ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa
ASEMAKAAVAN MUUTOS Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, osa kortteleita 13, osa Yrjönkatua, Kalevanpuisto ja puistoalue KAAVA NRO 0714 Kaupunkisuunnittelu KALA 2 Sisällys KAAVA NRO 0313 ......................................................................................................................................................... 1 1 2 3 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................................ 3 1.1 Tunnistetiedot .............................................................................................................................................. 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ..................................................................................................................................... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ............................................................................................................................... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista........................................................................................................... 3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista......................... 4 TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................................................... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................................ 4 2.2 Asemakaava .................................................................................................................................................. 4 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................................................... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................................................ 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................................... 4 3.1.2 Luonnonympäristö................................................................................................................................ 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö .......................................................................................................................... 5 3.1.4 Maanomistus ........................................................................................................................................ 6 3.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................................................ 6 3.2.1 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................................................................... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ................................................................................................................. 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................................................ 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .......................................................................................................................... 8 4.3.1 Osalliset ................................................................................................................................................ 8 4.3.2 Vireilletulo ............................................................................................................................................ 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................................ 8 4.4 5 Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................................................... 9 ASEMAKAAVAN KUVAUS ..................................................................................................................................... 9 5.1 Kaavan rakenne ............................................................................................................................................ 9 5.1.1 Mitoitus ................................................................................................................................................ 9 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ......................................................................... 10 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu ............................................................................................. 10 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ............................................................................................ 10 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön................................................................................... 10 5.3.3 Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta ..................................................................... 10 5.3.4 Muut vaikutukset................................................................................................................................ 11 5.4 6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset........................................................... 6 Ympäristön häiriötekijät ............................................................................................................................. 11 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ............................................................................................................................... 12 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus ............................................................................................................................ 12 3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki, 7. kaupunginosa Hovinsaari, kortteli 712, osa kortteleita 13, osa Yrjönkatua, Kalevanpuisto ja puistoalue Kaava nro 0714. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kotkansaarelta noin 2 km:n etäisyydellä pohjoiseen rajautuen etelässä Kotkantien tulevaan tielinjaukseen, lännessä Kotka – Kouvola rataan, pohjoisessa Yrjönkadun teollisuusalueeseen ja idässä Runeberginkatuun ja asuinalueeseen. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 3,5 ha. Liitteenä 1 sijaintikartta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sallia tontilla olevien teollisuusrakennusten nykykäyttö sekä mahdollistaa tulevaisuudessa tapahtuva lisä- tai uudisrakentaminen, joka voidaan toteuttaa myös liikerakentamisena. Samalla tutkitaan rakentamattomien asuinkerrostalokorttelin rakennustyypin ja sijoittelun vaihtoehtoja. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. sijaintikartta 1:15 000 ote maanomistuksen karttakirjasta ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000 asemakaavakartta 4 5. asemakaavamerkinnät ja –määräykset 6. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Kotkan alueen meluselvitys, tieliikenne 2003, SCC Viatek Oy 2. Kotkan alueen meluselvitys, raideliikenne- ja teollisuusmelu 2003, SCC Viatek Oy 3. Maaperän haitta-ainetutkimus 2015, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 4. Lausunto kaava-alueen luontoarvoista, Kotkan ympäristökeskus 2015 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - asemakaavan muutos laaditaan Oy Shipstores Nyman & Co Ltd:n aloitteesta asemakaavan muutoksen vireilletulo 12.12.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 12.12.2014 – 9.1.2015, liite 6 asemakaavaluonnos 29.5. – 26.6.2015 kaupunkisuunnittelulautakunta loppukesällä 2015 virallinen nähtävilläolo alkusyksyllä 2015 kaupunginhallitus syksyllä 2015 2.2 Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan asuinkorttelin käyttötarkoitukset ja rakennusoikeudet säilyvät pääosin ennallaan; kaava mahdollistaa myös hoivakotiasumisen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue saa laajemman maankäyttömerkinnän eli korttelissa sallitaan myös vähäinen liikerakentaminen. Kalevanpuiston alue muuttaa vähän muotoaan, mutta säilyy pinta-alaltaan suurin piirtein samana ja kävely-yhteys Runeberginkadun ja Kotkantien välillä säilyy. Elisan tukiasema sekä masto Kalevanpuistossa on rakennettu ympäristölautakunnan vuonna 2011 tehdyn poikkeamisluvan mukaisesti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 3,5 ha. Muutosalueen asuintontit ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa, teollisuustontti on yksityisen omistuksessa. Hovinsaaren ensimmäinen vahvistettu asemakaava on vuodelta 1917, minkä jälkeen alueelle on laadittu useita asemakaavan muutoksia. Alueen perusrakenne noudattelee edelleen katulinjojen ja rakentamisalueiden osalta alkuperäistä asemakaavaa. Hovinsaari on rakentunut pääosin kerros- ja pientaloista, pienteollisuus on rajautunut radan varteen. Valtatie 15 Kotkan sisääntulotien suunnitelman mukaan Paimenportin nykyinen risteysalue siirtyy pohjoisemmaksi ja muuttuu eritasoristeykseksi. Tämän johdosta kaupungin omistamia vanhoja asuinrakennuksia on purettu uuden tielinjauksen alta. Hovinsaari on hyvien liikenneyhteyksien varrella ja kävelyetäisyydellä Kotkan keskustasta Kotkansaaresta. 5 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, ainoastaan Kalevanpuisto on suurien korkeuserojen takia jäänyt rakentamatta. Maanpinnan korot vaihtelevat +3 ja +15 metrin välillä. Maaperä on pääasiassa moreenia ja mm. Kalevanpuiston alueella on paikoitellen paljas kallio näkyvissä. Kotkan ympäristökeskuksen 23.4.2015 tekemän luontokartoituksen mukaan kaava-alueen rakentamaton osa on kalliolakialueen ja pienialaisen metsikön muodostama viheralue pienteollisuusalueen ja asutuksen välissä. Alueelta ei todettu luonnonsuojelullisia erityisarvoja eikä lisäinventoinneille nähdä tarvetta. Kallioalueella on muutama yksittäinen, hieno mänty. Kapea metsikköalue rajoittuu kallioalueeseen ja Runebergin katuun. Lajistossa mm. vaahteraa, koivua, leppää, lehmusta. Alueelle on todennäköisesti istutettu puustoa, mistä kertovat mm. erikoiskoivut ja sulkaharmaaleppä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Hovinsaaren teollisuusalueella rajautuen lännessä Kotka – Kouvola rautatiehen ja idässä Hovinsaaren asutusalueeseen. Radan läheisyydellä on aikanaan ollut suuri merkitys teollisuuden sijoittumiselle tälle alueelle; esim. Yhtyneet Paperitehtaat (ent. Kotkan Selluloosatehdas Oy) perustaminen 1900 luvun alussa. Tehtaan toiminta lakkasi vuonna 1993 ja tällä hetkellä sen tiloissa toimii kaksi tehtaanmyymälää. Yrjönkadulla sijaitsevien yritysten toimialoja on autokorjaamopalvelut, kiinteistöpalvelut, veneilyalan tuotteet ja kaasun tuottaja. Alueen yrityksillä on päivittäistä asiakaspalvelua. Kaava-alueen teollisuustontilla sijaitsi alun perin kaupungin puistotoimiston kasvihuoneita ja varastorakennuksia, jotka on lähes kaikki purettu. Wahlroosit Oy rakensi vuonna 1966 osittain kaksikerroksisen 5110 k-m2:n tehdasrakennuksen. Samalle tontille valmistui vuonna 1972 1814 k-m2:n vihannessäilyketehdas. Vuonna 2014 on käynnistynyt kerrosalaltaan 3200 m2:n teollisuusrakennuksen rakentaminen. Tontilla on myös kaksi yhteensä noin 550 m2:n varastorakennusta, jotka ovat aiemmilta vuosikymmeniltä. Palvelut Muutosalueella toimii elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukauppa. Hovinsaaren palvelutaso on monipuolinen. Alueelta löytyy mm. kauppa, esi- ja peruskoulu, lounaskahvila, kioski, kirpputori, huoneistohotelli, pienteollisuuteen liittyviä tuotantolaitoksia ja tehtaanmyymälä. Kaikki seutu- ja paikallisliikenteen bussivuorot kulkevat Kotkantien kautta. Lähin pysäkki on runsaan 100 metrin päässä muutosalueesta. Paimenportin junaseisake on noin 200 metrin päässä muutosalueesta. Liikenne Kulku alueelle tapahtuu etelästä Kotkantien kautta tai pohjoisesta Hietasen teollisuusalueen kautta. Ennen Hyväntuulentien rakentamista kaikki liikenne Kotkan keskustaan tapahtui Hovinsaaren läpi kulkevan pääväylän Kotkantien kautta. Sataman liikenne ohjautuu Runeberginkadun kautta. Kevyen liikenteen väylä kulkee Kotkantiellä ja Ruununmaankadulla. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2030 mukaan kevyen liikenteen väylätarve Runeberginkadulle on kiireellisyysluokassa kolmantena. Virkistys Muutosalueella ei ole varsinaista virkistysaluetta, ainoastaan Kalevanpuisto, joka on luonnontilaisena on tärkeä vapaa-alue polkuineen Runeberginkadun ja Kotkantien välillä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Teollisuuskorttelissa sijainneet teollisuus- ja asuinrakennukset on purettu 2010 –luvulla. 6 Kaava-alueella ei ole tällä hetkellä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia Tekninen huolto Alueella on rakennettu yleinen vesijohto-, sadevesi- ja viemäriverkosto. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n vuonna 2014 asentama puistomuuntamo sijaitsee teollisuustontilla. Elisan tukiasema sekä masto sijaitsevat Kalevanpuistossa. Alueella on maakaasu- ja kaukolämpöverkosto. Työpaikat Suunnittelualueella on noin 20 työntekijää. Asukkaat Alueella asuu 12 henkilöä. 3.1.4 Maanomistus Teollisuuskorttelin 712 tontti 5 on yksityisen omistuksessa, muut alueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan, taajamat ja niiden ympäristöt, missä suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jolla on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). ote Kymenlaakson maakuntakaavsta taajamat ja niiden ympäristöt Kotkan yleiskaava Kaupunginvaltuuston 19.3.1986 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Kotkan yleiskaavassa alue on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi TY, asuinalueeksi AP ja lähivirkistysalueeksi VL. 7 ote Kotkan yleiskaavasta Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 9.1.1970, 3.7.1980 ja 29.8.1996. Asemakaavoissa suunnittelualue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi T, asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK ja puistoksi VP. Rakennusoikeudet kerrostalotonteilla ovat 660 – 1500 k-m2 ja kerrosluvut 1/2II2/3. Teollisuustontin tonttitehokkuusluku e = 0,66 antaa rakennusoikeudeksi 17 826 k-m2. ote ajantasa-asemakaavasta Poikkeamis- ja rakennusluvat Kotkan ympäristölautakunta on myöntänyt 27.2.2014 poikkeamisluvan kerrosalaltaan 800 m2 myymälätilojen sijoittamiseksi suunnitteilla olleen 3083 k-m2:n pakkas- ja kylmävaraston yhteyteen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Rakennuslupa ko. varastorakennukselle on myönnetty 8.5.2014 ja rakennustyöt ovat käynnissä. 8 Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako- ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 2.1.2015. Maankäyttösopimus Mikäli on tarpeen, kaupunki laatii kaavahankkeesta maankäyttösopimuksen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tarkoituksena on selvittää kauppapalvelun sijoittumismahdollisuuksia alueelle ja tutkia rakentamattomien kerrostalotonttien käyttötarkoitusta ja rakentamisen sijoittelua. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistettiin Oy Shipstoeres Nyman & Co Ltd:n aloitteesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 20.5.2014 § 49 pitämässään kokouksessaan tehnyt päätöksen ottaa alue vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset - 4.3.2 maanomistajat ja lähialueen asukkaat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Kymenlaakson museo, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, Elisa, Gasum Oy, Gasum Paikallisjakelu ja Kymenlaakson Jäte kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja –luovutus, kaupunkimittaus, tekninen palvelu, puistotoimisto, rakennusvalvonta, ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos. Vireilletulo Vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehtiilmoituksella Ankkurissa sekä kaupungin nettisivuilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 12.12.2014 – 9.1.2015. Kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson museo ja Kotkan ympäristöseura ry. 9 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti on tehty luontoselvitys sekä selvitetty liikerakentamisen aiheuttamaa vaikutusta olevaan liikenneverkkoon. Kymenlaakson pelastuslaitos muistutti kaava-alueen läheisyydessä toimivaa kemikaalikohdetta (nestekaasu), jonka toiminta on tällä hetkellä vähäisen toiminnan luvalla. Tukesin laajamittaisen toiminnan mukainen lupakäsittely on käynnissä. Kymenlaakson Sähkö Oy pyysi huomioimaan sähköverkkoon kuuluvien johtojen laitteiden sijoittamista varten varattavat riittävät tilat sekä tilaajan vastuu rakentamisen aiheuttamista mahdollisista johtojen siirtokustannuksista. Kymenlaakson museolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Kotkan ympäristöseura ry piti tärkeänä asutuksen ja teollisuustoiminnan luontevan rajan määrittelyä, joka nykyisellään täyttää tämän ehdon. Teollisuusaluetta ei tule ulottaa Kalevanpuistoon eikä mäenrinteelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on osittain täydennetty kuulemisen johdosta ja huomioitu luonnosvaiheen suunnittelussa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 29.05. – 26.6.2015 Luonnokseen tutustui Lausunnon luonnoksesta antoivat Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä x.x. – x.x.2015. Määräaikaan mennessä 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla halutaan vastata Hovinsaaren uudistamiseen ja kehittämiseen sekä luoda edellytykset monipuolisten palveluiden tarjonnalle. Teollisuustontilla rakenteilla olevaan varastorakennukseen on tarkoitus sijoittaa myymälä- ja kahvilatiloja. Asuinkerrostalojen rakentamisen myötä rakentamattomat tontit siistiytyvät ja saadaan aikaan myönteinen vaikutus ihmisten viihtymiseen ja kaupunkikuvaan. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3,9697 ha, josta 0,5250 ha on asumista, teollisuusaluetta 2,8102 ha, energiahuollon aluetta 0,0109 ha, puistoa 0,5942 ha ja katualuetta 0,0294 ha. Rakennusoikeutta koko kaava-alueella on yhteensä 24 107 k-m2. Vaadittavat autopaikkamäärät ovat: AKS-korttelialueilla 1 autopaikka/150 k-m2. Palvelumaisesti rakennettaessa autopaikkoja varataan todellista tarvetta varten, kuitenkin vähintään 1 autopaikka/200 k-m2 T-korttelialueella tulee olla toimintaan nähden riittävästi autopaikkoja. 10 Asemakaavassa teollisuustontille on sallittu sijoittaa kaupallisia palveluita 1000 k-m2, mikä on noin 10 % käytetystä rakennusoikeudesta ja 5,4 % kaavan sallimasta rakennusoikeudesta. Kotkantien varrella sijaitseva rakentamaton kerrostalotontti on muutettu virkistysalueeksi. Koska Hyväntuulentie ja Kotkantie toteutetaan eritasoristeyksenä, kulkuyhteys tontille on hankala toteuttaa ja lisäksi ollaan melualueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Liike- ja hoiva tarjoavien palvelevien rakennusten rakentaminen ja olemassa olevien laajentaminen ja kehittäminen vaikuttavat alueen ympäristöön myönteisesti. Katunäkymä tiivistyy ja täydentyy. 5.3 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä asemakaavan muutos, joka tukee alueen palvelutarjontaa sekä huomioi olemassa olevan maankäytön. Asemakaavaa uudistamalla pyritään saamaan rakentamattomat tontit käyttöön. Liikerakentamisen sijoittaminen teollisuuskiinteistöön lisää jonkin verran liikennemääriä Runeberginkadulla, mutta määrät jakautuvat tasaisesti liikenteen ohjautuessa sekä pohjoisesta että etelästä. Toimiva ulkoilureittiyhteys varmistetaan kaavamääräyksellä ja Kotkantiehen rajoittuva rakentamaton kerrostalotontti muutetaan viheralueeksi. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään eikä pintavesiolosuhteisiin. Kaava ei pinta-alaisesti vähennä alueen virkistysalueita (lisäystä noin 700 m2) eikä katkaise kävely-yhteyksiä Kotkankadun ja Runeberginkadun välillä. 5.3.3 Vaikutusten arviointi energia- ja ilmastonäkökulmasta Asemakaavan muutoksella ei ole laajempaa vaikutusta energia- ja ilmastoasioihin. Kaava edesauttaa kaupunkirakenteen tiivistämistä ja täydentämistä. Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde 2 Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. 2 Perustelut arviolle ja lisätietoja Lähimmät päivittäistavarakaupat ja muut palvelut sijaitsevat noin 300 m:n etäisyydellä kaava-alueesta, kaupallisen palvelun sijoittuminen alueelle vähentää sisäistä liikennetarvetta alueella, mutta toisaalta tuo myös muualta asiakkaita. Sijainti työmatka- ja joukkoliikenteen suhteen erinomainen, lähes kaikki joukkoliikenneyhteydet kulkevat Kotkantien kautta 11 Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus 3 Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti 1 ja etäisyydet pysäkeille alle 200 m Runeberginkadulla on molemmin puolin jalkakäytävät Keskustoista tuleva kevyen liikenteen väylä ulottuu Ruununmaankadulle. Runeberginkadulla kevyenliikenteen väylätarve on huomioitu tie- ja katuverkkosuunnitelmassa ja tarpeen vaatiessa verkostoa täydennetään. Alueella on kaukolämpötai maakaasuverkostoa. Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen 3 Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ? ei arvioitavissa/ei arvioitu 5.3.4 Muut vaikutukset Asumiseen ja työpaikkoihin liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien yritysten kannattavuutta ja tukee Kotkansaaren Kantasatamaan suunnitteilla olevaa kehityshanketta. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman 2010 mukaan Runeberginkadun kevyen liikenteen väyläntarve sekä Kotkansaari – Puolanlaiturin kevyen liikenteen sillan rakentaminen kuuluvat kolmanteen kiireellisyysluokkaan. Kaavan mukainen rakentaminen tukee ja edesauttaa liikenneolosuhteiden kehittämistä ja toteuttamista sekä liittää Hovinsaaren kiinteäksi osaksi Kotkan keskustaa. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei kaavan toteuttamisesta aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Liikenteen määrä jonkin verran lisääntyy rakentamisen myötä. Runeberginkatu toimii alueella kokoojakatuna, joka välittää liikennettä pohjoisen suuntaan sekä Hietasen satamaan, alueen muihin yrityksiin sekä asuinalueelle. Nykyisellään Runeberginkadun liikennemäärä on 1100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa tästä liikenteestä on Hietasen sataman liikennettä, mistä raslkaan liikenteen osuus on 29 %. HaminaKotka Satama Oy:n tieliikenteestä vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan liikenne Runeberginkadulla vähenee 800 ajoneuvoon vuoteen 2030 mennessä sataman liikenteen siirtyessä käyttämään muita reittejä. Mahdolliset pilaantuneet maa-alueet tulee selvittää ja tarvittaessa puhdistaa ennen rakentamiseen ja maankaivuun ryhtymistä. Hyväntuulentieltä ja Kotkantieltä sekä rata-alueelta kantautuu melua, mutta se ei ulotu kaavan mukaisille asuinkortteleille. Kotkan kaupungin vuonna 2003 teettämän selvityksen mukaan ainoastaan teollisuustontista noin puolet ennustetaan kuuluvan vuonna 2020 vyöhykkeeseen, jossa äänitaso päivällä ylittää 60 dB(A). Runeberginkadulta kantautuu jonkin verran melua ja tästä syystä kaavamääräyksiin on annettu ohjearvo rakennusten kadunpuoleisen ulkoseinien ja ikkunoiden äänieristävyydelle. 5.5. Nimistö 12 Kaava-alueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus kuuluu maanomistajalle kaavan saatua lainvoiman. Sitova tonttijako laaditaan erillisenä.
© Copyright 2024