Toimintakertomus 2014 - Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymä

FORSSAN SEUDUN
HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
TOIMINTAKERTOMUS 2014
1
1
SISÄLTÖ
KUNTAYHTYMÄN ALUE ....................................................... 2
FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN
ORGANISAATIO.................................................................... 3
YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS ........................................... 4
YLEISTÄ ................................................................................ 6
YLEISHALLINTO ................................................................. 10
PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE ............... 11
ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUALUE ..................... 12
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN PALVELUALUE ..... 13
AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE............................ 15
VANHUSPALVELUJEN PALVELUALUE ............................ 16
PERHEPALVELUJEN PALVELUALUE .............................. 17
SUORITETOTEUMA VUODELTA 2014 ............................... 20
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT .................... 23
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT .............. 24
TASE JA SEN TUNNUSLUVUT .......................................... 25
TULOSLASKELMA ............................................................. 26
RAHOITUSLASKELMA ....................................................... 27
TASE 31.12.2014 ................................................................. 28
TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2014 ............. 29
SUORITTEET KUNNITTAIN ................................................ 30
KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2014 (1000 €) ....................... 31
KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET........................................ 32
JOHTAVAT VIRANHALTIJAT 31.12.2014 .......................... 33
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET .................... 34
2
Kuntayhtymän alue
Jäsenkuntia 5
Asukasmäärä 34 340 (31.12.2014)
FORSSA
Terveysasema/pääterveysasema
Terveysasema/Korkeavaha
Ympäristöterveysasema
A-klinikka
Perheneuvola
Siurilan eläinlääkäriasema
Sairaala
- ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys)
- poliklinikat ja osastot
- radiologia
- laboratorio
Heikanrinteen palvelukeskus
Niittyvilla
Lastenkoti Kaarisilta
Tuki- ja turva-asunnot
Tyykihovi
Rimpikoto
Ryhmäkoti Lupiini
Kaupungintalo
- sosiaalihuollon palvelut
SOMERO
Ympäristöterveydenhuolto
HUMPPILA
Terveysasema
Palvelukeskus Mäntyrinne
Kunnanvirasto
- sosiaalihuollon palvelut
JOKIOINEN
Terveysasema
Asumispalvelukeskus Intalankartano
Virastotalo
- sosiaalihuollon palvelut
TAMMELA
Terveysasema
Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti
Ruisluodon palvelukeskus
Kunnantalo
- sosiaalihuollon palvelut
YPÄJÄ
Terveysasema
Palvelukeskus
Kunnanvirasto
- sosiaalihuollon palvelut
3
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio
3
4
Yhtymäjohtajan katsaus
Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttui 13 toimintavuoden jälkeen
1.1.2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi. Kuntayhtymän jäsenkunnat
hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi. Hyvinvointikuntayhtymä
järjestää jäsenkuntiensa kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon, sosiaalihuollon ja päihdeongelmaisten hoidon palvelut sekä Forssan
sairaalan tuottamat erikoissairaanhoitopalvelut. Lisäksi hyvinvointikuntayhtymä hankkii muut tarvittavat erikoissairaanhoidon
palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa
tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollon
palvelut Someron kaupungille.
Kuntayhtymän ensimmäinen vuosi on ollut
vilkkaan ja kiireisen toiminnan aikaa. Eri
kunnissa vallinneita toimintatapa- ja maksukäytänteitä on yhdenmukaistettu, yhtymän hallinto organisoitu uudelleen ja monia
arjessa havaittuja avoimia kysymyksiä ratkottu yksi kerrallaan. Toimintaa on leimannut vahva innostuneisuus ja sitoutuminen,
jotka ovat auttaneet kaikkia hykyläisiä arjen
toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tärkeintä on ollut, että asiakkaat ovat saaneet
palvelut entiseen tapaan katkeamattomasti
eivätkä sisäisen organisoitumisen ja arkisten ongelmien ratkaisujen etsiminen ole
heijastuneet asiakasrajapintaan huonona
palveluna, palveluiden saatavuuden viipeinä tai muina asiakastyytyväisyyttä heikentävinä tekijöinä.
Huolimatta toiminnan käynnistämiseen liittyvistä kiireistä saatiin ensimmäisen vuoden aikana jo merkittäviä kehittämistoimenpiteitä aloitetuksi. Johtoryhmä kehittämistyö aloitettiin ensimmäisenä tunnistamalla nykyisen toiminnan vahvuudet ja kehittämisalueet, jonka jälkeen luotiin suunnitelma toiminnan sujuvoittamiseksi. Hallintojohtajan johdolla tuotteistettiin sosiaalipalvelut ja sovittiin niihin liittyvistä laskutusperiaatteista. Yhtymäjohtaja vaihtui kesäkuussa ja talousjohtajan jäätyä eläkkeelle
hänen tehtäviään hoiti taloussihteeri, jonka
tehtävä lakkautettiin ja muutettiin syksyn
kuluessa talousjohtajan tehtäväksi. Koko
toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi toteutettiin uusista lähtökohdista, kun perinteisen
terveydenhuollon palvelutuotannon rinnalla
laadittiin talousarviot myös sosiaalihuollon
palvelutuotannolle.
Kuntayhtymän tulevaisuuden toiminnan
painopisteet määritellään vuoden 2015 keväällä
vahvistettavassa
strategisessa
suunnitelmassa. Kuntayhtymän strategian
laatiminen aloitettiin syksyllä, jolloin toteutettiin sidosryhmien luotaaminen niiden
tilanteen ja odotusten ymmärtämiseksi,
toimintaympäristöanalyysi ja henkilöstön
osallistaminen. Henkilöstön osallistaminen
toteutettiin avoimella verkkohaastattelulla,
jotta kaikilla työntekijöillä olisi varmasti
mahdollisuus osallistua. Verkkohaastattelu
nähtiin lisäksi ainoaksi mahdolliseksi tavaksi 1100 hengen organisaatiossa henkilöstön osallistamiseksi. Strategian valmistelu
jatkuu vuoden 2015 keväällä, jossa toiminta-ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet sekä
niihin liittyvät kriittiset menestystekijät formuloidaan lopulliseen muotoonsa.
Vuoden 2014 alkusyksystä aloitettiin toimintojen varsinainen integraatio ja saumattomien palveluketjujen luominen käynnistämällä Yhdessä kohti asiakasta –projekti,
joka on kestoltaan monivuotinen prosessien kehitysohjelma. Kehitysohjelman ensimmäisessä vaiheessa ryhdyttiin tunnistamaan ja määrittämään koko organisaation prosessikarttaa, joka kuvaa tapahtumien
keskeisen sisällön suhteessa asiakastarpeeseen. Prosessikartasta tunnistetaan
palvelualueittain ydinprosessit, joille määritellään omistajat ja kehitysryhmät, jonka
5
jälkeen on valmius edetä palvelualuekohtaiseen prosessityöhön. Prosessien määrittely johtaa prosessikuvausten sanalliseen
ja graafiseen luomiseen, joiden vakiinnuttaminen ja käytäntöön soveltaminen on
useita vuosia kestävä pitkäjänteinen työponnistus. Tällä lähestymistavalla pystytään kuitenkin vähentämään päällekkäisyyksiä, tehostamaan toimintaa, parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä luomaan
aidosti asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli.
Vuoden 2014 talousarvion toteuman seurantaa ja vuoden 2015 suunnittelua vaikeutti se tosiseikka, että vuoden 2014 sosiaalipalveluiden talousarviot laadittiin jäsenkunnissa, mistä ne siirrettiin käyttösuunnitelmatasoisina osaksi kuntayhtymän talousarviota. Käytännössä tämä tarkoitti sitä,
että talousarvion laadinnassa oli käytetty
kuutta erilaista tapaa.
Talousarvio toteutui sopimusohjaukseen
kuuluvien toimintojen osalta täysin suunnitelman mukaisesti, mutta sosiaalipalveluiden osalta talousarvio ylittyi 418 576 €.
Sosiaalipalveluiden toteumassa oli selviä
kuntakohtaisia eroja, sillä sosiaalipalveluiden talousarvio ylittyi Forssan osalta
651 915 €, Humppilan 273 428 € ja Tammelan 277 930 €. Jokioisten kohdalla talousarvio alittui 581 432 € ja Ypäjän 199 656
€. Palvelusopimuksissa oli sovittu, että sosiaalipalveluiden osalta kuntayhtymälle ei
saa syntyä yli- tai alijäämää, joten talousarviopoikkeamat tasattiin lisä- tai hyvityslaskuilla jäsenkunnille.
Tilikauden tulos oli 4 853 euroa ylijäämäinen. Pitkäaikaista lainaa vähennettiin
suunnitelman mukaisesti 465 000 euroa ja
kokonaisuudessaan sitä on nyt 1,6 milj.
euroa. Taseessa on alijäämää 3,0 milj. euroa, mutta taseeseen ei ole kertynyt uutta
alijäämää kahtena viimeisenä vuotena,
mikä on merkki siitä, että kuntayhtymän
toiminta ja talous ovat tällä hetkellä tasapainossa.
SOTE-järjestämislaki
Parlamentaarinen
ohjausryhmä
pääsi
25.11.2014 sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Lakiesitystä täsmennettiin siten, että palvelujen
tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät tai
vaihtoehtoisesti palvelut voidaan tuottaa
vastuukuntamallilla. Lisäksi määriteltiin kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää. Samoin on määritelty kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat. Hallituksen lakiesitys annettiin
eduskunnalle 4.12.2014.
Uusi palvelurakenne perustui siihen, että
sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut kansalaisille. SOTE-alueita on viisi ja
tuottajakuntayhtymiä 19. Forssan seutukunta kuului Keskiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jolla voi jatkossa olla kolme
tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää.
Järjestämislakiesitystä ei kuitenkaan hyväksytty perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta
muutti alkuperäistä lakiesitystä siten, että
alkuperäisessä esityksessä kaavaillut sotealueet jäävät pois ja tilalle tulevat nykyisen
maakunta (sairaanhoitopiiri)jaon mukaiset
sosiaali –ja terveysalueiden kuntayhtymät,
jotka vastaavat palveluiden järjestämisestä
ja tuotannosta. Tämäkään malli ei läpäissyt
perustuslakivaliokunnan seulaa, joten järjestämislain jatkovalmistelu siirtyi seuraavalle hallitukselle.
Kanta-Hämeen tasolla jatkovalmistelua
koordinoi Hämeen liitto ja sen kokoonkutsuma SOTE III –ohjausryhmä. Valmistelutyön jatkuminen on vielä tällä hetkellä avoin
ja siitä tehtäneen lopulliset päätökset huhtikuun aikana. Joka tapauksessa valmistelu
nojaa THL:n Kanta-Hämeen terveydenhuoltoselvitykseen, jonka mukaisesti maakunnassa tulee jatkossakin toimia kolme tuottajayksikköä, jotka ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutu.
22. maaliskuuta 2015
Juha Heino
yhtymäjohtaja
6
Yleistä
OLENNAISET MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne
siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi 1.1.2014 alkaen.
Siirron myötä kuntayhtymän koko lähes kaksinkertaistui henkilöstömäärällä ja talousarvion
loppusummalla mitattuna.
Kuntayhtymässä on käytössä hyväksi todettu
sopimusohjausjärjestelmä
terveydenhuollon
osalta. Sopimusohjausjärjestelmän ansiosta
kuntien menot ovat hyvin ennustettavia, sillä
sopimusohjausjärjestelmä perustuu kiinteisiin
vuosikustannuksiin. Kiinteät sopimukset eivät
kuitenkaan estä kuntien tasapuolista kohtelua.
Kunnat maksavat lopulta vain omien asukkaidensa palvelut, koska kuntien vuosittainen
suhteellinen maksuosuus määräytyy edeltävien
2,5 vuoden hinnaston mukaisen käytön perusteella.
Kuntayhtymään siirtyneiden sosiaalipalveluiden
osalta menoja ja tuloja seurattiin vuonna 2014
kuntakohtaisesti ja kukin kuntaa vastasi omista
kustannuksistaan. Vuonna 2014 yleiskustannuksia ei vyörytetty sosiaalipalveluihin, mutta
jatkossa yleiskustannukset kohdistetaan oikeudenmukaisesti kaikille toiminnoille, mikä tulee
tarkoittamaan terveydenhuollon omakustannushintojen suhteellista laskua ja sosiaalipalveluiden nousua.
ei ollut vaikutusta kuntien tai kuntayhtymän
tulokseen.
SOPIMUSOHJAUKSEN TOTEUMA
Jäsenkuntien hinnaston mukainen käyttö sopimusohjauksessa oli yhteensä 111,0 prosenttia.
Forssan hinnaston mukainen käyttö oli 110,6,
Humppilan 119,4, Jokioisten 116,9, Tammelan
105,6 ja Ypäjän 107,8 prosenttia. Hinnaston
mukaisen käytön perusteella Humppilan suhteellinen maksuosuus tulee kasvamaan eniten
ja Tammelan pienenemään eniten tulevina
vuosina.
Perusterveydenhuollossa suoritteet toteutuivat
jäsenkuntien osalta 96,9 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 109,8 prosenttisesti.
Erikoissairaanhoidossa suoritteet toteutuivat
jäsenkuntien osalta 100,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien
maksut olisivat toteutuneet 112,2 prosenttisesti.
Mielenterveys ja päihdepalvelujen avohoidon
suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 98,3
prosenttisesti. Aikuispsykiatrian hoitopäivät
toteutuivat 86,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 105,2 prosenttisesti.
Oma ulkopuolinen laitoshoito ylittyi 10,8 prosentilla ja oli 1,1 milj. euroa.
TALOUDELLINEN TULOS
Toimintatuotot olivat 122,9 milj. € ja talousarvion toteutumisprosentti tuottojen osalta oli 100,6
%. Toimintakulut olivat 121,0 milj. € toteutumisprosentti oli 100,7 %. Toimintakate oli 1,9
milj. € ja tilikauden tulos poistojen ja rahoituserien jälkeen oli 4 853 €. Kuntayhtymän myynti
ulkopuolisille kunnille ja kuntayhtymille oli 1,76
milj. € ja se oli 0,19 milj. € vähemmän kuin
vuonna 2013.
Talousarviosta poiketen toteumassa on mukana ensihoidon kuntamaksut 1,06 milj. €, jotka
läpilaskutettiin jäsenkunnilta kuntayhtymän
kautta. Aikaisempina vuosina kunnat ovat
maksaneet ensihoidon kuntamaksut suoraan
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille. Menettelyllä
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja sitä kautta
laskutettava ulkopuolisten laitosten käyttö ylitti
suunnitteen ja hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien käyttö ylittyi näiden osalta 12,7
prosenttia. Tämä tulee tarkoittamaan FSHKY:n
suhteellisen maksuosuuden kasvua tulevina
vuosina.
HENKILÖSTÖ
Sosiaalihuollon palvelujen siirtyessä kuntayhtymän tuotettavaksi 1.1.2014 kasvoi henkilöstömäärä kaksinkertaiseksi. Koska vuosi 2014
on ensimmäinen vuosi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on samassa organi-
7
saatiossa, ei vertailutietoa edelliseen tilikauteen ole.
Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2014:
Palvelussuhde 31.12.
Vakinaiset
Määräaikaiset
- joista työllistettyjä
Yhteensä
Palvelualueittain
seuraavasti:
Palvelussuhde 31.12.
Yhtymähallinto
Perusterveydenhuolto
Erikoissairaanhoito
Mielenterveys- ja päihdetyö
Aikuissosiaalityö
Vanhuspalvelut
Perhepalvelut
Miehet
65
17
(1)
82
Naiset
920
176
(8)
1096
henkilöstömäärä
Vakinaiset
35
163
194
65
60
392
76
Yhteensä
985
193
(9)
1178
jakaantui
Määräaikaiset
Yhteensä
5
26
45
5
17
76
19
40
189
239
70
77
468
95
Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja
osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä
vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa
paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa
ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä
päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä
työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan
henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti.
Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut
vuonna 2014 yhteensä 1091,15. Tämän lisäksi
on käytetty hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa 54,79 henkilötyövuotta. Sosiaalihuollon
palvelualueet siirtyivät lyhytaikaisten sijaisten
hankinnassa vuokratyövoiman käyttöön asteittain siten, että lokakuun loppuun mennessä
henkilöstön vuokraus oli käytössä kaikilla palvelualueilla.
Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014
oli 47,5 vuotta.
Kuntayhtymä maksoi vuonna 2014 palkkoja ja
palkkioita 41,8 miljoonaa euroa ja henkilösivukuluja 11,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä yhteensä n. 734 000 euroa.
KEHITTÄMISHANKKEET
Seudullinen Etsivä nuorisotyö - hankkeen
(2012 - 2014) kohde ovat alle 29 -vuotiaat nuoret, joilta on jostain syystä opinnot keskeytyneet tai joille ei löydy opiskelupaikkaa. Etsivä
nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja
tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö
etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin
ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan
tarvitsemansa palvelut. Vuosi 2014 oli hankkeen toinen kokonainen toimintavuosi. Etsivän
nuorisotyöntyön asiakkuudessa oli noin 150
asiakasta/1.85 (htv). Nuoret tulivat asiakkuuteen etupäässä toisen asteen koulutuksesta ja
sosiaalitoimen lähettämänä. Syyskuun alussa
Forssassa avattiin Viltteri nuorisopalvelukeskus, jonka päivystysvuoroissa ovat mukana
myös hyvinvointikuntayhtymän nuorisotyöntekijät.Hankkeessa ostettiin ohjauspalvelua Ajatustalo Oy:ltä ja kaikille seudun etsivää nuoristyötä
tekeville järjestettiin ryhmätyönohjausta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoi hanketta 1.4.2014 asti, jonka jälkeen se siirtyi ELYkeskuksen hallinnoitavaksi. Kokonaisbudjetti
hankkeelle (2014) oli 60.000 €, josta ministeriön osuus oli 30.000 €. Kunnat rahoittavat hanketta asukasmäärän mukaisesti.
LASse – hanke (2013 -2015) on lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen työskentelyn, palveluohjauksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin keskittyvä hanke.
LasSe -hankkeen tavoitteena on, että hankkeen päättyessä:
A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojeluprosessin yhteydessä on vahvistunut ja
asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida;
B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on
selkiytynyt;
C) Ammatillisen (moniammatillisen) yhteistyöverkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä,
selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen
ovat kehittyneet ja kirkastuneet. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä.
8
Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti.
Hankkeen järjestämiin koulutuksiin on seudulta
osallistuttu hyvin.
SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä – hankkeen (2013 - 2015) keskiössä on aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen
alueella. Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa.
Tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöisiä,
aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä sekä
kehittää palveluprosesseja mm. tehtäviä ja
vastuualueita määrittelemällä. Hankkeen tiimoilta on FSHKY alueella tehty aikuissosiaalityön asiakaskysely ja rekrytoitu osallistujia
asiakasraatiin. Hankkeessa on myös huomioitu uudistuva sosiaalihuoltolaki mm. sosiaalisen
kuntoutuksen ja rakenteellisen sosiaalityön
näkökulmasta. SOS II hanke on käynnistänyt
syksyllä 2014 rakenteellisen sosiaalityön työpajoja, missä FSHKY aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ovat aktiivisesti mukana osaamisen
ja työmenetelmien kehittämisessä.
KiTi – hankkeessa (kirjaamisen ja dokumentoinnin valtakunnallinen kehittäminen) yhdenmukaistetaan Hämeenlinnan seudun kunnissa
ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä
tuotettujen lastensuojelun ja aikuissosiaalityön
sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan
käyttöön kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Hankeen toteutumiseen liittyviä yhteistyö- ja kuntatapaamisia on ollut Forssassa ja Hämeenlinnassa.
Hankkeessa alkaa sähköistä dokumentointia
koskevan ohjeistuksen suunnittelu. Samalla
kunnissa valitaan kehitettävät prosessit ja
käynnistetään valittujen prosessien tarkastelu,
luokitusten ja asiakirjapohjien yhdenmukaistaminen/kehittäminen. Kootaan ns. työrukkasryhmä miettimään keskeisiä tilastoja. Yhteistyötä tehdään SOS-II hankeen kanssa aikuissosiaalityön asiakasasiakirjojen osalta.
Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin
–hanke on 1.5.2013 alkanut yhteishanke, johon osallistuvat osatoteuttajina FSHKY, HAMK,
Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos. Koko hankkeen hallinnoijana toimii Linnan kehitys Oy. Hankkeen
tavoitteena on rakentaa hyvinvointisuunnitelmalomake, joka sisältää sekä terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) että hoito- ja palvelusuunnitelman sekä virtuaalinen näyttelytila apuvälineistä. Lisäksi hankkeessa pidetään teknolo-
giatyöpajoja uusien innovatiivisten ideoiden
saamiseksi hoitoalalle. Lomake on asiakkaiden saatavilla sähköisesti Taltioni – yhteyttä
käyttäen tai ammattilaisen täyttämänä Effica
navigaattorin kautta. Lomakkeeseen tehtävät
määritykset rakennetaan hankkeen aikana lomaketta pilotoiden. Virtuaalinen näyttelytila
tehdään yhdessä HAMK:n sairaanhoitaja- ja
media-alan opiskelijoiden kanssa. Näyttelytila.fi
-sivustoon tehdään videoklippejä apuvälineistä,
jotta apuvälineistä saadaan enemmän tietoja ja
niitä opitaan käyttämään paremmin. Apuvälinefi sivusto valmistuu helmikuussa 2015. Hanke
päättyy helmikuussa 2015.
Muita kehittämishankkeita:
Jokainen on työn arvoinen, osuuskuntatoiminnan kehittäminen työllistämisessä-hanke (2013
- 2014).Tavoite oli löytää työttömiä työnhakijoita, joilla on erityisosaamista ja halua lähteä
tekemään töitä. Hankkeen puitteissa on järjestetty valmennusta työttömille työnhakijoille,
kuntien ja FSHKY:n toimijoille.
Lääkehoidon ketjut kuntoon –hanke, jonka tavoite on saattaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoidon
ketju
kuntoon,
mallintamalla/kuvaamalla lääkehoidon prosessi kotona
asuvan asukkaan näkökulmasta. Tavoitteena
on asiakkaan optimaalinen lääkehoito, toimintakyvyn tukeminen lääkehoidon avulla ja lääkehoidon haittojen minimointi moniammatillisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.
LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS
Vuosittaiseen laatupalkintokilpailuun ilmoitettiin
kolme työtä, jotka olivat vuoden 2013 aikana
valmistuneita laatu- ja kehittämistöitä. Kilpailuun ilmoitetuista töistä palkittiin kaksi työtä,
jotka käsittelivät Seudullista saattohoitoprojektia ja Jalkojen hoitokansioita. Laatupalkintokilpailuun osallistui ensimmäistä kertaa ITE arviointien vuonna 2013 tehdyt jatkosuunnitelmat.
Arvioitavia suunnitelmia oli 8:terveyden edistämisen, fysioterapian, radiologian, suun terveydenhuollon yksiköistä, leikkaus-anestesiaosastolta, lääkekeskuksesta ja A-klinikalta.
Jatkosuunnitelmista palkittiin fysioterapiayksikön, A - Klinikan ja lääkekeskuksen jatkosuunnitelmat.
ITE arviointeja (itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä) tehtiin 5:ssä terveydenhuollon yk-
9
sikössä, joissa kaikissa tehtiin myös jatkosuunnitelmat parantamistoimenpiteistä.
kielteisenä kommenttina oli palvelujen riittämättömyys.
Avosairaanhoidossa osallistuttiin Conmedicin
laatuverkostossa valtimotautien hoidon laatumittaukseen.
Henkilökunta teki 6 aloitetta vuonna 2014.
Aloitteet koskivat Vintin koulutustilan kulkuopastetta, toimipisteiden keittiövarusteiden
hankintaa, puhelinten hankintaa poliklinikalle,
erityisvapaapäivää, korkean pöydän hankintaa
Vinttiin ja sisäisten työpaikkojen hakua intranetissä.
Keväällä ja syksyllä järjestettiin terveydenhuollon asiakasraadit, joihin osallistui reilut 20
edustajaa 15 eri potilasyhdistyksestä. Asiakasraadeissa käsiteltiin mm. ajankohtaisia kuulumisia hyvinvointikuntayhtymän toiminnassa,
valtakunnallista SOTE tilannetta ja hyvinvointikuntayhtymän strategiaan liittyvää verkkopaneeliskyselyä, johon myös asiakasraadin
jäsenillä oli mahdollisuus vastata. Vanhus- ja
perhepalveluissa ja aikuissosiaalityössä käynnistettiin asiakasraatien valmistelut SOS II
hankkeen toimesta.
Asiakaspalautteita, asiakkaiden antamana palautteena joko suoraan, henkilöstön välityksellä
kirjattuna tai lehtien sivuilta ja sähköisenä palautteena, saatiin vuoden aikana ennätysmäärä
332 kappaletta. Kaikki palautteet käsiteltiin
johtoryhmässä ja nimellä tulleisiin palautteisiin
vastattiin mahdollisuuksien mukaan. Positiivisen palautteen määrä oli 47 % tulleista palautteista. Eniten palautetta saimme kohtelusta ja
henkilökunnan käytöksestä. Seuraavaksi eniten palautetta tuli hoitoon pääsystä ja henkilökunnan pätevyydestä ja ammattitaidosta.
Terveydenhuollon
asiakastyytyväisyyskysely
tehtiin viikolla 11 terveydenhuollon 18 yksikössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 37 % (vaihteluväli 22 % - 65 %). Yksiköt tekivät kyselyn tulosten perusteella kehittämistoimenpiteistä suunnitelmia. Vanhuspalveluissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely
kaikille palvelujen piirissä oleville. Aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin
SOS II hankkeen toimesta. Perhepalveluiden
sosiaalityössä toteutettiin LasSe -hankkeen
toimesta asiakaskysely.
Perheneuvola teki kyselyn yhteistyötahoilleen
(teemana kokemus yhteistyöstä ja perheneuvolan palvelujen tasosta). Kyselyyn vastasi 48
henkilöä. Kehitettävää löytyi aukioloajoista ja
palvelun nopeudesta. Kiitosta sai henkilökunnan asiantuntijuus, palvelualttius ja luotettavuus. Kaiken kaikkiaan yhteistyökumppaneiden
mielikuva perheneuvolasta oli myönteinen.
Oppilashuolto toteutti kokeilumielessä viikon
aikana kohtaamiensa asiakkaiden (koulun henkilöstö ja oppilaat) parissa vapaamuotoisen
kyselyn, jossa vastaajat saivat täyttää ajatuskuplan, jonka ohjeena oli ”Mitä tuumaan…”.
Palaute oli voittopuolisesti myönteistä. Ainoana
Henkilöstön tekemiä julkaisuja, konferenssiesityksistä ja muita julkaisuja: Lääkehoidon moniammatillisella tiimillä oli posteri esillä Järkevää lääkehoitoa seminaarissa. Lisäksi heillä oli
lyhyempiä esityksiä esillä Oma hoito seminaarissa, Osastofarmasian foorumissa, Mielekäs
työpaja – tapahtumassa. Aikuissosiaalityön
palvelualueelta on myös ollut seminaariesityksiä.
FSHKY: ssä myönnettiin 14 tutkimuslupaa
opinnäytetöille ja erilaisille tutkimuksille. Näistä
luvista perustutkintoon liittyviä lupia oli 10,
ylempään AMK tutkintoon 1, pro gradu tutkintoon 2 ja kehittämistehtävään 1. Valmistuneet
raportit on kirjattu intranetissä olevaan luetteloon. Terveydenhuoltoon tehtiin 10 opinnäytetyötä, vanhuspalveluihin tehtiin 4 opinnäytetyötä ja sosiaalipalveluihin 1 kehittämistehtävä.
Potilasturvallisuustyötä on jatkettu vuonna
2012 hyväksytyn potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. THL:n tuottama Potilasturvallisuuden verkkokurssi on ollut kuntayhtymän
työntekijöiden käytössä vuoden loppuun asti.
Verkkokoulutuksen suoritti yhteensä 365
FSHKY:n työntekijää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa yhteisesti aloitettu Kaatumisten ehkäisy – projekti jatkui edelleen. Kaatumisten ehkäisyssä erityisinä painopisteinä olivat lääkehoidon vaikutus kaatumisiin sekä vajaaravitsemus, josta järjestettiin koulutusta
osastojen henkilökunnalle. Lääkehoidon potilasturvallisuutta parannettiin yhtenäistämällä
osastojen lääkehoidon toimintakäytäntöjä.
10
Yleishallinto
Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa. Lisäksi
yhtymähallituksen jäsenet ja johtoryhmä osallistuivat elokuussa kahden päivän mittaiseen
talousarvioseminaarin. Yhtymäkokous kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa:
tammi-, kesä- ja joulukuussa.
Tarkastuslautakunta kokoontui kahdeksan
kertaa. Lautakunnan arviointisuunnitelman v.
2014 painopisteinä olivat talouden seurannan
ohella sosiaalihuollon palvelualueiden toiminta sekä palvelualueiden (ent. vastuualueiden)
sopeutuminen muuttuneessa kuntayhtymässä.
Sosiaalihuollon palvelutuotanto tuotteistettiin
siirtosopimuksen mukaisesti alkuvuoden
2014 aikana. Jäsenkunnat hyväksyivät sosiaalihuollon palvelukuvaukset ja tuotteistamisperiaatteet sekä kuntien välisen kustannustenjaon periaatteet vuodelle 2015 neuvotteluissa 13.6.2014.
Kuntayhtymän arkistonmuodostussuunnitelman uudistamistyö käynnistettiin elokuussa ja
työ jatkuu vuoden 2015 alkupuolelle. Kuntayhtymän internetsivusto uudistettiin syksyn
aikana, mihin työhön osallistuivat kaikki palvelualueet sisällöntuottajina. Uusi wwwsivusto otettiin käyttöön marraskuussa.
Vuonna 2014 tilastoitiin 77 työtapaturmaa,
joista 12 työmatkalla sattunutta. Vuonna 2014
todettiin 3 ammattitautia. Vakuutusyhtiön korvaamia sairauspäiviä työtapaturmista oli 308
ja työmatkatapaturmista 400. Vakuutusyhtiö
maksoi korvausta työtapaturmista 32 048€ ja
työmatkatapaturmista 216 193 €.
Koko henkilökunnan yhteinen syyspäivä pidettiin 24.9.2014, tällä kertaa juhlapuhujana
oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja
Rauno Ihalainen. Tilaisuudessa jaettiin laatupalkinnot kahdelle työlle: Seudullinen saattohoidon kehittämisprojekti ja Diabeetikon
jalkojen hoito. Vuoden hyvä työyksikkö kunniamaininnan saivat Heikanrinteen palvelukeskuksen Metsätähti sekä Mäntyrinteen
dementiayksikkö Humppilassa.
.
Aikuissosiaalityön väki vietti toukokuussa kehittämispäivää.
11
Perusterveydenhuollon palvelualue
Toiminnan sisältö ja määrä vastasivat pääosiltaan vuodelle 2014 asetettuja tavoitteita
huolimatta siitä, että kaikkiin virkoihin ja toimiin ei saatu rekrytoitua suunniteltua henkilöstömäärää. Avosairaanhoidon käyntejä ja
hoito-ohjeen sisältäviä puhelinkontakteja yhteensä oli 4 % yli suunnitteen. Suun terveydenhuollon käyntimäärä alittui 10 %, tärkeimpänä syynä oli hammaslääkärivaje. Arkipyhien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystys
toteutettiin edelleen Varsinais-Suomen päivystysrenkaan toimintaan osallistuen TYKS:n
päivystyspoliklinikalla Turussa. Maksuttomien
sairaanhoitotarvikkeiden jakelun määrä ja
käytön ohjaustarve jatkoivat kasvuaan, asiakasmäärä kasvoi 4.6 %, mutta asiakaskohtaiset kustannukset laskivat 10.3 %. Ravitsemusterapiakäyntimäärä pysyi vuoden 2013
tasolla. Someron kaupungin ja FSHKY:n ympäristöterveydenhuollon
yhteistoimintaalueen eläinlääkärikäyntien määrä ylitti suunnitteen 21 %:lla. Terveysvalvonnan raportoitu
tarkastusten määrä jäi 32 % alle suunnitteen
osittain henkilöstövajauksen ja osittain tilastointitavan muutosten vuoksi. Perusterveydenhuollon palvelualueelle siirtyneen kuntoutuksen tulosyksikön yksilöterapiatapahtumat
jäivät n 5 % alle tavoitteen määräaikaisesta
henkilövajauksesta johtuen.
Osaamiskeskus tuotti intensiivikuntoutuksen,
kuntouttavan jaksohoidon ja saattohoidon
sekä hyvinvointiteknologian palveluja. Intensiivikuntoutus käytti keskimäärin 7.5 paikkaa
ja jaksohoito 12 paikkaa. Intensiivikuntoutuksen suhteellista osuutta ei saatu nostettua
täysin tavoitteen mukaiseksi jaksohoidon suuren palvelutarpeen vuoksi. Intensiivikuntoutuksen hoitojaksojen keskimääräinen kesto
lyheni 20.7 hoitopäivään (v.2013 23.3 hpv).
Jaksohoidon hoitojaksojen pituus nousi 5.3
hoitopäivään (v.2013 4.8 hpv) monien omaishoidettavien toimintakyvyn laskun vuoksi.
Saattohoitopäiviä oli 46 % yli tavoitteen ja 30
% yli vuoden 2013 toteutuman. Käyttö oli
koko vuodelle 1.2 paikkaa.
Hoidon tarpeen arvioinnissa tai hoitoon pääsyssä annetussa määräajassa ei ollut ongelmia. Puhelinliikenteen sujuvuuden parantamiseksi vastaajapanosta kohdennettiin ruuhka-aikoihin ja soittoja asiakkaiden suuntaan
lisättiin. Pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden ennalta ehkäisyn ja hoidon uudistamista
jatkettiin terveyshyötymallin mukaiseksi lokakuussa 2014 päättyneessä HämePotku –
hankkeessa sovitulla tavalla. Avosairaanhoidon tiimityömalli oli käytössä kaikissa väestövastuuryhmissä.
Palvelualueen talousarvion ulkoisten erien
tulos ilman poistoja oli 693 349 euroa (7.3 %)
tavoitetta parempi. Toimintatuotot ylittyivät
209 754 eurolla (5.2 %), toimintakulut alittuivat 483 595 eurolla (3.6 %). Myyntituotot ylittyivät 336 455 eurolla (16.9 %), selvimmin
kiireellisten, maksusitoumusasiakkaiden ja
valinnan vapautta käyttäneiden ulkokuntalaisten kotikuntakorvaukset ja työterveyshuollon
myynti sekä aluehallintoviraston korvaukset
valvontaeläinlääkäritoiminnasta.
Asiakasmaksutuotot jäivät 138 348 euroa (6.8 %) alle
tavoitteen, selvimmin suun terveydenhuollossa ja avohoidossa. Terveysvalvonnan taksakertymä ylitti tavoitteen. Toimintakuluissa
palkkakulut sivukuluineen alittivat budjetoidun
547 878 eurolla (5.3 %), jonka lisäksi myös
asiakaspalvelujen ostot omaan toimintaan
pysyivät budjetissa, alitusta oli 22 398 euroa
(2.9 %).
12
Erikoissairaanhoidon palvelualue
Erikoissairaanhoidon alueella suurin muutos
vuonna 2014 oli hoitopalvelujen vastuualueen
siirtyminen kunkin palvelualueen alaisuuteen.
Tämän tarkoituksena oli selkeyttää johtamista
ja tuoda johtaminen lähemmäksi potilas- ja
hoitotyötä. Lainsäädännön kannalta tilanne
myös selkeytyi, sillä laissa todetaan, että kaikissa toimintayksiköissä tulee olla nimetty
vastaava lääkäri, joka vastaa koko toiminnasta. Palvelualueen osastonhoitajille delegoitiin
päätösvalta asioissa, joissa he vuonna 2013
tekivät tosiasialliset päätökset (esimerkiksi
vuosilomat). Myös lääkehuolto, radiologia,
laboratorio ja välinehuolto liitettiin erikoissairaanhoidon palvelualueeseen.
Kesällä 2013 potilasmäärät olivat kaikilla
osastoilla selvästi keskimääräistä pienemmät.
Tämän vuoksi päätettiin kokeilla yhden osaston sulkua kesällä 2014. Kesällä 2014 sisätautien osasto 3 oli suljettuna 5 viikkoa. Sulku
ei aiheuttanut ongelmia toimintaan. Avosairaala toimi hyvin aktiivisesti tuon 5 viikon ajan
hoitaen potilaita niin, ettei potilaita tarvinnut
aina siirtää sairaalaan hoitoon vaan hoitoa
voitiin toteuttaa laitoksissa ja kotona.
Kanta-Hämeen keskussairaalan uusi ihotautilääkäri aloitti vuoden alussa vastaanottotoiminnan kaksi kertaa viikossa myös Forssan
sairaalassa.
Kirurgian kärkitavoitteena oli sujuvoittaa leikkaustoimintaa ja vähentää kirurgisen osaston
ruuhkautumista aamupäivisin. Vuonna 2014
aloitettiin leiko-toiminta (leikkaukseen kotoa).
Kaikki kyseisen päivän leikkauspotilaat tulivat
suoraan leikkausyksikköön, jossa heidät valmisteltiin leikkaukseen ja vasta leikkauksesta
he siirtyivät vuodeosastolle.
Tammelan Ruiskodin
tehostetun palveluasumisen
punaisena lankana on
yksilöllinen hoito ja huolenpito.
Leikkauspalvelujen myynti Kanta-Hämeen
sairaanhoitopiirille oli vuonna 2014 vähäistä,
jononpurkuleikkauksia tehtiin vain 12. Edellisenä vuonna niitä tehtiin 90.
Erikoissairaanhoidon palvelualueen toimintakate ylittyi 4,3 % eli 648 000 euroa.
Myyntituotot
olivat
tavoitteenmukaiset.
900 000 euron myyntituottojen ylitys johtuu
ensihoidon läpilaskutuksen aiheuttamasta
vääristymästä.
Henkilöstökulut ylittyivät 195 000, kun huomioidaan henkilöstökuluihin myös Seuturekrylle
maksetut sijaisten ostot (palveluiden ostoina).
Sijaisten tarve on ollut suunniteltua suurempi.
Vuonna 2015 sijaistenkäytön kokonaistarve
tarkastetaan koko palvelualueen näkökulmasta.
Hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ylittyivät
lähes 980 000 euroa, potilaan valinnanvapaus vaikutti jonkin verran hoitopaikan valintaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
annettiin paljon syöpätautien vaativaa hoitoa.
Asiakaspalveluiden ostot, eli lääkäripalveluiden ostot ja ensihoito ylittyivät 623 000 euroa. Tähän oli osittain syynä ensihoidon oston
läpilaskutus, joka näkyy myös myyntituottojen
ylityksenä.
13
Mielenterveys- ja päihdetyön palvelualue
Organisaatiomuutoksen myötä perheneuvola,
oppilashuolto ja puheterapeutit siirtyivät uudelle
perhepalveluiden
palvelualueelle
1.1.2014 lähtien. Entinen mielenterveystyön
vastuualue nimettiin mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueeksi kuvaamaan paremmin
palvelualueen toimintakenttää.
FSHKY:n perustamisen myötä suurin muutos
mielenterveys- ja päihdepalveluissa oli SHLasumispalveluiden siirtyminen palvelualueen
vastuulle. Alkuneljänneksen aikana pyydettiin kaikilta palvelun tarjoajilta arvio asiakkaiden tilanteesta: mitkä ovat olleet kuntoutuksen tavoitteet, miten niissä on edistytty ja
millainen on asiakkaan ajankohtainen tuen
tarve. Palvelualuejohtaja yhdessä sosiaalitoimen kehittämispäällikön kanssa aloitti
käynnit asumispalveluita tarjoavissa yksiköissä, joiden aikana haastatellaan henkilökuntaa
ja tavataan asukkaita. Käynneillä kiinnitettiin
erityistä huomiota potilaiden lääketieteellisen
hoidon ja seurannan toteutumiseen, koska
aiemmin kuntien sosiaalityöntekijät ovat vastanneet valvonnasta ja palveluiden ostosta, ja
lääketieteellisessä arviossa on pitänyt luottaa
asumisyksikön henkilökunnan arvioon. Kehittämisen tarvetta on erityisesti kuntouttavan
työotteen arviointi yksiköissä, ja lääketieteellisen hoidon toteutuminen, lääkehoito mukaan
lukien.
Palvelualueella järjestettiin dialektisen käyttäytymisesterapian (DKT) koulutus, laajuudeltaan kolme kertaa kaksi päivää. Loppuvuodesta koulutuksen päätyttyä aloitettiin ensimmäisen hoitoryhmän kerääminen ja arviointihaastattelujen suunnittelu, sekä yksilöterapeutit ja ryhmänvetäjät nimettiin. Työntekijöiden irrottaminen pienistä yksiköistä todettiin ongelmalliseksi, mutta tarpeelliseksi, koska tunne-elämältään epävakaat henkilöt
usein kokevat tavanomaiset hoitomenetelmät
tehottomiksi.
A-KLINIKKA
A-klinikan palveluihin hakeutuvista pääosalla
on ongelmia alkoholin käyttöön liittyen, jonkin
verran hakeudutaan hoitoon peliriippuvuuden
vuoksi. Huumeiden käyttäjillä tuli vuoden
2014 aikana esiin enenevästi ns. muuntohuumeiden käyttöä. Katkaisuhoitovuorokau-
sien määrä osasto 11 A:lla vähentyi edelleen:
445, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 525
ja vuonna 2012 600. Myös muualta ostettujen
päihdekuntoutuspäivien määrä laski hieman,
mutta vastaavasti hoitovuorokausien hinnat
ovat nousseet. Laitoskuntoutukseen varatut
määrärahat ylittyivät merkittävästi: päihdekuntoutuspäiviä hankittiin ostopalveluina
297 000 eurolla, kun varaus oli 138 900 euroa. Yli kolmasosa ostetusta päihdekuntoutuksesta perustui lastensuojelullisiin syihin.
Avokuntoutuskurssi järjestettiin korvaushoidossa oleville. Osasto 11 neljän viikon mittaisen kesäsulun aikana korvaushoitoasiakkaiden lääkejako viikonloppuisin järjestettiin ensiapupoliklinikan tiloissa, ja ensiavussa työskenteli osastosulun ajan yksi katkaisupuolen
sairaanhoitaja.
Syksyllä A-klinikan sisäisin järjestelyin kohdennettiin keskimäärin 30 % yhden sairaanhoitajan viikkotyöajasta nuorten päihdehoitotyöhön. Loppuvuodesta koottiin työryhmä
Päihteetön vanhemmuus, jossa on neuvolan,
lastensuojelun ja A-klinikan edustus. Työryhmä kehittä paikallisen toimintamallin, jolla
tuetaan päihteetöntä raskausaikaa ja vanhemmuutta, ja tarvittaessa mahdollisimman
varhain havaitaan vanhempien päihteidenkäyttö ja siihen puututaan.
Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto
organisoi kuntien ja FSHKY:n nettisivujen
kautta päihdetilannekyselyn huhtikuussa ja
selvitti joulukuussa ikärajavalvonnan toteutumista vähittäiskaupassa ostokokeiden avulla.
Työryhmä antoi myös alkoholitarkastajan
pyynnöstä lausuntoja alkoholilupahakemuksiin.
LASTENPSYKIATRIA
Lastenpsykiatrian työryhmä aloitti syksyllä
2014 lisäkouluttautumisen uusiin hoitotapoihin ja verkostoyhteistyötä lastensuojelun ja
aikuispsykiatrian kanssa tehostettiin, koska
poliklinikalle on tullut hoitoon asiakasperheitä,
jotka eivät koe hyötyvänsä tarjolla olevista
palveluista tai joiden auttamiseen perinteiset
hoitomenetelmät eivät sovellu. Hyvinvointikuntayhtymän myötä lastenpsykiatrinen työryhmä on päässyt säännöllisemmin keskuste-
14
lemaan ja tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa, mikä on hoitoprosessien kannalta
erittäin hyödyllistä. Vuonna 2014 hoidon
aloittaneista asiakasperheistä 75 %:lla oli
asiakkuussuhde myös lastensuojeluun. Kaiken kaikkiaan pienten, leikki-ikäisten lasten
perheiden asioissa yhteistyö lastenneuvolan
ja lastensuojelun kanssa on lisääntynyt.
NUORISOPSYKIATRIA
Nuorisopsykiatrian poliklinikalla oli haasteita
pysyä hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa
palveluiden runsaan kysynnän vuoksi. Samanaikaisesti hoidossa olevien nuorten ongelmat olivat hyvin laaja-alaisia ja vaativat
pitkäkestoista hoitoa ja moniammatillista verkostotyötä. Nuorisopsykiatrian hoitotakuun
turvaamiseksi työryhmää vahvistettiin yhdellä
vakanssilla: aikuispsykiatrian mielenterveyshoitajan varahenkilövakanssi muutettiin psykologivakanssiksi.
Seudulla on paljon ulkokuntien sijoittamia
lapsia, jotka tarvitsevat lasten- ja nuorisopsykiatrisia tutkimus- ja hoitojaksoja. Tulosalueen ulkokuntalaskutus vuoden 2014 aikana
oli 88356 €.
AIKUISPSYKIATRIA
Aikuispsykiatriassa 1.1.2014 yhdistyivät kolme yksikköä: kuntoutusosasto 13, päiväosasto ja päivätoimintakeskus. Kyseisten yksiköiden henkilökunta siirtyi uuteen tehostetun
avohoidon yksikköön, josta arjen toiminnassa
käytetään nimitystä Purola. Yhdistymisen
myötä psykiatrinen osastohoito keskitettiin
osastolle 11. Purolan toimintaa on aktiivisesti
kehitetty vastaamaan entistä paremmin erityyppisiin tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen vaatimuksiin. Viimeisten vuosien aikana
hoidon painopistettä on, kansallistenkin tavoitteiden mukaisesti, siirretty yhä enemmän
avohoitoon. Tämä näkyy psykiatristen hoitovuorokausien radikaalina vähenemisenä:
Omassa sairaalassa vuonna 2012 psykiatrisia hoitovuorokausia oli 5420 (osastot 11 ja
13), 2013 4860 (osastot 11 ja 13) ja vuonna
2014 3431 (osasto 11). Vastaavasti vuonna
2013 KHKS:ssa hoitovuorokausia oli 417, ja
vuonna 2014 525. Vuonna 2014 hoitovuorokausia kertyi KHKS mukaan lukien 3956, vastaava luku oli vuonna 2013 5277.
Aikuispsykiatrian poliklinikalla otettiin käyttöön 1.3.2014 alkaen peruuttamattoman
käynnin ns. sakkomaksu. Psykiatrian poliklinikalla peruuttamattomia käyntejä 1.3.31.12.2013 oli 785, ja vastaava luku sakkomaksun käyttöön oton jälkeen vuonna 2014
oli 359.
FSHKY oli aktiivisesti mukana Forssan Feeniksissä järjestetyillä hyvinvointimessuilla
27.9.2014.
15
Aikuissosiaalityön palvelualue
Aikuissosiaalityön palvelualueelle kuuluvat
aikuissosiaalityön tulosyksikkö (aikuisten sosiaalityön palvelut, nuorisoneuvojan palvelut,
etuuskäsittely, työvoiman palvelukeskuksen
palvelut) ja vammaispalvelujen tulosyksikkö
(vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja
kehitysvammahuollon palvelut sisältäen päivätoiminnan, asumispalvelut ja palveluohjauksen). Lisäksi palvelualueelle kuuluu terveydenhuollon sosiaalityön palvelut, talous- ja
velkaneuvonta sekä rikos- ja riita-asioiden
sovittelu.
Vammaispalvelujen vastuualue jakaantuu
muihin vammaispalveluihin ja kehitysvammapalveluihin. Vuoden 2014 keskeisimmät tavoitteet olivat kuntakohtaisten toimintamallien
yhtenäistäminen ja joustava palvelutarpeeseen vastaaminen. Kehitysvammahuollon
suorite / hoitopäivä / käyttöpäivätavoitteet
toteutuivat odotetusti. Talousarvion toteutumisessa oli kuntakohtaisia eroja.
Palveluohjaus painottui vuonna 2014 palveluohjausprosesseihin (palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelmien laatiminen,
tarkistus ja seuranta). Palvelusuunnitelma
laaditaan yhteistyössä asiakkaan, läheisten,
edunvalvojan ja yhteistyötahojen kanssa.
Vuoden 2014 aikana FSHKY:n alueella asuvista aikuisista kehitysvammaisista ryhdyttiin
tekemään psykososiaalisen toimintakyvyn
arviointia TOIMI- kirjasen avulla. Ko. arviointeja hyödynnetään yksilökohtaisia palveluja
asiakkaille suunniteltaessa sekä seudullisten
kehitysvammapalvelujen tarpeen arvioinnissa
ja kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana jokaisesta palveluohjausprosessista tehtiin asiakastyytyväisyyskysely palvelusuunnitelmatapahtuman jälkeen. Asiakkaille lähetettiin palautelomake (palaute asteikolla 1-5) ja palautuskuori puhtaaksikirjoitetun palvelusuunnitelman mukana. Lomakkeita lähetettiin 174,
ja vastauksia on saatu yhteensä 62 kappaletta (vastausprosentti 35,6 %). Ostopalvelut
ovat tarkkaan harkittuja ja ne ovat palvelusuunnitelman ja erityishuolto-ohjelman mukaisia. Ensisijaisesti käytetään kuntayhtymän
omaa palvelutuotantoa.
Kehitysvammahuollon
asumispalveluissa
toiminta jatkui pääosin suunnitelmien mukaisesti organisaatiomuutoksesta huolimatta.
Asukaspaikkojen täyttöaste oli 100% vuoden
lopussa. Päivätoiminnan osalta Humppilan
päivätoiminta muutti väistötiloihin Forssaan
marraskuun alusta sisäilmaongelmien vuoksi.
Selvittelyn alla oli pienten päivätoimintojen
yhdistäminen toiminnan tehostamisen ja yhteisten resurssien hyödyntämisen näkökulmasta. Päivätoimintojen kehittäminen jatkuu
vuonna 2015.
Vammaispalveluissa palvelut järjestettiin entiseen tapaan korvaamalla vammaisille henkilöille heille mm. kuljetuspalveluista, asunnon
muutostöistä tai henkilökohtaisen avustajan
palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia tai
hankkimalla esim. palveluasumista tai kommunikaatiomenetelmien opetusta ostopalveluna. Suurin osa vammaispalveluista kuuluu
kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden
piiriin eli niitä on järjestettävä myöntämisedellytykset täyttäville hakijoille määrärahatilanteesta riippumatta. Asiakkaiden palvelutarve
kartoitettiin yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa pyrkien välttämään päällekkäisten selvitysten tekemistä. Vuoden alusta
vammaispalvelun sosiaalityön resurssina oli
1,5 henkilötyövuotta, mutta loppuvuonna resurssia siirrettiin aikuissosiaalityön puolelta
vammaispalveluihin 0,5 henkilötyövuotta.
FSHKY:n Yhtymähallitus hyväksyi vammaispalveluohjeet, jotka tulivat voimaan 1.5.2014
alkaen. Ohjeiden toimeenpano kuljetuspalveluiden osalta viivästyi, koska suunniteltua
kilpailutusta ei saatu toteutettua. Tämän johdosta noudatettiin kuntien vanhoja kuljetuspalveluohjeita, jotka olivat keskenään erilaisia. Tämä oli haastavaa sekä asiakkaille,
työntekijöille että palvelua tuottaville autoilijoille. Kuljetuspalveluissa ilmenneiden epäselvyyksien ja ohjeiden vastaisen toiminnan
johdosta resursseja käytettiin erilaiseen tiedottamiseen ja neuvotteluihin. Vammaispalvelut oli mukana vanhuspalveluiden loppuvuona suorittamassa yksityisen kotihoitopalvelun kilpailutuksessa. Kilpailutetun yksityisen
kotihoidon avulla vammaispalvelut voi tarvittaessa täydentää palveluvalikoimaa ja järjestää henkilökohtaista apua korvaavan avun
nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Aikuissosiaalityössä on yhdenmukaistettu
vuoden 2014 aikana toimeentulotukiohjeistus
ja – käytännöt. Sosiaalityöntekijäresurssin
siirron vuoksi Ypäjällä ja Humppilassa toimii
16
nyt yhteinen sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijät liikkuvat muutenkin koko kuntayhtymän
alueella työpisteiden välillä tarvittaessa. Kuntien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä työllistämispalveluissa. Yli 500 päivää työttömänä
olleiden määrää on saatu vähennettyä ja aktivointisuunnitelmia on tehty enemmän kuin
koskaan aikaisemmin. Myös nuorisotakuun
toteuttamiseen on panostettu yhteistyössä
kuntien kanssa. Forssan kaupungin käynnistämässä nuorten yhteispalvelupiste Viltterissä
sosiaaliohjaaja ottaa vastaan alle 30 v asiakkaita kolmena iltapäivänä viikossa. Myös
nuorisoneuvoja päivystää Viltterissä sovittuina aikoina. Sosiaalityöntekijät ja työnsuunnittelija tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien työpajojen ja työllistämispalvelujen kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen toimintaan tulee
vaikuttamaan v. 2015 voimaan tuleva lakimuutos työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Te-toimisto on kutsunut kuntien edustajia neuvotteluihin ja tiedotustilaisuuksiin asian tiimoilta. Lakimuutoksen myötä työvoiman palvelukeskuksien
asiakaskriteerit muuttuvat ja kehittämistyö
asiassa aloitetaan varsinaisesti v. 2015.
Aikuissosiaalityö on ollut mukana SOSIIhankeen ja Kiti-hankkeen toteutuksessa.
Hankkeen kanssa on FSHKY alueella tehty
aikuissosiaalityön asiakaskysely ja rekrytoitu
osallistujia asiakasraatiin. SOS II -hanke on
käynnistänyt syksyllä 2014 rakenteellisen
sosiaalityön työpajan, jossa on kehitetty työmenetelmiä ja osaamista. KiTi – hankkeessa
(kirjaamisen ja dokumentoinnin valtakunnallinen kehittäminen) yhdenmukaistetaan sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan
käyttöön kansallisten linjausten mukaisia
asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia.
Terveydenhuollon sosiaalityössä on aloitettu
rakenteinen kirjaaminen ja sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen. Rikos- ja riita-asioiden
sovittelussa on ylitetty tavoitteet sovittelujen
määrässä. Aikuissosiaalityön ja sovittelun
yhteistyötä on myös lisätty. Talous- ja velkaneuvonnassa on asiakasjonot lyhentyneet ja
on voitu panostaa enemmän ennaltaehkäisevään neuvontaan.
Vanhuspalvelujen palvelualue
Vanhuspalvelujen palvelualueen toimintavuoden 2014 tavoitteena oli koko vastuualueen toimintojen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen peruskuntien toimintojen perustalta
olemassa olleita parhaita käytänteitä hyödyntäen sekä uusien toimintatapojen omaksumisen kautta.
Palvelualueelle siirtyi toimintoja ja henkilöstöä
jokaisen viiden kunnan alueelta. Jokaisessa
kunnassa oli omia toimintatapojaan ja organisointimalleja niin kotihoidossa, asumispalveluissa kuin palveluohjauksessakin. Saattoipa
jopa toimintojen sisäiset tavat vaihdella myös
kuntien sisällä yksiköissä tai tiimeissä. Haaste oli siis melkoinen. Vähitellen yhteisen puheen ja keskustelun kautta toimintoja on lähdetty yhtenäistämään. Työ on vielä keskeneräistä mutta vuoden mittaan on paremmin
tunnistettu niitä kohtia, joissa tarve on kiireellisempää tai muutos suurempaa ja aikaa vievempää. Suunnitelmallinen yhtenäistäminen
on vaikuttavuudeltaan parempaa vasta vuo-
den 2014 jälkeen, koska ensimmäisenä toimintavuonna asiat tuntuivat hyvin hektisiltä,
keskeneräisiltä, uusilta ja kokonaisuuksia oli
vaikea tästä syystä hahmottaa.
Peruslähtökohta kaikille toiminnalle oli tuottaa
oikea-aikaisia, asiakkaan kulloisenkin palvelutarpeen mukaisia palveluja laadukkaasti ja
kustannustehokkaasti. Tämä toteutui käytännön toiminnassa saadun palautteen perusteella hyvin. Vanhuspalvelujen kehittämisessä noudateltiin STM:n ja Kuntaliiton vuonna
2013 julkaisemaa Laatusuositusta hyvän
ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013:11).
Koko palvelualuetta koskien toteutettiin vuoden 2014 aikana palvelujen tuotteistus osana
sosiaalipalveluiden tuotteistusta.
Palvelualueella juurrutettiin uusi johtamisjärjestelmä ja lähdettiin rakentamaan uutta seudullista vanhuspalveluiden johtamis- ja toi-
17
mintakulttuuria. Johtamisportaiden määrästä
ja tehtävien jaosta käytiin keskustelua vuoden
mittaan. Palvelualueelta nousee lähiesimiestasolta ja käytännön toiminnan näkökulmasta
esiin tarve toiminnallisia asioita hoitaville tiimivastaaville tmv., jotka helpottaisivat lähiesimiesten työtä ja mahdollistaisivat heille
ajan antamisen yksiköissä ja tiimeissä työskenteleville. Esimiesportaiden määrää ei kuitenkaan olla muuttamassa; kyse on lähinnä
toiminnan uudenlaisesta organisoinnista. Asiaa mietitään edelleen.
Palvelualueella toteutettiin oma henkilöstökysely, otettiin osaa kuntayhtymän laajuiseen
työtyytyväisyyskyselyyn keväällä 2014 sekä
organisoitiin palvelualueen asiakastyytyväisyyskyselyt syksyllä 2014 tiedon saamiseksi
johtamisen ja kehittämisen tueksi. Palvelualueella on rakennettu omaa vuosikelloa, joka
pohjautuu johtoryhmän vuosikelloihin. Tämä
tullee jatkossa helpottamaan kokonaisuuden
hahmottamista sekä asioihin valmistautumista.
Kotihoidon tulosyksikössä panostettiin mielekkäiden seudullisten toimintatapojen, palveluvalikoiman ja palvelujen organisointitavan
muodostamiseen. Seudulliseen käyttöön on
portaittain otettu eHoiva –toiminnanohjausjärjestelmä. Palvelumääritelmien ja -kriteerien
yhdenmukaistustyö on aloitettu. Kotihoidossa
toteutettiin useita kilpailutuksia. Jonkin verran
eriaikaisuutta palveluhankinnoissa on edelleen, johtuen kunnista siirtyneiden sopimusten kestoaikojen moninaisuudesta.
osin, mutta työ on vielä kesken. Henkilöstömitoitukset ovat kaikki vaadittavalla tasolla, mutta yksikkökohtaisia eroja on. Henkilöstömitoituksen osalta tavoitteita asetetaan tulevassa
seudullisessa vanhuspalvelusuunnitelmassa.
Keskustelu yksiköiden erikoistumisesta (esim.
haastavien asiakkaiden kohdalla) on aloitettu.
Palvelukuvaukset on tehty, pitkäaikaisen hoidon myöntämisen kriteerien hyväksyminen
siirtyi alkuvuoteen 2015, asiakasmaksut on
yhdenmukaistettu.
Palveluohjauksen tulosyksikössä kehitettiin ja
kehitetään edelleen seudullista näkemystä ja
tapaa toteuttaa palveluohjauksen kokonaisuutta yhteistyössä muiden palvelualueen
tulosyksikköjen ja kuntayhtymän muiden palvelualueiden kanssa. Asiakasprosessit on
onnistuttu saamaan toimimaan joustavasti ja
tehokkaasti koko kuntayhtymän yhtenä vahvuutena. Asumispalvelujen ostojen prosessi
on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi
muiden palvelualueen tulosyksikköjen rinnalle
tarvittaessa käytettäväksi vaihtoehdoksi järjestää palvelut. Omaan tuotantoon kuuluvia
paikkoja on onnistuttu hyödyntämään ensisijaisena vaihtoehtona yksityisten palveluiden
oston sijasta. Omaishoidon tuen kriteerit ja
maksut yhdenmukaistettiin koko hyvinvointikuntayhtymän alueelle.
Palvelusetelin käyttöä ja käyttöönottoa suunniteltiin seudullisin yhdenmukaisin käytäntein
koko palvelualueella. Talousarvioon 2015
varattiin sen käyttöön varat ja päätettiin seudullinen toimintamalli palvelusetelin käyttöön
omaishoidon tuen tukena.
Asumispalvelujen ja laitoshoidon yksikköjen
toimintatapoja on yhtenäistetty soveltuvin
Perhepalvelujen palvelualue
Perhepalveluiden ensimmäisenä toimintavuotena pääpaino oli turvata osakaskuntien asukkaiden palveluiden katkeamaton saatavuus.
Sovimme yhteisistä toimintatavoista ja keskityimme siihen, että kaikki palvelut toimivat ja
arki sujuu. Perustyö asiakkaiden kanssa sujui
kutakuinkin totuttuun tapaan. Henkilöstön sijoittumiseen ei tullut juurikaan alkuun muutoksia.
Lastenvalvojat tosin ottivat asiakkaita vastaan
Forssan toimipisteessä kuntien toimistojen
sijaan. Lähiesimiesten organisoimana asiakastyö sujui pääosin totutusti. Haastetta aiheuttivat
vaikeudet sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa.
Esimerkiksi lastensuojelussa työtä on tehty
koko vuosi vajaalla miehityksellä. Perhepalvelujen palvelualue muodostui terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden yhdistämisenä. Tavoitteenamme oli saavuttaa yhteinen näkemys
ja tavoitteet perhepalveluiden tarkoituksesta ja
toimintatavoista.
18
Yhteistyöhalukkuutta ja innostuneisuutta palveluiden kehittämiseen palvelualueella on ollut
koko ajan. Toimintatavat organisaatiossa ovat
voimakkaan kehittämistyön alla. Tavoitteena
on löytää parempia, tehokkaampia ja järkevämpiä tapoja toimia. Suuren organisaation
toimintoja toteutetaan nykyaikaisesti, olemme
omaksuneet uusia työ- ja toimintatapoja helpottamaan arjen työtä. Palvelualueella olemme
voineet tiivistää yhteistyötä, joka vähentää
päällekkäisyyttä ja tehostaa palveluita. Moniammatillinen näkökulma auttaa kokoamaan
asiakkaille sopivia palvelukokonaisuuksia. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon keskinäinen
kommunikointi on helpottunut, kun olemme
samassa organisaatiossa. Tavoitteenamme on
löytää uusia palveluprosesseja ja toimintatapoja yhteistyössä yhteisten asiakkaidemme tukemiseksi. Perhepalvelut on tuotteistettu ja
suoritteet muodostettu.
asiakkaita hyödyttäviä. Hankkeen koulutuksissa on lisäksi perehdytty erilaisiin työmenetelmiin, joita otetaan yksikössä käyttöön.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on ollut käynnissä useaan kertaan viime
vuoden aikana. Ainoastaan marras- ja joulukuussa ovat kaikki vakanssit olleet täytettyinä.
Vain kahdessa vakanssissa on ollut kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä. Vaihtuvuus ja
vajaa miehitys ovat lisänneet työpainetta työssä oleville. Lastensuojelun yksikössä määräajat ovat ylittyneet lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyn osalta on pysytty määräajoissa.
Terveyden edistämistyön yksikössä perustyötä
tehtiin ja tavoitteet saavutettiin pääosin. Aikuisneuvonnassa hoitosuunnitelmien tekeminen oli varsin pientä, suunnitelmat kariutuivat
osittain tietojärjestelmämme Effican hoitosuunnitelmalehden puuttumiseen. Humppilassa
vakiintui diabeteshoitajan käynnit 1 – 2 kertaa
kuukaudessa samalla tavalla kuin Ypäjällä on
ollut jo aiemmin. Palvelu on lähipalvelua diabeetikoille, heidän ei tarvitse lähteä Forssaan
saakka. Palveluun ollaan oltu tyytyväisiä. Savuttoman leikkauksen vaatimaan tupakasta
vieroitukseen valmistauduttiin kouluttautumalla.
Seulonnoista irtosolunäytteet otettiin kaikki
ensimmäistä kertaa keskitetysti Forssassa,
eikä toiminta herättänyt suurta kritiikkiä.
Sosiaalityöntekijät siirtyivät keskitettyyn yksikköön Forssaan. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin työskentelytilat ja perheitä tavattiin lisäksi paljon kotikäynneillä. Lastensuojelutyötä
toteutetaan
jalkautetusti.
Perhetyöntekijät
muodostivat myös viime vuoden alusta alkaen
yhteisen tiimin, joka kokoontuu kerran viikossa.
Työskentelytapoja ja työprosessia on yhtenäistetty molemmissa tiimeissä. Perheohjaajien
työskentely tapahtuu pääosin perheiden kodeissa. Omaa perhetyötä kehitettiin vuoden
aikana kehittämispäivässä sekä viikoittain toteutuneissa tiimikokouksissa. Perhetyö työskenteli joidenkin perheiden kanssa erityisen
tehostetusti, jopa viidesti viikossa. Perhetyötä
oli tarjolla myös arki-iltaisin. Osittain perhetyötä
on ostettu yksityisiltä yrityksiltä. Lastenvalvojien kanssa on myös kokoonnuttu säännöllisesti.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät osallistuivat Lasse-hankkeen työpajoihin ja koulutuksiin. Perhetyöntekijät ottivat
käyttöönsä osallistavan kirjaamisen menetelmän, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet
Kesällä järjestettiin avohuollon tukitoimena
kaksi toiminnallista kesäryhmää lapsille. Kokemukset ryhmien toiminnasta olivat hyviä,
niitä tullaan suunnittelemaan myös tulevalle
kesälle. Avohuollon tukitoimia on pyritty käyttämään varhaisena tukena ja asiakaslähtöisesti. Lastenkoti ja perhetyönkeskus Kaarisillassa
oli viime vuoden aikana yhdeksän perhettä
eripituisilla perhekuntoutusjaksoilla. Tätä toimintaa on kehitetty kuluneen vuoden aikana.
Lisäksi lastensuojelunyksikkö käytti Kaarisillan
sijaishuoltopalveluita siten, että uusia sijaishuollon ostopalveluita käytettiin hyvin vähän.
Hämeenlinnan kaupunki kilpailutti laitoshuollon
palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä oli mukana
kilpailutuksessa.
Opiskeluterveydenhuollossa
viime
vuonna asetuksen mukaiset toisen opiskeluvuoden
aikana tehtävät lääkärintarkastukset yhdistettiin poikien kohdalla kutsuntatarkastuksiin. Tarkastus oli monipuolinen, huomioiden samalla
opiskeluun liittyvät vaatimukset. Kutsuntatilaisuus tarkastuksena toimi myös hyvin, koska
opiskeluterveydenhuollossa pojista oli tietoa
enemmän kuin aiemmin kun kutsuntatarkastukset tehtiin lääkärinvastaanotolla ja siinä aikuisneuvolan terveydenhoitajat (tai lääkärivastaanoton sairaanhoitajat) olivat avustajina.
Kouluterveydenhuollossa oli henkilöstövaihdoksia eläköitymisen ja muuhun työhön siirtymisen vuoksi. Avoimiin kahteen toimeen oli
hakijoita 35 henkilöä, mikä kuvastaa FSHKY:n
hyvää mainetta työnantajana ja kehittynyttä,
aikaansa seuraavaa otetta tehdä terveyden
edistämistyötä. Koulu- ja opiskeluterveyden-
19
huollossa saatiin lakisääteiset laajat tarkastukset tehtyä. Oppilashuoltoa koskevan lakiuudistuksen myötä koulu- ja opiskelumaailmaan
tulee lisää niin kuraattori- kuin psykologipalvelujakin. Se tulee varmasti jatkossa näkymään
terveydenhoitajien työtä helpottavana yhteistyönä perheiden pulmatilanteissa.
Neuvolatyössä suurin muutos vuonna 2014 oli
neuvolan lapsiperheiden kotipalvelun yhdistäminen neuvolaan. Neuvolan lapsiperheiden
kotipalvelu alkoi matalan kynnyksen palveluna
hyvinvointikuntayhtymään siirtymisen myötä.
Vuoden alusta saimme yhden työntekijän (lähihoitaja) Forssan vakansseista, maaliskuussa
toisen Jokioisten vakansseista ja marraskuussa haimme pitkään sijaisuuteen Tammelan
vakanssiin yhtä lähihoitajaa. Hakijamäärä oli
runsas, 40 hakijaa ja mielenkiinto työhön oli
suurta. Kotipalvelun tarve ja kysyntä kasvaa
koko ajan, kun toiminta on löytänyt omat työtapansa. Matalan kynnyksen maksuton tuki perheille on otettu mieluusti vastaan ja samalla
perheet tulevat neuvolan väelle tutummiksi.
Ympäristökunnista Ypäjällä on käytetty palvelua vähiten. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa
tehdään enenevästi. Jonkin verran käytettiin
myös SeutuRekryn kautta sijaistyövoimaa ennen joulukuun pitkäaikaisen sijaisen saamista.
Kotipalvelun toiminnan kehittäminen ja nivouttaminen vielä paremmin neuvolan terveydenhoitajien työhön on tulevan vuoden yksi kehittämiskohteista osana Meitin mallia.
Neuvolatyössä erilaiset hoitopolut päihteitä
käyttäville perheille, perheväkivaltatilanteisiin ja
masentuneille äideille ovat vielä työn alla. Perhesuunnittelussa nuoret alle 20 v ja synnyttäneet naiset saivat tarvitsemansa raskauden
ehkäisyn ilmaiseksi. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat hoitivat myös paljon nuorten ehkäisyasioita.
Suurin muutos vuonna 2014 oli organisaatiotasolla terveyden edistämistyön liittyminen perhepalvelujen palvelualueeseen. Yhteisten toimintatapojen työstäminen on vielä kesken,
mutta päällikkötason yhteistyön myötä olemme
hyvän tien alussa.
Perheneuvolassa edistetään ja tuetaan lasten
ja lapsiperheiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yksikkö tarjoaa moniammatillista ja
monipuolista tukea sekä tarvittaessa pitkäkestoista apua. Vuonna 2014 jatkettiin ryhmämuotoisten palvelujen kehittämistä. Isien ja poikien
toimintaryhmä sai rinnalleen syksystä lähtien
toisen pienemmille lapsille suunnatun viikoit-
tain tapaavan ryhmän. Lasten ja vanhempien
vuorovaikutusta edistäviä Käsikynkkä–ryhmiä
järjestettiin kaksi. Vanhempana Vahvemmaksi
– ryhmä, joka on suunnattu haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmille, toteutui syksyllä.
Psykoterapeuttinen osaaminen työryhmässä
vahvistui, kun yksi työntekijä valmistui perheterapeutiksi ja kaksi jatkoivat Theraplaykoulutusta. Syksyllä 2014 kaksi työntekijää
saattoivat päätökseen vuoden kestäneen uusperheneuvoja -koulutuksen. Vuonna 2014 perheneuvolassa tuettiin perheitä erotilanteissa
järjestämällä Eroneuvo -iltoja, lapsikeskeistä
perheasiainsovittelua ja eroperheiden lapsille
suunnattu ryhmä yhdessä perheasian neuvottelukeskuksen kanssa. Perheneuvola oli edustettuna työryhmässä, jossa kehitettiin päihdepalveluketjua raskaana oleville ja lapsiperheille, joissa vanhemmalla on ongelmia päihteiden
käytössä.
Puheterapeutit kehittivät vuoden 2014 aikana
yksilöpuheterapian rinnalle lapsi- ja aikuisasiakkaiden ryhmämuotoista kuntoutusta,
johon osallistui asiakkaan lähipiiri. Äänneryhmäiltapäiviä järjestettiin 4-5 – vuotiaiden lasten
vanhemmille neljä kertaa. Afasiapotilaille järjestettiin yksi ryhmä. Lisäksi varhaiskasvatuksen kanssa järjestettiin Tammelassa yksi puhe-leikki – ryhmä 3-4 – vuotiaille ja heidän
vanhemmilleen sekä Forssassa yksi tukiviittomaryhmä. Kuntoutuksen tavoitteena oli lisätä
asiakkaiden ja lähipiirin vastuunottoa kuntoutumisesta ja tukea kuntoutumista edistäviä
toimintatapoja.
Oppilashuollossa lisättiin konsultoivaa työotetta
ja työn painopisteen siirtämistä preventiosta
promootion suuntaan. Koulukuraattorit jatkoivat
alakouluihin kohdennettua työtä tavoitteenaan
varhaisen tuen antaminen ja oppilashuollon
interventioiden oikea-aikaisuus. Sosiaalistenja tunnetaitoja edistävien yhteisöllisten menetelmien käyttö laajeni koskemaan useampaa
koulua. 1.8.2014 astui voimaan uusi oppilas- ja
opiskelijahuoltolaki, jossa uutena velvoitteena
oli vastaavan kuraattorin palvelujen järjestäminen, oppilashuoltopalvelujen ulottaminen toiselle asteelle ja yksilökohtaisen oppilashuollon
palvelujen aikarajat sekä oppilashuoltoryhmiin
liittyneet muutokset. Muutosta työstettiin seutukuntien sivistystoimenjohtajien kanssa. Yksi
kuraattorin toimi muutettiin koko seutukunnan
yhteiseksi vastaavan kuraattorin toimeksi ja
uusina toimina sovittiin vuodesta 2015 alkaen
perustettavaksi toisen asteen koulupsykologin
toimi sekä uusi koulukuraattorin toimi.
20
Suoritetoteuma vuodelta 2014
Perusterveydenhuolto
Toteuma
Suunnite
Toteuma
Toteutumis%
2013
2014
2014
- avosairaanhoito, käynnit
65 854
63 500
66 586
104,9
- avosairaanhoito, puhelut
19 666
18 000
18 156
100,9
1 144
1 100
889
80,8
186
120
188
156,7
- hoitopäivät
2 844
3 400
2 688
79,1
- hoitojaksot
122
140
130
92,9
- päiväsairaalakäynnit
106
120
55
45,8
- hoitopäivät
2 533
2 700
2 857
105,8
- hoitojaksot
528
540
540
100,0
- hoitopäivät
325
290
425
146,6
- hoitojaksot
18
34
35
102,9
- kotikäynnit
0
65
0
0,0
17 586
18 300
17 426
95,2
44 666
50 000
44 834
89,7
- terveysvalvonnan tarkastus
2 018
2 200
1 494
67,9
- eläinlääkintähuolto, käynnit
4 965
4 420
5 357
121,2
64
42
53
126,2
Avohoito
Erityistoiminnot
- välineneuvonta, käynnit
- ravitsemusterapia
Osaamiskeskus
Intensiivikuntoutus
Jaksottaishoito
Saattohoito
Fysioterapia
- yksilöterapiatapahtumat
Suun terveydenhuolto
- käynnit
Terveysvalvonta
- eläinsuojelu, maksava asiakas
- eläinsuojelu, eläin
92
70
Someron terveysvalvonta
- tarkastus
- eläinlääkintähuolto, käynnit
750
1 161
680
58,6
2 537
2 662
2 674
100,5
21
Erikoissairaanhoito
Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis%
2013
2014
2014
Päivystys
- esh-käynnit
- pth-käynnit
Kirurgia
- pkl-käynnit, joista
* urologian pkl
- lähetteet
- hoitopäivät
* joista päiväkirurgia
- hoitojaksot
* joista päiväkirurgia
Sisätaudit
- pkl-käynnit
- avosairaala
- lähetteet
- hoitopäivät
- hoitojaksot
Naistentaudit
- pkl-käynnit
- lähetteet
- hoitopäivät
* joista päiväkirurgia
- hoitojaksot
* joista päiväkirurgia
Synnytykset
- pkl-käynnit
- lähetteet
Lastentaudit
- pkl-käynnit
- lähetteet
Dialyysi
- käynnit
Neurologia
- käynnit
- lähetteet
Onkologia
- käynnit
*joista sytostaattipaikat
- lähetteet
Korvataudit
- käynnit
- päikit
- lähetteet
Ihotaudit
- käynnit
- valohoitokäynnit
- lähetteet
Laboratoriotutkimukset
Röntgentutkimukset, joista
- magneettitutkimukset
Leikkaukset ja muut diagn.tp:t
Välinehuolto
- toimitetut tuotteet
19 607
10 089
9 518
20 300
10 300
10 000
19 491
9 801
9 690
96,0
95,2
96,9
7 892
1 064
4 555
9 291
861
2 506
861
7 450
1 000
7 777
1 114
4 384
8 815
981
2 471
981
104,4
111,4
5 876
3 628
3 663
12 902
2 283
5 500
3 600
6 000
3 544
3 729
12 766
2 219
109,1
98,4
1 314
716
241
77
136
77
82,1
9 300
900
2 390
900
13 200
2 300
94,8
109,0
103,4
109,0
96,7
96,5
1 374
702
223
78
146
78
1 600
875
534
1 100
866
595
78,7
2 012
569
2 000
1 855
475
92,8
1 820
1 850
1 973
106,6
768
340
750
910
422
121,3
1 602
319
171
1 600
400
1 667
226
153
104,2
56,5
457
36
296
450
50
486
46
309
108,0
92,0
277
807
221
378 322
25 589
2 128
1 637
500
800
110,4
128,3
380 000
26 000
2 300
1 700
552
1 026
350
375 277
25 560
2 015
1 606
32 947
36 500
30 765
84,3
250
100
200
100
96,4
77,0
68,0
77,0
98,8
98,3
87,6
94,5
22
Mielenterveystyö
Toteuma
Suunnite
Toteuma
2013
2014
2014
Toteutumis%
Aikuispsykiatria
- pkl-käynnit
11 692
15 200
15 008
98,7
joista poliklinikka
5 671
6 200
5 148
83,0
joista os 11
2 308
2 000
2 190
109,5
joista tehostettu avohoito
3 713
7 000
7 670
109,6
- lähetteet
- hoitopäivät vuodeosastolla
joista yleislääketieteen hpvt
- hoitojaksot
742
5 389
708
4 500
525
3 895
86,6
445
644
430
381
88,6
1 408
1 200
1 242
103,5
2 000
1 826
Lasten- ja nuortenpsykiatria
- lastenpsykiatriakäynnit
- lähetteet
- nuorisopsykiatriakäynnit
- lähetteet
49
1 989
31
91
91,3
77
Mielenterveystyön peruspalvelut
- psykologitoiminta, käynnit
169
160
234
146,3
8 943
9 000
8 766
97,4
A-klinikka
- käynnit
Perhepalvelut
Toteuma
Suunnite
Toteuma
Toteutumis%
2013
2014
2014
- oppilashuolto, käynnit
3 201
3 000
2 755
91,8
- perheneuvola, käynnit
2 187
2 200
1 860
84,5
1 794
2 050
1 855
90,5
38 905
48 000
39 098
81,5
Perheneuvola ja oppilashuolto
Puheterapia
- puheterapia, käynnit
Neuvola-, koulu- ja opiskeluth
- terveyden edistäminen, käynnit
23
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Poistoeron vähennys
Varausten vähennys
Tilikauden yli-/alijäämä
2014
1000
2 013
1 000
2 012
1 000
122 899
-120 965
1 934
68 288
-66 270
2 018
65 855
-65 203
652
3
8
-57
-1
1 888
-1 883
0
5
0
1
6
-67
-2
1 956
-1 867
0
89
0
1
6
-49
-3
607
-1 908
0
-1 301
28
5
89
-1 273
101,60 %
100,27 %
54,44
34 682
103,05 %
104,77 %
55,99
34 928
101,00 %
31,81 %
17,28
35 120
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate, €/asukas
Asukasmäärä
Jokioisten päivätoimintaa järjestetään Palvelukeskus
Intalankartanossa.
24
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
1 000 €
2013
1 000 €
2012
1 000 €
1 888
0
0
1 955
0
0
607
-1 351
-825
-2500
537
1 131
-1893
0
-165
-300
1 500
-164
-1 158
-165
1158
-465
178
993
0
46
134
-6
-7 199
7 004
34
-42
-2040
694
-3
83
742
79
Ed. yhteensä
Rahoituksen rahavirta
-67
-532
-1354
-1130
1894
1
Rahavarojen muutos
5
1
1
Rahavarat 31.12., 1000 €
Rahavarat 1.1., 1000 €
8
2
2
1
2
1
139,75 %
-1 248
-8,76
0,02
11,97
34 682
237,05 %
-1 785
8,17
118,58
0,15
34 928
24,28 %
-2 714
3,07
0,85
0,01
35 120
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainasaamiset lisäykset
Sijoitukset/muut saamiset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
(mikäli konsernitili olisi kassavaroissa)
Investointien tulorahoitus, %
Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä 5 v.
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Kassan riittävyys, pv (sis. konsernitili)
Asukasmäärä
25
Tase ja sen tunnusluvut
VASTAAVAA
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I Aineettomat hyödykkeet
1. Aineettomat oikeudet
II Aineelliset hyödykkeet
1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset
4. Koneet ja kalusto
6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
III Sijoitukset
1. Osakkeet ja osuudet
IV Muut saamiset
1.Muut saamiset osakk.yht.
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
1. Valtion toimeksiannot
v. 2014
v.2013
VASTATTAVAA
1 000 €
24 183
483
483
1 000 €
24 715
371
371
A OMA PÄÄOMA
I Peruspääoma
23 519
256
20 692
2 571
24 163
256
21 197
2 709
0
1
173
173
v. 2013
1 000 €
17 663
20 406
1 000 €
17 658
20 406
83
195
-3 026
5
83
195
-3 115
89
B POISTOERO JA VAPAAEHT.
VARAUKSET
1.Poistoero
0
0
181
181
8
61
41
73
53
2. Lahjoitusrahast.erityiskatt.
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
I Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet
5. Ennakkomaksut
20
11 217
490
477
13
20
4 005
484
480
4
II Saamiset
10 719
3 519
10 719
2 260
3 906
3 942
611
3 519
921
1 944
424
230
IV Rahat ja pankkisaamiset
8
2
VASTAAVAA YHTEENSÄ
35 461
28 793
Lyhytaikaiset saamiset
1. Myyntisaamiset
2. Lainasaamiset
3. Muut saamiset
4. Siirtosaamiset
III Arvonkorotusrahasto
IV Muut omat rahastot
V Edellisten tilikausien alijäämä
VI Tilikauden alijäämä/ylijäämä
v. 2014
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
1. Valtion toimeksiannot
3. Muut toimeksiant. Pääomat
283
112
171
160
123
37
E VIERAS PÄÄOMA
I Pitkäaikainen
2. Lainat rahoitus. ja vak.lait.
3. Lainat julkisyhteisöiltä
17 515
1 601
1 417
184
10 975
2 066
1 829
237
II Lyhytaikainen
2. Lainat rahoitus- ja vak.lait.
3. Lainat julkisyhteisöiltä
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Muut velat
8. Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
15 914
412
53
44
4 413
1 120
9 872
35 461
8 909
412
53
11
2 606
531
5 296
28 793
49,87 %
-194,45
14,22 %
-3 021
-87,11
2 066
59,57
34 682
61,35 %
-213,10
16,06 %
-3 026
-86,64
2 531
72,46
34 928
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste %
Rahoitusvarallisuus €/asukas
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
Lainakanta 31.12., 1000 €
Lainakanta 31.12., €/asukas
Asukasmäärä
26
Tuloslaskelma
1.1.-31.12.2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn.muk.poistot
Kertaluontoiset poistot
Tilikauden tulos
Poistoeron vähennys
Tilikauden yli-/alijäämä
107 464 925,36
10 857 134,41
1 862 099,38
2 714 546,42
-52 265 240,41
-41 100 153,03
-11 165 087,38
-8 649 981,07
-2 515 106,31
-51 317 035,40
-6 467 297,36
-6 271 455,94
-4 643 554,90
1.1.-31.12.2013
122 898 705,57
-120 964 584,01
1 934 121,56
64 128 149,62
3 495 794,78
199 541,19
464 747,08
-28 673 985,33
-22 227 963,31
-6 446 022,02
-5 137 960,40
-1 308 061,62
-31 035 888,76
-5 971 426,14
-134,55
-588 528,36
68 288 232,67
-66 269 963,14
2 018 269,53
3 363,04
8 467,59
-56 894,16
-1 483,33
1 887 574,70
-1 882 721,72
-1 882 721,72
0,00
4 852,98
0,00
4 852,98
Radiologian yksikköön hankittu uusi mammografialaite otettiin käyttöön 27.2.2014.
549,76
6 023,34
-67 194,71
-2 152,78
1 955 495,14
-1 866 839,77
-1 853 683,57
-13 156,20
88 655,37
0,00
88 655,37
27
Rahoituslaskelma
1.1.-31.12.2014
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset tulot
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainasaamisten lisäykset
Sijoitukset/muut saamiset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisen lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
1 887 574,70
1 887 574,70
1 955 495,14
0,00
0,00
1 955 495,14
-1 350 694,46
0,00
-824 939,73
0,00
536 880,24
1 130 555,41
0,00
-164 520,00
-300 000,00
-464 520,00
0,00
1 500 000,00
-164 520,00
-1 157 686,18
177 793,82
46 185,00
134 210,58
-6 312,75
-7 198 855,43
7 003 872,73
33 698,23
-41 868,59
-2 039 708,25
693 885,42
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
1.1.-31.12.2013
7 754,42
2 479,05
-531 604,87
-1 130 014,37
5 275,37
541,04
5 275,37
2 479,05
1 938,01
Forssan pääterveysasemalla vietettiin marraskuussa Maailman Diabetespäivää
– erityistä huomiota kiinnitettiin aamiaisen merkitykseen hyvinvoinnille.
541,04
28
Tase 31.12.2014
2014
VASTAAVAA
2013
A PYSYVÄT VASTAAVAT
VASTATTAVAA
2014
2013
20 406 579,92
20 406 579,92
83 016,05
194 879,35
-3 026 460,41
4 852,98
17 662 867,89
83 016,05
194 879,35
-3 115 115,78
88 655,37
17 658 014,91
A OMA PÄÄOMA
I Aineettomat hyödykkeet
I
1. Aineettomat oikeudet
482 943,80
482 943,80
370 541,20
370 541,20
256 236,66
20 691 960,96
2 570 468,61
256 236,66
21 196 674,30
2 709 525,42
0,00
23 518 666,23
659,71
24 163 096,09
172 551,34
8 463,84
181 015,18
172 551,34
8 463,84
181 015,18
II Aineelliset hyödykkeet
Peruspääoma
III Arvonkorotusrahasto
IV Muut omat rahastot
1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset
3. Koneet ja kalusto
6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
V Edellisten tilikausien alijäämä
VI Tilikauden ylijäämä
B POISTOERO JA VAPAAEHT.
VARAUKSET
1. Poistoero
0,00
III Sijoitukset
1. Osakkeet ja osuudet
4. Muut saamiset osakk.yht.
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
2. Lahjoitusrahast.erityiskatt.
53 389,44
19 501,62
72 891,06
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
5. Ennakkomaksut
480 274,00
3 608,54
483 882,54
3. Muut saamiset
4. Siirtosaamiset
IV Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
3. Lainat julkisyhteisöiltä
283 055,37
160 125,34
1 416 784,00
184 208,00
1 600 992,00
2 128 672,00
236 840,00
2 365 512,00
411 888,00
52 632,00
44 465,61
4 412 873,77
1 120 131,96
9 871 612,27
15 913 603,61
17 514 595,61
111 888,00
52 632,00
11 233,00
2 606 113,63
531 452,28
5 296 411,97
8 609 730,88
10 975 242,88
35 460 518,87
28 793 383,13
II Lyhytaikainen
2. Lainat rahoitus- ja vak.lait.
Lyhytaikaiset saamiset
2. Lainasaamiset
122 792,08
37 333,26
E VIERAS PÄÄOMA
2. Lainat rahoitus- ja vak.lait.
477 168,31
13 026,98
490 195,29
II Saamiset
1. Myyntisaamiset
112 085,56
170 969,81
I Pitkäaikainen
I Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet
1. Valtion toimeksiannot
3. Muut toimeksiantojen pääomat
41 449,71
20 160,80
61 610,51
1.Valtion toimeksiannot
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
3. Lainat julkisyhteisöiltä
2 259 687,09
3 905 872,41
3 941 773,09
611 000,85
10 718 333,44
921 101,99
1 944 216,90
424 116,50
230 042,62
3 519 478,01
7 754,42
35 460 518,87
2 479,05
28 793 383,13
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Muut velat
8. Siirtovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
FSHKY:n Syyspäivässä 24.9.2014 laatupalkinnon saivat Seudullinen saattohoito- sekä
Diabeetikon jalkojenhoito -projektit.
Vuoden 2014 hyvinä työyksikköinä palkittiin Mäntyrinteen dementiayksikkö Humppilasta
ja Heikanrinteen palvelukeskus Metsätähti-yksikkö Forssasta.
29
Tilintarkastuskertomus vuodelta 2014
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän
yhtymäkokoukselle
Kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti.
Olemme tarkastaneet Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta1.1.–
31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden
liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen.
Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä
annetut tiedot ovat oikeita.
Kuntayhtymän hallitus ja muut tilivelvolliset
ovat vastuussa sen hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Kuntayhtymän hallitus
ja johtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat
ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
ja määräysten mukaisesti. Hallitus ja johtaja
ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa
kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon,
kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden
ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien
viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa siitä esitetyn selonteon. Lisäksi olemme
tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja
käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta.
Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten
mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös
sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita.
Tarkastuksen tulokset
Kuntayhtymän hallintoa on hoidettu lain ja
yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti.
Kuntayhtymän tilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa
oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista.
Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä
ja vastuuvapauden myöntämisestä
Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä.
Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.
Forssassa 6.5.2015
BDO Audiator Oy
JHTT-yhteisö
Minna Ainasvuori
JHTT-tilintarkastaja
30
Suoritteet kunnittain
PERUSTERVEYDENHUOLTO
Hoito-
Avohoito-
Erityis-
Hammas-
Terveys-
Eläin-
Eläin-
päivät
käynnit
toiminnot
huolto
valvonnan
lääkintä
suojelu
käynnit
käynnit
tarkastus
käynnit
asiakas
Jäsenkunta
Forssa
5018
52370
688
22679
829
2241
14
Humppila
110
8019
88
3519
107
476
9
Jokioinen
290
16326
118
7244
157
952
10
Tammela
340
19089
131
7887
578
1131
18
Ypäjä
120
7972
41
2980
110
484
2
5878
103776
1066
44309
1781
5284
53
Yhteensä
ERIKOISSAIRAANHOITO
Hoito-
Hoito-
Avohoito-
Jäsenkunta
päivät
jaksot
käynnit
Forssa
11965
2545
24821
Humppila
1447
271
2475
Jokioinen
2614
623
6460
Tammela
3227
785
7785
Ypäjä
1138
272
2278
20391
4496
43819
Hoito-
Hoito-
Avohoito-
päivät
jaksot
käynnit
2476
247
18638
Humppila
485
21
788
Jokioinen
384
39
3694
Tammela
337
48
2629
76
12
680
3758
367
26429
Yhteensä
MIELENTERVEYSTYÖ
Jäsenkunta
Forssa
Ypäjä
Yhteensä
31
Kuntien maksuosuudet 2014 (1000 €)
PTH
ESH
MTT+PP
Kunta
ta ja toteuma
ta ja toteuma
ta ja toteuma
Forssa
9 114
9 833
4 004
Humppila
998
1 448
329
Jokioinen
1 851
2 442
901
Tammela
2 113
3 187
890
947
1 028
244
15 023
17 939
6 366
17 939
6 366
Ypäjä
Jäsenkunnat
Somero
Yhteensä
343
15 366
SHP*
Kunta
Forssa
Humppila
Jokioinen
Tammela
Ypäjä
Jäsenkunnat
Somero
Muut
Yhteensä
ULKOPUOLISET
YHTEENSÄ
ta ja toteuma
ta
toteuma
ta ja toteuma
10 486
1 341
2 711
3 689
1 318
19 545
555
55
49
74
267
1 000
775
90
43
60
140
1 108
19 545
1 000
1 108
33 992
4 171
7 954
9 954
3 803
59 874
343
2 687
62 903
toteuma hinnaston mukaan
37 588
4 980
9 295
10 510
4 098
66 472
319
2 085
68 876
Työelämä-oppilaitos yhteistyötä: HAMKin Forssan toimipisteen toisen vuoden
sairaanhoitajaopiskelijat esittelivät kivun ja haavan hoitotyöstä tekemiään postereita
9.4.2014 sairaalan ala-aulassa.
32
Kuntayhtymän toimielimet
YHTYMÄKOKOUS, 15 jäsentä
Puheenjohtaja
Heidi Cavén
Forssa
1. varapuheenjohtaja
Matti Uutela
Forssa
2. varapuheenjohtaja
Seppo Viikari
Tammela
Kunta
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Forssa
Heidi Cavén
Pentti Jolanki
Matti Uutela
Humppila
Jokioinen
Katja Ojala
Reijo Syrjälä
Kaija Romppainen
Jarmo Hyytiäinen
Eira Rosenberg
Hannu Leppäkoski
Jyrki Kanerva
Tarja Kirkkola-Helenius
Sirpa Larko
Tammela
Olli-Pekka Jasu
Ismo Ojansuu
Seppo Viikari
Ypäjä
Tapio Ahonen
Markku Leppälahti
Anni Vääri
Yhtymäkokous kokoontui kolme kertaa ja käsitteli 33 asiaa.
Sihteerinä toimi hallintojohtaja Katja Tommiska
HALLITUS, 12 jäsentä
Puheenjohtaja
Sirkka-Liisa Anttila
Forssa
Varapuheenjohtaja
Anita Joenpalo
Forssa
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Sirkka-Liisa Anttila
Ansa Mikkola
Anita Joenpalo
Kaija-Leena Niemi
Merja Augustin
Ritva Vastamäki
Tapio Virtanen
Antero Koskenoja
Tuula Forsblom
Aila Lahtinen
Humppila
Kari Laaksonen
Pentti Kauppi
Jokioinen
Jorma Hacklin
Jyrki Kanerva
Sanni Junnila
Rami Lehtinen
Somero
Antti Kotti
Sirkka-Liisa Leppälä
Tammela
Päivi Sotka
Kirsi Siikonen
Ismo Ojansuu
Ville Pajunen
Juhani Kaunela
Markku Leppälahti
Forssa
Ypäjä
Hallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 192 asiaa.
Sihteerinä toimi hallintojohtaja Katja Tommiska.
33
TARKASTUSLAUTAKUNTA, 6 jäsentä
Puheenjohtaja
Sakari Raiskio
Jokioinen
Varapuheenjohtaja
Ossi Stenholm
Forssa
Varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Forssa
Ossi Stenholm
Jouni Mäkelä
Humppila
Kaija Romppainen
Aira Suikki
Jokioinen
Sakari Raiskio
Matti Könkö
Somero
Antti Kujansuu
Riitta Lehtinen
Tammela
Raija Suonpää
Susanna Vähä-Herttua
Ypäjä
Pirjo-Riitta Palonen
Tapio Ahonen
Tarkastuslautakunta kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 36 asiaa.
Sihteerinä toimi hallintopäällikkö Anja Myllylä.
Johtavat viranhaltijat 31.12.2014
Johtoryhmä
Yhtymäjohtaja
Hallintojohtaja
Talousjohtaja
Perusterveydenhuollon johtava lääkäri/ palvelualuejohtaja
Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri/ palvelualuejohtaja
Psykiatrian ylilääkäri/ mielenterveys- ja päihdetyön palvelualuejohtaja
Vanhustyön palvelualuejohtaja
Aikuissosiaalityön palvelualuejohtaja
Perhepalvelujen palvelualuejohtaja
Terveydenhuollon kehittämispäällikkö
Sosiaalipalvelujen kehittämispäällikkö
Henkilöstöpäällikkö
Tietohallintopäällikkö
Hallintoylihoitaja
Henkilökunnan edustaja
Hallintopäällikkö
Markku Puro/ Juha Heino
Katja Tommiska
Sirpa Lähteenmäki/Timo Finning
Jarmo Ruohonen
Kari Österberg/Taina Hammarén
Sirpa Lindroos
Annukka Kuismin
Jaana Paasikangas
Margit Rajahalme
Raija Virtanen
Kaisa Lepola/Eve Lääts
Päivi Uusi-Rauva
Johanna Tulander-Välkki
Anna Palin
Silja-Liisa Niinikoski
Anja Myllylä, sihteeri
Ylilääkärit
Anestesia
Avohoito, perusterveydenhuolto
Kirurgia
Lasten- ja nuortenpsykiatria
Lastentaudit
Naistentaudit ja synnytykset
Neurologia
Psykiatria
Radiologia
Sisätaudit
Työterveyshuolto
Vastaava hammaslääkäri
Eljas-Veli Snäll
Arto Honkala
Tiit Linnasmägi
Maiju Hiidenhovi
Ulla Niemi
Kari Österberg
Harri Selin (ostopalveluna)
Sirpa Lindroos
Marika Uslin-Hällberg
Hannu Sulonen
Anja Pelto-Huikko
Heikki Toivonen
34
Tunnuslukujen laskentaperusteet
Investointien tulorahoitus-%
Vuosikate
Investointien omahankintameno
x 100
Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty
rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.
Pääomamenojen tulorahoitus-%
Lainanhoitokate
Vuosikate
Investointien hankintameno + lainanlyhennykset
x 100
Vuosikate + korkokulut
Korkokulut + lainanlyhennykset
Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2.
Kassavarat
Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset
Kassan riittävyys, pv
365 x kassavarat 31.12.
Kassasta maksut tilikaudella
Omavaraisuusaste-%
Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset
Koko pääoma – saadut ennakot
Rahoitusvarallisuus €/asukas
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
x 100
Saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset –
vieras pääoma – saadut markat
Asukasmäärä
Vieras pääoma – saadut ennakot
Käyttötulot
x 100
Päivätoimintakeskus Päiväniitty tarjoaa asiakaslähtöistä, tavoitteellista ja elämänlaatua rikastuttavaa päivätoimintaa ensisijaisesti vaikeasti kehitysvammaisille asiakkaille.
35
Kuva: Irkka Ryhtä
FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ
PL 42
30101 FORSSA
puh. 03 41911, fax 03 4221 166
www.fshky.fi