ESR-osarahoitteiset hankkeet ohjelman
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 ESR-osarahoitteiset hankkeet ohjelman erityistavoitteessa 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Rahoittava viranomainen Etelä-Savon ELY-keskus: Hanke: Toteuttaja/alueet: Toimenpiteet, tavoitteet ja tulokset: Suunniteltu hankkeen rahoitus: (ESR+valtio) S20034 JÄRJESTÖJALOSTAMO uusia työkaluja järjestökentän työhyvinvointiin ja osaamispääoman kasvattamiseen Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy ja Joensuun Setlementti ry Päätavoitteena on kehittää työhyvinvoinnin edistämisen ja ylläpidon toimintamalli, joka auttaa uudistamaan järjestösektorin pienten organisaatioiden sekä työyhteisöjen työ- ja toimintaympäristöä tuottavaksi ja hyvinvoivaksi. Hankkeen tuloksena järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi kehittyy ja sitä ylläpidetään järjestöjen itsensä ja niiden verkostojen toimesta yhteistyöllä ja vertaistuella. Järjestötyöntekijöiden työhyvinvointi puolestaan edistää kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittymistä, ns. välityömarkkinoiden toimintaa järjestökentällä sekä järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyön laadullista kehittämistä. 223 248 eur Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo 01.10.2014–31.05.2017 Tavoitteeseen päästään mallintamalla JÄRJESTÖJALOSTAMO -toimintamalli yhteistyössä noin 70 järjestön ja 80–100 järjestötyöntekijän kanssa yhteensä kymmenessä Jalostamo-prosessissa. Toimintamalli lisää työhyvinvointia, vahvistaa osaamista, verkostoitumista ja tehostaa sosiaalisen median työkalujen käyttöä. Toimintamallilla kehitetään järjestöjen toimintakulttuureja ja tuottavuutta ja uudistetaan järjestösektoria työ- ja palveluympäristönä. Pidemmällä aikavälillä hankkeen lisäarvo näkyy järjestöjen vetovoimaisuutena työmarkkinoilla. Järjestöjen potentiaali työllistäjänä kasvaa palvelurakenteiden uudistumisen ja järjestöjen tuottamien palveluiden lisääntymisen myötä. Konkreettisena tuloksena syntyy järjestöorganisaatioita kehittävä ja palveleva toimintamalli, JÄRJESTÖJALOSTAMO, joka parantaa työhyvinvointia, kehittää organisaatioita niiden päätehtävissä sekä lisää kahden maakunnan alueella (ja osin valtakunnallisestikin) järjestöjen osaamista verkkopohjaisten työvälineiden käyttöön. Hanke tuottaa tietoa pienten järjestötoimijoiden ja toimipaikkojen kehittämiseen niin, että järjestötyö on työnä kiinnostavaa, työssä voidaan hyvin ja että se palkkatyönä on vetovoimaista myös tulevaisuudessa. Hankkeessa saatu tieto luo uutta osaamista järjestöjen johtamiseen, esimiesalaistyöhön ja toimintojen kehittämiseen. S20076 Pohjois-Karjalan Yrittäjät r.y. Pk-yritysten laskentatoimen osaaminen Pohjois-Karjala 01.11.14-31.08.15 Tavoitteena on aktivoida pohjoiskarjalaisten mikroyritysten laskentatoimen tuottamien tietojen hyödyntämistä siten, että niiden elinkelpoisuus ja tuottavuus paranee huomattavasti. Tavoitteena on antaa pk-yritysten tarvitsemaa kohdennettua yritysneuvontaa, antaa yrityksien tarvitsemaa koulutusta ja toteuttaa muita mahdollisia aktivointitoimenpiteitä, joilla mikroyritysten laskentatoimen hyödyntämistä lisätään. Lisäksi tavoitteena on lisätä vuoropuhelua yritysten ja tilitoimistojen välillä siten, että yritysten tilintoimistoilta tarvitsemaa palvelua voidaan kehittää yrittäjiä enemmän hyödyntäväksi ja palvelevaksi. Hanke toteutetaan kontaktoimalla mikroyrityksiä (n. 40-60 kpl) ja käymällä läpi yhdessä yrittäjän kanssa laskentatoimen osaamisen haasteita sekä mahdollisuuksia. Yrityksille annetaan kohdennettua yritysneuvontaa, koulutusta ja 40 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20108 Joensuun yrittäjät ry Pienyrittäjän työhyvinvointi Pohjois-Karjala 03.11.14-30.10.15 haetaan yhdessä tilitoimistojen kanssa ratkaisuja mikroyritysten tiedonintresseihin. Tavoitteena on, että yritys ja tilitoimisto sopivat yrityksen kehityskohteista ja näitä kehityskohteita seurataan säännöllisesti tilikauden aikana. Lisäksi tavoitteena on rakentaa toimintamalli mikroyritysten yritysneuvonnalle ja mahdollisuuksien mukaan olemassa olevalle koulutukselle. Erityistavoitteena hankkeella on mikroyritysten tuottavuuden kehittäminen soveltamalla uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia pienyrittäjän työhyvinvoinnin ja ajanhallinnan apuvälineinä (aktiivisuusranneke, sähköinen ravintokalenteri yms) ja juurruttaa työhyvinvoinnin edistäminen yrittäjien paikallisyhdistyksen jäsenpalvelujen osaksi. Suomen Yrittäjillä on 110.000 jäsentä, Pohjois-Karjalassa on 16 paikallisyhdistystä, joissa yhteensä noin 3 000 jäsenyritystä. Pienyrityksiä jäsenistöstä on valtaosa, yli 90 %. Jäsenistölle 2011 tehdyn kyselyn mukaan maakunnan yrittäjät kokivat työhyvinvointinsa ongelmaksi mm. stressin ja työn ja vapaa-ajan sekoittumisen. Ikäryhmistä huonoimman arvosanan antoivat ikääntyneet yrittäjät. Työhyvinvointiin liittyviin tapahtumiin osallistui vain kolmannes yrittäjistä vaikka suurin osa koki ne tarpeellisiksi. Työterveyslaitoksen (Tietokortti 26) mukaan ihmisen tärkein pääoma työelämässä on hänen työkykynsä. Yksinyrittäjien ja mikroyritysten tuottavuus on kiinni lähinnä yrittäjän omasta työkyvystä. Se rakentuu terveyden ja toimintakyvyn lisäksi osaamisen ja mm. asenteiden varaan. Suomen Yrittäjien (2013) tekemän pienyrittäjäkyselyn mukaan jaksamista haittaavat tekijät olivat eniten yhteydessä unihäiriöihin, ajanhallinnan ongelmiin ja mm. työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Pienyrittäjien työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja jaksamista halutaan vahvistaa hankkeessa herättämällä mielenkiinto omaan terveyden ja ajanhallinnan seurantaan. 09.09.2015 25 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20180 Elinvoimaa organisaatioon 01.02.2015-31.01.2017 Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos ja Pohjois-Savon Liikunta Pohjois-Savo Hankkeen toiminta-ajatuksena on hyvinvoiva henkilökunta, joka nähdään erilaisten työyhteisöjen tuottavuuden perustana. Kehittämishankkeen kohteena on eri-ikäisten työhyvinvointijohtamisen tutkimusperusteinen kehittäminen ja hankkeessa toteutettavien erilaisten työhyvinvointia ja tuottavuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden (interventioiden) arviointi. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä muiden osatoteuttajien kanssa hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen työssä jaksamista ja eri-ikäisten työhyvinvoinnin johtamista sekä samalla myös toimintatapoja tuottavammiksi. Elinvoimaa organisaatioon -hankkeen tavoitteena on em. kehittämisinterventioiden ja tutkimustulosten mukaisesti saada hankkeeseen osallistuvista kohdeorganisaatioista tuottavampia ja hyvinvoivempia. Tavoitteena on myös edelleen kehittää Toimintakyvyn vaikutus työelämään (TOVA) -hankkeessa pilotoitua työssä jaksamista edistävää ja ylläpitävää toimintamallia työhyvinvointijohtamisen malliksi. Hankkeen keskeisenä innovaationa ja lisäarvona aiempaan työhyvinvoinnin kehittämis- ja tutkimustoimintaan verrattuna on erilaisten kehittämistoimenpiteiden (interventioiden) hyödyntäminen ja vertailu. Hankkeessa käytetään kahdenlaisia interventiota: 1) prosessi- ja yhteiskehittelyinterventiot (Työterveyslaitos) ja 2) yksilön fyysiseen hyvinvointiin kohdistuvat interventiot (PohjoisSavon Liikunta) sekä tuotetaan tietoa prosessi- ja yhteiskehittelyinterventioiden toteuttamiseen ja jatkokehittämiseen (Itä-Suomen yliopisto). Hankkeen kohdeorganisaatiot: Hankkeen kohdeorganisaatiot ovat suuria, keskikokoisia ja pieniä yrityksiä. Mukana on myös yksi terveyspalveluorganisaatio. Hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa eri-ikäisten työhyvinvointijohtamisesta kehittämisinterventioista sekä kohdeorganisaatioille että laajemmin alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettäväksi. 09.09.2015 452 057 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20201 Navitas Kehitys Oy TechnoKnowhow - kone- ja energiateknologian yritysten osaamisen kehittäminen Pohjois-Savo Kone- ja energiatoimiala on käynyt läpi rakennemuutoksen, jonka seurauksena työtä on siirtynyt halvemman kustannusrakenteen maihin. 09.09.2015 277 944 eur Samaan aikaan alueen yritysten työntekijöiden ikärakenteeseen on tullut vääristymää. Nuoria ja keskiikäisiä osaajia on yrityksissä liian vähän verrattuna kokeneisiin ja ikääntyviin työntekijöihin. Ikääntyvien työntekijöiden osaamista on tarvetta parantaa uusille osaalueille. Globaali kilpailu ja globaalit hankinnat ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen. Pohjois-Savossa on useita alihankintayrityksiä, jotka toimittavat palveluita muutamalle päähankkijalle. Tämä erityispiirre on vallitseva erityisesti Keski-Savossa ja Ylä-Savossa. Alihankintaa tekevien PKyritysten osaamisen ylläpito ja tason nosto on erityisen tärkeää, jotta globaalissa ja kansallisessa kilpailussa tärkeä osaaminen on riittävän korkealla tasolla. Insinööriosaamista tulee täydentää ja kehittää työuran ja tehtävien mukaisesti kouluttautumalla. Vaativan insinööriosaamisen ylläpito ja täydentäminen on tarpeellista PK-yritysten lisäksi myös suuryrityksissä. Vaarana on, että alihankintavalmistuksen lisäksi myös vaativat suunnittelutehtävät siirtyvät halvemman kustannustason maihin. Nuorien osaajien houkuttelu kone- ja energiateknologian alalle on haasteellista, joten nykyisten kokeneiden osaajien osaamista on kehitettävä uusille osa-alueille. Työurien pidentäminen on vaarassa jäädä haaveeksi ikääntyvien vajavaisesta osaamisesta johtuen. Hankkeessa järjestetään pitkäkestoisia räätälöityjä koulutuksia ja valmennuksia liiketoimintaosaamisen, johtamisen, tuottavuuden, laatuosaamisen ja insinööriosaamisen kehittämiseksi uusille osa-alueille. S20202 Itä-Suomen yliopisto Tuloksellista tietotyötä Pohjois-Savo Hankkeessa pilotoidaan uusi osaamisprofiilityökalu yritysryhmäkohtaisten kyvykkyysvajeiden ja tarpeiden kartoittamiseksi ja toimenpiteiden edelleen suuntaamiseksi. Ajankohtaista tietoa jaetaan ja verkostoitumista edistetään osaamispohjaisissa info- ja seminaaritilaisuuksissa. Hankkeen tarkoituksena on tukea suomalaisten työurien pidentymistä lisäämällä kokemusta mielekkäästä työstä. Valtiokonttorin tutkimuksen mukaan juuri merkityksellinen työ pidentää työuria. Samalla tavoitteena on tukea työyhteisöjen tuottavuutta ja työntekijöiden kokemaa työn imua. Hankkeen aikana on tarkoitus kokeilla useita uusia työtapoja nopeasti ja ketterästi kokeilukulttuuria hyödyntäen. Kun työtapoja kehitetään nopeasti selkeään tarpeeseen samalla työyhteisöjä valmentaen, jää pysyviä toimintamalleja. Hankkeen aikana on tarkoitus luoda työyhteisöihin kokeilukulttuuri, joka haastaa nostamaan ideoiden laatua ja ajattelemaan hiukan suuremmin. Lisäksi ohjattu muutos helpottaa yrityksiä myös kestämään jatkossa helpommin muutosta, sisäistä ja ulkoista. Näitä uusia toimintamalleja on vaikea kehittää pelkällä suunnittelulla, niitä pitää kokeilla. Tietotyöläisen keskeinen tehtävä on ajatella. Tietotyöläisen tuloksellisuus perustuu siihen, kuinka hyvin hän pystyy ja kykenee hyödyntämään ajatteluaan. Ajatustyötä hankaloittavat kuitenkin mm. rasittavat keskeytykset, informaatiotulva, stressi, useat samanaikaiset työtehtävät, tekemättömät työt, aikapaine sekä unen ja levon puute. Ajattelun tehokkuuteen vaikuttaa myös työtavat ja erityisesti ajattelun tavat. Näin ollen voidaan yleistäen tiivistää, että tietotyöläisen tehokkuuteen vaikuttavat sekä ajattelutapa että toiminta- ja elintavat laadukkaan ajatteluprosessin 70 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 mahdollistamiseksi. S20243 Etelä-Savon Kauppakamari Yritysten Yhteiskuntavastuu Etelä-Savo Työn sisältö on muuttunut ja työ vaatii parempaa psyykkistä toimintakykyä kuin 20 vuotta sitten. Tietotyö on informaation käsittelyä, se tapahtuu entistä enemmän vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tarvitsemme parempaa johtamista ja ennen kaikkea parempaa henkistä toimintakykyä. Hankkeessa keskitytään tietotyöläisen toimintatapojen kehittämiseen, jotta työstä selviytyisi laadukkaammin ja tehokkaammin samalla tehden työtä merkityksellisemmäksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä pienten ja keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuuta ja sen raportointiosaamista hankkeen avoimen koulutuksen, yritysten yhteistapaamisten / informaatiotilaisuuksien sekä raadin antaman palautteen kautta. Koulutuksen taustalla toteutetaan kilpailu, jolla osallistujia motivoidaan mukaan koulutukseen ja yhteiskuntavastuun kehittämiseen sekä jalkauttamiseen osaksi yrityksen perustoimintaa. Hankkeen tavoitteena on myös laajempi yritysten yhteiskuntavastuun tietoisuuden lisääminen. 70 796 eur Pk-yrityksissä ei vielä tunneta yhteiskuntavastuuta niin hyvin kuin isoissa ja kansainvälisissä yrityksissä, eikä niissä ole raporttien muodossa koottu ja kuvattu yritysten yhteiskuntavastuuta. Kilpailun aikana annettavan avoimen koulutuksen, informaatiotilaisuuksien ja yleisen tiedottamisen tuloksena mahdollistetaan yritysten yhteiskuntavastuun käsitteistön ymmärtäminen ja sisäistäminen sekä raportointipohjan valmistelu. Hanke on lajissaan uusi ja toimii pilottihankkeena yritysten yhteiskuntavastuun tietoisuuden lisäämisessä ja jalkauttamisessa osaksi yritysten päivittäistä toimintaa. Työtä tehdään myös yhteistyössä koulujen kanssa, näin levitetään tietoa yritysten yhteiskuntavastuusta myös oppilaitoksille ja opiskelijoille. S20275 Itä-Suomen työturvallisuuden harjoitusalueen valmisteluhanke Kuopio Innovation Oy ja Pelastusopisto Hanke toteutetaan pilottina Etelä-Savossa. Hankkeen päättyessä sisältöä ja toteutusta kehitetään ja pyritään laajentamaan kilpailu ja siihen kuuluva koulutus koko Suomen alueelle Kasvu Open -konseptin avulla. Lisäksi on tarkoitus viedä kilpailu osaksi valtakunnallista Työelämä 2020 hanketta. Työtapaturmilla on laajamittaisia yksilöllisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2013 korvattiin lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta yhteensä 124 947 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa ja keskimääräinen työtapaturman kustannus on noin 8 500 euroa. Työturvallisuuden harjoitusalueella harjoitellaan työturvallisuustaitoja todenkaltaisissa ympäristössä aktiivisessa pienryhmäopetuksessa erilaisia rastikokonaisuuksia hyödyntäen. Tällainen harjoittelu edistää yritysten työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuuskäytänteet osataan paremmin huomioida osana päivittäistä työtä ja pystytään vähentämään työtapaturmia aiheuttavia riskejä. Parantunut työturvallisuus lisää työhyvinvointia ja vaikuttaa myönteisesti myös työssä jaksamiseen, kun työ koetaan turvallisemmaksi. Itä-Suomen työturvallisuuden harjoitusalueen valmisteluhankkeen tavoitteena on valmistella työturvallisuuden harjoitusalueen toimintakonsepti ja määritellä sitä hallinnoiva tuleva organisaatio. Lisäksi hankkeen aikana sitoutetaan laaja yritysjoukko harjoitusalueen käyttöön ja rahoittamiseen sekä työturvallisuuden rastikokonaisuuksien rakentamiseen harjoitusalueelle. 62 999 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 Valmisteluhankkeen tuloksena Kuopiossa on maan johtava ja monipuolisin työturvallisuuden harjoitusalue, jota hyödyntävät laajasti Itä- ja Keski-Suomen alueella toimivat rakentamisen, teollisuuden ja liikenteen alan yritykset ja yhteisöt sekä julkiset organisaatiot, jotka kouluttavat henkilöstöään työturvallisuusasioissa harjoitusalueella. Lisäksi ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut hyödyntävät työturvallisuuden harjoitusaluetta opiskelijoiden työturvallisuustaitojen opetuksessa. S20276 Savon Yrittäjät ry Sujuvat omistajanvaihdokset Savossa Pohjois-Savo S20277 Varkauden kaupunki, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ProVarkaus 2 Pohjois-Savo Työturvallisuuden käytännön harjoittelulla edistetään yritysten työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuus osataan paremmin huomioida päivittäisessä työssä ja pystytään vähentämään työtapaturmia aiheuttavia riskejä. Työturvallisuuteen panostaminen parantaa välillisesti yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta, sillä turvallinen työskentely poistaa työtapaturmien aiheuttamia keskeytyksiä ja niistä aiheutuvia haittoja. Hankkeen tavoite on tehdä malli ja pilotoida Pohjois-Savon alueen yrittäjien ja yritysneuvojien sekä taloushallinnon ammattilaisten valmiuksien koulutus yritysten parantamiseksi omistusjärjestelyiden valmistelussa ja toteuttamisessa. Samalla luodaan turvaverkkoa heikossa tilanteessa oleville yrittäjille. Mallin pohjalta koulutetaan ko. kohderyhmiä hankkeen aikana ja hankehenkilöstön sekä elinkeinoja tukevan henkilöstön voimin autetaan yrityksiä selviytymään pitkittyneen taantuman yli. Hankkeen tulostavoitteet: Hankkeen aikana koulutetaan alueen n. 30-40 julkiseen yritysneuvontaan osallistuvaa toimihenkilöä sekä arviolta 70-100 tilitoimisto- ja tilintarkastustehtävässä yritysten omistajajärjestelyihin osallistuvaa asiantuntijaa. Lisäksi kenttätyössä osallistutaan arviolta 50-100 yrityskäyntiin, joissa tehdään käytännön neuvontaa yrityskauppa-asioissa. Hankkeen oheistuotteena tavoitetaan yrityksiä, jotka tarvitsevat neuvontaa vaikeuksiinsa. Tämän seurauksena tavoite on auttaa näitä tunnistettuja "tapauksia" pelastamaan yritystoiminnan jatkuvuus tai toissijaisesti ellei ratkaisua löydetä - toteutetaan yrityksen hallittu lopetus niin, että yrittäjä selviää mahdollisimman vähäisin henkisin ja taloudellisin vaurioin. Hankkeella pyritään saamaan pitkän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan, henkilöstön osaamiseen ja opettajien minäpystyvyyteen ja työtyytyväisyyteen sekä työssäjaksamiseen ja palvelujen tehokkuuteen sekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen. Toimintamallit perustuvat tutkimusnäyttöön ja niiden soveltaminen ohjaa koulujen henkilökuntaa käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaasti. ProVarkaus -2 -hankkeessa otetaan käyttöön ja sovelletaan suomalaiseen peruskouluun soveltuvia, teoreettisesti perusteltuja ja tutkimukselliseen näyttöön perustuvia lähestymistapoja, joilla kouluissa voidaan ohjata oppilaita hyvään käyttäytymiseen sekä korjata jo ilmeneviä käyttäytymisen ja tarkkaavuuden lieviä pulmia ja korjata erityisen vaikeita käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia. Hankkeessa kehitetään moniammatillista oppilashuoltotyötä, ja tavoitteena on konsultoivan ja ennakoivan oppilashuollollisen työn avulla säästää sosiaali- ja terveyshuollon kuluja. ProVarkaus 2-hanke tukee yhteistyömuotojen löytymistä koulujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Yhteistyön tehostaminen ja selkeä koordinointi johtaa palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen. ProVarkaus 2-hankkeen tavoitteena on kehittää Varkauden kaupungin koulujen keinoja tehostaa käyttäytymisen ohjaamista tavallisissa luokissa sekä tehostetun ja erityisen 294 744 eur 184 382 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20287 Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja työhyvinvointia Mikkelin AMK Oy Etelä-Savo tuen menetelmiä ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä tuen suunnittelussa ja oppilashuollossa. Hanke perustuu aiemman ProVarkaus -hankkeen aikana saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin. Hanke perustuu tarpeeseen parantaa pk-yrittäjien ajankäyttöä ja palveluprosesseja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Maaseudun ruoka- ja matkailupalveluja tuottavat yritykset ovat kohderyhmänä, koska leimallista niille on yrittäjän työpanoksen suuruus, toiminnan ja palveluvalikoiman sirpaleisuus mutta kuitenkin samalla halu parantaa ja laajentaa yrityksen toimintaa. 09.09.2015 69 227 eur Hankkeen toimenpiteet auttavat pk-yrittäjiä ymmärtämään omaa ydinliiketoimintaansa prosessina, tuovat konkreettisia mittaustuloksia ajankäytön ja oman hyvinvoinnin nykytilasta ja keinoja niiden parantamiseen. S20298 Aalto-korkeakoulusäätiö Tuottava yritys ja hyvinvoiva yrittäjä Etelä-Savossa TYHY Etelä-Savo Hankkeen lähestymistapa pk-yritysten kehittämiseen on uusi, koska se yhdistää liiketoimintaprosessien, ajankäytön hallinnan ja oman hyvinvoinnin parantamisen. Keskeisenä tavoitteena on eteläsavolaisten mikroyritysten elinvoimaisuuden ylläpitäminen ennakoivasti. Hankkeessa syntyy uusia, konkreettisia yrittäjän työhyvinvointia ja sitä kautta liiketoimintaa tukevia palvelumalleja yrityksen elinkaaren kolmeen eri vaiheeseen: alkutaipaleelle ja kasvuja kehitysvaiheessa oleville sekä omistajan vaihdokseen valmistautuville yrityksille. Tavoitteena on rakentaa kehittämispolkuja yritysryppäiden tarpeiden mukaisesti hyvinvoivan, kannattavan, kilpailukykyisen ja uudistuvan toiminnan edistämiseksi. Hanke edistää alueen työllisyyttä tukemalla yrityksiä ja yrittäjiä erilaisissa muutostilanteissa. Kilpailukyvyn osatekijöihin voidaan vaikuttaa yrittäjän ja työntekijöiden työhyvinvoinnin kautta. Työhyvinvointi parantaa työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja työyhteisön ilmapiiriä, jonka myötä työn tuloksellisuus paranee. Työhyvinvointi lisää oppimishalukkuutta ja oman osaamisen kehittämistä, minkä seurauksena voidaan odottaa syntyvän uusia palveluideoita ja tuotteita sekä työhön sitoutumista. Tämä parantaa yrityksen imagoa haluttuna työpaikkana että yhteistyökumppanina. Hanke tukee valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteita ja painopistealueita. Valmistelutyössä on ollut mukana kyseisen hankkeen Etelä-Savon alueverkosto. Hankkeen toimenpiteillä edistetään mikroyrityksissä työhyvinvointia, terveyttä, osaamisen kehittämistä, kannattavuuden parantumista, yritysten verkostoitumista ja kumppanuuksien rakentamista. Hanke tukee Etelä-Savon maakuntaohjelmassa esille nostettuja painopistealueita työhyvinvoinnin kehittämisen nivomisesta työn ja työyhteisön kehittämiseen. Yritystoiminnassa työhyvinvointi vahvistaa edellytyksiä innovaatioille ja toiminnan uudistamiselle ja kehittymiselle, mikä ohjelman mukaan on edellytys yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilymiselle ja kehittymiselle. Lähde: Etelä-Savo -ohjelma, maakuntaohjelma vuosille 2014-2017, s. 39. Hankkeessa pilotoidaan uusia, syvennettyjä toimenpiteitä ja ne toteutetaan mikroyritykset parhaiten tuntevalla kehittämiskonsultoinnilla julkista ja yksityistä asiantuntijaverkostoa hyödyntäen konsultatiivisella työotteella. Uusien palvelujen tuotekehitystyöhön ja pilotointiin kutsutaan mukaan Yritys-Suomen seudullisten yrityspalveluiden asiantuntijoita. Lisäksi tehdään yhteistyötä valtakunnallisen omistajanvaihdoksiin perehtyneen Suomen Omistajanvaihdosseuran kanssa. Hankkeen tuloksena syntyvät uudet kehittämisen käytänteet vakiintuvat osaksi muuta mikroyrityksille suunnattua palvelutarjontaa. Hankkeen voimavarana hyödynnetään 145 284 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen sekä valtakunnallisia että alueellisia tilaisuuksia. Hankkeen tuloksena eteläsavolaisten mikroyritysten työhyvinvointi - elinvoimaisuus ja kannattavuus on parantunut. Yritykset ovat hyvässä kunnossa ja houkuttelevampia potentiaalisille ostajille tai perheyrityksen jatkajille. Hankkeen aikana vahvistetaan yritysten omaa osaamista ja rakennetaan kestäviä verkostosuhteita. Mahdollisesti syntyy myös uusia palvelutuotteita. Yrittäjien oma elämänhallinta ja työhyvinvointi on parantunut ja yrittäjäidentiteetti vahvistunut. Yritykset saavat verkostoitumisen johdota lisää näkyvyyttä ja myyntiä. Yritysten tietoisuus tarjolla olevista neuvonta- ja kehittämispalveluista on parantunut ja omaehtoinen palveluihin hakeutuminen on lisääntynyt. S20381 ProAgria Etelä-Savo ry Startti Etelä-Savo Määrällinen tavoite on noin 50 kontaktoitua mikroyritystä, joissa pilotoidaan syvennettyjä toimenpiteitä. Hankkeen tuloksena alueen toimijoiden osaaminen ja yhteistyö on parantunut ja hyvät käytännöt saadaan laajempaan levitykseen myös muille mikroyrityksille. Hanke tukee nuoria maatilayrittäjiä ja maaseudun pienyrittäjiä onnistumaan sukupolvenvaihdoksessa ja yritystoiminnan alkutaipaleella. Yhtenä tavoitteena on luoda malli ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Tavoitteena on, että sekä jatkajat että luopujat perheineen ovat tyytyväisiä sukupolvenvaihdokseen liittyviin päätöksiin. Myös työhyvinvointi varmistetaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Hankkeen tavoitteena on valmentaa 60 - 80 nuorta kaikkiaan 6 - 8 eri pienryhmässä; aluksi toteuttamaan sukupolvenvaihdos hyvin ja sen jälkeen ottamaan nopeasti yritysmäinen ote valitulla uralla. Pienryhmäpäiven keskeinen sisältö on kannattavan liiketoiminnan käynnistäminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien ryhmissä käydään lävise sukupolvenvaihdoksen suunnittelua, toteutusvaihtoehtoja, kauppahinnan muodostumista ja rahoitusmahdollisuuksia. Oma kokonaisuus varataan työssä jaksamisen käsittelyyn ja sukupolvenvaihdokseen liittyvän suuren muutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin jatkajien ja luopujien elämässä. Keskeinen asia on myös maatalous- ja maaseutuyritysten eri toimialojen ja tuotantosuuntien erityispiirteiden ja kannattavuuksien vertailu sekä kannattavuuteen vaikuttavat tekijöiden määrittäminen. Johtamistaidot ja johtamisen merkitys korostuu niin maatilakuin pienyrityksissä tulevaisuudessa. Johtamiskokonaisuuteen kytketään yritysten ydinprosessien kehittäminen ja jatkuva parantaminen. Asiakasymmärrys ja asiakaslähtöinen tuotekehitys sisällytetään pienyritysten pienryhmäpäiviin. Sisällöt suunnitellaan osallistujien tarpeiden mukaisiksi. Pienryhmätoiminnan ja valmennuksen tavoitteena on kunkin nuoren tutustuminen oman yrityksensä toimintaan ja yritystoiminnan kehittämisnäkökulmien avautuminen. Hankkeen tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyömalli, joka jää hankkeen jälkeen elämään yrittäjien tueksi osana heidän normaalia toimintaansa. Pienryhmiin osallistuvat oppivat tuntemaan ProAgrian ja muiden sidosryhmien edustajia ja he saavat hankkeen aikana tuekseen juuri heidän tarpeisiinsa vastaavan tiimin, jonka tuki on käytettävissä hankkeen jälkeenkin. 252 413 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20344 Pohjois-Karjalan Martat ry Työhyvinvointia työporukoille -hanke Pohjois-Karjalan kansanterveys ry Pohjois-Karjalan Martat ry yhteistyökumppaninaan PohjoisKarjalan kansanterveys ry kehittää työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevan toimintamallin ja koulutuskokonaisuuden, jota testataan pilottityöyhteisöissä. Tämän palvelukokonaisuuden keskeisiä aihepiirejä ovat: Terveellinen ravitsemus, fyysinen ja henkinen toimintakyky sekä yhteisöllisyys työpaikalla. Keskeisenä tavoitteena on, että työntekijöiden työssä jaksamista tukemalla ja terveempiin elämäntapoihin kannustamalla ehkäistään pitkällä tähtäimellä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. 09.09.2015 52 301 eur Hankkeen aikana kehitettävää koulutuskokonaisuutta testataan kuntaorganisaatioiden (Joensuun kaupunki ja Liperin kunta) työntekijöistä muodostuvilla ryhmillä. Pilotoinnin tuloksia voidaan hyödyntää myös yksityisen sektorin työyhteisöissä. Pilotointiryhmiin osallistujat ovat ensisijaisesti yli 54-vuotiaita työntekijöitä. Hankkeen tuloksena syntyvät työterveyshuollon rinnalle kehitetyt palvelujen tuottamisen toimintamallit sekä valmiit palvelutuotteet. Rahoittava viranomainen Hämeen ELY-keskus: S20365 Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sotealalle Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy ja Työtehoseura ry Hankkeen päämääränä on näiden alojen pk-yritysten ja työyhteisöjen kokonaisvaltainen, osallistava vahvistaminen moniäänisesti, monialaisesti, monimenetelmällisesti ja innovatiivisesti. Hankkeen päämääränä on Uudenmaan alueen metsä- sekä sosiaali-, terveysalojen (sote) pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin parantuminen ja yritysten tuottavuuden lisääntyminen. Lisäksi päämääränä on näissä yrityksissä työskentelevien yli 54-vuotiaiden työntekijöiden työurien pidentäminen. Hankkeen lähtökohtana on se, että työhyvinvointi näkyy yksilössä työnilona ja organisaatiossa voimavarana, koska hyvinvoivat työntekijät tekevät tuloksellista työtä. (ks. esim. Manka ym. 2012.) Hankkeen visiona on tilanne, jossa jokainen työntekijä osallistuu kehittämistyöhön, tulee aidosti kuulluksi, ymmärtää oman roolinsa ja merkityksensä osana kokonaisuutta, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja johtaa sitä. Tällöin työntekijä kokee hallitsevansa työnsä (sukupuolesta tai iästä riippumatta), kykenee johtamaan itseään osana kokonaisuutta ja on työssään motivoitunut, hyvinvoiva ja tuottava. Työn hallinta merkitsee myös yrityksen/työpaikan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta. Yritys/työpaikka toimii tällöin tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti myös suhteessa laajempaan tuotanto-/palveluprosessiin. Hankkeessa kehitetään aiempaa monipuolisempia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arvioinnin menetelmiä yhdistäen eri tieteen- ja toimialojen lähestymistapoja, mittareita sekä arviointi- ja tutkimusmenetelmiä. Hankkeessa toteutetaan ja kuvataan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamisen prosessit kymmenessä pkyrityksissä metsä- ja sote-alalla (hankkeen työpaketti 1). Yritysten kehittämisprosesseissa kokemuksellinen tieto yhdistetään sekä terveyttä ja hyvinvointia että työn organisoitumisen ja työympäristön kuormitus- ja voimavaratekijöitä kuvaaviin indikaattoreihin. Tavoitteena on, että sekä pk-yrityksen henkilöstö että hankkeen asiantuntijat tuottavat yhteistoiminnallisesti kehittämisen kohteet ja määrittelevät niihin ratkaisuja, konkreettisia 275 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 toimenpide-ehdotuksia ja visioivat yrityksen tulevaisuutta. Kehittämistyön tavoitteena on, että työntekijöiden kokemus oman työn hallinnasta ja työhön vaikuttamisesta vahvistuu. Erityinen huomio kiinnitetään yli 54-vuotiaiden työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja työurien pidentämiseen. Hankkeessa luodaan uusia foorumeita, yhteentörmäyksen tiloja, aikoja ja paikkoja eri alojen (metsä- ja sote sekä hyvinvointi-alat) yhteentörmäykselle ja vertaisoppimiselle. Kahden toisistaan poikkeavan ja sukupuolittuneen (horisontaalinen segregoituminen) toimialan yhteentörmäyttämisen avulla etsitään uusia ratkaisuja ja innovaatioita. (Työpaketti 2.) Hankkeessa järjestettäviä eri aloja törmäyttävien ratkaisutyöpajojen tavoitteena on vertailla sekä etsiä yhteisiä ja mahdollisia uusia voimavaraja kuormitustekijöitä sekä työhyvinvoinnin ja tuottamisen parantamisen keinoja. Tässä rikotaan työhyvinvoinnin tutkimisen ja kehittämisen sukupuolittuneita rajoja. Erityisesti etsitään ratkaisuja yli 54-vuotiaiden ja osatyökykyisten työuran jatkamiseksi. Yhteentörmäysten kohderyhmänä ovat laajasti metsä- sekä sote alojen yrittäjät, yritykset, työnantaja-, työntekijä,- sekä yrittäjäjärjestöt, julkiset organisaatiot, henkilöstön kehittäjät, työterveyshuollon asiantuntijat, työhyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset sekä työelämän kehittäjät ja tutkijat. S20366 Digikoulu Helsingin Yrittäjät ry Uusimaa Edelleen hankkeessa kehitetään, mallinnetaan ja levitetään uudenlainen monialainen toimintatapa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseen. Toimintatavan mallinnus tehdään eri alojen ja toteutettujen työyhteisöjen kehittämisprosessien (työpaketti 1) arvioinnin, vertailun, yhteneväisyyksien ja eroavaisuuksien kuvaamisen kautta (työpaketit 2 ja 3). Tavoitteena on tunnistaa mahdollisia voimavara- ja kuormitustekijöitä sekä voimavaraistamisen ja työn tuottavuuden parantamisen keinoja. Digikoulu on mikro- ja pk-yritysten ja niissä työskentelevien työntekijöiden digitaalisten taitojen koulutuspaja. 99 548 eur Se valmentaa yrittäjiä, heidän nykyisiä työntekijöitään ja aloittavia yrittäjiä tunnistamaan digitaaliset osaamistarpeet työssä sekä tarjoaa täsmätyökaluja ja –ohjausta uudistuviin ja muuttuviin työtehtäviin. Digikoulu pohjautuu Työelämä 2020-hankkeen Uudenmaan alueen osaamisen kehittämispainopisteisiin: itsensä johtaminen, leadership ja digitaalisuus. Digikoulu hyödyntää näitä teemoja hanketoiminnassa. Koko toiminnan päätavoitteet ovat työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden lisääntyminen työpaikoilla. Digikoulua kehitetään ja toteutetaan kumppanuusyhteistyössä Helsingin kaupungin YritysHelsingin kanssa, erityisesti alkavien yrittäjien digivalmiuksien parantamisen kohdalla. Digikoulu toimii kiinteässä yhteystyössä Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston XL-knowhow-hankkeen kanssa, joka yhdistää yli erityisesti yli 54-vuotiaiden työttömien tai työttömyysuhan alaisten työnhakijoiden ja pk-työnantajien kysynnän ja tarjonnan uudella ratkaisu- ja kumppanuuskeskeisellä tavalla. S20422 Sitä saat mitä jaat - Yhteisen jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Lahden AMK Oy Päijät-Häme Hankkeen keskeisimpiä tuloksia ovat nopea vastaaminen digitaalisiin työelämätaitotarpeisiin, yritysten kilpailukyvyn kasvu, nykyisten työpaikkojen säilyminen / työurien pidentäminen, yritystoiminnan alkuvaiheen tukeminen tukemalla kasvupotentiaalin kasvua heti alkumetreiltä. Työelämä ja työn tekemisen tavat ovat ajassamme kovan paineen alla. Taloudellinen niukkuus vaatii organisaatioita uudistumaan ja luo henkilöstölle epävarmuuden tunteita. Samanaikaisesti yhteiskunnan ikärakenteen muutos luo paineita työurien pidentämiseen. Rakennemuutoksen 319 083 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 aikoina työntekijöiltä vaaditaan erityistä sopeutumiskykyä. Työssä jaksaminen, työhyvinvointi ja työn mielekkyys ovat koetuksella. Työn merkityksellisyyden oivallukset ja työn mielekkyyden kokemukset ovat olennaisia työssä jaksamisen ja työn kehittämisen kannalta, ja vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti myös työn tuottavuuteen. Työelämässä tulisikin keskustella työn tekemisen laadusta ja kokonaisvaltaisesta mielekkyydestä suorittamiseen keskittyvän työuran pituuden sijaan. Työelämän kestävyyttä on kehitettävä, ja erityisesti sosiaalista kestävyyttä luovat työtavat ja toimintamallit ovat tarpeen työssä jaksamista edistettäessä. ”Sitä saat mitä jaat – yhteisen jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa” – hankkeessa luodaan ja hyödynnetään dialogisia, osallistujalähtöisiä tapoja työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja sosiaalisen kestävyyden kehittämiseksi. Hanke vastaa tarpeeseen synnyttää työelämään keskustelun, jakamisen ja inhimillisen elämän kirjon esille tulemisen paikkoja, keskustelua ja keskinäistä oppimista – toisin sanoin ”yhteisen jakamisen tiloja”. Hankkeessa työskentely rakentuu vertaisoppimiselle, käytännössä ”yhteisen jakamisen työpajojen” ympärille. S20423 Verkostoyhteistyöllä työhyvinvointia mikroyrittäjille Helsingin seurakuntayhtymä, Työterveyslaitos, Helsingin kaupunki/Yrityspalvelut Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin, joissa merkityksellisyyden kokemuksia tarkastellaan eri teemojen alla. ”Sosiaali- ja terveysalan työpaketissa" dialogista toimintamallia käytetään monikulttuurisuuden mukanaan tuomien mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja käyttöön saamiseksi sekä sukupolvien välisen hiljaisen tiedon esiin tuomiseen. ”Avoimen Living Labin työpaketissa" mukaan kootaan organisaatioita, erityisesti pk-yrityksiä, joissa toimintamallia käytetään työn merkityksellisyyden oivaltamiseen ja sitä kautta työyhteisölähtöisen kehittämisen luomiseen. Aivan pienille yrityksille tarjotaan tila jakamiseen ja vertaisoppimiseen toisilta samassa tilanteessa olevilta. ”Työn mielekkyyden mittarit -työpaketissa” kehitetään ja käytetään arviointimenetelmiä ja mittaristoa todentamaan työhyvinvointia synnyttävän työn merkityksellisyyden oivaltamisen ja organisaatioiden tuottavuuden suhdetta. Monet yrittäjät tarvitsevat tukea ja tietoa työhyvinvoinnin edistämiseen ja yrittäjänä jaksamiseen sekä hyötyisivät yrittäjien keskinäisestä verkostoitumisesta ja asiantuntevasta matalan kynnyksen neuvonnasta. Tarpeet voivat olla moninaisia ja vaihdella yritystoiminnan eri vaiheissa. Tämän vuoksi tarjolla olevien palvelujen tulisi olla joustavia ja huomioida yrittäjän tilanne kokonaisuutena. Jotta yrittäjät saavat etsimänsä tuen ja tiedon, hajallaan olevien tuki- ja neuvontapalvelujen välistä yhteistyötä on tärkeä lisätä. Hankkeessa tavoitetaan erityisesti yrittäjiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai joilla on erityistarpeita, kuten maahanmuuttaja-, mies-, yksin- ja ikääntyvät yrittäjät. Hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä ovat: 1) yrittäjien työhyvinvoinnin vahvistaminen edistämällä yrittäjien keskinäistä verkostoitumista sekä vertaisoppimista. 2) yrittäjien tietojen ja valmiuksien lisääminen. Hankkeessa tuotetaan yleiskielellä opas työhyvinvoinnista maahanmuuttajataustaisille yrittäjille. Työhyvinvointinäkökulma juurrutetaan yrittäjäneuvontaan sekä yrittäjille suunnattuun koulutukseen. 3) luoda mikroyrittäjän kokonaisvaltaisen kohtaamisen 210 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 tukiverkko, jossa yritystoimintaan tukea hakeva tai vaikeuksissa oleva yrittäjä saa tarvitsemansa tuen. 4) luoda ja vakiinnuttaa mikroyrittäjiä tukeva moniammatillinen asiantuntijaryhmä 5) lisätä seurakuntien auttavien palvelujen tietoisuutta yrittäjien työhyvinvoinnista. Seurakuntien työntekijöille laaditaan toimintamalli asiakasohjauksesta ja hankkeen aikana pääkaupunkiseudun seurakuntiin muodostuu mikroyrittäjien kysymyksiä tunteva yhteyshenkilöverkosto. Tuloksina syntyy uudenlaisia yhteistyömuotoja yrittäjien välille sekä yrittäjien parissa toimivien tahojen kesken. Hanke lisää yrittäjien tietoisuutta omasta hyvinvoinnista sekä hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä toisiinsa. Lisäksi yrittäjien parissa toimivien tahojen tietoisuus yrittäjien työhyvinvoinnin tukemisen keinoista lisääntyy. Rahoittava viranomainen Keski-Suomen ELY: S20021 OHOI - Osaamista vuorohoitoon Jyväskylän AMK Oy Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos Keski-Suomi Hankkeen tarkoituksena on parantaa ja lisätä vuoropäivähoidon työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia, parantaa työn laatua vuorohoidossa sekä parantaa vuorohoidon palvelujärjestelmän toimivuutta Keski-Suomessa. Tätä kautta parannetaan tuottavuutta ja tuloksellisuutta vuorohoidossa. Hankkeessa kehitetään vuorohoidon vertaisoppimista, pedagogista osaamista ja toiminnan organisointia sekä lisätään tietoisuutta vuorotyön ja perheen yhteensovittamisen tematiikasta. OHOIhankkeessa vahvistetaan naisvaltaisen, matalapalkkaisen varhaiskasvatusalan osaamista. Hankkeen lähtökohtana ovat työelämän muutokset; yli puolet suomalaisista työssäkäyvistä työskentelee myös iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK:n) ja Jyväskylän yliopiston (JY:n) toteuttama Perheet 24/7 -hanke osoitti, että vuorotyötä tekevien työssä käymisen esteiden vähentämiseksi tarvitaan päivähoitopalvelujen, erityisesti vuorohoidon, kehittämistä huomioiden 24/7-talouden tarpeet. Hankkeessa toteutetaan erityisesti vuorohoidon tarpeisiin kohdentuva koulutuskokonaisuus, järjestetään seminaareja sekä otetaan käyttöön vuorohoidon työntekijöille verkkoportaali vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen. Lisäksi hankkeessa kehitetään Keski-Suomen kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavien yhteistyönä kustannustehokkaita toimintatapoja vuorohoitopalvelun tuottamiseen ja työn organisointiin vuorohoidossa. Hankkeessa toimitaan olemassa olevan, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen organisoiman, varhaiskasvatuksen vastaavien verkoston kautta. Pyrkimyksenä on tehostaa erikokoisten kuntien omaa vuorohoidon palvelun tuottamista sekä löytää myös ratkaisuja kuntarajat ylittävään vuorohoitopalvelujen tuottamiseen. Työn organisointia vuorohoitoyksiköissä kehitetään tavoitteena parempi työn tekemisen autonomia ja ennakoitavuus. Hankkeessa hyödynnetään myös JY:n laajaa osaamista työyhteisöjen kehittämisestä, työssä oppimisesta ja ammatillisesta yhteistyöstä. Hanke vahvistaa ammatillista osaamista ja työn laatua vuorohoidossa osallistujakunnissa ja parantaa vuorohoidon henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeen tuloksena vuorohoidon työntekijöiden työn tueksi dokumentoidaan nykyiset sekä hankkeen aikana kehitetyt vuorohoitoyksiköiden työn organisoimisen tavat sekä KeskiSuomen alueelliset vuorohoidon järjestämistavat. 218 916 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20095 Foorumix - Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan AMK Oy Satakunta Hankkeessa pilotoidaan esimiesten vertaisfoorumeita satakuntalaisissa pk-yrityksissä ja luodaan malli, jonka avulla työpaikoilla voidaan perustaa työssäjaksamista ja tuottavuutta edistäviä vertaisfoorumeita, jotka jäävät pysyviksi rakenteiksi yrityksiin. Hanke tekee näkyväksi, miten paljon voimaa esimiesten keskinäisellä verkostoitumisella voi olla sekä esimiesten että työyhteisöjen hyvinvoinnille. 09.09.2015 236 989 eur Pitkäjänteisesti toimivien vertaisfoorumien käynnistämiselle on tarvetta. Tavoitteena on mallintaa ketterästi käynnistettävissä oleva, aikatehokas malli, joka tukee työyhteisöjä myös muutos- ja uudistumisprosesseissa. Mallin leviämisen ja juurtumisen varmistamiseksi hankkeessa panostetaan tiedotukseen, koulutukseen ja sidosryhmäyhteistyöhön. Hankkeessa laaditaan vertaisfoorumimateriaalia ja juurrutetaan vertaisfoorumitoimintaa osaltaan myös yhteistyökumppaneiden uudeksi työtavaksi. Pienille ja keskisuurille yrityksille onkin erityisen tärkeää, että foorumin käynnistämiseen ja muutosvaiheisiin on jatkossakin saatavissa asiantuntija-apua, mihin yhteistyö muun muassa alueen yritysneuvojien ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa on yksi ratkaisu. Foorumix-hankkeessa työkykyyn vaikuttavat seikat nähdään laajasti, esimerkiksi erilaiset elämäntilanteet nähdään keskeisinä työkykyyn liittyvinä tekijöinä. Tutkimusten mukaan myös sukupuolinäkökulma vaikuttaa esimiehen omaan rooliin ja jaksamiseen, samoin esimiehen ratkaistavaksi tulevat työtilanteet ovat usein tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä (mm. perheen ja työn yhteensovittaminen). Hankkeessa työyhteisöjen monimuotoisuus ja ikäjohtaminen ovat painopisteitä työssäjaksamisen ohella. S20123 Learn Fast - kokeilevan kehittämisen ohjelma Prizztech Oy Satakunta Hankkeen päämääränä on luoda uudenlaista tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavaa yrityskulttuuria, vertaistuen voimaa hyödyntäen. Tämän päivän menestyjillä on hyvä tilanneherkkyys ja he reagoivat ympäristönsä muutoksiin muita nopeammin. Tällainen taito tarvitaan yhä useampien yritysten osaamispääomaksi. Liiketoimintaa koskeva päätöksenteko tarvitsee todellista tietoa asiakkaiden valinnoista, jotta ratkaisuja uskalletaan tehdä. Ainoa tapa on kokeilla ja oppia. Learn Fast - on kokeileva kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tuoda pk-kenttään kokonaan uusi, kokeilevampi kehittämisen kulttuuri. Perinteinen liiketoiminnan suunnittelu ei enää tuota riittävää näkemystä siitä, mihin suuntaan ja miten nopeasti pitää muuttua markkinoiden mukana. Suunnittelu-kulttuurin sijaan olisi tärkeää siirtyä kokeilemisen kulttuuriin, joka toisaalta varmistaa ideoiden jalostumisen useiden mielipiteiden kautta ja toisaalta rakentaa siltaa muutosten jalkauttamiselle. Oivallettuja mahdollisuuksia ei enää ole varaa hukata. Tavoitteena on tuottaa pk-yrityksille vahvempaa tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista liiketoimintaa koskevan päätöksenteon tueksi. Tämä saavutetaan olemalla enemmän vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, kokeilemalla ja testaamalla, ymmärtämällä, mikä liiketoiminnassa toimii sekä oikealla Can Do-mindsetilla. Hankkeessa toteutetaan vuosittaiset, korkeatasoiset Mindsetseminaarit. Näiden lisäksi järjestetään räätälöityjä miniseminaareja kiinnostavista teemoista ja kokeilevan kehittämisen periaatteista. Uudet ajatukset otetaan kokeiluun Can Do-valmennuksissa, joiden avulla yritykset oppivat toisiltaan. Tasa-arvoinen työelämä ja tasa-arvojohtaminen huomioidaan läpileikkaavasti ja kokeiluja suunniteltaessa 339 704 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 kannustetaan yrityksiä huomioimaan tasa-arvonäkökulma ja diversiteetti kilpailukykytekijänä. S20226 Muutoskyvykkyyttä, kasvua ja tuottavuutta hyvinvoivasta yrityksestä Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy ja Humap Oy Keski-Suomi Näkyvät tulokset voidaan luonnollisesti aina mitata. Mielenkiintoisia valmiuksia syntyy myös, kun yritysten koko henkilöstö saavuttaa kyvyn ymmärtää uudella tavalla asiakkaiden kokemusta ja sen toteutumista valitussa liiketoimintamallissa. Strategian jalkauttamisessa suoraan asiakkailta kokeiluista saatava tieto toimii avainhenkilöiden oppimispääomana, jota kautta yrityksen muutoksen johtaminen nopeutuu oleellisesti. Hankkeen taustalla on tarve suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseen, koska perinteiset suuret teollisuusalan yritykset eivät enää yksin pysty sitä kannattelemaan. Tästä syystä pk-yritysten pitää tunnistaa ja ratkaista kilpailukykyä estävät ja edistävät tekijät omassa toiminnassaan. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa keskisuomalaisten pkyritysten työhyvinvointia ja muutosvalmiutta. Keinoina on johdon ja henkilöstön ennakoivan työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden vahvistaminen, mikä tukee yrityksen edellytyksiä kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen. Pkyritykset saavat edellytykset kehittää työhyvinvointia kestävästi ja hallitusti niin, että työntekijöiden osaaminen, kyvyt ja kapasiteetti ovat laajemmin organisaation käytössä. Kokonaisuudesta syntyy uudistuvia, vetovoimaisia työllistäjiä, jotka kykenevät ennakoimaan muutoksia ja sopeutumaan niihin ja jotka kehittyvät ja kasvavat. 298 681 eur Hanke auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan, jäsentämään ja ratkaisemaan ne keskeiset kompastuskivet, jotka heikentävät työhyvinvointia, muutosvalmiutta ja muutoskyvykkyyttä. Hankkeessa tehdään nykytila-analyysi, jonka tavoitteena on koota syvällinen ymmärrys yritysten työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden tilasta ja sen tavoitteista. Lisäksi luodaan yritysryhmien yhteinen työskentelymalli tukemaan yhteisten haasteiden ratkaisemista sekä räätälöidään yrityskohtainen toteutusmalli kunkin yrityksen haasteisiin vastaamiseksi. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena syntyy mallinnettu pkyritysten työhyvinvoinnin ja muutosketteryyden tiekartta (roadmap), joka sisältää tunnistetut, keskeiset pk-yritysten haasteet ja parhaat käytänteet työhyvinvoinnin ja muutosketteryyden kehittämiseen. Lisäksi se tuottaa yhteisen näkemyksen työhyvinvointia ja muutosketteryyttä lisäävien työvälineiden käytöstä, käyttäjäkokemusten koonnin työhyvinvoinnin ja muutosketteryyden mittareista sekä käsikirjan hyvien käytäntöjen levittämiseen. S20339 PIIRU KEHA-keskus Pirkanmaa Hankkeen uutuusarvona on kehittää työhyvinvointia ja muutosvalmiutta yrityskohtaisten toimenpiteiden kautta, joka vastaa pk-yritysten tämän hetken ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen työhyvinvoinnin alueella. Lisäksi työhyvinvointia tarkastellaan monialaisesti liiketaloustieteen ja hyvinvoinnin näkökulmista sekä eri toimialoilla toimivissa yrityksissä. Tavoitteena on aikaisempaa ennakoivempien ja kokonaan uudenlaisten muutosturvatoimien kehittäminen jatkuvassa rakennemuutostilanteessa. Pirkanmaalla tehdyn Pirkanmaan TE-toimiston ja ELYkeskuksen yritysyhteistyön pohjalta on havaittu, että yritykset tarvitsisivat tukea tilanteessaan "piirun" verran aikaisemmin, kuin mitä tällä hetkellä palvelujärjestelmän keinovalikosta pystytään antamaan. Hankkeessa luodaan uusia keinoja haasteellisissa tilanteissa olevien yritysten, yrittäjien ja yritysten henkilöstön tukemiseksi jo ennen kuin käsillä on varsinaisesti irtisanomis- tai lomautustilanteet. Lisäksi kehitetään irtisanomis- ja lomautumisvaiheeseen joutuneille yrityksille ja yritysten henkilöstölle entistä aikaisemmin toteutettava keinoja turvata henkilöstön uudelleentyöllistyminen. Myös 684 800 eur ( + 850 000 eur työvoimakoul.) Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 uusyrittäjyyttä pyritään lisäämään. Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä yhteistyössä Pirkanmaan julkisia yrityspalveluja tuottavien muiden tahojen kanssa. Hankkeessa keskeisellä sijalla on yhteisen palvelumallin luominen. S20392 Potkua biotalouteen: Selvitys osaamisen kehittämiseksi TTY-Säätiö Pirkanmaa Hankkeen kohderyhmän kärkenä on teknologiateollisuuden toimiala (erityisesti konepajateollisuus, koneenrakennus), mutta verkostoituneena toimitaan myös muiden toimialojen rajapinnoilla. Tarve: Suomen biotalousstrategian mukaan maamme potentiaali biotaloudessa on n. 100 000 uutta työpaikkaa ja kokonaisuudessaan 100 miljardin euron liiketoimintakokonaisuus. Pirkanmaalle biotalous voisi tuoda n. 10 000 uutta työpaikkaa ja 10 miljardia liikevaihtoa. Ennen kuin po-tentiaali muuttuu työpaikoiksi ja liikevaihdoksi, tulee yritysten tunnistaa biotalouden potenti-aaliset liiketoimintamahdollisuudet sekä niiden synnyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamiseen tarvitaan selvitysprojekti, jonka tuloksena syntyy biotaloutta tukevan osaamisen kehittämisen mallintaminen. 52 454 eur Hankkeen päätavoitteena on biotalouden kehittäminen Pirkanmaalla tunnistamalla yritysten potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet ja osaamisen kehittämistarpeet. Hankkeen tavoit-teena on mallintaa biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen. Mallinnuksessa tunnistetaan osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvataan kehittämisen toimenpiteet, joita biotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää. 1. TIEDON KERÄÄMISEN VAIHE Toimenpiteet: selvitysprojektin toteutuksen suunnittelu (taustatiedon kerääminen, projektin aikataluttaminen), yrityshaastatteluiden suunnittelu (kohderyhmän rajaus, yritysten valinta, kysymysten valinta) ja haastattelujen toteutus Tulokset: tiedonkeräämissuunnitelma ja haastattelujen toteuttamisen yhteenvetora-portti 2. VAIHE: TIEDON ANALYSOINTI Toimenpiteet: haastatteluaineiston analysointi, workshoptilaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä tulosten analysointi Tulokset: haastattelujen johtopäätösraportti, workshoptilaisuuksien ohjelmat ja tulok-set -raportti S20407 nZEB hankeosaaminen Tampereen AMK Oy ja Ekokumppanit Oy Pirkanmaa 3. VAIHE: OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MALLINTAMINEN Toimenpiteet: selvityksen johtopäätösten tekeminen ja niiden pohjalta osaamisen kehittämisen mallintaminen sekä tulosten julkistaminen ja tiedon jakaminen Tulokset: osaamisen kehittämisen mallinnus -raportti ja hankkeen loppuraportti. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää erilaisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen energiankäyttäjä, EU:ssa siirrytään seuraavaksi lähes nollaenergiarakennuksiin (nZEB-rakennukset), joilla on erittäin korkea energiatehokkuus, ja joiden vähäinen energiatarve katetaan laajalti uusiutuvalla energialla, mukaan lukien lähellä tuotettu uusiutuva energia. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkien uusien julkisten rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia, ja vuoden 2021 alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia. nZEB-rakennukset edellyttävät uusia ratkaisuja rakennusten suunnittelulle, laitevalinnoille sekä energiankäytölle ja sen ohjaukselle. nZEB -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakennusten arkkitehtuuri ja rakenneratkaisut on 208 770 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 suunniteltu energiatehokkaiksi. Tämän lisäksi taloteknisten ratkaisujen, sekä LVI- että sähkötekniset järjestelmät, tulee olla oikein mitoitettuja ja laitekokonaisuuksien oikein valittuja ja yhteensopivia. Kokonaisuuksia tulee voida ohjata, mitata ja hallita älykkäästi. Kokonaisratkaisujen tulee olla taloudellisesti perusteltuja, ja rakennusten tulee pysyä terveellisinä ja turvallisina käyttäjilleen. Rakennukset tulee rakentaa huolella ja niiden järjestelmiä tulee myös osata käyttää, huoltaa ja ylläpitää. Hankkeen kohde on energiatehokas pientalorakentaminen. Hankkeen päätavoitteena on, että alan toimijat osaavat tunnistaa nZEB-rakennusten haasteet ja tarjota yhteistoiminnallisesti pientalorakentajaperheille aidosti vähän energiaa käyttäviä kokonaisratkaisuja. Hankkeessa kehitetään uutta osaamista nZEB pientalon kokonaisratkaisulle ja toimintatavoille. Samalla synnytetään kokonaan uutta palveluliiketoimintaa ja luodaan uusia työpaikkoja. Hankkeessa syntyy toimenpideohjeita, jotka toimivat opetusaineistona nZEB pientalon suunnitteluun, rakentamisprosessiin, käyttöönottoon ja käyttöön sekä näiden vaiheiden dokumentointiin. Hanke toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Ekokumppanit Oy:n yhteistyönä. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Vuoreksen rakentamisen kanssa. Vuoreksen rakentajaperheille tarjotaan ohjausta hankkeen suunnittelussa, rakentamisen aikana sekä käytön aloituksessa. Hankkeeseen osallistuville suunnittelijoille, rakentajille, työnjohtajille ja valvojille, jotka ovat yleisesti pieniä yrityksiä, järjestetään työpajoja, joissa he uudistavat omaa osaamistaan ja samalla tuovat erilaisia näkemyksiä yhteiseen käyttöön. Hankkeen aikana järjestetään myös muille alan toimijoille tilaisuuksia, joissa levitetään laajemmin nZEB-osaamista. Hankkeessa syntyvästä aineistosta tehdään myös e-opiskelumateriaali. S20410 Mikrot menestykseen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen mikroyrityksissä VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT RY Työterveyslaitos Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Varsinais-Suomi Hankkeen tuloksena pientalorakentamisen kentällä toimivien yritysten asiakasymmärrys kasvaa, ja yritykset osaavat jatkossa huomioida lainsäädännöllisten vaatimusten ja teknologian tuomien mahdollisuuksien lisäksi myös entistä paremmin asiakkaan tarpeet, osaamisen ja kiinnostuksen liittyen rakennuksessa toteutettaviin teknologisiin ratkaisuihin. Siten koko ala kehittyy. Samalla hankkeen tuloksena rakentajaperheet saavat aikaisempaa onnistuneemmat kodit. Tulosten avulla koko pientalorakentamiseen liittyvä liiketoiminta kehittyy vastaamaan sekä tulevaisuuden haasteita että asiakkaiden tarpeita. Mikroyrityksiä on 93,6 % kaikista maamme yrityksistä ja niiden rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on tullut yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi. Mikroyrittäjien kokema työn imu, työtyytyväisyys, innostus työstä ja vahva motivaatio kannattelee heitä arjen työssä. Usein kuitenkin yrittäjän työpäivät venyvät, eikä yritystoiminnalle annetulla panoksella (henkilö-, pääoma- ja materiaalipanostus) aikaansaatu tuotos aina kohtuudella vastaa tehtyä työmäärää tai korvaa tinkimistä omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hankkeen tavoitteena on parantaa mikroyrittäjien työn tuottavuutta, innovointia ja työhyvinvointia, tukemalla yrittäjien osaamista sekä kehittämällä, tuottamalla ja levittämällä mikroyrittäjille ratkaisuja (hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, mittari) tuottavuuden ja työhyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen huomioiden eri-ikäiset ja uran eri vaiheissa olevat mikroyrittäjät. Hankkeessa vahvistetaan sekä mikroyrittäjien keskinäistä verkostoitumista että verkostoitumista yrittäjien tuki- ja neuvontahojen kanssa. Lisäksi hanke kehittää yrittäjien tuki –ja neuvontatahojen valmiuksia edistää mikroyrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta osana toimintaansa. Varsinais-Suomessa toteutettavat hanketoiminnot ovat a) yrityskohtaiset kehittämistoimet mikroyrittäjien tuottavuuden, innovoinnin ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, b) avoimet verkostotyöpajat mikroyrittäjille ja heidän tuki- ja 201 196 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20439 Minä ensin! Mobiiliteknologia sotetyöntekijän työhyvinvoinnin ja -asiakkaan itseohjautuvuuden tukemisessa Jyväskylän AMK Oy Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos Keski-Suomi neuvontaverkostolleen, c) mikroyrittäjien tuki- ja neuvontaverkoston kumppanuuden kehittäminen sekä d) jatkuva aktiivinen viestintä tulosten levittämiseksi. Toimintojen kautta hankkeessa aikaansaadut ratkaisut, hyvät käytännöt ja toimintamallit mikroyrittäjille tuottavuuden, innovoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä edistetty verkostoitumispotentiaali, tukevat mikroyrittäjien menestymisedellytyksiä muuttuvassa markkina- ja toimintaympäristössä. Hankkeen tulokset palvelevat myös mikroyrittäjien tuki- ja neuvontatahoja sekä muita yrittäjien sidosryhmiä heidän työssään paikallisesti, seudullisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kentällä on käynnissä laajaalainen muutos. Tämä muutos, kuten organisatoriset muutokset yleensä, haastaa sote-henkilöstön työhyvinvointia. Muutostilanteet itsessään ovat kuormittavia ja siten rasite yksilön hyvinvoinnille. Muutostilanteet luovat myös uusia osaamisen tarpeita sekä tarpeita uusien työmenetelmien kehittämiseen. Tästä syystä sotehenkilöstön työhyvinvoinnin eri osa-alueiden tukeminen on erityisen tärkeää tällä hetkellä. Itseojautuvan hyvinvoinnin edistämisen mahdollistavat mobiilimenetelmät tarjoavat mahdollisuuksia vastata näihin ajankohtaisiin haasteisiin sote-henkilöstön työhyvinvoinnissa. Tämä hanke kytkeytyy Keski-Suomen maakuntastrategiaan vahvistamalla digitaalisten palvelujen hyödyntämistä sote-työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa ja julkisissa palveluissa sekä tukemalla naisvaltaisen sote-henkilöstön ammatillista osaamista vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita. Hankkeessa vastataan ennakoivasti sote-muutokset luomiin haasteisiin ja keskitytään itseohjautuvaan hyvinvoinnin edistämiseen. Ensinnäkin tavoitteena on tukea KeskiSuomen sote-henkilöstön psyykkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja heidän itseohjautuvaa työhyvinvoinnin edistämistä mobiilityömenetelmien avulla. Toiseksi tämän omakohtaisen kokemuksen kautta vahvistetaan sotehenkilöstön osaamista asiakkaan itseohjautuvan hyvinvoinnin edistämisen tukemisessa ja erityisesti mobiiliteknologian hyödyntämisessä tähän tarkoitukseen. Näin hankkeessa luodaan uudenlainen, vaiheittainen, työntekijän omakohtaiseen kokemukseen nojaava menetelmä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää sote-henkilöstön liikunnan ohjauksellista osaamista. Lisäksi hankeen tavoitteena on lisätä Keski-Suomen sote-henkilöstön yliorganisaatiollista ja -sektorillista verkottumista ja yhteistyötä. Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Toimenpide 1: Taustaselvitykset ja osallistujien rekrytointi Toimenpide 2: Sote-työntekijöiden työhyvinvointi interventiot Toimenpide 3: Osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen Toimenpide 4: Asiakkaan itseohjautuva hyvinvoinnin edistäminen ja mobiiliteknologia -koulutuskokonaisuus sote-ammattilaisille Toimenpide 5: Osallistavat työpajat Toimenpide 6: Mobiilimessut-päätösseminaari Toimenpide 7: Vaikuttavuuden arviointi Toimenpide 8: Tiedotus 09.09.2015 341 042 eur Hankkeen tuloksena on sote-työntekijöiden parantunut työhyvinvointi ja osaaminen erityisesti mobiiliteknologian hyödyntämiseen ja asiakkaiden itseohjautuvan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyen. Hankkeessa on luotu uudenlainen malli työhyvinvoinnin ja osaamisen tukemiseen ja tuotu yhteen mobiilipalvelujen tuottajia ja hyödyntäjiä sote-alalla Keski-Suomessa. Hankkeen tuloksia raportoidaan mm. hankkeen internet-sivuilla ja julkaisussa. Rahoittava viranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: S20026 Työhyvinvoinnin ja työn Teollisuustaito Oy Tavoitteena on luoda toimintamallit sekä työkalut työyhteisöjen valmiuksiin kohdata metsä - ja 54 240 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma tuottavuuden toimintamallit rakennemuutoksessa Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Karjala 09.09.2015 kaivannaisteollisuuden suhdannevaihtelut. Valmiudet kohdata toimintaympäristön muutokset työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden vaarantumatta työpaikoilla. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon toteutuminen. Hankkeessa luodaan sähköinen tietokanta toimintamalleista ja parhaista menettelytavoista rakennemuutosten eri vaiheisiin. Hanke on suunnattu pienille ja keskisuurille toimialojen alihankintayrityksille, joidenka edellytykset selvitä toimintaympäristön muutoksista on kaikkein haastavinta. Hankkeen keskeisimmät verkostoitumiset muodostuvat toimialojen pienten ja keskisuurten alihankintayritysten sekä eri viranomaistahojen kanssa, jotka rakennemuutosten vaikutusten kanssa päivittäin toimivat. Lisäksi verkostoitumista suoritetaan työhyvinvointiin erikoistuneiden asiantuntijatahojen kanssa. S20027 INFRA-alan PK-yritysten kehittäminen PohjoisSuomessa Navico Oy Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu Hankkeen tietokanta ja tulokset julkaistaan sähköisessä muodossa. Hankkeen päätyttyä ne luovutetaan alan keskusjärjestöjen sekä viranomaistahojen käyttöön . Hankkeen tuloksista järjestetään myös seminaari, missä toimintamallit ja parhaat käytännöt esitellään ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan julkisesti. Samalla julkistetaan myös Pilot- yritysten kokemukset hankkeen hyödyistä ja vaikutuksista yritysten työyhteisöihin. Hankkeesta tehdään myös julkaisuvapaa lehdistötiedote hankkeen käynnistyessä ja päättyessä. Infra-alan PK- yritykset ovat paikallisia enimmäkseen työsuorituksia tekeviä yrityksiä, joiden henkilömäärä vaihtelee muutamasta työntekijästä useisiin kymmeniin. PKyritykset ovat alueellaan tärkeitä työllistäjiä. Infra-alan toimintaympäristö muuttuu. Valtion hallinnon eri virastot sekä valtion omistamat liikelaitokset ja yhtiöt ovat kehittäneet toimintaansa niin, että ne toimivat tilaajavirastoina ja tilaavat ulkopuolisilta palveluntuottajailta tarvitsemansa infra-alan rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen kasvattaa jatkossa myös infra- alan ostopalveluiden määrää kuntasektorilla. Myös ostopalveluiden kirjo laajenee. Kaupunkien palvelu- ja hankintastrategioiden perusteella ja monien infra-alan hankintahenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että kaupungit ja kunnat sekä ELY- keskukset ”kantavat huolta” paikallisten PK -yritysten kehittymisestä ja pärjäämisestä kilpailuilla ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Myös infra-alan PK- yritykset pitävät toimintansa kehittämistä välttämättömänä, jotta ne pystyisivät entistä paremmin vastaamaan markkinoiden ja markkinaympäristön muuttuviin haasteisiin. PK- yritysten omien kehittämistarpeiden ja -toimenpiteiden selvittämiseksi ja infra-alan tärkeimpien tilaajien odotusten kartoittamiseksi tarvitaan kattava perusselvitys, jonka tavoitteena on - selvittää PK- yritysten omia näkemyksiä organisaatioidensa ja henkilöstönsä kehittämistarpeista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä (esim. tuottavuuden, kilpailukyvyn, työhyvinvoinnin ja työllisyyden parantaminen, verkostoituminen, innovaatiotoiminnan kehittäminen), - PK- yritysten halukkuus ja mahdollisuudet kansainvälistyä - merkittävimpien tilaajien käsityksiä infra-alan PKyritysten nykyisestä toiminnasta sekä odotuksia PKyritysten kehittämiseksi. PK- yritysten kehittämistarpeiden määrittämiseksi selvitetään noin 25 - 30 yrityksen kokemat ongelmakohdat ja puutteet sekä kehittämistarpeet. Lisäksi haastatellaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY- keskusten, Liikenneviraston Radanpitoyksikön, Pohjois-Suomen suurimpien kaupunkien (24 kpl) ja Pohjois-Suomen 39 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 suurimpien teollisuuslaitosten ja kaivosyritysten edustajia ja selvitetään heidän kokemuksia PK- yritysten nykyisestä toiminnasta sekä näkemyksiä ja odotuksia yritysten kehittämistarpeista.Edelleen selvitetään em. tilaajien näkemyksiä, mihin suuntaan heidän urakointikäytännöt ja ostopalvelut kehittyvät. Selvitetään myös infra-alan rajaseutualueen markkinat Pohjois-Ruotsissa sekä PohjoisRuotsin 3 – 4 kunnan odotukset PK-yrityksiltä. Haastattelut tehdään kasvokkain erikseen pidettävässä haastattelutilaisuudessa. Haastattelujen perusteella tehdään tiivis lähtökohta-analyysi. S20048 Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen Kainuun etu Oy Kainuu Lähtökohta-analyysin perusteella määritetään PK- yritysten toimintaan liittyvät kehittämisalueet, alustavat toimenpiteet kunkin kehittämisalueen osalta sekä kehittämisalueiden ja toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys. Kasvua Kainuuseen hankekokonaisuuden muodostavat ESR–rahoitteinen Johdon ja henkilöstön kehittäminen hanke ja EAKR–rahoitteinen Kasvu, kansainvälistyminen ja omistajanvaihdos -hanke. 786 098 eur Hankkeen tavoitteena on tukea kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen toimintoja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen kautta. Osaamisen kehittäminen tapahtuu yritysten tarpeista lähtevien räätälöityjen täsmäkoulutusten kautta. Koulutustarpeet nousevat esiin EAKR-hankkeen kautta. Tavoitteena on työelämän laadun ja tuottavuuden sekä tuloksellisuuden samanaikainen parantaminen yrityksissä ja organisaatioissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä työelämän laatua, tuottavuutta, tuloksellisuutta, työllisyysastetta ja kilpailukykyä. Hankkeen toimenpiteitä ovat verkostoituminen, liiketoimintasuunnitelmien arviointi ja kehittäminen, yritysten palveluiden- ja kehittämistarpeiden arviointi ja kartoittaminen, työelämän laadun tukeminen ja kehittäminen, johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (täsmäkoulutukset). Toimenpiteillä parannetaan yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Toimenpiteiden tuloksena parannetaan yritysten tuottavuutta, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä samanaikaisesti työelämän laadun kehittämisen kanssa. S20061 Tuottava Työ Ylivieskan Seutukuntayhdistys Taukokangas Oy Pohjois-Pohjanmaa Hankkeiden toiminnot ovat toimialariippumattomia. Hankekokonaisuus on osa Yritys-Suomi Kainuu -toiminnan edelleen kehittämistä. Hankkeen tavoite on nostaa työn tuottavuutta ja innovatiivisuutta, nostamalla erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden hiljainen tieto ja pitkä ammatillinen ja sosiaalinen työelämätaito koko organisaation hyödyksi. Samalla ikääntyneiden motivaatio ja into työhön kasvaa ja tämä puolestaan edistää työurien pidentymistä. Toimenpiteissä huomioidaan organisaation ja yksittäisen ikääntyneen työntekijän koko työkyky. Työkykyyn otetaan mukaan työntekijän terveys ja toimintakyky tehdä työtä, osaaminen suhteessa työn vaativuuteen, koko työyhteisön toimivuus ja asenteet sekä ikäjohtaminen. Konkreettisina toimenpiteinä ovat työntekijän työkyky- ja työhyvinvointikartoitus, jonka pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan yritykselle ja iäkkäälle oma työhyvinvointia lisäävä ohjelma. Keinoina ovat kartoitus, neuvonta, koulutus, työn sisällön kierto ja laajentaminen, ikäjohtaminen, seuranta ym hankkeen toimenpiteet. 430 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 Työterveyden kanssa tehdään tarvittavaa yhteistyötö. Lisäksi hanke kokoaa johtajien vertaistukiryhmiä, antaa yleistä työelämäkoulutusta ja myös ammatillista lyhytkestoista koulutusta. Kaikissa hankkeen toimissa on mukana ikääntyneiden kokemuksen hyödyntäminen ja uuden toimintatavan löytäminen työn organisointiin. Tuloksena syntyy uusia toimintatapoja nostaa iäkkään työn tuottavuutta. Luodaan malleja, jossa huomioidaan työntekijän ikä ja organisaation rakenne uudella innovatiivisella tavalla. Ikääntyneiden ajatukset oman työuran pituudesta muuttuvat. Ikäsyrjintä ja sairauspoissaolot vähenevät. Työn tuottavuuden mittaamiseen syntyy uusia, työntekijän työhyvinvointiin perustuvia mittareita. S20063 Pk-yritysten omistajanvaihdosten muutostilanteiden hallinta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Hankkeessa kehitettyjä iäkkään paremman työkyvyn ja työhyvinvoinnin toimintamalleja ja työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden välisiä mittareita levitetään laajemmalle, Ylivieskan seutukunnan ulkopuolelle, yrityksiin ja muille työhyvinvoinnin toimijoille. Tarve: Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan omistajanvaihdoksille pysyvä (ei hankerahalla toimiva) palvelumalli, joka tutkii omistajanvaihdoksia, kouluttaa toimijoita ja palvelee kohderyhmiä - Omistajanvaihdokseen tähtäävän operatiivisen suunnitelman tekeminen ja toteutus. Mm. PohjoisPohjanmaan Yrittäjien edellisen omistajanvaihdoshankkeen (10/2010 - 5/2014) havaintojen perusteella myyjien pitäisi käyttää enemmän apuna kokeneita asiantuntijoita arvonmäärityksessä. Liian korkeat hintapyynnöt pitkittävät myyntiaikoja ja rahoitusjärjestelyt eivät toteudu. Hankkeessa kannustetaan kohderyhmiä omistajanvaihdokseen tähtäävän operatiivisen suunnitelman tekemiseen ja toteutukseen hankkeen henkilöstön, asiantuntijoiden, mentoreiden (esim. Yrityskummi) sekä muiden tarvittavien sidosryhmien avulla.). - 4.10.2012 omistajanvaihdosbarometri: Yli 55-vuotiaista yrittäjistä 38 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sukupolvenvaihdoksen, jossa jatkaja on perhepiiristä tulee barometrin mukaan tekemään 20 % vastaajista. Edellisen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hankkeen (S11522) aikana huomattin, että sukupolvenvaihdokseen herättelyyn pitää panostaa enemmän aikaa kuin yrityskaupoissa. Tähän tämä hanke kiinnittää huomiota ja pyrkii herättelyssä käyttämään mm. Yrityskummien apua. Tärkeä kohderyhmä on myös 50v+ yrittäjät, jotka miettivät lähivuosina omistajanvaihdosta. Ostajaehdokkaita on PohjoisPohjanmaan Yrittäjien edellisen omistajanvaihdoshankkeen (10/2010 - 5/2014) asiakaskontaktien perusteella erittäin paljon liikkeellä (yli 700 kpl), joten myyjillä on hyvät mahdollisuudet löytää ulkopuolinen jatkaja. - Omistajanvaihdos, yhteiskunnan haaste: kyse työpaikoista ja alueiden hyvinvoinnista. - Avoin rahoituspolitiikka: Rahoitusinstrumentit entistä paremmin myyjien ja ostajien tietoisuuteen ja aktivoidaan alueen rahoittajat rahoitusmahdollisuuksien kehittämisessä. - Toimijoiden roolitus: Hanke selkiyttää julkisen ja yksityisen sektorin omistajanvaihdospalveluiden roolitusta koko maakunnassa. Mm. Naturpoliksen kanssa on sovittu, että hanke täydentää Naturpoliksen yrityskehityksen palvelutarjontaa. Palvelutarve tunnistetaan yritysneuvonnassa ja projektista ostetaan konsulttiapua omistajanvaihdokseen tarvittavan erityisasiantuntemuksen 437 984 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 osalta. - Yrittäjyyskasvatus: Oppilaitosyhteistyötä jatketaan ja kehitetään mikä aloitettiin edellisen omistajanvaihdoshankkeen aikana. - Tukiverkosto: Omistajanvaihdoksen tehneet uudet yrittäjät kontaktoidaan hankkeen aikana ja niille tarjotaan mm. Yrityskummien sparraustukea liiketoiminnan uudistamiseen ja verkoston rakentamiseen lisäksi kartoitetaan osaamisen kehittämiseen liittyvät tarpeet. - Horisontaaliset periaatteet ja erityisesti sukupuolten tasaarvo huomioidaan hankkeen toteutuksessa; Hankkeen ohjausryhmään valitaan vähintään 3 naista. Hankkeen tavoitteena on saada 40 toteutunutta/suunniteltua yrityskauppaa / sukupolvenvaihdosta, joista 10 kpl olisi uusia naisyrittäjiä. Tavoitteet: - Kolmivuotiskauden aikana kontaktoidaan vähintään 120 yritystä, joiden tavoitteena on myydä yrityksensä/liiketoimintansa ulkopuoliselle tai tavoitteena tehdä sukupolvenvaihdos. - Toimiva alueellinen Yrityspörssi hankkeen lopussa, jossa jatkuvasti vähintään 40 myytävää yritystä PohjoisPohjanmaalla. Yhteistyö SY:n kanssa. S20080 Áilegas giellasiida: saamenkielisten palveluiden kehittäminen Utsjoen kunta Lappi - Tavoitteena saada hankkeen aikana jollain toimenpiteillä vähintään 40 toteutunutta/suunniteltua yrityskauppaa / sukupolvenvaihdosta, joista 10 kpl olisi uusia naisyrittäjiä. Toimenpiteet voivat olla välitystoimintaa esim. Yrityspörssin kautta, ostajien/myyjien hakemista esim. yritysvälittäjien avulla, asiantuntijan avulla loppuun tehty omistajanvaihdos tai -suunnitelma. Hankkeen ideana on kehittää Utsjoen kuntaa palveluorganisaationa ja vahvistaa työntekijöiden työhyvinvointia monikielisen ja -kulttuurisen toimintaympäristön näkökulmasta. Näiden tavoitteiden kautta parannetaan pitkällä aikavälillä saamenkielisen ja saamelaiskulttuurin mukaisen palvelutuotannon laatua, tuottavuutta sekä määrää. Saamen kielilain mukaan saamelaisten kotiseutualueella toimivien sekä valtion että kunnallisten viranomaisten velvollisuus on huolehtia siitä, että saamenkieliset palvelut turvataan. Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on, että Utsjoen kunta on osaava ja motivoitunut saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palveluiden tuottaja. Tämä sisältää mm. monikulttuurisen ja -kielisen toimintaympäristön huomioivan toimintamallin kehittämisen ja että Saamen kielikeskus tunnetaan paikkana, josta saa tukea työhön liittyvään osaamiseen erityisesti saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Hankkeen toisena tavoitteena on työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen ja osaamisen kehittäminen erityisesti monikulttuurisuuteen ja – kielisyyteen liittyen. Tämä lisää työssa jaksamista ja vähentää työtenkijöiden vaihtuvuutta. Hankkeen päätoimenpiteitä ovat mm. työn johtamiseen ja organisointiin liittyvä kehittämis- ja oppimisprosessi, henkilökunnan kieli-, kulttuuri- ja asiakaspalveluosaamisen lisääminen työssä oppimalla sekä työntekijöiden perehdytyskäytäntöjen kehittäminen. Hankkeen tuloksena Utsjoen kunnalla on monikulttuuriseen työympäristöön perehtynyt johto ja työn organisoinnin toimintamalli. Työntekijöiden työhyvinvointi ja työssä 319 248 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20133 Tuottava Muutos Oulun kaupunki Pohjois-Pohjanmaa jaksaminen ovat parantuneet osaamisen vahvistumisen sekä työn organisoinnin tuloksena. Pitkällä aikavälillä erityisesti saamenkielinen palvelutarjonta on lisääntynyt, sen laatu ja tuottavuus ovat parantuneet. Tuottava muutos –hankkeen tavoitteena on kehittää alueen yrityksiä kokonaisvaltaisesti ja löytää keinoja, joilla yrityksistä saadaan ketteriä ja kilpailukykyisiä nk. ”edelläkävijäyrityksiä”. Hankkeella vahvistetaan mm. avainhenkilöiden liiketoimintaosaamista, henkilöstön johtamista ja työhyvinvointia. Hankkeen toimenpiteillä edistetään merkittävästi työn tuottavuutta ja tuetaan Työelämä 2020 –ohjelmaa soveltuvin osin. Hanke tukee alueen hyvinvointia auttamalla Oulun seudun yrityksiä kasvamaan, luomaan uusia työpaikkoja ja lisäämään vientiä kansainvälisille markkinoille. Hankkeen tavoitteena on edelleen kehittää työhyvinvointia parantavia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista sekä kehittää ja vahvistaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen, kehittää ja levittää yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja;vahvisttaa yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumis- ja kilpailukykyä, osaamista, innovaatiokykyä ja kehittää muutostilanteiden parempaa hallintaa. 09.09.2015 1 000 029 eur Hankkeen toteutustapana ovat valmennukset, workshopit, ajankohtaisista aiheista järjestettävät tilaisuudet sekä yrityskohtaisesti räätälöidyt asiantuntijapalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään myyntiosaamisen kehittämiseen ja kansainvälistymis- ja vientiaktiviteettien lisäämiseen. Hanke tukee osaltaan Oulun alueen kiihdyttämöohjelman toteuttamista sekä soveltuvin osin Protomo-hankkeen ja Make a Living-hankkeen toimintaa sekä Oulun Innovaatioallianssin toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. S20134 Startup 2.0 Kiihdyttämö Oulun kaupunki Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen kohderyhmää ovat ensisijaisesti innovatiivisten yritysten perustamista suunnittelevat henkilöt ja tiimit, alueen lupaavimmat startup-yritykset ja niiden henkilöstö sekä kasvua ja kansainvälistymistä hakevat pk-yritykset ja niiden henkilöstö. Hankkeessa tarjotaan tehokas ja ohjattu kiihdyttämöohjelma perustamisvaiheen ohittaneille Oulun alueen yrityksille, jotka valitaan hakemuksen perusteella mukaan ohjelmaan. Valittavilla yrityksillä on oltava voimakas halu kasvaa ja kansainvälistyä. Kiihdyttämöohjelman tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Ohjelman toteuttavat ohjaajat, jotka on valittu tarjouskilpailulla. He ovat kokeneita, yrittäjätaustaisia ja kansainvälistä liiketoimintaa harjoittaneita asiantuntijoita. Tavoitteena on, että ohjelmaan mukaan valittavat yritykset hyötyvät kiihdyttämötoiminnasta siten, että yritysten liiketoimintaosaaminen paranee ja yritysten tuotteet kehittyvät valmiiksi kansainvälisille markkinoille ja yrityksen työntekijöillä on valmiudet yrityksen nopeaan kasvuun. Toimenpiteet: Kilpailutetaan korkeatasoiset asiantuntijaorganisaatiot, jotka toimivat kiihdyttämöohjelmien vetäjinä ja ohjaavat viikoittaisia toimintaohjelmia kiihdyttämössä. Valitut yritykset, joita on kiihdyttämössä kerrallaan 5-10, käyvät läpi kolmen kuukauden (tarvittaessa pidemmän), tiiviin ja monipuolisen kehitysohjelman, joka auttaa niitä kaupallistamaan liikeideansa ja saamaan jalansijan kansainvälisillä markkinoilla. Kiihdyttämöohjelmassa mukana olevat yritykset tekevät keskenään yhteistyötä ja hyödyntävät BusinessOulun sekä alueen muiden toimijoiden hankkeita ja tarjoamia palveluita, jotka soveltuvat yritysten toiminnan edelleen kehittämiseksi kiihdyttämöprosessin aikana ja sen jälkeen. 499 160 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20135 PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA RY, YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS RY , Raahen Seudun yrityspalvelut Pohjois-Pohjanmaa Tulokset: Toiminnan tuloksena syntyy kasvavia ja menestyviä yrityksiä, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa. Yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja, joihin voidaan työllistää muun muassa ICT-alan osaajia. Kiihdyttämöohjelman läpikäyneet yritykset ovat kaksinkertaistaneet liikevaihtonsa vuosi ohjelman jälkeen ja suurin osa liikevaihdosta syntyy viennistä. Hankkeen tavoite on yritysten henkilökuntien kansainvälistymistaitojen ja osaamisen kehittämisen kautta saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa, kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta ja lisätä työpaikkoja. 09.09.2015 1 040 230 eur Tavoitteiden saavuttamiseksi yritysten tulisi kehittää strategisia ja operatiivisia toimintoja sekä osaamista vastaamaan kansainvälisen kilpailun vaatimuksia. Tällaisia hankkeessa suoritettavia kehitystoimenpiteet voidaan jaotella kolmeen toimintamalliin: 1. Strateginen suunnittelu ja valmistautuminen (analyysit, sopimukset, IPR-suojaus, jne.) 2. Tietojen, taitojen sekä ymmärryksen lisääminen (factfinding, benchmarking, workshopit ja matchmaking). 3. Operatiiviset toimenpiteet kohdemarkkinoilla (messuesiintymiset, neuvottelut, kaupankäynnin prosessit). Tulokset voidaan havaita kahdella merkittävällä tavalla: 1. taloudellisten mittareiden avulla (henkilöstömäärä, liikevaihto, kannattavuus, jne.) ja 2. ei-numeerisin tuloksin, jossa yritysten toimintaedellytykset paranevat kulttuurisen, liiketaloudellisen ja sosiaalisen kv-osaamisen lisääntymisen myötä (tuotteiden laatu, laajojen markkinoiden ymmärrys ja yrityksen tuotteiden sekä palveluiden asema näillä markkinoilla). S20172 Naiset työssä – yrittäjinä toimivien naisten työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla yhdessä heidän kanssaan Työterveyslaitos Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen toiminta-alue tullaan hankkeen myötävaikutuksella tuntemaan dynaamisena toimintaympäristönä kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistään sekä tällaista toimintaa tukevana alueena. Hanke edistää Pohjois-Pohjanmaan pienyrittäjinä toimivien naisten työhyvinvointia, työkykyä ja terveyttä yhteistyössä heidän kanssaan. Hanke kehittää uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja yrittäjien työkyvyn ja terveyden edistämiseen työssä. Hanke toteutetaan yhteiskehittämisenä toimintakulttuurit ja identiteetti huomioiden. Pienyrittäjillä terveyden edistäminen työpaikalla (work place health promotion, WHP) on vähäistä ja uutta. Hanke kehittää WHP-toimintaa erityisesti mikroyrittäjien kanssa voimavara-ja ratkaisukeskeisesti. Osa toiminnasta on tarkoitettu kaikille alueen yrittäjille ja osa toiminnasta kohdennetaan niille, joilla on työkyvyn tuen tarpeita. Tavoitteena on lisätä sosiaalisesti kestävää kehitystä tukevaa ja terveyttä edistävää yhteisöllisyyttä, edistää terveellisiä ruokatottumuksia ja muita elintapoja sekä vähentää kuormittuneisuutta. Yrittäjien työkyvyn tukeminen edistää työllisyyttä, tuottavuutta ja laajempaa työhyvinvointia, sillä he toimivat myös työnantajina. Naiset ovat keskeisiä vaikuttajia perheenjäsenten ruokatottumuksiin ja muihin elintapoihin. Hanke toteuttaa maakuntaohjelman Kuntalaiset kuntoon -toimintalinjaa. Yrittäjien tasa-arvoa suhteessa muihin työssä käyviin kannattaa tukea. Vaikka monet yrittäjät ovat hyvinvoivia ja kokevat työn imua, on heillä muihin työssä käyviin verrattuna enemmän työkykyyn ja terveyteen liittyviä pulmia sekä stressiä, jotka voivat heikentää yrityksen liiketoimintaa. Naisilla on miehiä enemmän työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita. Yli 55-vuotiaat arvioivat työkykynsä heikommaksi verrattuna 311 834 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 alle 35-vuotiaisiin. Oma hyvinvointi on usein viimeisenä hoidettavien asioiden listalla. Mikro- ja yksinyrittäjistä harvoilla on toimiva työterveyshuolto. Osa yrittäjistä toimii harvaan asutuilla alueilla. Täten työkyvyn tukimekanismeja on vähän tarjolla ja muiden yrittäjien kanssa verkostoitumisen mahdollisuudet vaihtelevat. Yrittäjinä työskentelevien naisten työssä ja vapaa-ajalla jaksamista tukevalle toimintamallille on siten tilausta. S20178 Tyhy & tuottavuus; Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishanke Koulutusavain Oy Kainuu Hanke järjestää verkkopohjaisia vertaistuokioita, joissa yrittäjät ja asiantuntijat toimivat yhdessä tasaveroisina kumppaneina. Ikääntyneille yrittäjille, joiden työkyky on heikentynyt ja joilla on elintapa- ja jaksamispulmia, tarjotaan psykologin ja ravitsemusterapeutin vetämää kohdennettua ryhmäohjausta verkkotoiminnan ohessa. Ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, saada empatiaa ja vertaistukea, parantaa ongelmanratkaisutaitoja, elämänhallintaa, terveellisiä elintapoja ja psykologista joustavuutta. Psykologinen joustavuus lisää hyvinvointia. Verkkopohjainen vertaistoiminta edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä lisäämällä kuuluvuuden ja osallisuuden tunteita. Verkkotilaisuuksiin on helppo osallistua eikä tapaamisiin matkustus kuluta luonnonvaroja. Toiminta tukee työssä pysymistä ja pitkiä työuria. Toiminta tapahtuu PohjoisPohjanmaalla, mutta tulokset levitetään väestötasolla ja ovat yleistettävissä sekä hyödynnettävissä muuallakin. Yritys- ja organisaatiokentässä kaivataan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä ruohonjuuritasolla. Hankkeen aikana kehittämistä viedään läpi organisaation koko henkilökunnalle käytännönläheisellä otteella. Hankkeen tarkoituksena on, yrityksen ja organisaation tarpeet huomioon ottaen, juurruttaa työhyvinvoinnin johtamista ja työkaluja sekä tuottavuusnäkökulmaa osaksi jokapäiväistä tekemistä. Hanke on suunnattu kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten sekä julkisen- ja 3.sektrorin organisaatioiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen ja nostamiseen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat palvelemaan kohdeyrityksien ja organisaatioiden koko henkilöstöä. Hankkeessa saadut kokemukset, tuotettu tietotaito ja kehittävät mallit ovat hyödynnettävissä laajemmin kohdealueella ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeen päätoimenpiteet ovat osallistujaorganisaatioille toteutettavat esimieskoulutukset, esimiesten vertaisreflektioryhmät, organisaatiokohtaisesti koko henkilöstön koulutukset, sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden konkreettinen kehittäminen. Lisäksi tuotetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden yhteyttä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen koskeva selvitys. Hankkeessa on oleellista räätälöidä kehittämisprosessi vastaamaan kunkin osallistujaorganisaation tarpeita, jotta voidaan varmistaa työyhteisön sisäinen ja tarkoituksenmukainen kehittyminen. Organisaatioille kehitettävät arviointimallit, mittausmenetelmät, sekä tasaarvo ja yhdenvertaisuusselvitys tuotteistuvat työorganisaatiolle sopiviksi ja niukoillakin resursseilla toteuttaviksi työhyvinvoinnin toimintakonsepteiksi. Laajalle yleisölle toteutettava tiedottaminen toteutetaan hankkeelle tuotettavan oman nettisivun kautta. Ko. sivu tuotetaan KoulutusAvain Oy:n nettisivustolle. Lisäksi tietoa jaetaan KoulutusAvaimen Facebook-sivujen kautta. Näiden lisäksi tehdään yhteistyötä sekä paikallisten medioiden että alan lehdistön kanssa. Lisäksi hankkeesta jaetaan tietoa työhyvinvointia koskevissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Myös loppuseminaari ja tuotettava artikkelisarja toimivat tiedottamisen ja tulosten levittämisen välineinä. 478 874 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 Konkrettisia lukuja ja toimenpiteitä: Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishankkeeseen otetaan 60 esimiestä ja heidän työyhteisönsä (n. 1 100 henkilöä) erikokoisista ja eri toimialoja edustavista kainuulaisista yksityisistä yrityksistä, muutamasta julkishallinnon organisaatioista sekä kolmannen sektorin työllistävästä työorganisaatiosta. Yhdestä yrityksestä tai työorganisaatioista voi mukaan tulla yksi tai useampia esimiehiä ja heidän työyhteisönsä. Hanke aloitetaan tammikuussa 2015 siten, että ensimmäisenä aloittaa yksi viidentoista esimiehen valmennusryhmä sekä heidän työyhteisöihinsä kohdistuvat työprosessien kehittämistoimet. Seuraava viidentoista esimiehen ryhmä aloittaa maaliskuussa, kolmas toukokuussa ja neljäs ryhmä elokuussa 2015. Tällä hetkellä mukaan pyrkivien työyhteisöjen esimiesten työyhteisöissä on 2 – 24 henkilöä per esimies. Ensimmäisen ryhmän erilaisiin koulutus- ja kehittämisasioihin osallistuu yhteensä n. 280 henkilöä. Kun myös seuraavissa kolmessa ryhmässä osallistujayritykset ovat samaa kokoluokkaa ja osallistuva henkilöstömäärä on suunnilleen sama, hankkeen kohderyhmä tulee olemaan kokoluokkaa 1 100 henkilöä. Kun yhdestä osallistujayrityksestä osallistuu hankkeeseen keskimäärin kolme esimiestä, hankkeeseen tulee osallistumaan yhteensä n. 20 yritystä tai julkishallinnon tai kolmannen sektorin työorganisaatiota. Jos myöhemmin alkaviin ryhmiin ilmoittautuu mikroyrityksiä, joiden henkilöstömäärä on pieni, osallistujayritysten kokonaismäärä voi olla suurempi kuin tuo 20. Kaikki yritykset saavat hankkeesta asiantuntijatukea omaan kehittämistoimintaansa 2,5 vuoden ajan. Esimiesvalmennuspäiviä järjestään jokaiselle viidentoista henkilön esimiesryhmälle yhteensä 12 päivää eli kaikille neljälle ryhmälle yhteensä 48 päivää. Valmennuspäivät jakaantuvat tasaisesti 2,5 vuoden toteutusajalle siten, että yhtä kalenterivuotta kohden esimieskoulutuspäiviä tulee noin viisi päivää per kalenterivuosi per esimies. S20234 SoteYboost - sote yrittäjän boosteri Oulun Ammattikorkeakoulu Oy Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti Pohjois-Pohjanmaa Esimiehet jakaantuvat myös vertaisreflektointiryhmiin, joita järjestetään koko hankkeen aikana yhteensä n. 72. Yritys- ja työyhteisökohtaista kunkin osallistujaorganisaation tarpeiden mukaisesti suunniteltua asiantuntija-apua niiden kehittämistarpeisiin on hankkeeseen resursoitu yhteensä 270 päivää. Sisällöltään työyhteisöjen kehittämishankkeet ovat hyvin moninaisia. Hankkeeseen tulevilla työyhteisöillä on tarvetta kehittää mm. tuotanto- ja toimintaprosessejaan muuttuvan markkinatilanteen mukaisiksi, kehittää laatujärjestelmäänsä, saada asiantuntijatukea johtamisen kehittämiseen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kehittää osallistavaa johtamista tai luoda ajantasainen työhyvinvoinnin seuraamisjärjestelmä työhyvinvoinnin johtamisen tueksi. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on voimakkaassa murroksessa. Toimialaa koskettavat useat samanaikaiset muutokset. Hyvinvointipalvelujen riittävyyden varmistaminen edellyttää muun muassa tuottavuuden lisäämistä ja tehostamista. Toiminnan ja kannattavuuden tehostamiseksi tarvitaan uusia tapoja järjestää ja tuottaa hyvinvointipalveluja. Hyvinvointiala tarjoaakin laajat mahdollisuudet tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiselle sekä liiketoiminnan kehittämiselle. Hankkeen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelumarkkinoiden kehittymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista, ja liiketoiminnan vahvistumista PohjoisPohjanmaalla. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan läpivievänä teemana työhyvinvointi. Työhyvinvoinnissa tarkastellaan niin yksilötason kuin yritystason vaikutuksia. 453 800 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen on win-win toimintaa: sekä työntekijä että työnantaja ovat voittajia. Edellytyksenä on, että työhyvinvointi luodaan ja tehdään yhdessä. S20347 Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen rinnakkaishanke KEHA- keskus Kainuu Hankkeen toiminnot kohdistuvat erityisesti Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntiin. Hankkeessa tarjotaan sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjille tietoa, työkaluja ja tukea hallittuun kasvuun, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön ja palveluinnovaatioiden luomiseen. Hanke edistää uusien työpaikkojen luomista sote-alan yrityksissä. Hanke jakaantuu kolmeen päätavoitteeseen ja tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Hankkeen keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset ovat: 1.Sote-yritysten kasvun erityispiirteiden avaaminen ja valmennusohjelman laatiminen: Toiminta-alueelta kootaan 60 sote-yrityksen kohderyhmä. Näiden Pohjois-Pohjanmaan sote-yritysten ja –liiketoimintaympäristöjen erityispiirteet, kasvuhaasteet ja työhyvinvointi -analysoidaan. Analyysin pohjalta laaditaan yhteistyössä sote-yrityksille tyypilliset kasvuvaiheet ja erityispiirteet huomioiva kasvukehys. Kasvukehyksen pohjalta toteutetaan valmennusohjelma sote-yritysten johdolle ja henkilöstölle. Osatavoitteen tuloksena muodostuu perusta alueen sote-yritysten ja liiketoimintaympäristöjen erityispiirteet huomioivalle kasvukehykselle. 2. Sote-yritysten palvelujen käyttäjälähtöinen kehittäminen työhyvinvointi huomioiden: Hankkeessa valmistellaan ja toteutetaan palvelumuotoilun mukainen valmennus ja työpajat yritysryhmissä, joissa (1) hankitaan asiakasymmärrystä ja käyttäjätietoa, (2) ideoidaan uusia ja kehitetään olemassa olevia palveluja asiakaslähtöisesti, (3) suunnitellaan, kokeillaan ja arvioidaan uusia palveluja sekä (4) tuetaan yritysten työhyvinvointia. Toiminnot edistävät uusien palveluinnovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista, mikä näkyy uudenlaisina tuotteina ja palveluina. Lisäksi yritysten osaaminen, verkostomainen toiminta sekä valmiudet kehittää palveluja käyttäjälähtöisesti ja työhyvinvointi huomioiden vahvistuvat. 3. Sote-yritysten digitaalisen median valmennukset ja sähköisten järjestelmien käytön lisääminen: Sote-yrityksille valmistellaan ja toteutetaan kasvuvaiheet huomioiva digitaalinen mediavalmennus, jonka osa-alueita ovat (1) tietotyötaidot ja työhyvinvointi, (2) verkkomarkkinointi ja sosiaalinen media (3) viestintä ja sisällön tuottaminen sekä (4) asiakkaille suunnatut sisältöpalvelut ja -sovellukset. Digitaalisen median työpajoissa käsitellään toimintatapoja, jotka liittyvät digitaalisten työkalujen ja laitteiden käyttöönottoon, käyttöön sekä käytön tukeen. Valmennusten tuloksena yritykset ottavat digitaalisen median ja sähköisen liiketoiminnan ratkaisut käyttöön tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeen aikana verkostossa mukana olevat toimijat perehdytetään uusiin työskentelymalleihin ja menetelmiin. Hankkeen tuottamat toimintatavat ja kokemukset levitetään eri toimijoiden ja kohderyhmien hyödynnettäväksi työpajojen, seminaarien ja julkaisujen avulla. Hanke sisältää Kasvua Kainuuseen -hankkeen työvoimapoliittiset toimenpiteet (yritysten tarpeisiin räätälöidyt työvoimakoulutukset). Kasvua Kainuuseen hankekokonaisuuden muodostavat ESR–rahoitteinen Johdon ja henkilöstön kehittäminen hanke ja EAKR–rahoitteinen Kasvu, kansainvälistyminen ja omistajanvaihdos -hanke. Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen hankkeen tavoitteena on tukea kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen toimintoja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen kautta. Osaamisen kehittäminen tapahtuu yritysten tarpeista lähtevien räätälöityjen täsmäkoulutusten kautta. Koulutustarpeet nousevat esiin EAKR-hankkeen kautta. 300 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20385 Työ Unelmatyöksi tuottavuutta ja työhyvinvointia Kainuun sotessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuu Tavoitteena on työelämän laadun ja tuottavuuden sekä tuloksellisuuden samanaikainen parantaminen yrityksissä ja organisaatioissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia sekä työelämän laatua, tuottavuutta, tuloksellisuutta, työllisyysastetta ja kilpailukykyä. Hankkeen toimenpiteitä ovat verkostoituminen, liiketoimintasuunnitelmien arviointi ja kehittäminen, yritysten palveluiden- ja kehittämistarpeiden arviointi ja kartoittaminen, työelämän laadun tukeminen ja kehittäminen, johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (täsmäkoulutukset). Toimenpiteillä parannetaan yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Toimenpiteiden tuloksena parannetaan yritysten tuottavuutta, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä samanaikaisesti työelämän laadun kehittämisen kanssa. Hankkeiden toiminnot ovat toimialariippumattomia. Hankekokonaisuus on osa Yritys-Suomi Kainuu -toiminnan edelleen kehittämistä. Hankkeen päämääränä on parantaa Kainuun soten henkilöstön työhyvinvointia ja siten myös työn tuottavuutta, tehokkuutta, palvelujen laatua sekä asiakkaan saamaa palvelukokemusta. Tavoitteena on, että Kainuun sotesta tulee haluttu työpaikka. Hankkeen toteutuksessa on punaisena lankana työ- ja toimintakulttuurin muuttaminen dialogiseksi ja positiivista psykologiaa soveltavaksi työkulttuuriksi. Tavoitteena on saada aikaiseksi toimintamuutoksia niin organisaatiotasolla, esimiesten toiminnassa, työyhteisöissä, työn hallinnassa kuin henkilökohtaisesti kunkin työntekijän omassa työhyvinvoinnin tilassa. Organisaatiotasolla tavoitteena on toimintakulttuurin muutos varhaisen avoimen yhteistyökulttuurin (VAY) suuntaan johtamisessa ja työyhteisöissä. Tarkoituksena on luoda perustaa joustavalle työhyvinvoinnin kokonaisuudelle ja toimintamalleja työhyvinvoinnin ylläpitämiselle ja vahvistamiselle. Lisäksi tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen ja osatyökykyisten työurien pidentäminen sekä eläköitymisiän nostaminen. Esimiestyön ja johtamisen kehittämisen tasolla on tavoitteena tukea esimiehiä siten, että uudenlainen organisaatiokulttuuri pystyy kehitymään ja juurtumaan. Lisäksi kehitetään esimiesten esimiesosaamista (leadership). Esimiesosaamisen kehittämisessä sovelletaan positiivisen psykologian tutkimustuloksia. Työn hallinnan tasolla kehittämisen tavoitteena on työn hallintavälineiden kehittäminen ja niiden käytön pilotointi. Työyhteisötasolla tavoitteena on, että työyhteisöt olisivat toimivia, positiivisia, asiakaslähtöisiä ja laadukasta palvelua tuottavia yhteisöjä. Työhyvinvoinnin osalta tärkeää on myös työntekijän omaehtoinen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena hankkeessa on parantaa työntekijöiden työyhteisötaitoja sekä oman työhyvinvoinnin ja – kyvykkyyden ylläpitämistä ja parantamista. Tavoitteeseen pääsemiseksi toimenpiteenä on varhaisen avoimen yhteistyön mallin mukaiset toimintamallit. Hankkeen tuloksena Kainuun soten henkilöstön työhyvinvointi on parantunut ja Kainuun sote koetaan haluttuna työpaikkana. Työyhteisöissä on avoin toimintakulttuuri. Uudenlaisia työaikajoustoja on otettu käyttöön ja osatyökykyiset pystyvät työskentelemään pidempään. Työyhteisöissä koetaan innostusta ja tulevaisuus 09.09.2015 400 000 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 nähdään myönteisenä. Sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt, eläkkeelle jäädään myöhemmin ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä saamiinsa sote palveluihin. S20387 Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pkyrityksiin Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Pohjois-Pohjanmaa Työhyvinvoinnin parantumisen seurauksena työn tuottavuus ja tuloksellisuus lisääntyvät, sairaus- ja työkyvyttömyyseläkekustannukset pienentyvät ja palveluiden laatu paranee. Jatkuvan kehittämisen ja oppimisen idean mukaisesti työyhteisöissä innovoidaan uudenlaisia ja työelämään parantavia toimintatapoja. Asiakasymmärrys ohjaa enemmän organisaation toimintaa, Kainuun sote organisaationa on joustavampi ja ketterämpi. Sosiaalipalvelut toimialana on kasvuala väestön ikääntymisestä johtuen ja yksityisten hoiva-alan yrittäjien määrä ja palveluiden tarve kasvaa paitsi valtakunnallisesti niin myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ikääntyvien sosiaalipalveluiden tarpeen lisääntymisen lisäksi myös palveluiden tuottamistapa on murroksessa. Vuonna 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki muunsi palvelutarvetta ikääntyvien laitoshoidosta kotihoidon suuntaan. Väestön ikääntyminen, muuttuvat palvelutarpeet ja alan henkilöstön ikääntyminen vaikuttavat merkittävästi työvoimatarpeen kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pärjätäkseen kilpailussa uusista työntekijöistä ja säilyttääkseen olemassa olevat työntekijät, on hoiva-alan yrityksen oltava haluttu työnantaja. Hoiva-ala on tehtyjen selvitysten perusteella fyysisesti ja henkisesti kuormittava ala ja esimerkiksi SuPerin vuonna 2014 laatiman selvityksen mukaan jopa 66 % kotihoidossa työskentelevistä lähihoitajista harkitsee alan vaihdosta ja työkyvyttömyyttä pelkää 46 % työntekijöistä. Lisäämällä hoiva-alan pk-yrittäjien ja työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia voidaan edistää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä toimialan nopeassa muutoksessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä hoiva-alan pk-yrittäjien ja työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia ja sitä kautta edistää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä toimialan nopeassa muutoksessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida malli hoiva-alan pk-yrityksiin edistämään työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista ja vahvistamaan yrittäjien osaamista ja työkykyjohtamista. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien ja koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden tavoitteena on edistää hoiva-alan pk-yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä yrittäjien välistä vertaisoppimista ja verkostoitumista. Toimenpiteet edistävät myös hoiva-alan yrittäjien ja henkilöstön pysymistä työssä. Hankkeen toimenpiteet sisältävät kartoitusvaiheen, valmentavan vaiheen ja arviointivaiheen. Kartoitusvaiheessa selvitetään osaamisen, työhyvinvoinnin ja työkunnon tila 20 hoiva-alan yrityksessä sekä laaditaan yhdessä yrittäjien kanssa työkykyjohtamisen tilannearvio ja yrityksen ja yrittäjän kehityssuunnitelma. Valmentavassa vaiheessa vedetään yhteen yrittäjäverkostossa yritysten tilannearviot ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Yrityksiin laaditaan työhyvinvointisuunnitelma tukemaan strategiaa ja arkijohtamista. Alkukartoitusten perusteella vahvistetaan valmentavassa vaiheessa työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia, työkykyä ja osaamista. Arviointivaiheessa kootaan hankkeen tulokset ja kokemukset ja mallinnetaan työkykyjohtamisen toimintamalli yhdessä yrittäjien kanssa. Hankkeen tulokset ja kehitetyt toimintamallit raportoidaan ja levitetään myös muiden toimialojen pk-yritysten käyttöön. Hankkeen tuloksena hoiva-alan yrittäjien osaaminen, osaamisen johtaminen ja työkykyjohtaminen vahvistuu, työkykyjohtamisesta tulee osa yritysten arkea, yritysten tuottavuus ja kasvupotentiaali paranee, yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvointi ja jaksaminen paranee, henkilöstön työssä pysyvyys ja sitoutuminen paranee, hoiva- 189 948 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma S20399 TYKY 50+ Haapaveden Teknologiakylä Oy Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry alan yrittäjien välille syntyy luontevaa verkostoitumista ja benchmarkkausta, syntyy yrittäjälähtöinen ja yrittäjien todellisista tarpeista kehitetty työkyvyn ja osaamisen johtamisen malli pk-yrityksiin ja yrittäjät ja työntekijät aktivoituvat huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja osaamisestaan. Hankkeen toimilla tuetaan Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien yritysten työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia ja erityisesti toimenpiteet kohdistuvat ikääntyvien 50+ työssäjaksamiseen. Toimenpiteinä ovat tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavat koulutus-, ohjaus-, neuvonta-, ja asiantuntijapalvelut, jotka kohdennetaan erityisesti 50+ henkilöiden tarpeisiin. 09.09.2015 499 728 eur Hankkeessa vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden mukautumista muutostilanteisiin sekä kehitetään valmiuksia uudistumiskyvyn parantamiseksi. Hanketoimijoiden yrityksistä saatujen palautteiden mukaan rakennemuutoksissa vaaditaan uudenlaista osaamista henkilöstöltä muuttuvassa toimintaympäristössä. Jatkuvat muutokset toimintaympäristössä rassaavat työhyvinvointia. Tavoitteena on parantaa kaikilla aloilla tarvittavia tietoteknisiä valmiuksia erityisesti 50+ kohderyhmässä. ICT toimenpiteet lähtevät yritysten tarpeista, jotka on jo kartoitettu ohjelmakauden taitteessa. Tuloksena tavoitellaan varsinaiselle kohderyhmälle parempaa työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työmarkkina-asemaa toimenpiteiden seurauksena. S20401 Muutoksen ja työhyvinvoinnin johtaminen kuudessa Pohjois-Suomen seurakunnassa. Uutta tekemässä - UUTE Oulun hiippakunnan tuomiokapituli ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Tuloksena tavoitellaan Nivala-Haapajärven ja HaapavedenSiikalatvan seutukuntien alueelle uusia toimintamalleja nostaa työntekijöiden ja erityisesti 50+ henkilöiden työn tuottavuutta. Hankkeessa kehitettyjä paremman työkyvyn, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden toimintamalleja levitetään laajemmallekin alueelle yrityksiin ja työhyvinvoinnin ammattilaisille. Seurakuntakentällä on meneillään laaja rakennemuutos, mikä on haastava ja asettaa seurakunnat uuteen tilanteeseen sekä organisatorisesti että toiminnallisesti. Muutokset aiheuttavat erityisiä paineita palvelujen tuottamiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön sekä tarvetta kehittää muutoksen- ja työkykyjohtamiseen uusia käytäntöjä. Hankkeessa on tavoitteena tukea mukana olevia PohjoisSuomen seurakuntia muutostilanteessa ja kehittää uusia toimintamalleja seurakuntatyöhön. Seurakunnan työn erityispiirteenä on moniammatillisuus, työntekijöiden itsenäinen toimijuus ja autonomia. Oman haasteensa tuo vapaaehtoistyön toteuttaminen, maallikkotoimijoitten sitouttaminen ja johtaminen. Seurakunnilla on myös kiinteä yhteys oman alueensa kuntien palvelutoimintaan ja olemassa olevaa yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Seurakuntien ja kuntien niukkenevat voimavarat edellyttävät yhteistä tavoitteenasettelua, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään. Hanke tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden yhteistyön edelleen kehittämiseen. Kirkossa ei ole aikaisemmin toteutettu tässä laajuudessa hankkeita, joilla olisi kehitetty muutoksen johtamista, työkykyjohtamista ja työhyvinvointia, joten hanke toimii tässä mielessä pilottina. Samanaikaisesti kirkko on mukana valtakunnallisessa Työelämä 2020 –hankkeessa. Haettavalla alueellisella Pohjois-Suomen seurakunnissa toteutettavalla Uute-hankkeella ja Työelämä 2020 –hankkeella on selkeää synergiaetua, sillä valtakunnallisessa hankkeessa kotaan työelämän kehittämiseksi tehtävää työtä yhteen ja tarjotaan työpaikoille apua ja välineitä. Toteutettavan hankkeen tulokset ovat monistettavissa koko 297 313 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma 09.09.2015 seurakuntakentälle ja tässä työssä hankkeen hakijan rooli on merkittävä. Hankkeella tuetaan myös kirkon johtamiskoulutusta, sillä muutoksen ja työhyvivoinnin johtaminen on osa-alue, jossa tarvitaan lisää tietoa ja malleja toimintaan kirkon kontekstissa. Hankkeessa muodostetaan alussa tilannekuva kunkin seurakunnan toiminnasta ja tehdään arvio mistä lähdetään liikkeelle ja mihin suuntaan? Aineiston kokoaminen ja analysointi toteutetaan yhteistyössä seurakuntien työntekijöiden ja johdon sekä ODL:n asiantuntijoiden kanssa. Alkuvaiheen jälkeen toteutetaan seurakunnittain johtamisen toimintamallien rakentaminen osaksi henkilöstöjohtamista kunkin seurakunnan esimiesten ja johdon kanssa ja laaditaan muutoksen johtamisen kokeilusuunnitelma. Tässä vaiheessa laaditaan myös työyhteisön työhyvinvointisuunnitelman ja toteutetaan sen käytäntöön vieminen välittömästi. Tämä työskentelyvaihe kestää kussakin seurakunnassa 4-6 kk. Loppuvaiheessa seurakunnissa syntyneet toimintamallit viimeistellään ja niiden käytäntöönviemiselle tehdään suunnitelma sovitulla kokoonpanolla. Hankkeen tulokset ovat siten monistettavissa ja otettavissa käyttöön myös muissa kuin hankkeen kehittäjäseurakunnissa. S20425 Tuottavuutta ja laatua yhteistyöllä Pohjois-Suomen yrityksiin KEHA-keskus Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Hanke on valmisteltu yhteistyössä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön kanssa. Hanke toteutetaan Pohjois-Suomen seurakunnassa, joissa on tiedostettu muutostilanteen moniulotteiset ja haastavat kysymykset, kuten tarve seurakuntarakenteiden uudistamiseen, yleinen talouskehitys ja kirkon jäsenmäärän kehitys. Hiippakunnan tuomiokapitulin roolina on ohjata ja koordinoida hanketta seurakunnissa ja tukea hankkeen kautta mukaan lähteviä seurakuntia meneillään olevassa rakennemuutoksessa. Lisäksi Tuomiokapitulilla on keskeinen rooli hankkeen tulosten jakamisessa muitten seurakuntien hyväksi sekä hiippakunnan alueella että valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Hiippakunnan tuomiokapitulissa nähdään hankkeen kautta mahdollisuus myös kehittää olemassa olevaa yhteistyötä kuntasektorin kanssa ja löytää myös uusia yhteistyömahdollisuuksia. ODL:n rooli hankkeessa on muutos- ja työkykyjohtamisen asiantuntijatyö sekä kehittämisosaaminen. Hankkeen tavoitteisiin pääseminen edellyttää saumatonta yhteistyötä tuomiokapitulin ja osallistujaseurakuntien kanssa. Tuomiokapitulin seurakunnallisen kentän kontekstituntemus ja sen yhdistäminen ODL:n asiantuntijatyöhön varmistaa tavoitteiden mukaiseen tulokseen pääsemisen. Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua Pohjois-Suomen mikro- ja pk-yrityksissä ja muissa työpaikoissa. Hanke tukee työpaikkoja uudistumaan kokonaisvaltaisesti ja kehittämään kilpailukykyään. Hankkeen avulla vahvistetaan johtamista ja henkilöstön osaamista sekä edistetään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Toimintatapoja ja osaamista kehittämällä tuetaan yritysten ja työpaikkojen muutosvalmiutta nopeasti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Hanke edistää myös työpaikkojen kehittämisen toimintatapojen, palveluiden ja verkostojen tunnettuutta. Hankkeen toimenpiteitä ovat koulutukset, yritysten ja työpaikkojen toimintatapojen kehittäminen, tapahtumat, verkostoituminen, tiedotus ja viestintä. Toimenpiteet on suunnattu yrityksille ja julkisille yrityspalvelutoimijoille (ELY-keskukset, TE-toimistot, Tekes ja Yritys-Suomi seututoimijat). Hankkeen tuloksena syntyvät Kainuun ja PohjoisPohjanmaan ELY-keskusten (ml. TE-toimisto) yritysasiakkuuksien toiminta- ja palvelumallit, jotka sisältävät kokonaisvaltaisen yritysten ja työpaikkojen toiminnan kehittämisen seuraavilla osa-alueilla: innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja 1 441 400 eur Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –ohjelma terveys sekä osaava työvoima. Lapissa on jo olemassa vastaava malli, jota kehitetään edelleen. Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tekevät hankkeessa tiivistä yhteistyötä hyviä käytäntöjään jakaen. Hankkeen tuloksena yritykset ja työpaikat kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Tietoisuus siitä, että toimintatapojen ja työelämän laadun kehittämisellä on positiivinen vaikutus toiminnan tuloksellisuuteen lisääntyy, samoin osaaminen ja muutosvalmius lisääntyy. Yritykset laativat/päivittävät liiketoiminta- ja henkilöstösuunnitelmansa. Henkilöstösuunnitteluosaaminen, osaamisen kehittäminen ja henkilöstötarpeen ennakointitaito lisääntyvät. Yrittäjien, johdon ja henkilöstön kokema työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus paranevat. Yritysten valmiudet kehittää toimintaansa kokonaisvaltaisesti vahvistuvat. Julkisten yrityspalvelutoimijoiden tieto ja osaaminen työelämän kehittämismahdollisuuksista ja toimijoista monipuolistuu ja lisääntyy. Tämä vahvistaa heidän toimintaansa yritysten kehittämisen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin tukena. 09.09.2015
© Copyright 2024