1. No category

It’s all about lo
DSV-yhtiöiden
asiakaslehti
2 | 2015
Liikenneministeri Anne Berner:
Liikennehankkeiden rahoitukseen
haettava uusia malleja s.6
DSV GROUP
– VISIONA ON
OLLA YKKÖNEN
cargo_215_260815.indd 1
TYÖTURVALLISUUDESTA
TEEMA
EI TINGITÄ
DSV PROJECTS
RAKENTAMASSA
TUULIVOIMALAA
GLASTON ON
LASINJALOSTUKSEN
PIONEERI
1.9.2015 17.02
Pääkirjoitus | Jurkka Mäkelä | Myynti- ja markkinointijohtaja, DSV Road Oy
Kesällä organisaatiota viritettiin
DSV Roadin kesä on kulunut organisaation trimmaamisessa. Tavoitteena on ollut tasalaatuisuuden varmistaminen ja raja-aitojen purkaminen. Aikaisemmin liikennealueet oli Euroopassa jaettu seitsemään
eri lohkoon, joita johti kolme liikennejohtajaa. Nyt lohkoja on enää kolme ja niitä johtaa yksi henkilö. Kun rajapintoja on vähemmän, liikennealueet saadaan toimimaan saumattomammin yhteen. Lisäksi tuotanto
on nyt yhden johtajan alaisuudessa, minkä ansiosta projektien jalkauttamisen joka tasolle odotetaan sujuvan saumattomammin.
Meillä oli keväällä 55 liikenteenhoitajaa, jotka vastasivat asiakaspalvelusta ja tuotannosta. Keskustelimme kaikkien kanssa tahtotilas­
ta sekä henkilökohtaisista vahvuuksista työskennellä joko tuotanto­
painotteisesti tai asiakaskeskeisesti. Haastattelujen jälkeen noin
neljäsosa profiloitui asiakaspalveluyksikköön, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa kuljetustilausten käsittely ja täydennys,
asiakas­yhteydet, lähetysten seuranta, poikkeamien hoito sekä Track&Trace- ja POD-kyselyihin vastaaminen.
Asiakas­palvelu on nyt eriytetty kuljetusten organisoinnista, ja sen ansiosta toimitusketjumme on aiempaa tehokkaampi, tasalaatuisempi ja täsmällisempi.
Asiakaspalvelu varmistaa sen, että asiakkaillemme tekemämme lupaukset myös pitävät. Jatkossa tuotantoon eli lastien reittisuunnitteluun ja noutojen järjestämiseen
keskittyy nelisenkymmentä sen osaalueen ammattilaista. Emme toki keksineet pyörää uudelleen: pohjaa on
haettu vastaavanlaisista toimintamalleista, jotka ovat käytössä jo
mm. Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa ja Englannissa.
Joku asiakkaista voi nyt olla huolissaan siitä, että asiakaspalvelu
on liian erillään tuotannon päivittäisasioista ja haluaisi sen vuoksi olla
suoraan yhteydessä liikenteenhoitajiin. Asiakaspalvelijoillamme on kuitenkin kattava näkemys koko tuotannosta. Yhtä lailla he selvittävät
alihankintaketjumme, varustamoiden, edustajien ja vetoautojen tilanteen ennen vastauksen antamista. Asiakkaitamme pitäisi helpottaa
myös se, että nyt he voivat keskittyä asioimaan vain muutaman henkilön kanssa kattaen samalla koko Euroopan tarpeen. Erillisessä suurasiakkaille räätälöidyssä Control Tower -asiakaspalveluyksikössämme
työskentelee edelleen 5 henkilöä.
Perusprosessimme ovat kattavia ja pitkälle jalostettuja, ja kehi­
tämme niitä edelleen. Työskentelemme parhaillaan myös uuden
asiakasportaalin kanssa, joka tulee olemaan käytössä viimeistään
ensi vuonna. Siinä asiakas voi hallinnoida kaikkia lähetyksiinsä
liittyviä asioita yhden kirjautumisen ja salasanan kautta.
Kesällä teimme esisopimuksen, jolla Uudenmaan Pikakuljetus eli UPK
myydään PostNord Oy:lle. UPK:n ja PostNordin toiminnot, terminaalit
ja kuljetusverkostot täydentävät erinomaisesti toisiaan. Se mahdollistaa UPK:n liiketoiminnan kasvattamisen paremmin kuin DSV:n kyljessä, jonka ydinliiketoiminnasta UPK:n konsepti oli jonkin verran erillään.
Kotimaan kappaletavarakuljetukset hoidamme jatkossakin strategisen kumppanimme Kaukokiidon kanssa. Pakettijakeluissa jatkamme
yhteistyötä myös UPK:n kanssa entiseen malliin.
DSV Roadin organisaation virittämiseen ei liity henkilöstövähennyksiä. Jatkamme siis töitä entistä tiiviimmin uudella konseptilla.
Aika näyttää, kuinka uudistukset toimivat käytännössä. Uskon
vakaasti, että hyvin!
Mukavaa syksyä toivottaen,
Tässä lehdessä
DSV Road trimmaa organisaationsa 3 | Visiona on olla ykkönen 4 | Ministeri
Anne Bernerin haastattelu 6 | DSV Projects tuulivoimaa rakentamassa 8 |
Tampereella uusi henkilöstö 10 | Lasinjalostusteknologiaa Tampereelta 12 |
Työturvallisuus on DSV:lle tärkeää 15 | Terminaalin turvallisuus 16 |
Varastojen turvallisuus 18 | 18-vuotiaana yhdistelmän puikoissa 20 |
Tullikoira Dani 22 | Uusi asiakastyytyväisyyskysely 24
PÄÄTOIMITTAJA
Jurkka Mäkelä
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Ralf Ahlskog
0400 870 484
[email protected]
RA Communications Oy
TUOTTAJA
RA Communications Oy
Kannen kuva: Sakari Piippo
2 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_010915.indd 2
TOIMITUSNEUVOSTO
Björn Andler
Kaisa Hopponen
Jurkka Mäkelä
Magnus Nordman
Markku Wasenius
Daniel Wikman
Tarja Witikka
Ralf Ahlskog
ULKOASU
Nymandesign Oy
KIRJAPAINO Libris Oy
DSV Road Oy
Tulkintie 29
01740 Vantaa
puh. 020 738 8388
DSV Solutions Oy
Honkanummentie 3
01260 Vantaa
puh. 020 738 8322
DSV Air & Sea Oy
Ansatie 4
01740 Vantaa
puh. 020 738 8344
DSV Air & Sea Projects Oy
Yrittäjänkatu 15 (Futura II)
65380 Vaasa
puh. (06) 282 8414
www.fi.dsv.com
PAINOS 8 700
VASTUU VIRHEISTÄ
Cargossa esitetyt näkemykset ovat yksittäisten henkilöiden
esittämiä näkemyksiä ja mielipiteitä asioista. Yhtiömme
näkemys lehdessä esitettyihin näkökantoihin tulee tarkistaa
erikseen. DSV-yhtiöt eivät vastaa lehdessä mahdollisesti
esitetyistä virheellisistä näkemyksistä.
Osoitteenmuutokset pyydetään toimittamaan
sähköpostitse osoitteeseen [email protected]
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
2.9.2015 11.32
Terveiset DSV:stä | Organisaatio
DSV Road trimmaa organisaationsa
DSV Road on tehnyt hienosäätöä organisaatiossaan kesän-syksyn aikana. Tavoitteena on saada
prosessit entistä tasalaatuisemmiksi kaikissa osastoissa. Muutosten taustalla ovat myös Björn
Andlerin siirtyminen toimitusjohtajaksi alkuvuonna sekä Hannu Lakson siirtyminen Keski-Euroopan
vetäjän toimesta päätoimisesti DSV Road Oy:n Valmet Automotive -divisioonan johtajaksi.
Liikenteiden johto siirtyy nyt kokonaisuudessaan Kai Kajalalle, joka jatkaa työtään
DSV Roadin tuotantojohtajana. Tällä pyritään
yhtenäistämään eri liikennealueiden käytännön toimintoja sekä uusien asioiden tasalaatuista implementointia ja jalkauttamista.
Samalla nykyisten liikenteenhoitajien tehtävänkuvia täsmennetään. Tavoitteena on korostaa erityisesti liikenteenhoitajien osaamisalueita painottamalla työtehtäviä joko
asiakaspalveluun tai rahdin suunnitteluun.
Irtisanomisia ei muutosten yhteydessä
tulla tekemään, vaan jokaiselle etsitään työtehtävä, joka sopii henkilön osaamisalueeseen
parhaiten.
Liikennealueiden maavastuurajoja on samalla hieman muokattu. Uudet liikennealueet
tulevat olemaan Skandinavia, Western ja
Central & East. Aiemmat osastojaot on
aikanaan luotu fuusioiden yhteydessä,
eivätkä enää palvelleet operatiivisia
toimintoja parhaalla mahdollisella tavalla.
Uusien liikennealueiden vastuuhenkilöt
eli Business Area Managerit ovat:
• Skandinavia: Kai Kajala
oman toimensa ohella
• Western: Hede Ravantti
• Central & East: Roi Kohi
Jukka Iloheimon johtamaan BCM/IM-osastoon sijoittuu uusi asiakaspalveluyksikkö,
jota lähtee vetämään Maija Naumanen tehtävänimikkeenään Business Area Manager.
DSV Road Oy, Suomen organisaatio
Sales and Marketing
Jurkka Mäkelä
Volume Sales
Markku Wasenius
Production
Kai Kajala
MD
Björn Andler
BCM / IM
Jukka Iloheimo
Scandinavia, Thermo,
• SE, DK, NO
• Thermo
• Stones
• Forwarding
•Order entries
•Customer queries
•e-services
•CT
•Customer
implementation
•Spot quotes
Stones, Forwarding
Kai Kajala
Western Europe
Hede Ravantti
Customer Care
Maija Naumanen
Central &
Eastern Europe
Roi Kohi
Domestic
N. N.,for now:
Björn Andler
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 3
Valmet Automotive
Hannu Lakso
Uusikaupunki
Operations
Timo Vaahtera
•Benelux, UK, IE, FR,
ES, PT, IT
• Dispo
Finance and Adm.
Stig Lindroos
•Eastern Europe
•Russia, CIS
•DE, AT, CH
•Terminal
•Kaukokiito cooperations
•Trailer trucking
IT
Mika Kortelainen
Management Group
Extended
Management Group
Kaaviossa DSV Roadin uusi
päätason organisaatiorakenne.
Kuvaan on merkitty johtoryhmä
sekä päällikkötaso (laajennettu
johtoryhmä) vastuualueittain.
Tällä muutoksella asiakaspalveluun haetaan
tasalaatuisuutta sekä tiettyjen funktioiden
keskittämistä yhdelle tiimille. Samalla pyritään
yhtenäistämään DSV:n viestintää asiakkaille. Johtoryhmässä Jurkka Mäkelä jatkaa
myynti- ja markkinointijohtajana sekä Stig
Lindroos talous- ja hallintojohtajana. Yksiköiden rakenteet tarkentuvat syksyn
aikana. Yksiköiden fyysiset muutot on
aikataulutettu vuoden vaihteeseen. Uudella
organisaatiomallilla tuotanto aloitetaan
1.1.2016.
Uudenmaan Pikakuljetus Oy
PostNord Oy:lle
PostNord Oy on ostanut Uudenmaan
Pikakuljetus Oy:n (UPK) koko osakekannan
DSV Road Oy:ltä. Kaupalla PostNord vahvistaa merkittävästi asemaansa kotimaan
pakettikuljetuspalveluissa, aikataulutetuissa jakeluissa, terveydenhuollon ja verkkokaupan logistiikassa sekä lämpösäädellyissä
kuljetuspalveluissa.
UPK:n liikevaihto vuonna 2014 oli noin
24 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on
noin 60 työntekijää. Yhtiön toiminta kattaa
koko maan ja se on tunnettu alalla korkeasta laadustaan. – UPK:n ja PostNordin toiminnot, terminaalit ja kuljetusverkostot täydentävät
erinomaisesti toisiaan. Tämä mahdollistaa
kuljetusvolyymien tehokkaan yhdistämisen
ja samalla lisää toimitusvarmuutta, mikä
mahdollistaa liiketoiminnan kasvattamisen,
PostNord Oy:n toimitusjohtaja Jari Rinnekoski sanoo. UPK:n ja PostNordin toiminnot täydentävät erinomaisesti toisiaan, joten kauppaan
ei liity välitöntä tarvetta päällekkäisyyksien
poistamiseen eikä henkilöstön vähentämiseen.
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 3
1.9.2015 17.02
Mielipide | Björn Andler | Toimitusjohtaja, DSV Road Oy
Visiona on
olla ykkönen
DSV Groupin tavoitteena on nostaa DSV maailman johtavaksi kuljetusten
ja logistiikka­palveluiden palveluntarjoajaksi. Näin sanotaan keväällä
valmistuneessa strategiassa. Jotta visio toteutuu, strategiaan on nimetty
viisi avainkohtaa: kannattava kasvu, asiakaslähtöisyys, toimitusketjun
kehittäminen, yhtenäinen organisaatio sekä henkilöstön kehittäminen.
4 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 4
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
Strategiassa sanotaan DSV:n haluavan olla
johtava globaali toimittaja, joka täyttää asiakkaiden kuljetus- ja logistiikkatarpeet. Tähtäimessä on kasvaa toimialan kannattavimmaksi
ja houkuttelevimmaksi yritykseksi. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa sopivan kasvutahdin ja suunnan omalle kehitystyölle.
Strategia on määritelty seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, mutta vision tavoiteaikataulu on luonnollisesti paljon pidempi. DSV onkin
kasvanut viime vuosina tasaisesti ja on tällä hetkellä jo maailman viidenneksi suurin logistiikkafirma.
– Tavoittelemme kasvua sekä orgaanisesti että yritysostoin. Mikäli löytyy kiinnostavia
ostettavia logistiikkayrityksiä, kuuntelemme
herkällä korvalla, Suomen DSV Roadin toimitusjohtaja Björn Andler sanoo.
Andler painottaa strategiassa määritellyn
vision tarkoittavan myös henkistä ykkösasemaa. DSV haluaa profiloitua ykkösvaihtoehdoksi asiakkaiden mielissä. Kun näin käy, siitä
seuraa ennen pitkää ykkösasema myös liikevaihdolla mitaten.
Asiakkaiden tarpeiden täyttäminen tarkoittaa strategiassa muun muassa sitä, että
toimitusketju toimii luvatusti. Uusia tuotteita,
palveluja ja teknologioita otetaan käyttöön
vastuullisella mutta nopealla aikataululla.
Asiakaslähtöisyys
yhä tärkeämpää
DSV lupaa tarjota asiakkailleen globaalia palvelua laadukkaasti ja kilpailukykyisin hinnoin.
Palvelu sisältää hyväksi todettuja konsepteja
sekä räätälöityjä palveluja avainasiakkaille. Tavoitteena on eettinen ja läpinäkyvä toiminta.
– Tarjoamme siis valmiiksi tuotteistettuja ja laadukkaita palveluja, mutta pyrimme silti integroitumaan yhä syvemmälle asiakkaidemme bisneksiin. Silloin meillä on paremmat
edellytykset tehdä kehitystyötä yhdessä
asiakkaiden kanssa ja tuottaa heille lisäarvoa,
Andler selvittää.
Suomessa asiakastutkimuksia tehdään
säännöllisesti. Viime syksyn asiakaskyselyssä DSV sai melko hyvät arvosanat laadusta ja
yhteistyöstä. Raportointia ja KPI-mittareita
on kuitenkin parannettava.
– Teknologia on yhä tärkeämmässä roolissa kehittäessämme esimerkiksi jäljitettävyyttä. Automaatioaste nousee koko ajan kaikissa
DSV-maissa, mikä lisää skannausprosenttia.
Kun olemme päässeet tavoitteeseen kappa­
letavaran osalta, ryhdymme panostamaan
laajemmin myös osa- ja täyskuormien skannaukseen. Haasteena on se, että monilla aliAsiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 5
hankkijoina toimivilla liikennöitsijöillä ei vielä
ole tarvittavaa tekniikkaa, mutta mobiilisovelluksista löytyy ratkaisu tähänkin ongelmaan,
Andler uskoo.
Mitä useammassa pisteessä lähetykset
saadaan skannattua, sen helpompaa on selvittää mahdolliset pullonkaulat. Track & tracen kattavuudessa DSV on aika samalla tasolla kilpailijoidensa kanssa. Kuriirifirmat ovat
kuitenkin paljon edellä.
nut yksi ja sama henkilö, Dick Bäckström.
Viime vuosina yhteistyö on lisääntynyt myös
DSV Air & Sean kanssa. Muun muassa asiakasrekisterit on käyty yhdessä läpi ja pohdittu, missä eri yhtiöt voivat olla vahvemmin
mukana. Alihankintaa ostetaan yhä enemmän
omasta talosta, Andler kertoo.
Andlerin mukaan maajohdolla on melko
vapaat kädet toimia paikallisten markkinoiden
ehdoilla, kunhan toiminta on strategian mukaista ja yhtiöiden tulokset kehittyvät oikeaan suuntaan. Suomi raportoi Ruotsissa istuvalle aluejohdolle.
Henkilöstöön panostetaan
”Myyntivalttejamme
ovat vahva verkosto
sekä paikallinen päätösvalta, joka mahdollistaa
joustavan ja asiakkaiden
tarpeet huomioon
ottavan palvelun.”
Toimitusketjun hyvä hallinta ja standardisointi ovatkin strategian mukaan elintärkeitä
liiketoiminnassa, jotta toiminta pysyy laadukkaana ja tavarat saadaan toimitettua sovitussa ajassa, kilpailukykyiseen hintaan.
One DSV
DSV on yksi yhtiö, jonka toiminnot ovat balanssissa paikallisesti, maakohtaisesti ja divisioonittain. Yhtiössä on kolme liiketoimintayksikköä, mutta ne jakavat samat arvot ja
niitä johdetaan paikallisten tarpeiden mukaan.
Vahva keskusjohto näyttää strategisen suunnan sekä varmistaa teknologian hyödyntämisen ja mittakaavaedun säilymisen koko yrityksessä.
– Suomessa liiketoimintayksiköt toimivat
yhä yhtenäisemmin. DSV Road ja DSV Solutions ovat jo perinteisesti olleet Suomessa lähellä toisiaan, kun toimitusjohtajana on toimi-
Henkilöstön hyvinvointi ja kouluttaminen on
yksi DSV:n strategian avainkohtia. Yhtiö pyrkii kehittämään osaavien ja lojaalien työntekijöidensä tietotaitoa muuttuvassa maailmassa
ja tarjoaa heille myös etenemismahdollisuuksia.
Näin DSV pysyy houkuttelevana työpaikkana.
– Suomessa olemme vastikään tehneet
henkilöstökyselyn ja julkaisemme syksyn aikana tulokset siitä. Kun kehitettävää löytyy,
niin kehitetään. DSV Groupissa on myös lukuisia erilaisia koulutusohjelmia, joihin uskon
henkilöstömme osallistuvan jatkossa aktiivisesti, Andler povaa.
Andler mainitsee Suomen DSV:n tekevän
syksyn aikana organisaatiomuutoksia, joissa
talon sisältä etsitään tehtäviin tekijöitä. Kehityskeskusteluissa kun etenemismahdollisuuksista ei aina kehdata kysyä. Avoimessa haussa
potentiaalisia ehdokkaita löytyy oletettavasti helpommin.
Suomen DSV:ssä henkilöstön vaihtuvuus
on ollut pientä. Ihmiset viihtyvät, vaikka ympäristö muuttuu jatkuvasti. Siksi johdon on
pidettävä huolta siitä, että osaaminen kehittyy vaatimusten mukaisesti.
Uusi strategia ei Andlerin mukaan muuta
Suomen DSV-yhtiöiden toimintoja juuri nimeksikään. Toimitusketjun hallintaan panostetaan täysillä. Ja kun se on saatu kuntoon,
pääpaino siirtyy asiakaskeskeisyyteen.
– Myyntivalttejamme ovat vahva verkosto sekä paikallinen päätösvalta, joka mahdollistaa joustavan ja asiakkaiden tarpeet huomioon ottavan palvelun. Suomen DSV:n
strategiassa on tähänkin asti painotettu kehitystä, asiakkaiden ja henkilöstön kunnioitusta
sekä kannattavuutta. Ne löytyvät nyt myös
konsernin strategiasta, Andler sanoo.
Seuraava askel vision toteutumisessa on
varmistaa, että strategia on koko henkilöstölle selvä, ja että jokainen toimii sen mukaisesti
kohti yhteistä ONE DSV -päämäärää.
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 5
1.9.2015 17.02
Taustat | Liikenne
Liikenneministeri Anne Berner:
Satamien toimivuuteen
on kiinnitettävä
erityistä huomiota
Viestintä- ja liikenneministeri Anne Berner vastasi kesällä Cargolehdelle kansalaisia askarruttaviin liikennepoliittisiin kysymyksiin.
Hän uskoo muun muassa kabotaasiliikenteen rajoitusten vähenemiseen.
Minkälainen ajokortti teillä
on ja koska se on saatu?
Ajokorttini on mallia AB, ja olen saanut sen
vuonna 1982.
Omistatteko auton, minkä?
Omistan auton, BMW:n.
Mitkä väylien perusparannushankkeet
asetatte viiden kärkeen?
Tavoitteena on ensisijaisesti laittaa nykyinen
väyläverkko kiireellisesti kuntoon. Uusia hankkeita ei tällä hallituskaudella juurikaan aloiteta
eli taskussani ei ole valmista hankelistaa. Jos
uusia hankkeita aloitetaan, etusijalla ovat elinkeinoelämän toimintaa ja kilpailukykyä tukevat hankkeet.
Kuinka paljon arvelette budjetista
lohkeavan väylien kunnossapidolle
seuraavina vuosina? Miten ne jakautuvat teiden ja rataverkon kesken?
Hallitus panostaa nykyiseen väyläverkkoon.
Perusväylänpitoon on tulossa tällä hallituskaudella lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa.
Lisäksi kehittämishankkeista siirretään rahaa
perusväylänpitoon. Tämä on iso satsaus, mutta kaikkia ongelmia ei tälläkään rahalla saada ratkottua.
Rahaa käytetään sekä tie- että rataverkkoon tarpeiden mukaan. Liikennevirasto selvittää parhaillaan miten lisärahoitus nykyverkkoon kohdennetaan. Lähtökohtana ovat
6 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 6
kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet, turvallisuus ja ympäristön säilyminen. Samalla
varaudutaan liikenteen digitalisaatioon ja automatisaation kehittymiseen, senkin pohjana
on hyvin toimiva väyläverkosto.
Tarvitaanko hankkeiden rahoittamiseksi
jonkinlaisia erityistoimia?
Perinteisesti valtion liikennehankkeet on rahoitettu valtion talousarviosta. Määrärahojen
niukkuus toki rajoittaa toteutettavien hankkeiden määrää. On selvää, että jatkossa tulee miettiä myös muunlaisten rahoitusmallien
hyödyntämistä liikennehankkeiden rahoittamisessa. Erityisesti tulisi miettiä, millä tavoin
saisimme liikennehankkeiden toteutukseen
muutakin kuin valtion rahoitusta.
Oletteko ajamassa merkittäviä
vesiväylä-/satamahankkeita?
Vesiväylähankkeita tarkastellaan samassa
yhteydessä kuin muitakin hankkeita. Satamat
ovat kuitenkin kunnallisia.
Kannatatteko Pisararadan
rakentamista ja miksi?
Pisararataa täytyy tarkastella osana koko
pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää sekä
osana valtakunnallista junaliikennejärjestelmää. Todennäköistä on, että Pisararataa tarvitaan jossakin vaiheessa, mutta sen ajoitusta
tulee vielä miettiä.
Aikooko Suomi väljentää suosiolla kabotaasiliikenteen kansallisia rajoituksia,
vai puolustetaanko nykykäytäntöä EUtuomioistuimessa sakonkin uhalla?
Suomen omat kabotaasimääritelmät ovat tähän asti tiukentaneet kabotaasin edellytyksiä.
Kansalliset määritelmät aiotaan nyt kumota.
Niiden poistaminen merkitsee EU- ja ETAvaltioiden liikenteenharjoittajille kabotaasin
helpottumista.
Mitkä ovat keskeiset seikat, joilla Suomen logistinen kilpailukyky turvataan
niin maalla, merellä kuin ilmassa? Mihin kohdistatte erityisesti voimavaroja
ja millä toimin logistiikkakustannukset
saadaan pidettyä aisoissa?
Riskialttein ja suhteellisesti kallein kohta vientija tuontiketjussa ovat satamat. Niiden tehokkuuteen ja markkinoiden toimivuuteen tulee
kiinnittää erityistä huomiota. Toinen raskaan
teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava asia on
rautatiekuljetusten hinnoittelu ja palvelutaso.
Markkinat tulisi saada toimimaan. Tähän liittyy
myös uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen voimaansaattaminen.
Pitäisikö raskaan liikenteen lupakäytäntöjä (ajokortti ja ammattiajolupa,
nopeusrajoitus jne.) muuttaa?
Raskaan liikenteen lupakäytännöt perustuvat
pitkälti EU-sääntelyyn, joka jättää vain vähän
liikkumavaraa kansalliselle lainsäädännöllemAsiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
”Erityisesti tulisi miettiä,
millä tavoin saisimme
liikennehankkeiden
toteutukseen muutakin
kuin valtion rahoitusta.
me. Kuljettajien ammattitutkintovaatimukset
koetaan tiukkoina ja koulutuksesta aiheutuvia
kustannuksia kohtuuttomina, mutta perustelut vaatimuksille ovat vankat, esim. liikenneturvallisuus.
Monet jäsenvaltiot ovat kiinnittäneet huomiota raskaan liikenteen lupakäytäntöihin, ja
komissio kartoittaakin nyt jäsenvaltioiden ja
sidosryhmien kokemuksia ja arvioi mahdollisia
säädösten muutostarpeita. Kartoitus valmistunee kuluvan vuoden aikana.
Suomessa ajokortti- ja ammattipätevyysdirektiiveissä määriteltyjä ikärajoja pidetään
jossain määrin ongelmallisina, koska ne monimutkaistavat kuljettajien ammattipätevyysja ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Ikärajat vaikuttavat käytännössä siihen, että
nuorilla kuljettajilla on rajallisemmat mahdollisuudet kouluttautumiseen.
Kannatatteko tietulleja
pääkaupunkiseudulle?
Olemme avoimia arvioimaan liikenteen rahoitusmalleja, myös uusia tulomuotoja kuten tiemaksuja.
Tässä vaiheessa en ota kantaa yksittäisiin
alueisiin tai maksun muotoon.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 7
Mikä on mielestänne sopiva maksimi­
promilleraja tieliikenteessä ja vesiliikenteessä? Pitäisikö vesiliikenteessä rajan
olla sama niin soutu, purje- kuin moottoriveneilijöille? Miksi?
Alkoholi ja liikenne eivät koskaan ole hyvä yhdistelmä, ja tämä tulisi jokaisen ottaa oman
toimintansa lähtökohdaksi.
Kysymystä promillerajojen laskusta vesiliikenteessä ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista avata, sillä oikeusministeriön työryhmä pohti tätä varsin perusteellisesti kolmisen
vuotta sitten. Tällöin päädyttiin siihen, että
rangaistusvastuuseen johtavat promillerajat
on asetettu eri tasoille eri alusryhmien kohdalla. Huviveneilijöiden kohdalla maksimipromilleraja on 1,0, kun taas ammattimaisessa
vesiliikenteessä toimiville maksimipromilleraja on 0,5. Soutuvenettä tai siihen rinnastettavaa alusta kuljettavat on jätetty kokonaan
rangaistusvastuun ulkopuolelle.
Ratkaisu on perusteltu siinä suhteessa,
että soutuvenettä tai siihen rinnastettavaa
alusta kuljettava vaarantaa alkoholinkäytöllä
yleensä lähinnä oman turvallisuutensa. Kookkaampien alusten kuljettaminen juopuneena
voi puolestaan johtaa muiden vesilläliikkujien
ja myös esimerkiksi ympäristön vaarantumiseen.
Myös tieliikenteen osalta promillerajaan
liittyy kovin monia erilaisia näkemyksiä. Promillerajaa ei ole katsottu tarpeelliseksi laskea,
mutta eduskunta edellytti viime keväänä hallitukselta lainsäädäntöehdotuksia valvontaviranomaiselle annettavaan toimivaltaan liittyen. Alkoholin tai muun päihdyttävän aineen
vaikutuksen alaisena ajoneuvoa kuljettavan
henkilön ajo tulisi voida keskeyttää, vaikka
teko ei sellaisenaan täyttäisi rattijuopumus­
rikoksen tunnusmerkistöä.
Pitäisikö isojen moottoriveneiden
kuljettajien suorittaa jonkinlainen ajotutkinto tai näyte merimiestaidoista?
Selvittäisin ensin sidosryhmien näkemykset
ennen kuin tällaista sääntelyn tarvetta aletaan
tarkemmin harkita. Hallituksen tavoitteena on
ennemminkin keventää sääntelyä. Uusia velvoitteita voidaan asettaa vain painavin perustein. Ruotsissa ja Norjassa tällainen vaatimus
on asetettu tietyn kokoluokan huviveneiden
kuljettajille.
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 7
1.9.2015 17.02
Projektit | Tuulivoimaa Pohjanmaalta
DSV Projects
mukana tuulivoimalan
rakentamisessa
DSV Air & Sea Projects Oy:llä oli iso rooli Lumituuli Oy:n
Lumijoelle rakentaman tuulivoimalan kuljetuksissa ja pystytyksessä.
Tuulivoimalan osat kuljetettiin Suomeen Espanjasta asti.
Lumituulen ensimmäinen Lumijoen Varjakan saarelle asentama voimala uusittiin syksyllä 2014. Vanhan voimalan paikalle rakennettiin uusi Vestas V90 -voimala, jonka
nimellisteho on 2,0 MW, mutta se konfiguroitiin toimimaan 1,65 MW teholla.
Voimalaa varten Varjakan keinosaarta jouduttiin laajentamaan ja kalasatamaan rakentamaan väliaikainen laituri, josta maa-aineksia
oli helpompi siirtää lautalle. Samalla satamaan
johtavaa väylää jouduttiin ruoppaamaan syvemmäksi. Rantaa paalutettiin, jotta nostolautta saatiin vakaammaksi nostojen ajaksi.
DSV Projects kuljetti tuulivoimalan osat
Espanjan Navarrasta noin 700 kilometrin
päähän Ferrolin satamaan, josta laivakuljetus
Raaheen lähti heinäkuun lopulla. Hyvät tuulet
kiidättivät laivan nopeasti Raahen satamaan,
missä se saatiin purettua yhdessä päivässä
elokuun kahdeksantena.
Ensin purettiin kansilastina tuodut siivet,
sitten avattiin kansiluukut ja nostettiin kolmilohkoinen torni. Sen jälkeen nostettiin 80
tonnia painava konehuone eli naselli erityisnostotyökalua käyttäen. Lopuksi purettiin
kontillinen irto-osia. Voimala varastoitiin satamaan pystytykseen asti.
Voimalan perustus valettiin 2.10. Lokakuun 6. aloitettiin voimalan pystytys. Kuljetuslauttaan lastattiin asennuksessa tarvittava
600 tonnia painava ristikkonosturi sekä voi-
8 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 8
malan laitteet, lautta on pituudeltaan 92 m ja
leveydeltään 27 m. Ponttoonilautta hinattiin
Raahesta Varjakan satamaan.
– Uusi voimala asennettiin lautan päältä.
Meidän tehtäviimme kuuluivat nostot, mutta
itse asennuksesta vastasi tanskalainen firma.
Uuden voimalan pystytyksen jälkeen purimme vanhan voimalan ponttoonille ja kuljetimme sen Raahen satamaan. Tehtäviin kuului
vielä vanhan voimalan purku satamassa laiturille, DSV Projectsin toimitusjohtaja Jouko
Sipilä kertoo.
1
Lumituuli lyhyesti
Lumituuli Oy on vuonna 1998 perustettu suomalainen tuulisähköä tuottava ja myyvä yhtiö.
Yhtiö on rakentanut ja ylläpitänyt Lumijoella tuulivoimalaa, joka viime vuoden lopulla uusittiin suuremmaksi 1,65 megawatin voimalaksi.Yhtiö on
ensimmäinen kuluttajien omistama tuulisähkö­
yhtiö ja sillä on yli 1200 osakasta, jotka käyttävät yhtiön tuottamaa sähköä. Varat voimaloiden
rahoittamiseen on kerätty ns. joukkorahoituksella
osakkailta, pääosin yksityishenkilöiltä.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
Lumijoki, Sähkäle II
Kuusi viikkoa työtä yhtä soittoa
• Tyyppi ja teho: Vestas V90-2.0 MW, 1 x 1,65 MW
• Napakorkeus: 80 m
• Roottorin halkaisija: 90 m
• Tuotanto: 5 500 – 6 500 MWh/v
DSV Projectsin osalta urakka kesti paikan
päällä noin kuusi viikkoa. Urakka työllisti neljä
projektihuolinnan ammattilaista, jotka työskentelivät pitkää päivää. Sitä edelsi suunnitteluvaihe, joka puristettiin kahden kuukauden
mittaiseksi.
Projektin aikana olosuhteet olivat haastavat. Kovat tuulet, sateet ja pakkanen aiheuttivat viivästyksiä, mutta lopulta voimala valmistui 5.12.2014. Se on yhtiön mukaan
toiminut ja tuottanut hyvin.
– Yhteistyö DSV Projectsin kanssa sujui
aivan loistavasti. Yhtiö otti kokonaisvastuun
hyvin haastavan merituulivoimaprojektin kuljetuksista ja nostoista ja tarjosi meille lautan
sekä hinaajat nostureineen. Lisäksi he olivat
vieläpä usean hengen voimin työmaalla mukana valvomassa voimalan kokoonpanoa
alusta loppuun. DSV Projects piti huolen siitä,
että kaikki tarpeellinen oli mukana ja he olivat
varautuneet kuin sotaan kaikilla tarpeellisilla
tarvikkeilla, Lumituuli Oy:n toimitusjohtaja
Sampsa Hario kehuu.
Hario sanoo vaikuttuneensa jo kuljetusvaiheessa siitä, kuinka DSV Projects huolehti ja
tarkisti jo lähtöpäässä kaiken olevan suunnitelmien mukaista.
– En voi kyllin kiitellä, miten korvaamatonta DSV Projectsin apu oli tällaiselle ennen
tuulivoimaloiden meripystytystä tekemättömälle projektipäällikölle, Hario iloitsee.
Hario kertoo päätyneensä DSV Projectsin
valintaan kumppaniksi myös voimalan pystytykseen, koska toteutusta kilpailutettaessa DSV Projects vakuutti heti tarjousvaiheessa ”let’s do it” -asenteellaan.
– ”Vatuloinnin” sijaan he tarttuivat ripeästi
toimeen ja hankkivat riittävän kaluston tehtävään, Hario kiittää.
(3 000 kerrostalokaksion kulutus)
• Investointi: noin 3,7 milj. euroa
2
3
1 Vanhaa tuulivoimalaa puretaan.
2 Kuva lähtöpäästä, jossa tavarat lastausvalmiina Ferrolissa. 3 Nasellin nosto.
4 Uuden voimalan siipien asennus.
4
kö­
yttäoiden
uksella
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 9
Cargo
Cargo || DSV-yhtiöiden
DSV-yhtiöiden asiakaslehti
asiakaslehti 9
9
1.9.2015 17.02
Terveiset DSV:stä | Tampereen konttori esittäytyy
Tampereen konttorin
uudistunut henkilökunta
luottavaisena kohti syksyä
Tampereen aluemyyntikonttorissa on tapahtunut henkilövaihdoksia.
Tehtävät on myös organisoitu uudelleen, kun Juhani Juusenaho
jäi keväällä eläkkeelle aluemyyntipäällikön tehtävistä.
Esittelemme tässä nykyisen henkilökuntamme.
Jalmari Halminen
Tehtävä: Area Sales Manager
Kielitaito: englanti, ruotsi, saksa ja espanja
Koulutus: kauppatieteiden maisteri
Vuosia DSV:ssä: 6
Jalmari Halmisen vastuulla on Tampereen
aluemyyntikonttorin kokonaistoiminta. Halmisen tavoitteena on laatia Tampereen toimistolle
oma strategia, jonka avulla DSV:n asemaa saadaan Pirkanmaalla vahvistettua entisestään.
– Työnjako meillä on selvillä. Minä ja Pirjo
teemme pääasiassa asiakaskäyntejä Tiinan hoitaessa toimistolla kiireelliset tarjouskyselyt. Kukin
meistä vastaa oman asiakaskuntamme kehittämisestä ja palvelusta sekä Tampereen omaa että
DSV:n yhteistä strategiaa noudattaen. Olemme
pyrkineet jakamaan asiakasvastuuta niin, että tiimimme kaikki vahvuudet saadaan valjastettua
asiakkaidemme käyttöön, Halminen selvittää.
DSV:n Tampereen konttorin myyntialue kattaa pääasiassa Pirkanmaan, osia Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä sekä Satakunnasta.
”Tavoitteenamme
on tarjota ratkaisuja
toimitusketjun
jokaiseen kohtaan.”
Paluu takaisin
Halminen tuli DSV:lle töihin ensimmäisen
kerran jo 2008. Viime vuonna hän lähti asiakkuuspäälliköksi pääasiassa logistiikkakiinteistöihin erikoistuneeseen kiinteistösijoitusyhtiöön,
mutta palasi takaisin kuluvan vuoden toukokuussa, kun hänelle tarjottiin aluemyyntipäällikön paikkaa.
10 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 10
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
– Kun oli tutut ja kivat työtoverit sekä asiak­
kaat, oli mukava palata. Nykyisessä toimessani
saan myös esimiesvastuuta, josta toivon olevan
hyötyä tulevaisuudessa. Koen, että minulla on
tähän tehtävään myös paljon annettavaa.
– Pyrimme palvelemaan teollisuuden aloja
laidasta laitaan. Meidän on opittava ymmärtämään asiakkaiden liiketoimintaa ja heidän
toimintakulttuuriaan. Kun hahmottaa kokonaisuuden, ymmärtää samalla sen, mihin sijoitumme asiakkaan toimitusketjussa ja kuinka
voimme parhaiten auttaa. Toimintaympäristön kartoittaminen vaatii kärsivällisyyttä,
hötkyilemällä ei saada mitään aikaan.
– Kun meillä on paikallinen toimisto, pystymme reagoimaan nopeasti ja käymään tarvittaessa pikaisestikin asiakkaiden luona.
Henkilökohtaisissa tapaamisissa tulee kysyttyä paljon sellaista, mikä ei puhelimessa tai
sähköpostissa selviäisi. Näin meidän on usein
mahdollista löytää synergiaetuja asiakkaille,
Halminen sanoo.
Jokaisessa maakunnassa on oma tyylinsä
asioiden hoitamisessa. Halmisen mielestä pirkanmaalaisten tapa saattaa vaikuttaa ulkopuolisesta hitaalta, mutta se on suoraselkäistä
ja harkitsevaa. On maltettava kuunnella ja argumentoida.
Vahvuutena kokonaispalvelu
Halminen pitää DSV:n vahvuutena kokonaispalveluja. Ei ole sellaista kuljetusta, jota DSV
ei kykenisi hoitamaan.
– Tavoitteenamme on tarjota ratkaisuja toimitusketjun jokaiseen kohtaan. Parhaassa tapauksessa asiakkaan varastokin siirtyy
meille. Vaikka meillä on isot volyymit, emme
ole jäykkiä. Teemme tiivistä yhteistyötä myös
DSV Air & Sean ja DSV Solutionsin kanssa.
Tarvittaessa käymme asiakkaiden luona yhdessä, Halminen kertoo.
Myyjänä Jalmari sanoo olevansa se suoraselkäinen hämäläinen, joka ei lähde paasaamaan tai tuputtamaan. Motokseen hän sanoo: ”Tee rehellisesti ja hymyillen.”
– On osattava nauttia siitä, mitä tekee ja
olla rehellinen sekä itselle että asiakkaille. Argumentoin mielelläni, kun meillä on tarjota
hyvä vaihtoehto.
Halmisen vapaa-aika kuluu koripallon ja
muun urheilun merkeissä. Koripalloon menee
pari–kolme iltaa viikossa. Hän on ollut mukana järjestämässä monena kesänä Tampereelle
myös katukoripalloilutapahtumaa. Silloin DSV
tuo paikalle trailerin, jossa artistit esiintyvät.
Myös räppääjäksi tunnustautuvan Halmisen
sydäntä lähellä ovat musiikin teko ja sanoittaminen.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 11
Tiina Rytkönen
Pirjo Vähä-Tahlo
Tehtävä: Indoor Sales
Kielitaito: englanti, saksa, ruotsi
Koulutus: metsätalousinsinööri
Vuosia DSV:ssä: vajaa vuosi
Tehtävä: Sales Manager
Kielitaito: ruotsi, englanti, saksa ja ranska
Koulutus: kaupallinen
Vuosia DSV:ssä: 1,5
Tiina Rytkönen on työskennellyt myynnin ja
logistiikan parissa eri teollisuuden aloilla jo yli
kymmenen vuoden ajan. Muutama vuosi vierähti töiden parissa myös Saksassa. DSV:hen
hän päätyi viime vuoden marraskuussa.
Työpäivästä iso osa kuluu tarjouslaskentaan ja raportointiin. Hänellä on lisäksi koko
joukko omia asiakkuuksia.
Rytkösellä on metsätalousinsinöörin koulutus. Hänen asiakkainaan onkin jonkin verran
myös metsäteollisuuden yrityksiä.
– Pirjon ja Jalmarin ollessa asiakastapaamisissa vastaan myös heidän asiakkaidensa
kyselyihin. Lisäksi hyvä yhteistyö ammattitaitoisten liikenteenhoitajiemme kanssa auttaa
ratkaisemaan asiakkaidemme kysymyksiä ja
tarpeita, Rytkönen toteaa.
Pirjo Vähä-Tahlo on toiminut huolinta-alan
myynnissä ja liikenteenhoitotehtävissä yli 20
vuotta, osan ajasta myös Saksassa. Pirjolla on
kaupallinen perustutkinto, jota hän on päivittänyt parilla ammattitutkinnolla ja yhdellä erikoisammattitutkinnolla.
– Eniten olen ollut tekemisissä maantiekuljetusten kanssa, mutta olen myynyt ja
hoitanut huolitsijana myös merikuljetuksia.
Lisäksi olen ollut konepajateollisuuden vientimyynnissä sekä tehdasautomaatioyrityksen
maahantuontiyksikön myynnissä. Kokemus
auttaa asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisessä ja kuljetuslogististen ratkaisujen myynnissä, Vähä-Tahlo sanoo.
Vähä-Tahlon mielestä paikallinen palvelu
tuo asiakkaille lisäarvoa.
–Tunnemme paikalliset yritykset ja puhumme asiakkaiden kanssa samaa kieltä. Pyrin kuuntelemaan asiakasta ja haluan pitää
heistä huolta. Haluan asiakkaiden luottavan
minuun ja DSV:hen. Myyjän pitää olla helposti
lähestyttävä, Vähä-Tahlo pohtii. Hänen mottonaan onkin: ”Kaikki järjestyy.”
DSV:n myyntivalttina Vähä-Tahlo pitää
koko Euroopan kattavaa terminaaliverkostoa
sekä yksilöllistä palvelua. Trailerilla ei tarvitse
mennä asiakkaan pihaan ihmettelemään, millä lasti puretaan, kun kappaletavarat viedään
tarvittaessa perille jakeluautolla.
– DSV on Euroopan kolmen suurimman kuljetusyhtiön joukossa. Säännölliset lähdöt Eurooppaan tiistaisin ja perjantaisin helpottavat
asiakkaiden toimintaa, kun aikatauluja ei tarvitse erikseen kysellä, Vähä-Tahlo muistuttaa.
Vapaa-aikanaan Vähä-Tahlo kertoo joskus
matkustelevansa, viimeksi kesällä hän kävi Alpeilla patikoimassa. Taidehistoriaopintojen perua on kiinnostus taidenäyttelyihin.
”Paikallinen palvelu on
aina asiakkaan etu.”
Rytkönen pitää nykyisessä tehtävässään
tärkeimpänä asiana kykyä kuunnella ja ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Saadusta informaatiosta on osattava poimia oikeat asiat,
jotka varmistavat kilpailukykyisen tarjouksen
ja ennen kaikkea tarjoavat asiakkaalle parhaan
mahdollisen ratkaisun.
– Paikallinen palvelu on aina asiakkaan etu.
Olemme nopeasti tavoitettavissa ja on mukava oppia tuntemaan ihmiset yrityksen takana,
Rytkönen painottaa.
Rytkönen sanoo olevansa luonteeltaan
iloinen ja auttavainen ihminen, joka ei pienistä
hermostu. Vapaa-aika hänellä kuluu jumpassa ja perheen kanssa ulkoillessa. Ratsastusharrastus on jäänyt pienen lapsen vuoksi vähemmälle.
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 11
1.9.2015 17.02
Asiakkaalta | Glaston Oyj
Glaston on
lasinjalostuksen pioneeri
Lasinjalostuskoneistaan tunnettu Tampereella sijaitseva
Glaston myy tuotteitaan ympäri maailmaa. DSV Road on
toiminut Glastonin kumppanina jo vuosia. Lähetykset saattavat
vaatia jopa kymmenen rekkaa lastattavaksi kerralla.
Glaston Oyj on kansainvälinen lasiteknologiayhtiö ja toimialansa edelläkävijä. Tehtaita on Suomen lisäksi kolmessa muussa maassa. Yhtiön liiketoiminta on jaettu kahteen
segmenttiin: koneet (Machines) ja palvelut
(Services). Konevalmistus kattaa alan edistyksellisimmät lasinjalostuskoneet lasin tasokarkaisuun, taivutukseen, taivutuskarkaisuun
ja laminointiin. Palvelut-yksikkö tarjoaa muun
muassa työkaluja, varaosia, tuotteiden mo12 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 12
dernisointia ja konsultointia. Palvelupisteitä on
maailmanlaajuisesti yli 20 huolto- ja myyntipisteessä.
Konemyynnin osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 80 prosenttia, loput liikevaihdosta
kertyy huoltopalveluista. Asiakassegmenteistä rakennusteollisuus on suurin noin 70 %:n
osuudella. Noin 30 %:n osuus koostuu automotiivi-, kaluste-/sisustus- ja aurinko­
energia­teollisuudesta. Glastonilla on kattava
tuo­­te­valikoima edellä mainittuihin asiakassegmentteihin. Uusien koneiden tuoteperheitä on
useita ja niissäkin on lukuisia eri variaatioita.
Asiakastarpeesta riippuen myös räätälöityjä
ratkaisuja toimitetaan. Modernisointipuolella
tuoteperhe on vieläkin laajempi.
Glastonin Tampereen tehdas tekee pääosin
kokoonpanoa, ja alihankintaverkoston hyödyntäminen on merkittävää. Suurin osa komponenteista tehdään tilaustyönä juuri
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
Glastonille. Merkittävä osuus osavalmistuksesta tapahtuu Suomessa, ja viime vuosina
osa tuotannosta on jopa palautettu takaisin
Suomeen. Korkea kotimaisuusaste helpottaa sisääntulevaa logistiikkaa ja pitää tuontikustannukset kurissa. Ulkomaantuonnin osuus
kuljetuksista on nyt noin viisi prosenttia.
– Yhtiön vahvin osaaminen on lasin lämpökäsittelyteknologiassa, korkean lopputuotteen laatuvaatimusten segmentissä. Olemme
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 13
onnistuneet kehittämään ja lanseeraamaan
markkinoille koneita, joissa on alan edistyksellisintä teknologiaa. Koneet valmistetaan
aina asiakastilauksesta, Tampereen tehtaanjohtaja Jarkko Ruohonen kertoo.
Toimitukset ovat isoja
Kun tuotteet valmistetaan suoraan tilauksesta, toimitusketjun on toimittava saumatto-
masti. Koneen osat tilataan suoraan tuotantoon, ja koneen valmistuttua se toimitetaan
saman tien asiakkaalle. Tämä asettaa paineita niin tuotannolle kuin logistiikan hallinnalle.
Laivauspäivä on osattava ennakoida riittävän
ajoissa, jotta tarvittava kuljetuskalusto saadaan heti paikalle. Tämä asettaa kovat haasteet myös kuljetusliikkeelle.
– Vientikuljetukset ovat useimmiten isoja
projekteja. Lähetyskoko on useita täysiä
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 13
1.9.2015 17.02
Asiakkaalta | Glaston Oyj
Tampereen tehtaan johtaja Jarkko Ruohonen
(vas.) ja DSV Roadin Tampereen aluemyyntipäällikkö Jalmari Halminen tehdaskierroksella.
DSV Roadin osuus Glastonin Euroopan
maantiekuljetuksista on noin neljännes. Niistä
iso osa suuntautuu Iso-Britanniaan.
– Olemme löytäneet DSV:n avulla hyvän
ja toimivan kanavan Brittein saarille. Aikataulut on saatu optimoitua ja yleensä ne myös
pätevät, joten asennukset saadaan aloitettua suunnitellusti. Näin ei ole aina ollut. Keski-Eurooppaan suuntautuvissa toimituksissa pystymme hyödyntämään DSV:n kattavaa
verkostoa. DSV pystyy yleensä tarjoamaan
tarvittavan määrän kuljetuskalustoa vaikeinakin ajankohtina ja toimittamaan lähetykset
perille sovitusti, Papula kiittelee.
Toimitusketjun
hallinnasta kilpailuvaltti
trailereita, joista osan on oltava lastauskorkeu­
deltaan kolmemetrisiä megatrailereita. Sekä
nouto- että toimitusaikataulu on rytmitettävä, jotta kaikki onnistuu molempien kannalta
järkevällä aikataululla, DSV Roadin Tampereen
aluemyyntipäällikkö Jalmari Halminen sanoo.
Ruohonen muistuttaa, että projekti päättyy vasta, kun kone on asennettu ja luovutettu asiakkaalle. Koko toimitusketjun tulee
toimia saumattomasti projektiaikataulun varmistamiseksi.
Partnereilta odotetaan
joustoa ja luotettavuutta
Glastonin liiketoiminnan kulmakiviä ovat luotettavuus,
laatu ja palvelu. Laadulla ja
palvelulla Glastonin tavoite on olla asiakkaidensa arvostetuin yhteistyökumppani.
Samaa luotettavuutta
ja joustavaa palvelua Glaston edellyttää myös
kuljetuspartnereiltaan.
”Meitä ei olisi olemassa
ilman toimivaa
logistiikkaa.”
– Meitä ei olisi olemassa ilman toimivaa
logistiikkaa. Tarkastelemme jokaista lähetystä erikseen, ja etsimme sille sopivimman logistisen toteutuksen. Pyydämme tarjoukset yleensä muutamalta vakiotoimittajalta.
Se edellyttää myös toimivaa kommunikaatiota. Hyväksyttyämme projektitarjouksen sovimme yksityiskohtaisista aikatauluista suoraan
liikenneosaston kanssa, logistii­
kan käytännön toteutuksista
Glastonilla vastaava Marjaana
Papula (kuva vasemmalla)
selvittää.
Glastonin vientikuljetukset ovat hyvin syklisiä.
Keskimäärin vientikuljetuksia on noin kymmenen perävaunullista viikossa. Puolet viennistä
lähtee konteissa meriteitse kaikille mantereille.
DSV Air & Sea on yksi palveluntarjoaja muiden
joukossa. Lähes poikkeuksetta vientilähetyksissä on kyse täysistä kuormista. Kappaletavaran osuus toimituksista on alle prosentti.
Ruohosen mukaan logistiikan merkitys
Glastonille on kasvanut hintakilpailusta sekä
toimitusaikojen lyhentymisestä johtuvien
haasteiden johdosta. Glaston luottaa kuitenkin edistykselliseen ja laadukkaaseen teknologiaansa, mutta hintakilpailussa myös logistiikan merkitys korostuu. Toimitusketjun hallinta
muodostuu silloin yhä tärkeämmäksi kilpailuvaltiksi.
– Glastonin liiketoiminta on kehittynyt
myönteisesti. Vuoden 2015 ensimmäisen
kvartaalin aikana liikevaihtomme kasvoi 27,7 %
edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Olemme arvioineet, että koko vuoden
liikevaihto ja liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä ylittävät edellisvuoden tason. Tuotteiden
kysyntä on ollut vahvaa, ja kasvua on tapahtunut Pohjois-Amerikassa ja EMEA-alueella,
Ruohonen lopettaa.
Glaston lyhyesti
Toimiala: Lasinjalostuskoneita valmistava ja alan palveluja tarjoava teknologiayhtiö. |
Liikevaihto: 124,5 MEUR | Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä : (EBIT) 4,9 MEUR |
Henkilöstö: 592 (Suomessa 130) | Pääkonttori: Helsingissä | Toimipisteet:
20 maassa, tuotantoa 4 maassa | Yhtiön osake: (GLA1V) on listattu NASDAQ OMX
Helsingin Small Cap -listalla. | www.glaston.net
14 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 14
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
Taustat | Työturvallisuus
Työturvallisuus on
DSV-yhtiöiden avainasia
TEEMA
Turvallisuustyön kokonaisuus DSV-yhtiöissä muodostuu kahdesta eri
osa-alueesta: työturvallisuudesta (safety) ja yritystoiminnan turvallisuudesta
(security). Tässä teemassa keskitymme ensisijaisesti työturvallisuuteen.
Työpaikoilla työsuojelun yhteistoiminta perustuu lakiin. DSV:n kokoisessa yrityksessä on oltava työsuojelupäällikkö, joka edustaa
työnantajaa. Työntekijöitä edustaa puolestaan
vaaleilla valittu työsuojeluvaltuutettu.
Lisäksi työturvallisuusasioista huolehtii
työsuojelutoimikunta, jossa ovat edustettuina
työnantaja, työntekijät ja toimihenkilöt. Työpaikkaa laajasti ja yleisesti koskevat asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Yksittäisen
työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaiAsiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 15
kuttavat asiat käsitellään esimiehen ja työntekijän kesken.
Työsuojeluorganisaation tehtävänä on varmistaa, että työskentely DSV:ssä ei vaaranna kenenkään fyysistä tai henkistä terveyttä.
Työpaikkakiusaamisen ehkäisyyn kiinnitetään
erityistä huomiota. Työsuojeluorganisaatio
kokoontuu käsittelemään työturvallisuusasioita vähintään neljä kertaa vuodessa. Jokaisessa DSV-yhtiössä on oma työsuojeluorganisaationsa.
DSV-yhtiöiden yritystoiminnan turvallisuutta varmistetaan toimintaympäristön jatkuvalla valvonnalla. Liikkumista toimitiloissa on
rajoitettu. Henkilöstöllä on käytössään henkilökortti ja kullekin erikseen määritellyt kulkuoikeudet. Kaikkien kiinteistöjen alueet on aidattu ja käytössä on ympärivuorokautinen
kameravalvonta sekä vartiointipalvelut. Alueella käyvät vierailijat tunnistetaan ja kirjataan
vieraskirjaan. Vierailijoille annetaan vierailijakortti luvallisen liikkumisen tunnistamiseksi.
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 15
1.9.2015 17.02
Taustat | Työturvallisuus
TEEMA
Terminaalin turvallisuus
voi olla lastun palasta kiinni
Tulkintien terminaalissa liikkuu paljon ihmisiä, jotka eivät ole DSV:n tai UPK:n palkkalistoilla.
Turvallisuuteen on panostettu, jotta ulkopuolisetkin osaavat toimia oikein ja muut
huomioiden. Vakavia onnettomuuksia ei tällä vuosikymmenellä ole sattunut.
DSV Road Oy, UPK ja Suomen Transval Oy
tekivät yhdessä riskien ja vaarojen arvioinnin Vantaan Tulkintien terminaalissa vuonna
2013. Arvioinnin pohjalta laadittiin työturvallisuuden parantamiseksi kehittämisohjelma
vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Parannustoimenpiteet on nyt pääpiirteissään tehty.
Kaikille terminaalissa vakituisesti työskenteleville henkilöille on annettu työturvallisuusperehdytys. Koulutusaineisto tulee syksyn aikana sähköisesti saatavaksi ja se on
helppo lähettää myös liikennöitsijöille. Terminaalin käytävällä on käytettävissä näyttöpääte, josta ilman kiinteää työpistettä olevat
henkilöt voivat materiaaliin tutustua.
Myös alihankkijoilta vaaditaan terminaalissa työskentelyyn työturvallisuuskortti. Autonkuljettajilta vaaditaan lisäksi vaarallisten
aineiden kuljetuslupa, trukkikortti sekä EU:n
ammattipätevyysdirektiivin mukaiset kou-
lutukset. Vähintään kerran vuodessa DSV:n
perävaunut ja niihin tehdyt sidonnat pistotarkastetaan Vuosaaren satamassa. Samalla katsotaan, että kaikki turvavarusteet ja luvat ovat kunnossa.
Epäsiallisesta varustuksesta
napsahtaa sakko
Sekä terminaalityöntekijöillä että kuljettajilla on
oltava turvakengät, turvapusakka tai turvaliivi.
Kuljettajilla on lisäksi oltava kypärä ja suojalasit.
Ne vaaditaan myös monen asiakkaan luona tavaraa noudettaessa. Esimerkiksi paperitehtailta
napsahtaa tuntuva sakko, jos kuljettaja saapuu
paikalle epäasiallisessa varustuksessa.
DSV:n Tulkintien terminaalissa työntekijöille on pyritty luomaan mahdollisimman turvalliset olot. Terminaalin lay out suunniteltiin muutama vuosi sitten uudestaan niin, että
UPK:n vastuulla olevat kotimaan toiminnot
saivat kokonaan oman alueen, joka on eristetty ulkomaan toiminnoista väliseinällä. Kaikille
saapuville ja lähteville tavaroille on määritelty omat lastaus- ja purkupaikat paikkakunnan
tai maan mukaan. Hyllyissä on törmäyssuojat,
kuten myös lastauslaitureiden ovien pielissä.
Lisäksi lattiaan on maalattu viivat kävelyreittien osoittamiseksi.
Kuten DSV Solutionsissa, on DSV Roadissa
ja UPK:ssakin käytössä uudet Toyotan trukit, joissa on törmäyshälytys ja iskulukitus. Trukki on terminaalin keskeisin
työkalu ja niiden toiminta on varmistettu huoltosopimuksella. Huollot tehdään säännöllisin
väliajoin Käsin nostettavat tavarat eivät saa
Marko Varalahti
UPK:n Marko Varalahti pitää
suurimpana riskinä asiakkaiden
eritasoisia lastaus- ja purkupaikkoja.
16 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 16
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
painaa enempää kuin 30 kiloa. Kun ollaan lähellä maksimirajaa, nostotekniikan on oltava oikea.
Selkäniksahduksia, revähdyksiä ja nyrjähdyksiä
voi silti sattua.
– Terminaalissa työskentelee joka päivä
siivooja, joka kerää lattialle pudonnet roskat.
Esimerkiksi pieni lastunpala lattialla voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa trukin suistumisen. Siksi on tärkeää pitää paikat koko
ajan siistinä. Päivän päätteeksi terminaali lakaistaan harjakoneella. Lattian märkäpesu
tehdään kerran kuukaudessa, terminaalin työsuojelupäällikkö Tom Jokinen kertoo.
Talvi lisää riskejä
Talvi aiheuttaa päänvaivaa terminaalissa, jossa tavaraa tulee ja menee lastauslaitureiden
kautta. Kun sataa ja on pakkasta, lumi ja vesi
voivat jäätyä ja tehdä lastausalueen liukkaaksi. Ongelma on saatu hyvin kuriin asentamalla lastauslaitureille lattialämmitys ja oviaukon
eteen verhot.
Eri puolilla terminaalia on ns. VAK-pisteitä, joista löytyy turvavarusteita vaarallisia aineita varten. Niistä löytyy muun muassa
imeytysaineita, valuma-altaita ja kaivosulkuja, joilla estetään nesteiden valuminen pihalle. Samalla tavoin
ensiapupisteitä ensiapupakkauksineen on eri
puolilla terminaalia. Terminaaliosassa savunpoisto on järjestetty automaattisesti avautuvilla
savunpoistoluukuilla. Pe-
lastussuunnitelmassa kerrotaan yksityiskohtaisesti, kuinka onnettomuustilanteissa tulee toimia ja mistä löytyy tarvittava kalusto.
Kehitysehdotuksia ja läheltä piti -tilanteiden
raportointia varten terminaalissa on vihkonen,
jonne asiat voi kirjata. Kehitysehdotuksiin pyritään vastaamaan muutaman päivän kuluessa. Vakavat tilanteet käsitellään heti. Työnjohto kirjaa vihkoon tulleet ehdotukset ja raportit
sähköiseen tietokantaan, TOYME:een.
Usein läheltä piti -tilanteet ja onnettomuudet johtuvat inhimillisistä virheistä. On
esimerkiksi kuultu tai ymmärretty väärin, mikä
traileri pitää hakea, ja sitten on saatettu lähteä vetämään traileria, jota vielä lastataan.
– Työterveyshuolto tekee säännöllisin väliajoin työpaikkaselvityksen, jossa mahdolliset
puutteet pyritään löytämään ja korjaamaan.
Yhdessä alihankkijoiden kanssa on tehty myös
riskien ja vaarojen arviointi, jossa eri riskikohteet on pisteytetty. Näiden arviointien pohjalta teemme muutoksia, korjauksia ja hankintoja, Jokinen selvittää.
Työsuojelupiiri eli nykyinen aluehallintovirasto tekee terminaaleissa pistokokeita. Viimeksi tehdyssä tarkastuksessa Jokinen kehuu DSV:n olleen turvallisuusasioissa selkeästi
keskiarvon yläpuolella.
Jakeluauton kuljettajan
on oltava tarkkana
UPK:n jakeluautojen kuljettajien on
oltava tarkkana purkaessaan tai
noutaessaan lastia asiakkailta, sillä kohteita on monenlaisia. Monella
asiakkaalla on omat työturvallisuusohjeensa,
joita kuljettajien pitää noudattaa UPK:n omien
ohjeiden lisäksi.
Autoissa on luonnollisesti sammutuskalusto,
ADR-keikalla turvallisuuspakki vaarallisten
aineiden onnettomuuksia varten, suojaliivit,
turvakengät, työvaatteet ja ensiapupakkaus.
Autot ovat vähintään Euro 5 -luokan leasing­
autoja, jotka vaihdetaan kolmen vuoden välein.
Turvallisuuskoulutukset ovat samoja kuin DSV
Roadissa.
– Liukastumisia, putoamisia, sormien puristumisia ja muita pikkuhaavereita sattuu joskus, mutta vakavia onnettomuuksia ei ole viime vuosina eteen tullut. Pienetkin tapaturmat
ovat vähentyneet, UPK:n työsuojelupäällikkö
Marko Varalahti kertoo.
Toimistoissa panostetaan
ergonomiaan
DSV:n toimistoissa työntekijöille on annettu
ensiapukoulutusta sekä ergonomiaan liittyviä
ohjeita. Työsuojelupäällikkö Ritva Örling on
kiertänyt henkilökohtaisesti tarkastamassa
kaikki työpisteet ja antanut ohjeita työpisteissä työskentelyyn. Samalla on selvitetty sähkösäätöisten pöytien optimaalinen korkeus
ja opastettu uusien työtuolien säätämisessä.
Osastoille on hankittu myös satulatuoleja.
– Ergonomisuus on ollut ensisijainen kriteeri uusien pöytien ja tuolien hankinnassa.
Kesään mennessä uusittuja työpisteitä oli
170. Tavoitteena on uusia kaikki työpisteet
viimeistään ensi vuoden aikana, Örling kertoo.
Tom Jokinen
DSV Roadin Tom Jokinen huolehtii
siitä, että terminaalissa paikat ovat
siistejä ja sääntöjä noudatetaan.
Silloin riskit ovat pieniä.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 17
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 17
1.9.2015 17.02
Taustat | Työturvallisuus
TEEMA
Varastotyöntekijöille
sattuneet vahingot ovat
vähentyneet merkittävästi
Vuonna 2014 DSV Solutionsissa ei sattunut ainuttakaan työstä
poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Työturvallisuutta on parannettu
johdonmukaisesti, ja se on tuottanut hyvää tulosta.
DSV-yhtiöissä on panostettu monitahoisesti henkilöstön työterveyden tukemiseen,
työhyvinvointiin sekä työyhteisön toimivuuteen. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa
omaa työtä koskeviin asioihin, ja hyvän työ­
ilmapiirin ylläpidosta huolehditaan organisaation kaikilla tasoilla.
Henkilöstön terveydenhoidon tukena on
laaja työterveyshuolto. Ennaltaehkäisevä toimintatapa on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että poissaolot eivät ole olleet viimeaikoina mikään ongelma.
– Työsuojeluun sitoutuminen kaikessa toiminnassa ei ole työyhteisössä erillinen eikä irrallinen asia, vaan sen tulee kuulua työpaikan
kulttuuriin ja kaikkeen tekemiseen. Työsuojelu
ja turvallisuusjohtaminen ovat hyvän työpaikan
strategisen johtamisen osia. Työturvallisuuteen
on jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota,
koska työn luonne sitä ehdottomasti vaatii.
Yhteistyön kehittäminen konsernin sisällä toimivien työsuojeluorganisaatioiden välillä
voisi tuoda työsuojelutyöhön lisäarvoa, DSV
Solutionsin työsuojelupäällikkö Sami Happonen sanoo.
DSV Solutionsissa koko henkilökunnalla on
voimassa oleva työturvallisuuskortti. Sen voi
hankkia yhtiölle räätälöidyn koulutuspäivän
aikana, jossa perehdytään työturvallisuuteen
sekä työntekijän ja työnantajan vastuisiin.
Koulutuksen päättää kirjallinen koe, joka on
läpäistävä työturvallisuuskortin saadakseen.
Koulutuksista ja riskikartoituksista sekä
pelastussuunnitelmista löytyy tietoa myös
yhtiön intranetistä. Kehitystyössä aktiivisesti
mukana ollut Mehiläinen on laatinut työpaikkaselvityksen riskien mahdollisuuksista.
18 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 18
– Varastossa työskentely on nykyään
melko konevaltaista, mutta yksittäisiä tuotteita keräillään edelleen myös käsin. Mehiläinen on antanut nostotekniikoihin koulutusta.
Koulutuksessa on muistutettu myös taukojumpan ja venyttelyn tärkeydestä työntekijöiden liikkuvuuden ylläpitämiseksi. Jokaisella on
oikeus turvalliseen ja terveyttä vaarantamattomaan työhön, Happonen toteaa.
Viimeisin tapaturma opetti
Työntekijän sairauspoissaolot aiheuttavat
kustannuksia, ja sijaisen löytäminen voi olla
vaikeaa. Sekin kannustaa pitämään huolta
työntekijöistä. Siinä on onnistuttu, kun loukkaantumisista johtuvia sairauspoissaoloja ei
ole ollut enää vuosiin. Tapaturmat ovat ylei-
simmin pieniä kolautuksia tai viiltoja sormiin
pakkausten reunoista.
Viimeisimmästä vakavasta tapaturmasta on jo vuosia, mutta tapaus oli samalla hyvin opettavainen. Työntekijä ajoi lavansiirtovaunulla kuormalavan alta, joka oli nostettu
trukilla ylös. Vaunu osui trukkiin, lava putosi
työntekijän jalan päälle ja katkaisi sääriluun.
– Onnettomuustilanteessa kaikki toimi
niin kuin piti. Työkaverit tulivat paikalle, kartoittivat tilanteen ja soittivat välittömästi hätänumeroon. Yksi henkilö lähti tielle opastamaan ambulanssia ja muut jäivät auttamaan
loukkaantunutta. Ambulanssi ja poliisi saapuivat paikalle parissa minuutissa. Tilanne oli ohi
parissakymmenessä minuutissa ja loukkaantunut matkalla sairaalaan, Happonen kiittää.
Viranomaisten tutkimukset alkoivat pe-
Työturvallisuus koostuu monesta palasesta
Työhön ja työympäristöön
kohdistuva toiminta
Yksilöön ja työyhteisöön
kohdistuva toiminta
Ennakoivat toimet
Korjaavat toimet
• Työn ja
työympäristön
suunnittelu
•
Työn ja
työympäristön
epäkohtien
korjaaminen
• Koulutus
• Perehdytys
• Oman työyhteisön
kehittäminen
• Yksilön ja työyhteisön ongelmatilanteiden
käsittely ja ratkaisu
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.02
rusasioista: ensin kysyttiin trukkien huoltohistoriaa, tämän jälkeen pyydettiin dokumentteja henkilön työhön perehdyttämisestä sekä
laitteiden käyttöoikeuksista. Viimeiseksi vasta
kysyttiin, mitä oli tapahtunut.
– Saimme puhtaat paperit joka suunnasta.
Tässä tositilanteessa saimme kuitenkin käytännön näytön siitä, kuinka hyvin organisaatio
kriisitilanteessa toimi, Happonen sanoo.
Turvavarusteita on paljon
Työturvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti myös
varaston järjestys. Jokaisen hallin pohjapiirros on suunniteltu niin, että työskentely sujuu
mahdollisimman sujuvasti. Tuotteiden sijoittelu pyritään tekemään niin, että selviydytään
mahdollisimman vähällä siirtelyllä ja turhalta
ajolta. Tätä toimintaa tukee myös DSV Solutionsin varastohallintajärjestelmä GargoWrite.
Turvavarusteisiin on panostettu paljon.
Kaikilla työntekijöillä on työnantajan antamat
työvaatteet ja turvakengät. Riskipaikat on
suojattu törmäyssuojilla, kuten hyllyjen päädyt, sähkökaapit jne. Sammuttimet ja ensi­
apulaukut löytyvät pelastussuunnitelman
mukaisista paikoista. Hyllyjen kunto tarkistetaan kerran vuodessa ja tästä saadaan kirjal­
linen raportti. Trukeille, nosto-oville, mekaa­nisesti toimiville lastauslaitureille ja alku­
sammutuskalustolle tehdään määräaikais­
tarkastukset vähintään kerran vuodessa.
Ensiapupakkausten päiväykset tarkistetaan
säännöllisin väliajoin.
Uusissa Toyotan trukeissa on automatiikkaa, joka raportoi osumien voimakkuuden
”Kolareista tai itse aiheutetuista vahingoista johtuvat
korjauskulut ovat pudonneet 2,6 prosenttiin,
kun toimialan keskiarvo on 15 prosenttia.”
kolmeen eri kategoriaan. Järjestelmän avulla
saadaan yksityiskohtaista tietoa siitä, missä,
milloin ja kuka osuman on aiheuttanut. Näin
törmäyksen syy on helposti selvitettävissä.
Rajuimman luokan törmäyksessä trukki hidastuu, ja tilan palauttamisen normaaliasetukseen voi tehdä ainoastaan työnjohto.
– Kolareista tai itse aiheutetuista vahingoista johtuvat korjauskulut ovat pudonneet
2,6 prosenttiin, kun toimialan keskiarvo on
15 prosenttia, Happonen tietää.
DSV Solutionsissa käytetään myös sähköistä TOYME-raportointityökalua. Sinne kirjataan kaikki läheltä piti -tilanteet, työympäristön poikkeavuudet sekä ideat ja aloitteet.
– TOYMEen kirjataan joka vuosi useita
kymmeniä ilmoituksia. Niitä voi tehdä myös
nimettömänä. Ilmoittajalle vastataan vuorokauden kuluessa ja kerrotaan kuinka asiassa aiotaan toimia. Nopea reagointi motivoi työntekijöitä tekemään ilmoituksia, koska
he tietävät saavansa niihin myös vastauksen. Järjestelmästä on mahdollisuus tarvittaessa tulostaa raportti ilmoituksista, Happonen kertoo.
Autotkin on tarkistettava
DSV Solutions vastaa myös monien
asiakkaidensa tavaroiden kuljetuk-
sesta varastoon ja sieltä pois. Jos kuljetukset
ovat omissa käsissä, edellytyksenä on, että
autot ovat vähintään Euro 5 -luokan ajoneuvoja. Työntekijöiden on silmämääräisesti tarkistettava, että kuormatila on asianmukainen.
– Lähinnä idästä tulevien autojen kanssa
on oltava tarkkana. Jos vaikkapa kuormatilan
lattia näyttää huteralta, lähetystä ei lastata.
Tulli voi käännyttää auton takaisin purettavaksi, jos yhdistelmässä ilmenee puutteita ja
se tarkoittaa turhaa työtä, Happonen muistuttaa.
Tällä hetkellä DSV Solutionsissa ei käsitellä
eikä varastoida vaarallisia aineita. Purettavan
lastin joukossa voi kuitenkin olla vaarallisia aineita, jotka ovat menossa toiselle vastaanottajalle. Mikäli purettavassa kuormassa todetaan jotain poikkeavaa, kuten outoa hajua,
työt on keskeytettävä, ovet suljettava ja syy
selvitettävä. Lastin joukossa olevat vaaralliset aineet ovat yksi isoimmista turvallisuusriskeistä tänä päivänä.
– Meillä on päivittäin DAY START, jossa
työnjohtajat ja tiiminvetäjät käyvät läpi edellisen ja tulevan päivän tapahtumat. Ilmenneet
haasteet saatetaan kaikkien tietoon
ennen töiden jatkamista. Näin
kaikki ovat ajan tasalla yllättävissäkin tilanteissa, Happonen lopettaa.
Työsuojelupäällikkö Sami Happonen sanoo
DSV Solutionsin kolareista ja itseaiheutetuista
vahingoista aiheutuneiden korjauskulujen
pudonneen murto-osaan alan keskiarvosta.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 19
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 19
1.9.2015 17.03
Terveiset DSV:stä | Nuorena on ratti käännettävä
18-vuotiaana
yhdistelmän puikoissa
Monelta on loksahtanut suu auki, kun pihaan ajaneen DSV:n rekasta
on jalkautunut teini-ikäinen nainen. Aloittaessaan DSV:n kuljettajana
Anna Aalto oli vasta 18-vuotias. Heinäkuussa hän täytti jo 19.
Tarvittavat ajoluvat hän on hankkinut Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta.
Anna Aalto on valmistunut yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi logistiikan perustutkintolinjalta Loimaalta. Koulussa hän suoritti kaikki
tarvittavat ammattipätevyys- ja työturvatutkinnot sekä BE CE -ajokortin.
– Moni kysyy ihan suoraan, kuinka vanha
olen, ja miten on mahdollista, että ajan yhdistelmää. Siihenhän vaaditaan yleensä 21 vuo-
den ikä. Joudun sitten selittämään, mitä reittejä luvat on mahdollista saada, Aalto kertoo.
Kuorma-auton ajokortin (C- ja CE-luokat)
ikäraja on pääsääntöisesti 21 vuotta. Henkilön on mahdollista saada C- tai CE-luokan
ajokortti jo 18-vuotiaana, jos hän tarvitsee
kuorma-autoa työssään. Silloin henkilön pitää
suorittaa kuorma-auton kuljettajan ammatti-
pätevyyskoulutus. Perustason ammattipätevyyttä ei tarvitse suorittaa erikseen, jos henkilö opiskelee ammattitutkintoa, jonka kautta
hän saa kyseisen ammattipätevyyden, kuten
Aalto on tehnyt.
– Ammattikoulussa ensimmäinen vuosi
keskityttiin pääasiassa varastotyöntekoon ja
trukilla ajoon. Toisena vuotena opeteltiin aja-
Anna Aalto on Suomen
nuorimpia rekkakukskeja,
ellei peräti nuorin.
20 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 20
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.03
maan kaikenlaisilla kuorma-autoilla ja perehdyttiin niiden tekniikkaan. Kolmantena vuotena ajettiin erilaisilla yhdistelmillä ja suoritettiin
ammattipätevyyskursseja, kuten ensiapu,
työturvallisuus ja ADR-ajolupa, Aalto kertoo.
Aalto valmistui koulusta toukokuun lopulla,
mutta aloitti jo maaliskuussa työt MKJ Palvelut Oy:ssä, joka on yksi DSV:n alueliikennöitsijöistä. Jo joulukuussa hän oli tutustumassa
DSV:hen yhtiössä työskentelevän perhetutun kannustamana. Kun DSV tarjosi vakituista
työtä alihankkijan palveluksessa, Aalto ei epäröinyt, vaikka olikin jo ehtinyt ajaa romua VR
Transpointin apukuskina toista kuukautta.
Alalle Aalto sanoi päätyneensä isänsä jalanjälkiä. Tämä on ajanut aiemmin kuormaautoja, nyt busseja.
Jokainen päivä on erilainen
Aalto on kotoisin Aurasta Turun kupeesta ja
siellä hän asuu edelleen. Jos aamulla on aikainen lähtö, Anna on saanut luvan hakea vetoauton valmiiksi kotinsa vieressä sijaitsevan yrityksen parkkipaikalle. Muutoin vuoden
2009 mallia oleva DAF on tallissa Amiraalistonkadulla lähellä satamaa.
– Olen ajanut enimmäkseen täällä Länsi-Suomessa, mutta Haminassa, Helsingissä ja Tampereellakin on tullut käytyä. Matkat
ovat pysyneet parin-kolmensadan kilometrin säteellä. Lastina on ollut kaikenlaista vaipoista paperirulliin. Useimmiten noudan tavaraa laivalta ja puran ne muutamaan paikkaan.
Jos taas tavaraa noudetaan yrityksistä, niiden
määränpää on useimmiten satama tai Tulkintien terminaali Vantaalla, Aalto selvittää.
Työpäivät olivat alkukesästä pisimmillään
15-tuntisia lakisääteiset lepoajat mukaan lukien. Aikaisimmat lähdöt olivat jo aamuneljältä. Juhannuksen jälkeen Aalto ryhtyi tekemään myös yökeikkaa. Hän kiittelee myös
hyviä unenlahjojaan, sillä taukojen aikana rekassa uni tulee nopeasti.
Nyt työt sujuvat jo rutiinilla, mutta alussa
Anna kertoo jännittäneensä varsinkin Helsingin satamiin ajamista hirveästi. Mukulakivien
ja ratikkakiskojen päällä ajaminen ruuhka-aikaan ei ole helppoa, mutta hyvin nuori nainen
on selvinnyt.
– Olen oppinut lyhyessä ajassa ihan älyttömästi, koska tässä työssä on pärjättävä
pääsääntöisesti yksin. Jos on vaikeuksia, niin
pitää kysyä neuvoa tai apua. Sitä varten minulla on kaikkien länsisuomalaisten DSV-kuskien puhelinnumerot autossani. Lastaus- ja
purkupaikoillakin saa apua, kun pyytää. Vaikka
olen aika vahva ja roteva, niin aina eivät omat
voimat vain riitä, Aalto tietää.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 21
”Olen oppinut lyhyessä ajassa ihan
älyttömästi, koska tässä työssä on
pärjättävä pääsääntöisesti yksin.”
Aalto neuvoo myös mieskollegojaan pyytämään rohkeasti apua, ennen kuin jotain sattuu.
Työpaikalla oppii
Töissä Aalto on joutunut opettelemaan paljon uusia autoon liittyviä asioita sekä trailerien kytkentää.
– Olen aika varovainen ja etenen pikkuhiljaa. Ylitsepääsemättömiä asioita ei ole tullut vastaan. Työ on ollut tosi mukavaa ja jopa
ylittänyt odotukseni. Huonojakin päiviä toki
on, mutta hyvin harvoin, Aalto sanoo.
Monelle teini-ikäinen kuski on niin suuri
ihmetyksen aihe, että ikää kysellään suoraan
eikä ammattipätevyyttä tahdota uskoa. Sosiaalisena ja puheliaana ihmisenä Anna on selittänyt asiat juurta jaksain ja saanut sitä kautta
ihmisten hyväksynnän ja jopa ihailun.
– Ei ole kukaan häätänyt pois, vaan ovat
kehuneet minua rohkeaksi likaksi, Aalto nauraa.
Aalto on suhteellisen tyytyväinen myös
suomalaiseen liikennekulttuuriin. Isolle autolle annetaan kyllä tilaa esimerkiksi kais-
tan vaihtoon. Tiet saisivat sen sijaan olla
paremmassa kunnossa, koloja ja monttuja piisaa. Viiden vuoden välein päivitettäviä
ammattipätevyys­koulutuksiakin Aalto pitää
nuorille kuljettajille tarpeellisena.
– Varsinkin ensiapu- ja työturvallisuus­
asiat on syytä kerrata riittävän usein. Kokeneille kuljettajille voisi kuitenkin antaa lievennyksiä muista koulutuksista. Ehkä kymmenen
vuoden väli riittäisi, Aalto toteaa.
Alan vaihto ei ole
käynyt mielessä
– Ajaminen on se, mitä tykkään tällä hetkellä tehdä. Linja-autokortin voisin joskus suorittaa, mutta alanvaihto ei ole käynyt edes mielessä, Aalto toteaa.
Ajon aikana Anna kertoo kuuntelevansa
Suomipoppia ja höpöttävänsä kollegoiden
kanssa. Vapaa-aikaansa hän viettää poika­
ystävänsä ja chihuahua-koiransa kanssa.
Jos aikaa jää, Anna suuntaa ratsastustalleille
kauramoottoreita ajamaan.
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 21
1.9.2015 17.03
Taustat | Intohimona nuuskiminen
Tullikoiralta
vaaditaan luonnetta
Tullin palveluksessa työskentelee 45 koiraa eri puolilla Suomea.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla virkatehtäviä hoitaa seitsemän koiraa.
Niistä tunnetuin on maaliskuussa tuhannennen huumelöytönsä tehnyt
labradorinnoutaja Dani.
– Olen vilkas, utelias ja energinen. Siksi monet sanovatkin, että minulla on ADHD-syndrooma. Annan sen heille anteeksi, sillä he eivät
tiedä, että ne ovat tärkeimpiä ominaisuuksia,
jotta tähän hommaan pääsee. Kun teen työtäni, osaan kyllä olla tarkka, sanotaan Tullin
painattamassa Danin esittelykortissa.
Dani, kennelnimeltään Nano, on
29.12.2007 syntynyt musta labradorinnoutaja. Kennelliitto palkitsi Danin sankarikoiran
tittelillä vuonna 2012. Se on tehnyt enemmän huumelöytöjä kuin yksikään tullimies: tuhat huumelöytöä kuuden vuoden aikana on
huikea saavutus. Dani palkittiin huhtikuun
alussa lehdistön edessä, kun sille luovutettiin
tuhat puruluuta. Osan niistä Dani lupasi ohjaajansa Mika Niemenmaan mukaan jakaa
työkavereille.
Ensimmäisen löytönsä Dani teki jo 2009
löytämällä gramman amfetamiinia. Dani on
myös ensimmäinen huumekoira, joka jo peruskurssilla paljasti törkeän huumausainerikoksen. Huippuvuotena 2012 Dani teki 324
huumelöytöä.
Vuonna 2012 Dani kiinnostui lentorahtia
tarkastaessaan paketista, josta löytyi muun
muassa räjähteiden valmistukseen soveltuvia kemikaaleja. Poliisi takavarikoi lähetyksen
ja ryhtyi selvittämään yleisvaarallisen rikoksen
valmistelua sekä räjähderikosta.
Dani löytyi osin sattumalta, kun Tullin koirakoulun johtaja Ari Nieminen oli vuonna
2007 etsimässä sopivia pentuja koulutettavaksi. Ensimmäiseen tarkastettuun pesueeseen hän ei ollut tyytyväinen, mutta toiselta
kasvattajalta löytyi peräti kaksi sopivan tuntuista labradorinnoutajaa.
– Dani osoitti lahjakkuutensa alusta asti.
22 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 22
Dani ohjaajansa
Mika Niemenmaan
seurassa Helsinki–Vantaan
lentoasemalla.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.03
Yleensähän labradorinnoutajat
ovat kiinnostuneita vain ruuasta ja metsästysvietti jää taka-alalle. Danilla on kova metsästysvietti, etsiminen on
osoittautunut intohimoksi. Se
ei kuitenkaan yksinään riitä,
vaan koiran pitää osata työskennellä ohjaajansa kanssa.
Mika ja Dani ovatkin tiimi, jossa
molemmilla on vähän samanlaisia luonteenpiirteitä, Nieminen
veistelee.
– Työssä Dani on varma, ja
luottamus on molemminpuolista. Se on ollut alusta asti erittäin motivoitunut huumeiden
etsintään. Se on ollut siinä mielessä ohjaajalleen helppo tapaus, ja innostuneen koiran
kanssa melkein kaikki on mahdollista, Niemenmaa sanoo.
Resurssit kohdennetaan sinne, missä riskit
ovat suurimmat
Tullin koirakoulussa peruskoulutetaan 5–10 koiraa vuodessa. Koulutus alkaa noin vuoden
ikäisenä ja kestää viitisen vuotta. Yleensä koira koulutetaan
etsimään vain yhtä asiaa. Tullilla
on kaksi ns. combikoiraa, jotka
kykenevät etsimään kahta
asiaa. Koulutuksessa on tärkeää tutustuttaa koira myös työympäristöönsä, jotta se ei
stressaannu esimerkiksi väenpaljoudesta.
Suurin osa Tullin koirista
on koulutettu huumausaineiden etsintään. Tullilla on myös
käteisen rahan etsintään koulutettuja koiria sekä suurten
savuke-erien etsintään erikoistuneita savukekoiria. Räjähdysaineiden etsintään
koulutettuja koiria on ainoastaan poliisilla.
Tullikoirat ovat pääasiassa
labradorinnoutajia. Tällä hetkellä palveluksessa on lisäksi kaksi cockerspanielia, yksi
springerspanieli, kolme noutaja-seisojasekoitusta sekä
yksi kultainennoutaja. Näiden lisäksi tullikoiran vaativalle uralle on kasvamassa
pienmünsterinseisoja sekä sileäkarvainen noutaja.
– Suomi on iso maa ja sillä
on pitkät rajat. Tullin on mietittävä, minne se valvonnan
kohdentaa. Kattavuuden kustannuksella koiria sijoitetaan
sinne, missä ovat suurimmat
riskit. Esimerkiksi Danin työmaata ovat lentoaseman lisäksi Helsingin satamat sekä
Postitulli, Lentotullin päällikkö
Mika Pitkänen huomauttaa.
Tulliylitarkastaja Kirsi Taipale kertoo, että Suomeen
tulee erilaisia paketteja noin
46 miljoonaa vuodessa, kansainvälisiä matkustajia kentälle saapuu puolestaan lähes 14
miljoonaa.
– Siinä riittää massaa tutkittavaksi. Vuorokauden aikana liikumme paikasta toiseen
säännöllisen epäsäännöllisesti. Löytöjä tehdään päivittäin. Lähes 90 prosenttia löydöksistä tehdään postiliikenteessä. Matkustajaliikenteessä huumeita yritetään salakuljettaa
enää harvoin. Ihmiset tietävät, että koirien
vuoksi kiinnijäämisen riski on suuri. Eniten
salakuljetetaan kiellettyjä lääkkeitä, mutta
myös huumeita ja dopingaineita tuodaan
paljon, Taipale kertoo. Virkavuosia vielä edessä
Danilla virkavuosia on edessä vielä muutama,
sillä labradorinnoutajan metsästysvietti kestää yleensä 8-9 vuotta. Vietti on synnynnäinen eikä sitä pysty opettamaan. Matalaviettisestä koirasta ei saa hyvää tullikoiraa. Kun
Dani tietää pääsevänsä töihin, sen vietit heräävät. Jo automatkalla ja viimeistään työpisteessään se alkaa innostuksissaan vinkua. – Dani on kasvanut harkitsevaksi ja arvokkuudella työtään tekeväksi työkoiraksi. Takana ovat ne ajat, jolloin Dani pisti ohjaajansa auton takakopin päreiksi, ja iltapaloiksi
pureskeli mökin ovet ja muut hampaisiin sopivat paikat.
Dani on alusta asti ollut erittäin motivoitunut huumeiden etsintään. Myös Tullin koirakoulun väki hymistelee parivaljakkoa. Dani
ja sen ohjaaja ovat varsinaisia velikultia, joiden
työssä näkyvät yhteensopivat kemiat ja huokuu innostunut ote.
Dani tekee töitä kolmen viikon jaksoissa
45 tuntia viikossa. Vapaa-aikaansa Dani viettää mökillä – uiminen ja juokseminen ovat sen
lempiharrastuksia.
Danin työskentelyä voi seurata Suomen Tulli -televisiosarjassa.
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
cargo_215_260815.indd 23
Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti 23
1.9.2015 17.03
Lyhyesti | 2/2015
DSV tuki Suomen
Zoom8-purjehdusjoukkuetta PM- ja
MM-kisoissa
Helsingin Kantvikissa heinäkuun lopulla
järjestetyissä Zoom8-luokan PM-kisoissa Suomeen tuli joukkuekulta, kun kymmenen
ensimmäisen joukossa oli peräti kuusi suomalaista. Lisäksi Suomen Elias Odriscinsky
purjehti hopeaa. Kisoissa oli yhteensä 37 kilpailijaa. Itävallan Wolfgangseessä elokuun
alussa purjehdituissa MM-kisoissa menestys
ei ollut aivan yhtä huimaa, mutta sielläkin
Elias oli neljäs.
Suomen joukkueen kaluston ja tarvikkeiden kuljetukseen käyttämä DSV-traileri herätti ansaittua huomiota. Traileriin sisälle oli
rakennettu puiset kuljetustelineet veneille.
Trailerin lisäksi sekä veneissä että purjehtijoiden kilpailuliiveissä oli DSV:n logo tuomassa
lisänäkyvyyttä.
Zoom8 on kehitetty ja suunniteltu Suomessa. Kansainvälinen Purjehtijaliitto ISAF on
hyväksynyt sen kansainväliseksi luokaksi.
Katso
kuvat!
Kuvia MM-kisoista
voi käydä katsomassa
täältä:
www.dropbox.com/l/
Q1YqEXWLxh8fYZ3CLEr7Ks
DSV Road Oy
www.fi.dsv.com
Tulkintie 29
01740 Vantaa
puh. 020 738 8388
24 Cargo | DSV-yhtiöiden asiakaslehti
cargo_215_260815.indd 24
Uusi asiakastyytyväisyyskysely
aktivoi myyjiä
Suomi otti toukokuussa yhdeksäntenä DSV-maana käyttöön uuden
asiakastyytyväisyysmittausjärjestelmän, jossa asiakaspalautetta
kerätään jatkuvasti. Järjestelmällä pyritään ennen kaikkea estämään
asiakaskatoa, kun tyytymättömät asiakkaat tunnistetaan entistä
helpommin ja ongelmakohtiin pystytään reagoimaan nopeasti.
Customer Success Programissa eli
CSP:ssä vastaajat poimitaan DSV:n sähköisestä asiakastietokannasta satunnaisesti.
Näin ollen vastaajaksi voi joutua kuka tahansa asiakasyrityksestä rekisteriin kirjattu henkilö. Otoksia poimitaan rekisteristä tasaisesti
niin, että puolen vuoden aikana vähintään tuhat henkilöä saa kyselyn.
Kysymyksiä on vain kuusi ja niihin vastaa­
minen on yksinkertaista. Kysely perustuu
Net Promoter Score® -järjestelmään, jossa
asiakkaat pisteyttävät palvelun tarjoajan
asteikolla nollasta kymmeneen.
– Huonon arvosanan antaviin myyntimme
on yhteydessä kahden vuorokauden sisällä,
muihin viimeistään viiden työpäivän kuluessa.
Alhaiset pisteet antaneella henkilöllä on syynsä kritiikkiin ja haluamme selvittää ne mahdollisimman pikaisesti säilyttääksemme asiakassuhteemme. Kriittinen palaute auttaa
meitä myös kehittämään prosessejamme ja
palveluitamme, myynti- ja markkinointijohtaja
Jurkka Mäkelä kertoo.
Kesän aikana saadun palautteen perusteella palauteprosentti on Suomessa ollut
muihin maihin verrattuna hyvä. Arvostelijoi-
DSV Air & Sea Oy
Ansatie 4
01740 Vantaa
puh. 020 738 8344
den määrä on myös huomattavasti pienempi kuin
verrokkimaissa. Kollegat
eri maista ovatkin kyselleet, mitä Suomessa
tehdään paremmin kuin
muualla.
– Mikään sähköinen
aputyökalu ei toki korvaa
sitä tärkeintä eli henkilökohtaista asiakaskontaktia. Prosessissamme on
määritelty säännöllisten
seurantapalaverien
tärkeys, ja siinä painotetaan mahdollisimman
laajaa verkostoitumista asiakkaan organisaatioon, jotta kaikki tarpeet tulevat esille ja ymmärretyiksi.
– Ainakin täällä pyritään olemaan asiakasta lähellä ja palvelemaan hyvin. On meillä silti vielä paljon kehitettävää. Varsinkin muutosten ja viiveiden välitön informointi nähdään
yhä tärkeämpänä. Näin alussa tilastot voivat
mairitella meitä liikaa, mutta ihan hyvällä mallilla meillä asiat Suomessa näyttäisivät olevan,
Mäkelä huokaa.
– On aina ikävää menettää asiakkaita kilpailijoille, mutta vielä ikävämmäksi sen tekee,
jos menetys on seurausta siitä, ettemme ole
olleet riittävän herkkäkorvaisia asiakkaiden
kommenteille ja toiveille. Jotta siltä vältyttäisiin, on asiakkaiden palautteiden kerääminen
ja huomioonottaminen ensisijaisen tärkeää –
etenkin negatiivisten palautteiden. Mieluummin jatkuva huolenpito asiakkaista kuin viime
hetken panikointi, yhtiön pääjohtaja Jens
Björn Andersen kiteyttää ohjelman tarkoitusperän.
Tässä vaiheessa ohjelmassa ovat Suomesta mukana DSV Road ja DSV Air & Sea.
DSV Air & Sea
Projects Oy
Yrittäjänkatu 15 (Futura II)
65380 Vaasa
puh. (06) 282 8414
DSV Solutions Oy
Honkanummentie 3
01260 Vantaa
puh. 020 738 8322
Asiaa logistiikasta | www.fi.dsv.com
1.9.2015 17.03