Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen

Tampere 2017:
Valmistelutyön eteneminen
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous
28.9.2015
•
Syksyn aikataulu
•
Valmistelutyön esittely
–
poliittinen johtaminen
–
konsernihallinnon ja tuotantorakenteiden uudistaminen (sis. rajapintatarkastelut)
–
uusi ohjausmalli
–
henkilöstön ja kuntalaisten osallisuus
Tampere 2017-projektin syksyn aikataulu
1.
Onko valmisteltu oikeita asioita?
28.9. suko:
•
valmistelutyön esittely
•
linjattavaksi: konsernihallinnon
johtotehtävien täyttämisen aikataulu
uuden toimintamallin
siirtymävaiheessa
Khsuko
10.8.
2. Mitä linjataan?
kv-seminaari
5.10.
Khsuko
28.9.
kv
14.12.
Kh
23.11.
Khsuko
5.11.
Valtuustoryhmien keskustelut linjauksista
Valmistelutyö, osallistuminen
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Toimintamallin peruselementit_v1
Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niitä
kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa
(kuntalainen = asukas, yritys, yhteisö…)
Palvelujen
asiakaslähtöisyys
ja kehittäminen
yhdessä
Pormestarimalli vahvistaa poliittista
johtamista ja tuo kaupungin johtamiselle
kasvot. Johtamismalli on selkeä.
Pormestarimalliin
perustuva selkeä
johtaminen
Kuntalainen
Kumppanuuteen ja
mahdollistavuuteen
pohjautuva
innovatiivinen
toimintakulttuuri
Yhdessä tekeminen organisaation sisällä,
kumppanuuksien luominen yhteisöjen ja
muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä
rooli innovatiivisuuden ja yhteisöllisyyden
mahdollistajana vahvistavat luottamusta ja
edesauttavat toiminnan uudistumista
Tulos- ja
vaikuttavuusohjaus
Palvelutoiminnan ohjaus toteutetaan
strategiaan pohjautuvilla tulos- ja
vaikuttavuustavoitteilla
Poliittisen johtamisen
kehittäminen
Pormestarimalli
Pormestarimallin kehittämistarpeita
•
Aineistona mm. pormestarikyselyt (2007 ja 2011), USO-hankkeen seminaarit ja
työkokoukset (2011-2012), Toimintamallin arviointi (2014)
•
Keskeiset kysymykset ovat säilyneet samoina:
– Pormestarin tehtävien määrittely (strateginen vs. operatiivinen johtaminen, suhde
viranhaltijajohtoon)
– Apulaispormestarien roolin ja tehtävien määrittely (suhteessa viranhaltijoihin ja
valmisteluun, suhteessa toisiinsa, suhteessa pormestariin)
– Pormestarin valintatavan pohdinta
Pormestari: VAIHTOEHDOT
•
Ve1: Ei pormestaria
–
vrt. KV:n päätös 15.6. (”poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia
kehittämällä”)
Pormestarin tehtävänä on Kuntalain mukaan toimia kaupunginjohtajana ja
kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tehtävien painotuksissa voi kuitenkin olla eroja:
•
Ve2: Pormestari, jonka tehtävissä yhdistyvät strateginen ja operatiivinen johtaminen
•
Ve3: Pormestari, jonka tehtävissä painottuu strateginen johtaminen
Ve1: Ei pormestaria
•
Tällä hetkellä lähinnä teoreettinen vaihtoehto
•
Pormestarimallin vaihtoehtona poliittisen- ja viranhaltijajohtamisen selkeä
erottaminen
• Kaupunginjohtajana viranhaltija
• Poliittisella prosessilla oma johtajansa, esim. kh:n päätoiminen puheenjohtaja
• Poliittista johtamista voisivat vahvistaa em. lisäksi esimerkiksi
päätoiminen/osa-aikainen kv:n puheenjohtaja, kh:n varapuheenjohtajat ja/tai
lautakuntien puheenjohtajat
Ve2 ja Ve3: Pormestarin rooli ja tehtävät
Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli
Strategista johtamista painottava malli
•
Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että
organisaation operatiivisesta johtamisesta
•
Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen
johtaminen
•
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja
kaupunginjohtaja
Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien
johtaminen ja päätöksenteon koordinointi,
edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien
johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen,
hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason
johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen
•
•
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja
Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät
valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksien
johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen,
kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen
•
Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden
suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Johtaa
toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä
jaettu konsernijohtajan kesken
•
Osallistuu valmisteluun ja toimeenpanoon
strategisemmalla tasolla, esittelee keskeiset asiat,
toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin
konsernijohtajan tehtävä
•
Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin
valintatavasta, mutta valtuuston valitseman
pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan
•
Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin
valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun
pormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan?
•
Strategisen ja operatiivisen johtamisen
yhdistävä malli
Kuvaus
•
Nykymalli, jossa on elementtejä sekä
strategisesta että organisaation
operatiivisesta johtamisesta
Painotukset tehtävissä
•
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja
kaupunginjohtaja
Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten
prosessien johtaminen ja päätöksenteon
koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja
kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja
kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon,
talouden ja toiminnan strategisen tason
johtaminen, kaupunkiorganisaation
johtaminen
•
KH:n asioiden valmistelu ja
esittely
•
Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien
asioiden suuntaviivat ja esittelee osan
asioista.
Organisaation johtaminen
•
Johtaa toimeenpanevaa organisaatiota;
johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan
kesken
Valintatavan vaikutukset
•
Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen
pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston
valitseman pormestarin tehtävät ovat
kallistuneet tähän suuntaan
Mallin vaikutuksia
• ottaa kokonaisvaltaisesti haltuun kuntalaissa
määritellyn pormestarin johtamistehtävän
• pormestarilla mahdollisuus suoriin johtamis- ja
päätöksentekopolkuihin
• johtamisen selkeys suuri haaste, erityisesti
pormestarin ja viranhaltijajohdon tehtävien
rajapinnoilla
• vaarana, että strateginen hukkuu operatiivisen
alle
Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm:
• selkeät johtosäännöt, yhteisymmärrys eri
toimijoiden tehtävien sisällöistä
• riittävä delegointi ja luottamus – ei hukuta
yksityiskohtiin
Suhde uudistuksen tavoitteisiin:
• johtamisen selkeys (-)
• demokratian vahvistaminen (+)
Strategista johtamista painottava malli
Kuvaus
•
Mallissa painottuu nykyistä enemmän
strateginen johtaminen
Painotukset tehtävissä
•
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja
kaupunginjohtaja
Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti
merkittävät valinnat ja aloitteet,
verkostojen ja kumppanuuksien
johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn
vahvistaminen, kaupunkiorganisaation
strategisen tason johtaminen
•
KH:n asioiden valmistelu ja
esittely
•
Pormestari osallistuu asioiden
valmisteluun ja toimeenpanoon
strategisemmalla tasolla, esittelee
keskeiset asiat
Organisaation johtaminen
•
Toimeenpanevan organisaation
johtaminen pääosin konsernijohtajan
tehtävä
Valintatavan vaikutukset
•
Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen
pormestarin valintatavasta, mutta suorilla
vaaleilla valitun pormestarin tehtävät
kallistunevat tähän suuntaan?
Mallin vaikutuksia
• selkeyttää pormestarin ja viranhaltijajohdon välistä
työnjakoa
• suuntaa pormestarin resursseja strategisen tason
tekemiseen
• haastaa johtamistehtävän kokonaisvaltaisen haltuun
oton; voi jättää pormestarin organisaatiosta
irralliseksi (vähemmän suoria johtamis- ja
päätöksentekopolkuja, riittävä tiedon saanti
haasteellista…)
Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm:
• johtamistehtävän toteuttaminen selkeillä
johtosäännöillä ja toimivilla delegoinneilla
• vahva luottamus pormestarin ja viranhaltijajohdon
välillä
• avoin tiedon kulku
• edellyttää pormestarilta erittäin vahvaa
johtamisotetta (strategisen johtamisen välittyminen
osaksi toimeenpanoa)
Suhde uudistuksen tavoitteisiin:
• johtamisen selkeys (+/-); selkeyttää roolia suhteessa
virkamiesorganisaatioon mutta heikentää
pormestarin yhteyttä linjausten toimeenpanoon
• demokratian vahvistaminen (-)
Pormestarin valintatapa: VAIHTOEHDOT
•
Ve1: Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin
•
Ve2: Pormestarin suora vaali
–
Lainsäädännön sen mahdollistaessa
Pormestarin valintatavan vaikutuksia
(tarkentuu)
Valtuusto valitsee
•
Pormestari selkeästi valtuuston alainen toimija,
mutta myös osa valtuustoa ja sen voimasuhteita
Suora vaali
•
•
•
•
Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta
riippumatta
•
Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta
riippumatta
Päätösten toimeenpano tehokkaampaa (pormestarilla
selkeä mandaatti kuntalaisilta) tai toimeenpano
puuroutuu, mikäli pormestari ei edusta poliittisesti
valtuuston enemmistöä
Vaikutukset suhteessa viranhaltijajohtoon?
•
•
•
Lisää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia
Suora vastuu suhteessa kuntalaisiin
Valta henkilöityy ja keskittyy nykyistä enemmän?
•
•
•
Pormestari saattaa jäädä kuntalaisille vieraammaksi
valtuuston jatkeeksi – pitkälti persoonakysymys
•
Valtuutettu vs. ei-valtuutettu?
Pormestari vahvan mandaatin omaava poliittinen
toimija suhteessa valtuustoon, etenkin jos ei ole
valtuuston jäsen – vaikutukset riippuvat kulloisistakin
poliittisista voimasuhteista
Muuttaa/vahvistaa myös kh:n asemaa suhteessa
valtuustoon
Edelleen kuitenkin valtuuston alainen
(erottamisoikeus), yhteistyövaatimus
Apulaispormestarit: VAIHTOEHDOT
•
Ve1: Ei apulaispormestareita
•
Ve2: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen
jäsenenä
•
Ve3: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana
•
Ve4: Apulaispormestari kaupunginhallituksen jäsenenä ja jaoston puheenjohtajana
•
vaihtoehtojen 3 ja 4 lähempi tarkastelu vaihtoehtoisten poliittisten ohjausmallien
yhteydessä (diat 22-26)
Ve1: Ei apulaispormestareita
•
Jos kaupunki jatkaa pormestarimallissa, mutta päättää luopua apulaispormestareista,
on tarkoituksenmukaista luoda apulaispormestarien tilalle uudenlaisia väyliä
poliittiselle johtamiselle
• lautakuntien päätoimiset/osa-aikaiset puheenjohtajat?
• kh:n päätoimiset/osa-aikaiset varapuheenjohtajat?
Ve2: Apulaispormestari lautakunnan
puheenjohtajana ja kh:n jäsenenä
•
Apulaispormestarit olisivat ensisijaisesti palvelualueiden lautakuntien puheenjohtajia
ja tässä roolissa oman alueensa edustajia myös kaupunginhallituksessa
•
Vaihtoehtoa on tarkasteltu useaan otteeseen vuosien varrella, mutta se ei ole
edennyt jatkovalmisteluun
–
•
lautakunnan asiat vs. koko kaupungin etu; kh:n rooli yhteen sovittajana
Lähellä Ruotsissa käytössä olevaa ns. kuntaneuvosmallia, TOSIN
–
Ruotsissa kaupunginhallituksen asema on selvästi heikompi, ei esim. otto-oikeutta
lautakuntien päätöksiin
–
ei lakisääteistä kunnanjohtajaa/johtavaa viranhaltijaa – vahva poliittisen
johtamisen traditio, politiikka ammattimaistunut
Muu poliittinen
ohjausjärjestelmä
Kunnan roolin muutos uudistusten
lähtökohtana
•
Kuntien rooli ja tehtävät muuttunevat merkittävällä tavalla lähivuosina (mm. soteuudistus ja muut ylikunnalliset palvelut)
•
Kuntien tehtävissä painottuvat entistä enemmän elinvoiman luominen ja
vahvistaminen, korostuvat erityisesti suurissa kaupungeissa
•
Kuntalaisiin ja kunnan toimintaan vaikuttava päätöksenteko pirstaloituu
•
Uudenlaiset roolit ja tehtävät edellyttävät myös uudenlaista johtamista ja poliittista
ohjausta
–
Voimassa oleva toimintamalli korostaa kuntaa palveluiden järjestäjänä; poliittinen
ohjausjärjestelmä rakennettiin tätä tukemaan (mm. tilaajalautakuntia johtavat
apulaispormestarit)
–
Taustalla myös kaupungin oma toimintakulttuuri, ”Tampereen tapa toimia”
Poliittisen ohjauksen muutostarpeet
•
Tarve reagoida muutoksiin nykyistä nopeammin
Poliittisen ohjauksen selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen
Päätöksentekokyky
•
Tarve hallita/ohjata pirstaloituneempaa toimintakenttää
Strategisen ohjausotteen vahvistaminen
Verkostojen osaaminen, edunvalvonta
Kuntalain mahdollistamia ohjausmalleja
•
•
•
Perinteinen lautakuntamalli
–
perustuu poliittisen vastuun jakamiseen: kv – kh – lautakunnat
–
tämän pohjalta ehdotettu kahta vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: ”lautakuntamalli”
ja ”yhdistelmämalli”
Ministerimalli
–
lähtökohtana kaupunginhallituksen roolin korostaminen
–
tätä soveltaen ehdotettu yhtä vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: ”jaostomalli”
Valiokuntamalli
–
lähtökohtana valtuuston roolin korostaminen
–
ei ehdoteta jatkovalmisteluun, sillä se on haastava yhdistää pormestarimalliin
Vaihtoehtoiset Tampereen mallit
•
•
•
Ve1: Jaostomalli
–
KH:n rooli sekä palveluiden järjestämisessä että elinvoiman ja kilpailukyvyn
luomisessa ja vahvistamisessa korostuu
–
lautakunnilla toimeenpaneva ja palvelutoiminnan ohjaukseen keskittyvä rooli
Ve2: Lautakuntamalli
–
KH:n tehtävät nykyisen kaltaiset, keskeisimpinä konserni-/omistajaohjaus sekä
palvelualueiden strategiset asiat
–
lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan
ohjauksessa
Ve3: Yhdistelmämalli
–
KH:n rooli elinvoiman luomisessa ja vahvistamisessa korostuu
–
lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan
ohjauksessa
Jaostomalli
Kaupunginhallitus
•
Tehtävissä painottuvat: palvelutarpeiden määrittely ja
palvelujen järjestämisen ohjaus, elinvoiman ja
kilpailukyvyn vahvistaminen,
konserniohjaus/omistajaohjaus
Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja
•
•
•
•
Hyvinvointijaosto
Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto
Yhdyskunta-/kaupunkiympäristöjaosto
Liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto
•
•
Puheenjohtajat: apot (pl. lija)
Esittelijät: palvelualueiden johtajat, konsernijohtaja (lija)
Apulaispormestarit
•
•
Kh:n jäseniä/varapuheenjohtajia
Johtavat kh:n jaostoja (pl. lija)
Lautakunnat
•
•
Kullakin palvelualueella oma lautakunta
Keskeiset tehtävät: kh:n jaostojen linjausten
toimeenpano, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut)
Voivat jakaantua jaostoihin
Puheenjohtajina muut kuin apot
Esittelijät: palvelualuejohtajat tai määräämänsä
viranhaltijat
Kh:n jaostot
•
•
•
•
Tuotannon/
palvelutoiminnan
poliittinen
ohjaus
•
•
Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti
lautakuntien kautta
Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia.
Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä
Mallin vaikutuksia
-
Kh:lla vahva strateginen johtajuus, tukee konsernin
kokonaisohjausta, ketteryys
Vahvistaa kh:n jäsenten osaamista
Kh:n tehtäväkenttä laaja
ajankäyttö ja osaaminen?
työn puuroutuminen?
Jaostoja monta, päällekkäiset jäsenyydet
Vallan keskittyminen, demokratian kaventuminen
(esim. pienryhmien edustus?)
Kh:n yhteen sovittava rooli vähenee/poistuu
Pormestarin rooli muuttuu (mm. suhde apoihin)
Sisäinen epätasapaino (vahvat apot vs. ei-päätoimiset
kh:n jäsenet)
Lautakunnista uusi tuotannon poliittinen ohjausväline
Tuotannon ammattijohdon rooli kapenee
Johtamisen selkeyttämisen näkökulmasta
haasteellinen malli
Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm:
Jaostojen käsittelemien asioiden tarkka määrittely
(riittävä strategisuus)
Jaostoilla lopullinen päätösvalta käsittelemiinsä
asioihin, ei kaksinkertaista käsittelyä (jaosto-kh)
Suhde uudistuksen tavoitteisiin:
johtamisen selkeyttäminen (+/-)
demokratian vahvistaminen (-)
Lautakuntamalli
Kaupunginhallitus
•
•
Kh:n jaostot
•
•
•
Tehtävissä painottuvat: konserniohjaus/omistajaohjaus,
palvelualueiden strategiset asiat (siirretään
johtosäännöillä, esim. hankintalinjaukset,
edunvalvonta, str. aluekehitysohjelmat, palveluverkko),
yhteen sovittava rooli
Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja
Henkilöstöjaosto,
liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto
Puheenjohtajat: kh valitsee keskuudestaan
Esittelijät: konsernijohtaja ja henkilöstöjohtaja
Apulaispormestarit
•
•
Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä
Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun
suuntaviivoista
Lautakunnat
•
•
Kullakin palvelualueella oma lautakunta
Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden
määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus,
palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut)
Voivat jakaantua jaostoihin
Puheenjohtajina apot
Esittelijät: palvelualueiden johtajat tai määräämänsä
viranhaltijat
•
•
•
Tuotannon/
palvelutoiminnan
poliittinen
ohjaus
•
•
Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti
lautakuntien kautta
Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia.
Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä
tehtävistä
Mallin vaikutuksia
- Selkeä ja tuttu malli, toimijoilla helposti ymmärrettävät
roolit, toimivallat ja vastuut – sama toimintamalli kaikilla
palvelualueilla
- Säilyttää kh:n nykyisen valvovan ja yhteen sovittavan
roolin
- Säilyttää pormestarin nykyisen roolin
- Apulaispormestareilla selkeä rooli lautakuntien
puheenjohtajina; vaatiiko 3 apulaispormestaria?
- Lautakunnilla mahdollisuus vahvaan osaamiseen omalla
palvelualueellaan
- Edustuksellisempi kuin esim. jaostomalli
- Lautakunnat vastaavat sekä palvelujen järjestämisestä
että omasta tuotannosta, vaarana oman tuotannon
korostuminen?
- Hajautuneempi poliittinen ohjaus (vrt. jaostomalli)
- Onko kh:n rooli riittävän vahva kunnan muuttuvissa
tehtävissä?
- Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella haasteena
erismitalliset asiakokonaisuudet ja niiden sijoittuminen
(kh-ltk)
Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm.
- Lautakunnan kaksoisrooli vaatii toimiakseen vahvan
ohjausmallin (tuva)
- Lautakunnissa käsiteltävien asioiden tarkka määrittely (ei
liian operatiivista)
Suhde uudistuksen tavoitteisiin:
johtamisen selkeyttäminen (+)
demokratian vahvistaminen (+)
Lautakuntamalli: tarkennuksia
•
•
Lautakuntamallissa kh:lle siirretään johtosäännöillä joitain palvelualueiden
strategisen tason tehtäviä, esim.
–
strategiset aluekehitysohjelmat
–
yleiskaavojen linjaukset
–
edunvalvonta
–
hankintalinjausten yhteensovittaminen
–
palvelutoiminnan organisoinnin muutokset
–
palveluverkko
–
muuta?
Lautakuntamallissa voi olla myös kahden apulaispormestarin malli, mikäli tehtävät
jaetaan yli palvelualueiden: hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien
apulaispormestari voisi toimia apulaispormestarina myös ns. osaamislautakunnassa
(muu osa elinvoiman palvelualueesta olisi pormestarin alaisuudessa)
Yhdistelmämalli
Kaupunginhallitus
•
•
Kh:n jaostot
•
•
•
•
Tehtävissä painottuvat: elinvoiman vahvistaminen,
konserniohjaus/omistajaohjaus
Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja
Jaosto elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle:
Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto
Lisäksi: liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto
Puheenjohtajat: pormestari elinvoima- ja
kilpailukykyjaostossa, lijan puheenjohtajan kh valitsee
keskuudestaan
Esittelijät: konsernijohtaja/palvelualueen johtaja
Apulaispormestarit
•
•
Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä
Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun
suuntaviivoista
Lautakunnat
•
Hyvinvoinnin ja
yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueilla
lautakunnat
Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden
määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus,
palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut)
Voivat jakaantua jaostoihin
Puheenjohtajina apulaispormestarit
Esittelijät: palvelualueiden johtajat (hyvinvointi,
yhdyskuntarakenne/kaupunkiympäristö)
•
•
•
•
Tuotannon/
palvelutoiminnan
poliittinen
ohjaus
•
•
Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti
lautakuntien kautta
Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia.
Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä
Mallin vaikutuksia
- Korostaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuuden
strategisuutta, mahdollistaa ketterän ja nopean
reagoinnin
- Vahvistaa pormestarin roolia strategisena toimijana
- Mikäli apulaispormestarit ovat lautakuntien
puheenjohtajia, mallissa voisi olla kaksi
apulaispormestaria
- Pormestarin roolissa korostuu elinvoiman ja
kilpailukyvyn kokonaisuus; vaarana muiden asioiden ja
kh:n yhteen sovittavan roolin jääminen vähemmälle
huomiolle
- Vähemmän luottamushenkilöpaikkoja kuin
lautakuntamallissa
Edellytyksiä mallin toimivuudelle:
- Elinvoima- ja kilpailukykyjaoston mielekäs
tehtäväkokonaisuus
- Elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus
haasteellinen kaikissa mallissa –
konsernitasoisia (kv-suhteet, edunvalvonta) ja
palvelutyyppisiä asiakokonaisuuksia
- Jos toisen asteen koulutus tulee osaksi
elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta,
voiko kh:n jaosto ohjata osin seudullista
toimintaa?
Suhde uudistuksen tavoitteisiin:
johtamisen selkeyttäminen (-)
demokratian vahvistaminen (+/-)
Lautakuntarakenne
•
Eri ohjausmalleihin sopivia lautakuntarakenteita on alustavasti pohdittu, mutta niitä
tarkennetaan valtuustoseminaarin (5.10.) jälkeen
•
Seuraavalla kahdella dialla esitetään esimerkinomaista vaihtoehtopohdintaa
•
lautakuntarakenne yhdistelmämallissa
•
lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella
Lautakunnat yhdistelmämallissa, ESIM.
•
Hyvinvoinnin palvelualue
– Ve1: Yksi koko palvelualueen kattava lautakunta
• Hyvinvointilautakunta
– Ve2: Sektorilautakunnat (2-3)
• Sosiaali- ja terveyslautakunta (sote-yhteistoiminta-alueelle siirtyvät tehtävät)
• Hyvinvointilautakunta (hyvinvointiin jäävät tehtävät sote-uudistuksen jälkeen; voidaan
myös jakaa sivistys- ja vapaa-aikalautakuntiin)
– Ve3: Nykyisen elämänkaarimallin tiivistäminen
• terveyden ja toimintakyvyn + ikäihmisten lautakunta
• lasten ja nuorten palveluiden lautakunta
• sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta
•
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue (kh:n/kh:n jaoston alaisuudessa)
– Ei lautakuntaa (jos toisen asteen koulutus hyvinvoinnin palvelualueella)
– Osaamislautakunta (jos toisen asteen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella)
•
Yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualue
– Yhdyskunta-/kaupunkiympäristölautakunta (sis. ympäristö- ja rakennusjaosto sekä seudullinen
jätehuoltojaosto)
– Joukkoliikennelautakunta (seudullinen)
Lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella,
ESIM.
Yksi hyvinvointilautakunta
-
-
Sektorilautakunnat
Kokonaisnäkemys ja -ote
hyvinvoinnin alueeseen
Voisi pilkkoutua esim.
asiakkuusjaostoihin
(elämänkaarimalli)
Helposti ymmärrettävät, selkeät
asiakokonaisuudet
Sote-kokonaisuus suhteellisen
helposti irrotettavissa
itsehallintoalueelle; lautakunta voi
jatkaa, mutta karsituilla tehtävillä
(muodostaisi edelleen mielekkään
laajan kokonaisuuden)
Sote-kokonaisuus helposti
irrotettavissa itsehallintoalueelle
Sote-kokonaisuuden irrottaminen
haasteellista
Kaventaa demokratiaa – voisiko
osin ratkaista jaostoilla?
Suuri asiakokonaisuus yhdellä
lautakunnalla: aika ja osaaminen?
-
Sektoriajattelu ei tue
asiakaslähtöisyyttä?
Tehtävien määrä – muodostavatko
riittävän laajoja kokonaisuuksia?
Elämänkaarilautakunnat
Asiakaslähtöinen malli; säilyttää
tiltussa hyvänä pidetyn
elämänkaariajattelun
-
Sote-kokonaisuuden irrottaminen
haasteellista
-
Kuinka suhteutuu palvelutoiminnan
ohjaustehtävään?
Tuotantoalueiden johtokunnat
•
•
•
Tuotantoalueiden johtokuntia ei ole mukana lähemmin tarkastelluissa vaihtoehdoissa
–
sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin purkaminen tuo uudenlaisen ohjauslogiikan myös
poliittiseen järjestelmään (mitä tehtäviä johtokunnille jäisi sisäisen tiltun
purkautuessa?)
–
poliittisen ohjauksen kehittämistarpeet (selkeyttäminen, virtaviivaistaminen,
strategisen otteen vahvistaminen…) eivät tue johtokuntien säilyttämistä
Jos hyvinvointipalveluiden tuotantoalueilla olisi johtokunnat, se tarkoittaisi
–
Jaostomallissa: lautakuntien rooli kh:n jaostojen ja johtokuntien välissä jäisi
epäselväksi
–
Lautakuntamallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi
–
Yhdistelmämallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi
Huom: ei muutoksia liikelaitosten johtokuntiin!
Kaupunginvaltuusto linjaa poliittisten
toimielinten kehittämisen osalta 14.12. ..
•
… että pormestarin tehtävissä painottuvat jatkossa x
•
… että seuraava pormestari valitaan (joko: valtuuston toimesta tai suoralla vaalilla).
•
… että poliittisen ohjauksen lähtökohtana uudessa toimintamallissa on malli x.
•
… että uudessa toimintamallissa luovutaan tuotannon johtokunnista.
•
… että valitun poliittisen ohjausmallin perusteella apulaispormestarit … (onko apoja ja
missä roolissa). Heidän määrästään päätetään poliittisen ohjausmallin täsmentyessä.
•
… että eri toimijoiden johtosääntötasoinen tehtävien määrittely tehdään vuoden 2016
aikana.
Konsernihallinnon ja tuotannon
rakenteiden uudistaminen
Työpajat konsernihallinnon henkilöstölle
•
Syyskuussa on pidetty kolme työpajaa, joissa on ollut yhteensä noin 70 osallistujaa.
Viimeinen työpaja pidetään lokakuun alussa (n. 25 ilmoittautunutta).
•
Työpajoissa on kommentoitu alustavaa rakennekuvaa sekä mietitty uusia tapoja
toimia.
•
Työpajojen viestejä:
–
selkeyttä poliittisen ja ammatillisen johtamisen rajapinnoille
–
ryhtiliike päätöksentekoon (oikeassa paikassa, oikeaan aikaan)
–
parempaa johtamista – tavoitteet, vastuu, palkitseminen
–
rajat matalaksi (sektorirajat, yksikkörajat, hierarkiarajat)
–
uusia tapoja työn tekemiseen (tiimit, projektit, digitaaliset välineet)
–
iskusanoja: joustavuus, dynaamisuus, rohkeus, luottamus, arvostus
Konsernihallinnon uudistaminen
•
Kv 15.6. päätökset ohjaavat uudistamista
•
Rakenteiden osalta tavoitteena on saada konsernihallinnon päärakenne kuntoon
1.1.2016 mennessä.
•
Tämän jälkeen käynnistetään uudistamisprosessi, jossa haetaan olennaista
toimintatapojen muutosta nykykäytäntöihin ja esitystä kunkin osa-kokonaisuuden
uudistamiseksi.
•
Muutoksessa korostuu toiminnan virtaviivaistaminen ja toimintaympäristön muutoksia
ennakoivien ja niihin reagoivien prosessien tunnistaminen ja nykyisten prosessien
uudistaminen.
Konsernihallinnon uudistuminen:
perusrakenne siirtymävaiheessa 2016;
siirtymävaiheen aikana uudistustyö jatkuu
Pormestari
Yhdyskuntarakenteen vaiko kaupunkiympäristön
palvelualue?
Konsernijohtaja
Konserniprosessit
palvelualueen johto
Konserniohjaus Hyvinvoinnin
konsernin
kokonaisedun
varmistaminen
Lanu, teto, iki, sive
toiminnan sisältöjen
linjaaminen yhdessä
palvelualueiden kanssa
toisen asteen koulutus?
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johto
Konsernipalvelut
Perusta nykyisessä Kaupunkikehitysryhmässä,
osesta elinkeino- ja työllisyys
konserniohjaukseen
yl. piirteinen maankäytönsuunnittelu, str. aluekehitysohjelmat?
osallistuminen
prosessien
Yhdyskuntarakenteen palvelualueen johto
sujuvuuden
Perusta nykyisessä kaupunkiympärisnäkökulmasta
johtamisen ja
tön kehittämisessä
toiminnan tuki
Viranomaispalvelut?
Pormestari johtaa kaupungin johtoryhmää.
Kolme palvelualuetta keskiössä. Palvelualue jakaantuu palvelualueen johtoon ja palvelutoimintaan. Palvelualueiden johto sijoittuu konsernihallintoon.
Palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjauksella ja konsernipalveluilla.
Palvelualueiden johtajat, konsernipalveluiden johtaja ja konserniohjausprosessien vetäjät toimivat konsernijohtajan alaisuudessa.
Vuoden 2016 aikana palvelualueiden johtajat ja konsernipalveluiden johtaja tekevät osana Tampere 2017-projektia esitykset siitä, miten heidän alaistaan
toimintaa ja 14.12.2015 kv:n päätöksestä riippuen myös palvelualueiden palvelutoimintaa uudistetaan ja millaisia tehostamismahdollisuuksia toiminnassa on.
• Konserniohjaukseen tuleva kehittämisjohtaja tekee vuoden 2016 aikana osana Tampere 2017 –projektia esityksen siitä, miten konserniohjauksen
kokonaisuutta uudistetaan (konserniohjauksen prosesseja johtaa konsernijohtaja).
•
•
•
•
•
Organisaatioluonnoksen selostusta
•
Siirtymävaiheessa hyvinvointipalvelujen nykyinen ydinprosessijako säilyisi (samalla 2016
rakennetaan uutta). Muutos ei vaikuta apulaispormestarien tehtäviin tai lautakuntien
rooliin siirtymävaiheessa.
•
Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus siirtyisi osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta.
•
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen sisällä toiminnot ryhmittyvät nykyistä
selkeämpiin kokonaisuuksiin. Uutena sisältöalueena olisi kaupunkimarkkinointi ja
yhdyskuntasuhteet. Elinkeino- ja työllisyysasiat siirtyisivät osaamisen ja elinkeinojen
kehittämisen ydinprosessista tälle palvelualueelle. Tämä ei aiheuta muutoksia
apulaispormestarin tai lautakunnan rooleihin siirtymävaiheessa.
•
Liiketoiminnan ohjauksen osalta vahvistetaan yhteistyötä palvelualueiden kanssa.
Palvelualueiden johtajat ovat tiivisti mukana liikelaitosten ja tytäryhteisöjen
tavoitteiden asettamisessa (esiin toimenkuvissa ja konsernihallinnon
toimintasäännössä)
Vaihtoehdot:
Kaupunkirakenne ja -ympäristö
•
Ve1
Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista
toimintaa
•
Ve2
Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa
käsitellään strategiset asiat johtosäännön perustella, muut asiat käsitellään
lautakunnissa
•
Ve3
Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella
•
Ve4
Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella
HUOM1: Poliittisten toimielinten valmisteluvaihtoehdot ovat pohdinnassa. Mallinnuksissa lähdetty oletuksesta, että
elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue on kh:n tai kh:n jaoston ohjauksessa. Mallinnuksissa ei ole mukana
viranomaispalveluita, ympäristöpolitiikkaa eikä mahdollista toisen asteen koulutuksen sijoittumista elinvoiman ja
kilpailukyvyn palvelualueelle
HUOM2: strategisten aluekehitysohjelmien laajuutta ei ole otettu tarkastelussa huomioon. Niitä voidaan tarkastella isoina
kokonaisuuksina, joihin sisältyy myös suunnitteluresursseja. Tai niistä voidaan erottaa strateginen hankejohto
HUOM3: Tällä dialla ja vaihtoehtokuvissa käytetään termiä yhdyskuntarakenteen palvelualue. Muussa
valmistelumateriaalissa on esitetty myös vaihtoehtoinen nimi kaupunkiympäristön palvelualue.
Ve1: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle,
kaikki lautakuntien alaista toimintaa
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
Pormestari
Kaupunkisuunnittelu: yleispiirteinen
maankäytön suunnittelu, yleiskaavoitus,
asemakaavoitus
str. aluekehitysohjelmat: esim. 1-4
ohjelmaa, joihin yhdistyy mm.
elinvoiman ja yhdyskuntarakaenteen
kehittämisen teemoja (esim.
Hiedanranta, Keskusta)
Kaupunginhallitus/elinvoima- ja
kilpailukykyjaosto
Apulaispormestari
Yhdyskuntarakenteen palvelualue
Yhdyskuntalautakunta
Joukkoliikennelautakunta
Plussaa
• Selkeät vastuut johtamisessa ja asiakkaan kannalta,
poistaisi päällekkäisyyttä
• Elinvoima ja kilpailukyky kh:n alla, korostaa strategista
merkittävyyttä
• Maankäytön kokonaisprosessi yhdessä paikassa, yhden
budjetin alla
Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka
Osaamisen kehittäminen
Kaupunkimarkkinointi, yhteiskuntasuhteet
Maapolitiikka, Asuntopolitiikka
Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat
Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito
Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne
Miinusta
• Tampereen kaupungin vahvuutena on ollut visionäärinen kaupunkikehitys.
Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista.
Riskinä näkökulmaien kaventuminen ja siiloutuminen
• Elinvoiman ja kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet ja
poliittiset toimielimet eriytyvät toisistaan.
• Maa- ja asuntopolitiikka eivät ole yhtä suoraan käytössä elinvoiman
kehittämisen keinovalikoimassa.
• Pormestarilla ja kaupunginhallituksella ei selkeää roolia.
• Yhdyskuntarakenteen kokonaisuus on erittäin laaja. Vaarana
ylikuormittuminen sekä poliittisen että viranhaltijajohdon osalta.
• Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns.
haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju
Ve2: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle,
kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat
johtosäännön perusteella, muut asiat käsitellään lautakunnissa
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
Pormestari
Suoraan
kh/elinvoima- ja
kilpailukykyjaosto
Kaupunginhallitus
Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka
Osaamisen kehittäminen
Kaupunkimarkkinointi
Yhteiskuntasuhteet
Yhdyskuntarakenteen palvelualue
Maapolitiikka, strategiset aluekehitysohjelmat
Asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelusta yleiskaavoitus
Yhdyskuntalautakunta
Apulaispormestari
Joukkoliikennelautakunta
Plussaa
• Kh:n strateginen ohjausvalta toteutuu, yhdyskuntarakenteen
palvelualueella yhtenäinen organisaatiorakenne yhden
virkamiehen johdettavana
• Virkamiesjohtamisen kannalta selkeä, poistaisi
päällekkäisyyksiä
Kaupunkisuunnittelu
Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito
Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne
Miinusta
• Apulaispormestarin johtaminen ulottunee
yhdyskuntarakenteen palvelualueelle kokonaisuutena jolloin
haasteeksi voi tulla kaksinkertainen poliittinen ohjaus
(pormestari – apulaispormestari)
• Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea
rakenteista
• Maa- ja asuntopolitiikan ja strategisten aluekehitysohjelmien
kytkentä elinvoima- ja kilpailukykykokonaisuuteen heikkenee
valmistelussa
• Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin
kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju
Ve3: Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka
elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut
yhdyskuntarakenteen palvelualueella
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
Pormestari
Kaupunginhallitus/elinvoima- ja
kilpailukykyjaosto
Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka
Osaamisen kehittäminen
Maa- ja asuntopolitiikka
Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet
Apulaispormestari
Yhdyskuntalautakunta
Joukkoliikennelautakunta
Plussaa
• Tukee palvelualueiden yhteistyötä
• Maa- ja asuntopolitikka edelleen edistämässä tiiviisti
elinvoimaa
• Estää haitalliseksi koetun päätösketjun toteutumisen:
maanhankinta – jalostus – luovutus
• Poistaa strategisten aluekehitysohjelmien osalta
päällekkäisen suunnittelun
Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat
Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito
Liikenteen suunnittelu, joukkoliikenne
Miinusta
• Strategisten aluekehitysohjelmien rooli osana elinvoimaa
vähenee
• Kaupunginhallituksella ja pormestarilla ei ole roolia
strategisten maankäyttöasioiden linjauksissa.
• Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa
tukea rakenteista (erit. strategiset aluekehitysohjelmat)
• Maa- ja asuntopolitiikka erillään yhdyskuntarakenteen
kokonaisuudesta, maankäytön kokonaisprosessi
pirstaloituu
Ve4: Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn
palvelualueella
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
Pormestari
Kaupunginhallitus
Elinvoima- ja
kilpailukykyjaosto
Elinkeino- ja työllisyysasiat
Osaamisen kehittäminen
Strategiset aluekehitysohjelmat
Maapolitiikka, asuntopolitiikka
Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet
Apulaispormestari
Yhdyskuntalautakunta
Joukkoliikennelautakunta
Plussaa
• korostaa kh:n ja pormestarin roolia strategisena toimijana
• kannustaa palvelualueita tiiviiseen yhteistyöhön,
mahdollisuus eri tulokulmia yhdistävään
kaupunkikehittämiseen kasvaa
Yhdyskuntarakenteen palvelualue
Kaupunkisuunnittelu
Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito
Liikenteen suunnittelu, Joukkoliikenne
Miinusta
• kaupunkirakenteen ja -ympäristön kokonaisuus jakaantuu
kahdelle palvelualueelle
• johtamisvastuu jakaantuu
• ei muuta nykytilannetta, nykyiset haasteet ratkaistava
muulla tavalla
• kaupunginhallituksen ohjaus yleiskaavoihin puuttuu
• Mikäli strategiset aluekehitysohjelmat sisältävät myös
suunnittelua niin suunnitteluresurssien käytön
päällekkäisyys jatkuu
Viranomaispalvelut
•
•
•
Viranomaispalveluille kuuluvat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan,
kaupunkimittauksen, katutilavalvonnan, pysäköinninvalvonnan sekä jätehuollon viranomaistehtävät.
Seudullisia ovat ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät. Yksikkö sijoittuu tällä
hetkellä kaupungin organisaatiossa konsernipalveluihin ja toimii tilaajaryhmän ohjauksessa.
Viranomaispalveluiden osalta ratkaistava kehityssuunta:
A. pidetäänkö se viranomaispalveluihin keskittyvänä kokonaisuutena
B. kehitetäänkö sitä ulkoiseksi palvelukeskukseksi, jossa olisi laajasti paitsi viranomaistehtäviä myös
kuntalaisten palvelutehtäviä (esim. venepaikat, kalastusluvat, joukkoliikenteen palvelupiste,
hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet)
C. perustetaan yhden luukun periaatteella toimiva ulkoinen palvelukeskus kuntalaisen näkökulmasta,
jonka taustalla organisatorisesti erillään olevia yksiköitä (yksiköiden sijoittuminen silti ratkaistava,
samoin palvelukeskuksen johtaminen)
Sijoittumisen osalta kaksi vaihtoehtoa kehityssuuntien A ja B osalta:
Ve1
Yksikkö osana konsernipalveluita
• sama ohjausmalli kuin sisäisellä palvelukeskuksella, mikäli yksikössä on useamman
palvelualueen asioita tämä olisi looginen sijoittumispaikka
• yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle kiinteästi liittyvät osat joutuvat
rakentamaan yhteistyökytkennät erikseen
Ve2
Yksikkö osana yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualuetta
• ympäristöterveydenhuolto + muut mahdolliset muiden palvelualueiden tehtävät?
• vahvistaa yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueen kokonaisuutta
Ympäristöpolitiikka
•
Kestävä yhdyskuntayksikkö on nyt osa kaupunkikehitysryhmää; se on haluttu nähdä khpäätöksentekoa lähellä olevana toimintona. Yksikkö linjaa ja koordinoi kaupungin
ympäristöpolitiikkaa ja vahvistaa ympäristönäkökulmaa päätöksenteossa.
Ympäristöpolitiikka kohdistuu toimintatapana koko kaupungin toimintaan.
Ympäristönsuojelu on osa viranomaispalveluita.
•
Toimintamallin uudistuksessa tulisi ratkaista sijainti. Vaihtoehtoina:
A. sijoittuminen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle
• ympäristöpolitiikan ajankohtaiset osa-alueet kuten energiapolitiikka,
kiertotalouden edistäminen, materiaalitehokkuus ja muut
luonnonvarakysymykset sekä ympäristöimago ovat teemoja, joilla on
yhtymäkohtia elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen muiden sisältöjen
kanssa
B. sijoittuminen yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle
• yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueella sijaitsevat isoimmat
ja vaikuttavimmat kokonaisuudet joilla varmistetaan ympäristöpoliittisten
tavoitteiden toteuttaminen
Toisen asteen koulutus:
sijoittumisvaihtoehdot
•
Ve1
Toisen asteen koulutus jaettu kahdelle palvelualueelle
• lukiokoulutus hyvinvoinnin palvelualueella, ammatillinen koulutus elinvoiman
ja kilpailukyvyn palvelualueella
•
Ve2
Toisen asteen koulutus kokonaisuutena hyvinvoinnin palvelualueella
•
Ve3
Toisen asteen koulutus kokonaisuutena elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella
Toisen asteen koulutusta koskeva selvitys menossa, siinä arvioidaan osana selvitystä myös
ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisen tuotantoalueen tarpeellisuutta ja
pohditaan organisointivaihtoehtoja.
Ve 2 ja 3: vaikka järjestäjänäkökulmasta toisen asteen koulutus olisi samalla palvelualueella se
voi olla palvelutoiminnan (aiemmin tuotanto) osalta jakaantunut kahteen organisaatioon.
Jako kahdelle palvelulalueelle (lukio
– hyvinvointi; amm. koulutus –
elinvoima ja kilpailukyky)
Lukiokoulutus voidaan tulkita yleissivistäväksi koulutukseksi ja siten
kiinteäksi jatkumoksi perusopetukselle. Ammatillisille koulutukselle taas
on tärkeää yhteys elinkeinoelämään,
mikä toteutuisi nykyistä paremmin
elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella.
Yhteys ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä on tällä hetkellä melko
ohut (mm. erillinen lainsäädäntö ja
opetussuunnitelmat)
Kansallisena ja kansainvälisenä trendinä yhtenäinen osaamisen kehittäminen. Toisen asteen yhtenäisyys
nähty tärkeänä erityisesti työelämän
näkökulmasta: mm. yhdistelmätutkinnot, modulaariset koulutuskokonaisuudet.
Kahtiajako vaikeuttaisi mm. ikäluokan
hallinnan, koulutuksen suuntaamisen,
nuorisotakuun sekä talouden ja
tehokkuuden näkökulmasta
kokonaisuuden suunnittelua.
Kokonaisuus
hyvinvoinnin
palvelualueella
Kokonaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella
Korostaa toisen asteen
koulutusta hyvinvointipalveluiden osana.
Korostaa toisen asteen koulutusta elinvoimaa vahvistavana
tekijänä, kytkös elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan,
korkeakouluyhteistyöhön.
Yhtenäinen kokonaisuus
asiakkaan näkökulmasta.
Yhteistyön lisääminen
lukio- ja ammatillisen
koulutuksen välillä saisi
tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden
kehittämisen vaikka
nykyinen tuotantoalue
purettaisiin kahdeksi
erilliseksi organisaatioksi
Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön
lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea
rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen vaikka
nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi
organisaatioksi
Vahvistaisi hyvinvoinnin
palvelualuetta, jossa
sote-uudistuksen jälkeen
tehtäväkenttä kaventuu
Yhteistoiminta-alueena toteutettu ammatillinen koulutus
edellyttää yhteistä toimielintä muiden kuntien kanssa
(”osaamislautakunta”). Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta
ei siis voida ohjata yksin kh:n/kh:n jaoston kautta jos toisen
asteen koulutus on mukana palvelualueessa.
Ei ole ihanteellinen
vaihtoehto ammatillisen
koulutuksen näkökulmasta esim. elinkeinoelämäyhteyksien osalta.
Nykyinen opetuslainsäädäntö lähtee siitä, että lukiokoulutusta ei
tulisi nähdä perusopetuksen suorana jatkeena. Valtakunnallisissa
politiikkalinjauksissa korostetaan lukiokoulutuksen sisällöissä
työelämätaitoja, yrittäjyyskasvatusta ja yhdistelmätutkintojen
mahdollisuutta ja toimintatavoissa työelämäyhteyksien
kehittämistä.
Sote-uudistuksen myötä elinvoiman palvelualueen painoarvo
kasvaa suhteessa hyvinvoinnin palvelualueeseen. Mikäli toisen
asteen koulutus olisi osa elinvoimaa, jäisi sote-uudistuksen
toteutuessa hyvinvoinnin palvelualueelle lasten ja nuorten
palvelut (päivähoito, perusopetus) sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut.
Konsernihallinnon uudistamisen aikataulu
•
•
28.9.2015 Suunnittelukokouksessa
–
vaihtoehtoja palvelualueiden sisällöstä ja esitys konsernihallinnon rakenteesta:
päätös tästä kaupunginvaltuuston 14.12.2015 periaatepäätöksessä
–
linjaus konsernihallinnon johtotehtävien täyttämisen aikataulusta
14.12.2015 Kaupunginvaltuustossa
– osana periaatepäätöstä yleiskuvaus konsernihallinnon rakenteesta
– päätös palveluiden sijoittumisesta palvelualueille
– kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen koskien johtajien nimittämistä
•
Johtajien toimenkuvien määrittäminen ja ilmoitusmenettely 14.12.2015 jälkeen
Tuotannon (palvelutoiminnan) rakenteiden
uudistaminen
•
Palvelualueiden johtajat tekevät esitykset toiminnan kehittämisestä ja
virtaviivaistamisesta palvelualueensa osalta (sis. palvelutoiminnan)
•
Palvelutoiminnan muutoksia arvioidaan itsehallintoalueen valmistelua vasten.
•
Palvelutoiminnan ohjaus muuttuu uuden ohjausmallin ja uuden poliittisen
toimielinrakenteen myötä.
•
Kumppanuuteen pohjautuva toimintakulttuurin muutos, palvelutoiminnan
asiakaslähtöinen johtaminen ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen muuttavat
olennaisesti toimintatapoja.
Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015
konsernihallinnon ja tuotannon
rakenteiden uudistamisen osalta…
•
… miten palvelut sijoittuvat palvelualueille
•
päättää konsernihallinnon rakenteesta eli keskiössä on kolme palvelualuetta, joiden
johto sijoittuu konsernihallintoon, ja että palvelualueiden toimintaa tuetaan
konserniohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla
•
että konsernihallinnon ja koko toimintamallin uudistamista tuetaan täyttämällä
johtotehtäviä jo siirtymävaiheessa, ja että tämän mahdollistamiseksi muutetaan
kaupunginhallituksen johtosääntöä tarvittavalla tavalla
Tampere 2017
Uusi johtamis- ja ohjausmalli
Tulos- ja vaikuttavuusmalli_ luonnos v2
28.9.2015
Tiltu ja arvioinnin tulokset
Arviointi
• Tuottavuuden paranemisesta on näyttöjä.
• Sisäisen sopimusohjauksen ja konserniohjauksen
koetaan lisänneen hallinnollisia tehtäviä ja
byrokratiaa. Tulee käynnistää sisäinen normipurku.
• Sopimusohjauksen ja konserniohjauksen roolit ovat
epäselvät. Tämä on korostunut erityisesti
taloudellisesti vaikeina aikoina.
• Sisäisen sopimusohjauksen vastustajat pitävät sitä
turhana hallinnollisena näpertelynä, puolustajat
katsovat sen mahdollistavan keskustelun
vaikuttavista palvelukokonaisuuksista.
• Oman tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä.
Oman tuotannon johtokunnista tulee luopua.
• Kehittämisen johtaminen on koordinoimatonta.
• Tiltu-mallin kehittäminen on jäänyt kesken,
poliittinen tuki mallille on epäselvä.
Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sanakari vai
konna? Tampereen Yliopisto, 2014
Mitä tarkoittaa toimintamallin uudistukselle?
• Arvioitsijat esittävät tiltu-malli kehittämistä
edelleen.
• Arvioitsijoiden mukaan olisi selkeintä, jos
politiikka ohjaisi jatkossakin
palvelukokonaisuuksien tilaamista, mutta
tuotannolla olisi lisää toimintavapauksia
reagoida tilauksiin.
• Toimintamallin kolmesta osa-alueesta
arviointi on kaikkein kriittisin tiltu-mallia
kohtaan; siinä on eniten uudistettavaa.
Työntekijöiltä tulee runsaasti kritiikkiä.
• Muun kuin oman tuotannon osuus
ydinprosessien menoista on yli 42 %. Tästä
syystä tilaaja-tuottaja toiminto tulisi olla
kaupungissa jatkossakin. Sisäisen tiltun osalta
tulee ratkaista kehitetäänkö sitä vai
luovutaanko siitä. Luopuminen edellyttää
uuden ohjausmekanismin rakentamista.
Kaupunginvaltuuston päätös 15.6.2015
• että toimintamallin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyyden,
kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun
vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, toiminnan taloudellisuuden,
tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen,
• että poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä,
• että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan
erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä
johtamisjärjestelmä,
• että kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli
hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön
kehittäminen,
• että toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon
uudistamisella,
• että konsernihallinnon uusi rakenne valmistellaan siten, että se on voimassa 1.1.2016
alkaen, ja
• että pormestarin tehtävistä ja valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä,
kaupunginhallituksen ja lautakuntien, ja niiden jaostojen ja johtokuntien rooleista ja
määristä sekä uudesta johtamis- ja ohjausjärjestelmästä tehdään päätöksiä vuoden 2015
lopussa.
Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet:
mukaan myös uuteen johtamis- ja
ohjausmalliin Toimintamallin arviointiraportti ja valmisteluryhmän näkemyksiä
• Hankintojen ja kilpailuttamisen osaaminen ja kyvykkyys, mikä on
mahdollistanut palvelutarpeet huomioivan, elinkaarimallin
mukaisen mahdollisimman vaikuttavien palvelukokonaisuuksien
hankinnan yksittäisten palvelujen sijaan.
• Sopimusohjausmallia pidetään periaatteessa hyvänä, ongelmina
koettu hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja
tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen sekä liian
yksityiskohtaisella suoritetasolla sopiminen.
• Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon
prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt
kustannustietoisuutta sekä palvelusisältöjen kehittämistä.
• Innovatiivisissa hankkeissa on ollut mukana kuntalaisia ja palvelujen
käyttäjiä ja niissä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia
käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen
suunnittelussa.
• Palvelujen järjestämistehtävään yhdistetty asiakasohjaus ja valvonta
kattaen sekä sisäisen että ulkoisen toiminnan.
Hankintaosaaminen
Asiakaslähtöisyys,
elinkaarimalli
Yhdessä sopimisen
malli
Kustannustietoisuus,
tuotteistus,
prosessiajattelu
Kuntalaisten
osallistuminen
TUVA-mallin keskeiset periaatteet
• Uusi tuva-ohjausmalli tarkoittaa siirtymistä sopimusohjauksesta ja konserniohjauksesta
yhden ohjauksen malliin konsernin kokonaisedun varmistamiseksi.
• Ohjauksessa on keskeistä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden korostaminen yksittäisten
suoritteiden sijaan. Strategiaa toteuttavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet määritellään
yhteistyössä toimijoiden kesken. Tavoitteita mitataan ja seurataan.
• Tuva-ohjausmallissa lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa siten, että samalla luodaan
selkeä tilivelvollisuus toiminnan tuloksellisuudesta ja talouden hoidosta.
• Ohjauksen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista
(palvelualueet, tukipalvelut, ulkoiset liikelaitokset, tytäryhteisöt)
• Tuva-ohjausmalli uudistaa johtamista, mm. tulos- ja tavoitekeskustelujen rooli korostuu
ja johtoryhmätyöskentely uudistuu. Ohjauksen vaikuttavuutta vahvistetaan
palkitsemismalleilla.
Tuva-mallin SWOT
Malli lisää selkeyttä toimintoihin, johtosuhteisiin, prosesseihin ja
ohjaukseen
• Selkeyttää johtosuhteita ja rooleja ja poliittista ohjausta.
Yhdenmukaistaa konserniohjausta
• Vähentää ohjaavia asiakirjoja, raportointia ja byrokratiaa
• Järjestämis- ja tuottamistoiminnot ns. samassa pöydässä.
Yhteiset tavoitteet ja strategia. Vähentää osaoptimointia,
vahvistaa yhteistyötä ja lisää joustavuutta
• Kunta näyttäytyy myös kuntalaiselle yhtenä
• Palvelualuekohtainen tarkastelu luo ison kokonaisuuden joka
helpottaa strategista kokonaisuuden johtamista
Malli haastaa poliittista johtamista ja tiedolla johtamista
Mallin selkeys ja yhdenmukaisuus mahdollistaa joustavuuden ja
strategisuuden lisääntymisen
Mallin rakentamisessa epäonnistutaan ja malli alkaa muistuttaa
perinteistä hierarkkista mallia. (siiloutuminen, keskusjohtoisuus)
• Ei ole rohkeutta uudistua ja nostaa oikeita asioita ohjauksen ja
johtamisen keskiöön, esim. digitalisaatio
• Talous-, strategia- ja HR-prosessien sisältö tulee ymmärtää
uudella tavalla tuva-ohjauksessa. Riskinä epäonnistuminen
muutoksessa
• Tulos- ja vaikuttavuusohjauksen menetelmien rakentamisessa ja
mittaroinnissa ei onnistuta, mikä haastaa strategisen
tavoiteasetannan ja tuloksilla ja vaikuttavuudella johtamisen
• Malli ei jousta tarpeeksi talouden ja muiden ulkoisten
muutosten edessä
• Asiakasnäkökulma unohtuu, elinkaarimalli häviää
S
O
• Mahdollistaa johtamisjärjestelmän yksinkertaistamisen,
vastuiden ja roolien selkeyttämisen sekä tasapainoisemman
suhteen valta- ja vastuukysymyksissä
• Mahdollistaa yhdenmukaisen tavoitteisiin pohjautuvan
ohjauksen sekä ulkoiselle, että sisäiselle toiminnalle
• Mahdollistaa joustavuuden ja nopeamman reagoinnin
W
• Malli on nykyistä vaikeampi yhdistää monituottajamalliin. Voi
aiheuttaa monituottajamallin supistumista
• Aiempaa isompien kokonaisuuksien hallinta lähtökohtaisesti
vaikeampaa. Tuva-ajattelun omaksuminen luottamuselimissä on
tärkeää onnistumisen kannalta.
• Tiedolla johtamisen menetelmät eivät toistaiseksi ole uuden
mallin edellyttämällä tasolla
T
Tampere 2017
Ohjausjärjestelmän ideointia_v1
KAUPUNKISTRATEGIA (KV)
Hyvinvoinnin palvelualue
Elinvoiman ja kilpailukyvyn
palvelualue
Yhdyskuntarakenteen/
kaupunkiympäristön
palvelualue
Konsernihallinto (sis.
konsernipalvelut)
Toimintasuunnitelma (ltk?)
Toimintasuunnitelma (kh/ltk?)
Toimintasuunnitelma (ltk?)
Strateginen yleiskaava (kv)
TALOUSARVIO
ja
taloussuunnitelma
PALVELUN VUOSISUUNNITELMA (ltk)
PALVELUN VUOSISUUNNITELMA (kh)
PALVELUTOIMINNAN
VUOSIBUDJETIT
PALVELUN VUOSISUUNNITELMA (ltk)
Toimintakykysuunnitelma (kh?)
• TUVA-ohjaus toteutuu olemassa olevan poliittisen ja strategisen ohjausjärjestelmän kautta
talous- ja strategiaprosessissa, joka uudistetaan.
Tulos- ja vaikuttavuusohjausmallin
elementit_v1
Vaikuttavuus ja laatu
Tuottavuus ja taloudellisuus
Kyvykkyys
Toiminnan vaikuttavuus
kuntalaisten näkökulmasta
Panosten ja tuotosten suhde
Osaaminen ja innovatiivisuus
Prosessien sujuvuus
Johtaminen, esimiestyö
Taloudellinen tulos
Työhyvinvointi
Laatutavoitteiden toteuttaminen
Päätöksenteko
•
Tulosohjaus: haetaan tasapainoa käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien
tulosten välillä. Tavoitteena on saada kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset.
•
Vaikuttavuusohjaus: tavoitteena asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
•
Tuva-ohjausmallissa palvelualueiden johdon (poliittiset toimielimet ja virkamiesjohto)
tehtävänä on vastata palvelualueen osalta sekä palvelujen järjestämisestä että oman
tuotannon ohjauksesta tuva-mallin mukaisesti.
•
Tuva-ohjauksella asetetaan toiminnalle selkeät ja mitattavat tavoitteet.
Millaista tuva-ohjaus on eri toiminnoissa,
miten varioi?
•
•
•
•
•
Tuva-ohjausmalli on ns. kattokäsite: sillä tarkoitetaan kaikkea sitä ohjausta joka kohdistuu kunnan
toimintaan sen organisointitavasta riippumatta
Tuva-ohjausmalli tähtää joustavaan ja osallistavaan ohjausprosessiin, hallinnon keventämiseen ja
tulosten ja vaikuttavuuden aikaansaamiseen. Tuva-ohjauksessa menettelytavat voivat vaihdella.
Hyvinvoinnin, elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön
palvelualueilla voi olla erilaisia menettelytapoja esim. palvelun markkinaehtoisuuteen perustuen
– Tuva-ohjausmallissa voidaan edelleen laatia sopimuksia; malli ei poissulje sopimuksen tekemistä
esim. kaupungin liikelaitoksen kanssa.
Sisäisiä tukipalveluja tuottavien yksiköiden (palvelukeskukset, sisäisiä tukipalveluja tuottavat
liikelaitokset) ohjauksessa keskiöön nostetaan tukipalvelun tuloksellisuus ja vaikuttavuus.
Liiketoiminnan omistajaohjauksen osalta on tunnistettu tarve vahvistaa yhteistyötä palvelualueiden
kanssa
– Tuva-ohjausmallissa ydinpalveluja tuottavien liikelaitosten ohjaukseen osallistuu myös ao.
palvelualueen johto.
– Palvelualueiden johto osallistuu myös ao. palvelualueen toimintakenttään kuuluvien
tytäryhteisöjen omistajatavoitteiden asettamiseen (esiin toimenkuvissa ja konsernihallinnon
toimintasäännössä).
Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015
tulos- ja vaikuttavuusohjauksen osalta
•
... mitkä ovat tulos-ja vaikuttavuusohjauksen keskeiset periaatteet
Kuntalaisten ja henkilöstön
osallistuminen
Kuntalaisten ja henkilökunnan
osallistumisen vahvistaminen
• Osallistumisen kehittämisen näkökulmat ovat
– Kuntalaisen osallistuminen ja sen laatu
– Kuntalainen palveluiden yhteiskehittäjänä ja toteuttajana
– Asiakkaan kohtaaminen palveluissa
– Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen (käsitellään myöhemmin)
• Osallistumisen vahvistaminen edellyttää muutoksia
– organisaatiossa
– prosesseissa ja välineissä
– toimintakulttuurissa ja
– johtamisessa
Osallistumisen vahvistaminen
Tarvittavat muutokset (Mikä muutos on ja miten siihen päästään?)
Organisaatiossa
Osallistumisen tavoitteet
Kuntalaisten
osallistuminen ja
sen laatu
Kuntalainen
palveluiden
yhteiskehittäjänä ja
toteuttajana
Asiakkaan
kohtaaminen
palveluissa
Henkilöstön
osaamisen
monipuolinen
hyödyntäminen
Prosesseissa ja
välineissä
Toimintakulttuurissa
Johtamisessa
Kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen
- Periaatteet
• Osallistumisen kehittäminen edellyttää selkeää johtamista ja vastuuta
• Konsernihallinnon kehittämisjohtaja vastaa osallistumisen kehittämisestä osana
kehittämisprosessia
• Osallistuminen edellyttää riittäviä resursseja
• Nykyresursseja kohdistetaan osallistumisen toteuttamiseksi
• Esimies- ja henkilöstökoulutuksissa yhtenä painopisteenä on osallistumisen
kehittäminen
• Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia osallistumistapoja
• Nykyiset osallistumisen muodot arvioidaan
• Otetaan käyttöön uusia, monipuolisia osallistumistapoja ja -välineitä
• Osallistuminen on osa suunnittelu-, talous- ja hankintaprosesseja
• Nykyiset prosessit on arvioitava osallistumisen näkökulmasta