Kaavaselostus liitteineen 050515, Vannetukun
3290/10.02.01/2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS: 2, KAUNISNURMI, KORTTELI 2056, SUOJAVIHER- JA KATUALUE (Vannetukku 02/007) ASEMAKAAVASELOSTUS Liittyy 16.2.2015 päivättyyn kaavakarttaan KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta KOUVOLAN KAUPUNKI Alueen nimi Vannetukku (02/007) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos: 2, Kaunisnurmi, kortteli 2056, suojaviher- ja katualue Laatija Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Maankäytön suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.10.2014 Vireille tulo 10.12.2014 Kuulutus: ilmoitustaululla, internetissä ja Kouvolan Sanomissa Valmisteluvaiheen kuuleminen 10.12.2014 - 12.1.2015 Tekninen lautakunta (kaavaehdotus / julkinen nähtävillä olo) 24.2.2015 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaunisnurmen kaupunginosassa rautatien, Koriansuoran ja Hitsaajantien välisellä alueella. Kaava-alueen pinta-ala on n. 4 ha. Asemakaavamuutos sisältyy vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa mainittuun kaavoitusohjelmaan. Alueen sijainti on esitetty kannen kuvassa. Kuva 1. Kuva ratapenkereeltä, vasemmalla Koriansuora ja louhepenkereen päällä vuonna 2013 rakennettu tilapäinen kevytrakenteinen halli. 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa siten, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen on mahdollista toteuttaa. Myös alueen maankäyttömerkintää on syytä muuttaa MRL:n vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten yhdenmukaistamisen johdosta. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote ajantasa-asemakaavasta, nykyiset merkinnät ja määräykset Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Havainnekuva Liite 5. Käyttäjän vastine kaavan luonnosvaiheessa saatuun palautteeseen Liite 6. Muistutukset ja niiden perustellut vastineet 2 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisestä aloitteesta vuonna 2014. Asemakaavamuutos sisältyy Kouvolan kaupungin vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa esitettyyn kaavoitusohjelmaan. Kaavaan liittyy kaavoituksen käynnistämissopimus. Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 10.12.2014. Vireille tulosta oli ilmoitus Kouvolan Sanomissa 10.12.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaava-aineisto olivat nähtävillä 10.12.2014 - 12.1.2015 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta annettiin palautetta, joka on pyritty huomioimaan kaavaehdotuksen laadinnassa. 2.2. Vannetukun asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa siten, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen on mahdollista toteuttaa. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutos hyväksytään teknisessä lautakunnassa. Se ohjaa ja tarkentaa alueen maankäyttöä. Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn mahdollisesti keväällä 2015 ja sen toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kouvolan kaupungin Kaunisnurmen kaupunginosassa rautatien, Koriansuoran ja Hitsaajantien välisellä alueella. Alue rajoittuu itäpuolella Ohtaronpuistoon, joka toimii suojaviheralueena Ohtarontien varren pientalojen suuntaan. Suojaviheralueen leveys asutuksen suuntaa vaihtelee n. 37 – 45 m välillä. Suunnittelualueella sijaitsee Auto Suni Oy:n autokauppa- ja korjaamorakennus sekä rengas- ja autotarvikeliike Vannetukun toimintaan liittyviä rakennuksia. 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemarakenne Alue sijoittuu Salpausselän etelärinteeseen siten, että alueen maisemakuvaa hallitsee sen eteläpuolella oleva rautatiealueeseen kuuluva penger. Luonnonolot, kasvillisuus ja luonnonsuojelu Suunnittelualue on pääosin rakennettu, maanpinta laskee loivasti etelään kohti rautatiealuetta. Maisemallisesti tärkeä on Koriansuoran varrella oleva puistikko, joka voi toimia viheryhteytenä. Kyseinen puusto on kartoitettu syksyllä 2014. Alueen lounaisreunan luontoarvot radan suuntaan on suurimmaksi osaksi hävitetty louhepengerryksellä. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- tai eliölajien esiintymisympäristöjä. Alueen luontokohteet on kartoitettu osana Kouvolan seudun rataympäristöjen kasvillisuuskartoitusta vuonna 2008 sekä osana laajempaa Kouvolan keskeisten alueiden luontoselvitystä vuon- 3 na 2008. Molemmat selvitykset on laatinut Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiivestä. Kouvolan ratapihan uhanalaiset hyönteiset on selvittänyt Faunatica Oy vuonna 2009. Selvityksiä on täydennetty lokakuussa 2014 kaupungin ympäristövalvonnan tekemällä arviolla alueen nykyisistä luontoarvoista. Arvio perustuu aikaisempiin selvityksiin, aikaisempaan kokemukseen ja käyntiin paikalla. Ote arviosta: ”Kaava-alue ja erityisesti sen laajennus on hyvin pieni ja suurin osa on jo rakennettu. Arvokkaimmat kohdat luontoarvoiltaan ovat lounaisreuna, joka rajoittuu ratapenkkaan sekä kaakkoiskulmassa oleva noro/puro, joka on luonnontilaisen kaltainen. Lisäksi vähintään maisemallisesti tärkeä on Koriansuoran varrella oleva puistikko, joka voi toimia viheryhteytenä. Alueen lounaisreunan luontoarvot on jo suurimmaksi hävitetty louhepengerryksellä. Sinne on tarkoitus rakentaa tukimuureja alueen uudelleen muotoilemiseksi. Pengerrykset voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta tuolla alueella, mikäli ne tehdään siten, että ne voivat toimia samalla paahdeympäristöinä. Lähempänä alueen eteläkulmaa on vielä pari kalliopaljastumaa, mutta niissä ei ole selvityksissä havaittu mitään arvokasta lajistoa. Lähialueen arvokkain kallioketo on kaava-alueen kaakkoispuolella, missä kasvaa monipuolisesti ketolajistoa, mm. silmälläpidettävää kelta-apilaa. Ratapenkan puolella kasvaa melko runsaasti ketomarunaa, mutta kaavahankkeella ei ole siihen vaikutusta. Samoin heti kaava-alueen ulkopuolella on po. noro/puro, joka on vesialueena arvokas samoin kuin sitä ympäröivä pieni lehtoalue Ohtaronpuiston eteläosassa. Puiston pohjoisosa on jo rankasti harvennettu ja luontoarvonsa suurimmalta osalta menettänyt. Jos kaavahankkeessa edellytetään siihen osaan suojapuuston täydentämistä, kannattaa se toteuttaa alueen alkuperäistä luontotyyppiä tukien. Toimenpiteet tulee kuitenkin rajata niin, että niillä ei ole haitallisia vaikutuksia puron varren olosuhteisiin eteläosassa. Koriansuoran puolella oleva puistikko/puurivi tulisi säilyttää ainakin osittain niin, että katkeamaton viheryhteys säilyy tien reunassa etelä-pohjoissuunnassa.” Vesitalous ja hulevedet Suunnittelualueella on rakennettu kunnallistekniset järjestelmät. Alueella on sadevesiviemäröinti. Osa Kaunisnurmen, Kellomäen ja Kasarminmäen alueiden sadevesiviemäreistä johtaa alueelle kertyvät hulevedet Ohtaronpuistossa sijaitsevaan avo-ojaan. Oja kulkee asemakaavan mukaisen suojaviheralueen läpi kohti ratapengertä. Rautatiepenkan vieressä sijaitseva leveä avo-oja toimii luonnollisena hulevesien tasausaltaana. Kyseinen oja-alue sijaitsee asemakaavan mukaisella rautatiealueella ja asemakaavamuutosalueen ulkopuolella. Korttelialueen hulevedet ohjataan alueella olevia tonttijohtoja pitkin ratapenkan vieressä olevaan avo-ojaan. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Asemakaavamuutosalueella ei ole asuntoja. Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Kaunisnurmen pientaloalueen länsipuolelle, rajautuen länsiosastaan Koriansuoran katualueeseen ja etelästä rautatiealueeseen. Kaupunkikuva Kaupunkikuvan kannalta tärkeimmät suunnat ovat Koriansuoran ja rautatien puoleiset korttelialueen sivut. Koriansuora on yksi kaupungin sisääntuloväylistä ja Savonrata (Kouvola – Iisalmi) yksi pääradoista. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Autokaupan yksikerroksinen myymälärakennus on valmistunut vuonna 1970. Sen itäpuolella sijaitseva varastorakennus on valmistunut vuonna 2008 ja laajennusosa 2011. Lisäksi alueella on vuonna 2013 rakennettu tilapäinen kevytrakenteinen hallirakennus ja 2014 valmistunut määräaikainen renkaiden asennuskatos. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita, eikä aluetta ole huomioitu Kouvolan kaupungin rakennetun ympäristön inventoinnissa vuonna 2008. 4 Palvelut ja työpaikat Hitsaajantien päässä sijaitsevassa liikerakennuksessa toimii autokauppa ja autokorjaamo. Entisessä varastorakennuksessa ja uudemmissa rakennuksissa toimii renkaiden ja vanteiden maahantuontiyritys. Alueella ei ole muita palvelutoimintoja. Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja hyväksi käyttäen. Alue rajautuu vilkkaasti liikennöityyn Koriansuoraan, jolle suunnittelualueelta ei ole suoraa liittymää tai kevyenliikenteen väylää. Kulku alueelle tapahtuu Hitsaajantietä pitkin. Tekninen huolto Alueella on kaupungin vesihuoltoverkostot, sekä TeliaSonera Finland Oyj:n ja KSS Verkko Oy:n kaapelit. Suunnittelualueella on KSS Energia Oy:n kaukolämpöverkko. Ympäristöhäiriöt Alueella on kaupunki- ja raideliikenteestä aiheutuvaa ympäristöhäiriötä. Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon Oy vuonna 2007. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueella on Koriansuoralla kulkevan ajoneuvoliikenteen ja alueen ohittavan raideliikenteen aiheuttamaa melua. Suunnittelualueen keskiäänitaso vaihtelee päiväaikana mittausten mukaan 45–60 dB siten, että suurin osa alueella olevasta melusta tulee alueen eteläpuolella olevalta rautatiealueelta. (kts. kuva 2). Kuva 2. Suunnittelualueen ympäristömelu vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan (päiväaikana). 3.1.4. Maanomistus Kaavamuutosalueen korttelialue on yksityisomistuksessa. Katu- ja suojaviheralueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on vahvistettu Ympäristöministeriössä 28.5.2008 ja 18.1.2010. Siinä kaavamuutosalue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Kymenlaakson Kauppa ja meri –maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 26.11.2014. Kauppa ja meri -maakuntakaavassa kmt-merkinnällä on osoitettu Korjalan tilaa vaativan kaupan keskittymä -alue. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskaup- 5 paa. Merkinnällä mahdollistetaan tilaa vaativan kaupan sijoittuminen Kauppakeskusalueen ja Lahti-Kouvola rautatien väliin. Yleiskaavallinen suunnitelma Kouvolan kaupunginvaltuuston 26.11.2007 hyväksymässä yleiskaavallisessa suunnitelmassa muutosalue on nykyisen autokaupan osalta esitetty työpaikka-alueeksi (TP). Sen ja asuntoalueen sekä rautatiealueen ja Koriansuoran väliset puistoalueet on merkitty suojaviheralueiksi (EV). Asemakaava Suunnittelualue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Kaavamuutosalueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.11.2010. Kaavassa nykyinen korttelialue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Alueelle saa rakentaa tilaa vaativan erikoiskaupan rakennuksia, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Korttelialueen ympärillä olevat alueet on osoitettu suojaviheralueeksi (EV) ja Hitsaajantien alue katualueeksi. Ote ajantasa-asemakaavasta ja nykyiset kaavamerkinnät ja -määräykset liitteessä 1. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen 30.8.2010. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa siten, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen on mahdollista toteuttaa. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisestä aloitteesta vuonna 2014. Asemakaavamuutos sisältyy vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa mainittuun kaavoitusohjelmaan. Asemakaavaan liittyy kaavoituksen käynnistämissopimus. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat ELY-keskus Liikennevirasto, rautatieosasto KSS Energia Oy ja KSS Verkko Oy TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Kymenlaakson Pelastuslaitos Kouvolan Vesi 4.3.2. Vireille tulo Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille 10.12.2014. Vireille tulosta oli ilmoitus Kouvolan Sanomissa 10.12.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluvaiheen kaava-aineisto olivat nähtävillä 10.12.2014 – 12.1.2015 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta annettiin palautetta. Palautteet on huomioitu kaavaehdotuksen laadinnassa siltä osin, kuin kaavan tavoitteet huomioiden on tarkoituksenmukaista. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt 6 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on liite 2. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai ole muutoin maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, joten asemakaavamuutoksesta ei ole erikseen neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa. 4.4. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa siten, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen on mahdollista toteuttaa. - korttelialueen laajentamista tutkitaan rautatiealueen, Koriansuoran katualueen sekä kiinteistön ajoneuvoliittymän suuntiin - asemakaavassa tulee ottaa huomioon suunnittelualueen lähiympäristön luonnonympäristö ja läheinen pientaloalue - alueelle suunniteltu rakentaminen tulee sopeutua ympäristöönsä Korttelialueen käyttötarkoitusmerkintä on tarpeen muuttaa MRL:n muutoksesta johtuen, jotta se toimii jatkossakin ja vastaa nykyistä merkintää. 4.5. Kaavaratkaisun perusteet 4.5.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen Kannanotot ja lausunnot sekä kaavoittajan vastineet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo, kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos) Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 10.12.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaava-aineisto olivat nähtävillä 10.12.2014 - 12.1.2015 välisen ajan. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen haltijoille ja omistajille sekä muille osallisille MRL 62 § ja 63 § sekä MRA 30 §:n mukaan lehtikuulutuksella 30.6.2010 ja lähimmille naapureille lisäksi kirjeellä erillisen jakelulistan mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta annettiin palautetta: asiasta saatiin neljä lausuntoa ja kolme kirjallista palautetta. Seuraavassa saatu palaute sekä kaavoittajan laatimat vastineet: Kaakkkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, ja kaupunki voi jatkaa kaavatyön eteenpäinviemistä. Liikennevirasto antoi lausunnon rautateiden näkökulmasta, eikä siinä ole huomautettavaa kaavahankkeesta. Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunnossa ei ole huomautettavaa kaavasta. KSS Lämmön lausunnossa ei ollut huomautettavaa kaavasta. Ohtarontien varren asukas 1, kirjallinen palaute: ”Rakennusoikeuden lisääminen Kaavaesityksen tarkoitus on lisätä rakennusoikeutta kyseisellä tontilla. Kaavan tehokkuus on sama kuin nykyisen kaavan ( 0, 5 ) mutta lisäämällä tontin pinta-alaa ( laajentamalla tonttia 7 nykyisille viheralueille ) tontin rakennusoikeus kasvaa. Kuinka paljon rakennuoikeus lisääntyy ei selviä meille toimitetuista asiapapereista. Rakennuoikeuden lisäystä emme kuitenkaa voi hyväksyä. Edellisen kaavamuutoksen jälkeen tontille on rakennettu alueelle täysin sopimattomat uudet rakennukset: ressuvarasto radan puoleiselle sivustalle sekä konteista ja ressukatoksesta tehty katos sisäntulopuolelle. Uusi kaava mahdollistaisi samanlaisen ressuvaraston rakentamisen nyt aivan Koriansuoran reunaan. Toimitettujen asiapapereiden joukossa on myös rakennuttajan esittämä havainnepiirros uusista rakennuksista. Havainnekuvan mukaan rakennusaluetta ei kuitenkaan välttämättä tarvise rakentaa, vain voimassa oleva kaava rajaa rakentamista. Uusi kaavaluonnos ei estä uuden ressuhallin rakentamista, kun ei sitä ole estänyt nykyinenkään kaava. Rakennuspaikka on alkujaan ollut yhden liikkeen ( autoliike ) tontti-alueena, nyt siellä toimii kaksi eri yritystä. Lisäämällä tontin rakennusoikeutta emme voi olla varmoja ettei siellä kohta toimisi vielä useampikin yritys. Kiinteistön omistaja voi toteuttaa tonttialueella esim. myymäla- tai toimistorakennuksen rakentamisen siirtämällä nykyisen ” ressuvaraston ” esim. Korjalan teollisuusalueelle johon se paremmin soveltuisi ja näin tontille saadaan siihen paremmin sovelltuville rakennuksille rakennusoikeutta. Eli esitetty kaavamuutos ei ole ollenkaan tarpeen. Uudet kaavamääräykset Toimitetussa aineistossa on nykyisen kaavan kaavaote, mutta ei nykyisiä kaavamääräyksiä. Esitetyssä kaavaluonnoksessa on esitetty uudet kaavamääräykset, mutta miltä osin ne poikkeavat nykyisistä ei selviä esityksestä. Autopaikkamääräykset pitäisi olla liike-, toimisto- ja teollisuustiloilla vähintään 1 autopaikka / 50 k-m2 niin kuin se on monessa muussakin vastaavassa paikassa, sama vaatimus myös varastotiloille, koska varastotilan rakentaminen kyseiselle alueelle ei pitäsi olla ollenkaan suotavaa. Kaavamääräyksen mukaan reuna-alueet pitää luiska kaltevuuteen 1:3. Radan puolella tonttialueen reuna on nyt jo toteutettu n. 45 asteen kulmassa. Uudet aemakaavamääräykset eivät muuta nykytilannetta , uusi kaava ei tältäosin korjaa jo tehtyjä virheitä. Rakennuskorttelin jakamista useammaksi tontiksi emme voi hyväksyä, alkujaan alueella on toiminut yksi liike eikä sinne ( esim. jo liikenteen lisääntymisen takia ) useampia kaivata. Viheralueiden poistaminen Rakennuspaikan ympärillä olevien viheralueiden poistamista emme voi hyväksyä. Koriansuoran ja tontin välinen viherkaista Kyseisen viheralueen poistaminen katkaisee yhtenäisen puistovyöhykkeen joka alkaa periaatteessa Kouvolan keskustasta, jatkuu Kouvolan talon puistosta Kuusaantien ja Koriansuoran reunaa tunnelille ja siitä radan alapuolelle ja sieltä Töröstiin, Alakouvolaan ja Kymijoelle. Puistoalueen katkaisu tonttialueen kohdalla estää esim. oravien, jänisten ja fasaanien yms. pieneläimien luontaisen liikkumisen muille keskustan puisto-alueille. Viheralueen poisto estää myös esim koiran ulkoiluttamisen ja katkaisee hiihtomahdollisuudet. Radan ja tontin välinen viherkaista Jo edellisen kaavaluonnoksen yhteydessä esitin ( suullisesti ), että kyseiselle viheralueelle tulisi varata kevyen liikenteen väylä, joka yhdistäisi Uudenmaankadun ja Koriansuoran. Radan ali on yhteys Würthin kohdalla olevalle linja-autopysäkille ja sieltä pyörätie jatkuu edelleen. Tämä yhteys toimii turvallisena kevyen liikenteen kulkutienä Vatajanpuistosta esim. Kaunisnurmen koululle tai vaikkapa Kouvolan keskustaan. Reitti lyhentää matkaa ja vähentää turvattomia kadunylityksiä. Nykyisinkin tällä viherkaistalla on lunnollinen polku ( tosin hoitamaton ) kävelyliikennettä varten. Kyseistä viheraluetta ei voi liittää tonttiin, koska viimeistään tällöin menetetään esitetynkevyen liikenteen yhteyden rakentaminen. Vuorovaikutus kaavoitustyön aikana Kaavamuutoksesta on tiedotettu Kouvolan Sanomissa ja lähettty kirje naapuritontin omistajille. Mielestäni tämä tiedottaminen ei ole riittävää. 10.12.2014 lähetetyssä kirjeessa puhutaan rakennusoikeuden lisäämisestä sekä tonttialueen laajentamisesta, mutta ei mainita esim. tontin 8 ympärillä olevien viheralueiden muutamisesta rakennusalueeksi eli esitetystä kirjeestä ei tarkalleen selviä mistä kaikesta kaavamuutoksessa on kysymys. Esim. viheralueiden poistaminen tontin ympäriltä ja luontoyhteyksien katkaiseminen Kaunisnurmelta radanalapuolelle, Töröstiin ja Kymijoelle ei ole pelkästään naapureiden asia vaan kaavalla on vaikutusta kaikkien Kaunisnurmen asukkaiden sekä osin myös keskustan asukkaiden viihtyvyyteen. Yhteenveto Kaavaesitys jossa teollisuus- ja varastorakentamisen rakennusoikeutta lisätään omakotialueella ja tontin ympäröivät viheralueet muutetaan rakennusalueeksi ei täytä maanrakennuslain 1 §:n vaatimusta, jonka mukaan kaavoituksessa tulisi järjestää alueen käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maanrakennuslain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Edellisen vuonna 2010 hyväksytyn kaavamuutoksen jälkeen tontille on rakennettu radanpuoleiseen reunaan ” ressuvarasto ”. Uusi kaava mahdollistaa samanlaisen ressuhallin rakentamisen nyt aivan Koriansuoran viereen, joka on yksi keskustan sisääntuloteistä. Tälläisella maiseman ja kaupunkikuvan muutoksella on merkitystä muillekin kuin vain lähinaapureille. Kaavamuutoksesta tulisi järjestää laajempi tiedotustilaisuus ja kysyä myös muiden Kaunisnurmelaisten ja kaupunkilaisten mielipiteitä. Mikäli kaavaluonnos on tarkoitus viedä tekniseen lautakuntaan, esitän, että myös tämä vastine esitetään päättäjille kokonaisuudessaan.” ”KUVALIITE edelliseen palautteeseen (edellisen kaavamuutoksen jälkeen tontille rakennetut lisärakennukset) Kuva Koriansuoran pyörätieltä. Kuva Hitsaajantieltä ” Vastine ja toimenpiteet: Rakennusoikeuden lisääminen: Nykyinen korttelialueen pinta-ala on 30605 m2 ja rakennusoikeus 15302 k-m2. Korttelialueen pinta-ala lisääntyy n. 5564 m2, kun nykyistä suojaviheraluetta liitetään korttelialueeseen rautatien ja Koriansuoran puolella. Rakennusoikeus lisääntyy n. 2783 m2 (n. 18 %), kun tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pintaalaan säilyy nykyisenä e=0,5. Nykyiseen kaavaan verrattuna rakennusala laajenee radan ja Koriansuoran suuntaan poispäin Ohtarontien varren asutuksesta. Käytetty tehokkuusluku on toimitilojen rakennuspaikalla yleinen ja linjassa lähialueen vastaaviin tehokkuuksiin verrattuna. Tehokkuusluvun pienentäminen ei ole kaavan tavoitteet huomioiden mahdollista. Alueelle on rakennettu kevytrakenteinen hallirakennus autonosavarastoksi tilapäisellä rakennusluvalla vuonna 2013, joka on voimassa vuoteen 2019 asti. Samoin tontille on rakennettu määräaikainen renkaiden asennuskatos, jonka lupa on voimassa vuoteen 2017 asti. Asennuskatos jää osittain uuden kaavan korttelialueen ulkopuolelle. Tilapäiset rakennukset puretaan viimeistään lupakauden päättyessä tai kun ne korvataan pysyvillä rakennuksilla. Uudessa kaavassa on määräyksiä 9 uusien rakennusten sijoittamisesta ympäristöön, niiden kaupunkikuvallisesta ilmeestä, julkisivumateriaaleista ja väreistä sekä yhtenäisen julkisivun pituudesta. Kaavan liitteenä oleva havainnekuva on yksi mahdollinen kaavan mukainen ratkaisu tontin lisärakentamiseksi. Kaavassa ei ole esitetty ohjeellisia tontin rajoja korttelialueen jakamista useammaksi tontiksi. Alueella toimii nykyisin rengasliike ja autoliike. Kaavalla ei voida vaikuttaa korttelialueella toimivien yritysten lukumäärään. Uudet kaavamääräykset: Nykyiset kaavamerkinnät ja -määräykset on saatavissa kaupungin maankäytön suunnittelusta ja Internet-sivuilta karttapalvelun kautta. Jatkossa ne ovat luettavissa myös Internet-sivulta kunkin vireillä olevan kaavahankkeen kohdalta. Nykyiset kaavamerkinnät ja –määräykset sisältyvät myös tämän kaavaselostuksen liitteeseen 1. Autopaikkojen vähimmäisvaatimus määritellään kaavaan tontin käyttötarkoituksen ja tarpeen perusteella, eikä autopaikkojen vähimmäisvaatimusta ole syytä kaavaluonnosvaiheessa esitetystä muuttaa. Viheralueiden poistaminen: Koriansuoran ja korttelialueen välinen suojaviherkaista oli poistettu kaavaluonnosvaiheessa, kun korttelialuetta laajennettiin 10 m ja loput suojaviheralueesta liitettiin katualueeseen. Korttelialueen laajentaminen vähentää nykyistä puustoa jonkin verran, mutta suurin osa puustosta jää edelleen suojapuustoksi korttelialueen ulkopuolelle. Kaavaluonnosta muutetaan siten, että kavennettu suojaviheralue (EV) palautetaan. Tämä varmistaa riittävän puuston säilymisen vihervyöhykkeenä Koriansuoran varressa paremmin, kuin luonnoksessa esitetty ratkaisu. Edellisen kaavamuutoksen palautteen yhteydessä vuonna 2010 esitettiin kevyen liikenteen väylää Uudenmaankadun ja Koriansuoran välille radan varteen ja asia selvitettiin. Silloin varausta väylälle ei nähty tarpeelliseksi. Sen jälkeen tilanne ei ole muuttunut, eikä Uudenmaankadun ja Koriansuoran välille ole tarkoituksenmukaista nytkään osoittaa kevyenliikenteen väylää kyseisen alueen ympäristö- ja maasto-olosuhteista johtuen. Nykyinen louhepenger on merkitty tonttiin kuuluvaksi istutettava alueen osaksi (ev-5). Ratkaisulla haetaan selvää vihreää vyöhykettä rautatiealueen ja rakennusten väliin. Merkintä edellyttää myös, että ko. alueen luiskan kaltevuutta loivennetaan tai luiskaa porrastetaan. Vuorovaikutus kaavatyön aikana: Kaavan vireille tulosta ja valmisteluvaiheen kuulemisesta on ilmoitettu osallisille MRL 62 § ja 63 § sekä MRA 30 §:n mukaan lehtikuulutuksella. Aineisto on ollut nähtävillä kaupungin Internet-sivuilla ja Maankäytön suunnittelussa, josta on saanut kysyttäessä lisätietoja asiasta. Lisäksi lähimmille naapureille on lähetetty kirjeet (17 kpl) ja aineistoa kaavasta maankäytön suunnittelun yleisen käytännön mukaisesti. Kaavasta on tiedotettu normaalilla ja osallisten tiedon saannin kannalta toimivalla tavalla, eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvattua vuorovaikutusmenettelyä ole syytä muuttaa. Kaavoitusmenettely täyttää MRL:n edellyttämät vuorovaikutusta koskevat vaatimukset. Palautteen johdosta kaava on kuitenkin päätetty viedä teknisen lautakunnan sijaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Ohtarontien varren asukas 2, kirjallinen palaute: ”Kaavamuutoksen valmisteluvaiheen 10.12.2014 saapuneiden asiakirjojen perusteella, suunnittelualueeseen tutustuneina ja lähikiinteistön omistajina esitämme mielipiteenämme asemakaavaluonnoksesta seuraavaa: 1. Kaavamuutosta, joka mahdollistaisi lisärakentamisen, ei tule hyväksyä. Kyseinen korttelialue on jo nykyisellään täyteen rakennettu ja antaa lohduttoman kuvan teollisuus- ja varastokasaumasta asuinalueen välittömässä läheisyydessä. Suojapuustojen poistaminen 10 lisäisi liikenteen ja kyseisen varastoalueen aiheuttamia meluhaittoja nykyisestään. Lisärakentamisella tuhotaan loputkin alueen luontoarvoista, kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Alueella on kuultu mm. satakieli ja metsäkyyhky. 2. Kaavamääräyksillä tulisi estää nykyisten varastorakennusten aiheuttamat heijastukset ja rakennusten, ajoittain kirkkaankin, sekä ulko- että sisävalaistuksen asumista häiritsevä vaikutus. Ongelmat voidaan poistaa määräämällä peltihallien ulkopinnoitus kaikilta osin muutettavaksi valoa heijastamattomaksi sekä asuinalueen puoleisten ikkunoiden peittäminen pysyvällä tavalla ja suuntaamalla valot asuinrakennuksista poispäin (MRL 166 §) 3. Suunnittelualueen eteläreunassa Ohtaronpuiston laidasta alkava itä-länsisuuntainen varastohalli on liian korkea. Sen ympäristöä rumentava vaikutus alentaa lähistön asuntojen arvoa. Sitä tulisi mataloittaa Ohtaronpuiston suuntaisesti sijoitetun matalamman rakennuksen tasolle. (MRL 166 §) Edellä mainitut merkittävät haitat tulee estää ja poistaa asemakaavamääräyksin. Tällainen menettely on osoittautunut välttämättömäksi, koska naapureita ei ole aikanaan kuultu edellä mainittujen rakennusten rakennuslupakäsittelyssä. Kapean puistokaistaleen takana oleva kiinteistö on naapuri. Naapureita on kuultava rakennuslupaa myönnettäessä. (MRL 133 §, MRA 65 §) Pyydämme lisäksi ottamaan huomioon Maankäyttö- ja rakennuslain velvoitukset häiriöttömän asumisen turvaamiseksi sekä kaavoitus- että rakennuslupakäytännöissä. (MRL 1 §, 5 §, 12 §) Haluamme saada kirjalliset ilmoitukset tämän kaavahankkeen kaikissa käsittelyvaiheissa. (MRL 62 §, 63 §, 65 §, 67 §)” Vastine ja toimenpiteet: Rakennusoikeus lisääntyy n. 2783 m2 (n. 18 %) korttelialueen laajentumisen myötä, kun tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan säilyy nykyisenä e=0,5. Nykyiseen kaavaan verrattuna rakennusala laajenee radan ja Koriansuoran suuntaan poispäin Ohtarontien varren asutuksesta. Tehokkuusluvun pienentäminen ei ole kaavan tavoitteet huomioiden mahdollista. Korttelialueen laajentaminen Koriansuoran puolella 10 m:llä vähentää puustoa jonkin verran, mutta suurin osa kadunvarren puustosta jää edelleen suojapuustoksi ja vihervyöhykkeeksi. Kaavaluonnosta muutetaan siten, että kavennettu suojaviheralue (EV) palautetaan. Tämä varmistaa riittävän puuston säilymisen vihervyöhykkeenä Koriansuoran varressa paremmin, kuin luonnoksessa esitetty ratkaisu. Muilta osin kaavamuutos ei vähennä suojapuustoa eikä tuhoa luontoarvoja, arvokasta kasvillisuutta tai eläimistöä. Nykyisten varastorakennusten julkisivu Ohtarontien asutuksen suuntaan on harmaa, eikä heijasta erityisesti valoa. Kattomateriaali on yleisesti käytettyä sinkittyä peltiä, joka hapettuu himmeäksi ensimmäisten vuosien aikana. Ikkunoita tai julkisivuvalaistusta ei ole asutuksen suuntaan. Olevien rakennusten ulkopinnan heijastuksille tai ikkunoille ei ole tarkoituksen mukaista antaa kaavamääräyksiä. Yksityiskohtaiset julkisivumateriaalit ja –käsittelyt sekä rakennuksen detaljit, kuten ikkunat määritetään rakennuslupaprosessin yhteydessä. Rakennuspaikan valaistusjärjestelyissä valolaitteen sijoitus, suuntaus ja valoteho tulee sovittaa ennen kaikkea alueen turvallisuutta lisäävästi. Mahdollinen julkisivuvalaistus taas tukee rakennuksen luonnetta ja kaupunkikuvallista merkitystä. Valaistus ei saa kuitenkaan haitallisesti häiritä tai häikäistä naapurialueita tai lähialueella liikkuvia. Häiriövalon syntyminen voidaan ehkäistä oikeilla valaisinvalinnoilla. Kaavamääräyksiin lisätään: Valaistus ei saa haitallisesti häiritä naapurialueita tai alueella liikkuvia. Korttelialueen eteläreunassa oleva varastorakennus on yksikerroksinen ja nykyisen kaavan mukainen, eikä sen mataloittaminen ole rakennuksen käyttötarkoitus 11 huomioiden tarkoituksen mukaista. Kaavamuutoksessa korttelialueen kerroslukua on pienennetty II:een nykyisen kaavan sallimasta III:sta. Esitetty toive saada kirjalliset ilmoitukset kaikissa käsittelyvaiheissa otetaan huomioon kaavahankkeen jatkossa. Ohtarontien varren asukas 3, kirjallinen palaute: ”Kouvolan kaupunki on 10.12.2014 päivätyllä asiakirjalla ilmoittanut, että Kaunisnurmella on vireillä asemakaavan muutos koskien korttelia 2056 siihen rajautuvaa suojaviher- ja katualuetta (Vannetukku, asemakaava nro 02/007). Asiakirjojen mukaan nyt suunniteltu uusi tonttialue laajenisi entistä lähemmäs Ohtarontien asuinrakennuksia. Edellisen kerran kyseisen alueen kaavamuutosta on käsitelty kesällä 2010 (Kouvolan kaupunki ak 3549/10.02.01/2010), silloin oli myös Ohtarontien asukkailla mahdollisuus tulla kuulluiksi valmisteluvaiheessa. Autosompa ja Vannetukku järjesti erillisen tiedotustilaisuuden 22.7.2010. Tilaisuudessa toimitusjohtaja esitteli rakennushanketta Ohtarontien asukkaille ja vakuutti, että heidän tulevaisuuden suunnitelmissa rakennushankkeet sijoittuvat tontin radanpuoleiselle sivulle ja että rakentamista ei ole suunniteltu Ohtarontien puoleiselle sivulle (liitteenä Heiskasen kutsu tilaisuuteen). Kesällä 2014 Vannetukku kuitenkin rakensi suuren kaarihallin tontin pohjoisosaan – juuri Ohtarontien puoleiselle sivulle. Tästä rakennushankkeesta ei Ohtarontien asukkaita informoitu Vannetukun tai Kouvolan Kaupungin toimesta vaikka se poikkesi täysin aikaisemmin luvatusta. Kyseinen uusi kaarihalli on väritykseltään räikeä ja häiritsevä ja sillä on asumisen viihtyisyyttä vähentävä kielteinen vaikutus jota korostaa Kouvolan kaupungin tekemä lähes avohakkuu välissä olevalle kapealle suojavyöhykkeelle. Nyt vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa Vannetukku on muiden rakennushankkeiden lisäksi esittämässä tontin pohjoisosan laajentamisesta entisestään Ohtarontien suuntaan ja uutta rakennusta suoraan ikkunoidemme eteen. Kyseinen laajennus lisäisi Ohtarontiellä asumiseen kohdistuvaa kielteistä vaikutusta entisestään, jo nykyisin uusi kaarihalli on räikeä ja häiritsevä. Alueen liikenne on lisääntynyt runsaati ja etenkin yöaikaan alueelle peruuttavat rekat aiheuttavat äänihäiriöitä. Esitän että asemakaavan muutosta ei nykymuodossa hyväksytä. Suunnittelualueen Ohtaronpuiston puoleista rakennusoikeutta ei tule lisätä. Tontin pohjoisosaan suunniteltu rakennus ja toiminnot tulisi sijoittaa tontin eteläreunaan tai kokonaan muulle alueelle. Nykyinen kaarihalli tulisi maisemoida paremmin asuinkorttelin läheisyyteen sopivaksi tai siirtää tontin eteläosaan. Mikäli alueen radanpuoleinen ja Koriansuoran viereen suunniteltu uudisrakennus toteutuvat lisääntyy myös alueelle suuntautuva jo nyt runsas liikenne. Esitän, että lisääntyneen liikenteen haittoja pyritään vähentämään meluaidalla ja ohjaamaan liikenne pääsääntöisesti päiväaikaan tapahtuvaksi.” Vastine ja toimenpiteet: Korttelialue ei laajene lähemmäs Ohtarontien asuinrakennuksia. Korttelialueen rajaa muokataan Hitsaajantien liittymän vieressä vanhan rakennuksen koordinaatistoon, mikä mahdollistaa uudisrakentamisen liittämisen nykyisen varastohallin pohjoispäähän. Tälle alueelle, joka on nykyisen kaavan rakennusalaa, on 2014 rakennettu määräaikainen renkaiden asennuskatos (kaarihalli), jonka lupa on voimassa vuoteen 2017 asti. Asennuskatos jää osittain uuden kaavan korttelialueen ulkopuolelle, ja tullaan purkamaan. Korttelialueen ja asuintonttien välissä on yli 40 m leveä suojaviheralue. Meluselvityksen mukaan ko. alueella on erityisesti Koriansuoralla kulkevan ajoneuvoliikenteen ja alueen ohittavan raideliikenteen aiheuttamaa melua. Ohtaron12 tien asutuksen kohdalla eivät selvityksen mukaan valtioneuvoston antamat melun enimmäisohjearvot ylity. Jos asennuskatoksen kohdalle rakennetaan havaintokuvan mukaisesti uudisrakennus, sillä on myönteinen vaikutus korttelialueelta ja myös Koriansuoralta asutuksen suuntaan kantautuvien äänien vähentämiseksi. Meluaidan rakentaminen katu- ja raidemelun torjuntaan toteutetaan yleensä resurssien mukaan melutason, melulle altistuvien määrän ja kustannustehokkuuden mukaisesti. Rakennusoikeus lisääntyy n. 2783 m2 (n. 18 %) korttelialueen laajentumisen myötä. Nykyiseen kaavaan verrattuna rakennusala ei laajene Ohtarontien varren asutuksen suuntaan vaan radan ja Koriansuoran suuntaan poispäin asutuksesta. Korttelialueen rakennusala on tarpeen säilyttää väljänä tontin tarkoituksen mukaisen käytön mahdollistamiseksi. Uudessa kaavassa on määräyksiä uusien rakennettavien rakennusten kaupunkikuvallisesta ilmeestä, julkisivumateriaaleista ja väreistä sekä yhtenäisen julkisivun pituudesta. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Nykyistä toimitilarakennusten korttelialuetta on laajennettu etelään rautatiealueen rajalle, jolloin suojaviheralue jää pois radan varresta. Lisäksi korttelialuetta on laajennettu länteen Koriansuoran suuntaan 10 m, jolloin suojaviheralue kaventuu vastaavasti. Ohtaronpuiston puolella korttelialueen rajaa on muokattu Hitsaajantien liittymän vieressä. Korttelialueen kerrosluku on pienennetty III → II. Korttelialueelle on merkitty radan puoleiseen reunaan istutettava alueen osa ev-5, jonka mukaan louhepenger tulee maisemoida ja viimeistellä pensasistutuksin niin, että rakennusten ja rautatiealueiden väliin muodostuu selvä vihreä vyöhyke. Alueen luiskan kaltevuus saa olla enintään 1:3, jota jyrkempi luiska tulee porrastaa tukimuurein tai vastaavin rakentein. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan säilyy nykyisellään e = 0,5. Pysäköinti perustuu kaavaratkaisussa tonttikohtaiseen pysäköintiin, ja asemakaavassa on määritelty korttelikohtainen vähimmäisautopaikkamäärä. Kaavassa on lisäksi annettu suunnittelumääräyksiä melusuojauksesta, piha-alueiden toteuttamisesta ja rakennusten sijoittamisesta ympäristöön. Korttelialueen käyttötarkoitusmerkintä on muutettu MRL:n muutoksesta johtuen, jotta se toimii jatkossakin ja vastaa nykyistä merkintää. Uusi käyttötarkoitusmerkintä on liikerakennusten korttelialue KM-5. 5.1.1. Mitoitus Nykyinen korttelialueen pinta-ala on 30605 m2 ja rakennusoikeus 15302 k-m2. Korttelialueen pinta-ala lisääntyy n. 5564 m2. Kaavamuutoksessa korttelialuetta ja rakennusalaa laajennetaan etelään radan suuntaan ja länteen Koriansuoran suuntaan. Rakennusoikeus on esitetty korttelitehokkuutena e = 0.5. Alueiden pinta-alat ja pinta-alamuutokset ilmenevät asemakaavan seurantalomakkeesta, joka on kaavan liite nro. 3. Alueiden pinta-alat saattavat tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä. 5.1.2. Palvelut Asemakaavamuutoksessa alueelle ei ole osoitettu uusia palvelutoimintoja. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutos antaa edellytykset asemakaavan ja kaupungin maankäyttöstrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiselle. 13 Aluevaraukset KM-5 Liikerakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan erikoiskaupan rakennuksia, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. korttelin 2056 nykyinen maankäyttömerkintä on KTY (toimitilarakennusten korttelialue). MRL:n vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset on yhdenmukaistettu koskemaan kaikkia vähittäiskaupan toimialoja (myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa). Siirtymäkauden jälkeen vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä, mikäli myymälän koko ylittää 2000 kerrosneliömetriä). Rakennuslupaa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikölle ei voida siirtymäkauden jälkeen myöntää keskustatoimintojen ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti varattu KM –merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta. Kaavan maankäyttömerkintää muutetaan, jotta alueen maankäyttömerkintä toimii jatkossa ja vastaa jatkossa nykyistä merkintää. Korttelialuetta on laajennettu lännen ja etelän suuntaan. EV Suojaviheralue Maankäyttömerkintää on käytetty Koriansuoran varrella sekä pienillä alueilla kaavamuutosalueen pohjois- ja eteläreunalla. Kadut ja liikennealueet. Kaavamuutosalueeseen kuuluu Hitsaajantien katualuetta, johon ei tehdä muutoksia. Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä: AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Liike-, toimisto- ja teollisuustilat: Yksi autopaikka/100 k-m2. Varastotilat: Yksi autopaikka/300 k-m2, kuitenkin vähintään 1 autopaikka varastotyöntekijää kohti. MELUSUOJAUS Korttelialueen rakennusten rautatiealueen puoleisten liike- ja toimistotilojen ulkoseinien ja ikkunarakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dB(A). PIHA-ALUEET Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä liikenne- tai pysäköintialueina on istutettava ja hoidettava puistomaisesti. Tontti tulee rajata avointa puistoa tai suojaviheraluetta vasten olevilla rajoilla yhtenäisellä aidalla tai istutuksilla. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä. RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN YMPÄRISTÖÖN Rakennusten ja rakenteiden julkisivumateriaalien ja –värien tulee sopeutua ympäristöönsä. Rakennusten julkisivut on käsiteltävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisina ja rakennuksissa saa olla enintään 50 m pitkiä yhtenäisiä julkisivupintoja kadun ja rautatien suuntaan. Tätä pidempien rakennusten julkisivua tulee jäsentää värityksellä tai seinän ja räystäslinjan muutoksilla. Valaistus ei saa haitallisesti häiritä naapurialueita tai alueella liikkuvia. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan alueella rakennuskortteliin on laadittava erillinen tonttijako. 14 5.3. Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriperinnön vaaliminen Asemakaavamuutoksella voi olla positiivinen vaikutus kaupunkikuvaan ja alueen rakennetun ympäristön kehittymiseen, kun asemakaavan mukainen rakentaminen toteutuu, ja mm. väliaikaiset rakennelmat korvataan ympäristöön hyvin soveltuvilla rakennuksilla, joiden julkisivut ovat kaupunkikuvallisesti korkeatasoiset. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta kulttuuriperinnön vaalimiseen. Alueella ei ole kaupunkikuvallisesti tai kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita rakennuksia tai muita kohteita. Tekninen huolto Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen tekniseen huoltoon. Alueella on olemassa olevat vesijohto-, sadevesi- ja viemäriverkostot sekä KSS Energia Oy:n kaukolämpöjohdot. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Asemakaavamuutoksella ei ole merkitystä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Liikenne Asemakaavamuutoksessa ei ole tehty muutoksia katujärjestelyihin. Kulku alueelle tapahtuu edelleen Hitsaajantien kautta. Kaavamuutoksen myötä korttelialueelle suuntautuva tavaraliikenne Hitsaajantiellä lisääntyy arviolta jonkin verran. Asiakasliikenne korttelialueelle muodostuu pääosin autoliikkeen asiakasliikenteestä. Alueen melu on kuitenkin pääosin Koriansuoralla kulkevan ajoneuvoliikenteen ja alueen ohittavan raideliikenteen aiheuttamaa melua. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueen laajentaminen mahdollistaa suunnitellut täydennysrakennushankkeet. Viheralueet Asemakaavamuutos vähentää suojaviheralueita n. 0,5564 ha. Radan varren luontoarvot on suurimmaksi osaksi hävitetty louhepengerryksellä. Tilannetta pyritään korjaamaan, kun suojaviheralue liitetään korttelialueeseen, ja merkitään samalla istutettavaksi alueeksi. Kyseinen alue tulee kaavamääräyksen mukaan maisemoida ja viimeistellä puuja pensasistutuksin niin, että rakennusten ja viereisten katu- ja rautatiealueiden väliin muodostuu selvä vihreä vyöhyke. Alueen luiskan kaltevuus saa olla enintään 1:3. Tätä jyrkempi luiska tulee porrastaa tukimuurein tai vastaavin rakentein. Koriansuoran varren puusto on kartoitettu syksyllä. Korttelialueen laajentamisesta huolimatta suurin osa olevasta puustosta jää korttelialueen ulkopuolelle suojaviheralueelle. Luonnonympäristöt Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää muutosta nykyiseen luonnonympäristöön. Asemakaavanmuutos ei vaikuta radanpuoleisen louhepengertä lukuun ottamatta alueella olevien suojaviheralueiden hoitoon. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta suunnittelualueen ulkopuolella oleviin luontokohteisiin. Asemakaavan muutosalueella ei asu uhanalaisia hyönteisiä eikä kaavalla ole merkitystä kaava-alueen ulkopuolella olevan alueen luontoarvojen säilymiseen. 5.4. Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoksella voi olla vaikutuksia olemassa oleviin häiriötekijöihin suunnittelualueella tai sen ympäristössä. Asemakaavamuutos voi lisätä jonkin verran liikennettä Hitsaajantiellä, mutta se ei kuitenkaan lisää ympäristömelun kokonaismäärää alueella merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen. Kaavan yleismääräyksiin sisältyy rautatiealueelta kantautuvan liikennelähtöisen melun huomioimiseksi suunnittelumääräys ”Rakennusten rautatiealueen puoleisten liike- ja toimistotilojen ulkoseinien ja ikkunarakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dB.”. Määräys ohjaa korttelialueella tapahtuvaa korjaus- ja uudisrakentamista. 15 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta. Kaavamerkinnät ja – määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita. 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn alkuvuonna 2015. Jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen. Toteutuksen seuranta Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo yhdessä rakennustarkastajan kanssa lupaehtojen noudattamista. Kouvolassa 16.2.2015, täydennetty 5.5.2015: liite 6 Hannu Tylli vt. kaavoituspäällikkö Heikki Kauppi kaavoitusinsinööri 16 LIITE 1 72 5 70 3 70 3 ÄNK SEP 72 2 63 5 71 3 70 5 71 2 70 3 Ts k 2397 71 8 13:56 63 3 71 6 2054 TK-5 IV e=0,8 70 7 70 3 SU 5 ar 69 Y lue na tie en leis 6 11:159 70 0 11:73 11:159 65 68 0 EV 8:61 67 5 66 3 59 4 e 8:113 18 11 66 3 3 11:82 KTY-1 Liike EV var e=0,5 40 a 66 1 1 60 10 39 65 0 65 8:83 2 12 33 11:108 k 4 11:69 31 60 380 a jo 5 12:3 28:1 2 2 p k 11:11129 11:109 11 . 11:79 29:1 30 3 11034 11:132 KTY-1 a 65 11:107 28 65 60 11:110 12 64 0 11: k 60 p 11034 e=0,5 a . 61 2 14 ajo 3 32 LR 6 8:85 a 29065 7 60 8:81 195 379 64 8 381 8:59 3 1120 . 3 65 8 var 38 11:159 15 2 kt 65 7 8:113 II . 65 9 66 1 11 8:82 1 Lastauslaituri 382 8:80 67 216 OHTARONPUISTO 66 2 66 2 8:79 11 17 III 2 66 0 8:78 9 2056 66 1 8:73 11:159 2056 kt 2 11 10 66 9 66 3 11:159 20 9 66 7 67 4 2426 17 I 1/2 e=0,3 67 3 65 RA UO S N RIA O K 2027 69 2 67 7 335 8 68 9 68 5 67 6 4 141 69 3 64 9 4 2027 AO 69 5 63 1 Liike k 2 7 70 . tie Pp 69 2 VP . 6 70 9 64 1 10 15 AJ SA T I H 11:159 70 70 9 13:56 63 0 I u1 e=0 T IE AN 70 5 LP 1 70 8 71 Liike TIE 27:1 2427 kt 70 4 64 7 64 0 2396 N LA TE 69 6 63 9 2-9901 71 8 2054 70 9 EV 70 2 71 6 71 5 70 0 70 4 71 6 71 8 71 6 70 5 70 1 70 2 OHTARONTIE 63 3 449 71 3 kt A TU A OR U S IA N 70 63 64 4 0 70 4 72 0 72 3 R KO U mainostaulut 21 63 2 72 2 72 6 AT 69 9 63 6 72 0 68 7 tien OHTARONTIE 63 4 isen Yle 20541 K RIN 63 8 TU 63 6 63 4 63 3 72 8 68 7 63 5 63 5 63 5 LA 63 5 100 m KOUVOLA Ote ajantasa-asemakaavasta Merkinnän selitys: Kaava-alue Vannetukku Oy Kaavatunnus 02/007 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET, kaavatunnus 02/004 Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa tilaa vaativan erikoiskaupan rakennuksia, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Suojaviheralue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Katu. AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Toimistotilat: Yksi autopaikka / 60 k-m2 Teollisuus-, varastointi - ja liiketilat: Yksi autopaikka/100 k-m2 MELUSUOJAUS Korttelialueen rakennusten rautatiealueen puoleisten liike- ja toimistotilojen ulkoseinien ja ikkunarakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dBA. PIHA-ALUEET Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä liikenne- tai pysäköintialueina on istutettava ja hoidettava puistomaisesti. Tontti tulee rajata avointa puistoa tai suojaviheraluetta vasten olevilla rajoilla yhtenäisellä aidalla tai istutuksilla. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan alueella rakennuskortteliin on laadittava erillinen tonttijako. LIITE 2 Kouvolan kaupunki Maankäyttö Maankäytön suunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANNETUKKU Pvm. 27.10.2014 Asemakaavan muutos: 2, Kaunisnurmi, kortteli 2056, suojaviher- ja katualue Täyd. 16.02.2015 Asemakaavan nro Diaari / TELA 02/007 3290/10.02.01/2014 Kuva 1. Suunnittelualueen sijoittuminen. Maankäytön suunnittelussa on vireillä otsikossa mainitun alueen asemakaavan muutos, josta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelman riittävyydestä on mahdollista jättää kirjallinen mielipide. Vuoden 2000 alusta voimaantulleen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä, sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kaunisnurmen kaupunginosassa rautatien, Koriansuoran, Hitsaajantien ja Ohtaronpuiston välisellä alueella. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisestä aloitteesta vuonna 2014. Asemakaavaan liittyy kaavoituksen käynnistämissopimus. Nykytilanne Suunnittelualueella sijaitsee autokauppa- ja korjaamorakennus sekä autokauppatoimintoihin liittyviä rakennuksia. Alue rajautuu eteläosastaan rautatiealueeseen ja muilta osin katu- ja suojaviheralueisiin. 1 Kuva 2. Kaavamuutosalueen alustava likimääräinen rajaus on merkitty alueen ortokuvaan (v. 2008). Kuva 3. Viistoilmakuva vuodelta 2013. Kuva 4. Näkymä Koriansuoralta. Maanomistus Suunnittelualueen rakennetut osat ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa alueeseen kuuluvat katu- ja suojaviheralueet. Kaavatilanne Yleiskaavallinen suunnitelma Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavallisessa suunnitelmassa kaavamuutosalue on nykyisen autokaupan osalta esitetty työpaikka-alueeksi (TP). Sen ja asuntoalueen sekä rautatiealueen väliset puistoalueet on merkitty suojaviheralueiksi (EV). Asemakaava Kaavamuutosalueen asemakaava on hyväksytty 15.11.2010. Kaavassa korttelialue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alueelle saa rakentaa tilaa vaativan erikoiskaupan rakennuksia, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Sen ympärillä olevat alueet on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa 2 siten, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen on mahdollista toteuttaa. Alueen maankäyttömerkintää on syytä muuttaa MRL:n vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten yhdenmukaistamisen johdosta. Selvitettävät vaikutukset Kaavan vaikutukset selvitetään MRA 1 §:n mukaisesti. Miten vaikutuksia arvioidaan? Kaavamuutoksen vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön arvioidaan siinä määrin kuin kaavan merkitys ja laajuus huomioon ottaen on tarkoituksen mukaista. Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon Oy vuonna 2007 Alueen luontoarvot on selvitetty osana Kouvolan rataympäristöjen kasvillisuuskartoitusta vuonna 2008 sekä vuonna 2009 valmistunutta Kouvolan keskeisten alueiden luontoselvitystä. Kouvolan ratapihan uhanalaisia hyönteisiä on selvittänyt Faunatica Oy vuonna 2009. Kaupungin ympäristöpalvelut on tehnyt arvion alueen luontoarvoista loppuvuonna 2014. Osallisille esitellään kaava-asiaa tarvittaessa maankäytön suunnittelussa. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat ELY-keskus Liikennevirasto, rautatieosasto KSS Energia Oy ja KSS Verkko Oy TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Kymenlaakson Pelastuslaitos Kouvolan Vesi Osallistuminen ja vuorovaikutus kaavoitustyön aikana Vireilletulosta tiedottaminen MRL 63 §, MRA 30 § - Kuulutus kaavamuutoksen vireilletulosta 10.12.2014 Viranomaisneuvottelu MRL 66 §, MRA 26 ja 31 § - ei järjestetä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely MRL 62 §, MRA 30 § sekä valmisteluvaiheen kuuleminen ja mielipiteen esittäminen MRL 62 §, MRA 30 § (kaavaluonnos) - Kuulutus Kouvolan Sanomissa, kaupungin ilmoitustauluilla ja internetissä. - 10.12.2014 – 12.1.2015 - Naapuritonttien omistajille lähetetään kirjeet. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään työn edetessä. Julkinen nähtävillä olo MRL 65 §, MRA 27 §, lausunnot MRA 28 § (kaavaehdotus) - Teknisen lautakunnan hyväksymisen jälkeen - nähtävänäoloaika 30 päivää kuulutetaan Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla sekä internetissä. - Tavoitteena on talvi 2015. - Muistutusmahdollisuus ja vastineen pyytäminen muistutukseen. 3 Tarvittaessa uusi nähtävilläolo MRA 32 § Kaavan hyväksyminen MRL 52 § - Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. - Valitusmahdollisuus. Valitusviranomaiset MRL 188§ - Hallinto-oikeus. - Korkein hallinto-oikeus. Kaavan voimaantulo MRA 93 § - Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan vain Kouvolan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla. - Tavoitteena kevät 2015. Kaavoituksen kulusta tiedottaminen Kaavoituksesta kuulutetaan Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (kaupungintaloilla ja Tekniikka- ja ympäristötalolla) ja internet-sivuilla. Nähtävillä olevat aineistot ovat esillä Tekniikka- ja ympäristötalon ilmoitustauluilla ja maankäytön suunnittelun internet-sivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/akvireilla Yhteystiedot Hannu Tylli vt. kaavoituspäällikkö Kouvolan kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala PL 32 45701 Kuusankoski Puhelin: 020 615 8570 email: [email protected] Heikki Kauppi kaavoitusinsinööri Kouvolan kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala PL 32 45701 Kuusankoski Puhelin: 020 615 6066 email: [email protected] 4 Hannele Valkiainen suunnitteluavustaja Kouvolan kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala PL 32 45701 Kuusankoski Puhelin: 020 615 5275 email: [email protected] Liite 3 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 286 Täyttämispvm Kouvola Vannetukku Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 4,0087 18.02.2015 24.02.2015 10.12.2014 286 02/007 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala 4,0087 [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä Pinta-ala Pinta[ha] ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan Tehokkuus muut. [ha +/[e] ] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 4,0087 100,0 18085 0,45 0,0000 2783 3,6169 90,2 18085 0,50 0,5564 2783 L yhteensä 0,0128 0,3 0 0,0000 0 E yhteensä 0,3790 9,5 0 -0,5564 0 Pinta-ala [ha] Pinta-ala Kerrosala [k- Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[%] m²] [ha +/-] m² +/-] A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Liite 3 Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä Pinta-ala Pinta[ha] ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan Tehokkuus muut. [ha +/[e] ] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 4,0087 100,0 18085 0,45 0,0000 2783 K yhteensä 3,6169 90,2 18085 0,50 0,5564 2783 KM-5 3,6169 100,0 18085 0,50 3,6169 18085 -3,0605 -15302 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä KTY-1 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0128 0,3 0,0000 0 Kadut 0,0128 100,0 0,0000 0 E yhteensä 0,3790 9,5 0 -0,5564 0 EV 0,3790 100,0 0 -0,5564 0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1 Liite 5 Suistamonkatu 102, 74120 Iisalmi, [email protected] puh. 040-754 3738 Koy Kouvolan Autotalo (Vannetukku Oy) Kouvola : 2 Kaunisnurmi : kortteli 2056 KÄYTTÄJÄN VASTINE KAAVALUONNOKSEN 27.10.2014 NÄHTÄVILLÄOLON HUOMAUTUKSIIN Kaavaluonnoksesta on huomauttanut kolme Ohtarontien ok-asukasta. Muilla osallisilla ei ollut kaavan suhteen huomauttamista. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa siten, että alueelle suunniteltu lisärakentaminen on mahdollista toteuttaa. 1. Yleistä - kaavamuutoksella ei ole paljoakaan haitallisia vaikutuksia ok-talojen asukkaille. Ohtaronpuiston eteläosassa tilanne säilyy aivan samana, entisen kaavan mukaisena. Pohjoispäähän sisääntuloon tuleva rakennus toteutunee matalampana, kuin jo oleva varastokatos, rakennus on kuitenkin melusuojana. - meluhaitat ovat pienentyneet 2007 tasosta ja pienentyvät edelleen tämän kaavan toteutuessa - Koriantien suuntaan puisto pienenee vain 10 m. Tontin puolelle siirtyvä tontin laajennus antaa kuitenkin moninkertaisen hyödyn elinkeinoelämässä. 1. Ohtarontien ok-asukas (1) - rakennusoikeutta pienennettävä nykyisestä e=0,5 - pressuhallien ulkonäkö - tontilla toimivien yritysten lukumäärä liian suuri - puiston takan ja KOY Autotalon tontin ja rakennusten takana 270 metrin päässä radan varren luiskan kaltevuus on liian jyrkkä - Koriansuoran puistoalue: oravien, jänisten ja fasaanien liikkuminen - Koriansuoran puistoalueen kevyenliikenteelle väylävaraus Vastine huomautuksiin (1) - rakennusoikeusmerkintä säilytetään entisen kaavan mukaisena e=0,5 - pressuhalleilla ei ole pysyvää rakennuslupaa, on määräaikainen. Ei ole kaavan asia - tontilla toimivien yritysten lukumäärää ei määrätä kaavalla - radan puolen luiskan käsittely on jo nyt kaavassa määritelty. KOY Autotalon penkka näkyy ainoastaan savolaisille junasta. Ok-alueelle näkyvä ratapenkka on paljon jyrkempi yli 45 astetta ja ilman kasvillisuutta. Kumpi parempi? - Koriansuoran puistoalue kapenee vain 10 metriä. Ei sanottavaa haittaa. Kumpi tärkeämpi, yrityksen toiminta edellytkset ja veronmaksukyvyn turvaaminen vai ”jäniksen ja oravan lenkkeily”. Kulkevat kaavasta huolimatta mistä haluavat - Koriansuoran kevyenliikenteen väylävaraus säilyy. Aiheeton 2 Liite 5 Suistamonkatu 102, 74120 Iisalmi, [email protected] puh. 040-754 3738 2. Ohtarontien ok-asukas (2) - lisärakentamista ei tule hyväksyä - suojapuuston poisto aiheuttaa varastoalueen meluhaittoja - varastot aiheuttaa heijastumia - sisä- ja ulkovalaistus häiritsee - Ohtaronpuiston viereen rakennettu halli on liian korkea Vastine huomautuksiin (2) - lisärakentamista ei tule hyväksyä. Vastoin kaavan tavoitteita - suojapuuston poisto aiheuttaa varastoalueen meluhaittoja. Puusto säilyy asukkaiden suuntaa ennallaan. - varastot aiheuttaa heijastumia. Korjattavissa istutuksilla - sisä- ja ulkovalaistus häiritsee. On rakennusvalvonnan asia - Ohtaronpuiston viereen rakennettu halli on liian korkea. On voimassa oleva rakennuslupa 3. Ohtarontien ok-asukas (3) - tonttialue laajenisi lähemmäksi Ohtarontien asuinrakennuksia - kaarihallin (asennuskatoksen) väriys räikeä - uusi laajennus Ohtaron puiston varteen, suoraan ikkunoiden eteen. - rekkaliikenne häiritsee etenkin yöaikaan Vastine huomautuksiin (3) - Autotalon tontti ei laaje Ohtarontien ok-tonttien suuntaan. Päinvastoin tontien välinen etisyys on entisen kaavan mukaa 37 metriä, nyt etäisyys on suurempi 42 metriä. - kaarihallin (asennuskatoksen) väritys on ehkä huomiota herättävä, kohteella on määräaikainen rakennuslupalupa - uusi laajennus Ohtaron puiston varteen, suoraan ok-talojen ikkunoiden eteen. Etäisyys ikkunaan on 75 metriä. Määräysten mukaan etäisyys tulee olla vähintään 8 metriä - rekkaliikenne häiritsee etenkin yöaikaan. Koriantien ohiajoliikenne aiheuttaa pääosan melusta. Tontilla käy päivittäin vilkkaimpaan aikaan (keväällä) yhteensä 8 autoa klo 8-18 välillä. Yöllä ei ole liikennettä lainkaan. Portit ovat kiinni - Ohtaronpuiston vireen tuleva rakennus estää melun haitat ok-talojen suuntaan. Tilanne paranee kun kaavamuutos toteutuu. 5. Rakennusoikeus e=0,50 Kaavan mukainen kerrosala (tontin pinta-ala 36 105 m2, e=0,5) on 18052 k-m2 Rakennettu kerrosala - liike- ja korjaamorakennus - varastokatos, Ohtaronpuisto - pakkaamo-lähettämö - kapea rengasvarasto - iso rengasvarasto 3420 k-m2 1500 k-m2 1035 k-m2 843 k-m2 2783 k-m2 3 Liite 5 Suistamonkatu 102, 74120 Iisalmi, [email protected] puh. 040-754 3738 Rakennettu krs-ala yht. 9581 k-m2 Tulevat laajennukset - korjaamon laajennus - isohalli - Koriansuoran halli - sisään tulohalli, 1. krs - sisään tulohalli, 2. krs Tuleva krs-ala yht. 640 k-m2 4000 k-m2 1500 k-m2 1570 k-m2 700 k-m2 8410 k-m2 Kaikki yhteensä 17991 k-m2 Rakennusoikeutta jää käyttämättä 61 k-m2 Tontinkäyttösuunnitelma on tehty rakennusoikeuden e=0,50 mukaan, joka tuntuu sopivalta. Jos rakennusoikeus pienennetäisiin e=0,45 se vähentäisi kerrosala 1850 k-m2, joka vasta isompaa rakennusta kuin Koriantien varteen suunniteltu rakennus (1500 km2). Tässä tapauksessa kaavamuutokselta putoaisi pohja pois, eikä enää täytä tontin käyttäjän tarpeita. Rakennusoikeus tulee ehdottomasti pitää entisen e=0,50 mukaisena. 6. Paikoitusalueet Rakennusoikeuden ollessa entisen e=0,50 mukaisena, tontille pystytään helposti järjestämään kaavan mukaiset autopaikat. Autopaikkoja tontinkäyttösuunnitelman mukaan 111 ap Tämän hetken autopaikkojen tarpeet: - liike- ja tsto tilat 3000 k-m2 1ap/100 k-m2 - varastotilat, työntekijöitä sesonki aikana 30 henk. 30 ap 30 ap Tulevat laajennusten autopaikkojen tarpeet: - liike- ja tsto tilat 2200 k-m2 1ap/100 k-m2 - varastotilat, työntekijöitä sesonki aikana 15 henk. 22 ap 15 ap : Autopaikkojen tarve tontti rakennettuna 97 ap Ylimääräisiä autopaikkoja 14 ap Iisalmi 12.02.2015 AKKITEHTITOIMISTO RYTKÖNEN Jouko Rytkönen 1 LIITE 6 Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 2, Kaunisnurmi, korttelia 2056 sekä suojaviher- ja katualuetta. (Vannetukku, asemakaava nro 02/007) JULKINEN NÄHTÄVILLÄOLO MUISTUTUKSET JA NIIDEN PERUSTELLUT VASTINEET Julkinen nähtävillä olo, (kaavaehdotus) Kouvolan kaupunginosan 2, Kaunisnurmi, korttelin 2056 sekä suojaviher- ja katualueen asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin teknisen lautakunnan kokouksessa 24.2.2015, jolloin lautakunta hyväksyi kaavamuutosehdotuksen ja päätti asetettaan sen julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi (Tela § 38). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 11.3. – 13.4.2105 välisen ajan. Nähtävillä oloaikana asemakaavan muutosehdotuksesta ei annettu lausuntoja, mutta jätettiin kaksi muistutusta tai siksi tulkittavaa palautetta. Seuraavassa ovat muistutukset ja kaavoittajan laatimat perustellut vastineet niihin. Ohtarontien varren asukas 1 (antoi palautetta myös luonnosvaiheessa) kirjoittaa kaavaehdotuksesta 10.4.2015 jättämässään muistutuksessa mm.: Muistuttaja kiinnittää huomiota korttelialueen käyttötarkoitusmerkintään ja esittää varastorakennusten määrän rajoittamista ja niiden paikkojen merkitsemistä kaavaa, sekä pitää kaavan määräyksiä julkisivuista, rakennusten korkeuksista, autopaikoista ja istutuksista riittämättöminä. Rakennusoikeutta ei tule lisätä viheralueita pienentämällä, vaan osan varastoista voisi siirtää muualle. Muistuttaja pelkää muutosten huonontavan tulevaisuuden virkistysyhteyksiä ja kaupunkikuvaa, ja on sitä mieltä, että kaavamuutoksella on merkitystä elin- ja toimintaympäristöön laajalla alueella. Tiedottaminen ei ole ollut muistuttajan mielestä riittävää. Seuraavassa muistutus kokonaisuudessaan: ”PALAUTE KAAVALUONNOKSEEN " VANNETUKKU, ASEMAKAAVA N:o 02/007 " Puutteelliset kaavamääräykset Kaavaluonnoksessa alue on esitetty liikeraketamisen korttelialueeksi, johon saa rakentaa myös teollisuus- ja varastorakennuksia. Kaavassa ei kuitenkaan ole määritelty kuinka paljon teollisuus tai varastorakennuksia saa tontille rakentaa. Kiinteistönomistajan antamien selvitysten ( havainnekuva ja autopaikkalaskelma ) mukaan tontille rakennettaisiin liikerakennuksia n. 5200 m2 ja loput tuotanto ja varastorakennuksia, eli liikerakentamisen osuus olisi vain alle 30 % rakennusoikeudesta. Näinhän ei imeisesti kuitenkaan ole kaavan tarkoitus. Oikeampi kaavamerkintä olisikin tällöin teollisuus-ja varastorakentamisen alue. Koska alue on tarkoitettu erikoiskaupan rakennuksia varten tulee kaavassa rajoittaa varasto- rakentamisen määrää eikä se suinkaan voi olla nyt ajateltu 70 % vaan korkeintaa jotain luokkaa 10 20 %. 2 Kaavassa ei ole myöskään määritelty mille alueelle varastorakennuksia saa rakentaa. Havainnepiirustuksen mukaan kiinteistön omistajalla on tarkoitus rakentaa uusi varastorakennus aivan Koriansuoran varteen, jossa se peittää näkyvistä nykyiset Iiikerakennukset. Eli kaavassa tulee rajata varastorakennusten paikat, ne tulee sijoittaa tontin suojaisempiin paikkoihin eikä suinkaan parhaimmalle liikepaikalle. Kaavaluonnoksessa on myös puutteelliset ohjeet rakennusten sijoittamisesta ympäristöön, tarkemmat määräykset esim. julkisivumateriaaleista tai ikkunoiden määrästä puuttuvat, myöskään rakennusten korkeuksia ei ole määritelty. Kaavaluonnoksessa edellytetään julkisivujen käsittelyä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisina, mutta tarkemmat ohjeet puuttuvat, ainoa vaatimus julkisivulle on sen soveltuminen ympäristöön ja jäsentäminen esim. väreillä 50 m:n osiin. Nämä määräykset mandollistavat alueelle profiilipeltipintaisen ikkunattoman jopa 10 m korkean varastohallin rakentamisen ja aivan Koriansuoran varteen. Profiilipeltihalli soveltuu valitettavasti ympäristöön, koska kyseiselle tontille on jo sellaisia rakennettu. Jos kaavamääräyksissä ei ole tarkempia rakentamisohjeita ei rakennusvalvonnallakaan ole mitään mandollisuuksia asettaa uusille rakennuksille tiukempia vaatimuksia. Myöskään autopaikkamääräykset eivät tue erikoiskaupan liikerakentamista. Autopaikkavaatimus tulee olla sama kun nykyisessä kaavassa, eli yksi autopakka/ 100 k-m2. Jos nyt varastorakennuksille sallitaan pienempi autopaikkavaatimus ei niiden muuttaminen myöhemmin likerakennukseksi onnistu, koska tällöin ei autopaikkavaatimus enää toteudu. Piha-alueen istutusta koskevat vaatimukset ovat puutteelliset. lstutusalueita koskevat vaatimukset ovat nyt samat kuin nykyisessä kaavassa ja on paikanpäällä todettavissa millaiseen lopputulokseen nämä puutteelliset määräykset ovat johtaneet. Kaavassa olisi mandollista määrittää hyvinkin yksityiskohtaiset määräykset istutusalueille. Kaavamääräyksen mukaan reuna-alueet pitää luiskata kaltevuuteen 1:3. Radan puolefla tonttialueen reuna on nyt toteutettu n. 45 asteen kulmassa ja ulottuu paikoin jo ojaan asti. Uudet asemakaavamääräykset eivät muuta nykytilannetta. Uusi kaava ei tältäosin korjaa jo tehtyjä virheitä. Nykyisessäkin kaavassa louhepenger on määrätty istutettavaksi. Kaavoittaja on varmasti hyvin tietoinen ympäristöministeriön kaavoitusohjeista joiden mukaan mm. varastorakentamisen määrälle, sijainnille, rakennusten julkisivuille, kerroskorkeudelle ja istutusalueille voidaan määrittää hyvinkin yksityiskohtaiset määräykset. Kaavamääräyksissä voidaan haluttaessa rajata myös alueelle sallittavien erikoiskauppojen lukumäärä. Näitä yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa haluttu jostain syystä käyttää ( ilmeisesti siitä syystä kun kaavoitus on lähtenyt liikkeelle kiinteistönomistajan esityksestä ) vaikka tällä kaava-alueella, joka sijaitsee omakotialueella, lähellä Kouvolan keskustaa yhden keskustan sisääntulotien ja rautatien varrella olisivat yksityiskohtaiset kaavamääräykset hyvinkin perusteltuja. Rakennusoikeuden lisääminen Nykyisen kaavan mukaan korttelialueen rakennusoikeus on 15.302 m2, joka on noin kolmasosa kauppakeskus Veturin liiketilojen pinta-alasta. Uudessa kaavassa rakennus- oikeutta on tarkoitus vielä kasvattaa 2.750 k-m2:n liittämällä tonttiin nykyisiä ympärillä olevia viheralueita yhteensä n. 5.500 m2. Rakennusoikeuden lisäykseen ei kuitenkaan viheralueita pinentämällä ole perusteita eikä sille edes ole todellista tarvetta. Kiiteistönomistajan vastineessa 12.2.2015 kysytään kumpi on tärkempää alueen luontoarvot vai yritysen liiketoiminan edellytysten turvaaminen. Nämä eivät kuitenkaan ole ristiriidassa. Kiinteistönomistajan 12.2.2015 esittämän tontinkäyttösuunnitelman mukaan alueelle on nyt rakennettu liike- ja toimistotilaa n. 3.000 k-m2 ja uutta liike- ja toimistotilaa olisi tarkoitus rakentaa n. 2.200 k-m2. Nykyinenkin kaava mandollistaa ajatellun liike- ja toimistorakentamisen lisäyksen siirtämällä nykyinen väliaikaiseksi tarkoitettu " ressuvarasto " esim. Korjalan teollisuusalueelle johon se paremmin 3 soveltuu. Näin tontille saadaan kaavan mukaisille rakennuksille rakennusoikeutta eikä esitetty rakennusoikeuden lisäys ole ollenkaan tarpeen. Myös uudet ajatellut varastorakennukset voidaan toteuttaa johonkin lähialueen teollisuus- ja varastoalueelle. Viheralueiden poistaminen Kaavaesityksen mukaan radan ja tontin välinen viheralue ( suojavyöhyke ) on tarkoitus poistaa ja liittää kyseinen viheralue tonttiin. Viheralueiden poistamista emme voi hyväksyä. Tällä viheralueella on asukkaiden käytössä vanha polku joka on nykyään ainoa luontoyhteys Kaunisnurmelta Töröstin ulkoilualueelle, Ala-Kouvolaan ja sieltä edelleen Kymijoelle. Tämä yhteys toimii myös turvallisena kulkutienä Vatajanpuistosta esim. Kaunisnurmen koululle tai vaikkapa Kouvolan keskustaan, reitti lyhentää matkaa ja vähentää turvattomia kadunylityksiä. Viheralueen poisto estää myös esim koiran ulkoiluttamisen ja katkaisee hiihtomandollisuudet. Vaikka tällä hetkellä ei kyseisen polun muuttamista kevyen liikenteen väyläksi olisikaan tarvetta tai mandollisuutta toteuttaa ei viheraluetta kuitenkaan tässä yhteydessä pidä poistaa, koska tällöin yhteyden rakentamismandollisuus menetetään lopullisesti. Seuraava sukupolvi voi olla näissä asioissa meitä järkevämpi. Myöskään Koriansuoran puoleisen viheralueen ( suojavyöhykkeen ) kavantamiseen ei ole perusteita. Vuorovaikutus kaavoitustyön aikana Kaavamuutoksesta tiedottamien varmaankin täyttää lain kirjaimen mutta avointa se ei ole. Kaavamuutoksesta on tiedotettu Kouvolan Sanomissa ja lähettty kirje naapuritontin omistajille. Mielestäni tämä tiedottaminen ei ole riittävää. 10.12.2014 lähetetyssä kirjeessa puhutaan rakennusoikeuden lisäämisestä sekä tonttialueen laajentamisesta, mutta ei mainita esim. tontin ympärillä olevien viheralueiden muutamisesta rakennusalueeksi eli esitetystä kirjeestä ei tarkalleen selviä mistä kaikesta kaavamuutoksessa on kysymys. Kaavaluonnoksessa uusi alue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi ( KM-5 ) mutta, todellisuudessa alue tulisi muuttumaan varastoalueeksi, jossa tuotanto- ja varastorakennusten osuus olisi yli 70 %. rakennusoikeudesta. Viheralueiden poistaminen tontin ympäriltä ja luontoyhteyksien katkaiseminen Kaunisnurmelta radanalapuolelle, Töröstiin ja Kymijoelle ei ole pelkästään naapureiden asia vaan kaavalla on vaikutusta kaikkien Kaunisnurmen asukkaiden sekä osin myös Vatajanpuiston sekä keskustan asukkaiden viihtyvyyteen. Myös osallistumis-ja arviointisuunnitelmassa ( 16.2.2015) ja teknisen lautakunnan päätösesityksessä jonka lautakunta on hyväksynyt kokouksessa 10.3.2015 esitetään, että kaavalla olisi positiivinen vaikutus kaupunkikuvaan jos väliaikaiset rakennelmat puretaan sekä kaavalla pyritään korjaamaan radanvarren louhepengerryksen tilannetta. Esityksessä todetaan myös, että kaavamuutoksella ei ole merkitystä alueen asukkaiden elin-ja toimintaympäristöön. Nämä esitykset eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Uusi kaava ei valitettavasti paranna nykytilannetta eikä kaupunkikuvaa vaan päinvastoin uuden kaavan myötä kiinteistönomistaja voi hakea tilapäisille rakennuksille pysyvän rakennusluvan. Vaikutuksista kaupunkikuvaan ja asukkaiden elin- ja toimintaympäristöön olen perustellut aikaisemmissa kohdissa. Uusi kaava mandollistaa umpiseinäisen profiilipeltisen varastohallin rakentamisen nyt aivan Koriansuoran viereen, joka on yksi keskustan sisääntuloteistä. Tälläisella maiseman ja kaupunkikuvan muutoksella on merkitystä muillekin kuin vain lähinaapureille. Jos kaavaluonnos ja sen mukainen rakentaminen toteutuu huomaavat varmasti muutkin lähialueen asukkaat ja ohikulkijat muutokset ja sitten alkaa kirjoittelu yleisönosastoissa. Puolusteleeko päättäjät sitten päätöksiä sillä että onhan kaavaluonnos ollut nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Yhteenveto 4 Kaavaesitys jossa teollisuus- ja varastorakentamisen rakennusoikeutta lisätään omakoti- alueella ja tontin ympäröivät viheralueet muutetaan rakennusalueeksi ei täytä maanraken-nuslain 1 §:n vaatimusta, jonka mukaan kaavoituksessa tulisi järjestää alueen käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maanrakennuslain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismandollisuus asioiden valmisteluun sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Mikäli kaavaluonnos on tarkoitus viedä eteenpäin, esitän, että myös tämä vastine esitetään päättäjille kokonaisuudessaan.” Vastine: Alueelle on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue jo vuonna 1965. Vuoden 1986 kaavamuutoksessa korttelialueen käyttötarkoitusta on laajennettu teollisuus- ja varastorakennuksiin liittyvän liiketoiminnalla. Lähimmät pientalot sijaitsevat Ohtarontien varressa Ohtaronpuiston suojaviheralueen takana. Korttelialueen uusi esitetty käyttötarkoitusmerkintä (KM-5) vastaa nykyistä merkintää (KTY-1, alueelle saa rakentaa tilaa vaativan erikoiskaupan rakennuksia, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia), kun otetaan huomioon MRL:n vähittäiskauppaa koskevat muuttuneet säännökset. Korttelialueen tarkoituksen mukaisen käytön ja yritysten toimintaedellytysten takia varastoalueiden määrää ei ole syytä rajoittaa. Kaavassa on tarvittavat määräykset autopaikoista, melusuojauksesta, piha-alueista ja rakennusten sijoittamisesta ympäristöön. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella kaavaluonnosta muutettiin palauttamalla kavennettu suojaviheralue (EV) Koriansuoran varteen, sekä tarkentamalla kaavamääräyksiä valaistuksen osalta. Korttelialuetta laajentamalla mahdollistetaan kaavan tavoitteiden mukainen lisärakentaminen. Aikaisempaa tarkemmilla kaavamääräyksillä varmistetaan uudisrakentamisen soveltuminen paikalle. Tilapäiset rakennukset korvataan pysyvillä rakennuksilla tai puretaan viimeistään lupakauden päättyessä. Koska korttelialuetta laajennetaan suhteellisen vähän ja pääosin asutuksesta poispäin (korttelialueen laajennus 10 m Koriansuoran suuntaan ja n.12 – 22 m rautatien suuntaan), kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristön kannalta. Muistutuksessa esitettyä kulkutietä radan varteen ei nähdä tarpeellisena. Tiedottaminen on ollut MRL:n mukaista ja se on tehty normaalilla ja osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla OAS:ssa suunnitellulla tavalla kirjeillä, kuulutuksilla Kouvolan Sanomissa ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla. Kaava-aineistot ovat olleet nähtävillä Tekniikka- ja ympäristötalon ilmoitustauluilla ja kaupungin internet-sivuilla. Muistutus ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Ohtarontien varren asukas 2 (antoi palautetta myös luonnosvaiheessa) kirjoittaa kaavaehdotuksesta 13.4.2015 jättämässään muistutuksessa mm.: Muistuttaja uudistaa kaikki kaavan valmisteluvaiheessa esittämänsä huomautukset. Muistuttajan mielestä mm. ei ole otettu riittävästi huomioon annettuja palautteita, luonnonympäristöä, Ohtarontien pientaloaluetta eikä rauhoitettujen satakielen ja uuttukyyhkyn esiintymisaluetta. Muistuttaja luettelee nykyisiksi häiriötekijöiksi kattomateriaalien heijastukset, varastohallin ulkovalon ja ikkunoista paistavan räikeän valaistuksen. Muistuttajan mielestä nykyiset ja suunnitellut varastorakennukset aiheuttavat merkittävää ympäristöhäiriötä, vaaraa ja melua, eivätkä julkisivut ole kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia. 5 Kaavan tavoitteet eivät ole lähialueen kiinteistönomistajien intressien mukaisia, eikä suunniteltu rakentaminen sovi muistuttajan mielestä pientaloalueen viereen. Muistuttaja vaatii, ettei uudisrakentaminen saa heikentää asumisviihtyvyyttä eikä vähentää asuntojen arvoa, ettei viheralueita saa kaventaa eikä jäljellä olevia luontoarvoja tuhota, ja että louhepenger poistetaan ja ympäristö saatetaan luonnontilaltaan ennalleen. Muistuttaja vaatii, ettei kaavamuutosta tule hyväksyä. Seuraavassa muistutus kokonaisuudessaan: ”ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaunisnurmi 2056/Vannetukku, kaava nro 02/007 Viittaamme kaavan nähtävillä olon aikana 7.1.2015 antamiimme huomautuksiin. Uudistamme kaikki mainitussa kirjelmässä esittämämme seikat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettuja palautteita ei ole otettu riittävässä määrin huomioon asemakaavaehdotuksen laadinnassa. Asemakaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon suunnittelualueen lähiympäristön luonnonympäristöä eikä läheistä, Ohtarontien varrella olevaa pientaloaluetta. Alueella jo olevat varastorakennukset eivät sulaudu ympäristöönsä. Tulisivatko mahdolliset uudetkaan rakennukset sulautumaan? Nykyisten tilapäistenkään rakennusten ulkonäkö ei anna perusteita olettaa, että kaavallinen tavoite saavutettaisiin. Sekä voimassaolevien että ehdotettujen kaavamääräysten mukaan saa suunnittelualueelle rakentaa tilaa vaativan erikoiskaupan rakennuksia, toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Vannetukun nykyiset sekä suunnitellut rakennukset ovat pääasiassa varastorakennuksia. Ne aiheuttavat kaavamääräysten vastaisesti ympäristöhäiriöitä. Rakennusten julkisivuja ei liioin ole käsitelty kaupunkikuvallisesti korkeatasoisina. Kaavan tavoitteet, joihin ehdotuksen useassa kohdassa vedotaan, eivät ole lähialueen kiinteistönomistajien intressien mukaisia. Suunniteltu varastorakentaminen asuinalueen välittömään läheisyyteen ei ole perusteltua miltään osin. Pientaloalueen tiestöön kohdistuva kasvava liikenne ja varastoalueen lisääntyvä toiminta aiheuttavat merkittävää häiriötä ja vaaratilanteita sekä lähistön asukkaille että muille alueella liikkuville. Suojaviheralueiden kaventaminen/poistaminen lisää olennaisesti alueen melutasoa. Liikennemäärän kasvaessa lisääntyy myös riski tapaturmien ja onnettomuuksien syntymiselle. Suunnitellun kaltainen varastoalue ei ole kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen tai edustava. Tämän tyyppinen varasto/teollisuuskeskittymä ei todellakaan sovi pientaloalueen viereen. Koko toiminta olisi syytä siirtää varastorakennusten alueelle, esimerkiksi Korjalan kaupunginosaan. Koriansuoran ja korttelialueen välistä suojaviherkaistaa ei saa kaventaa. Nykyinen suojaviherkaista hädin tuskin vaimentaa Korinsuoralta kantautuvaa liikenteen melua. Jos kaistaa kavennettaisiin nykyisestä, lisääntyisi liikenteen melu tuntuvasti. Harva puusto ei sitä pystyisi suodattamaan. Lisäksi Korinsuoran varrelle suunniteltu rakennus resonoisi liikennemelua kadun vastapuolella olevien rakennusten kanssa. Pientaloalueelle suuntautuvan melun taso nousisi sallitun raja-arvon yli. Muitakaan viheralueita ei saa kaventaa eikä jäljellä olevia luontoarvoja tuhota. Asemakaavan kuvauksessa sivulla 15 todetaan: ”Radan varren luontoarvot on suurimmaksi osaksi hävitetty louhepengerryksellä.” Asemakaavaselostuksen sivulla 2 otsikon ”1.2. Kaava-alueen sijainti” alapuolella oleva kuva 1 näyttää karun todellisuuden. Vielä järkyttävämpi luonnonympäristön tuhoaminen avautuu Vannetukun alueen ilmakuvassa. Kyseinen kuva on Vannetukun yleisesti jakamassa markkinointiesitteessä. Tilapäinen halli on pystytetty louhepenkereelle, joka ulottuu merkittävästi 6 korttelialueen ulkopuolelle. Kenen suostumuksella on näin menetelty? Louhepenger tulee poistaa ja ympäristö saattaa luonnontilaltaan ennalleen. Alueen eläimistön osalta tulee ottaa huomioon, että suunnitteluympäristössä esiintyy satakieli ja metsäkyyhky (uuttukyyhky). Molemmat ovat rauhoitettuja. Rauhoitettujen eläinten esiintymisalueita ei saa tuhota tai häiritä. Arkkitehtitoimisto Rytkönen on vastineessaan toistuvasti asettanut vastakkain Ohtarontien asukkaiden ja Vannetukun intressit. Elinkeinoelämän saama hyöty ei välttämättä realisoidu kaupungille lisääntyvinä verotuloina. Verosuunnittelun keinoin voidaan verotettava tulos minimoida. Asuinrakennukset ovat olleet jo paljon ennen Vannetukun (silloinen Autosompa) jo toteutettua rakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa erityisiä velvoitteita häiriöttömän asumisen turvaamiseksi rakennetuilla alueilla. Uudisrakentaminen ei saa heikentää asumisviihtyvyyttä eikä vähentää asuntojen arvoa. Suunniteltu rakentaminen ei kerta kaikkiaan sovellu korttelialueelle 2056. Kuva 1 Asukaspalautteeseen laaditussa vastineessa mainitaan (sivu 11, vastineen teksti on sitaateissa): 1. ”Nykyisten varastorakennusten julkisivu Ohtarontien asutuksen suuntaan on harmaa, eikä heijasta erityisesti valoa. Kattomateriaali on yleisesti käytettyä sinkittyä peltiä, joka hapettuu himmeäksi ensimmäisten vuosien aikana.” Mainitut rakennukset ovat valmistuneet lukuisia vuosia sitten. Tapahtunut mahdollinen hapettuminen ei ole vähentänyt heijastuksia. Heijastukset ovat ajoittain, auringon suunnasta ja päivän valoisuudesta riippuen, häikäisevän kirkkaita. Kuva 1 osoittaa nykyisen tilanteen. Rytkönen toteaa, että heijastumiset ovat poistettavissa istutuksilla. Mihin ne istutukset voitaisiin sijoittaa, sillä heijastumia aiheuttava peltihalli on aivan kyseisen tontin rajalla? 2. ”Ikkunoita tai julkisivuvalaistusta ei ole asutuksen suuntaan.” Mihin tosiseikkoihin tämä väite perustuu? Varastorakennuksessa on pitkä rivi ikkunoita suoraan kohti asuntoamme, kuten kuva 2 osoittaa. 7 Kuva 2 3. ”Rakennuspaikan valaistusjärjestelyissä valolaitteen sijoitus, suuntaus ja valoteho tulee sovittaa ennen kaikkea alueen turvallisuutta lisäävästi. Mahdollinen julkisivuvalaistus taas tukee 8 Kuva 3 Kuva 4 rakennuksen luonnetta ja kaupunkikuvallista merkitystä. Valaistus ei saa kuitenkaan haitallisesti häiritä tai häikäistä naapurialueita tai lähialueella liikkuvia. Häiriövalon syntyminen voidaan ehkäistä oikeilla valaisinvalinnoilla. Kaavamääräyksiin lisätään: Valaistus ei saa haitallisesti häiritä naapurialueita tai alueella liikkuvia.” Varastohallin ikkunoista paistava räikeä valo häiritsee olennaisesti asumisviihtyvyyttämme. Myös korkean rakennuksen räystään alla ulkona oleva valaisin on suunnattu kohti asuntoamme. Valot palavat jatkuvasti hämärästä hämärään, pimeimpänä vuodenaikana käytännössä koko ajan. Räystään alla oleva valo palaa kirkkaallakin ilmalla myös päivällä. Kuvat 3 ja 4 näyttävät nykytilanteen. Kaikki tässä esitetyt kuvat on otettu asuntomme ikkunoista kohti Vannetukun peltihallia. Jos kaavamääräyksillä ei voida vaikuttaa näiden häiriöiden poistamiseen, pyydämme ympäristöviranomaisia puuttumaan tilanteeseen. Toivomme nopeita toimenpiteitä asumisviihtyvyytemme palauttamiseksi. Lisärakentamisen mahdollistamaa kaavamuutosta ei tule hyväksyä. Haluamme saada kirjalliset ilmoitukset tämän kaavahankkeen kaikissa käsittelyvaiheissa. Lakiperusteet: Eläinsuojelulaki 4.4.1996/247 Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 Metsästyslaki 28.6.1993/615) Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132” 9 Vastine: Valmisteluvaiheessa saadun palautteen perusteella kaavaluonnosta muutettiin palauttamalla kavennettu suojaviheralue (EV) Koriansuoran varteen sekä tarkentamalla kaavamääräyksiä valaistuksen osalta. Koska nykyistä korttelialuetta laajennetaan suhteellisen vähän etelään rautatien sekä länteen Koriansuoran suuntaan, kaavamuutoksella ei merkittäviä vaikutuksia asumisen kannalta. Asutus sijaitsee Ohtaronpuiston takana alueen itäpuolella. Korttelialueella olevat rakennukset ja alueen järjestelyt ovat nykyisen asemakaavan ja voimassa olevien rakennuslupien mukaiset. Nykyisten rakennusten mahdollisia haittoja voidaan tarvittaessa vähentää rakenteellisin keinoin tai täydentämällä rakennusten ja asutuksen välissä olevan suojaviheralueen kasvillisuutta. Uusien rakennusten sopivuudesta ympäristöön on kaavassa tarvittavat määräykset. Tuleva rakentaminen ratkaistaan näiden aikaisempaa tarkempien asemakaavamääräysten mukaan rakennuslupaprosessin yhteydessä. Lisärakentaminen ja yrityksen toimintaedellytysten parantaminen on kaavamuutoksen tavoite ja alueen tehokas hyödyntäminen on taloudellisilta vaikutuksilta positiivista. Kaavamuutos ei merkittävästi heikennä asumisviihtyvyyttä, eikä olevia luontoarvoja tai lintujen esiintymisalueita tuhota. Radan ja liikerakennusten korttelialueen välisen ympäristön saattaminen luonnontilaan ei ole korttelialueen käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Muistutus ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 5.5.2015
© Copyright 2025