Lastenpsykiatrian ja perusterveydenhuollon yhteistyö

Lastenpsykiatrian ja
perusterveydenhuollon yhteistyö
Auli Laakso-Santavirta
Ylilääkäri, vastuualuejohtaja
Lastenpsykiatrian el
Lasten psykoterapian ja lasten psykoterapian kouluttajan erityispätevyys,
perhepsykoterapeutti (VET)
Lastenpsykiatrian vastuualue
Satakunnan sairaanhoitopiiri
27.8.2015
LASTEN JA PERHEIDEN HOITOVERKOT
KOULUTOIMI
PERUSTERVEYDENHUOLTO
SOSIAALITOIMI
PERHENEUVOLA
LASTENNEUROLOGIA
LASTENPSYKIATRIA
NUORISOPSYKIATRIA
Laakso-Santavirta 2015
PERUSTASO
ERITYISTASO
AIKUISPSYKIATRIA
ERIKOISSAIRAANHOIDON TASO
Lastenpsykiatrian vastuualue
•vastuualuejohtaja Auli Laakso-Santavirta
•vastuualueylihoitaja Kristiina Puolakka
Avohoito
Rauman lpsy
pkl
Perheosasto
Pikkulapsipsykiatrian työryhmä
Silta-työryhmä (lapset)
Neuropsykiatrinen työryhmä
Akuuttityöryhmä
Yleislastenpsykiatrian työryhmä
Porin lastenpsykiatrian pkl
Laakso-Santavirta 2015
Puoliavoin hoito
Vuodeosastohoito
Osasto P0A (päiväos)
5(6) pot.
Osasto P0B
6 ss.
Yhtenäiset kiireettömän hoidon
perusteet 2010
(2. painos, STM 2014)
• www.stm.fi
• Perusterv.huollon tehtävänä häiriöiden tunnistaminen,
perustasolla toteutettavat tutkimus- ja hoitotoimet sekä
jatkohoidon toteuttaminen esh:n ohjeiden mukaan
• Diagnostiset tutkimukset lähes yksinomaan esh:ssa
• Perusterv.huollon tulee hyödyntää lastenpsykiatrian
konsultaatiota ja perustason moniammatillisia ja
organisaatiorajat ylittäviä työryhmiä
• Osa lasten mt-työstä ja pieni osa erikoisalan avohoidosta
toteutuu sosiaalitoimessa (penet)
Laakso-Santavirta 2015
Kiireettömässä lähetteessä
edellytettävät tiedot (STM 2010)
• Lapsen oireet, niiden alkaminen, kesto ja
kulku
• Lapsen toimintakyky (päivähoito, koulu,
sosiaaliset suhteet)
• Lapsen kasvu ja kehitys
• Lapsen ja perheen kokonaistilanne,
vanhemmuus
• Perustasolla tehdyt selvitykset ja annetut
hoidot
Laakso-Santavirta 2015
Kiireettömässä lähetteessä
edellytettävät tiedot
• Lapsen henkilötietojen lisäksi:
• huoltajien nimet ja yhteystiedot!
• Kl. somaattinen status ja havainnot psyk.
oireista ja vo-käyttäytymisestä
Laakso-Santavirta 2015
Yhtenäiset kiireettömän hoidon
perusteet 2010
(2. painos, STM 2014)
• Hoidon perusteiden arviointikriteerit 0 – 4 -vuotiaille ja 5 –
15 -vuotiaille, ks. lomakkeet
• Käytetään esh:ssa hoidon tarpeen toteamisen jälkeen
määrittämään, toteutetaanko hoito esh:ssa vai
perustasolla (raja 12/42 pistettä).
• Usein toteutettava esh:ssa pistemäärästä riippumatta sen
vuoksi, että hoitoa ei muualta ole saatavissa
• Lomakkeita voi hyödyntää myös lähetettä harkittaessa ja
häiriöiden tunnistamisessa (myös perusterv.huoltoon
kehitetty LAPS-lomake)
Laakso-Santavirta 2015
Uudet lähetteet lastenpsykiatrian esh
2011
2012
2013
276
347
276
284
133
Pori
74
118
82
75
39
Rauma
61
72
68
72
24
Huittinen
18
13
16
8
1
Kankaanpää
11
12
14
19
13
Ulvila
19
20
15
19
12
Eura
25
23
10
15
7
Harjavalta
9
16
12
9
3
Kokemäki
10
17
9
16
5
Karvia
0
2
0
3
0
Jämijärvi
1
1
2
0
1
Kaikki
2014 30.06.2015
Mieli 2009 (vuoteen 2015)
kansallinen mielenterveys- ja
päihdesuunnitelma (THL)
• Mt-ongelmiin paneuduttava samalla vakavuudella
kuin muihinkin terveysongelmiin
• ”yhden oven periaate”
• Kunnat koordinoivat mt-palvelut toimivaksi
palvelukokonaisuudeksi
• Lisää päivystyksellisiä, liikkuvia, konsultoivia
palveluita (avohoito ,laitoshoito )
Laakso-Santavirta 2015
Mieli 2009
kansallinen mielenterveys- ja
päihdesuunnitelma (THL)
• Lasten ja nuorten mielenterveys- ja
päihdetyö toteutetaan
erikoispalveluiden tuella
ensisijaisesti lapsen omassa
arkisessa elinympäristössä:
kodissa, päivähoidossa tai
koulussa
Laakso-Santavirta 2015
Lastenpsykiatriset tutkimukselliset ja
hoidolliset lähestymistavat
•
•
•
•
Yhteisö
Perhe
Yksilö
Biologia
Lapsi
(Jorma Piha 2005)
Laakso-Santavirta 2015
Lapsi osana kokonaisuutta
Sosiaali- ja terv.politiikka
EU ja globalisaatio
työelämämuutokset
päivähoito Sos.palv.
suku
työ
lapsi
Perhe
Yht.kunn.
muutokset
koulu
Terv.huolto
€,£,$
Koulutuspolitiikka
Laakso-Santavirta 2015
Suojaavat tekijät/
riskitekijät
Oireen merkitys
• Yksi oire vai useampi oire?
• Sopiiko lapsen sukupuoleen ja
kehitysvaiheeseen?
• Sopiiko perhetilanteeseen?
• Oireen mielekkyys?
• Eri häiriöissä voi olla samanlaisilta näyttäviä
oireita
• Samassa häiriössä eri lapsilla hyvinkin erilaisia
oireita
• Kokonaisuus aina hahmotettava!
• Riskitekijät versus suojaavat tekijät
Laakso-Santavirta 2015
Nykytilanne usein
lastenpsykiatrinen
erikoissairaanhoito
lähete
Koulu
huoli
perheneuvola
ohjaus
lapsi
perhe
kysytään
esitietoja
huoli
kotikäynti
terveydenhuolto
lastensuojelu
Laakso-Santavirta 2015
Erikoissairaanhoidon osuus I
lastenpsykiatrinen
erikoissairaanhoito
lähete
Koulu
huoli
perheneuvola
ohjaus
lapsi
perhe
kysytään
esitietoja
huoli
kotikäynti
terveydenhuolto
lastensuojelu
Laakso-Santavirta 2015
Moniammatillinen yhteistyö esim. lastenpsykiatriassa
Erikoislääkäri
Psykologi
Lapsi
Sairaanhoitaja,
lastenhoitaja,
mielenterveyshoitaja jne.
Sosiaalityöntekijä,
sosiaalikasvattaja jne
Perhe
Verkosto
Toimintaterapeutti
Psykoterapeutti
Kuvataideterapeutti
jne
Laakso-Santavirta 2015
Moniammatillinen yhteistyö kunnassa
Äitiysneuvola, lastenneuvola,
kouluterveydenhuolto
Lastensuojelu,
aikuisten sosiaalipalvelut
Vapaa-aikatoimi
Perheneuvola
Vastaanottotoiminta
terveydenhuollossa
Lapsi
Perhe
Iltis
Mahdolliset mt-palvelut
Koulu
Päivähoito
Laakso-Santavirta 2015
Erikoissairaanhoidon osuus II
Äitiysneuvola, lastenn,
kouluterveydenhuolto
Lastensuojelu,
aikuisten sos.palvelut
Vapaa-aikatoimi
Lapsi
Lapsi
Perhe
Vastaanottotoiminta
terveydenhuollossa
Perheneuvola
Perhe
Verkosto
Mahdolliset
mt-palvelut
Päivähoito
Koulu
Laakso-Santavirta 2015
Iltis
Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon
putkisto
Uudet
lähetteet
Arviointi, tarvittavat
tutkimukset
P
Ä
Ä
T
Ö
S
J
A
T
K
O
S
T
A
perustaso hoitaa ja kuntouttaa;
erikoissairaanhoito seuraa
määrävälein
Laakso-Santavirta 2015
Ks. Dia
hoitoverkoista
Pois syrjästä -hanke
• Kasterahoitteinen, hallinnoija Satakunnan
sairaanhoitopiiri
• Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
ongelmien ehkäiseminen (2 erilaista osiota)
• Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen lasten ja
nuorten parissa toimivien ammattilaisten kesken
(sisältää koulutusosion Ihmeelliset vuodet® vanhempainryhmien vetäjille)
Laakso-Santavirta 2015
Hankkeen sisältö
• Lapsesta/nuoresta/perheestä huolestunut kunnan työntekijä
voi kutsua projektityöntekijän avukseen kokoamaan
sopivaa/riittävää verkostoa muista perustason toimijoista yli
hallinnollisten rajojen lapsen/nuoren/perheen auttamiseksi
• Projektityöntekijä ei tee puolesta eikä hoitovastuu siirry
hänelle
• Ko. lapsi/nuori ei tule erikoissairaanhoidon potilaaksi
• Jos paikallisverkoston tuottamat palvelut eivät riitä, verkosto
voi hoitavan lääkärin nimissä tehdä lähetteen
erikoissairaanhoitoon (verkosto vastaanottaa myös
jatkohoitoon)
• Tavoite: lapsen/nuoren auttaminen lähempänä tavallista
elämää, nopeammin, halvemmalla, esh:n palveluiden käyttö
vähenee ja kohdentuu vain sitä todella tarvitseville
Laakso-Santavirta 2015
Perusterveydenhuollon lääkäri?
• Lastenneuvolalääkärit, kouluterveydenhuollon lääkärit (onko
heitä oikeasti?) vai terveysasemien lääkärit?
• Eihän lääkäri ole vain lähetteenkirjoitusautomaatti, jolle ei
edes anneta riittäviä tietoja tai aikaa omaa harkintaa varten
• Lääkärin lähete kerää kokonaisymmärryksen muidenkin
viranomaisten jo hankkimasta tiedosta ja tehdyistä
tutkimuksista
• Miten perusterv.huollon lääkäreille saadaan jalansijaa lasten ja
perheiden mt-palveluihin?
• Ks. Suomen Lääkärilehti 12/2015: Hermansson et al:
Yleislääkärin rooli nuorten mt-häiriöiden hoidossa
(lavennettavissa osittain lasten mt-häiriöihin)
Laakso-Santavirta 2015
Perusterveydenhuollon ja
lastenpsykiatrisen
erikoissairaanhoidon roolit ADHDlapsen tutkimuksessa, hoidossa ja
kuntoutuksessa
Auli Laakso-Santavirta
Ylilääkäri, vastuualuejohtaja
Lastenpsykiatrian el
Lasten psykoterapian ja lasten psykoterapian kouluttajan erityispätevyys,
perhepsykoterapeutti (VET)
Lastenpsykiatrian vastuualue
Satakunnan sairaanhoitopiiri
27.8.2015
ADHD, Käypä hoito –suositus,2013
• Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attentiondeficit/hyperactivity disorder, ADHD) on
toimintakykyä heikentävä tavallinen häiriö, jonka
keskeiset oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja
impulsiivisuus. (F90.0)
• Tarkkaamattomuuspainotteinen, yhdistetty ja
hyperaktiivisuus/impulsiivisuuspainotteinen muoto
• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä sovitaan
paikallisesti. Komplisoitumattoman ADHD:n
diagnosointi ja hoito voi useimmiten toteutua
perusterveydenhuollossa.
Laakso-Santavirta 2015
Diagnoosikriteerit
– Vähintään 6/9 tarkkaamattomuusoireesta sekä vähintään 3/5
hyperaktiivisuus- ja 3/4 impulsiivisuusoireesta on kestänyt ainakin 6
kk.
– Oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia.
– Häiriö alkaa viimeistään 7 vuoden iässä.
– Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä
tilanteessa (koti, koulu, vo). Tietoa tarvitaan tavallisesti useammasta
kuin yhdestä lähteestä.
– Oireet aiheuttavat haittaa (kliinisesti merkittävää ahdistusta tai
sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen
heikkenemistä).
– Ei ole diagnosoitavissa seuraavia tiloja: maaninen jakso,
depressiivinen jakso, ahdistuneisuushäiriö tai laaja-alaiset
kehityshäiriöt.
Laakso-Santavirta 2015
Keskittymiskyvyttömyys
(tarkkaamattomuus)
– 1) Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu
usein tai tekee huolimattomuusvirheitä.
– 2) Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein.
– 3) Usein ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan.
– 4) Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi
tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai
kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita).
– 5) Kyky järjestää tehtäviä ja toimintoja on usein huonontunut.
– 6) Usein välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisenä tehtävät, jotka
vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten esimerkiksi läksyt.
– 7) Kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja
toiminnoissa.
– 8) Häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä.
– 9) Usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa.
Laakso-Santavirta 2015
Hyperaktiivisuus
– 1) Liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai
vääntelehtii tuolillaan.
– 2) Lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa,
missä edellytetään paikalla pysymistä.
– 3) Juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, missä se ei
kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä
levottomuuden tunteena).
– 4) On usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu
paneutumaan hiljaa harrastuksiin.
– 5) On motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen eikä aktiivisuus
oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai
ulkoisista vaatimuksista.
Laakso-Santavirta 2015
Impulsiivisuus
– 1) Vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat
valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä
kysymyksiä.
– 2) Ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa
vuoroaan peleissä tai ryhmissä.
– 3) Keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva
(esimerkiksi tunkeutuu toisten keskusteluihin ja
peleihin).
– 4) Puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon
tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.
Laakso-Santavirta 2015
ESIINTYVYYS
• Arviot vaihtelevat kriteeristön ja
tutkimuksen mukaan 1 %:sta 10 %:iin
• ADHD:n maailmanlaajuiseksi
esiintyvyydeksi 6 – 18 -vuotiailla on
saatu 5.29 %
• LAPSET-tutkimus, 8-vuotiaat:
– Esiintyvyys 4 %
– Pojilla 6 %, tytöillä 2 %
Laakso-Santavirta 2015
Etiologia
• ADHD on sairaudeksi luokiteltu, etiologialtaan
kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö,
jonka oirekuvan kehittymisessä perimän ja
ympäristötekijöiden (biologiset ja
psykososiaaliset tekijät) yhteisvaikutus on
merkittävä
• Perinnölliset tekijät selittävät lapsuus- ja
nuoruusiässä 60–90 % ADHD-alttiudesta
Laakso-Santavirta 2015
Diagnostiikka
• ADHD-diagnoosi perustuu laaja-alaiseen arvioon,
jolla varmistetaan diagnoosikriteerien täyttyminen
• Esitiedot, oireiden kartoitus (eri tilanteissa,
lomakkeet), perhetilanteen ja muun
elämäntilanteen kartoitus
• Kliininen tutkimus
• Tarv. psykologiset tutkimukset, puheterapeutin,
toimintaterapeutin, fysioterapeutin arviot
Laakso-Santavirta 2015
Erotusdiagnostiikka
• usein myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
kielellinen erityisvaikeus
oppimisvaikeudet
autismikirjon häiriöt
käytöshäiriöt
ahdistuneisuushäiriöt
traumaperäinen stressihäiriö
mielialahäiriöt (masennus, 2-suunt. mielialahäiriö)
psykoottiset häiriöt
poissaolokohtauksina esiintyvä epilepsia
kehitysvammaisuus
Laakso-Santavirta 2015
Komorbiditeetti
•
• ADHD:n kanssa esiintyy
usein samanaikaisesti muita
häiriöitä tai sairauksia.
Osalla niistä lienee
samantyyppinen
neurobiologinen alkuperä,
mutta osa voi kehittyä
sekundaarisina, esimerkiksi
toistuvien pettymysten
seurauksena.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Hieno- ja karkeamotoriikan ja aistitiedon
käsittelyn ongelmia
Puheen ja kielen kehityksen häiriöitä
Oppimisvaikeudet
Sosiaalisen vuorovaikutuksen
poikkeavuuksia
Unihäiriöt, syömishäiriöt
Motoriset tai äänelliset nykimisoireet
Yö- ja päiväkastelu
Ylipaino, lihavuus
Uhmakkuus- ja käytöshäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt, masennus, 2suuntainen mielialahäiriö
Traumaperäinen stressihäiriö
Psykoottiset häiriöt
Päihdeongelmat
Epilepsia
Kehitysvammaisuus (?)
Laakso-Santavirta 2015
Yleistä hoidosta ja kuntoutuksesta
• Hoito on monimuotoista: oireet vähenevät sekä
psykososiaalisilla hoitomuodoilla että lääkehoidolla;
yhdistelmä tavallista
• Aina potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio)
• Vanhempien jaksamisen tuki!
• Ei rutiinimaisesti kaikkia hoitoja, vaan tarve tulee
arvioida yksilöllisesti
• Tukitoimet pitää aloittaa heti, ei vaadi diagnoosia.
Jos tukitoimet lievittävät riittävästi ongelmia, ei
tarkempia tutkimuksia tarvita.
Laakso-Santavirta 2015
ADHD:N HOITO/KUNTOUTUS (I)
• Tukitoimet kotona, päiväkodissa, koulussa
tulee aloittaa jo ennen diagnoosia!
• Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma: osasta
hyötyvät kaikki, osa tarvitsee muutakin
• Samanaikaishäiriöiden huomioiminen tärkeää,
kokonaisuuden ratkaisee
• Pitkäkestoinen hoito ja kuntoutus sekä
seuranta, laaja-alainen ja moniammatillinen
Laakso-Santavirta 2015
ADHD:N HOITO/KUNTOUTUS (II)
• Riittävän tiedon tarjoaminen eri tahoille, erityisesti
vanhempien ohjaus
• Erityislapsen kasvatuksen tukeminen
käyttäytymisterapeuttisin menetelmin, ”arkikuntoutus”,
lapsi hyötyy tiiviimmästä aikuisen ohjauksesta
• Pedagogiset toimenpiteet
• Toimintaterapia, erilaiset psykoterapiat?
• Lääkehoito
• Neuropsykologinen kuntoutus? ADHD-coaching?
Sopeutumisvalmennus? Vertaistuki?
Laakso-Santavirta 2015
ADHD:N HOITO/KUNTOUTUS (III)
• Alle kouluikäisillä ja lieväoireisessa ADHD:ssä
ensisijaista arkikuntoutus ja pedagogiset
toimet
• Jos vaikeaoireinen tai jos kouluikäisellä nämä
eivät riitä, myös lääkehoito mukaan
• Lääkehoito tehostaa arkikuntoutuksen tehoa
ja vähentää samanaikaishäiriöiden riskiä
• Ei koskaan lääkehoitoa yksin
Laakso-Santavirta 2015
LÄÄKEHOITO
• metyylifenidaatti (stimulantti)
– lyhytvaikutteiset Ritalin®, Medikinet® (n. 4 - 6 tuntia)
– pitkävaikutteiset Concerta® (n. 8 - 12 tuntia)
– keskipitkävaik. Equasym retard®, Medikinet CR®, Ritalin
depot® (n. 6 - 8 tuntia)
• lisdeksamfetamiini (stimulantti) Elvanse® (12 – 13 tuntia)
• atomoksetiini Strattera® (vaikutus 2 - 6 vk:n kuluessa, jatkuva
lääkitys, ympärivuorokautinen teho, B-lausunto
korvattavuudesta)
•
muut
– klonidiini, guanfasiini, modafiniili, bupropioni
– antipsykootit, kuten risperidoni
Laakso-Santavirta 2015
METYYLIFENIDAATTI (I)
• annostelu joka päivä 1 - 2 kertaa riippuen
valmisteesta
• suora aloitus keskipitkä- tai pitkävaikutteisella yleistä
• lomatauko mahdollinen, ei välttämätön, tauko
tarpeen lääkevasteen uusinta-arviossa (stimulantit
pari vk, atomoksetiini kk)
• Concerta® nieltävä kokonaisena
• rebound-oireita illalla?
Laakso-Santavirta 2015
METYYLIFENIDAATTI (II)
haittavaikutuksia
• ruokahalu
• nukahtamisvaikeudet
(melatoniini)
•
•
•
•
•
•
•
vatsavaivat
päänsärky
kasvu?
RR , pulssitaso
kastelu
TIC-oireet
psyykkisiä oireita?
• pitkäaikaisseurantatutkimukset:
• painon ja pituuden
kasvunopeus saattaa
hieman hidastua, ei kl.
merkittävää
• ei riippuvuutta
• ei lisää päihteiden
käyttöä, voi jopa
vähentää riskiä
Laakso-Santavirta 2015
METYYLIFENIDAATTI (III)
• laboratoriokokeet ennen aloitusta, jos silloinkaan
(myöhemmin vain tarvittaessa)
• RR, pulssi, pituus ja paino ennen aloitusta sekä
seurataan lääkityksen aikana, esim.
terveydenhoitaja seuraa
• huom. päihdekäyttömahdollisuus, katukaupassa
• hoidon voi aloittaa ADHD:n hoitoon perehtynyt
lääkäri (ei tarvitse olla erikoislääkäri)
Laakso-Santavirta 2015
METYYLIFENIDAATTI (IV)
• lääkärin seurannassa 3 - 6 - 12 kk:n välein
(erikoislääkäri ?)
• ei koskaan yksinomaisena hoitona
• oireenmukaista, pitkäaikaista hoitoa, oireet
palaavat lopetuksen jälkeen, mutta kehitystä
ehtinyt tapahtua ja itsehallinta lisääntynyt
• kehitys ehtii kiriä ennen nuoruusikää!
• suurempi hyöty muusta kuntoutuksesta
• osa tarvitsee aikuisiälläkin, osalla voidaan
lopettaa kehityksen kuluessa
Laakso-Santavirta 2015
Hoidon porrastus (I)
• Ensisijainen vastuu on asuinkunnan peruspalveluilla ja
lähiympäristöllä
• Jos alun tukitoimet eivät auta, ohjaus paikalliseen
moniammatilliseen työryhmään ja lääkäriin (huom. verkosto)
• Dg ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään ensisijaisesti
perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon tarjottava
konsultaatiota ja koulutusta
• Ohjaus esh:oon, jos:
– Perustason palvelut eivät riitä konsultaatiotuesta huolimatta
– Tarvitaan tarkempaa erotusdiagnostista arviota
– Jos lääkehoidon aloittaminen ei onnistu pth:ssa tai lääkehoidossa
ongelmia
– Hankala kokonaistilanne, tarvitaan useita erikoisaloja
Laakso-Santavirta 2015
Hoidon porrastus (II)
• Lastenpsykiatrialle (0 - 12 -v.), nuorisopsykiatrialle (13 – 22 -v):
– Merkittäviä ja vaikeutuvia psyykkisiä oireita
– Merkittäviä vuorovaikutusongelmia lapsen ja vanhemman
välillä
– Vaikeita käyttäytymisen häiriöitä, päihdeongelma
• Lastenneurologialle:
– Epäily neurologisesta sairaudesta, kehitysvammaisuudesta
– Oppimisvaikeudet, vaativan kehityksellisen arvion tarve
• Ks. yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet
• Paikallisen hoitoketjun kuvauksen tarve?
Laakso-Santavirta 2015
ENNUSTEESTA
•
•
•
•
•
•
•
Heikentää elämänlaatua ja lisää persoonallisuushäiriön ja muiden mthäiriöiden riskiä
Erityislapsi perheessä lisää vanhempien stressiä ja parisuhdevaikeuksien ja
eron riskiä
Riski lisääntyy tapaturmille, väkivallan käytölle, pahoinpidellyksi
joutumiselle, päihteiden käytölle ja riippuvuuksien kehittymiselle (huom.
itselääkitys), kolareille, rikolliselle käyttäytymiselle
Aktiivinen hoito vähentää kaikkia riskejä ja parantaa elämänlaatua!
Jos saadaan ehkäistyä liitännäishäiriöt, ennuste parempi
Aikuisuudessa usein vain lieviä vaikeuksia, oppinut itsehallintaa ja
kompensaatiota (hyperaktiivisuus vähenee ensin, sitten impulsiivisuus,
viimeisimpänä tarkkaamattomuus)
Aktiivisia, kiihkeästi asioita ajavia, luovia, seurallisia ihmisiä
Laakso-Santavirta 2015
Laakso-Santavirta 2015