Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Sivu 1 / 110
Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Sivu 1 / 110 Kokoustiedot Aika Paikka Lisätietoja 12.10.2015 maanantai klo 17:30 Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Esteilmoitukset: [email protected] tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia 1 2 3 Liitteet 4 5 6 7 8 1-5 9 6 10 11 7-13 12 13 14 15 16 17 18 Otsikko Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuutetun, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali Kaupunginhallituksen varajäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen valinta Ympäristölautakunnan varapuheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2015 (Pöydälle 7.9.2015) Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Pöydälle 7.9.2015) EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Pöydälle 7.9.2015) Tuuliniitty II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 211003, 12. kaupunginosa Tapiola (Pöydälle 7.9.2015) Suurpelto I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330406, 21. kaupunginosa Henttaa (Pöydälle 7.9.2015) Tiistilä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310417, 23. kaupunginosa Matinkylä (Pöydälle 7.9.2015) Karhuniitynmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 632400, 72. kaupunginosa Karhusuo Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102, 64. kaupunginosa, Karvasmäki Valtuustokysymys Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta (Pöydälle 7.9.2015) Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä (Pöydälle 7.9.2015) Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon palaamisesta Sivu 3 4 5 7 10 12 14 16 19 22 29 46 57 69 80 98 101 105 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 19 12.10.2015 14 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi palveluun Espoo 1.10.2015 Jyrki Kasvi puheenjohtaja Sivu 2 / 110 107 Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 1 Sivu 3 / 110 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 1.10.2015 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 134 §. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Vas. / Kok. Asia 2 Sivu 4 / 110 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 3 12.10.2015 Sivu 5 / 110 4034/00.00.01.00/2015 Kaupunginhallitus 286 § 28.9.2015 3 Valtuutetun, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 vapauttaa valtuutettu Ari Konttaksen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt, 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.) sekä 3 valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.). Selostus Valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtaja Ari Konttas (Kok.) pyytää 14.9.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään perusteena hänen valintansa Espoon kaupungin rahoitusjohtajaksi. Kuntalain 11 § 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Kokoomuksen ensimmäinen varavaltuutettu on Jan Holst. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Jan Holstin tilalle. Kuntalain 35 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan 1 kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 3 Sivu 6 / 110 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Tasa-arvosäännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 286 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 vapauttaa valtuutettu Ari Konttaksen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt, 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.) sekä 3 valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Ari Konttas Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 4 12.10.2015 Sivu 7 / 110 3322/00.00.01.00/2015 Kaupunginhallitus 267 § 14.9.2015 4 Kaupunginhallituksen varajäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 valitsee kaupunginhallituksen jäsenen Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle __________________________________(SDP), 2 valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP), tilalle_________________________________(SDP) sekä 3 valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle _______________________________(SDP). Selostus Kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Minna Eväsoja (SDP) pyytää 18.8.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävistä perusteena henkilökohtaiset syyt. Minna Eväsoja on myös kaupunginhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostossa. Vaalikelpoisuus Kuntalain 33 §:n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 35 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan 1 kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 4 Sivu 8 / 110 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2 henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä kaupunginhallituksen varajäseneksi ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi valitaan nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 14.9.2015 § 267 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 4 Sivu 9 / 110 1 valitsee kaupunginhallituksen jäsenen Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle __________________________________(SDP), 2 valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen Markku Sistosen (SDP) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Minna Eväsojan (SDP), tilalle_________________________________(SDP) sekä 3 valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle _______________________________(SDP). Lisäksi kaupunginhallitus valitsee kaupunginhallituksen edustajaksi Minna Eväsojan (SDP) tilalle sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon_______________________________(SDP). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Lautakunnan sihteeri Minna Eväsoja Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 5 12.10.2015 Sivu 10 / 110 5439/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 288 § 28.9.2015 5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen valinta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Antti Kainulaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi ________________________(Vihr.). Selostus Valtuusto valitsi kokouksessaan 7.9.2015 § 118 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Antti Kainulaisen (Vihr.). Antti Kainulainen oli ennen valintaansa varajäsen, joten hänelle tulee nyt valita henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 33 §:n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 §:n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2 henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 288 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 5 Sivu 11 / 110 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Antti Kainulaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi ________________________(Vihr.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Lautakunnan sihteeri Antti Kainulainen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 6 12.10.2015 Sivu 12 / 110 5533/00.00.01/2012 Kaupunginhallitus 268 § 14.9.2015 6 Ympäristölautakunnan varapuheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee ympäristölautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Henri Haaksialan (Kok.) tilalle Henrik Vuornoksen (Kok.). Selostus Ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Henri Haaksiala (Kok.) pyytää 5.8.2015 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työesteet. Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2 henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 14.9.2015 § 268 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Henri Haaksialan (Kok.) tilalle Henrik Vuornoksen (Kok.). Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 12.10.2015 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Lautakunnan sihteeri Henri Haaksiala Asia 6 Sivu 13 / 110 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 7 12.10.2015 Sivu 14 / 110 3973/00.00.01/2015 Kaupunginhallitus 287 § 28.9.2015 7 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Antti Kainulaisen tilalle ____________________________________. Selostus Valtuusto on kokouksessaan 25.2.2013 valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi 2013-2016. Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa 8.9.2015 päivätyllä kirjeellään, että Antti Kainulainen on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 §). Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 287 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Antti Kainulaisen tilalle ____________________________________. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 12.10.2015 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Valittu Espoon käräjäoikeus Asia 7 Sivu 15 / 110 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 8 12.10.2015 Sivu 16 / 110 5349/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus Valtuusto 254 § 128 § 24.8.2015 7.9.2015 8 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2015 (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 [email protected] Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Päivi Hoverfält, puh. 050 358 6356 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2 015 tiedoksi. Liite 1 2 3 4 5 Selostus Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015 (Maria Rysti) Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015 (Pasi Laitala) Kilpailukyky innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015 (Pasi Laitala) Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015 (Viula Pakka) Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti I 2015 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 - Asia 8 Sivu 17 / 110 Kestävä kehitys -ohjelma Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien kokonaistilannetta, ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä alkuvuoden 2015 osalta. Seuraavassa on ohjelmittain mainittu vuoden 2015 alkupuoliskon keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia. Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa painotetaan ikääntyvien hyvinvointia lisäävän ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä konkreettisten kokeilujen kautta käyttökelpoisiksi malleiksi. Uusimpia kokeiluja olivat ”kaupunginjohtajan senioreiden synttärijuhlat”, yhteistyötapaamiset vanhusjärjestöjen ja vanhusneuvoston kanssa sekä tehostettu viestintä ikääntyneille Länsiväylä-lehden uuden tiedotusliitteen muodossa. Kestävän kehityksen ohjelma Kesäkuussa Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Espoon ilmasto-ohjelman päivitys on käynnistetty ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon syksyn aikana. Kestävän kehityksen portinvartijayhteistyö on käynnistynyt. Yli 1300 koululaista ovat tehneet taideroskiksia. Roskatalkoisiin osallistui yli 9 000 ja kaikkiaan eri tilaisuuksiin noin 23 000 asukasta. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma käynnisti marraskuussa 2014 Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Espoolaisia oppilaita kävi Yrityskylässä viime lukuvuonna noin 2 900 ja muiden kuntien oppilaita noin 1 700 eli yhteensä 4 600 oppilasta. Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin toteuttamassa yrityskylän ”yrityksessä”. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman uusista projekteista käynnistyivät kevään aikana Ohjaamo Espoo ja Stadium Sports Camp -leiritoiminnot. Ohjaamo Espoon toiminta käynnistyy Espoo-päivänä ja sen toiminta tulee vahvistamaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Ohjaamo Espoo on osa valtakunnallista kehittämistoimintaa. Stadium Sports Camp - Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 8 Sivu 18 / 110 leiritoimintoihin osallistui kesän aikana yli 300 lasta ja nuorta. Lisäksi se tarjosi kesätyöpaikan noin sadalle nuorelle. Osallistuva Espoo -ohjelma Suurpellossa on mallinnettu ja kokeiltu uudenlaisia yhteistoiminnan ja tekemisen eli ns. lähitekemisen muotoja viranhaltijoiden, aktiivien ja kuntalaisten välille yhdessä Laurean opiskelijoiden ja asukkaiden kanssa. Asukkaat esimerkiksi rakensivat kaupunkimuotoilijan avustamana istumiseen sopivia kukkapenkkejä. Vanhalle asuinalueelle sopivaa lähitekemisen tapaa pilotoidaan puolestaan loppuvuodesta, kun Suvelassa kokeillaan osallistuvan budjetoinnin sopivuutta yhdeksi lähitekemisen työkaluksi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 24.8.2015 § 254 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2 015 tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 7.9.2015 § 128 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2 015 tiedoksi. Käsittely Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 9 12.10.2015 Sivu 19 / 110 2857/02.08.00/2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto 40 § 244 § 129 § 15.6.2015 10.8.2015 7.9.2015 9 Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Ahtiainen, puh. 050 365 3809 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 18.5.2015 päivitetyn Espoo Catering liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen. Liite 6 Hankesuunnitelma 18.5.2015 - Päätös Valtuusto 10.9.2012 § 119 Palveluliikelaitosten johtokunnan lausunto keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä Oheismateriaali Selostus Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi 3.3.2011 keskuskeittiön tarveselvityksen. Keskuskeittiön rakennushanke sisältyy valtuuston 2.12.2011 hyväksymään vuoden 2012 talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiosaan vuosille 2012 - 2014. Hankkeen huoneistoala on 3 661 m2 ja bruttoala 5 984 brm2. Rakennus toteutetaan kiinteistölle 49-54-118-1 (Nuijalantie 18). Kohde sijaitsee vahvistetun asemakaavan mukaisella KTY-2 korttelialueella. Keskuskeittiön vaatiman rakennusoikeuden markkina-arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa. Palveluliikelaitosten johtokunta hyväksyi 26.4.2012 Espoo Catering liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelmaan ja lisäksi johtokunta päätti, että keskuskeittiön laitteet ja ensikertainen varustelu rahoitetaan Espoo Catering -liikelaitoksen omasta pääomasta. Valtuusto hyväksyi Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman 10.9.2012. Valtuuston 3.12.2014 vahvistaman talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosaan vuosille 2015 - 2019 sisältyi 11,278 milj. euron suuruinen määrärahavaraus Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön uudisrakennushankkeelle. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 9 Sivu 20 / 110 Palveluliikelaitosten johtokunta päätti 29.4.2015 esittää valmisteltavaksi Espoon kaupungin vuoden 2016 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan keskuskeittiön rakentamiseen 17,78 milj. euroa sekä koneisiin ja ensikertaiseen varusteluun 4,55 milj. euroa. Palveluliikelaitosten johtokunta totesi 20.5.2015 § 68, ettei sillä ole huomauttamista Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön päivitetystä hankesuunnitelmasta. Tilakeskus-liikelaitoksen alustavassa esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2016 - 2020 hanketta ei ole esitetty toteutettavaksi kaupungin omaan taseeseen, kuten hankesuunnitelmassa todetaan, vaan hanke esitetään toteutettavaksi yhtiöhankkeena. Viherlaakson keskuskeittiön toiminta lakkasi vuonna 2012 ja tuotanto siirrettiin lähialueen kouluihin ja Puolarmetsän sairaalan ravintokeskukseen. Puolarmetsän sairaalan toiminta lakkaa vuoden 2016 lopussa Espoon sairaalan valmistuttua. Puolarmetsän sairaalan ravintokeskuksen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti siirtyy keskuskeittiöön. Espoon keskuksen hallinnollisten tilojen kehityssuunnitelman mukaan on 2020 -luvun alkupuolella tavoitteena purkaa rakennus, jossa sijaitsevat henkilöstöravintola ja Muuralan keskuskeittiö sekä liikelaitoksen hallinnolliset tilat (ns. piharakennus). Muuralan keskuskeittiön lähetyskapasiteetti, noin 2 000 annosta / vrk, siirretään suurimmalta osin keskuskeittiöön. Espoo Catering -liikelaitoksen esityksen mukaan hanke on tuottavuushanke. Espoo Catering -liikelaitoksen tuottavuus arvioidaan paranevan ruokatuotannon ja -kuljetusten keskittämisen myötä sekä keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua henkilöstö- ja elintarvikekulujen säästöinä. Liikelaitos arvioi keskuskeittiön toteuttamisen myötä saavuttavan 1 miljoonan euron tuottavuustavoitteen. Keskuskeittiöhankkeen myötä Espoo Catering -liikelaitoksen tilakustannukset kasvavat. Olemassa olevan tuotantokapasiteetin riittämättömyys sekä asiakasmäärien voimakas kasvu edellyttävät tuotanto- ja hankintakapasiteetin lisäämistä nykyisestä. Vaihtoehtoina on ulkoisen hankinnan kasvattaminen tai keskuskeittiön rakentaminen, koska nykyiset tuotantokeittiöt ovat tilojen, laitteiden ja henkilöstön osalta ylikuormitettuja. Keskuskeittiön tuotantokapasiteetti on 12 500 annosta/vrk. Keskuskeittiössä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 15.6.2015 § 40 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 9 Sivu 21 / 110 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 18.5.2015 päivitetyn Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 244 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 18.5.2015 päivitetyn Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen. Käsittely Byman teki seuraavan ehdotuksen: ”Päättää, että kaupunki hyväksyessään rakennussuunnitelman tämän esityksen varautuu jatkaa eläkeläisaterioiden subventoimista samalla tasolla kuin nykyään.” Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota ehdotusta käsiteltäväksi, koska se ei liity käsiteltävänä olevaan asiaan. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto 7.9.2015 § 129 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 18.5.2015 päivitetyn Espoo Catering liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen. Käsittely Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 10 12.10.2015 Sivu 22 / 110 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus Valtuusto 261 § 130 § 24.8.2015 7.9.2015 10 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 043 825 2866 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevat EVTEK-kuntayhtymän purkuselvityksen ja purkamissopimuksen, 2 myöntää vastuuvapauden EVTEK-kuntayhtymän tilintarkastajan esityksen mukaisesti kuntayhtymän tilivelvollisille viimeisen toimintavuoden 2014 osalta. Liite 7 8 9 10 11 12 13 Selostus Purkusopimus ja taloudellinen selvitys 28.11.2014 Purkuselvitys ja nettovarallisuuslaskelma 25.5.2015 Lisäykset Kaluston Jakolaskelma 25.5.2015 Tilinpäätös 2014 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2014 Tilintarkastuskertomus 2014 Tilintarkastajan raportti erikseen sovituista toimenpiteistä 27.5.2015 Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet sen varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista ovat: Espoo 48 %, Vantaa 43 %, Kauniainen 2 % ja Kirkkonummi 7 %. Kuntayhtymän tehtävänä on ollut omistaa ja antaa vuokralle toimitiloja ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Valtuusto päätti kokouksessaan 18.8.2014 kuntayhtymän purkamisesta. Kuntayhtymän hallitus valtuutettiin vastaamaan purkamissopimuksen valmistelusta ja loppuselvityksestä sekä ilmoittamaan aluehallintovirastoon purkamisesta. Lisäksi päätettiin, että kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 10 Sivu 23 / 110 Päätöksenteon yhteydessä todettiin purkamisessa noudatettavan perussopimuksessa ja laadittavassa purkamissopimuksessa sovittua menettelytapaa. Lisäksi todettiin, että purkamissopimuksen, loppuselvityksen sekä tilinpäätöksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta purkautuvan kuntayhtymän tilivelvollisille päättävät jäsenkuntien valtuustot. Myös muiden jäsenkuntien valtuustot tekivät samoihin aikoihin vastaavan päätöksen. Tilinpäätös kaudelta 2014 ja tilikauden tuloksen käsittely EVTEK-kuntayhtymän koko toiminta on perustunut tilojen vuokraamiseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Omistajakunnat ovat v. 2014 päättäneet purkaa kuntayhtymän ja siirtää kiinteistöt Espoolle ja Vantaalle niin, että vuokrasopimukset tehdään suoraan ao. kaupunkien kanssa. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan 28.11.2014 esittää kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi kuntayhtymän purkamiseen liittyvän sopimuksen ja taloudellisen selvityksen. Samassa yhteydessä esitettiin myös loppuselvitys/purkamisselvitys hyväksyttäväksi. Kuntayhtymän toimintaympäristön kehitysnäkymät ovat liittyneet keskeisesti vuokralaisena toimivan Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n kehitysnäkymiin. Metropolia sai vakinaisen toimiluvan joulukuussa 2014. Uusi ammattikorkeakoululaki astui voimaan 1.1.2015 ja ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyi kokonaan valtiolle. Tilastrategian mukaisesti Metropolian toimipisteitä vähennetään ja toiminta keskittyy lähivuosina neljäksi kaupunkikulttuuria kehittäväksi kampukseksi, jotka sijaitsevat Arabianrannassa (Helsinki), Leppävaarassa (Espoo), Myllypurossa (Helsinki) ja Myyrmäessä (Vantaa). Kuntayhtymän painopistealueena on ollut kiinteistöjen kunnossapidosta huolehtiminen niin, että voidaan tarjota hyvät, tehokkaat ja kilpailukykyiset toimintaolosuhteet ammattikorkeakoulutoiminnalle. Sitovana tavoitteena oli, että kuntayhtymän toiminta ei edellyttänyt omistajakunnilta rahallista panostusta vuonna 2014. Kuntayhtymän kiinteistöissä noudatettiin pääosin vuonna 2011 laadittua PTS-suunnitelmaa. Suunnitelman mukaisia töitä olivat mm. Vanha Maantie 6:n julkisivun parantaminen sekä Leiritie 1:n vanhan osan vesikattojen tarkastus ja korjaus. Lisäksi molempiin kiinteistöihin tehtiin taloteknisten järjestelmien kuntokartoitus. Kartoitusten perusteella tehtiin korjaustoimenpiteitä. Kuntayhtymää vastaan on vireillä vahingonkorvausoikeudenkäynti, josta voi mahdollisesti seurata taloudellisia vaikutuksia. Oikeudenkäynti koskee ajankohtaa ennen 1.8.2008. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 10 Sivu 24 / 110 Kuntayhtymän palveluksessa ei ole tilivuoden aikana ollut henkilöstöä. Tarvittavat talous-, hallinto- ja isännöintipalvelut on ostettu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:ltä. Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 1,8 milj. euroa, josta kiinteistöjen pääomavuokra 0,9 milj. euroa. Toimintakulut olivat 1,2 milj. euroa. Vuoden 2014 investoinnit olivat yhteensä 0,7 milj. euroa. Kuntayhtymällä ei ollut tilinpäätöshetkellä saamisia omistajayhteisöiltään. EVTEK-kuntayhtymän tilikauden toimintakate on 694 000 euroa ja vuosikate 724 000 euroa. Tilikauden poistot ovat 0,7 milj. euroa. Keskeneräisistä suunnittelutöistä (142 000 euroa) ei ole tehty poistoa vuodelle 2014. Tilikauden tulos oli 34 450,83 euroa ylijäämäinen. Hallitus esittää, että ylijäämä kirjataan taseeseen tilikauden ylijäämä/alijäämä tilille. Tilintarkastajan lausunnossa todetaan, että kuntayhtymän tilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Tilintarkastaja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille vuodelta 2014. Kuntayhtymän purkamiseen liittyvä sopimus ja taloudellinen selvitys Jäsenkuntien valtuustojen vuonna 2014 tekemien päätösten mukaisesti kuntayhtymän purkamissopimuksesta ja loppuselvityksestä on vastannut yhtymähallitus perussopimuksen 28 §:n mukaisti. Kuntayhtymän hallitus valmisteli ja kokouksessaan 28.11.2014 osaltaan hyväksyi purkamissopimuksen liiteasiakirjoineen. Yhtymäkokous päätti 28.11.2014 kokouksessaan, että jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi esitetään kuntayhtymän purkamiseen liittyvä sopimus ja taloudellinen selvitys ja että purkamissopimuksen yhteydessä jäsenkuntien valtuustoille esitetään loppuselvitys hyväksyttäväksi. Kun kuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet, katsotaan kuntayhtymä purkautuneeksi. Kuntayhtymän hallitus esittää, että omaisuuden jako jäsenkuntien kesken toteutetaan purkamissopimuksen selvityksen pohjalta. Lopullinen jako lasketaan vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella. Jäsenkuntien valtuustot antavat purkamissopimuksen pohjalta kuntayhtymän hallitukselle valtuudet lopulliseen kuntayhtymän omaisuuden jakoon jäsenkuntien kesken. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 10 Sivu 25 / 110 Kuntayhtymä on teettänyt kiinteistöllä olevien rakennusten osalta taloudellisen arvion vuonna 2012. Lausunnon mukaan Vanha Maantie 6:n (Espoo) oppilasrakennusten markkina-arvo oli 6,4 milj. euroa ja Leiritie 1:n (Vantaa) osalta 2,5 milj. euroa. Vuoden 2012 määriteltyjen rakennusten arvojen lisäksi niiden arvoissa on huomioitu vuosina 2013 ja 2014 tehdyt investoinnit. Kuntayhtymän omistamat toimitilat sijaitsevat vuokratonteilla. Kuntayhtymä on vuokrannut kummallakin kiinteistöllä olevat toimitilat ja niiden kiinteät laitteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle samalla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja ensimmäinen mahdollinen vuokrasopimuksen irtisanomisajankohta on 1.8.2018. Koska rakennukset Vanha Maantie 6:ssa ja Leiritie 1:ssä siirtyvät Espoon ja Vantaan kaupunkien ja kaupunkien määrittelemien yhteisöjen omistukseen, siirtyy ao. tahoille myös toimitilojen hallinnointi mukaan lukien maanvuokrasopimukset. Kiinteistöjen omistajat neuvottelevat kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa erilliset vuokrasopimukset. Muu omaisuus ja taseen muut erät on arvostettu tasearvoin. Toteutuneista saamisista tehdään lopullinen selvitys erikseen. Omaisuuden jakaminen: Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän purkutilanteessa kuntayhtymän varojen ja velkojen erotus jaetaan kunnille. Jaon suorittamiseksi tehdään laskelma perittävästä tai maksettavasta osuudesta koko varallisuus- ja velkakannan osalta. Jäsenkunnista Kauniainen ja Kirkkonummi saavat peruspääomaisuuttaan vastaavan osuuden nettovarallisuudesta rahana. Espoon ja Vantaan kaupunkien osuus nettovarallisuudesta suoritetaan niin, että kummallekin kaupungille luovutetaan alueillaan sijaitseva rakennus- ja muu omaisuus nykyarvolaskelman osoittamista arvoista ja loppuosuudet nettovarallisuudesta maksetaan tasinkolaskelman suuruisina rahamäärinä. Muut taseen erät siirtyvät varoineen ja velkoineen Espoon kaupungille. Kaupungin kirjanpidossa pidetään tarvittavan ajan erillistä kirjanpitoa purkautuneen kuntayhtymän toteutumattomista veloista ja saatavista. Velkojen ja saatavien lopullinen tilitys tehdään vuoden kuluttua purkamisesta niin, että velka- ja saatavaerien erotus jaetaan jäsenkuntien kesken peruspääomaosuuksien mukaisissa suhteissa. Tästä poikkeuksena seurataan edellä mainittuun työsuhteen päättymiseen ja vahingonkorvausvaatimukseen liittyvä oikeusprosessi lopulliseen lainvoimaiseen päätökseen saakka. Lopullisen päätöksen mahdolliset kustannukset jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 10 Sivu 26 / 110 Verotus: Kiinteistön omistus- ja käyttöoikeuden luovutukset eivät lähtökohtaisesti ole arvonlisäverollisia. Myyntinä ei pidetä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa tavaroiden tai palvelujen luovuttamista liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita tai palveluja vähennykseen tai palautukseen oikeuttavaan tarkoitukseen. (ArvonlisäveroL 19 a§) Jos toiminnan jatkaja ryhtyy välittömästi luovutuksen jälkeen käyttämään luovutuksessa siirtyneitä kiinteistöjä liiketoiminnan luovuttajaa vähemmässä laajuudessa arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen, on liiketoiminnan jatkaja velvollinen tarkistamaan kiinteistön luovuttajan kiinteistöinvestoinneista tekemiä arvonlisäverovähennyksiä arvonlisäverolain 121 c - d §:n mukaisesti. Varainsiirtoveroseuraamuksia ei synny, koska luovutukseen saajat ovat kuntia. Purkamisen vaikutus perustamishankkeiden valtionosuuteen: Mikäli sellaisen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, jonka hankintaan on saatu valtionosuutta, on tällöin mahdollista, että saatu valtionosuus joudutaan palauttamaan. Kaikissa tapauksissa tulee kuitenkin anoa valtionosuuden siirtoa uudelle omistajalle. Omaisuuden vastaa ottaminen: Kuntayhtymä luovuttaa päätöksellään Espoon ja Vantaan kaupungeille siirtyvän omaisuuden ja kunnat päättävät sopimuksella ottaa sen vastaan. Eläkevastuun siirto: Kuntayhtymän eläkemenoperusteiset maksut jäävät jäsenkuntien maksettavaksi Kevan antamien laskelmien mukaan. Vuoden 2014 ennakkomaksulaskelman mukaan Espoon osuus on 146 475,43 euroa. Vuoden 2015 aikana tehtyjen loppuselvitysten osalta tilintarkastuksen suorittaa kuntayhtymän tilintarkastaja. Jäsenkunnille varataan mahdollisuus tarkastaa loppuselvityksen tilitys. Yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta toimivat loppuselvityksen ajan osana Espoon kaupungin organisaatiota ja niihin sovelletaan Espoon kaupungin hallinto- ja muita säännöksiä. Kuntayhtymän hallituksen palkkioissa noudatetaan kuntayhtymän palkkiosääntöä. Maanvuokrasopimuksen päättäminen Leppävaarassa osoitteessa Vanha Maantie 6 sijaitseva kiinteistö on siirtynyt vuoden 2015 alusta kaupungin sisäisen maanvuokran piiriin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 10 Sivu 27 / 110 Tilakeskus on vuokrannut rakennukset Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Maanvuokrasoikeus on kirjattu kiinteistörekisteriin. Maanvuokralaskutuksen päättämiseksi sekä maanvuokraoikeutta koskevan kirjauksen purkamiseksi kaupungin tulee osaltaan todeta maanvuokrasopimus päättyneeksi 31.12.2014 lukien. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 24.8.2015 § 261 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevat EVTEK-kuntayhtymän purkuselvityksen ja purkamissopimuksen, 2 myöntää vastuuvapauden EVTEK-kuntayhtymän tilintarkastajan esityksen mukaisesti kuntayhtymän tilivelvollisille viimeisen toimintavuoden 2014 osalta. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy EVTEK-kuntayhtymän ja Leppävaarassa sijaitsevan Vanha Maantie 6 -kohteen maanvuokrasopimuksen päättymisen 31.12.2014. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 7.9.2015 § 130 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevat EVTEK-kuntayhtymän purkuselvityksen ja purkamissopimuksen, 2 myöntää vastuuvapauden EVTEK-kuntayhtymän tilintarkastajan esityksen mukaisesti kuntayhtymän tilivelvollisille viimeisen toimintavuoden 2014 osalta. Käsittely Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 10 Sivu 28 / 110 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 11 12.10.2015 Sivu 29 / 110 3217/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 142 § 97 § 105 § 81 § 240 § 25.9.2013 4.9.2014 18.9.2014 20.5.2015 10.8.2015 11 Tuuliniitty II, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 211003, 12. kaupunginosa Tapiola (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Minna Järvenpää, puh. 043 825 5187 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 2.12.2013 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224). Oheismateriaali Selostus Tuuliniitty II, tapahtumaluettelo Tuuliniitty II, kaavamääräykset (osa 1) Tuuliniitty II, kaavamääräykset (osa 2) Tuuliniitty II, kaavakartta Tuuliniitty II, ajantasa-asemakaava Tuuliniitty II, sijaintikuva Tuuliniitty II, havainnekuva Tuuliniitty II, viistonäkymä kaakosta Tuuliniitty II, viistonäkymä lounaasta Tuuliniitty II, näkymä puistosta Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Tuuliniityn nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentaminen. Alueelle osoitetaan asuntorakentamista, joka sopeutuu niin Tapiolan puutarhakaupungin miljööseen kuin kehittyvään keskustavyöhykkeeseen. Tuuliniityn alueesta suunnitellaan edustava puurakentamisen kokonaisuus. Rakentaminen sijoitetaan Tuulikujan pohjoispuolelle siten, että yhtenäistä viheraluetta säilyy Tuuliniityn ja Hakalehdon asuinalueiden välillä. Viheraluetta kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi. Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan Tuulikujan ja Etelätuulentien kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan laadukkaana hidaskatuna. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 30 / 110 Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 21 500 k-m2. Osin Etelätuulentien ja Merituulentien risteysalueen tuntumasta puuttuu asemakaava, joten sille alueelle laaditaan nyt asemakaava, jolla vakiinnutetaan puisto- ja katualueiden rajaukset. Puurakentamisen tavoite liittyy Työ- ja elinkeinoministeriön, Aaltoyliopiston ja Espoon kaupungin 29.11.2012 allekirjoittamaan sopimukseen yhteistyöstä puurakentamisen kehittämiseksi. Muun muassa Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan ns. T3-alueen kehittämiselle on asetettu tavoitteita, joiden mukaisesti alueelle on tarkoitus kehittää modernia suomalaista puurakentamista ja koko puutuotealaa sekä siihen liittyvää monipuolista osaamista yhdistämällä puuarkkitehtuuria, korkealuokkaista muotoilua, resurssi- ja energiatehokkuutta. Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014 - 2020 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.6.2014. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto antoi 14.5.2012 tekemällään päätöksellä Asuntosäätiölle ja Metsäliitto Osuuskunnalle suunnitteluvarauksen Tuuliniityn alueen suunnittelua varten sekä siihen liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten. Varausta on sittemmin jatkettu. Asuntosäätiö pyrkii kehittämään uusia asumisratkaisuja ja Metsä Wood uusia runkoratkaisuja, jotka mahdollistavat puurakentamisen kehitystyön. Varauksessa edellytettiin arkkitehtikilpailua ja vuoden 2013 alussa järjestettiinkin ideakilpailu puurakentamisen mahdollistavasta, ympäristöllisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesta asuinalueesta. Kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta on laadittu asemakaavan muutos. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 31 / 110 Tuuliniitty II - Vindängen II, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6797, käsittää katu- ja virkistysalueet, 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003. Vireilletulo Suunnitteluvarauksen saaneiden, Asuntosäätiön ja Metsäliitto Osuuskunnan yhteinen asemakaavan muutoshakemus on saapunut 3.7.2013. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä kaupungin ilmoituslehdissä Länsiväylässä ja Hufvudsstadsbladetissa 28.8.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 26.8.2013 ja muutettu 2.12.2013. Sen nähtävilläolosta on ilmoitettu vireilletulon kuulutuksen yhteydessä 28.8.2013 kaupungin ilmoituslehdissä. Alueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee aivan Tapiolan keskustan tuntumassa, sen lounaispuolella. Kaava-alueeseen kuuluu urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, puistoaluetta sekä Tuulikujan ja Etelätuulentien katualuetta. Alue rajautuu pohjoisreunaltaan Merituulentiehen, itäreunaltaan keskustamaisiin liike-, toimisto- ja asuinkortteleihin, lännessä Hakalehdon asuinalueeseen ja etelässä Länsiväylään. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 11,3 ha. Asuntosäätiölle ja Metsäliito Osuuskunnalle suunnitteluvarauksessa osoitetun alueen laajuus on 1,7 ha. Tuuliniityn urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) sijaitsee Tennispuisto tennishalleineen ja ulkokenttineen. Ne on toteutettu vuonna 1987. Tennispuisto on vuokrannut maa-alueen kaupungilta ja vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2020 saakka. Kaavamuutoksen ehdotusvaiheessa tenniskeskus ja osa ulkokentistä on rajattu pois kaavaalueesta. VU-alueella on lisäksi kaksi pallokenttää, leikkipaikka ja koiraaitaus sekä avointa että puustoista viheraluetta. Tenniskeskuksen pohjoispuolella on rakenteilla Länsimetron ja Tapiolan keskuspysäköinnin eteläinen ajotunneli. Virkistysalueet ovat entistä peltomaisemaa ja niiden läpi laskee puro. Pellot ja niityt ovat kasvaneet lehdoiksi ja niissä on rehevä kasvillisuus ja sitä ilmentävä linnusto. Alueet ovat muutostilassa, eivät luonnontilaisia. Tennispuiston tuntumassa, rakennettavaksi aiotulla alueella maapohja on hyvin pehmeää savea, alla silttiä ja silttistä hiekkaa ja sen alla kallioon rajoittuva moreenikerrostuma. Pääosa selvitysalueesta kuuluu rakennettavuusluokkaan 4 (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö) ja aivan alueen länsiosa luokkaan 5a (erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Perustustapana tulee kysymykseen paaluperustus ja kantava Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 32 / 110 alapohja. Pohjavesipinta on vaihdellut alueen pohjavesiputkissa, mutta vallitsevana pohjavesitasona voidaan pitää tasoa +2.0…+2.5. Muutosalueen länsipuolella sijaitsevat Hakalehdon asuinkerrostalot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Rakennukset ovat kolmesta kuuteen kerroksisia. Niiden eteläpuolella on yksikerroksisten atriumtalojen ryhmä, joka on valmistunut 1963. Atriumtalojen katsottiin aikoinaan muodostavan yhdistävän elementin kerrostalojen ja aukeiden niittyjen välille. Kaavaalueen eteläpuolella on Tuuliniittyyn aiemmin toteutettu kortteli, joka on pääosiltaan rakennettu vaiheittain vuoden 2004 kaavamuutoksen pohjalta. Kortteliin kuuluu puurakenteinen toimistotalo (FMO-talo), asuinkerrostalo ja Espoon Folkhälsantalo. Niiden vieressä on vuonna 1989 valmistunut Vindängens skola och daghem. Muutosalue sijaitsee uudistuvan keskustan ympäristössä, mutta se on myös osa Tapiolan puutarhakaupunkia. Tapiola on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY), jotka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisessa inventoinnissaan. Tapiolan puutarhakaupunki on myös yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen kansallismaisemista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (kohdan 4.4.) mukaisesti kaavoitustyössä tulee varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Museoviraston selvitys ”Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)” on tällainen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi. Tapiolan puutarhakaupunki on yksi selvityksessä mainitusta kulttuuriympäristöistä. Tuuliniitty II:n kaavamuutosalue sisältyy inventoinnin mukaiseen rajaukseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Tuuliniitty II:n kaava-aluetta koskevat myös Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu, että Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asuin-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Erityistavoitteissa on mainittu, että alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaan Helsingin seudun alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 33 / 110 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Muutosalue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu osin taajamatoimintojen ja osin keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi aluetta koskee merkintä, jolla Tapiolan puutarhakaupunginosa on kokonaisuudessaan osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Muutosalueen pohjoispuolella on seutuliikenteen radan merkintä, jolla osoitetaan seudullisen henkilöliikenteen radat ja metroradat. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu pääosin keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueen pohjois- ja länsiosassa on virkistysaluetta, jonka läpi kulkee virkistysyhteys. Alueen pohjoispuolella on maanalaisen raiteen merkintä. Virkistysalueen osuus on merkitty osaksi Tapiolan kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta: kaupunkimaisemaksi, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä kohteita, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Muutosalueella on pääosin voimassa asemakaava "Tuuliniitty" vuodelta 1983. Kaavaan sisältyy urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, jolle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Itätuulenkujan osalta on voimassa Tuuliniityn asemakaavan muutos vuodelta 2004. Osin Etelätuulentien osalla on asemakaava ”Tapiolan keskus” vuodelta 1974. Merituulentien ympäristössä puuttuu osin asemakaava. Kaavamuutosalueeseen kuuluvalla puistoalueella on voimassa asemakaava ”Tapiola, eteläinen”, joka on vahvistettu vuonna 1977. Kaavamääräyksen mukaan alue on istutettava puistoalue, jolle saa sijoittaa lasten leikkikenttiä laitteineen. Osin muutosalueella on voimassa vanha rakennuskaava T20 vuodelta 1962. Se on 1.1.2000 voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain 213 §:n perusteella voimassa lain mukaisena asemakaavana. Kaavaan sisältyy puistoaluetta ohjeluontoisine jalankulkuja pyöräilyteineen. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 18.9.2014 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti. Nähtäville menneeseen ehdotukseen muutettiin esittelijän tekemä tarkistus pysäköintimääräyksen lievennyksestä. Tämä mahdollisti sen, että rakennusoikeutta voitiin lisätä noin 1 000 k-m2 korottamalla osaa lamellitaloista kerroksella. Muutos vastasi lautakunnan esittämiä tavoitteita ja se lisättiin nähtäville menneeseen ehdotukseen. Kaavamuutosehdotus oli nähtävillä 6.10. - 4.11.2014. Nähtävilläolon aikana jätettiin kaksi muistutusta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin yhteensä kahdeksan. Lausunnon antoivat Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Fortum Power Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 34 / 110 and Heat Oy ja Caruna Espoo Oy. Kannanottoja antoivat Espoon ympäristökeskus, pelastuslaitos ja kaupunginmuseo. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavaehdotukseen lisättiin määräys koskien parvekelasitusta sekä ekologista yhteyttä. Espoon ympäristökeskuksen kannanoton vuoksi kaavaa tarkennettiin hulevesien käsittelyn osalta. Pelastuslaitoksen kannanoton myötä lisättiin kaavamääräys koskien 12-kerroksisen rakennuksen lisäuloskäytävien sijoitusta. Espoon uuden pysäköintiohjeistuksen myötä kaavaehdotuksen autopaikkamäärää jälleen tarkistettiin: yksi autopaikka 110 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Yleisesti kaavaehdotuksen määräyksiä tarkennettiin siten, että ne varmistavat paremmin viitesuunnitelman mukaisen toteutuksen. Varsinaisia suunnitelmia ei nähtävilläolon jälkeen muutettu. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu ja -kuvaus Alueelle laaditaan asemakaava pienelle osalle viheraluetta Merituulentien ympäristössä, josta se vielä puuttuu. Lähinnä sillä vakiinnutetaan olevaa tilannetta ja tarkistetaan katu- ja puistoalueiden rajaukset. Muilta osin alueelle laaditaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Tuuliniityn nykyisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentamisen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katu- ja viheralueiden kohentamisen. Kaavamuutoksella osoitetaan Tuuliniityn alueelle Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. Asemakaavan muutoksen myötä tarjotaan kaupunkiasumisen vaihtoehtoja pääkaupunkiseudun parhaimpiin kuuluvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä puistomaisessa miljöössä. Kaavamuutoksella vastataan niin Espoon kaupungin kuin laajemminkin seudullisiin tavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan. Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaisesti pyritään edistämään elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen ja metroverkon palvelualueelle. Toisaalta kaavamuutoksella pyritään vastaamaan Tapiolan kulttuuriympäristön säilymisen tavoitteisiin, joita on määritelty niin yleiskaavassa, maakuntakaavassa kuin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen ”tiebreak”. Suunnittelijana on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Kilpailussa kiinnitettiin erityistä huomiota alueen toimivuuteen, arkkitehtuuriin, persoonallisuuteen, puun käyttöön sekä energiatehokkuuteen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 35 / 110 Voittajaehdotus vastasi hyvin kaikkiin näihin seikkoihin. Lisäksi se kuvastaa alueelle toivottua tapiolamaista ilmettä kortteliratkaisulla, jossa on yhdistetty kerros- ja rivitaloja. Esitetyt uudisrakennukset jatkavat myös Tuuliniityn eteläosan valmiin kortteliratkaisun mittasuhteita ja ideaa, pohjois-eteläsuuntaista nauhamaista massoittelua alueella. Korttelialueet Kaavamuutosehdotuksessa alueelle osoitetaan kaksi korttelialuetta asumiselle. Niihin esitetään rakennusoikeutta yhteensä 21 540 k-m2. Tämä vastaa tehokkuutta e=1.2. Toisella korttelialueella esitetään kaavassa ohjeelliset tonttien rajat ja tonttikohtainen rakennusoikeus. Asuinkerrostalojen ja -rivitalojen korttelialueelle AK-1 esitetään neljästä kuuteen kerroksisia lamellitaloja uuden hidaskadun varteen ja kaksikerroksisia rivitaloja puistoalueen ja puron reunaan. Alueen rakennusoikeus on 13 990 k-m2. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle kerrostalon kylkeen. Suunnitelman mukaan korttelipihaa korotetaan nykyisestä noin +3.5 tasosta pysäköintitilan kohdalla noin +5.8. tasoon ja muualla piha-alueella yleistasolle +5.4. Korttelipiha voidaan liittää rivitalon rinneratkaisun avulla ympäristön puiston tasoon. Kortteliratkaisusta johtuen korttelin sisäosiin jää osin myös maavaraista pihaa, joka mahdollistaa monipuolisia istutuksia, vaikkapa kaavamääräyksissä mainittuja palstaviljelyksiä. Rakennusten sijoittelussa ja kerrosluvuissa otetaan huomioon myös Tuuliniityn ja Hakalehdon laajempi maisematila: matalat rivitalot sijoittuvat vihervyöhykkeen sisäosiin puron varrelle ja kerrostalot reunamille säilyttäen näin alueelle luonteenomaista laaksomaista tilaa. Asuinkerrostalojen korttelialueelle AK-2, joka on pääosin opiskelijaasumista varten, osoitetaan rakennusoikeutta 7 550 k-m2. Tälle alueelle esitetään viisikerroksinen lamellitalo sekä kaksitoistakerroksinen tornitalo. Asuintornin sijoittuminen alueelle on katsottu kaupunkikuvallisesti perustelluksi. Tornitalo toimii alueen maamerkkinä vastaavasti kuin muuallakin Tapiolassa tornitalot ovat asuinalueiden maamerkkejä, esimerkiksi ns. taskumattitalot Länsikorkeella. Tuuliniityn tornitalo sijoittuu Etelätuulentien ja keskuspysäköinnin ajorampin kulmaukseen, joka kaipaa miljöötä eheyttävää rakentamista. Rakennuspaikan ahtautta lisää ajorampin vieressä kulkevat HSY:n maanalaiset putket, joita tehtyjen selvitysten perusteella ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää muualle. Kapealle korttelialueelle mahtuvat vaadittavat leikkipaikat ja muutama pysäköintipaikka lähinnä vieraille ja liikkumisesteisille. Tornitaloon liittyy myös kaavailtu kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli. Rakennus toimii sekä kaupunkikuvan kiintopisteenä että välittävänä elementtinä Tuuliniityn ja keskustarakenteen rajakohdassa. Tuuliniityn alueesta on tarkoitus muodostaa edustavan arkkitehtuurin ja puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa. Alueella pyritään edistämään myös korkeaa puurakentamista ja sen myötä rakenneratkaisujen kehittämistä. Kaavamääräyksissä mainitaan, että Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 36 / 110 rakennusten tulee julkisivuiltaan ja rungoltaan olla pääosin puuta. Määräysten mukaan rakennusten arkkitehtuurin tulee olla laadukasta ja omaleimaista tapiolamaiseen tapaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös kattoarkkitehtuurin. Viitesuunnitelmassa esitettyjen ilmeeltään yhtenäisten kattopintojen toteutumista varmistetaan kaavamääräyksin. Liikennejärjestelyt Asuinkortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan Tuulikujan kautta sekä suuntaisliittymän kautta Etelätuulentieltä. Alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. Katujärjestelyt on hahmoteltu katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Hidaskadulle on suunniteltu kadunvarren pysäköintipaikkoja ja puuistutuksia. Suunnitelmat on laadittu tarkalla mitoituksella ja esimerkiksi kadun varren jalkakäytävä on merkitty kaavassa osaksi AK-1-korttelialuetta. Katu- ja korttelialueiden yhteensovittamista varmistetaan kaavamääräyksin. Uudisrakennusten pysäköinti sijoitetaan AK-1-korttelialueella pihakansitasojen alle. Autopaikkoja on rakennettava vähintään yksi autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa kerrostaloasuntoa kohden. Rivitalojen osalta on rakennettava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohden. Vieraspysäköintipaikkoina voidaan käyttää kadunvarsipaikkoja, joita kaavassa määrätään rakennettavaksi hidaskadulle. Alueen pohjoisosan sijainti noin 200-300 metrin etäisyydellä Tapiolan metroasemasta, keskuspysäköintilaitoksesta ja monipuolista palveluista antaa mahdollisuuden edistää joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa, ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa. Tällaista asumista osoitetaan Tuuliniityn pohjoisosaan AK-2-korttelialueelle. Näin tarjotaan asumismahdollisuuksia Espoossakin aatteellisten perusteiden tai tarve- ja taloudellisen harkinnan vuoksi tähän elämäntapaan päätyneille asukkaille. AK-2-korttelialueelle on kaavamääräysten mukaan rakennettava 12 autopaikkaa lähinnä lyhytaikaista pysäköintiä varten vieraille sekä liikkumisesteisille. Tarvittaessa autopaikkoja voi hankkia keskustan pysäköintitiloista. Ns. autoton asuminen tulee ottaa lähtökohtana huomioon korttelin asumiskonseptissa. Etelätuulentien yli osoitetaan kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. Etelätuulentien katualueen mitoitus mahdollistaa kevyen liikenteen reitit kummallekin puolelle katua. Tuuliniityn alueelta ja sen kautta Tapiolan lounaisosasta osoitetaan sujuvat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräilyreitit Tapiolan keskustaan. Reitit on merkitty puistoalueelle ohjeellisilla merkinnöillä, jolloin tarkistukset reittien sijainnissa ovat jatkosuunnittelussa mahdollisia. Uusien asuinkortteleiden läpi tai lomitse osoitetaan yleiset kevyenliikenteen reitit ja edistetään näin Tapiolalle tyypillistä alueiden vapaata läpikuljettavuutta. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 37 / 110 Virkistysalueet Tuuliniityn puistoympäristöä kehitetään laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. Uudisrakentaminen sijoitetaan alueelle siten, että yhtenäistä viheraluetta säilyy Tuuliniityn ja Hakalehdon asuinalueiden välillä. Alueen nykyiset ekologiset yhteydet säilyvät edelleen. Viheralueelle on tehty lähiympäristösuunnitelma. Sen pohjalta on laadittu kaavaehdotus luomaan edellytyksiä puistoympäristön kehittämiselle. Puiston keskeinen elementti on alueen halki virtaava puro Otsolahdenoja, joka jatkuu keskustakortteleiden alitse Otsolahteen saakka. Kaavaehdotuksessa esitetään useita ohjeellisia siltoja uoman yli osana kevyen liikenteen verkostoa. Alueen peli- ja leikkipaikat toimintoina säilytetään ja alueet osoitetaan kaavassa väljästi tulevia tarpeita ajatellen. Uudiskorttelin paikalta poistuvalle koira-aitaukselle osoitetaan uusi sijainti puistoalueen eteläosasta. Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva Tapiolan keskuspysäköinnin eteläinen ajoyhteys integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. Ajoramppi tulee kaavamääräysten mukaan kattaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti esimerkiksi viherkannella tai maisemoida luontevasti esimerkiksi ympäristötaiteen keinoin. Samoin kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli kytketään samaan yhteyteen ja osaksi viereistä rakennusta. Näin voidaan keskuspysäköinnin eteläinen ajoyhteys saada toimivaksi ja veistokselliseksi osaksi miljöötä vastaavaan tapaan kuin itäinen ajoramppi tulee olemaan osa uutta kiertoliittymää Leimuniityn aukiolla. Selvitykset ja suunnitelmat Alueen kaavamuutos pohjautuu arkkitehtikilpailun voittajaehdotukseen ja viitesuunnitelmaan, jonka suunnittelija on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma Sito Oy:ssä. Siihen sisältyy mm. katusuunnitelman vaihe 1 ja 2, vesihuollon suunnitelma, pihasuunnitelmaluonnos, hulevesien selvitys, kevyen liikenteen sillan ja ajotunnelin kattamisen luonnos sekä meluselvitys. Alueen rakennettavuusselvitys on tehty Geotek Oy:ssä ja luontolausunto Luontotieto Keiron Oy:ssä. Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy on laatinut Hakalehdon puiston lähiympäristösuunnitelman. Perittävät maksut Hakija on maksanut 28.1.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 §:n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 4 240 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 933 euroa, yhteensä 5 173 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 38 / 110 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 § 142 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi. 1.1 alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. 1.2 alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa. 1.3 asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen ”tiebreak” 1.4 kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset asuntotyypistöltään ja hallintamuodoltaan monipuoliselle asuntorakentamiselle, joka käsittää omistusasuntojen lisäksi asumisoikeus-, vuokra-, ja opiskelija-asuntoja. 1.5 Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ns. autotonta asumisen vaihtoehtoa lähellä Tapiolan keskustan palveluja, metroasemaa ja bussiterminaalia. 1.6 Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. 1.7 Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. 1.8 uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 39 / 110 1.9 Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ______________. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - - - - - kohta 1.4 muutetaan kuulumaan: ”kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle.” kohdan 1.4 jälkeen lisätään uusi kohta: ” Lautakunnan hyväksymien Tapiola-teesien mukaan ”Tapiolan keskustaan tarvitaan myös opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille.” Tuuliniityn alue on tähän tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen. Asemakaavoituksen osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla tarvittavat suunnitelmat mm. HOAS:n kanssa.” kohta 1.5. muutetaan kuulumaan: alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ja autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella yleisesti käytössä olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös Tapiolan keskuspysäköintilaitoksesta.” kohdan 1.5. jälkeen lisätään uusi kohta: ”jatkosuunnittelussa tutkitaan myös, onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa ottaen huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus lähialueiden kanssa.” kohdan 1.8 jälkeen lisätään uusi kohta: ”Myös tällä alueella tulee toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate: alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi.” kohdan 1.9 jälkeen lisätään uusi kohta: Alueen toteuttaminen vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue toteutuu viihtyisänä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka alueella sijaitseva tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen vuokrasopimukseen päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee sitä, että asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti kahteen eri osaan. Jäsen Pöntynen esitti jäsen Klarin kannattama, että päätösehdotusta korjataan siten, että: - kohdan 1.2. loppuun lisätään: ”myös kattojulkisivujen osalta.” Jäsen Oila ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Pirjo Kemppi-Virtanen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että voidaanko hänen sekä jäsenten Oilan ja Pöntysen tekemät ehdotukset Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 40 / 110 hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tuuliniitty II asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten pohjaksi. 1.1 Alueelle osoitetaan Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. 1.2 Alueesta muodostetaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, joka jatkaa Tuuliniityn eteläosaan aiemmin toteutettua puurakentamista ja vahvistaa alueen omaleimaista imagoa, myös kattojulkisivujen osalta. 1.3 Asemakaavan muutos pohjautuu vuoden 2013 alussa järjestettyyn arkkitehtikilpailuun ja sen voittaneeseen ehdotukseen ”tiebreak”. 1.4 Kaavamuutoksella luodaan alueelle edellytykset monipuoliselle asuntorakentamiselle. 1.5 Lautakunnan hyväksymien Tapiola-teesien mukaan ”Tapiolan keskustaan tarvitaan myös opiskelija-asuntoja, erityisesti lapsiperheille.” Tuuliniityn alue on tähän tarkoitukseen monestakin syystä erinomainen. Asemakaavoituksen osana tulee tämä tavoite varmistaa laatimalla tarvittavat suunnitelmat mm. HOAS:n kanssa. 1.6 Alueen pohjoisosaan kehitetään joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn perustuvaa asumistapaa ja autopaikkanormitusta voidaan muuttaa alueella yleisesti voimassa olevasta. Osa autopaikoista voidaan osoittaa myös Tapiolan keskuspysäköintilaitoksesta. 1.7. Jatkosuunnittelussa tutkitaan myös onko alueen kokonaisrakennusoikeutta nostettavissa ottaen huomioon alueen keskeinen sijainti ja yhteensopivuus lähialueiden kanssa. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 41 / 110 1.8 Tuuliniityn ja Hakalehdon puistoympäristöä kohennetaan laadukkaaksi Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi, joka yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi rakennetun miljöön kanssa. 1.9 Tuuliniityn pohjoisosassa sijaitseva ajoramppi Etelätuulentieltä maanalaiseen keskuspysäköintiin integroidaan maisemalliseksi elementiksi puistoalueen ja rakentamisen rajakohdassa. 1.10 Uudiskortteleiden ajoneuvoliikenne osoitetaan pääosin Tuulikujan kautta ja alueen uusi sisäinen katu toteutetaan korkealaatuisena hidaskatuna. 1.11 Myös tällä alueella tulee toteuttaa Tapiolan asuinalueiden yleisperiaate: alueet toteutetaan avoimesti läpikuljettaviksi. 1.12 Etelätuulentien yli osoitetaan puurakenteinen kevyen liikenteen silta ja varmistetaan kokonaisuudessaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. 1.13 Alueen toteuttaminen vaiheistetaan suunnitelmallisesti siten, että alue toteutuu viihtyisänä ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuisena, vaikka alueella sijaitseva tenniskeskus jatkaa ainakin nykyisen vuokrasopimukseen päättymiseen saakka (31.12.2019). Tämä merkitsee sitä, että asemakaava jaetaan myöhemmässä käsittelyvaiheessa juridisesti kahteen eri osaan. 2 järjestää asemakaavan muutoksen tavoitteista ja lähtökohdista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Pirjo KemppiVirtasen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.9.2014 § 97 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuuliniitty II:n valmisteluaineistosta, alue 211003, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 11 Sivu 42 / 110 katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydälle panosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.9.2014 § 105 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuuliniitty II:n valmisteluaineistosta, alue 211003, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen poissa ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Käsittelyn alussa esittelijä korjasi ehdotustaan siten, että kaavamääräysten kohta ”Autopaikkavelvoite” muutetaan kuulumaan: ”AK-1 -korttelialueella muutetaan autopaikkojen rakentamisvelvoite kerrostalojen osalta 1 autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohden ja rivitalojen osalta 1 autopaikka asuntoa kohden. Autopaikat on sijoitettava pihakannen tai rakennusten alle.” Keskustelun kuluessa jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että kaavamääräysten kohta Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 43 / 110 ”Autopaikkavelvoite” muutetaan kuulumaan: ”AK-1 -korttelialueella muutetaan autopaikkojen rakentamisvelvoite kerrostalojen osalta 1 autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohden kuitenkin vähintään 1 ap/asunto ja rivitalojen osalta kuitenkin vähintään 2 ap/asunto. Autopaikat on sijoitettava pihakannen tai rakennusten alle.” Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattama, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: ”Lautakunta päättää antaa jatkosuunnittelua koskevat seuraavat ohjeet: - Varmistetaan pyöräilyliikenteen hyvä toimivuus, etenkin ratkaisu turvaamaan hyvä etelä-pohjoissuuntainen pyöräily EtelätuulentienPohjantien alueella vaatii jatkosuunnittelua. - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämän Elä ja Asu -kokonaisuuden sijoittaminen tutkitaan Tuuliniityn alueen eri paikkoihin siten, että se ei estä tästä asemakaavasta poisrajatun alueen kaupunkikuvallisesti merkittävää ratkaisua (ei tasaista kerrostalomassaa).” Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esitystä täydentävä lisäysehdotus sekä esittelijän esityksestä poikkeava ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että Kemppi-Virtasen ehdotuksen johdosta on äänestettävä. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät jäsen Karhu, jäsen Lahti, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Nevanlinna, varapuheenjohtaja Louhelainen, jäsen Ahlman ja puheenjohtaja Markkula ja sitä vastaan varajäsen From, jäsen Palomäki, jäsen Kemppi-Virtanen ja jäsen Lintunen. Poissa olivat jäsen Salo ja jäsen Oila. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen seitsemällä äänellä neljää ääntä (7/4) vastaan, kahden jäsen ollessa poissa, esittelijän esityksen. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen mukaisesti täydennettynä hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tuuliniitty II:n valmisteluaineistosta, alue 211003, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 44 / 110 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 2.12.2013 päivätyn ja 25.8.2014 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224), 3 päättää antaa jatkosuunnittelua koskevat seuraavat ohjeet: - Varmistetaan pyöräilyliikenteen hyvä toimivuus, etenkin ratkaisu turvaamaan hyvä etelä-pohjoissuuntainen pyöräily EtelätuulentienPohjantien alueella vaatii jatkosuunnittelua. - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päättämän Elä ja Asu -kokonaisuuden sijoittaminen tutkitaan Tuuliniityn alueen eri paikkoihin siten, että se ei estä tästä asemakaavasta poisrajatun alueen kaupunkikuvallisesti merkittävää ratkaisua (ei tasaista kerrostalomassaa). 4 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.5.2015 § 81 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Tuuliniitty II:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 211003, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2.12.2013 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224), 3 Ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 4 240 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 933 euroa, eli yhteensä 5 173 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 11 Sivu 45 / 110 Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 240 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 2.12.2013 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 7.9.2015 § 125 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 2.12.2013 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Tuuliniitty II - Vindängen II asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6797, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 211003 (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224). Käsittely Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 12 12.10.2015 Sivu 46 / 110 4429/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto 167 § 80 § 241 § 126 § 10.12.2014 20.5.2015 10.8.2015 7.9.2015 12 Suurpelto I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330406, 21. kaupunginosa Henttaa (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh. 043 825 1919 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 19.11.2012 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelit 21030 ja 21183 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330406. Oheismateriaali Selostus Suurpelto I, tapahtumaluettelo Suurpelto I, kaavamääräykset 1 Suurpelto I, kaavamääräykset 2 Suurpelto I, kaavamääräykset 3 Suurpelto I, kaavakartta Suurpelto I, ajantasa-asemakaava Suurpelto I, havainnekuva Suurpelto I, perspektiivikuvia Asemakaavanmuutos mahdollistaa liike-, palvelu- ja toimitilojen sekä asumisen sijoittamisen toistaiseksi rakentumattomaan toimisto-, asuin- ja palvelukorttelin. Mitoitus vastaa merkittävää osaa Suurpellon kaupallisten palveluiden potentiaalista. Maanalaisesta pysäköinnistä luovutaan ja pysäköinti keskitetään pysäköintilaitokseen. Suunnittelualueen yleisiä alueita kehitetään tukemaan suunniteltuja toimintoja ja niiden luontevaa liittymistä muuhun keskukseen. Asemakaavanmuutoksen rakennusoikeus on yhteensä 35 000 k-m2, mistä asumista on 19 000 k-m2. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 12 Sivu 47 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Suurpelto I - Storåkern I, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6765, kortteli 21030, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330406. Vireilletulo ja liittyvät päätökset Maanomistajat ovat hakeneet Suurpellon Kehä II:n varren työpaikkakortteleiden mukaan lukien korttelin 21030 asemakaavanmuutosta 20.11.2009. Vireille tulosta on ilmoitettu nimikkeellä ’Suurpelto I, muutos’ Espoon kaupungin ilmoituslehdissä 17.2.2010 julkaistulla kuulutuksella. Espoon kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaosto on 11.4.2011 myöntänyt kaupungin omistamalle maa-alueelle korttelissa 21030 suunnitteluvarauksen NCC Property Development Oy:lle palvelukorttelialueen suunnittelua varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 7.12.2011 linjannut, että Suurpellon työpaikkakorttelit muutetaan palvelukortteleiksi, joilla voimassa oleviin asemakaavoihin verrattuna asumista on enemmän ja työpaikat ovat pääosin palvelutyöpaikkoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavanmuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 29.10.2012. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 12 Sivu 48 / 110 Alueen nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Suur-Matinkylän koillisosassa Suurpellossa Kehä II:n (Kilonväylä) Lukusolmun eritasoliittymän lounaispuolella ja on pinta-alaltaan noin viisi hehtaaria. Valtaosan kaava-alueesta omistaa Espoon kaupunki. Korttelialueen länsiosan omistavat yksityiset kiinteistöosakeyhtiöt. Asemakaavan muutosalue käsittää nykyisen korttelin 21030 ja sitä ympäröivät katualueet (Suurpellon puistokatu, Henttaankaari, Lukukatu, Kynäkatu). Suunnittelualue on osa Suurpellon tulevaa keskustaa ja siitä muodostuu merkittävä osa sen kaupunkikuvaa. Nykyisen korttelialueen pinta-ala on noin 2,8 ha ja se on rakentamaton. Alueen kadut on rakennettu pintarakenteita lukuun ottamatta valmiiksi katusuunnitelmien mukaisesti ja niiden korkeusasemat ovat selvästi luonnollista maanpintaa korkeammalla. Alue on suhteellisen tasaista luonnollisen maanpinnan viettäessä loivasti lännestä itään päin. Vesakko-/ lehtipuupeitteisenä joutomaana alueella ei ole tunnettuja luonnon- tai kulttuuriympäristön suojeluarvoja. Yleisesti Suurpellon alueella pohjaveden taso on maanpinnan tasossa. Maaperä on savikkoa ja kuuluu rakennettavuusluokitukseltaan pääosin luokkiin 4 ja 5a (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö ja erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Voimassa oleva maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös 15.8.2007). Siinä Suurpelto osoitettiin taajamatoimintojen alueeksi ja Kehä II moottoriväyläksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 30.10.2014. Se korostaa Suurpellon asemaa joukkoliikenteeseen tukeutuvana ympäröivää aluetta tehokkaampana taajama-alueena. Suurpeltoon on osoitettu myös tiivistyvää rakennetta tukeva pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka sai lainvoiman vuonna 2010. Alue kuuluu myös Espoon kaupunginhallituksen 24.5.2005 hyväksymän Suurpelto-Kehä II osayleiskaavaehdotuksen alueeseen. Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin keskustatoimintojen ja lähipalveluiden aluetta C (uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet). C-alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Suunnittelualueen eteläreuna on työpaikkaaluetta TP. TP-alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimistoja näihin verrattavia tiloja. Alueella on pohjois-eteläsuuntainen pikaraitiotievaraus. Suunnittelualueeseen rajautuvat asuinalueet on osoitettu merkinnällä A1 (uusi kaupunkimainen asuntoalue). Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 12 Sivu 49 / 110 Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen lukuun ottamatta sen sisältämän kaupan yksiköiden yksikkökokoa. Kaavaehdotuksessa esitetty myymäläkeskittymän ja vaikutuksiltaan paikallisen suuryksikön salliminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen keskustojen ensisijaisuuteen suuryksikköjen sijoittumispaikkana, voimassa olevien asemakaavojen yleiskaavaa huomattavasti suurempaan asukaspohjaan ja Espoon palveluverkkoselvityksiin, jotka ovat määritelleet Suurpellon suureksi paikalliskeskukseksi. Edellytyksiä yleiskaavasta poikkeamiselle on käsitelty tarkemmin kaavaselostuksessa. Alueella on voimassa Suurpelto I - asemakaava (valtuusto hyväksyi 11.9.2006). Suunnittelualueen itäosa on osoitettu merkinnällä KT-1 toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa opetustoimen tiloja. Korttelinosan tehokkuusluku on e = 1.90, joka vastaa kerrosalaa noin 29 300 k-m2. Korttelin luoteisosa on merkinnällä ALP-4 asuin-, asuntola-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa asumista häiritsemätöntä työtilaa, opetustoimen tiloja tai hotellin. Koko kerrosalan tai osan siitä saa toteuttaa opetustoimen tiloina tai hotellina. Liike-, toimisto-, palvelu-, työ- ja asukkaiden yhteistä kokoontumis- ja harrastustilaa tai opetustoimen tai hotellin tilaa tulee olla vähintään 4 %. Korttelinosan rakennusoikeus on 17 000 k-m2. Lounaisosassa on ALP-1 asuin-, asuntola-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialueet, jolle saa sijoittaa hotellin ja asumista häiritsemätöntä työtilaa. Koko kerrosalan tai osan siitä saa toteuttaa hotellina. Liike-, toimisto-, palvelu-, työ- tai asukkaiden yhteistä kokoontumis- ja harrastustilaa tai hotellintilaa tulee rakentaa vähintään 13 %. Korttelinosan rakennusoikeus on 5 000 k-m2. ALP-1 ja KT-1 alueiden välissä on autopaikkojen korttelialue LPA. Merkinnällä ma-1 on osoitettu pääasiallisesti tai kokonaan maanalainen tila, johon saa sijoittaa teknisiä, huolto-, varasto-, pysäköinti- ja väestönsuojatiloja. Ajantasaasemakaavassa on lisäksi toimintojen sijoitusta ja rakentamistapaa koskevia yksilöiviä määräyksiä. Suurin sallittu kerrosluku korttelissa on VI. Kaavanmuutosalueen nykyinen kokonaisrakennusoikeus on 51 423 k-m2. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 10.12.2014 asemakaavan muutosehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 §:n mukaisesti nähtäville. Suunnitelmat olivat nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 22.12.2014 - 27.1.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus, jossa Suurpelto-seura ilmoitti suhtautuvansa kaavanmuutokseen myönteisesti, mutta korosti, että toteutuksen tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja että alueella tulisi kokeilla uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja hyödyntää asukkaiden ideoita. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 7 kappaletta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi yleiskaavapoikkeaman olevan riittävästi perustellun ja asemakaavan täyttävän maankäyttö- ja Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 12 Sivu 50 / 110 rakennuslain sisältövaatimukset kaupan sijainnin ohjauksen osalta, mutta edellytti vaiheittaisen meluntorjunnan ja toimivuustarkastelujen tulosten tarkempaa kuvaamista. Ympäristökeskus arvioi kaavan ilmanlaatu- ja melunormien täyttyvän varsin hyvin, mutta toivoi liikerakennuksen talotekniikan meluun kiinnitettävän huomiota. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnitti huomiota pelastusteiden suunnitteluun. Caruna Oy ehdotti, että asemakaava sallisi puistomuuntamon rakentamisen alueelle. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä kiinteistöjen lämmitysmuodoksi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä ei ollut huomauttamista suunnitelmaan. Nähtävilläolon jälkeen täsmennettiin laaditun korttelisuunnitelman pohjalta rakentamistapaa ja kaupunkikuvaa koskevia määräyksiä. Pysäköintipaikkojen määrä muutettiin kaupunkisuunnittelukeskuksessa laaditun Pysäköinnin periaatteet -raportin mukaiseksi. Liikekortteliin esitettiin kerrosluvun sijaan suurin sallittu julkisivukorkeus, joka kuvaa paremmin rakentamisen volyymia. Kaavanmuutoksen liikenteelliset vaikutukset sekä meluntorjunta kuvattiin kaava-aineistossa tarkemmin. Lisäksi tehtiin pieniä yhtenäistäviä sanamuotomuutoksia. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja kuvaus Kaavanmuutoksella pyritään varmistamaan Suurpellon kaupallisten palveluiden toteutuminen paikalliskeskuksen mitoitusta ja palvelutasovaatimuksia vastaavalla tasolla sekä edistämään alueen asuntotuotantoa. Kaavanmuutos on osa laajempaa Suurpellon toimistokortteleiden muutosta palvelukortteleiksi. Voimassa olevan asemakaavan kortteli 21030 jaetaan kahdeksi kortteliksi. Läntisestä korttelista 21030 tulee pääosin asuinkortteli AK ja itäisestä korttelista 21183 liikerakennusten korttelialue KM-1. Väliin jää pohjoisosassa Kynäniekanpihan torialue ja eteläosassa pienliikkeitä palveleva pieni pysäköintialue. Torialueelle ja muulle yleiselle jalankulkualueelle sijoitetaan polkupyöräpysäköintiä ja viherrakentamista. Asuinkortteli k21030 Muutoskorttelin länsiosa osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Suurin sallittu kerrosluku on Suurpellon puistokadun varressa VII ja korttelin länsiosassa VI. Asuinkortteliin muodostuu suojainen yhtenäinen piha-alue ja rakennusmassojen suuntauksella muodostetaan vaihtelevia näkymiä ympäristöön. Maantasokerroksen liiketilat muodostavat kokonaisuuden torialueen ja liikekorttelin kaupallisen keskittymän kanssa. Kaavamääräyksillä pyritään kannustamaan maantasokerrosta elävöittävien liike-, palvelu- ja harrastetilojen rakentamiseen. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 12 Sivu 51 / 110 Viitesuunnitelmassa kortteli muodostuu kahdeksasta lohkaremaisesta pistetalosta ja niitä yhdistävästä jalustakerroksesta. Jalustakerros kokoaa korttelin asuinrakennukset yhdeksi kokonaisuudeksi niin kaupunkikuvallisesti kuin toiminnallisestikin. Suurpellon puistokadun puoleisten massojen sisäänvedetty ylin kerros liittyy aiheena puistokadun länsipuolen rakentamiseen. Korttelipiha, oleskelu- ja leikkialueet, viherrakentaminen ja välttämättömät huolto- ja pelastusreitit on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena. Yleisten alueiden puolella väritys on esitetty Suurpellon värityssuunnitelman perusideaa noudattaen. Sisäpihan puolella korostuvat nauhamaiset ulkoparvekevyöhykkeet ja vaalea väritys. Liikekortteli k21183 Kaavanmuutosalueen itäosa osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi (KM-1). Korttelialueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 §:ssä tarkoitetun vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia toimitiloja sekä julkisia ja yksityisiä palvelutiloja. Kaupallisia palvelutiloja ja liiketiloja saa sijoittaa alueelle yhteensä enintään 15 500 k-m2, josta päivittäistavarakaupan tiloja saa olla yhteensä enintään 4 500 k-m2. Toimitilojen sijoittuminen tukisi asuinalueen sekoittuneisuutta ja pysäköinnin vuorottaiskäyttöä. Liikekortteli voidaan toteuttaa useammantyyppisillä kaupan konsepteilla. Mitoitus mahdollistaa esimerkiksi kahden supermarkettasoisen päivittäistavarakaupan ja joidenkin erikoistavarakauppojen sijoittumisen. Se sisältää varauksia myös lähipalveluita ja mm. seurakunnan tiloja varten. Suuryksiköiden kokoa on rajattu niin, että yksittäisen päivittäistavaramyymälän suurin sallittu koko on 3 000 k-m2 ja erikoistavaramyymälän 6 000 k-m2. Rajauksella pyritään varmistamaan, että keskuksen luonne säilyy paikallisena ja myös pienemmille toimijoille jää kerrosalaa. Toisaalta maksimikoko mahdollistaa palvelutarjonnaltaan monipuolisen ja laadukkaan yksittäisen myymälän sijoittumisen osaksi palvelukokonaisuutta. Kortteliin sijoittuu myös koko kaavanmuutosaluetta palveleva pysäköintitalo. Myös pysäköintitalo on suunniteltu vaiheittain toteutettavaksi. Tavoitteena on, että liikekorttelin rakennukset muodostavat maisemassa erottuvan veistoksellisen kokonaisuuden. Koska rakennus on pääosin kaksikerroksinen, hyödynnetään kattokerroksen teknisiä tiloja näyttävyyden lisäämiseksi. Kynäniekanpihan puoleista pääsisäänkäyntiä tulee korostaa massoittelulla ja katoksin, mikä edistää orientoitumista ja rakennuksen luontevaa liittymistä Lukutorilta C-korttelin eteläpuolitse liikekorttelin eteen ulottuvaan kävelypainotteiseen raittialueeseen. Liikerakennuksen länsisivulle ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan aula-, pienliike- tai palvelutiloja, jotta mittakaava pysyy miellyttävänä ja julkisivu heijastaa toiminnallisuutta. Koska näkymät viereisistä asuinrakennuksista avautuvat liikerakennuksen suuntaan, on kattojulkisivunkin suunnitteluun kiinnitettävä huomiota. Osa Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 12 Sivu 52 / 110 katosta on suunniteltu toteutettavan viherkattona. Huoltopihat on katettava ja näkösuojattava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Henttaankaaren puolella julkisivujen mittakaava on suurempi, mutta korttelinurkkien sisäänvedoilla jäsennetään pitkiä rakennusmassoja. Liikenne Kaupan sijoittumiselle ja keskuksen toimivuudelle on oleellista hyvä saavutettavuus eri liikennemuodoilla. Keskeistä pohjoispuolista Kynäniekanpihan kaupunkitilaa on suunniteltu jalankulun ja pyöräilyn näkökulmasta siten, että ostoskeskuksen sisäänkäyntiin on mahdollisimman selkeät ja viihtyisät yhteydet. Myös kaupunkitilan vehreyteen pyritään kiinnittämään huomiota. Lukusolmun ylittävä itälänsisuuntainen yhteys korttelin pohjoispuolella on merkittävä pyöräilyyhteys Suurpellosta Tapiolan suuntaan. Kortteleita ympäröivien katujen varsilla on jalankulku- ja pyörätiet eri suuntiin. Keskus on jo nykyisellään hyvin tavoitettavissa myös julkisella liikenteellä. Lähimmät pysäkit sijoittuvat kaava-alueelle Suurpellon puistokadulle ja Henttaankaarelle. Alueelta on suorat bussiyhteydet Tapiolan (107) ja Olarin (121) kautta Kamppiin sekä mm. Matinkylään ja Niittykumpuun. Espoon raideliikennevision (2011) mukaan Suurpellon läpi on linjattu pikaraitiotielinjat Matinkylä - Kera sekä Tapiola - Espoon keskus - Jorvi. Suurpellosta aukeaa näin suunnitelman mukaan raideyhteydet sekä rantaradan että metron suuntaan. Lukusolmun eritasoliittymä on valmistunut 2013 ja se on ajoneuvoliikenteen pääyhteys Kehä II:lta Suurpellon katuverkkoon ja myös suunniteltavalle kaava-alueelle. Korttelialuetta ympäröivät kadut on pääosin rakennettu. Kaavanmuutoksen toteuttaminen edellyttää pieniä muutoksia nykyisiin katusuunnitelmiin, mutta ei edellytä muutoksia katualueiden tilavarauksiin. Koska pääkäyttötarkoitusten mukainen kokonaiskerrosala laskee, ei asemakaavanmuutos olennaisesti muuta Suurpellon alkuperäisten asemakaavojen yhteydessä tehtyjä liikenneennusteita tai liikenneverkon mitoitustarpeita. Koko Suurpellon aluetta koskevassa toimivuustarkastelussa on todettu, että vasta Kehä II:n itäpuolisen Nygrannaksen asemakaava-alueen valmistuessa ja mankkaalaisten ajaessa Lukusillan kautta Kehä II:lle saatetaan tarvita lisäkaistajärjestelyjä. Huoltoajo liikerakennuksen korttelialueelle tapahtuu Hentaankaaren puolelta ja asuinkortteliin Kynäkadulta. Pienemmät myymälät asuinkorttelissa voidaan huoltaa kadulta/torialueelta. Pysäköinti Liikekortteliin tulee rakentaa pysäköintitalo, johon varataan autopaikat liikekorttelia ja asuinkorttelia varten. Ajo pysäköintilaitokseen on Kynäkadulta. Pysäköintitalosta on järjestettävä viihtyisät, turvalliset ja esteettömät kulkuyhteydet asuntoihin. Asuinkortteliin saa maantasopysäköintinä osoittaa liikuntaesteisille varattavan määrän Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 12 Sivu 53 / 110 autopaikkoja. Liikekortteliin on varattu jonkin verran maantasopaikoitusta, joka palvelee erityisesti liike- ja asuinkorttelin maantasokerroksen pienliiketilojen lyhytaikaista pysäköintiä ja liikuntaesteisten asiointia. Pysäköintipaikkojen mitoitus perustuu kaupunkisuunnittelukeskuksessa tehtyyn Pysäköinnin periaatteet -työhön. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap / 110 k-m2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, - 1 ap / 70 k-m2 toimitiloja ja yksityisiä palvelutiloja, - 1 ap / 50 k-m2 liiketiloja, - 1 ap / 150 k-m2 julkisia palvelutiloja, - 1 ap / 500 k-m2 varastohotellitiloja. Suunnittelussa tulee huomioida myös liikuntaesteisille varattujen autopaikkojen mitoitus. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 pp / asuntokerrosalan 30 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulee osoittaa ulkotiloissa. - 1 pp / 100 k-m2 liike-, toimi- ja palvelutilaa. Liikerakennuksen polkupyöräpaikoista valtaosa on osoitettu yleiselle alueelle liikerakennusten sisäänkäyntien ja pohjois-eteläsuuntaisen jalankulkureitin yhteyteen. Melu ja ilmanlaatu Kehä II:n varrella on melueste, jonka jälkeen melutaso ennustetilanteessa (2030) on alueella maantasossa (2m) suurimmalta osin 55–60 dB. Asuinkorttelista on tehty meluselvitys 11/2013, jonka mukaan asemakaavassa on esitetty rakenteellinen melumääräys. Piha- ja oleskelualueet saadaan suojattua liikennemelulta rakentamisen vaiheistuksesta riippumatta. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 150 metrin päässä Kehä II:n ajoradan reunasta, mikä täyttää HSY:n suositusetäisyyden liikenteen päästöjen kannalta. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 5,2 ha. Tästä AK -korttelin osuus on noin 1,06 ha ja KM-1 -korttelin noin 1,49 ha. Loput alueesta on yleisiä alueita. Asemakaavaehdotuksessa asuinkerrostalojen korttelin (AK) rakennusoikeus on 19 000 k-m2, mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 1.79. Liikerakennusten korttelin (KM-1) rakennusoikeus on 16 000 k-m2, mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 1.07. Pääkäyttötarkoitusten mukainen rakennusoikeus on siis yhteensä 35 000 k-m2, mikä tarkoittaa Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 12 Sivu 54 / 110 16 423 k-m2:n laskua verrattuna ajantasakaavaan. Mikäli lisärakentamisoikeus mm. asuntojen apu- ja yhteistiloille sekä pysäköintilaitokselle ja huoltotiloille hyödynnetään kokonaisuudessaan, nousee maanpäällinen rakennusoikeusvolyymi kuitenkin merkittävästi. Selvitykset Suurpellosta kokonaisuutena on laadittu kaupallinen selvitys (Suurpellon keskusta - Kaupan konseptivaihtoehdot ja kaupallisten vaikutusten arviointi. Espoon kaupunki / Ramboll Oy 28.11.2013.), joka on ollut kaavaehdotuksen kaupallisen mitoituksen lähtökohtana. Rakentamista havainnollistaa ja toteutusta ohjaa korttelisuunnitelma, joka sisältää mm. alustavat rakennussuunnitelmat, lähiympäristösuunnitelman, pelastustiekaavion sekä hulevesiselvityksen (Suurpelto-asemakaavanmuutos alue 330406. Korttelisuunnitelma. Optiplan Oy / Arkkitehtiyöhuone APRT Oy / Maisema-arkkitehdit BymanRuokonen Oy / Trafix Oy / Ramboll Oy. NCC Property Development Oy / NCC Rakennus Oy. 11.5.2015). Meluntorjunta perustuu meluselvitykseen (Suurpelto I asemakaavan muutos, alue 330406 - Meluselvitys. Ramboll Oy. 11.12.2013). Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan IV. Suunnitteluvarauksen haltija on 13.12.2012 maksanut asemakaavanmuutoksen laatimiskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 § 167 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto I:n valmisteluaineistosta, alue 330406, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 19.11.2012 päivätyn ja 1.12.2014 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelin 21030 21. kaupunginosassa (Henttaa), alue 330406, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 12.10.2015 Asia 12 Sivu 55 / 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.5.2015 § 80 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Suurpelto I asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 330406, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 19.11.2012 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelit 21030 ja 21183 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330406, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 760 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä 4 360 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 241 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 19.11.2012 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelit 21030 ja 21183 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330406, Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 7.9.2015 § 126 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 19.11.2012 päivätyn ja 20.5.2015 muutetun Suurpelto I - Storåkern I asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6765, joka käsittää korttelit 21030 ja 21183 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330406. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Käsittely 12.10.2015 Asia 12 Sivu 56 / 110 Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Suunnitteluvarauksenhaltija, ote ilman liitteitä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote liitteineen Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta Muistuttajat, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 13 12.10.2015 Sivu 57 / 110 5390/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto 165 § 103 § 242 § 127 § 10.12.2014 10.6.2015 10.8.2015 7.9.2015 13 Tiistilä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310417, 23. kaupunginosa Matinkylä (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh. 043 825 3629 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Ross Snell, puh. 046 877 3240 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 4.11.2013 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Tiistilä Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417. Oheismateriaali Selostus Tiistilä, tapahtumaluettelo Tiistilä, kaavamääräykset 1 Tiistilä, kaavamääräykset 2 Tiistilä, kaavakartta Tiistilä, ajantasa-asemakaava Tiistilä, havainnekuva Tiistilä, näkymäkuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen korttelin 23161 tontille 1 ja tuoda näin tehokasta asumista aivan Matinkylän metroaseman tuntumaan. Tontilla, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu työpaikkakorttelialueeksi, sijaitsee 1980-luvulla rakennettu 4 841 k-m2:n kokoinen pienteollisuusrakennus maantasopysäköinteineen. Asemakaavan muutoksella tontille mahdollistetaan asuinkerrostalojen korttelialue AK-1, jonka rakennusoikeus on 13 800 k-m2. Rakennusoikeudesta vähintään 300 k-m2 tulee osoittaa katutasoon avautuvaksi liike-, toimisto- tai palvelutilaksi. Korttelin itäreunaan esitetystä XVI kerroksisesta asuinrakennuksesta muodostuu uusi Matinkylän maamerkki. Autopaikat sijoitetaan pihakannen alle. Asemakaavan muutoksella korttelin tehokkuudeksi tulee noin e = 2.7. Kaavamuutoksella alueelle tuleva rakennusoikeuden lisäys on 8 959 k-m². Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavamääräyksien sanamuotoja on täsmennetty ja liike-, toimisto- ja palvelutilan määrää kasvatettu 100 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 13 Sivu 58 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tiistilä - Distby, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6841, käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 20.10.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tynnyripuiston kaavamuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 22.2.2013, muutettu 2.5.2013 ja 4.11.2013. Tiistilä irrotettiin ehdotusvaiheessa omaksi kaavakseen ja siitä laadittiin uusi erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 1.12.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä, Tiistilän pienalueen koilliskulmassa. Tiistiläntiehen, Suomenlahdentiehen ja Pyyntitiehen rajautuvalla korttelialueella sijaitsee 1980-luvulla rakennettu pienteollisuusrakennus, jonka pysäköinti on järjestetty maantasossa. Kaava-alueeseen kuuluvat myös Pyyntitie ja osa Tiistiläntiestä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle rakennetaan metroa lähelle Suomenlahdentien linjausta. Metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee sijaitsemaan Pyyntitien korttelista koilliseen, Suomenlahdentien toisella puolella. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole asuntoja, mutta sen ympäristö on tiheästi asuttua, kerrostalovaltaista aluetta. Tiistilässä yli puolet alueen asunnoista on vuokra-asuntoja. Suunnittelualueen eteläpuolella Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 13 Sivu 59 / 110 sijaitsevien kerrostalojen kerrosluvut vaihtelevat III ja VII välillä. Suomenlahdentien pohjoispuolella kerrosluku on III. Matinkylän metrokeskuksen kaakkoiskulmaan on kaavoitettu 16-kerroksinen asuinrakennus merkitsemään kaupunkirakenteellisesti tärkeää paikkaa. Myös Matinkylän vanhan ostoskeskuksen alueelle on suunniteltu 16kerroksisia rakennuksia siellä olevien lisäksi. Näiden rakennusten korkeudet ovat tasolla noin + 60 - +70. Metrokeskuksen korkeus voi asemakaavan mukaan olla korkeintaan tasolla noin +33. Suunnittelualuetta ympäröivien asuinrakennusten korkeudet ovat tasolla +18 - +41. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva kauppakeskus Iso Omena ja sen yhteyteen rakentuva Matinkylän metrokeskus muodostavat muuhun ympäristöönsä verrattuna suuren, kaupunkirakennetta katkaisevan ja sulkevan yksikön. Kauppakeskus Ison Omenan ja Matinkylän metrokeskuksen alueella tehokkuus on noin e = 3.0. Suunnittelualueen itäpuolen asuinkorttelissa tehokkuus on noin e = 1.8 ja eteläpuolella korkeimmillaan e = 1.0. Asuntokortteleiden rakentamisen tehokkuus on alhaisimmillaan e = 0.25 suunnittelualueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen tontille ajetaan Pyyntitien kautta ja paikoitus sijaitsee maantasossa. Pyyntitie yhtyy alueellisena kokoojakatuna toimivaan Tiistiläntiehen. Pyyntitie on päättyvä katu, jonka liikennetuotos muodostuu pääosin asumisesta. Alueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Pyyntitien eteläpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Pyyntitieltä Kalaonnentielle. Espoon pyöräilyn tavoiteverkon mukaan Suomenlahdentien eteläpuolella on tuleva pyöräilyn laatureitti ja Tiistiläntien itäpuolella on pyöräilyn pääreitti. Alueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Lähimmät bussipysäkkiparit sijaitsevat suunnittelukohteena olevan tontin kohdalla Suomenlahdentiellä. Tuleva metrokeskus ja bussiterminaali valmistuvat noin 200 metrin päähän. Työpaikkoja on suunnittelualueen pienteollisuusrakennuksen lisäksi samassa korttelissa palvelurakennusten (P-1) ja toimisto- ja teollisuusrakennusten (KTY) korttelialueella. Näissä toimivat mm. Espoon kaupungin eteläinen aikuissosiaalityö, ikäihmisten palvelukoti ja mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus. Lisäksi työpaikkoja on Ison Omenan kaupoissa sekä julkisten palveluiden ja toimistojen tiloissa. Metrokeskukseen on suunniteltu metroaseman ja bussiterminaalin lisäksi liike- ja palvelutilaa. Suunnittelualuetta lähimmät yhtenäiset viheralueet ovat Suomenlahdentien varrella sijaitseva Kalatorpan puistoalue sekä suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Rajakallion puistoalueella. Alueella on olemassa oleva kunnallistekniikan verkosto. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 13 Sivu 60 / 110 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen läheisyydessä sijaitsevaa taajamatoimintojen aluetta. Aluetta sivuaa ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Espoon eteläosion yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A). Alueen pohjoisosaa sivuaa kokoojakatu ja maanalainen raide. Suunnittelualueen koillispuolella on keskustatoimintojen aluetta (C-K). Alueella on voimassa Tiistilä -niminen asemakaava, joka on vahvistettu 11.8.1977. Siinä alue on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (TP 8), jolle saa sijoittaa työhuonetiloja ja korkeintaan 50 % kerrosalasta niihin liittyviä myymälöitä ja toimistotiloja sekä enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tehokkuusluku tontilla on e = 0.8. MRA 27 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 10.12.2014 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 22.12.2014 - 27.1.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi lausuntoa ja neljä kannanottoa. Lausunnoissa ja kannanotoissa kehotettiin kiinnittämään huomiota mm. johtosiirtoihin sekä pelastus- ja poistumisteihin. Ilmanlaatumääräystä pyydettiin tarkentamaan ja Pyyntiaukio ja Pyyntikuja toivottiin liitettäväksi osaksi korttelia. Asemakaavan muutokseen on tehty pieniä tarkennuksia nähtävilläolon jälkeen. Katutilaan avautuvaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa on määrätty 100 k-m2 lisää. Lisäksi kaavamääräysten sanamuotoja on täsmennetty. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Matinkylä on yksi Espoon viidestä tiiviistä kaupunkikeskuksesta ja kaupunginosa, jonka liikenneyhteydet paranevat länsimetron myötä entisestään. Alueen palvelutarjonta on hyvä. Yleisenä tavoitteena Matinkylässä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen metron vaikutusalueella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan suunnittelualueen huomattava tehostaminen ja noin 250 uuden asunnon sijoittuminen aivan uuden metrokeskuksen tuntumaan. Suomenlahdentien varresta, on tarkoitus kehittää urbaani katutila yhdistämään Matinkylää ja Finnoota. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 1,1 ha. Asemakaavan muutoksen myötä korttelin 23161 tontin 1 koko pienenee 6 051 m2:stä 5 199 m2:in. Tontista muodostuu uusi kortteli 23312. Osa tontin länsireunasta muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi ja tontin Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 13 Sivu 61 / 110 koillisnurkkaan tulee katuaukio. Korttelinrajojen suoristamisen myötä pieni pala Suomenlahdentien varren katualueesta liitetään kortteliin. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 8 959 k-m2. Korttelialueen pinta-ala on 5 199 k-m2 ja katualueiden 5 969 k-m2. Korttelialueen rakennusoikeus on 13 800 k-m2, josta vähintään 300 k-m2 osoitetaan katutasoon rakennettavaksi liike-, toimisto tai palvelutilaksi. Kaava-alueen korttelitehokkuudeksi tulee noin e = 2.7. AK-korttelialue Suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1). Alueelle saa rakentaa kolme asuinkerrostaloa, joiden korkeudet ovat VIII ja XVI kerrosta. Kerrosten laskeminen aloitetaan kansipihan päältä. Korttelialueen korkein, alueen itä-reunassa sijaitseva kannen päältä XVI kerroksinen rakennus nousee yhdeksi Matinkylän korkeimmista rakennuksista, reilun +71 metrin korkeustasoon. Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus siten, että niissä on jalustaosa, keskiosa ja sisäänvedetty yläosa, XVI kerroksisessa rakennuksessa korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti suunniteltu huippu. Jalustaosa ei saa olla umpinainen ja katuaukiolle avautuvaan osaa tulee rakentaa liike-, toimisto- tai palvelutilaa vähintään 300 k-m2. Julkisivuissa tulee käyttää kiviaineista materiaalia, vaaleaa rappausta ja tummaa tiiltä. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: - 1 ap asuntokerrosalan 130 k-m2 kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto 1 ap liike-, toimisto- ja palvelutilojen 70 k-m2 kohti Korttelialueelle tulee rakentaa pysäköintipaikkoja polkupyörille vähintään: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikki autopaikat tulee sijoittaa kannen alle ma-1 - rakennusalalle. Pysäköinnin päällä on kansipiha. Kansipiha tulee maisemoida siten, että se liittyy luonnollisesti ympäröivään maastoon ja maisemaan. Pyyntitien pohjoispuolella oleva nykyinen liittymäkielto poistetaan niin, että uusi ajoliittymä korttelialueelle voidaan sijoittaa noin 30 metrin päähän Tiistiläntien ja Pyyntietien liittymästä. Suomenlahdentien ja Tiistiläntien liikenne aiheuttaa liikennemelua ja päästöjä alueelle. Kortteliin on laadittu meluselvitys, jonka pohjalta kaavaan on kirjattu melumääräys. Ilmanlaatu on otettu huomioon koneellisen ilmanvaihdon ilmanottoaukkojen sijaintia koskevalla kaavamääräyksellä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 13 Sivu 62 / 110 Katualueet Korttelialueen länsireunassa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, Pyyntikuja. Korttelin koillisnurkassa Suomenlahdentien ja Tiistiläntien risteyksessä on katuaukio, Pyyntiaukio, joka on tärkeä osa Tynnyripuiston suunnitteluun liittyvää kaupunkimaista katutilaa ja aukioiden sarjaa. Korttelialueen itä- ja eteläpuolella on katualuetta. Kunnallistekniikka Alueelle on laadittu erillinen kunnallistekninen tarkastelu. Tarkastelussa on esitetty kaavamuutoksen aiheuttamat johtojen ja kaapeleiden siirrot. Suunnitelmat Kaava-alueelle on laadittu kunnallistekniikan yleissuunnitelma, joka sisältää mm. kaavamuutoksen aiheuttamat johtosiirrot sekä meluselvityksen. Korttelisuunnitelma Rakentamista havainnollistaa ja toteutuksen ohjeena toimii korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet 4.3.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 §:n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 %, 2 120 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 333,33 euroa, yhteensä 2 453,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.6.2013 § 100 (4418/10.02.03/2011) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 13 Sivu 63 / 110 suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä. 1.4 Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan. Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linjaautoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linja-autoterminaalista. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi _____________. Käsittely Puheenjohtaja Markkula esitti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 13 Sivu 64 / 110 - kohdan 1.2 loppuun tehdään lisäys: Siltayhteydet väleillä "metrokeskushotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena. - päätösehdotuksen kohdan 1.4 toiseksi virkkeeksi lisätään lause, joka kuuluu: Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. - päätösehdotuksen kohdan 1.4. loppuun lisätään lause, joka kuuluu: Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä. - kohdassa 1.5 toinen virke, joka on ehdotuksessa ”Katuyhteyttä Puntaritieltä Piispanportille länsiväylän alitse tutkitaan.” korvataan seuraavalla: Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, että voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Hyväksyttiin varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotus, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Suvi Karhu. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Alueelle tutkitaan Matinkylän uuden peruskoulun, aikuislukion ja nuorisotilan, uimahallin, kylpylän, hotellin, hyvinvointipalveluiden, asuntojen ja Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin, työpaikkojen ja Elä ja Asu-yksikön sijoittamista. Tynnyripuisto suunnitellaan suurelle käyttäjämäärälle sopivaksi toiminnalliseksi keskustapuistoksi Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 13 Sivu 65 / 110 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivien rakennusten mittakaava ja alueen asukkaiden elinympäristön laatu. Pysäköinti sijoitetaan pääosin rakennusten ja kansien alle. Alueelle rakennetaan kaikille aina avoinna olevaa kaupunkitilaa, keskustapuisto ja aukioita. Suomenlahdentie rajataan selkeästi ja avataan rakennukset katutilaan. Siltayhteydet väleillä "metrokeskus-hotelli" ja "hotelli- uimahalli" suunnitellaan siten, että syntyy yhtenäisempää tilaa ja monipuolisempi palvelutoiminnan kokonaisuus. Länsiväylän varteen sijoitetaan tehokasta työpaikkarakentamista, joka samalla toimii alueen melusuojana. Tätä varten Matinkyläprojektin tulee tarkastella Länsiväylän vartta riittävän laajana kokonaisuutena. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Metrokeskuksen umpinaisten julkisivujen ja suuren liikennemäärän aiheuttamaa katutilan sulkeutuneisuutta kompensoidaan uusien rakennusten massoittelussa, julkisivuissa ja Suomenlahdentien katurakenteiden suunnittelussa. Olemassa olevien ja suunniteltujen rakennusten korkeudet otetaan lähtökohdaksi. Tynnyripuistosta rakennetaan kaunis ja vehreä puisto pehmentämään tehokkaasti rakennettua ympäristöä. 1.4 Viherympäristön kehittämisen tavoitteet Tynnyripuistosta ja Tiistinniitynpuistosta kehitetään Matinkylän ja Olarin asukkaiden yhteinen, helposti saavutettava, viihtyisä ja aktiivinen keskustapuisto, jossa huomioidaan kaikki ikäryhmät. Tavoitteena on toteuttaa puistomainen kulkuyhteys koulun länsipuolelta Suomenlahdentielle. Puiston suunnittelussa huomioidaan hulevesien vaatimat tilavaraukset. Varataan tilaa katupuille. Tynnyripuiston merkitystä keskustapuistona korostetaan viherrakentamisen keinoin sovittamalla rakentamistarpeet mahdollisimman hyvin tarpeeseen säilyttää alueen pohjoinen metsäinen osa ja kehittämällä länteen viheryhteydet varmistavaa puistoyhteyttä. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Katuyhteys Puntaritieltä Piispanportille Länsiväylän alitse on tärkeä yhteys. Tutkitaan osana tämän kaava-alueen ja myös metrokeskuksen toimivuutta, millaisille liikennetyypeille ja millaisille liikennemäärille yhteys on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Arvioidaan myös, onko kyseisen yhteyden käytölle syytä asettaa rajoituksia eri vuorokauden aikoina. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 13 Sivu 66 / 110 Palveluille ja asumiselle osoitetaan riittävät pysäköintialueet. Kevyen liikenteen suunnittelussa korostetaan turvallisuutta sekä puiston ja metrokeskuksen saavutettavuutta eri suunnista. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpaikkoja. Suunnitteluratkaisuilla edistetään joukkoliikenteen käyttöä ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata linja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Matinkylän linjaautoterminaalista. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 § 165 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Tiistilä, muutos oli valmisteluaineistovaiheessa osa Tynnyripuiston (alue 312005) kaavamuutosaluetta. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tynnyripuiston valmisteluaineistosta, alue 312005, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 3.12.2014 päivätyn Tiistilä Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2015 § 103 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Tiistilän kaavamuutoksen ehdotuksesta, alue 310417, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 4.11.2013 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 13 Sivu 67 / 110 piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 2 120 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 333,33 euroa, eli yhteensä 2 453,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 242 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Espoon Pyyntitie 1 ja Espoon kaupungin välillä 3.7.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 4.11.2013 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 7.9.2015 § 127 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 4.11.2013 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Tiistilä Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6841, joka käsittää korttelin 23161 tontin 1 sekä katualuetta (Muodostuu uusi kortteli 23312), 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 310417. Käsittely Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 13 Sivu 68 / 110 pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote liitteineen Muistuttajat, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Viranomaiset, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan päätöstä pyytäneet Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 14 12.10.2015 Sivu 69 / 110 2193/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus 4§ 137 § 295 § 21.1.2015 3.9.2015 28.9.2015 14 Karhuniitynmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 632400, 72. kaupunginosa Karhusuo Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh. 043 824 9583 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 12.1.2015 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavan, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400. Oheismateriaali Selostus Karhuniitynmäki, tapahtumaluettelo Karhuniitynmäki, kaavamääräykset (osa 1) Karhuniitynmäki, kaavamääräykset (osa 2) Karhuniitynmäki, kaavakartta Karhuniitynmäki, havainnekuva Karhuniitynmäki, suojelumääräys Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Karhusuon koulun merkittävä laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi. Lisäksi osoitetaan turvalliset liikenneyhteydet jalan ja polkupyörällä Nupurintieltä Karhuniityntien kautta kouluun sekä Nupurintien liittymässä. Pieneltä osin kaavoitetaan pientaloaluetta Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä 16 091 k-m2. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 14 Sivu 70 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Karhuniitynmäki - Björnängsbacken, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6884, käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita, 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungin tonttiyksiköltä sivistystoimen ja tilakeskus-liikelaitoksen esityksestä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 6.8.2014. Vireilletuloon liittyviä muita poliittisia päätöksiä: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti 20.11.2013 kokouksessaan tärkeänä, että Karhusuon koulun laajennushanke toteutetaan investointiohjelman mukaisesti niin, että se on valmis viimeistään vuonna 2018. Valtuuston 4.12.2013 hyväksymässä vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman investointiliitteessä vuosille 2014–2018 on Karhusuon koulu ja päiväkodin lisärakennushankkeen määrärahavaraus vuosina 2016–2018. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi 26.2.2014 Karhusuon koulu- ja päiväkotihankkeen tarveselvityksen osan, joka koski hankkeen mitoitusta ja alustavia huonetilaohjelmia käytettäväksi rakennushankkeen suunnittelun pohjana. Karhusuon koulu suunnitellaan yhtenäiseksi 3-sarjaiseksi peruskouluksi, jonka laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 698. Samaan kiinteistöön tulevan Karhusuon päiväkodin mitoitus on kuusi ryhmää eli 126 laskennallista hoitopaikkaa, johon sisältyy esiopetus. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 14 Sivu 71 / 110 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 23.6.2014. Alueen nykytila Asemakaava-alue sijaitsee Karhusuon asuinalueen länsiosassa Nupurintien ja Karhuniityn alueen välissä. Suunnittelualueeseen kuuluu Karhusuon koulun tontti ja sen pohjoispuolinen vanha niitty, osa Nupurintietä ja Karhuniityntietä, Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä sijaitsevat pientalokiinteistöt sekä Björnkärrsbäckenin puronotko. Espoon kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueesta. Pientalokiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, yleisen tien alueen omistaa Liikennevirasto. Asemakaava-alueella sijaitsee vuonna 1961 rakennetut koulu- ja opettajien asuinrakennus sekä vuonna 1988 valmistunut pieni kirjastorakennus. Karhuniityntien varren kiinteistöillä sijaitsee eri-ikäisiä 1-1½ -kerroksisia omakotitaloja. Alueen rakennukset on toteutettu poikkeusluvin ja suunnittelutarveratkaisuin. Osa pientalokiinteistöistä sijaitsee melualueella, jolla tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso (LAeq) ylittää päiväajan ohjearvon 55 dB nykyisellä liikennemäärällä. Ajoyhteys Nupurintieltä koulutontille on Karhuniityntien ja Karhuniitynkujan kautta. Kyseisillä teillä ei ole erillistä jalkakäytävää. Pientalokiinteistöille ajetaan Karhuniityntien kautta. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on reitit pientaloalueen pohjoispuolelta Nupurintieltä koululle sekä idästä Karhusuon asuinalueelta Karhusillan kautta Karhuniityntielle. Asemakaava-alueella, erityisesti koulutontilla ja sen välittömässä läheisyydessä korkeuserot ovat suurehkot, mäet ovat jyrkkäpiirteisiä. Björnkärrsbäckenin lehtomainen puronotko on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi ja Björnkärrsbäcken kalastollisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Alueella on havaittu liito-oravia. Koulutontin länsipuolella sijaitsee muinaismuistolain suojelema kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu kantatie. Suunnittelualuetta sivuaa lännessä virkistysalue ja etelässä moottoriväylä. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, lainvoimainen 23.12.1997) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), julkisten palveluiden aluetta (PY) ja virkistysaluetta (V), jolle on osoitettu pääulkoilureitti. Alueelle on merkitty muinaismuistoalue ja -kohde: merkintä ”sm2” osoittaa muinaismuistolain tarkoittamia tutkimustoimenpiteitä vaativan muinaisjäännöksen sijainnin. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 14 Sivu 72 / 110 Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, joka käsittää muun muassa kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Suunnittelualueella ei ole aiempaa asemakaavaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 9.2.–10.3.2015. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä muistutusta sekä saatiin neljä lausuntoa ja viisi kannanottoa. Muistutukset koskivat muun muassa seuraavia asioita: - Liikennejärjestelyjen toimivuus ja turvallisuus, liikennemäärät sekä saattoliikenteen sujuvuus Karhuniityntien sekä Nupurintien ja Karhuniityntien liittymäalueen parantamistoimenpiteet Isoa koulukeskusta päiväkoteineen ollaan rakentamassa liikenteelliseltä sijainniltaan huonoon paikkaan Koulun koko, päiväkodin sijoittuminen koulukeskuksen yhteyteen Liikenteen aiheuttaman melun torjunta Pientaloalueelle osoitettu rakentamisen määrä Katu- ja tiealueiksi lunastettavien yksityisten maa-alueiden määrä Luontoarvot. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin neljä lausuntoa ja viisi kannanottoa. Niissä otettiin kantaa muun muassa liikenteen ja pientaloalueelle kohdistuvan liikennemelun ratkaisemiseen, pientaloalueen rakentamistehokkuuteen, rakentamisen vaikutuksiin maisemassa, yhdyskuntateknisen huollon järjestämiseen sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksiin. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on muutettu seuraavasti viranomaisten lausuntojen ja kannanottojen perusteella: - - - - Osa Karhusuon koulurakennuksesta osoitettu suojeltavaksi sr-1-merkinnällä, jotta turvataan rakennushistoriaselvityksen osoittamia ominaispiirteitä ja arvoja koulurakennuksessa Muinaisjäännösalueen sm-merkintää tarkennettu lähivirkistys-alueen (VL) puolella korttelialueen merkinnän kanssa yhteneväiseksi ja tarkemmaksi sm-1-merkinnäksi Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuva lähivirkistysalueen (VL) osa muutettu suojaviheralueeksi (EV) Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuvan kaupungin omistaman kiinteistön osa muutettu asuinpientalojen korttelialueesta (AP-1) suojaviheralueeksi (EV) Liikenteen melualueelle sijoittuva pientaloalueen osa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-2) ja ulko-oleskelualueiden melua Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 - - Asia 14 Sivu 73 / 110 koskeva määräys ulotettu koskemaan Karhuniityntien varren kiinteistöjä Karhunkuopalle saakka Maantien alueelta (LT) poistettu ohjeellinen hulevesialueen merkintä Osoitettu muuntamon rakennusala Karhuniityntien varteen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO-1) koillisosaan Purouoman pohjoisimman osan merkintä w-1 korvattu toimenpiteitä sallivammalla w-2-merkinnällä. Lisäksi asemakaavaan on tehty seuraavia muutoksia: - - - - Poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialuetta koskeva pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kellariin salliva määräys Lisätty YO-1-korttelialuetta koskeva määräys, jonka mukaan rakennuslupavaiheessa tulee esittää puustokartoitus jalopuiden osalta alueelta, johon kohdistuu rakentamistoimenpiteitä Eko-1-merkintää täydennetty määräyksellä puronotkon säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisena asuinpientalojen korttelialueella Maastonmuodoiltaan tasaisemmilla korttelialueilla kerroslukumerkinnästä poistettu kellariin pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja salliva merkintä ½k AP-korttelialueiden lisärakennusoikeudetta vähennetty 20 prosentista 15 prosenttiin Poistettu määräys, joka sallii rakentamisen neljä metriä lähemmäksi naapurin rajaa Karhuniityntien katualuetta kavennettu kahdella metrillä Karhuniityntie 4:n kiinteistön kohdalla EV-1-alueelta poistettu purouoman ohjeellinen w-1-merkintä mahdollistamaan tarvittaessa liikennejärjestelyistä johtuva puron putkitus Eko-1-merkintä poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialueen länsiosassa Tehty teknisiä tarkistuksia merkintöjen ja määräysten teksteihin. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Karhusuon koulu on käynyt ahtaaksi nykyisellään. Tilanahtautta helpottamaan koulutontille on rakennettu väliaikainen, siirtokelpoinen koulurakennus. Nykyisen koulun mitoitus palvelee alueen nykyisen asukasmäärän tarpeita. Sivistystoimen asiakasennusteen mukaan Keski-Espoon alueella, radan pohjoispuolella päiväkoti- ja kouluikäisten määrä kasvaa. Peruspalvelujen turvaamiseksi alueelle tullaan tarvitsemaan koulu, joka käsittää luokka-asteet 1-9 noin 700 oppilaalle, sekä päiväkoti, jossa on 126 laskennallista hoitopaikkaa. Esiopetus sisältyy päiväkodin hoitopaikkojen määrään. Sivistystoimi on tarkastellut eri vaihtoehtoja koulun sijainniksi ja päätynyt esittämään Karhusuon koulua laajennettavaksi muun muassa Nuuksion, Nupurin, Pitkäniityn ja Miilukorven alueiden tarpeisiin. Karhusuon koulun Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 14 Sivu 74 / 110 sijainti on keskeinen alueen koululaisten kannalta. Laajemmin koulu- ja päiväkotiverkkoa tarkastellaan tulevan maankäytön osalta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön yhteydessä. Alueen asemakaavoitus käynnistettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 26.2.2014 hyväksymän tarveselvityksen osan esittämässä laajuudessa. Tavoitteena on, että koulun rakentaminen alkaisi vuoden 2018 alkupuolella, ja rakennus valmistuisi vuoden 2019 joulukuussa. Turvallisten liikenneyhteyksien ratkaisemiseksi asemakaava-alueeseen on otettu mukaan Nupurintien ja koulutontin välinen pientaloalue sekä Nupurintie noin 300 metrin matkalta mukaan lukien Nupurintien -Karhuniityntien-Gumbölentien liittymä. Liikenteen parantamistoimenpiteet on tarkoitus sovittaa koulurakentamisen aikatauluun siten, että ne olisivat tehtyinä jo ennen koulun rakentamisen aloittamista. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,6 ha. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan yhteensä 16 091 k-m2. Aluetehokkuusluku on 0,12. Karhusuon koulua varten osoitetaan rakennusoikeutta 12 000 k-m2. Asuinpientalojen korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e = 0,20 mukaisesti yhteensä 4 091 k-m2. Maankäyttö Karhusuon koulun lähiympäristö osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Sille saa sijoittaa tiloja, jotka palvelevat peruskoulua, päiväkotia ja kirjastoa. Kerrosluvun sijaan rakennusalalle määrätään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan likimääräinen korkeusasema +49,0 meren pinnan yläpuolella (mpy). Rakennukset tulee sovittaa ympäristöönsä muun muassa porrastamalla ja osiin jakamalla. Liito-oravan elin- ja liikkumisympäristöt sekä muinaisjäännösalue rajaavat rakennusalaa. Korttelialueelle osoitetaan kaksi ohjeellista urheilu- ja virkistysaluetta (vu) koulun urheilukentiksi. Niiden tuntumaan, Karhuniityntien varteen koulun pohjoispuolelle sekä Karhuniitynkujan päähän koulun eteläpuolelle osoitetaan ohjeelliset pysäköimispaikat (p). Koulukortteliin tulee osoittaa vähintään yksi autopaikka 200 k-m2 kohti sekä yksi pyöräpaikka 50 k-m2 kohti. Pyöräpaikoista 20 % tulee toteuttaa katettuun tilaan. Olemassa olevat pientalokiinteistöt osoitetaan asuinpientalojen korttelialueiksi (AP-1 ja AP-2). Niille saa rakentaa kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Kerrosluku on maastonmuodoiltaan tasaisemmilla tonteilla I u3/4 ja rinteeseen sijoittuvilla ½k I u3/4. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuinrakennukseen kytkettyjä tai erillisiä yksikerroksia talousrakennuksia ja/tai autotalleja yhteensä enintään 15 prosenttia sallitusta rakennusoikeudesta. Osoitetulla rakentamistehokkuudella väljä Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 14 Sivu 75 / 110 pientaloalue tiivistyy täydentämisrakentamisen kautta. Autopaikkoja tulee osoittaa kaksi paikkaa yhtä asuntoa kohti. AP-2-korttelialueella kiinteistöt sijaitsevat melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Meluselvityksen mukaan täydentämällä massoittelua erillisellä autotalli- tai varastorakennuksella ja esimerkiksi umpinaisella tonttiaidalla saadaan uudisrakennuksille riittävän laajat piha-alueet, joilla ohjearvot eivät ylity. Asemakaavassa määrätään Nupurintien puoleisten julkisivujen ääneneristävyydestä. Suojeluarvot Asemakaavassa huomioidaan alueen suojelu- ja luontoarvot. Karhusuon koulun rakennushistoriaselvitys valmistui ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, ja koulurakennuksen suojelusta neuvoteltiin Uudenmaan ELY-keskuksen, kaupunginmuseon, tilakeskus-liikelaitoksen ja kaavoittajan kesken. Laadittu rakennushistoriaselvitys osoittaa ELYkeskuksen ja kaupunginmuseon mukaan koulurakennuksella olevan kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Jotta maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamat sisältövaatimukset täyttyvät, rakennuksen vanhin osa tulee suojella. Tämän johdosta asemakaavaan lisättiin koulurakennuksen vanhimman osan rajaava rakennusala ja siihen kohdistuva suojelumääräys (sr-1). Käsillä olevan asemakaavan suojelumääräystä (sr-1) on tarpeen täsmentää. Keskusteluun on noussut koulurakennuksen kunto ja mahdollinen purkaminen. Tarkennettu kaavamääräys mahdollistaa purkuluvan hakemisen asemakaavan perusteella ja kuuluu seuraavasti: ”Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjausja muutostöissä säilyttää. Suojelumääräyksestä voidaan poiketa ja rakennus saadaan purkaa, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että rakennus on käyttökelvoton pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan eikä rakennusta voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja terveydelle. Kaikista rakennusta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.” Asemakaava-alueelle laaditun luontolausunnon mukaiset liito-oravan ydinalueet osoitetaan s-1-merkinnällä suojeltaviksi alueen osiksi, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liito-oravan suojeltavia elinympäristöjä sijaitsee pääosin YO-1-korttelialueella sekä Karhulaakson lähivirkistys- ja suojaviheralueilla (VL-1 ja EV-1). Eko-1-merkinnällä osoitetaan YO-1- ja AP-korttelialueilla liito-oravan latvusyhteystarpeet. Osassa Björnkärrsbäckenin vesialueetta ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm-1) sijoittuu pääosiltaan Karhuniitynmäen Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 14 Sivu 76 / 110 lähivirkistysalueen (VL) puolelle, osittain myös YO-1-korttelialueen puolelle sekä siellä vähäisessä määrin rakennusalalle. Liikenne Suuren koulukeskuksen sijainti päättyvän tien päässä ei ole liikenteellisesti ihanteellinen ratkaisu. Kaavahankkeen liikennetuotos ei ole kovin merkittävä Nupurintiellä, mutta Karhuniityntiellä koulumatkat, saattoliikenne ja huoltoajo lisääntyvät merkittävästi. Karhuniityntien liikennemäärän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoden 2014 liikennemäärästä. Tuleva liikennemäärä ei ole katuverkolle ongelma välityskyvyn kannalta, mutta kaavaratkaisussa varaudutaan liikenteen lisääntymiseen mahdollistamalla saattopaikkojen, jalkakäytävien ja pyöräteiden rakentaminen sekä Nupurintien liittymän parantaminen turvallisen koulutien takaamiseksi. Autoliikenne Nupurintieltä koululle tapahtuu Karhuniityntien kautta. Kadun suunnittelua rajoittavat itäpuolen puronotkelma ja länsipuolen olemassa olevat kiinteistöt. Karhuniityntielle osoitetaan riittävä tilavaraus katualueeksi, jotta sille voidaan rakentaa sekä ajoväylä että yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leikkauksineen ja pengerluiskineen. Katu tulee noudattamaan pääosin nykyistä tielinjausta. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan liittyen on tutkittu koulutontin liikenneratkaisut. Päiväkodin ja koululaisten saattoliikenne osoitetaan pääosin koulun eteläpuolelle, huoltoliikenne sekä henkilökunnan pysäköinti pohjoispuolelle. Hajautuneesta pysäköintiratkaisuista johtuen saattopaikkoja tarvitaan tavallista enemmän, jotta voidaan taata sekä sujuva saattoliikenne että turvallinen koulutie. Saattoliikenteelle on kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä osoitettu reilut 20 autopaikkaa, ja ajoneuvoliikenne on eroteltu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä. Koulureitit kulkevat osittain saattoalueen kautta, joten koulutontin jatkosuunnittelussa tulee asiaan kiinnittää huomiota. Saattoliikenteen sujuvuus on yksi merkittävimmistä asioista liikennetuvallisuuden kannalta. Kaavassa osoitetaan ELY-keskuksen vaatima tilavaraus kaksikaistaiselle kiertoliittymälle sekä alikululle Nupurintien alitse. Tilavaraus mahdollistaa bussipysäkkiparin siirtämisen liittymän länsipuolelle Nupurintien varrelle. Nupurintien tarveselvityksessä (Sweco Ympäristö Oy. 2015) on päädytty yksikaistaiseen kiertoliittymään, jonka kapasiteetti on todettu riittäväksi ja myös turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Koulun laajentamiseen liittyvien turvallisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen aiheuttaa Espoon kaupungille kustannuksia. Katualueet ja muut yleiset alueet tulevat kaupungin toteutettaviksi. Nupurintien ja sen risteysalueen parantamistoimenpiteet tapahtuvat Liikenneviraston omistamalla maalla, mutta rakentamiskustannukset tulevat hyvin todennäköisesti kaupungin maksettaviksi, jotta tarpeelliset toimenpiteet saadaan toteutettua ennen koulun valmistumista. Kunnallistekniikan yleissuunnitemaan liittyen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 14 Sivu 77 / 110 3,8 miljoonaa euroa, josta liittymäalueen osuus on yksikaistaisena kiertoliittymänä ratkaistuna noin 2,75 miljoonaa euroa. Selvitykset ja suunnitelmat Rakennushistoriaselvitys Selvityksessä on esitetty Karhusuon koulun ja opettajien asuntolan rakentamisen taustat, alkuperäiset suunnitelmat, laajennus- ja muutostyöt sekä ominaispiirteet, joita ovat mm. koulurakennuksen liittyminen historiallisesti ja toiminnallisesti Karhusuon asuinalueeseen sekä koulun ja opettajien asuntolan taidokas sijoittaminen vaativalle ja pienilmastoltaan vaativalle tontille. Koulurakennus on suunnitteluratkaisuiltaan ja arkkitehtuuriltaan rakentamisajalleen tyypillinen rakennus. Lausunto Karhuniitynmäen kaava-alueen luontoarvoista Työssä tutkittiin liito-oravan esiintyminen alueella sekä arvioitiin kesäkauden käyntien avulla alueen kasvillisuutta. Luontoselvityksessä ei löydetty liito-oravan elinympäristöjen lisäksi sellaisia elinympäristöjä, että kaavan mahdollistaman rakentamisen vuoksi olisi tarve tehdä yksityiskohtaisempia lajikohtaisia selvityksiä. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Työssä on tutkittu katujen ja liikennealueen tilavaraukset ja liikenteen järjestelyt, samoin koulutontin sisäiset huoltoajoyhteydet, saattopaikka- ja pysäköinti-järjestelyt ohjeellisena. Yleissuunnitelmassa on määritelty yleisten alueiden alustavat rakennuskustannukset. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2015 § 4 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Karhuniitynmäen valmisteluaineistosta, alue 632400, 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 12.1.2015 päivätyn Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400, 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 12.10.2015 Asia 14 Sivu 78 / 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.9.2015 § 137 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Karhuniitynmäen asemakaavan ehdotuksesta, alue 632400, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 12.1.2015 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 295 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 muuttaa 12.1.2015 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Karhuniitynmäki Björnängsbacken asemakaavan, piirustusnumero 6884, ehdotusta siten, että ehdotuksen suojelumääräystä sr-1 täsmennetään seuraavaksi: ”Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjausja muutostöissä säilyttää. Suojelumääräyksestä voidaan poiketa ja rakennus saadaan purkaa, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että rakennus on käyttökelvoton pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan eikä rakennusta voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja terveydelle. Kaikista rakennusta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.”, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 12.1.2015 päivätyn ja 3.9.2015 muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavan, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin 72210 sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue 632400. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Päätös 12.10.2015 Asia 14 Sivu 79 / 110 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: tonttiyksikkö, sivistystoimi ja tilakeskus-liikelaitos Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan sitä pyytäneet Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 15 12.10.2015 Sivu 80 / 110 570/10.02.03/2015 Kaupunginhallitus 294 § 28.9.2015 15 Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 630102, 64. kaupunginosa, Karvasmäki Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki (alue 630102). Oheismateriaali - Selostus Tapahtumaluettelo Kaavamääräykset 1 Kaavamääräykset 2 Havainnekuva Ajantasa- asemakaava Kaavakartta Kaupunkisuunnittelulautakukunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 - 18.8.2010 osa 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 18.8.2010 osa 2 Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 k-m2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla 4 000 k-m2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle 35 000 k-m2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle 30 050 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 81 / 110 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 - 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero 6551. Aluenumero 630102. Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2005, täydennetty lisälehdellä 30.9.2005 ja päivitetty 1.12.2008 ja 6.11.2009. Valmistelijatietoja ja kaupungin yhteystietoja päivitettiin 2.4.2013. Alueen kuvaus Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 82 / 110 rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ja uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa 2006. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä ItäUudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Lommilan alueen enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle on 10 000 k-m2, joka sisältyy Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Voimassa oleva yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996. Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen. Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit 64005 - 64007 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 31.5.1984. Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 15 Sivu 83 / 110 MRA 32 §:n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.1.2013 Lommilan asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 §:n mukaisesti. Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa päivittäistavarakaupan määrää oli vähennetty valtuuston päätöksen mukaisesti 4 000 k-m2:iin, hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa kaavamääräystä oli tarkennettu sekä T-korttelin rakennusoikeutta tarkistettu. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 §:n mukaisesti nähtävillä 11.2.-12.3.2013. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon aikana 1 kirjallinen muistutus sekä 4 kpl lausuntoja ja kannanottoja. Kaavakartan merkintään tehtiin vähäinen tarkistus ELY-keskuksen lausunnon mukaan koskien maantiealueiden liittymämerkintöjä ja tekninen korjaus maantiealueen kaavamääräykseen. Kaavaselostusta täydennettiin ja korjattiin saadun palautteen perusteella. Aikaisemmat päätökset Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto -kokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisen aluekeskuksen idea on, että radanvarsikeskusta kehitetään palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan jokilaakson kulttuurihistorialliset ja virkistykselliset arvot. Kaupunginhallitus päätti 30.3.2004 merkitä Espoon keskuksen - Lommilan kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011-2020. Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011 - 2020 periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 15 Sivu 84 / 110 Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavan muutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela - asema Lommila -akseli. Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä ensimmäisen kerran 22.11.2006. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä. Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.1.2009. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti asemakaavan keskeisistä tavoitteista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville 26.1.2009. Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa 9.12.2009. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaavan muutosehdotus jätettiin pöydälle 9.12.2009, 20.1.2010 ja 17.2.2010. Pöydällä pidon aikana toimitettiin lautakunnalle lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 17.3.2010 palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua. Tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.2.2011. Asia jätettiin pöydälle kokouksissa 2.2.2011 ja 2.3.2011. Kokouksessa 16.3.2011 hyväksyttiin esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin nähtäville lautakunnan lisäyksin. Kokouksessaan 14.3.2012 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Teknisen toimen johtaja käytti 19.3.2012 otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 85 / 110 Kaupunginhallitus 12.11.2012 hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien toimenpiteiden jälkeen. Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 10.12.2012 ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.1.2013 asettaa valtuuston päätöksen mukaisesti korjatun asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville. Kaavakarttaa ja selostusta tarkistettiin vähäisesti nähtävillä olon jälkeen. Kaupunginhallitus hyväksyi 16.12.2013 Lommila-Gloms asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovuttamista koskevan esisopimuksen. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 27.1.2014. Valtuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen valittajina ELY-keskus ja kaksi yksityishenkilöä. Hallintooikeus antoi 26.6.2015 päätöksen 15/0537/5, jonka lopputuloksena oli, että valtuuston päätös oli syntynyt kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä ja on sen vuoksi lainvastaisena kumottava. Koska esteellisyys on syntynyt kaupunginhallituksen päätöksenteossa, esitetään asemakaavan muutos nyt uudestaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi samanlaisena kuin valtuusto on sen 27.1.2014 hyväksynyt. Myös kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovuttamisesta esitetään sopimuksen raukeamisen johdosta uudestaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Mitoitus ja ajoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 k-m2. Erilliselle hotelli- ja toimisto- ja liikerakentamiselle varataan 29 500 k-m2. Liikuntapalveluille osoitetaan 5 500 k-m2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään 4 000 k-m2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja varastorakennuksille varataan 30 050 k-m2 omalla korttelialueellaan. Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä 175 050 k-m2. Voimassa olevien asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on noin 110 000 k-m2. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 86 / 110 Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja kaavamuutoksen mukainen aluetehokkuus on ea=0,50. Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään 60 000 k-m2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan 50 000 k-m2. Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain merkittävään rakentamiseen. Kaupunkirakenne Lommilan asemakaavan muutosalue sijoittuu Espoon keskuksen tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka yhdistyy aseman seutuun puistokadulla Nimismiehenpellon läpi osaksi keskustan kaupunkirakennetta ja palveluja. Lommilan, Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu toteutetaan vaiheittain korkealaatuisena jalankulkuympäristönä huomioiden jokilaakson maisema- ja kulttuuriarvot. Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita. Visioissa esitetään bulevardin varren kaupunkikuvan elävöittämiseksi lisää asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon alueille. Lommilan alueen suunnitelmat eivät estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, mutta asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erilaisten katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Espoon aseman seudulla useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen ja mm. asuntotuotanto on jo alkanut. Espoontorin, Entressen ja S-Marketin osalta kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvä kehittämissuunnitelma on valmiina, ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu on käynnissä. Hankkeen toteutuminen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Virastokeskuksen, Suviniityn ja Suvelan kaavamuutokset vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Myös kaupunkikuvan parantaminen on alkanut, ja etenkin virastokeskuksen asemakaavanmuutoksen edetessä alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Lommilan alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Espoon keskuksen joukkoliikenneyhteydet parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdolliset Espoo–Salo-oikorata ja pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisivät alueesta entistä vilkkaamman risteysaseman. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 87 / 110 Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen. Espoonjokilaakson suuntaan näkyvät rakennukset on pyritty pitämään matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema jokimaisemassa säilyy. Virkistysreitti Espoon keskuksesta Oittaan ulkoilualueille kulkee Glomsinjoen rannassa. Lommilan rakentaminen on pyritty sijoittamaan etäämmälle joesta alueen luontoarvojen säilyttämiseksi. Korttelin 64006 (liikerakennusten korttelialue, KM) rakentamista ohjataan kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala tulee toteuttaa vaiheittain kuitenkin kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rakennusmassana, jota jäsennellään päämassasta erottuvin ja mittakaavaltaan erilaisin rakennusosin. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinjoen laaksoon. Maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisina. Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu torneineen korostuu maisemakokonaisuudessa. Lommilaan esitetty hotellirakennus on luonteeltaan matala siten, että se ei hallitse Espoonjokilaakson maisemaa. Hotelli voidaan toteuttaa siten, että huoneista avautuu näkymiä Glåmsinjoelle. Kortteliin voidaan toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa ja urheilua palvelevia tiloja. Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen kauppakeskuskorttelin alle. Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys. Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava. Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolilla olevat aukiot toisiinsa. Liikerakennusten korttelialueen (KM) länsipuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 88 / 110 Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen kehittyessä. Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on laadittu Lommilan asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma. Joukkoliikenne Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan mukaisen rakentumisen myötä Espoontiellä, Nupurintiellä ja Turuntiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen jalankulun ja pyöräilyn alikulun tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta niiden jalankulkuyhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan. Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa Lommilankulman ja Espoontien varteen. Maantien alueella on varauduttu liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen. Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi Lommila - Espoon keskus - Suurpelto - Tapiola Espoon raideliikennevision 2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu pikaraitiotien vaatima tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa käyttäjälähtöisesti Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Päätöksiä Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty. Pyöräily ja jalankulku Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa. Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien täydentyvään jalankulku- ja pyöräliikenteen reittiverkostoon sekä linjaautoliikenteen pysäkeille. Kaavaan on merkitty tärkeät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet (jk, jk-1) Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen toteutuksessa tulee sisätiloissa, rakennuksen aukioloaikoina, varautua Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 15 Sivu 89 / 110 kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi, Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti. Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemminpuoliseksi jalankulku- ja pyörätieksi. Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsinjoen rannassa Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin. Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräilyyhteys Glomsinjoen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön kehityksen myötä. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja kuormittamaan liikenneverkkoa, joka muutoinkin on kasvussa aluetta ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon, yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja tieverkon parantamista. Tämän varaudutaan asemakaavan muutoksessa. Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on tarkasteltu liikenneselvityksen ja sen päivitysten yhteydessä. Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon parantamistoimenpiteitä alueen rakentumisen eri vaiheissa. Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030 tilanteessa ovat: - Espoontie 2+2 - Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle) - Kirkkokatu 2+2 - yhteys Nupurintieltä Kehä III:n ali Lommilan alueelle - Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana kolmantena kaistana Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 - Asia 15 Sivu 90 / 110 Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään Nimismiehenpellon yhteys Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä Lommilan sisäiset yhteydet. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat. Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja simulointien pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan Espoontieltä Kehä III:n ja Nupurintien kautta. Yhteys on toimiva. Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen liikennesuunnittelun yhteydessä. Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen (Ympäristövaikutusselvitys, 2012) Lommilan sijoittuminen keskeisten liikenneväylien risteykseen turvaa hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Asiakkaiden asiointimatkat lyhenevät nykyisestä. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat paikallisesti. Toisaalta kun kauppakeskus on toteutunut, autolla ajettavat kilometrit pääkaupunkiseudulla vähenevät 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä vastaa 0,5 %:n vähenemistä ajetuissa kilometreissä ja 0,8 % ajetusta ajasta. Energia Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisessä Lommilan energiaselvityksessä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaava muutosalueen toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Kauppakeskus tullaan suunnittelemaan mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä energiasuunnitelma. Ostovoima ja väestömäärä (Kaupallinen selvitys, 2009 ja Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030) Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 15 Sivu 91 / 110 Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä. Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha- Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä ovat Kauklahti, Viherlaakso- Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkinaalueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 k-m2 ja enimmillään 100 000 k-m2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään 95 000 k-m2 ja enintään 180 000 k-m2. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta. Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien asuu lähes 175 000 asukasta. Markkina-alueen väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen (16.12.2002), ja jonka mukaan pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030. Espoon väestönkasvun painopiste on tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa. Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 23.8.2012 Espoon valtuuston päätöksen. Alueen maankäytön kehittämistä tutkitaan vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavoituksen yhteydessä. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes 50 000 uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 92 / 110 Kauppakeskus Kaavoituksen edetessä päivittäistavarakaupan määrää on pienennetty 8 800 k-m2:stä 4 000 k-m2:n. Lommilan konsepti perustuu hypermarkettien sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin. Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka vahvistaa ja monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa tarjontaa. Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä. Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä. Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja. Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen kulttuurihistoriallisesti tärkein rakennus sijaitsee Heidkullanmäen eteläpäässä, tulevalla katualueella. Rakennus on asuinkäytössä ollut hirsitalo, ja tavoite on, että se hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan alkamista joko siirretään tai puretaan siten, että sen käyttökelpoiset rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta. Glomsinjoen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys on lisätty s-2 merkintään. Erityisalueet Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsinjoen varresta on esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsinjoen ympäristöllä on seudullisesti virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita. Espoontien pohjoispuolella Glomsinjoen ympärillä oleva nykyinen puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV) liikenteen melusta johtuen. Luonto ja ympäristö Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset kaavamääräykset (hule, s-2). Lisäksi edellytetään, että ennen maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta. Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa kiinnittää huomiota. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 15 Sivu 93 / 110 Alueen luontoarvot Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla virtaavassa Glomsinjoessa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Glomsinjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsinjoen muut arvokohteet, kuten äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle. Kaava-alueella Glomsinjoen merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen. Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla. Kaavamääräyksessä edellytetään, ettei joen ekologinen tila eivätkä meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua. Laaditut selvitykset Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin 10 000 k-m2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään 4 000 k-m2 päivittäistavarakauppaa. Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty 2012. Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla liikennejärjestelyillä. Viimeisin liikenteen selvitys koskee päivittäistavarakaupan tilojen määrän pienentymisen vaikutuksia liikenteeseen sekä Nupurintien ja Nimismiehenpellon suuntien yhteystarpeisiin. Espoon raideliikennevisio 2050 -raportti on valmistunut helmikuussa 2011. Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on valmistunut joulukuussa 2011. Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa 2011. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui maaliskuussa 2011. Lommilan kaupallinen selvitys on laadittu 2009. Päivittäistavarakaupan konseptiesimerkkiä on päivitetty viimeksi 2013. Alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta on laadittu selvityksiä: - Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Tommila Oy 10.8.2012 - Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy 20.2.2012. - Lommila osana Espoon keskusta -raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Arkkitehdit Tommila Oy 8.11.2012 Lisäksi alueen luontoarvoista on laadittu tarpeelliset selvitykset. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 15 Sivu 94 / 110 Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty 8.6.2012. On selvitetty hankkeen vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin ja talouteen. Raportissa on arvioitu myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Viranomaisneuvottelut ja YVA- tarveharkinta Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.9.2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa 3.9.2008 Espoon keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon kaupunginhallitus 2.11.2009 ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita, vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti 13.9.2010, että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi. ELY-keskus ilmoitti 8.6.2011 saapuneella kirjeellään ottaneensa asian uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY ilmoitti, että edellinen päätös perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupunginhallitus antoi lausunnon 29.8.2011, jonka mukaan YVA menettely ei toisi sellaista lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen. 29.11.2012 ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta asiasta seuraavaa: Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 §:n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä, Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 95 / 110 joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. ELY-keskuksen aloitteesta järjestettiin niin kutsuttu toisen vaiheen viranomaisneuvottelu 7.5.2013. Tilaisuudessa läsnä olleet viranomaiset esittivät kantansa hankkeesta ja näkemyksistä käytiin keskustelu. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 294 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen 15.9.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki (alue 630102). Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 § 7-kohta). Byman Elon kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asiaan uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa otetaan huomioon yleiskaavan muutos ja keskusliikkeiden mietintä kauppakeskuksesta luopumisesta. Valmistelussa otetaan myös huomioon autopaikoituksen riittämättömyys sekä kohteessa että lähiseudun asutuksessa, joka aiheuttaa tarpeen järjestää erikseen joukkoliikennettä kauppakeskuksen tarpeisiin. Lisäksi asemakaavan muutoksen johdosta jo nyt tukkoisen liikenteen parantamistarve on nyt esitettyä suurempi. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 15 Sivu 96 / 110 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1 poissa ollessa ja yhden äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin palautusehdotuksen. Elo Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Kaupunginhallitus 1 hylkää liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen 15.9.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hylkää 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin perustein: Kaavaehdotuksen mahdollistamalla hankkeella on kaupallisten selvitysten mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen keskustaalueen kaupallisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Kaavan mahdollistamalla rakennusoikeudella Lommilan kauppakeskuksesta tulisi pääkaupunkiseudun suurimpia ja se veisi käytännössä koko Espoon keskuksen kehittämispotentiaalin. Maakuntakaavoitusta varten tehdyssä selvityksessä todettiin, ettei Lommilan erikoiskaupan suuryksikkö kilpaile Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavaan merkittyjen keskusten kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa kaupassa, eikä se tarjonnaltaan kilpaile keskustatatoimintojen tarjonnan kanssa. Kaavan mahdollistama hanke perustuu kuitenkin pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava keskusta-alueille tukemaan yhdyskuntarakennetta. Tämän tulee olla lähtökohtana myös Espoon keskuksen kehittämisessä. Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskuksena, vaan Lommilan alueesta syntyy uusi erillinen seudullinen keskus palveluineen ja työpaikkoineen. Alueella asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Hankkeessa ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tämän lisäksi kaavaehdotuksessa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä alueen läpi menee yksityisen sisätilan läpi. Alueella voimassa oleva yleiskaava ei osoita alueelle laajamittaista vähittäiskauppaa. Yleiskaava on vanhentunut ja sen uudistamistyö on käynnisssä. Alueen kaupallisten palveluiden mitoitus, laatu ja vaiheistus tulee ratkaista yleiskaavaprosessissa.” Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 15 Sivu 97 / 110 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1 poissa ollessa ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 16 12.10.2015 Sivu 98 / 110 2579/10.03.02/2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto 69 § 239 § 131 § 9.6.2015 10.8.2015 7.9.2015 16 Valtuustokysymys Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 25 muun valtuutetun 18.5.2015 jättämään valtuustokysymykseen Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustokysymys 18.5.2015 Sanna Lauslahti ja 25 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet 18.5.2015 kirjatun valtuustokysymyksen, jossa kysytään, voidaanko Espoon keskuksen alueella ottaa käyttöön tilapäiseksi senioreiden toimintakeskukseksi seurakunnalta vapautuva Suvelan kappeli kunnes alueelle saadaan elä ja asu -seniorikeskus. Samaan yhteyteen toivotaan myös nuorisotilaa, jotta on mahdollista saada ylisukupolvistakin toimintaa. Valtuustokysymyksessä mainitaan, että Espoon keskuksesta puuttuu senioreiden toimintakeskus, joka toimisi oman alueensa senioriyhteisönä. Seniorit ovat nähneet hyvänä ratkaisuna Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen palvelukeskuksen kyläyhteisölle. Ikääntyneiden osallistuminen, vertaistuki ja yhdessä toimiminen ikäistensä ja muiden sukupolvien kanssa on tärkeää hyvinvoinnin edistämistä. Espoo -tarinassa tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Tavoitetta tukee kaupungin palveluvalikoiman muodostama ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuus. Osana kaupungin palvelukokonaisuutta Espoossa on kahdeksan palvelukeskusta (toimintakeskusta), joissa erityisesti ikääntyneillä on mahdollisuus yhdessä olemiseen ja toimimiseen. Palvelukeskukset sijaitsevat Leppävaarassa, Tapiolassa, Soukassa, Espoon keskuksessa, Viherlaaksossa, Kalajärvellä, Kauklahdessa ja Haukilahdessa. Palvelukeskuksissa voi muun muassa ruokailla, viettää aikaa, harrastaa ja tavata muita ihmisiä. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa ja tietoa. Monet Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 16 Sivu 99 / 110 seniorijärjestöt kokoontuvat maksutta palvelukeskuksen tiloissa. Palvelukeskusten lisäksi alueilla on asukastiloja ja kirjastojen kokoontumistiloja. Espoon keskuksen alueella on jo alueen ikääntyneiden käytettävissä palvelukeskus (toimintakeskus), jossa on mahdollisuus muun muassa lounasruokailuun, kokoontumisiin, harrastuksiin ja kuntoiluun. Lähivuosina tavoitteena on saada palvelukeskukseen aiempaa enemmän tiloja senioreiden yhteiskäyttöön. Myöhemmin toteutuvaan Espoon keskuksen elä ja asu -seniorikeskukseen sijoittuu palvelukeskus (toimintakeskus). Sen suunnitteluun otetaan alueen ikääntyneet tiiviisti mukaan. Suvelan kappelin käyttömahdollisuutta kaupungin asukastilaksi selvittiin noin kaksi vuotta sitten. Selvityksessä todettiin, ettei kappeli soveltunut tähän käyttöön muun muassa tilojen kunnon vuoksi. Suvelan kappelin omistaa Espoon seurakuntayhtymä. Kaupungin talousarviossa ei ole varauduttu tämän tilan mahdollisiin vuokra- tai korjauskustannuksiin. Vanhusten palvelut esittää, että Espoon keskuksen alueen ikääntyneet käyttävät entistä laajemmin Espoon keskuksen palvelukeskusta ja myös Entressen kirjaston yhteisiä tiloja osallistavaan ja yhteisölliseen toimintaan, kunnes Espoon keskuksen elä ja asu -seniorikeskus valmistuu. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.6.2015 § 69 Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 25 muun valtuutetun 18.5.2015 jättämään valtuustokysymykseen Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 239 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 25 muun valtuutetun 18.5.2015 jättämään valtuustokysymykseen Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 16 Sivu 100 / 110 Valtuusto 7.9.2015 § 131 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Sanna Lauslahden ja 25 muun valtuutetun 18.5.2015 jättämään valtuustokysymykseen Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 17 12.10.2015 Sivu 101 / 110 1524/10.03.02/2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto 41 § 245 § 132 § 15.6.2015 10.8.2015 7.9.2015 17 Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä (Pöydälle 7.9.2015) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina Elon ym. 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 23.3.2015 Valtuustoaloite Harriet Klar-Nykvist ja Tiina Elo sekä 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet 23.3.2015 seuraavan valtuustoaloitteen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämiseksi: "Keran alueelle on valmisteilla osayleiskaava, jossa juna-aseman ympärille suunnitellaan vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan hiilineutraalia joukkoliikenteeseen tukeutuvaa asuin- ja työpaikka-aluetta. On tärkeää, että uutta asuinaluetta kehitettäessä muistetaan myös sen historia. Keran asema ja alue on saanut nimensä Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, joka aloitti vuonna 1917 nimellä Viherlaakson Kattotiili Oy. Keran seisake perustettiin yhtiön anomuksesta helpottamaan etenkin tehtaan työntekijöiden työmatkoja. Keraan kasvoi vilkas teollisuusalue, joka hiljeni vasta 1990-luvulla. Keran tehtaiden vanha päärakennus on edelleen olemassa Karapellontien varrella. Kyseessä on alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin maamerkki, joka on syytä säilyttää osana kerroksellista kaupunkirakennetta ja muistumana alueen historiasta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Keran tehtaiden vanha päärakennus säilytettäisiin kaavoituksen yhteydessä. Espoon tulisi ensisijaisesti hankkia rakennus omistukseensa, jonka jälkeen siitä voisi tehdä uuden asuinalueen keskuksen. Kunnostettu Keran päärakennus Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 17 Sivu 102 / 110 sopisi hyvin esimerkiksi kylätaloksi asukkaiden käyttöön, nuorten bänditreenitiloiksi, senioreiden tapaamistiloiksi tai näyttelytiloiksi." Vastaus valtuustoaloitteeseen Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema teoksessa vuodelta 1991 mainitaan Kera Oy:stä muun muassa seuraavaa: "Arkkitehti Vilho Penttilän aloitteesta perustettiin vuonna 1917 rantaradan varteen Viherlaakson Kattotiili Oy-niminen tehdas." "Vuodesta 1937 tehdas toimi Kera Oy -nimisenä vuoteen 1958 saakka, jolloin tuotanto lopetettiin kannattamattomana." "Yhä vielä säilynyt, tosin uuteen käyttöön sovellettu tiilinen tehdasrakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1920. Rakennusta on laajennettu moneen eri otteeseen. Laajimmat uudisrakennustyöt toteutettiin 1937 - 1939 taiteilija O. J. Ermalan suunnitelmien mukaan. Tällöin korotettiin tehtaan radanpuoleinen sivu kaksikerroksiseksi ja sen viereen tehtiin pylväiden kannattama konttorisiipi. Pulpettikattoineen ja valkoiseksi rapattuine kuutiomaisine massoineen tehdas oli selvästi funktionaalistinen. Osittaiset tulipalot 1939 ja 1945 johtivat taas uudisrakennustöihin. Niiden tuloksena tehdas sai nykyisen harjakattoisen asunsa. Metallilevyistä tehty ulkovuoraus on täysin muuttanut rakennuksen luonteen. Savupiippu on purettu.” Alueen osayleiskaavatyö on meneillään. Alueen Y-tonttivarauksia tarkastellaan kaavatyön yhteydessä. Myös kaava-alueella olevien rakennusten suojelukysymykset käsitellään osayleiskaavaa seuraavassa asemakaavavaiheessa. Mahdolliset rakennuksen säilyttämiseen kantaa ottavat suojelumerkinnät velvoittavat rakennusten omistajia riippumatta siitä, kuka rakennuksen omistaa. Alueen keskeisten asemakaavojen suhteen voidaan edetä, kun osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot. Eli mahdollista suojeluasiaa voidaan asemakaavoituksella ruveta ratkomaan aikaisintaan vuoden 2016 puolella. Alueen rakentuminen kunnallistekniikan tai kunnallisten palvelutilojen osalta ei ulotu meneillään olevalle taloussuunnitelmakaudelle, jolloin alueelle tarvittavien tai sijoittuvien palveluiden määrä ja laatu eivät ole vielä tiedossa. Myöskään valmisteilla olevan kaavatyön vaihe ei anna mahdollisuutta tehdä tätä tarkastelua. Kaupungilla ei ole tietoa rakennuksen kunnosta tai mahdollisuudesta palauttaa rakennuksen korjauksen yhteydessä rakennuksen alkuperäinen ulkoasu eikä näitä seikkoja ole tiedusteltu myöskään rakennuksen omistajalta. Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta, jolle ei ole käyttöä. Keran tehdasrakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 17 Sivu 103 / 110 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 15.6.2015 § 41 Päätösehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina Elon ym. 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen selostusosan viimeiseen kappaleeseen: "Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta. Keran tehdasrakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 6 äänellä 3 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että selostusosan viimeinen kappale kuuluu: "Alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta. Keran tehdasrakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä." Kaupunginhallitus 10.8.2015 § 245 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina Elon ym. 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman ehdotti, että aloite hyväksytään. Puheenjohtaja ilmoitti, ettei ota ehdotusta käsiteltäväksi, koska ehdotus ei ole riittävän konkreettinen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 17 Sivu 104 / 110 Valtuusto 7.9.2015 § 132 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi Harriet Klar-Nykvistin ja Tiina Elon ym. 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila puheenjohtaja Kasvin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 18 12.10.2015 Sivu 105 / 110 2580/00.01.02/2015 Kaupunginhallitus 281 § 14.9.2015 18 Valtuustoaloite koulukohtaiseen ruoanlaittoon palaamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Minna Ahola, puh. 050 525 2779 Hellen Junninen, puh. 050 338 9787 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus Valtuustoaloite 18.5.2015 Valtuutettu Ulf Johansson ja 30 muuta valtuutettua ovat 18.5.2015 jättäneet valtuustoaloitteen koskien toivetta koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset. Valtuustoaloitteessa kerrotaan perusteluina, että ruotsalaisissa kunnissa valmistetaan taas kouluruoka kouluissa ja on osoittautunut, että koulujen oman keittiön ruoka voidaan valmistaa samaan hintaan kuin koulun ulkopuolisen toimittajan ruoka. Oman koulun ruuassa on paremmat ravintoarvot. Valtuutetut vetoavat lisäksi tutkimuksiin, jotka osoittavat käytännössä kaikkien oppilaiden pitävän ”kotitekoista” ruokaa tuoreempana ja maukkaampana. Vastaus Espoo Catering vastaa tällä hetkellä 79 koulukeittiön toiminnasta ja 13 koulun ruokapalveluja hoitaa ulkopuolinen toimija. Keittiöt ovat joko tuotanto- tai palvelukeittiöitä. Ruoka valmistetaan itse 70 koulukeittiössä, jotka toimivat tuotantokeittiöinä. Loput 22 koulukeittiötä ovat palvelukeittiötä, joihin ruoka tuodaan lähikeittiöistä joko kokonaan tai osittain, koska kaikissa palvelukeittiöissä ei ole edellytyksiä valmistaa ruokaa paikan päällä. Osassa palvelukeittiöissä voidaan valmistaa lämpimät lisäkkeet ja salaatit itse. Ruoka valmistetaan aina mahdollisimman lähellä olevassa tuotantokeittiössä aamuisin ja lähetetään heti palvelukeittiökouluun nautittavaksi samana päivänä koululounaalla. Koulussa, jossa on palvelukeittiö, koululainen syö samaa ruokaa kuin koulussa, jossa on tuotantokeittiö. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 18 Sivu 106 / 110 Palvelukeittiöt eivät täytä kaikkia tuotantokeittiölle määriteltyjä kriteereitä ja niiden uusiminen tuotantokeittiöiksi olisi epätaloudellista. Siirtokelpoisiin koulurakennuksiin ei kustannussyistä rakenneta ruoanvalmistukseen soveltuvia keittiötä, joten nekin toimivat palvelukeittiönä. Osa keittiöistä on alun perin suunniteltu palvelukeittiöiksi, joissa ei valmisteta kaikkia aterian osia. Uudet koulut suunnitellaan kokonsa takia nykyisin pääsääntöisesti tuotantokeittiöiksi, joissa ruoka valmistetaan paikan päällä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 14.9.2015 § 281 Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Ulf Johanssonin ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen koulukohtaiseen ruoanvalmistukseen palaamisesta Espoossa niissä kohteissa, joissa siihen on edellytykset sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Asia 19 12.10.2015 Sivu 107 / 110 2581/07.02.01/2015 Kaupunginhallitus 289 § 28.9.2015 19 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 [email protected] Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fipalveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Liite 14 Vuoden 2014 kuntalaisaloitteet - Valtuustoaloite 18.5.2015 Oheismateriaali Selostus Tiina Ahlfors ja 41 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen 18.5.2015 koskien Espoon liittymistä kuntalaisaloite.fi-palveluun. Aloitteessa todetaan ”Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalainen voi tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Aloitteiden toteuttaminen helpottuu merkittävästi ja samalla se edesauttaa palveluun osallistuvia kuntia toteuttamaan lain edellyttämää kuntalaisten osallistumisoikeutta. Kuntalaisaloite.fi on oikeusministeriön tarjoama palvelu ja sen käyttö on turvallista ja maksutonta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo liittyy kuntalaisaloite.fi-palveluun. Lisäksi edellytämme kuntalain mukaisesti, että valtuustolle tuodaan viipymättä selvitys vuonna 2014 tehdyistä kuntalaisaloitteista. ” Kaupungin nykyiset käytännöt aloitteiden tekemisessä Espoossa kuntalaisaloitteen voi tehdä sähköpostilla tai paperilla. Jos aloitteessa on useampi osallistuja, tiedot osallistujista tulee liittää aloitteeseen. Tämä voidaan tehdä niin ikään sähköpostilla tai paperilla. Allekirjoittajan on vakuutettava olevansa sen kunnan asukas, jota aloite koskee. Vapaamuotoinen aloite toimitetaan kaupungin kirjaamoon. Kirjaamo ottaa aloitteen vastaan ja kirjaa sen kaupungin päätöksentekojärjestelmään sekä lähettää aloitteen tekijälle asianumeron, jonka avulla asian Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 19 Sivu 108 / 110 etenemistä on mahdollista seurata. Kaupungin internet-sivuilla on ohjeistettu tarkemmin aloitteen tekemistä ja kerrottu, miten aloitteen käsittely kaupungin päätöksenteossa etenee. Kuntalain mukaan (28 §) kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kuntalain (31 §) mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Uusi kuntalaki ja muutokset aloite- ja kansanäänestysaloitetta koskien Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Sen osallistumista eli mm. aloiteoikeutta ja kansanäänestysaloitetta koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi seuraavien kuntavaalien jälkeen alkavan valtuustokauden alussa 1.6.2017. Uusi kuntalaki laajentaa aloiteoikeutta kunnan asukkaiden ohella kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille sekä palvelujen käyttäjille. Aloitteen käsittelyvelvollisuuden määräaikaa laajennetaan siten, että aloite on otettava toimivaltaisen viranomaisen käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa, jos aloitteen on tehnyt kaksi prosenttia kunnan asukkaista. Säännöstä ei siis enää rajata valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehtyihin aloitteisiin eikä nk. 2 prosentin aloitteiden tekijöiltä vaadita äänioikeutta. Kansanäänestysaloitteen voi jatkossa tehdä 4 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Laki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä siitä, missä muodossa (sähköinen, paperinen) aloite tulee tehdä, mutta aloite tulee voida jatkossakin tehdä myös paperimuotoisena, vaikka sähköisiin toimintatapoihin siirtymiseen yleisesti kannustetaan. Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu Oikeusministeriön Demokratia.fi-verkkopalveluiden kokonaisuudessa on avattu kuntalaisaloite.fi-palvelu, joka toimii suomeksi ja ruotsiksi. Palvelua voivat käyttää kuntalaiset, mikäli heidän kuntansa on liittynyt palveluun. Liittyminen ja palvelun käyttö on kunnille maksutonta. Kunnat saavat palvelun käyttöönsä ottamalla yhteyttä palvelun ylläpitäjään. Palvelun käyttö ei sulje pois kunnan mahdollista muuta verkkopalvelun tai esim. aloitelaatikon käyttöä. Palveluun on liittynyt noin puolet Suomen kunnista, suurista kaupungeista Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku. Espoon kaupunki Valtuusto Kokouskutsu 12.10.2015 Asia 19 Sivu 109 / 110 Niin sanottujen 2 prosentin aloitteiden ja 5 prosentin kansanäänestysaloitteiden tekemisessä ja kannattamisessa käytetään kuntalaisaloite.fi.-palvelussa vahvaa sähköistä tunnistautumista. Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu kokoaa kuntalaisaloitteisiin liittyvät toiminnot yhdelle sivustolle. Kuntalaisten näkökulmasta palvelu helpottaa aloitteiden tekoa palvelun toimiessa alustana aloitteen tekemiseen. Palvelu sisältää ohjeita aloitteiden laadintaan, vastaa aloitteen tekoon ja lähetykseen vaadittavista muodollisista tehtävistä ja siellä voi osallistua omalle kunnalle tehtyihin aloitteisiin. Aloitteen tekeminen ja lähettäminen sekä nimien keruu sähköisesti helpottuu. Palvelu myös mahdollistaa muiden aloitteiden seurannan sekä yhtenäiset käytännöt myös sellaisissa tilanteissa, joissa kotikunta vaihtuu. Kun aloitteita voivat uuden kuntalain mukaan tehdä myös palvelujen käyttäjät, voi palvelun käyttöönotto helpottaa myös heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa aloitteen tekemisen kautta. Espoon kaupungille tehtiin 76 kuntalaisaloitetta vuonna 2014. Kaupungin näkökulmasta palvelun käyttöönotto helpottaisi aloitteiden käsittelyä ja pitkällä aikavälillä todennäköisesti niiden tekoon liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa. Koska palvelun käyttö on maksutonta, ei liittymisestä aiheutuisi kaupungille kustannuksia. Liittyminen edellyttää kuitenkin palveluun ja sen toimintoihin perehtymistä ja on todennäköistä, että jatkossakin aloitteen tekijöitä ohjeistetaan ja neuvotaan myös kaupungin toimesta. Espoo-tarinan mukaan kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Liittyminen kuntalaisaloite.fi-palveluun parantaisi kaikenikäisten kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja edistäisi kuntalaisaloitteen käyttämistä yhtenä osallistumisen keinona. Samanaikaisesti on kuitenkin huomioitava, että palvelun vahva tunnistautuminen ei välttämättä sovellu hyvin uuden kuntalain mukaisiin 2 ja 4 prosentin aloitteisiin, sillä alaikäisillä aloitteentekijöillä ei useinkaan ole sähköiseen tunnistautumiseen soveltuvaa henkilökorttia tai pankkitunnuksia. Mikäli palvelua ei tältä osin kehitetä, olisi siksi tärkeää, että aloitteisiin kerättäisiin jatkossakin allekirjoituksia sekä sähköisesti että paperilla. Myös mahdollisuus tehdä aloitteita kirjaamon kautta joko paperilla tai sähköpostitse säilyy. Aloite ohjataan kunnassa sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka toimialueeseen se kuuluu. Tämä on aloitteen tekijän ja käsittelyajan kannalta toimivin ratkaisu. Espoossa vuosittain tehdyistä aloitteista suurin osa kuuluu muun kuin valtuuston toimivaltaan. Aloitteita tehdään paljon mm. teknisen keskuksen tai katu- ja viherpalvelujen toimialalla. Koska vuonna 2014 tehdyt kuntalaisaloitteet eivät ole kuuluneet valtuuston toimivaltaan, ei valtuustolle ole tuotu niistä selvitystä. Kuntalaki edellyttää, että valtuuston tietoon saatetaan vähintään kerran vuodessa nimenomaisesti valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Liitteenä on luettelo vuoden 2014 kuntalaisaloitteista. Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 12.10.2015 Asia 19 Sivu 110 / 110 Muiden suurten kaupunkien kokemukset palvelusta ovat hyvin neutraalit. Kuntalaisaloitteita on saapunut kuntaan palvelun kautta tähän mennessä Helsinkiin 43 kpl, Vantaalle 11 kpl, Tampereelle 18 kpl, Turkuun 25 kpl ja Ouluun 18 kpl. Palvelu on otettu käyttöön em. kunnissa syyskuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana. Osallistuva Espoo – poikkihallinnollinen kehitysohjelman ohjausryhmä on käsitellyt kuntalaisaloite.fi - asiaa kokouksessaan. Ohjausryhmä suhtautui myönteisesti aloitteeseen, että Espoo liittyy oikeusministeriön ylläpitämään kuntalaisaloite.fi - palveluun. Ohjausryhmä tulee seuraamaan palvelun toimintaa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 28.9.2015 § 289 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fi-palveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
© Copyright 2024