ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa

ASEMAKAAVAN MUUTOS
Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, osa kortteleita 13, osa
Yrjönkatua, Kalevanpuisto ja puistoalue
KAAVA NRO 0714
Kaupunkisuunnittelu
KALA
2
Sisällys
KAAVA NRO 0313 ......................................................................................................................................................... 1
1
2
3
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................................ 3
1.1
Tunnistetiedot .............................................................................................................................................. 3
1.2
Kaava-alueen sijainti ..................................................................................................................................... 3
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus ............................................................................................................................... 3
1.4
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista........................................................................................................... 3
1.5
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista......................... 4
TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................................................... 4
2.1
Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................................ 4
2.2
Asemakaava .................................................................................................................................................. 4
LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................................................... 4
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................................................ 4
3.1.1
Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................................... 4
3.1.2
Luonnonympäristö................................................................................................................................ 5
3.1.3
Rakennettu ympäristö .......................................................................................................................... 5
3.1.4
Maanomistus ........................................................................................................................................ 6
3.2
Suunnittelutilanne ........................................................................................................................................ 6
3.2.1
4
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................................... 8
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................................................. 8
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................................................ 8
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö .......................................................................................................................... 8
4.3.1
Osalliset ................................................................................................................................................ 8
4.3.2
Vireilletulo ............................................................................................................................................ 8
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................................ 8
4.4
5
Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................................................... 9
ASEMAKAAVAN KUVAUS ..................................................................................................................................... 9
5.1
Kaavan rakenne ............................................................................................................................................ 9
5.1.1
Mitoitus ................................................................................................................................................ 9
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ......................................................................... 10
5.3
Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu ............................................................................................. 10
5.3.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ............................................................................................ 10
5.3.2
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön................................................................................... 10
5.3.3
Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta ..................................................................... 10
5.3.4
Muut vaikutukset................................................................................................................................ 11
5.4
6
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset........................................................... 6
Ympäristön häiriötekijät ............................................................................................................................. 11
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ............................................................................................................................... 12
6.1
Toteuttaminen ja ajoitus ............................................................................................................................ 12
3
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos
Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, osa kortteleita 13, osa Yrjönkatua,
Kalevanpuisto ja puistoalue
Kaava nro 0714.
1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Kotkansaarelta noin 2 km:n etäisyydellä pohjoiseen rajautuen etelässä
Kotkantien tulevaan tielinjaukseen, lännessä Kotka – Kouvola rataan, pohjoisessa Yrjönkadun
teollisuusalueeseen ja idässä Runeberginkatuun ja asuinalueeseen.
Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 3,5 ha.
Liitteenä 1 sijaintikartta.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sallia tontilla olevien teollisuusrakennusten nykykäyttö
sekä mahdollistaa tulevaisuudessa tapahtuva lisä- tai uudisrakentaminen, joka voidaan toteuttaa
myös liikerakentamisena. Samalla tutkitaan rakentamattomien asuinkerrostalokorttelin
rakennustyypin ja sijoittelun vaihtoehtoja.
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1.
2.
3.
4.
sijaintikartta 1:15 000
ote maanomistuksen karttakirjasta
ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000
asemakaavakartta
4
5. asemakaavamerkinnät ja –määräykset
6. osallistumis- ja arviointisuunnitelma
7. asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
1. Kotkan alueen meluselvitys, tieliikenne 2003, SCC Viatek Oy
2. Kotkan alueen meluselvitys, raideliikenne- ja teollisuusmelu 2003, SCC Viatek Oy
3. Maaperän haitta-ainetutkimus 2015, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy
4. Lausunto kaava-alueen luontoarvoista, Kotkan ympäristökeskus 2015
2
TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
-
asemakaavan muutos laaditaan Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:n aloitteesta
asemakaavan muutoksen vireilletulo 12.12.2014
osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 12.12.2014 – 9.1.2015, liite 6
asemakaavaluonnos 29.5. – 26.6.2015
kaupunkisuunnittelulautakunta loppukesällä 2015
virallinen nähtävilläolo alkusyksyllä 2015
kaupunginhallitus syksyllä 2015
2.2 Asemakaava
Voimassa olevan asemakaavan asuinkorttelin käyttötarkoitukset ja rakennusoikeudet säilyvät
pääosin ennallaan; kaava mahdollistaa myös hoivakotiasumisen.
Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue saa laajemman maankäyttömerkinnän eli korttelissa
sallitaan myös vähäinen liikerakentaminen.
Kalevanpuiston alue muuttaa vähän muotoaan, mutta säilyy pinta-alaltaan suurin piirtein samana
ja kävely-yhteys Runeberginkadun ja Kotkantien välillä säilyy.
Elisan tukiasema sekä masto Kalevanpuistossa on rakennettu ympäristölautakunnan vuonna 2011
tehdyn poikkeamisluvan mukaisesti.
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1
Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 3,5 ha. Muutosalueen asuintontit ja puistoalueet ovat kaupungin
omistuksessa, teollisuustontti on yksityisen omistuksessa.
Hovinsaaren ensimmäinen vahvistettu asemakaava on vuodelta 1917, minkä jälkeen alueelle on
laadittu useita asemakaavan muutoksia. Alueen perusrakenne noudattelee edelleen katulinjojen ja
rakentamisalueiden osalta alkuperäistä asemakaavaa.
Hovinsaari on rakentunut pääosin kerros- ja pientaloista, pienteollisuus on rajautunut radan
varteen. Valtatie 15 Kotkan sisääntulotien suunnitelman mukaan Paimenportin nykyinen
risteysalue siirtyy pohjoisemmaksi ja muuttuu eritasoristeykseksi. Tämän johdosta kaupungin
omistamia vanhoja asuinrakennuksia on purettu uuden tielinjauksen alta.
Hovinsaari on hyvien liikenneyhteyksien varrella ja kävelyetäisyydellä Kotkan keskustasta
Kotkansaaresta.
5
3.1.2
Luonnonympäristö
Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, ainoastaan Kalevanpuisto on suurien korkeuserojen takia jäänyt rakentamatta. Maanpinnan korot vaihtelevat +3 ja +15 metrin välillä.
Maaperä on pääasiassa moreenia ja mm. Kalevanpuiston alueella on paikoitellen paljas kallio
näkyvissä.
Kotkan ympäristökeskuksen 23.4.2015 tekemän luontokartoituksen mukaan kaava-alueen
rakentamaton osa on kalliolakialueen ja pienialaisen metsikön muodostama viheralue
pienteollisuusalueen ja asutuksen välissä. Alueelta ei todettu luonnonsuojelullisia erityisarvoja eikä
lisäinventoinneille nähdä tarvetta. Kallioalueella on muutama yksittäinen, hieno mänty. Kapea
metsikköalue rajoittuu kallioalueeseen ja Runebergin katuun. Lajistossa mm. vaahteraa, koivua,
leppää, lehmusta. Alueelle on todennäköisesti istutettu puustoa, mistä kertovat mm. erikoiskoivut
ja sulkaharmaaleppä.
3.1.3
Rakennettu ympäristö
Suunnittelualue sijaitsee Hovinsaaren teollisuusalueella rajautuen lännessä Kotka – Kouvola
rautatiehen ja idässä Hovinsaaren asutusalueeseen. Radan läheisyydellä on aikanaan ollut suuri
merkitys teollisuuden sijoittumiselle tälle alueelle; esim. Yhtyneet Paperitehtaat (ent. Kotkan
Selluloosatehdas Oy) perustaminen 1900 luvun alussa. Tehtaan toiminta lakkasi vuonna 1993 ja
tällä hetkellä sen tiloissa toimii kaksi tehtaanmyymälää. Yrjönkadulla sijaitsevien yritysten
toimialoja on autokorjaamopalvelut, kiinteistöpalvelut, veneilyalan tuotteet ja kaasun tuottaja.
Alueen yrityksillä on päivittäistä asiakaspalvelua.
Kaava-alueen teollisuustontilla sijaitsi alun perin kaupungin puistotoimiston kasvihuoneita ja
varastorakennuksia, jotka on lähes kaikki purettu. Wahlroosit Oy rakensi vuonna 1966 osittain
kaksikerroksisen 5110 k-m2:n tehdasrakennuksen. Samalle tontille valmistui vuonna 1972
1814 k-m2:n vihannessäilyketehdas. Vuonna 2014 on käynnistynyt kerrosalaltaan 3200 m2:n
teollisuusrakennuksen rakentaminen. Tontilla on myös kaksi yhteensä noin 550 m2:n varastorakennusta, jotka ovat aiemmilta vuosikymmeniltä.
Palvelut
Muutosalueella toimii elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukauppa.
Hovinsaaren palvelutaso on monipuolinen. Alueelta löytyy mm. kauppa, esi- ja peruskoulu,
lounaskahvila, kioski, kirpputori, huoneistohotelli, pienteollisuuteen liittyviä tuotantolaitoksia ja
tehtaanmyymälä.
Kaikki seutu- ja paikallisliikenteen bussivuorot kulkevat Kotkantien kautta. Lähin pysäkki on runsaan
100 metrin päässä muutosalueesta. Paimenportin junaseisake on noin 200 metrin päässä
muutosalueesta.
Liikenne
Kulku alueelle tapahtuu etelästä Kotkantien kautta tai pohjoisesta Hietasen teollisuusalueen
kautta. Ennen Hyväntuulentien rakentamista kaikki liikenne Kotkan keskustaan tapahtui
Hovinsaaren läpi kulkevan pääväylän Kotkantien kautta. Sataman liikenne ohjautuu
Runeberginkadun kautta.
Kevyen liikenteen väylä kulkee Kotkantiellä ja Ruununmaankadulla.
Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaan kevyen liikenteen väylätarve
Runeberginkadulle on kiireellisyysluokassa kolmantena.
Virkistys
Muutosalueella ei ole varsinaista virkistysaluetta, ainoastaan Kalevanpuisto, joka on luonnontilaisena
on tärkeä vapaa-alue polkuineen Runeberginkadun ja Kotkantien välillä.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Teollisuuskorttelissa sijainneet teollisuus- ja asuinrakennukset on purettu 2010 –luvulla.
6
Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia
Tekninen huolto
Alueella on rakennettu yleinen vesijohto-, sadevesi- ja viemäriverkosto. Kymenlaakson
Sähköverkko Oy:n vuonna 2014 asentama puistomuuntamo sijaitsee teollisuustontilla. Elisan
tukiasema sekä masto sijaitsevat Kalevanpuistossa.
Alueella on maakaasu- ja kaukolämpöverkosto.
Työpaikat
Suunnittelualueella on noin 20 työntekijää.
Asukkaat
Alueella asuu 12 henkilöä.
3.1.4
Maanomistus
Teollisuuskorttelin 712 tontti 5 on yksityisen omistuksessa, muut alueet ovat kaupungin omistuksessa.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Ympäristöministeriö on 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan,
taajamat ja niiden ympäristöt, missä suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jolla
on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s).
ote Kymenlaakson maakuntakaavsta taajamat ja niiden ympäristöt
Kotkan yleiskaava
Kaupunginvaltuuston 19.3.1986 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Kotkan yleiskaavassa alue
on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi TY, asuinalueeksi AP ja
lähivirkistysalueeksi VL.
7
ote Kotkan yleiskaavasta
Asemakaava
Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 9.1.1970, 3.7.1980 ja 29.8.1996.
Asemakaavoissa suunnittelualue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi T,
asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK ja puistoksi VP.
Rakennusoikeudet kerrostalotonteilla ovat 660 – 1500 k-m2 ja kerrosluvut 1/2II2/3. Teollisuustontin
tonttitehokkuusluku e = 0,66 antaa rakennusoikeudeksi 17 826 k-m2.
ote ajantasa-asemakaavasta
Poikkeamis- ja rakennusluvat
Kotkan ympäristölautakunta on myöntänyt 27.2.2014 poikkeamisluvan kerrosalaltaan 800 m2
myymälätilojen sijoittamiseksi suunnitteilla olleen 3083 k-m2:n pakkas- ja kylmävaraston yhteyteen.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Rakennuslupa ko.
varastorakennukselle on myönnetty 8.5.2014 ja rakennustyöt ovat käynnissä.
8
Rakennusjärjestys
Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002.
Tonttijako- ja rekisteri
Kaava-alue on kiinteistörekisterissä.
Pohjakartta
Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 2.1.2015.
Maankäyttösopimus
Mikäli on tarpeen, kaupunki laatii kaavahankkeesta maankäyttösopimuksen.
4
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavan tarkoituksena on selvittää kauppapalvelun sijoittumismahdollisuuksia alueelle ja
tutkia rakentamattomien kerrostalotonttien käyttötarkoitusta ja rakentamisen sijoittelua.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin Oy Shipstoeres Nyman & Co Ltd:n aloitteesta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on 20.5.2014 § 49 pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen
ottaa alue vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1
Osalliset
-
4.3.2
maanomistajat ja lähialueen asukkaat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry,
Kotka-Seura ry, Kymenlaakson museo, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson
Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, Elisa, Gasum Oy, Gasum Paikallisjakelu ja Kymenlaakson Jäte
kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja –luovutus, kaupunkimittaus,
tekninen palvelu, puistotoimisto, rakennusvalvonta, ympäristökeskus ja Kymenlaakson
pelastuslaitos.
Vireilletulo
Vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehtiilmoituksella Ankkurissa sekä kaupungin nettisivuilla.
4.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 12.12.2014 – 9.1.2015.
Kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa.
Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus,
Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo ja Kotkan
ympäristöseura ry.
9
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti on tehty luontoselvitys sekä selvitetty
liikerakentamisen aiheuttamaa vaikutusta olevaan liikenneverkkoon.
Kymenlaakson pelastuslaitos muistutti kaava-alueen läheisyydessä toimivaa kemikaalikohdetta
(nestekaasu), jonka toiminta on tällä hetkellä vähäisen toiminnan luvalla. Tukesin laajamittaisen
toiminnan mukainen lupakäsittely on käynnissä.
Kymenlaakson Sähkö Oy pyysi huomioimaan sähköverkkoon kuuluvien johtojen laitteiden
sijoittamista varten varattavat riittävät tilat sekä tilaajan vastuu rakentamisen aiheuttamista
mahdollisista johtojen siirtokustannuksista.
Kymenlaakson museolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta.
Kotkan ympäristöseura ry piti tärkeänä asutuksen ja teollisuustoiminnan luontevan rajan
määrittelyä, joka nykyisellään täyttää tämän ehdon. Teollisuusaluetta ei tule ulottaa
Kalevanpuistoon eikä mäenrinteelle.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on osittain täydennetty kuulemisen johdosta ja huomioitu
luonnosvaiheen suunnittelussa.
Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 29.05. – 26.6.2015
Luonnokseen tutustui
Lausunnon luonnoksesta antoivat
Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä x.x. – x.x.2015.
Määräaikaan mennessä
4.4 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavalla halutaan vastata Hovinsaaren uudistamiseen ja kehittämiseen sekä luoda
edellytykset monipuolisten palveluiden tarjonnalle. Teollisuustontilla rakenteilla olevaan
varastorakennukseen on tarkoitus sijoittaa myymälä- ja kahvilatiloja.
Asuinkerrostalojen rakentamisen myötä rakentamattomat tontit siistiytyvät ja saadaan aikaan
myönteinen vaikutus ihmisten viihtymiseen ja kaupunkikuvaan.
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1
Mitoitus
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3,9697 ha, josta 0,5250 ha on asumista, teollisuusaluetta
2,8102 ha, energiahuollon aluetta 0,0109 ha, puistoa 0,5942 ha ja katualuetta 0,0294 ha.
Rakennusoikeutta koko kaava-alueella on yhteensä 24 107 k-m2.
Vaadittavat autopaikkamäärät ovat:
AKS-korttelialueilla 1 autopaikka/150 k-m2. Palvelumaisesti rakennettaessa autopaikkoja varataan
todellista tarvetta varten, kuitenkin vähintään 1 autopaikka/200 k-m2
T-korttelialueella tulee olla toimintaan nähden riittävästi autopaikkoja.
10
Asemakaavassa teollisuustontille on sallittu sijoittaa kaupallisia palveluita 1000 k-m2, mikä on noin
10 % käytetystä rakennusoikeudesta ja 5,4 % kaavan sallimasta rakennusoikeudesta.
Kotkantien varrella sijaitseva rakentamaton kerrostalotontti on muutettu virkistysalueeksi. Koska
Hyväntuulentie ja Kotkantie toteutetaan eritasoristeyksenä, kulkuyhteys tontille on hankala
toteuttaa ja lisäksi ollaan melualueella.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Liike- ja hoiva tarjoavien palvelevien rakennusten rakentaminen ja olemassa olevien laajentaminen
ja kehittäminen vaikuttavat alueen ympäristöön myönteisesti. Katunäkymä tiivistyy ja täydentyy.
5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu
5.3.1
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä asemakaavan muutos, joka tukee alueen
palvelutarjontaa sekä huomioi olemassa olevan maankäytön.
Asemakaavaa uudistamalla pyritään saamaan rakentamattomat tontit käyttöön.
Liikerakentamisen sijoittaminen teollisuuskiinteistöön lisää jonkin verran liikennemääriä
Runeberginkadulla, mutta määrät jakautuvat tasaisesti liikenteen ohjautuessa sekä pohjoisesta että
etelästä.
Toimiva ulkoilureittiyhteys varmistetaan kaavamääräyksellä ja Kotkantiehen rajoittuva
rakentamaton kerrostalotontti muutetaan viheralueeksi.
5.3.2
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään eikä
pintavesiolosuhteisiin. Kaava ei pinta-alaisesti vähennä alueen virkistysalueita (lisäystä noin
700 m2) eikä katkaise kävely-yhteyksiä Kotkankadun ja Runeberginkadun välillä.
5.3.3
Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta
Asemakaavan muutoksella ei ole laajempaa vaikutusta energia- ja ilmastoasioihin. Kaava
edesauttaa kaupunkirakenteen tiivistämistä ja täydentämistä.
Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa
Asia
Arvio*
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
(vähentää liikenteen päästöjä)
Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen
välisen sijoittumisen suhde
2
Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet
Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin)
Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille.
2
Perustelut arviolle ja
lisätietoja
Lähimmät
päivittäistavarakaupat ja
muut palvelut sijaitsevat
noin 300 m:n etäisyydellä
kaava-alueesta,
kaupallisen palvelun
sijoittuminen alueelle
vähentää sisäistä
liikennetarvetta alueella,
mutta toisaalta tuo myös
muualta asiakkaita.
Sijainti työmatka- ja
joukkoliikenteen suhteen
erinomainen, lähes kaikki
joukkoliikenneyhteydet
kulkevat Kotkantien kautta
11
Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi
Reittien turvallisuus ja kattavuus
3
Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi
Reittien ehjyys ja innostavuus
Polkupyörien pysäköinti
1
ja etäisyydet pysäkeille alle
200 m
Runeberginkadulla on
molemmin puolin
jalkakäytävät
Keskustoista tuleva kevyen
liikenteen väylä ulottuu
Ruununmaankadulle.
Runeberginkadulla
kevyenliikenteen
väylätarve on huomioitu
tie- ja katuverkkosuunnitelmassa ja tarpeen
vaatiessa verkostoa
täydennetään.
Alueella on kaukolämpötai maakaasuverkostoa.
Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen
3
Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys &
aluetehokkuus vaikuttavat)
Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti
pohjavesialueella voivat estää)
Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat)
*asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ? ei
arvioitavissa/ei arvioitu
5.3.4
Muut vaikutukset
Asumiseen ja työpaikkoihin liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke
edistää muidenkin alueella toimivien yritysten kannattavuutta ja tukee Kotkansaaren
Kantasatamaan suunnitteilla olevaa kehityshanketta.
Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2010 mukaan Runeberginkadun kevyen liikenteen
väyläntarve sekä Kotkansaari – Puolanlaiturin kevyen liikenteen sillan rakentaminen kuuluvat
kolmanteen kiireellisyysluokkaan. Kaavan mukainen rakentaminen tukee ja edesauttaa
liikenneolosuhteiden kehittämistä ja toteuttamista sekä liittää Hovinsaaren kiinteäksi osaksi Kotkan
keskustaa.
5.4 Ympäristön häiriötekijät
Kaava-alueella ei kaavan toteuttamisesta aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia
tekijöitä. Liikenteen määrä jonkin verran lisääntyy rakentamisen myötä. Runeberginkatu toimii
alueella kokoojakatuna, joka välittää liikennettä pohjoisen suuntaan sekä Hietasen satamaan,
alueen muihin yrityksiin sekä asuinalueelle. Nykyisellään Runeberginkadun liikennemäärä on 1100
ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa tästä liikenteestä on Hietasen sataman liikennettä, mistä raslkaan
liikenteen osuus on 29 %. HaminaKotka Satama Oy:n tieliikenteestä vuonna 2014 tehdyn
selvityksen mukaan liikenne Runeberginkadulla vähenee 800 ajoneuvoon vuoteen 2030 mennessä
sataman liikenteen siirtyessä käyttämään muita reittejä.
Mahdolliset pilaantuneet maa-alueet tulee selvittää ja tarvittaessa puhdistaa ennen rakentamiseen
ja maankaivuun ryhtymistä.
Hyväntuulentieltä ja Kotkantieltä sekä rata-alueelta kantautuu melua, mutta se ei ulotu kaavan
mukaisille asuinkortteleille. Kotkan kaupungin vuonna 2003 teettämän selvityksen mukaan
ainoastaan teollisuustontista noin puolet ennustetaan kuuluvan vuonna 2020 vyöhykkeeseen, jossa
äänitaso päivällä ylittää 60 dB(A). Runeberginkadulta kantautuu jonkin verran melua ja tästä syystä
kaavamääräyksiin on annettu ohjearvo rakennusten kadunpuoleisen ulkoseinien ja ikkunoiden
äänieristävyydelle.
5.5. Nimistö
12
Kaava-alueen nimistö ei muutu.
6
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaavan toteutus kuuluu maanomistajalle kaavan saatua lainvoiman.
Sitova tonttijako laaditaan erillisenä.