Toimintakertomus 2014 - Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymä
FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2014 1 1 SISÄLTÖ KUNTAYHTYMÄN ALUE ....................................................... 2 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO.................................................................... 3 YHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS ........................................... 4 YLEISTÄ ................................................................................ 6 YLEISHALLINTO ................................................................. 10 PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE ............... 11 ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUALUE ..................... 12 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN PALVELUALUE ..... 13 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE............................ 15 VANHUSPALVELUJEN PALVELUALUE ............................ 16 PERHEPALVELUJEN PALVELUALUE .............................. 17 SUORITETOTEUMA VUODELTA 2014 ............................... 20 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT .................... 23 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT .............. 24 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT .......................................... 25 TULOSLASKELMA ............................................................. 26 RAHOITUSLASKELMA ....................................................... 27 TASE 31.12.2014 ................................................................. 28 TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2014 ............. 29 SUORITTEET KUNNITTAIN ................................................ 30 KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2014 (1000 €) ....................... 31 KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET........................................ 32 JOHTAVAT VIRANHALTIJAT 31.12.2014 .......................... 33 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET .................... 34 2 Kuntayhtymän alue Jäsenkuntia 5 Asukasmäärä 34 340 (31.12.2014) FORSSA Terveysasema/pääterveysasema Terveysasema/Korkeavaha Ympäristöterveysasema A-klinikka Perheneuvola Siurilan eläinlääkäriasema Sairaala - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) - poliklinikat ja osastot - radiologia - laboratorio Heikanrinteen palvelukeskus Niittyvilla Lastenkoti Kaarisilta Tuki- ja turva-asunnot Tyykihovi Rimpikoto Ryhmäkoti Lupiini Kaupungintalo - sosiaalihuollon palvelut SOMERO Ympäristöterveydenhuolto HUMPPILA Terveysasema Palvelukeskus Mäntyrinne Kunnanvirasto - sosiaalihuollon palvelut JOKIOINEN Terveysasema Asumispalvelukeskus Intalankartano Virastotalo - sosiaalihuollon palvelut TAMMELA Terveysasema Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti Ruisluodon palvelukeskus Kunnantalo - sosiaalihuollon palvelut YPÄJÄ Terveysasema Palvelukeskus Kunnanvirasto - sosiaalihuollon palvelut 3 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio 3 4 Yhtymäjohtajan katsaus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttui 13 toimintavuoden jälkeen 1.1.2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi. Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi. Hyvinvointikuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon, sosiaalihuollon ja päihdeongelmaisten hoidon palvelut sekä Forssan sairaalan tuottamat erikoissairaanhoitopalvelut. Lisäksi hyvinvointikuntayhtymä hankkii muut tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut Someron kaupungille. Kuntayhtymän ensimmäinen vuosi on ollut vilkkaan ja kiireisen toiminnan aikaa. Eri kunnissa vallinneita toimintatapa- ja maksukäytänteitä on yhdenmukaistettu, yhtymän hallinto organisoitu uudelleen ja monia arjessa havaittuja avoimia kysymyksiä ratkottu yksi kerrallaan. Toimintaa on leimannut vahva innostuneisuus ja sitoutuminen, jotka ovat auttaneet kaikkia hykyläisiä arjen toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tärkeintä on ollut, että asiakkaat ovat saaneet palvelut entiseen tapaan katkeamattomasti eivätkä sisäisen organisoitumisen ja arkisten ongelmien ratkaisujen etsiminen ole heijastuneet asiakasrajapintaan huonona palveluna, palveluiden saatavuuden viipeinä tai muina asiakastyytyväisyyttä heikentävinä tekijöinä. Huolimatta toiminnan käynnistämiseen liittyvistä kiireistä saatiin ensimmäisen vuoden aikana jo merkittäviä kehittämistoimenpiteitä aloitetuksi. Johtoryhmä kehittämistyö aloitettiin ensimmäisenä tunnistamalla nykyisen toiminnan vahvuudet ja kehittämisalueet, jonka jälkeen luotiin suunnitelma toiminnan sujuvoittamiseksi. Hallintojohtajan johdolla tuotteistettiin sosiaalipalvelut ja sovittiin niihin liittyvistä laskutusperiaatteista. Yhtymäjohtaja vaihtui kesäkuussa ja talousjohtajan jäätyä eläkkeelle hänen tehtäviään hoiti taloussihteeri, jonka tehtävä lakkautettiin ja muutettiin syksyn kuluessa talousjohtajan tehtäväksi. Koko toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi toteutettiin uusista lähtökohdista, kun perinteisen terveydenhuollon palvelutuotannon rinnalla laadittiin talousarviot myös sosiaalihuollon palvelutuotannolle. Kuntayhtymän tulevaisuuden toiminnan painopisteet määritellään vuoden 2015 keväällä vahvistettavassa strategisessa suunnitelmassa. Kuntayhtymän strategian laatiminen aloitettiin syksyllä, jolloin toteutettiin sidosryhmien luotaaminen niiden tilanteen ja odotusten ymmärtämiseksi, toimintaympäristöanalyysi ja henkilöstön osallistaminen. Henkilöstön osallistaminen toteutettiin avoimella verkkohaastattelulla, jotta kaikilla työntekijöillä olisi varmasti mahdollisuus osallistua. Verkkohaastattelu nähtiin lisäksi ainoaksi mahdolliseksi tavaksi 1100 hengen organisaatiossa henkilöstön osallistamiseksi. Strategian valmistelu jatkuu vuoden 2015 keväällä, jossa toiminta-ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet sekä niihin liittyvät kriittiset menestystekijät formuloidaan lopulliseen muotoonsa. Vuoden 2014 alkusyksystä aloitettiin toimintojen varsinainen integraatio ja saumattomien palveluketjujen luominen käynnistämällä Yhdessä kohti asiakasta –projekti, joka on kestoltaan monivuotinen prosessien kehitysohjelma. Kehitysohjelman ensimmäisessä vaiheessa ryhdyttiin tunnistamaan ja määrittämään koko organisaation prosessikarttaa, joka kuvaa tapahtumien keskeisen sisällön suhteessa asiakastarpeeseen. Prosessikartasta tunnistetaan palvelualueittain ydinprosessit, joille määritellään omistajat ja kehitysryhmät, jonka 5 jälkeen on valmius edetä palvelualuekohtaiseen prosessityöhön. Prosessien määrittely johtaa prosessikuvausten sanalliseen ja graafiseen luomiseen, joiden vakiinnuttaminen ja käytäntöön soveltaminen on useita vuosia kestävä pitkäjänteinen työponnistus. Tällä lähestymistavalla pystytään kuitenkin vähentämään päällekkäisyyksiä, tehostamaan toimintaa, parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä luomaan aidosti asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli. Vuoden 2014 talousarvion toteuman seurantaa ja vuoden 2015 suunnittelua vaikeutti se tosiseikka, että vuoden 2014 sosiaalipalveluiden talousarviot laadittiin jäsenkunnissa, mistä ne siirrettiin käyttösuunnitelmatasoisina osaksi kuntayhtymän talousarviota. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että talousarvion laadinnassa oli käytetty kuutta erilaista tapaa. Talousarvio toteutui sopimusohjaukseen kuuluvien toimintojen osalta täysin suunnitelman mukaisesti, mutta sosiaalipalveluiden osalta talousarvio ylittyi 418 576 €. Sosiaalipalveluiden toteumassa oli selviä kuntakohtaisia eroja, sillä sosiaalipalveluiden talousarvio ylittyi Forssan osalta 651 915 €, Humppilan 273 428 € ja Tammelan 277 930 €. Jokioisten kohdalla talousarvio alittui 581 432 € ja Ypäjän 199 656 €. Palvelusopimuksissa oli sovittu, että sosiaalipalveluiden osalta kuntayhtymälle ei saa syntyä yli- tai alijäämää, joten talousarviopoikkeamat tasattiin lisä- tai hyvityslaskuilla jäsenkunnille. Tilikauden tulos oli 4 853 euroa ylijäämäinen. Pitkäaikaista lainaa vähennettiin suunnitelman mukaisesti 465 000 euroa ja kokonaisuudessaan sitä on nyt 1,6 milj. euroa. Taseessa on alijäämää 3,0 milj. euroa, mutta taseeseen ei ole kertynyt uutta alijäämää kahtena viimeisenä vuotena, mikä on merkki siitä, että kuntayhtymän toiminta ja talous ovat tällä hetkellä tasapainossa. SOTE-järjestämislaki Parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi 25.11.2014 sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Lakiesitystä täsmennettiin siten, että palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät tai vaihtoehtoisesti palvelut voidaan tuottaa vastuukuntamallilla. Lisäksi määriteltiin kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää. Samoin on määritelty kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat. Hallituksen lakiesitys annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Uusi palvelurakenne perustui siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut kansalaisille. SOTE-alueita on viisi ja tuottajakuntayhtymiä 19. Forssan seutukunta kuului Keskiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jolla voi jatkossa olla kolme tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Järjestämislakiesitystä ei kuitenkaan hyväksytty perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta muutti alkuperäistä lakiesitystä siten, että alkuperäisessä esityksessä kaavaillut sotealueet jäävät pois ja tilalle tulevat nykyisen maakunta (sairaanhoitopiiri)jaon mukaiset sosiaali –ja terveysalueiden kuntayhtymät, jotka vastaavat palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta. Tämäkään malli ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan seulaa, joten järjestämislain jatkovalmistelu siirtyi seuraavalle hallitukselle. Kanta-Hämeen tasolla jatkovalmistelua koordinoi Hämeen liitto ja sen kokoonkutsuma SOTE III –ohjausryhmä. Valmistelutyön jatkuminen on vielä tällä hetkellä avoin ja siitä tehtäneen lopulliset päätökset huhtikuun aikana. Joka tapauksessa valmistelu nojaa THL:n Kanta-Hämeen terveydenhuoltoselvitykseen, jonka mukaisesti maakunnassa tulee jatkossakin toimia kolme tuottajayksikköä, jotka ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutu. 22. maaliskuuta 2015 Juha Heino yhtymäjohtaja 6 Yleistä OLENNAISET MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi 1.1.2014 alkaen. Siirron myötä kuntayhtymän koko lähes kaksinkertaistui henkilöstömäärällä ja talousarvion loppusummalla mitattuna. Kuntayhtymässä on käytössä hyväksi todettu sopimusohjausjärjestelmä terveydenhuollon osalta. Sopimusohjausjärjestelmän ansiosta kuntien menot ovat hyvin ennustettavia, sillä sopimusohjausjärjestelmä perustuu kiinteisiin vuosikustannuksiin. Kiinteät sopimukset eivät kuitenkaan estä kuntien tasapuolista kohtelua. Kunnat maksavat lopulta vain omien asukkaidensa palvelut, koska kuntien vuosittainen suhteellinen maksuosuus määräytyy edeltävien 2,5 vuoden hinnaston mukaisen käytön perusteella. Kuntayhtymään siirtyneiden sosiaalipalveluiden osalta menoja ja tuloja seurattiin vuonna 2014 kuntakohtaisesti ja kukin kuntaa vastasi omista kustannuksistaan. Vuonna 2014 yleiskustannuksia ei vyörytetty sosiaalipalveluihin, mutta jatkossa yleiskustannukset kohdistetaan oikeudenmukaisesti kaikille toiminnoille, mikä tulee tarkoittamaan terveydenhuollon omakustannushintojen suhteellista laskua ja sosiaalipalveluiden nousua. ei ollut vaikutusta kuntien tai kuntayhtymän tulokseen. SOPIMUSOHJAUKSEN TOTEUMA Jäsenkuntien hinnaston mukainen käyttö sopimusohjauksessa oli yhteensä 111,0 prosenttia. Forssan hinnaston mukainen käyttö oli 110,6, Humppilan 119,4, Jokioisten 116,9, Tammelan 105,6 ja Ypäjän 107,8 prosenttia. Hinnaston mukaisen käytön perusteella Humppilan suhteellinen maksuosuus tulee kasvamaan eniten ja Tammelan pienenemään eniten tulevina vuosina. Perusterveydenhuollossa suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 96,9 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 109,8 prosenttisesti. Erikoissairaanhoidossa suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 100,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 112,2 prosenttisesti. Mielenterveys ja päihdepalvelujen avohoidon suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 98,3 prosenttisesti. Aikuispsykiatrian hoitopäivät toteutuivat 86,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 105,2 prosenttisesti. Oma ulkopuolinen laitoshoito ylittyi 10,8 prosentilla ja oli 1,1 milj. euroa. TALOUDELLINEN TULOS Toimintatuotot olivat 122,9 milj. € ja talousarvion toteutumisprosentti tuottojen osalta oli 100,6 %. Toimintakulut olivat 121,0 milj. € toteutumisprosentti oli 100,7 %. Toimintakate oli 1,9 milj. € ja tilikauden tulos poistojen ja rahoituserien jälkeen oli 4 853 €. Kuntayhtymän myynti ulkopuolisille kunnille ja kuntayhtymille oli 1,76 milj. € ja se oli 0,19 milj. € vähemmän kuin vuonna 2013. Talousarviosta poiketen toteumassa on mukana ensihoidon kuntamaksut 1,06 milj. €, jotka läpilaskutettiin jäsenkunnilta kuntayhtymän kautta. Aikaisempina vuosina kunnat ovat maksaneet ensihoidon kuntamaksut suoraan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille. Menettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja sitä kautta laskutettava ulkopuolisten laitosten käyttö ylitti suunnitteen ja hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien käyttö ylittyi näiden osalta 12,7 prosenttia. Tämä tulee tarkoittamaan FSHKY:n suhteellisen maksuosuuden kasvua tulevina vuosina. HENKILÖSTÖ Sosiaalihuollon palvelujen siirtyessä kuntayhtymän tuotettavaksi 1.1.2014 kasvoi henkilöstömäärä kaksinkertaiseksi. Koska vuosi 2014 on ensimmäinen vuosi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on samassa organi- 7 saatiossa, ei vertailutietoa edelliseen tilikauteen ole. Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli 31.12.2014: Palvelussuhde 31.12. Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä Yhteensä Palvelualueittain seuraavasti: Palvelussuhde 31.12. Yhtymähallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Perhepalvelut Miehet 65 17 (1) 82 Naiset 920 176 (8) 1096 henkilöstömäärä Vakinaiset 35 163 194 65 60 392 76 Yhteensä 985 193 (9) 1178 jakaantui Määräaikaiset Yhteensä 5 26 45 5 17 76 19 40 189 239 70 77 468 95 Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna 2014 yhteensä 1091,15. Tämän lisäksi on käytetty hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa 54,79 henkilötyövuotta. Sosiaalihuollon palvelualueet siirtyivät lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa vuokratyövoiman käyttöön asteittain siten, että lokakuun loppuun mennessä henkilöstön vuokraus oli käytössä kaikilla palvelualueilla. Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,5 vuotta. Kuntayhtymä maksoi vuonna 2014 palkkoja ja palkkioita 41,8 miljoonaa euroa ja henkilösivukuluja 11,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä yhteensä n. 734 000 euroa. KEHITTÄMISHANKKEET Seudullinen Etsivä nuorisotyö - hankkeen (2012 - 2014) kohde ovat alle 29 -vuotiaat nuoret, joilta on jostain syystä opinnot keskeytyneet tai joille ei löydy opiskelupaikkaa. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Vuosi 2014 oli hankkeen toinen kokonainen toimintavuosi. Etsivän nuorisotyöntyön asiakkuudessa oli noin 150 asiakasta/1.85 (htv). Nuoret tulivat asiakkuuteen etupäässä toisen asteen koulutuksesta ja sosiaalitoimen lähettämänä. Syyskuun alussa Forssassa avattiin Viltteri nuorisopalvelukeskus, jonka päivystysvuoroissa ovat mukana myös hyvinvointikuntayhtymän nuorisotyöntekijät.Hankkeessa ostettiin ohjauspalvelua Ajatustalo Oy:ltä ja kaikille seudun etsivää nuoristyötä tekeville järjestettiin ryhmätyönohjausta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoi hanketta 1.4.2014 asti, jonka jälkeen se siirtyi ELYkeskuksen hallinnoitavaksi. Kokonaisbudjetti hankkeelle (2014) oli 60.000 €, josta ministeriön osuus oli 30.000 €. Kunnat rahoittavat hanketta asukasmäärän mukaisesti. LASse – hanke (2013 -2015) on lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen työskentelyn, palveluohjauksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin keskittyvä hanke. LasSe -hankkeen tavoitteena on, että hankkeen päättyessä: A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojeluprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida; B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt; C) Ammatillisen (moniammatillisen) yhteistyöverkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. 8 Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin on seudulta osallistuttu hyvin. SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä – hankkeen (2013 - 2015) keskiössä on aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella. Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöisiä, aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä sekä kehittää palveluprosesseja mm. tehtäviä ja vastuualueita määrittelemällä. Hankkeen tiimoilta on FSHKY alueella tehty aikuissosiaalityön asiakaskysely ja rekrytoitu osallistujia asiakasraatiin. Hankkeessa on myös huomioitu uudistuva sosiaalihuoltolaki mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. SOS II hanke on käynnistänyt syksyllä 2014 rakenteellisen sosiaalityön työpajoja, missä FSHKY aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ovat aktiivisesti mukana osaamisen ja työmenetelmien kehittämisessä. KiTi – hankkeessa (kirjaamisen ja dokumentoinnin valtakunnallinen kehittäminen) yhdenmukaistetaan Hämeenlinnan seudun kunnissa ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tuotettujen lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan käyttöön kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Hankeen toteutumiseen liittyviä yhteistyö- ja kuntatapaamisia on ollut Forssassa ja Hämeenlinnassa. Hankkeessa alkaa sähköistä dokumentointia koskevan ohjeistuksen suunnittelu. Samalla kunnissa valitaan kehitettävät prosessit ja käynnistetään valittujen prosessien tarkastelu, luokitusten ja asiakirjapohjien yhdenmukaistaminen/kehittäminen. Kootaan ns. työrukkasryhmä miettimään keskeisiä tilastoja. Yhteistyötä tehdään SOS-II hankeen kanssa aikuissosiaalityön asiakasasiakirjojen osalta. Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin –hanke on 1.5.2013 alkanut yhteishanke, johon osallistuvat osatoteuttajina FSHKY, HAMK, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos. Koko hankkeen hallinnoijana toimii Linnan kehitys Oy. Hankkeen tavoitteena on rakentaa hyvinvointisuunnitelmalomake, joka sisältää sekä terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) että hoito- ja palvelusuunnitelman sekä virtuaalinen näyttelytila apuvälineistä. Lisäksi hankkeessa pidetään teknolo- giatyöpajoja uusien innovatiivisten ideoiden saamiseksi hoitoalalle. Lomake on asiakkaiden saatavilla sähköisesti Taltioni – yhteyttä käyttäen tai ammattilaisen täyttämänä Effica navigaattorin kautta. Lomakkeeseen tehtävät määritykset rakennetaan hankkeen aikana lomaketta pilotoiden. Virtuaalinen näyttelytila tehdään yhdessä HAMK:n sairaanhoitaja- ja media-alan opiskelijoiden kanssa. Näyttelytila.fi -sivustoon tehdään videoklippejä apuvälineistä, jotta apuvälineistä saadaan enemmän tietoja ja niitä opitaan käyttämään paremmin. Apuvälinefi sivusto valmistuu helmikuussa 2015. Hanke päättyy helmikuussa 2015. Muita kehittämishankkeita: Jokainen on työn arvoinen, osuuskuntatoiminnan kehittäminen työllistämisessä-hanke (2013 - 2014).Tavoite oli löytää työttömiä työnhakijoita, joilla on erityisosaamista ja halua lähteä tekemään töitä. Hankkeen puitteissa on järjestetty valmennusta työttömille työnhakijoille, kuntien ja FSHKY:n toimijoille. Lääkehoidon ketjut kuntoon –hanke, jonka tavoite on saattaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoidon ketju kuntoon, mallintamalla/kuvaamalla lääkehoidon prosessi kotona asuvan asukkaan näkökulmasta. Tavoitteena on asiakkaan optimaalinen lääkehoito, toimintakyvyn tukeminen lääkehoidon avulla ja lääkehoidon haittojen minimointi moniammatillisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Vuosittaiseen laatupalkintokilpailuun ilmoitettiin kolme työtä, jotka olivat vuoden 2013 aikana valmistuneita laatu- ja kehittämistöitä. Kilpailuun ilmoitetuista töistä palkittiin kaksi työtä, jotka käsittelivät Seudullista saattohoitoprojektia ja Jalkojen hoitokansioita. Laatupalkintokilpailuun osallistui ensimmäistä kertaa ITE arviointien vuonna 2013 tehdyt jatkosuunnitelmat. Arvioitavia suunnitelmia oli 8:terveyden edistämisen, fysioterapian, radiologian, suun terveydenhuollon yksiköistä, leikkaus-anestesiaosastolta, lääkekeskuksesta ja A-klinikalta. Jatkosuunnitelmista palkittiin fysioterapiayksikön, A - Klinikan ja lääkekeskuksen jatkosuunnitelmat. ITE arviointeja (itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä) tehtiin 5:ssä terveydenhuollon yk- 9 sikössä, joissa kaikissa tehtiin myös jatkosuunnitelmat parantamistoimenpiteistä. kielteisenä kommenttina oli palvelujen riittämättömyys. Avosairaanhoidossa osallistuttiin Conmedicin laatuverkostossa valtimotautien hoidon laatumittaukseen. Henkilökunta teki 6 aloitetta vuonna 2014. Aloitteet koskivat Vintin koulutustilan kulkuopastetta, toimipisteiden keittiövarusteiden hankintaa, puhelinten hankintaa poliklinikalle, erityisvapaapäivää, korkean pöydän hankintaa Vinttiin ja sisäisten työpaikkojen hakua intranetissä. Keväällä ja syksyllä järjestettiin terveydenhuollon asiakasraadit, joihin osallistui reilut 20 edustajaa 15 eri potilasyhdistyksestä. Asiakasraadeissa käsiteltiin mm. ajankohtaisia kuulumisia hyvinvointikuntayhtymän toiminnassa, valtakunnallista SOTE tilannetta ja hyvinvointikuntayhtymän strategiaan liittyvää verkkopaneeliskyselyä, johon myös asiakasraadin jäsenillä oli mahdollisuus vastata. Vanhus- ja perhepalveluissa ja aikuissosiaalityössä käynnistettiin asiakasraatien valmistelut SOS II hankkeen toimesta. Asiakaspalautteita, asiakkaiden antamana palautteena joko suoraan, henkilöstön välityksellä kirjattuna tai lehtien sivuilta ja sähköisenä palautteena, saatiin vuoden aikana ennätysmäärä 332 kappaletta. Kaikki palautteet käsiteltiin johtoryhmässä ja nimellä tulleisiin palautteisiin vastattiin mahdollisuuksien mukaan. Positiivisen palautteen määrä oli 47 % tulleista palautteista. Eniten palautetta saimme kohtelusta ja henkilökunnan käytöksestä. Seuraavaksi eniten palautetta tuli hoitoon pääsystä ja henkilökunnan pätevyydestä ja ammattitaidosta. Terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskysely tehtiin viikolla 11 terveydenhuollon 18 yksikössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 37 % (vaihteluväli 22 % - 65 %). Yksiköt tekivät kyselyn tulosten perusteella kehittämistoimenpiteistä suunnitelmia. Vanhuspalveluissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kaikille palvelujen piirissä oleville. Aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin SOS II hankkeen toimesta. Perhepalveluiden sosiaalityössä toteutettiin LasSe -hankkeen toimesta asiakaskysely. Perheneuvola teki kyselyn yhteistyötahoilleen (teemana kokemus yhteistyöstä ja perheneuvolan palvelujen tasosta). Kyselyyn vastasi 48 henkilöä. Kehitettävää löytyi aukioloajoista ja palvelun nopeudesta. Kiitosta sai henkilökunnan asiantuntijuus, palvelualttius ja luotettavuus. Kaiken kaikkiaan yhteistyökumppaneiden mielikuva perheneuvolasta oli myönteinen. Oppilashuolto toteutti kokeilumielessä viikon aikana kohtaamiensa asiakkaiden (koulun henkilöstö ja oppilaat) parissa vapaamuotoisen kyselyn, jossa vastaajat saivat täyttää ajatuskuplan, jonka ohjeena oli ”Mitä tuumaan…”. Palaute oli voittopuolisesti myönteistä. Ainoana Henkilöstön tekemiä julkaisuja, konferenssiesityksistä ja muita julkaisuja: Lääkehoidon moniammatillisella tiimillä oli posteri esillä Järkevää lääkehoitoa seminaarissa. Lisäksi heillä oli lyhyempiä esityksiä esillä Oma hoito seminaarissa, Osastofarmasian foorumissa, Mielekäs työpaja – tapahtumassa. Aikuissosiaalityön palvelualueelta on myös ollut seminaariesityksiä. FSHKY: ssä myönnettiin 14 tutkimuslupaa opinnäytetöille ja erilaisille tutkimuksille. Näistä luvista perustutkintoon liittyviä lupia oli 10, ylempään AMK tutkintoon 1, pro gradu tutkintoon 2 ja kehittämistehtävään 1. Valmistuneet raportit on kirjattu intranetissä olevaan luetteloon. Terveydenhuoltoon tehtiin 10 opinnäytetyötä, vanhuspalveluihin tehtiin 4 opinnäytetyötä ja sosiaalipalveluihin 1 kehittämistehtävä. Potilasturvallisuustyötä on jatkettu vuonna 2012 hyväksytyn potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. THL:n tuottama Potilasturvallisuuden verkkokurssi on ollut kuntayhtymän työntekijöiden käytössä vuoden loppuun asti. Verkkokoulutuksen suoritti yhteensä 365 FSHKY:n työntekijää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa yhteisesti aloitettu Kaatumisten ehkäisy – projekti jatkui edelleen. Kaatumisten ehkäisyssä erityisinä painopisteinä olivat lääkehoidon vaikutus kaatumisiin sekä vajaaravitsemus, josta järjestettiin koulutusta osastojen henkilökunnalle. Lääkehoidon potilasturvallisuutta parannettiin yhtenäistämällä osastojen lääkehoidon toimintakäytäntöjä. 10 Yleishallinto Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa. Lisäksi yhtymähallituksen jäsenet ja johtoryhmä osallistuivat elokuussa kahden päivän mittaiseen talousarvioseminaarin. Yhtymäkokous kokoontui vuoden 2014 aikana kolme kertaa: tammi-, kesä- ja joulukuussa. Tarkastuslautakunta kokoontui kahdeksan kertaa. Lautakunnan arviointisuunnitelman v. 2014 painopisteinä olivat talouden seurannan ohella sosiaalihuollon palvelualueiden toiminta sekä palvelualueiden (ent. vastuualueiden) sopeutuminen muuttuneessa kuntayhtymässä. Sosiaalihuollon palvelutuotanto tuotteistettiin siirtosopimuksen mukaisesti alkuvuoden 2014 aikana. Jäsenkunnat hyväksyivät sosiaalihuollon palvelukuvaukset ja tuotteistamisperiaatteet sekä kuntien välisen kustannustenjaon periaatteet vuodelle 2015 neuvotteluissa 13.6.2014. Kuntayhtymän arkistonmuodostussuunnitelman uudistamistyö käynnistettiin elokuussa ja työ jatkuu vuoden 2015 alkupuolelle. Kuntayhtymän internetsivusto uudistettiin syksyn aikana, mihin työhön osallistuivat kaikki palvelualueet sisällöntuottajina. Uusi wwwsivusto otettiin käyttöön marraskuussa. Vuonna 2014 tilastoitiin 77 työtapaturmaa, joista 12 työmatkalla sattunutta. Vuonna 2014 todettiin 3 ammattitautia. Vakuutusyhtiön korvaamia sairauspäiviä työtapaturmista oli 308 ja työmatkatapaturmista 400. Vakuutusyhtiö maksoi korvausta työtapaturmista 32 048€ ja työmatkatapaturmista 216 193 €. Koko henkilökunnan yhteinen syyspäivä pidettiin 24.9.2014, tällä kertaa juhlapuhujana oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Tilaisuudessa jaettiin laatupalkinnot kahdelle työlle: Seudullinen saattohoidon kehittämisprojekti ja Diabeetikon jalkojen hoito. Vuoden hyvä työyksikkö kunniamaininnan saivat Heikanrinteen palvelukeskuksen Metsätähti sekä Mäntyrinteen dementiayksikkö Humppilassa. . Aikuissosiaalityön väki vietti toukokuussa kehittämispäivää. 11 Perusterveydenhuollon palvelualue Toiminnan sisältö ja määrä vastasivat pääosiltaan vuodelle 2014 asetettuja tavoitteita huolimatta siitä, että kaikkiin virkoihin ja toimiin ei saatu rekrytoitua suunniteltua henkilöstömäärää. Avosairaanhoidon käyntejä ja hoito-ohjeen sisältäviä puhelinkontakteja yhteensä oli 4 % yli suunnitteen. Suun terveydenhuollon käyntimäärä alittui 10 %, tärkeimpänä syynä oli hammaslääkärivaje. Arkipyhien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystys toteutettiin edelleen Varsinais-Suomen päivystysrenkaan toimintaan osallistuen TYKS:n päivystyspoliklinikalla Turussa. Maksuttomien sairaanhoitotarvikkeiden jakelun määrä ja käytön ohjaustarve jatkoivat kasvuaan, asiakasmäärä kasvoi 4.6 %, mutta asiakaskohtaiset kustannukset laskivat 10.3 %. Ravitsemusterapiakäyntimäärä pysyi vuoden 2013 tasolla. Someron kaupungin ja FSHKY:n ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen eläinlääkärikäyntien määrä ylitti suunnitteen 21 %:lla. Terveysvalvonnan raportoitu tarkastusten määrä jäi 32 % alle suunnitteen osittain henkilöstövajauksen ja osittain tilastointitavan muutosten vuoksi. Perusterveydenhuollon palvelualueelle siirtyneen kuntoutuksen tulosyksikön yksilöterapiatapahtumat jäivät n 5 % alle tavoitteen määräaikaisesta henkilövajauksesta johtuen. Osaamiskeskus tuotti intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon ja saattohoidon sekä hyvinvointiteknologian palveluja. Intensiivikuntoutus käytti keskimäärin 7.5 paikkaa ja jaksohoito 12 paikkaa. Intensiivikuntoutuksen suhteellista osuutta ei saatu nostettua täysin tavoitteen mukaiseksi jaksohoidon suuren palvelutarpeen vuoksi. Intensiivikuntoutuksen hoitojaksojen keskimääräinen kesto lyheni 20.7 hoitopäivään (v.2013 23.3 hpv). Jaksohoidon hoitojaksojen pituus nousi 5.3 hoitopäivään (v.2013 4.8 hpv) monien omaishoidettavien toimintakyvyn laskun vuoksi. Saattohoitopäiviä oli 46 % yli tavoitteen ja 30 % yli vuoden 2013 toteutuman. Käyttö oli koko vuodelle 1.2 paikkaa. Hoidon tarpeen arvioinnissa tai hoitoon pääsyssä annetussa määräajassa ei ollut ongelmia. Puhelinliikenteen sujuvuuden parantamiseksi vastaajapanosta kohdennettiin ruuhka-aikoihin ja soittoja asiakkaiden suuntaan lisättiin. Pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden ennalta ehkäisyn ja hoidon uudistamista jatkettiin terveyshyötymallin mukaiseksi lokakuussa 2014 päättyneessä HämePotku – hankkeessa sovitulla tavalla. Avosairaanhoidon tiimityömalli oli käytössä kaikissa väestövastuuryhmissä. Palvelualueen talousarvion ulkoisten erien tulos ilman poistoja oli 693 349 euroa (7.3 %) tavoitetta parempi. Toimintatuotot ylittyivät 209 754 eurolla (5.2 %), toimintakulut alittuivat 483 595 eurolla (3.6 %). Myyntituotot ylittyivät 336 455 eurolla (16.9 %), selvimmin kiireellisten, maksusitoumusasiakkaiden ja valinnan vapautta käyttäneiden ulkokuntalaisten kotikuntakorvaukset ja työterveyshuollon myynti sekä aluehallintoviraston korvaukset valvontaeläinlääkäritoiminnasta. Asiakasmaksutuotot jäivät 138 348 euroa (6.8 %) alle tavoitteen, selvimmin suun terveydenhuollossa ja avohoidossa. Terveysvalvonnan taksakertymä ylitti tavoitteen. Toimintakuluissa palkkakulut sivukuluineen alittivat budjetoidun 547 878 eurolla (5.3 %), jonka lisäksi myös asiakaspalvelujen ostot omaan toimintaan pysyivät budjetissa, alitusta oli 22 398 euroa (2.9 %). 12 Erikoissairaanhoidon palvelualue Erikoissairaanhoidon alueella suurin muutos vuonna 2014 oli hoitopalvelujen vastuualueen siirtyminen kunkin palvelualueen alaisuuteen. Tämän tarkoituksena oli selkeyttää johtamista ja tuoda johtaminen lähemmäksi potilas- ja hoitotyötä. Lainsäädännön kannalta tilanne myös selkeytyi, sillä laissa todetaan, että kaikissa toimintayksiköissä tulee olla nimetty vastaava lääkäri, joka vastaa koko toiminnasta. Palvelualueen osastonhoitajille delegoitiin päätösvalta asioissa, joissa he vuonna 2013 tekivät tosiasialliset päätökset (esimerkiksi vuosilomat). Myös lääkehuolto, radiologia, laboratorio ja välinehuolto liitettiin erikoissairaanhoidon palvelualueeseen. Kesällä 2013 potilasmäärät olivat kaikilla osastoilla selvästi keskimääräistä pienemmät. Tämän vuoksi päätettiin kokeilla yhden osaston sulkua kesällä 2014. Kesällä 2014 sisätautien osasto 3 oli suljettuna 5 viikkoa. Sulku ei aiheuttanut ongelmia toimintaan. Avosairaala toimi hyvin aktiivisesti tuon 5 viikon ajan hoitaen potilaita niin, ettei potilaita tarvinnut aina siirtää sairaalaan hoitoon vaan hoitoa voitiin toteuttaa laitoksissa ja kotona. Kanta-Hämeen keskussairaalan uusi ihotautilääkäri aloitti vuoden alussa vastaanottotoiminnan kaksi kertaa viikossa myös Forssan sairaalassa. Kirurgian kärkitavoitteena oli sujuvoittaa leikkaustoimintaa ja vähentää kirurgisen osaston ruuhkautumista aamupäivisin. Vuonna 2014 aloitettiin leiko-toiminta (leikkaukseen kotoa). Kaikki kyseisen päivän leikkauspotilaat tulivat suoraan leikkausyksikköön, jossa heidät valmisteltiin leikkaukseen ja vasta leikkauksesta he siirtyivät vuodeosastolle. Tammelan Ruiskodin tehostetun palveluasumisen punaisena lankana on yksilöllinen hoito ja huolenpito. Leikkauspalvelujen myynti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille oli vuonna 2014 vähäistä, jononpurkuleikkauksia tehtiin vain 12. Edellisenä vuonna niitä tehtiin 90. Erikoissairaanhoidon palvelualueen toimintakate ylittyi 4,3 % eli 648 000 euroa. Myyntituotot olivat tavoitteenmukaiset. 900 000 euron myyntituottojen ylitys johtuu ensihoidon läpilaskutuksen aiheuttamasta vääristymästä. Henkilöstökulut ylittyivät 195 000, kun huomioidaan henkilöstökuluihin myös Seuturekrylle maksetut sijaisten ostot (palveluiden ostoina). Sijaisten tarve on ollut suunniteltua suurempi. Vuonna 2015 sijaistenkäytön kokonaistarve tarkastetaan koko palvelualueen näkökulmasta. Hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ylittyivät lähes 980 000 euroa, potilaan valinnanvapaus vaikutti jonkin verran hoitopaikan valintaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä annettiin paljon syöpätautien vaativaa hoitoa. Asiakaspalveluiden ostot, eli lääkäripalveluiden ostot ja ensihoito ylittyivät 623 000 euroa. Tähän oli osittain syynä ensihoidon oston läpilaskutus, joka näkyy myös myyntituottojen ylityksenä. 13 Mielenterveys- ja päihdetyön palvelualue Organisaatiomuutoksen myötä perheneuvola, oppilashuolto ja puheterapeutit siirtyivät uudelle perhepalveluiden palvelualueelle 1.1.2014 lähtien. Entinen mielenterveystyön vastuualue nimettiin mielenterveys- ja päihdetyön palvelualueeksi kuvaamaan paremmin palvelualueen toimintakenttää. FSHKY:n perustamisen myötä suurin muutos mielenterveys- ja päihdepalveluissa oli SHLasumispalveluiden siirtyminen palvelualueen vastuulle. Alkuneljänneksen aikana pyydettiin kaikilta palvelun tarjoajilta arvio asiakkaiden tilanteesta: mitkä ovat olleet kuntoutuksen tavoitteet, miten niissä on edistytty ja millainen on asiakkaan ajankohtainen tuen tarve. Palvelualuejohtaja yhdessä sosiaalitoimen kehittämispäällikön kanssa aloitti käynnit asumispalveluita tarjoavissa yksiköissä, joiden aikana haastatellaan henkilökuntaa ja tavataan asukkaita. Käynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota potilaiden lääketieteellisen hoidon ja seurannan toteutumiseen, koska aiemmin kuntien sosiaalityöntekijät ovat vastanneet valvonnasta ja palveluiden ostosta, ja lääketieteellisessä arviossa on pitänyt luottaa asumisyksikön henkilökunnan arvioon. Kehittämisen tarvetta on erityisesti kuntouttavan työotteen arviointi yksiköissä, ja lääketieteellisen hoidon toteutuminen, lääkehoito mukaan lukien. Palvelualueella järjestettiin dialektisen käyttäytymisesterapian (DKT) koulutus, laajuudeltaan kolme kertaa kaksi päivää. Loppuvuodesta koulutuksen päätyttyä aloitettiin ensimmäisen hoitoryhmän kerääminen ja arviointihaastattelujen suunnittelu, sekä yksilöterapeutit ja ryhmänvetäjät nimettiin. Työntekijöiden irrottaminen pienistä yksiköistä todettiin ongelmalliseksi, mutta tarpeelliseksi, koska tunne-elämältään epävakaat henkilöt usein kokevat tavanomaiset hoitomenetelmät tehottomiksi. A-KLINIKKA A-klinikan palveluihin hakeutuvista pääosalla on ongelmia alkoholin käyttöön liittyen, jonkin verran hakeudutaan hoitoon peliriippuvuuden vuoksi. Huumeiden käyttäjillä tuli vuoden 2014 aikana esiin enenevästi ns. muuntohuumeiden käyttöä. Katkaisuhoitovuorokau- sien määrä osasto 11 A:lla vähentyi edelleen: 445, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 525 ja vuonna 2012 600. Myös muualta ostettujen päihdekuntoutuspäivien määrä laski hieman, mutta vastaavasti hoitovuorokausien hinnat ovat nousseet. Laitoskuntoutukseen varatut määrärahat ylittyivät merkittävästi: päihdekuntoutuspäiviä hankittiin ostopalveluina 297 000 eurolla, kun varaus oli 138 900 euroa. Yli kolmasosa ostetusta päihdekuntoutuksesta perustui lastensuojelullisiin syihin. Avokuntoutuskurssi järjestettiin korvaushoidossa oleville. Osasto 11 neljän viikon mittaisen kesäsulun aikana korvaushoitoasiakkaiden lääkejako viikonloppuisin järjestettiin ensiapupoliklinikan tiloissa, ja ensiavussa työskenteli osastosulun ajan yksi katkaisupuolen sairaanhoitaja. Syksyllä A-klinikan sisäisin järjestelyin kohdennettiin keskimäärin 30 % yhden sairaanhoitajan viikkotyöajasta nuorten päihdehoitotyöhön. Loppuvuodesta koottiin työryhmä Päihteetön vanhemmuus, jossa on neuvolan, lastensuojelun ja A-klinikan edustus. Työryhmä kehittä paikallisen toimintamallin, jolla tuetaan päihteetöntä raskausaikaa ja vanhemmuutta, ja tarvittaessa mahdollisimman varhain havaitaan vanhempien päihteidenkäyttö ja siihen puututaan. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto organisoi kuntien ja FSHKY:n nettisivujen kautta päihdetilannekyselyn huhtikuussa ja selvitti joulukuussa ikärajavalvonnan toteutumista vähittäiskaupassa ostokokeiden avulla. Työryhmä antoi myös alkoholitarkastajan pyynnöstä lausuntoja alkoholilupahakemuksiin. LASTENPSYKIATRIA Lastenpsykiatrian työryhmä aloitti syksyllä 2014 lisäkouluttautumisen uusiin hoitotapoihin ja verkostoyhteistyötä lastensuojelun ja aikuispsykiatrian kanssa tehostettiin, koska poliklinikalle on tullut hoitoon asiakasperheitä, jotka eivät koe hyötyvänsä tarjolla olevista palveluista tai joiden auttamiseen perinteiset hoitomenetelmät eivät sovellu. Hyvinvointikuntayhtymän myötä lastenpsykiatrinen työryhmä on päässyt säännöllisemmin keskuste- 14 lemaan ja tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa, mikä on hoitoprosessien kannalta erittäin hyödyllistä. Vuonna 2014 hoidon aloittaneista asiakasperheistä 75 %:lla oli asiakkuussuhde myös lastensuojeluun. Kaiken kaikkiaan pienten, leikki-ikäisten lasten perheiden asioissa yhteistyö lastenneuvolan ja lastensuojelun kanssa on lisääntynyt. NUORISOPSYKIATRIA Nuorisopsykiatrian poliklinikalla oli haasteita pysyä hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa palveluiden runsaan kysynnän vuoksi. Samanaikaisesti hoidossa olevien nuorten ongelmat olivat hyvin laaja-alaisia ja vaativat pitkäkestoista hoitoa ja moniammatillista verkostotyötä. Nuorisopsykiatrian hoitotakuun turvaamiseksi työryhmää vahvistettiin yhdellä vakanssilla: aikuispsykiatrian mielenterveyshoitajan varahenkilövakanssi muutettiin psykologivakanssiksi. Seudulla on paljon ulkokuntien sijoittamia lapsia, jotka tarvitsevat lasten- ja nuorisopsykiatrisia tutkimus- ja hoitojaksoja. Tulosalueen ulkokuntalaskutus vuoden 2014 aikana oli 88356 €. AIKUISPSYKIATRIA Aikuispsykiatriassa 1.1.2014 yhdistyivät kolme yksikköä: kuntoutusosasto 13, päiväosasto ja päivätoimintakeskus. Kyseisten yksiköiden henkilökunta siirtyi uuteen tehostetun avohoidon yksikköön, josta arjen toiminnassa käytetään nimitystä Purola. Yhdistymisen myötä psykiatrinen osastohoito keskitettiin osastolle 11. Purolan toimintaa on aktiivisesti kehitetty vastaamaan entistä paremmin erityyppisiin tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen vaatimuksiin. Viimeisten vuosien aikana hoidon painopistettä on, kansallistenkin tavoitteiden mukaisesti, siirretty yhä enemmän avohoitoon. Tämä näkyy psykiatristen hoitovuorokausien radikaalina vähenemisenä: Omassa sairaalassa vuonna 2012 psykiatrisia hoitovuorokausia oli 5420 (osastot 11 ja 13), 2013 4860 (osastot 11 ja 13) ja vuonna 2014 3431 (osasto 11). Vastaavasti vuonna 2013 KHKS:ssa hoitovuorokausia oli 417, ja vuonna 2014 525. Vuonna 2014 hoitovuorokausia kertyi KHKS mukaan lukien 3956, vastaava luku oli vuonna 2013 5277. Aikuispsykiatrian poliklinikalla otettiin käyttöön 1.3.2014 alkaen peruuttamattoman käynnin ns. sakkomaksu. Psykiatrian poliklinikalla peruuttamattomia käyntejä 1.3.31.12.2013 oli 785, ja vastaava luku sakkomaksun käyttöön oton jälkeen vuonna 2014 oli 359. FSHKY oli aktiivisesti mukana Forssan Feeniksissä järjestetyillä hyvinvointimessuilla 27.9.2014. 15 Aikuissosiaalityön palvelualue Aikuissosiaalityön palvelualueelle kuuluvat aikuissosiaalityön tulosyksikkö (aikuisten sosiaalityön palvelut, nuorisoneuvojan palvelut, etuuskäsittely, työvoiman palvelukeskuksen palvelut) ja vammaispalvelujen tulosyksikkö (vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja kehitysvammahuollon palvelut sisältäen päivätoiminnan, asumispalvelut ja palveluohjauksen). Lisäksi palvelualueelle kuuluu terveydenhuollon sosiaalityön palvelut, talous- ja velkaneuvonta sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelu. Vammaispalvelujen vastuualue jakaantuu muihin vammaispalveluihin ja kehitysvammapalveluihin. Vuoden 2014 keskeisimmät tavoitteet olivat kuntakohtaisten toimintamallien yhtenäistäminen ja joustava palvelutarpeeseen vastaaminen. Kehitysvammahuollon suorite / hoitopäivä / käyttöpäivätavoitteet toteutuivat odotetusti. Talousarvion toteutumisessa oli kuntakohtaisia eroja. Palveluohjaus painottui vuonna 2014 palveluohjausprosesseihin (palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelmien laatiminen, tarkistus ja seuranta). Palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan, läheisten, edunvalvojan ja yhteistyötahojen kanssa. Vuoden 2014 aikana FSHKY:n alueella asuvista aikuisista kehitysvammaisista ryhdyttiin tekemään psykososiaalisen toimintakyvyn arviointia TOIMI- kirjasen avulla. Ko. arviointeja hyödynnetään yksilökohtaisia palveluja asiakkaille suunniteltaessa sekä seudullisten kehitysvammapalvelujen tarpeen arvioinnissa ja kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana jokaisesta palveluohjausprosessista tehtiin asiakastyytyväisyyskysely palvelusuunnitelmatapahtuman jälkeen. Asiakkaille lähetettiin palautelomake (palaute asteikolla 1-5) ja palautuskuori puhtaaksikirjoitetun palvelusuunnitelman mukana. Lomakkeita lähetettiin 174, ja vastauksia on saatu yhteensä 62 kappaletta (vastausprosentti 35,6 %). Ostopalvelut ovat tarkkaan harkittuja ja ne ovat palvelusuunnitelman ja erityishuolto-ohjelman mukaisia. Ensisijaisesti käytetään kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa. Kehitysvammahuollon asumispalveluissa toiminta jatkui pääosin suunnitelmien mukaisesti organisaatiomuutoksesta huolimatta. Asukaspaikkojen täyttöaste oli 100% vuoden lopussa. Päivätoiminnan osalta Humppilan päivätoiminta muutti väistötiloihin Forssaan marraskuun alusta sisäilmaongelmien vuoksi. Selvittelyn alla oli pienten päivätoimintojen yhdistäminen toiminnan tehostamisen ja yhteisten resurssien hyödyntämisen näkökulmasta. Päivätoimintojen kehittäminen jatkuu vuonna 2015. Vammaispalveluissa palvelut järjestettiin entiseen tapaan korvaamalla vammaisille henkilöille heille mm. kuljetuspalveluista, asunnon muutostöistä tai henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia tai hankkimalla esim. palveluasumista tai kommunikaatiomenetelmien opetusta ostopalveluna. Suurin osa vammaispalveluista kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin eli niitä on järjestettävä myöntämisedellytykset täyttäville hakijoille määrärahatilanteesta riippumatta. Asiakkaiden palvelutarve kartoitettiin yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa pyrkien välttämään päällekkäisten selvitysten tekemistä. Vuoden alusta vammaispalvelun sosiaalityön resurssina oli 1,5 henkilötyövuotta, mutta loppuvuonna resurssia siirrettiin aikuissosiaalityön puolelta vammaispalveluihin 0,5 henkilötyövuotta. FSHKY:n Yhtymähallitus hyväksyi vammaispalveluohjeet, jotka tulivat voimaan 1.5.2014 alkaen. Ohjeiden toimeenpano kuljetuspalveluiden osalta viivästyi, koska suunniteltua kilpailutusta ei saatu toteutettua. Tämän johdosta noudatettiin kuntien vanhoja kuljetuspalveluohjeita, jotka olivat keskenään erilaisia. Tämä oli haastavaa sekä asiakkaille, työntekijöille että palvelua tuottaville autoilijoille. Kuljetuspalveluissa ilmenneiden epäselvyyksien ja ohjeiden vastaisen toiminnan johdosta resursseja käytettiin erilaiseen tiedottamiseen ja neuvotteluihin. Vammaispalvelut oli mukana vanhuspalveluiden loppuvuona suorittamassa yksityisen kotihoitopalvelun kilpailutuksessa. Kilpailutetun yksityisen kotihoidon avulla vammaispalvelut voi tarvittaessa täydentää palveluvalikoimaa ja järjestää henkilökohtaista apua korvaavan avun nopeasti ja kustannustehokkaasti. Aikuissosiaalityössä on yhdenmukaistettu vuoden 2014 aikana toimeentulotukiohjeistus ja – käytännöt. Sosiaalityöntekijäresurssin siirron vuoksi Ypäjällä ja Humppilassa toimii 16 nyt yhteinen sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijät liikkuvat muutenkin koko kuntayhtymän alueella työpisteiden välillä tarvittaessa. Kuntien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä työllistämispalveluissa. Yli 500 päivää työttömänä olleiden määrää on saatu vähennettyä ja aktivointisuunnitelmia on tehty enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettu yhteistyössä kuntien kanssa. Forssan kaupungin käynnistämässä nuorten yhteispalvelupiste Viltterissä sosiaaliohjaaja ottaa vastaan alle 30 v asiakkaita kolmena iltapäivänä viikossa. Myös nuorisoneuvoja päivystää Viltterissä sovittuina aikoina. Sosiaalityöntekijät ja työnsuunnittelija tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien työpajojen ja työllistämispalvelujen kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen toimintaan tulee vaikuttamaan v. 2015 voimaan tuleva lakimuutos työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Te-toimisto on kutsunut kuntien edustajia neuvotteluihin ja tiedotustilaisuuksiin asian tiimoilta. Lakimuutoksen myötä työvoiman palvelukeskuksien asiakaskriteerit muuttuvat ja kehittämistyö asiassa aloitetaan varsinaisesti v. 2015. Aikuissosiaalityö on ollut mukana SOSIIhankeen ja Kiti-hankkeen toteutuksessa. Hankkeen kanssa on FSHKY alueella tehty aikuissosiaalityön asiakaskysely ja rekrytoitu osallistujia asiakasraatiin. SOS II -hanke on käynnistänyt syksyllä 2014 rakenteellisen sosiaalityön työpajan, jossa on kehitetty työmenetelmiä ja osaamista. KiTi – hankkeessa (kirjaamisen ja dokumentoinnin valtakunnallinen kehittäminen) yhdenmukaistetaan sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan käyttöön kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Terveydenhuollon sosiaalityössä on aloitettu rakenteinen kirjaaminen ja sosiaalityön käytäntöjen kehittäminen. Rikos- ja riita-asioiden sovittelussa on ylitetty tavoitteet sovittelujen määrässä. Aikuissosiaalityön ja sovittelun yhteistyötä on myös lisätty. Talous- ja velkaneuvonnassa on asiakasjonot lyhentyneet ja on voitu panostaa enemmän ennaltaehkäisevään neuvontaan. Vanhuspalvelujen palvelualue Vanhuspalvelujen palvelualueen toimintavuoden 2014 tavoitteena oli koko vastuualueen toimintojen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen peruskuntien toimintojen perustalta olemassa olleita parhaita käytänteitä hyödyntäen sekä uusien toimintatapojen omaksumisen kautta. Palvelualueelle siirtyi toimintoja ja henkilöstöä jokaisen viiden kunnan alueelta. Jokaisessa kunnassa oli omia toimintatapojaan ja organisointimalleja niin kotihoidossa, asumispalveluissa kuin palveluohjauksessakin. Saattoipa jopa toimintojen sisäiset tavat vaihdella myös kuntien sisällä yksiköissä tai tiimeissä. Haaste oli siis melkoinen. Vähitellen yhteisen puheen ja keskustelun kautta toimintoja on lähdetty yhtenäistämään. Työ on vielä keskeneräistä mutta vuoden mittaan on paremmin tunnistettu niitä kohtia, joissa tarve on kiireellisempää tai muutos suurempaa ja aikaa vievempää. Suunnitelmallinen yhtenäistäminen on vaikuttavuudeltaan parempaa vasta vuo- den 2014 jälkeen, koska ensimmäisenä toimintavuonna asiat tuntuivat hyvin hektisiltä, keskeneräisiltä, uusilta ja kokonaisuuksia oli vaikea tästä syystä hahmottaa. Peruslähtökohta kaikille toiminnalle oli tuottaa oikea-aikaisia, asiakkaan kulloisenkin palvelutarpeen mukaisia palveluja laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä toteutui käytännön toiminnassa saadun palautteen perusteella hyvin. Vanhuspalvelujen kehittämisessä noudateltiin STM:n ja Kuntaliiton vuonna 2013 julkaisemaa Laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013:11). Koko palvelualuetta koskien toteutettiin vuoden 2014 aikana palvelujen tuotteistus osana sosiaalipalveluiden tuotteistusta. Palvelualueella juurrutettiin uusi johtamisjärjestelmä ja lähdettiin rakentamaan uutta seudullista vanhuspalveluiden johtamis- ja toi- 17 mintakulttuuria. Johtamisportaiden määrästä ja tehtävien jaosta käytiin keskustelua vuoden mittaan. Palvelualueelta nousee lähiesimiestasolta ja käytännön toiminnan näkökulmasta esiin tarve toiminnallisia asioita hoitaville tiimivastaaville tmv., jotka helpottaisivat lähiesimiesten työtä ja mahdollistaisivat heille ajan antamisen yksiköissä ja tiimeissä työskenteleville. Esimiesportaiden määrää ei kuitenkaan olla muuttamassa; kyse on lähinnä toiminnan uudenlaisesta organisoinnista. Asiaa mietitään edelleen. Palvelualueella toteutettiin oma henkilöstökysely, otettiin osaa kuntayhtymän laajuiseen työtyytyväisyyskyselyyn keväällä 2014 sekä organisoitiin palvelualueen asiakastyytyväisyyskyselyt syksyllä 2014 tiedon saamiseksi johtamisen ja kehittämisen tueksi. Palvelualueella on rakennettu omaa vuosikelloa, joka pohjautuu johtoryhmän vuosikelloihin. Tämä tullee jatkossa helpottamaan kokonaisuuden hahmottamista sekä asioihin valmistautumista. Kotihoidon tulosyksikössä panostettiin mielekkäiden seudullisten toimintatapojen, palveluvalikoiman ja palvelujen organisointitavan muodostamiseen. Seudulliseen käyttöön on portaittain otettu eHoiva –toiminnanohjausjärjestelmä. Palvelumääritelmien ja -kriteerien yhdenmukaistustyö on aloitettu. Kotihoidossa toteutettiin useita kilpailutuksia. Jonkin verran eriaikaisuutta palveluhankinnoissa on edelleen, johtuen kunnista siirtyneiden sopimusten kestoaikojen moninaisuudesta. osin, mutta työ on vielä kesken. Henkilöstömitoitukset ovat kaikki vaadittavalla tasolla, mutta yksikkökohtaisia eroja on. Henkilöstömitoituksen osalta tavoitteita asetetaan tulevassa seudullisessa vanhuspalvelusuunnitelmassa. Keskustelu yksiköiden erikoistumisesta (esim. haastavien asiakkaiden kohdalla) on aloitettu. Palvelukuvaukset on tehty, pitkäaikaisen hoidon myöntämisen kriteerien hyväksyminen siirtyi alkuvuoteen 2015, asiakasmaksut on yhdenmukaistettu. Palveluohjauksen tulosyksikössä kehitettiin ja kehitetään edelleen seudullista näkemystä ja tapaa toteuttaa palveluohjauksen kokonaisuutta yhteistyössä muiden palvelualueen tulosyksikköjen ja kuntayhtymän muiden palvelualueiden kanssa. Asiakasprosessit on onnistuttu saamaan toimimaan joustavasti ja tehokkaasti koko kuntayhtymän yhtenä vahvuutena. Asumispalvelujen ostojen prosessi on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi muiden palvelualueen tulosyksikköjen rinnalle tarvittaessa käytettäväksi vaihtoehdoksi järjestää palvelut. Omaan tuotantoon kuuluvia paikkoja on onnistuttu hyödyntämään ensisijaisena vaihtoehtona yksityisten palveluiden oston sijasta. Omaishoidon tuen kriteerit ja maksut yhdenmukaistettiin koko hyvinvointikuntayhtymän alueelle. Palvelusetelin käyttöä ja käyttöönottoa suunniteltiin seudullisin yhdenmukaisin käytäntein koko palvelualueella. Talousarvioon 2015 varattiin sen käyttöön varat ja päätettiin seudullinen toimintamalli palvelusetelin käyttöön omaishoidon tuen tukena. Asumispalvelujen ja laitoshoidon yksikköjen toimintatapoja on yhtenäistetty soveltuvin Perhepalvelujen palvelualue Perhepalveluiden ensimmäisenä toimintavuotena pääpaino oli turvata osakaskuntien asukkaiden palveluiden katkeamaton saatavuus. Sovimme yhteisistä toimintatavoista ja keskityimme siihen, että kaikki palvelut toimivat ja arki sujuu. Perustyö asiakkaiden kanssa sujui kutakuinkin totuttuun tapaan. Henkilöstön sijoittumiseen ei tullut juurikaan alkuun muutoksia. Lastenvalvojat tosin ottivat asiakkaita vastaan Forssan toimipisteessä kuntien toimistojen sijaan. Lähiesimiesten organisoimana asiakastyö sujui pääosin totutusti. Haastetta aiheuttivat vaikeudet sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa. Esimerkiksi lastensuojelussa työtä on tehty koko vuosi vajaalla miehityksellä. Perhepalvelujen palvelualue muodostui terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden yhdistämisenä. Tavoitteenamme oli saavuttaa yhteinen näkemys ja tavoitteet perhepalveluiden tarkoituksesta ja toimintatavoista. 18 Yhteistyöhalukkuutta ja innostuneisuutta palveluiden kehittämiseen palvelualueella on ollut koko ajan. Toimintatavat organisaatiossa ovat voimakkaan kehittämistyön alla. Tavoitteena on löytää parempia, tehokkaampia ja järkevämpiä tapoja toimia. Suuren organisaation toimintoja toteutetaan nykyaikaisesti, olemme omaksuneet uusia työ- ja toimintatapoja helpottamaan arjen työtä. Palvelualueella olemme voineet tiivistää yhteistyötä, joka vähentää päällekkäisyyttä ja tehostaa palveluita. Moniammatillinen näkökulma auttaa kokoamaan asiakkaille sopivia palvelukokonaisuuksia. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon keskinäinen kommunikointi on helpottunut, kun olemme samassa organisaatiossa. Tavoitteenamme on löytää uusia palveluprosesseja ja toimintatapoja yhteistyössä yhteisten asiakkaidemme tukemiseksi. Perhepalvelut on tuotteistettu ja suoritteet muodostettu. asiakkaita hyödyttäviä. Hankkeen koulutuksissa on lisäksi perehdytty erilaisiin työmenetelmiin, joita otetaan yksikössä käyttöön. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on ollut käynnissä useaan kertaan viime vuoden aikana. Ainoastaan marras- ja joulukuussa ovat kaikki vakanssit olleet täytettyinä. Vain kahdessa vakanssissa on ollut kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä. Vaihtuvuus ja vajaa miehitys ovat lisänneet työpainetta työssä oleville. Lastensuojelun yksikössä määräajat ovat ylittyneet lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyn osalta on pysytty määräajoissa. Terveyden edistämistyön yksikössä perustyötä tehtiin ja tavoitteet saavutettiin pääosin. Aikuisneuvonnassa hoitosuunnitelmien tekeminen oli varsin pientä, suunnitelmat kariutuivat osittain tietojärjestelmämme Effican hoitosuunnitelmalehden puuttumiseen. Humppilassa vakiintui diabeteshoitajan käynnit 1 – 2 kertaa kuukaudessa samalla tavalla kuin Ypäjällä on ollut jo aiemmin. Palvelu on lähipalvelua diabeetikoille, heidän ei tarvitse lähteä Forssaan saakka. Palveluun ollaan oltu tyytyväisiä. Savuttoman leikkauksen vaatimaan tupakasta vieroitukseen valmistauduttiin kouluttautumalla. Seulonnoista irtosolunäytteet otettiin kaikki ensimmäistä kertaa keskitetysti Forssassa, eikä toiminta herättänyt suurta kritiikkiä. Sosiaalityöntekijät siirtyivät keskitettyyn yksikköön Forssaan. Jokaisessa kunnassa on kuitenkin työskentelytilat ja perheitä tavattiin lisäksi paljon kotikäynneillä. Lastensuojelutyötä toteutetaan jalkautetusti. Perhetyöntekijät muodostivat myös viime vuoden alusta alkaen yhteisen tiimin, joka kokoontuu kerran viikossa. Työskentelytapoja ja työprosessia on yhtenäistetty molemmissa tiimeissä. Perheohjaajien työskentely tapahtuu pääosin perheiden kodeissa. Omaa perhetyötä kehitettiin vuoden aikana kehittämispäivässä sekä viikoittain toteutuneissa tiimikokouksissa. Perhetyö työskenteli joidenkin perheiden kanssa erityisen tehostetusti, jopa viidesti viikossa. Perhetyötä oli tarjolla myös arki-iltaisin. Osittain perhetyötä on ostettu yksityisiltä yrityksiltä. Lastenvalvojien kanssa on myös kokoonnuttu säännöllisesti. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät osallistuivat Lasse-hankkeen työpajoihin ja koulutuksiin. Perhetyöntekijät ottivat käyttöönsä osallistavan kirjaamisen menetelmän, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet Kesällä järjestettiin avohuollon tukitoimena kaksi toiminnallista kesäryhmää lapsille. Kokemukset ryhmien toiminnasta olivat hyviä, niitä tullaan suunnittelemaan myös tulevalle kesälle. Avohuollon tukitoimia on pyritty käyttämään varhaisena tukena ja asiakaslähtöisesti. Lastenkoti ja perhetyönkeskus Kaarisillassa oli viime vuoden aikana yhdeksän perhettä eripituisilla perhekuntoutusjaksoilla. Tätä toimintaa on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Lisäksi lastensuojelunyksikkö käytti Kaarisillan sijaishuoltopalveluita siten, että uusia sijaishuollon ostopalveluita käytettiin hyvin vähän. Hämeenlinnan kaupunki kilpailutti laitoshuollon palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä oli mukana kilpailutuksessa. Opiskeluterveydenhuollossa viime vuonna asetuksen mukaiset toisen opiskeluvuoden aikana tehtävät lääkärintarkastukset yhdistettiin poikien kohdalla kutsuntatarkastuksiin. Tarkastus oli monipuolinen, huomioiden samalla opiskeluun liittyvät vaatimukset. Kutsuntatilaisuus tarkastuksena toimi myös hyvin, koska opiskeluterveydenhuollossa pojista oli tietoa enemmän kuin aiemmin kun kutsuntatarkastukset tehtiin lääkärinvastaanotolla ja siinä aikuisneuvolan terveydenhoitajat (tai lääkärivastaanoton sairaanhoitajat) olivat avustajina. Kouluterveydenhuollossa oli henkilöstövaihdoksia eläköitymisen ja muuhun työhön siirtymisen vuoksi. Avoimiin kahteen toimeen oli hakijoita 35 henkilöä, mikä kuvastaa FSHKY:n hyvää mainetta työnantajana ja kehittynyttä, aikaansa seuraavaa otetta tehdä terveyden edistämistyötä. Koulu- ja opiskeluterveyden- 19 huollossa saatiin lakisääteiset laajat tarkastukset tehtyä. Oppilashuoltoa koskevan lakiuudistuksen myötä koulu- ja opiskelumaailmaan tulee lisää niin kuraattori- kuin psykologipalvelujakin. Se tulee varmasti jatkossa näkymään terveydenhoitajien työtä helpottavana yhteistyönä perheiden pulmatilanteissa. Neuvolatyössä suurin muutos vuonna 2014 oli neuvolan lapsiperheiden kotipalvelun yhdistäminen neuvolaan. Neuvolan lapsiperheiden kotipalvelu alkoi matalan kynnyksen palveluna hyvinvointikuntayhtymään siirtymisen myötä. Vuoden alusta saimme yhden työntekijän (lähihoitaja) Forssan vakansseista, maaliskuussa toisen Jokioisten vakansseista ja marraskuussa haimme pitkään sijaisuuteen Tammelan vakanssiin yhtä lähihoitajaa. Hakijamäärä oli runsas, 40 hakijaa ja mielenkiinto työhön oli suurta. Kotipalvelun tarve ja kysyntä kasvaa koko ajan, kun toiminta on löytänyt omat työtapansa. Matalan kynnyksen maksuton tuki perheille on otettu mieluusti vastaan ja samalla perheet tulevat neuvolan väelle tutummiksi. Ympäristökunnista Ypäjällä on käytetty palvelua vähiten. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa tehdään enenevästi. Jonkin verran käytettiin myös SeutuRekryn kautta sijaistyövoimaa ennen joulukuun pitkäaikaisen sijaisen saamista. Kotipalvelun toiminnan kehittäminen ja nivouttaminen vielä paremmin neuvolan terveydenhoitajien työhön on tulevan vuoden yksi kehittämiskohteista osana Meitin mallia. Neuvolatyössä erilaiset hoitopolut päihteitä käyttäville perheille, perheväkivaltatilanteisiin ja masentuneille äideille ovat vielä työn alla. Perhesuunnittelussa nuoret alle 20 v ja synnyttäneet naiset saivat tarvitsemansa raskauden ehkäisyn ilmaiseksi. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat hoitivat myös paljon nuorten ehkäisyasioita. Suurin muutos vuonna 2014 oli organisaatiotasolla terveyden edistämistyön liittyminen perhepalvelujen palvelualueeseen. Yhteisten toimintatapojen työstäminen on vielä kesken, mutta päällikkötason yhteistyön myötä olemme hyvän tien alussa. Perheneuvolassa edistetään ja tuetaan lasten ja lapsiperheiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yksikkö tarjoaa moniammatillista ja monipuolista tukea sekä tarvittaessa pitkäkestoista apua. Vuonna 2014 jatkettiin ryhmämuotoisten palvelujen kehittämistä. Isien ja poikien toimintaryhmä sai rinnalleen syksystä lähtien toisen pienemmille lapsille suunnatun viikoit- tain tapaavan ryhmän. Lasten ja vanhempien vuorovaikutusta edistäviä Käsikynkkä–ryhmiä järjestettiin kaksi. Vanhempana Vahvemmaksi – ryhmä, joka on suunnattu haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmille, toteutui syksyllä. Psykoterapeuttinen osaaminen työryhmässä vahvistui, kun yksi työntekijä valmistui perheterapeutiksi ja kaksi jatkoivat Theraplaykoulutusta. Syksyllä 2014 kaksi työntekijää saattoivat päätökseen vuoden kestäneen uusperheneuvoja -koulutuksen. Vuonna 2014 perheneuvolassa tuettiin perheitä erotilanteissa järjestämällä Eroneuvo -iltoja, lapsikeskeistä perheasiainsovittelua ja eroperheiden lapsille suunnattu ryhmä yhdessä perheasian neuvottelukeskuksen kanssa. Perheneuvola oli edustettuna työryhmässä, jossa kehitettiin päihdepalveluketjua raskaana oleville ja lapsiperheille, joissa vanhemmalla on ongelmia päihteiden käytössä. Puheterapeutit kehittivät vuoden 2014 aikana yksilöpuheterapian rinnalle lapsi- ja aikuisasiakkaiden ryhmämuotoista kuntoutusta, johon osallistui asiakkaan lähipiiri. Äänneryhmäiltapäiviä järjestettiin 4-5 – vuotiaiden lasten vanhemmille neljä kertaa. Afasiapotilaille järjestettiin yksi ryhmä. Lisäksi varhaiskasvatuksen kanssa järjestettiin Tammelassa yksi puhe-leikki – ryhmä 3-4 – vuotiaille ja heidän vanhemmilleen sekä Forssassa yksi tukiviittomaryhmä. Kuntoutuksen tavoitteena oli lisätä asiakkaiden ja lähipiirin vastuunottoa kuntoutumisesta ja tukea kuntoutumista edistäviä toimintatapoja. Oppilashuollossa lisättiin konsultoivaa työotetta ja työn painopisteen siirtämistä preventiosta promootion suuntaan. Koulukuraattorit jatkoivat alakouluihin kohdennettua työtä tavoitteenaan varhaisen tuen antaminen ja oppilashuollon interventioiden oikea-aikaisuus. Sosiaalistenja tunnetaitoja edistävien yhteisöllisten menetelmien käyttö laajeni koskemaan useampaa koulua. 1.8.2014 astui voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, jossa uutena velvoitteena oli vastaavan kuraattorin palvelujen järjestäminen, oppilashuoltopalvelujen ulottaminen toiselle asteelle ja yksilökohtaisen oppilashuollon palvelujen aikarajat sekä oppilashuoltoryhmiin liittyneet muutokset. Muutosta työstettiin seutukuntien sivistystoimenjohtajien kanssa. Yksi kuraattorin toimi muutettiin koko seutukunnan yhteiseksi vastaavan kuraattorin toimeksi ja uusina toimina sovittiin vuodesta 2015 alkaen perustettavaksi toisen asteen koulupsykologin toimi sekä uusi koulukuraattorin toimi. 20 Suoritetoteuma vuodelta 2014 Perusterveydenhuolto Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis% 2013 2014 2014 - avosairaanhoito, käynnit 65 854 63 500 66 586 104,9 - avosairaanhoito, puhelut 19 666 18 000 18 156 100,9 1 144 1 100 889 80,8 186 120 188 156,7 - hoitopäivät 2 844 3 400 2 688 79,1 - hoitojaksot 122 140 130 92,9 - päiväsairaalakäynnit 106 120 55 45,8 - hoitopäivät 2 533 2 700 2 857 105,8 - hoitojaksot 528 540 540 100,0 - hoitopäivät 325 290 425 146,6 - hoitojaksot 18 34 35 102,9 - kotikäynnit 0 65 0 0,0 17 586 18 300 17 426 95,2 44 666 50 000 44 834 89,7 - terveysvalvonnan tarkastus 2 018 2 200 1 494 67,9 - eläinlääkintähuolto, käynnit 4 965 4 420 5 357 121,2 64 42 53 126,2 Avohoito Erityistoiminnot - välineneuvonta, käynnit - ravitsemusterapia Osaamiskeskus Intensiivikuntoutus Jaksottaishoito Saattohoito Fysioterapia - yksilöterapiatapahtumat Suun terveydenhuolto - käynnit Terveysvalvonta - eläinsuojelu, maksava asiakas - eläinsuojelu, eläin 92 70 Someron terveysvalvonta - tarkastus - eläinlääkintähuolto, käynnit 750 1 161 680 58,6 2 537 2 662 2 674 100,5 21 Erikoissairaanhoito Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis% 2013 2014 2014 Päivystys - esh-käynnit - pth-käynnit Kirurgia - pkl-käynnit, joista * urologian pkl - lähetteet - hoitopäivät * joista päiväkirurgia - hoitojaksot * joista päiväkirurgia Sisätaudit - pkl-käynnit - avosairaala - lähetteet - hoitopäivät - hoitojaksot Naistentaudit - pkl-käynnit - lähetteet - hoitopäivät * joista päiväkirurgia - hoitojaksot * joista päiväkirurgia Synnytykset - pkl-käynnit - lähetteet Lastentaudit - pkl-käynnit - lähetteet Dialyysi - käynnit Neurologia - käynnit - lähetteet Onkologia - käynnit *joista sytostaattipaikat - lähetteet Korvataudit - käynnit - päikit - lähetteet Ihotaudit - käynnit - valohoitokäynnit - lähetteet Laboratoriotutkimukset Röntgentutkimukset, joista - magneettitutkimukset Leikkaukset ja muut diagn.tp:t Välinehuolto - toimitetut tuotteet 19 607 10 089 9 518 20 300 10 300 10 000 19 491 9 801 9 690 96,0 95,2 96,9 7 892 1 064 4 555 9 291 861 2 506 861 7 450 1 000 7 777 1 114 4 384 8 815 981 2 471 981 104,4 111,4 5 876 3 628 3 663 12 902 2 283 5 500 3 600 6 000 3 544 3 729 12 766 2 219 109,1 98,4 1 314 716 241 77 136 77 82,1 9 300 900 2 390 900 13 200 2 300 94,8 109,0 103,4 109,0 96,7 96,5 1 374 702 223 78 146 78 1 600 875 534 1 100 866 595 78,7 2 012 569 2 000 1 855 475 92,8 1 820 1 850 1 973 106,6 768 340 750 910 422 121,3 1 602 319 171 1 600 400 1 667 226 153 104,2 56,5 457 36 296 450 50 486 46 309 108,0 92,0 277 807 221 378 322 25 589 2 128 1 637 500 800 110,4 128,3 380 000 26 000 2 300 1 700 552 1 026 350 375 277 25 560 2 015 1 606 32 947 36 500 30 765 84,3 250 100 200 100 96,4 77,0 68,0 77,0 98,8 98,3 87,6 94,5 22 Mielenterveystyö Toteuma Suunnite Toteuma 2013 2014 2014 Toteutumis% Aikuispsykiatria - pkl-käynnit 11 692 15 200 15 008 98,7 joista poliklinikka 5 671 6 200 5 148 83,0 joista os 11 2 308 2 000 2 190 109,5 joista tehostettu avohoito 3 713 7 000 7 670 109,6 - lähetteet - hoitopäivät vuodeosastolla joista yleislääketieteen hpvt - hoitojaksot 742 5 389 708 4 500 525 3 895 86,6 445 644 430 381 88,6 1 408 1 200 1 242 103,5 2 000 1 826 Lasten- ja nuortenpsykiatria - lastenpsykiatriakäynnit - lähetteet - nuorisopsykiatriakäynnit - lähetteet 49 1 989 31 91 91,3 77 Mielenterveystyön peruspalvelut - psykologitoiminta, käynnit 169 160 234 146,3 8 943 9 000 8 766 97,4 A-klinikka - käynnit Perhepalvelut Toteuma Suunnite Toteuma Toteutumis% 2013 2014 2014 - oppilashuolto, käynnit 3 201 3 000 2 755 91,8 - perheneuvola, käynnit 2 187 2 200 1 860 84,5 1 794 2 050 1 855 90,5 38 905 48 000 39 098 81,5 Perheneuvola ja oppilashuolto Puheterapia - puheterapia, käynnit Neuvola-, koulu- ja opiskeluth - terveyden edistäminen, käynnit 23 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Varausten vähennys Tilikauden yli-/alijäämä 2014 1000 2 013 1 000 2 012 1 000 122 899 -120 965 1 934 68 288 -66 270 2 018 65 855 -65 203 652 3 8 -57 -1 1 888 -1 883 0 5 0 1 6 -67 -2 1 956 -1 867 0 89 0 1 6 -49 -3 607 -1 908 0 -1 301 28 5 89 -1 273 101,60 % 100,27 % 54,44 34 682 103,05 % 104,77 % 55,99 34 928 101,00 % 31,81 % 17,28 35 120 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä Jokioisten päivätoimintaa järjestetään Palvelukeskus Intalankartanossa. 24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 1 000 € 2013 1 000 € 2012 1 000 € 1 888 0 0 1 955 0 0 607 -1 351 -825 -2500 537 1 131 -1893 0 -165 -300 1 500 -164 -1 158 -165 1158 -465 178 993 0 46 134 -6 -7 199 7 004 34 -42 -2040 694 -3 83 742 79 Ed. yhteensä Rahoituksen rahavirta -67 -532 -1354 -1130 1894 1 Rahavarojen muutos 5 1 1 Rahavarat 31.12., 1000 € Rahavarat 1.1., 1000 € 8 2 2 1 2 1 139,75 % -1 248 -8,76 0,02 11,97 34 682 237,05 % -1 785 8,17 118,58 0,15 34 928 24,28 % -2 714 3,07 0,85 0,01 35 120 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamiset lisäykset Sijoitukset/muut saamiset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT (mikäli konsernitili olisi kassavaroissa) Investointien tulorahoitus, % Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä 5 v. Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Kassan riittävyys, pv (sis. konsernitili) Asukasmäärä 25 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 2. Rakennukset 4. Koneet ja kalusto 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet IV Muut saamiset 1.Muut saamiset osakk.yht. B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot v. 2014 v.2013 VASTATTAVAA 1 000 € 24 183 483 483 1 000 € 24 715 371 371 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 23 519 256 20 692 2 571 24 163 256 21 197 2 709 0 1 173 173 v. 2013 1 000 € 17 663 20 406 1 000 € 17 658 20 406 83 195 -3 026 5 83 195 -3 115 89 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 1.Poistoero 0 0 181 181 8 61 41 73 53 2. Lahjoitusrahast.erityiskatt. C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 5. Ennakkomaksut 20 11 217 490 477 13 20 4 005 484 480 4 II Saamiset 10 719 3 519 10 719 2 260 3 906 3 942 611 3 519 921 1 944 424 230 IV Rahat ja pankkisaamiset 8 2 VASTAAVAA YHTEENSÄ 35 461 28 793 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot V Edellisten tilikausien alijäämä VI Tilikauden alijäämä/ylijäämä v. 2014 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot 3. Muut toimeksiant. Pääomat 283 112 171 160 123 37 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus. ja vak.lait. 3. Lainat julkisyhteisöiltä 17 515 1 601 1 417 184 10 975 2 066 1 829 237 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lait. 3. Lainat julkisyhteisöiltä 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Muut velat 8. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 15 914 412 53 44 4 413 1 120 9 872 35 461 8 909 412 53 11 2 606 531 5 296 28 793 49,87 % -194,45 14,22 % -3 021 -87,11 2 066 59,57 34 682 61,35 % -213,10 16,06 % -3 026 -86,64 2 531 72,46 34 928 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % Rahoitusvarallisuus €/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas Lainakanta 31.12., 1000 € Lainakanta 31.12., €/asukas Asukasmäärä 26 Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunn.muk.poistot Kertaluontoiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron vähennys Tilikauden yli-/alijäämä 107 464 925,36 10 857 134,41 1 862 099,38 2 714 546,42 -52 265 240,41 -41 100 153,03 -11 165 087,38 -8 649 981,07 -2 515 106,31 -51 317 035,40 -6 467 297,36 -6 271 455,94 -4 643 554,90 1.1.-31.12.2013 122 898 705,57 -120 964 584,01 1 934 121,56 64 128 149,62 3 495 794,78 199 541,19 464 747,08 -28 673 985,33 -22 227 963,31 -6 446 022,02 -5 137 960,40 -1 308 061,62 -31 035 888,76 -5 971 426,14 -134,55 -588 528,36 68 288 232,67 -66 269 963,14 2 018 269,53 3 363,04 8 467,59 -56 894,16 -1 483,33 1 887 574,70 -1 882 721,72 -1 882 721,72 0,00 4 852,98 0,00 4 852,98 Radiologian yksikköön hankittu uusi mammografialaite otettiin käyttöön 27.2.2014. 549,76 6 023,34 -67 194,71 -2 152,78 1 955 495,14 -1 866 839,77 -1 853 683,57 -13 156,20 88 655,37 0,00 88 655,37 27 Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset tulot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset Sijoitukset/muut saamiset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisen lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta 1 887 574,70 1 887 574,70 1 955 495,14 0,00 0,00 1 955 495,14 -1 350 694,46 0,00 -824 939,73 0,00 536 880,24 1 130 555,41 0,00 -164 520,00 -300 000,00 -464 520,00 0,00 1 500 000,00 -164 520,00 -1 157 686,18 177 793,82 46 185,00 134 210,58 -6 312,75 -7 198 855,43 7 003 872,73 33 698,23 -41 868,59 -2 039 708,25 693 885,42 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 1.1.-31.12.2013 7 754,42 2 479,05 -531 604,87 -1 130 014,37 5 275,37 541,04 5 275,37 2 479,05 1 938,01 Forssan pääterveysasemalla vietettiin marraskuussa Maailman Diabetespäivää – erityistä huomiota kiinnitettiin aamiaisen merkitykseen hyvinvoinnille. 541,04 28 Tase 31.12.2014 2014 VASTAAVAA 2013 A PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA 2014 2013 20 406 579,92 20 406 579,92 83 016,05 194 879,35 -3 026 460,41 4 852,98 17 662 867,89 83 016,05 194 879,35 -3 115 115,78 88 655,37 17 658 014,91 A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I 1. Aineettomat oikeudet 482 943,80 482 943,80 370 541,20 370 541,20 256 236,66 20 691 960,96 2 570 468,61 256 236,66 21 196 674,30 2 709 525,42 0,00 23 518 666,23 659,71 24 163 096,09 172 551,34 8 463,84 181 015,18 172 551,34 8 463,84 181 015,18 II Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot 1. Maa- ja vesialueet 2. Rakennukset 3. Koneet ja kalusto 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat V Edellisten tilikausien alijäämä VI Tilikauden ylijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 1. Poistoero 0,00 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 4. Muut saamiset osakk.yht. B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lahjoitusrahast.erityiskatt. 53 389,44 19 501,62 72 891,06 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 5. Ennakkomaksut 480 274,00 3 608,54 483 882,54 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 3. Lainat julkisyhteisöiltä 283 055,37 160 125,34 1 416 784,00 184 208,00 1 600 992,00 2 128 672,00 236 840,00 2 365 512,00 411 888,00 52 632,00 44 465,61 4 412 873,77 1 120 131,96 9 871 612,27 15 913 603,61 17 514 595,61 111 888,00 52 632,00 11 233,00 2 606 113,63 531 452,28 5 296 411,97 8 609 730,88 10 975 242,88 35 460 518,87 28 793 383,13 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lait. Lyhytaikaiset saamiset 2. Lainasaamiset 122 792,08 37 333,26 E VIERAS PÄÄOMA 2. Lainat rahoitus- ja vak.lait. 477 168,31 13 026,98 490 195,29 II Saamiset 1. Myyntisaamiset 112 085,56 170 969,81 I Pitkäaikainen I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 1. Valtion toimeksiannot 3. Muut toimeksiantojen pääomat 41 449,71 20 160,80 61 610,51 1.Valtion toimeksiannot D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3. Lainat julkisyhteisöiltä 2 259 687,09 3 905 872,41 3 941 773,09 611 000,85 10 718 333,44 921 101,99 1 944 216,90 424 116,50 230 042,62 3 519 478,01 7 754,42 35 460 518,87 2 479,05 28 793 383,13 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Muut velat 8. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ FSHKY:n Syyspäivässä 24.9.2014 laatupalkinnon saivat Seudullinen saattohoito- sekä Diabeetikon jalkojenhoito -projektit. Vuoden 2014 hyvinä työyksikköinä palkittiin Mäntyrinteen dementiayksikkö Humppilasta ja Heikanrinteen palvelukeskus Metsätähti-yksikkö Forssasta. 29 Tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokoukselle Kuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Olemme tarkastaneet Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Kuntayhtymän hallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa sen hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Kuntayhtymän hallitus ja johtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus ja johtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä. Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa siitä esitetyn selonteon. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Tarkastuksen tulokset Kuntayhtymän hallintoa on hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän tilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Forssassa 6.5.2015 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Minna Ainasvuori JHTT-tilintarkastaja 30 Suoritteet kunnittain PERUSTERVEYDENHUOLTO Hoito- Avohoito- Erityis- Hammas- Terveys- Eläin- Eläin- päivät käynnit toiminnot huolto valvonnan lääkintä suojelu käynnit käynnit tarkastus käynnit asiakas Jäsenkunta Forssa 5018 52370 688 22679 829 2241 14 Humppila 110 8019 88 3519 107 476 9 Jokioinen 290 16326 118 7244 157 952 10 Tammela 340 19089 131 7887 578 1131 18 Ypäjä 120 7972 41 2980 110 484 2 5878 103776 1066 44309 1781 5284 53 Yhteensä ERIKOISSAIRAANHOITO Hoito- Hoito- Avohoito- Jäsenkunta päivät jaksot käynnit Forssa 11965 2545 24821 Humppila 1447 271 2475 Jokioinen 2614 623 6460 Tammela 3227 785 7785 Ypäjä 1138 272 2278 20391 4496 43819 Hoito- Hoito- Avohoito- päivät jaksot käynnit 2476 247 18638 Humppila 485 21 788 Jokioinen 384 39 3694 Tammela 337 48 2629 76 12 680 3758 367 26429 Yhteensä MIELENTERVEYSTYÖ Jäsenkunta Forssa Ypäjä Yhteensä 31 Kuntien maksuosuudet 2014 (1000 €) PTH ESH MTT+PP Kunta ta ja toteuma ta ja toteuma ta ja toteuma Forssa 9 114 9 833 4 004 Humppila 998 1 448 329 Jokioinen 1 851 2 442 901 Tammela 2 113 3 187 890 947 1 028 244 15 023 17 939 6 366 17 939 6 366 Ypäjä Jäsenkunnat Somero Yhteensä 343 15 366 SHP* Kunta Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Jäsenkunnat Somero Muut Yhteensä ULKOPUOLISET YHTEENSÄ ta ja toteuma ta toteuma ta ja toteuma 10 486 1 341 2 711 3 689 1 318 19 545 555 55 49 74 267 1 000 775 90 43 60 140 1 108 19 545 1 000 1 108 33 992 4 171 7 954 9 954 3 803 59 874 343 2 687 62 903 toteuma hinnaston mukaan 37 588 4 980 9 295 10 510 4 098 66 472 319 2 085 68 876 Työelämä-oppilaitos yhteistyötä: HAMKin Forssan toimipisteen toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat esittelivät kivun ja haavan hoitotyöstä tekemiään postereita 9.4.2014 sairaalan ala-aulassa. 32 Kuntayhtymän toimielimet YHTYMÄKOKOUS, 15 jäsentä Puheenjohtaja Heidi Cavén Forssa 1. varapuheenjohtaja Matti Uutela Forssa 2. varapuheenjohtaja Seppo Viikari Tammela Kunta Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Forssa Heidi Cavén Pentti Jolanki Matti Uutela Humppila Jokioinen Katja Ojala Reijo Syrjälä Kaija Romppainen Jarmo Hyytiäinen Eira Rosenberg Hannu Leppäkoski Jyrki Kanerva Tarja Kirkkola-Helenius Sirpa Larko Tammela Olli-Pekka Jasu Ismo Ojansuu Seppo Viikari Ypäjä Tapio Ahonen Markku Leppälahti Anni Vääri Yhtymäkokous kokoontui kolme kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Katja Tommiska HALLITUS, 12 jäsentä Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila Forssa Varapuheenjohtaja Anita Joenpalo Forssa Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Sirkka-Liisa Anttila Ansa Mikkola Anita Joenpalo Kaija-Leena Niemi Merja Augustin Ritva Vastamäki Tapio Virtanen Antero Koskenoja Tuula Forsblom Aila Lahtinen Humppila Kari Laaksonen Pentti Kauppi Jokioinen Jorma Hacklin Jyrki Kanerva Sanni Junnila Rami Lehtinen Somero Antti Kotti Sirkka-Liisa Leppälä Tammela Päivi Sotka Kirsi Siikonen Ismo Ojansuu Ville Pajunen Juhani Kaunela Markku Leppälahti Forssa Ypäjä Hallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 192 asiaa. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Katja Tommiska. 33 TARKASTUSLAUTAKUNTA, 6 jäsentä Puheenjohtaja Sakari Raiskio Jokioinen Varapuheenjohtaja Ossi Stenholm Forssa Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Forssa Ossi Stenholm Jouni Mäkelä Humppila Kaija Romppainen Aira Suikki Jokioinen Sakari Raiskio Matti Könkö Somero Antti Kujansuu Riitta Lehtinen Tammela Raija Suonpää Susanna Vähä-Herttua Ypäjä Pirjo-Riitta Palonen Tapio Ahonen Tarkastuslautakunta kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 36 asiaa. Sihteerinä toimi hallintopäällikkö Anja Myllylä. Johtavat viranhaltijat 31.12.2014 Johtoryhmä Yhtymäjohtaja Hallintojohtaja Talousjohtaja Perusterveydenhuollon johtava lääkäri/ palvelualuejohtaja Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri/ palvelualuejohtaja Psykiatrian ylilääkäri/ mielenterveys- ja päihdetyön palvelualuejohtaja Vanhustyön palvelualuejohtaja Aikuissosiaalityön palvelualuejohtaja Perhepalvelujen palvelualuejohtaja Terveydenhuollon kehittämispäällikkö Sosiaalipalvelujen kehittämispäällikkö Henkilöstöpäällikkö Tietohallintopäällikkö Hallintoylihoitaja Henkilökunnan edustaja Hallintopäällikkö Markku Puro/ Juha Heino Katja Tommiska Sirpa Lähteenmäki/Timo Finning Jarmo Ruohonen Kari Österberg/Taina Hammarén Sirpa Lindroos Annukka Kuismin Jaana Paasikangas Margit Rajahalme Raija Virtanen Kaisa Lepola/Eve Lääts Päivi Uusi-Rauva Johanna Tulander-Välkki Anna Palin Silja-Liisa Niinikoski Anja Myllylä, sihteeri Ylilääkärit Anestesia Avohoito, perusterveydenhuolto Kirurgia Lasten- ja nuortenpsykiatria Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Neurologia Psykiatria Radiologia Sisätaudit Työterveyshuolto Vastaava hammaslääkäri Eljas-Veli Snäll Arto Honkala Tiit Linnasmägi Maiju Hiidenhovi Ulla Niemi Kari Österberg Harri Selin (ostopalveluna) Sirpa Lindroos Marika Uslin-Hällberg Hannu Sulonen Anja Pelto-Huikko Heikki Toivonen 34 Tunnuslukujen laskentaperusteet Investointien tulorahoitus-% Vuosikate Investointien omahankintameno x 100 Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus-% Lainanhoitokate Vuosikate Investointien hankintameno + lainanlyhennykset x 100 Vuosikate + korkokulut Korkokulut + lainanlyhennykset Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kassavarat Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys, pv 365 x kassavarat 31.12. Kassasta maksut tilikaudella Omavaraisuusaste-% Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Koko pääoma – saadut ennakot Rahoitusvarallisuus €/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus-% x 100 Saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset – vieras pääoma – saadut markat Asukasmäärä Vieras pääoma – saadut ennakot Käyttötulot x 100 Päivätoimintakeskus Päiväniitty tarjoaa asiakaslähtöistä, tavoitteellista ja elämänlaatua rikastuttavaa päivätoimintaa ensisijaisesti vaikeasti kehitysvammaisille asiakkaille. 35 Kuva: Irkka Ryhtä FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ PL 42 30101 FORSSA puh. 03 41911, fax 03 4221 166 www.fshky.fi
© Copyright 2024