1. No category

ASEMAKAAV ASELOSTUS
MEIJERINKADUN ASEMAKAAVA JA
ASEMAKAAVAN MUUTOS
Harjavallan kaupungin
301 Tuiskun kaupunginosan maantiealuetta koskeva
asemakaava.
301 Tuiskun kaupunginosan kortteleita 73 ja 74 sekä
lähivirkistysaluetta koskeva asemakaavan muutos.
Sitovat tonttijaot:
301 Tuisku kortteli 72 tontit 4-6, kortteli 74 tontti 2 ja
kortteli 83 tontit 1-3.
Laatija:
Harjavallan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
2
SISÄLTÖ
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT........................................................................................ 3
1.1 Tunnistetiedot .................................................................................................................. 3
1.2 Kaava-alueen sijainti ....................................................................................................... 3
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................................ 3
1.4 Selostuksen liiteasiakirjat ............................................................................................... 4
2.
TIIVISTELMÄ........................................................................................................................ 4
3.
LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................. 4
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................... 4
3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................. 4
3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................. 4
3.1.3 Rakennettu ympäristö.............................................................................................. 4
3.1.4 Maaperä ................................................................................................................... 5
3.1.5 Pohjavesi ................................................................................................................. 5
3.1.6 Maanomistus ........................................................................................................... 5
3.2 Suunnittelutilanne ............................................................................................................ 5
3.2.1 Maakuntakaava ....................................................................................................... 5
3.2.2 Yleiskaava ............................................................................................................... 5
3.2.3 Asemakaava ............................................................................................................ 5
3.2.4 Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat................................................................. 5
3.2.5 Kaavan pohjakartta.................................................................................................. 5
4.
ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................. 6
4.1 Asemakaavan suunnittelutarve ...................................................................................... 6
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ........................................... 6
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 6
4.4 Asemakaavan tavoitteet................................................................................................... 6
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ................................................................................ 7
5.
ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................ 8
5.1 Aluevaraukset ................................................................................................................... 8
5.2 Kaavan vai/kutukset ........................................................................................................ 8
5.2.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ........................................................................... 8
5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................. 8
5.2.3 Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen ...................................................... 9
5.2.4 Yhteenveto vaikutuksista ........................................................................................ 9
6.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ........................................................................................... 9
3
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee:
301 Tuiskun kaupunginosan kortteleita 73 ja 74 sekä lähivirkistysaluetta.
Asemakaavalla muodostuu:
301 Tuiskun kaupunginosaan maantien aluetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuu:
301 Tuisku kaupunginosa, kortteli 72 tontit 4-6, kortteli 74 tontti 2,
kortteli 83 tontit 1-3 sekä suojaviheraluetta.
Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako.
Kaavaan sisältyy sitovat tonttijaot, 301 Tuisku kortteli 72 tontit 4-6,
kortteli 74 tontti 2 ja kortteli 83 tontit 1-3.
Asemakaavan muutos koskee:
301 Tuiskun kaupunginosan kortteleita 73 ja 74 sekä lähivirkistysaluetta.
Asemakaavalla muodostuu:
301 Tuiskun kaupunginosaan maantien aluetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuu:
301 Tuisku kaupunginosa, kortteli 72 tontit 4-6, kortteli 74 tontti 2,
kortteli 83 tontit 1-3 sekä suojaviheraluetta.
Asemakaavan muutoksen voimaan tullessa kumoutuvat alueella aiemmin
voimassa olleet asemakaavat.
Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako.
Kaavaan sisältyy sitovat tonttijaot:
- kortteli 72 tontit 4-6,
- kortteli 74 tontti 2 ja kortteli 83 tontit 1-3.
Vireille tulosta ilmoitettu:
Kaupunkikehityksen lautakunta:
Kaupunkikehityksen lautakunta:
Kaupunginhallitus:
Valtuusto:
17.9.2014 asianosaisille kirjeitse ja
kaavoituskatsauksessa 2014
16.9.2014/37 §
28.1.2015/
Selostusteksti on päivitetty: 20.1.2015
1.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Harjavallassa Kokemäenjoen pohjoispuolisella taajama-alueella, Pohjoisrannantien ja Siltatien risteyksessä sekä Pohjoisrannantien pohjoispuolella entisen meijerin luoteispuolella.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on ”Meijerinkadun asemakaava ja asemakaavan muutos”.
Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia erillispientalojen tontteja sekä rivitalotontti.
4
1.4 Selostuksen liiteasiakirjat
-
2.
osallistumis- ja arviointisuunnitelma;
kaavoitustilannekartta;
osallisten maanomistajien luettelo;
tilastolomake.
TIIVISTELMÄ
Kaava-alue sijaitsee n. 1 km etäisyydellä keskustapalveluista ja on lähimpänä keskustaa oleva alue, johon voidaan osoittaa uusia pientalotontteja.
Kaavamuutoksella uudistetaan toteumatta jääneitä asemakaavoja. Meijerinkadun alueen nykyisessä asemakaavassa alue on varattu pienkerrostaloja
varten. Kaavaehdotuksessa Meijerinkadun alueelle on osoitettu erillispientalotontteja, joilla voi olettaa olevan kysyntää niin, että alue tulisi toteutumaan kohtuullisen nopeasti.
Siltatien ja Kultarannan välillä oleva tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, joka kaavaehdotuksessa on osoitettu rivitalorakentamiseen.
Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta niin, että toteutumatta
jääneitä tontteja saadaan rakennetuiksi ja olemassa olevaa kunnallistekniikan runkoverkkoa hyödynnettyä. Kaava-alueiden toteutus edellyttää kuitenkin kunnallistekniikan lisärakentamista.
Meijerinkadun kohdalla maantie 2440 osoitetaan maantiealueeksi ja määritellään katuverkon liittymäkohdat siihen.
3.
LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue on nykyisin pääosin viljeltyä peltoa ja osin entistä tonttimaata.
3.1.2 Luonnonympäristö
Kaava-alue on peltoa ja rakennettua ympäristöä. Alueella ei ole erityisiä
luontoarvoja.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kaava-alueen vieressä on v. 1919
rakennettu Harjavallan entinen meijeri, joka on yleiskaavassa osoitettu rakennussuojelukohteeksi. Meijeri näkyy viereiseltä maantieltä hyvin ja se
on lähimaisemassa merkittävä, kaunis ja hyvin hoidettu rakennus. Ympäristössä on sekä uusia 2000-luvun asuinpientaloja että vanhempia, eriikäisiä 1900-luvun pientaloja. Meijerin lisäksi lähistöllä ei ole suojeltavia
rakennuksia.
5
3.1.4 Maaperä
Meijerinkadun katu- ja korttelialueilla on tehty alueellinen pohjatutkimus.
Aluetutkimuksen perusteella korttelin 72 tonttien 5 ja 6 kohdalla on tehtävä
tonttikohtainen pohjatutkimus, jolla perustamistapa voidaan varmistaa
mahdollisten painumien estämiseksi. Tehdyn pohjatutkimuksen perusteella
muiden tonttien kaavan mukaisilla rakennusaloilla riittäisi anturaperustus.
3.1.5 Pohjavesi
Suunnittelualue ei ole pohjavesialueella.
3.1.6 Maanomistus
Kaupunki omistaa kaava-alueen korttelialueet ja valtio omistaa maantiealueen.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Maakuntakaava
Suunnittelualuetta koskee 13.3.2013 lainvoimaiseksi tullut maakuntakaava,
jossa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (A).
3.2.2 Yleiskaava
Alueella on voimassa 28.8.1997 lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen
Kokemäenjoen pohjoispuolinen osayleiskaava sekä 3.4.2007 lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen Keskustaajaman osayleiskaava. Osayleiskaavoissa suunnittelualue on osoitettu asuinkerrostalorakennusten korttelialueeksi (AK) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL).
3.2.3 Asemakaava
Kaava-alueella on voimassa 27.5.1992 lainvoimaiseksi tullut asemakaava
nro 169, jossa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4) ja lähivirkistysaluetta (VL) sekä 19.10.2001 lainvoimaiseksi tullut asemakaava
nro 204, jossa on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-10).
3.2.4 Rakennusjärjestys ja muut suunnitelmat
Harjavallan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002.
Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.
3.2.5 Kaavan pohjakartta
Kaavan pohjakartta 1:1000 on pienennös digitaalisesta 1:500 mittakaavaan
laaditusta kantakartasta. Kaavan pohjakartalla ylläpidetään yleinen tieverkko ja rakennukset vuosittain ajantasaisina. Kiinteistörajat ja -tunnukset perustuvat kaupungin kiinteistörajakarttaan, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Alueen pohjakarttaa on päivitetty syksyllä 2014 tehtyjen maastomittausten perusteella. Kartan hyväksymisestä on merkintä asemakaavakartalla.
6
4.
ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelutarve
Suunnittelutarve perustuu kaupungin monipuolisen tonttitarjonnan ylläpitämiseen.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen
Kaupunki tekee asemakaavat ja niiden muutokset omana työnä. Kaavamuutos käynnistyi kaavoitusohjelman perusteella. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää vireilletulosta ja luonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää kaavaehdotuksen nähtävillepanosta.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja osallisten maanomistajien
luettelo on kaavaselostuksen liitteenä.
Asemakaavaa laadittaessa on kuultu kaupungin teknistä mestaria, vesihuoltoteknikkoa ja ympäristöinsinööriä.
Kaava-alueen maanomistajille ja rajanaapureille on lähetetty 17.9.2014 tiedote, OAS ja kaavaluonnos valmisteluvaiheen osallistumismahdollisuutta
varten.
Kaupunkikehityksen lautakunta päätti 16.9.2014 kaavaluonnoksen nähtävillepanosta ajalle 18.9.–2.10.2014.
Kaupunkikehityksen lautakunta päättää 28.1.2015 kaavaehdotuksen nähtävillepanosta ajalle 2.2.–4.3.2015. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa
koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta -lehdessä. Kaavaehdotus on
nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla teknisissä palveluissa ja
kirjastossa. Lisäksi Internetissä Harjavallan kaupungin sivulla julkaistaan
kuulutus ja kaavakartta.
Kaavaehdotus lähetään kommentoitavaksi Varsinais-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselle 16.3.2015 mennessä.
Asemakaavan hyväksymisestä päättää valtuusto.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
Kaavan tavoitteena on uudistaa toteumatta jääneitä asemakaavoja. Meijerinkadun alueen nykyinen asemakaava vuodelta 1992 on tehty pienkerrostaloja varten, mutta sellaisena kaavan ei voida olettaa enää toteutuvan. Kaavaa voidaan pitää vanhentuneena.
Meijerinkadun alueelle osoitetaan erillispientalotontteja. Lähellä keskustapalveluja olevat tontit täydentävät kaupungin tonttitarjontaa tarjoten hyvän
vaihtoehdon työ- tai asiointimatkoilla kevyen liikenteen käyttöä suosiville
ostajille.
7
Siltatien ja Kultarannan välillä olevalla tontilla, joka nykyisessä asemakaavassa on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, on ollut markkinoitavana kaksi rakennushanketta, joilla ei ollut riittävästi kysyntää. Tälle
Kultakoukun uimaranta-alueen yläpuolella olevalle tontille osoitetaan rivitalorakentamista.
Kaavan tavoitteena on myös tiivistää yhdyskuntarakennetta siten, että toteutumatta jääneitä tontteja saadaan rakennetuiksi ja olemassa olevaa kunnallistekniikan runkoverkkoa hyödynnettyä.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot
Meijerinkadun korttelialue on osoitettu erillispientalojen alueeksi. Alue on
yleiskaavassa ja vanhentuneessa asemakaavassa pienkerrostaloaluetta, mutta kaava ei ole toteutunut. Alueella ei ole odotettavissa kysyntää pienkerrostalotonteille. Sen sijaan omakotirakentamiseen alueella odotetaan olevan
kysyntää, kun tarjolle tulee näinkin lähellä keskustaa olevia tontteja, joiden
sijainti on läheisestä maantiestä huolimatta melko suojainen.
Asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että rakentaminen on
matalampaa ja pienempiä taloja, mutta käyttötarkoitus pysyy asuinrakentamisena, joka on pääosin yleiskaavankin mukainen tarkoitus.
Meijerinkadun kohdalla maantie 2440 osoitetaan maantiealueeksi ja määritellään katuverkon liittymäkohta siihen. Liikennesuunnittelijan kommenttien johdosta kadun linjausta muutettiin siten, että liittymäkohtaa on kohtisuorassa maantiehen ja Kultarinne -kadun kohdalla.
Vaihtoehtojen tarkastelut luonnosvaiheessa ja kaavaehdotusta laadittaessa
ovat koskeneet lähinnä tonttien rajausta, kaavamääräystä ja rakennusaloja.
Periaatteessa kaavasuunnitelman vaihtoehtona olisi 0-vaihtoehto eli jätetään
asemakaava entiselleen, mutta kaavan uudistamista voidaan tässä pitää perusteltuna.
8
5.
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Aluevaraukset
Kaavalla osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta (AO-25) 0,8103 ha.
Suurin sallittu kerrosluku on Iu¾ ja tehokkuusluku e= 0,25. Rakennusoikeutta on 2033 krs-m2. Rakennusoikeudesta on käytetty 0 krs-m2.
Kaavalla osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
korttelialuetta (AR-11) 0,4271 ha.
Suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 0,30. Rakennusoikeutta on 1281 krs-m2. Rakennusoikeudesta on käytetty 0 krs-m2.
Kaavalla osoitetaan katualuetta 0,1029 ha.
Kaavalla osoitetaan maantiealuetta 0,2708 ha
Kaavalla osoitetaan lähivirkistysaluetta 0,2216 ha
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1,8327 ha.
Tällä asemakaava-alueella on oltava sitova tonttijako rakennuskorttelialueilla. Tonttijako sisältyy asemakaavaan.
Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavakartalla ja tilastolomake on kaavaselostuksen liitteenä.
5.2 Kaavan vaikutukset
5.2.1 Vaikutukset luonnonympäristöön
Kaava-alue on peltoa ja rakennettua ympäristöä. Alueella ei ole erityisiä
luonnonarvoja, jotka edellyttäisivät suojelua.
5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kaava-alueen vieressä on v. 1919
rakennettu Harjavallan entinen meijeri, joka on yleiskaavassa osoitettu rakennussuojelukohteeksi. Meijerin ja kaava-alueen välillä on puustoa niin,
että uusien tonttien rakentamisella ei ole huomattavaa vaikutusta meijerin
asemaan lähimaisemassa, josta se näkyy parhaiten eli viereiseltä maantieltä.
Alueen rakentamien täydentää rakennettua ympäristöä, jossa pienehköjä
alueita on otettu pientalorakentamisen piiriin eri vuosikymmeniä ja Meijerinkadun alue on jäänyt vielä pelloksi.
Rivitalotontin rakentaminen parantaisi risteysalueen maisemaa, jossa nykyisin metsittynyt tontti on epämääräisen näköinen, koska paikalla on ollut
tonttimaata, jolta rakennukset on purettu. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat myönteiset.
9
5.2.3 Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenteeseen
Meijerinkatu tulee asemakaavassa uutena katuliittymänä Pohjoisrannantiehen eli maantiehen 2440. Nykyisen asemakaavan mukaan kerrostalotontilta on suora tonttiliittymä maantielle ja kaavan toteutuessa liikennemäärä
olisi ollut suurempi. Liikenneturvallisuuden ja maantien liikenteen sujuvuuden kannalta on parempi, että sama liikennemäärä liittyy maantiehen
kadulta kuin tonttiliittymästä.
Meijerinkadun liittymäkohta on kohtisuorassa maantiehen Kultarinne kadun kohdalla. Kaavakartalle on ohjeellisesti hahmoteltu katuliittymän
viereen suojatie, joka korvaisi Kultarinteeltä Siltatietä kohti olevan kevyen
liikenteen väylän päässä olevan suojatien, jossa näkyvyys on vanhan juustolarakennuksen takia huono. Uudella suojatiellä olisi molempiin suuntiin
liikennettä, koska sitä kautta olisi maantien pohjoispuolelta suora pääsy
Kultarinteen ja sen jatkeena olevan puistokäytävän kautta Kultakoukun uimarantaan ja myös Siltatietä keskustaan. Tällä kohdalla on nykyisin nähtävissä, että maantie ylitetään yleisesti ojan yli oikaisten Kultarinteelle.
Rivitalotontin liikenne ohjataan Kultaranta -kadun kautta, kuten nykyisessä
asemakaavassa.
Kaava-alueen sijainti lähellä keskustaa tukee kevyen liikenteen käyttöä.
5.2.4 Yhteenveto vaikutuksista
Kaavamuutoksella kaupungin tonttitarjonta laajenee ja tulee lähemmäs keskustan palveluja. Rakentaminen keskustan lähellä tiivistää yhdyskuntarakennetta, josta kaupunki hyötyy kunnallistekniikan käytön tehostumisena ja
peruspalvelujen järjestämisen säästöinä. Asukkaat hyötyvät lähempänä olevista kunnallisista ja yksityisistä palveluista.
Toteumatta jääneen alueen saaminen rakentamisen piiriin olisi myönteistä.
Kaavamuutoksen vaikutukset ovat myönteiset. Kielteisiä vaikutuksia ei ole
kaavan valmistelun aikana tullut esille.
6.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Asemakaava ja tonttijako laaditaan kaupungin omana työnä.
Alueelle on suunniteltava ja rakennettava katu ja vesihuolto ennen tonttien
rakentamista, mistä aiheutuu investointimenoja.
Tonttien rakentamisesta vastaavat tonttien ostajat.
Kaupunki luovuttaa tontit rakentajille rakentamisvelvoitteella.
Harjavallassa 5.1.2015
Jari Prehti
kaupungingeodeetti
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
079 Harjavalta Täyttämispvm
21.01.2015
Kaavan nimi
Meijerinkadun asemakaava ja asemakaavan muutos
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
10.02.2014
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
1,8327
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
0,2708
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,5619
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
1,8327
1,2374
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
3314
0,18
67,5
3314
0,27
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,2708
0,2019
0,2216
12,1
-0,3048
0,3737
20,4
0,3737
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-530
-530
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AK-4
AL-10
AO-25
AR-12
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
VL
R yhteensä
L yhteensä
Kadut
LT
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
1,8327
1,2374
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
3314
0,18
67,5
3314
0,27
2033
1281
0,25
0,30
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,2708
0,2019
-0,6084
-0,4271
0,8103
0,4271
0,8103
0,4271
65,5
34,5
0,2216
0,2216
12,1
100,0
-0,3048
-0,3048
0,3737
0,1029
0,2708
20,4
27,5
72,5
0,3737
0,1029
0,2708
Kerrosalan muut. [km² +/-]
-530
-530
-2129
-1708
2026
1281
4
at
1
43
42
301-63-4
sr
2
na
EV
1
11
11
an
384
432:4:103
p111
ie
301-9908-0
P
aj
p.
1665A
4
10
34
JA
U
NK
kt
1
LY
YL
PO
HJ
382
SR
kt
24
27
jk
22
/h
ta
23
R as .t ie
e
38.3
1
AO-28
1
33
jk
t
30.1
31.6
SR
AN
h
p/
35
e
439:11:3
7
36
.5
6
35.76
P114
35.4
895:0:2440
AL-7
1656
II
36.4
3
76
AO-15ta
1/ 2kI
KU
LT
IN
2
46
301-9901-0
34.2
22
3
22
VP
80
48
33
21
dB
A
33
432:4:164
j
jk
37
30.1
pp
31.6
1
W
TA
N
RA
4
1
21
36.6
37
33.0
tm
jk
p
j
50
30
N
61
60
I
LM
MA
34.56
65
62
2
Vinnari
kt
439:6:10
78
2
63
2x
ti
1
P
60
1
34.56
62
65
64
32.5
32.85
P11
2
P35
63
2x
77
P10
1
76
2625
21
MITTAKAAVAJANA
20
351-9903-0
kt
.5
6 801 050
351-43-2
31.8
30.5
0
1
61
e
31
I351-43-3
u 2/ 3
e=0.25
S
a
4
.5
k
pp
48
tm
351-43-1
ilt
351-42-4
34.65
31
.5
32
1
P13
33.7
at
15
32
32
77
895:0:2460
1
1
66
49
LT
SI
32.2
4
3
kt
E
I
AT
32
2
351-43-1
64
15
35.1
439:6:10
Uimaranta
A
dB
1
13
30.1
351 VINNARI
AO-25
P10
wc
20
36.29
pp
48
tm
100
e=0.40
33
P35
k I I I u 2/ 3
34
.5
P11
MITTAKAAVAJANA
j
33.0
351-42-4
34.65
17
37.6
kt
32.3
VV
22 508 300
32.5
1/ 2
33
33.7
301-74-1
.5
P13
439:6:10
.5
145
15
S
895:0:2460
1
432:4:164
49
E
35
22
56
37.5
35
77
Pukuk.
55
ta
36
AL-10
Kenttä
KULTAKOUKKU
37
1
/h
51
33
jk
.5
37
74
52
j
32.75
3
53
34
31.1
37
ta
3
78
A
dB
38.4
38
301-9906-0
K
36
35
IE
1
RA
A
T
UL
439:11:4
NT
54
A
NT
2
35.23
32.7
30.5
NA
37
34
38.6
34
tm
TI
A
ILT
7
36.58
jk
2626
1
32.2
kt
2
AN
32
kt
32
kt
38.4
6
1
2
36.6
1
SR
.5
.5
0
tm 3
kt
OI
36
34
201
37.437
38.2
1
75
k
20
. t ie
PO
HJ
e=0.25
301-75-6
30
Pp
AO-28
k
17
31
II
38.9
4
½kIu½
30.3
15
9
38.1
301-75-7
5
145
439:11:16
tie
2
31.6
35.1
an
38.3
1
301-75-3
21
37.6
439:6:10
nn
1
301-75-2
2
kt
Vinnari
P119
65
k
e=0.25
32.7
37.5
33
p
ra
64
439:4:12
3
2789
56
50
is
38.0
1/ 2kI u 1/ 2( 2/ 3)1
31.8
j
VP
jo
k
1
j
A
38.0
oh
at
ta
23
774101
36.348
75
AO-15
25
2
24
47
301-76-2
t
1
NE
1
49
26
27
37.6
P
ta
72
1
4
3
var
2
AR
u 1/ 2( 2/ 3)
38.5
1
439:18:0
36.4
ta
1
LT
45
116
335
31
kt
2
28
k
55
2809
/h
301-75-1
34.2
50
1
3
pp
36.1
e=0.25
895:0:2440
1655
37.2
30
29
kt
44
e=0.30
B
0d
62
35.7
k
.5
1
sp
41
2
301-74-1
33.0
kt
k
40
P240
52
2
e=0.35
p238
36.2
43
.5
wc
nä
42
38.7
33
j
6 801 100
50
ti
35
kt
1
0
II
1
II
.5
35
Jari Prehti
439:4:3
n
17
439:11:16
e=0.35
1
35
AR-12
78
Jari Prehti
a
382
24
301-9906-0
Vinnari
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja
rakennuslain 54 a §:n mukaiset
vaatimukset.
n
kt
33
Uimaranta
1
39.0
38
74
jk
30.1
n
37
13
W
2
38.4
2
20
Harjavalta 5.1.2015
439:11:4
IE
37
32.3
22 508 300
P
34
38.6
NT
33.0
439:4:3
Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää
ajoneuvoliittymää.
51
Pukuk.
VV
1
41
ra
kt
38.4
54
1
77
432:4:164
192
is
ta
34
Katu.
Johtoa varten varattu alueen osa.
p
301 TUISKU
KULTAKOUKKU
jo
2
36
301-9903-0
Kenttä
Istutettava alueen osa.
OI
3
jk
jk
h
2
at
53
52
31.8
EV
1
113
35.4
o
301-9908-0
37
34
31.1
439:11:16
P
301-9903-0
43
73
AK-4
69
kt
K
78
30.5
tie
37.7
301-9901-0
32.75
Suomenkylä
ST5
2542
63
e=0.35
NA
A
35.23
32.7
kt
2626
RP5
301 Tuisku
.5
35
38.2
RA
T
UL
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
32
65
40
A
NT
2
36
35
6
k
20
j
Z
kt
37
kt
75
301-75-6
31
30.3
60
Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen.
Kaupungingeodeetti
7
36.58
e=0.25
73
ja
e
32
kt
33
k
½k I u½
74
.ti
p.
33
2
at
1
301-75-7
5
Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, jonka puoleisten
rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden
ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään
38.9
PO
2
31.6
75
9
38.1
4
1
301-75-3
21
.5
MEIJERINPUISTO
1665A
nä
II
Pp
2
kt
432:4:164
Kaupungingeodeetti
ti
38.0
j
72
an
AL-5
P119
65
nn
HJ
80
48
äo
432:4:103
35.8
1
3
2. 5m
h jk
ra
439:4:12
k I u 1/ 2 ( 2/ 13 )
k
e=0.25
32.7
VP
301-9906-1
71
is
at
1/ 2
Rakennusala.
30dBA
75
AO-15
301-9903-0
LK/yk
76
3
2
VP
301-75-2
25
lm
e=0.25
35.5
.5
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka
suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta
ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi
tilaksi.
61
24
47
301-76-2
KULTAHIEKKA
rasa
kt
63
34.2
jo
k
1
P
439:11:16
A
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen
tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
630
70
301-9901-0
oh
64
pp
Korttelin numero.
62
NE
38.0
36
e=0.25
Kaupunginosan nimi.
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen
alueen nimi.
46
k
49
3
2
1
P
dB
Iu3/4
50
1
37.6
774101
36.348
ta
IN
k I u 1/ 2 ( 2/ 3 )
e=0.25
31.2
3
var
2
26
27
Ky
301-9903-0
72
1
4
ta
45
e
=1:2,5
36
118
k
432:4:162
6 801 300
30
II
Kaupunginosan numero.
k
VL
42
1
35
83
MEIJERINKATU
1/ 2
2
I
e=0.25
11
31
K
ta UKLuTlta
AriRnn
AR-7
6 801 450
Muuntaja
I
12
65
66
44
432:4:154
1
p111
1
9
6
3
k
AO-5
335
2
28
301-63-6
2
kt
kt
1655
38.1
301-9903-0
e=0.20
13
2
1
1
36.4
34.2
44
AO-15
51
Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista.
301
TUIS
/h
116
I
e=0.25
e=0.20
I
.
432:4:161
I
AO-22
37
16
2809
29
kt
43
439:18:0
ht
AP-2
2
1
Z
76
kt
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
sp
301-75-1
301-76-1
2
pp
63
AO-5
1
67
1665B
60
k
36.1
1
32.8
Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu.
1
62
La
y
k.
27
37.2
30
42
1
k
40
41
1
k
2
22 508 500
52
17
Osa-alueen raja.
Ohjeellinen rakennusalan tai osa-alueen raja.
LT
36.2
P240
2
64
k
301-63-4
at
36.3
e=0.35
p238
35.7
25
2
3
kt
ta
3 at
II
4
41
39
30
180
432:4:152
43
36.2
117
2
1
k
VE
8m
35
2
at
k
42
AL-7
1656
895:0:2440
kt
kt
26
114
37.7
nä
V
ei
u
kt
1
k
36.4
33.3
3
at
7
t.
36.5
1
I
kt
40
19
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
4
at
yh
TU
.
ak
KA
432:4:153
ON
IK
L
4
k
on
36
2
20
Suomenkylä
.5
IE
301-82-1
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
36
72
4
NA
26
20
439:11:3
7
2
8
36.9
1
1
4
NT
I u 2/ 3
18
I u 3/ 4
k
e=0.20
62
e=0.25
P114
35.4
k
Maantien alue.
5
I
432:4:120
6
AN
35
36.8
113
13
as
AO-23
2
at
17
43
35.76
1
Lähivirkistysalue.
VL
2542
AO-25
N
1
OI
Kaivo
U
T
KA
M
439:11:16
Z
R
M
33.5
EV
1
192
RP7
ST5
6
JE
EI
41
301 Tuisku
22 508 450
I
VA
Lähivirkistysalue.
nä
23
113
35.4
RP6
RP5
3
RI
83
63
33
301-9908-0
O
NI
k
69
439:11:16
329
65
2
e=0.25
35.8
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla
tontille rakennet -tavasta kerrosalasta vähintään 30% tulee
olla liike- ja toimistotiloja. Tontille on varattava 1,5
autopaikkaa jokaista asuntoa varten sekä yksi autopaikka
jokaista liike- ja toimistotilojen alkavaa 40 kerrosneliömetriä
kohden.
AL-10
ja
301-9903-0
tie
o
kt
I u 3/ 4
.5
35.5
nä
at
2
35
äo
A
oi
21
lm
Z
VL
AO-25
432:4:162
nt
Erillispientalojen korttelialue.
Tontille, jonka pinta-ala on vähintään 1500 m2, saa rakentaa
kaksi asuntoa. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5-1:2. Erillisen varastorakennuksen
kerrosala saa olla enintään 80 m2. Rakennusten etäisyyden
naapuritontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä, ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu. Asuntoa kohti on varattava
kolme autopaikkaa. Korttelin alueelle saa tehdä autopaikkoja
vain henkilö- ja pakettiautoille
Ky
301-9903-0
e=0.25
1
385
.5
/h
k
35.9
37
36
12
895:0:2440
Z
1
36.0
=1:2,5
36
118
k
I
58 22
VL
42
1
hj
LT
AO-5
pp
2829
e=0.25
2
1
I
MEIJERINPUISTO
44
432:4:154
Po
VL
13
Asuinkerrostalojen korttelialue. Tontille on rakennettava 15
neliömetriä lasten leikkitilaa asuntoa kohden, kuitenkin vähintään
150 neliömetrin suuruisena yhtenäisenä alueena. Tontille on
varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Tontille merkityn
rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa autojen maanpäällisiä
säilytyspaikkoja ja ne voidaan tarvittaessa sijoittaa joko osittain
tai kokonaan rakennusalan ulkopuolelle. Tontin rakentamatta
olevat osat hoidettava puistomaisina.
AK-4
439:11:16
e=0.20
3
k
432:4:161
Poistuvat asemakaavamääräykset ja -merkinnät:
AR-7
66
t.
60
1
Asemakaavamerkinnät ja -määräykset:
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.
Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Asuntoa kohti on
varattava yksi autopaikka. Rakennusten yhtenäinen
julkisivupituus saa olla enintään 15 metriä.
k
27
1
432:4:64
Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako.
Kaavaan sisältyy sitovat tonttijaot, 301 Tuisku kortteli 72 tontit 4-6,
kortteli 74 tontti 2 ja kortteli 83 tontit 1-3.
AR-12
La
p107
p108
36.1
8m
29
Asemakaavan muutoksella muodostuu:
301 Tuisku kaupunginosa, kortteli 72 tontit 4-6, kortteli 74 tontti 2,
kortteli 83 tontit 1-3 sekä suojaviheraluetta.
h
.y
as
2
301 TUISKU
9
6
I
Poistuva asemakaava-alue.
A
R
Asemakaavalla muodostuu:
301 Tuiskun kaupunginosaan maantien aluetta.
at
36.3
e=0.20
301-63-6
AO-5
39
65
dB
4
41
2
POISTUVA ASEMAKAAVA
pp
28
301-9903-0
119
I
36.2
117
432:4:152
AO-22
k
k
Asemakaavan muutos koskee:
301 Tuiskun kaupunginosan kortteleita 73 ja 74 sekä lähivirkistysaluetta.
AO-25
2
1
k
dB
V
26
114
o
30
ASEMAKAAVAEHDOTUS
1
k
ei
tu
30
3
301-62-2
a
nk
36
301-62-2
36
MEIJERINKADUN ASEMAKAAVA JA
ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1500
HARJAVALTA
50
100
3
2
kt
k
42
1
36
118
k
301-9903-0
22 508 375
VL
Ky
lm
äo
ja
301 TUISKU
301-9903-0
3
.8
21
3
2.
64
36
A
K
IN
2
ER
J
EI
29
M
.3
11
AO-25
4
.8
80
95
1201 m ²
35
.0
2
32
.2
.0
3
439:11:16
.0
0
4
8.
.1
6
.
10
00
10
.1
8
22
kt
439:11:3
40
LT
k
01
3
1
sp
439:18:0
37.2
HJO
ISR
pp
e=0.35
6 801 325
62
PO
36.1
II
kt
8.
/h
AN
NA
2809
NT
IE
36.4
4
Kiinteistö
4
1315
1007
308
79:439:11:16 Tuomola
79-301-9903-0
747
454
79:439:11:16 Tuomola
79-301-9903-0
144
1420
79:439:11:16 Tuomola
79-301-9903-0
1201
1420
1655
P
6
7
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
40
62
6801350.392
6801359.195
6801325.702
6801334.172
6801354.487
6801360.452
6801339.365
6801380.015
6801383.543
6801380.576
6801357.158
6801387.777
6801392.622
6801406.936
6801387.750
6801315.207
6801310.453
22508449.383
22508438.288
22508377.080
22508371.442
22508390.752
22508397.421
22508421.804
22508419.292
22508485.461
22508429.668
22508456.746
22508437.719
22508433.385
22508449.387
22508490.040
22508391.318
22508397.769
KOORDINAATTILUETTELO, TONTIN RAJAPISTEET
N:O
X
Y
rp4
6801394.381
22508435.352
rp5
6801372.809
22508438.648
rp6
6801344.742
22508415.586
1
895:0:2440
335
31
116
Osat m ²
KOORDINAATTILUETTELO, TONTIN TAITEPISTEET
N:O
X
Y
AL-7
1656
9
36.2
Yht m ²
6
0
.6
Korkeusjärjestelmä N2000
_________
.6
17
Jari Prehti
Nro
439:11:3
37
11
JS
6
301-9903-0
36.4
AH
_________
19
15
1315 m ²
01-08
5
22 508 475
4
Tark.
_________
3
rp6
72
28
39
0
.9
14
7
Piirt.
TONTTIEN MUODOSTUMINEN
.7
24
1
12
.8
25
8.
.5
4-6
Karttalehti
Tasokoordinaatisto GK22
301-9903-0
23
36
Tonttit
23
22
17
9
5
301, TUISKU
72
Tonttijaon hyväksymispäivä ja pykälä
301-9903-0
14
439:11:16
13
6.
43
7
439:11:16
Kortteli
Kiinteistöinsinööri
2542
1564 m ²
e=0.25
Kaupunginosa
50
Pohjakartan hyväksyi ja tonttijaon laati
.95
6
rp5
I u 3/ 4
760
40
5.1.2015
50
TU
44
439:11:16
10 .39
30
7
rp4
.
10
18
16
.4
20
439:11:16
83
Z
Kartta nro
20
Asemakaavan hyväksymispäivä ja numero
6.
21
e=0.25
10
MEIJERINPUISTO
18
I u 3/ 4
5
5.
SITOVA TONTTIJAKO
1:500
65
439:11:16
AO-25
439:11:16
0
22
6 801 400
3
VL
HARJAVALLAN KAUPUNKI
.5
1
44
k
22 508 325
301-9903-0
432:4:154
7
7.9
1
118
33
k
12
.
14
29
.22
.30
Ky
301-9903-0
432:4:162
3
1339 m ²
7.
16
301-9903-0
11
2
3
6
2.
0
I u 3/ 4
e=0.25
9
1665A
7.
3
4.
83
69
113
10
.2
33
37
30
0
.2
.
1.
P114
.
68
11.0
ME
43
I u 3/ 4
e=0.25
3
439:11:16
NA
IE
1656
36.4
P
6 801 325
nä
p238
895:0:2440
k
40
36.2
P240
35.7
62
37.2
41
30
42
36.1
1
sp
LT
kt
147.43
Nro
Yht m ²
Osat m ²
Kiinteistö
1
1447
1203
244
79:439:11:16 Tuomola
79-301-9903-0
1009
228
79:439:11:16 Tuomola
79-301-9903-0
914
425
79:439:11:16 Tuomola
79-301-9903-0
2809
116
1237
_________
3
1339
KOORDINAATTILUETTELO, TONTIN TAITEPISTEET
N:O
X
Y
2
6801343.549
22508352.869
3
6801340.152
22508363.330
4
6801361.670
22508383.784
5
6801383.080
22508407.719
6
6801411.570
22508439.569
7
6801427.457
22508405.907
8
6801407.569
22508379.403
9
6801388.005
22508353.332
10
6801367.085
22508325.453
P114
6801344.547
22508351.514
6
72
4
NT
Korkeusjärjestelmä N2000
7
439:11:3
AN
Jari Prehti
_________
301 TUISKU
SR
JS
_________
AO-25
5
0
2
AH
TONTTIEN MUODOSTUMINEN
22 508 425
PO
OI
28
5
35.4
HJ
73
U
T
KA
439:11:16
35.76
Tark.
99
2
11
439:11:16
9
Piirt.
01-08
Tonttijaon hyväksymispäivä ja pykälä
9
.2
1-3
8
IN
4
Tonttit
Karttalehti
Kiinteistöinsinööri
301-9903-0
32
.6
27
.4
.
74
6
29
34
.
42
R
IJE
41
83
50
Pohjakartan hyväksyi ja tonttijaon laati
1237 m ²
1447 m ²
16
439:11:16
4
1
7.
6
5
439:11:16
301, TUISKU
Tasokoordinaatisto GK22
.4
6
.1
Kaupunginosa
Kortteli
rp1
2
40
759
40
ja
439:11:16
86
301-9903-0
13
16
rp3
30
Asemakaavan hyväksymispäivä ja numero
143.50
301-9903-0
AO-25
äo
Kartta nro
20
5.1.2015
rp2
432:4:103
35.4
lm
301-9903-0
VL
10
42
37
8
0
VL
2
6 801 425
63
SITOVA TONTTIJAKO
1:500
MEIJERINPUISTO
432:4:161
439:11:16
HARJAVALLAN KAUPUNKI
Z
301-63-4
1
KOORDINAATTILUETTELO, TONTIN RAJAPISTEET
N:O
X
Y
rp1
rp2
rp3
41
42
6801402.409
6801402.883
6801383.319
6801362.399
6801424.078
22508429.327
22508384.822
22508358.750
22508330.871
22508413.067
2
38.4
1
3
1
301-75-7
PO
32
kt
38.6
HJ
OI
37
36.58
SR
NT
IE
KU
33
5
.0
30
2
.3
7
37
53
AR-12
15
t
Kaupunginosa
Kortteli
301, TUISKU
74
e=0.30
LT
37.5
Tark.
01-08
AH
JS
Jari Prehti
Tasokoordinaatisto GK22
Korkeusjärjestelmä N2000
TONTTIEN MUODOSTUMINEN
Nro
Yht m ²
Kiinteistö
2
4271
79-301-74-1
____________
81
37.6
KOORDINAATTILUETTELO, TONTIN TAITEPISTEET
N:O
X
Y
1
6801180.423
22508430.942
20
6801125.543
22508454.971
21
6801151.839
22508483.783
37
6801143.746
22508473.997
50
6801134.837
22508445.110
51
6801170.964
22508418.273
52
6801191.422
22508446.069
53
6801201.399
22508445.714
54
6801220.529
22508472.667
55
6801200.946
22508495.882
56
6801186.826
22508502.713
17
kt
39
33
74
2
895:0:2460
4271 m ²
77
1
201
37.437
45
.0
j
0
wc
Pukuk.
33.0
22 508 425
j
P
3
VV
B
0d
A
12
21
0
.7
2
36.6
37
439:6:10
p
50
13
.5
26
.3
3
IE
T
TA
5
L
SI
30
145
15
6 801 125
20
33.0
A
dB
1
351-42-4
35.1
49
15
351 VINNARI
34.65
32.2
351-9901-0
P13
33.7
351-43-1
pp
1
2
Piirt.
Kiinteistöinsinööri
56
70
.78
51
.
15
Tontti
Karttalehti
301-74-1
h
50
Tonttijaon hyväksymispäivä ja pykälä
22
.69
II
1
/
pp
761
40
5.1.2015
38.5
34
.
30
6 801 200
52
18
Kartta nro
20
Pohjakartan hyväksyi ja tonttijaon laati
55
9.9 8
3
895:0:2440
301-9906-0
10
Asemakaavan hyväksymispäivä ja numero
22 508 525
A
AR
LT
301-9901-0
35.23
TA
N
36
35
1
38.7
38.4
301 TUISKU
301-75-6
0
NA
2
k
SITOVA TONTTIJAKO
1:500
35
AN
54
kt
HARJAVALLAN KAUPUNKI
34 439:11:4
36.29
RAKENNETTAVUUSSELVITYS
HARJAVALTA, MEIJERIKADUN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
27340
15.12.2014
Sweco Ympäristö Oy
Muutos
15.12.2014 / H.Kemppi
15.12.2014 / J.Viljanen
15.12.2014 / J.Pihlajamäki
VALMIS
Pvm/Hyväksynyt
Pvm/Tarkastanut
Pvm/Laatinut
Huomautukset
Sisältö
1
Yleistä ................................................................................................................................. 1
2
Tehdyt tutkimukset ........................................................................................................... 1
3
Pohjaolosuhteet ................................................................................................................ 1
4
Rakennettavuus ................................................................................................................ 2
4.1
Alue 1 ................................................................................................................................................ 2
4.2
Alue 2 ................................................................................................................................................ 2
5
Maa- ja pohjarakennustyöt ............................................................................................... 3
6
Jatkotoimenpiteet ............................................................................................................. 3
Liitteet
Pohjatutkimuskartta
Pohjatutkimusleikkaukset
1:500
1:200/100
1
YLEISTÄ
Pohjatutkimusalue sijaitsee Harjavallassa Tuiskun asemakaava-alueella. Tutkittu alue
rajoittuu eteläreunalta Pohjoisrannantiehen, pohjois -ja länsireunalta Kylmäojaan sekä
itäreunalla naapurikiinteistön rajaan. Tutkitun alueen pinta-ala on noin 1 ha.
Kaava-alueelle on tarkoitus rakentaa pientaloja sekä kunnallistekniikkaa. Tämän
rakennettavuusselvityksen tarkoituksena on selvittää, minkälaiset rakentamisen
edellytykset tutkimusalueella on.
2
TEHDYT TUTKIMUKSET
Pohjatutkimukset tehtiin marraskuussa 2014. Alueella tehtiin 9 kpl painokairauksia ja
yhdestä pisteestä otettiin häiriintynyt maanäyte Sweco Ympäristö Oy:n toimesta.
Laboratoriossa näytteestä tutkittiin rakeisuudet kuivaseulonnalla sekä vesipitoisuudet.
Tutkimuskalustona käytettiin kevyttä kairavaunua GM 50. Kairapisteet mitattiin paikalleen
ja maastomalli mitattiin tasokoordinaatistossa ETRS-Gk22 ja korkeusjärjestelmässä
N2000 Harjavallan kunnan toimesta.
Suunnittelijalla ei ole tiedossa muita tutkimusalueelle tehtyjä pohjatutkimuspisteitä.
Kaikki kairaukset ovat päättyneet noin 1…5 metrin syvyydelle maanpinnasta kiveen,
kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen. Kallionpinnan sijaintia ei ole varmistettu
porakonekairauksin. Epäilemme kuitenkin kairauksien päättyneen tiiviiseen kiviseen
moreenikerrokseen.
Tehdyt pohjatutkimukset on esitetty liitteen pohjatutkimuskartalla. Kairausdiagrammit on
esitetty pohjatutkimusleikkauksissa.
3
POHJAOLOSUHTEET
Maanpinta tutkimusalueella vaihtelee tasovälillä +35…+36.7 viettäen loivasti lounaaseen.
Pohjavedenpintaa ei ole mitattu. Pohjaveden pinnan arvioidaan olevan noin 1,5 m
syvyydellä maanpinnasta.
Tutkimusalueen maaperä koostuu heti pinnasta lähtien silttisestä hiekasta ja soran
sekaisesta maa-aineksesta jonka kerrospaksuus vaihtelee 1…5 m. Savikerrostumia ei
tutkimusalueella havaittu.
Laboratoriossa mitatut vesipitoisuudet vaihtelivat 12…22 % välillä.
Häiriintyneiden näytteiden ja laboratoriossa tehtyjen rakeisuusmääritysten perusteella
voidaan olettaa, että maaperä metrin syvyyteen asti on routivaa ja syvemmällä lievästi
routivaa.
1 (3)
RAKENNETTAVUUSSELVIT YS
15.12.2014
27340
4
RAKENNETTAVUUS
4.1
ALUE 1
Rakennukset
Alueelle tehtävät kevyet rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti
300mm paksun tiivistetyn murskekerroksen päälle. Löyhät maakerrokset tulee poistaa
rakenteiden alta. Perustusten suurin sallittu pohjapaine on 100 kPa.
Asuinrakennusten osalta kokonaispainumat ja painumaerot saattavat vaurioittaa
rakennuksen rakenteita ja julkisivua. Suosittelemme asuinrakennuksien kantavat
rakenteet perustettavaksi tiiviiseen moreeniin tai kallioon ulottuville tukipaaluille. Paaluina
voidaan käyttää lyötäviä teräsbetonipaaluja tai pieniläpimittaisia teräsputkipaaluja.
Alapohjat voidaan tehdä maanvaraisina.
Rakennukset on salaojitettava. Alapohjan alle rakennetaan 300mm paksu salaojiin
yhteydessä oleva salaojituskerros julkaisun RIL 126-2009 kuvan 3.6 mukaisista
materiaalista. Salaojituskerros erotetaan maapohjasta N2 suodatinkankaalla.
Alueella ei ole tehty radon mittauksia. Rakennuksien suunnittelussa tulee ottaa radon
huomioon. Rakennuksien radonsuojauksessa noudatetaan RT 81-11099 ohjeistusta.
Kadut ja piha-alueet
Katujen pohjamaaluokka on E InfraRYL 2010 luokituksen mukaan. Kadut ja piha-alueet
voidaan pengertää ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä.
Putkijohdot
Putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti 150 mm paksun asennusalustan päälle.
Mikäli piha-alueille tulee suuria täyttöjä, on varauduttava pieniin putkijohtojen painumiin.
Suunnittelussa on huomioitava liittyminen painumattomaan rakennukseen.
Putkijohtojen suunnittelussa on otettava huomioon pohjavedenpinnan vaikutus
työnaikaisiin kaivantoihin.
4.2
ALUE 2
Rakennukset
Alueelle tehtävät rakenteet ja rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti vähintään
300mm paksun tiivistetyn murskekerroksen päälle. Murskekerroksen rakentaminen on
aloitettava tiiviin moreenin päältä, löyhät siltti ja hiekkakerrokset korvataan murskeella.
Perustusten suurin sallittu pohjapaine on 200 kPa.
Alapohjat voidaan tehdä maanvaraisina.
2 (3)
RAKENNETTAVUUSSELVIT YS
15.12.2014
27340
Rakennukset on salaojitettava. Alapohjan alle rakennetaan 300mm paksu salaojiin
yhteydessä oleva salaojituskerros julkaisun RIL 126-2009 kuvan 3.6 mukaisista
materiaalista. Salaojituskerros erotetaan maapohjasta N2 suodatinkankaalla.
Alueella ei ole tehty radon mittauksia. Rakennuksien suunnittelussa tulee ottaa radon
huomioon. Rakennuksien radonsuojauksessa noudatetaan RT 81-11099 ohjeistusta.
Kadut ja piha-alueet
Katujen pohjamaaluokka on E InfraRYL 2010 luokituksen mukaan. Kadut ja piha-alueet
voidaan pengertää ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä.
Putkijohdot
Putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti 150 mm paksun asennusalustan päälle.
Putkijohtojen suunnittelussa on otettava huomioon pohjavedenpinnan vaikutus
työnaikaisiin kaivantoihin.
5
MAA- JA POHJARAKENNUSTYÖT
Rakennusten ja maarakenteiden alta on poistettava mahdollinen humus tai turve ennen
perustamista. Pintaveden pääsy kaivantoihin on estettävä. Kaivantoihin mahdollisesti
päässyt vesi pumpataan pois uppopumpuilla pumppukuopista. Tarvittaessa poistetaan
häiriintynyt maa-aines kaivannoista.
Täyttötyöt on tehtävä huolellisesti ja kerroksittain tiivistäen kohteeseen soveltuvista
materiaaleista.
Matalat (<2 m) rakennus- ja putkijohtokaivannot voidaan tehdä luiskattuna 1:2.
Kaivusyvyyden ollessa yli 2 m ja kaivannon pohja ulottuu pohjavedenpinnan alapuolelle
on kaivannot tehtävä tuettuina.
6
JATKOTOIMENPITEET
Tonteista 5 ja 6 on tehtävä erillinen pohjatutkimus /perustamistapalausunto, kun
rakennuksien sijainti on tiedossa.
Suurehkojen ja painumaherkkien rakennusten osalta suositellaan tehtäväksi tarkentavia
tonttikohtaisia pohjatutkimuksia pehmeän kerroksen paksuuden selvittämiseksi.
Pohjavesiputkien asentaminen ja pohjavedenpinnan mittaaminen mahdollisten
kellarikerrosten rakennettavuuden selvittämiseksi.
Helsingissä 15.12.2014,
Sweco Ympäristö Oy
Juha Viljanen, DI
Jyrki Pihlajamäki, DI
3 (3)
RAKENNETTAVUUSSELVIT YS
15.12.2014
27340
e=0.20
.
3
6
VL
60
35.61
35.68
1
35.39
k
I
35.48
e=0.25
35.83
VL
AO
35.38
35.98
36.13
1
35.31
35.03
33
.4
1
34.96
335.11
34.99
5
34.80 6
35.45
34.84
35.43 41
34.94
35.22
35.29 35.51
n
35.43
a
n
382
ti
ME
60
35.61
35.42
35.87
36.43
I 3/ 4
36.59
36.65
36.37
e=0.25
36.28
36.49
439:11:3
36.63
36.32
8
+36
..54
36
+35.0
20
37
.45
6
2
1656
AL-7
II
kt
7
kt
k
01
1
20
35
33 .08
.0
3
0
35
.
33 43
.3
3
20
S
1
Koordinaattijärjestelmä
Korkeusjärjestelmä
RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE
PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ
ETRS-GK22
N2000
MITTAKAAVA
pp
/h
Rakennettavuusselvitys
Pohjatutkimuskartta
SUUNN.
JYPI
TIEDOSTO
27340_Rakennettavuusselvitys.dwg
301 TUISKU
PIIRT.
JYPI
Sustainable engineering and design
1
439:18:0
1:500
sp
1655
4
m
.2
3
Harjavallan kunta
Meijeritie
1
0
1
MK 1:1000
0
5
e=0.35
28
kt
3
36.53
1
35
ta
AO
36.37
36.43
36.37
36.58
35.49 35.34
P114
35.81
36.28
35.4 35.39
+36.0
32
35.80
34.74
35.49
0 35.73
35.47
36.27
35.97
35.50
+34.7
35.38
36.63
35.97
35.49
35.51
35.34
35.88
35.50
35.48
35.40
35.31
35.80
35.63
35.94 36.10
35.51
35.46
35.11
36.52
36.67
36.73
34.94
35.50
36.21
35.90
36.04
35.12
35.61 35.72
36.22
35.61
36.38
30
35.60
0
35.76
35.76
36.02
35.89
35.35
36.4
35.67
+36.4
36.46
36.23
35.76
35.10
36.30
36.42
+35.3
35.85
35.78
36.51
36.00
36.40
35.86
36.08
p238 35.97
36.53
35.92
35.96
36.00
36.43 36.69 36.30
35.93
35.52
35.85
35.05
36.32
36.52
36.13
35.90
36.41
35.82
36.2
36.10
36.02
35.1935.79 35.96
36.06
35.93
36.82
35.31
36.15
36.27
36.05
36.19 36.35
36.40
35.83 P240
36.88
36.83
36.40
36.87
35.72
36.76
35.69
36.73
36.81
35.3435.7 35.66
36.96
36.6036.39
36.59
35.57
35.61 35.77
36.39
36.35
35.53
36.94
37.2
36.66
37.33
35.45
37.09
37.11 2
36.94
60
37.45
36.74
37.22
36.06
36.9136.98
36.55
36.90
36.86
37.31
37.31
37.34
36.61
36.00
36.98
37.03
36.1
37.86
37.02
2809
116
36.97
37.05
S
37.05 37.14
32
37.44
37.43
nä
at
+36.1
+32.5
36.30
0
0
04
..04 . 5405
4
0
3
32
NK
36.08
895:0:2440
32
3.26
.46
36.42
35.91
35.62
35.22
35.65
35.65
35.54
35.57 35.76
34.47
e
U
T
A
36.42
36.46
0
n
IJE
36.11
35.35
34
35.12
0
+36.4
40
ra
.
2. 36
23
is
5
jo
34
h
.6
o
32
P
36.08
2542
9
43
80
RI
36.28
301-9903-0
+31.3
36.02
439:11:16
36.03
36.32
36.30
36.14
2
+35.6
+34.3
113
+36.2
+31.7
36.36
e=0.25
4
63
36.14
4
10
0
10
439:11:16
35.4
3
36.04
35.65
35.15
69
I 3/ 4
.5
34
33 .90
.4
1
5
35.36 3
301 Tuisku
36.18
0
35.23
Alue 2
4
35.98
5
+35.9
+34.9
Z
35.86
36
35.80
ja
65
35.52
432:4:103
äo
.5
36.03
+35.9
+34.9
301-9903-0
11
lm
36
35.90
35.97
6
35.90
35.68
Ky
35.59
35.78
2
Alue 1
5
MEIJERINPUISTO
35.85
35.53
432:4:162
42
e=0.25
15
0 m
V 5
AO-5
12
3
432:4:154
Z
J 15
0 b
Muuntaja
b
k
432:4:161
J
k
La
Sweco Ympäristö Oy
PL 88, 00521 HELSINKI * 010 2414 000
SUUNN.ALA
TYÖ N:O
PIIR N:O
MUUTOS
TARK.
JVIL
27.11.2014
GEO
27340
-
.