A S E M A K A A V A N S E L O S T U S
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 29. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTTI 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTUEENTIE 3 KAAVATUNNUS 29:026 KAAVAN PÄIVÄYS 8.12.2014 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 13.3.2015 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan korttelin 5 tonttia 6. Asemakaavan muutoksella muodostuu 29. kaupunginosan korttelin 5 tontit 17 ja 18. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi RANTUEENTIE 3 Kaavan tunnus 29:026 Kaavan päiväys 8.12.2014 Kaavan laatija Taavi Tenhu, Kaavasuunnnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 8970 email: [email protected] Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.11.2014 Ltk 24.3.2015 , xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Rantueen alueella Mannilassa, noin 4,5 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Kaavan nimi ja tarkoitus Rantueentie 3 asemakaavamuutoksen päätarkoitus on mahdollistaa tontin jakaminen, alkuperäisen asemakaavan hengessä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä rakennusoikeutta nostetaan ja muutetaan pakotettua kerroslukumääräystä, mutta ohjataan säilyttämään alueelle tyypillinen rakennuksen hahmo. Kaavassa ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja. Kaava-alue on yksi tontti ja kooltaan noin 0,2 ha. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................... 5 1.1 1.2 1.3 2 ASEMAKAAVA .................................................................................................................................. 5 KAAVAPROSESSIN VAIHEET.......................................................................................................... 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ................................................................................................ 5 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................................. 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus .................................................................................................................... 6 2.1.2 Luonnonympäristö ..................................................................................................................... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 6 2.1.4 Maanomistus.............................................................................................................................. 9 2.2 SUUNNITTELUTILANNE .................................................................................................................. 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset................................................. 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................ 14 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ................................... 14 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ............................................................................................... 14 3.3.1 Osalliset ................................................................................................................................... 14 3.3.2 Vireilletulo ................................................................................................................................ 14 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................................. 14 3.3.4 Viranomaisyhteistyö................................................................................................................. 14 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ...................................................................................................... 15 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.................................................................................. 15 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ......................................... 15 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ........................................................................................ 15 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ............................................................................ 16 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ................................... 16 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet .............................................................................. 17 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ............................................................................ 18 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................................ 19 4.1 KAAVAN RAKENNE ........................................................................................................................ 19 4.1.1 Mitoitus..................................................................................................................................... 19 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .................................... 19 4.3 ALUEVARAUKSET.......................................................................................................................... 19 4.3.1 Korttelialueet ............................................................................................................................ 19 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................................ 20 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön .......... 20 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ..................................................................................................... 20 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ........................................................................................ 21 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................................................... 23 5.1 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ..................................................................................................... 23 TOTEUTUKSEN SEURANTA.......................................................................................................... 23 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI ................................................................................................................................... 24 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavakartta, pienennös 4) tonttijakokartta 5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (erillinen liite) – täydennetään ehdotusvaiheessa 6) asemakaavan seurantalomake ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA 13.3.2015 (5) Asemakaavamuutoksessa Rantueentie 3 rakennusoikeutta muutetaan tehokkuusluvusta e=0,2 kiinteään rakennusoikeuteen 440 (rakennusoikeuden kasvu noin 46 kem²). Kerroslukua muutetaan alleviivatusta I 2/3 joustavampaan I (1/3) – I (2/3). Kaavamääräykset tarkentuvat ja ohjaavat rakennuksen ulkoasua noudattamaan ympäristön selkeähahmoisten rakennusten esimerkkiä. Kaavamuutoksen myötä tontin 6 jakaminen mahdollistuu. Perusteeksi rakennusoikeuden nostamiselle katsottiin tontin riittävä koko ja korttelin länsikulmassa jo sallittu rakennusoikeuden ylitys, joka on johtanut likimain kaavamuutoksessakin ehdotettuun tehokkuuteen. Asemakaavamuutoksessa ei synny uusia rakennuspaikkoja. 1.2 1.3 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.11.2014. Osallistumis11.12.2014. Asemakaavaluonnos on MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 12.12.2014 – 16.1.2015 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 24.3.2015. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 10.4. - 24.4.2015. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan hyväksyttävä xx.xx.201x ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaava toteutuu yksityisten maanomistajien hallussa olevien tonttien rakentuessa ja kunnostettaessa nykyisiä rakennuksia. Asemakaavan toteutumista valvoo Jyväskylän kaupungin viranomaiset normaalien lupa- ja ohjausjärjestelyjen myötä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 13.3.2015 (6) Rantueen alue on Tuomiojärven äärelle sijoittuva pientaloalue, joka muodostaa tunnistettavan kokonaisuuden Mankolantietä pitkin saavuttaessa. Muutos jälleenrakennuskauden asuinalueesta 80luvun jälkeen rakentuneeksi, suurehkojen pientalojen miljööksi on ilmeinen. Vanhojen ja uudempien rakennusten lomittuminen ovat osa alueen luonnetta ja tuokin vaihtelua katutilan ja pihapiirien tunnelmiin. Asemakaavamuutos ei suoranaisesti aiheuta muutosta alueen yleisilmeeseen. Ajantasakaavan mukaisen tontin tyhjän rakennuspaikan täydentäminen on osa Rantueen luontaista täydentymistä. Kaavamuutos sallii hakijoiden lähtökohdista nykyisistä kaavamääräyksistä poikkeamisen, kuitenkin siten, että rakennus noudattaa yleisilmeeltään kokonaisuutta. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne Maisemarakenteen muodostavat Tuomiojärvi ja suunnittelualueen itäpuolella nouseva rinne, jonka väliin Rantueen alue jää. Pinnanmuodoiltaan alavaa, loivasti länteen järveä kohti viettävä tasamaa avaa etenkin korttelin 5 ympäristössä rakennusten ja kasvillisuuden rajaamia pitkiä näkymiä. Luonnonolot Kasvillisuus on pääosin istutettua. Rinteeseen suunnittelualueen koillispuolelle ja järven rantaan jää viheralueita, jotka rajaavat pitkiä näkymiä. Pinnanmuodot ovat tasaisen loivia, lukuun ottamatta itään jäävää rinnettä. Sen reunalle asettuu rinteeseen rakennettuja pientaloja, jotka nousevat hieman naapurustoaan korkeammalle. Vesistöt ja vesitalous Tuomiojärven läheisyys on merkittävä Rantueen tunnelman kannalta. Kaavamuutoksen tontin rakentaminen tai sen valuvedet eivät ole uhka Tuomiojärven kannalta. Luonnonsuojelu Suunnittelualueen toteuttaminen ei vaikuta luonnonsuojelualueisiin. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteellisesti Rantue on tyypillinen pientaloalue, jolla asuinrakennukset asettuvat riviin katujen varrelle. Korttelin 5 ympäristö on ilmeeltään tiiviimpää. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (7) Kaupunkikuva Rantueen alue on kasvanut 1940- ja 1950-luvuilla rakentuneiden tyyppitalojen lomaan. Rakennuskanta on alkuajoista kerrostunut monimuotoiseksi kokonaisuudeksi, jossa on säilynyt piirteitä eri kehitysvaiheista. Alueen täydennysrakentumista on 1980-luvulta lähtien ohjannut asemakaava, joka on edelleen voimassa. Vuoden 1984 asemakaavassa ympäristön rakentamista on ohjattu mm. annetuilla kattokulmilla ja pakotetulla kerrosluvulla, hieman korttelista riippuen. Rakenne alueella on järjestelmällinen. Asutus on ohjattu sijoittumaan kenttämäisesti tasamaalle lähelle järveä ja itäpuolella nousevaa rinnettä myötäillen kaareutuvan Helylänkujan varteen. Etenkin kaava-alueen korttelissa 5 järjestelmällisyys korostuu asemakaavan ohjattua myös uudempaa rakentamista sijoittumaan samaan katulinjaan vanhempien rakennusten kanssa. Suuret tontit, joilla on kaksi rakennuspaikkaa, muodostavat selkeän ruudukkomaisen rakenteen. Suuren tonttikohtaisen rakennusoikeuden ja pakotetun kerrosluvun I 2/3 myötä alueelle 80-luvulta eteenpäin rakentuneet rakennukset ovat kookkaita ja muodoltaan yksinkertaisia. Ero pienipiirteisempiin jälleenrakentamiskauden asuinalueisiin esimerkiksi Jyväskylän Nisula-Mäki-Matin alueella on ilmeinen. Rantue on rakentunut yli seitsemän vuosikymmenen aikana, joiden aikana alueelle on jäsentynyt eri vaiheiden myötä tunnistettava, luonteenomainen kokonaisuus. Vielä jakamattomien rakennuspaikkojen täydentyessä ja vanhempaa rakennuskantaa korjaus- ja täydennysrakennettaessa alue tulee tiivistymään ja muuttumaan. Erityisiä suojeluarvoja alueella ei ole, kuten on myös SÄILYKEraportissa todettu, mutta juuri Rantueelle tyypilliset piirteet tulisi myös tulevaisuudessa huomioida. Tälläisiä erityisesti huomioitavia tekijöitä ovat suurten, selkeähahmoisten rakennusten muodostama kenttämäinen rakenne, jossa aukeaa pitkiä näkymälinjoja tonttien ollessa suuria ja rakennusten sijoittuessa selkeästi, joskin väljähkösti omille rakennusaloilleen. Rakennukset ovat melko kookkai- ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (8) ta ja asumistilat on pystytty järjestämään hyvin rakennuksen päämuodon sisälle. Kuistit ja siipirakennukset ovat pieniä ja katujulkisivut ovat melko puhtaita. Myös Rantueen alueella istutettu kasvillisuus luo naapuruston viihtyisyyttä ja kookasta puustoa tulisikin mahdollisuuksien mukaan vaalia ja kaadettujen puiden tilalle istuttaa uusia. Jatkossakin tulisi pyrkiä yksinkertaisiin rakennusmuotoihin ja välttää julkisivujen liiallista rikkomista. Rakennusmassoja voimakkaasti muokkaavat autokatokset ja tallit tulisi etenkin toteuttaa mieluusti erillisenä, sillä alueella on jo ennestään kookkaita, irrallisia rakennusmassoja – rakennukseen liittyessään ne olisi ympäristön kannalta tyylikkäintä toteuttaa rakennukseen upotettuina. Asuminen Asuinympäristönä Rantueen antaa rauhallisen vaikutelman. Pientaloasukkaista valtaosa on 15 – 64-vuotiaita ja sekä nuorempia että vanhempia asukkaita on myös melko tasaisesti. Asuinympäristön kannalta merkittävimpiä tekijöitä ovat alueen tyypillinen rakenne omine pihoineen, mutta toisaalta kenties järven äärelle piiloon jäävällä alueella tuntuu olevan myös erityisiä, asukkaita yhdistäviä piirteitä. Palvelut ja työpaikat Lähialueella sijaitsee lähinnä opetustoimintaan liittyviä julkisia ja yksityisiä palveluja (Mankolan ja Majakkasaaren päiväkodit) ja Mannilan koulu (perusopetus, vuosiluokat 1-9). Ajantasa-asemakaavassa on sallittu rakentaa enintään 20 % rakennusoikeudesta työtiloiksi asumista häiritsemätöntä toimintaa varten. Virkistys Tuomiojärven äärelle sijoittuva Rantue on luontevasti osa Kehä Sinisen strategista kokonaisuutta, jonka muodostavat kolme järveä ja joka liittyy osaksi Kehä Vihreää keskustassa. Aivan lähistöllä sijaitsevat muun muassa urheilukenttä, uimaranta ja skeittiparkki. Liikenne Alueella ajo on melko vähäistä, varsinaista läpikulkuliikennettä ei ole. Kevyelle liikenteelle on oma, reunakivellä erotettu katuosuus Rantueentien varrella. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rantueen alue on osa Säilytettävien pientaloalueiden SÄILYKE-selvitysraporttia, jossa alue on määritelty luokkaan IV. Rantueen alueesta todetaan, että alueella on vanhan asutuksen leimaa, vaikka alkuperäistä asutusta on vain vähän jäljellä. Nykyisten kaavamerkintöjen todetaan olevan riittämättömät suojelemaan nykyisen rakennuskannan säilymistä, mutta jo tehtyjen muutosten ja täydentämisen myötä alueella ei toisaalta ole myöskään tarvetta asemakaavalliseen suojeluun. Erityisesti rakennushistoriallisesti merkittäväksi on nostettu esille kuuden päärakennuksen kokonaisuus Mankolantien päässä. Kaava-alueella ei sijaitse tunnetuja kiinteitä muinaismuistoja. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (9) Tekninen huolto Alueella on toteutettu kunnallistekniikka. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Erityisiä ympäristösuojeluun tai –häiriöihin liittyviä tekijöitä ei ole havaittu. 2.1.4 Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien hallussa. Katualueet ovat kaupungin omistamaa maata. Alueen maanomistus. Vaaleanvihreällä on esitetty kaupungin maanomistus ja valkoisella yksityinen maanomistus. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (10) Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta A. Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaavat Kunnanvaltuuston 13.1.2003 oikeusvaikutteisena hyväksymässä Mannilan yleiskaavassa alue on pientalovaltaista aluetta AP. Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavassa (kaupunginvaltuuston 4.9.2014 hyväksymä) kestävän liikkumisen taajama-aluetta, jolla alueelle sopiva täydennys- ja uudisrakentaminen on suotavaa. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (11) Karttaote vuoden 2003 yleiskaavasta. Voimassa olevat asemakaavat Ajantasa-asemakaavassa (hyv. 15.4.1986) kortteli on asuinpientalojen korttelialuetta AP-2, jolla rakennusalaa kohden saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen pientalon. Korttelissa on alkuperäistä tonttia kohden kaksi rakennuspaikkaa. Asemakaavassa on määrätty kattokaltevuus (Į = 1:2 – 1:1,15) ja kerrosluku I 2/3. Rakennusoikeus on määrätty tehokkuudella e=0,20. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (12) KymppiR –ohjelma (asuinaluekaavoissa) Maankäytön ja palveluiden yhteensovittamiseksi Jyväskylässä laaditaan kerran vuodessa KymppiR -ohjelma, joka sisältää maankäytön toteuttamisohjelman kymmeneksi vuodeksi. Jatkuva, yhteistoiminnallinen ohjelmatyö varmistaa, että kaupungissa on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle, tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolilla kaupunkia ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon. Samalla turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan eri kaupunginosien erityispiirteet. Näin varmistetaan, että uusia asuntoalueita toteutettaessa palveluihin on varauduttu ja että olemassa olevaa palveluverkkoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin. KymppiR2009 ohjelma valmistui syyskuussa 2009. Ohjelma oli 22.9.2009 kaupunkirakennelautakunnassa ja 19.10.2009 kaupunginhallituksessa ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10.2009. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelma kiertää kerran vuodessa luottamushenkilöiden käsittelyssä. Näin pyritään varmistamaan valmistelutyön ja poliittisen päätöksenteon yhtenäinen suunta. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Alueella on voimassa aiemmin laadittu tonttijako. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 6.11.2014. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelukohteita. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Rantueen alue on mukana säilytettävien pientalojen SÄILYKE-raportissa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristön asemakaava on laadittu kokonaisuudessaan ja hyväksytty kokonaisuudessaan 1986. Kaava on ajan tasalla ja ohjaa rakentamista riittävän tarkasti. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit Asemakaavamuutoksen rajauksena tutkittiin koko korttelin 5 aluetta, jotta asemakaava ohjaisi myös mahdollisesti myöhemmin tehtäviä tonttijakoja ja rakentamista. Korttelin SÄILYKE-aluerajaus vaikutti myös tarpeeseen käsitellä koko korttelin asemakaava samalla. Kaavarajausta pohdittaessa alueen SÄILYKE-kokonaisuutta arvioitiin yhdessä Keski-Suomen museon kanssa (maastokäynti ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (13) 25.11.2014 Saija Silenin kanssa) ja maastokäynnin pohjalta todettiin korttelin edustavan valtaosin uudempaa rakentamista ja että SÄILYKE-alue ei vaadi kaavan käsittelyä korttelin laajuisena. Kaava-alueeksi päätettiin rajata vain kaavamuutoshakemuksen tarkoittama tontti, koska ajantasaasemakaavan todettiin ohjaavan rakentamista riittävästi muodostuneen, varsin monipuolisen kokonaisuuden mukaisesti. Myös kaavaprosessin vieminen eteenpäin hakijoiden aikataulun kannalta helpottui alueen rajauksella. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (14) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 21.10.2013. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa 20.11.2014. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.11.2014 ja maanomistajille 11.12.2014 päivätyllä kirjeellä. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa ollaan oltu yhteydessä hakijoihin ja yhteydenpitoa jatketaan luonnosvaiheessa. Tarvetta normaalia kaavan osallistumismenettelyä laajemmalle keskustelulle ei ole todettu. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (15) Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. Keski-Suomen museon kanssa on keskusteltu SÄILYKE-statuksen vaikutuksesta jo kaavan valmisteluvaiheessa. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on turvata pientaloalueen viihtyisyyden ja turvallisuuden säilyminen. Tonttijaon mahdollistaminen on perusteltua, sillä se on paitsi alueen alkuperäisen suunnitelman mukaista, myös tiivistyvän kaupunkirakenteen kannalta myönteinen asia. Asemakaavan tavoitteena on ohjata rakentamista siten, ettei pientaloalueen tiivistäminen uhkaa alueen viihtyisyyttä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelualue on uudessa Jyväskylän yleiskaavassa aluetta, jolla ympäristöön soveltuva täydennysrakentaminen on suotavaa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Ajantasa-asemakaavassa suuret tontit oli ajateltu kahdelle, suurehkolle asuinrakennukselle. Suurten tonttien jakautuminen pienemmiksi on osa alueen luontevaa kehitystä. Toteutuneesta asuinalueesta on johdettavissa uudempaa rakentamista ohjaavat, säilytettävät piirteet. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavanhakijoiden tavoitteena on rakennusoikeuden nostaminen tonttijaon sallimiseksi. Rakennuksen asuintiloja toivotaan pystyttävän sijoittamaan mahdollisimman paljon rakennuksen pääkerrokseen. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan laatimisen laadullisena tavoitteena on rakentamisen ohjaaminen noudattamaan ympäristön sekä nykyistä että aiempaa, yksinkertaista muotokieltä. Erityisesti korttelin tiivistyessä merkittäväksi tavoitteeksi nousee myös rakennuksen koon hallinta ja sen sovittaminen tontille. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 3.5.1 13.3.2015 (16) Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavamuutoksen vaihtoehtoina käsiteltiin kaava-alueen laajentamista koskemaan koko korttelia 5 sekä kaavamääräysten tarkentamista. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisuutta nostaa rakennusoikeutta ja muuttaa kerroslukua. Koko korttelia koskevasta asemakaavamuutoksesta luovuttiin, koska alue on jo pääosin rakentunut ja asemakaava ohjaa pääosin riittävän tarkasti rakentamista. Kaavamuutoksen käsittely vain haetulle tontille jouduttaa kaavamuutoksen käsittelyä. 3.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisujen vaikutus ympäristöön on kummassakin rajausvaihtoehdossa ja eri kaavamääräyksillä pieni, koska olemassa oleva kaava ohjaa jo rakentamista ja kortteli on pääosin jo rakentunut. Asemakaavan muutos noudattaa ajantasakaavan linjaa, vaikka salliikin pienemmän toisen kerroksen rakentamisen: kaavamääräykset ohjaavat naapuruston tyypilliseen, yksinkertaisen rakennushahmon noudattamiseen. Asemakaavan merkittävimmiksi vaikutuksiksi arvioitiin sen vaikutus naapuruston tunnelmaan, maisemaan ja sosiaaliset vaikutukset korttelin tiivistyessä. Kaavamuutos ei muuta merkittävästi mahdollisuuksia rakentaa korttelin alueella, ei lisää rakennuspaikkojen määrää eikä rakennusoikeuden nousu ole niin merkittävä, että kaavamuutoksen vaikutuksia olisi todettu olevan tarpeen selvittää nyt tehtyä arviointia tarkemmin. Asemakaavamuutoksen kielteiset (mahdolliset) vaikutukset ovat tontin liian tiivis rakentuminen ja rakennuksen muodon ja koon hallitsematon kasvu suhteessa ympäröiviin rakennuksiin. Liian kookas rakennus kaventuvalla tontilla tulee lähelle naapureiden yksityistä aluetta ja voi aiheuttaa yksityisen reviirin ristiriitoja. Poikkeuksellisen erilainen rakennusmuoto rikkoo alueen yhtenäisyyttä ja vähentää alueen yhtenäisyyttä. Rakentuessaan tontin 6 toinen rakennuspaikka lisää ajoliikenne Rantueentien suuntaisen kevyenliikenteen väylän yli. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosvaihtoehdot mahdollistavat rakennusoikeuden nousun myötä hieman tehokkaamman rakentamisen. Kerrosluvun muutos vaikuttaa rakennuksen hahmoon ja kokoon. Rakennetun ympäristön tiivistyminen on korttelissa 5 luonnollista ja osa sen kehitystä. Ympäristöön sopusuhtaisesti asettuva rakennus ei ole uhka ympäristön laadulle. Tiivistymisen uhkana on alueen näkymälinjojen tukkeutuminen ja ilmavuuden tukahtuminen – nostettu tehokkuus on kuitenkin matalampi kuin monilla pientaloalueilla eikä ole uhka ympäristön laadulle. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Tontin 6 rakentamattomalle rakennuspaikalle on järjestettävä ajo joko kevyenliikenteen väylän yli tai tontin toisen osan halki. Nykyisistä pihajärjestelyistä johtuen ajoyhteys on tuotava kevyenliikenteen väylän yli, mikä on turvallisuutta vähentävä tekijä. Naapuruston terveellisyyteen tai turvallisuuteen ei muutoksella ole vaikutuksia muutoin. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (17) Rakentamattoman rakennuspaikan rakentaminen tiivistää naapurustoa ja vaikuttaa näkymiin. Rakennuksen koon ja sijoittumisen hallinta vaikuttavat kaikkiin alueen asukkaisiin. Osoitetulle rakennusalalle sijoittuessaan rakennus noudattaa ympäristön esimerkkiä ja etäisyyttä naapureihin jää riittävästi. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Rantueen alueen kulttuurihistorialliseen merkitykseen tontin rakentaminen ei vaikuta. 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Asemakaavamuutoksen ehdottama rakennusoikeuden nousu vastaa korttelissa tonteilla 13 ja 14 sallittua rakennusoikeuden ylitystä ja on siten perusteltua. Kaavamuutosehdotuksen tontille 18 rakennusoikeudeksi muodostuu 205 kem², joka ei ole kokoiselleen pientalotontille poikkeuksellisen suuri. Kerrosluvun muuttaminen on vaikutukseltaan kohtuullisen merkittävä. Yläkerran pakotetun kerrosalan pienentäminen johtaa rakennuksen pääkerroksen laajenemiseen ja siten koko rakennuksen koon kasvamiseen. Yläkerrokseen sijoitettujen tilojen väheneminen ei voi johtaa rakennuksen muodon rikkoutumiseen päämuotoa täydentävien siipiosien laajentaessa rakennusta hallitsemattomasti tai kattomuodon pirstaloituessa. Rakennuksen pääkerroksen kasvaminen vaikuttaa naapuruston näkymiin ja alueen ilmavuuteen. Tontille ajo tapahtuessa kevyen liikenteen väylän yli polkupyöräilijöiden ja kävelijöiden liikkuminen hankaloituu ja voi etenkin talvella muodostaa lumitöyränteitä. Näkyvyys on kuitenkin hyvä ja ajonopeudet pieniä. Turvallisuus ei vaarantune. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.12.2014 -16.1.2015 ja siitä on saatu 3 lausuntoa ja ei yhtään mielipidettä. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, JE-siirto Oy ja Jyväskylän Energia Oy. Lausunnot (ja kaavoittajan vastineet) Keski-Suomen museon lausunnossa pyydettiin korjaamaan selostuksen muotoiluvirheitä ja täydentämään tieto, ettei kaava-alueella ole tunnettuja muinaismuistoja. JE-Siirron lausunnossa todettiin, ettei kaavasta ollut huomautettava. Jyväskylän Energian lausunnossa pyydetään lisäämään kaavamääräys padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinnistä ja todetaan, että kiinteistöt tulee liittää vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostoon. Lisäksi esitetään, että mikäli Rantueentie 1a:n hulevesien imeyttäminen tontilla ei onnistu, tulee muodostaa rasite hulevesien järjestämisestä. Kaavoittajan vastine: Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys kiinteistön viemäröinnistä. Hulevesien järjestämiseksi ei ole tarpeen tehdä asemakaavaan merkittävää rasitetta Rantueentie 3:n tontille, sillä ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (18) hulevedet ensisijaisesti imeytetään tontilla ja tarvittaessa rasite muodostetaan kiinteistönomistajien keskinäisellä sopimuksella. Hulevesiliittymä on mahdollista toteuttaa Rantueentie 1:n tontin kautta (josta Rantueentie 1a on muodostettu) myös Mankolantien hulevesiviemäriin, mikä olisi luontevampi rasitteen sijainti tontin muodostamistavan vuoksi. 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaa on muutettu luonnosvaiheen jälkeen lausuntojen ja saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella. Tehdyt muutokset eivät ole oleellisesti vaikuttaneet kaavan vaikutuksiin. - Asemakaavaan on lisätty määräys padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinnistä saadun lausunnon mukaisesti - Sitova tonttijako laaditaan ja hyväksytään asemakaavan yhteydessä - Kaavamääräyksiä on muotoiltu ja rakennuksen mittojen määräyksiä kevennetty ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 13.3.2015 (19) Asemakaavamuutoksessa korttelin 5 tontin 6 rakennusoikeus muutetaan tehokkuusluvusta e=0,2 kiinteiksi luvuksi, jotka osoittavat tonteille rakennusoikeudet 235 kem² ja 205 kem² (yhteensä 440 kem²). Kerrosluku muuttuu alleviivatuksi I (1/3) – I (2/3) ja rakennuksen ulkomuotoa määrittelevät kaavamääräykset tarkentuvat, jotta rakennus ei yläkerran pienentyessä kuitenkaan kasvaisi matalilla siipiosilla. Rakennuksen ulkoasua ohjataan rakennuksen päämuodon muodon määräyksellä ja päämuotoa täydentävien rakennusosien (siipiosa tai autokatos) enimmäiskoolla. Kattomuodoksi määrätään harjakatto (kaltevuus 1:2 – 1,5) ja sen on oltava yhtenäinen. Kattopintaan sallitaan kuitenkin sitä aukottavat kattolyhdyt, parvekkeet ja vastaavat, joiden koko on korkeintaan 1/3 katon pituudesta. Rakennuksen julkisivumateriaalina on edelleen käytettävä pääosin peittomaalattua lautaa. Uusia rakennuspaikkoja ei kaavamuutoksessa synny. 4.1.1 Mitoitus Asemakaavassa tontin rakennusoikeus nousee 46,2 kerrosalaneliömetriä. Perusteena rakennusoikeuden nousulle katsottiin korttelissa jo sallitut rakennusoikeuden ylitykset, jotka johtivat vastaavaan tehokkuuteen. Kaavamuutoshakemuksessa haettua rakennusoikeuden nostoa perusteltiin tonttijaon mahdollistamisella, sillä tehokkuusluvulla e=0,2 tonttiraja olisi jäänyt rakennusalan päälle. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Pientalotontin rakentamattoman rakennusalan rakentaminen on ajantasakaavan mukaista maankäyttöä. 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue AP Kaava-alue säilyy asuinpientalojen korttelialueella AP-2. Korttelissa saa rakentaa rakennusalaa kohden yhden, korkeintaan kaksiasuntoisen pientalon. Rakennusoikeudesta saa rakentaa korkeintaan 20 % työtilaksi asuinympäristöä häiritsemätöntä toimintaa varten. Kaavamuutoksessa ei muuteta rakennusalan kokoa. Tarkentuvat kaavamääräykset ohjaavat pääosin rakennuksen ulkoasua. Pihan käyttöä ohjaavat määräykset sallivat matalan aitaamisen ja velvoittavat ottamaan naapuritonttien korkeusasemat huomioon. Suuria pengerryksiä tai maastonleikkauksia ei sallita. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (20) 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutos mahdollistaa tontin 6 tonttijaon ja siten tontin jakautumisen omiksi pihapiireikseen. Mikäli tontti jaetaan ja toinen puoli siitä myydään, muodostuvat pihapiirit toisistaan selkeästi erillisiksi. Korttelirakenne tiivistyy. Muuttuvat kaavamääräykset sallivat pienemmän yläkerran rakentamisen, joka johtaa hieman kookkaampaan rakennukseen. Osaltaan myös se tiivistää korttelirakennetta. Rakenteen tiivistyminen vastaa pientaloalueelle tyypillistä korttelitehokkuutta ja on osa korttelin luontaista kehitystä. Asemakaavamuutos ei muodosta uusia rakennuspaikkoja eikä muuta rakentamismahdollisuuksia muutoin kuin rakennusoikeuden hienoisen lisäyksen myötä. Liikenne Kaavamuutoksen johtaessa tonttijakoon ja toisen rakennuspaikan rakentumiseen Rantueentietä reunustavan kevyenliikenteen väylän yli ajetaan jatkossa yhdelle tontille enemmän. Tämä ei kuitenkaan muodosta turvallisuuden kannalta suurta riskiä ajonopeuksien ollessa matalia ja näkyvyyden hyvä. Yhden rakennuspaikan rakentaminen ei nosta alueen liikennemääriä merkittävästi. Rakennettu kulttuuriympäristö Rantueen alue on yksi SÄILYKE-raportin kohteista. Kaava-alueella tehdyn maastokäynnillä todettiin Keski-Suomen museon kanssa, ettei sen rakentaminen uhkaa kulttuuriympäristön säilymistä alueen ollessa jo muutoinkin melko voimakkaasti myöhäisempien tyylien mukaisesti rakentunut. Tekninen huolto Alueella on toteutettu kunnallistekniikka ja siihen liittyminen ei alustavien selvitysten mukaan aiheuta ongelmia. Sosiaalinen ympäristö Naapureiden mielipiteitä kaavamuutoksesta kerätään kaavaprosessin aikana normaalin osallistumismenettelyn myötä. Kaavamuutos ei vaikuta naapuruston sosiaalisen ympäristöön negatiivisesti. Rakennuslupavaiheen naapureiden kuuleminen ja muu yhteydenpito on merkittävä osa naapuruston viihtyisyyden säilymistä. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ympäristössä ei ole todettu häiriötekijöitä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 4.6 13.3.2015 (21) KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET PYSÄKÖINTIJALIIKENNE Autopaikkojaonrakennettava2autopaikkaaasuntoakohti. AutotallinjaͲkatoksenonsijoituttavaasuinrakennuksenkatujulkisivulinjan taakse. RAKENTAMISTAPA Rakennustentuleesuuruudeltaan,muodoltaanjamateriaaleiltaanmuodostaa olemassaolevienrakennustenkanssayhtenäinenkokonaisuus. Rakennuksenpäämuodontuleeollakaksikerroksinen,pohjamuodoltaan suorakaidejakattopinnaltaanyhtenäinen.Kattopintaanvoidaanavata kattolyhty,parveketaimuuvastaavarakennusosa,jokavoiollakorkeintaan kolmanneskatonpituudesta. Rakennuksenpäämuotoonvoiliittyätäydentävärakennusosa,jonkakerrosala voiollakorkeintaan1/5kokorakennuksenkerrosalasta.Täydentäväosavoi ollayksikerroksinen. Rakennukseenliittyvätkatetutterassitjavastaavatoleskelualueetvoivatolla leveydeltäänkorkeintaanpuoletjulkisivuleveydestä.Niitäeisaasijoittaa katujulkisivuun. Rakennuksenkattomuodononoltavaharjakatto.Kattokaltevuusonoltava 1:2Ͳ1:1,5. Kattomateriaalintuleeollakonesaumattupeltitaitiili.Peltikattoon maalattava. Rakennustenpääasiallisenajulkisivumateriaalinaonyhdensuuntainen, peittomaalattulauta.Talousrakennustenonnoudatettavasamojamateriaaleja javärejäkuinasuinrakennuksissaonkäytetty. Rakennustenjulkisivuunjakattoonkiinnittyvätilmastointiinja energiantuotantoonliittyvätlaitteettuleetoteuttaasiten,ettäneasettuvat osaksijulkisivua. Rakennukseenliitetynautokatoksenkokovoiollakokonaisuudessaan korkeintaan40m2. Erillisentalousrakennuksenkokovoiollakorkeintaan50m2. PIHAͲALUEETJAMAASTONMUODOT Padotuskorkeudenalapuolellejäävientilojenviemäröintituleehoitaa kiinteistökohtaisinpumppaamoin. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 13.3.2015 (22) Tontinsaarajatamatalallapuisellaaidallataipensasaidalla. RakennuksetjapihaͲalueettuleesuunnitellasiten,ettävältetäänturhia leikkauksiajapengerryksiäjaettänaapuritonttienkorkeusasematotetaan huomioon. Ylimetrinkorkeatamaanpäällistäsokkeliaeisaarakentaa. YLEISMÄÄRÄYKSET Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 29:026 / RANTUEENTIE 3 / ASEMAKAAVASELOSTUS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 13.3.2015 (23) Rakentamattoman rakennuspaikan rakentaminen toteutuu yksityisen maanomistajan tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat ja ohjaavat rakentamista normaalisti rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 5.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutumista ei ole tarpeen seurata tavanomaista tarkemmin. Kaavanmukaista rakentamista valvotaan rakennuslupavaiheessa. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
© Copyright 2024