassa, tulee rakennusta porrastaa huoneistojen välisen seinän kohdalla siten, ettei tontin rajoille muodostu jyrkkiä luiskauksia”. Omakotitonttien rakennusoikeutta koskeva määräysosio on sekava ja vaikeasti tulkittavissa. Osiossa mainitaan että ”tonteilla saa asuinrakennusoikeuden lisäksi rakentaa enintään 50 kem2 suuruisen talousrakennuksen”. Kaavassa tonttien kokonaisrakennusoikeus on kuitenkin tehokkuuslukuna. Määräyksestä ei käy yksiselitteisesti ilmi kuuluuko talousrakennuksen rakennusoikeus kokonaisrakennusoikeuteen. Osion mukaan ”talousrakennukseen tulee osoittaa 2 autopaikkaa”, jolloin määräyksen mukaan yhden auton suojan rakentaminen ei olisi mahdollista. Lisäksi osiossa esitetty määräys ”talousrakennukselle osoitetun kerrosalan saa sijoittaa asuinrakennuksen yhteyteen”, on tulkittavissa siten että koko rakennusoikeuden saa käyttää asuintiloihin. Tulkinta tulisi aiheuttamaan tässä muodossa ongelmia grynderivetoisessa paritalorakennuttamisessa, jolloin koko rakennusoikeus pyritään yleensä käyttämään asuintiloihin. Rakennuksen loppukäyttäjille ei tällöin jää mahdollisuutta esim. irtaimistovarastotilan rakennuttamiseen. Rakennus- ja ympäristölautakunta ehdottaa, että rakennusoikeutta koskeva määräys muutetaan muotoon: ”AP-tonteilla tulee rakennusoikeutta varata vähintään 15 kem2/asunto talousrakennuksen rakentamiseen. Talousrakennukseen tulee sijoittaa irtaimistovarasto asunnoille. Talousrakennus saa olla enintään 50 kem2 ja siihen voi osoittaa enintään 2 autopaikkaa. Talousrakennukselle varatun kerrosalan, irtaimistovaraston ja/tai autosuojan voi sijoittaa myös asuinrakennuksen yhteyteen, tontin sisäinen rakennusala huomioiden”. Näin määräys mahdollistaa paritalon yhteyteen myöhemmin rakennettavan autokatosvarastorakennuksen rakentamisen (15+15 kem2:n varastot + autokatokset molemmille asunnoille, kun autokatosta ei lasketa kerrosalaan). Rakennusten kattomuotoa koskevaa määräystä tulisi tarkentaa seuraavasti: ”Harjakatossa päälappeiden tulee liittyä yhteen harjalla, harjakatto voi olla keskeinen tai epäkeskeinen”. 19 Kortteleiden 129 ja 130 osalta kaavamääräyksessä tulisi tarkentaa sallitaanko pulpettikattoisten rakennusten kortteleissa myös ns. murrettu harjakatto. Kattokaltevuuksien osalta Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että esitetty määräys puolitoistakerroksisen rakennuksen kattokaltevuudesta, 1:3, ei ole toteutettavissa järkevällä runkosyvyydellä, koska ullakollisen rakennuksen ullakkotilan tulee sijoittua pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan yläpuolelle. Lautakunta esittää, että pientalojen kattokaltevuutta käsittelevä kohta muutetaan muotoon ”kattokaltevuuden tulee pientaloissa olla 1:4, 1:3 tai 1:2” tai vaihtoehtoisesti ”kattokaltevuuden tulee yksikerroksisissa rakennuksissa 1:4, 1:3 tai 1:2 ja puolitoistakerroksisissa 1:2”. Erkkerien, kuistien, lasihuoneiden sekä ulkovarastojen rakennusalan ylittämistä käsittelevää kohtaa tulisi tarkentaa lauseella ”…palomääräykset ja osastointivaatimukset huomioiden…”. Asemakaavamerkinnöissä esitetyt kerroslukumääräykset tulisi ainakin yksi- ja puolitoistakerroksisten rakennusten osalta antaa velvoittavina tai korvata merkinnällä II, jolloin säästyttäisiin lupavaiheen kerroslukuun liittyviltä poikkeamislupakäsittelyiltä. Rinnetonteille esitetty kaavamerkintä 1/2k tulisi antaa velvoittavana määräyksenä, josta voitaisiin tapauskohtaisen harkinnan perusteella ja rakennuspaikan pinnanmuotojen salliessa poiketa. Tällä ohjattaisiin rakentajia kiinnittämään erityistä huomiota ympäristöönsä rakennuksen soveltuvuuteen ja vähennettäisiin huonosta suunnittelusta aiheutuvia ongelmia rinnetonttien pinnantasauksissa. Yleisesti ottaen poikkeamislupien myöntämiselle pitäisi vaatia kunnolliset perustelut. Vastine: (sisennettynä, kursiivilla) Asemakaavan määräyksiä on kehitetty yhteistyössä rakennustarkastuksen kanssa. Kaavaehdotuksesta pyydetään vielä lausunto Rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Vapaa-aikalautakunta: Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvia alueita ei ulotu rajattuun asemakaavaalueeseen. Nokian kulttuuriympäristöohjelma (2001) ei mainitse alueelta kohteita. Mikroliitti Oy:n muinaisjäännösinventointi vuodelta 2012 ei tuo esille säilytettävää. Alueen eteläkärjen ulkopuolelle jää Harjuniityn yhtenäiskoulu. Kevyenliikenteen väylät ovat maamme käytetyin liikuntatila. Liikunnallisen elämäntavan tukemiseksi kaavassa on varmistettava riittävän hyvä ja turvallinen kevyenliikenteen yhteys pohjois-eteläsuunnassa koululta ja urheilukentältä pohjoisessa oleville asuinkortteleille. Asemakaavassa merkityt väylät ovat kovin kapeita ja jyrkillä maastokohdilla. Samalla tulee varmistaa urheilukenttätoimintojen ja kentän läheisten tonttien riittävä etäisyys. Harjuniityn lakialueen sijainti Pohjois-Nokian laajojen ulkoilureittien tuntumassa on hyödynnettävä ja taattava kaavamerkinnöin. Ulkoilureittimerkintä on varmistettava ja jatkuva ulkoilureittiyhteys jo rakennetulta Urpolankadun alitukselta (voimalinjan pohjoispuolella) kohti ulkoilureittejä, kaavaan merkityn Porin yhdystien alituksen kautta, on merkittävä kaavaan. 20 Ulkoilureittiyhteys ja sen jatkuminen länttä kohti urheilukentän alueella tulee varmistaa. Varmistettava on myös kevyenliikenteen yhteys sekä alitus Urpolankadulla koulun lähistöllä kohti itää. Vastine: (sisennettynä, kursiivilla) Alueen maasto-olosuhteista johtuen virkistysreittien osoittaminen on haasteellista. Alueen tulevat käyttäjämäärät eivät ole niin suuria, että alueelle olisi mahdollista tehdä paljoa rakennettuja virkistysreittejä. Kokoojakatujen yhteyteen on varauduttu tehtäväksi kevyenliikenteen väylät. Hiljaiset tonttikadut toimivat myös kevyen liikenteen ja virkistysliikunnan ympäristöinä. Kaava mahdollistaa, että virkistysalueille esitettyjä ulkoilureittejä voidaan rakentamalla parantaa. Kaavakartassa esitetty ulkoilureitistö yhtyy kaava-alueen ulkopuolen olemassa oleviin ja kaavailtuihin tuleviin reitteihin. Pirkanmaan ELY-keskus, lausunto liitteenä Vastine: (sisennettynä, kursiivilla) ELY-keskus toteaa, että asemakaavalta edellytetään riittävien ja hyvin virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden osoittamista virkistykseen ja ulkoiluun ja esittää, että alueen läpi kulkeva voimalinja muutettaisiin suojaviheralueeksi. Kaava-alueesta 42% on virkistysalueita. Nokian kaupungin asemakaavoitetusta alueesta 2870 ha 755 ha eli 26% on puistoja ja virkistysalueita. Lakialueen asemakaavassa viheralueiden osuus on 1,6 -kertainen. Virkistysalueita on siis enemmän kuin riittävästi. Linja-alue on osayleiskaavan mukaisesti merkitty virkistysalueeksi, koska siellä kulkee tärkeä alueellinen virkistysreitti keskustan suunnasta Muurainkalliolle. Nokian kaupungin virkistysaluehierarkiassa seudulliseksi luokiteltavaksi virkistysreitiksi muodostuu kaava-alueen luoteisrajaa pitkin kulkeva viheryhteys, jonka toinen puoli kaavoitetaan myöhemmässä vaiheessa. Silloin yhteydestä muodostetaan riittävän leveä toimimaan mm. ekologisena käytävänä. Alueellinen virkistysreitti seudulliseen verkostoon kulkee nyt ja kaavan mukaisesti johtolinjan yhteydessä vanhan Harjuniityn alueelta Muurainkalliolle. Muut kaavaalueelta osoitetut virkistysalueen ulkoilureitit ovat paikallisia virkistysreittimahdollisuuksia. Se, että asemakaavaratkaisussa on onnistuttu osoittamaan osayleiskaavaa paremmat viheryhteydet, ei tarkoita sitä, että pitäisi vielä entisestään heikentää yhdyskuntarakenteen tehokkuutta. Kosmoksenpuiston kosteikolle ja Kaakkurilammelle osoitetaan suojelumääräys. Hulevesiä koskevia määräyksiä kehitetään niin, että olemassa olevia kosteikkoja voidaan hyödyntää niiden luonnonarvoja heikentämättä ja vähentää mahdollista tulvariskiä myös kaava-alueen ulkopuolella. Maaperän arseenin huomioimisesta maa-ainesten käsittelyssä annetaan yleismääräys. Koska kaavaluonnoksessa tiedettiin olevan vielä suunnittelun alla olevia kaavarakenteellisia asioita, päätettiin meluselvitys jättää tehtäväksi kaavaehdotuksesta. Melusuojaus huomioidaan meluselvityksen mukaisesti. 21 Energiahuollon alueesta liitetään tarkemmat tiedot ja mahdolliset määräykset kaavakarttaan ja selostukseen sikäli kun hankkeesta on tietoja saatavilla. Lentotuhkan läjitysalueelle osoitetaan suojavyöhyke ja annetaan sille asiaan kuuluva määräys. Porin yhdystie osoitetaan kaduksi ja suojaviheralueelle ei osoiteta muita rakenteita kuin melueste. ELENIA OY: Elenia Oy pyytää lisäämään kaksitoista 12m x 12m EN -aluetta puistomuuntamoiden rakentamista varten lausunnon liitteenä olevan kartan mukaisiin paikkoihin. Etäisyys muuntamoista rakennuksiin tulee olla vähintään 5 metriä ja yleisiin rakennuksiin vähintään 15 metriä. Kaavoitettavaan aluetta sivuaa Elenia Oy:n ilmajohtoja sekä kaapeleita. Kaavoitettavan alueen poikki kulkee Elenia Oy:n keskijänniteilmajohto. Mahdollisista johdonsiirto- tai muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutamme työn tilaajalta. Vastine: (sisennettynä, kursiivilla) Kaavaehdotukseen lisätään tarvittavat muuntamopaikat. Asemakaavaehdotuksesta annettu lausunto ja vastine Rakennus- ja ympäristölautakunta: Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää kaavaehdotuksesta lausuntonaan seuraavaa: Lautakunta huomauttaa kaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon vedoten, että alueen viihtyisyyden parantamiseksi ja kaupungin viheralueverkoston eheyttämiseksi kaavassa tulisi osoittaa kaavaehdotuksen maankäyttöratkaisua enemmän metsäisiä alueita lähivirkistysalueiksi. Lautakunta suosittelee edelleen korttelin 105 tonttien sekä korttelin 106 itäisimpien tonttien jättämistä kokonaan rakennettavan alueen ulkopuolelle, sillä ne sijoittuvat viihtyisyyden kannalta ongelmallisille alueille virkistys- urheilupalvelujen alueen viereen. Kaavamääräyksiä koskien rakennus- ja ympäristölautakunta esittää seuraavaa: Korttelien 132-140 rinnetonteilla maanpinnan korkeus vaihtelee 3-7 metrin välillä ja korttelien 119, 121 ja 126 rinnetonteilla 5-9 metrin välillä. Rinnetonteille esitetty kaavamerkintä 1/2k tulisi antaa velvoittavana määräyksenä ainakin niiden tonttien osalta, joissa korkeusero ylittää 4 metriä tontin alueella. Tällä ohjattaisiin rakentajia kiinnittämään erityistä huomiota rakennuksen ympäristöönsä soveltuvuuteen ja vähennettäisiin huonosta suunnittelusta aiheutuvia ongelmia rinnetonttien pinnantasauksissa. Velvoittavasta määräyksestä voitaisiin tapauskohtaisen harkinnan ja hyvin perustellun hakemuksen perusteella sekä pinnanmuotojen salliessa poiketa. Vastine: (sisennettynä, kursiivilla) 22 Kaavaehdotuksessa kaava-alueen (122 ha) maankäytöstä virkistysalueiksi osoitetaan 53 ha eli 43%. Asemakaavan laajennusalueestakin virkistysalueeksi osoitetaan 38%. Koko Nokian asemakaavoitetusta alueesta virkistysalueiksi on osoitettu 28%. Yleiskaavassa osoitetussa viheralueverkostossa suunniteltu asemakaava-alue jää kahden pääviheryhteyden väliin. Niiden lisäksi kaavaalueen halki yleiskaavassa on kolmas pääyhteys ja yksi, kaksi pääviheryhteyttä yhdistävä, viheryhteys. Esitetyssä asemakaavaehdotuksessa alueen halki on muodostettu toinen pääviheryhteys ja toinen pääviheryhteyksiä yhdistävä reitti. Lisäksi Kaakkurilammen alue on yhdistetty edellä mainittuihin pääviheraluereitteihin. Kortteleiden 106 ja 105 poistettavaksi esitetyt tontit heikentäisivät merkittävästi osa-alueen kaavataloutta. Tontit tulevat olemaan palvelujen läheisyyden vuoksi kysyttyjä. Omakotitalojen kerrosluvut, joissa on ½ k merkintä, muutetaan esitetyissä kortteleissa velvoittaviksi. 4.3.4 Kaavaehdotus Asemakaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta laadittiin kaavaehdotus. Kaavaehdotuksessa tarkennettiin Urpolankadun uusi linjaus jouhevammaksi ja muokattiin alueen kerrostalo- ja rivitalotontteja. Lähivirkistysalueille Kosmoksenpuisto ja Kaakkurinpuisto lisättiin suojelumääräys luontoarvojen huomioimiseksi. Lentotuhkanläjitysalueelle osoitettiin suojavyöhyke. Hulevesimääräystä tarkistettiin alueelle sopivammaksi. Liikennemelun huomioimisesta lisättiin kaavaan yleismääräys. Porin yhdystie osoitettiin kaduksi. Lisäksi tehtiin tarkistuksia rakennusaloihin ja rakentamista ohjaaviin määräyksiin. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen asemoitiin teknisenä tarkistuksena kartan merkintöjä niin että ne ovat yksiselitteisemmin luettavissa. Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon perusteella tarkennettiin jyrkemmillä tonteilla kerroslukuja (½ k) velvoittaviksi. 4.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty seuraavat lausunnot; Pirkanmaan ELY –keskus, Elenia Oyj, sekä Nokian kaupungin eri hallintokunnat. 23 5 ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavaluonnoksessa Urpolankatu saa uuden osayleiskaavan mukaisen linjauksen TakaLauttalankadun päähän. Urpolankadun uuden linjauksen molemmin puolin muodostetaan tehokasta kaupunkirakennetta. Tästä asemakaavan ”keskustasta” lähtee kaksi kokoojakatua länteen, jossa ne liittyvät kolmanteen, joka myöhemmin jatketaan kaupunkirakenteen seuraaville laajennusalueille. Kokoojakatujen varteen muodostetaan neljä toisistaan hieman erillään olevaa omakotitaloaluetta. Porin yhdystien varteen muodostetaan suojaviheralue tiemelua vastaan. Alueen puistojen kosteikkoja käytetään kortteleiden hulevesien viivytykseen. Puistoihin osoitetaan osayleiskaavan ulkoiluyhteydet. Lisäksi puistoissa näytetään alueen sisäisiä olemassa olevia polkuja ja korttelirakenteen johdosta muodostuvia polkuyhteyksiä. 5.2 Palvelut Urpolankadun itäpäähän osoitetaan korttelialue sekä julkisille että kaupallisille lähipalveluille. 5.3 Aluevaraukset Kaava-alueen asuinkortteleita osoitetaan 51korttelialuetta, joista suurin osa (46) on pientalovaltaisia korttelialueita AO, AP ja AR. Näiden kortteleiden kerrosluku vaihtelee ollen maasto-olosuhteiden mukaan I, 1/2k I, II tai 1/2kII. Neljässä korttelissa on kerrostaloja AK kerrosluvun vaihdellessa myös maasto-olosuhteiden ja tontin koon mukaan ollen IV, ½ IV tai ½ VIII. Kaava-alueella osoitetaan kerrostalotontteja (AK) 13, rivitalotontteja (AR) 18 ja paritaloille tarkoitettuja tontteja (AP) 16. Erillispientaloille (AO) tarkoitettuja tontteja osoitetaan kaiken kaikkiaan 390. Kaava-alueelta osoitetaan yksi lähipalvelujen tontti PL, yksi julkisten palvelujen tontti Y sekä yksi energiahuollon tontti EN. Pientalotonteilla autopaikkoja tulee järjestää kaksi asuntoa kohti, rivitalotonteilla 1,5 asuntoa kohti ja kerrostalotonteilla 1,2. Lähivirkistysalueille osoitetaan mahdolliset ulkoilureitit ja kaksi leikkialueeksi varattua aluetta. Lähiliikuntapuistoon on jo rakennettu urheilukenttä. Suojaviheralueelle osoitetaan melueste. Porin yhdystie osoitetaan kaduksi ja sille osoitetaan yksi kevyen liikenteen alikulkupaikka ja Kosmoksenkadun länsipäähän ylikulku virkistysreitille. Alueelle annetaan seuraavat yleismääräykset. Luonnonolosuhteista Kaakkurilampi ja sen rantakosteikko sekä Kosmoksen puiston keskeinen osa, vähäpuustoinen suo, tulee hoitaa luontoarvot huomioiden. Piha-alueista 24 Piha-alueiden luiskaukset eivät saa ylittää tontinrajaa. Luiskauksen kaltevuus rajalla saa olla korkeintaan 1:3. Tontin rajalla pengerryksen tai tukimuurin etäisyys rajasta tulee olla vähintään sama kuin sen korkeus. Tonteille luonnollisesti tulevien hulevesien tulee antaa valua ensisijaisesti tontin imeytys/viivytysalueelle ja toissijaisesti johdattaa hulevesiviemäriin. Rakennusten katoilta valuvat vedet tulee johtaa hulevesiviemäriin. Maa-ainekset Kaava-alueella on maaperän arseenipitoisuus luonnostaan koholla. Asemakaava-alueen ylijäämämaat tulee käsitellä ja loppusijoittaa Harjuniityn kaupunginosan alueelle tai sellaiseen paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa tällaisia maita. Rakentamistapa Asuin- ja talousrakennusten yhtenäinen enimmäispituus saa olla enintään 18 m. Useampiasuntoiset asuinrakennukset tulee porrastaa korkeussuunnassa maaston mukaan siten, että tonttien rajoille ei muodostu suuria luiskauksia. Asuin- ja talousrakennusten tulee olla harjakattoisia kattokaltevuudella 1/4, poikkeuksena korttelit 103, 104 ja 105, 117 ja 118, sekä 130 ja 131 joissa tulee olla muu kuin harjakatto. Niissäkin katon tulee olla vähintään kaksilappeinen ja lappeen kaltevuuden tulee olla 1/4. Kivitaloissa tulee olla musta katto ja puutaloissa ruskea kortteleissa 97-100 ja 130-135 ja punainen kortteleissa 110-123 ja korttelin 124 AR -korttelialueella. Rakennusten ja terassien sokkeleiden tulee olla umpinaisia. Julkisivut Pientalojen julkisivujen tulee olla kivirakenteisia kortteleissa 101-109, 124 AO -korttelialue 129 ja 136-140 ja puurakenteisia kortteleissa 97-100, 110-120 ja 122-124 AR -korttelialue ja 132-135. Korttelissa 121, 130 ja 131 tulee olla hirsi suorapintaisena ja suoranurkkaisena. Julkisivujen tulee olla korkealaatuisia. Kerrostalojen julkisivujen tulee olla kivirakenteisia ja parvekkeiden lasitettuja. Kadun varressa olevien talousrakennusten julkisivujen tulee noudattaa päärakennuksen julkisivumateriaalia, ja katosten ulos näkyvien sisäpintojen tulee olla korkealaatuisia, koska ne ovat oleellinen osa katunäkymää. Rakennusten julkisivuissa tulee hirsitaloja lukuun ottamatta vaalean päävärin ja materiaalin lisäksi käyttää vähäisessä määrin myös toista väriä tai materiaalia. Meluntorjunta Urpolankadun varren kerrostalotonteilla tulee rakennuslupaa haettaessa meluselvityksellä osoittaa että valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot liikennemelun osalta eivät ylity asuinhuoneissa, parvekkeilla eikä ulko-oleskelualueilla. Muuta 25 Korttelit 95 ja 120 saadaan rakentaa vasta kun viereinen suojaviheralueen melueste on rakennettu. Suojavyöhykkeeksi määrätyllä lentotuhkan läjitysalueella on tuhkaa suojaavan maakerroksen poistaminen kielletty. Vesihuolto Jotta vesijohdon paine kaikilla vedenkäyttäjillä on riittävä, tulee yli kaksikerroksisissa rakennuksissa tarvittaessa käyttää kiinteistökohtaista paineenkorotusta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Kaavan vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja sosiaaliset vaikutukset Kaava-alueen asukasmäärä tulee alueen kokonaan rakennettua olemaan noin 2000 - 2500 asukasta. Uusien omakotirakentajien myötä alueelle muuttaa nuorempaa väkeä kuin Nokialla keskimäärin, kun taas kerrostaloihin ja rivitaloihin voi muuttaa monen ikäistä väkeä. Alueen laajeneminen tuo käyttäjiä päiväkodeille ja Harjuniityn koululle sekä uusille kaupallisille palveluille. Lisäksi tarvitaan vanhuksille suunnattua asumista. Kaava-alueella varaudutaan siihen, että linja-autoreitti voidaan ensivaiheessa ohjata Takalauttalankadulta Urpolankadun uutta linjausta pitkin Siuron valtatielle. Kun alue on täyteen rakennettu, reitti voidaan ohjata kaava-alueen kokoojakatujen kautta, jolloin se saadaan palvelemaan laajempaa käyttäjäkuntaa. Asemakaavoituksessa joudutaan ottamaan huomioon kasvavat liikenteen aiheuttamat häiriöt. Alueen rakentuminen luo tarvetta sijoittaa junaliikenteen pysäkki Harjuniittyyn. Alueen kasvu lisää myös liikennemääriä Siuronvaltatiellä ja Porin yhdystiellä. Aamun ja iltapäivän työpaikkaliikenteessä tulee ruuhkautumista pääliittymissä. Liikenteen sujuvuus on mahdollista pitää hyvällä tasolla muuttamalla risteykset esimerkiksi kiertoliittymiksi. Asutuksen lisääntyminen edellyttää vesihuollon kehittämistä, muun muassa uusia runkolinjoja paineenkorotusasemia. Niistä on laadittu tarvittavat yleissuunnitelmat asemakaavoituksen yhteydessä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asutuksen kasvu kohdistuu lähinnä moreeni- ja kalliopohjaisiin metsäalueisiin. Kaavaalueen korkein kallio ja alueen sisälle jäävät kallioselänteet jäävät virkistyskäyttöön. Lisäksi luontoselvityksessä osoitetut kohteet vähäpuustoinen suo ja Kaakkurilampi jäävät rakentamisen ulkopuolelle katkeamattoman viherverkoston osana. Niitä kehitetään hulevesien viivytysalueina. Hulevesien ohjaamisesta soille voi olla luonnon kannalta hyötyä siten että lisä vesi pitää ne paremmin kosteana. Riskinä on, että hulevesien mukana niille joutuu epäpuhtauksia. Lisääntyvä väestö aiheuttaa virkistysalueiden kulumista, joten luonnossa liikkuminen on syytä ohjata tietyille väylille. Virkistysreittien leveyden ollessa alle sata metriä kasvillisuudessa tapahtuu muutos. Kulttuurilajit valtaavat alaa valoisuuden lisääntymisen aiheuttaman reunavaikutuksen vuoksi. Tästä ei ole varsinaisesti haittaa, koska alueella olevilla virkistysalueilla ei metsäluontoa ole tarkoitus säilyttää muuttumattomana. 26 5.4.3 Ympäristön häiriötekijät Alueen suurimmat ympäristön häiriötekijät ovat liikenne alueen suurimmilla väylillä, Porin yhdystiellä ja Urpolankadulla. Alueen jatkosuunnittelussa on mahdollista vähentää häiriöitä minimoimalla liikenteen tarvetta sekä kehittämällä väyliä ja risteysalueita. Alueelta syntyvistä ylijäämämaista rakennettaville meluvallille on osoitettu paikka Porin yhdystien viereen. Selvityksen mukaan alueen maaperän arseenipitoisuuden ovat normaalin vaihteluvälin rajoissa joten ylijäämämassoja voidaan hyödyntää alueella esimerkiksi meluvalleissa. Harjuniityn osayleiskaava-alueen pohjoisosaan on alueen rakentamista varten suunnitteilla maa- ja kallioainesten väliaikainen varastointi- ja käsittely paikka ainesten hyödyntämistä varten. Näin maa-aineksia saadaan mahdollisimman paljon hyödynnettyä samalla alueella. Ääni- ja pölyhäiriöitä syntyy muun muassa räjäytys- ja maansiirtotöistä. Ne ovat kuitenkin ajoittaisia ja tilapäisiä. Voimajohtojen läheisyydessä esiintyvät sähkö- ja magneettikentät eivät ylitä STUK:n suositusarvoja suoja-alueiden ulkopuolella. Suoja-alueilla asumista on rajoitettu jo nykyisin sähköturvallisuussyistä. Suoja-alueiden läheisyyteen asuntoja kaavoitettaessa magneettikentät on otettu huomioon siten että lähimmillä oleskelupihoilla ja rakennusaloilla jäädään alle puoleen raja-arvosta. Alueen rakentaminen lisää hulevesiä. Osayleiskaavan yhteydessä teetetyn selvityksen mukaan tulvimisen riskit ovat kuitenkin hallittavissa. Kaava-alueen hulevesialtaat ovat niin laajoja, että tarvittava viipymä on helposti saavutettavissa. Hulevesien hallinnassa käytetään pääasiassa olemassa olevia luonnonväyliä ja kosteikkoja, joita tarvittaessa kehitetään. Urheilupuiston vieressä sijaitseva lentotuhkan läjitysalue jää paikoilleen koskemattomana. 5.4.4 Kaavan vaikutukset kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin Alueelta teetetyn arkeologisen selvityksen mukaan sieltä ei löytynyt muinaisjäännöksiksi luokiteltavia rakenteita. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutus käynnistyy kaavan voimaantulon jälkeen vuonna 2015. Rakentaminen tullaan jakamaan vuosittain toteutettaviin osa-alueisiin. Tämä tasaa palveluihin kohdistuvia paineita. Nokialla 10.3.2015 Asko Riihimäki Kaupunginarkkitehti Jorma Hakola Kaavoitusarkkitehti 7 LIITTEET 27 Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 536 Nokia Kunta Täyttämispvm 05.03.2015 Nokian kaupungin 8. (Harjuniitty) kaupunginosan korttelit 90-140 sekä katu-, virkistys- ja erityisaluetta. 4. kaupunginosan katualuetta. Ehdotuspvm 05.03.2015 Vireilletulosta ilm. pvm 17.04.2013 Kunnan kaavatunnus Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala 121,9391 [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 110,9201 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 11,0190 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [%] m²] [e] [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 121,9391 100,0 161454 0,13 110,9201 161304 A yhteensä 45,5177 37,3 150880 0,33 45,5177 150880 P yhteensä 0,9306 0,8 2791 0,30 0,9306 2791 Y yhteensä 0,8987 0,7 6000 0,67 0,8987 6000 53,0444 43,5 150 0,00 43,3993 0 L yhteensä 18,7427 15,4 E yhteensä 2,8050 2,3 1633 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 17,4210 0,06 2,7528 1633 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-alan muut. [ha Kerrosalan muut. [k-m² +/-] +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] Yhteensä 28 [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [%] m²] [e] [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 121,9391 100,0 161454 0,13 110,9201 161304 A yhteensä 45,5177 37,3 150880 0,33 45,5177 150880 AK 4,4857 9,9 29600 0,66 4,4857 29600 AP 2,0443 4,5 5360 0,26 2,0443 5360 AR 4,3130 9,5 14700 0,34 4,3130 14700 AO 34,6747 76,2 101220 0,29 34,6747 101220 P yhteensä 0,9306 0,8 2791 0,30 0,9306 2791 PL 0,9306 100,0 2791 0,30 0,9306 2791 Y yhteensä 0,8987 0,7 6000 0,67 0,8987 6000 Y 0,8987 100,0 6000 0,67 0,8987 6000 V yhteensä 53,0444 43,5 150 0,00 43,3993 0 VL 47,4103 89,4 VU 5,6341 10,6 L yhteensä 18,7427 15,4 17,4210 Kadut 18,6171 99,3 17,2954 Kev.liik.kadut 0,1256 0,7 0,1256 E yhteensä 2,8050 2,3 ET 0,0180 0,6 EN 0,7578 27,0 EV 2,0292 72,3 C yhteensä K yhteensä T yhteensä 42,8549 150 0,00 0,5444 0 R yhteensä 1633 0,06 2,7528 1633 0,0180 1633 0,22 0,7356 1,9992 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 29 1633 Liite 2 Harjuniityn kaupunginosan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 Asemakaavan muutos koskee Harjuniityn kaupunginosan katu-, virkistys- ja erityisaluetta sekä 4. kaupunginosan katu-, virkistys- ja erityisaluetta. Suunnittelun lähtökohtia ja alustavia tavoitteita Suunnittelualue sijaitsee Porin yhdystien (tie n:o 3001) ja Urpolankadun luoteiskulmauksessa rajautuen edellä mainittujen teiden lisäksi etelässä Harjuniityn kouluun ja lännessä Muurainsuon metsään. Alueen pinta-ala on n. 122 ha. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 Harjuniitty on keskustan ohella Nokian suurin tulevaisuuden kasvualue. Alueen väestömäärän lisäykseksi on rakennesuunnitelmassa esitetty 4000 uuttaa asukasta vuoteen 2030 mennessä. Alueen maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon myös alueelle jo nykyisinkin kohdistuva aktiivinen ulkoilukäyttö. Kaava-alueelle väestömäärä voisi asettua tasolle 2000 – 2500 asukasta, joka tuo tarpeita mm. koulu- ja päiväkotipalveluille sekä edellytyksiä elintarvikemyymälälle. 30 Alueen nykykäyttö Alue on rakentamatonta talousmetsää. Maaperäolot ovat varsin vaihtelevat ja siinä korostuu kallioisuus ja soiden runsaus. Erityisiä luontoarvoja sisältävänä kohteena on luetteloitu Kaakkurilammi ja sen lounaispuolella oleva laajahko ojittamaton suo. Alueen sijaintitekijät ja ulkoilutoimintojen kannalta houkuttelevat luonnonolot ovat tuottaneet metsäalueelle suosittuja kulkureittejä sekä vilkasta paljolti jokamiehen oikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Kaavoitustilanne ja kaavojen sisältämiä ominaisuuksia ja tavoitteita Alueella on 18.4.2007 voimaan tullut Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Suunnittelualue on maakuntakaavassa määritelty pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen länsipää sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Kaavassa aluetta halkoo lisäksi ulkoilureitti-merkintä. Alueella on voimassa 29.10.2012 hyväksytty Harjuniityn osayleiskaava. Osayleiskaavassa alueelle on merkitty kerrostalovaltaista ja pientalovaltaista aluetta sekä lähipalvelujen ja julkistenpalvelujen alueet. Alueen lounais- ja luoteisreunoille on osoitettu virkistysalueet ulkoilureitteineen. Alueen keskellä on kosteikkoja, joita voidaan käyttää hulevesien viivytykseen. Edellä mainittujen kosteikkojen välille on osoitettu viheryhteysmerkintä. Alueen pääväyläksi on ositettu Urpolankadun uusi linjaus Taka-Lauttalankadulle. Pääväylän yhteyteen on osoitettu kevyenliikenteenväylä. Asuinalueiden läpi on osoitettu kokoojakadut. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä on laadittu kaupunkiseudun kuntien yhteinen rakennesuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä asuntopoliittinen ohjelma. Rakennesuunnitelmassa Nokian pääkasvusuuntana on keskustan ohella Harjuniityn alue. Arvioitavat vaikutukset ja arviointiin liittyvät selvitystarpeet vaikutusalue Hankkeella on vaikutuksia mm. keskustaajaman länsiosien palveluverkostoon, Siuronvaltatien ja Porin yhdystien liikenteeseen sekä alueen nykyiseen ulkoilukäyttöön. kaupunkirakenne ja sosiaaliset vaikutukset Esimerkiksi alueen arvioitu tuleva lisäväestön määrä (noin 2000 asukasta) riittänee elintarvikemyymälän tarvitsemaksi väestöpohjaksi. Väestöstä peruskouluikäisiä olisi n. 300, joka tuottaa tarpeita koulutiloille. Samoin vaikutuksia on päiväkotipalveluihin ja vanhuspalveluihin. Osalliset Viranomaiset: Nokian kaupungin eri hallintokunnat, Pirkanmaan ELY –keskus Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Tällaisia ovat mm. kaavan vaikutusalueen asukkaat sekä yritykset, elinkeinonharjoittajat ja mahdolliset yritysten työntekijät sekä yhdistykset. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osayleiskaavan laadinnan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 15.3.2013. 31 Kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus MRA 30 §: - Tekninen lautakunta asetti kaavaluonnoksen nähtäville ilmoitustaululle sekä Internettiin. Ilmoitus nähtävilläolosta oli Nokian Uutisissa sekä ilmoituskirjeet lähetettiin niille alueen maanomistajille, joiden maille kaava esitti maankäytön muutoksia. -lausuntopyyntö: Pirkanmaan ELY -keskus, kaupungin asianomaiset hallintokunnat Kaavaehdotus - Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja sen aiheuttamat muutosehdotukset käsitellään teknisessä lautakunnassa. - Tekninen lautakunta asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville (MRA 19 §) sekä hankkii vielä tarpeelliset lausunnot (MRA 20 §). - Saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään ja niihin vastataan - Kaupunginhallitus käsittelee saadun palautteen ja tekee esityksen kaupunginvaltuustolle asemakaavan hyväksymisestä. Kaavan valmistelu Kaavaa valmistellaan teknisen keskuksen kaavoitusyksikössä kaupunginarkkitehti Asko Riihimäen johdolla. Kaavan valmisteluvastuussa on kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola, jolta saa myös tarvittaessa lisätietoja. Sähköposti: [email protected]. Puhelin: 050 3958759. 32
© Copyright 2024